Sivistysmaakunta valmisteluhanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistysmaakunta valmisteluhanke 16.12.2010"

Transkriptio

1 . Sivistysmaakunta valmisteluhanke

2 2 VERSIOHISTORIA: Dokumentin tiedot Hankkeen nimi: Sivistysmaakunta -hanke Hankejohtaja: Heikki Hirvonen, sivistystoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki Versio: 4.5 / final Tiedoston nimi: Sivistysmaakunta_hankesuunnitelma_final.pdf Hyväksynnät Nimi & rooli (allekirjoitus) (pvm) Nimi & rooli (allekirjoitus) (pvm) Nimi & rooli (allekirjoitus) (pvm) Versiohistoria Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit 4.5 / final Sivistysmaakunta -valmisteluhanke Seppo Lyyra Satu Taavitsainen Ohjausryhmän hyväksymä lopullinen hankesuunnitelma Valinta Julkisuusluokka Perustelu X Täysin julkinen Neuvotteluihin osallistuvat kunnat Hankkeen sisällä julkinen Hankejohto

3 3 Sisältö TIIVISTELMÄ JOHDANTO Näistä faktoista Etelä-Savo ponnistaa Mitä tehdä? SIVISTYSMAAKUNNAN VISIO Sivistysmaakunnan strategiset tavoitteet Rajaukset Riskit HANKKEEN TOTEUTUS skaalautuva palvelumalli Tulokset Yhteistyötahot Ohjausryhmä Projektiryhmä Raportointi HANKKEEN RAHOITUS ARVIOINTI TULOSTEN HYVÖDYNTÄMINEN Liitteet... 29

4 4 TIIVISTELMÄ Sivistysmaakunta -hanke on Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja muiden Etelä- Savon kuntien sekä Varkauden kaupungin yhteinen verkostohanke, joka hakee kuntien sivistystoimien palvelutarjonnasta (varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä niihin liittyvät matkailun palvelut) yhteiset alueelliset palvelut ja luo uuden tavan niiden johtamiseen ja tuottamiseen. Lähtökohtana on johtamisen kehittäminen yhdistämällä 19 kunnan sivistystoimien asiantuntijuutta alueellisia toimintoja hyödyttäviksi, uusiksi asiakaspalvelukokonaisuuksiksi. Palvelut rakennetaan niin, että ne rikkovat perinteiset organisaatio- kunta- ja maakuntarajat. Sivistysmaakunnan yhteistyön uudistaminen lähtee liikkeelle johtamisen uudistamisesta, kokonaistaloudellisuuden parantamisesta, vaikuttavuudesta ja laatutekijöistä. Etelä-Savon ja Varkauden alueen osaaminen voidaan ohjata koko aluetta hyödyntäväksi mahdollistamalla henkilökunnan liikkuvuus ja erilaiset etätyöratkaisut. Sivistysmaakunnan kaikkien sivistyspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen rakennetaan kolmen avainprosessin kautta. Nämä avainprosessit ovat: 1. palvelumallien uudistaminen, 2. aluetalouden vahvistaminen ja 3. osaamisen ja oppimis-/toimintaympäristöjen kehittäminen. Jokaisella avainprosessilla on omat tavoitteet ja painotukset sekä pilottihankkeet. Sivistysmaakuntahankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Ensimmäinen hankevaihe ajoittuu vuosille ja sen kokonaiskustannukset ovat 1,65 M ja hankkeen toinen vaihe vuosille Ensimmäisen hankevaiheen päärahoittajan toimii kuntien lisäksi Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlavuodenrahasto.

5 5 1 JOHDANTO Etelä-Savo on kohdannut ja kohtaa jatkossakin vakavia rakenteellisia haasteita. Ikääntyminen, väestörakenteen muutokset sekä niistä johtuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvun kautta julkisten palvelujen tuottamiskustannukset ovat nousemassa kestämättömälle tasolle. Käytännössä jos mitään ei tehdä, tämä johtaa tuskallisiin palvelujen karsintatoimenpiteisiin myös sivistyspalveluissa, mikä puolestaan aiheuttaa tappiomielialan syvenemistä. Tämänhetkisillä toimenpiteillä ja organisoinneilla voidaan vain paikallisesti ja pistemäisesti vastata rakenne- ja kantokykyhaasteisiin. Hyviä ja innovatiivisia ideoita, kehittämishankkeita, asiantuntijuutta ja osaamista on tunnistettu runsaasti, mutta ne eivät kykene tuottamaan sitä systeemistä muutosta, jonka avulla julkisten palvelujen tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakkaille tulevaa lisäarvoa voitaisiin parantaa tiukan talouden puristuksessa. Jatkettaessa nykyisillä organisointi-, kehittämis- ja palvelumalleilla ollaan liukumassa entistä pahemmin tilanteeseen, jossa julkisten menojen kasvu vain kiihtyy. Kaupunkien ja kuntien nykytilan haasteita ovat suuri kirjo palveluiden järjestämisen tavoissa, sektorikohtaisuus, kuntakohtaisuus, kustannusten nousu. Nämä aiheuttavat päällekkäisiä kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa johtamista olisi yhtenäistetty ja kehittäminen voitaisiin tehdä yhdessä yhteisten toiminnallisten tarpeiden perusteella. 1.1 Näistä faktoista sivistysmaakunta ponnistaa Etelä-Savo on kolmanneksi viimeisellä sijalla bruttokansantuotteessa asukasta kohti mitattuna ja teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on neljänneksi heikoin. Keskiiältään Etelä-Savo on maan vanhin maakunta luvulla väestöä on menetetty eniten Suomen maakunnista ja syntyvyys on maakuntien alhaisin. Etelä-Savossa syntyi vuonna 2008 vain lasta. Sairastavuus on toiseksi korkeinta. Työttömyys on maakuntien keskitasoa mutta työllisyysaste on jäljessä muusta maasta noin 6 %-yksikköä. Suurien ikäluokkien eläköityminen tapahtuu Suomessa ensimmäisenä Etelä-Savossa.

6 6 Työikäisten määrä putoaa maan keskiarvoa nopeammin ja tätä kautta huoltosuhde muuttuu radikaalisti ja työvoimapula saattaa olla rajua. Koulutustaso on jäljessä noin 5 %-yksikköä muusta maasta. Etelä-Savon kuntien vuosikate on maan keskitasoa mutta kertynyttä alijäämää kuntataloudessa maakunnista toiseksi eniten. Palkkataso on maan alhaisin ja yritysten liikevaihdon kehitys muuta maata heikompaa. Varkauden kaupungin rakennemuutoksen kautta on kaupungista hävinnyt 400 työpaikkaa kahden viime vuoden aikana. Taloudellinen taantuma näkyy kaupungin verotulojen putoamisena 4 M vuodessa (5 %), mikä vaikuttaa kaikkiin kaupungin palveluihin. Työttömyysaste on 15 % ja työttömiä työnhakijoita on Varkaudessa asuu asukasta ja ennakoidaan, että kaupungin väestömäärä vähenee 1400 hengellä vuoteen Varkauden lainamäärä asukasta koti on 2174 ja kaupunkitalouden tasapainottamista vaikeuttaa aiemmin kertynyt kumulatiivinen alijäämä, 11,4 M. Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja Etelä-Savon kuntien sekä Varkauden sivistyspalveluiden yhteisbudjetti on 225 M. Jos menot kasvavat 2,5 % vuodessa tulee alueen sivistyspalveluiden hinta olemaan vuonna 2015 yhteensä 248 M eli 23 M enemmän kuin se on tällä hetkellä. Jos menojen kasvu pystyttäisin rajaamaan kuntien omilla leikkauksilla yhteen prosenttiin, olisi nousua silti neljän kaupungin osalta yhteensä 9 miljoonaa euroa. 1.2 Mitä tehdä? Käänne parempaan päin on välttämätön. On uudistettava tulevaisuuden ratkaisujen tekemiseksi tarvittavia ajattelu- ja toimintamalleja. Kuntatalous vajoaa kestämättömälle tasolle, ellei kuntapalvelujen tuottavuutta kyetä parantamaan ja ellei yhteistä etua ja koko alueen menestystä laiteta etusijalle. Muutosten toteuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä uudistusten tarpeesta.

7 7 2 SIVISTYSMAAKUNNAN VISIO Sivistysmaakunta on tunnustetusti Suomen paras, ja eurooppalaisesti johtava julkisten sivistyspalvelujen tuottamistapojen ja johtamisjärjestelmien uudistaja sekä aluetalouden, vetovoiman ja elinvoimaisuuden vahvistaja.

8 8 2.1 Sivistysmaakunnan strategiset tavoitteet Johtamisen uudistamisen kautta on luotu uusi kunta- ja maakuntarajat ylittävä palvelutuotanto ja toimintakulttuuri Uudistuneiden ja laadukkaiden sivistyspalvelujen avulla on voitu vaikuttaa alueen elinvoimaan ja muuttovoiton lisääntymiseen On synnytetty uutta liiketoimintaa ja vahvistettu aluetaloutta luovien alojen, osaamisviennin ja oppimisympäristöjen alueella (+50 Meuro) On luotu toimintatapa, jossa palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämässä ja tuottamassa palveluita On otettu käyttöön uuden opettajuuden ja oppimisen kehittämisen alueellinen malli. Alueen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää nostetaan vähintään 5 % Uuden toimintatavan kautta on saavutettu merkittävää kustannussäästöä (-1 %) Kansainvälistyminen, kestävä kehitys ja asiakkuuksien hallinta ovat läpileikkaavina ilmiöinä kaikessa uudistamisessa Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit ovat valmiita kokoamaan sivistystoimen resurssit yhteen ja optimointimaan niitä alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn veturiksi. Etelä-Savon koko maakunnan ja Varkauden alueen kehittäminen vahvistuu, kun kaupunkien kilpailuasema ja koulutustaso paranevat. Kaupunkien toiminnan lähtökohtana on molempia osapuolia hyödyntävä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Sivistysmaakunnan toiminta tukee ja edistää seudullisten ja aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista sivistystoimialalla. Yhteistyön tarkoituksena ei ole heikentää kuntien

9 9 itsehallintoa, vaan päinvastoin vahvistaa sivistystoimialaa, tuoda synenergiaetuja sekä mahdollistaa parempi osaaminen ja oppiminen. Keskeisenä tavoitteena on palveluiden joustavuuden lisääminen, uusien palveluiden aluelähtöisyys ja alueen elinvoiman vahvistaminen. Sivistysmaakunnan yhteistyön uudistaminen lähtee liikkeelle johtamisen uudistamisesta, kokonaistaloudellisuuden parantamisesta, vaikuttavuudesta ja laatutekijöistä. Etelä- Savon ja Varkauden alueen osaaminen voidaan ohjata koko aluetta hyödyntäväksi mahdollistamalla henkilökunnan liikkuvuus ja erilaiset etätyöratkaisut. Hankealueen kuntien yhteistyö organisoidaan sivistysmaakunta hankkeen kautta ja sille asetetaan seuraavat tuottavuustavoitteet: 1) Sivistyspalveluiden johtamisjärjestelmä uudistetaan. Lähtökohtana asiakaskeskeinen palvelujohtaminen, toimialan alueellisten palvelujen synnyttäminen ja parempi ns. allokatiivinen tehokkuus (tuotetaan kuntalaisille oikeita palveluita). Päällekkäistä työtä on merkittävästi vähennettävä johtamisjärjestelmää modernisoimalla, uutta teknologiaa hyödyntämällä ja palveluketjuja uudistamalla. 2) Koko hankealueen sivistystoimialan palvelurakenteet avataan kustannuksien ja prosessien osalta sekä niiden optimointivara arvioidaan. Tuotteistamisen ja palveluprosessien avaamisen kautta haetaan nykyisistä kustannuksista 1 % säästöä / vuosi, alkaen vuodesta ) Sivistysmaakunta yhteisenä palvelupoolina tuottaa aluepalveluita niin, että vuodesta 2012 alkaen aloitetaan yksi uusi yhteinen sivistystoimialan aluepalvelu. Sivistysmaakunnan rakentuminen mahdollistuu pitkälti hankerahoituksen avulla ja sen on oltava itsekannattavaa vuonna Yhteisen palvelujen rakentaminen aloitetaan palvelujen mallintamisella mm. kirjastoyhteistyön asiakkuuden hallintajärjestelmien ja logistiikan uudistamisen kautta, jossa yhteistyö voidaan aloittaa vuoden 2011 alusta. Lisäsi arvioidaan yhteisten aluepalvelujen mahdollisuus orkesteritoiminnassa, lastenkulttuurissa,

10 10 laitosteatteritoiminnassa, kulttuuritaloissa, museotyössä, vapaa-ajan palveluissa, liikuntapalveluissa, perusopetuksessa, 2. asteen koulutuksessa ja päivähoidossa.

11 Rajaukset Pääpaino on julkisten palveluiden parantamisessa ja sivistystoimen johtamisen kehittämisessä. Hankkeeseen on tarkoitus liittää ei-julkiset palvelutuottajat kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan toimialueella sekä liiketoimintaa, joka kytkeytyy hankkeen painopisteisiin. Hankkeessa ei tehdä kuntien peruspalveluihin liittyviä tehtäviä eikä yksittäisiä seudullisia tehtäviä Riskit 1. Julkisen talouden romahtaminen vielä odotettua nopeammin 2. Päättäjien ja henkilöstön sitoutumattomuus ja epäluottamus sivistysmaakunnan tavoitteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön 3. Tavoitetilan kuvaaminen palveluittain ja tavoitteet eivät ole riittävän konkreettisia 4. Hankejohtaminen ja verkostojohtaminen epäonnistuu maakunnallisesti 5. Vuorovaikutus hanketoimijoiden, asiakkaiden ja henkilöstön välillä ei toimi, jolloin hanketavoitteet jäävät etäisiksi. Asiakas- sidosryhmä- ja rahoittajaviestinnässä epäonnistutaan. Todellista asiakaslähtöisyyttä ei sisäistetä. 6. Muutosta ei saada osaksi aitoa toimintakulttuuria. 7. Ensimmäiset sivistysmaakunnan toimet ja tulokset kiinnostavat. Mikäli näitä tuloksia ei saada riittävän nopeasti koetaan, että hanketoiminnasta ei ole hyötyä.

12 12 3 HANKKEEN TOTEUTUS skaalautuva palvelumalli Sivistysmaakunta toimii neljä kaupungin: Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki ja Varkaus sekä 14 kunnan alueella: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Hanke alkaa , hankkeen 1. vaihe päättyy ja koko hanke vuoden 2015 lopussa. Sivistysmaakunta -hanke on hakee kuntien sivistystoimien palvelutarjonnasta (varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaaajan palvelut) yhteiset alueelliset palvelut ja luo uuden tavan niiden johtamiseen ja tuottamiseen. Lähtökohtana on johtamisen kehittäminen yhdistämällä 18 kunnan sivistystoimien asiantuntijuutta alueellisia toimintoja hyödyttäviksi, uusiksi asiakaspalvelukokonaisuuksiksi. Hankkeen hallinnoijana toimii Mikkelin kaupunki, jossa hankeen vastuuhenkilönä toimii Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja.

13 13 Tulosketjuajattelu Sivistysmaakunta johtaa niitä prosesseja, jotka johtavat alueelliseen yhteistyöhön. Muutosten aikaansaaminen Sivistysmaakunta tunnistaa ja poistaa esteitä aluepalveluiden toteuttamiseen PROSESSILÄHTÖINEN SIVITYSMAAKUNTA Houkuttelevan sivistysmaakunnan johtaminen -> kaikki mukaan Systeemiälykkyys -> alueellisen osaamispääoman yhdistäminen Kuva: Prosessilähtöinen sivistysmaakunta Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi sivistysmaakunnan kaikkien sivistyspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen rakennetaan kolmen avainprosessin kautta. Nämä avainprosessit ovat palvelumallien uudistaminen, aluetalouden vahvistaminen sekä osaamisen ja oppimis- / toimintaympäristöjen kehittäminen. Jokaisella avainprosessilla on omat tavoitteet ja painotukset sekä pilottihankkeet. Sivistysmaakunnan tavoitteiden toteutumiseksi on tärkeää tiedostaa avainprosessien ja sitä kautta eri palvelujen väliset riippuvuussuhteet, Kaikille prosesseille ja palveluille yhteiset kärkinäkökulmat ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys ja asiakaslähtöisyys. Sivistysmaakunnan toimintatapa on ns. skaalautuva palvelumalli, joka voi helposti laajentua ja muuntua alueellisesti kunta- ja maakuntarajoista riippumatta. Kehittämistyö, johtamisjärjestelmä sekä organisoituminen rakennetaan edellä mainitulle pohjalle

14 14 VISIO 2015: Sivistysmaakunta on tunnustetusti Suomen paras, ja eurooppalaisesti johtava sivistyspalvelujen tuottamistapojen ja johtamisjärjestelmien uudistaja sekä aluetalouden, vetovoiman ja elinvoimaisuuden vahvistaja. Strategiset tavoitteet Johtamisen uudistumisen kautta on luotu uusi kunta ja maakuntarajat ylittävä palvelutuotanto ja toimintakulttuuri On luotu toimintatapa, jossa palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämässä ja tuottamassa palveluita. Uuden toimintatavan kautta on saavutettu merkittävää kustannussäästöä (- 1 %) Alueen vetovoimaa on kasvatettu siten, että muuttotappio on käännetty muuttovoitoksi (+200) On synnytetty uutta liiketoimintaa ja vahvistettu aluetaloutta luovien alojen, osaamisviennin ja oppimisympäristöjenalueella (+50M ) On otettu käyttöön uuden opettajuuden ja oppimisen kehittämisen alueellinen malli. Alueen koulutustaso nostetaan vähintään 5 %. Avainprposessit Palvelujen uudistaminen Johtamisen ja kehittämisen tuki Vahvistuva aluetalous Kaupallistaja Osaaminen ja oppimisympäristöt Osaamisen kehitys

15 15 VISIO STRATEGISET TAVOITTEET Avainprosessit Kasvatus ja Koulutus Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Muut hyvinvointi palvelut Palvelujen uudistaminen ja tuottavuus Prosessit Tuotteistus Organisointimallit Johtamisen kehittäminen Arviointi palvelujen turvaaja ja tehostaja Vahvistuva aluetalous Uusi yrittäjyys ja liiketoiminta Lukuvuoden uusi rytmitys Matkailu -yhteistyö Koulutusvienti Logistiikka Luovat alat Kaupallistaja Osaaminen ja oppimisympäristöt OPS Opettajakoulutus ja Osaava Oppilaitosjohtaminen Tutkimusväylä Osaamisen kehittäjä palvelumallipilotit aluetalouspilotit osaamisenpilotit 2015 toimintamalli: asiakkaat, kuntalaiset 4 Palvelumallien uudistaminen Johtamisen ja kehittämisen tuki Palvelujen uudistamisen prosessiin kuuluvat seuraavat osat: Alueellisten palveluprosessien kehittäminen ja siihen liittyvä tuotteistus, toiminnan organisointimallit ja johtamisen kehittäminen sekä arviointi. Työ lähtee liikkeelle sivistysmaakunnan 18 kunnan sivistyspalveluiden nykytilan kuvaamisella prosesseittain sekä niiden kustannusrakenteen analysoinnilla. Sivistysmaakunnan kuntien palvelu- ja prosessikokonaisuudet avataan, jotta eri prosessit pystytään analysoimaan ja myöhemmin myös tuotteistamaan. Tuotteistamalla haetaan hyviä alueellisia palvelukäytäntöjä sekä toimivia palveluprosesseja. Tavoite 1: Etelä-Savon kuntien ja Varkauden kaupungin palvelurakenteiden avaaminen kustannusten ja prosessien osalta Tavoite 2: Tunnistaa kuntien välisen yhteistyön hyödyt ja ne prosessit, joiden tuottaminen alueellisesti on mielekästä tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta

16 16 Tavoite 3: Mielekkäiden alueellisten yhteisten palvelujen tuottaminen niin, että ne pystytään myös sivistysmaakunta-hankkeen jälkeen tuottamaan. Sivistysmaakunnan toiminta-ajatus: Tuotamme aluepalvelua Kunnan toimintaajatus: Tuotamme peruspalvelut UUDISTETTAVAT ASIAT Kuntien sivistyspalveluiden avaaminen prosesseiksi, tuotteistus Tuotettujen alueellisten palveluiden arviointi EHDOTUS Alueellisten palvelujen tarjotin Alueellisesti tuotettavat palvelut T I L A U S Vuosisuunnittelu ja tuotteistaminen Vahvistuva aluetalous Kaupallistaja Vahvistuvan aluetalouden prosessiin lähtökohtana on koko alueen elinvoiman parantaminen. Sivistysmaakunta etsii ja toteuttaa innovatiivisia palveluratkaisuja asiakaslähtöisesti yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin kanssa niin että aluetalouteen saadaan lisää rahaa mahdollistamalla uutta liiketoimintaa. Keinoina aluetalouden vahvistumiseen nähdään mm. lukuvuoden uusi rytmitys, matkailun toimintaedellytysten kehittäminen vapaa-aika- ja kulttuuripalve-

17 17 luiden avulla, koulutusvientituotteiden synnyttäminen, logistiikan tehostaminen ja luovien alojen tunnistamattoman kehityspotentiaalin hyödyntäminen. Tavoite 1: Kokeilla, testata ja arvioida niitä palveluratkaisuja, jotka yhdessä toteuttamalla vahvistavat aluetaloutta. Tavoite 2: Uuden liiketoiminnan synnyttäminen luovien alojen, osaamisviennin ja oppimisympäristöjen alueella. Luovien alojen osalta tavoitteena 30 M, osaamisviennin osalta 10 M ja oppimisympäristöjen osalta 10 M liikevaihtotavoite vuoteen Osaaminen ja oppimisympäristöt Osaamisen kehitys Sivistysmaakunnan palvelumallien uudistaminen edellyttää uudenlaista osaamista. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on kuntien menetystekijä. Jo lähitulevaisuudessa kilpailu osaavasta henkilöstöstä kuntapalveluiden tuottamiseen kiristyy. Sivistystoimialalla suurin henkilöstöryhmä on opettajat, joiden osaamista voidaan kehittää osallistavan opetussuunnitelmatyön ja jatkuvan täydennyskoulutuksen kautta. Myös opettajakoulutuksen, oppilaitosjohtamiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen luovuusväylän rakentaminen nähdään edesauttavan merkittävästi osaamisen kehitystä. Tavoite 1: Tunnistaa sivistysmaakunnan toiminta-alueen henkilöstön osaamistarpeet ja vahvistaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Tavoite 2: Luoda alueen perusopetuksen ja 2. asteen koulutukseen tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja olla eurooppalainen edelläkävijä sähköisen oppimateriaalin käyttäjänä ja tuottajana. Tavoite 3: Luoda tulevaisuuden osaamista tukeva johtajuus johtamiskoulutuksen avulla.

18 18 Tavoite 4: Rakentaa tutkimuksen ja koulutus välinen luovuusväylä, jotta tutkimuksissa saatu tieto voidaan siirtää nopeasti ja vuorovaikutteisesti oppilaitosten käyttöön. Tavoite 5. Luoda kiinteä yhteys ja uudenlainen toimintatapa maakunnan opettajakoulutuksen kehittämiseksi. 3.1 Tulokset Sivistysbudjetin lähtötilanne 225 M Palvelumallien uudistamisen avainprosessi 2015 tavoite tuottavuus + 6M Väestömuutoksen lähtötilanne -230 asukasta Aluetalouden vahvistamisen avainprosessi 2015 tavoite + 50 uutta työpaikkaa Tutkinnon suorittaneita 61,5 % Osaamisen kehittämisen avainprosessi 2015 tavoite 5000 opintopistettä (200*25op) Sivistysmaakunnan toiminnan tuloksena alueella on yhteiset strategiset tavoitteet ja yhteistä palvelutuotantoa. Palvelumallien avaamista arvioidaan sivistystoimen talousarvioin kautta ja siinä tavoitteena on tuottavuuden paraneminen 6 M. Aluetaloudellista vaikuttavuutta arvioidaan muuttotappio /-voiton kautta sekä uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen kautta. Tavoitteena kääntää muuttotappio muuttovoitoksi sekä

19 19 saada sivistysmaakunnan toimenpiteillä aikaan 50 uutta työpaikkaa toimialaan kytkeytyvään yritystoimintaan. Osaamisen kehittyminen näkyy siten, että tutkintojen, osatutkintojen ja yliopistollisten arvosanojen suorittaminen lisääntyy sivistystoimen henkilöstön osalta. Tavoitteena on nostaa koulutustasoa mahdollistamalla 200 henkilön opiskelu hankeaikana. Asiakasnäkökulmasta vuonna 2015 on nähtävissä seuraavat asiat: - Asiakasvaikuttavuus ja -tyytyväisyys parantuvat hankkeen aikana. Asukkaat ovat saaneet hyvät palvelut sekä uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. - Kunnat ja kaupungit ovat saaneet kustannussäästöjä ja toimivan alueellisen yhteistyötavan. - Opiskelijoille ja oppilaille yhteistyö näkyy opintotarjonnan laajenemisena. Sähköiset oppimismahdollisuudet ovat lisääntyneet. - Sivistystoimen henkilöstön osalta keskistä on ammatillisen kasvun ja osaamisen vahvistuminen. Henkilöstökyselyn kautta saadaan palautetta työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin parantumisesta. - Elinkeinoelämä saa lisää yritystoimintaa - Matkailijat saavat ainutlaatuisia Saimaa-elämyksiä ja - Kansainväliset sivistysasiakkaat kansainvälisesti kiinnostavan yhteistyömallin ( Pisa-solutions ) 3.2 Yhteistyötahot Hankkeen tärkeimmät sisäiset yhteistyötahot ovat kuntajohto ja kuntien yhteydessä toimivat palvelujen kehittämiseen ja elinkeinopalveluihin erikoistuneet yksiköt ja sivistystoimien henkilöstö. Luottamushenkilöjohdon (sivistys- ja koulutuslautakuntien sekä kunnanhallitusten) tulee olla jatkuvasti tietoisia hankkeen etenemisestä. Kunnissa yhdyshenkilöinä toimivat sivistystoimesta vastaavat viranhaltijat.

20 20 Tärkeimmät ulkoiset yhteistyökumppanit ovat hankkeen päärahoittajana toimiva Sitra sekä muut rahoittajat Tekes ja Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen osalta yhteistyötä tehdään hankkeen käynnistyessä Itä-Suomen yliopiston, (erityisesti Savonlinnan yksikön) kanssa, mutta yhteistyö voi laajeta muihinkin yliopistoihin. Muita yhteistyötahoja ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon Koulutus Oy (Esedu), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (Samiedu), seudulliset kehittämisyhtiöt (Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Keski-Savon kehittämisyhtiö), yrittäjäjärjestöt ja kesäyliopistot. Valtakunnallisesti tärkeimmät sivistyspalveluihin liittyvät yhteistyötahot ovat opetusministeriö, opetushallitus, OAJ ja Kuntaliitto. Hankkeen vastuuhenkilö: Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja Heikki Hirvonen puh Rahoituksen saaja: Mikkelin kaupunki / sivistystoimi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran yhteyshenkilöt: Julkishallinnon johtamisohjelman johtaja Juha Kostiainen ja johtava asiantuntija Mervi Porevuo.

21 Ohjausryhmä Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmätyöskentelyn suunnittelu on osa hankkeen suunnittelua. Hankkeen toteuttamisen onnistumiselle olennaiset kumppanit ja sidosryhmät tulevat mukaan ohjausryhmätyöskentelyyn. Tarkoituksena on, että hankkeen johtamisen tukena on mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Ohjausryhmän yksi tärkeä tehtävä on hankesuunnitelman toteutumisen seuranta, toinen toiminnan ohjaus hankepäätöksen mukaisesti. Kolmantena tärkeänä edellisiin liittyvänä tehtävänä on itsearviointi. Hankkeelle ja sen ohjausryhmälle luodaan itsearviointimenetelmä, jonka avulla hankkeen toteutusta arvioidaan. Ohjausryhmän rooli tavoitteen toteuttamisessa on keskeinen. Ohjausryhmä tukee hankkeen toteutusta sekä seuraa ja ohjaa hankkeen sisällöllisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamista. Lisäksi ohjausryhmässä käsitellään ja hyväksytään hankkeen väli- ja loppuraportit rahoittajalle toimitettavaksi. Mikkelin kaupunki hankkeen hallinnoijana nimeää ohjausryhmän. Hanke esittää Mikkelin kaupungille, että se vahvistaisi ohjausryhmän kokoonpanoksi seuraavan: Matti Viialainen, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuija Toivakainen, kehityspäällikkö, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha Karvonen, yleissivistävän koulutuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Mervi Porevuo, johtava asiantuntija, Sitra Pirkko Valtola, opetuslautakunnan puheenjohtaja, Mikkelin kaupunki Heikki Hirvonen, sivistystoimenjohtaja, Mikkeli Anne Otranen-Silvennoinen, Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Kankkunen, sivistystoimenjohtaja, Savonlinna Marja-Liisa Kähkönen Pieksämäen kaupungin koulutuslautakunnan puheenjohtaja

22 22 Kari Koistinen, sivistysjohtaja, Pieksämäki Kaisa Hartikainen-Herranen, Varkauden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Timo Tuunainen, sivistysjohtaja, Varkaus Tuomo Penttinen, Mäntyharjun kunnan hallintojohtaja, Mikkelin seudun edustaja Anne Haakana, Punkaharjun ja Kerimäen kuntien sivistystoimenjohtaja, Savonlinnan seudun edustaja Sinikka Häyrinen, JJR-kuntien sivistystoimenjohtaja Merja Syrjänen, pääluottamusmies, OAJ Ohjausryhmän puheenjohtaja valitaan ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. 3.4 Projektiryhmä Projektiryhmä tehtävänä on hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan suuntaaminen. Projektiryhmän toiminta organisoidaan matriisimallin mukaisesti niin, että jokaisella projektiryhmän jäsenellä on kokonaisvastuu ja lisäksi kullakin henkilöllä on vastuu yhdestä erillisestä avainprosessista. Projektiryhmä yhdessä hankehenkilöstön kanssa vastaa hankkeen taloudesta ja tavoitteiden toteutumisesta sekä valmistelee asiat ohjausryhmälle. Projektiryhmän jäsenet: Heikki Hirvonen, sivistystoimenjohtaja, Mikkeli Markku Kankkunen, Sivistystoimenjohtaja, Savonlinna Kari Koistinen, sivistysjohtaja, Pieksämäki Timo Tuunainen, sivistysjohtaja, Varkaus Hankehenkilöstö

23 Raportointi Hankeraportointi tapahtuu ohjausryhmässä sovittavien periaatteiden mukaisesti. Jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa käsitellään hankkeen taloustilanne sekä hanketavoitteiden toteutumistilanne. Rahoittajille ja hankkeeseen osallistuville kunnille tehdään väliraportointi kaksi kertaa vuodessa. Loppuraportti valmistuu keväällä Hankkeelle tehdään erillinen viestintäsuunnitelma.

24 24 4 HANKKEEN RAHOITUS Sivistysmaakuntahankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Ensimmäinen hankevaihe ajoittuu vuosille ja sen kokonaiskustannukset ovat 1,65 M ja hankkeen toinen vaihe vuosille Toisessa vaiheessa kuntarahoitus säilyy ennallaan, Sitran rahoitus poistuu ja muu hankerahoitus lisääntyy merkittävästi. Toisen vaiheen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 1,34 M. Ensimmäisen hankevaiheen päärahoittajan toimii kuntien lisäksi Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlavuodenrahasto. Sitralta haettava rahoitus / Sitra rahoittaa hankkeen kustannuksista euroa, joka on 34 prosenttia hankkeen 1. vaiheen kokonaiskustannuksista.

25 25 Suora kuntarahoitus vuosina hankkeen 1. vaiheessa Kuntarahoitus ; kokonaiskustannuksista 40 % 5000 / kunta Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Sulkava, Mikkeli / vuosi Savonlinna ja Pieksämäki / vuosi Varkaus / vuosi Sitran lisäksi sivistysmaakunta hakee rahoitusta kolmesta päärahoituslähteestä. Rahoitussummat täsmentyvät kunkin kehittämistoiminnan tavoitteiden jäsentyessä sitä mukaan kun hankehakemukset saadaan tehtyä vuosina 2011 ja Arvioidaan, että hankeen 1. vaiheessa vuosina sivistysmaakunnan saa muuta hankerahoitusta eli 30 % kokonaiskustannuksista. Kunnallisalan kehittämissäätiöltä haetaan tutkimustoimintaan ELY-keskukselta haetaan kansainvälistymiseen ja luovien alojen kehittämiseen Tekesin oppimisympäristöt, innovatiiviset hankinnat ja koulutusvienti ohjelmasta haetaan Muu rahoitus v 2011 v 2012 v 2013 Kunnallisalan kehityssäätiö ELY (kansainvälisyys/ Pietari) ELY (luovat alat /uusyrittäjyys) Tekes (oppimisympäristöt /e-oppikirjat) Tekes (innovatiiviset hankinnat, logistiikka) Tekes (Koulutusvienti, opettajakoulutusosaaminen) Muut hankerahoituslähteet, myyntipalvelut Yhteensä

26 26 Sivistysmaakunnan rahoitussuunnitelma RAHOITUSSUUNNITELMA v 2011 v 2012 v 2013 YHTEENSÄ Sitra Kuntarahoitus Sivistysmaakunnan hankerahoitus Sivistysmaakunnan myyntipalvelut Yhteensä Suunniteltu rahoitus yhteensä Sitra Kuntarahoitus Hankerahoitus ELY Hankerahoitus Tekes Muu hankerahoitus Myyntipalvelut Yhteensä

27 27 Sivistysmaakunnan 1. vaiheen talousarvio ja henkilöstö vuosina Sivistysmaakunnan henkilöstöön kuuluvat seuraavat henkilöt (avainprosessien omistajien osaamisen kuvaus liitteenä): - Hankejohtaja kokoaikainen - Hankesihteeri Avainprosessien omistajat, muutosjohtajat (kolme), joista kaksi ja yksi Hanketutkija MENOT Henkilöstö Tutkimustoiminta Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstön sivukulut Asiantuntijapalvelut Hankearviointi (ostopalvelu) Sivistysmaakunnan työseminaarit Matkakulut Johtamiskoulutus Palvelujen ostot (mm. etäyhteydet) Vuokrat Toimisto, painatus Hankehenkilöstön atk Yhteensä Asiantuntijapalvelu pitävät sisällään ne sivistysmaakunnan työtä tukevia osakokonaisuudet, jotka hankitaan ostopalveluna. Ensimmäisen toimintavuoden ostopalvelut kuvataan toimintasuunnitelmassa. Hankearviointi toteutetaan ulkoisena auditointina, jonka toteuttamiseen on varattu budjetissa euroa vuodelle Työseminaarien tarkoitus on osallistaa ja sitouttaa eri toimijoita sivistysmaakunnan toimintaan. Matkakuluihin on 2013 varattu hankehenkilöstön normaalin liikkuvuuden lisäksi käytettäväksi kansainväliseen toimintaan. Johtamiskoulutuksella tuetaan esimiesten alueellista yhteistyötä. Lisäksi hankesuunnitelmassa on varattu normaalit hankekulut puhelinkuluihin, etäyhteyksiin, vuokriin, toimistokuluihin, painatuksiin ja tietotekniikkaan.

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo Muistio 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kera kahvin. - puheenjohtajana

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

15.12.2014. Päättymispäivämäärä 31.12.2016

15.12.2014. Päättymispäivämäärä 31.12.2016 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli 5.5.2011 klo 13-15. Pöytäkirja. 1. Kokouksen avaus

Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli 5.5.2011 klo 13-15. Pöytäkirja. 1. Kokouksen avaus Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli 5.5.2011 klo 13-15 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus 1.1 Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Kankkunen 1.2 Läsnäolijat: Markku Kankkunen, Eveliina Pekkanen,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op 8.10.2009 Kehittämispäällikkö, HM Sari Hanka Suunnittelija, KTM Tuula Vehmas HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Organisaation strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot