PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN 1.2. 31.12.2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 2012 PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Suunnannäyttäjä Päivi Ojanen Tampereen kaupunki

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke Kehittämishankkeen lähtökohdat ja taustatiedot Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppaneista ja alkuselvitystyöstä Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteet Vauvaperheryhmä pilotti Lapsiperheiden ja työntekijöiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen Palveluverkosto Majakka kynnyksetön varhaisen tuen perhepiste Eväitä realityyn yseille Kyselyiden ja haastatteluiden tuloksia Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely verkossa Muut kyselyt tuloksia Vauvaperheryhmä pilotti Vanhempien palaute vauvaperheryhmä pilotista Yhteistyökumppaneiden arviointia ja palautetta vauvaperheryhmä pilotin toiminnasta 23 5 Vauvaperheryhmä on jatkossa Meidän vauva 26 6 Majakka kynnyksetön varhaisen tuen perhepiste 30 7 Palveluohjaus hankkeessa Palveluohjauksesta Verkostotyö hankkeessa Verkostoista Moniammatilliset kehittämistyöryhmät.38 9 Hankkeen arviointia Ohjaus ja seuranta Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen johtopäätökset..45 Lähteet Liitteet

3 1 JOHDANTO Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen ( ) tavoitteena oli kehittää jo nimensäkin perusteella palveluohjausta ja vanhemmuuden tukemista monialaisella verkostotyöllä. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke oli neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden sekä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke. Näiden kolmen eri hallinnon lisäksi hankkeessa toimi useita Tampereen kaupungin tuotannon toimijoita sekä järjestöjen ammattilaisia että vapaaehtoisia. Yhteistyötä tehtiin perheiden hyväksi erilaisella kokoonpanolla kuin aikaisemmin. Yhteistyö säilyy myös hankkeen päättymisen jälkeen ja jatkuu lisäksi poikkiyhteistyönä. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke toimi suunnannäyttäjänä perhelähtöisiin palveluihin. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke lähti koordinoimaan vanhemmuuden tukemista Tampereella palveluohjauksellisella sekä monialaisella työotteella. Nykyhetken suomalainen vanhemmuus tarvitsee tukea, tämän osoittavat Pääministeri Jyrki Kataisen Hallitusohjelma, Sosiaali ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Tampereen kaupungin kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia sekä lastensuojelun tilastot Tampereella. Lapsiperheitä haastattelemalla pyrittiin kehittämään heidän käyttämiään palveluita sekä etsimään paras ja pysyvä palautekanava näille palveluille. Työntekijöitä osallistettiin kehittämiseen esimerkiksi kysymällä heiltä: Miten toteuttaisit vanhemmuuden tukemisen, jos sitä ei sitoisi raha eikä resurssit, asenne eikä osaaminen? Ideaalimallissa lapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat työntekijät yhdessä kehittäisivät toimivia sekä tarpeita vastaavia palveluita. Tällöin toiminta lähtisi ennalta ehkäisevästä näkökulmasta, ei aina huoli edellä. Kyselyiden tarkoituksena oli perhepalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Konkreettisena toimintana hankkeessa vanhemmuuden tukemisesta pilotoitiin vauvaperheryhmä toimintana, joka oli synnytyksen jälkeistä monialaista perhevalmennusta. Vauvaperheryhmä toiminta jää elämään hankkeen jälkeen Meidän vauva toimintana. Mahdollisten perheongelmien ennaltaehkäisemistä aikaistettiin tiedonjakamiseksi jo yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille yhteistyössä Tampereen kaupungin ehkäisevän työn, 2

4 nuorisoneuvolan sekä Pyynikin yläkoulun kesken. Lisäksi hanke keräsi lapsiperheiden palveluita yksien kansien alle Tammelan ja Tampellan alueen palveluista sekä toimi palveluohjaajana perheille sekä ammattilaisille. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! Ilman Teitä hankkeen toteuttaminen ei olisi onnistunut: Yhteen kokoontuminen on aloittamista. Yhdessä pysyminen on edistymistä. Yhdessä työskenteleminen on menestystä. 3

5 2 PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKE Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke on neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden sekä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke, jonka Tampereen kaupungin tilaajaryhmä on tilannut (kuvio 1). Hankkeessa tehtiin monialaista yhteistyötä sekä Tampereen kaupungin omien toimijoiden sekä Lasipaja ja Hype hankkeiden kanssa että tamperelaisten järjestöjen toimijoiden kanssa. Kuvio 1. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen yhteishanke (Ojanen 2012) Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli vauvaperheiden hyvinvoinnin tukeminen, jota lähdettiin toteuttamaan perhevalmennuksen laajentamisella ryhmämuotoiseksi synnytyksen jälkeiseen aikaan. Tampereella neuvolatoiminta hoitaa perhevalmennuksen ennen synnytystä. Ryhmäneuvola toteutuu vauvan ollessa kahden kuukauden. Lastenneuvolassa tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia aina lapsen kuuteen ikävuoteen saakka. Tavoite muodostui eri strategioihin ja lastensuojelun tilastoihin perustuen. Yhdeksi tavoitetta konkretisoivaksi toiminnaksi perustettiin vauvaperheryhmä pilotti, jonka toimintaa toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin omien toimijoiden sekä kolman 4

6 nen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen toteutusaika oli ja sitä toteutti yksi hanketyöntekijä, jonka tukena olivat hyvinvointineuvolan koordinaatio sekä seurantaryhmä. Hankkeen etenemistä on kuvattu liitteessä kahdeksan. 2.1 Kehittämishankkeen lähtökohdat ja taustatiedot Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen taustalla ovat Kataisen hallituksen hallitusohjelma, sosiaali ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Tampereen kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia sekä lastensuojelun tilastot Tampereella. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma alkaa otsikolla Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Sanat keräävät alleen ja lupaavat paljon. Hallituksen vanhemmuutta tukevat tavoitteet alkavat vasta luvussa seitsemän, mutta ovat sitäkin laajemmat: perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän nykyisen palvelujärjestelmän kartoitus ja järjestelmän kehittämiskohdat, lapsiperheiden osallistaminen, tulottomien kotitalouksien määrän kasvun ennaltaehkäisy ja tuki, sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen katkaiseminen, ihmisten oman vastuun tukeminen yhteiskunnan ja yhteisöjen avulla, palveluiden, tulonsiirtojen, perheen ja työn yhteensovittaminen, varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalveluiden yhteistyön ja saumattomuuden edistäminen, perhekeskustoiminnan laajentaminen perheiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen, vanhemmuuden tukemisen ja vanhempien parisuhdeneuvonnan kehittäminen ja lisääminen, toimien tehostaminen huostaanottojen vähentämiseksi, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, laitosvaltaisuuden purkaminen, perhekeskeisyys, turvakotipalvelujen lisääminen sekä ikääntyvän väestön tarpeiden huomiointi. Yksinhuoltajien asema on erityistarkastelussa (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 55, 62.) Sosiaali ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 kirjaa, että lapsiperheiden palveluista on muodostettava saumaton kokonaisuus, lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivottava yhteen yli toimialarajojen, aikuis ja lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja kasvatus ja perheneuvoloiden on tarjottava perheille kokonaisvaltaista tukea ja täydennettävä peruspalveluja. Tehokas palve 5

7 luohjaus varmistaa lapsiperheiden tuen (Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali ja terveyspolitiikan strategia 2011,11 13.) Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita vanhempien näkökulma raportin (2011) tarkoituksena on lapsen mahdollisen eriarvoistumisen ja terveyserojen kasvun ehkäisy. Perheiden kokemukset palveluista ovat, että palvelut ovat hyviä, mutta hajanaisia. Tiedon puute ja riittämättömyys palveluketjussa nousee myös vahvasti esille. Riittämätöntä tukea perheet kokevat saavansa parisuhteeseen, mielenterveys ja päihdeasioihin sekä taloudellisiin asioihin. Perheet kaipaavat lisää myönteistä palautetta, yksilöllisyyttä, henkilöstön riittävyyttä ja pysyvyyttä sekä vertaistukiryhmiä. Raportti osoittaa, että perheet hoitaisivat kipeimmät asiat mieluiten kotona. Perheet itse toivovat tuen tarpeen tunnistamista ja siihen vastaamista varhaisemmassa vaiheessa, lasten ja perheiden tasavertaisen osallistumisen mahdollisuutta sekä palvelujen koordinointia ja yhteistoimintaa, etenkin lapsen ja perheen siirtymävaiheissa. Samankaltainen THL:n raportti Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta (2011) osoittaa, että suunnittelussa ja päätöksenteossa suurin painoarvo on kunnan taloudellisella tilanteella ja ylimmän johdon näkemyksellä. Vähiten painoarvoa on lapsiperheiden näkemyksellä ja tutkimustiedolla. Tampereen kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia tavoittelevat lasten ja nuorten palveluiden asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä sekä palveluohjausta ja vanhemmuuden tukemista. Lastensuojelun tilastot osoittavat, että Tampereella pienten lasten kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet, syynä ovat olleet vanhempien päihteiden käyttö, jaksamattomuus ja osaamattomuus huolehtia lapsen perushoidosta. Samoin lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, pienten lasten ja odottavien vanhempien erotapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti sekä pienten lasten vanhempien avun tarve arjessa on nähtävissä (Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankesuunnitelma 2012, 2 3.) Vuonna 2010 tehtiin 2241 lastensuojeluilmoitusta 1505 eri lapsesta. Vastaavasti vuonna 2011 tehtiin 2559 lastensuojeluilmoitusta 1689 eri lapsesta. Eniten ilmoituksia tehtiin 0 6 vuotiaista lapsista. (Asiakastietojärjestelmä Effican lastensuojelun tilastot 2011, Tampereen kaupunki.) 6

8 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke pyrki vastaamaan näihin taustamateriaaleihin tukemalla vanhemmuutta monialaisella verkostoyhteistyöllä, vanhempien ja työntekijöiden osallistamisella kehittämiseen sekä palveluohjauksellisella työotteella. Hankkeen toteutusaika oli melko lyhyt, mutta silti hanke kykeni luomaan yhteistyötä eri sektoreiden välille sekä juurruttamaan yhteistä toimintaa lapsiperheiden hyväksi. Heti hankkeen alussa vahvasti nousi myös idea tamperelaisesta perhepisteestä, josta perhe saisi koordinoituja, tasavertaisia sekä voimaannuttavia palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2.2 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppaneista ja alkuselvitystyöstä Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeella oli useita yhteistyökumppaneita. Osan yhteistyökumppaneista kanssa tehtiin konkreettista yhteistyötä esimerkiksi vauvaperheryhmä pilotissa, osaa haastateltiin vanhemmuuden tukemiseksi tehdyssä selvitystyössä. Kuvioissa kaksi a b kuvataan hankkeen yhteistyökumppaneita ja heidän tahtotilaansa vanhemmuuden tukemiseksi palveluohjauksellisella ja asiakaslähtöisellä otteella. 7

9 Vanhemmuuden parhaaksi Kuvio 2 a. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppanit vanhemmuuden parhaaksi (Ojanen 2012) 8

10 Vanhemmuuden parhaaksi Kuvio 2 b. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppanit vanhemmuuden parhaaksi (Ojanen 2012) 2.3 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteet Laajasta tavoitelistasta tavoitteiksi kirkastuivat nykyisen palvelujärjestelmän kuvaaminen ja järjestelmän kehittämiskohtien kartoittaminen, monitoimijaisen perhevalmennuksen sisältöjen laajentaminen, palveluesitteen Tammelan ja Tampellan alueen palveluista tuottaminen ja tiedonkulun edistäminen sekä varmistaminen (kuvio 3). 9

11 Kuvio 3. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen toteutuneet tavoitteet (Ojanen 2012) Perhevalmennuksen sisältöjen laajentamisen tavoitteena olivat vanhempien tukeminen vauva arjessa sekä parisuhteessa, eri varhaiskasvatusmahdollisuuksien tarjoaminen, vapaa ajan toimintojen esittely, vertaistuen mahdollistaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Perhevalmennuksen sisällöt toteutettiin yhteistyössä kaikkien toimintasektoreiden kanssa. Ideaalimallissa monitoimijainen perhevalmennus jäisi pysyväksi ja kattavaksi toiminnoksi, joka näin osaltaan tukisi vanhemmuutta, edistäisi yhteisöllisyyttä sekä ehkäisisi huostaanottojen määrää. Ideaalimalli toimisi alueellisesti keskitetysti ja monitoimijaisuus jakaisi resurssit sekä kulut, jolloin mikään toimijataso ei kuormittuisi kohtuuttomasti. Palveluverkosto saatettiin verkkoon palvelemaan sekä lapsiperheitä että ammattilaisia. Ideaalimallissa verkosta löytyvä palveluverkosto tarjoaisi vanhemmille tiedon koko kaupungin tarjoamista lapsiperheiden palveluista sekä tavoittaisi ne vanhemmat, joille riittää verkosta löytyvä vanhemmuutta tukeva materiaali. Esimerkkinä Eväitä vanhemmuuteen tietopaketti, josta löytyisi kattavasti tietoa muun muassa vauvan kehityksestä ja arjen rytmistä sekä parisuhteen merkityksestä. Tietopaketti sisältäisi mahdollisesti myös yhteystietoja, vauvaloruja sekä muistilistan, joka muistuttaisi muun muassa päivähoitohakemuksen jättämisen ajankohdasta. Ammattilaisille olisi oma palveluverkostonsa, josta löytyisi tietoa palveluohjauksen hengessä. 10

12 2.3.1 Vauvaperheryhmä pilotti Tampereella äitiysneuvola toteuttaa ennen synnytystä annettavaa perhevalmennusta. Vauvaperheryhmä pilotti (liite 1) oli synnytyksen jälkeistä vanhemmuuden tukemista, jollaista ei Tampereella aikaisemmin ole ollut. Vauvaperheryhmä pilottiin perheet ohjautuivat oman neuvolan terveydenhoitajan kautta sillä perusteella, että perheessä oli sopivan ikäinen vauva (liite 15). Vauvaperheryhmä pilotin tapaamisten sisällöt (liitteet 2 4) olivat huolella suunniteltu ja toteutettu perheiden kanssa toimivien Tampereen kaupungin sekä järjestöjen ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena oli myös, että vanhemmat nostaisivat perheensä asiantuntijoina esiin itselleen tärkeitä keskusteluaiheita. Vauvaperheryhmä pilottia avataan tarkemmin luvussa kuusi. Vauvaperheryhmä toiminta jatkuu tulevaisuudessa Meidän vauva toimintana, jota avataan luvussa seitsemän. Vauvaperheryhmä pilotin tarkoituksena oli tukea vanhemmuutta jakamalla tietoa palveluista ja keskustella vauvan kehitysvaiheeseen sopivista aiheista, unohtamatta vanhemmuutta yleensä sekä parisuhdetta. Vauvaperheen arjessa riittää monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joita on huojentavaa jakaa samassa tilanteessa olevien kanssa. Vauvaperheryhmä pilotissa oli mahdollista tutustua muihin vanhempiin ja jatkaa yhteydenpitoa mahdollisesti vapaa ajallakin Lapsiperheiden ja työntekijöiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen Lapsiperheitä haastattelemalla on pyritty kehittämään heidän käyttämiään palveluita sekä etsimään paras ja pysyvä palautekanava näille palveluille. Lapsiperheille on ollut verkossa kysely teemalla Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa (liite 6). Työntekijöitä on osallistettu kehittämiseen esimerkiksi kysymällä heiltä: Miten toteuttaisit vanhemmuuden tukemisen, jos sitä ei sitoisi raha eikä resurssit, asenne eikä osaaminen? Ideaalimallissa lapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat työntekijät yhdessä kehittäisivät toimivia sekä tarpeita vastaavia palveluita. Tällöin toiminta lähtisi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, ei aina huoli edellä. 11

13 2.3.3 Palveluverkosto Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen alkumetreillä hanketyöntekijä kartoitti lähes kaikki Tampereella toimivat lapsiperheitä palvelevat kaupungin omat sekä järjestöjen ja yksityisten järjestämät palvelut. Palvelut koottiin liikennevalo mallilla, jossa vihreän alueella ovat hyvin toimeen tulevat perheet, keltaisella pienen huolen perheet ja punaisella suuren huolen perheet (liite 9). Palveluista koottiin paperiesite Tammelan ja Tampellan alueen palveluista, jotka samalla palvelivat vauvaperheryhmä pilotin perheitä (liite 16). Tarkoituksena oli, että palveluverkosto löytyy linkkinä Tampereen kaupungin verkkosivuilta myös sähköisessä muodossa kolmannen sektorin palveluiden osalta. Sähköinen linkki jäi vielä toteutumatta. Tämä tarve nousi esille myös vanhemmille verkossa toteutetusta kyselystä: Lapsille suunnatuista tapahtumista, kerhoista, järjestöjen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista jne. voisi koota omat nettisivut, joille linkki kaupungin sivuilta. Tämä idealla, että kaikki lapsiperheitä koskeva tieto olisi koottu saman sateenvarjon alle. (Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely 2012.) Ideaalimallissa verkosta löytyvä palveluverkosto tarjoaisi vanhemmille tiedon koko kaupungin tarjoamista lapsiperheiden palveluista sekä tavoittaisi ne vanhemmat, joille riittää verkosta löytyvä vanhemmuutta tukeva materiaali. Esimerkkinä Eväitä vanhemmuuteen tietopaketti, josta löytyisi kattavasti tietoa muun muassa vauvan kehityksestä ja arjen rytmistä sekä parisuhteen merkityksestä. Tietopaketti sisältäisi mahdollisesti myös yhteystietoja, vauvaloruja sekä muistilistan, joka muistuttaisi muun muassa päivähoitohakemuksen jättämisen ajankohdasta. Ammattilaisille olisi oma palveluverkostonsa, josta löytyisi tietoa palveluohjauksen hengessä Majakka kynnyksetön perhepiste idea Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen johtopäätös tamperelaisten lapsiperheiden vanhemmuuden tukemiseksi sekä palveluohjauksen toteuttamiseksi oli kynnyksettömän perhepiste Majakan perustaminen. Ajatus lähti THL:n tutkimuksista, perheiden ja asiantuntijoiden vastauksista kyselyihin sekä palveluiden saattamisesta asia 12

14 kaslähtöisempään suuntaan. Ajanhenki sekä perheiden tarpeet nostivat esiin tuen saamisen yhdeltä luukulta sekä ilman leimautumista matalan kynnyksen palveluista. Majakka versioi tamperelaista ikäpiste Kotitoria. Majakan toimintaa avataan enemmän luvussa kahdeksan Eväitä realityyn yseille Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen näkökulmasta vanhemmuutta tulisi tukea ennaltaehkäisevämmin mahdollisimman varhain. Eväitä realityyn yseille kokonaisuus on suunniteltu yhdessä Tampereen kaupungin ehkäisevän työn, nuorisoneuvolan sekä Pyynikin yläkoulun kanssa (liite 5). Kokonaisuus pyrkii antamaan lähtöeväitä perusopetuksesta lähteville yhdeksäsluokkalaisille. Tarkoituksena on keskustella yhdeksäsluokkalaisten kanssa tulevaisuuden mahdollisesta parisuhteesta ja perheelämästä sekä nuoria itseään askarruttavista kysymyksistä toukokuussa Tavoitteena on, että nuoret saavat tietoa siitä, miten toimia parisuhteessa tai perhe elämässä sekä mistä hakea tarvittaessa tukea ongelmiin. Päätavoitteena on, että nuori ei jää jatkossakaan yksin mieltä askarruttavien kysymysten tai ongelmien kanssa. 13

15 3 KYSELYIDEN JA HAASTATTELUIDEN TULOKSIA Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeessa tehtiin paljon erilaisia kyselyitä ja niillä oli suuri merkitys. Tampereen kaupungin verkkosivuilla avoinna oli kolme kuukautta kysely Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa (liite 6). Lisäksi kyselyt toteutettiin leikkitoimintakeskus Huushollin, Tampereen Ensi ja turvakoti Ry:n Annantuvan sekä nyt jo lopetettujen perheryhmien asiakkaille. Päiväkodin johtajia osallistettiin kehittämiseen kysymyksellä Miten päiväkoti voi tukea, palvelulla ja ohjata kohtaamiaan vauvaperheitä? Myös Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmän sosiaalialan tutkinnon opiskelijoita lähestyttiin kysymyksellä Mitä tietoa, tukea ja apua vauvaperhe tarvitsee? Kaikkiaan kyselyihin vastasi 155 henkilöä. Kyselyiden lisäksi sosionomi AMK opiskelija Outi Saarimäki tekee opinnäytetyön vauvaperheryhmä pilotista. Opinnäytetyö valmistuu keväällä Kaikki kyselyt litteroitiin ja teemoiteltiin. Kyselyistä nousivat samat teemat (kuvio 7), joita toivottiin lapsiperheiden palveluiden sisältöihin. Selkein tarve oli palveluiden kynnysten madaltaminen sekä perheen jaksamisen tukeminen. Myös palveluohjaus sekä palvelujen löytyminen kootusti yhdestä paikasta nousivat esiin. Päivähoidon aloituksesta sekä vauvan kehityksestä kaivattiin lisää tietoa. Piirakka 1. Kyselyistä nousseet teemat (Ojanen 2012) 14

16 3.1 Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kyselyn tuloksia Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke kyseli ja haastatteli useita tahoja tavoitteenaan kehittää lapsiperheiden palveluita asiakaslähtöisesti. Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely oli avoinna Tampereen kaupungin verkkosivuilla toukokuusta elokuun loppuun saakka. Kyselyyn vastasi yhteensä 76 tamperelaista, joista äitejä oli 95 prosenttia. Keskimääräinen lasten lukumäärä vastaajaperheissä oli kaksi. Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa verkkokyselyssä (liite 6) kysyttiin palautetta perhepalveluista yleensä. Palautetta tuli varhaiskasvatuksesta, neuvolatoiminnasta, liikunta ja vapaa aikapalveluista, kunnallisista ja yksityisistä terveyspalveluista, Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta, Kelasta, tiedonkulusta sekä palautteesta. Myös päättäjät saivat oman osuutensa palautteesta. Kuvioon neljä a b on kerätty palveluiden toimivat osuudet ja kuvioon viisi a b kehittämistä kaipaavat osiot. Kuvio 4 a. Hyvää palautetta perheiden palveluista Tampereella yleensä (Ojanen 2012) 15

17 Kuvio 4 b. Hyvää palautetta perheiden palveluista Tampereella yleensä (Ojanen 2012) Kuvio 5 a. Kehitettävää palveluissa Tampereella palveluissa yleensä (Ojanen 2012) 16

18 5 b. Kehitettävää palveluissa Tampereella palveluissa yleensä (Ojanen 2012) 3.2 Muut kyselyt tuloksia Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke teki useita kyselyitä verkkokyselyn lisäksi. Kyselyitä tehtiin päiväkodin johtajille, sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille, Annantuvan, leikkitoimintakeskus Huushollin, lopetettujen perheryhmien asiakkaille sekä vanhemmuuden kokemusasiantuntijoille. Kuvio 6. Miten päiväkoti voi tukea, palvella ja ohjata kohtaamiaan vauvaperheitä päiväkodin johtajien ryhmätyön vastauksia (Ojanen 2012) 17

19 Kuvio 7. Mitä tietoa, tukea ja apua vauvaperhe tarvitsee sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden vastauksia (Ojanen 2012) Kuvio 8. Kehitettävää alle kouluikäisten lasten ja perheiden palveluissa Annantuvan, Huushollin, perheryhmien asiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta (Ojanen 2012) 18

20 4 VAUVAPERHERYHMÄ PILOTTI Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteena oli tukea vanhemmuutta synnytyksen jälkeen, koska esimerkiksi lastensuojelun tilastot Tampereella osoittivat selkeän tarpeen tällaiselle toiminnalle. Vanhemmuuden tueksi hankkeessa kehitettiin vauvaperheryhmä pilotti (liite 1 ja 7), jonka etenemistä avataan kuviossa yhdeksän. Kuvio 9. Vauvaperheryhmä pilotin eteneminen (Ojanen 2012) 19

21 Vauvaperheryhmä pilotin ympärille kerättiin asiantunteva verkosto lapsiperheiden kanssa toimivista sekä kaupungin että järjestöjen ammattilaisista (kuvio 10). Tavoitteena oli tukea vanhemmuutta verkoston yhteistyönä. Tavoitteena vanhemmuuden tukeminen verkoston yhteistyönä Kuvio 10. Vanhemmuuden tukeminen monialaisella verkostotyöllä (Ojanen 2012) Vauvaperheryhmä pilotin sisällöt suunniteltiin huolella ja ammattitaitoisesti. Kuviossa 11 on avattu pilotin sisältöjä ja toteutusta. Kuvio 11. Vauvaperheryhmä pilotin tapaamisten sisällöt (Ojanen 2012) 20

22 4.1 Vanhempien palaute vauvaperheryhmä pilotista Vauvaperheryhmä pilottiin osallistuvilta perheiltä kysyttiin joka kerran jälkeen kirjallinen palaute. Palautetta kerättiin esimerkiksi tiloista ja ajankohdan sopivuudesta iltaisin kello , sekä siitä, ovatko iltojen sisällöt vastanneet perheen tarpeita ja ovatko perheet saaneet oikeanlaista tietoa verrattuna vauvan ikään. Piirakat kaksi neljä kertovat perheiden vauva neljä ja kuusi kuukautta tapaamisten vastauksista. Piirakka 2. Vauvaperheryhmän ajankohdan sopivuus perheille (Saarimäki 2012) Piirakka 3. Vauvaperheryhmän sisältöjen vastaavuus perheiden tarpeisiin (Saarimäki 2012) 21

23 Perheet itse toivoivat iltojen sisältöihin lisäksi, että joku Kelasta tulisi kertomaan hoitovapaasta sekä vielä enemmän selvitystä toimijoiden toiminnasta. Oletteko saaneet vauvaperheryhmäpilotista oikeanlaista tietoa verrattuna vauvanne ikään Osittain kyllä 38 % Kyllä 62 % Piirakka 4. Oikeanlainen tieto verrattuna vauvan ikään vauvaperheryhmässä (Saarimäki 2012) Huusholli koettiin yleisesti hyvänä paikkana kokoontua ja lattialla istuminen koettiin mukavampana sekä kotoisampana kuin pöydissä istuminen. Perheet kokivat saaneensa tietoa eri toimijoista, kolmannen sektorin palveluista sekä tietoa hampaiden hoidon aloituksesta. Lisäksi perheet olivat saaneet innostusta osallistua Mannerheimin Laivapuiston vauvakerhoon sekä oppineet uusia leikkejä. Perheet kokivat vauvaperheryhmän yhteisenä rauhoittumis ja touhuhetkenä. Lisäksi toivottiin pienryhmäkeskusteluja, jotka olisivat voineet lisätä tutustumista ja yhteydenpitoa herkemmin jatkossakin. Toivetta oli myös siitä, että turhat kysymykset kuten kuinka arki muuttunut vai onko se muuttunut?, jätettäisiin pois. Kehittämisideana ehdotettiin, että voisikin pyytää perheitä mainitsemaan jonkin vanhemmuudessa yllättäneen asian. Kaiken kaikkiaan kiiteltiin toimijoiden ihailtavaa innostuneisuutta ja paneutumista asiaan. Vauvaperheryhmä pilotti tavoitti yhteensä kolmetoista perhettä suunnitellusta kahdestakymmenestä. Isät osallistuivat myös kiitettävästi: yhdeksän Isää osallistui vauvaperheryhmä pilotin tapaamisiin. Toinen ryhmä, joka oli suunniteltu perheille, joissa vauva oli syntynyt maaliskuussa 2012, kohtasi esteitä tiedonkulun ja aikataulun osalta. Tiedonkulku takkuili, koska toisessa neuvolassa oli paljon vaihtuvuutta perheet vauvaperheryhmään kutsuvien terveydenhoitajien osalta. Isä ilta oli suunniteltu toteuttavan jou 22

24 lukuussa, koska silloin vauvat vasta olisivat kymmenen kuukautisia. Tähän Isä iltaan ei tullut yhtään perhettä. Syyksi perheet kertoivat lähinnä sen, että joulu oli liian lähellä. Jatkossa ryhmien toteutukset tapahtuvatkin helmi marraskuussa. Yksi pareista toki oli mennyt naimisiin ja oli Isä illan aikoihin häämatkalla koko perheen voimin, mikä suotakoon riittäväksi ja perhettä yhdistäväksi poissaolon syyksi. 4.2 Yhteistyökumppaneiden arviointia ja palautetta vauvaperheryhmä pilotin toiminnasta Yhteistyökumppaneilta kerättiin pilotin lopettamispalaverissa arviointia ja palautetta professori Noriaki Kanon laatukukka menetelmää mukaillen (kuvio 12 a.). Noriaki Kano, japanilainen professori, jakaa laatuominaisuudet kahteen eri ryhmään: itsestään selviin laatutekijöihin ja puoleensavetäviin laatutekijöihin. Tämä ajattelutapa voidaan konkretisoida käyttämällä laatukukkaa, jossa itsestään selvät piirteet ovat keskustassa ja puoleensavetävät puolestaan toimivat terälehtinä eli houkuttimina. Puoleensavetävät tekijät muuttuvat ajan saatossa itsestään selviksi tekijöiksi. Tuotteen, palvelun tai toiminnan tarjoajan on kehittyäkseen pidettävä huoli siitä, että organisaatiolla tai yrityksellä on aina puoleensavetäviä tekijöitä itsestään selvien tekijöiden rinnalla. (Hokkanen & Strömberg 2006, 20.) Pilotin lopettamispalaverissa Kanon laatukukka menetelmää mukailtiin siten, että kukan keskellä olivat pilotissa hyvin toimineet asiat, punertavilla terälehdillä kehittämistä vaativat asiat ja liloilla terälehdillä parannusehdotukset kehittämistä vaativiin asioihin. Tavoitteena, että kehitettävistä asioista tulee parannusehdotusten myötä hyvin toimivia asioita. Terälehtiin kirjoitettiin niitä asioita, joita kannattaa tavoitella ja joiden eteen kannattaa tehdä vaivaa päästäkseen tavoitteisiin. Tiivistetysti jokainen toimija koki verkostoitumisen ja toisen työhön tutustumisen hyvänä asiana. Kehittämistä vaativat toteuttamisen aikaväli, joka kerran yhtenäinen suunnittelu sekä terveydenhoitajien osallistuminen sekä suunnitteluun että toteuttamiseen perheiden osallisuuden varmistamiseksi. 23

25 Kehitettävää Parannusehdotuksia kehitettäviin kohtiin Kuvio 12 a. Vauvaperheryhmä pilotin arviointia yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (professori Noriaki Kanon laatukukkaa mukaillen Ojanen 2012) Samalla menetelmällä arvioitiin myös omaa toimintaa onnistumisen kokemuksien ja tämän tekisin toisin kysymyksen avulla (kuvio 12 b.). Kehittämisehdotuksia mietittiin myös saman tien. Omia onnistumisen kokemuksia värittivät lähinnä samat asiat, jotka toimivat vauvaperheryhmä pilotissa hyvin: verkostoituminen, oppi toisista toimijoista sekä suunnitteluun osallistuminen tasapuolisesti. Näitä asioita olisi tehty toisin: sitoutettu perheitä jo etukäteen ja myös tapaamisissa, kutsukirjeen (liite) sisältö kirjoitettu konkreettisemmaksi ja iseihin olisi otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Hanketyöntekijän näkökulmasta erityisesti perheiden kutsumiseen pitäisi panostaa. Pilotissa hankaluuksia aiheutti se, että perheiden kutsuminen oli monen välikäden takana, jolloin perheitä ei tavoitettu riittävästi. Palautteesta näkyi selvästi myös kaikkien tahtotila tukea vanhemmuutta aidosti ja ennaltaehkäisevästi. 24

26 Tämän tekisin toisin Kehittämisehdotuksia Kuvio 12 b. Vauvaperheryhmä pilotin arviointia yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (professori Noriaki Kanon laatukukkaa mukaillen Ojanen 2012) Lisäksi kerättiin vielä yleispalaute vauvaperheryhmä pilotista (kuvio 13). Kuvio 13. Vapaa sana ruusut ja risut (Ojanen 2012) 25

27 5 VAUVAPERHERYHMÄ ON JATKOSSA MEIDÄN VAUVA Meidän vauva toiminta jatkaa vauvaperheryhmänä pilotoitua toimintaa. Hankkeessa koottu yhteistyöverkosto säilyy ja elää tarpeen mukaan. Meidän vauva toiminnan koordinointi ja vastuualueet tullaan jakamaan Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, Lasten ja nuorten terveyspalveluiden ja Varhaiskasvatuksen kesken (Kuvio 14). Hyvinvointineuvolan koordinaatioryhmä toimii yhteistoiminta sekä seurantaroolissa. Kuvio 14. Meidän vauva toiminnan koordinointi ja vastuualueet (Ojanen 2012) Meidän vauva toiminta tullaan toteuttamaan (kuvio 15) fyysisesti leikkitoimintakeskus Huushollissa tai keskustan alueen päiväkodissa. Meidän vauva toiminta on kaikille tamperelaisille perheille avointa toimintaa, joka on suunnattu koko perheelle. Tapaamiset tapahtuvat iltaisin ja kerrallaan kohdataan kymmenestä kahteentoista perhettä. Perheiden rekrytointiin on käytettävä riittävästi aikaa sekä huolellisuutta. Keväällä toteutetaan kaksi kolmen tai neljän kerran kokonaisuutta ja syksyllä saman verran. Toteutusaika on helmi marraskuussa. Lisäksi on toiminnan suunnittelupalaveri sekä palauteja arviointipalaveri. Liitteessä seitsemän on kuvattu Meidän vauva palveluprosessin kulku. 26

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 Perhekeskustoiminnan raamit ja rakenteet Riitta Viitala 1.9.2008 PERHEKESKUS Valtioneuvoston periaatepäätös 2003 PERHE hanke 2005 2007 Kumppanuushankkeena STM,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot