Espoon modernin taiteen museo. Katse EMMAn kokoelmiin Aarresaaria ja päiväunia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon modernin taiteen museo. Katse EMMAn kokoelmiin Aarresaaria ja päiväunia"

Transkriptio

1 Espoon modernin taiteen museo 2 09 Katse EMMAn kokoelmiin Aarresaaria ja päiväunia

2 Tapiola Sinfonietta Espoo SYYSKUU 2009 Pe 4.9. klo 19 Tapiolasali Paavo Berglund, johtaja Sibelius - Schubert Adolf Von Becker, Onkija, öljy puulevylle, EMMAn kokoelma. Kuva: Ari Karttunen/EMMA Näyttelyohjelmisto Katse EMMAn kokoelmiin Aarresaaria ja päiväunia Kesänäyttely tuo nähtäville aarteita museon omista kokoelmista. EMMAn oman, entisen Espoon kaupungin kokoelman lisäksi taideteoksia on poimittu taidemuseoon talletetuista Kyösti Kakkosen, Raimo Utriaisen taidesäätiön ja Nordea Pankki Suomi Oyj:n kokoelmista sekä Osmo Valtosen lahjoituskokoelmasta. Lue lisää sivulta 4 Pe klo 19 Tapiolasali Reinhard Goebel, johtaja Rebel - Telemann - Berton - Mozart Pe klo 19 Olarin kirkko Juha Kangas, johtaja Jan Lehtola, urut Narbutaite - Nordgren - Haydn TERVETULOA KONSERTTEIHIN! Lisätiedot konserteista: Tapiola Sinfoniettan kausikortit ja parvipaikat myynnissä alkaen. Yksittäislippujen myynti alkaa Tapio Wirkkala veistoksia Art&Language Syksyllä EMMA esittelee monipuolisen Tapio Wirkkalan ( ) tuntemattomamman puolen kuvanveistäjän. Käsitetaiteen klassikon Art & Language -ryhmän ydintaiteilijat Michael Baldwin ja Mel Ramsden toteuttavat uniikin taideteoskokonaisuuden EMMAan. Pysyvästi Saastamoisen säätiön taidekokoelma Kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen suunnittelema ripustus Koiran ja suden välissä, valintoja Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta jatkaa Salissa. Kaiken kaikkiaan Saastamoisen kokoelma täyttää puolet museon näyttelytiloista. Kokoelma tarjoaa kattavan läpileikkauksen suomalaisesta modernista taiteesta. Kuuntele Hannu Väisäsen ääniopastus! ipod-soittimet EMMA-Infosta. Kokoelmataiteilijan esittely sivulla 18

3 Museon taidekokoelmat EMMAn kesässä EMMA Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi TOIMITUSNEUVOSTO Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa TAITTO Station MIR Oy PAINOPAIKKA ArtPrint Oy Painos: EMMAn kesä esittelee museon uudet taidekokoelmat sekä kaupungin oman jo vuonna 1955 alkunsa saaneen taidekokoelman. Saastamoisen säätiön kokoelma, joka on talletus, pidetään museossa jatkuvasti esillä ns. peruskokoelmana. EMMA profiloituu modernin ja nykytaiteen museoksi, jota sen kokoelmat myötäilevät. EMMAn, aikaisemmin Espoon kaupungin, kokoelmassa on lähes 2500 teosta, joista noin puolet on talletettu Espoon julkisiin tiloihin kaupungin virastoihin, laitoksiin, päiväkoteihin ja ulkotiloihin. Osa hankinnoista on suoritettu käyttäen uusien julkisten rakennusten taideteosten hankintaan varattua rahaa, ns. prosenttirahaa. Tällä periaatteella hankittiin erityisesti 1980-luvulla useita isojakin julkisia teoksia kaupungin kokoelmaan. Voi sanoa, että se oli kokoelman kannalta kulta-aikaa. Seuraavan vuosikymmenen taloudellinen tilanne lähes lopetti tämäntyyppiset teoshankinnat eikä 2000-luvullakaan ole päästy yrityksistä huolimatta vastaavaan kasvuun. EMMAn kokoelman hankintaan ovat vaikuttaneet ne ammatilliset linjanvedot, joissa on korostunut tarve hankkia suomalaista nykytaidetta niin, että kokoelma tulevaisuudessakin pystyisi antamaan hyvän kuvan suomalaisesta taiteesta. Kaikenkattavuuteen on ollut mahdoton päästä, mutta hankinnat ovat yleensä olleet aikalaistaidetta. Kahden viime vuoden aikana EMMAn kokoelmiin on liitetty neljä kokoelmaa, joista lisää seuraavalla sivulla. Katse EMMAn kokoelmiin -näyttelyssä nähdään noin 250 taideteosta eri vuosikymmeniltä: Osmo Valtosen, liikkuvan taiteen pioneerin, vangitseva hiekkapiirturi, Raimo Utriaisen teräsja alumiinisäleistä rakentuvia veistoksia, Nordea Pankki Oyj:n nykytaidetta, Kyösti Kakko sen maalauskokoelman helmiä ja EMMAn kokoelman pohjalta runsaasti esimerkkejä esteettisestä muutoksesta visuaalisessa taiteessa. Taidemuseo kerää, tallettaa, tutkii ja säilyttää. Toiminnan tavoitteena on kasvava vuorovaikutus yleisön kanssa ja siihen me EMMAssakin pyrimme: tervetuloa tutustumaan EMMAn taidekokoelmiin. Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: Museon yhteystiedot takakannessa. Kannen logot: Timo Mänttäri Päivi Talasmaa intendentti 3

4 Raimo Utriainen, Pyörre II / Sehän se on, 1979, kiillotettu alumiini. Raimo Utriaisen taidesäätiön kokoelma. Katse EMMAn kokoelmiin Aarresaaria ja päiväunia TEKSTI HANNELE SAVELAINEN KUVAT ARI KARTTUNEN EMMAn oma kokoelma, entinen Espoon kaupungin taidekokoelma on kokoelmista suurin ja vanhin. Yli teoksen joukosta näyttelyyn on valittu 250 teosta. Osa on haettu talletuksista virastoista, osa on museon varastossa olleita töitä. Esillä on lähes 200 taiteilijan teoksia, maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita, mediataidetta. EM- MAn kokoelmaan on hankittu vuosikymmenten kuluessa aikansa uutta taidetta sen hetkistä nykytaidetta niin Espoosta kuin muualtakin. Näyttely esittelee kokoelman parhaimmiston: tämän hetken rikas ja monimuotoinen taide kohtaa menneen, eläväksi historiaksi muuttuneen aikansa nykytaiteen. Näyttelyssä on myös EMMAn kokoelman synnystä ja 50 vuoden aikana tapahtuneiden linjausten muuttumisesta kertova historiaosio, joka näyttää myös itse kokoelmatyössä tapahtuneen muutoksen. Lisää EMMAn kokoelmasta sivulla 7. Mark Francis, Probe, 2008, öljy kankaalle. Kyösti Kakkosen taidekokoelma. Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen taidesäätiön EMMAan talletetusta kokoelmasta on valittu näyttelyyn taiteilijan säleveistoksia. Suorista metalliliuskoista koostuvat teokset ovat veistosabstraktioita, joissa muoto syn- 4

5 Jyrki Parantainen, Sarjasta the Mystery of Satisfaction no 7, 2001, kromogeeninen värivedos. TAIDEKOKOELMAT OVAT EMMAN MUSEOTOIMINNAN KIVIJALKA. PYSYVÄSTI ESILLÄ OLEVAN SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMAN LISÄKSI EMMALLA ON KUUSI MUUTA KOKOELMAA, JOITA KESÄNÄYTTELY ESITTELEE. tyy suorien ja kierteisten sekä läpinäkyvien ja suljettujen pintojen yhdistelmistä. Raimo Utriainen ( ) oli monumentalisti, suurten julkisten veistosten tekijä, ja esillä on useita hänen julkisten veistostensa pienoismalleja. EMMAn näyttelyssä kahden pitkän linjan modernistin, arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (joka oli Utriaisen opiskelutoveri ja ystävä) ja Raimo Utriaisen, konstruktivistiset teokset Ruusuvuoren suunnittelema Weegee-talo ja Utriaisen veistokset täydentävät hienosti toisiaan. Osmo Valtosen taidekokoelma lahjoitettiin EMMAlle Liikkeen ja ajan tutkija, kineettisen valotaiteen pioneeri Osmo Valtonen ( ) on tullut tunnetuksi hiekkapiirtureistaan, hypnoottisesti omaa rataansa hiekkaan piirtävistä teknisistä kojeista. EM- MAn näyttelyssä nähdään hänen hiekkapiirturinsa sekä kauhakonstruktio, joiden oivaltavat rakenteet luovat kiehtovia ja alati muuttuvia muotoja. Tekniikka on liian vakava asia jätettäväksi teknokraattien hoitoon, taiteilija on todennut. Liikemies Kyösti Kakkonen on tunnettu taiteenkerääjä. Hänellä on yksi Suomen merkittävimmistä lasi- ja keramiikkakokoelmista. Uutena hankkeena on EMMAan sijoitettu Ernst Billgren, Karhu näyttää peilinsä, 2003, öljy levylle. 5

6 Tero Puha, Grafiikan salkusta Axis: Untitled, 2001, polymeerigravyyri paperille, EMMAn kokoelma. Kuva: Mikko Mälkki jatkuvasti karttuva Kyösti Kakkosen taidekokoelma, joka keskittyy ennen kaikkea kansainväliseen maalaus- ja veistostaiteeseen. Nykytaiteen ohella kokoelmassa on luvun jälkipuoliskon teoksia. Lisää Kakkosen kokoelmasta sivulla 8. Nordea Pankki Suomi Oyj:n taidekokoelma on osa ns. Kouri-kokoelmaa. Taloustieteilijä Pentti Kouri ( ) keräsi luvulla merkittävän kansainvälisen nykytaiteen kokoelman, jonka monista taiteilijoista on tullut nykytaiteen klassikoita. Kourin kokoelma siirtyi velkojen takuina Postipankille ja sieltä 1990-luvun puolivälissä Opetusministeriölle. Kokoelman myynnin yhteydessä osa teoksista päätyi Nordea Pankki Suomi Oyj:n omistukseen. Näistä teoksista 7 talletettiin ja 1 lahjoitettiin EMMAan. Museo-opetuksen kokoelma Taide pakki muodostuu yli 100 aidosta, eri aikakausiin ja maanosiin liittyvästä esineestä ja taideteoksesta. Taidepakkia käytetään projekteissa, työpajoissa ja opastuksilla, joissa pakin esineet linkittyvät käsiteltävään aiheeseen tai näyttelyn teoksiin joko ajallisesti tai temaattisesti. Lisää museo-opetuksen kokoelmatyöstä sivulla 14. Kristoffer Albrecht ja Pentti Sammallahti, Japanilainen kuvasalkku 6/12, 1990, fotogravyyri paperille, EMMAn kokoelma. Kuva: Mikko Mälkki Katse EMMAn kokoelmiin

7 ESPOON KANSAKOULU- LAUTAKUNNAN GRAFIIKAN HANKINNAT 1950-LUVULLA KÄYNNISTIVÄT MERKITTÄVÄN JA MONIPUOLISEN TAIDE- KOKOELMAN SYNNYN. KESÄNÄYTTELY ESITTELEE ENSIMMÄISTÄ KERTAA EMMASSA KATTAVASTI TEOKSIA ESPOOLAISTEN OMASTA KOKOELMASTA. TEKSTI HANNELE SAVELAINEN Kuvanveistäjä Heikki Konttinen ja Morsian-veistos paljastustilaisuudessa Tapiolassa v EMMAn taidekokoelma elävöittää Espoota EMMA Espoon modernin taiteen museon taidekokoelma, entinen Espoon kaupungin taidekokoelma, sai alkunsa 1950-luvun puolivälissä, kun Espoon kansakoululautakunta yhdessä valtakunnallisen Taidetta kouluille -projektin kanssa aloitti taiteen keräämisen kouluille. Jälleenrakennuksen vuosina toisen maailmansodan jälkeen valtion ja kuntien rooli korostui hyvinvoinnin ja vakauden takaajina, ja myös taiteen sivistystehtävä koettiin yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Se nähtiin Suomea henkisesti yhdistävänä voimana, ja tässä yhteydessä koululaitos oli avainasemassa. Aluksi kunnan taidekokoelma käsitti grafiikkaa, jota ostettiin kouluissa järjestettävistä kiertonäyttelyistä Espoon kunta osti esimerkiksi 38 värilitografiaa, ja kullakin koululla oli oikeus valita yksi taideteos 100 oppilasta kohden. Kun Espoon kunnasta tuli kauppala 1963 taideteosten hankinta siirtyi kotiseutulautakunnalle, 1960-luvun lopun hallinnollisissa muutoksissa kulttuurilautakunnalle 1971 ja 1980-luvun lopulla kulttuurilautakunnan alaiselle kuvataidetoimelle. Vuodesta 2002 lähtien EMMA on vastannut Espoon kaupungin taidehankinnoista ja kokoelman hoidosta. Grafiikan ohella 1960-luvulta lähtien kokoelmaan alettiin hankkia kuvanveistotaidetta, ensin pienoisveistoksia, myöhemmin myös muuta veistotaidetta sekä julkisiin tiloihin suunniteltuja suuria veistoskokonaisuuksia. Kokoelman maalaustaiteessa alkoi hahmottua 1960-luvulta lähtien oma haara, suomalainen konstruktivismi, kaupungistuvan Suomen Espoosta tuli kaupunki 1972 värin, muodon ja viivan taide. Myös seinämaalaukset ja tekstiilitaide alkoivat elävöittää kaupungin julkisia tiloja 1970-luvulta lähtien. Tapiolan ateljeetalon perustamisen jälkeen 1955 Nallenpolun taiteilijoilla on ollut ja on merkittävä vaikutus Espoon taide-elämään ja kokoel maan luvun nousukausi näkyi taideteosten määrän kaksinkertaistumisena, mihin vaikutti myös ns. prosenttirahan käyttöönotto. Julkinen rakentaminen oli kiihkeää ja kaupungin uudisrakennuksiin hankittiin taidetta. Kokoelman kuvanveistäjien teoksissa näkyvät materiaalikokeilut ja kuvanveiston vanhojen käsitteiden ja perinteiden murtuminen. Moderni kuvanveisto muuntuu myös tila- ja ympäristötaiteeksi sekä installaatioiksi luvun maalaustaide on elinvoimaista ja uudistumiskykyistä. Taidehankinnoissa korostui uusekspressionistinen, postmoderni maalaustaide, jossa erityisesti naisten osuus on vahva. Kokoelmaan hankittiin myös ensimmäistä kertaa valokuvataidetta. Galleria Otson perustamisen jälkeen 1985 kokoelmaan alettiin myös ostaa kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista taidetta. Pekka Kauhasen Taidepoliisi viitoittaa Tapiolassa tietä EMMAan luvun alun lamavuodet vaikuttivat heti taidehankintamäärärahojen selvään vähenemiseen. Lama ja sen mukanaan tuoma vanhan taiteen hinnan lasku antoivat kuitenkin mahdollisuuden ostaa kaupungin kokoelmaan myös 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arvotaidetta luvulta lähtien kokoelmahankinnoissa näkyy nykytaiteen vaihtoehtojen moninaisuus: ekspressionistinen maalaus, joka tutkii maalaamisen, havainnon ja kulttuuristen viitteiden suhteita, naivistinen subjektiivisesti kertova taide, kuvanveiston klassikot, installaatiot, valokuva, käsiteja mediataide, yleensäkin rajoja ja vanhoja käsitteitä rikkova nykytaide. 7

8 Kyösti Kakkosen mielestä olohuonetta komistava Birger Kaipiaisen teos on yksi taiteilijan upeimmista töistä. TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI KUVAT ARI KARTTUNEN Taide herätti Kyösti Kakkosen keräilyvietin Kun Kyösti Kakkonen osti 70-luvulla opiskelumatkalla Varsovasta ensimmäisen taulunsa, hän tuskin arvasi jonain päivänä tarvitsevansa taideteostensa sijoituspaikaksi museon ja design-kokoelmalleen varaston. Jatkossa taide saanee yhä enemmän aikaa toimitus johtajuuksiaan karsivalta yrittäjältä. Ensikertalainen kävijä hiljentyy typertyneenä toimitusjohtaja Kyösti Kakkosen avatessa aarrekammionsa oven kotonaan Joensuussa. Designhuonekalujen, taideteosten ja esinevitriinien täyttämä valoisa ja tyylikäs koti on ollut vasta esimakua matkalla ylimpään kerrokseen. Aarrekammiossa tai arkisemmin varastossa vierailija kohtaa hylly toisensa jälkeen suomalaisen designin helmiä eri vuosikymmeniltä. Vitriinissä lepää laajin olemassa oleva Tapio Wirkkalan hopeaesineiden kokoelma. Birger Kaipiaisen, Michael Schilkinin ja Rut Brykin teokset odottavat lähtöä Retrettiin ja toisaalle on koottu teokset Kakkosen hyvän ystävän, taidehistorioitsija Harri Kalhan seuraavaa kirjaa varten. Aarteet eivät ehdi pölyyntyä. - Parhaimmillaan esineistä on ollut kolme yhtäaikaista näyttelyä eri museoissa, eri teemoilla, Kyösti Kakkonen kertoo. Tarinat saavat teokset elämään Kyösti Kakkosen pienimuotoinen taiteenkeräily kääntyi 80-luvulla muotoilun puolelle ja kasvoi ennalta arvaamattomiin mittasuhteisiin. -Maalaustaidettahan on aina pidetty jonkinlaisena keräilyn kuningaslajina, mutta se kapea sektori, missä suomalaiset taiteilijat ovat olleet tunnustetusti maailman parhaita, on design, Kakkonen perustelee kokoelman syntyä ja mainitsee myös edesmenneen vaimonsa kiinnostuksen samaan aiheeseen. Keramiikan ja lasin keruuta vauhditti myös 80-luvun tilanne, jolloin esineistöä tuli runsaasti myyntiin mm. kuolinpesien kautta ja vielä kohtuulliseen hintaan. -Mukana oli toki onneakin, kun sain heti alkuunsa haltuuni Toini Muonan mittavan jäämistön. 8

9 Toini Muonan nimi vierailee Kakkosen puheessa tiuhaan ja paljastuukin, että elänyt keraamikko on yksi keräilijän lempitaiteilijoista. -Häneen liittyy hieno tarina. Paitsi että hänet palkittiin useasti pitkän uransa aikana, hän oli rohkea nainen, joka uskalsi tehdä aikalaistensa paheksumiakin asioita. Kakkonen korostaa tarinoiden merkitystä niin esineiden kuin taideteosten taustalla. -Teoksen hankintapäätös on monen asian summa. Tottakai arvioimme taiteilijan tuotantoa ja teosta aikaa kestävänä sijoituksena, mutta yhtälailla itse teoksen on puhuteltava. Teos herää ihan erilailla eloon, kun on vieraillut taiteilijan ateljeessa ja kotiseudulla, tavannut hänet ja hänen perheensä, Kakkonen kertoo ja muistelee yhtä vierailuista Antoni Tàpiesin luona Barcelonassa. Kakkosen tietämys ja taidekirjavuoret kodin lattioilla paljastavat, ettei keräilijä ole pelkästään rahoittaja vaan aihe on vienyt miehen mennessään. -Kyllähän näistä jo pitääkin tietää, markkinoilla liikkuu sen verran sekalaista häärääjää, että ilman tietoa tulisi helposti huijatuksi. Jos kasvattaa määrätietoisesti merkittävää kokoelmaa, niin täytyy myös tietää, mitä puuttuu. Esimerkiksi Toini Muonan keräilyn olen jo lopettanut, pystyisin ainoastaan kasvattamaan volyymia, en erilaisia esineitä. Designkokoelma jatkaa kehittymistään, mutta koska tämän päivän muotoilu ei innosta Kakkosta samalla lailla kuin kultavuodet, keräilyn painopiste siirtynee taas kuvataiteeseen. Yli 30 vuoden hektisen yrittäjävuoden jälkeen on myös aika hiljentää oravanpyörän vauhtia ja antaa aikaa muulle elämälle kuten taiteelle. Karttuva taidekokoelma on talletettu EMMAan, jossa osa teoksista on jatkuvasti esillä ja 10 kesän näyttelyssä. -EMMAn puitteet modernille taiteelle ovat erinomaiset, aivan kuin jo rakennusvaiheessa talon olisi tiedetty saavan toisen elämän. Mikä saa kiireisen miehen taiteenkerääjäksi? - Ihmisessä taitaa asustaa alkukantainen keräilyvietti, joka juontaa juurensa ajalta, jolloin niin ruoka kuin polttopuut piti itse kerätä. Henkilökohtaisesti taide on minulle kasvu tarina. Se avaa, herkistää, kehittää luovuutta ja antaa uudenlaista näkemyksellisyyttä, mitä kautta tästä hyötyvät myös yritykseni, Kakkonen sanoo. Suomalaiselle muotoilulle tyyssija Tapiolaan Kyösti Kakkosen design-kokoelma odottaa yhdessä Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelman ja Chicago Athenaeumin esineiden kanssa WeeGeen naapuriin suunnitellun muotoilun ympärille rakentuvan uuden museon suunnitelmien etenemistä. -Museolle on ilman muuta tarve, kyse ei ole mistään paikallisesta pikkujutusta, vaan kansainvälisestä, kansallisesti merkittävästä hankkeesta. On luonnollista, että tämän hetkinen taloudellinen tilanne rajoittaa asian etenemistä. Suunnitelmat pitäisi kuitenkin nyt työstää niin pitkälle, että käytännön työhön päästään ripeästi tilanteen taas salliessa, Kakkonen sanoo. Varaston lattialle kerättyä keramiikkaa nähdään kesällä Retretissä. 9

10 Moottoripyöräilijän matkassa TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI KUVAT MILJA LAURILA EMMA-lehti seurasi Erik Enrothin teoksen Moottoripyöräilijät keväistä matkaa sen talletuspaikasta Leppävaaran Omnian ammattioppilaitokselta EMMAn kesänäyttelyyn. Valtion taidepalkinnolla 1970 palkittu teos ostettiin silloiseen Espoon kauppalan kokoelmaan pian sen valmistumisen jälkeen Tuolloin taidehankinnoista vastannut kulttuurilautakunta vieraili Enrothin ateljeessa Tapio- lan Nallenpolulla ja ihastui maalaukseen. Samainen kulttuurilautakunta päätti sijoittaa teoksen ammattikouluun Leppävaaraan, missä se on ollut siitä asti. Vuosina elänyt Erik Enroth oli räväkkä, tunteellinen ja ekspressiivinen taiteilija, joka palkittiin monesti, esim. Vuoden taiteilija -tittelillä vuonna Enroth oli naimisissa taiteenkerääjä ja mesenaatti Sara Hildénin kanssa. Tamperelaisen Sara Hildénin taide museon kokoelman ydin muodostuukin Enrothin varhaiskauden maalauksista. Hänen taiteensa on täynnä voimaa ja tunnetta, maalauksia on luonnehdittu jopa brutaaleiksi ja häikäilemättömiksi. Museomestarit Jouni Harju (vas.) ja Jussi Pakkala irrot tavat teoksen paikaltaan Omnian ruoka lasta. Raisu maalaus sopiikin erinomaisesti mm. teknisiä osaajia kouluttavaan opinahjoon. Teos ei ole kovin painava, mutta koska se on niin iso, hallittuun liikutteluun tarvitaan kaksi. Myös isojen oppilasmäärien trafiikki kouluilla tekee teos kuljetuksesta haasteellista. Kokoelma-assistentti Salla Rimpinen jättää maalauksen tilalle viestin Olen EMMAssa. Täällä kyselyjä tuli aika vähän, yleensä talon asukkaat ovat todella kiinnos tuneita siitä, mihin teos on lähdössä ja koska se tulee takaisin. Salla ottaa vielä noutotodistukseen allekirjoituksen vahtimestarilta ennen kuin maalaus kannetaan ulos. Maaliskuinen lumi on vielä maassa, kun Jouni ja Jussi kantavat kuplamuovilla suojatun teoksen autoon. Se kiinnitetään kuljetusliinoilla autoon ennen matkaa Tapiolaan. Näin automatkan tärinä ja heiluminen eivät pääse rasitta maan teosta. Perillä EMMAssa maalaus päätyy ensimmäiseksi konservaattoreiden dokumentoitavaksi. Näyttelyn alla konservointitiloissa on ruuhkaa. Miksiköhän tämän nimi on Moottori pyöräilijät, vaikka pyöräilijöitä on vain yksi? 10

11 Konservaattori Marianne Miettinen tarkastaa ja valokuvaa teoksen. Ensisilmäyksellä teos vaikuttaa olevan yllättävän hyvässä kunnossa tullakseen ruokalasta, jossa teokset ovat alttiina kolhuille ja roiskeille. Lähemmässä tarkastelussa pölyisestä maalipinnasta löytyy kuitenkin tahrojen ohella useita hankaumia ja naarmuja. Myös kehyslistaan porattu reikä herättää huomiota, taulun kiinnitys on varmistettu ruuvaamalla se kehyksen läpi suoraan seinään! Konservaattori häivyt tää maalipinnan naarmut ja hankaumat restaurointimaalauksen avulla. Tätä ennen hän on puhdistanut teoksen maalipinnan ja levyn taustapuolen. Kehyslistan ruuvinreikä täytetään ja sävy tetään listan väriseksi. Valokuvastudiossa valokuvaaja Ari Karttunen käyttää viimeisiä kertoja palkkikameraa ennen kuin EMMA siirtyy kokonaan digikuvausaikaan. Kuvauksessa pyritään tallentamaan teos mahdollisimman luonnollisen värisenä ja ilman heijastumia. Kun filmi on kehitetty, kuva skannataan ja viimeistellään kuvankäsittely - ohjelmassa. Kuvaa tarvitaan paitsi arkistoon niin myös näyttely luetteloon, markki nointiin ja median käyttöön. Vihdoinkin! Museomestarit Jaakko Rauta lahti ja Jussi Pakkala ripustavat monien käsien kautta kulkeneen teoksen näyttelytilaan omalle paikalleen. Maalaus lepää paikoillaan näyttelyn ajan, kunnes se syksyllä lähtö tarkastuksen jälkeen kuljetetaan takaisin talle tus paikkaansa Leppävaaraan. 11

12 Työpajat Tiedustelut ja varaukset: ma pe klo 9 12, p. (09) Varaukset suljettu viikot 30 ja 31 EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme soveltuvat myös liikkumisesteisille ja kehitysvammaisille. Opastetulle kierrokselle on mahdollisuus varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite. Lisätietoa: tule/saavutettavuus.php = lapsille suunnatun ohjelman merkki Enemmän irti taiteesta! OHEISOHJELMISTO kesä 2009 Virkistyspäivä? Kesäretki? Synttärit? Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Varaukset viimeistään kolme arkipäivää ennen työpajaa: ma pe klo 9 12, p. (09) Työskentelytilana joko kuvataidepaja Paletti tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja. Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Aikuiset 100, la su 120 / ryhmä. Hinnat sisältävät pajaopastuksen ja työpajamateriaalit. Huomioi pajakohtaiset maksimiryhmäkoot. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja varata kaksi samanaikaista työpajaa ja opasta. AIKUISRYHMILLE, YRITYKSILLE, NUORISORYHMILLE Jälki jonka jätän Kesto 1,5 h Ryhmäkoko max. 15 hlöä Työpaja perustuu Koiran ja suden välissä -näyttelyyn. Kierros on luonteeltaan keskusteleva. Tekniikka: kokeellinen omakuva, raapekartonki Opastukset VARATTAVAT OPASTUKSET RYHMILLE Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la su 70. Opastusvaraus viimeistään kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille, alk. 4 v., suunnattu sadutusopastus. ERIKOISOHJELMA! TEEMAOPASTUKSET: KATSE KOKOELMIIN Kesto: 45 min Teemaopastukset tutustuttavat yleisön EMMAn eri kokoelmiin, niiden taustoihin ja taiteilijoihin. La 5.9. EMMAn kokoelma klo 14 Raimo Utriaisen taidesäätiön kokoelma klo 15 Su 6.9. Museonjohtaja Markku Valkonen: Kyösti Kakkosen taidekokoelma klo 13 Konservaattori Jan Förster: Osmo Valtosen taidekokoelma klo 14 Nordea Pankki Suomi Oyj:n taidekokoelma klo 16, huom. 30 min! AVOIN TYÖPAJA Pieni yösoitto Osallistuminen non-stop Taiteiden iltana pe klo Kaiken ikäisille, maksuton, ei ennakkovarausta. TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Metsän aarre Kesto n. 2,5 h Ryhmäkoko max. 15 lasta + 5 aik. Yli 4-vuotiaille lapsille. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen näyttelyssä, ohjatun työskentelyn työpajassa materiaaleineen ja juhla-aterian samassa rakennuksessa sijaitsevassa Café WeeGeessä. Pajakutsuvaraus on tehtävä viimeistään 1 viikko ennen kutsuja. LASTEN ILME-PAJA Avoimet ovet ja itseohjautuvaa kesänäyttelyyn liittyvää tekemistä lapsiperheille. YLEISÖOPASTUKSET Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Sisältyvät museolipun hintaan. TAIDEVARTTI Keskiviikkoisin 17.6., ja 1.7. klo 17. Tauolla vkot 28, 29, alkaen sunnuntaisin klo 13 ja 16, Katse kokoelmiin -opastusten vuoksi tauolla 6.9. TAIDESILTA alkaen lauantaisin klo 14 TAIDEHALTIJAN TUNTI 2.8. alkaen sunnuntaisin klo 14 KOULUILLE (3. 5. lk) ja PERHEILLE alkaen Kerro, kerro kuvasta -draamapaja Kesto 2,5 h Ryhmäkoko max. 18 hlöä Työpajan aikana tutustutaan kolmeen peruskokoelman maalaukseen ja avataan niiden sisältöjä draaman keinoin. Teemoina ystävyys, matka ja yksinäisyys. 12

13 Omin päin UUTTA! OIKOTIET KOKOELMAAN Uudet kokoelmareitit tarjoavat väyliä tutustua Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan itsenäisesti. Voit nauraa, flirttailla, oivaltaa, surra tai hämmästyä taiteen kanssa. Maksuton. Kysy reittiesitettä EMMA infosta. ÄÄNIOPASTUKSET Koiran ja suden välissä vie kuulijan mustan, valkoisen ja harmaan maailmaan kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen johdolla. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto: 15 min. Mielessä, muistoissa kertoo tarinoiden kautta Saastamoisen kokoelman taideteoksista. Mukana teoksia 1920-luvulta 1970-luvulle. Kesto: 30 min. Lainattavat ipod-soittimet EMMA infosta. Maksuton. TAIDEHALTIJAN POLKU tutustut- taa lapsen hauskan teosreitin ja Taidehaltijoiden avulla muutamiin taideteoksiin Saastamoisen säätiön kokoelmanäytte lyssä. Maksutta EMMA infosta tai EMMA Shopista! Tapahtumat Taiteiden ilta pe klo Taiteiden ilta WeeGeellä tarjoaa ohjelmaa jo alkuillasta ja sopii myös perheen pienimmille. EMMAssa voit mm. seurata kitaramaratonia, osallistua musiikkiaiheisista teoksista kertoville Taidevarteille, Taidehaltijan tunneille ja nonstop-työpajaan Pieni yösoitto. Tarkka ohjelma elokuun alussa: Luennot jatkuvat syksyllä Tapio Wirkkala -näyttelyn yhteydessä. Kouluille Opeinfo ti klo EMMAn museo-opetus kertoo syksyn näyttelyistä ja pedagogisesta ohjelmasta. Design-alan asiantuntijan luento. Opastuksia vaihtuviin näyttelyihin ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan. Espoolaisille opettajille tilaisuus on pedagoginen iltapäivä. Ilmoittautumiset ma mennessä: ma pe klo 9 12, p. (09) Lisätietoa syksyllä: museum/oheisohjelmisto/kouluille.php Erityishinnat pääkaupunkiseudun kouluille kotisivuillamme. Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi esim. OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautumalla lippukassalla. Myös ryhmiä, jotka eivät varaa opastusta, pyydetään ilmoittamaan tulostaan etukäteen. Opastuksen varanneet tai tulostaan ilmoittaneet ryhmät ovat ruuhkan sattuessa etusijalla. Vastuu lapsesta on aina hänen mukanaan tulevalla aikuisella. Koululaisryhmien osalta vastuussa on opettaja, jonka tulee liikkua ryhmän mukana. MUUTOKSET MAHDOLLISIA Pää pyörälle taidetta fillaroiden

14 Tunnetko EMMAn kokoelmat? EMMAn museo-opetus eli peda huolehtii museon taidekokoelmien merkityksien avautumisesta ja niiden tutuksi tekemisestä yleisölle. Yksi tehtävistä on kehittää monipuolisia ja erilaisia oppimistyylejä huomioivia tapoja tutustua taiteeseen. Kokoelmien oheisohjelma tapahtuu pääosin museossa, mutta myös julkisten teosten äärellä eri puolilla Espoota. Vuoden museoteko-tunnustuksessa 2009 ICOM kiinnitti huomiota EMMAn yleisöpalveluiden korkeaan tasoon, museopedagogiikan tapaan huomioida erilaiset kävijäryhmät sekä saavutettavuuden kehittämiseen. TEKSTI: NANA SALIN KUVAT: VEERA JALAVA, Eläinten kanssa Eläinaiheiset teokset Taidepakista EMMAn kokoelmanäyttelyssä NANA SALIN, ARI KARTTUNEN Muistan leppäkertun, sen väkevän tuoksun ja nopean lehahduksen lentoon. Ötökät taas vähän yököttivät, silti jotkut keräsivät niitä suurella innolla tulitikkurasioihin: koppakuoriaisia, muurahaisia ja pahimmillaan ampiaisia! Kissoista ja pullasorsista pidin, enemmän kuitenkin kissoista. Niiden pehmeys viehätti ja toisaalta kynsien terävyys jännitti. Sorsat taas olivat varsin helppoja hyvää pullaa ja kavereita riitti. Millaisia muistoja sinulla on erilaisista eläimistä, entä tiedätkö niiden tehtä vistä? Työpaja Ilmeeseen sijoittuva näyttely kertoo muutamista tavallisten ja mielikuvituseläinten rooleista osana meidän ihmisten elämää. Näyttely muistuttaa myös siitä, kuinka samanlaisia olemme monen eri eläimen kanssa. Eläinten kanssa -näyttely Ilmeessä

15 KONSERVAATTORIN JA TAIDETEOKSEN erityinen suhde TEKSTI JA KUVA MARIANNE MIETTINEN Konservaattorit ovat museossa ammattikunta, joka pääsee läheisimpään kosketukseen taideteoksen kanssa. Mitä tästä läheisestä suhteesta seuraa ja mihin konservaattori kiinnittää huo mionsa teosta tarkastaessaan? Taideteoksella on museossa useampia ulottuvuuksia kuin äkkiarvaamatta luulisi. Ensimmäisenä mieleen tulee tietenkin teoksen esteettinen luonne, mutta sen ohella teoksella on fyysinen olomuotonsa, yksilöllinen historiansa ja merkityssisältönsä. Taideteos on aina monimutkainen objekti, joka myös vääjäämättä muuttuu. Muutokset eivät kuitenkaan liity vain teoksen fyysiseen puoleen ja materiaalien ikääntymiseen vaan myös tietoon, jota se kantaa. Konservaattorin toiminnan kannalta kaikki nämä teoksen eri aspektit ovat merkityksellisiä, ja juuri tämä seikka tekee työstä niin haastavan. Teosta tutkiessaan konservaattorin katse etsiytyy teoksen vaurioihin ja sen rakenteellisesti heikkoihin kohtiin, eli kaikkeen siihen, mikä muilta jää yleensä huomaamatta. Vaurioiden ohella konservaattori etsii viitteitä taiteilijan käyttämistä työtavoista, tekniikoista ja materiaaleista. Hän havainnoi myös jälkiä siitä, miten teosta on kohdeltu ja miten se on ikääntynyt. Konservaattorin näkökulmaa luonnehtiikin erityinen aikahorisontti, jossa kunkin teoksen sen hetkisestä kunnosta pyritään paitsi arvioimaan sen menneisyyttä myös ennustamaan tulevaisuutta. Konservointipäätöksiä ei siis koskaan tehdä ennen kuin teosta on huolellisesti tutkittu ja havainnoitu. Vasta sen jälkeen valitaan teoksen säilymistä parhaiten edistävät konservointimenetelmät. Taideteos on konservaattorille aina yksilöllinen ja ainutkertainen, sillä sitä ei voi uusintaa eikä korvata jollakin toisella. Teoksen parhaaksi toimiminen on periaate, jota konservaattorin on noudatettava silloinkin, kun hän tietää, ettei voi toimillaan taata teoksen säilymistä. Nykytaiteen usein hauraiden materiaalien keskellä konservaattori joutuu yhä useammin kysymään itseltään, miten hän pystyy edes hidastuttamaan materiaalien tuhoutumista vai riittääkö se, että taiteilijan idea ja näkemys säilyvät? Konservaattorin työpanos kohdistuu suoraan taideteokseen. Siksi on ymmärrettävää, että ammattikuntaa sitovat kattavat eettiset säännöt. Niiden mukaan kaikkea konservaattorin toimintaa on tarkasteltava hänen huomaansa uskotun kulttuuriperinnön ainutkertaisuuden ja korvaamattomuuden näkökulmasta. Konservaattorin vastuu on siis suuri ja se ulottuu tuleviin sukupolviin asti. Toimenpiteillään konservaattori pyrkii teosten eliniän pidentämiseen, mutta niin että teokset eivät tässä prosessissa muutu. Taideteoksesta ei koskaan saa tulla konservaattorin omaa luomusta, vaan hänen kädenjälkensä on jäätävä huomaamattomaksi. Konservaattorin luovuus kohdistuukin ainoastaan ratkaisuihin, joilla parannetaan teoksen säilymistä, ei esteettistä ulkonäköä. Hän ei saa myöskään suorittaa yhtään turhaa toimenpidettä vaan kaikkien käsittelyiden on oltava tarpeellisia ja kohteen säilymisen kannalta hyvin perusteltuja ja dokumentoituja. Ohjenuorana kaikille konservaattorin tekemille toimille on se, että taideteoksen on välityttävä jälkipolville mahdollisimman aitona ja todistusvoimaisena. 15

16 Osmo Valtonen oli kiinnostunut matemaattisten muotojen visualisoinnista, kuva vuodelta Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto, Seppo Hilpo. Perspektiivissä OSMO VALTONEN JA DIMENSIOLAISET Osmo Valtosen ( ) hiljattain edesmennyt leski Hilkka Valtonen lahjoitti noin 300 teoksen kokoelman EMMAlle vuonna Tapiolan Nallenpolun taiteilijatalossa työskennellyt espoolaistaiteilija toivoi jo elinaikanaan, että hänen teoksensa siirtyisivät Espoon kaupungille. Kokoelmassa on nähtävissä taiteilijan tuotannon koko kaari valoteoksista piirustuksiin ja matemaattisten muotojen visualisoinneista maalauksiin. Se antaa mahdollisuuden tutustua moniulotteisen taiteilijan tuotantoon, joka sijoittuu suomalaisen modernismin näkökulmasta mielenkiintoiseen aikaan. Valtonen debytoi vuonna 1966 informalistisiksi luonnehdituilla abstrakteilla maalauksillaan. Aika ei ollut niille otollinen. Informalismiksi miellettyihin teoksiin liitettiin 1960-luvun loppupuolen taidekirjoituksessa taantumuksellisia määreitä. Varsinaisen taiteellisen läpimurtonsa Valtonen saavutti vasta kaksi vuotta myöhemmin kineettisillä teoksillaan, joita oli esillä Pinx-galleriassa ja Suomen Akatemian kolmivuotisnäyttelyssä. Varhaisiin teoksiin kuului alumiinisia mobileja, jotka liikkuivat ilmavirran mukana. Amos Andersonin taidemuseossa esiteltiin vuonna 1969 kineettistä taidetta Valo- ja liike 2 -näyttelyssä, jossa oli mukana myös Valtosen teoksia. Osmo Valtosen teoksia on pidetty osana taiteen ja teknologian välistä keskustelua. Valtonen ymmärsi jo varhain teknistyvän maailman haasteet. Ironiasta tuli hänen aseensa teknokratiaa vastaan. Valtonen karnevalisoi kehitysuskoa ja konekulttuuria todeten Tekniikka on liian vakava asia jätettäväksi teknokraattien hoitoon. Hiekkaan piirretty Parhaiten Valtonen tunnetaan hiekkapiirtureistaan, joissa kone piirtää hiekkaan kuvioita. Ensimmäinen piirturi sai esittelynsä Purnun kesänäyttelyssä vuonna Hypnoottisen piirtoliikkeen taustalla on kokemusperäisiä havaintopsykologisia vaikuttimia. Ennen taiteilijanuransa alkua Valtonen toimi mainosgraafikkona ja oli vastuussa mm. näyteikkunoiden somistamisesta. Raken jouluikkunasta poimittu havainto mallinukkejen optimaalisesta kiertonopeudesta (3 kierrosta minuutissa) toimi hänen mielestään myös taideteoksissa. Liike on tarpeeksi hidasta, jotta kaiken tarpeellisen ehtii nähdä, mutta tarpeeksi nopeaa, että mielenkiinto pysyy yllä. Piirtureissa on nähtävissä rinnastuksia maataiteeseen sekä performanssiin. Piirtureiden Sisyfoksen työ kasvattaa entisestään tulkintojen määrää. Kineettinen taide oli rantautunut Suomeen jo 1950-luvulla. Avainasemassa oli katsojan kokema liikkeen vaikutelma, joka on saatu aikaan teoksen tai sen osien liikkeellä. Veikko Eskolin-Esk oli ensimmäisiä suomalaisia taiteilijoita, jotka käyttivät lii- 16

17 Osmo Valtonen, Hiekkapiirturi, 1980-luku, Kuva: Eeva Nikkonen EMMA ESITTELEE KESÄNÄYTTELYSSÄÄN ENSI KERTAA TEOKSIA OSMO VALTOSEN LAHJOITUSKOKOELMASTA. MARKKU VALKONEN EHTI JO 1970-LUVULLA TERÄVÄLLÄ KRIITIKONKYNÄLLÄÄN TEOSTEN KIMPPUUN. TEKSTI JAN FÖRSTER kettä teoksissaan. Kineettinen taide nähtiin konstruktivismin aatteiden jatkajana. Suomeen syntyi 1970-luvun alussa taiteen, tieteen ja teknologian yhteistyömenetelmiä tutkiva taiteilijaryhmä Dimensio, jota Osmo Valtonenkin oli perustamassa. Konstruktivisteista esimerkiksi Ernst Mether-Borgström oli ryhmän jäsen. Ryhmään kuului myös arkkitehteja ja elektronisen musiikin parissa työskennelleitä taiteilijoita. Taiteen taikahattuja EMMAn museonjohtaja Markku Valkonen arvioi Dimension ensimmäisen ryhmänäyttelyn Helsingin Sanomissa otsikolla Taiteen taikahattuja. Artikkeli on kirjoittajan rajua kritiikkiä ryhmä näyttelyn tuotosten uutuusarvosta. Dimen sion piirissä toimineiden taiteilijoiden teoksia oli eri yhteyksissä esitetty jo 1960-luvulta asti. Näyttely kiersi Tampereelta Turkuun ja sieltä Jyväskylään keräten merkittävän yleisön. Kriitikko ja yleisö kulkivat eri teitä. Valkonen muistelee edelleen niitä pettymyksen tunteita, jotka näyttely nuoressa kriitikossa herätti. Kokemukset silloisen näyttelyn teknisistä jipoista, jotka yrittävät olla kokeellisia, yllytti kirjoittamaan mehevän ankarasti. Ymmärrys 1960-luvun mielenkiintoisesta kokeellisuuden ajasta, usealla eri yhteiskunnan sektorilla sai kirjoittajan vaatimaan Dimensio-näyttelyltä syvällisempää otetta käsittelemäänsä aiheeseen pinnallisen leikittelyn sijasta. Valkonen koki näyttelyn teokset läpikäydyiksi jutuiksi sen ajan taiteessa. Kineettinen taide oli valtavirran ulkopuolella, mutta sen tuotoksia oli nähty runsaasti aikakauden näyttelyissä. Valtosen taiteen arvon uudelle tasolle nostaneita hiekkapiirtureita nuori kriitikko ei muista näyttelyssä silloin nähneensä ja uskookin kommentoineensa näitä jo paljon myönteisemmin sanakääntein. Perspektiivissä Perspektiivissä-sarja palaa ajassa taaksepäin taidekriitikkona toimineen Markku Valkosen kuva - taide arvostelujen avulla. Sarjan ensimmäinen artikkeli käsitteli Ernst Mether-Borgströmiä. Dimensio-ryhmää käsittelevä Markku Valkosen taidekritiikki vuodelta 1972 on luettavissa kokonaisuudessaan EMMAn internetsivuilta. Sarjan taiteilijavalinnat ovat yhteydessä EMMAn kokoelmiin tai ajankohtaisiin näyttelyihin. 17

18 Villu Jaanisoo ja Toinen aalto TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN KUVAT HANNA JAANISOO Helmikuun alussa viisivuotisen professorikautensa Kuvataideakatemiassa aloittanut kuvanveistäjä Villu Jaanisoo on juuri palannut kolmen taidekoulun yhteistapaamisesta Paldiskista Virosta. Hän on innostunut opiskelijoistaan ja aikoo viedä heidät tulevana kesänä Venetsian biennaaliin. Puhelin soi ja venetsialainen ystävä selvittää, josko edullinen asuminen siellä järjestyisi tuttujen kautta. Olen innostunut, en pelkää itseäni viisaampia, enkä halua jättää jälkeä, vastaa Jaanisoo, kun kysyn, miksi hän sopii uuteen työhönsä. Viimeisestä kohdasta tosin toteamme, että jälki jää tai sitten ei. Moni tuntee kuvanveistäjä Villu Jaanisoon Tallinnan m/s Estonian onnettomuuden uhrien muistomerkistä Katkennut linja tai Anttolan kesänäyttelyn 8000 loisteputkesta koostuvasta ääni- ja valoinstallaatiosta Himalaya. Helsingin Viikkiin on tulossa viisimetrinen käytetyistä auton kumirenkaista tehty gorilla eli ympäristöteos Kaikki on mahdollista. Veis- toksen lauluntekijä Juice Leskisestä Jaanisoo työsti perinteisestä marmorista. Tallinnassa vuonna 1963 syntynyt Jaanisoo valmistui 80-luvun lopulla Viron Kuvataideakatemiasta, jossa hän toimi myös Kuvanveiston professorina 2000-luvulla. Suomeen hän tuli 90-luvulla Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen sekä Kankaanpään taidekoulun opettajaksi. Luonto on usein tavalla tai toisella Jaanisoon teosten lähtökohta. Hän sanoo taiteensa syntyvän luontohavainnosta, joka kasvaa tai kutistuu teoksen muotoon. Jaanisoo käyttää paljolti kierrätysmateriaaleja teoksissaan. Tallinnan KUMUssa näkemämme ensimmäiset autonrengaskumista tehdyt Tuolit valmistuivat 2000-luvun alussa. Kananmunaa jäljittelevä valtava Munamuna latvialaisessa veistospuistossa on koostettu teräs kehikkoon kiinnitetyistä televisioruuduista. Ääni liittyy olennaisesti Jaanisoon tuotantoon, kuten vaikkapa vanhoista auton kaiuttimista koostuvaan Aalto-installaatioon 18

19 Toisen aallon kivet hyppivät jo EMMAn varastossa päästäkseen esiin. Second Wave 2009, kivi, elektroniikka, moottorit. tai Pelkoon vuodelta Pelko on variksenpäistä ja kaiuttimista muodostuva teos, jossa variksenäänet alkavat kuulua tilassa eri suunnilta samanaikaisesti kun variksenpäät kääntyilevät ennakoimattomalla tavalla. Vähän samaan tapaan kivet alkavat liikkua eri puolilla Toista aaltoa. Kuvanveiston kolmiulotteisuuteen kuuluu tilan työstäminen myös äänen, valon ja liikkeen avulla. Villu Jaanisoo pohtii omaa klassista koulutustaan. Opitusta on lopultakin hyvä päästä jossain muodossa irti tai yli vaikka ei se ole kovin helppoa. Klassiset arvot, kuten harmonia ovat kuin huomaamatta mukana tekemisessä. Jaanisoo tosin toteaa, että esimerkiksi Aalto-teoksen kaiuttimien asettelussa ääni määräsi asetelman sommittelun ja visuaalisen muodon estetiikka tuli vasta sen jälkeen. Hanna ja Villu Jaanisoon ensimmäinen yhteisnäyttely Helsingissä keväällä 2009 on hengittävän väljä, katsojalle tilaa antava, monia tulkintoja herättävä kokonaisuus. Atlantic Shoreline näyttely kumpuaa merestä ja meren läheisyydestä. Perhe odotti sopivaa säätä Atlantin rannalla päästäkseen purjehtimaan, kunnes tuli viesti, että Villu on valittu virkaan Helsinkiin. Purjehdus piti näin tehdä mielikuvituksessa. Installaatio Second Wave Toinen aalto koostuu noin 90 samankokoisesta kivestä, jotka ovat rantaa jäljittelevällä alustalla epäsymmetrisessä järjestyksessä. Kun katsoja lähestyy teosta, alkavat kivet liikkua. Näyttelyssä käydessäni rekisteröin hyvin erilaisia kohtaamisia teoksen kanssa. Lapset hyppivät riemusta moisen ihmeen nähdessään, kaksi iäkkäämpää henkilöä huusi säikähdyksestä ääneen, kun tapahtui jotain mikä ei voinut olla totta. Itse nauroin yhdessä lasten kanssa ja ajattelin, kuinka harvoin taiteessa oikeastaan on hauskuutta. Mutta Toinen aalto ei jättänyt rauhaan, huomasin ajattelevani sitä ja sen merkitystä vielä ensi tapaamisen jälkeenkin. Toinen aalto on paitsi hauska myös filosofinen, jopa meditatiivinen teos. Kun seisoo ja katselee kiven liikettä ja kuuntelee sen synnyttämää hyrisevää ääntä keskittyneesti, ympäröivä maailma unohtuu. Teos on yksinkertaisen karu, jonkun mielestä ehkä viimeistelemätön kuin luonto. Se virittääkin pohtimaan luonnon ja kulttuurin suhdetta. On pakko miettiä, miksi ihminen koettelee luontoa eikä näe ympäristön rajallisuutta. Ihminen valjastaa kaiken itsekkäästi omia tarpeitaan varten. Kärjistäen voisi tässä kohtaa sanoa, että taiteilija panee kivetkin pyörimään, tosin ei luonnon vastaisesti vaan jäljitellen; Jaanisoon teoksen kokoiset kivet voivat liikkua aallon myötä ihan oikeassa luonnossakin. Toinen aalto häivähtää surrealismin suuntaan; kivet liikkuvat vaikka meillä ei ole tuulta eikä vettä. Tuttu mielikuvamme rannasta kivineen muuttuu oudoksi. Katsoja huomaa pohtivansa maailman syntyä, alkua ja loppua, elämää ja kuolemaa. Raamattukin puhuu kiven liikkeestä. Kivi on Pyhän Stefanuksen kädessä hänen marttyyriutensa attribuuttina. 19

20 sekä meidän valokuviemme kuvankäyttösopimuksista. Tässä teos- ja tietopyörityksessä Tamutiedonhallintajärjestelmällämme on tärkeä rooli, olen järjestelmän pääkäyttäjä ja kehittäjä. Töissä EMMA ssa Kuka olet? Liisa Smeds, amanuenssi Mitä teet? Työskentelen EMMAn hallussa olevien kuuden taidekokoelman parissa. Kun johonkin kokoelmaan tulee uusi teos tai jokin toinen teos lähtee lainaan, niin hoidan asiaan liittyvän paperisodan ja koor - dinoin teoksen liikkeet. Teokset kulke vat yleensä vähintään konservaatto reiden ja museomestareiden, usein myös valokuvaajan kautta. Olen myös julkisiin tiloihin sijoitettujen teosten yhteyshenkilö, virastot ottavat minuun yhteyttä halutessaan tiloihinsa taidetta tai ilmoittaessaan teoksille sattuneista vahingoista. Käyn kuvaamassa uuden sijoituskohteen, minkä jälkeen pohdimme intendentin kanssa, mikä teos paikalle sopisi. Vastaan myös EMMAn hallinnollisesta ja taide historiallisesta arkistosta, kirjastosta Miten sinusta tuli amanuenssi? Taiteella on aina ollut itsestään selvä rooli elämässäni. Kokeilin tosin kaupallista alaa, ennen kuin aloitin taidehistorian opinnot luvun alussa aloitin työt EMMAa edeltäneessä Otso-galleriassa, josta luontevasti siirryin tänne. Otsossa työni painopiste oli näyttelyissä, EMMAssa halusin nimenomaan kokoelmatyön pariin. Parasta työssäsi? Tämä kuulostaa niin kliseiseltä, mutta kyllä se vaan on se taiteen kanssa työskentely! Taide on minulle innoituksen ja voiman lähde. Mielenkiintoisinta EMMAssa? Jos ajattelen asiaa yleisön kannalta, niin kyllä meillä on upean monipuoliset näyttelyt. On kansainvälistä ja kotimaista taidetta, uutta ja vanhaa ja välillä vaikka kiina laista teetä! ESPOO MUSEUM OF MODERN ART Suunnittele ja tilaa omanlaisesi EMMA T-paita Lasten, naisten ja miesten mallit, useita värejä ja logoja. Uudet EMMA-logotuotteet sekä monipuolinen valikoima museokauppatuotteita myös EMMAShopissa, WeeGee-talon 2. kerros.tervetuloa 17.6 alkaen! Kulttuurintäyteinen kesäretki Espooseen Torstaisin Kulttuurintäyteinen kesäretki Espoon mielenkiintoisimpiin miljöisiin sisältää pääsyliput Gallen-Kallela Museoon, taidemuseo EMMAan ja Näyttelykeskus WeeGeelle, Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertin Espoon tuomiokirkossa klo 22 sekä yöpymisen Sokos Hotel Tapiola Gardenissa. Alkaen 77 / henkilö / vuorokausi kahden hlön huoneessa Tiedustelut ja varaukset: Sokos Hotels Myyntipalvelu, puh , ma pe klo Varaukset tehtävä pääsylippujen saatavuuden varmistamiseksi viimeistään 2 vkoa ennen tapahtumaa.

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Pris: 2011 Svenska Kulturfondens konstpris 1992 Sesampris för boken Marken gungar.

Pris: 2011 Svenska Kulturfondens konstpris 1992 Sesampris för boken Marken gungar. CV Charlotta Boucht f. Helsingfors 1966 Femte linjen 14 b 56 00530 Helsingfors 53 charlotta.boucht@kolumbus.fi charlottaboucht.blogspot.com +358505112807 Studier: 1991-92 University of California, Berkeley

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Galleria Uusitalo. E-mail: marjukka@galleriauusitalo.inet.fi www.galleriauusitalo.fi GSM 040-547 5379

Galleria Uusitalo. E-mail: marjukka@galleriauusitalo.inet.fi www.galleriauusitalo.fi GSM 040-547 5379 Galleria Uusitalo Lönnrotinkatu 15, 00120 Helsinki tel. (09) 4780 0850 fax (09) 4780 0851 AVOINNA ti pe 11 17 la su 12 16 OPEN Tue Fri 11 17 Sat Sun 12 16 E-mail: marjukka@galleriauusitalo.inet.fi www.galleriauusitalo.fi

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744.

tavoittaa puhelinnumerosta 09-310 47744. Taide-Laakson näyttelytila Lääkärinkatu 8, P-porras (rakennus 4), ovella lukee isolla teksti INFO, jalankulkijoille käynti myös Urheilukatu 52:a vastapäätä Laakson sairaala vietti 75-vuotisjuhlaansa 10.6.2004.

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ

KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ SISUSTUSKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ PIHAKIVET Lataa katalogi QR-koodilla: Sisustuskivet KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven sisustuskivet ovat suunnitel tu jokaisen kodin pintojen päällystä

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

MUSEON AVAIN. Satakunnan Museo

MUSEON AVAIN. Satakunnan Museo MUSEON AVAIN Satakunnan Museo Marraskuu 2013 MIKÄ ON MUSEON AVAIN? Museon avain on Satakunnan Museon etukortti yrityksille ja yhteisöille. Museon avaimella saat käyttöösi lukuisia etuja ja mahdollisuuden

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Näyttelypäällikkö Susanna Luojus & Intendentti Kaj Martin 24.9.2015 Kypsän miehen iän saavuttanut, omillaan toimeentuleva, määrätietoinen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

2009...4 Näyttelytoiminta...6 Enzo Cucchi...7 Santeri Tuori, Metsä Forest...8 Katse EMMAn kokoelmiin...10 Aarresaaria ja päiväunia...

2009...4 Näyttelytoiminta...6 Enzo Cucchi...7 Santeri Tuori, Metsä Forest...8 Katse EMMAn kokoelmiin...10 Aarresaaria ja päiväunia... Toimintakertomus 2009...4 Näyttelytoiminta...6 Enzo Cucchi...7 Santeri Tuori, Metsä Forest...8 Katse EMMAn kokoelmiin...10 Aarresaaria ja päiväunia...10 Tapio Wirkkala - kuvanveistäjä...12 Art & Language...14

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Taideakatemia/täydennyskoulutus,

Taideakatemia/täydennyskoulutus, CURRICULUM VITAE Anastasia HELMI Maria LEPPÄKOSKI GSM 0400 444499 helmi2.leppakoski@gmail.com www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2555 Syntymäpaikka: Impilahti OPINNOT Taideakatemia/täydennyskoulutus,

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

PÄIVI SAARELMA. Aikaisempi koulutus Ylioppilas 1984 Luovan toiminnan peruskurssi 1984-85 Viittomakielen tulkki 1986

PÄIVI SAARELMA. Aikaisempi koulutus Ylioppilas 1984 Luovan toiminnan peruskurssi 1984-85 Viittomakielen tulkki 1986 PÄIVI SAARELMA Kuvataiteilija kuvataiteen opettaja Saaristotie 26a Pesolansaari 83160 Tutjunniemi 050-5767 257 amleraas@hotmail.com s. 1965 Aikaisempi koulutus Ylioppilas 1984 Luovan toiminnan peruskurssi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 32/2013 19.12.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 32/2013 19.12.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 75 Taidemuseon taidehankinta taiteilijalta HEL 2013-016106 T 12 02 03 00 Taidemuseon johtaja päätti seuraavista taidehankinnoista (kustannukset tililtä 450001, vastuualue

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen

Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. Avoimia ovia: Piilolan päiväkoti, Äänekoski Kansalaisopisto, Äänekoski klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen Juhlaviikon ohjelmia Maanantai 19.9. - lasten töiden näyttelyn avajaiset klo 14-18 Nuorisotila Sumppu, Sumiainen klo 15-18.45 Nuorisotiedotuspiste Nurkkeli, Äänekoski Näyttelyitä: klo 12-19, vapaa pääsy

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Taideopinnot 1997-2001 Taiteen maisteri, Tekstiilitaiteen laitos, Taideteollinen Korkeakoulu 1998-1999 Erasmus stipendiaattina, Kuvataideakatemia Krakova, Puola 1994-1997

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 ANSIOLUETTELO Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 TAIDEOPINNOT Suomen taideakatemiankoulu 1966 1970 VALTION TAITEILIJA APURAHAT

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa

Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näyttelyn suunnittelussa ja rakentamisessa Näyttelysopimus Tehdään galleristin tekemän sopimusluonnoksen mukaan. Siitä voidaan keskustella ja saada erikoisvapauksia.

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2009 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2009 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat KUVATAIDETTA Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot