PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN 1.2. 31.12.2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 2012 PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Suunnannäyttäjä Päivi Ojanen Tampereen kaupunki

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke Kehittämishankkeen lähtökohdat ja taustatiedot Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppaneista ja alkuselvitystyöstä Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteet Vauvaperheryhmä pilotti Lapsiperheiden ja työntekijöiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen Palveluverkosto Majakka kynnyksetön varhaisen tuen perhepiste Eväitä realityyn yseille Kyselyiden ja haastatteluiden tuloksia Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely verkossa Muut kyselyt tuloksia Vauvaperheryhmä pilotti Vanhempien palaute vauvaperheryhmä pilotista Yhteistyökumppaneiden arviointia ja palautetta vauvaperheryhmä pilotin toiminnasta 23 5 Vauvaperheryhmä on jatkossa Meidän vauva 26 6 Majakka kynnyksetön varhaisen tuen perhepiste 30 7 Palveluohjaus hankkeessa Palveluohjauksesta Verkostotyö hankkeessa Verkostoista Moniammatilliset kehittämistyöryhmät.38 9 Hankkeen arviointia Ohjaus ja seuranta Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen johtopäätökset..45 Lähteet Liitteet

3 1 JOHDANTO Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen ( ) tavoitteena oli kehittää jo nimensäkin perusteella palveluohjausta ja vanhemmuuden tukemista monialaisella verkostotyöllä. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke oli neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden sekä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke. Näiden kolmen eri hallinnon lisäksi hankkeessa toimi useita Tampereen kaupungin tuotannon toimijoita sekä järjestöjen ammattilaisia että vapaaehtoisia. Yhteistyötä tehtiin perheiden hyväksi erilaisella kokoonpanolla kuin aikaisemmin. Yhteistyö säilyy myös hankkeen päättymisen jälkeen ja jatkuu lisäksi poikkiyhteistyönä. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke toimi suunnannäyttäjänä perhelähtöisiin palveluihin. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke lähti koordinoimaan vanhemmuuden tukemista Tampereella palveluohjauksellisella sekä monialaisella työotteella. Nykyhetken suomalainen vanhemmuus tarvitsee tukea, tämän osoittavat Pääministeri Jyrki Kataisen Hallitusohjelma, Sosiaali ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Tampereen kaupungin kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia sekä lastensuojelun tilastot Tampereella. Lapsiperheitä haastattelemalla pyrittiin kehittämään heidän käyttämiään palveluita sekä etsimään paras ja pysyvä palautekanava näille palveluille. Työntekijöitä osallistettiin kehittämiseen esimerkiksi kysymällä heiltä: Miten toteuttaisit vanhemmuuden tukemisen, jos sitä ei sitoisi raha eikä resurssit, asenne eikä osaaminen? Ideaalimallissa lapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat työntekijät yhdessä kehittäisivät toimivia sekä tarpeita vastaavia palveluita. Tällöin toiminta lähtisi ennalta ehkäisevästä näkökulmasta, ei aina huoli edellä. Kyselyiden tarkoituksena oli perhepalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Konkreettisena toimintana hankkeessa vanhemmuuden tukemisesta pilotoitiin vauvaperheryhmä toimintana, joka oli synnytyksen jälkeistä monialaista perhevalmennusta. Vauvaperheryhmä toiminta jää elämään hankkeen jälkeen Meidän vauva toimintana. Mahdollisten perheongelmien ennaltaehkäisemistä aikaistettiin tiedonjakamiseksi jo yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille yhteistyössä Tampereen kaupungin ehkäisevän työn, 2

4 nuorisoneuvolan sekä Pyynikin yläkoulun kesken. Lisäksi hanke keräsi lapsiperheiden palveluita yksien kansien alle Tammelan ja Tampellan alueen palveluista sekä toimi palveluohjaajana perheille sekä ammattilaisille. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! Ilman Teitä hankkeen toteuttaminen ei olisi onnistunut: Yhteen kokoontuminen on aloittamista. Yhdessä pysyminen on edistymistä. Yhdessä työskenteleminen on menestystä. 3

5 2 PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKE Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke on neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden sekä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke, jonka Tampereen kaupungin tilaajaryhmä on tilannut (kuvio 1). Hankkeessa tehtiin monialaista yhteistyötä sekä Tampereen kaupungin omien toimijoiden sekä Lasipaja ja Hype hankkeiden kanssa että tamperelaisten järjestöjen toimijoiden kanssa. Kuvio 1. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen yhteishanke (Ojanen 2012) Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli vauvaperheiden hyvinvoinnin tukeminen, jota lähdettiin toteuttamaan perhevalmennuksen laajentamisella ryhmämuotoiseksi synnytyksen jälkeiseen aikaan. Tampereella neuvolatoiminta hoitaa perhevalmennuksen ennen synnytystä. Ryhmäneuvola toteutuu vauvan ollessa kahden kuukauden. Lastenneuvolassa tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia aina lapsen kuuteen ikävuoteen saakka. Tavoite muodostui eri strategioihin ja lastensuojelun tilastoihin perustuen. Yhdeksi tavoitetta konkretisoivaksi toiminnaksi perustettiin vauvaperheryhmä pilotti, jonka toimintaa toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin omien toimijoiden sekä kolman 4

6 nen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen toteutusaika oli ja sitä toteutti yksi hanketyöntekijä, jonka tukena olivat hyvinvointineuvolan koordinaatio sekä seurantaryhmä. Hankkeen etenemistä on kuvattu liitteessä kahdeksan. 2.1 Kehittämishankkeen lähtökohdat ja taustatiedot Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen taustalla ovat Kataisen hallituksen hallitusohjelma, sosiaali ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Tampereen kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia sekä lastensuojelun tilastot Tampereella. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma alkaa otsikolla Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Sanat keräävät alleen ja lupaavat paljon. Hallituksen vanhemmuutta tukevat tavoitteet alkavat vasta luvussa seitsemän, mutta ovat sitäkin laajemmat: perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän nykyisen palvelujärjestelmän kartoitus ja järjestelmän kehittämiskohdat, lapsiperheiden osallistaminen, tulottomien kotitalouksien määrän kasvun ennaltaehkäisy ja tuki, sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen katkaiseminen, ihmisten oman vastuun tukeminen yhteiskunnan ja yhteisöjen avulla, palveluiden, tulonsiirtojen, perheen ja työn yhteensovittaminen, varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalveluiden yhteistyön ja saumattomuuden edistäminen, perhekeskustoiminnan laajentaminen perheiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen, vanhemmuuden tukemisen ja vanhempien parisuhdeneuvonnan kehittäminen ja lisääminen, toimien tehostaminen huostaanottojen vähentämiseksi, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, laitosvaltaisuuden purkaminen, perhekeskeisyys, turvakotipalvelujen lisääminen sekä ikääntyvän väestön tarpeiden huomiointi. Yksinhuoltajien asema on erityistarkastelussa (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 55, 62.) Sosiaali ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 kirjaa, että lapsiperheiden palveluista on muodostettava saumaton kokonaisuus, lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivottava yhteen yli toimialarajojen, aikuis ja lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja kasvatus ja perheneuvoloiden on tarjottava perheille kokonaisvaltaista tukea ja täydennettävä peruspalveluja. Tehokas palve 5

7 luohjaus varmistaa lapsiperheiden tuen (Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali ja terveyspolitiikan strategia 2011,11 13.) Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita vanhempien näkökulma raportin (2011) tarkoituksena on lapsen mahdollisen eriarvoistumisen ja terveyserojen kasvun ehkäisy. Perheiden kokemukset palveluista ovat, että palvelut ovat hyviä, mutta hajanaisia. Tiedon puute ja riittämättömyys palveluketjussa nousee myös vahvasti esille. Riittämätöntä tukea perheet kokevat saavansa parisuhteeseen, mielenterveys ja päihdeasioihin sekä taloudellisiin asioihin. Perheet kaipaavat lisää myönteistä palautetta, yksilöllisyyttä, henkilöstön riittävyyttä ja pysyvyyttä sekä vertaistukiryhmiä. Raportti osoittaa, että perheet hoitaisivat kipeimmät asiat mieluiten kotona. Perheet itse toivovat tuen tarpeen tunnistamista ja siihen vastaamista varhaisemmassa vaiheessa, lasten ja perheiden tasavertaisen osallistumisen mahdollisuutta sekä palvelujen koordinointia ja yhteistoimintaa, etenkin lapsen ja perheen siirtymävaiheissa. Samankaltainen THL:n raportti Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta (2011) osoittaa, että suunnittelussa ja päätöksenteossa suurin painoarvo on kunnan taloudellisella tilanteella ja ylimmän johdon näkemyksellä. Vähiten painoarvoa on lapsiperheiden näkemyksellä ja tutkimustiedolla. Tampereen kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia tavoittelevat lasten ja nuorten palveluiden asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä sekä palveluohjausta ja vanhemmuuden tukemista. Lastensuojelun tilastot osoittavat, että Tampereella pienten lasten kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet, syynä ovat olleet vanhempien päihteiden käyttö, jaksamattomuus ja osaamattomuus huolehtia lapsen perushoidosta. Samoin lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, pienten lasten ja odottavien vanhempien erotapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti sekä pienten lasten vanhempien avun tarve arjessa on nähtävissä (Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankesuunnitelma 2012, 2 3.) Vuonna 2010 tehtiin 2241 lastensuojeluilmoitusta 1505 eri lapsesta. Vastaavasti vuonna 2011 tehtiin 2559 lastensuojeluilmoitusta 1689 eri lapsesta. Eniten ilmoituksia tehtiin 0 6 vuotiaista lapsista. (Asiakastietojärjestelmä Effican lastensuojelun tilastot 2011, Tampereen kaupunki.) 6

8 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke pyrki vastaamaan näihin taustamateriaaleihin tukemalla vanhemmuutta monialaisella verkostoyhteistyöllä, vanhempien ja työntekijöiden osallistamisella kehittämiseen sekä palveluohjauksellisella työotteella. Hankkeen toteutusaika oli melko lyhyt, mutta silti hanke kykeni luomaan yhteistyötä eri sektoreiden välille sekä juurruttamaan yhteistä toimintaa lapsiperheiden hyväksi. Heti hankkeen alussa vahvasti nousi myös idea tamperelaisesta perhepisteestä, josta perhe saisi koordinoituja, tasavertaisia sekä voimaannuttavia palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2.2 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppaneista ja alkuselvitystyöstä Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeella oli useita yhteistyökumppaneita. Osan yhteistyökumppaneista kanssa tehtiin konkreettista yhteistyötä esimerkiksi vauvaperheryhmä pilotissa, osaa haastateltiin vanhemmuuden tukemiseksi tehdyssä selvitystyössä. Kuvioissa kaksi a b kuvataan hankkeen yhteistyökumppaneita ja heidän tahtotilaansa vanhemmuuden tukemiseksi palveluohjauksellisella ja asiakaslähtöisellä otteella. 7

9 Vanhemmuuden parhaaksi Kuvio 2 a. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppanit vanhemmuuden parhaaksi (Ojanen 2012) 8

10 Vanhemmuuden parhaaksi Kuvio 2 b. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppanit vanhemmuuden parhaaksi (Ojanen 2012) 2.3 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteet Laajasta tavoitelistasta tavoitteiksi kirkastuivat nykyisen palvelujärjestelmän kuvaaminen ja järjestelmän kehittämiskohtien kartoittaminen, monitoimijaisen perhevalmennuksen sisältöjen laajentaminen, palveluesitteen Tammelan ja Tampellan alueen palveluista tuottaminen ja tiedonkulun edistäminen sekä varmistaminen (kuvio 3). 9

11 Kuvio 3. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen toteutuneet tavoitteet (Ojanen 2012) Perhevalmennuksen sisältöjen laajentamisen tavoitteena olivat vanhempien tukeminen vauva arjessa sekä parisuhteessa, eri varhaiskasvatusmahdollisuuksien tarjoaminen, vapaa ajan toimintojen esittely, vertaistuen mahdollistaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Perhevalmennuksen sisällöt toteutettiin yhteistyössä kaikkien toimintasektoreiden kanssa. Ideaalimallissa monitoimijainen perhevalmennus jäisi pysyväksi ja kattavaksi toiminnoksi, joka näin osaltaan tukisi vanhemmuutta, edistäisi yhteisöllisyyttä sekä ehkäisisi huostaanottojen määrää. Ideaalimalli toimisi alueellisesti keskitetysti ja monitoimijaisuus jakaisi resurssit sekä kulut, jolloin mikään toimijataso ei kuormittuisi kohtuuttomasti. Palveluverkosto saatettiin verkkoon palvelemaan sekä lapsiperheitä että ammattilaisia. Ideaalimallissa verkosta löytyvä palveluverkosto tarjoaisi vanhemmille tiedon koko kaupungin tarjoamista lapsiperheiden palveluista sekä tavoittaisi ne vanhemmat, joille riittää verkosta löytyvä vanhemmuutta tukeva materiaali. Esimerkkinä Eväitä vanhemmuuteen tietopaketti, josta löytyisi kattavasti tietoa muun muassa vauvan kehityksestä ja arjen rytmistä sekä parisuhteen merkityksestä. Tietopaketti sisältäisi mahdollisesti myös yhteystietoja, vauvaloruja sekä muistilistan, joka muistuttaisi muun muassa päivähoitohakemuksen jättämisen ajankohdasta. Ammattilaisille olisi oma palveluverkostonsa, josta löytyisi tietoa palveluohjauksen hengessä. 10

12 2.3.1 Vauvaperheryhmä pilotti Tampereella äitiysneuvola toteuttaa ennen synnytystä annettavaa perhevalmennusta. Vauvaperheryhmä pilotti (liite 1) oli synnytyksen jälkeistä vanhemmuuden tukemista, jollaista ei Tampereella aikaisemmin ole ollut. Vauvaperheryhmä pilottiin perheet ohjautuivat oman neuvolan terveydenhoitajan kautta sillä perusteella, että perheessä oli sopivan ikäinen vauva (liite 15). Vauvaperheryhmä pilotin tapaamisten sisällöt (liitteet 2 4) olivat huolella suunniteltu ja toteutettu perheiden kanssa toimivien Tampereen kaupungin sekä järjestöjen ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena oli myös, että vanhemmat nostaisivat perheensä asiantuntijoina esiin itselleen tärkeitä keskusteluaiheita. Vauvaperheryhmä pilottia avataan tarkemmin luvussa kuusi. Vauvaperheryhmä toiminta jatkuu tulevaisuudessa Meidän vauva toimintana, jota avataan luvussa seitsemän. Vauvaperheryhmä pilotin tarkoituksena oli tukea vanhemmuutta jakamalla tietoa palveluista ja keskustella vauvan kehitysvaiheeseen sopivista aiheista, unohtamatta vanhemmuutta yleensä sekä parisuhdetta. Vauvaperheen arjessa riittää monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joita on huojentavaa jakaa samassa tilanteessa olevien kanssa. Vauvaperheryhmä pilotissa oli mahdollista tutustua muihin vanhempiin ja jatkaa yhteydenpitoa mahdollisesti vapaa ajallakin Lapsiperheiden ja työntekijöiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen Lapsiperheitä haastattelemalla on pyritty kehittämään heidän käyttämiään palveluita sekä etsimään paras ja pysyvä palautekanava näille palveluille. Lapsiperheille on ollut verkossa kysely teemalla Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa (liite 6). Työntekijöitä on osallistettu kehittämiseen esimerkiksi kysymällä heiltä: Miten toteuttaisit vanhemmuuden tukemisen, jos sitä ei sitoisi raha eikä resurssit, asenne eikä osaaminen? Ideaalimallissa lapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat työntekijät yhdessä kehittäisivät toimivia sekä tarpeita vastaavia palveluita. Tällöin toiminta lähtisi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, ei aina huoli edellä. 11

13 2.3.3 Palveluverkosto Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen alkumetreillä hanketyöntekijä kartoitti lähes kaikki Tampereella toimivat lapsiperheitä palvelevat kaupungin omat sekä järjestöjen ja yksityisten järjestämät palvelut. Palvelut koottiin liikennevalo mallilla, jossa vihreän alueella ovat hyvin toimeen tulevat perheet, keltaisella pienen huolen perheet ja punaisella suuren huolen perheet (liite 9). Palveluista koottiin paperiesite Tammelan ja Tampellan alueen palveluista, jotka samalla palvelivat vauvaperheryhmä pilotin perheitä (liite 16). Tarkoituksena oli, että palveluverkosto löytyy linkkinä Tampereen kaupungin verkkosivuilta myös sähköisessä muodossa kolmannen sektorin palveluiden osalta. Sähköinen linkki jäi vielä toteutumatta. Tämä tarve nousi esille myös vanhemmille verkossa toteutetusta kyselystä: Lapsille suunnatuista tapahtumista, kerhoista, järjestöjen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista jne. voisi koota omat nettisivut, joille linkki kaupungin sivuilta. Tämä idealla, että kaikki lapsiperheitä koskeva tieto olisi koottu saman sateenvarjon alle. (Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely 2012.) Ideaalimallissa verkosta löytyvä palveluverkosto tarjoaisi vanhemmille tiedon koko kaupungin tarjoamista lapsiperheiden palveluista sekä tavoittaisi ne vanhemmat, joille riittää verkosta löytyvä vanhemmuutta tukeva materiaali. Esimerkkinä Eväitä vanhemmuuteen tietopaketti, josta löytyisi kattavasti tietoa muun muassa vauvan kehityksestä ja arjen rytmistä sekä parisuhteen merkityksestä. Tietopaketti sisältäisi mahdollisesti myös yhteystietoja, vauvaloruja sekä muistilistan, joka muistuttaisi muun muassa päivähoitohakemuksen jättämisen ajankohdasta. Ammattilaisille olisi oma palveluverkostonsa, josta löytyisi tietoa palveluohjauksen hengessä Majakka kynnyksetön perhepiste idea Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen johtopäätös tamperelaisten lapsiperheiden vanhemmuuden tukemiseksi sekä palveluohjauksen toteuttamiseksi oli kynnyksettömän perhepiste Majakan perustaminen. Ajatus lähti THL:n tutkimuksista, perheiden ja asiantuntijoiden vastauksista kyselyihin sekä palveluiden saattamisesta asia 12

14 kaslähtöisempään suuntaan. Ajanhenki sekä perheiden tarpeet nostivat esiin tuen saamisen yhdeltä luukulta sekä ilman leimautumista matalan kynnyksen palveluista. Majakka versioi tamperelaista ikäpiste Kotitoria. Majakan toimintaa avataan enemmän luvussa kahdeksan Eväitä realityyn yseille Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen näkökulmasta vanhemmuutta tulisi tukea ennaltaehkäisevämmin mahdollisimman varhain. Eväitä realityyn yseille kokonaisuus on suunniteltu yhdessä Tampereen kaupungin ehkäisevän työn, nuorisoneuvolan sekä Pyynikin yläkoulun kanssa (liite 5). Kokonaisuus pyrkii antamaan lähtöeväitä perusopetuksesta lähteville yhdeksäsluokkalaisille. Tarkoituksena on keskustella yhdeksäsluokkalaisten kanssa tulevaisuuden mahdollisesta parisuhteesta ja perheelämästä sekä nuoria itseään askarruttavista kysymyksistä toukokuussa Tavoitteena on, että nuoret saavat tietoa siitä, miten toimia parisuhteessa tai perhe elämässä sekä mistä hakea tarvittaessa tukea ongelmiin. Päätavoitteena on, että nuori ei jää jatkossakaan yksin mieltä askarruttavien kysymysten tai ongelmien kanssa. 13

15 3 KYSELYIDEN JA HAASTATTELUIDEN TULOKSIA Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeessa tehtiin paljon erilaisia kyselyitä ja niillä oli suuri merkitys. Tampereen kaupungin verkkosivuilla avoinna oli kolme kuukautta kysely Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa (liite 6). Lisäksi kyselyt toteutettiin leikkitoimintakeskus Huushollin, Tampereen Ensi ja turvakoti Ry:n Annantuvan sekä nyt jo lopetettujen perheryhmien asiakkaille. Päiväkodin johtajia osallistettiin kehittämiseen kysymyksellä Miten päiväkoti voi tukea, palvelulla ja ohjata kohtaamiaan vauvaperheitä? Myös Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmän sosiaalialan tutkinnon opiskelijoita lähestyttiin kysymyksellä Mitä tietoa, tukea ja apua vauvaperhe tarvitsee? Kaikkiaan kyselyihin vastasi 155 henkilöä. Kyselyiden lisäksi sosionomi AMK opiskelija Outi Saarimäki tekee opinnäytetyön vauvaperheryhmä pilotista. Opinnäytetyö valmistuu keväällä Kaikki kyselyt litteroitiin ja teemoiteltiin. Kyselyistä nousivat samat teemat (kuvio 7), joita toivottiin lapsiperheiden palveluiden sisältöihin. Selkein tarve oli palveluiden kynnysten madaltaminen sekä perheen jaksamisen tukeminen. Myös palveluohjaus sekä palvelujen löytyminen kootusti yhdestä paikasta nousivat esiin. Päivähoidon aloituksesta sekä vauvan kehityksestä kaivattiin lisää tietoa. Piirakka 1. Kyselyistä nousseet teemat (Ojanen 2012) 14

16 3.1 Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kyselyn tuloksia Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke kyseli ja haastatteli useita tahoja tavoitteenaan kehittää lapsiperheiden palveluita asiakaslähtöisesti. Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely oli avoinna Tampereen kaupungin verkkosivuilla toukokuusta elokuun loppuun saakka. Kyselyyn vastasi yhteensä 76 tamperelaista, joista äitejä oli 95 prosenttia. Keskimääräinen lasten lukumäärä vastaajaperheissä oli kaksi. Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa verkkokyselyssä (liite 6) kysyttiin palautetta perhepalveluista yleensä. Palautetta tuli varhaiskasvatuksesta, neuvolatoiminnasta, liikunta ja vapaa aikapalveluista, kunnallisista ja yksityisistä terveyspalveluista, Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta, Kelasta, tiedonkulusta sekä palautteesta. Myös päättäjät saivat oman osuutensa palautteesta. Kuvioon neljä a b on kerätty palveluiden toimivat osuudet ja kuvioon viisi a b kehittämistä kaipaavat osiot. Kuvio 4 a. Hyvää palautetta perheiden palveluista Tampereella yleensä (Ojanen 2012) 15

17 Kuvio 4 b. Hyvää palautetta perheiden palveluista Tampereella yleensä (Ojanen 2012) Kuvio 5 a. Kehitettävää palveluissa Tampereella palveluissa yleensä (Ojanen 2012) 16

18 5 b. Kehitettävää palveluissa Tampereella palveluissa yleensä (Ojanen 2012) 3.2 Muut kyselyt tuloksia Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke teki useita kyselyitä verkkokyselyn lisäksi. Kyselyitä tehtiin päiväkodin johtajille, sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille, Annantuvan, leikkitoimintakeskus Huushollin, lopetettujen perheryhmien asiakkaille sekä vanhemmuuden kokemusasiantuntijoille. Kuvio 6. Miten päiväkoti voi tukea, palvella ja ohjata kohtaamiaan vauvaperheitä päiväkodin johtajien ryhmätyön vastauksia (Ojanen 2012) 17

19 Kuvio 7. Mitä tietoa, tukea ja apua vauvaperhe tarvitsee sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden vastauksia (Ojanen 2012) Kuvio 8. Kehitettävää alle kouluikäisten lasten ja perheiden palveluissa Annantuvan, Huushollin, perheryhmien asiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta (Ojanen 2012) 18

20 4 VAUVAPERHERYHMÄ PILOTTI Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteena oli tukea vanhemmuutta synnytyksen jälkeen, koska esimerkiksi lastensuojelun tilastot Tampereella osoittivat selkeän tarpeen tällaiselle toiminnalle. Vanhemmuuden tueksi hankkeessa kehitettiin vauvaperheryhmä pilotti (liite 1 ja 7), jonka etenemistä avataan kuviossa yhdeksän. Kuvio 9. Vauvaperheryhmä pilotin eteneminen (Ojanen 2012) 19

21 Vauvaperheryhmä pilotin ympärille kerättiin asiantunteva verkosto lapsiperheiden kanssa toimivista sekä kaupungin että järjestöjen ammattilaisista (kuvio 10). Tavoitteena oli tukea vanhemmuutta verkoston yhteistyönä. Tavoitteena vanhemmuuden tukeminen verkoston yhteistyönä Kuvio 10. Vanhemmuuden tukeminen monialaisella verkostotyöllä (Ojanen 2012) Vauvaperheryhmä pilotin sisällöt suunniteltiin huolella ja ammattitaitoisesti. Kuviossa 11 on avattu pilotin sisältöjä ja toteutusta. Kuvio 11. Vauvaperheryhmä pilotin tapaamisten sisällöt (Ojanen 2012) 20

22 4.1 Vanhempien palaute vauvaperheryhmä pilotista Vauvaperheryhmä pilottiin osallistuvilta perheiltä kysyttiin joka kerran jälkeen kirjallinen palaute. Palautetta kerättiin esimerkiksi tiloista ja ajankohdan sopivuudesta iltaisin kello , sekä siitä, ovatko iltojen sisällöt vastanneet perheen tarpeita ja ovatko perheet saaneet oikeanlaista tietoa verrattuna vauvan ikään. Piirakat kaksi neljä kertovat perheiden vauva neljä ja kuusi kuukautta tapaamisten vastauksista. Piirakka 2. Vauvaperheryhmän ajankohdan sopivuus perheille (Saarimäki 2012) Piirakka 3. Vauvaperheryhmän sisältöjen vastaavuus perheiden tarpeisiin (Saarimäki 2012) 21

23 Perheet itse toivoivat iltojen sisältöihin lisäksi, että joku Kelasta tulisi kertomaan hoitovapaasta sekä vielä enemmän selvitystä toimijoiden toiminnasta. Oletteko saaneet vauvaperheryhmäpilotista oikeanlaista tietoa verrattuna vauvanne ikään Osittain kyllä 38 % Kyllä 62 % Piirakka 4. Oikeanlainen tieto verrattuna vauvan ikään vauvaperheryhmässä (Saarimäki 2012) Huusholli koettiin yleisesti hyvänä paikkana kokoontua ja lattialla istuminen koettiin mukavampana sekä kotoisampana kuin pöydissä istuminen. Perheet kokivat saaneensa tietoa eri toimijoista, kolmannen sektorin palveluista sekä tietoa hampaiden hoidon aloituksesta. Lisäksi perheet olivat saaneet innostusta osallistua Mannerheimin Laivapuiston vauvakerhoon sekä oppineet uusia leikkejä. Perheet kokivat vauvaperheryhmän yhteisenä rauhoittumis ja touhuhetkenä. Lisäksi toivottiin pienryhmäkeskusteluja, jotka olisivat voineet lisätä tutustumista ja yhteydenpitoa herkemmin jatkossakin. Toivetta oli myös siitä, että turhat kysymykset kuten kuinka arki muuttunut vai onko se muuttunut?, jätettäisiin pois. Kehittämisideana ehdotettiin, että voisikin pyytää perheitä mainitsemaan jonkin vanhemmuudessa yllättäneen asian. Kaiken kaikkiaan kiiteltiin toimijoiden ihailtavaa innostuneisuutta ja paneutumista asiaan. Vauvaperheryhmä pilotti tavoitti yhteensä kolmetoista perhettä suunnitellusta kahdestakymmenestä. Isät osallistuivat myös kiitettävästi: yhdeksän Isää osallistui vauvaperheryhmä pilotin tapaamisiin. Toinen ryhmä, joka oli suunniteltu perheille, joissa vauva oli syntynyt maaliskuussa 2012, kohtasi esteitä tiedonkulun ja aikataulun osalta. Tiedonkulku takkuili, koska toisessa neuvolassa oli paljon vaihtuvuutta perheet vauvaperheryhmään kutsuvien terveydenhoitajien osalta. Isä ilta oli suunniteltu toteuttavan jou 22

24 lukuussa, koska silloin vauvat vasta olisivat kymmenen kuukautisia. Tähän Isä iltaan ei tullut yhtään perhettä. Syyksi perheet kertoivat lähinnä sen, että joulu oli liian lähellä. Jatkossa ryhmien toteutukset tapahtuvatkin helmi marraskuussa. Yksi pareista toki oli mennyt naimisiin ja oli Isä illan aikoihin häämatkalla koko perheen voimin, mikä suotakoon riittäväksi ja perhettä yhdistäväksi poissaolon syyksi. 4.2 Yhteistyökumppaneiden arviointia ja palautetta vauvaperheryhmä pilotin toiminnasta Yhteistyökumppaneilta kerättiin pilotin lopettamispalaverissa arviointia ja palautetta professori Noriaki Kanon laatukukka menetelmää mukaillen (kuvio 12 a.). Noriaki Kano, japanilainen professori, jakaa laatuominaisuudet kahteen eri ryhmään: itsestään selviin laatutekijöihin ja puoleensavetäviin laatutekijöihin. Tämä ajattelutapa voidaan konkretisoida käyttämällä laatukukkaa, jossa itsestään selvät piirteet ovat keskustassa ja puoleensavetävät puolestaan toimivat terälehtinä eli houkuttimina. Puoleensavetävät tekijät muuttuvat ajan saatossa itsestään selviksi tekijöiksi. Tuotteen, palvelun tai toiminnan tarjoajan on kehittyäkseen pidettävä huoli siitä, että organisaatiolla tai yrityksellä on aina puoleensavetäviä tekijöitä itsestään selvien tekijöiden rinnalla. (Hokkanen & Strömberg 2006, 20.) Pilotin lopettamispalaverissa Kanon laatukukka menetelmää mukailtiin siten, että kukan keskellä olivat pilotissa hyvin toimineet asiat, punertavilla terälehdillä kehittämistä vaativat asiat ja liloilla terälehdillä parannusehdotukset kehittämistä vaativiin asioihin. Tavoitteena, että kehitettävistä asioista tulee parannusehdotusten myötä hyvin toimivia asioita. Terälehtiin kirjoitettiin niitä asioita, joita kannattaa tavoitella ja joiden eteen kannattaa tehdä vaivaa päästäkseen tavoitteisiin. Tiivistetysti jokainen toimija koki verkostoitumisen ja toisen työhön tutustumisen hyvänä asiana. Kehittämistä vaativat toteuttamisen aikaväli, joka kerran yhtenäinen suunnittelu sekä terveydenhoitajien osallistuminen sekä suunnitteluun että toteuttamiseen perheiden osallisuuden varmistamiseksi. 23

25 Kehitettävää Parannusehdotuksia kehitettäviin kohtiin Kuvio 12 a. Vauvaperheryhmä pilotin arviointia yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (professori Noriaki Kanon laatukukkaa mukaillen Ojanen 2012) Samalla menetelmällä arvioitiin myös omaa toimintaa onnistumisen kokemuksien ja tämän tekisin toisin kysymyksen avulla (kuvio 12 b.). Kehittämisehdotuksia mietittiin myös saman tien. Omia onnistumisen kokemuksia värittivät lähinnä samat asiat, jotka toimivat vauvaperheryhmä pilotissa hyvin: verkostoituminen, oppi toisista toimijoista sekä suunnitteluun osallistuminen tasapuolisesti. Näitä asioita olisi tehty toisin: sitoutettu perheitä jo etukäteen ja myös tapaamisissa, kutsukirjeen (liite) sisältö kirjoitettu konkreettisemmaksi ja iseihin olisi otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Hanketyöntekijän näkökulmasta erityisesti perheiden kutsumiseen pitäisi panostaa. Pilotissa hankaluuksia aiheutti se, että perheiden kutsuminen oli monen välikäden takana, jolloin perheitä ei tavoitettu riittävästi. Palautteesta näkyi selvästi myös kaikkien tahtotila tukea vanhemmuutta aidosti ja ennaltaehkäisevästi. 24

26 Tämän tekisin toisin Kehittämisehdotuksia Kuvio 12 b. Vauvaperheryhmä pilotin arviointia yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (professori Noriaki Kanon laatukukkaa mukaillen Ojanen 2012) Lisäksi kerättiin vielä yleispalaute vauvaperheryhmä pilotista (kuvio 13). Kuvio 13. Vapaa sana ruusut ja risut (Ojanen 2012) 25

27 5 VAUVAPERHERYHMÄ ON JATKOSSA MEIDÄN VAUVA Meidän vauva toiminta jatkaa vauvaperheryhmänä pilotoitua toimintaa. Hankkeessa koottu yhteistyöverkosto säilyy ja elää tarpeen mukaan. Meidän vauva toiminnan koordinointi ja vastuualueet tullaan jakamaan Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, Lasten ja nuorten terveyspalveluiden ja Varhaiskasvatuksen kesken (Kuvio 14). Hyvinvointineuvolan koordinaatioryhmä toimii yhteistoiminta sekä seurantaroolissa. Kuvio 14. Meidän vauva toiminnan koordinointi ja vastuualueet (Ojanen 2012) Meidän vauva toiminta tullaan toteuttamaan (kuvio 15) fyysisesti leikkitoimintakeskus Huushollissa tai keskustan alueen päiväkodissa. Meidän vauva toiminta on kaikille tamperelaisille perheille avointa toimintaa, joka on suunnattu koko perheelle. Tapaamiset tapahtuvat iltaisin ja kerrallaan kohdataan kymmenestä kahteentoista perhettä. Perheiden rekrytointiin on käytettävä riittävästi aikaa sekä huolellisuutta. Keväällä toteutetaan kaksi kolmen tai neljän kerran kokonaisuutta ja syksyllä saman verran. Toteutusaika on helmi marraskuussa. Lisäksi on toiminnan suunnittelupalaveri sekä palauteja arviointipalaveri. Liitteessä seitsemän on kuvattu Meidän vauva palveluprosessin kulku. 26

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Lapsen hyvä arki päätösseminaari 7.9.2013 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä Päivi Koikkalainen, Äänekosken kaupunki Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! - osallisuus, kokemusasiantuntijuus ja monialainen integroitu yhteistyö

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Perhekeskus työpajan tuotokset 20.9.2016 työskentelystä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Mitkä perhekeskuksen* palveluista ja toiminnoista tulee tuottaa lähipalveluina

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 Perhekeskustoiminnan raamit ja rakenteet Riitta Viitala 1.9.2008 PERHEKESKUS Valtioneuvoston periaatepäätös 2003 PERHE hanke 2005 2007 Kumppanuushankkeena STM,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot