MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA

2 ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUDEN EVÄÄT. Maakuntasuunnitelma 2040, Maakuntaohjelma Hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa Julkaisu A:44 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Graafinen suunnittelu: Jarkko Ruonakoski / Hiottu Oy Painopaikka: I-print Painos: 800 kpl Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014

3 1. Lukijalle MAAKUNTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö ETELÄ-POHJANMAAN VISIO Väestö- ja työllisyystavoitteet Maakunnan yhteistyöverkostot STRATEGIAN TAVOITTEET 2040 JA TOTEUTTAMINEN Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö EU-ohjelmien painotukset Kaupunkiseutujen sopimusmenettely VAIKUTTAVUUS JA SEURANTA Rahoituskehys vuosille Vaikuttavuustavoitteet ja mittarit Tiivistelmä ympäristöselostuksesta LIITTEET... 80

4 1. kuva: Vesa Hyyryläinen

5 Etelä-Pohjanmaalle on ensimmäistä kertaa laadittu maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhtenäisen prosessin mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalle on ensimmäistä kertaa laadittu maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhtenäisen prosessin mukaisesti. Asiakirjasta käytetään nimitystä maakuntastrategia. Maakuntastrategia on maakuntavaltuuston hyväksymä maakunnan kehittämistahdon ilmaisu. Se kokoaa yksiin kansiin maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman ja pyrkii luomaan näiden välille tiiviimmän yhteyden. Se määrittelee Etelä-Pohjanmaan tavoitellun tulevaisuuskuvan vuoteen 2040 saakka ja sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi vuosille Maakuntastrategiassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja muut kansalliset linjaukset. Strategiassa sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat. Maakuntastrategia on pohjana kahden vuoden välein laadittavalle maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalle, joka sisältää keskeisiä maakuntastrategiaa toteuttavia hanke- ja toimenpideesityksiä. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien kanssa. Maakuntastrategian valmisteluun on osallistunut suuri ja monipuolinen joukko maakunnan toimijoita. Valmisteluprosessilla on ollut hyvin tärkeä merkitys maakunnan yhteisen tahtotilan synnyttämisessä ja sitoutumisessa maakuntastrategian tavoitteisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa esittää lämpimät kiitokset kaikille valmisteluun osallistuneille ja toivoo edelleen yhteistä tahtoa ja intoa kaikille maakunnan tulevaisuuden rakentajille. Etelä-Pohjanmaan liitto Kai Pöntinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lasse Anttila Maakuntahallituksen puheenjohtaja Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - Lukijalle 5

6 2. kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät

7 2.1 Valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus käynnisti maakuntastrategian ja sen ympäristöselostuksen valmistelun sekä asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan Ensivaiheen aineksia valmistelutyöhön saatiin Maakuntaohjelman arviointityöstä ja sen suosituksista. Joulukuussa 2012 järjestetty arviointiin liittynyt Smart Regions -työpaja oli myös maakuntastrategian käytännön valmistelun lähtölaukaus. Maakuntahallitus on nimennyt ohjausryhmän valmistelun tueksi. Ohjausryhmässä on edustettuina maakunnan keskeisiä aluekehitystoimijoita. Maakuntastrategiaa valmisteltiin viidessä teemakohtaisessa työryhmässä: elinkeinoryhmä, osaamisryhmä, hyvinvointiryhmä, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -ryhmä sekä energia ja ilmasto -ryhmä. Jokainen ryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa ensin tammi maaliskuussa 2013 linjaamaan strategian pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2040 ja sitten syys lokakuussa 2013 pohtimaan konkreettisempia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Näiden työpajojen lisäksi järjestettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille oma pienimuotoinen työpaja, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Osana maakuntastrategiaprosessia tullaan laatimaan myös Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin maakunnan vahvuus- ja kasvualat. Strategiassa tunnistetaan maakunnan elinkeinokärjet ja niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Strategialla ja aikanaan sen toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön. Strategiaa valmisteltaessa huomioitiin tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmistelu. Prosessin aikana on osallistuttu tiiviisti myös alueellisen maaseutuohjelman sisältöjä pohtiviin työryhmiin. Näiden työryhmien tuloksista saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion tarkempia tavoitteita ja toimenpiteitä pohdittaessa. Maaseutuohjelmaan liittyen Leader-ryhmien paikalliset strategiat olivat osaltaan vaikuttamassa maakuntastrategian sisältöön. Maakuntastrategian lähtökohdat 7

8 Maakuntastrategian alustavia pitkän aikavälin painopisteitä ja tavoitteita esiteltiin huhtikuussa 2013 Etelä-Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyössä järjestämällä aluekehittämisen kiertueella. Kiertueen kuudessa tilaisuudessa kuultiin alueiden näkemyksiä ja omia kehittämistarpeita, joista saatiin aineksia vuosien kehittämistoimenpiteiksi. Suuren yleisön ja nuorten näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta kartoitettiin huhtikuussa 2013 internetkyselyllä, johon vastauksia saatiin lähes 300. Vastaajista lähes 40 % oli alle 25-vuotiaita. Kyselyn tulokset asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuille ja huomioitiin strategian sisällössä. Maakuntastrategian sisältöön on vaikuttanut myös Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyö. Samoin sisältöjä on tuotettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian laatijoiden kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välinen kasvusopimusmenettely, ruokajärjestelmiin ja biotalouteen liittyvä Innovatiiviset Kaupungit eli INKA-ohjelmavalmistelu, seutukaupunkipilottimenettely, korkeakoulustrategian valmistelu, ympäristöstrategian laadinta sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu ja maakuntakaavan vaihekaavojen valmistelu ovat suunnanneet oleellisesti myös maakuntastrategian sisältöjä. Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä, kulttuurilautakunta, koulutusasiaintoimikunta ja ennakointiryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntastrategian valmistelua. Maakuntavaltuusto käsitteli strategialuonnosta ja etsi vastauksia maakunnan kohtalonkysymyksiin perehdytysseminaarissaan syyskuussa Maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus olivat nähtävillä välisenä aikana, jolloin toteutettiin myös laaja lausuntopyyntökierros. Lausuntoja saatiin 39 kappaletta. Jokaiseen lausuntoon laadittiin vastine, jossa käsiteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia strategiaan. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus hyväksyttiin maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Maakuntastrategian lähtökohdat

9 ETELÄ-POHJANMAAN PROFIILI Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Osuus koko maasta (%) 2.2 Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö Väestö Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä henkeä. Vuoden aikana maakunnan väkiluku kasvoi 323 hengellä eli 0,2 prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan koske koko maakuntaa, sillä vuonna 2012 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi. Kaikissa muissa kunnissa väestö vähentyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Koko maakunnan väestönkasvuun vaikuttaa eniten voitollinen maahanmuutto. Esimerkiksi vuosien aikana suomea puhuvan väestön määrä on maakunnassa vähentynyt noin 200 henkeä, mutta vieraskielisten määrä on samana aikana kasvanut noin 740 hengellä. Suomenkielisten osuus oli kuitenkin edelleen Etelä-Pohjanmaalla maakuntiemme korkein, 98,2 prosenttia. Ulkomaiden kansalaisia Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2012 lopulla henkeä. Suurimpia ulkomaiden kansalaisten ryhmiä olivat Viron (684 henkeä) ja Venäjän kansalaisten (440 henkeä) ryhmät. Myös toistaiseksi positiivinen luonnollinen väestönkasvu on osatekijänä väestönkasvulle. Maassamuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla tappiollista jo 1980-luvulta lähtien. Valtaosin tähän on syynä nuorten, opiskelemaan lähtevien poismuutto, joka on ollut niin suurta, etteivät muissa ikäryhmissä tulleet muuttovoitot ole riittäneet sitä korvaamaan. Etelä-Pohjanmaa on saanut vuosina maan sisäisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa viidestä eri maakunnasta, eniten Keski-Pohjanmaalta (nettomuutto +95 muuttoa) ja Päijät-Hämeestä (+44). Suurimmat muuttotappiot ovat aiheutuneet Pirkanmaalle (-490 muuttoa) ja Uudellemaalle (-141) suuntautuvasta muuttoliikkeestä. Erot kuntalaisten ikärakenteessa ovat melko huomattavia: esimerkiksi Seinäjoella 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaista oli vuoden 2012 lopulla 16,6 prosenttia, mutta Isojoella heitä oli lähes 29 prosenttia asukkaista, maakunnallisen osuuden ollessa hieman alle 21 prosenttia. Maakuntastrategian lähtökohdat 9

10 Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaiseman väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi vuoden 2040 lopulla noin henkeä eli neljä prosenttia korkeampi kuin oli vuoden 2012 lopussa. Ennusteen mukaan väestö kasvaisi vuosina kuitenkin vain kolmessa kunnassa, eli Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella. Väkiluku vähenisi valtaosassa kuntia, eli 15 kunnassa. Väestötappio olisi määrällisesti suurin Kauhavalla ( henkeä), ja suhteellisesti eniten väestö vähentyisi Isojoella (-21 %). Etelä-Pohjanmaan yhteenlaskettu väestönkasvu olisi vuosina muuta Suomea hitaampaa, sillä Tilastokeskuksen ennusteessa arvioidaan koko maan väestön kasvavan kymmenen prosenttia eli noin henkeä. Väestön ikärakenteessa tapahtuisi kuitenkin merkittävä muutos. Kun 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla yhteensä henkeä, olisi heidän lukumääränsä vuonna 2040 ennusteen mukaan noin henkeä eli 36 prosenttia korkeampi. Samalla ajanjaksolla työikäisten (15 64-vuotiaat) määrä maakunnassa olisi pienin vuonna 2030, jonka jälkeen siinä alkaisi tapahtua kasvua, mutta niin, ettei se saavuttaisi vuoden 2012 tasoa vuoden 2040 loppuun mennessä. Vuoden 2040 lopulla työikäisiä olisi ennusteen mukaan noin henkeä vähemmän (-6 %) kuin oli vuoden 2012 lopussa. Tilastokeskus, väestöennuste 2012 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE ALUETTAIN (31.12) % Alle 15-vuotiaiden määrä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2012 lopulla henkeä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän osuutensa väestöstä vuosina olisi melko vakaa vaihdellen välillä 17,0 17,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan kunnat, max Etelä-Pohjanmaa Koko maa Etelä-Pohjanmaan kunnat, min 10 Maakuntastrategian lähtökohdat

11 Koulutus ja TKI-toiminta Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi, joskin se on noussut viimeisen 15 vuoden aikana tasaisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautuessa. Vuoden 2012 lopulla noin 66 prosenttia maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Maakunnan asukkaista suhteellisesti useampi on suorittanut keskiasteen tutkinnon kuin Suomen väestöstä keskimäärin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakunnassa valtakunnallista tasoa alempi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme pienin. Huomion arvoista on, että kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä eteläpohjalaisilla on perusasteen jälkeisiä tutkintoja maan keskiarvoa enemmän. Väestön koulutustasossa on kuitenkin melko suuret alueelliset ja ikäryhmittäiset erot. Eniten perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alalla: joka kolmannella maakunnan tutkintoja suorittaneella oli tekniikan alan tutkinto. Toiseksi eniten oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, noin 17 prosenttia tutkinnon suorittaneista. PERUSASTEEN JÄLKEISEN TUTKINNON SUORITTANEET IKÄRYHMITTÄIN JA ALUEITTAIN , % ikäryhmästä Etelä-Pohjanmaa Koko maa Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Maakuntastrategian lähtökohdat 11

12 Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 yhteensä 49,8 miljoonaa euroa. Menot ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti, sillä menojen kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2012 oli 20,3 miljoonaa euroa eli 68,6 prosenttia. Menojen suhteellinen kasvuvauhti oli edellä mainitulla ajalla Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme toiseksi suurin. Silti Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitysmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat edelleen pienet: vuonna 2010, jolta on käytettävissä maakunnittaisia tietoja bruttokansantuotteen suuruudesta, maakunnan tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli vain 0,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yritysten osuus tutkimus- ja kehitysmenoista vuonna 2012 oli noin 72 prosenttia ja korkeakoulusektorin osuus noin 20 prosenttia. Huomioitavaa on, että osa Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvasta, mutta yhteistyöverkostoissa tapahtuvasta tutkimustoiminnasta tilastoituu maakunnan ulkopuolelle. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN MENOT MAAKUNNITTAIN 2012 miljoonaa euroa Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta 12 Maakuntastrategian lähtökohdat

13 Työmarkkinat Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, työnvälitystilaston mukaan vuonna 2012 keskimäärin 8,1 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin noin kuukausittain. Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 9,8 prosenttia ja työttömänä oli koko maassa keskimäärin noin työnhakijaa kuukausittain. Etelä-Pohjanmaan TE-toimistoihin ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä hieman alle avointa työpaikkaa, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2011 aikana. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan noin työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa. Maakunnan asukkaista on uusimpien, vuotta 2011 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 42 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on vajaat pari prosenttiyksikköä korkeampi. Työlliset eivät ole yhdessäkään Etelä-Pohjanmaan kunnassa väestön enemmistö. Vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan vuotiaiden työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 69,3 prosenttia, mikä merkitsi, että työllisyysaste parantui edellisvuotisesta ja nousi korkeammaksi kuin Suomen keskimääräinen työllisyysaste, joka oli 69 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaalla 7,0 prosenttia. Etlan arvion ( ) mukaan Etelä-Pohjanmaan työttömyysasteen ennakoidaan ajanjaksolla laskevan siten, että se olisi korkeimmillaan vuonna 2013 (6,6 %) ja vuonna 2017 laskisi 5,7 prosenttiin (Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisin luvuin). Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2012 pienin keskimääräinen työttömyysaste oli työhallinnon työvälitystilaston mukaan Kauhavalla (5,2 %) ja suurin Soinissa (12,5 %). Kuntien välisten erojen trendi työttömyysasteessa on ollut supistuva. Vuonna 2009 tapahtunut voimakas taloustaantuma johti työttömyydessä siihen rakenteelliseen muutokseen, että miehet ovat taantuman jälkeen olleet työttömien enemmistönä Etelä-Pohjanmaalla. Syynä tähän on se, että taantuman ja sitä seuranneen hitaamman talouskasvun vaikutukset ovat kohdistuneet varsinkin teollisuuteen ja rakentamiseen, jotka työllistävät erityisesti miehiä. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on ollut tammi heinäkuussa 2013 joka kuukausi suurempi kuin oli vuonna Maakuntastrategian lähtökohdat 13

14 Aluetalous Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaan asukasta kohti laskettu käypähintainen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna 2010 noin euroa. Koko maan BKT oli tuolloin noin euroa, eli Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen BKT oli tuolloin 90 prosenttia valtakunnan tasosta. Kansallisesti merkittävämpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,5 % koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,5 %) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus (8,3 % koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä-Pohjanmaan toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 keskimäärin yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,23 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,9 henkeä, mikä on lukuna maakuntien pienin. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä. Etelä-Pohjanmaan yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli 2,4 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta. Eräillä toimialoilla eteläpohjalaisten yritysten osuus toimialan yritysten kokonaisliikevaihdosta Suomessa on kuitenkin huomattavasti tätä suurempi. Esimerkiksi teollisuustoimialoista tällaisia olivat vuonna 2011 liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus (osuus 40,0 % koko maan liikevaihdosta), tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus (56,8 %), mattojen valmistus (84,1 %), nahan ja nahkatuotteiden valmistus (33,4 %), jalkineiden valmistus (38,4 %) sekä metallin työstökoneiden valmistus (64,6 %). Kaupan alalla Etelä-Pohjanmaan osuus suhteessa koko maan liikevaihtoon vuonna 2011 oli 2,3 prosenttia. Kuitenkin eräillä kaupan alatoimialoilla maakunnan osuus kansallisesta liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia. Sellaisia olivat esimerkiksi maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa (mukaan lukien traktorit) (12,3 % koko maan liikevaihdosta) sekä työkalu- ja tarviketukkukauppa (10,6 %). 14 Maakuntastrategian lähtökohdat

15 ETLAN ALUE-ENNUSTE ( ): Työttömyysaste ja ennuste , % (Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuin) Etelä-Pohjanmaa Koko maa Lähde: Toimiala Online-palvelu Maakuntastrategian lähtökohdat 15

16 Hyvinvointi Hyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeisimpiä asioita maakunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Hyvinvointi ja siihen liittyvät palvelut sekä tuotteet ovat luonteeltaan hyvin moninaisia. Lähde: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2012-tutkimus MITEN MERKITTÄVIKSI ARVIOITTE SEURAAVAT ONGELMAT TOIMIALUEELLANNE TÄLLÄ HETKELLÄ? (prosentuaaliset vastausjakaumat) 1 (vaikea ongelma) 2 (jonkin verran ongelma) 3 (ei ongelmaa) Kelan sairastavuusindeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa = 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Vuonna 2011 ikävakioitu koko Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,4, kun koko maan indeksi siis sai arvon 100. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi on ollut vuodesta 1992 alkaen joka vuosi suurempi kuin maan keskimääräinen indeksi. 16 Maakuntastrategian lähtökohdat

17 Jokaiselle Suomen kunnalle on Kelassa laskettu indeksejä, jotka kuvaavat kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitystä kansantaudit. Niille jokaiselle on laskettu indeksi ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantauti-indekseistä ikävakioidut diabetes-, sydämen vajaatoiminta-, nivelreuma-, psykoosi- ja verenpainetauti-indeksit ovat Etelä-Pohjanmaalla olleet vuosien välillä joka vuosi yli koko maan keskimääräisen lukeman. Poikkeuksina ovat olleet astma- ja sepelvaltimotauti-indeksit, joissa indeksit ovat olleet kansallista tasoa matalammat 2000-luvun alkuvuosina, mutta nekin ovat sittemmin nousseet koko maan tasolle. Eri alojen ammattilaisten näkemyksiä hyvinvoinnista pohjalaismaakunnissa on kartoitettu hyvinvointibarometritutkimuksessa vuonna Siinä asiantuntijat arvioivat laajasti hyvinvoinnin nykytilaa ja pahimpia hyvinvoinnin riskitekijöitä. Ympäristö Suurimmat ympäristöuhat Etelä-Pohjanmaalla kohdistuvat vesistöihin, jotka ovat pienestä koostaan ja mataluudesta johtuen herkkiä muutoksille. Ne ovat maa- ja metsätalouden, turvetuotannon sekä yhdyskuntien voimakkaasti kuormittamia ja säännösteltyjä ja siten laadultaan heikentyneitä. Happamat sulfaattimaat aiheuttavat lisäksi ongelmia vesieliöstölle suurten jokien alajuoksuilla. Myös maakunnan suurimmat järvet, Lappajärvi ja Ähtärinjärvi, ovat rehevöityneet ja kärsivät siitä aiheutuvista ongelmista. Luonnontilaisia pienvesistöjä on jäljellä enää hyvin vähän. Alueen vesistöille ovat luonteenomaisia maaston topografiasta ja järvien vähäisyydestä johtuvat tulvaongelmat, joita on yritetty estää mittavin tulvasuojelutöin. Merkittävimmät tulvavesistöt ovat Lapuanjoki ja Kyrönjoki. Vesistöjen ohella suot ovat tärkeitä eteläpohjalaiselle ympäristölle. Maakunnan ojittamattomilla soilla esiintyy pirstoutuneisuudesta huolimatta edelleen merkittäviä luonnonarvoja. Myös ojittamattomien soiden ryhmiä, jotka parantavat suolajiston säilymismahdollisuuksia, löytyy alueelta edelleen. Nykyinen soidensuojeluverkosto käsittää noin 4 prosenttia maakunnan koko suoalasta. Soidensuojelun merkittävimmät tarpeet ovat nykyisen suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden ja maantieteellisen kattavuuden parantaminen sekä jäljellä olevien merkittävien luonnonarvojen turvaaminen. Maakuntastrategian lähtökohdat 17

18 Luonnon monimuotoisuuden suojelu nykyisen suojelualueverkon turvin ei riittävästi pysty turvaamaan metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Metsissä talouskäyttö on muuttanut niiden luontaista rakennetta ja vähentänyt niiden monimuotoisuutta. Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä edesautetaan muun muassa ottamalla huomioon alueiden käytössä uhanalaisten lajit ja luontotyypit sekä hyödyntämällä Metso-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia metsäluonnon vapaaehtoiseen suojeluun. Suurin haaste luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on maakunnan viljelysalueilla: perinteisen laiduntamisen ja niiton muovaamat perinnebiotoopit niityt, hakamaat ja metsälaitumet metsittyvät hoidon lakattua, minkä vuoksi monet perinneympäristöjen lajit ovat uhanalaistuneet. Alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakennetta leimaa Etelä-Pohjanmaan erinomainen logistinen sijainti. Maakunnan läpi kulkevat valtakunnan päätiet (vt 3 / vt 19 ja vt 18), ja päärata (Helsinki Seinäjoki Oulu). Seinäjoki on rautatieliikenteen merkittävä solmukohta, josta lähtee rautatie viiteen eri suuntaan. Pohjanmaan satamat ovat helposti saavutettavissa, mikä on teollisuudelle merkittävä kilpailuetu. Maakunnan teillä kulkeekin runsaasti henkilö- ja tavaraliikennettä. Myös sisäinen saavutettavuus on hyvä ja etäisyydet lyhyitä, mikä on osaltaan mahdollistanut hajautuneen tuotanto- ja palvelurakenteen ylläpidon ja kehittämisen. Haasteena on parantaa liikenneturvallisuutta, joka on nyt maan kolmanneksi heikoin. Seinäjoen itäväylän rakentaminen on aloitettu vuonna Itäväylällä on merkittävät vaikutukset Seinäjoen keskustan raskaan liikenteen vähenemiseen, päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Samalla maakuntakeskukseen ollaan synnyttämässä energiatehokasta ja älykästä logistiikka-aluetta, joka mahdollistaa mm. intermodaalikuljetukset (kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetustapaa). Logistiikkatoimintojen kehittyminen parantaa maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä. Pitkämatkaisessa henkilöliikenteessä junayhteydet ovat avainasemassa. Tavaraliikenteessä Pohjanmaan pääradan merkitys nousee Pohjois-Suomen raaka-ainekuljetusten kasvaessa. Päärata on myös osa Euroopan unionin runkoyhteysverkostoa. Seinäjoki Oulu-välillä jatkuu edelleen mittava radan parannustyö. Seinäjoen lentoasemalta ei ole tällä hetkellä reittiliikennettä. Lentoaseman toimintaa ollaan kehittämässä siten, että se palvelisi alueen kaupan, teollisuuden ja matkailun tarpeita nykyistä paremmin. Alueella on valmius ottaa vastaan yrityksiä, jotka hyötyvät lentoliikennetoiminnasta ja tukevat sitä. 18 Maakuntastrategian lähtökohdat

19 Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu vuonna Siinä kuvataan, millainen liikennejärjestelmän palvelutaso Etelä-Pohjanmaan erityyppisillä alueilla on vuonna 2040 ja muodostetaan yhteenveto liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista sekä näistä johdetuista kehittämistarpeista. Liikenteen välityskyvyn suhteen ongelmallisimpia ovat valtatie 19 kokonaisuudessaan sekä kantatie 67 ja valtatie 18. Näiden teiden parannustoimenpiteet ovat jatkossa välttämättömiä liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Asutus on maakunnassa keskimääräistä hajautuneempaa. Taajama-aste on muuta maata selvästi alhaisempi. Laajin tiiviin asumisen vyöhyke on muodostunut Kyrön- ja Lapuanjokien pääuomien varteen. Tämä taajamien ketju ulottuu Kauhajoelta Kurikan, Ilmajoen, Seinäjoen ja Lapuan kautta Kauhavalle saakka. Vyöhykkeen taajamissa asuu yhteensä noin ihmistä. Haasteena on Seinäjoen kaupunkiseudun säilyttäminen kansallisesti ja kansainvälisesti houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja varteenotettavana keskuksena muiden maakuntakeskuksien ja kaupunkien joukossa. Viime vuosina Seinäjoen seudun kehitys on tässä suhteessa tuottanut hyviä tuloksia. Kehittyvä maakuntakeskus tarvitsee tuekseen elinvoimaisen maakunnan. Suurena tulevaisuuden haasteena on reuna-alueiden elinvoimasta ja kehityksestä huolehtiminen. Erityisenä huolena on maakunnan sisäisen tieverkon säilyminen liikennöitävässä kunnossa, mikä on alueen luonnonvaroihin perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan elinehto. Maakuntastrategian lähtökohdat 19

20 3. kuva: Laura Syväoja

21 Visio 2040 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta. Maakuntastrategian visiossa esitetään Etelä-Pohjanmaan toivottava tulevaisuuden kehityskuva. Se osoittaa toimintatavan ja suunnan alueelliselle kehittämistyölle ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiselle. Visiolla luodaan myös jännitettä nykytilan ja tulevaisuuden välille. Laajemman kehyksen maakunnan tulevaisuudelle asettavat muun muassa globalisaatio ja globaalin työnjaon muuttuminen, digitalisoituminen, väestönmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä käyttäjälähtöisyys tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää, että yleistä kehitystä on pystyttävä ennakoimaan aiempaa paremmin. Etelä-Pohjanmaan on tunnettava ja uudistettava omat vahvuutensa ja kiinnityttävä vahvasti kansainvälisiin verkostoihin. Sen on hyödynnettävä globalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet, mutta varauduttava myös siitä seuraaviin uhkiin. Kansainvälisyys pitää huomioida myös ponnisteltaessa maakunnan vetovoiman kasvattamiseksi. Ennen kaikkea vetovoima syntyy kuitenkin maakunnan asukkaiden elämänlaadusta ja elinkeinoelämää tukevasta toimintaympäristöstä, aktiivisesta ja eteenpäin katsovasta maakunnasta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen ovat lähitulevaisuuden haasteita ja asettavat omat vaatimuksensa palvelutuotannolle. Etelä-Pohjanmaan visio

22 YRITTÄJYYS on uusien mahdollisuuksien hakemista, erityisesti liiketoimintaa, yritysten synnyttämistä ja laajentamista havaittujen mahdollisuuksien perusteella. Sisäinen yrittäjyys laajentaa käsitteen koskemaan kaikkea uusia mahdollisuuksia etsivää toimintaa eri organisaatioissa ja yksilöiden tasolla. Maakunnan kehittämistyön arvoja ovat yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. UUDISTUMISKYVYLLÄ tarkoitetaan kykyä luoda uusia tuotteita ja palveluja, mutta myös kykyä muuttaa ajattelu- ja toimintamalleja, asenteita ja arvoja. Se luo kehittämistoimintaan positiivisen ilmapiirin, jossa haetaan ratkaisuja ja ennakoidaan tulevia haasteita. Uudistumiskykyisyyttä tarvitaan yrityksissä, koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioissa, julkisella sektorilla, kolmannella sektorilla ja yksilöiden tasolla. KANSAINVÄLISYYS on läpileikkaava toimintaperiaate, jossa korostuvat ihmisten, yritysten, organisaatioiden, sektorien ja toimintatapojen vuorovaikutus sekä yhteistyö. Monikulttuurisuus vaikuttaa sekä maakunnallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Monikulttuuristuvan ja kansainvälistyvän maakunnan kehittymisen edellytys on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä toimia rinnakkain yhteisten päämäärien edistämiseksi, vaikka toisen kaikki mielipiteet ja arvot poikkeaisivat omista. YHTEISTYÖ korostaa eri toimijoiden näkemysten, ideoiden, resurssien ja hyväksynnän merkitystä. Oleellinen osa yhteistyötä on verkostoituminen ja verkostojen rakentaminen. YHTEISÖLLISYYS on voimavara, joka vahvistaa yhteisön jäseniä. Yhteisöllisyys kaipaa avointa keskustelua, asioista sopimista ja kaikkien mielipiteiden huomioimista jo asioiden valmisteluvaiheessa. KESTÄVÄ KEHITYS korostaa yhteiskunnallista eheyttä ja ylisukupolvisuutta sekä ympäristövastuullisuutta kaiken toiminnan lähtökohtana. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys on lähtökohta kaikelle kehittämistyölle. Ekologisesti kestävä kehitys korostaa ympäristön merkitystä ihmisille, luonnon itseisarvoa ja optimoitua uudistuvien luonnonvarojen hyödyntämistä sekä kierrätystä. Taloudellisesti kestävä kehitys ottaa huomioon sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen näkökulman. 22 Etelä-Pohjanmaan visio 2040

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN

ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ HAHMOTELLAAN Työryhmätyöskentelyä: skenaario, tavoitetarkastelua 1. kokous: 2. kokous: KV-trendien jalkauttaminen E- P:lle, massan keruu Toimintaympäristöanalyysiä,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot