Kaupunginjohtajan katsaus

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan katsaus Kreikan kriisistä ja euroalueen mittavista talousongelmista huolimatta vuosi 2011 oli suomalaisessa kuntakentässä, ainakin KUUMAalueella ja siis myös Hyvinkäällä hyvä. Tulokasvu oli voimakasta ja sillä pystyttiin kääntämään tulos ylijäämäiseksi vahvasti alijäämäisestä talousarviosta ja toimintamenojen suurehkosta kasvusta huolimatta. Tilikauden tulos vuonna 2011 päätyi plussalle n. 3,3 milj. euroa vuosikatteen ollessa 17,6 milj. euroa. Vuosikate oli lähes yhtä hyvä kuin vuotta aiemmin, mutta satunnaisten tulosta parantavien erien puuttuessa tulos jäi alle puoleen vuotta aiemmasta. Kokonaisuutena tuloslaskelman tunnusluvut pysyivät vuoden takaisissa kohtuullisen hyvissä lukemissa. Taseen tunnusluvut heikkenivät jonkin verran suurehkoista investoinneista johtuneen lainamäärän kasvun takia. Kaupungin lainakanta kasvoi lähes 10 milj. euroa, ja vuoden 2011 lopussa lainaa on asukasta kohti 1761 euroa. Tosin lainamäärä on vielä rahtusen pienempi kuin vuoden 2009 lopussa. Ainut parantunut taseen tunnusluku on kertynyt ylijäämä. Hyvinkäällä on vuoden 2011 lopussa taseeseen kertynyttä ylijäämää 782 euroa asukasta kohti, mikä on kuitenkin vain alle puolet siitä mitä sitä on Suomen kunnissa keskimäärin ja vain murto-osa Uudenmaan kuntien keskimääräisestä taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Toki tämäkin taseeseen kertynyt ylijäämä antaa meille pientä pelivaraa kestää kunnallistalouden edessä olevaa vaikeaa vuosikymmentä. talousvuosi. Myös lainamäärämme siirtynee tänä vuonna uudelle tasolle yli 2000 euron asukasta kohden laskettuna. Vuosi 2013 tulee edelleen olemaan tätä vuotta vaikeampi, ja edessä on kunnille taloudellisesti kovin raskas vuosikymmen, minkä myös Valtiovarainministeriön painelaskelmat ikävästi osoittavat. Toivottavasti euroalueen tilanne saadaan selkeytettyä ja jollakin keinolla kasvuuralle, että se heijastuisi aikaa myöten myös Hyvinkään kaupungin talouteen positiivisesti jo vuodelle Näillä näkymin edessämme on kovaa työtä toimintamenojen kasvuvauhdin hillitsemisessä ja investointeja joudumme karsimaan todella paljon, mikäli haluamme pitää lainamäärän kasvun edes kohtuullisena. Työllisyys parani hieman vuonna 2011, kun työttömyysaste putosi vuoden aikana 8,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Asukasluku vuoden 2011 lopussa oli Hyvinkäällä 45529, kasvua siis vuodessa vain 40, mikä on surullisen vähän. Syitä tähän on hyvä etsiä, eräs sellainen on rakentamisen vähäisyys Hyvinkäällä parina edellisenä vuotena. Tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa rakennetaan Hyvinkäällä paljon, niin kauppoja, toimistotiloja kuin asuntoja. Asuntomessut vuonna 2013, tuleva keskustarakentaminen ja hyvinkääläisten yritysten kohtuulliset näkymät lupaavat meille hyvää ja parempaa tulevaisuutta. Uskon, että nämä yhdessä takaavat meille lähivuosina voimistuvaa väkiluvun kasvua sekä talouden paineiden pysymistä pienempinä kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2011 positiivisen tuloksen avittamina meillä on tähän kaikki mahdollisuudet. Kiitos henkilöstölle työstänne ja päätöksentekijöille hyvistä päätöksistä Hyvinkään parhaaksi vuonna 2011! Raimo Lahti Kaupunginjohtaja Taloudellisessa mielessä vuosi 2012 tulee olemaan viime vuotta paljon vaikeampi ja esimerkiksi tuloksen edelleen puolittuminen olisi nyt aivan erinomainen tulos, sillä edessä tulee kaikella todennäköisyydellä olemaan alijäämäinen

2 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 Yleistä Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakuntien puheenjohtajat Kaupungin organisaatio Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Hyvinkään toimintaympäristön kehitys 10 2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Talous Riskienhallinnan toteutuminen kaupungissa Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 18 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 25 4 Rahoitusasema ja sen muutokset 28 5 Hyvinkään talouden kehitys suhteessa muihin 31 kuntiin 6 Kokonaismenot ja -tulot 36 7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut 42 8 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 53 9 Talousarvion toteutuminen 9.1 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttötalouden toteutuminen toimielimittäin 20 Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta 55 Kaupunginhallitus, sitovat tavoitteet Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto 60

3 Konserni- ja tukipalvelujaosto, sitovat tavoitteet Konserni- ja tukipalvelujaosto 62 Sivistystoimi, yhteiset tavoitteet 66 Opetuslautakunta, sitovat tavoitteet Opetuslautakunta 72 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, sitovat tavoitteet Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 83 Tekniikka ja ympäristö Tekninen lautakunta, sitovat tavoitteet Tekninen lautakunta 88 Ympäristölautakunta, sitovat tavoitteet Ympäristölautakunta 93 Perusturvalautakunta, sitovat tavoitteet Perusturvalautakunta 97 Kunnallinen liikelaitos, Hyvinkään Vesi, sitovat tavoitteet Hyvinkään Vesi Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Käyttötalouden yhteenveto toimielimittäin Käyttötalouden yhteenveto tulosalueittain Investointiosan yhteenveto 129 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 132 Kaupungin tuloslaskelma 133 Rahoituslaskelma 134 Kaupungin tase 135 Konsernituloslaskelma 137 Konsernin rahoituslaskelma 138 Konsernitase 139 Tilinpäätöksen liitetiedot 141 Tuloslaskelman liitetiedot 143 Taseen liitetiedot 146 Eriytetyt tilinpäätökset Hyvinkään Vesi 158 Tilikauden aikana käytetyt tilikirjat ja tilikartta 171 Tilinpäätöksen allekirjoitukset

4 1 1. YLEISTÄ 1.1 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto piti vuoden 2011 aikana 9 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 106 pykälää. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Kokoomus (Kok) 16 Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 13 Suomen Keskusta (Kesk) 6 Vasemmistoliitto (Vas) 5 Vihreä Liitto (Vihr) 5 Perussuomalaiset (PS) 3 Puolueisiin sitoutumattomat (Sit) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Yhteensä 51 Kaupunginvaltuuston jäseninä vuonna 2011 olivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtajat: Kokko, Annika Myllymäki, Mauri Laine, Marja-Leena puheenjohtaja, KM, pääsihteeri, KOK I varapuheenjohtaja, pääluottamusmies, eläkeläinen, SDP II varapuheenjohtaja, KM, päiväkodinjohtaja, KESK Muut jäsenet: KANSALLINEN KOKOOMUS Rp (Kok) Ahola, Mervi osastonhoitaja, erikoissairaanhoitaja Hakala, Kalle lääketieteen lisensiaatti Komulainen, Riikka assistentti Koski, Matti vanhempi konstaapeli Mc Leod Smith, Karel työpajatoiminnan päällikkö Mäkelä, Ari korjaamopäällikkö Poikolainen, Jutta hammashoitaja Puupponen, Riitta perushoitaja Rahkonen, Liisa sosiaalihuollon johtaja, eläkeläinen Rantala, Kyllikki yrittäjä Rantalainen, Antti yrittäjä Rantatorikka, Miika erityisluokanopettaja Räikkä, Sari erikoissairaanhoitaja, yrittäjä Silfverberg, Krista erityisluokanopettaja Vanhatalo, Tuula MMK SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Rp (SDP) Aalto, Seppo työsuojelupäällikkö, eläkeläinen Ahtikari, Markku yhteiskuntatieteiden maisteri, päihdehuollon johtaja Järvinen, Eira hieroja, eläkeläinen Karttunen, Pasi pääluottamusmies, Metalli 58 ammattios. Pj

5 2 Latosuo, Tuula Linna-Pirinen, Tuija Miettinen, Riitta Mäkinen, Raimo Nikkilä, Juhani Pahlman, Irma Saukkonen-Hämäläinen, Seija Tani, Sari apulaisosastonhoitaja pääluottamusmies VTM, kansalaisopiston rehtori kuljetusyrittäjä yrittäjä tutkimus- ja verkostojohtaja, varatuomari osastonhoitaja myymälävastaava SUOMEN KESKUSTA Rp Salmi, Joonas Salmi, Jukka Skyttä, Juhani Vilkka, Leena Yli-Saunamäki, Tapani (Kesk) opiskelija TV-tuottaja opistoupseeri FT, dosentti toimitusjohtaja VASEMMISTOLIITTO Rp Hämäläinen, Pirjo Kouhia, Juhani Nieminen, Jukka Pussinen, Heikki Savela, Olli VIHREÄ LIITTO Rp Ala-Paavola, Sinikka Korpela, Aki Koskelin, Niina Lustig, Helena Morero, Micaela (Vas) (Vihr) toimittaja-kirjailija pääluottamusmies raudoittaja työneuvoja yliaktuaari FM FM, kieltenopettaja sosiaalialan ohjaaja toimittaja FM, biologian opettaja PERUSSUOMALAISET Jäske, Heikki Orre, Taisto Salonen, Antti (PS) muurari yhteiskuntatieteiden maisteri, eläkeläinen operatiivinen johtaja SITOUTUMATTOMAT Laine, Pekka Virmala, Timo (Sit) komisario tulosyksikön päällikkö SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT Rp (KD) Sotaniemi, Timo isännöitsijä Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä huolehtia kaupunginvaltuuston päätösten

6 3 toimeenpanosta. Lisäksi se valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia sekä tekee sopimukset sen puolesta. Kaupunginhallitus piti vuoden 2011 aikana 22 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 337 pykälää. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2011 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Leinonen, Aki I Varapuheenjohtaja Linna-Pirinen, Tuija (SDP) Pahlman, Irma II Varapuheenjohtaja Korpela, Aki (VIHR) Airto, Mikko Hämäläinen, Pirjo (VAS) Kouhia, Juhani Mc Leod Smith, Karel (KOK) Mäkelä, Ari Salmi, Jukka (KESK) Syrjälä, Anne asti Jaakkola, Olavi alkaen Silfverberg, Krista (KOK) Ahola, Mervi Tani, Sari (SDP) Kalliomaa, Sirpa Laine, Pekka (SIT) Rönkä, Maaret Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto piti vuoden aikana 12 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 97 pykälää. Jaoston kokoonpano 2011 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Tani, Sari (SDP) Pöllänen, Nina Varapuheenjohtaja Salmi, Jukka (KESK) Syrjälä, Anne asti Laine, Marja-Leena alkaen Karhunen, Tuula (KOK) Poikolainen, Jutta Mäkelä, Ari (KOK) Hintikka, Esa Myllymäki, Mauri (SDP) Harjumaaskola, Arto Konserni- ja tukipalvelujaosto Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaosto piti vuoden aikana 11 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 83 pykälää. Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaostoon kuuluivat vuonna 2011 seuraavat henkilöt: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Leinonen, Aki Varapuheenjohtaja Linna-Pirinen, Tuija (SDP) Päivärinta, Marja-Riitta Ahvenainen, Aarre T. (SDP) Pätäri, Hannu Hämäläinen, Pirjo (VAS) Niemi, Paula Laakso, Marja-Leena (VIHR) Sten, Pami Pallonen, Jouni (KOK) Silfverberg, Krista Mönkkönen, Kaj (SDP) Nousiainen, Pauli

7 Lautakuntien puheenjohtajat Keskusvaalilautakunta Esa Hintikka (KOK) Sami Uusheimo (SDP) Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sinikka Ala-Paavola (VIHR) Miika Rantatorikka (KOK) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Opetuslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kalle Hakala (KOK) Seija Saukkonen-Hämäläinen Tapani Yli-Saunamäki (SIT) Tuula Latosuo (SDP) Tuula Vanhatalo (KOK) Riitta Miettinen (SDP) Leena Vilkka (KESK) Seppo Aalto (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Hyvinkään Veden johtokunta Tuula Vanhatalo (KOK) Riitta Miettinen (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja

8 Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto- ja toimintasääntö hyväksyttiin valtuustossa ja se tulee voimaan Yhtenä tekijänä sääntömuutoksen taustalla on varhaiskasvatuksen siirto perusturvan toimialalta sivistystoimeen Lisäksi lautakuntien toimivaltaan tehtiin tarkennuksia, ja samoin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston toimivaltaan liittyviä asioita tarkistettiin ja selkeytettiin. Vuoden 2011 alusta toimialojen ateria- ja puhtauspalvelutehtävien henkilöstö siirtyi keskitettyyn konserni- ja tukipalveluiden alaiseen ateria- ja puhtauspalveluyksikköön. Siirtyvän henkilöstön määrä oli noin 70. Organisaatiokaavio on vuoden 2011 lopussa seuraava: Hyvinkään kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Tarkastustoimi Perusturva Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Konserni- ja tukipalvelut Kaupunginkanslia Hallinto ja kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuollon palvelut Koti- ja laitos palvelut Peruskoulutus Yleissivistävä Koulutus ja työpajatoiminta Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto ja kehittäminen Tekninen keskus Hankintapalvelut Tuotantoryhmä Ympäristökeskus Hyvinkään Vesi Konserniyhteisöt - Hyvinkään Lämpövoima Oy - Hyvinkään Techvilla Oy - Koy Hyvinkään Wanha Villatehdas - Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy - Muut yhteisöt Tilapalvelu Tietohallinto Ateria- ja puhtauspalvelut Kehittämisyksikkö Henkilöstökeskus Hallintopalvelut Talousosasto Viestintä

9 Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Tilivelvollisten määritteleminen liittyy sisäisen valvonnan ketjun varmistamiseen. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvontavastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvollisten luetteloa on tarkistettu organisaatiomuutoksia ja talousarvion tulosaluemuutoksia vastaavasti. Tilivelvollisiksi on määritelty seuraavat johtavat viranhaltijat, luettelo on vuoden 2010 talousarviorakenteen ja organisaation mukainen: TOIMIELIN/Tulosalue Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta tarkastussihteeri Keskusvaalilautakunta kansliapäällikkö Kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Päätöksenteko ja hallinto kaupunginjohtaja Henkilöstöjaosto henkilöstöjohtaja Konserni- ja tukipalvelujaosto liiketoimintajohtaja Opetuslautakunta sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen hallinto ja kehittäminen sivistystoimenjohtaja Perusopetus perusopetuksen koulutusjohtaja Yleissivistävä koulutus ja työpajatoiminta sivistystoimen johtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aika kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja Tekninen lautakunta tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Toimialan hallinto ja kehittäminen tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja Tekninen keskus tekninen johtaja Tuotantoryhmä tuotantojohtaja Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoidon palvelut Koti- ja laitospalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hyvinkään Veden johtokunta tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja ympäristötoimen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaalipalveluiden johtaja terveydenhuollon johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja koti- ja laitoshoidon johtajaylilääkäri varhaiskasvatuksen johtaja vesihuoltojohtaja

10 7 Investointiosa Kiinteä omaisuus (kaupunginhallitus) Arvopaperit (kaupunginhallitus) Talonrakennus (konserni- ja tukipalvelujaosto) Julkinen käyttöomaisuus Kunnallistekniikka Maaperä- ja vesivahingot Urheilu- ja ulkoilualueet Irtain omaisuus Kaupunginhallitus Opetustoimi (opetusltk) Kulttuuri- ja vapaa-aika (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta) Perusturva (perusturvalautakunta) Tekniikka ja ympäristö (tekla ja ympla) Vesihuolto kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginarkkitehti kaupunginjohtaja tekninen johtaja tekninen johtaja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja kaupunginjohtaja sivistystoimenjohtaja kulttuuri- ja vapaaaikatoimenjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja vesihuoltojohtaja Rahoitusosa talousjohtaja Henkilöstö Kaupungin henkilöstön määrä toimialoittain oli vuoden 2011 lopussa seuraava: YHTEENSÄ Muutos vakinaiset määräaikaiset sijaiset ed.vuodesta Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Yhteensä Sivutoimia ei ole taulukon henkilöstömäärissä mukana. Sivutoimista henkilöstöä oli vuoden lopussa 18 henkilöä kohdistuen sivistystoimeen. Lisäksi vuodenvaihteessa kaupungin palveluksessa oli 39 työllistettyä. Työllistettyjä henkilötyövuosina oli yhteensä vuoden 2011 aikana 50 vuosityöntekijää. Vuoden 2011 lopun henkilöstömäärä kasvoi lievästi vuoden 2010 lopusta.

11 8 Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 40 henkilöä, määräaikaisten määrä väheni 28 henkilöä ja sijaisten määrä oli 13 henkilöä suurempi. Osa-aikaisten määrän osuus koko henkilöstöstä on noin 12 %. Varhaiskasvatuksen palvelualue siirtyi perusturvasta sivistystoimeen vuoden 2011 alusta. Vuoden 2010 lopussa varhaiskasvatuksessa oli töissä 500 henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa 446. Vuoden 2011 alusta toimialoilla ateria- ja puhtauspalvelutehtävissä toiminut henkilöstö siirtyi keskitettyyn yksikköön keskushallintoon konserni- ja tukipalveluiden palvelualueelle. Määrä oli noin 70 henkilöä. Laskennallisesti kokopäiväisiksi muutettuna vakinaisten ja määräaikaisten henkilöstömäärä on pysynyt melko vakaana vuodesta 2010 alkaen. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 11 vuosityöntekijää (0,5 %) korkeampi kuin vuoden 2010 lopussa. Kausivaihteluista puhdistettu vuoden 2011 henkilöstön määrän keskiarvo oli 4 vuosityöntekijää suurempi kuin Kokopäiväiseksi muutettu henkilöstömäärä ja muutos ed.vuoden vastaavasta ajankohdasta muutos, kpl /07 02/08 04/08 06/08 08/08 10/08 12/08 02/09 04/09 06/09 08/09 10/09 12/09 02/10 04/10 06/10 08/10 10/10 12/10 02/11 04/11 06/11 08/11 10/11 12/11 Sijaiset ja sivutoimiset eivät yllä olevassa kuvassa sisälly henkilöstölukuihin. Henkilöstön työssä oleva työpanos, jolloin vakinaisista palvelujaksoista poistetaan poissaolot ja lisätään sijaisten toteutuneet palvelujaksot, kehittyi vuosina toimialoilla seuraavasti: Muutos, kpl / / / /2010 Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö ,9 Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä

12 9 Vuositasolla työpanos poissaolojen jälkeen pysyi vuoden 2010 tasolla. Vuosina muutokseen vaikuttaa ammatillisten koulujen henkilöstön siirto. Vakinaisten määrä henkilötyövuosina nousi toimintavuonna 4,4 henkilötyövuotta vuodesta Toimintakertomuksesta erillisenä laaditaan henkilöstökertomus vuodelta 2011, jossa henkilöstöasioita esitellään kattavammin Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalous lähti nousuun vuonna 2010, mutta kasvu kuitenkin hidastui uudelleen vuonna Kasvun hidastumisen taustalla ovat mm. epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, julkisten talouksien vakauttaminen ja yksityisen kysynnän hauraus useissa maissa. Euromaissa kasvu on pysähtynyt, velkakriisi on aiheuttanut syvää epävarmuutta reaalitaloudessa. Suomen talouden kasvu on niin ikään hidastunut. Vuoden 2010 bruttokansantuotteen kasvu oli 3,6 %, vuoden 2011 kasvuksi on ennakoitu 2,6 % ja vuodelle 2012 ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuoden 2011 aikana työllisyystilanne kuitenkin parani vuodesta Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsausten mukaan vuonna 2010 työttömyys oli koko maassa 9,9 % ja vuonna 2011 työttömyysaste aleni 9,1 %:iin. Uudellamaalla työttömyys laski 7,2 %:sta 6,7 %:iin. Kuluttajahinnat jatkoivat nousua ja ennuste vuoden 2011 muutokseksi on 3,4 %. Vuonna 2010 hintojen muutos oli vain 1,2 %. Korkotaso nousi vuoden 2011 aikana lyhyissä koroissa. Vuonna kuukauden euribor oli keskimäärin 0,8 % ja vuonna 2011 taso oli 1,4 %. Pitkät korot (10 v) sen sijaan pysyivät noin 3 %:ssa. Suomen velkaantuminen on ollut nopeaa ja julkinen talous painui alijäämään vuonna 2009 ja alijäämä syveni vuonna Vuoden 2011 ennusteet näyttävät alijäämän hienoista supistumista. Vuoden 2011 tilikausien tulosten arvioidaan olevan kunnissa yhteensä ylijäämäinen. Toimintamenojen kasvu on kuitenkin kiihtynyt, muutos on ennakkotietojen mukaan 5,2 %. Vuonna 2010 toimintamenot kasvoivat vajaa 3 %. Verotulojen kasvu oli kunnissa keskimäärin 3,9 % vuodesta Kunnista 49 nosti tuloveroprosenttiaan. Vuosikatteen suhde poistoihin on ollut yli sata vuodesta 2006 lähtien, vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan suhdeluku on 122. Tulorahoitus ei kuitenkaan ole riittänyt minään vuonna vuodesta 1997 lähtien poistonalaisten investointien rahoittamiseen. Vuonna 2011 tulorahoituksen osuus jäi 77 %:iin, vaikka investointien määrä aleni.

13 10 Julkiselle taloudelle on ennustettu vaikeita vuosia talouskriisin ja myös ikärakenteen vanhenemisen seurauksena. Kuntataloutta uhkaa pysyvämpi alijäämäisyys ja velkakierteen jatkuminen. 1.3 Hyvinkään toimintaympäristön kehitys Väestö Hyvinkään väkiluku oli ennakkotietojen mukaan asukasta joulukuun lopussa Kasvua vuoden alusta oli 38 asukasta (0,1 prosenttia). Kasvu jäi historiallisen alas. Tämä johtui kotimaan muuttoliikkeestä, joka jäi 128 henkilöä negatiiviseksi. Hyvinkäältä muutti henkeä muihin kuntiin ja Hyvinkäälle tuli muista kunnista henkilöä. Lähtömuutto oli korkeampaa kuin lähivuosikymmeninä koskaan ennen. Muuttovoittoa saatiin kuitenkin ulkomailta. Luonnollinen lisäys on säilynyt 100 henkilön lukemissa viime vuosina. hlöä 500 Väestömuutokset vuosina kuntien välinen nettomuutto nettomaahanmuutto luonnollinen väestönlisäys Ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 aikana syntyi 490 hyvinkääläistä lasta (484 vuonna 2010) ja kuolleita oli 390 (368 vuonna 2010). Vuoden 2011 tilaston mukaan Hyvinkään väestö edelleen vanheni. Alle kouluikäisten lasten määrä ja peruskouluikäisten määrä aleni 158 henkilöä ja osuus koko väestöstä 0,3 %-yksikköä. Eläkeikäisten osuus puolestaan kasvoi edellisvuosia voimakkaammin. 65 vuotta täyttäneiden määrä nousi 351 henkilöllä ja osuus väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 17 prosenttia, vuotta aiemmin osuus oli 16,3 % vuotiaita työikäisiä oli lukumääräisesti myös vähemmän kuin vuosi sitten, 187 henkilöä ja osuus laski 0,5 %-yksikköä jääden alle 60 prosentin.

14 11 Väestön vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75+ vuotiaat määrä väestö % väestö % väestö % väestö % väestö % väestö % väestö Yhteensä vuosittainen kasvu % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 (Lähde: Tilastokeskus) Työllisyys Työttömien määrä aleni vuosikeskiarvona vuodesta Vuoden 2011 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 1 737, mikä oli keskimäärin 150 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Työttömyyden aleneminen alkoi elokuusta 2010 lähtien ja jatkui koko vuoden Joulukuussa 2011 työttömänä oli henkilöä ja 8 % työvoimasta. Työttömien määrä kuukausittain ja 12 kk keskiarvo Työttömien määrä 12 kk keskiarvo I/06 IV VII X I/07 IV VII X I/08 IV VII X I/09 IV VII X I/10 IV VII X I/11 IV VII X Nuorten työttömien määrä on vuodesta 2009 lähtien pysynyt melko korkeana. Keskimäärin alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 242 ja kaikista työttömistä 14 %. Vuodesta 2010 määrä kuitenkin laski keskimäärin 32 henkilöllä.

15 12 Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun vuonna 2010 ja on jatkunut korkeana. Vuoden 2011 aikana Hyvinkäällä oli keskimäärin 323 pitkäaikaistyötöntä. Määrä kasvoi keskimäärin 57 henkilöllä (21 %) edellisvuodesta. 350 Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä kuukausittain , liukuva 12 kk keskiarvo Pitkäaikaistyöttömät, yli 1 V tammi maalis Nuoret alle 25 v touko heinä syys marras 2010 tammi maalis touko heinä syys marras 2011tammi maalis touko heinä syys marras Työttömyysaste oli Hyvinkäällä vuoden 2011 lopussa 8,0 prosenttia, eli 0,5 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä on pysynyt melko korkeana vuoden 2011 aikana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin koko vuoden aikana Hyvinkäällä keskimäärin 277 työpaikkaa kuukaudessa, mikä oli 76 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Hyvinkäällä erityisesti teollisuuteen, palvelualalle, kaupan alalle ja sosiaali- ja terveysalalle. Avoimet työpaikat, vuosikeskiarvo Kunnassa olevien kokonaistyöpaikkojen määrä väheni tilastojen mukaan 819 työpaikalla (-4,3 prosenttia) vuodesta 2008 vuoteen 2009, jolloin vuoden 2009 lopussa Hyvinkäällä oli työpaikkaa ( työpaikkaa v. 2008). Työpaikkoja väheni lähes joka toimialalla, mutta eniten vähennys kohdistui teollisuuteen,

16 13 rakennustoimintaan, tukku- ja vähittäiskauppaan, kuljetus ja varastointiin sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Työpaikkaomavaraisuus oli vuoden 2009 lopussa 89 prosenttia. Työpaikkojen määrän ja työpaikkaomavaraisuuden kehitys 2000-luvulla Yhteensä Työpaikkaomavaraisuus (%) 91,0 90,0 89,0 88,0 87,0 86,0 85,0 84,0 83,0 82,0 Vuoden 2010 lopussa Hyvinkäällä toimi kaikkiaan yritystä. Yrityksistä 74 prosenttia toimi palvelualalla, 25 prosenttia oli jalostuksen toimialalla ja alkutuotannon yritysten osuus oli noin prosentin yrityskannasta. Yrityskanta kasvoi vuoden 2010 aikana 63 yrityksellä edellisestä vuodesta. Aloittaneita uusia yrityksiä oli 289 mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 toimintansa lopetti 187 yritystä. Lopettaneiden yritysten määrä oli 39 yritystä vähemmän kuin vuonna Toimialoista nettovoittajia olivat tukku- ja vähittäiskauppa sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskanta Hyvinkäällä Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita 0

17 14 Rakentaminen Asuntorakentaminen vilkastui 2011 kahden hiljaisen vuoden jälkeen. Uusia asuntoja valmistui vuoden 2011 aikana 224. Uusista asunnoista 38 % oli pientaloja, 25 prosenttia valmistui rivitaloihin ja 37 % kerrostaloissa. Asuntotuotanto vuosina talotyypeittäin AK AR AO Uusien asuntojen keskipinta-alojen kehitystä on kuvattu seuraavassa kuvassa. Pintaaloissa ei ole ollut merkittäviä vaihteluja. Vuoden 2011 tuotannossa on havaittavissa lievää pinta-alan laskua. h-m Uusien asuntojen asuinpinta-alan kehitys Pientalot Hyvinkäällä aloitettiin vuoden 2011 aikana runsaan 200 uuden asunnon rakennustyöt. Aloitetuista asuntorakentamiskohteista 39 % oli pientaloja, 16 % ketju- tai rivitaloasuntoja ja 44 % kerrostaloasuntoja. Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot

18 15 2. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Palvelustrategia vuoteen 2017 hyväksyttiin valtuustossa. Lisäksi erillisinä suunnitelmina hyväksyttiin sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkosuunnitelma, kouluverkkosuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma. Maaseutuhallinnon järjestämisessä on päätetty mennä mukaan Mäntsälän isännöimään yhteistoiminta-alueeseen. Hyvinkään ja Nurmijärven maaseutuasioiden toimipisteenä tulee olemaan Hyrian maaseutuoppilaitoksella sijaisevat tilat. KUUMA -yhteistyösopimus hyväksyttiin. Hyvinkää toimi Kuuma-kuntien varapuheenjohtajana vuonna 2011 ja vuonna 2012 puheenjohtajuus siirtyy Hyvinkäälle. Työ- ja päivätoimintakeskuksen osakassopimus ja ja yhtiöjärjestys hyväksyttiin. Yhtiön osakkaina ovat Hyvinkään kaupunki ja ETEVA-kuntayhtymä. Yhtiön perustamiskokouksen pitäminen siirtyi vuodelle Uudet kaupungintalon toimitilat valmistuivat Wanhalle Villatehtaalle. Keskushallinnon ja sivistystoimen hallinnot muuttivat uusiin tiloihin maaliskuussa Varhaiskasvatuspalvelujen palvelualue siirtyi organisaatiossa perusturvan alueelta sivistystoimen toimialalle. Ateria- ja puhtauspalvelujen toiminta keskitettiin konserni- ja tukipalveluiden alle. Toimialoilta siirtyi noin 70 henkilöä keskitettyyn yksikköön. Hyvinkään kaupungin uusi tunnus otettiin käyttöön toimintavuoden aikana. 2.2 Talous Vuoden 2011 tilikauden tulosarvio ilman liikelaitosta oli hyväksytyn talousarvion mukaan alijäämäinen lähes 10,1 milj. euroa. Veroprosentteihin ei tehty muutoksia. Talousarviomuutosten sekä vuoden aikana myönnettyjen lisämäärärahojen ja määrärahasiirtojen jälkeen alijäämä syveni noin 12,3 milj. euroon. Talous toteutui kuitenkin arvioita paremmin. Verorahoituksen arviot ylittyivät ja toisaalta varsinaisessa toiminnassa menot alittuivat. Lisämäärärahoilla ja määrärahasiirroilla muutettuun talousarvioon nähden verorahoitus ylittyi 4,5 milj. euroa ja varsinaisen toiminnan menokehitys alittui 4,4 milj. euroa. Alkuperäisen talousarvion toimintamenojen ja -tuottojen erotus alittui 2 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu kuitenkin kiihtyi vuodesta 2010, kasvu oli 6 %. Vuodelle 2011 kirjattiin varauksena lomapalkkajaksotuksen lisäys uusien työ- ja virkaehtosopimusten johdosta. Uudessa sopimuksessa lomapalkan laskennassa luovutaan kokonaan B-taulukon käytöstä ja tämä lisää lomapalkkavelan määrää. Lisäykseksi arvioitiin

19 euroa ja se kohdistettiin yhtenä summana henkilöstökeskuksen tulosalueelle. Tämän johdosta henkilöstökeskuksen talousarvio ylittyi. Kunnallisverotilitykset ylittyivät vuosiarviosta 0,7 milj. euroa. Kuntaryhmän osuutta ansiotulojen veroista laskettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Kunnallisveron kasvu vuodesta 2010 oli 2,6 %. Yhteisöveron tuotto ylittyi vuosiarviosta 2,6 milj. euroa. Talouden elpyminen näkyi yritysten tuloksissa. Kuntaryhmän osuus yhteisöveron tuotosta oli vielä 2011 korotettu (osuus 31,99 %). Yhteisöveron määrän muutos vuodesta 2010 oli lähes 40 %. Vuonna 2012 kuntaryhmän osuudeksi on päätetty 28,34 %. Osuus muodostuu lakisääteisestä osasta (21,99 %), vuosille säädetystä väliaikaisesta 5 %:n korotuksesta sekä yhteisöverokannan alentamisen aiheuttamien verotulomenetysten kompensoinnista (1,35 %). Viime mainittu osio jää pysyväksi ja on voimassa myös 2014 lähtien. Merkittävällä tavalla talouden paranemiseen vaikuttivat kertaluonteiset myyntivoitot. Kaupungintalon tontin luovutuksesta kirjattiin 4,7 milj. euron myyntivoitto vuodelle Myös normaali tonttikauppa ylitti alkuperäisen arvion, joka oli 3 milj. euroa ja toteuma 3,8 Me. Myyntivoittojen määrä oli yhteensä 8,5 milj. euroa ja ylitys arvioon 5,5 milj. euroa. Vuoden 2011 tulos muodostui myyntivoittojen johdosta ylijäämäiseksi noin 1,8 milj. euroa. Hyvinkään Veden tulos oli niin ikään ylijäämäinen 1,5 milj. euroa ja siten kaupungin tulos yhdessä liikelaitoksen kanssa 3,3 milj. euroa ylijäämäinen. Poistoerojen ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 3,2 milj. euroa. Taseessa oleva edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2010 lopussa 32,4 milj. euroa ja kasvaa näin 35,6 milj.euroon. Taseen ylijäämä vuoden 2011 vastaa noin 4,75 tuloveroprosentin tuottoa. Vuosi 2012 Vuoden 2012 talousarvio on laadittu liikelaitos Hyvinkään Vesi huomioon ottaen n. 7 milj. euroa alijäämäiseksi ja ilman liikelaitosta alijäämä on 8 milj. euroa. Toiminnan nettomenojen kasvu vuoden 2011 toteumaan nähden on kaupungin talousarviossa 2012 ilman liikelaitosta 5,0 % ( 10,7 milj. euroa) ja verorahoituksen kasvu vajaa 3 % (6,1 milj. euroa). Nykyisten tietojen valossa yhteisöveroarvio ei tulle toteutumaan, mutta toisaalta valtionosuudet vuoden lopun päätösten mukaan ylittyvät. 2.3 Riskienhallinnan toteutuminen kaupungissa Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisia johdannaisia on käytetty useissa konserniyhteisöissä lainasalkkujen korkosuojauksiin. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuodenvaihteessa 86,7 %.

20 17 Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy jatkoivat korkosuojauksien asiantuntijapalveluiden hankkimista rahalaitoksista riippumattomalta asiantuntijayritykseltä. Hyvinkään kaupunki liittyi KL-Kuntahankinnat Oy:n ja Novum Oy:n väliseen vakuutusmeklarisopimukseen. Novum Oy kilpailutti kaupungin voimassa olevat vakuutukset. Kaupunginhallitus päätti jatkaa vakuutussopimusta If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa vakuutuskaudella Tammikuussa 2012 kaupunginhallitus päätti täydentää kaupungin vakuutuksia julkisyhteisön hallinnon vastuuvakuutuksella sekä peruskoululaisten, lukiolaisten ja päivähoitosuhteessa olevien lasten tapaturmavakuutuksella. Vuoden alusta astui voimaan uusi riskienhallinnan tehtäväjako. Riskienhallintatyöryhmä ohjaa riskienhallinnan toimintasuunnitelman ja toteutusta linjaorganisaatiossa. Raportti-osio 4Ks Riskipiste -järjestelmässä otettiin käyttöön maaliskuussa. Kaupungin henkilökunnalle järjestettiin alkusammutus- ja poistumisharjoituksia, sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksia, kokonaisvaltaisen riskienhallintakoulutuksia, uhkatilannekoulutuksia, turvallisuusvastaavien koulutuksia ja väestönsuojanhoitajan kurssi. Turvallisuuskoulutuksiin osallistui yhteensä 392 henkilöä. 2.4 Ympäristötekijät Ympäristökeskus kokoaa ja koordinoi tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyn suppean ympäristötilinpäätöksen. Sen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristösuojeluun käytetyistä kuluista, tuotoista ja investoinneista. Tilinpäätöksestä erillisenä laaditaan ympäristötilinpäätös.