PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 2012 PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Suunnannäyttäjä Päivi Ojanen Tampereen kaupunki

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke Kehittämishankkeen lähtökohdat ja taustatiedot Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppaneista ja alkuselvitystyöstä Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteet Vauvaperheryhmä pilotti Lapsiperheiden ja työntekijöiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen Palveluverkosto Majakka kynnyksetön varhaisen tuen perhepiste Eväitä realityyn yseille Kyselyiden ja haastatteluiden tuloksia Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely verkossa Muut kyselyt tuloksia Vauvaperheryhmä pilotti Vanhempien palaute vauvaperheryhmä pilotista Yhteistyökumppaneiden arviointia ja palautetta vauvaperheryhmä pilotin toiminnasta 23 5 Vauvaperheryhmä on jatkossa Meidän vauva 26 6 Majakka kynnyksetön varhaisen tuen perhepiste 30 7 Palveluohjaus hankkeessa Palveluohjauksesta Verkostotyö hankkeessa Verkostoista Moniammatilliset kehittämistyöryhmät.38 9 Hankkeen arviointia Ohjaus ja seuranta Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen johtopäätökset..45 Lähteet Liitteet

3 1 JOHDANTO Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen ( ) tavoitteena oli kehittää jo nimensäkin perusteella palveluohjausta ja vanhemmuuden tukemista monialaisella verkostotyöllä. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke oli neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden sekä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke. Näiden kolmen eri hallinnon lisäksi hankkeessa toimi useita Tampereen kaupungin tuotannon toimijoita sekä järjestöjen ammattilaisia että vapaaehtoisia. Yhteistyötä tehtiin perheiden hyväksi erilaisella kokoonpanolla kuin aikaisemmin. Yhteistyö säilyy myös hankkeen päättymisen jälkeen ja jatkuu lisäksi poikkiyhteistyönä. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke toimi suunnannäyttäjänä perhelähtöisiin palveluihin. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke lähti koordinoimaan vanhemmuuden tukemista Tampereella palveluohjauksellisella sekä monialaisella työotteella. Nykyhetken suomalainen vanhemmuus tarvitsee tukea, tämän osoittavat Pääministeri Jyrki Kataisen Hallitusohjelma, Sosiaali ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Tampereen kaupungin kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia sekä lastensuojelun tilastot Tampereella. Lapsiperheitä haastattelemalla pyrittiin kehittämään heidän käyttämiään palveluita sekä etsimään paras ja pysyvä palautekanava näille palveluille. Työntekijöitä osallistettiin kehittämiseen esimerkiksi kysymällä heiltä: Miten toteuttaisit vanhemmuuden tukemisen, jos sitä ei sitoisi raha eikä resurssit, asenne eikä osaaminen? Ideaalimallissa lapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat työntekijät yhdessä kehittäisivät toimivia sekä tarpeita vastaavia palveluita. Tällöin toiminta lähtisi ennalta ehkäisevästä näkökulmasta, ei aina huoli edellä. Kyselyiden tarkoituksena oli perhepalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Konkreettisena toimintana hankkeessa vanhemmuuden tukemisesta pilotoitiin vauvaperheryhmä toimintana, joka oli synnytyksen jälkeistä monialaista perhevalmennusta. Vauvaperheryhmä toiminta jää elämään hankkeen jälkeen Meidän vauva toimintana. Mahdollisten perheongelmien ennaltaehkäisemistä aikaistettiin tiedonjakamiseksi jo yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille yhteistyössä Tampereen kaupungin ehkäisevän työn, 2

4 nuorisoneuvolan sekä Pyynikin yläkoulun kesken. Lisäksi hanke keräsi lapsiperheiden palveluita yksien kansien alle Tammelan ja Tampellan alueen palveluista sekä toimi palveluohjaajana perheille sekä ammattilaisille. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! Ilman Teitä hankkeen toteuttaminen ei olisi onnistunut: Yhteen kokoontuminen on aloittamista. Yhdessä pysyminen on edistymistä. Yhdessä työskenteleminen on menestystä. 3

5 2 PALVELUOHJAUS JA VANHEMMUUDEN TUKEMINEN HANKE Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke on neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden sekä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke, jonka Tampereen kaupungin tilaajaryhmä on tilannut (kuvio 1). Hankkeessa tehtiin monialaista yhteistyötä sekä Tampereen kaupungin omien toimijoiden sekä Lasipaja ja Hype hankkeiden kanssa että tamperelaisten järjestöjen toimijoiden kanssa. Kuvio 1. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen yhteishanke (Ojanen 2012) Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli vauvaperheiden hyvinvoinnin tukeminen, jota lähdettiin toteuttamaan perhevalmennuksen laajentamisella ryhmämuotoiseksi synnytyksen jälkeiseen aikaan. Tampereella neuvolatoiminta hoitaa perhevalmennuksen ennen synnytystä. Ryhmäneuvola toteutuu vauvan ollessa kahden kuukauden. Lastenneuvolassa tehdään määräaikaisia terveystarkastuksia aina lapsen kuuteen ikävuoteen saakka. Tavoite muodostui eri strategioihin ja lastensuojelun tilastoihin perustuen. Yhdeksi tavoitetta konkretisoivaksi toiminnaksi perustettiin vauvaperheryhmä pilotti, jonka toimintaa toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin omien toimijoiden sekä kolman 4

6 nen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen toteutusaika oli ja sitä toteutti yksi hanketyöntekijä, jonka tukena olivat hyvinvointineuvolan koordinaatio sekä seurantaryhmä. Hankkeen etenemistä on kuvattu liitteessä kahdeksan. 2.1 Kehittämishankkeen lähtökohdat ja taustatiedot Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen taustalla ovat Kataisen hallituksen hallitusohjelma, sosiaali ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Tampereen kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia sekä lastensuojelun tilastot Tampereella. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma alkaa otsikolla Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Sanat keräävät alleen ja lupaavat paljon. Hallituksen vanhemmuutta tukevat tavoitteet alkavat vasta luvussa seitsemän, mutta ovat sitäkin laajemmat: perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän nykyisen palvelujärjestelmän kartoitus ja järjestelmän kehittämiskohdat, lapsiperheiden osallistaminen, tulottomien kotitalouksien määrän kasvun ennaltaehkäisy ja tuki, sukupolvelta toiselle periytyvän köyhyyden ja syrjäytymisen katkaiseminen, ihmisten oman vastuun tukeminen yhteiskunnan ja yhteisöjen avulla, palveluiden, tulonsiirtojen, perheen ja työn yhteensovittaminen, varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalveluiden yhteistyön ja saumattomuuden edistäminen, perhekeskustoiminnan laajentaminen perheiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen, vanhemmuuden tukemisen ja vanhempien parisuhdeneuvonnan kehittäminen ja lisääminen, toimien tehostaminen huostaanottojen vähentämiseksi, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, laitosvaltaisuuden purkaminen, perhekeskeisyys, turvakotipalvelujen lisääminen sekä ikääntyvän väestön tarpeiden huomiointi. Yksinhuoltajien asema on erityistarkastelussa (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 55, 62.) Sosiaali ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 kirjaa, että lapsiperheiden palveluista on muodostettava saumaton kokonaisuus, lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivottava yhteen yli toimialarajojen, aikuis ja lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja kasvatus ja perheneuvoloiden on tarjottava perheille kokonaisvaltaista tukea ja täydennettävä peruspalveluja. Tehokas palve 5

7 luohjaus varmistaa lapsiperheiden tuen (Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali ja terveyspolitiikan strategia 2011,11 13.) Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita vanhempien näkökulma raportin (2011) tarkoituksena on lapsen mahdollisen eriarvoistumisen ja terveyserojen kasvun ehkäisy. Perheiden kokemukset palveluista ovat, että palvelut ovat hyviä, mutta hajanaisia. Tiedon puute ja riittämättömyys palveluketjussa nousee myös vahvasti esille. Riittämätöntä tukea perheet kokevat saavansa parisuhteeseen, mielenterveys ja päihdeasioihin sekä taloudellisiin asioihin. Perheet kaipaavat lisää myönteistä palautetta, yksilöllisyyttä, henkilöstön riittävyyttä ja pysyvyyttä sekä vertaistukiryhmiä. Raportti osoittaa, että perheet hoitaisivat kipeimmät asiat mieluiten kotona. Perheet itse toivovat tuen tarpeen tunnistamista ja siihen vastaamista varhaisemmassa vaiheessa, lasten ja perheiden tasavertaisen osallistumisen mahdollisuutta sekä palvelujen koordinointia ja yhteistoimintaa, etenkin lapsen ja perheen siirtymävaiheissa. Samankaltainen THL:n raportti Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta (2011) osoittaa, että suunnittelussa ja päätöksenteossa suurin painoarvo on kunnan taloudellisella tilanteella ja ylimmän johdon näkemyksellä. Vähiten painoarvoa on lapsiperheiden näkemyksellä ja tutkimustiedolla. Tampereen kaupunkistrategia ja lasten ja nuorten palvelustrategia tavoittelevat lasten ja nuorten palveluiden asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä sekä palveluohjausta ja vanhemmuuden tukemista. Lastensuojelun tilastot osoittavat, että Tampereella pienten lasten kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet, syynä ovat olleet vanhempien päihteiden käyttö, jaksamattomuus ja osaamattomuus huolehtia lapsen perushoidosta. Samoin lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, pienten lasten ja odottavien vanhempien erotapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti sekä pienten lasten vanhempien avun tarve arjessa on nähtävissä (Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankesuunnitelma 2012, 2 3.) Vuonna 2010 tehtiin 2241 lastensuojeluilmoitusta 1505 eri lapsesta. Vastaavasti vuonna 2011 tehtiin 2559 lastensuojeluilmoitusta 1689 eri lapsesta. Eniten ilmoituksia tehtiin 0 6 vuotiaista lapsista. (Asiakastietojärjestelmä Effican lastensuojelun tilastot 2011, Tampereen kaupunki.) 6

8 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke pyrki vastaamaan näihin taustamateriaaleihin tukemalla vanhemmuutta monialaisella verkostoyhteistyöllä, vanhempien ja työntekijöiden osallistamisella kehittämiseen sekä palveluohjauksellisella työotteella. Hankkeen toteutusaika oli melko lyhyt, mutta silti hanke kykeni luomaan yhteistyötä eri sektoreiden välille sekä juurruttamaan yhteistä toimintaa lapsiperheiden hyväksi. Heti hankkeen alussa vahvasti nousi myös idea tamperelaisesta perhepisteestä, josta perhe saisi koordinoituja, tasavertaisia sekä voimaannuttavia palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2.2 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppaneista ja alkuselvitystyöstä Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeella oli useita yhteistyökumppaneita. Osan yhteistyökumppaneista kanssa tehtiin konkreettista yhteistyötä esimerkiksi vauvaperheryhmä pilotissa, osaa haastateltiin vanhemmuuden tukemiseksi tehdyssä selvitystyössä. Kuvioissa kaksi a b kuvataan hankkeen yhteistyökumppaneita ja heidän tahtotilaansa vanhemmuuden tukemiseksi palveluohjauksellisella ja asiakaslähtöisellä otteella. 7

9 Vanhemmuuden parhaaksi Kuvio 2 a. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppanit vanhemmuuden parhaaksi (Ojanen 2012) 8

10 Vanhemmuuden parhaaksi Kuvio 2 b. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen yhteistyökumppanit vanhemmuuden parhaaksi (Ojanen 2012) 2.3 Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteet Laajasta tavoitelistasta tavoitteiksi kirkastuivat nykyisen palvelujärjestelmän kuvaaminen ja järjestelmän kehittämiskohtien kartoittaminen, monitoimijaisen perhevalmennuksen sisältöjen laajentaminen, palveluesitteen Tammelan ja Tampellan alueen palveluista tuottaminen ja tiedonkulun edistäminen sekä varmistaminen (kuvio 3). 9

11 Kuvio 3. Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen toteutuneet tavoitteet (Ojanen 2012) Perhevalmennuksen sisältöjen laajentamisen tavoitteena olivat vanhempien tukeminen vauva arjessa sekä parisuhteessa, eri varhaiskasvatusmahdollisuuksien tarjoaminen, vapaa ajan toimintojen esittely, vertaistuen mahdollistaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Perhevalmennuksen sisällöt toteutettiin yhteistyössä kaikkien toimintasektoreiden kanssa. Ideaalimallissa monitoimijainen perhevalmennus jäisi pysyväksi ja kattavaksi toiminnoksi, joka näin osaltaan tukisi vanhemmuutta, edistäisi yhteisöllisyyttä sekä ehkäisisi huostaanottojen määrää. Ideaalimalli toimisi alueellisesti keskitetysti ja monitoimijaisuus jakaisi resurssit sekä kulut, jolloin mikään toimijataso ei kuormittuisi kohtuuttomasti. Palveluverkosto saatettiin verkkoon palvelemaan sekä lapsiperheitä että ammattilaisia. Ideaalimallissa verkosta löytyvä palveluverkosto tarjoaisi vanhemmille tiedon koko kaupungin tarjoamista lapsiperheiden palveluista sekä tavoittaisi ne vanhemmat, joille riittää verkosta löytyvä vanhemmuutta tukeva materiaali. Esimerkkinä Eväitä vanhemmuuteen tietopaketti, josta löytyisi kattavasti tietoa muun muassa vauvan kehityksestä ja arjen rytmistä sekä parisuhteen merkityksestä. Tietopaketti sisältäisi mahdollisesti myös yhteystietoja, vauvaloruja sekä muistilistan, joka muistuttaisi muun muassa päivähoitohakemuksen jättämisen ajankohdasta. Ammattilaisille olisi oma palveluverkostonsa, josta löytyisi tietoa palveluohjauksen hengessä. 10

12 2.3.1 Vauvaperheryhmä pilotti Tampereella äitiysneuvola toteuttaa ennen synnytystä annettavaa perhevalmennusta. Vauvaperheryhmä pilotti (liite 1) oli synnytyksen jälkeistä vanhemmuuden tukemista, jollaista ei Tampereella aikaisemmin ole ollut. Vauvaperheryhmä pilottiin perheet ohjautuivat oman neuvolan terveydenhoitajan kautta sillä perusteella, että perheessä oli sopivan ikäinen vauva (liite 15). Vauvaperheryhmä pilotin tapaamisten sisällöt (liitteet 2 4) olivat huolella suunniteltu ja toteutettu perheiden kanssa toimivien Tampereen kaupungin sekä järjestöjen ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Tavoitteena oli myös, että vanhemmat nostaisivat perheensä asiantuntijoina esiin itselleen tärkeitä keskusteluaiheita. Vauvaperheryhmä pilottia avataan tarkemmin luvussa kuusi. Vauvaperheryhmä toiminta jatkuu tulevaisuudessa Meidän vauva toimintana, jota avataan luvussa seitsemän. Vauvaperheryhmä pilotin tarkoituksena oli tukea vanhemmuutta jakamalla tietoa palveluista ja keskustella vauvan kehitysvaiheeseen sopivista aiheista, unohtamatta vanhemmuutta yleensä sekä parisuhdetta. Vauvaperheen arjessa riittää monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joita on huojentavaa jakaa samassa tilanteessa olevien kanssa. Vauvaperheryhmä pilotissa oli mahdollista tutustua muihin vanhempiin ja jatkaa yhteydenpitoa mahdollisesti vapaa ajallakin Lapsiperheiden ja työntekijöiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen Lapsiperheitä haastattelemalla on pyritty kehittämään heidän käyttämiään palveluita sekä etsimään paras ja pysyvä palautekanava näille palveluille. Lapsiperheille on ollut verkossa kysely teemalla Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa (liite 6). Työntekijöitä on osallistettu kehittämiseen esimerkiksi kysymällä heiltä: Miten toteuttaisit vanhemmuuden tukemisen, jos sitä ei sitoisi raha eikä resurssit, asenne eikä osaaminen? Ideaalimallissa lapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat työntekijät yhdessä kehittäisivät toimivia sekä tarpeita vastaavia palveluita. Tällöin toiminta lähtisi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, ei aina huoli edellä. 11

13 2.3.3 Palveluverkosto Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen alkumetreillä hanketyöntekijä kartoitti lähes kaikki Tampereella toimivat lapsiperheitä palvelevat kaupungin omat sekä järjestöjen ja yksityisten järjestämät palvelut. Palvelut koottiin liikennevalo mallilla, jossa vihreän alueella ovat hyvin toimeen tulevat perheet, keltaisella pienen huolen perheet ja punaisella suuren huolen perheet (liite 9). Palveluista koottiin paperiesite Tammelan ja Tampellan alueen palveluista, jotka samalla palvelivat vauvaperheryhmä pilotin perheitä (liite 16). Tarkoituksena oli, että palveluverkosto löytyy linkkinä Tampereen kaupungin verkkosivuilta myös sähköisessä muodossa kolmannen sektorin palveluiden osalta. Sähköinen linkki jäi vielä toteutumatta. Tämä tarve nousi esille myös vanhemmille verkossa toteutetusta kyselystä: Lapsille suunnatuista tapahtumista, kerhoista, järjestöjen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista jne. voisi koota omat nettisivut, joille linkki kaupungin sivuilta. Tämä idealla, että kaikki lapsiperheitä koskeva tieto olisi koottu saman sateenvarjon alle. (Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely 2012.) Ideaalimallissa verkosta löytyvä palveluverkosto tarjoaisi vanhemmille tiedon koko kaupungin tarjoamista lapsiperheiden palveluista sekä tavoittaisi ne vanhemmat, joille riittää verkosta löytyvä vanhemmuutta tukeva materiaali. Esimerkkinä Eväitä vanhemmuuteen tietopaketti, josta löytyisi kattavasti tietoa muun muassa vauvan kehityksestä ja arjen rytmistä sekä parisuhteen merkityksestä. Tietopaketti sisältäisi mahdollisesti myös yhteystietoja, vauvaloruja sekä muistilistan, joka muistuttaisi muun muassa päivähoitohakemuksen jättämisen ajankohdasta. Ammattilaisille olisi oma palveluverkostonsa, josta löytyisi tietoa palveluohjauksen hengessä Majakka kynnyksetön perhepiste idea Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen johtopäätös tamperelaisten lapsiperheiden vanhemmuuden tukemiseksi sekä palveluohjauksen toteuttamiseksi oli kynnyksettömän perhepiste Majakan perustaminen. Ajatus lähti THL:n tutkimuksista, perheiden ja asiantuntijoiden vastauksista kyselyihin sekä palveluiden saattamisesta asia 12

14 kaslähtöisempään suuntaan. Ajanhenki sekä perheiden tarpeet nostivat esiin tuen saamisen yhdeltä luukulta sekä ilman leimautumista matalan kynnyksen palveluista. Majakka versioi tamperelaista ikäpiste Kotitoria. Majakan toimintaa avataan enemmän luvussa kahdeksan Eväitä realityyn yseille Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen näkökulmasta vanhemmuutta tulisi tukea ennaltaehkäisevämmin mahdollisimman varhain. Eväitä realityyn yseille kokonaisuus on suunniteltu yhdessä Tampereen kaupungin ehkäisevän työn, nuorisoneuvolan sekä Pyynikin yläkoulun kanssa (liite 5). Kokonaisuus pyrkii antamaan lähtöeväitä perusopetuksesta lähteville yhdeksäsluokkalaisille. Tarkoituksena on keskustella yhdeksäsluokkalaisten kanssa tulevaisuuden mahdollisesta parisuhteesta ja perheelämästä sekä nuoria itseään askarruttavista kysymyksistä toukokuussa Tavoitteena on, että nuoret saavat tietoa siitä, miten toimia parisuhteessa tai perhe elämässä sekä mistä hakea tarvittaessa tukea ongelmiin. Päätavoitteena on, että nuori ei jää jatkossakaan yksin mieltä askarruttavien kysymysten tai ongelmien kanssa. 13

15 3 KYSELYIDEN JA HAASTATTELUIDEN TULOKSIA Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeessa tehtiin paljon erilaisia kyselyitä ja niillä oli suuri merkitys. Tampereen kaupungin verkkosivuilla avoinna oli kolme kuukautta kysely Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa (liite 6). Lisäksi kyselyt toteutettiin leikkitoimintakeskus Huushollin, Tampereen Ensi ja turvakoti Ry:n Annantuvan sekä nyt jo lopetettujen perheryhmien asiakkaille. Päiväkodin johtajia osallistettiin kehittämiseen kysymyksellä Miten päiväkoti voi tukea, palvelulla ja ohjata kohtaamiaan vauvaperheitä? Myös Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmän sosiaalialan tutkinnon opiskelijoita lähestyttiin kysymyksellä Mitä tietoa, tukea ja apua vauvaperhe tarvitsee? Kaikkiaan kyselyihin vastasi 155 henkilöä. Kyselyiden lisäksi sosionomi AMK opiskelija Outi Saarimäki tekee opinnäytetyön vauvaperheryhmä pilotista. Opinnäytetyö valmistuu keväällä Kaikki kyselyt litteroitiin ja teemoiteltiin. Kyselyistä nousivat samat teemat (kuvio 7), joita toivottiin lapsiperheiden palveluiden sisältöihin. Selkein tarve oli palveluiden kynnysten madaltaminen sekä perheen jaksamisen tukeminen. Myös palveluohjaus sekä palvelujen löytyminen kootusti yhdestä paikasta nousivat esiin. Päivähoidon aloituksesta sekä vauvan kehityksestä kaivattiin lisää tietoa. Piirakka 1. Kyselyistä nousseet teemat (Ojanen 2012) 14

16 3.1 Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kyselyn tuloksia Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke kyseli ja haastatteli useita tahoja tavoitteenaan kehittää lapsiperheiden palveluita asiakaslähtöisesti. Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa kysely oli avoinna Tampereen kaupungin verkkosivuilla toukokuusta elokuun loppuun saakka. Kyselyyn vastasi yhteensä 76 tamperelaista, joista äitejä oli 95 prosenttia. Keskimääräinen lasten lukumäärä vastaajaperheissä oli kaksi. Alle kouluikäisten lasten palvelut ja niiden kehittäminen yhdessä vanhempien kanssa verkkokyselyssä (liite 6) kysyttiin palautetta perhepalveluista yleensä. Palautetta tuli varhaiskasvatuksesta, neuvolatoiminnasta, liikunta ja vapaa aikapalveluista, kunnallisista ja yksityisistä terveyspalveluista, Tampereen kaupungin liikennelaitoksesta, Kelasta, tiedonkulusta sekä palautteesta. Myös päättäjät saivat oman osuutensa palautteesta. Kuvioon neljä a b on kerätty palveluiden toimivat osuudet ja kuvioon viisi a b kehittämistä kaipaavat osiot. Kuvio 4 a. Hyvää palautetta perheiden palveluista Tampereella yleensä (Ojanen 2012) 15

17 Kuvio 4 b. Hyvää palautetta perheiden palveluista Tampereella yleensä (Ojanen 2012) Kuvio 5 a. Kehitettävää palveluissa Tampereella palveluissa yleensä (Ojanen 2012) 16

18 5 b. Kehitettävää palveluissa Tampereella palveluissa yleensä (Ojanen 2012) 3.2 Muut kyselyt tuloksia Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hanke teki useita kyselyitä verkkokyselyn lisäksi. Kyselyitä tehtiin päiväkodin johtajille, sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille, Annantuvan, leikkitoimintakeskus Huushollin, lopetettujen perheryhmien asiakkaille sekä vanhemmuuden kokemusasiantuntijoille. Kuvio 6. Miten päiväkoti voi tukea, palvella ja ohjata kohtaamiaan vauvaperheitä päiväkodin johtajien ryhmätyön vastauksia (Ojanen 2012) 17

19 Kuvio 7. Mitä tietoa, tukea ja apua vauvaperhe tarvitsee sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden vastauksia (Ojanen 2012) Kuvio 8. Kehitettävää alle kouluikäisten lasten ja perheiden palveluissa Annantuvan, Huushollin, perheryhmien asiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta (Ojanen 2012) 18

20 4 VAUVAPERHERYHMÄ PILOTTI Palveluohjaus ja vanhemmuuden tukeminen hankkeen tavoitteena oli tukea vanhemmuutta synnytyksen jälkeen, koska esimerkiksi lastensuojelun tilastot Tampereella osoittivat selkeän tarpeen tällaiselle toiminnalle. Vanhemmuuden tueksi hankkeessa kehitettiin vauvaperheryhmä pilotti (liite 1 ja 7), jonka etenemistä avataan kuviossa yhdeksän. Kuvio 9. Vauvaperheryhmä pilotin eteneminen (Ojanen 2012) 19

21 Vauvaperheryhmä pilotin ympärille kerättiin asiantunteva verkosto lapsiperheiden kanssa toimivista sekä kaupungin että järjestöjen ammattilaisista (kuvio 10). Tavoitteena oli tukea vanhemmuutta verkoston yhteistyönä. Tavoitteena vanhemmuuden tukeminen verkoston yhteistyönä Kuvio 10. Vanhemmuuden tukeminen monialaisella verkostotyöllä (Ojanen 2012) Vauvaperheryhmä pilotin sisällöt suunniteltiin huolella ja ammattitaitoisesti. Kuviossa 11 on avattu pilotin sisältöjä ja toteutusta. Kuvio 11. Vauvaperheryhmä pilotin tapaamisten sisällöt (Ojanen 2012) 20

22 4.1 Vanhempien palaute vauvaperheryhmä pilotista Vauvaperheryhmä pilottiin osallistuvilta perheiltä kysyttiin joka kerran jälkeen kirjallinen palaute. Palautetta kerättiin esimerkiksi tiloista ja ajankohdan sopivuudesta iltaisin kello , sekä siitä, ovatko iltojen sisällöt vastanneet perheen tarpeita ja ovatko perheet saaneet oikeanlaista tietoa verrattuna vauvan ikään. Piirakat kaksi neljä kertovat perheiden vauva neljä ja kuusi kuukautta tapaamisten vastauksista. Piirakka 2. Vauvaperheryhmän ajankohdan sopivuus perheille (Saarimäki 2012) Piirakka 3. Vauvaperheryhmän sisältöjen vastaavuus perheiden tarpeisiin (Saarimäki 2012) 21

23 Perheet itse toivoivat iltojen sisältöihin lisäksi, että joku Kelasta tulisi kertomaan hoitovapaasta sekä vielä enemmän selvitystä toimijoiden toiminnasta. Oletteko saaneet vauvaperheryhmäpilotista oikeanlaista tietoa verrattuna vauvanne ikään Osittain kyllä 38 % Kyllä 62 % Piirakka 4. Oikeanlainen tieto verrattuna vauvan ikään vauvaperheryhmässä (Saarimäki 2012) Huusholli koettiin yleisesti hyvänä paikkana kokoontua ja lattialla istuminen koettiin mukavampana sekä kotoisampana kuin pöydissä istuminen. Perheet kokivat saaneensa tietoa eri toimijoista, kolmannen sektorin palveluista sekä tietoa hampaiden hoidon aloituksesta. Lisäksi perheet olivat saaneet innostusta osallistua Mannerheimin Laivapuiston vauvakerhoon sekä oppineet uusia leikkejä. Perheet kokivat vauvaperheryhmän yhteisenä rauhoittumis ja touhuhetkenä. Lisäksi toivottiin pienryhmäkeskusteluja, jotka olisivat voineet lisätä tutustumista ja yhteydenpitoa herkemmin jatkossakin. Toivetta oli myös siitä, että turhat kysymykset kuten kuinka arki muuttunut vai onko se muuttunut?, jätettäisiin pois. Kehittämisideana ehdotettiin, että voisikin pyytää perheitä mainitsemaan jonkin vanhemmuudessa yllättäneen asian. Kaiken kaikkiaan kiiteltiin toimijoiden ihailtavaa innostuneisuutta ja paneutumista asiaan. Vauvaperheryhmä pilotti tavoitti yhteensä kolmetoista perhettä suunnitellusta kahdestakymmenestä. Isät osallistuivat myös kiitettävästi: yhdeksän Isää osallistui vauvaperheryhmä pilotin tapaamisiin. Toinen ryhmä, joka oli suunniteltu perheille, joissa vauva oli syntynyt maaliskuussa 2012, kohtasi esteitä tiedonkulun ja aikataulun osalta. Tiedonkulku takkuili, koska toisessa neuvolassa oli paljon vaihtuvuutta perheet vauvaperheryhmään kutsuvien terveydenhoitajien osalta. Isä ilta oli suunniteltu toteuttavan jou 22

24 lukuussa, koska silloin vauvat vasta olisivat kymmenen kuukautisia. Tähän Isä iltaan ei tullut yhtään perhettä. Syyksi perheet kertoivat lähinnä sen, että joulu oli liian lähellä. Jatkossa ryhmien toteutukset tapahtuvatkin helmi marraskuussa. Yksi pareista toki oli mennyt naimisiin ja oli Isä illan aikoihin häämatkalla koko perheen voimin, mikä suotakoon riittäväksi ja perhettä yhdistäväksi poissaolon syyksi. 4.2 Yhteistyökumppaneiden arviointia ja palautetta vauvaperheryhmä pilotin toiminnasta Yhteistyökumppaneilta kerättiin pilotin lopettamispalaverissa arviointia ja palautetta professori Noriaki Kanon laatukukka menetelmää mukaillen (kuvio 12 a.). Noriaki Kano, japanilainen professori, jakaa laatuominaisuudet kahteen eri ryhmään: itsestään selviin laatutekijöihin ja puoleensavetäviin laatutekijöihin. Tämä ajattelutapa voidaan konkretisoida käyttämällä laatukukkaa, jossa itsestään selvät piirteet ovat keskustassa ja puoleensavetävät puolestaan toimivat terälehtinä eli houkuttimina. Puoleensavetävät tekijät muuttuvat ajan saatossa itsestään selviksi tekijöiksi. Tuotteen, palvelun tai toiminnan tarjoajan on kehittyäkseen pidettävä huoli siitä, että organisaatiolla tai yrityksellä on aina puoleensavetäviä tekijöitä itsestään selvien tekijöiden rinnalla. (Hokkanen & Strömberg 2006, 20.) Pilotin lopettamispalaverissa Kanon laatukukka menetelmää mukailtiin siten, että kukan keskellä olivat pilotissa hyvin toimineet asiat, punertavilla terälehdillä kehittämistä vaativat asiat ja liloilla terälehdillä parannusehdotukset kehittämistä vaativiin asioihin. Tavoitteena, että kehitettävistä asioista tulee parannusehdotusten myötä hyvin toimivia asioita. Terälehtiin kirjoitettiin niitä asioita, joita kannattaa tavoitella ja joiden eteen kannattaa tehdä vaivaa päästäkseen tavoitteisiin. Tiivistetysti jokainen toimija koki verkostoitumisen ja toisen työhön tutustumisen hyvänä asiana. Kehittämistä vaativat toteuttamisen aikaväli, joka kerran yhtenäinen suunnittelu sekä terveydenhoitajien osallistuminen sekä suunnitteluun että toteuttamiseen perheiden osallisuuden varmistamiseksi. 23

25 Kehitettävää Parannusehdotuksia kehitettäviin kohtiin Kuvio 12 a. Vauvaperheryhmä pilotin arviointia yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (professori Noriaki Kanon laatukukkaa mukaillen Ojanen 2012) Samalla menetelmällä arvioitiin myös omaa toimintaa onnistumisen kokemuksien ja tämän tekisin toisin kysymyksen avulla (kuvio 12 b.). Kehittämisehdotuksia mietittiin myös saman tien. Omia onnistumisen kokemuksia värittivät lähinnä samat asiat, jotka toimivat vauvaperheryhmä pilotissa hyvin: verkostoituminen, oppi toisista toimijoista sekä suunnitteluun osallistuminen tasapuolisesti. Näitä asioita olisi tehty toisin: sitoutettu perheitä jo etukäteen ja myös tapaamisissa, kutsukirjeen (liite) sisältö kirjoitettu konkreettisemmaksi ja iseihin olisi otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Hanketyöntekijän näkökulmasta erityisesti perheiden kutsumiseen pitäisi panostaa. Pilotissa hankaluuksia aiheutti se, että perheiden kutsuminen oli monen välikäden takana, jolloin perheitä ei tavoitettu riittävästi. Palautteesta näkyi selvästi myös kaikkien tahtotila tukea vanhemmuutta aidosti ja ennaltaehkäisevästi. 24

26 Tämän tekisin toisin Kehittämisehdotuksia Kuvio 12 b. Vauvaperheryhmä pilotin arviointia yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (professori Noriaki Kanon laatukukkaa mukaillen Ojanen 2012) Lisäksi kerättiin vielä yleispalaute vauvaperheryhmä pilotista (kuvio 13). Kuvio 13. Vapaa sana ruusut ja risut (Ojanen 2012) 25

27 5 VAUVAPERHERYHMÄ ON JATKOSSA MEIDÄN VAUVA Meidän vauva toiminta jatkaa vauvaperheryhmänä pilotoitua toimintaa. Hankkeessa koottu yhteistyöverkosto säilyy ja elää tarpeen mukaan. Meidän vauva toiminnan koordinointi ja vastuualueet tullaan jakamaan Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, Lasten ja nuorten terveyspalveluiden ja Varhaiskasvatuksen kesken (Kuvio 14). Hyvinvointineuvolan koordinaatioryhmä toimii yhteistoiminta sekä seurantaroolissa. Kuvio 14. Meidän vauva toiminnan koordinointi ja vastuualueet (Ojanen 2012) Meidän vauva toiminta tullaan toteuttamaan (kuvio 15) fyysisesti leikkitoimintakeskus Huushollissa tai keskustan alueen päiväkodissa. Meidän vauva toiminta on kaikille tamperelaisille perheille avointa toimintaa, joka on suunnattu koko perheelle. Tapaamiset tapahtuvat iltaisin ja kerrallaan kohdataan kymmenestä kahteentoista perhettä. Perheiden rekrytointiin on käytettävä riittävästi aikaa sekä huolellisuutta. Keväällä toteutetaan kaksi kolmen tai neljän kerran kokonaisuutta ja syksyllä saman verran. Toteutusaika on helmi marraskuussa. Lisäksi on toiminnan suunnittelupalaveri sekä palauteja arviointipalaveri. Liitteessä seitsemän on kuvattu Meidän vauva palveluprosessin kulku. 26