MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017"

Transkriptio

1 MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA

2 ETELÄ-POHJANMAAN TULEVAISUUDEN EVÄÄT. Maakuntasuunnitelma 2040, Maakuntaohjelma Hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa Julkaisu A:44 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Graafinen suunnittelu: Jarkko Ruonakoski / Hiottu Oy Painopaikka: I-print Painos: 800 kpl Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki 2014

3 1. Lukijalle MAAKUNTASTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö ETELÄ-POHJANMAAN VISIO Väestö- ja työllisyystavoitteet Maakunnan yhteistyöverkostot STRATEGIAN TAVOITTEET 2040 JA TOTEUTTAMINEN Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö EU-ohjelmien painotukset Kaupunkiseutujen sopimusmenettely VAIKUTTAVUUS JA SEURANTA Rahoituskehys vuosille Vaikuttavuustavoitteet ja mittarit Tiivistelmä ympäristöselostuksesta LIITTEET... 80

4 1. kuva: Vesa Hyyryläinen

5 Etelä-Pohjanmaalle on ensimmäistä kertaa laadittu maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhtenäisen prosessin mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalle on ensimmäistä kertaa laadittu maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhtenäisen prosessin mukaisesti. Asiakirjasta käytetään nimitystä maakuntastrategia. Maakuntastrategia on maakuntavaltuuston hyväksymä maakunnan kehittämistahdon ilmaisu. Se kokoaa yksiin kansiin maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman ja pyrkii luomaan näiden välille tiiviimmän yhteyden. Se määrittelee Etelä-Pohjanmaan tavoitellun tulevaisuuskuvan vuoteen 2040 saakka ja sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi vuosille Maakuntastrategiassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja muut kansalliset linjaukset. Strategiassa sovitetaan yhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamat ohjelmat. Maakuntastrategia on pohjana kahden vuoden välein laadittavalle maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalle, joka sisältää keskeisiä maakuntastrategiaa toteuttavia hanke- ja toimenpideesityksiä. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien kanssa. Maakuntastrategian valmisteluun on osallistunut suuri ja monipuolinen joukko maakunnan toimijoita. Valmisteluprosessilla on ollut hyvin tärkeä merkitys maakunnan yhteisen tahtotilan synnyttämisessä ja sitoutumisessa maakuntastrategian tavoitteisiin. Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa esittää lämpimät kiitokset kaikille valmisteluun osallistuneille ja toivoo edelleen yhteistä tahtoa ja intoa kaikille maakunnan tulevaisuuden rakentajille. Etelä-Pohjanmaan liitto Kai Pöntinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lasse Anttila Maakuntahallituksen puheenjohtaja Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - Lukijalle 5

6 2. kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät

7 2.1 Valmisteluprosessi Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus käynnisti maakuntastrategian ja sen ympäristöselostuksen valmistelun sekä asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan Ensivaiheen aineksia valmistelutyöhön saatiin Maakuntaohjelman arviointityöstä ja sen suosituksista. Joulukuussa 2012 järjestetty arviointiin liittynyt Smart Regions -työpaja oli myös maakuntastrategian käytännön valmistelun lähtölaukaus. Maakuntahallitus on nimennyt ohjausryhmän valmistelun tueksi. Ohjausryhmässä on edustettuina maakunnan keskeisiä aluekehitystoimijoita. Maakuntastrategiaa valmisteltiin viidessä teemakohtaisessa työryhmässä: elinkeinoryhmä, osaamisryhmä, hyvinvointiryhmä, MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -ryhmä sekä energia ja ilmasto -ryhmä. Jokainen ryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa ensin tammi maaliskuussa 2013 linjaamaan strategian pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2040 ja sitten syys lokakuussa 2013 pohtimaan konkreettisempia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Näiden työpajojen lisäksi järjestettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoille oma pienimuotoinen työpaja, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Osana maakuntastrategiaprosessia tullaan laatimaan myös Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin maakunnan vahvuus- ja kasvualat. Strategiassa tunnistetaan maakunnan elinkeinokärjet ja niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Strategialla ja aikanaan sen toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön. Strategiaa valmisteltaessa huomioitiin tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmistelu. Prosessin aikana on osallistuttu tiiviisti myös alueellisen maaseutuohjelman sisältöjä pohtiviin työryhmiin. Näiden työryhmien tuloksista saatiin syötteitä erityisesti maakuntaohjelmaosion tarkempia tavoitteita ja toimenpiteitä pohdittaessa. Maaseutuohjelmaan liittyen Leader-ryhmien paikalliset strategiat olivat osaltaan vaikuttamassa maakuntastrategian sisältöön. Maakuntastrategian lähtökohdat 7

8 Maakuntastrategian alustavia pitkän aikavälin painopisteitä ja tavoitteita esiteltiin huhtikuussa 2013 Etelä-Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyössä järjestämällä aluekehittämisen kiertueella. Kiertueen kuudessa tilaisuudessa kuultiin alueiden näkemyksiä ja omia kehittämistarpeita, joista saatiin aineksia vuosien kehittämistoimenpiteiksi. Suuren yleisön ja nuorten näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta kartoitettiin huhtikuussa 2013 internetkyselyllä, johon vastauksia saatiin lähes 300. Vastaajista lähes 40 % oli alle 25-vuotiaita. Kyselyn tulokset asetettiin nähtäville Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuille ja huomioitiin strategian sisällössä. Maakuntastrategian sisältöön on vaikuttanut myös Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivitystyö. Samoin sisältöjä on tuotettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian laatijoiden kanssa. Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välinen kasvusopimusmenettely, ruokajärjestelmiin ja biotalouteen liittyvä Innovatiiviset Kaupungit eli INKA-ohjelmavalmistelu, seutukaupunkipilottimenettely, korkeakoulustrategian valmistelu, ympäristöstrategian laadinta sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu ja maakuntakaavan vaihekaavojen valmistelu ovat suunnanneet oleellisesti myös maakuntastrategian sisältöjä. Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä, kulttuurilautakunta, koulutusasiaintoimikunta ja ennakointiryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntastrategian valmistelua. Maakuntavaltuusto käsitteli strategialuonnosta ja etsi vastauksia maakunnan kohtalonkysymyksiin perehdytysseminaarissaan syyskuussa Maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus olivat nähtävillä välisenä aikana, jolloin toteutettiin myös laaja lausuntopyyntökierros. Lausuntoja saatiin 39 kappaletta. Jokaiseen lausuntoon laadittiin vastine, jossa käsiteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia strategiaan. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia ja sen ympäristöselostus hyväksyttiin maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa Maakuntastrategian lähtökohdat

9 ETELÄ-POHJANMAAN PROFIILI Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Osuus koko maasta (%) 2.2 Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö Väestö Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä henkeä. Vuoden aikana maakunnan väkiluku kasvoi 323 hengellä eli 0,2 prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan koske koko maakuntaa, sillä vuonna 2012 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi. Kaikissa muissa kunnissa väestö vähentyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Koko maakunnan väestönkasvuun vaikuttaa eniten voitollinen maahanmuutto. Esimerkiksi vuosien aikana suomea puhuvan väestön määrä on maakunnassa vähentynyt noin 200 henkeä, mutta vieraskielisten määrä on samana aikana kasvanut noin 740 hengellä. Suomenkielisten osuus oli kuitenkin edelleen Etelä-Pohjanmaalla maakuntiemme korkein, 98,2 prosenttia. Ulkomaiden kansalaisia Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2012 lopulla henkeä. Suurimpia ulkomaiden kansalaisten ryhmiä olivat Viron (684 henkeä) ja Venäjän kansalaisten (440 henkeä) ryhmät. Myös toistaiseksi positiivinen luonnollinen väestönkasvu on osatekijänä väestönkasvulle. Maassamuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla tappiollista jo 1980-luvulta lähtien. Valtaosin tähän on syynä nuorten, opiskelemaan lähtevien poismuutto, joka on ollut niin suurta, etteivät muissa ikäryhmissä tulleet muuttovoitot ole riittäneet sitä korvaamaan. Etelä-Pohjanmaa on saanut vuosina maan sisäisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa viidestä eri maakunnasta, eniten Keski-Pohjanmaalta (nettomuutto +95 muuttoa) ja Päijät-Hämeestä (+44). Suurimmat muuttotappiot ovat aiheutuneet Pirkanmaalle (-490 muuttoa) ja Uudellemaalle (-141) suuntautuvasta muuttoliikkeestä. Erot kuntalaisten ikärakenteessa ovat melko huomattavia: esimerkiksi Seinäjoella 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaista oli vuoden 2012 lopulla 16,6 prosenttia, mutta Isojoella heitä oli lähes 29 prosenttia asukkaista, maakunnallisen osuuden ollessa hieman alle 21 prosenttia. Maakuntastrategian lähtökohdat 9

10 Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaiseman väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi vuoden 2040 lopulla noin henkeä eli neljä prosenttia korkeampi kuin oli vuoden 2012 lopussa. Ennusteen mukaan väestö kasvaisi vuosina kuitenkin vain kolmessa kunnassa, eli Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella. Väkiluku vähenisi valtaosassa kuntia, eli 15 kunnassa. Väestötappio olisi määrällisesti suurin Kauhavalla ( henkeä), ja suhteellisesti eniten väestö vähentyisi Isojoella (-21 %). Etelä-Pohjanmaan yhteenlaskettu väestönkasvu olisi vuosina muuta Suomea hitaampaa, sillä Tilastokeskuksen ennusteessa arvioidaan koko maan väestön kasvavan kymmenen prosenttia eli noin henkeä. Väestön ikärakenteessa tapahtuisi kuitenkin merkittävä muutos. Kun 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla yhteensä henkeä, olisi heidän lukumääränsä vuonna 2040 ennusteen mukaan noin henkeä eli 36 prosenttia korkeampi. Samalla ajanjaksolla työikäisten (15 64-vuotiaat) määrä maakunnassa olisi pienin vuonna 2030, jonka jälkeen siinä alkaisi tapahtua kasvua, mutta niin, ettei se saavuttaisi vuoden 2012 tasoa vuoden 2040 loppuun mennessä. Vuoden 2040 lopulla työikäisiä olisi ennusteen mukaan noin henkeä vähemmän (-6 %) kuin oli vuoden 2012 lopussa. Tilastokeskus, väestöennuste 2012 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE ALUETTAIN (31.12) % Alle 15-vuotiaiden määrä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2012 lopulla henkeä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän osuutensa väestöstä vuosina olisi melko vakaa vaihdellen välillä 17,0 17,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan kunnat, max Etelä-Pohjanmaa Koko maa Etelä-Pohjanmaan kunnat, min 10 Maakuntastrategian lähtökohdat

11 Koulutus ja TKI-toiminta Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on maan keskiarvoa alhaisempi, joskin se on noussut viimeisen 15 vuoden aikana tasaisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautuessa. Vuoden 2012 lopulla noin 66 prosenttia maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Maakunnan asukkaista suhteellisesti useampi on suorittanut keskiasteen tutkinnon kuin Suomen väestöstä keskimäärin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakunnassa valtakunnallista tasoa alempi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme pienin. Huomion arvoista on, että kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä eteläpohjalaisilla on perusasteen jälkeisiä tutkintoja maan keskiarvoa enemmän. Väestön koulutustasossa on kuitenkin melko suuret alueelliset ja ikäryhmittäiset erot. Eniten perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alalla: joka kolmannella maakunnan tutkintoja suorittaneella oli tekniikan alan tutkinto. Toiseksi eniten oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, noin 17 prosenttia tutkinnon suorittaneista. PERUSASTEEN JÄLKEISEN TUTKINNON SUORITTANEET IKÄRYHMITTÄIN JA ALUEITTAIN , % ikäryhmästä Etelä-Pohjanmaa Koko maa Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Maakuntastrategian lähtökohdat 11

12 Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 yhteensä 49,8 miljoonaa euroa. Menot ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti, sillä menojen kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2012 oli 20,3 miljoonaa euroa eli 68,6 prosenttia. Menojen suhteellinen kasvuvauhti oli edellä mainitulla ajalla Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme toiseksi suurin. Silti Etelä-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitysmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat edelleen pienet: vuonna 2010, jolta on käytettävissä maakunnittaisia tietoja bruttokansantuotteen suuruudesta, maakunnan tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli vain 0,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yritysten osuus tutkimus- ja kehitysmenoista vuonna 2012 oli noin 72 prosenttia ja korkeakoulusektorin osuus noin 20 prosenttia. Huomioitavaa on, että osa Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvasta, mutta yhteistyöverkostoissa tapahtuvasta tutkimustoiminnasta tilastoituu maakunnan ulkopuolelle. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN MENOT MAAKUNNITTAIN 2012 miljoonaa euroa Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta 12 Maakuntastrategian lähtökohdat

13 Työmarkkinat Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, työnvälitystilaston mukaan vuonna 2012 keskimäärin 8,1 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin noin kuukausittain. Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 9,8 prosenttia ja työttömänä oli koko maassa keskimäärin noin työnhakijaa kuukausittain. Etelä-Pohjanmaan TE-toimistoihin ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä hieman alle avointa työpaikkaa, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2011 aikana. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan noin työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa. Maakunnan asukkaista on uusimpien, vuotta 2011 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 42 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on vajaat pari prosenttiyksikköä korkeampi. Työlliset eivät ole yhdessäkään Etelä-Pohjanmaan kunnassa väestön enemmistö. Vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan vuotiaiden työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 69,3 prosenttia, mikä merkitsi, että työllisyysaste parantui edellisvuotisesta ja nousi korkeammaksi kuin Suomen keskimääräinen työllisyysaste, joka oli 69 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaalla 7,0 prosenttia. Etlan arvion ( ) mukaan Etelä-Pohjanmaan työttömyysasteen ennakoidaan ajanjaksolla laskevan siten, että se olisi korkeimmillaan vuonna 2013 (6,6 %) ja vuonna 2017 laskisi 5,7 prosenttiin (Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisin luvuin). Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2012 pienin keskimääräinen työttömyysaste oli työhallinnon työvälitystilaston mukaan Kauhavalla (5,2 %) ja suurin Soinissa (12,5 %). Kuntien välisten erojen trendi työttömyysasteessa on ollut supistuva. Vuonna 2009 tapahtunut voimakas taloustaantuma johti työttömyydessä siihen rakenteelliseen muutokseen, että miehet ovat taantuman jälkeen olleet työttömien enemmistönä Etelä-Pohjanmaalla. Syynä tähän on se, että taantuman ja sitä seuranneen hitaamman talouskasvun vaikutukset ovat kohdistuneet varsinkin teollisuuteen ja rakentamiseen, jotka työllistävät erityisesti miehiä. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on ollut tammi heinäkuussa 2013 joka kuukausi suurempi kuin oli vuonna Maakuntastrategian lähtökohdat 13

14 Aluetalous Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaan asukasta kohti laskettu käypähintainen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna 2010 noin euroa. Koko maan BKT oli tuolloin noin euroa, eli Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen BKT oli tuolloin 90 prosenttia valtakunnan tasosta. Kansallisesti merkittävämpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,5 % koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,5 %) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus (8,3 % koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä-Pohjanmaan toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 keskimäärin yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,23 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,9 henkeä, mikä on lukuna maakuntien pienin. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä. Etelä-Pohjanmaan yritysten liikevaihto vuonna 2011 oli 2,4 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta. Eräillä toimialoilla eteläpohjalaisten yritysten osuus toimialan yritysten kokonaisliikevaihdosta Suomessa on kuitenkin huomattavasti tätä suurempi. Esimerkiksi teollisuustoimialoista tällaisia olivat vuonna 2011 liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus (osuus 40,0 % koko maan liikevaihdosta), tärkkelyksen ja tärkkelystuotteiden valmistus (56,8 %), mattojen valmistus (84,1 %), nahan ja nahkatuotteiden valmistus (33,4 %), jalkineiden valmistus (38,4 %) sekä metallin työstökoneiden valmistus (64,6 %). Kaupan alalla Etelä-Pohjanmaan osuus suhteessa koko maan liikevaihtoon vuonna 2011 oli 2,3 prosenttia. Kuitenkin eräillä kaupan alatoimialoilla maakunnan osuus kansallisesta liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia. Sellaisia olivat esimerkiksi maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa (mukaan lukien traktorit) (12,3 % koko maan liikevaihdosta) sekä työkalu- ja tarviketukkukauppa (10,6 %). 14 Maakuntastrategian lähtökohdat

15 ETLAN ALUE-ENNUSTE ( ): Työttömyysaste ja ennuste , % (Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuin) Etelä-Pohjanmaa Koko maa Lähde: Toimiala Online-palvelu Maakuntastrategian lähtökohdat 15

16 Hyvinvointi Hyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeisimpiä asioita maakunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Hyvinvointi ja siihen liittyvät palvelut sekä tuotteet ovat luonteeltaan hyvin moninaisia. Lähde: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2012-tutkimus MITEN MERKITTÄVIKSI ARVIOITTE SEURAAVAT ONGELMAT TOIMIALUEELLANNE TÄLLÄ HETKELLÄ? (prosentuaaliset vastausjakaumat) 1 (vaikea ongelma) 2 (jonkin verran ongelma) 3 (ei ongelmaa) Kelan sairastavuusindeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa = 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Vuonna 2011 ikävakioitu koko Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,4, kun koko maan indeksi siis sai arvon 100. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi on ollut vuodesta 1992 alkaen joka vuosi suurempi kuin maan keskimääräinen indeksi. 16 Maakuntastrategian lähtökohdat

17 Jokaiselle Suomen kunnalle on Kelassa laskettu indeksejä, jotka kuvaavat kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitystä kansantaudit. Niille jokaiselle on laskettu indeksi ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantauti-indekseistä ikävakioidut diabetes-, sydämen vajaatoiminta-, nivelreuma-, psykoosi- ja verenpainetauti-indeksit ovat Etelä-Pohjanmaalla olleet vuosien välillä joka vuosi yli koko maan keskimääräisen lukeman. Poikkeuksina ovat olleet astma- ja sepelvaltimotauti-indeksit, joissa indeksit ovat olleet kansallista tasoa matalammat 2000-luvun alkuvuosina, mutta nekin ovat sittemmin nousseet koko maan tasolle. Eri alojen ammattilaisten näkemyksiä hyvinvoinnista pohjalaismaakunnissa on kartoitettu hyvinvointibarometritutkimuksessa vuonna Siinä asiantuntijat arvioivat laajasti hyvinvoinnin nykytilaa ja pahimpia hyvinvoinnin riskitekijöitä. Ympäristö Suurimmat ympäristöuhat Etelä-Pohjanmaalla kohdistuvat vesistöihin, jotka ovat pienestä koostaan ja mataluudesta johtuen herkkiä muutoksille. Ne ovat maa- ja metsätalouden, turvetuotannon sekä yhdyskuntien voimakkaasti kuormittamia ja säännösteltyjä ja siten laadultaan heikentyneitä. Happamat sulfaattimaat aiheuttavat lisäksi ongelmia vesieliöstölle suurten jokien alajuoksuilla. Myös maakunnan suurimmat järvet, Lappajärvi ja Ähtärinjärvi, ovat rehevöityneet ja kärsivät siitä aiheutuvista ongelmista. Luonnontilaisia pienvesistöjä on jäljellä enää hyvin vähän. Alueen vesistöille ovat luonteenomaisia maaston topografiasta ja järvien vähäisyydestä johtuvat tulvaongelmat, joita on yritetty estää mittavin tulvasuojelutöin. Merkittävimmät tulvavesistöt ovat Lapuanjoki ja Kyrönjoki. Vesistöjen ohella suot ovat tärkeitä eteläpohjalaiselle ympäristölle. Maakunnan ojittamattomilla soilla esiintyy pirstoutuneisuudesta huolimatta edelleen merkittäviä luonnonarvoja. Myös ojittamattomien soiden ryhmiä, jotka parantavat suolajiston säilymismahdollisuuksia, löytyy alueelta edelleen. Nykyinen soidensuojeluverkosto käsittää noin 4 prosenttia maakunnan koko suoalasta. Soidensuojelun merkittävimmät tarpeet ovat nykyisen suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden ja maantieteellisen kattavuuden parantaminen sekä jäljellä olevien merkittävien luonnonarvojen turvaaminen. Maakuntastrategian lähtökohdat 17

18 Luonnon monimuotoisuuden suojelu nykyisen suojelualueverkon turvin ei riittävästi pysty turvaamaan metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Metsissä talouskäyttö on muuttanut niiden luontaista rakennetta ja vähentänyt niiden monimuotoisuutta. Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä edesautetaan muun muassa ottamalla huomioon alueiden käytössä uhanalaisten lajit ja luontotyypit sekä hyödyntämällä Metso-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia metsäluonnon vapaaehtoiseen suojeluun. Suurin haaste luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on maakunnan viljelysalueilla: perinteisen laiduntamisen ja niiton muovaamat perinnebiotoopit niityt, hakamaat ja metsälaitumet metsittyvät hoidon lakattua, minkä vuoksi monet perinneympäristöjen lajit ovat uhanalaistuneet. Alue- ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakennetta leimaa Etelä-Pohjanmaan erinomainen logistinen sijainti. Maakunnan läpi kulkevat valtakunnan päätiet (vt 3 / vt 19 ja vt 18), ja päärata (Helsinki Seinäjoki Oulu). Seinäjoki on rautatieliikenteen merkittävä solmukohta, josta lähtee rautatie viiteen eri suuntaan. Pohjanmaan satamat ovat helposti saavutettavissa, mikä on teollisuudelle merkittävä kilpailuetu. Maakunnan teillä kulkeekin runsaasti henkilö- ja tavaraliikennettä. Myös sisäinen saavutettavuus on hyvä ja etäisyydet lyhyitä, mikä on osaltaan mahdollistanut hajautuneen tuotanto- ja palvelurakenteen ylläpidon ja kehittämisen. Haasteena on parantaa liikenneturvallisuutta, joka on nyt maan kolmanneksi heikoin. Seinäjoen itäväylän rakentaminen on aloitettu vuonna Itäväylällä on merkittävät vaikutukset Seinäjoen keskustan raskaan liikenteen vähenemiseen, päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. Samalla maakuntakeskukseen ollaan synnyttämässä energiatehokasta ja älykästä logistiikka-aluetta, joka mahdollistaa mm. intermodaalikuljetukset (kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetustapaa). Logistiikkatoimintojen kehittyminen parantaa maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä. Pitkämatkaisessa henkilöliikenteessä junayhteydet ovat avainasemassa. Tavaraliikenteessä Pohjanmaan pääradan merkitys nousee Pohjois-Suomen raaka-ainekuljetusten kasvaessa. Päärata on myös osa Euroopan unionin runkoyhteysverkostoa. Seinäjoki Oulu-välillä jatkuu edelleen mittava radan parannustyö. Seinäjoen lentoasemalta ei ole tällä hetkellä reittiliikennettä. Lentoaseman toimintaa ollaan kehittämässä siten, että se palvelisi alueen kaupan, teollisuuden ja matkailun tarpeita nykyistä paremmin. Alueella on valmius ottaa vastaan yrityksiä, jotka hyötyvät lentoliikennetoiminnasta ja tukevat sitä. 18 Maakuntastrategian lähtökohdat

19 Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu vuonna Siinä kuvataan, millainen liikennejärjestelmän palvelutaso Etelä-Pohjanmaan erityyppisillä alueilla on vuonna 2040 ja muodostetaan yhteenveto liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista sekä näistä johdetuista kehittämistarpeista. Liikenteen välityskyvyn suhteen ongelmallisimpia ovat valtatie 19 kokonaisuudessaan sekä kantatie 67 ja valtatie 18. Näiden teiden parannustoimenpiteet ovat jatkossa välttämättömiä liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Asutus on maakunnassa keskimääräistä hajautuneempaa. Taajama-aste on muuta maata selvästi alhaisempi. Laajin tiiviin asumisen vyöhyke on muodostunut Kyrön- ja Lapuanjokien pääuomien varteen. Tämä taajamien ketju ulottuu Kauhajoelta Kurikan, Ilmajoen, Seinäjoen ja Lapuan kautta Kauhavalle saakka. Vyöhykkeen taajamissa asuu yhteensä noin ihmistä. Haasteena on Seinäjoen kaupunkiseudun säilyttäminen kansallisesti ja kansainvälisesti houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja varteenotettavana keskuksena muiden maakuntakeskuksien ja kaupunkien joukossa. Viime vuosina Seinäjoen seudun kehitys on tässä suhteessa tuottanut hyviä tuloksia. Kehittyvä maakuntakeskus tarvitsee tuekseen elinvoimaisen maakunnan. Suurena tulevaisuuden haasteena on reuna-alueiden elinvoimasta ja kehityksestä huolehtiminen. Erityisenä huolena on maakunnan sisäisen tieverkon säilyminen liikennöitävässä kunnossa, mikä on alueen luonnonvaroihin perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan elinehto. Maakuntastrategian lähtökohdat 19

20 3. kuva: Laura Syväoja

21 Visio 2040 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta. Maakuntastrategian visiossa esitetään Etelä-Pohjanmaan toivottava tulevaisuuden kehityskuva. Se osoittaa toimintatavan ja suunnan alueelliselle kehittämistyölle ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiselle. Visiolla luodaan myös jännitettä nykytilan ja tulevaisuuden välille. Laajemman kehyksen maakunnan tulevaisuudelle asettavat muun muassa globalisaatio ja globaalin työnjaon muuttuminen, digitalisoituminen, väestönmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä käyttäjälähtöisyys tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää, että yleistä kehitystä on pystyttävä ennakoimaan aiempaa paremmin. Etelä-Pohjanmaan on tunnettava ja uudistettava omat vahvuutensa ja kiinnityttävä vahvasti kansainvälisiin verkostoihin. Sen on hyödynnettävä globalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet, mutta varauduttava myös siitä seuraaviin uhkiin. Kansainvälisyys pitää huomioida myös ponnisteltaessa maakunnan vetovoiman kasvattamiseksi. Ennen kaikkea vetovoima syntyy kuitenkin maakunnan asukkaiden elämänlaadusta ja elinkeinoelämää tukevasta toimintaympäristöstä, aktiivisesta ja eteenpäin katsovasta maakunnasta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen ovat lähitulevaisuuden haasteita ja asettavat omat vaatimuksensa palvelutuotannolle. Etelä-Pohjanmaan visio

22 YRITTÄJYYS on uusien mahdollisuuksien hakemista, erityisesti liiketoimintaa, yritysten synnyttämistä ja laajentamista havaittujen mahdollisuuksien perusteella. Sisäinen yrittäjyys laajentaa käsitteen koskemaan kaikkea uusia mahdollisuuksia etsivää toimintaa eri organisaatioissa ja yksilöiden tasolla. Maakunnan kehittämistyön arvoja ovat yrittäjyys, uudistumiskyky, kansainvälisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. UUDISTUMISKYVYLLÄ tarkoitetaan kykyä luoda uusia tuotteita ja palveluja, mutta myös kykyä muuttaa ajattelu- ja toimintamalleja, asenteita ja arvoja. Se luo kehittämistoimintaan positiivisen ilmapiirin, jossa haetaan ratkaisuja ja ennakoidaan tulevia haasteita. Uudistumiskykyisyyttä tarvitaan yrityksissä, koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioissa, julkisella sektorilla, kolmannella sektorilla ja yksilöiden tasolla. KANSAINVÄLISYYS on läpileikkaava toimintaperiaate, jossa korostuvat ihmisten, yritysten, organisaatioiden, sektorien ja toimintatapojen vuorovaikutus sekä yhteistyö. Monikulttuurisuus vaikuttaa sekä maakunnallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Monikulttuuristuvan ja kansainvälistyvän maakunnan kehittymisen edellytys on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä toimia rinnakkain yhteisten päämäärien edistämiseksi, vaikka toisen kaikki mielipiteet ja arvot poikkeaisivat omista. YHTEISTYÖ korostaa eri toimijoiden näkemysten, ideoiden, resurssien ja hyväksynnän merkitystä. Oleellinen osa yhteistyötä on verkostoituminen ja verkostojen rakentaminen. YHTEISÖLLISYYS on voimavara, joka vahvistaa yhteisön jäseniä. Yhteisöllisyys kaipaa avointa keskustelua, asioista sopimista ja kaikkien mielipiteiden huomioimista jo asioiden valmisteluvaiheessa. KESTÄVÄ KEHITYS korostaa yhteiskunnallista eheyttä ja ylisukupolvisuutta sekä ympäristövastuullisuutta kaiken toiminnan lähtökohtana. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys on lähtökohta kaikelle kehittämistyölle. Ekologisesti kestävä kehitys korostaa ympäristön merkitystä ihmisille, luonnon itseisarvoa ja optimoitua uudistuvien luonnonvarojen hyödyntämistä sekä kierrätystä. Taloudellisesti kestävä kehitys ottaa huomioon sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen näkökulman. 22 Etelä-Pohjanmaan visio 2040

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 7 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot