kontrahti Korkeimman oikeuden komeat puitteet Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Korkeimman oikeuden komeat puitteet Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4 2009"

Transkriptio

1 Kestävät julkiset hankinnat Pertti Kukkonen kesytti betonin Mittarit tilajohtamisen apuna kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Korkeimman oikeuden komeat puitteet

2 Kontrahti Sisältö Toivotamme asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja Kontrahdin lukijoille Rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2010! 4 Korkeinta oikeutta ylväässä ympäristössä Korkein oikeus ehostettiin 200-vuotisjuhlakuntoon. Hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä kiittäen, Senaatti-kiinteistöt 9 Julkisesti kohti kestäviä hankintoja 12 Tietotyö yhä tuottavammaksi ProWork-hanke osoitti yhteistyön ja sosiaalisten prosessien tehostavan tietotyön tuottavuutta. 15 Urbaani valo rakentaa pimeän kaupungin hahmoa Kaupunkivalaistus kasvoi megatrendiksi. Jyväskylä näyttää mallia. 18 Mainettaan parempi betoni 21 Pinnalla Akustinen seinäelementti voi olla myös kaunis. 22 Kruununhaan katseenvangitsija Social- och kommunalhögskolan sai toimivan uudisrakennuksen. 26 Mittarit näyttävät johtamisen suunnan Tilanhallinta on strategisen johtamisen apuväline, jolla luodaan lisäarvoa varsinaiselle ydintoiminnalle. 28 Kolumni Annamari Kaminen 29 Ammattilaisen valinnat 30 Esittelyssä Konnunsuon vankila 31 Uutiset 34 Resumé 18 Mainettaan parempi betoni Pertti Kukkosen betoni taipuu moneksi. Johanna Kannasmaa Tuemme tänä vuonna Vanhustyön keskusliiton toimintaa. 22 Svenska social- och kommunal - högskolan Opiskelijoille uudisrakennus Kruununhakaan. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus 9 Paula Lehtomäki Kestävissä hankinnoissa raha ei ratkaise. 30 Picasso Helsinkiin Noin 200 Pablo Picasson työtä on esillä Ateneumissa 6. tammikuuta asti. Jari Härkönen Jari Härkönen Energia haasteena Energiakysymykset ovat parin viime vuoden aikana nousseet tiedotusvälineissä päivittäiseksi puheenaiheeksi. Syynä ei ole energian kärkiasema maailman suurimpana liiketoiminta-alana, vaan sen merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen tuottajana. Ongelmana sinänsä ei ole käytetyn energian määrä vaan sen laatu. Olisi voitava voimakkaasti vähentää fossiilisten energianlähteiden, toisin sanoen polttoaineiden määrää, ja vastaavasti hiilidioksidista vapaiden, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa tulisi lisätä. Yleisesti uskotaan, että ellei energiahaastetta pystytä ratkaisemaan tällä vuosisadalla, jää 2000-luku historiaan kirjoitetun aikakauden onnettomimpana vuosisatana. Hiilijalanjäljen pienentäminen edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista työtä kaikilla sektoreilla. Rakentamisessa meidän on omaksuttava sellaiset arvot ja estetiikka, jotka saavat oikeutuksensa energiatehokkuudesta. Tämä koskee rakennusten muotokieltä, julkisivuja, rakenteita ja vahvasti myös korjausrakentamista. Emme voi enää taistella tuulimyllyjä vastaan. Matalaenergia ja passiivitalorakentaminen on jo vahvasti priorisoitu Senaatti-kiinteistöjen investointitoiminnassa. Investointiprosessi ja kaikki ohjeistus on käännetty palvelemaan energiahaastetta. Seuraavaksi muutamme koko Senaatti-kiinteistöjen vision ja strategian niin, että niiden ydin on rakennettu toteuttamaan hiilidioksidihaastetta. Uskomme saavamme tässä työssä myös asiakkaidemme tuen. Toivotan asiakkaillemme ja kaikille lehden lukijoille oikein hyvää joulua! Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen

4 Täysistuntosalissa osastosihteeri Taru Välimaa, oikeusneuvos Mikko Tulokas ja projektipäällikkö Pertti Pietilä Pöyry CM Oy:stä. Kaikki kuvat Jari Härkönen 4 kontrahti

5 Korkeinta oikeutta ylväässä ympäristössä Presidentinlinnan viereinen arvokiinteistö antaa hienot puitteet korkeimmalle oikeudelle. Ylimmän tuomioistuimen 200-vuotisjuhlan kunniaksi tilat ehostettiin juhlakuntoon rakentamalla uusi oikeussali, parantamalla ilmanvaihtoa ja lisäämällä tiloihin jäähdytys. Arvokkaat tilat tuovat päätöksiin vakuuttavuutta. Marjo Tiirikka Osoitteessa Pohjoisesplanadi 3 on seissyt jyhkeä kivitalo jo lähes kahden vuosisadan ajan. Korkein oikeus (KKO) ja korkein hallinto-oikeus muuttivat talon kahteen alimpaan kerrokseen vuonna Valtio osti myöhemmin myös viereisellä Helenankadulla sijaitsevan rakennuksen. Korkein hallinto-oikeus muutti Fabianinkadulle vuonna Tänä vuonna tehty remontti liittyi keskeisesti sisäilman laadun parantamiseen.»esimerkiksi istuntosali piti tuulettaa parin tunnin välein. Lisäksi istuntosaliin pääsi ainoastaan Helenankadun puolelle rappuja pitkin, mikä oli etenkin liikuntarajoitteisille hankalaa. Samoin piharakennuksen toimitiloissa oli huono ilmanvaihto», kertoo oikeusneuvos Mikko Tulokas. Arvokiinteistön kunnostajaksi ei ollut tunkua, sillä urakkatarjouksia tuli ainoastaan yksi. Mikko Tulokas arvioi vanhan talon korjaamisen ja siinä mahdollisesti ilmenevien lisäongelmien pelottaneen rakennusurakoitsijoita.»ennen Vuosaaren sataman rakentamista raskas rekkaliikenne ajoi Esplanadia pitkin niin että kristallit vain kilisivät. Puupaaluille rakennettuun perustukseen liittyy omat ongelmansa.» Lopulta ainoa yllätys oli Pohjoisesplanadin puolella olevan kupolin vesivuodon osoittautuminen arvioitua suuremmaksi. Vesikaton korjaaminen aiheuttikin ylimääräisiä kustannuksia, vaikka lopulta budjetti alittui. Sisäilman laatua parannettiin tehostamalla ilmanvaihtoa ja lisäämällä tiloihin jäähdytys. Uudet ilmanvaihtokoneet sijoi- kontrahti

6 Kaikki kuvat Jari Härkönen tettiin nykyisten rakennusten vaipan sisään. Samalla vanhat käyttöön jäävät kanavat nuohottiin ja tiivistettiin. Ilmanvaihtoon lisättiin lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen tuloilmakoneet varustettiin jäähdytyspattereilla. Pääasiallisena lämmitystapana säilyi edelleen vesipatterilämmitys, ja patterit varustettiin uusilla termostaattisilla patteriventtiileillä. Oikeussali sai uuden paikan Näkyvin muutos remontissa oli Helenankadulla sijainneen oikeussalin siirtäminen Pohjoisesplanadin puolelle kolmanteen kerrokseen. Asiakasliikenne saatiin näin keskitettyä pääovesta tapahtuvaksi. Entinen oikeussali muutettiin koulutustilaksi ja kirjasto sai lisätilaa sen aputiloina toimineista huoneista. Kirjaamo sijoitettiin Pohjoisesplanadille sisääntulon yhteyteen. Tilojen sähköasennukset uusittiin ja valaistusta parannettiin lisäämällä valaistustehoja työhuoneissa ja uusimalla valaisimia. Sisätilojen lattia- ja kattopintoja ehostettiin osittain, mutta asetuksella suojellun rakennuksen vanhojen tilojen Info Korkein oikeus, kunnostus 2009 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo Jokinen Oy/ Arja Vehanen-Sinda Pääurakoitsija: NCC-Rakennus Oy, Rakennuttajakonsultti: Pöyry CM Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt arvokas luonne pyrittiin säilyttämään huolella. Merivesi on toisinaan noussut Kauppatorille asti, ja tähän yritettiin varautua tehos tamalla kellaritilojen pumppujärjestelmää. Mikko Tulokkaan mielestä tilat ovat aiempaa käyttäjäystävällisemmät ja toimivammat. Nyt korkeimman oikeuden työ saattaa jatkuu aiempaa toimivammissa tiloissa noin 80 työntekijän voimalla. 6 kontrahti

7 Korkein oikeus 200 vuotta Korkein oikeus viettää tänä vuonna maamme ylimmän lainkäytön historiaan liittyvää merkkivuotta. Lokakuun 2. päivänä tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun autonomisen Suomen ylintä lainkäyttöä edustanut hallituskonseljin oikeusos asto aloitti toimintansa. Vuonna 1816 hallituskonseljin oikeusosasto muuttui senaatin oikeusosastoksi. Suomen itsenäistyttyä oikeusosastosta tuli vuonna 1918 korkein oikeus. Uusi oikeussali (ylhäällä vas.) täyttää kansainväliset kriteerit. Korjaus töissä noudatettiin Museoviraston toivetta: tehtiin vain se, mikä oli välttämätöntä. Seinään jätettiin näkyville myös alkuperäistä pintaa (alhaalla oik.).»on hienoa, että henkilökunta sai jo alkuvaiheessa tehdä oman kartoituksen ja kertoa muutostarpeista. Sisäilmakin on selvästi muuttunut paremmaksi.» Arvokkaat tilat tukevat päätöksiä Kun aiemmin kaikista hovioikeuden päätöksistä sai valittaa korkeimpaan oikeuteen, valitustulva ruuhkautti käsittelyt. Käytäntöä muutettiin vuonna 1980 niin, että ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttävästä KKO:sta tuli pääasiassa ennakkotapauksia ratkaiseva tuomioistuin. Jos alempien tuomioistuinten päätöksistä halutaan valittaa, esittelijä esittelee tapauksen kahdelle oikeusneuvokselle eli KKO:n jäsenelle. Mikäli valituslupa myönnetään, asia ratkaistaan tavallisesti viiden jäsenen muodostamassa jaostossa. kontrahti

8 Seiniä koristaa moderni ja historiallinen taide. Mari Rantasen työ "Only a Matter of Time" lainattiin Kiasmasta. Tietopalvelupäällikkö Marjut Kokko on saanut huoneeseensa Ateneumista lainatun Magnus Enckellin teoksen "Lukusali" vuodelta Vuosittain myönnetään valituslupaa. Kaikista hakemuksista lähempään tutkintaan otetaan 6 7 prosenttia.»olennaista ei ole se, muuttuuko päätös vai ei. Päätehtävämme on antaa yleisemmin sovellettavia oikeusohjeita. Annamme lakia täydentäviä kannanottoja ja ennakkopäätöksiä käsittelemällä yksittäisiä juttuja.» Oikeusneuvoksen mielestä arvokkaat tilat tukevat korkeimman oikeuden päätöksiä.»tuomioistuimeen joutuva uskoo tietenkin olevansa oikeassa. Jotta asianosainen tulisi vakuuttuneeksi tuomion oikeellisuudesta, komeista puitteista on kieltämättä apua», Mikko Tulokas uskoo. Pohjoisesplanadi 3:n historiaa Merikapteeni Carl-Gustaf Castegren rakennutti vuosina kodin osoitteeseen Pohjoisesplanadi 3. Suunnittelijana toimi arkkitehti Pehr Granstedt, jonka käsialaa on myös alun perin yksityiskäyttöön tehty Presidentinlinna. Muutaman omistajan jälkeen kiinteistö päätyi vuonna 1883 kaartinkapteeni Hugo Standertskjöldille, ja siitä kehkeytyi vuosikymmeniksi Helsingin seurapiirien kohtaamispaikka. Rakennus korotettiin kolmikerroksiseksi ja se sai nykyisen uusrenessanssisen ulkoasunsa. Pohjakerroksessa sijaitsi liiketiloja, ylimmän kerroksen tiloja vuokrattiin asuin- ja toimistokäyttöön. Standertskjöld asui rakennuksen toisessa kerroksessa kuolemaansa asti vuoteen 1931, jonka jälkeen perilliset luovuttivat kiinteistön Suomen valtiolle perintöverojen kuittaamiseksi. Korkein oikeus ja korkein hallintooikeus muuttivat talon kahteen alimpaan kerrokseen vuonna Tilojen käytyä ahtaaksi valtio osti vuonna 1978 myös viereisen Helenankatu 3:ssa sijaitsevan rakennuksen, jossa toimi Helsingin Pantti Oy. Korkein hallinto-oikeus muutti Fabianinkadulle vuonna Suomalaisen taidemaalarin Oscar Kleinehin ( ) maalauksessa Korkeimman oikeuden rakennuksessa on vielä kaksi kerrosta. Maalauksen omistaa Stockmann-museo. 8 kontrahti

9 Jari Härkönen Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain 27 miljardin euron arvosta. Nyt ympäristöministeriö ohjaa valtiota ja kuntia kohti kestäviä hankintoja. Tavoitteena on vähentää tuntuvasti sekä ympäristökuormitusta että ilmastovaikutuksia. Vesa Ville Mattila Hallituksen keväällä tekemän periaatepäätöksen mukaan julkinen sektori ryhtyy nykyistä ripeämmin edistämään kestäviä hankintoja. Viimeis tään vuonna 2015 kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökulma. Kuntien ja valtion paikallishallintoa puolestaan kehotetaan sisällyttämään ympäristöseikat vuonna 2010 vähintään neljänneksessä ja vuonna 2015 puolessa hankinnoista. Lisäksi valtion keskushallinto ja virastot velvoitetaan asettamaan omat energiansäästötavoitteensa ja laatimaan suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Julkisissa organisaatioissa otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmät tai -ohjelmat vuoden 2010 aikana. Julkisesti kohti kestäviä hankintoja kontrahti

10 »Mittavat ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet edellyttävät julkishallinnolta nopeita toimintata pojen muutoksia. Haluamme näyttää esimerkkiä ja osaltamme vahvistaa ympäristöteknologian kehittämistä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii avainhenkilöiden sitoutumista, pelkkä periaatepäätös ja paperinivaska eivät vielä vie pitkälle», sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Paljon potentiaalia ja haasteita Eniten kestävän hankinnan potentiaalia Lehtomäki arvioi löytyvän kaikkein haasteellisimmilta alueilta. Kysymykseen tulevat rakentaminen ja kiinteistönhoito, ruokahuolto, logistiikka ja liikenne.»kestäviä hankintoja koskeva periaatepäätös ei tyydy pelkkiin pyrkimyksiin, vaan se sisältää lukuisia konkreettisia tavoitteita, joita pystytään mittaamaan», sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki.»Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista.» Kiinteistönhoidossa periaatepäätös ohjaa hankkimaan nykyistä enemmän uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.»kaikki energiantuotantomuodot ovat kuitenkin tavalla tai toisella haitallisia ympäristölle. Ei edes uusiutuvan energian hyödyntäminen oikeuta tuhlaamaan energiaa», Lehtomäki muistuttaa. Uudisrakentamisessa hallitus neuvoo aluksi suosimaan matalaenergiaratkaisuja ja jatkossa passiivitaloja.»energiatehokkuusvaatimusten kiristäminen on selvä suunta, vaikka esimerkiksi passiivitaloa ei meillä vielä yksiselitteisesti määritellä. Tarvitsemme sitä varten lisää tarkkoja tutkimuksia ja selvityksiä», Lehtomäki toteaa. Raha ei ratkaise Euroopan unionin lainsäädäntö ja Maailman kauppajärjestö WTO edellyttävät, että julkisissa hankinnoissa noudatetaan taloudellisuuden, avoimuuden, kilpailun, syrjimättömyyden ja tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteita. Ympäristökriteerien asettaminen yhdeksi hankintakriteeriksi ei ole EU:n komission mukaan ristiriidassa tavaroiden vapaan liikkumisen tai tarjoajien syrjimättömän kohtelun kanssa.»suomessa on valitettavan yksioikoinen käsitys hinnan etulyöntiasemasta muiden kriteerien joukossa. Kilpailu- ja hankintalainsäädäntömme ei velvoita 10 kontrahti

11 Jari Härkönen asettamaan hintaa ratkaisevaksi tekijäksi», Lehtomäki huomauttaa. Huomionarvoista kestävän kehityksen hankinnoissa on se, etteivät ne maksa muita enemmän päinvastoin. PricewaterhouseCoopers Oy arvioi EY:n komission toimeksiannosta vihreiden hankintojen vaikutuksia hankintabudjettiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimuksen mukaan ympäristönäkökulman sisällyttäminen hankintoihin voi vähentää organisaation hankinta- ja käyttökuluja keskimäärin prosentin verran. Kasvihuonekaasupäästöt kevenevät samalla noin 25 prosenttia. Koska kestävät hankinnat ja innovaatiot usein kulkevat käsi kädessä, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes työstää parhaillaan rahoitusmallia, joka madaltaisi kynnystä hankkia uutta ympäristöteknologiaa. Neuvonta nousee avainasemaan Ympäristökriteerien korostaminen nostaa avainasemaan tarjouspyynnön laatimisen. Sen ja monen muun kestävän hankinnan edellyttämän taidon omaksuminen edellyttää neuvontaa. Vauhdittaakseen ja tukeakseen organisaatioiden oppimisprosessia ympäristöministeriö aikoo pistää pystyyn maksuttoman sähköisen tietopankin. Se tulee tarjoamaan tietoa muun muassa kestävän hankinnan kriteereistä ja parhaista käytännöistä.»valmistelemme myös käyttötukipalvelun perustamista», Lehtomäki kertoo. Motiva Oy:n yhteydessä jo toimii ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu. Kymmenkunta suomalaista kaupunkia hyödyntää omaa Ekohankintaverkostoaan hankinnoista vastaavien keskustelufoorumina. Kuntaliiton kehittämis- ja konsultointiyhtiö Efektia Oy:n ylläpitämä Hymonet on julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille tarkoitettu hankintojen ympäristötietokanta. Investoinnit isossa roolissa Senaatti-kiinteistöissä kestävät hankinnat liittyvät ennen kaikkea investointeihin eli uudis- ja korjausrakentamiseen. Tehokkain keino tehostaa tilojen energiankäyttöä on kehittää työympäristöä strategisesti.»kestävä hankinta liittyy meillä pitkälti energiatalouteen ja sen ympäristövaikutuksiin. Koska investoinnit joiden määrä vuositasolla nousee noin 300 miljoonaan euroon maksavat enemmän kuin ylläpito, niissä on myös enemmän potentiaalia ympäristön kannalta», sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Juha Muttilainen. Senaatti-kiinteistöjen tehokkaimpana keinona tehostaa energiansäästöä Muttilainen pitää strategista työympäristön kehittämistä. Se tarkoittaa sekä organisaation toimintojen kehittämistä että toimitilojen optimointia. Suomessa asutaan ahtaasti, mutta työpaikoilla toimitaan väljästi.»jos työtiloja saataisiin supistettua noin kolmanneksella 35 neliöstä 25 neliöön työtekijää kohden, vähenisivät tilojen ympäristövaikutukset lähes samassa suhteessa», Muttilainen toteaa. Hyvät ja hankalat tavoitearvot Muttilaisen mielestä hallituksen periaatepäätös kestävän kehityksen edistämiseksi ohjaa oikeaan suuntaan. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa hän luottaa normiohjaukseen. Mutta aiheuttavat määrälliset tavoitteet ongelmiakin. Esimerkkinä mainittakoon rakennusten energiatehokkuusluokkia koskevat vaatimukset erikoisrakennuksissa, esimerkiksi laboratorioissa.»energialuokitus ei voi olla mikään itseisarvo. Monissa energialuokitukseltaan alhaisissa erikoisrakennuksissa piilee enemmän erilaista energiakäytön tehostamispotentiaalia kuin tavallisissa toimistorakennuksissa», Muttilainen arvioi.»tällä alalla joutuu aina tekemään kompromisseja eikä kaikkea voi ottaa huomioon. Silti ohjeiden tulee olla niin selkeitä, että ne pystyy ymmärtämään yksiselitteisesti ja tarvittaessa toteuttamaan.» Muttilainen vertaa rakennuttamisen kokonaisuutta automatkaan.»rakentamisen ketjussa urakoitsija ja suunnittelija ovat ratissa, rakennuttajakonsultti lukee karttaa ja Senaatti-kiinteistöjen kaltainen rakennuttaja opastaa takapenkiltä!» Jari Härkönen kontrahti

12 Tietotyötä tehdään yhä enemmän mutta miten ja millaisin tuloksin? Juuri päättyvä ProWorktutkimushanke osoittaa, että yhteistyö ja sosiaaliset prosessit tehostavat tietotyön tuottavuutta. TIETOTYÖ yhä tuottavammaksi Vesa Ville Mattila Tietotyötä voi vain harvoin tehdä yhdellä tavalla, eikä se yleensä synnytä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Lisäksi perinteiset tuottavuuden mittarit, esimerkiksi tuotos-panos -malli eivät hevin taivu tietotyön mittaamiseen. Tuottava tietotyö on siis ehdottomasti tutkimisen arvoinen asia. ProWork-hankkeessa tuottava tietotyö kiteytyi kolmen tekijän malliin. Siihen vaikuttavat tehtävien vaativuus ja tavoitteet, työympäristötekijät ja vuorovaikutustavat. Siis mitä tehdään, missä tehdään, miten tehdään?»ylipäätään ProWork-hanke on tarkentanut tietoa siitä, mitkä tekijät edistävät tietotyön tuottavuutta, mitkä sitä ehkäisevät unohtamatta hyvinvoin- Tietotyön vaatimaa yhteistyötä varten tarvitaan paikkoja epävirallisille kohtaamisille. Kuvat ovat Microsoftin markkinoinnin ja myynnin toimipisteestä Hollannista. Kaikki kuvat Anne Sundqvist 12 kontrahti

13 tinäkökulmia», toteaa TKK:n tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen yksikön professori Matti Vartiainen. Vartiaisen mukaan neljään kansainväliseen tietotyötiimiin kohdistuneessa tutkimuksessa löydettiin joukko tietotyön esteitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviä tekijöitä ovat erityisesti keskeytykset keskittymistä vaativissa tehtävissä, melu, vaikeus löytää kollegoja laajoissa tiloissa ja riittämättömät tietotekniset välineet yhteistyöhön etäällä olevien kanssa. Esimerkiksi langattomat yhteydet, webkamerat ja jopa kännykät usein puuttuivat. Toisaalta juuri kollegat ovat suurin sosiaalinen voimavara. Tietotyötä edistävät läheisyys kollegoihin joko fyysisesti tai virtuaalisesti. ProWork-tutkimushankkeen tulosten mukaan puolet tietotyöstä on yksilötyötä ja puolet ryhmätyötä. Tutkimuspäällikkö Suvi Nenonen TKK:n rakentamistalouden laitoksen toimitilapalvelujen tutkimusryhmästä muistuttaa sekä tiedon että tietotyön sosiaalisesta luonteesta.»tietoa on siellä, missä ihmisiäkin. Yhteistyö ja sosiaaliset prosessit, joissa tieto siirtyy, ovat osa tietotyön tuottavuutta.» Mikä on ProWork-hanke?»Eikä työpaikka merkitsee vain fyysistä ympäristöä, vaan siihen sisältyvät myös sosiaalinen ja virtuaalinen ulottuvuus», Nenonen mainitsee. Työympäristön fyysiset, virtuaaliset ja sosiaaliset voimavarat Työympäristön kehittämiseltä tuottava tietotyö edellyttää muutakin kuin Vuosina toteutetun Tekes-rahoitteisen ProWork-hankkeen perimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät tehostavat tuottavan tietotyön tekemistä ja mitä se vaatii työympäristöltä. Hankkeessa haluttiin myös rakentaa menetelmiä ja työkaluja, jotka auttavat käyttäjäorganisaatioita analysoimaan ja arvioimaan tietotyön edellyttämiä työympäristöjä: fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia työpaikkaresursseja. Kolmas tavoite oli luoda käyttäjäorganisaatioiden tietotyötä edistäviä työympäristöjohtamisen palvelukonsepteja. ProWork-hankkeeseen osallistuivat Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Nokia, HP, NCC, Nordea ja Martela. Hanketta vetivät TKK:n rakentamistalouden laitoksen toimitilapalvelujen tutkimusryhmä ja tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen yksikkö. Tutkimushankkeeseen panoksen toi myös Stanfordin yliopisto. Lisätietoja: kontrahti

14 ergonomisia ratkaisuja, työympäristöjohtamiselta muutakin kuin taloudellisten mittareiden tarkastelua.»työympäristön fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia tekijöitä tulee tarkastella niin kokonaisuutena kuin eri näkökulmista. Mielestäni meidän pitää pohtia entistä enemmän esimerkiksi tiimityöskentelyn dynamiikkaa ja mahdollisuuksia», Vartiainen sanoo. Vaikka kyse on tietotyöstä, virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen saattaa jäädä hunningolle. Tekniikkaa ei osata kunnolla käyttää eikä esimerkiksi videokonferenssitaitoja hallita. Kartta työympäristön kehittämiseksi Hankkeen tulosten pohjalta kehitettiin työympäristöresurssin johtamisen kehikko ja strategiakartta.»kehikko tarjoaa työympäristöjen tilasuunnittelijoille sekä tietotekniikan ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille pohjan kehittää yhteistyötään», Vartiainen arvioi. Työympäristöresurssin johtamisesta ProWork-hanke löysi neljä toisiinsa limittyvää lähestymistapaa: palvelu-, muutos-, verkosto- ja elämysjohtamisen agendat. Nenosen mielestä erityisesti verkostojohtamiseen ja käyttäjäkokemuksiin perustuvaan elämysjohtamiseen kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota.»positiivisia elämyksiä tarjoava työympäristö lisää työn tekemisen iloa, motivaatiota ja tuottavuutta.»»tuottavuuden kannalta haasteena on saada esille työympäristöön sisältyvä sosiaalinen pääoma. Tietotyön vaatimaa yhteistyötä varten tarvitaan paikkoja epävirallisille kohtaamisille. Siksi työpaikan kahvitila saattaa nousta uuteen arvoon», Nenonen pohtii. Kysymys on tilaratkaisuista, mutta ennen kaikkea niiden ominaisuuksista ja tavasta käyttää niitä. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kolmessa neljästä tietotyöhön keskittyneestä suuryrityksestä kaikilla työntekijällä on edelleen oma työpiste, vaikka monipaikkaisesti tapahtuva työ on arkea. Anne Sundqvist Teoriasta käytäntöön ja päinvastoin»valtaosa organisaation toiminnan menoista aiheutuu itse työstä ja työprosesseista. Työprosessien kehittäminen onkin vaikuttavin tie tuottavuuden parantamiseen», uskoo Senaatti-kiinteistöjen tutkimushankkeen projektipäällikkö Anne Sundqvist. Tietotyöympäristöjen konseptien kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen ydinliiketoimintaan. Laaja-alainen, useiden eri alojen asiantuntijoiden yhteistyö on asiakaskohtaisten ja toimipisteverkoston asiakasratkaisujen kehittämisessä jo arkea. Kuitenkin strategiaa palveleva sekä työympäristön fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia osa-alueita integroiva toiminta tarjoaa käytännössä vielä paljon uusia haasteita. Se edellyttää entistä enemmän esimerkiksi moniammatillisuutta ja verkottumista. Mikä tietotyö? Tietotyössä on kyse siitä, että työ on siirtynyt käsistä korviemme väliin. Tietointensiivistä työtä tehdään usein tieto- ja viestintäteknologian avulla. Lähde: Wikipedia Kolme teesiä tietotyöympäristöstä: 1. Työympäristöjen tulee tukea ihmisten läheisyyttä ja yhteistoimintaa: projekti tilat yhteiselle työskentelylle ovat tärkeitä. 2. Toimiva IT-infrastruktuuri ja sen käyttämisen kulttuuri ja tavat edistävät tuottavaa tietotyötä. 3. Tietotyö kannattaa tehdä näkyväksi tilassa. Esimerkiksi prototyypit, sähköiset tai fyysiset muistilistat, piirrokset ja mallit auttavat hahmottamaan prosesseja ja kehittymistä. ProWork-hankkeessa Senaattikiinteistöt pystyi yhdistämään oman asiakasprojektinsa teoreettiseen tutkimustoimintaan.»kytkimme tutkijat Kuopiossa toteutettuun Tulevaisuuden TE-toimisto -työympäristökonseptin kehittämishankkeeseen ja saimme hyödyllistä tukea asiakkaan tarpeita vastaavan ratkaisun kehittämiseen. Hankkeen ja lukuisten muiden käytännön toteutusten pohjalta me puolestamme annoimme jatkuvaa palautetta tutkimuksen tarpeista ja hyödynnettävyydestä.» Sundqvistin mielestä tietotyöympäristön osallistavan kehitysprosessin ja ratkaisujen tuottaman lisäarvon todentaminen on edelleen haaste. Eurojen ja neliöiden lisäksi tarkastelussa pitää olla myös asiakas- ja käyttäjäpalau - te kuten esimerkiksi henkilöstöbaro - metri, sidosryhmäkysely ja mielikuvatutkimus. 14 kontrahti

15 Anne-Marjut Rauhala Urbaani valo rakentaa pimeän kaupungin hahmoa Kaupunkitilaa valaistiin pitkään lähinnä funktionaalisesti. Millennium toi mukanaan visuaalisen murroksen, ja esteettis-tekninen urbaani kaupunkivalaistuskulttuuri kasvoi globaaliksi megatrendiksi. Myös kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. kontrahti

16 Kaupunkitilan pysyvän valaistuksen juuret ovat 1600-luvun lopun Pariisissa, jonka kaduille pystytettiin pylväitä ensin kynttilä- ja sitten öljylyhtyjä varten. Siihen asti valonlähdettä oli kuljetettu kädessä. Hehkulampun kehittämisen myötä öljylyhdyt alkoivat lukujen taitteessa myös Suomessa vaihtua sähkövaloksi, mutta valaistuksen visuaalisuuteen saati elämyksellisyyteen ei tuhlattu huomiota: vain pimeässä liikkuvien turvallisuutta varmistettiin. Kauppaliikkeiden valaistut, kooltaan kasvavat näyteikkunat alkoivat vähitellen osallistua urbaanistuvan pimeän tilan valtaukseen, mutta kaupunkien hämäränä pysyneen yleisilmeen pintarakennetta ei puhkaistu kuin lähinnä juhlapäivien ilotulituksilla ja kynttiläkulkueilla luvulla yleistyneiden neonmainosvalojen esittelemä viihteellinen, mutta aktiivisia merkityksiä välittävä ja tuottava kuvasto loi pimeän kaupungin pintastruktuuriin ensimmäisen tietoisen visuaalisen, urbaanin kerroksen. Mainosvalot ovatkin osa prosessia, joka on muuttanut pimeän kaupungin siellä liikkuvalta visuaalista lukutaitoa vaativaksi kuvastoksi ja tekstiksi. Elämysteollisuus synnytti valaistustrendin Kaupunkitilan valaistuksen olemus alkoi ratkaisevasti muuttua vasta 1990-luvulla, jolloin elämysteollisuus asettui osaksi länsimaista yhteiskuntaa. Myös sähköva laistussuunnittelu siirtyi pitkän teknisen kehityskauden jälkeen uuteen vaiheeseen: turvallisuuden lisäksi myös kaupunkitilan valaisemisen tavoitteiksi määriteltiin viihtyisyyden, visuaalisten kokemusten ja esteettisten elämysten tuottaminen. Kun ymmärrettiin, että tekniset inno- Vuonna 2003 Jyväskylä julistautui valon kaupungiksi. Jyväskylälle voitto kansainvälisessä valaistuskilpailussa Jyväskylän kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden pitkäjänteinen ja tuloksekas työ kaupunkivalaistuksen kehittäjänä on saanut merkittävän, kansainvälisen tunnustuksen. Kaupunki sai kansainvälisen city.people.light-kilpailun ensimmäisen palkinnon euroa. Palkinto ja siihen liittyvä euron rahasumma luovutettiin Jyväskylän edustajille kansainväli sen valon kaupunkien yhdistyksen yleiskokouksen yhteydessä lokakuussa Etelä-Koreassa. Puolueettomista valaistusalan ammattilaisista koostuvan kilpailujuryn mielestä Jyväskylässä on osattu erinomaisesti hyödyntää valaistuksen mahdollisuudet kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä. Valaistus on olennainen osa Jyväskylän kaupunki-identiteettiä: se on energiatehokasta, valosaastetta vähentävää ja turvallisuutta parantavaa sekä kohottaa asukkaiden elämänlaatua. Jyväskylä sai erityisesti kiitosta siitä, että valaistusta on laajamittaisen kaupunkisuunnittelun lisäksi osattu hyödyntää myös pienemmissä, julkisissa tiloissa kuten puistoissa, joissa valo on suoraan kosketuksissa ihmisiin. City.people.light-kilpailun järjestävät vuosittain monikansal linen elektroniikka-alan yritys Philips ja kansainvälinen valon kaupunkien yhdistys LUCI (Lighting Urban Community International). Kilpailun tarkoituksena on edistää valon käyttöä kaupunkien kehittämisen olennaisena osatekijänä. Nyt seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 20 kaupunkia. Toisen palkinnon sai Kiinan Hangzhou ja kolmannen Sveitsin Lachen. Viime vuonna kilpailun voitti Etelä-Korean pääkaupunki Soul. vaatiot mahdollistavat samanaikaisesti sekä energiankulutuksen hillitsemisen että valaistuksen lisäämisen, pimeän ajan kaupunkiympäristöjä ryhdyttiin piirtämään, maalaamaan ja värittämään valolla jopa aivan uusiksi maailmoiksi saakka. Urbaani, esteettis-tekninen valaistus ajattelu erottaa toisistaan kaksi eri julkisen kaupunkitilan areenaa, päivänvaloisan ja yönpimeän, ja ymmärtää, että niiden ilmiasut, merkitykset ja tulkinnat ovat erilaisia. Pimeyden uhkaa vastaan ei enää taistella yrittämällä muuttaa pimeä ympäristö päivänvaloisan kaltaiseksi, vaan pimeälle kaupungille hyväksytään oma kielioppinsa. Tämän päivän ammattimaiset valaistussuunnittelijat yhdistävät estetiikkaa ja tuoreinta tekniikkaa innovatiivisin tavoin, draaman ja kuvataiteen keinoja hyödyntäen. Yleissuunnitelmia tehdään ahkerasti Maailman kaupunkien 1990-luvun puolivälissä aloittama valaistuksen yleissuunnitelmien suosio levisi pian myös Suomeen. Jyväskylä hyödynsi ensimmäisten joukossa esteettis-teknisen kaupunkivalaistuskulttuurin tarjoamat valaistusajattelun mahdollisuudet ja teetti vuonna 2000 suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin apuvälineeksi keskustan ja lähialueiden ulkovalaistuksen yleissuunnitelman. Helsinki sai yleissuunnitelmansa vuonna 2003, Hämeenlinna ja Tampere pari vuotta myöhemmin. Nykyisin valais- Jyväskylän kaupunki/juhana Konttinen 16 kontrahti

17 tuksen Master Planeja laaditaan jo yleis esti vähintään kaupunkien keskusta-alueille. Vuonna 2003 käynnistyneen stra tegisen Valon kaupunki -hankkeen myötä Jyväskylä julistautui valon kaupungiksi ja sitoutui kehittämään alueensa ulkovalaistusta eheäksi kokonaisuudeksi. Hankkeen puitteissa on paitsi rakennettu Jyväskylään noin 60 pysyvää valaistuskohdetta puistoja, aukioita, rakennuksia, katuja, siltoja, taideteoksia myös opastettu kuntalaisia ja ammattilaisia kaupunkivalaistuksen toteuttamisessa tavoitteena niin turvallisuuden ja viihtyisyyden kuin matkailuimagon parantaminen. Hankkeen myötä kaupunkiin kotiutui myös kahden vuoden välein järjestettävä, urbaanin kaupunkivalaistuksen mahdollisuuksia esittelevä ja pohtiva Valo on Jyväskylässä -tapahtuma. kokemusta: esimerkiksi 68 prosenttia vastaajista pitää valaistua näkymää Jyväsjärven yli itselleen läheisenä kotimaisemana. Lisäksi valaistuksella on vaikutusta muun muassa kotikaupungin koettuun imagoon, sillä 83 prosenttia kokee runsaiden valaistuskohteiden tukevan Jyväskylän julkisuuskuvaa ajan hermolla elävänä kaupunkina. Artikkeli perustuu toimittaja, taidehistorioitsija Anne-Marjut Rauhalan pro gradu -työhön Valaistus kaupunkitilan tekijänä. Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi. Uudenlainen valaistus miellyttää Vuoden 2009 helmikuussa Jyväskylässä toteutetun asukaskyselyn mukaan urbaani valaistus on nykyisin luonnollinen ja tärkeä osa pimeän ajan arkiympäristöä. 90 prosenttia vastaajista ilmoittaa pitävänsä siitä, että arkkitehtuuria, taidetta, puita tai esimerkiksi siltoja valaistaan ja 82 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että oma arkiympäristö on pimeällä kauniisti valaistu. 84 prosenttia vastaajista kokee, että viime vuosina toteutetut valaistuskohteet ovat lisänneet kaupungin viihtyisyyttä. 54 prosenttia vastaajista kertoo valaistuskohteiden lievittäneen myös pimeän vuodenajan aiheuttamaa alavireisyyttään. Valaistus on asettunut myös osaksi asukkaiden henkilökohtaista kotipaikkakontrahti

18 Betoni tunnetaan arkisen harmaana rakennus aineena, jonka mielletään soveltuvan raakoihin rakenteisiin ja peitettäviin pintoihin. Todellisuudessa betoni on upea ja monimuotoinen materiaali, joka tekee vahvasti tuloaan rakentamisen ohella myös taiteen puolelle. Mainettaan parempi Kuvat Johanna Kannasmaa betoni Tuija Holttinen Karkea, tylsä, ikävä, rujo ja ankea. Betoninharmaita määritelmiä, jotka tuntuvat pysyvän kovin sitkeässä, vaikka betonista löydetään jatkuvasti yhä mielenkiintoisempia ja mielikuvituksellisempia ominaisuuksia ja käyttökohteiden määrä monipuolistuu koko ajan. Yksi betonin puolestapuhujista on taiteilija Pertti Kukkonen.»Betoni on hiivatin hieno materiaali. Sen kanssa työskentely tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja ahaa-elämyksiä», Pertti Kukkonen toteaa ja jatkaa hurahtaneensa betoniin täysillä.»betoni itsessään, sen kemia, muunneltavuus ja haasteet. Käytössä ja työstämisessä on tietenkin omat rajoituksensa, mutta myös aivan älyttömästi käyttämättömiä mahdollisuuksia.» Inspiraatiota ja huimaa innostusta vasti uusia hämmästyksen aiheita kaiken nähneille asiantuntijoillekin.» Betonin uusimmista ominaisuuksista Kukkonen mainitsee läpinäkyvyyden. Läpinäkyvää betonia?»läpinäkyvässä betoniseinässä on betonin kestävyys mutta ennennäkemävälissä. Ensimmäiset taideteoksensa hän teki tästä muiden hylkimästä materiaalista Helsingin Ruoholahteen 1990-luvun alkupuolella. Kukkonen on ollut mukana myös kehittämässä betonin uusia ominaisuuksia alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä.»nautin yhteistyöstä betoniasiantuntijoiden, insinöörien ja arkkitehtien kanssa. Aika paljon työskentelen kuitenkin yksin», Kukkonen kertoo työskentelytavoistaan.»testailen omassa pienessä betonilaboratoriossani ensin keksintöjäni ja betonitehtaiden kanssa tehdään sitten sama isommassa mittakaavassa.» Ryhmätyöskentelyn parhaina puolina Kukkonen pitää kollektiivista inspiroitumista ja innostumista.»tästä työstä nauttii koko ajan ja on hauskaa jakaa ja levittää innostusta ja tietoa muillekin. Betoni tarjoaa jatku- Pertti Kukkonen kiinnostui betonista ja sen kehittämisestä jo 1980-luvun puoli- Pertti Kukkonen käyttää kehittämäänsä läpinäkyvää betonia muun muassa Vantaan Pyhän Laurin siunauskappelissa. 18 kontrahti

19 Betoninkäytön Pelle Peloton Emilia Weckman ja Teresa Rönkä LOCI maisema-arkkitehdit Oy:stä suunnittelivat Arabianrantaan teoksen nimeltä Vene. Pertti Kukkonen toteutti työn. tön valonläpäisy. Takana olevien puiden tai ihmisten varjot piirtyvät upeasti läpinäkyvän betoniseinän läpi. Tulen käyttämään tätä materiaalia Pyhän Laurin kappelissa.» Vantaan Pyhän Laurin siunauskappelin taideteoksesta järjestettiin viime vuonna suunnittelukilpailu, jonka Pertti Kukkonen voitti ehdotuksellaan Ristin tie. Työ koostuu ison kappelin ja pienen kappelin koko seinän peittävistä reliefeistä ja muurien valaisimista. Kappeli valmistuu syksyllä Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on syntynyt vuonna 1954 Hämeenlinnassa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Koulutukseltaan Kukkonen on hammasteknikko ja Suomen Kuvataideakatemian koulusta vuonna 1982 valmistunut kuvataiteilija. Hän on tehnyt myös opetustöitä muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa sekä viimeksi Bergenin Taidekorkeakoulussa. Kukkosen töitä on ollut runsaasti esillä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä ja kokoelmissa. Pertti Kukkonen käyttää töissään materiaalina puuta, pronssia ja betonia. Hän on kehittänyt betonin esteettisiä ominaisuuksia yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä. Kukkosen ensimmäinen patentoitu betonikeksintö oli kuparibetoni. Innovaatiossa saatiin syntymään sinistä väriä kun betoniin lisätään kuparijauhetta ja betoni käsitellään patinointiaineilla. Uusimpia innovaatioita on kemiallisella värjäysmenetelmällä aikaan saatu ruskea betoni. Monipuolinen osaaja Pitkäaikaisen ja perusteellisen tutkimustyönsä ansiosta Kukkonen on monipuolinen betonin osaaja. Suunnittelun lisäksi hän toimii projekteissa myös betonineuvonantajana. Oman yrityksensä nimissä hän on ollut mukana toteuttamassa muillekin taiteilijoille ja ympäristösuunnittelijoille vaativia betonirakenteita. kontrahti

20 Vuosikymmenien käytännön kokemusten kautta hän tietää kuinka betonia voi tai ei voi käyttää, mikä on järkevää ja mitä erilaisia mahdollisuuksia on hienoon lopputulokseen.»betonitöissä työllä on materiaalin lisäksi suuri merkitys. Esimerkiksi muottityö on erittäin tärkeä työvaihe. Meillä on lavastepuuseppä, joka tekee muottien kanssa ensiluokkaisen tarkkaa jälkeä. Usein betonitöiden»rönttöiseen» fiilikseen ja tahattomasti röpelöiseen jälkeen onkin juuri syynä huolimattomasti tehdyt muotit», Kukkonen huomauttaa. Käyttötaidetta kulkijoille Betonin käyttö näkyvillä paikoilla on Suomessakin etenemässä. Mallia voisi vielä kuitenkin ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa betonia käytetään jo erittäin runsaasti ja monipuolisesti ympäristörakentamisessa. Siitä on seurannut, että betoniteollisuudessakin kiinnitetään enemmän huomiota väribetoneihin ja näkyviin jäävään betoniin. Suomessa puolestaan näkymättömiin ja maan alle jäävä betoni ja sen ominaisuudet on teollisuudessa suurempi kiinnostuksen kohde. Mutta parempaan suuntaan ollaan Kukkosen mukaan ehdottomasti menossa. Toisaalta betonin jalostaminen ja työstäminen uusin menetelmin ei välttämättä aina lisää materiaalin tunnettuutta.»kun väriä ja hiottua pintaa käytetään teoksissa ja rakenteissa, käy helposti niin, ettei katsoja enää tajuakaan materiaalia betoniksi», hän naurahtaa. Kukkonen muistelee matkan varrelle mahtuneen useitakin erityisen mieluisia Betoni jaksaa hämmästyttää kaiken nähneitä asiantuntijoitakin. on pikku hiljaa kehkeytymässä muidenkin arvostamaksi kaunottareksi.»betoni on paljon mainettaan parempi materiaali, kunhan vain ihmiset uskaltautuvat näkemään sen monipuolisuuden.» Kuvanveistäjät alkavat jo oppia käyttämään sitä materiaalina töissään siinä kuin puuta ja metalliakin, itsenäisenä materiaalina. Betonin tuntemusta lisää sekin, että taiteen käyttö ylipäänsä lisääntyy ja taide otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Betonirakennusten yhteyteen sopii myös betoninen taide joko erillisenä tai osana rakennetta.»uskon, että tämä nostaa vähitellen betonin imagoa sellaiseksi laatumateriaaliksi, jota se todellisuudessa on.» Betoni on materiaalina kestävää ja monipuolista, sitä voi valaa, hioa ja värjäprojekteja betonin parissa. Monet mukavista töistä liittyvät ympäristörakentamiseen. Tänä syksynä suunnittelun alla on Espooseen valutekniikalla toteutettava taideteos kevyen liikenteen alikäytävään. Mieleen ovat jääneet myös Kotkaan viime vuonna tehdyt betonipenkit, jotka rikkovat hauskalla tavalla käyttöesineen ja taideteoksen rajoja.»niitä ei ehkä voi sanoa puhtaasti veistoksiksi, mutta eivät ne mitään tavallisia penkkejäkään ole», taiteilija miettii sopivaa termiä.»kannattaa käydä Kotkan keskustassa katsomassa ja istumassa!» Ankanpoikasesta joutseneksi Pertti Kukkosen mielestä betoni on vähän kuin ruma ankanpoikanen, joka 20 kontrahti

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella

Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä.

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Wood City Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Puun moderni paluu Wood City on näyttävä nyky- ja puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Älykkäällä valaistuksella elämyksiä ja silmäniloa

Älykkäällä valaistuksella elämyksiä ja silmäniloa Yli puolet suomalaisista asuu alueilla, jossa ulkovalaistusta ohjataan C2 SmartLight -ratkaisuilla. Älykkäällä valaistuksella elämyksiä ja silmäniloa C2 SmartLight -elämyskonseptit Valo seuraa kulkijaa

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Iloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen. Salla Palmi-Felin

Iloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen. Salla Palmi-Felin Iloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen Salla Palmi-Felin 27.4.2017 Kirjastotalo rakennettu 1990: tila ei vastannut nykyisiä tarpeita mm. sähköjen suhteen. Lisäksi tavaraa ja kalusteita kertynyt

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa

HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa Minna Kangasmaa Lace Square - pylväitä ja silmukoita betoni 450 x 450 x 450 cm 2009 Kaakkurin tori, Oulu Julkinen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Valtion toimitilastrategia Tutkimusympäristöjen tehokkuusmittaus - mitä tulisi mitata 17.11.2014 Juha Lemström Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa

HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja

Lisätiedot

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja Gyptone BIG Sixto -tuotevalikoima UUTTA Gyptone BIG Sixto 63

Lisätiedot

Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita?

Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita? Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita? 1 Mietimme asiat ja täytimme niillä tärkeyden ja toteutettavuuden nelikentän Tärkeää tai asialla

Lisätiedot

DIAK KALASATAMA. Tärkeintä on ammattiin valmistuvien. yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää

DIAK KALASATAMA. Tärkeintä on ammattiin valmistuvien. yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää DIAK KALASATAMA Tärkeintä on ammattiin valmistuvien yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää laadukasta korkeakoulutusta sekä innovatiivista tutkimus- ja kehitystyötä. UUDEN AJAN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta

www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta

Lisätiedot

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE

JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN JOUTSEN INNOITTI ARKKITEHDIT UUSILLE TEILLE YO ZEN on uusi kahden arkkitehdin perustama oululainen design-studio. Parhaillaan työn alla on korusuunnittelua, ja ensimmäinen mallisto "Origami" julkistetaan

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä

L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä S I J A I N T I P R O F I L O I Aktiivinen alue Leppävaara on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityskeskittymistä. Ja syystäkin. Se on strategisesti loistavassa kohdassa,

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA

PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA Rautatieasema KESKUSTA PAASI BUSINESS HOUSE Kauniaistentie KEHÄ 2 Bensowinkuja Kaupungintalo SIJAINTI TURUNVÄYLÄ Out-of-the-box Out-of-the-box on Lujatalon

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot