kontrahti Korkeimman oikeuden komeat puitteet Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Korkeimman oikeuden komeat puitteet Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4 2009"

Transkriptio

1 Kestävät julkiset hankinnat Pertti Kukkonen kesytti betonin Mittarit tilajohtamisen apuna kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Korkeimman oikeuden komeat puitteet

2 Kontrahti Sisältö Toivotamme asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja Kontrahdin lukijoille Rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2010! 4 Korkeinta oikeutta ylväässä ympäristössä Korkein oikeus ehostettiin 200-vuotisjuhlakuntoon. Hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä kiittäen, Senaatti-kiinteistöt 9 Julkisesti kohti kestäviä hankintoja 12 Tietotyö yhä tuottavammaksi ProWork-hanke osoitti yhteistyön ja sosiaalisten prosessien tehostavan tietotyön tuottavuutta. 15 Urbaani valo rakentaa pimeän kaupungin hahmoa Kaupunkivalaistus kasvoi megatrendiksi. Jyväskylä näyttää mallia. 18 Mainettaan parempi betoni 21 Pinnalla Akustinen seinäelementti voi olla myös kaunis. 22 Kruununhaan katseenvangitsija Social- och kommunalhögskolan sai toimivan uudisrakennuksen. 26 Mittarit näyttävät johtamisen suunnan Tilanhallinta on strategisen johtamisen apuväline, jolla luodaan lisäarvoa varsinaiselle ydintoiminnalle. 28 Kolumni Annamari Kaminen 29 Ammattilaisen valinnat 30 Esittelyssä Konnunsuon vankila 31 Uutiset 34 Resumé 18 Mainettaan parempi betoni Pertti Kukkosen betoni taipuu moneksi. Johanna Kannasmaa Tuemme tänä vuonna Vanhustyön keskusliiton toimintaa. 22 Svenska social- och kommunal - högskolan Opiskelijoille uudisrakennus Kruununhakaan. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus 9 Paula Lehtomäki Kestävissä hankinnoissa raha ei ratkaise. 30 Picasso Helsinkiin Noin 200 Pablo Picasson työtä on esillä Ateneumissa 6. tammikuuta asti. Jari Härkönen Jari Härkönen Energia haasteena Energiakysymykset ovat parin viime vuoden aikana nousseet tiedotusvälineissä päivittäiseksi puheenaiheeksi. Syynä ei ole energian kärkiasema maailman suurimpana liiketoiminta-alana, vaan sen merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen tuottajana. Ongelmana sinänsä ei ole käytetyn energian määrä vaan sen laatu. Olisi voitava voimakkaasti vähentää fossiilisten energianlähteiden, toisin sanoen polttoaineiden määrää, ja vastaavasti hiilidioksidista vapaiden, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa tulisi lisätä. Yleisesti uskotaan, että ellei energiahaastetta pystytä ratkaisemaan tällä vuosisadalla, jää 2000-luku historiaan kirjoitetun aikakauden onnettomimpana vuosisatana. Hiilijalanjäljen pienentäminen edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista työtä kaikilla sektoreilla. Rakentamisessa meidän on omaksuttava sellaiset arvot ja estetiikka, jotka saavat oikeutuksensa energiatehokkuudesta. Tämä koskee rakennusten muotokieltä, julkisivuja, rakenteita ja vahvasti myös korjausrakentamista. Emme voi enää taistella tuulimyllyjä vastaan. Matalaenergia ja passiivitalorakentaminen on jo vahvasti priorisoitu Senaatti-kiinteistöjen investointitoiminnassa. Investointiprosessi ja kaikki ohjeistus on käännetty palvelemaan energiahaastetta. Seuraavaksi muutamme koko Senaatti-kiinteistöjen vision ja strategian niin, että niiden ydin on rakennettu toteuttamaan hiilidioksidihaastetta. Uskomme saavamme tässä työssä myös asiakkaidemme tuen. Toivotan asiakkaillemme ja kaikille lehden lukijoille oikein hyvää joulua! Aulis Kohvakka toimitusjohtaja Jari Härkönen

4 Täysistuntosalissa osastosihteeri Taru Välimaa, oikeusneuvos Mikko Tulokas ja projektipäällikkö Pertti Pietilä Pöyry CM Oy:stä. Kaikki kuvat Jari Härkönen 4 kontrahti

5 Korkeinta oikeutta ylväässä ympäristössä Presidentinlinnan viereinen arvokiinteistö antaa hienot puitteet korkeimmalle oikeudelle. Ylimmän tuomioistuimen 200-vuotisjuhlan kunniaksi tilat ehostettiin juhlakuntoon rakentamalla uusi oikeussali, parantamalla ilmanvaihtoa ja lisäämällä tiloihin jäähdytys. Arvokkaat tilat tuovat päätöksiin vakuuttavuutta. Marjo Tiirikka Osoitteessa Pohjoisesplanadi 3 on seissyt jyhkeä kivitalo jo lähes kahden vuosisadan ajan. Korkein oikeus (KKO) ja korkein hallinto-oikeus muuttivat talon kahteen alimpaan kerrokseen vuonna Valtio osti myöhemmin myös viereisellä Helenankadulla sijaitsevan rakennuksen. Korkein hallinto-oikeus muutti Fabianinkadulle vuonna Tänä vuonna tehty remontti liittyi keskeisesti sisäilman laadun parantamiseen.»esimerkiksi istuntosali piti tuulettaa parin tunnin välein. Lisäksi istuntosaliin pääsi ainoastaan Helenankadun puolelle rappuja pitkin, mikä oli etenkin liikuntarajoitteisille hankalaa. Samoin piharakennuksen toimitiloissa oli huono ilmanvaihto», kertoo oikeusneuvos Mikko Tulokas. Arvokiinteistön kunnostajaksi ei ollut tunkua, sillä urakkatarjouksia tuli ainoastaan yksi. Mikko Tulokas arvioi vanhan talon korjaamisen ja siinä mahdollisesti ilmenevien lisäongelmien pelottaneen rakennusurakoitsijoita.»ennen Vuosaaren sataman rakentamista raskas rekkaliikenne ajoi Esplanadia pitkin niin että kristallit vain kilisivät. Puupaaluille rakennettuun perustukseen liittyy omat ongelmansa.» Lopulta ainoa yllätys oli Pohjoisesplanadin puolella olevan kupolin vesivuodon osoittautuminen arvioitua suuremmaksi. Vesikaton korjaaminen aiheuttikin ylimääräisiä kustannuksia, vaikka lopulta budjetti alittui. Sisäilman laatua parannettiin tehostamalla ilmanvaihtoa ja lisäämällä tiloihin jäähdytys. Uudet ilmanvaihtokoneet sijoi- kontrahti

6 Kaikki kuvat Jari Härkönen tettiin nykyisten rakennusten vaipan sisään. Samalla vanhat käyttöön jäävät kanavat nuohottiin ja tiivistettiin. Ilmanvaihtoon lisättiin lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen tuloilmakoneet varustettiin jäähdytyspattereilla. Pääasiallisena lämmitystapana säilyi edelleen vesipatterilämmitys, ja patterit varustettiin uusilla termostaattisilla patteriventtiileillä. Oikeussali sai uuden paikan Näkyvin muutos remontissa oli Helenankadulla sijainneen oikeussalin siirtäminen Pohjoisesplanadin puolelle kolmanteen kerrokseen. Asiakasliikenne saatiin näin keskitettyä pääovesta tapahtuvaksi. Entinen oikeussali muutettiin koulutustilaksi ja kirjasto sai lisätilaa sen aputiloina toimineista huoneista. Kirjaamo sijoitettiin Pohjoisesplanadille sisääntulon yhteyteen. Tilojen sähköasennukset uusittiin ja valaistusta parannettiin lisäämällä valaistustehoja työhuoneissa ja uusimalla valaisimia. Sisätilojen lattia- ja kattopintoja ehostettiin osittain, mutta asetuksella suojellun rakennuksen vanhojen tilojen Info Korkein oikeus, kunnostus 2009 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo Jokinen Oy/ Arja Vehanen-Sinda Pääurakoitsija: NCC-Rakennus Oy, Rakennuttajakonsultti: Pöyry CM Oy Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt arvokas luonne pyrittiin säilyttämään huolella. Merivesi on toisinaan noussut Kauppatorille asti, ja tähän yritettiin varautua tehos tamalla kellaritilojen pumppujärjestelmää. Mikko Tulokkaan mielestä tilat ovat aiempaa käyttäjäystävällisemmät ja toimivammat. Nyt korkeimman oikeuden työ saattaa jatkuu aiempaa toimivammissa tiloissa noin 80 työntekijän voimalla. 6 kontrahti

7 Korkein oikeus 200 vuotta Korkein oikeus viettää tänä vuonna maamme ylimmän lainkäytön historiaan liittyvää merkkivuotta. Lokakuun 2. päivänä tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun autonomisen Suomen ylintä lainkäyttöä edustanut hallituskonseljin oikeusos asto aloitti toimintansa. Vuonna 1816 hallituskonseljin oikeusosasto muuttui senaatin oikeusosastoksi. Suomen itsenäistyttyä oikeusosastosta tuli vuonna 1918 korkein oikeus. Uusi oikeussali (ylhäällä vas.) täyttää kansainväliset kriteerit. Korjaus töissä noudatettiin Museoviraston toivetta: tehtiin vain se, mikä oli välttämätöntä. Seinään jätettiin näkyville myös alkuperäistä pintaa (alhaalla oik.).»on hienoa, että henkilökunta sai jo alkuvaiheessa tehdä oman kartoituksen ja kertoa muutostarpeista. Sisäilmakin on selvästi muuttunut paremmaksi.» Arvokkaat tilat tukevat päätöksiä Kun aiemmin kaikista hovioikeuden päätöksistä sai valittaa korkeimpaan oikeuteen, valitustulva ruuhkautti käsittelyt. Käytäntöä muutettiin vuonna 1980 niin, että ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttävästä KKO:sta tuli pääasiassa ennakkotapauksia ratkaiseva tuomioistuin. Jos alempien tuomioistuinten päätöksistä halutaan valittaa, esittelijä esittelee tapauksen kahdelle oikeusneuvokselle eli KKO:n jäsenelle. Mikäli valituslupa myönnetään, asia ratkaistaan tavallisesti viiden jäsenen muodostamassa jaostossa. kontrahti

8 Seiniä koristaa moderni ja historiallinen taide. Mari Rantasen työ "Only a Matter of Time" lainattiin Kiasmasta. Tietopalvelupäällikkö Marjut Kokko on saanut huoneeseensa Ateneumista lainatun Magnus Enckellin teoksen "Lukusali" vuodelta Vuosittain myönnetään valituslupaa. Kaikista hakemuksista lähempään tutkintaan otetaan 6 7 prosenttia.»olennaista ei ole se, muuttuuko päätös vai ei. Päätehtävämme on antaa yleisemmin sovellettavia oikeusohjeita. Annamme lakia täydentäviä kannanottoja ja ennakkopäätöksiä käsittelemällä yksittäisiä juttuja.» Oikeusneuvoksen mielestä arvokkaat tilat tukevat korkeimman oikeuden päätöksiä.»tuomioistuimeen joutuva uskoo tietenkin olevansa oikeassa. Jotta asianosainen tulisi vakuuttuneeksi tuomion oikeellisuudesta, komeista puitteista on kieltämättä apua», Mikko Tulokas uskoo. Pohjoisesplanadi 3:n historiaa Merikapteeni Carl-Gustaf Castegren rakennutti vuosina kodin osoitteeseen Pohjoisesplanadi 3. Suunnittelijana toimi arkkitehti Pehr Granstedt, jonka käsialaa on myös alun perin yksityiskäyttöön tehty Presidentinlinna. Muutaman omistajan jälkeen kiinteistö päätyi vuonna 1883 kaartinkapteeni Hugo Standertskjöldille, ja siitä kehkeytyi vuosikymmeniksi Helsingin seurapiirien kohtaamispaikka. Rakennus korotettiin kolmikerroksiseksi ja se sai nykyisen uusrenessanssisen ulkoasunsa. Pohjakerroksessa sijaitsi liiketiloja, ylimmän kerroksen tiloja vuokrattiin asuin- ja toimistokäyttöön. Standertskjöld asui rakennuksen toisessa kerroksessa kuolemaansa asti vuoteen 1931, jonka jälkeen perilliset luovuttivat kiinteistön Suomen valtiolle perintöverojen kuittaamiseksi. Korkein oikeus ja korkein hallintooikeus muuttivat talon kahteen alimpaan kerrokseen vuonna Tilojen käytyä ahtaaksi valtio osti vuonna 1978 myös viereisen Helenankatu 3:ssa sijaitsevan rakennuksen, jossa toimi Helsingin Pantti Oy. Korkein hallinto-oikeus muutti Fabianinkadulle vuonna Suomalaisen taidemaalarin Oscar Kleinehin ( ) maalauksessa Korkeimman oikeuden rakennuksessa on vielä kaksi kerrosta. Maalauksen omistaa Stockmann-museo. 8 kontrahti

9 Jari Härkönen Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain 27 miljardin euron arvosta. Nyt ympäristöministeriö ohjaa valtiota ja kuntia kohti kestäviä hankintoja. Tavoitteena on vähentää tuntuvasti sekä ympäristökuormitusta että ilmastovaikutuksia. Vesa Ville Mattila Hallituksen keväällä tekemän periaatepäätöksen mukaan julkinen sektori ryhtyy nykyistä ripeämmin edistämään kestäviä hankintoja. Viimeis tään vuonna 2015 kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökulma. Kuntien ja valtion paikallishallintoa puolestaan kehotetaan sisällyttämään ympäristöseikat vuonna 2010 vähintään neljänneksessä ja vuonna 2015 puolessa hankinnoista. Lisäksi valtion keskushallinto ja virastot velvoitetaan asettamaan omat energiansäästötavoitteensa ja laatimaan suunnitelmat niiden saavuttamiseksi. Julkisissa organisaatioissa otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmät tai -ohjelmat vuoden 2010 aikana. Julkisesti kohti kestäviä hankintoja kontrahti

10 »Mittavat ilmasto- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet edellyttävät julkishallinnolta nopeita toimintata pojen muutoksia. Haluamme näyttää esimerkkiä ja osaltamme vahvistaa ympäristöteknologian kehittämistä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii avainhenkilöiden sitoutumista, pelkkä periaatepäätös ja paperinivaska eivät vielä vie pitkälle», sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Paljon potentiaalia ja haasteita Eniten kestävän hankinnan potentiaalia Lehtomäki arvioi löytyvän kaikkein haasteellisimmilta alueilta. Kysymykseen tulevat rakentaminen ja kiinteistönhoito, ruokahuolto, logistiikka ja liikenne.»kestäviä hankintoja koskeva periaatepäätös ei tyydy pelkkiin pyrkimyksiin, vaan se sisältää lukuisia konkreettisia tavoitteita, joita pystytään mittaamaan», sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki.»Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista.» Kiinteistönhoidossa periaatepäätös ohjaa hankkimaan nykyistä enemmän uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.»kaikki energiantuotantomuodot ovat kuitenkin tavalla tai toisella haitallisia ympäristölle. Ei edes uusiutuvan energian hyödyntäminen oikeuta tuhlaamaan energiaa», Lehtomäki muistuttaa. Uudisrakentamisessa hallitus neuvoo aluksi suosimaan matalaenergiaratkaisuja ja jatkossa passiivitaloja.»energiatehokkuusvaatimusten kiristäminen on selvä suunta, vaikka esimerkiksi passiivitaloa ei meillä vielä yksiselitteisesti määritellä. Tarvitsemme sitä varten lisää tarkkoja tutkimuksia ja selvityksiä», Lehtomäki toteaa. Raha ei ratkaise Euroopan unionin lainsäädäntö ja Maailman kauppajärjestö WTO edellyttävät, että julkisissa hankinnoissa noudatetaan taloudellisuuden, avoimuuden, kilpailun, syrjimättömyyden ja tavaroiden vapaan liikkumisen periaatteita. Ympäristökriteerien asettaminen yhdeksi hankintakriteeriksi ei ole EU:n komission mukaan ristiriidassa tavaroiden vapaan liikkumisen tai tarjoajien syrjimättömän kohtelun kanssa.»suomessa on valitettavan yksioikoinen käsitys hinnan etulyöntiasemasta muiden kriteerien joukossa. Kilpailu- ja hankintalainsäädäntömme ei velvoita 10 kontrahti

11 Jari Härkönen asettamaan hintaa ratkaisevaksi tekijäksi», Lehtomäki huomauttaa. Huomionarvoista kestävän kehityksen hankinnoissa on se, etteivät ne maksa muita enemmän päinvastoin. PricewaterhouseCoopers Oy arvioi EY:n komission toimeksiannosta vihreiden hankintojen vaikutuksia hankintabudjettiin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimuksen mukaan ympäristönäkökulman sisällyttäminen hankintoihin voi vähentää organisaation hankinta- ja käyttökuluja keskimäärin prosentin verran. Kasvihuonekaasupäästöt kevenevät samalla noin 25 prosenttia. Koska kestävät hankinnat ja innovaatiot usein kulkevat käsi kädessä, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes työstää parhaillaan rahoitusmallia, joka madaltaisi kynnystä hankkia uutta ympäristöteknologiaa. Neuvonta nousee avainasemaan Ympäristökriteerien korostaminen nostaa avainasemaan tarjouspyynnön laatimisen. Sen ja monen muun kestävän hankinnan edellyttämän taidon omaksuminen edellyttää neuvontaa. Vauhdittaakseen ja tukeakseen organisaatioiden oppimisprosessia ympäristöministeriö aikoo pistää pystyyn maksuttoman sähköisen tietopankin. Se tulee tarjoamaan tietoa muun muassa kestävän hankinnan kriteereistä ja parhaista käytännöistä.»valmistelemme myös käyttötukipalvelun perustamista», Lehtomäki kertoo. Motiva Oy:n yhteydessä jo toimii ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu. Kymmenkunta suomalaista kaupunkia hyödyntää omaa Ekohankintaverkostoaan hankinnoista vastaavien keskustelufoorumina. Kuntaliiton kehittämis- ja konsultointiyhtiö Efektia Oy:n ylläpitämä Hymonet on julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille tarkoitettu hankintojen ympäristötietokanta. Investoinnit isossa roolissa Senaatti-kiinteistöissä kestävät hankinnat liittyvät ennen kaikkea investointeihin eli uudis- ja korjausrakentamiseen. Tehokkain keino tehostaa tilojen energiankäyttöä on kehittää työympäristöä strategisesti.»kestävä hankinta liittyy meillä pitkälti energiatalouteen ja sen ympäristövaikutuksiin. Koska investoinnit joiden määrä vuositasolla nousee noin 300 miljoonaan euroon maksavat enemmän kuin ylläpito, niissä on myös enemmän potentiaalia ympäristön kannalta», sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Juha Muttilainen. Senaatti-kiinteistöjen tehokkaimpana keinona tehostaa energiansäästöä Muttilainen pitää strategista työympäristön kehittämistä. Se tarkoittaa sekä organisaation toimintojen kehittämistä että toimitilojen optimointia. Suomessa asutaan ahtaasti, mutta työpaikoilla toimitaan väljästi.»jos työtiloja saataisiin supistettua noin kolmanneksella 35 neliöstä 25 neliöön työtekijää kohden, vähenisivät tilojen ympäristövaikutukset lähes samassa suhteessa», Muttilainen toteaa. Hyvät ja hankalat tavoitearvot Muttilaisen mielestä hallituksen periaatepäätös kestävän kehityksen edistämiseksi ohjaa oikeaan suuntaan. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa hän luottaa normiohjaukseen. Mutta aiheuttavat määrälliset tavoitteet ongelmiakin. Esimerkkinä mainittakoon rakennusten energiatehokkuusluokkia koskevat vaatimukset erikoisrakennuksissa, esimerkiksi laboratorioissa.»energialuokitus ei voi olla mikään itseisarvo. Monissa energialuokitukseltaan alhaisissa erikoisrakennuksissa piilee enemmän erilaista energiakäytön tehostamispotentiaalia kuin tavallisissa toimistorakennuksissa», Muttilainen arvioi.»tällä alalla joutuu aina tekemään kompromisseja eikä kaikkea voi ottaa huomioon. Silti ohjeiden tulee olla niin selkeitä, että ne pystyy ymmärtämään yksiselitteisesti ja tarvittaessa toteuttamaan.» Muttilainen vertaa rakennuttamisen kokonaisuutta automatkaan.»rakentamisen ketjussa urakoitsija ja suunnittelija ovat ratissa, rakennuttajakonsultti lukee karttaa ja Senaatti-kiinteistöjen kaltainen rakennuttaja opastaa takapenkiltä!» Jari Härkönen kontrahti

12 Tietotyötä tehdään yhä enemmän mutta miten ja millaisin tuloksin? Juuri päättyvä ProWorktutkimushanke osoittaa, että yhteistyö ja sosiaaliset prosessit tehostavat tietotyön tuottavuutta. TIETOTYÖ yhä tuottavammaksi Vesa Ville Mattila Tietotyötä voi vain harvoin tehdä yhdellä tavalla, eikä se yleensä synnytä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Lisäksi perinteiset tuottavuuden mittarit, esimerkiksi tuotos-panos -malli eivät hevin taivu tietotyön mittaamiseen. Tuottava tietotyö on siis ehdottomasti tutkimisen arvoinen asia. ProWork-hankkeessa tuottava tietotyö kiteytyi kolmen tekijän malliin. Siihen vaikuttavat tehtävien vaativuus ja tavoitteet, työympäristötekijät ja vuorovaikutustavat. Siis mitä tehdään, missä tehdään, miten tehdään?»ylipäätään ProWork-hanke on tarkentanut tietoa siitä, mitkä tekijät edistävät tietotyön tuottavuutta, mitkä sitä ehkäisevät unohtamatta hyvinvoin- Tietotyön vaatimaa yhteistyötä varten tarvitaan paikkoja epävirallisille kohtaamisille. Kuvat ovat Microsoftin markkinoinnin ja myynnin toimipisteestä Hollannista. Kaikki kuvat Anne Sundqvist 12 kontrahti

13 tinäkökulmia», toteaa TKK:n tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen yksikön professori Matti Vartiainen. Vartiaisen mukaan neljään kansainväliseen tietotyötiimiin kohdistuneessa tutkimuksessa löydettiin joukko tietotyön esteitä ja edistäviä tekijöitä. Estäviä tekijöitä ovat erityisesti keskeytykset keskittymistä vaativissa tehtävissä, melu, vaikeus löytää kollegoja laajoissa tiloissa ja riittämättömät tietotekniset välineet yhteistyöhön etäällä olevien kanssa. Esimerkiksi langattomat yhteydet, webkamerat ja jopa kännykät usein puuttuivat. Toisaalta juuri kollegat ovat suurin sosiaalinen voimavara. Tietotyötä edistävät läheisyys kollegoihin joko fyysisesti tai virtuaalisesti. ProWork-tutkimushankkeen tulosten mukaan puolet tietotyöstä on yksilötyötä ja puolet ryhmätyötä. Tutkimuspäällikkö Suvi Nenonen TKK:n rakentamistalouden laitoksen toimitilapalvelujen tutkimusryhmästä muistuttaa sekä tiedon että tietotyön sosiaalisesta luonteesta.»tietoa on siellä, missä ihmisiäkin. Yhteistyö ja sosiaaliset prosessit, joissa tieto siirtyy, ovat osa tietotyön tuottavuutta.» Mikä on ProWork-hanke?»Eikä työpaikka merkitsee vain fyysistä ympäristöä, vaan siihen sisältyvät myös sosiaalinen ja virtuaalinen ulottuvuus», Nenonen mainitsee. Työympäristön fyysiset, virtuaaliset ja sosiaaliset voimavarat Työympäristön kehittämiseltä tuottava tietotyö edellyttää muutakin kuin Vuosina toteutetun Tekes-rahoitteisen ProWork-hankkeen perimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät tehostavat tuottavan tietotyön tekemistä ja mitä se vaatii työympäristöltä. Hankkeessa haluttiin myös rakentaa menetelmiä ja työkaluja, jotka auttavat käyttäjäorganisaatioita analysoimaan ja arvioimaan tietotyön edellyttämiä työympäristöjä: fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia työpaikkaresursseja. Kolmas tavoite oli luoda käyttäjäorganisaatioiden tietotyötä edistäviä työympäristöjohtamisen palvelukonsepteja. ProWork-hankkeeseen osallistuivat Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Nokia, HP, NCC, Nordea ja Martela. Hanketta vetivät TKK:n rakentamistalouden laitoksen toimitilapalvelujen tutkimusryhmä ja tuotantotalouden laitoksen työpsykologian ja johtamisen yksikkö. Tutkimushankkeeseen panoksen toi myös Stanfordin yliopisto. Lisätietoja: kontrahti

14 ergonomisia ratkaisuja, työympäristöjohtamiselta muutakin kuin taloudellisten mittareiden tarkastelua.»työympäristön fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia tekijöitä tulee tarkastella niin kokonaisuutena kuin eri näkökulmista. Mielestäni meidän pitää pohtia entistä enemmän esimerkiksi tiimityöskentelyn dynamiikkaa ja mahdollisuuksia», Vartiainen sanoo. Vaikka kyse on tietotyöstä, virtuaalisen ympäristön hyödyntäminen saattaa jäädä hunningolle. Tekniikkaa ei osata kunnolla käyttää eikä esimerkiksi videokonferenssitaitoja hallita. Kartta työympäristön kehittämiseksi Hankkeen tulosten pohjalta kehitettiin työympäristöresurssin johtamisen kehikko ja strategiakartta.»kehikko tarjoaa työympäristöjen tilasuunnittelijoille sekä tietotekniikan ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille pohjan kehittää yhteistyötään», Vartiainen arvioi. Työympäristöresurssin johtamisesta ProWork-hanke löysi neljä toisiinsa limittyvää lähestymistapaa: palvelu-, muutos-, verkosto- ja elämysjohtamisen agendat. Nenosen mielestä erityisesti verkostojohtamiseen ja käyttäjäkokemuksiin perustuvaan elämysjohtamiseen kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota.»positiivisia elämyksiä tarjoava työympäristö lisää työn tekemisen iloa, motivaatiota ja tuottavuutta.»»tuottavuuden kannalta haasteena on saada esille työympäristöön sisältyvä sosiaalinen pääoma. Tietotyön vaatimaa yhteistyötä varten tarvitaan paikkoja epävirallisille kohtaamisille. Siksi työpaikan kahvitila saattaa nousta uuteen arvoon», Nenonen pohtii. Kysymys on tilaratkaisuista, mutta ennen kaikkea niiden ominaisuuksista ja tavasta käyttää niitä. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kolmessa neljästä tietotyöhön keskittyneestä suuryrityksestä kaikilla työntekijällä on edelleen oma työpiste, vaikka monipaikkaisesti tapahtuva työ on arkea. Anne Sundqvist Teoriasta käytäntöön ja päinvastoin»valtaosa organisaation toiminnan menoista aiheutuu itse työstä ja työprosesseista. Työprosessien kehittäminen onkin vaikuttavin tie tuottavuuden parantamiseen», uskoo Senaatti-kiinteistöjen tutkimushankkeen projektipäällikkö Anne Sundqvist. Tietotyöympäristöjen konseptien kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen ydinliiketoimintaan. Laaja-alainen, useiden eri alojen asiantuntijoiden yhteistyö on asiakaskohtaisten ja toimipisteverkoston asiakasratkaisujen kehittämisessä jo arkea. Kuitenkin strategiaa palveleva sekä työympäristön fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia osa-alueita integroiva toiminta tarjoaa käytännössä vielä paljon uusia haasteita. Se edellyttää entistä enemmän esimerkiksi moniammatillisuutta ja verkottumista. Mikä tietotyö? Tietotyössä on kyse siitä, että työ on siirtynyt käsistä korviemme väliin. Tietointensiivistä työtä tehdään usein tieto- ja viestintäteknologian avulla. Lähde: Wikipedia Kolme teesiä tietotyöympäristöstä: 1. Työympäristöjen tulee tukea ihmisten läheisyyttä ja yhteistoimintaa: projekti tilat yhteiselle työskentelylle ovat tärkeitä. 2. Toimiva IT-infrastruktuuri ja sen käyttämisen kulttuuri ja tavat edistävät tuottavaa tietotyötä. 3. Tietotyö kannattaa tehdä näkyväksi tilassa. Esimerkiksi prototyypit, sähköiset tai fyysiset muistilistat, piirrokset ja mallit auttavat hahmottamaan prosesseja ja kehittymistä. ProWork-hankkeessa Senaattikiinteistöt pystyi yhdistämään oman asiakasprojektinsa teoreettiseen tutkimustoimintaan.»kytkimme tutkijat Kuopiossa toteutettuun Tulevaisuuden TE-toimisto -työympäristökonseptin kehittämishankkeeseen ja saimme hyödyllistä tukea asiakkaan tarpeita vastaavan ratkaisun kehittämiseen. Hankkeen ja lukuisten muiden käytännön toteutusten pohjalta me puolestamme annoimme jatkuvaa palautetta tutkimuksen tarpeista ja hyödynnettävyydestä.» Sundqvistin mielestä tietotyöympäristön osallistavan kehitysprosessin ja ratkaisujen tuottaman lisäarvon todentaminen on edelleen haaste. Eurojen ja neliöiden lisäksi tarkastelussa pitää olla myös asiakas- ja käyttäjäpalau - te kuten esimerkiksi henkilöstöbaro - metri, sidosryhmäkysely ja mielikuvatutkimus. 14 kontrahti

15 Anne-Marjut Rauhala Urbaani valo rakentaa pimeän kaupungin hahmoa Kaupunkitilaa valaistiin pitkään lähinnä funktionaalisesti. Millennium toi mukanaan visuaalisen murroksen, ja esteettis-tekninen urbaani kaupunkivalaistuskulttuuri kasvoi globaaliksi megatrendiksi. Myös kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. kontrahti

16 Kaupunkitilan pysyvän valaistuksen juuret ovat 1600-luvun lopun Pariisissa, jonka kaduille pystytettiin pylväitä ensin kynttilä- ja sitten öljylyhtyjä varten. Siihen asti valonlähdettä oli kuljetettu kädessä. Hehkulampun kehittämisen myötä öljylyhdyt alkoivat lukujen taitteessa myös Suomessa vaihtua sähkövaloksi, mutta valaistuksen visuaalisuuteen saati elämyksellisyyteen ei tuhlattu huomiota: vain pimeässä liikkuvien turvallisuutta varmistettiin. Kauppaliikkeiden valaistut, kooltaan kasvavat näyteikkunat alkoivat vähitellen osallistua urbaanistuvan pimeän tilan valtaukseen, mutta kaupunkien hämäränä pysyneen yleisilmeen pintarakennetta ei puhkaistu kuin lähinnä juhlapäivien ilotulituksilla ja kynttiläkulkueilla luvulla yleistyneiden neonmainosvalojen esittelemä viihteellinen, mutta aktiivisia merkityksiä välittävä ja tuottava kuvasto loi pimeän kaupungin pintastruktuuriin ensimmäisen tietoisen visuaalisen, urbaanin kerroksen. Mainosvalot ovatkin osa prosessia, joka on muuttanut pimeän kaupungin siellä liikkuvalta visuaalista lukutaitoa vaativaksi kuvastoksi ja tekstiksi. Elämysteollisuus synnytti valaistustrendin Kaupunkitilan valaistuksen olemus alkoi ratkaisevasti muuttua vasta 1990-luvulla, jolloin elämysteollisuus asettui osaksi länsimaista yhteiskuntaa. Myös sähköva laistussuunnittelu siirtyi pitkän teknisen kehityskauden jälkeen uuteen vaiheeseen: turvallisuuden lisäksi myös kaupunkitilan valaisemisen tavoitteiksi määriteltiin viihtyisyyden, visuaalisten kokemusten ja esteettisten elämysten tuottaminen. Kun ymmärrettiin, että tekniset inno- Vuonna 2003 Jyväskylä julistautui valon kaupungiksi. Jyväskylälle voitto kansainvälisessä valaistuskilpailussa Jyväskylän kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden pitkäjänteinen ja tuloksekas työ kaupunkivalaistuksen kehittäjänä on saanut merkittävän, kansainvälisen tunnustuksen. Kaupunki sai kansainvälisen city.people.light-kilpailun ensimmäisen palkinnon euroa. Palkinto ja siihen liittyvä euron rahasumma luovutettiin Jyväskylän edustajille kansainväli sen valon kaupunkien yhdistyksen yleiskokouksen yhteydessä lokakuussa Etelä-Koreassa. Puolueettomista valaistusalan ammattilaisista koostuvan kilpailujuryn mielestä Jyväskylässä on osattu erinomaisesti hyödyntää valaistuksen mahdollisuudet kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä. Valaistus on olennainen osa Jyväskylän kaupunki-identiteettiä: se on energiatehokasta, valosaastetta vähentävää ja turvallisuutta parantavaa sekä kohottaa asukkaiden elämänlaatua. Jyväskylä sai erityisesti kiitosta siitä, että valaistusta on laajamittaisen kaupunkisuunnittelun lisäksi osattu hyödyntää myös pienemmissä, julkisissa tiloissa kuten puistoissa, joissa valo on suoraan kosketuksissa ihmisiin. City.people.light-kilpailun järjestävät vuosittain monikansal linen elektroniikka-alan yritys Philips ja kansainvälinen valon kaupunkien yhdistys LUCI (Lighting Urban Community International). Kilpailun tarkoituksena on edistää valon käyttöä kaupunkien kehittämisen olennaisena osatekijänä. Nyt seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 20 kaupunkia. Toisen palkinnon sai Kiinan Hangzhou ja kolmannen Sveitsin Lachen. Viime vuonna kilpailun voitti Etelä-Korean pääkaupunki Soul. vaatiot mahdollistavat samanaikaisesti sekä energiankulutuksen hillitsemisen että valaistuksen lisäämisen, pimeän ajan kaupunkiympäristöjä ryhdyttiin piirtämään, maalaamaan ja värittämään valolla jopa aivan uusiksi maailmoiksi saakka. Urbaani, esteettis-tekninen valaistus ajattelu erottaa toisistaan kaksi eri julkisen kaupunkitilan areenaa, päivänvaloisan ja yönpimeän, ja ymmärtää, että niiden ilmiasut, merkitykset ja tulkinnat ovat erilaisia. Pimeyden uhkaa vastaan ei enää taistella yrittämällä muuttaa pimeä ympäristö päivänvaloisan kaltaiseksi, vaan pimeälle kaupungille hyväksytään oma kielioppinsa. Tämän päivän ammattimaiset valaistussuunnittelijat yhdistävät estetiikkaa ja tuoreinta tekniikkaa innovatiivisin tavoin, draaman ja kuvataiteen keinoja hyödyntäen. Yleissuunnitelmia tehdään ahkerasti Maailman kaupunkien 1990-luvun puolivälissä aloittama valaistuksen yleissuunnitelmien suosio levisi pian myös Suomeen. Jyväskylä hyödynsi ensimmäisten joukossa esteettis-teknisen kaupunkivalaistuskulttuurin tarjoamat valaistusajattelun mahdollisuudet ja teetti vuonna 2000 suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin apuvälineeksi keskustan ja lähialueiden ulkovalaistuksen yleissuunnitelman. Helsinki sai yleissuunnitelmansa vuonna 2003, Hämeenlinna ja Tampere pari vuotta myöhemmin. Nykyisin valais- Jyväskylän kaupunki/juhana Konttinen 16 kontrahti

17 tuksen Master Planeja laaditaan jo yleis esti vähintään kaupunkien keskusta-alueille. Vuonna 2003 käynnistyneen stra tegisen Valon kaupunki -hankkeen myötä Jyväskylä julistautui valon kaupungiksi ja sitoutui kehittämään alueensa ulkovalaistusta eheäksi kokonaisuudeksi. Hankkeen puitteissa on paitsi rakennettu Jyväskylään noin 60 pysyvää valaistuskohdetta puistoja, aukioita, rakennuksia, katuja, siltoja, taideteoksia myös opastettu kuntalaisia ja ammattilaisia kaupunkivalaistuksen toteuttamisessa tavoitteena niin turvallisuuden ja viihtyisyyden kuin matkailuimagon parantaminen. Hankkeen myötä kaupunkiin kotiutui myös kahden vuoden välein järjestettävä, urbaanin kaupunkivalaistuksen mahdollisuuksia esittelevä ja pohtiva Valo on Jyväskylässä -tapahtuma. kokemusta: esimerkiksi 68 prosenttia vastaajista pitää valaistua näkymää Jyväsjärven yli itselleen läheisenä kotimaisemana. Lisäksi valaistuksella on vaikutusta muun muassa kotikaupungin koettuun imagoon, sillä 83 prosenttia kokee runsaiden valaistuskohteiden tukevan Jyväskylän julkisuuskuvaa ajan hermolla elävänä kaupunkina. Artikkeli perustuu toimittaja, taidehistorioitsija Anne-Marjut Rauhalan pro gradu -työhön Valaistus kaupunkitilan tekijänä. Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi. Uudenlainen valaistus miellyttää Vuoden 2009 helmikuussa Jyväskylässä toteutetun asukaskyselyn mukaan urbaani valaistus on nykyisin luonnollinen ja tärkeä osa pimeän ajan arkiympäristöä. 90 prosenttia vastaajista ilmoittaa pitävänsä siitä, että arkkitehtuuria, taidetta, puita tai esimerkiksi siltoja valaistaan ja 82 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että oma arkiympäristö on pimeällä kauniisti valaistu. 84 prosenttia vastaajista kokee, että viime vuosina toteutetut valaistuskohteet ovat lisänneet kaupungin viihtyisyyttä. 54 prosenttia vastaajista kertoo valaistuskohteiden lievittäneen myös pimeän vuodenajan aiheuttamaa alavireisyyttään. Valaistus on asettunut myös osaksi asukkaiden henkilökohtaista kotipaikkakontrahti

18 Betoni tunnetaan arkisen harmaana rakennus aineena, jonka mielletään soveltuvan raakoihin rakenteisiin ja peitettäviin pintoihin. Todellisuudessa betoni on upea ja monimuotoinen materiaali, joka tekee vahvasti tuloaan rakentamisen ohella myös taiteen puolelle. Mainettaan parempi Kuvat Johanna Kannasmaa betoni Tuija Holttinen Karkea, tylsä, ikävä, rujo ja ankea. Betoninharmaita määritelmiä, jotka tuntuvat pysyvän kovin sitkeässä, vaikka betonista löydetään jatkuvasti yhä mielenkiintoisempia ja mielikuvituksellisempia ominaisuuksia ja käyttökohteiden määrä monipuolistuu koko ajan. Yksi betonin puolestapuhujista on taiteilija Pertti Kukkonen.»Betoni on hiivatin hieno materiaali. Sen kanssa työskentely tarjoaa jatkuvasti uusia haasteita ja ahaa-elämyksiä», Pertti Kukkonen toteaa ja jatkaa hurahtaneensa betoniin täysillä.»betoni itsessään, sen kemia, muunneltavuus ja haasteet. Käytössä ja työstämisessä on tietenkin omat rajoituksensa, mutta myös aivan älyttömästi käyttämättömiä mahdollisuuksia.» Inspiraatiota ja huimaa innostusta vasti uusia hämmästyksen aiheita kaiken nähneille asiantuntijoillekin.» Betonin uusimmista ominaisuuksista Kukkonen mainitsee läpinäkyvyyden. Läpinäkyvää betonia?»läpinäkyvässä betoniseinässä on betonin kestävyys mutta ennennäkemävälissä. Ensimmäiset taideteoksensa hän teki tästä muiden hylkimästä materiaalista Helsingin Ruoholahteen 1990-luvun alkupuolella. Kukkonen on ollut mukana myös kehittämässä betonin uusia ominaisuuksia alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä.»nautin yhteistyöstä betoniasiantuntijoiden, insinöörien ja arkkitehtien kanssa. Aika paljon työskentelen kuitenkin yksin», Kukkonen kertoo työskentelytavoistaan.»testailen omassa pienessä betonilaboratoriossani ensin keksintöjäni ja betonitehtaiden kanssa tehdään sitten sama isommassa mittakaavassa.» Ryhmätyöskentelyn parhaina puolina Kukkonen pitää kollektiivista inspiroitumista ja innostumista.»tästä työstä nauttii koko ajan ja on hauskaa jakaa ja levittää innostusta ja tietoa muillekin. Betoni tarjoaa jatku- Pertti Kukkonen kiinnostui betonista ja sen kehittämisestä jo 1980-luvun puoli- Pertti Kukkonen käyttää kehittämäänsä läpinäkyvää betonia muun muassa Vantaan Pyhän Laurin siunauskappelissa. 18 kontrahti

19 Betoninkäytön Pelle Peloton Emilia Weckman ja Teresa Rönkä LOCI maisema-arkkitehdit Oy:stä suunnittelivat Arabianrantaan teoksen nimeltä Vene. Pertti Kukkonen toteutti työn. tön valonläpäisy. Takana olevien puiden tai ihmisten varjot piirtyvät upeasti läpinäkyvän betoniseinän läpi. Tulen käyttämään tätä materiaalia Pyhän Laurin kappelissa.» Vantaan Pyhän Laurin siunauskappelin taideteoksesta järjestettiin viime vuonna suunnittelukilpailu, jonka Pertti Kukkonen voitti ehdotuksellaan Ristin tie. Työ koostuu ison kappelin ja pienen kappelin koko seinän peittävistä reliefeistä ja muurien valaisimista. Kappeli valmistuu syksyllä Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen on syntynyt vuonna 1954 Hämeenlinnassa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Koulutukseltaan Kukkonen on hammasteknikko ja Suomen Kuvataideakatemian koulusta vuonna 1982 valmistunut kuvataiteilija. Hän on tehnyt myös opetustöitä muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa ja Kuvataideakatemiassa sekä viimeksi Bergenin Taidekorkeakoulussa. Kukkosen töitä on ollut runsaasti esillä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä ja kokoelmissa. Pertti Kukkonen käyttää töissään materiaalina puuta, pronssia ja betonia. Hän on kehittänyt betonin esteettisiä ominaisuuksia yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja tehnyt useita alaan liittyviä keksintöjä. Kukkosen ensimmäinen patentoitu betonikeksintö oli kuparibetoni. Innovaatiossa saatiin syntymään sinistä väriä kun betoniin lisätään kuparijauhetta ja betoni käsitellään patinointiaineilla. Uusimpia innovaatioita on kemiallisella värjäysmenetelmällä aikaan saatu ruskea betoni. Monipuolinen osaaja Pitkäaikaisen ja perusteellisen tutkimustyönsä ansiosta Kukkonen on monipuolinen betonin osaaja. Suunnittelun lisäksi hän toimii projekteissa myös betonineuvonantajana. Oman yrityksensä nimissä hän on ollut mukana toteuttamassa muillekin taiteilijoille ja ympäristösuunnittelijoille vaativia betonirakenteita. kontrahti

20 Vuosikymmenien käytännön kokemusten kautta hän tietää kuinka betonia voi tai ei voi käyttää, mikä on järkevää ja mitä erilaisia mahdollisuuksia on hienoon lopputulokseen.»betonitöissä työllä on materiaalin lisäksi suuri merkitys. Esimerkiksi muottityö on erittäin tärkeä työvaihe. Meillä on lavastepuuseppä, joka tekee muottien kanssa ensiluokkaisen tarkkaa jälkeä. Usein betonitöiden»rönttöiseen» fiilikseen ja tahattomasti röpelöiseen jälkeen onkin juuri syynä huolimattomasti tehdyt muotit», Kukkonen huomauttaa. Käyttötaidetta kulkijoille Betonin käyttö näkyvillä paikoilla on Suomessakin etenemässä. Mallia voisi vielä kuitenkin ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa betonia käytetään jo erittäin runsaasti ja monipuolisesti ympäristörakentamisessa. Siitä on seurannut, että betoniteollisuudessakin kiinnitetään enemmän huomiota väribetoneihin ja näkyviin jäävään betoniin. Suomessa puolestaan näkymättömiin ja maan alle jäävä betoni ja sen ominaisuudet on teollisuudessa suurempi kiinnostuksen kohde. Mutta parempaan suuntaan ollaan Kukkosen mukaan ehdottomasti menossa. Toisaalta betonin jalostaminen ja työstäminen uusin menetelmin ei välttämättä aina lisää materiaalin tunnettuutta.»kun väriä ja hiottua pintaa käytetään teoksissa ja rakenteissa, käy helposti niin, ettei katsoja enää tajuakaan materiaalia betoniksi», hän naurahtaa. Kukkonen muistelee matkan varrelle mahtuneen useitakin erityisen mieluisia Betoni jaksaa hämmästyttää kaiken nähneitä asiantuntijoitakin. on pikku hiljaa kehkeytymässä muidenkin arvostamaksi kaunottareksi.»betoni on paljon mainettaan parempi materiaali, kunhan vain ihmiset uskaltautuvat näkemään sen monipuolisuuden.» Kuvanveistäjät alkavat jo oppia käyttämään sitä materiaalina töissään siinä kuin puuta ja metalliakin, itsenäisenä materiaalina. Betonin tuntemusta lisää sekin, että taiteen käyttö ylipäänsä lisääntyy ja taide otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Betonirakennusten yhteyteen sopii myös betoninen taide joko erillisenä tai osana rakennetta.»uskon, että tämä nostaa vähitellen betonin imagoa sellaiseksi laatumateriaaliksi, jota se todellisuudessa on.» Betoni on materiaalina kestävää ja monipuolista, sitä voi valaa, hioa ja värjäprojekteja betonin parissa. Monet mukavista töistä liittyvät ympäristörakentamiseen. Tänä syksynä suunnittelun alla on Espooseen valutekniikalla toteutettava taideteos kevyen liikenteen alikäytävään. Mieleen ovat jääneet myös Kotkaan viime vuonna tehdyt betonipenkit, jotka rikkovat hauskalla tavalla käyttöesineen ja taideteoksen rajoja.»niitä ei ehkä voi sanoa puhtaasti veistoksiksi, mutta eivät ne mitään tavallisia penkkejäkään ole», taiteilija miettii sopivaa termiä.»kannattaa käydä Kotkan keskustassa katsomassa ja istumassa!» Ankanpoikasesta joutseneksi Pertti Kukkosen mielestä betoni on vähän kuin ruma ankanpoikanen, joka 20 kontrahti

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa

HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa HIUKKAVAARA PIKNIK 2012 Työpaja 2, Taide kaupunkitilassa Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa Minna Kangasmaa Lace Square - pylväitä ja silmukoita betoni 450 x 450 x 450 cm 2009 Kaakkurin tori, Oulu Julkinen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tutkimuslaitosseminaari

Tutkimuslaitosseminaari Tutkimuslaitosseminaari Valtion toimitilastrategia Tutkimusympäristöjen tehokkuusmittaus - mitä tulisi mitata 17.11.2014 Juha Lemström Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Valtion sisäisen vuokrajärjestelmän

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

DIAK KALASATAMA. Tärkeintä on ammattiin valmistuvien. yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää

DIAK KALASATAMA. Tärkeintä on ammattiin valmistuvien. yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää DIAK KALASATAMA Tärkeintä on ammattiin valmistuvien yksilöllinen ja ammatillinen kasvu. Se edellyttää laadukasta korkeakoulutusta sekä innovatiivista tutkimus- ja kehitystyötä. UUDEN AJAN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

BULEVARDI 21, HELSINKI

BULEVARDI 21, HELSINKI WWW.BULEVARDI21.FI Sekä rosoinen että kodinomainen JA RIPAUS INDUSTRIAL TWISTIÄ BLVRD21 on oiva esimerkki urbaanista arkkitehtuurista. Se on sopivan rouhea ilman liikaa kiillotettua pintaa. Se saa olon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Tarjouksen hinta on voimassa tämän vuoden loppuun. Vuoden 2018 hankintoihin teemme sitten uuden tarjouksen senhetkisillä hinnoilla.

Tarjouksen hinta on voimassa tämän vuoden loppuun. Vuoden 2018 hankintoihin teemme sitten uuden tarjouksen senhetkisillä hinnoilla. Tjeder Pirjo Lähettäjä: Godenhjelm Mette Lähetetty: 26. lokakuuta 2016 11:58 Vastaanottaja: Henriksson Juha; Tjeder Pirjo Aihe: VL: Tarjouspyyntö Liitteet: Tarjous 2771.pdf Hei, Tässä vielä Iskusta saamani

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot