Valtakunnallinen vammaispalveluhanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallinen vammaispalveluhanke"

Transkriptio

1 Loppuraportti Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Kehittämishanke 2, Marketta Salminen, Eteva kuntayhtymä

2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 2 1. VAMMAISPALVELUIDEN KASTE-HANKEKOKONAISUUS Valtakunnallinen hanke Vammaispalveluhankkeen tavoitteiden saavuttaminen Valtakunnallista yhteiskehittämistä 7 2. MIKÄ VAMMAISPALVELUISSA KEHITTYI MITÄ SAATIIN AIKAAN Selkeämpi ja tarkoituksenmukaisempi palvelukokonaisuus Yksilölliset ja käyttäjän tarpeen mukaiset vammaispalvelut Henkilöstön riittävyys ja osaamisen kehittäminen Osallisuus vammaispalveluissa Vaikutuksia ja muutosvoimia VAMMAISPALVELUHANKE 2 TOTEUTUS Rahoitus ja kustannukset Henkilöstön käyttö Palvelujen ostot Koulutukset Matkat Tiedottaminen ja viestintä Ohjaus- ja tukiryhmä VAMMAISPALVELUIDEN TULEVAISUUS 32 LÄHTEET 34 LIITTEET 35 1

3 Tiivistelmä Vuosina toteutettu Vammaispalveluiden valtakunnallinen kehittämishanke 2 oli jatkoa vuonna 2010 käynnistyneelle Vammaispalveluiden Kaste-hankkeelle. Jatkohankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa, joka on 88 % hankesuunnitelman mukaisista kustannuksista. Hankkeessa oli kahdeksan osahanketta, hallinnoijana toimi Eteva kuntayhtymä. Vammaispalveluhanke on tähän mennessä ollut ainoa valtakunnallisesti toteutettu Kaste-hanke. Vammaispalveluiden valtakunnallisen kehittämishankkeen merkittävimpiä saavutuksia on, että kehittämistyö on tukenut meneillään olevaa vammaisalan rakennemuutosta. Hanke on lisännyt tietoisuutta tarvelähtöisestä ja yksilökeskeisestä palvelusuunnittelusta. Hanke on vienyt eteenpäin uudenlaista, YK:n vammaissopimukseen ja Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan pohjautuvaa ajattelua sekä uusia työmenetelmiä ja toimintatapoja. Hankkeessa hyödynnettiin vahvasti eri alueilla tehtyä kehittämistyötä ja onnistuttiin luomaan pysyviä toimintatapoja, jotka eivät katoa hankkeen päättymisen myötä. Hankkeessa on luotu sellaisia toimintamalleja, jotka voivat toimia missä palvelurakenteissa tahansa. Hankkeessa tuotetut materiaalit ja toimintamallien kuvaukset on koottu Innokylään. Hankkeen tavoitteet olivat varsin laajat verrattuna käytettävissä olevaan resurssiin ja aikaan. Hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän arvion mukaan tavoitteisiin päästiin kuitenkin kohtuullisen hyvin. Hankkeen toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista on arvioitu prosessimaisena itsearviointina sekä vertaisarviointina. Tavoitearviointi tapahtui osahankkeiden tarkennettujen tavoitteiden kautta, joiden saavuttamista peilattiin valtakunnallisen hankkeen tavoitteisiin. Varsinaista vaikuttavuuden arviointia ei hankkeessa toteutettu. Palvelunkäyttäjien ja kuntien näkökulmaa arviointiin saatiin kysymällä osahankkeiden ohjausryhmiltä, mitä heidän mielestään hanke sai aikaan. Hankkeen valtakunnallisuuden merkitys kiteytyi laaja-alaisena osaamisen jakamisena ja yhteiskehittämisenä. Hankkeen laajuuden suurin haaste tuli näkyviin etenkin hankkeen 1. vaiheessa, sillä käytännön organisoituminen vei aikaa ja resurssia projektipäälliköltä, mikä hidasti varsinaista kehittämistyötä. Hanketoimijoiden arvion mukaan vauhti on parantunut loppua kohti. Loppujen lopuksi valtakunnallisen hankkeen ohjausryhmä arvioi, että hanke on ylittänyt odotukset. Näin paljon ei olisi saatu aikaiseksi, jos osahankkeet olisi toteutettu erillisinä alueellisina hankkeina. Hankekokonaisuus on ollut selvästi enemmän kuin osiensa summa. 2

4 1. VAMMAISPALVELUIDEN KASTE-HANKEKOKONAISUUS Valtakunnallinen hanke Valtakunnallinen vammaispalveluhanke 2, kehittämishanke , oli jatkoa vammaispalveluhankkeelle (VammaisKaste), joka oli yhdeksän osahankkeen valtakunnallinen kokonaisuus. Osahankkeista kahdeksan jatkoivat kehittämistyötä edelleen Vammaispalveluhanke 2:ssa. Hankkeen toteuttamiseen osallistuneet tahot olivat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Vaalijalan kuntayhtymä, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kårkulla samkommun (taulukko 1). Nämä tahot osallistuivat myös hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Hanketta hallinnoi Eteva kuntayhtymä. Vammaispalveluhanke on ollut Kaste-kehittämishankkeista ainoa, joka on organisoitu alueellisten Kastetoiminta-alueiden sijaan valtakunnallisesti. Hanke sijoittui osahankkeittensa kautta jokaisen viiden Kasteohjelman alueellisen johtoryhmän toiminta-alueelle. Valtakunnallisessa kehittämistyössä havaittiin, että vammaispalvelujen kehittämishaasteet ovat perusluonteeltaan samanlaisia koko maassa, ja että alueellisten kehittämistoimien lisäksi tärkeää oli myös laajapohjainen valtakunnallinen kehittämisyhteistyö. Ensimmäisen hankevaiheen merkittävin valtakunnallinen saavutus olikin alueellisten vammaisalan toimijoiden yhteen saattaminen, yhteisen keskustelun herättäminen ja verkostoyhteistyön rakentaminen. Yhteistyö mahdollisti mm. yhteisten näkemysten muodostamisen sekä vammaispalvelujen hyvien toimintamallien leviämisen yli maakuntarajojen valtakunnallisiksi käytännöiksi. Vammaispalveluhanke ja sen jatkohanke ( ) muodostivat loogisen jatkumon. Ensimmäisen hankkeen kokemusten perusteella tavoitteita terävöitettiin ja jatkohankkeen kehittämisen kärjet valittiin sekä alueellisten että valtakunnallisten tarpeiden mukaisesti. Ensimmäisessä hankevaiheessa kehitettyjä toimintamalleja pilotoitiin, juurrutettiin ja levitettiin jatkohankkeessa. Lisäajan saaminen oli tärkeää kehittämistyön tulosten levittämiselle ja käytäntöön viemiselle, koska vammaispalveluiden uudistamisessa prosessit ovat pitkiä. Ennen kuin uusia käytäntöjä pystytään ottamaan käyttöön, tarvitaan usein asennemuutoksia ja poisoppimista. Vammaispalveluhankkeen kehittämistyötä ohjanneet lähtökohdat olivat seuraavat: - Hanke toteutetaan yhdessä vammaisten henkilöiden ja eri sidosryhmien kanssa - Hankkeessa huomioidaan käynnissä oleva vammaislainsäädännön uudistustyö sekä KEHAStyöryhmän linjaukset - Hankepohja säilytetään laajana - Kuntanäkökulmaa vahvistetaan - Hanke pidetään tarvelähtöisenä ja eri alueiden paikalliset kehittämistarpeet huomioidaan - Hankkeessa hyödynnetään hankealueen aikaisemmissa kehittämishankkeissa syntynyttä osaamista ja kehitetään edelleen niissä käytettyjä välineitä ja menetelmiä - Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä toisten alueellisten Kaste-hankkeiden kanssa sekä sisällöllisesti että yhteisen kehittämisrakenteen luomiseksi. 3

5 Osahanke Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Vammaispalveluhanke/ Savon osahanke Toiminta-alue /maakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Alueen asukasluku Kuntia Alueen Hanke- pinta-ala henkilöstö (2 x 50 %) (20 %) Lapin osahanke Lappi Pohjois-Karjalan osahanke Pohjois-Karjala (12kk) Vammaispalveluhanke/ Kainuun osahanke Etevan osahanke Kainuu (25 %) Uusimaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pirkanmaa (4kk) Pirkanmaan VammaisKaste hanke 2 Handikappserviceprojekt Svenskfinland , joista ruotsinkielisiä Hankehallinto 2 YHTEENSÄ (2,9) Taulukko 1. Valtakunnallisen vammaispalveluhanke 2 osahankkeiden edustama alue. 1.2 Vammaispalveluhankkeen tavoitteiden saavuttaminen Hankkeen tavoitteet Vammaispalveluhankkeen (VammaisKasteen) visiona oli lisätä vammaisten henkilöiden osallisuutta, vahvistaa lähipalveluita sekä turvata erityisosaaminen vammaispalveluissa. Hankkeen ylätavoitteet olivat: 1 Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden. Vammainen henkilö ja hänen läheisensä saavat arkeensa liittyvät peruspalvelut lähipalveluina omassa yhteisössään ja erityispalvelut toimivat peruspalvelujen vammaistyön tukena. Vammaispalvelujen saatavuus ja osaaminen on turvattu kohtuullisin kustannuksin. 2 Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan. 3 Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. Vammaispalvelujen laadun takaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Vammaistyön osaaminen ja työtavat ovat uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien palvelusisältöjen mukaista. 4

6 Vammaispalveluhankkeen alatavoitteita karsittiin jatkohanketta varten. Yhteensä alatavoitteita jäi kuusi, jotka jakautuivat seuraavasti päätavoitteiden alle: Tavoite 1: Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden. 1a. Kuntien ja muiden järjestämisvastuullisten toimijoiden vammaistyön tukeminen kehittämällä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja. 1b. Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessin kehittäminen. 1c. Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon kehittäminen vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi. Tavoite 2: Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan. 2a. Palvelusuunnittelun toimintamallin käyttöönoton edistäminen. 2b. Yksilöllisten asumisratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä alueellisten asumisstrategioiden toteuttaminen. Tavoite 3: Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. 3a. Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistäminen. Jokainen osahanke laati näiden valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta omat tarkennetut tavoitteensa. Useimmat osahankkeet eivät toteuttaneet kaikkia yhteisiä tavoitteita, vaan keskittyivät joihinkin kohdennettuihin tavoitteisiin alueen tarpeiden ja ensimmäisen hankevaiheen kokemusten perusteella. Taulukosta 2 käy ilmi, mihin tavoitteisiin kukin osahanke keskittyi ja miten osahankkeet ovat arvioineet onnistumistaan kunkin tavoitteen saavuttamisessa. Arvioinnin toteutus Vammaispalveluhankkeen arviointi toteutettiin prosessimaisena itse- ja vertaisarviointina. Hankkeen arviointisuunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmässä. Kaste-ohjelmassa ollaan kiinnostuneita nimenomaan hankkeille asetettujen tavoitteiden arvioinnista (Kivipelto ym., 2012). Siten tässä arvioinnissa keskityttiin osahankkeiden tarkennettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja niiden kautta valtakunnallisen hankkeen päätavoitteiden arviointiin. Kokonaishankkeen arvioinnin perustana on osahankkeiden arviointi. Kokonaishankkeen arvioinnin tavoitteena oli, että se on enemmän kuin yhteenveto osahankkeissa toteutetusta arvioinnista. Hankkeen arviointiin osallistuivat hanketiimi, valtakunnallisen hankkeen ohjaus- ja tukiryhmä sekä osahankkeiden ohjausryhmät tai vastaavat. Ohjaus- ja tukiryhmissä oli jäseninä palvelunkäyttäjiä, vammaisjärjestöjen edustajia, vammaisalan ammattilaisia ja päättäjiä. 5

7 Itse- ja vertaisarvioinnin välineitä olivat tavoitekohtainen arviointilomake, seurantakysely ja vaikutusketjukortti (liite 1). Vertaisarviointia varten jokainen osahanke laati ensin oman arvioinnin osahankkeen tuloksellisuudesta, jossa peilattiin osahankkeessa tehtyä työtä valtakunnallisen hankkeen kolmeen päätavoitteeseen. Vertaisarvioinnin lopputuotoksena laadittiin yhteinen arvio tuloksellisuudesta, joka sisältää sekä oman että vertaisen arvioinnin. Lopullista arviointiyhteenvetoa varten tuloksellisuuden arviointia täydennettiin vielä osahankkeiden ohjausryhmien arvioinneilla (liite 2). Vertaisarviointia varten osahankkeet jaettiin neljään pariin: Etevan ja Savon osahanke Eskoon ja Pirkanmaan osahanke Lapin ja Kårkullan osahanke Kainuun ja Pohjois-Karjalan osahanke Parijaon perusteina olivat yhteiset sisällölliset teemat ja/tai maantieteellinen läheisyys. Kainuun ja Pohjois-Karjalan vertaisarviointiin jouduttiin luomaan uusi järjestely hanketyöntekijän sairauspoissaolon vuoksi. Näiden osahankkeiden arviointiparina toimi hankehallinto. THL:n Näkökulmia arviointiin raportin (Kivipelto ym., 2012) mukaan Kaste-ohjelman hankkeissa arviointi on tiivistetysti sitä, että kehitetyt uudet toimintamallit dokumentoidaan, tuodaan näkyväksi ja pohditaan niiden käyttöönoton ja juurruttamisen mahdollisuuksia. Tällainen työskentely on ollut keskeisintä vammaispalveluhankkeessa. Sen lisäksi, että on pohdittu käyttöönoton ja juurruttamisen mahdollisuuksia, on kysytty suoraa palautetta pilotissa mukana olleilta vammaisilta henkilöiltä ja työntekijöiltä. Seuraavaan taulukkoon on koottu arviot osahankkeiden tavoitteiden saavuttamisesta: 5 = Toteutunut täysin 4 = Toteutunut lähes kokonaan 3 = Toteutunut osittain 2 = Toteutus aloitettu 1 = Toteuttamista ei vielä aloitettu Ei mukana osahankkeen tavoitteissa Tavoite 1a Pirkanmaa, Pohjois- Karjala Eskoo, Kolpene, Vaalijala Tavoite 1b Eteva Eskoo, Kainuu, Pirkanmaa, Vaalijala Tavoite 1c Pirkanmaa Eteva, Vaalijala Tavoite 2a Eskoo, Eteva Pirkanmaa, Vaalijala Tavoite 2b Kolpene Eskoo, Kårkulla, Pirkanmaa, Kainuu Eskoo, Kainuu Kainuu Eteva, Kårkulla Kolpene, Kårkulla, Pohjois- Karjala Kainuu, Kolpene, Kårkulla, Pohjois- Karjala Kolpene, Kårkulla, Pohjois- Karjala Eteva 6

8 Tavoite 3a Eskoo, Kolpene, Pirkanmaa Pohjois- Karjala, Vaalijala Kårkulla, Vaalijala Kainuu Taulukko 2. Osahankkeiden omat arviot hankkeen tavoitteiden toteutumisesta. Eteva, Pohjois-Karjala Taulukko kuvastaa sitä, kuinka osahankkeiden tarkennetut tavoitteet on arvioitu saavutetuiksi. Luvussa 2 osahankkeiden saavutuksia tarkastellaan suhteessa kokonaishankkeen ylätavoitteisiin. 1.3 Valtakunnallista yhteiskehittämistä Pysyvä rakenne Yhteiskehittämisen rakenne luotiin jo Vammaispalveluhanke 1:n suunnitelmassa, jossa todetaan, että hankkeen yhteisenä kehittämisalustana toimivat läpi hankealueen koottavat teemakohtaiset verkostot. Hankkeen ensimmäisen vaiheen alkaessa jokaiselle teemaryhmälle eli kehittämistiimille nimettiin hanketiimistä vastuuhenkilö, jonka tehtävänä oli koordinoida tiimin työskentelyä. Kehittämistiimeissä koottiin yhteen eri puolilla toteutettavaa kehittämistyötä ja ne loivat yhteisen foorumin oppimiselle, kokemusten ja tiedon välittämiselle sekä hyvien käytäntöjen arvioimiselle ja levittämiselle. Seuraavassa kuvassa (kuva 1) hahmotetaan Vammaispalveluhanke 2:n organisoitumista. Kuva 1. Vammaispalveluhanke 2:n rakenne tuki yhteiskehittämistä. 7

9 Vammaispalveluhanke 2:n alussa kehittämistiimityöskentelyä jatkettiin, mutta tiimirakennetta muokattiin ensimmäisessä hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta. Tiimityöskentely syveni jatkohankkeen aikana osaamisen ja käytäntöjen jakamisesta yhteiskehittämiseksi, joka on toteutunut yli osahanke-, maakunta-, kieli- ja Kaste-aluerajojen. Seuraavassa taulukossa (taulukko 3) kuvataan kehittämistiimien rakenne ja niiden muutos Vammaispalveluhankkeen ensimmäisestä vaiheessa toiseen vaiheeseen siirryttäessä. Vammaispalveluhanke 1 Vammaispalveluhanke 2 Vammaispalvelujen rakenteiden uudistaminen Palveluohjaus ja suunnittelu Yksilöllinen asuminen Henkilökohtainen apu Vammaisalan osaamisen vahvistaminen Jalkautuvat palvelut Hankinnat vammaispalveluissa Palveluohjaus ja -suunnittelu Yksilöllinen asuminen Teemaa ei jatkettu Läpäisee muut teemat Läpäiseviä teemoja: Osaamisen vahvistaminen, osallisuus ja käyttäjälähtöisyys, yhteiskehittäminen Taulukko 3. Kehittämisteemat Vammaispalveluhankkeen eri vaiheissa. Vammaispalveluhanke 2:n kehittämistiimeiksi muotoutuivat 1) Jalkautuvien palveluiden tiimi, 2) Hankintatiimi, 3) Palveluohjaus- ja -suunnittelutiimi, 4) Asumistiimi ja 5) Yhteiskehittämisen tiimi. Kehittämistiimit olivat koko hanketiimille avoimia, mutta aktiivisesti osallistuivat ne hanketyöntekijät, joiden osahankkeissa kyseinen kehittämisteema oli keskeinen. Yhteiskehittämisen tiimin alle sisällytettiin osallisuus ja käyttäjälähtöisyys sekä osaamisen vahvistaminen, jotka lisäksi läpäisivät kaikki kehittämisteemat. Kehittämistiimit kokoontuivat noin kerran kuukaudessa videoneuvottelun kautta. Jokaiselle tiimille oli nimetty hanketiimistä vetäjä ja hänelle varahenkilö. Projektipäällikkö osallistui lähes kaikkiin tiimipalavereihin ja toimi myös yhteiskehittämisen tiimin vetäjänä. Hankehallinnon projektityöntekijä toimi sihteerinä kehittämistiimeissä. Hanketiimi kokoontui 2-3 kertaa toimintakaudessa kaksipäiväiseen tapaamiseen, jotka pääsääntöisesti pidettiin Helsingissä kulkuyhteyksien vuoksi. Hanketiimissä käsiteltiin kaikkia osahankkeita koskevia asioita, kuten arviointia, tiedottamista (www-sivut ja innokylä), raportointia ja maksatusta. Myös hanketiimi toimi yhteisen jakamisen ja toisilta oppimisen foorumina. Verrattuna yhteiskehittämisen tiimiin, hanketiimissä käsiteltiin enemmän hallinnollisia asioita ja yhteiskehittämisen tiimissä sisältöjä. Hankkeen loppujulkaisu Koen itse olevani tekijä kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, on yhteiskehittämisen tiimin tuotos. Siinä kerrotaan tarinoiden kautta kehittämistyön prosesseista ja tuloksista. 8

10 Yhteiskehittämisen tasot Yhteiskehittämistä toteutettiin monilla tasoilla, joita havainnollistetaan seuraavassa kuvassa (kuva 2): Kuva 2. Yhteiskehittämisen tasot Vammaispalveluhankkeessa. 1) Vammainen ihminen on itse osallisena omassa asiassaan, oman tuen tarpeensa arvioinnissa, palvelusuunnittelussa sekä palveluiden toteutuksessa. 2) Lisäksi vammaiset ihmiset kehittivät palveluita yhdessä eri toimijoiden kanssa erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa. Tämä tapahtui alueellisesti osahankkeissa. 3) Näitä osallisuuden ja yhteiskehittämisen hyviä käytäntöjä sekä kehittämistyössä opittuja vammaisalan uusia toimintatapoja jaettiin osahankkeiden taustaorganisaatioiden kesken monissa palavereissa ja tilaisuuksissa. Niissä oli esittäjinä eri osahankkeiden hanketyöntekijöitä ja osallistujina palvelunkäyttäjiä ja heidän läheisiään sekä ammattilaisia. 4) Osahankkeiden välisissä kehittämistiimeissä alueellisesti syntyneitä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä jaettiin toisille osahankkeille sekä kehitettiin yhdessä eteenpäin. Näissä toimintamalleissa olivat vahvasti mukana vammaisten ihmisten ja monien eri toimijoiden näkemykset. Hanketyön edetessä joistain toimintamalleista saatiin luotua yhteisiä toimintamalleja. Tästä hyvä esimerkki on jalkautuvat palvelut, jota kehi- 9

11 tettiin Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Suomessa ja alueellisista malleista koottiin yksi yhteinen toimintamalli (löytyy Innokylästä). Myös palveluohjauksen ja suunnittelun määrittelyssä ja mallinnuksessa tehtiin paljon yhteistä työtä, jonka tuloksena syntyi esite palvelunkäyttäjille ja jo edellisessä hankkeessa laadittu oppimateriaali työntekijöille. 5) Vammaispalveluhankkeen tiimi oli aktiivisesti mukana Innokylän vammaisasioiden oppimisverkoston toiminnassa ja hankkeen edustaja osallistui myös STM:n kehas-työpajoihin. Lisäksi osallistuttiin vammaispalvelulainsäädännön kehittämiseen tuomalla lainvalmisteluun tietoa hankkeessa saaduista kokemuksista. Hanke järjesti yhdessä THL:n kanssa innopajasarjan vammaisten lasten perheiden palveluista ja yksittäisen innopajan palvelusuunnittelusta. 10

12 2. MIKÄ VAMMAISPALVELUISSA KEHITTYI MITÄ SAATIIN AIKAAN Tässä luvussa kuvataan tiiviisti osahankkeiden keskeisimmät tulokset ja tarkastellaan osahankkeiden itseja vertaisarvioinnin pohjalta sitä, miten koko valtakunnallisen hankkeen ylätavoitteet saavutettiin. Erityisesti nostetaan esiin osahankkeiden ohjausryhmien arviointeja. Ohjausryhmissä oli laaja eri toimijoiden edustus, kuten palvelujen käyttäjiä, kuntien poliittisia ja virkamiespäättäjiä, kuntayhtymien edustajia ja järjestötoimijoita. Joissain osahankkeissa oli erikseen asiakasohjausryhmä. Tarkemmat tiedot hankkeen tuotoksista löytyvät Innokylän hankeosioista (Innokylä / Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke ) sekä toimintamallit osiosta. 2.1 Selkeämpi ja tarkoituksenmukaisempi palvelukokonaisuus Tavoite 1: Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden. Vammainen henkilö ja hänen läheisensä saavat arkeensa liittyvät peruspalvelut lähipalveluina omassa yhteisössään ja erityispalvelut toimivat peruspalvelujen vammaistyön tukena. Vammaispalvelujen saatavuus ja osaaminen on turvattu kohtuullisin kustannuksin. 1a) Kuntien ja muiden järjestämisvastuullisten toimijoiden vammaistyön tukeminen kehittämällä lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja. 1b)Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessin kehittäminen. 1c) Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon kehittäminen vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteeseen tarvitaan muutoksia, jotta mm. yhdenvertaisuus palveluiden saamisessa toteutuisi, pystytään turvaaman riittävät lähipalvelut, järjestelmä- ja ammattikeskeisyydestä päästään asiakaskeskeisyyteen ja varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen (STM 2013). Uudistamiskeskustelussa terveydenhuolto on korostunut ja sosiaalipalveluista, puhumattakaan vammaispalveluista, on kuultu varsin vähän. Myös sosiaalilainsäädännön uudistaminen ja siihen sisältyvä vammaislainsäädännön kehittäminen ovat osa vammaisalaa koskevaa suurta muutosta. Palvelurakennetta koskeva tavoite oli edellä kuvatun myllerryksen vuoksi vaikeasti lähestyttävä ja epärealistinenkin yhdelle hankekokonaisuudelle, jatkohankkeesta huolimatta. Tavoitetta jouduttiin vahvasti rajaamaan konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Ensimmäisen hankkeen lopussa palvelurakenneteemasta oli noussut kaksi ajankohtaista kysymystä, joita lähdettiin viemään eteenpäin jatkohankkeessa. Ensimmäinen oli jalkautuvat palvelut eli asiakkaan omaan ympäristöön vietävät erityispalvelut, joilla tuetaan kuntien ja muiden toimijoiden toteuttamaa lähipalvelua. Toiseksi teemaksi nousi hankinnat vammaispalveluissa, joka on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Näistä alakysymyksistä muodostuivat palvelurakennetavoitteen kaksi valtakunnallista kehittämisteemaa, joita edistettiin jalkautuvien palvelujen kehittämistiimissä ja hankintatiimissä. Jalkautuvien palvelujen tiimi kehitti lopputuotoksenaan yhteisen toimintamallin jalkautuvista palveluista, joka on kuvattu Innokylän toimintamalliosiossa. Hankintatiimin lopputuloksena syntyi kantaaottava artikkeli Ihmisoikeudet hankintojen periaatteeksi Case Mikkelin seutu, joka julkaistiin valtakunnallisen hankkeen lopputuotoksessa. Vammaispalveluhanke 1 toteutti palvelurakenteen uudistamisen taustaksi hankkeen loppuvaiheessa, touko-syyskuussa 2012 kyselyn (n=198) eikä tuloksia ole aiemmin raportoitu kirjallisesti. Siksi tuloksia kä- 11

13 sitellään tässä raportissa. Yhteenveto kyselyn tuloksista on Etevan www-sivuilla (www.eteva.fi). Kysely lähetettiin koko hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden vammaispalvelun noin 500 sosiaalityöntekijöille sekä palvelu-, sosiaali- ja kuntoutusohjaajille. Kysymyksillä haluttiin selvittää mm. kuntien ja kuntayhtymien näkemyksiä lähi- ja erityispalvelujen roolista tulevaisuudessa. Yli kolmasosa (n=74) vastaajista oli sitä mieltä, että lähipalveluja on riittävästi (täysin tai osittain samaa mieltä), mutta yli puolet (n= 114) piti lähipalveluja riittämättöminä. Avointen vastausten mukaan lähipalveluita tulisi kehittää kevyemmiksi, matalan kynnyksen palveluiksi ja mukaan tulisi saada monia toimijoita. Lähipalveluihin kaivattiin lisää vuorovaikutusosaamista sekä yksilöllistä ajattelua ja ymmärrystä erilaisista vammoista. Mielipiteet erityispalveluista jakautuivat voimakkaasti, onko palveluita tällä hetkellä riittävästi ja vastaavatko ne asiakkaiden tarpeeseen. Sen sijaan suurin osa vastaajista oli ainakin osittain samaa mieltä, että asukkaan omaan asuin- tai toimintaympäristöön tuotavien erityispalvelujen tarve tulee jatkossa kasvamaan. Seuraavassa taulukossa ovat osahankkeiden keskeisimmät tulokset palvelukokonaisuuden kehittämisessä (tavoite 1). Tulokset: selkeä ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Osahanke Erilaisissa tilaisuuksissa on tuotu esiin vammaisten henkilöiden tarpeita ja rakennettu kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Lähipalveluja on vahvistettu jalkautuvien palvelujen avulla eli erityispalvelut on viety lähipalvelun tueksi. Jalkautuvat palvelut auttavat asiakkaita, heidän läheisiään sekä lähityöntekijöitä erityisosaamista vaativissa tilanteissa asiakkaan omassa ympäristössä. Lasten ja nuorten kuntoutuksen Vihreä kortti on selkiyttänyt perheille ja palveluntuottajille kuntoutuspalveluiden tarjonnan Palveluohjauksellista työotetta sekä palvelusuunnitteluun luotuja toimintatapoja ja menetelmiä on levitetty myös pilottialueiden ulkopuolelle. On vahvistettu eri toimijoiden vastuuta yksilökeskeisessä tukemisessa ja palvelusuunnittelupalaveriin valmistautumisessa. Prosessikuvaus, jossa erityispalvelujen osaaminen viedään peruspalvelujen tueksi vammaisten lasten perheiden kanssa tehtävään työhön. Sen osana on perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn toimintamalli, jonka avulla kehitettiin välineitä perheen tuen tarpeen arviointiin ja elämänsuunnitteluun. Psykiatristen ja neuropsykiatristen palvelujen kehittämiseksi on jatkettu verkostoyhteistyötä alueen toimijoiden kesken. HYKS:n kehitysvammapsykiatrisen yksikön toiminta käynnistettiin 1/2011, jolloin kehitysvammapsykiatriset palvelut vietiin osaksi erikoissairaanhoitoa. Työ yksikön toiminnan vahvistamiseksi jatkui myös jatkohankkeen aikana. Palveluprosessien ja työmenetelmien tarkastelun kautta ovat työntekijöiden roolit selkiytyneet. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt ehdotus, mitä kehitysvammapalveluita tuotetaan ja/tai tarjotaan kunnittain, seuduittain ja maakunnallisesti. Hanke on tuonut kehitysvammapalvelujen sosiaaliohjaajat seudullisiin perhekeskustiimeihin osaksi moniammatillista työyhteisöä. Kuntoutusohjaajan tehtävän luominen yhteistyö kuntayhtymän ja kunnan kesken Kaikki osahankkeet Lapin osahanke Pirkanmaan osahanke Pohjois-Karjalan osahanke Etevan osahanke Eskoon osahanke Eskoon osahanke Etevan osahanke Etevan osahanke Kainuun osahanke Kainuun osahanke Kainuun osahanke Lapin osahanke 12

14 Muuttovalmennus on saatu juurtumaan osaksi kuntien peruspalveluja Hanke on saanut alulle hallinnollisen keskustelun sellaisista palvelukokonaisuuksista, joissa huomioidaan yksilölliset erilaisuudet. Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkkokuvauksen avulla on tehty näkyväksi kuntien peruspalveluiden, erikoissairaanhoidon keskeisten toimialojen ja erityishuollon palvelujen tehtäviä ja työnjakoa. Prosessikuvaukset ja laatukriteerit laadukkaiden ja asiakaslähtöisten muuttojen sekä vammaisten asiakkaiden kriisitilanteiden hoitamisen tueksi ovat yhtenäistäneet toimintatapoja. KEHAS-ohjelman periaatteita on saatu jalkautettua. Sosiaalityön alueverkosto perustettu lähipalvelujen tueksi. Hankintaohjeen laatimiseen osallistuminen ja saanut aikaan kriittistä pohdintaa asumispalveluiden hankintaprosessiin Etelä-Savossa. Mikkelin seudulla hankintoja kehitysvammaisille kilpailutettaessa kriteerinä ei käytetä hintaa Asunnon ja asuinpaikan soveltuvuuden arviointi sekä yhteinen palvelusuunnittelun käytäntö kehitetty toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Ennaltaehkäisyn näkökulma on korostunut terapeuttisen toimintaryhmän kehittämisessä. Lapin osahanke Kårkullan osahanke Pirkanmaan osahanke Savon osahanke Savon osahanke Savon osahanke Savon osahanke Savon osahanke Taulukko 5. Osahankkeiden keskeiset tulokset selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden kehittämisessä. Seuraavassa on tiivistetty keskeisiä asioita osahankkeiden arvioinneista: Eskoon osahanke Ohjausryhmä on palautteen mukaan kokenut Vihreän kortin toimivana, käyttökelpoisena ja käytännönläheisenä työvälineenä. Lisäksi ohjausryhmän näkemys on, että palvelusuunnittelua on levitetty hyvin eri toimijoille. Lisäksi sen etenemisestä on tehty prosessikuvaus ja aiheesta on ollut koulutusta. Etevan osahanke Perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn toimintamallin osana tarkasteltiin erilaisia lyhytaikaishoidon palvelumahdollisuuksia ja kartoitettiin eri palveluntuottajia, jotta perheiden ilmaisemat tarpeet ja tarjottavat ratkaisut kohtaisivat tulevaisuudessa paremmin. Tämä joustavoittaa nykyistä palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin perheiden tarpeisiin ja antaa kuntien työntekijöille enemmän mahdollisuuksia hakea perheen kanssa yksilöllistä palveluratkaisua. Mallin sisään rakentui varhaisen tuen malli, joka vastaa Kaste-ohjelman tavoitteisiin lapsiperheiden palvelun kehittämisestä sekä painopisteen suuntaamisesta ennakointiin. Toimintamalli on myös lähipalvelujen toteutettavissa oikein kohdennetuilla resursseilla. Kainuun osahanke Hankkeen aikana on tarkasteltu palveluprosesseja ja työmenetelmiä. Palvelunkäyttäjien näkökulmaa on tuotu kehitettäviin asioihin. Hanke on myös lisännyt tietoisuutta vammaispalvelujen kehittämisen tärkeydestä. Toimintatapoja on yhdenmukaistettu ja palvelunkäyttäjien tasa-arvoisuuteen kiinnitetty huomiota. Hankkeen aikana on kerätty eri menetelmin tietoa alueen palvelunkäyttäjien tarpeista ja toiveista sekä kartoitettu henkilöstön kehittämistoiveita ja tuen tarpeita. Lapin osahanke 13

15 Kunnilla on ollut mahdollisuus pyytää työparikonsultaatiota Kolpeneen palvelukeskuksesta. Työpari on mennyt paikan päälle, jolloin apu ja tuki on viety arkeen ja lähipalveluja on vahvistettu ilman että asiakkaan pitää siirtyä. Lähipalveluja on vahvistettu myös alueellisen kuntoutusohjaajan avulla. Kuntoutusohjaajan työpari on pyydetty kunnasta. Muuttovalmennuksessa ja sen kehittämisessä on ollut mukana kunnallisia, peruspalvelujen toimijoita. Malli on saatu juurtumaan osaksi peruspalveluja. Lähipalveluja on vahvistettu myös yksilökeskeisen suunnittelun koulutuksen suuntaamisella lähipalvelujen työntekijöille. Osahankkeen ohjausryhmän mukaan on tehty hyvää kehitystyötä mm. joidenkin palveluprosessien kuvantamisen kautta. Kårkullan osahanke Ohjausryhmän kokoonpano on edistänyt verkostotyötä laajemmassa merkityksessä. Palvelunkäyttäjien mukana oleminen ja todellinen vaikuttaminen ovat edistäneet lähipalvelujen kehittämistä. Hanke on saanut alulle hallinnollisen keskustelun sellaisten palvelukokonaisuuksien luomiseksi, joissa yksilöllisillä erilaisuuksilla on paikkansa. Tämä tukee lähipalveluja ja luo selvempiä palvelukokonaisuuksia. Aktiivisen osallistumisen kautta hanke on antanut ohjausryhmän toimijoille lisää näkyvyyttä. Kuitenkin voidaan todeta, että hankkeen tavoitteet ovat niin suuria ja kattavia, että osahanke ei ole saavuttanut tavoitteita. Pirkanmaan osahanke Hanke on ollut kuntien tukena palvelurakennemuutoksessa, erityisesti laitoshoidon purkamisessa. Kehitysvammapalvelujen ja muiden vammaispalvelujen välille on saatu yhteistyötä. Kuntatasolla ei ole saatu palveluverkkoa toimimaan niin kuin olisi pitänyt. Jalkautuvista palveluista oli hyviä kokemuksia. Pilotit olivat lisänneet kysyntää jalkautuville palveluille pilottialueen ulkopuolellekin. Työnjaon koetaan selkiytyneen toisaalta kuntien peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa ja toisaalta niiden välillä. Ehdotettiin että jalkautuvia palveluja tulee jatkossa suunnata kunnan omien yksiköiden lisäksi myös yksityisiin palveluihin. Jatkossa tarvitaan koulutusta ja konsultaatiota enemmän terveydenhuollon suuntaan. Pohjois-Karjalan osahanke Jalkautuvia erityishuollon palveluja on kehitetty eri verkostoissa ja pilotoinnin aikana on kerätty palautetta, joka on huomioitu edelleen palvelua kehitettäessä. Hanke on auttanut kuntatasolla selkeyttämään ajatusmallia palvelujen järjestämisestä ja toteuttamisesta. Kaikilla osapuolilla on tietoa siitä, millaisissa tilanteissa jalkautuvia erityishuollon palveluja käytetään ja kuinka palveluprosessi etenee. Palvelu tuo valinnanmahdollisuuksia entisten palvelujen rinnalle ja tukee lähipalveluja ja palvelunkäyttäjää arjen haastavissa tilanteissa entistä tavoitteellisemmin ja suunnitelmallisemmin. Alueella on koettu, että jalkautuvien erityishuollon palvelujen kehittämistyö vastasi suoraan kuntien tarpeeseen ja siitä on rakentunut ja kehittynyt kuntien erityishuollon palveluja tukevaa toimintaa. Savon osahanke Palvelurakenteiden kehittämisessä yhteistyö oli tiivistä erityisesti Mikkelin seudun sekä Ylä-Savon järjestöjen kanssa. Hankkeessa on huomioitu useita vammaisryhmiä (vammaisfoorumi). Osahankkeen ohjausryhmän arvion mukaan prosessikuvaukset lisäsivät yhteistä ymmärrystä ja kanssakäymistä toimijoiden välillä. Muuttoprosessin pilotointi Oravin palvelukodin yhteydessä teki näkyväksi muuttoon liittyvät toi- 14

16 minnot ja toimijoiden yhteistyön merkityksen. Osahankkeessa on kehitetty hyvää materiaalia perustyön tueksi. Johtopäätökset Vammaispalveluhankkeessa kehitettiin palvelurakenteen näkökulmasta etenkin lähipalvelujen tuki- ja konsultaatiopalveluja (alatavoite 1a). Palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta edistettiin näin viemällä erityispalvelut asiakkaan luokse ja mahdollisesti ennaltaehkäisemällä kalliiden laitosjaksojen tarvetta. Hankkeen tavoitetta turvata vammaispalveluiden saatavuus ja osaaminen kohtuullisin kustannuksin, ei kuitenkaan pystytä arvioimaan käytössä olleella arviointimenettelyllä, sillä se olisi edellyttänyt kustannusvaikuttavuuden arviointia. Jalkautuvien palvelujen prosessin kuvaaminen ja pilotoinnit ovat tiivistäneet kuntien ja erityispalveluja tuottavien kuntayhtymien välistä yhteistyötä ja selkiyttäneet työnjakoa. Lisäksi palvelukokonaisuuden selkeyttä edistettiin tarkastelemalla palveluprosesseja ja tuomalla niihin palvelunkäyttäjän näkökulmaa. Eri toimijoiden yhdessä kehittämisen lisääntyminen on tuonut toisten työtä ja roolia tutummaksi, jolloin on voitu poistaa päällekkäisyyksiä ja hioa prosessien sujuvuutta. Kuitenkin ajoittain yhteistyö yli hallintorajojen osoittautui varsin haasteelliseksi, jopa sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken. Palvelunkäyttäjän näkökulmasta tämä on keskeinen kysymys, sillä ihmisen elämä on kokonaisuus eivätkä tarpeet pilkkoudu organisaatio- tai hallintokuntarajojen mukaisesti. Hanke edisti erityisesti jalkautuvien palvelujen kehittämisellä VAMPO:n perhe-elämää koskevaa toimenpidettä, jonka mukaan palvelujen järjestämistä ohjataan niin, ettei runsaasti palveluja tarvitsevia vammaisia henkilöitä eroteta perheestään palvelutarpeen perusteella. Valtakunnallinen vammaispalveluhanke otti myös kantaa vammaislainsäädännön uudistamiseen yhteisellä kannanotollaan, jossa nostetaan esille asiakkaan omaan ympäristöön vietävien palveluiden huomioiminen lainsäädännössä. Palvelutarpeen arvioinnin kokonaisprosessia (alatavoite 1b) kehitettiin yhdessä palvelusuunnittelukokonaisuuden kanssa, joka on sijoitettu toisen päätavoitteen alle. Palvelusuunnittelu oli yksi keskeisimmistä teemoista vammaispalveluhankkeessa. Sitä käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon kehittäminen vaativien asiakasryhmien palveluiden varmistamiseksi (alatavoite 1c) oli varsinaisena kehittämiskohteena neljässä osahankkeessa. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että erilaiset yhteistyötilaisuudet ja yhdessä kehittäminen ovat myös muissa osahankkeissa edistäneet tämän tavoitteen toteutumista. 2.2 Yksilölliset ja käyttäjän tarpeen mukaiset vammaispalvelut Tavoite 2: Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan. 2a) Palvelusuunnittelun toimintamallin käyttöönoton edistäminen. 2b) Yksilöllisten asumisratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä alueellisten asumisstrategioiden toteuttaminen. 15

17 Yksilöllisiä ja tarpeidenmukaisia vammaispalveluita voidaan lähestyä eri tasoilla. Voidaan tarkoittaa yhden vammaisen ihmisen saamia palveluja ja sitä, kuinka hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan niiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tai sitten voidaan tarkoittaa laajempaa kehittämistyötä, kuinka esim. palveluprosesseja kehitetään palvelunkäyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä kuullen ja huomioiden. Yksilöllisyyden ja tarvelähtöisyyden edistäminen on tarkoittanut ennen kaikkea työntekijöiden ja päättäjien asenteisiin vaikuttamista ja osaamisen kehittämistä, jossa keskeisimmät teemat ovat olleet tarvelähtöinen ja yksilöllinen palveluiden suunnittelu ja toteutus, yksilökeskeinen elämänsuunnittelu sekä asumisen ratkaisujen monipuolistaminen. Palvelusuunnittelu ja ohjaus (alatavoitteet 1b ja 2a) on ollut koko Vammaispalveluhankkeen tärkeimpiä teemoja. Aihetta koskevaa osaamista on edistetty valtakunnallisesti lukuisissa tilaisuuksissa. Valtakunnallisen palvelusuunnittelutiimin tuloksena valmistui aihetta käsittelevä esite palvelunkäyttäjille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehittämistiimi oli tehnyt aiheesta oppimateriaalin, jota on jatkohankkeessa levitetty laajasti. Materiaali on saanut paljon kiitosta eri puolilta Suomea. Seuraavassa taulukossa ovat osahankkeiden keskeisimmät tulokset, joita on saatu aikaan yksilöllisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden kehittämisessä. Tulokset: Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaan toteutetut palvelut Palveluohjaus-esite palvelunkäyttäjille Erilaisissa tilaisuuksissa (mm. Ota koppi!) palvelunkäyttäjät ja vammaisjärjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hanke on toiminut esimerkkinä ja nyt käytäntö on levinnyt kuntiin ja muihinkin organisaatioihin. Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun koulutuksilla on edistetty yksilöllistä ja tarvelähtöistä työskentelyä ja ajattelua. Palveluohjauksellista työotetta edistämällä lisättiin asiakkaan osallisuutta ja kehitettiin yksilöllistä ja tarvelähtöistä palvelusuunnittelua. Asiakkaan arvokas kohtaaminen DVD lisää ymmärrystä siitä, mitä tulisi huomioida eri tavoin vammaisten ihmisten kohtaamistilanteissa. Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta -tilaisuudet ovat vahvistaneet eri vammaisryhmien ymmärrystä toistensa tarpeista ja monista yhtenevistä tarpeista. Perhekeskeinen suunnitelma, kuvat palvelusuunnittelussa, asiakaspalaverikäytännöt ja tuen tarpeen itsearviointilomake edistävät palveluiden yksilöllisyyttä ja tarpeenmukaisuutta. Muuttovalmennuksen avulla on autettu asumiseen liittyvien toiveiden ja tuen tarpeiden selvittämisessä. Itsenäistä elämää tukevien sähköinen kukkaro ja hyvinvointitili työvälineiden kehittäminen vammaisille ihmisille soveltuviksi. On kehitetty menetelmiä yksilölliseen tuen tarpeen arviointiin ja levitetty kuntiin ajatusta yksilöllisistä asumispalveluista. Kuntayhtymässä asumispalveluita kehitetään nyt yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Asiakaspalautteen toimintamallin pilotointi Asiakkaan muuttovalmennuksen ja muuttajan polku aineiston myötä paluumuutot avohuollosta takaisin laitokseen ovat selvästi vähentyneet. Asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun toimintamalli on auttanut vammaista henkilöä Osahanke Palveluohjaus-tiimi Kaikki osahankkeet Kainuun osahanke Lapin osahanke Pirkanmaan osahanke PohjoisKarjalan osahanke Eskoon osahanke Eskoon osahanke Eskoon osahanke Etevan osahanke Lapin osahanke Lapin osahanke Kårkullan osahanke Pirkanmaan osahanke Pirkanmaan osahanke Pirkanmaan osahanke 16

18 osallistumaan omaa elämäänsä koskevien asioiden suunnitteluun. Alueellisen asumisen suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Erilaiset selvitykset siitä, kuinka palvelut vastaavat yksilöllisiä tarpeita (mm. selvitys vaikeavammaisten palveluasumisesta) viety päättäjille tietoon Terapeuttinen toimintaryhmä -toimintamalli avohuoltoon Ennakoivalla arvioinnilla onnistuneeseen muuttoon. Arviointiaineisto vammaisen henkilön muuton suunnitteluun. Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluissa (yhteinen palvelusuunnitelmalomake). Oravin palvelukodin muuttojen toteuttaminen asiakaslähtöisesti ja asiakkaan osallisuutta edistäen. Pohjois-Karjalan osahanke Pohjois-Karjalan osahanke Savon osahanke Savon osahanke Savon osahanke Savon osahanke Taulukko 6. Osahankkeiden keskeiset tulokset yksilöllisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden kehittämisessä. Seuraavassa on tiivistetty keskeisiä asioita osahankkeiden arvioinneista: Eskoon osahanke Eri vammaisryhmät on otettu hyvin huomioon palvelunkäyttäjinä ja mukaan kehittämistyöhön. Etenkin ohjausryhmätyöskentely on lisännyt osallisuutta sekä tietoutta kehittämistyöstä. Lisäksi kansalaisraadit olivat ohjausryhmäläisten mielestä onnistuneita. Heidän mielestään aktiivinen ihminen saa asiansa ja tarpeensa esille. Toisaalta he pohtivat, pitäisikö ohjausryhmissä saatua tietoa levittää laajemmin ja tulisiko sitä olla saatavilla myös selkokielisenä. Asiakkaan arvokas kohtaaminen -DVD:n toteutuksessa eri vammaisryhmät (liikuntarajoitteiset, lihastautia sairastavat, kehitysvammaiset, huonokuuloiset, näkövammaiset ja viittomakieliset) huomioitiin tasapuolisesti. Ohjausryhmien mielestä DVD on tuotettu osallistavasti ja sen jakaminen Youtubessa lisää saatavuutta. Etevan osahanke Etevan osahankkeessa kaikki toimenpiteet ovat tähdänneet yksilöllisiin ja tarpeiden mukaisiin palveluihin. Palvelusuunnittelun asiakaslähtöiseen ja yksilölliseen toteuttamiseen on kehitetty ja otettu käyttöön työvälineitä (perhekeskeinen suunnitelma, kuvat palvelusuunnittelussa, asiakaspalaverikäytännöt, tuen tarpeen itsearviointilomake). Työvälineet mahdollistavat asiakkaan osallistumisen oman tukensa suunnitteluun myös niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla on kommunikaatiovaikeuksia. Psykiatristen palvelujen ja terveydenhuollon polkujen kehittäminen on osa yksilöllisten palveluratkaisujen kehittämistä erityisen haasteellisissa tuen tarpeissa. Kainuun osahanke Palvelutarpeenarvioinnin merkitystä on korostettu palvelusuunnittelussa. Palvelunkäyttäjien osallisuutta on vahvistettu palvelusuunnittelussa sekä kehittämistyössä. Henkilöstöä on koulutettu hyödyntämään yksilöllisen elämänsuunnittelun työvälineitä arjen työn tukena. Kaikissa tilaisuuksissa, tapaamisissa ja työryhmissä on tuotu esille yksilöllisyyttä ja tuen tarpeesta lähtevää palvelusuunnittelua. On tuotu palvelunkäyttäjien tarpeita ja toiveita esille yleiseen keskusteluun sekä päätöksenteon tueksi. Tässä on hyödynnetty hankeaikana tehtyjä kyselyitä ja kartoituksia sekä hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa esille 17

19 nousseita asioita. Yhteistyötä ja vuoropuhelua palvelunkäyttäjien, läheisten ja muiden toimijoiden kanssa on lisätty. Olemme tuoneet hyviä käytänteitä, näkökulmia ja kokemuksia muualta oman alueen kehittämistyön pohjaksi. Näillä olemme halunneet rohkaista yksilöllisiin palveluratkaisuihin myös Kainuussa. Lapin osahanke Yksilökeskeistä suunnittelua ja muuttovalmennusta on kehitetty erityisesti kehitysvammaisille. Muiden vammaryhmien kohdalla nämä ovat vielä vähemmin käytettyjä, mutta toivottavasti saavat asemaa myös muuten vammaispalveluissa. Asiakkaan kuuleminen ja huomiointi on kehittynyt; Olemme oppineet kysymään ensin asiakkaiden toiveita ja tarpeita ja niiden pohjalta vasta suunnittelemme uusia juttuja. Lisäksi on koettu, että palvelujen kohdentaminen ja tarpeen arviointi on selkeytynyt. Ohjausryhmän mukaan eniten on oppimista ollut asiakkaiden kuuntelemisessa ja mielipiteen esille saamisessa. Palveluja suunnitellaan entistä enemmän asiakkaan oman mielipiteen ja tarpeen mukaan. Kårkullan osahanke Palvelunkäyttäjät ovat olleet mukana suunnitteluprosesseissa ja tämä työskentelytapa on levinnyt myös kumppaniorganisaatioihin. Asumispalvelujen kehittäminen ja suunnittelu perustuu nyt yksilöllisiin tarpeisiin. On etsitty työvälineitä yksilöllisten tarpeiden selvittämiseksi. Arvioinnin mukaan osallisuus ja käyttäjälähtöisyys ovat edistyneet hankkeen aikana. Pirkanmaan osahanke Osahankkeen ohjausryhmän arvion perusteella Muuttajan polun koettiin selkeyttävän muuttoprosessia ja tukevan asiakkaan muuttoa hallitusti. Muuttajan polku aineisto toimii työntekijälle muistilistana. Muuttajan polku on auttanut muuttojen suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa. Muuttotilanteissa pitäisi palvelun käyttäjän mielestä jatkossa kiinnittää huomiota enemmän siihen, että kaverit ja turvalliset suhteet säilyvät. Asiakaspalautejärjestelmää pidetään sekä hyvänä mittarina palvelujen laadunseurantaan että kehittämisen välineenä. Arviointitilaisuudessa tuli myös ehdotus siitä, että palveluiden käyttäjiä voitaisiin käyttää vammaisille suunnattujen palvelujen arvioinnissa. Verkostoneuvottelusta todettiin, että asiakaslähtöisyyteen toteutuminen vaatii vielä kehittämistä. Pohjois-Karjalan osahanke Monessa alueen kunnassa YKS-suunnitelmia laaditaan jo kaikille vammaisille palvelunkäyttäjille ja kuntien työntekijät ovat motivoituneita saamaan asiasta koulutusta. Osahankkeen tulos on, että yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on juurtunut arjen työvälineeksi. Saadun palautteen perusteella työ yksilöllisen asumisen kehittämiseksi jatkuu edelleen ja alueen työntekijät ovat aidosti kiinnostuneet asiasta. Hankkeen myötä tietoisuus ja pohdinta yksilöllisen asumisen ja palvelujen tarpeen suunnittelusta ja toteuttamisesta on lisääntynyt. Alueellinen asumisen verkosto pohtii, kuinka jatkossa saataisiin vielä tiivistettyä alueellista yhteistyötä. Erityisesti Ota Koppi ja Harrastusmahdollisuudet kaikille! tilaisuuksissa palvelunkäyttäjät olivat keskiössä. Kunta jatkaa säännöllisiä tapaamisia palvelunkäyttäjien kanssa ja osallistaa heitä mukaan tulevaisuuden palvelujen kehittämistyöhön. Savon osahanke Osahanke on lisännyt vammaisuuteen liittyvien asioiden näkyvyyttä ja huomioon ottamista myös muissa kuin vammaispalveluissa. Osahanke on edistänyt palvelunkäyttäjien roolin näkemistä palvelujen kehit- 18

20 tämisen kumppaneina. Yksilöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden paranemista on myös edistetty asiakasrajapinnassa tapahtuvissa palveluissa. Hanke on tuonut esille palvelujen käyttäjien ja heidän omaistensa tarinoita, jotka ovat edesauttaneet asiakkaiden tarpeiden ja näkökulman ymmärtämistä. Terapeuttista toimintaryhmää pilotoimalla on pyritty rakentamaan mallia, jonka tavoitteena on saada voimavaroja yksilöllisen arjen elämiseen - ennaltaehkäisevä näkökulma. Johtopäätökset Tähän tavoitteeseen keskittyi suuri osa Vammaispalveluhankkeessa tehdystä kehittämistyöstä. Vammaispalveluhanke edisti selvästi palveluiden yksilöllisyyttä ja tarpeiden mukaisuutta. Ydinkysymyksiksi nousivat palvelusuunnittelun tarvelähtöisyys sekä yksilöllisen ja yksilökeskeisen toimintatavan omaksuminen vammaispalveluissa, erityisesti asumispalveluissa. Vammaispalveluhanke piti aktiivisesti yllä keskustelua yksilöllisistä asumisen ratkaisuista ja asumisen tukipalveluista sekä osallistui alueellisten asumisstrategioiden valmisteluun. Kehitysvammaisten asumisessa paraikaa tapahtuvat muutokset nousivat keskiöön KEHAS-ohjelman ja useimpien osahankkeiden taustaorganisaatioissa käynnissä olevan asumisen palvelurakennemuutoksen (laitoshajautuksen) vuoksi. Hanke oli mukana tukemassa asumispalveluja tarvitsevia henkilöitä ja heidän läheisiään muuttoprosesseissa, sekä kuntia ja kuntayhtymiä rakennemuutoksessa. Laitoksesta pois muuttavien lisäksi asuntoja ja asumisen tukipalveluja tarvitsevat lapsuuden kodeistaan muuttavat vammaiset henkilöt, jotka ovat perheineen osallistuneet hankkeen järjestämään muuttovalmennukseen. Hankkeen päättyessä herää kysymys, pystyvätkö kunnat ja kuntayhtymät tukemaan muutosta jatkossa riittävästi, sillä muutosprosessi jatkuu vielä vuosia. Vaikka henkilöstöllä on paljon osaamista vammaisuuden erityiskysymyksistä, tarvitaan edelleen tukea organisaatiolähtöisten toimintatapojen poisoppimiseen ja uuden toimintakulttuurin omaksumiseen. Yksilökeskeisen elämänsuunnitelmatyöskentelyn avulla on saatu aikaan uudenlaista ajattelua, jossa asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat keskiössä. Vammaispalveluhanke vei eteenpäin Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimenpidettä, jossa kuntia ohjataan toteuttamaan vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnittelu (VAMPO: Yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen / toimenpide 40). Hanke jäsensi palvelusuunnitteluprosessia ja korosti erityisesti tarvelähtöisyyden sekä palveluohjauksellisen työotteen merkitystä prosessissa. Vammaispalveluhanke osallistui toimenpiteen ohjaukseen tekemällä tiivistä yhteistyötä THL:n Vammaisasioiden oppimisverkoston sekä Vammaisuus ja yhteiskunta tiimin kanssa. Hanke osallistui palvelusuunnittelua koskevien innopajojen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Myös vammaislainsäädännön uudistamisessa keskiöön on noussut tuen ja avun tarpeet palvelujen suunnittelun ja myöntämisen perusteena. Siten realistinen tuen ja avun tarpeen arviointi sekä vammaisen henkilön omien toiveiden selvittäminen ovat avainasemassa. Hankkeessa luotiin työvälineitä ja toimintamalleja palvelusuunnitteluun, kun asiakas tarvitsee tukea kommunikointiinsa tai kun tuen tarvitsijana on koko perhe. Lisäksi palvelusuunnittelukäytäntöjä yhtenäistettiin eri kuntien välillä. 2.3 Henkilöstön riittävyys ja osaamisen kehittäminen Tavoite 3: Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. Vammaispalvelujen laadun takaa riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Vammaistyön osaaminen ja työtavat ovat uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien palvelusisältöjen mukaista. 3a) Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistäminen. 19

21 Osaamisen kehittäminen oli yksi kaiken muun kehittämistyön läpäisevistä teemoista, koska uusien toimintamallien ja työvälineiden käyttöönotto edellyttää aina ammatillista kehittymistä. Osaamisen kehittäminen korostui entisestään jatkohankkeessa, koska hankkeen tärkeimpiä tehtäviä oli juurruttaa ja levittää hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjä, uusia toimintamalleja. Toimintamallien jalkauttamisen tueksi järjestettiin runsaasti erilaisia tilaisuuksia alan henkilöstölle. Yhteensä vuoden kestäneen jatkohankkeen aikana järjestettiin 52 tilaisuutta, joihin osallistui 1509 henkilöä. Osaamisen kehittämistä tapahtui yhteiskehittämisen kautta monella eri tasolla (ks. ympyräkuvio sivulla 9): paikallisesti, alueellisesti, yli maakuntarajojen osahankkeiden yhteistyönä, valtakunnallisen hanketiimin sisällä sekä valtakunnallisessa yhteistyössä mm. THL:n Vammaisasioiden oppimisverkoston kanssa. Yli maakuntarajojen jaettiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia siitä, miten muutokset oli muualla koettu. Selkeä havainto oli, että vertaisen kokemukset auttavat uusien toimintatapojen omaksumisessa. Valtakunnallinen hanke antoi erinomaisen mahdollisuuden laajaan hyvien käytäntöjen ja osaamisen jakamiseen. Osaamisen kehittämisen näkökulmasta valtakunnallisen hankkeen merkittävin tuotos on loppujulkaisu Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, jossa kuvataan tarinoiden kautta osallisuuden ja yksilöllisyyden edistymistä vammaispalveluissa. Näkökulmia antavat vammaiset ihmiset itse, heidän omaisensa, työntekijät ja yksi opiskelijakin. Julkaisu on saatavissa painettuna ja sähköisesti (pdf ja rtf muodot). Henkilöstön riittävyyttä lähestyttiin pääasiassa oppilaitosyhteistyön avulla. Tavoitteena oli tehdä vammaisalasta houkuttelevampi ja yleensäkin lisätä tietoutta vammaisalan työtehtävistä ja alalla tapahtuvasta kehityksestä. Yhteistyötä tehtiin pääasiassa toisen asteen koulutusorganisaatioiden sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Jonkin verran tehtiin yliopistoyhteistyötä opinnäytetyöntekijöiden kautta. Seuraavassa taulukossa kuvataan osahankkeiden keskeisiä tuloksia henkilöstön riittävyyden ja osaamisen edistämisessä. Tuloksia: Henkilöstön riittävyys ja osaamisen kehittäminen Osahanke Lukuisia yhteiskehittämisen tilaisuuksia, joissa palvelunkäyttäjät ovat mukana keskustelemassa ja yhdessä kehittämässä mm. kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiden kanssa palveluita. Eri alojen ja koulutustasojen opiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistyöt sekä harjoittelujaksot hankkeessa ovat tehneet vammaisalaa tutuksi. Opiskelijoille on käyty kertomassa vammaisalasta. Oppilaitostyöryhmässä on vaikutettu opetussuunnitelmaan siten, että hoivaajattelun tilalle on tuotu näkökulmaksi yksilön tukeminen. Tehty yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa dvd Asiakkaan arvokas kohtaamine, jossa kuvataan eri tavoin vammaisten ihmisten kohtaamista palvelutilanteissa. Videot ovat saatavilla youtubesta. Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu kuvat palvelusuunnittelussa - Kaikki osahankkeet Kaikki osahankkeet Eskoon osahanke Eskoon osahanke Etevan osahanke 20

22 toimintamalli sai jatkohankkeen aikana paljon huomiota ja siitä tuli todellinen hyvä käytäntö. Työryhmän työskentelystä tehtiin prosessikuvaus Miten onnistuimme? oppaaksi myös muille. Yhteiskehittämisen toimintamalli Yhteistoiminnalla kohti asiakkaan hyvää elämää Kehitysvammapsykiatrian osaamisverkosto Osallistuttu opintokokonaisuuden kehittämiseen koskien psykiatrisia ja neuropsykiatriasia palveluita tuomalla esille osaamisen tarpeita ja koordinoimalla kehittämistyötä. Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumin perustaminen ja säännöllinen toiminta Ohjeistus perusterveydenhuoltoon kehitysvammaisen päivystysasiakkaan hoidon tueksi Verkostojohtamisen osaamisen levittäminen mm. erilaisia työryhmiä kokoamalla sekä varmistamalla niiden jatkuminen hankkeen päätyttyä. Etevan osahanke Etevan osahanke Etevan osahanke Pirkanmaan osahanke Savon osahanke Savon osahanke Taulukko 7. Osahankkeiden keskeiset tulokset henkilöstön riittävyyden ja osaamisen edistämisessä. Osaamisen kehittyminen hanketiimissä Kehittämistyö itsessään on yksi parhaista osaamisen kehittämisen keinoista. Kehittämistyöhön osallistuminen on kannustanut ja jopa pakottanut arvioimaan omaa ajattelua ja työtapoja. Hanketiimin viimeisessä tapaamisessa arvioitiin, millaista prosessia hankematka on itse kullekin tarkoittanut: miten oma ajattelu on muuttunut, mitä hanketyö on merkinnyt tunnetasolla, mikä hankkeen kokonaisorganisoinnissa oli toimivaa ja mitä pitäisi kehittää. Ajattelun muutosta ja uusien asiakokonaisuuksien oppimista hanketyöntekijät kuvaavat seuraavasti: Yksilökeskeisyys ja asiakaslähtöisyys ovat entistä vahvempana ajatteluani ohjaavia arvoja. Reflektoin enemmän omaa toimintaani. Ajattelu on muuttunut laajemmaksi ja syvällisemmäksi. Kokonaisuuden hahmottaminen on kehittynyt. Moninäkökulmaisuuden lisääntyminen -> ei ole yhtä totuutta. Pitää keskittyä selvittämään tavoitteita, tarkoitusta & lähtökohtia paremmin erilaisissa tilanteissa. Vammaisuuskäsitys on laajentunut. Tunnen ja ymmärrän vammaispalvelujen palvelujärjestelmän nyt paremmin ja laajemmalti. Valtakunnallisesti palvelurakenteet ovat hyvin erilaisia. Oman ammatillisen tiedon hyödyntäminen palvelurakenteiden tasolla/ammatillinen kehittyminen. Erilaisuuden hyväksymistä, suvaitsevaisuutta Hanketyöntekijät kertoivat oppineensa myös monenlaisia käytännön taitoja: Yhteistyön voimaa, ihmissuhdetaitoja, malttia/kärsivällisyyttä, hankkeen hallintaa. Asioita pystyy viemään eteenpäin. Olen oppinut vetämään erilaisia ryhmätilanteita. Viestintätaitoja Laajempi ymmärrys kehittämistyöstä; mitkä ovat sen haasteita, mitkä asiat toimivat. Suunnitelmien tekeminen sellaiseen muotoon, että on helppoa ja loogista arvioida ja raportoida. 21

23 Oman toiminnan organisoiminen. Erilainen, vapaampi työtapa. Työskentelyä paineen alla. Laatu-prosessinäkökulma ja työkalut ovat saaneet lihaa luiden ympärille. Maksuttomien sähköisten välineiden hyödyntämistä. Olen oppinut hyödyntämään olemassa olevaa tietoa ja verkostoja. Johtopäätökset Hankkeessa on opittu paljon uutta ja osaamista sekä hyviä käytäntöjä on jaettu alueellisesti sekä yli maakunta-, Kaste-alue- että kielirajojen. Hanketyö on myös osoittanut, että se on mitä parhainta osaamisen kehittämistä. Voidaan todeta, että oppimista on tapahtunut ja osaamista sekä hyviä käytäntöjä on jaettu paljon hanketyön aikana. Henkilöstön riittävyyttä lähestyttiin lähinnä tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Vammaisalaa tehtiin opettajille ja opiskelijoille tutuksi erilaisin keinoin ja lisäksi vaikutettiin opintosuunnitelmiin sekä oppilaitosten tarjoaman täydennyskoulutuksen sisältöihin. 2.4 Osallisuus vammaispalveluissa Vammaisten henkilöiden osallisuuden edistäminen on vahva tavoite Suomen nykyisessä vammaispolitiikassa, mihin on pohjautunut myös Vammaispalveluhankkeen visio. Osallisuuden teema sisältyi konkreettisimmin toiseen päätavoitteeseen, mutta toisaalta se oli myös teema, joka kulki koko hankkeen läpi punaisena lankana kaikessa kehittämistyössä. Siksi osallisuuden teemaa tarkastellaan erikseen tässä hankkeen loppuraportissa. Vammaispalveluissa osallisuus tarkoittaa sitä, että tukea tarvitseva ihminen on keskiössä ja osallisena oman elämänsä suunnittelussa. Jotta palvelunkäyttäjän osallisuus voisi toteutua oman elämänsä ja palveluidensa suunnittelussa, tulee osallisuuden olla mahdollistettuna myös laajemmin palvelurakenteiden ja palvelujen kehittämisessä. On tärkeää muistaa, että osallisuuden saavuttaminen edellyttää osallistumista, mutta osallistuminen ei välttämättä takaa osallisuutta. Osallisuuden kokemus on aina henkilökohtainen (Vammaispalveluhanke 2013.) Osallisuuden eri tasoja kuvataan seuraavassa kuviossa. 22

24 Kuva 3. Osallistumalla hyvä elämä (Ruuskanen, Maria, julkaisussa Vammaispalveluhanke, 2013). Kuten raportissa aiemmin kuvataan, vammaisten ihmisten osallistuminen oli osa yhteiskehittämistä, jota toteutettiin sekä alueellisesti, yli osahankerajojen sekä valtakunnallisesti. Vammaispalveluhanke vei eteenpäin myös Suomen vammaispoliittista uudistusta, jonka periaatteita ovat ihmisarvo, osallisuus, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja tarvelähtöisyys. Periaatteiden toteutuminen käytännössä edellyttää muutosta ajattelussa, toimintatavoissa ja rakenteissa. Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen yhteistuotoksessa Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta kerrotaan tarinoiden avulla, kuinka ajattelun muutosta edistettiin erilaisin keinoin ja siitä, kuinka vammaiset ihmiset osallistuivat kehittämistyöhön. Julkaisu on ilmestynyt sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Verkkoversiot ovat luettavissa osoitteissa sekä Näkövammaisille tarkoitettu verkkojulkaisu on osoitteessa: Seuraavassa on kuvattu lyhyesti osahankkeittain palvelunkäyttäjien osallistumista ja osallisuutta kehittämistyössä. Eskoon osahanke: Palvelunkäyttäjiä on ollut mukana suunnittelemassa ja järjestämässä hankkeen järjestämiä tilaisuuksia. Palvelunkäyttäjiä on ollut mukana osallistujina hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. Palvelunkäyttäjiä on kuultu mm. tilaisuuksissa puhujina ja kokemusasiantuntijoina. Palvelunkäyttäjiä on mukana hankkeen asiakasohjausryhmässä. Palvelunkäyttäjien kokemusten pohjalta on suunniteltu ja toteutettu Asiakkaan arvokas kohtaaminen -dvd. Etevan osahanke: Perheet ovat olleet mukana asiakasfoorumissa ja innopajoissa, työskentely pilottiperheiden kanssa. Lisäksi mm. seuraavien toimintamallien tai työvälineiden kautta on edistetty osallisuutta: Kuvat palvelusuunnittelussa toimintamalli, Näin minä pärjään tuen tarpeen itsearviointilomake (yhteistyössä Tiedän mitä tahdon hankkeen kanssa), Kokemuksia osallisuudesta video. Kainuun osahanke: Palvelunkäyttäjät ovat osallistuneet hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja tuoneet niissä omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan esille ja osallistuneet aktiivisesti keskusteluun. Asumisen arkea ja unelmia kokemuksia ja näkökulmia muutoista - tilaisuudessa oli etukäteen pyydetyt puheenvuorot läheisiltä. Asiakaskehittäjäryhmissä mukana olleet palvelunkäyttäjät ovat tuoneet terveisiä arjesta koko hankeajan. Tilaisuuksissa esille nousseet asiat on viety eteenpäin. Palvelunkäyttäjät ovat toimineet myös kommentoijina kehittämisprosesseissa. Kårkullan osahanke: Palvelunkäyttäjien jäsenyys ohjausryhmässä, seminaareissa osallistujina ja puhujina, asiakasraatien aktiivisuus projektissa. Lapin osahanke: Palvelunkäyttäjien Ohjausryhmän jäsenyys, työpajat, asumisen yhteiskehittäminen, seminaareissa ja muissa tapahtumissa asiantuntijoina. Pirkanmaan osahanke: Palvelunkäyttäjien Ohjausryhmän jäsenenä, kokemuspuhujina tilaisuuksissa, antamalla haastatteluja, kokemusasiantuntijana blogin kautta, asiakastoimikunnan jäsenenä. Pohjois-Karjalan osahanke: Palvelunkäyttäjät ovat olleet mukana asiakasfoorumeissa, työpajatoiminnassa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi hanketyöntekijä on ollut mukana palvelunkäyttäjien verkostoissa, mm. Me Itse ryhmässä, vammaisneuvostoissa ja Parafesteilla. Savon osahanke: Palvelunkäyttäjiä on ollut neuvottelukunnan jäseninä sekä kehittämistyöryhmissä (mm. muutto-opasta työstänyt työryhmä). Palvelun käyttäjät ovat kirjoittaneet tarinoita ja runoja, joista on koostettu kirja Palvelujen tarvitsijana ja käyttäjänä Suomessa Vammaisten henkilöiden ja omaisten tarinoita osallisuudesta ja arjessa selviytymisestä. Palvelujen käyttäjiä ja omaisia osallistui osahankkeen järjestämään vuorovaikutteiseen osallisuusseminaariin Palvelujen käyttäjillä oli alustus osahankkeen määräaikaisen neuvottelukunnan ja Etelä-Savon vammaisfoorumin yhteis- 23

25 työtapaamisessa Mikkelissä ja he osallistuivat myös kyseisen tapaamisen valmistelutyöryhmään. Osallisuutta edistäneet ja estäneet tekijät Osahankkeiden arvioinnin mukaan palvelunkäyttäjien osallisuutta kehittämistyössä edistivät seuraavat tekijät. Palvelunkäyttäjien osallisuutta edisti merkittävästi se, että heidän joukossaan on aktiivisia kansalaisia ja perheitä, jotka ovat halukkaita vaikuttamaan oman elämänsä lisäksi myös yhteiskunnallisesti. Hanke tarjosi heille hyvän osallistumisen ja vaikuttamisen väylän. Sopivien henkilöiden löytämisessä auttoivat jo ensimmäisen hankekauden aikana syntyneet verkostot ja hyvät suhteet kuntiin. Kehittämistyöhön mukaan lähtemisessä on auttanut se, että kehittämistyö tapahtuu lähellä asiakkaiden arkea. Konkreettinen yhdessä tekeminen ja vastuun jakaminen ovat edistäneet osallistumista. Kullekin sopivan tehtävän löytäminen on ollut tärkeää sekä jatkuva palvelunkäyttäjien osallistumista tukeva asenne ja käytännöt. Joskus oma suunnitteluryhmä palvelunkäyttäjille on ollut hyvä ratkaisu, koska silloin kaikki ovat rohkaistuneet paremmin tuomaan mielipiteitään esille. Osallistumista edistävien menetelmien käyttö yhteisissä tilaisuuksissa on auttanut jokaisen henkilön mukaan tuloa. Palvelujenkäyttäjät on myös otettu huomioon suunniteltaessa tilaisuuksien paikkoja, kestoja ja sisältöjä. Kehittämistyö on suunniteltu siten, että palvelujen käyttäjillä on ollut mahdollisuus aidosti tuoda näkemyksiään esille ja olla kehittämässä asioita, jotka edistävät palvelupolkujen sujuvuutta, asiakaslähtöisyyden toteutumista sekä arjessa selviytymistä. Osallisuutta ovat estäneet tai ainakin hidastaneet mm. kommunikoinnin rajoitteet, aikatauluihin liittyvät pulmat, rajalliset liikkumismahdollisuudet, itsenäisen osallistumisen vaikeudet sekä vammaisten henkilöiden ja perheiden kuormittava arki. Keskeinen haaste osallisuudelle on liittynyt asenteisiin, sillä palvelunkäyttäjien osallistuminen on yhä vierasta, eikä pelkästään työntekijöille vaan myös palvelujen käyttäjille. Eri palvelunkäyttäjäryhmillä on myös epäilyksiä siitä, voidaanko samanaikaisesti olla edistämässä usean eri vammaisryhmän asioita. Toisinaan palvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa ovat toivoneet, että kehittämistyössä keskityttäisiin kerrallaan ainoastaan yhden vammaisryhmän asioihin. Tilanne, jossa työntekijät ja palvelujen käyttäjät istuvat saman pöydän ympärillä tarkoituksenaan kehittää yhdessä eikä hakea tai myöntää palveluja, on uusi ja vaatii osapuolilta opettelua ja rohkeutta. Toisinaan pulmana on ollut se, että hanketyöntekijöillä ei ole tarvittavia yhteystietoja, jolloin työryhmiin valikoituvat vain ne, jotka jo muutenkin ovat aktiivisesti mukana. Uusien kasvojen saamista työryhmiin on pyritty edistämään siten, että viranhaltijat ovat vieneet tietoa eteenpäin ja kutsuneet osallistujia mukaan. Myös epäily hankkeiden kehittämistyön vaikuttavuudesta on voinut estää halukkuutta osallistumiseen. Hankkeen tavoitteita ja arviointikriteerejä on ollut tarpeen avata ja selkeyttää kansankielelle tai selkokielelle. Tässä on selkeä viesti hanketyötä tekeville tavoitteet on pystyttävä kirjoittamaan niin selkeästi, että kansalainen ymmärtää ne. Johtopäätökset Vammaisten ihmisten osallisuus yksilötasolla on parantanut tarvelähtöistä palvelusuunnittelua, yksilökeskeistä elämänsuunnittelua ja palveluohjauksellista työtapaa koskevan osaamisen kehittämisen ja tiedottamisen avulla. Hankkeen arvioinnin tulos on, että työntekijöiden asenteissa ja jossain määrin myös toimintatavoissa on tapahtunut muutosta asiakaslähtöisempään suuntaan. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että työskentelytavat olisivat laajasti muuttuneet asiakaslähtöisemmiksi ja asiakkaiden osallisuutta edistäviksi. Osahankkeiden toteuttamissa piloteissa on kysytty palvelunkäyttäjiltä palautetta, mutta jatkossa pitää kysyä laajemmalta ryhmältä, ovatko vammaiset henkilöt todella päässeet paremmin 24

26 OLEMINEN TOIMINTA KOKEMUS osallisiksi omaa arkeaan koskevaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Voidaan kuitenkin sanoa, että hanke on välillisesti vaikuttanut vammaisten henkilöiden osallisuuden edistymiseen heidän omassa arjessaan. Edellä kuvatun perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Vammaispalveluhanke on lisännyt palvelun käyttäjien osallistumista kehittämistyöhön. Palvelunkäyttäjille, sekä vammaisille henkilöille että heidän perheilleen, on tarjottu runsaasti osallistumisen mahdollisuuksia Vammaispalveluhankkeen erilaisissa kehittämisryhmissä ja muissa foorumeissa. He ovat toimineet monenlaisissa rooleissa, kuten kehittämistarpeiden esille tuojina, työryhmän jäseninä (esim. seminaarin suunnittelu, prosessikuvauksen laatiminen, videon käsikirjoitus, asiakaspalautejärjestelmä), arvioijina, kokemusasiantuntijoina, luennoitsijoina, seminaarien suunnittelijoina tai osallistuneet pilotteihin. Heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään on näin ollen hyödynnetty varsin laajasti. Kehittämistyöhön osallistuneiden palvelunkäyttäjien antaman palautteen sekä hanketyöntekijöiden havaintojen perusteella osallisuus on toteutunut hyvin Vammaispalveluhankkeen kehittämistyössä. Vammaispalveluhanke on lisäksi omalla esimerkillään pyrkinyt vaikuttamaan eri toimijoiden asenteisiin; että yhteiskehittäminen on mahdollista ja kaikkien osapuolien kannalta hyödyllistä. Tärkeää on ollut myös eri vammaisryhmien välinen vuorovaikutus ja kokemus yhteisistä tarpeista ja haasteista. Ymmärrys toisia kohtaan on parantunut ja mahdollisuus yhteiseen vaikuttamiseen ja asioiden ajamiseen on vahvistunut. Osallisuutta voidaan kuvata olemisena, toimintana ja kokemuksena. Yhteenvetona voidaan todeta, että Vammaispalveluhankkeen aikana osallisuudesta tuli toimintaa, eli vammaiset henkilöt olivat aktiivisia toimijoita monenlaisissa rooleissa ja pystyivät vaikuttamaan kehittämistyöhön. Osallisuus muuttui vähintäänkin olemisesta toiminnaksi. Myös osallisuuden kokemuksia syntyi. Olemisen tasolla asiakas on mukana asiansa käsittelyssä ja palaverissa. Tarjotaan ns. puitteet olla mukana. Asiakas on osallinen palaverissa, sillä ympärillä on muita ihmisiä Kun henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus toimia palaverissa esim. ottaa kantaa käsiteltävään asiaan, kertoa kuvilla pääkohtia omasta yksilökeskeisestä suunnitelmastaan tai omasta tuen tarpeen arvioinnistaan ja vaikuttaa siihen, miten ja mitä asioita käsitellään, on hän osallisena toiminnan tasolla. Kun henkilö käyttää todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia (hän tulee ymmärretyksi ja kokee, että hän ja hänen asiansa on palaverin keskipisteenä), hän on osallinen myös kokemuksen tasolla. Kuva 4. Osallisuuden muutos olemisesta toimintaan ja lopulta kokemukseksi (Pikassos Oy, 2012). Edelleen kuitenkin työtä osallisuuden edistämiseksi tarvitaan, sillä tämän tyyppiset muutokset tapahtuvat hitaasti. Ensimmäisen hankkeen lopussa tehdyn kyselyn tuloksena selvisi, että vammaispalvelun työntekijöistä vain pieni osa on täysin samaa mieltä siitä, että vammaiset henkilöt ovat osallisia palvelujensa suunnittelussa (n=13) ja toteutuksessa (n=13). Vastauksissa on kuitenkin ristiriitaa, sillä selvästi suurempi osa (n=40) ajatteli, että palveluiden toteutuksessa hyödynnetään yksilökeskeisiä tai asiakasläh- 25

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Asumisen arkea ja unelmia - näkökulmia kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen Kajaani 3.11.2011 / Tuija Anttila Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot