pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke."

Transkriptio

1

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hanketiedot Tavoitteet Kohderyhmä Toimintaympäristö Oppimisprosessi Projektin lähtökohta Päätoimijat Palvelutuotantoon liittyvät toimijat Resurssit Tietojärjestelmät Toimintamalli Yhteenveto: Mitä opittiin? Asiakastiedot Pilottivaiheen asiakastiedot Jatkohankkeen asiakastiedot Yhteenveto asiakastyöstä Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Levittämistyö Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeesta Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe Avoterveydenhuolto Terveydenhoitajat Sastamalan TE-toimisto ja työvoiman palvelukeskus A-klinikkasäätiö Sastamalan päihdeklinikka Sastamalan sosiaalikeskus Tulokset ja johtopäätökset Valtakunnallisen PTT-hankkeen tavoitteet ja siihen liittyvät seudulliset tulokset pts-hankkeen tulokset pts-hankkeen toimenpideohjelma Johtopäätökset Kirjallisuutta Liitteet Liite 1: Sastamalan kuntoutuksen kohdennetut palvelut Liite 2: Lähetelomake Liite 3: Suostumuslomake Liite 4: Palautelomake Liite 5: Verkostokartta Liite 6: Ohjaavat kysymykset... 34

3 3 Tiivistelmä Pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen osahanke. pts-hanke käynnistettiin Lounais-Pirkanmaalla eri organisaatioiden yhteistyönä. Hanketta hallinnoi Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työttömien terveyspalvelumalli. Mallin tavoitteena oli osallistaa pitkään työttömänä olleita henkilöitä hyvinvointi- ja terveyspalveluiden käyttäjiksi ja samalla parantaa heidän työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä. Syksyllä 2007 hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä, jonka tehtävänä oli mallintaa työttömien terveystarkastusprosessi kutsumalla 50 henkilöä terveystarkastukseen. Asiakkaiden ohjaamisesta terveystarkastuksiin sovittiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Terveystarkastuksiin lähettävä taho vastasi tarkastusten jälkeen asiakkaiden palveluohjauksesta muiden tarvittavien palveluiden piiriin. Terveystarkastustoimintamallin juurrutus osaksi alueterveydenhoitajien perustyötä aloitettiin jo hankkeen pilottivaiheessa. Juurrutuksen onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat johdon antama tuki ja henkilöstön sitouttaminen toimintamallin käyttöön. Pilotti- ja juurrutusvaiheiden aikana koulutettiin yhteensä seitsemän terveydenhoitajaa. Hankkeen aikana terveystarkastus tehtiin 155 henkilölle. Hanke paransi sosiaali-, työvoima- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä ja kehitti asiakkaiden saumattomia palveluketjuja. Hankkeen aikana osoitettiin se, miten tärkeää on huolehtia kaikkien työikäisten henkilöiden ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Joiltakin asiakkailta löytyi terveystarkastuksissa vakavia pidempään jatkuneita sairauksia. Monet heistä eivät olleet vuosiin käyttäneet terveydenhuollon palveluita. Hanke osoitti sen, että työttömät tarvitsevat kohdennettuja palveluja. Työttömiä palvelevilta työntekijöiltä edellytetään palveluohjauksellista työotetta. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on kunnan kannalta pitkällä tähtäimellä kannattavaa toimintaa. Puuttumalla terveysongelmiin oikea-aikaisesti, säästetään kalliita erikoissairaanhoidon kustannuksia. Yksilötasolla terveyden parantuminen lisää hyvinvointia, arjen hallintaa ja työllistymisedellytyksiä.

4 4 1 Hanketiedot pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke. Hanke alkoi Päättyi Hankkeen hallinnointi Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe). Rahoitus Hankkeen ensimmäinen vaihe e Stakesilta + kuntarahoitus työpanoksina Jatkohankkeen aikana e THL:ltä + kuntarahoitus työpanoksina. Yhteistyökumppanit Vastuuhenkilö: Hankkeen sihteeri: Raportoija: Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto, Sastamalan työvoiman palvelukeskus Työteekki, Sastamalan sekä Punkalaitumen sosiaalitoimet ja Vammalan- Huittisten mielenterveysseura ry. Jatkohankkeen aikana mukaan tuli Kiikoisten ja Lavian sosiaalitoimet ja Kankaanpään työ- ja elinkeinotoimisto. Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki Hallintopäällikkö Markku Saastamoinen Projektityöntekijä Hanna Hietava puh , Ohjausryhmän kokoonpano Saspen yhtymähallituksen pj Reino Niemi, Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen (varalla Punkalaitumen kunnan sosiaalityöntekijä Liisa Laukkanen), Vammalan seudun työvoimatoimiston johtaja Regina Salkovic, (varalla Vammalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekin johtaja Tiina Leppäniemi ), Vammalan kaupungin perusturvajohtaja Kristiina Piirala (varalla Äetsän kunnan perusturvajohtaja Leena Alavilo), Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtaja Riitta-Liisa Reiterä,

5 5 Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtava ylilääkäri Ulla Mattelmäki, Eeva Suonpää, Vammalan-Huittisten mielenterveysseura ry: toiminnanjohtaja, (varajäsen Tarja Kuoppa, hankekoordinaattori), Valtuutettu Pentti Kukko, Vammala (varajäsen Pertti Hakanen, Vammala), Valtuutettu Sirpa Lindroos, Mouhijärvi (varajäsen Pekka Karppanen, Punkalaidun). Jatkohankkeen aikana ohjausryhmänä on toiminut seudun verkostotiimi. Projektiryhmä jatkohankkeen aikana: Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki, Saspe Hallintopäällikkö Markku Saastamoinen, Saspe TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi Sastamalan kaupungin hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen Terveydenhoitaja Taina Hinkkanen, Saspe Projektityöntekijä Hanna Hietava, pts-hanke Projektiryhmä ylärivi: TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi, Punkalaitumen perusturvajohtaja Anne Hokkanen, terveydenhoitaja Taina Hinkkanen, alarivi projektityöntekijä Hanna Hietava, Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja hallintopäällikkö Markku Saastamoinen. Kuvasta puuttuu Sastamalan kaupungin hyvinvointijohtaja Katja Tommiska.

6 6 1.1 Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osallisuuden edistäminen ja työllistymisedellytysten parantaminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alatavoitteena oli tarjota kaikille pitkään työttöminä olleille mahdollisuus terveystarkastuksiin ja terveyttä tukeviin jatkotoimenpiteisiin sekä selvittää terveydentilan vaikutusta työllistymiseen. Tavoitteena oli luoda dokumentoitu toimintamalli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden terveyspalveluiden turvaamiseksi Lounais-Pirkanmaalla. Tavoitteena oli, että toimintamalli jää kaikkien eri yhteistyötahojen käyttöön hankerahoituksen päätyttyä. 1.2 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt. Hankkeen alkuvaiheessa kohderyhmään arvioitiin kuuluvan noin 400 henkilöä. Toimintamallin kehittämistä varten terveystarkastuksiin kutsuttiin viisikymmentä asiakasta. Heidän palveluntarpeensa arvioitiin yksilöllisesti. Sosiaalitoimen ja työvoiman palvelukeskuksen viranhaltijat vastasivat asiakasohjauksista hankkeeseen. Palveluiden käytön toteutumista seurattiin virkailijavastuun periaatteella eri organisaatioiden tietojärjestelmiä hyödyntäen. Jatkohankkeen aikana asiakkaita ohjattiin myös työ- ja elinkeinotoimistosta. Kriteerinä ei enää ollut työttömyyden kesto, vaan asiakkaan palvelutarve tai oma halu tarkastuksiin. Näin päästiin entistä aiemmin puuttumaan mahdollisiin terveysriskeihin ja toteuttamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. 1.3 Toimintaympäristö Lounais-Pirkanmaan seutukunnan väestöpohja on n henkilöä. Seutu koostuu Sastamalan kaupungista ja Punkalaitumen kunnasta. Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi vuoden 2009 alusta ja jo vuotta aikaisemmin Suodenniemen kunta liittyi Vammalan kaupunkiin. Työvoimaa alueella on n henkilöä. Alueella toimii seudullinen työ- ja elinkeinotoimisto, työvoiman palvelukeskus, yrityspalvelu ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, jotka kaikki huolehtivat omalta osaltaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Työllisyystilanne oli oleellisesti heikentynyt kansainvälisen ja kotimaisen taloustilanteen vuoksi. Koko Pirkanmaata koskevassa työllisyyskatsauksessa 7/2010 työttömyyden kasvutrendi kuitenkin taittui ja lomautukset vähenivät. Pirkanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli 12.2 %, kun se Lounais-Pirkanmaalla oli 8 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 154 henkilöä, yli 50- vuotiaiden osuus oli 391 henkilöä ja yli vuoden työttömänä olleita 103.

7 7 2 Oppimisprosessi 2.1 Projektin lähtökohta Lounais-Pirkanmaan alueelle oli laadittu poikkihallinnollinen elinkeino- ja työllisyysstrategia , jossa työvoiman palvelukeskuksen tehtäväksi määriteltiin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rakennetyöttömyyttä purkamalla. Pitkään työttömänä olleiden palvelut oli keskitetty työvoiman palvelukeskukseen. Ne pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka eivät tarvinneet moniammatillista tukea työllistymiseen, asioivat työ- ja elinkeinotoimistossa. Osa pitkään työttömistä henkilöistä on työmarkkinoiden ulkopuolella ja heidän palveluvastuunsa on kuntien sosiaalitoimistoissa. Lounais-Pirkanmanmaalla ei ollut aiemmin toteutettu pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa, eikä sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Vammalan-Huittisten Seudun mielenterveysseura ry haki vuonna 2007 työllisyyspoliittista avustusta Pirkanmaan TEkeskukselta sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseksi Koutsi -hankkeessa. Samaan aikaan Sastamalan perusturvakuntayhtymä haki rahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen aloittamista varten Stakesista (nyk. THL). Tavoitteena oli käynnistää työttömien terveystarkastukset seutukunnalla. Seudun työttömyysaste oli 5 % vuonna Työmarkkinatuen aktivointiaste oli joulukuussa 2007 yli 70 %. Asiakkaat olivat joko työssä tai työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Samaan aikaan seudulla esiintyi rekrytointiongelmia. Pääsääntöisesti työttöminä olivat enää kaikkein vaikeimmin työllistyvät henkilöt. Heillä esiintyi usein hoitamattomia mielenterveys- ja päihdeongelmia, jotka olivat esteenä työllistymispolkujen rakentamiselle. Taustalla oli arjen hallintaan liittyviä ongelmia, oppimisvaikeuksia ja somaattisia sairauksia, jotka olivat yhdessä työttömyyden kanssa aiheuttaneet laaja-alaista syrjäytymistä elämän eri osa-alueilla. Kohderyhmän sitoutuminen erilaisiin kuntoutustoimenpiteisiin ja yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin oli heikkoa. Heidän osallisuuden edistäminen vaati terveystarkastuksen lisäksi riittäviä jatkotoimenpiteitä. Useissa valtakunnallisissa tutkimuksissa oli todettu, että pitkäaikaistyöttömät kuuluvat syrjäytymisen ja terveyden osalta erityiseen riskiryhmään. Huoli työttömien terveydestä näkyy myös STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa 2015: Tavoitteena on saada koko yhteiskuntapolitiikka tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Parannetaan työikäisten terveyttä ja toimintakykyä. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevillä toimintamalleilla. Tuetaan vaikeasti työllistettäviä koulutuksen ja kuntoutuksen tiiviillä yhteistyöllä, selvitetään työllistymisen esteenä olevat terveysongelmat joustavasti Päätoimijat pts-hankkeen päätoimijoita olivat Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe, työvoiman palvelukeskus Työteekki, Sastamalan Sosiaalikeskus, Punkalaitumen Sosiaalipalvelut ja Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Tukitalo. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti päätoimijoista ja niiden keskeisistä tehtävistä omalla toimialueellaan.

8 8 Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) tuottaa alueellisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Saspe tuottaa jäsenkunnilleen terveydenhoitopalvelut, perheneuvolapalvelut, vanhuspalvelut ja ympäristöterveydenhuoltopalvelut. Saspen alaisuudessa toimii myös Sastamalan Työterveys, joka tarjoaa sopimuksen tehneille työnantajille, heidän työntekijöilleen ja yrittäjille joko lakisääteiset palvelut tai laajennetussa sopimuksessa myös sairaanhoitopalvelut. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käytön yhteensovittamisesta. Saspessa toteutetaan tilaaja-tuottajamallia, jossa kuntayhtymä on palvelujen tuottaja/järjestäjä ja kunnat ovat palvelujen tilaajia. Kunnat asettavat taloudelliset raamit palveluiden tuottamiselle. Saspe on ns. kuntaohjautuva kuntayhtymä, jossa ei ole toimielimenä yhtymävaltuustoa, vaan jäsenkuntien valtuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä. Perus ja palvelusopimukset tehdään vuosittain kuntien ja Saspen välillä. Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimusluonnoksessa kuntien maksuosuudesta sanotaan seuraavaa: Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kunta- ja toimipaikkakohtaiseen kustannuslaskentaan. Jäsenkunnan osuus toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa". Sastamalan seutukunta on kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu Sastamala ja osittain Punkalaidun, joka ostaa esimerkiksi psykiatrian hoidon lähes kokonaan Vammalan aluesairaalalta. Muuten Punkalaidun kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Punkalaitumella on oma terveysasema ja kunta liittyi vuoden 2009 alusta Saspeen. Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kiikoinen ja Lavia, mutta niiden perusterveydenhuolto tuotetaan Saspesta. Satakunnan alueella julkisten työvoimapalveluiden tuottamisesta vastaa Pohjois-Satakunnan työvoimatoimisto. He osallistuivat pts-hankkeeseen juurrutusvaiheen aikana. Seutukunnalla on seitsemän terveysasemaa. Lääkärivastaanotot siirtyivät omalääkärijärjestelmästä aluevastuujärjestelmään 2008, koska alueella oli kova pula lääkäreistä. Seudun 24 lääkärivirasta oli täytetty vain 14. Tämä johti siihen, että omalääkärijärjestelmä ei toiminut ollenkaan. Kiireettömät lääkäriajat venyivät jopa kuukausien päähän. Se hankaloitti suuresti työttömien asiakkaiden pääsyä vastaanotolle. Vuoden 2009 aikana lääkäritilanne parantui ja syksyllä 2009 kaikki lääkärivirat oli täytetty. Helpotusta toi sekin, että Äetsän lääkäri- ja hoitajapalvelut ulkoistettiin. Mielenterveyshoitajan resurssi saatiin hankkeeseen Muisti ja mieli-hankkeelta. Hanke päättyi 2009 loppuvuodesta ja Saspeen palkattiin mielenterveyshoitaja vuoden alusta Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki perustettiin Vammalaan 2004, jolloin Suomessa oli käynnissä työvoimapolitiikan rakenteellinen muutos. Julkiset työvoimapalvelut muutettiin kaksilinjaiseksi ja vaikeimmin työllistyvien palvelut keskitettiin työvoiman palvelukeskuksiin. Työvoiman palvelukeskus perustettiin Sastamalan seutukunnassa Vammalan kaupungin työllisyydenhoitoon erikoistuneen yksikön yhteyteen. Työvoiman palvelukeskus Työteekin perustamisen yhteydessä kaupunki sitoutui määräaikaisten työvalmentajien toimien vakinaistamiseen ja ammatinvalintapsykologin palkkaamiseen. Työhallinto osoitti työvoiman palvelukeskukseen kahden kuntoutusohjaajan resurssit. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyi kuntien sosiaalitoimien alaisuudesta seudulliseen työvoiman palvelukeskukseen.

9 9 Palvelukeskukseen ei palkattu sosiaalityöntekijöitä, koska heidän osaamisensa saatiin yksikön käyttöön seudun kunnista tiiviillä verkostoyhteistyöllä. pts-hankkeen toimintamallin käyttöönoton myötä myös terveydenhuollon palvelut liitettiin osaksi työnhakijoiden kuntoutusprosessia. Vammalan seudun työvoiman palvelukeskuksessa toimii työvalmennusosastoja, joissa käy päivittäin noin 100 asiakasta. Osastot mahdollistavat asiakkaille nopean pääsyn työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin. Työvalmentajat laativat yhdessä asiakkaiden kanssa osaamiskartoituksia ja työvalmennussuunnitelmia. Työvalmennusosastot toimivat yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Se mahdollistaa työllistymisen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman palvelukeskuksen avulla on mahdollista suorittaa erilaisia tutkintoja (esim. oppisopimuskoulutuksella Sastamalan kaupungin palveluksessa). Sastamalan Sosiaalikeskus Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. pts-hanke teki yhteistyötä aikuissosiaalityön tiimin kanssa. Tiimin tehtäviä ovat aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Tiimiin kuului kaksi aikuissosiaalityöntekijää, sosiaalityön palveluohjaaja ja viisi etuuskäsittelijää. Heidän esimiehenään toimii hyvinvointijohtaja, joka oli mukana pts-hankkeen projektiryhmässä. Sosiaalikeskuksen toimintaa kehitettiin vuoden 2009 alusta niin, että tavoitteena oli tehdä kaikille pitkään toimeentulotuen piirissä asioineille asiakkaille palvelusuunnitelma. Suunnitelmaa seurataan ja päivitetään. Palvelusuunnitelman on tarkoitus edesauttaa asiakkaan kuntoutumispolkua. Palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä tehtiin usein ohjaus myös ptshankkeen tarkastuksiin. Sastamalassa kehitettiin aikuissosiaalityön palveluja myös laajemmin. Tavoitteena oli järjestää sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Tarkoituksena on, että työttömät henkilöt, jotka eivät täytä työhallinnon kriteerejä, ovat sosiaalisen kuntoutuksen piirissä. Asiakkaan toimintakyvyn vahvistuessa hänellä on mahdollisuus siirtyä eteenpäin esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi. (Sastamala - kuntoutuksen kohdennetut palvelut, Liite 1) Punkalaitumen Sosiaalipalvelut pts-hanke teki yhteistyötä Punkalaitumen sosiaalipalvelujen aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän kanssa. Hänen tehtäviinsä kuuluivat sosiaalityö, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Vuoden 2009 alusta kaikille asiakkaille oli tarkoitus tehdä palvelusuunnitelma, jota seurataan ja päivitetään. Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja osallistui alusta asti hankkeen projekti- ja ohjausryhmiin. Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Tukitalo Tukitalo oli yksi hankkeen yhteistyökumppani. Yhdistys on yksi Mielenterveysseuran 54 jäsenyhdistyksestä. Yhdistyksen kotipaikka on Sastamala ja sen toiminta-alueen muodostavat Sastamalan lisäksi Huittinen, Kiikoinen ja Punkalaidun. Yhdistyksen toimitilat, Tukitalot, sijaitsevat Vammalassa ja Huittisissa. Yhdistys ylläpitää ensiapu- ja kriisikeskusta ja tarjoaa talous- ja velkaneuvonnan, edunvalvonnan, sekä sosiaaliasiamiehen palveluja asiakaskuntien asukkaille.

10 Palvelutuotantoon liittyvät toimijat Päätoimijoiden lisäksi hanke teki yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sastamalan alueella oli useita osallisuutta ja työllistymistä edistäviä hankkeita, joilla oli sama kohderyhmä kuin ptshankkeella. Hankkeiden työntekijät tekivät sektorirajoja ylittävää yhteistyötä opinnollisen kuntoutuksen Luovi Ammattiin -hankkeen (päättyi 2009), sosiaalisen kuntoutuksen Koutsihankkeen (päättyi 2009) ja etsivän nuorisotyön PaTu-hankkeen kesken. Hankkeiden hallinnoinnista vastasivat kolmannen sektorin toimijat. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä oli samanaikaisesti käynnissä opinnollisen kuntoutuksen hankkeita. Moniammatillisena yhteistyön avulla pohdittiin ja kehitettiin uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa asiakkaiden palveluja. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisen päihdetyön kehittämishankkeen kanssa, joka päättyi Hanketta hallinnoi Sastamalan kaupunki. Hankkeen tavoitteena oli lisätä eri organisaatioiden palveluksessa työskentelevien työntekijöiden osaamispääomaa ja ehkäistä päihdehaittoja puuttumalla niihin ja puhumalla niistä jo varhaisessa vaiheessa. Hankkeen toimintamalli jäi verkostojen käyttöön. Hankkeen tavoitteet olivat yhteneväiset pts- hankkeen kanssa mm. siltä osin, että päihteiden käyttö oli monen pitkäaikaistyöttömän arkipäivää. Sastamalan alueen optikot edistivät hankkeen asiakkaiden hyvinvointia tarjoamalla näöntarkastuksista 50 %:n alennuksen. Alennus oli merkittävä ja se alensi kynnystä mennä näöntarkastukseen. Suurin osa hankkeen asiakkaista oli sen ikäisiä, että näkö oli jo huonontunut. Asiakkaat saivat terveystarkastuksesta tarvittaessa lähetteen optikolle. pts-hanke teki yhteistyötä Sastamala-opiston ja kaupungin liikuntatoimen kanssa. Opistossa kokoontui kaksi liikuntaryhmää lukuvuosina Asiakkaat osallistuivat ryhmiin osana kuntouttavaa työtoimintaa. Paikalla oli 4-8 liikkujaa/kerta. Osallistujamäärät olivat vähäisiä, vaikka ryhmät olivat avoimia kaikille kuntalaisille. Yhtenä syynä vähäisiin osallistujamääriin olivat pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet. Myös työttömien motivaatio osallistua erilaisiin aktiviteetteihin oli vaihteleva. Sastamalan kaupunki teki päätöksen tukea työttömien työnhakijoiden osallisuutta ilmaisella aktiivikortilla, jolla he pystyivät osallistumaan Sastamalan opiston kursseille. Opisto teki ko. kohderyhmälle laajan kyselytutkimuksen, jonka keskeisenä tuloksena oli, että maksuton aktiivikortti mahdollistaa heille tärkeät sosiaaliset ja toiminnalliset kontaktit kodin ulkopuolella Resurssit Hankkeessa työskenteli osa-aikainen projektityöntekijä. Projektityöntekijän työhuone sijaitsi työterveyshuollon tiloissa. Juurrutusvaiheessa hanketyöntekijä koulutti terveydenhoitajia suorittamaan tarkastuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Juurrutusvaiheen etuna oli se, että lääkärit olivat terveydenhoitajien kanssa samassa toimipisteessä. Se helpotti konsultointia, asioiden käsittelyä ja asiakkaiden jatko-ohjausta. Saspen yleiset toimintamallit muuttuivat pts-hankkeen aikana. Ikävuositarkastuksista luovuttiin valtuuston päätöksellä Perusteluna oli se, että tarkastukset olivat päällekkäisiä työterveyshuollon palveluiden kanssa. Lisäksi aikoja jäi paljon käyttämättä ja ne kuormittivat ruuhkautunutta terveydenhuoltoa. Toiminnan muutos mahdollisti lisäresursseja työttömien tarkastuksiin. Resursseja kohdennettiin 1½h/vk/terveydenhoitaja.

11 11 Muissa yhteistyöorganisaatioissa terveystarkastuksiin ohjauksiin ja jatkotoimenpiteisiin käytetty aika kuului normaaliin virkailijoiden työhön. Vaikka ohjauksiin ja palautekeskusteluihin meni aluksi enemmän aikaa, ne koettiin tärkeäksi osaksi asiakkaan kuntoutumisprosessia. Sosiaalikeskuksen ja päihdeklinikan mukaan tarkastukset olivat tarpeellisia. Asiakkaita hoidettiin kokonaisvaltaisesti ja se vaikuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi päivystyskäyntien määrän vähenemiseen Tietojärjestelmät pts-hankkeen käytössä ei ollut yhtenäistä asiakastietojärjestelmää, vaan kaikki organisaatiot kirjasivat asiakastiedot omiin tietojärjestelmiinsä. Terveydenhuollossa oli käytössä Pegasosjärjestelmä, työvoimanpalvelukeskuksessa TYPPI- ja Ura-järjestelmä ja TE-toimistossa Urajärjestelmä. Terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen järjestelmät eivät keskustele keskenään, joten palaute annettiin jokaiselle lähettävälle taholle erikseen lähetepalaute-lomakkeella tai henkilökohtaisten palautekeskustelujen avulla Toimintamalli Kaavio 1. Visuaalinen toimintamalli.

12 12 pts-hankkeen toimintamalli on esitetty kaaviossa 1. Seuraavassa selvitetään tarkemmin toimintaprosessin eri osa-alueet ja niihin liittyvät tehtävät. Lähetekäytäntö Asiakkaat tulevat terveystarkastuksiin työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä. Lähetelomakkeena toimii valtakunnallisessa hankkeessa suunniteltu lomake (Liite 2). Terveystarkastuksiin ohjaus perustuu palvelutarvearvioon, jonka tekee kunkin organisaation vastuuvirkailija omien asiakkaidensa osalta. Palvelutarpeen arviointi on keskeinen osa työllistymis-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaa ja asiakkaan palveluprosessia. Palvelutarpeen kartoitus toimii pohjana palvelusuunnitelmalle, jonka tavoitteena on edistää asiakkaan oikea-aikaista palvelua ja auttaa asiakasta sijoittumaan työmarkkinoille. Asiakkaille tehdään osaamiskartoitus ja kartoitetaan työhistoria, työkyvyn esteet sekä elämäntilanne. Etusijalla terveystarkastuksiin ovat henkilöt, joiden edellisestä terveystarkastuksesta on kulunut vuosia. He ovat myös sen ikäisiä, että vaara sairastua kansanterveyssairauksiin on lisääntynyt oleellisesti. Suostumus Lähettävä taho pyytää suostumuksen (Liite 3) asiakkaalta ja arkistoi sen. Lähetelomakkeessa on kohta, johon merkitään, että suostumus on pyydetty. Lähete lähetetään neuvolan ajanvaraukseen. Sieltä terveyskeskusavustaja varaa ajan terveydenhoitajalle ja lähettää asiakkaalle kutsun ja esitietolomakkeen. Seurantakäynnille terveydenhoitajat varaavat ajan itse. Terveystarkastus Terveystarkastuksessa käytettävät lomakkeet ovat esitietolomake, päihteiden osalta Audit, mielialan osalta BDI ja diabetesriskitesti. Työkykyindeksi lasketaan silloin, kun asiakas on menossa työhön tai koulutukseen. Hankkeen loppuvaiheessa otettiin mukaan myös oppimis- ja lukivaikeuksia kartoittava lomake, joka täytetään lähettävän tahon pyytäessä tai jos asiakas ottaa itse ongelman puheeksi. Tarkastuksessa käydään läpi aiemmat sairaudet, lääkitykset ja niiden hoitotaso, kysytään ravitsemus- ja liikuntatottumukset, harrastukset ja sosiaalinen verkosto sekä tehdään lähete laboratorioon. Samalla mitataan verenpaine, paino, pituus sekä tarkastetaan näkö ja kuulo. Seurantakäynti Asiakas käy tarkastuksessa kaksi kertaa. Seurantakäynnillä käydään läpilaboratoriokokeiden tulokset ja annetaan yksilöllistä elämäntapa- ja ravitsemusohjausta sekä jaetaan tarvittava esitemateriaali. Tiedot kirjataan perusterveydenhuollon tietojärjestelmään, josta löytyy työttömien terveystarkastuksiin tarkoitettu lomake. Käynti tilastoidaan niin, että vuoden lopussa nähdään työttömien terveystarkastuksien toteutuneet käynnit. Terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siitä poisjääminen aiheuta sanktioita. Tällöin ohjauksen merkitys palveluiden piiriin korostuu. Ajanvaraus muiden terveydenhuollon palveluiden piiriin onnistuu parhaiten, kun se tehdään heti vastaanotolla. Terveydenhuollon ajanvaraukseen on usein kova ruuhka, joten asiakasta pyydetään soittamaan uudelleen parin päivän tai viikon kuluttua, että hän saisi ajan lääkärille. Palautekeskustelu Terveystarkastukseen osallistujan kanssa käydään Palautekeskustelu siinä vaiheessa, kun tulokset esimerkiksi laboratoriosta tai lääkärikäynniltä ovat tulleet. Lähettävä taho on palautekeskustelussa mukana. pts-hankkeessa palautekeskustelut käytiin terveydenhoitajien vastaanotolla. Terveydenhoitaja kirjaa palautelomakkeelle asiakkaan kanssa yhdessä havaitut

13 13 terveyteen ja /tai työkykyyn vaikuttavat asiat. Työkykyään asiakas arvioi itse ja terveydenhoitaja kirjaa oman arvionsa suhteessa kokonaistilanteeseen ja saatuihin tuloksiin. Työkyvystä keskustellaan palautekeskustelun yhteydessä. Palautelomake (Liite 4), lähetetään lähettävälle taholle, jos yhteistä palautekeskustelua ei pidetä. Lähettävä taho kirjaa omaan tietojärjestelmäänsä terveystarkastusten tulokset ja mahdolliset jatkoseurannat. Lähettävällä taholla on velvollisuus aktiivisesti ohjata asiakasta hoitamaan terveyttään terveystarkastuksessa esiin nousseiden asioiden johdosta jatkossakin. Tarkastuksen jälkeen jatkohoito työllistää myös lähettävää tahoa, koska jatkokuntoutusvastuu jakautuu useille toimijoille. Lähettävä taho hankkii esimerkiksi maksusitoumuksia hammashoitoa tai silmälaseja varten, ohjaa opinnolliseen kuntoutukseen henkilöitä, joilla on vaikeuksia oppimisessa, tai tarjoaa sosiaalista kuntoutusta sitä tarvitseville. Osa asiakkaista voi jatkaa ammatillisessa kuntoutuksessa Yhteenveto: Mitä opittiin? Hankkeen aikana oli tärkeää tunnistaa yhteistyökumppanit ja -verkostot sekä tehdä hankkeen toimintaa näkyväksi. Asiakkailla oli yhtä aikaisesti monia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Projektityöntekijä teki hankkeen alkuvaiheessa sähköisen verkostokartan (Liite 5), josta löytyivät tärkeimmät yhteistyökumppanit. Kartassa on myös kolmannen sektorin toimijoita, joihin asiakkaita voitiin ohjata tarvittaessa. Jokaisesta toimijasta tehtiin yhteystietolomake, johon oli merkitty organisaation yhteyshenkilöt ja tärkeimmät toiminnat ja tehtävät. Asiakkaalle voitiin antaa kopio mukaan tarvittaessa. Hanketoimijoiden ja verkostokumppanien sitouttaminen hanketoimintaan oli aluksi haasteellista. Työmenetelmien sopiminen ja yhteisen ajan löytäminen veivät aikaa ja vaativat joustavuutta kaikilta. Kunkin organisaation perustehtävästä ja roolista hankkeessa käytiin useita keskusteluja. Keskustelu ja roolien selvittäminen helpottivat yhteistyötä. Hanketyön vaativuutta lisäsivät julkisen sektorin aikataulut, joiden mukaan lyhyellä aikavälillä piti saada paljon aikaan. Terveydenhuollon puolella rasitteita olivat alkuvaiheen lääkäripula ja viime syksyn H1N1-rokotuskampanja. Koko verkostoa rasittivat kuntaliitokset, jotka veivät aikaa ja vaativat tottumista uusiin muutoksiin. Juurrutustyön aloittaminen jo pilottivaiheen aikana oli hyvä ratkaisu oppimisprosessin kannalta. Juurrutusvaiheessa koulutetut terveydenhoitajat valittiin tarpeeksi varhain, jolloin heillä oli aikaa sopeutua ja asennoitua uuden toimintamallin käyttöön. Hankkeessa kävi ilmi myös johdon antaman tuen tärkeys. Ilman johdon tukea mikään hanke ei voi menestyä. Horisontaalisella tasolla organisaatiossa voidaan muuttaa työmenetelmiä joustavasti, mutta päätösten tekemisessä menee aikaa. Yhteinen tahtotila oli merkittävä tekijä hankkeen toimintamallien juurtumisessa ja levitystyössä. Yhteistyö eri tahojen kanssa sujui loistavasti. Verkostoitumisesta ja yhteisestä tahtotilasta kertoo jatkohankkeen ajaksi laadittu yhteinen toimenpideohjelma Ohjelmaa päivitettiin projektiryhmän kokouksissa ja siihen kirjattiin seudullisesti tärkeimmät asiat ja päätökset, jotka liittyvät työttömien terveyspalveluihin, verkostoyhteistyöhön tai syrjäytymisen ehkäisyyn.

14 3 Asiakastiedot 3.1. Pilottivaiheen asiakastiedot Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin 48 asiakkaan terveydentila. Tutkituista asiakkaista koottiin tilastotietoa, joka näkyy taulukossa 1 (ks. seuraava sivu). Tilastollisesti tutkittavien määrä oli pieni, mutta tutkittujen terveysongelmat näkyivät selvästi. Tupakointi ja päihteiden käyttö oli yleistä ja muita terveysriskejä oli paljon. Asiakkaille tarjottiin Saspen tupakastavieroitus-kursseja, mutta yksikään ei osallistunut kurssille. Tupakoinnista luopuminen koettiin vaikeaksi nykyisessä elämäntilanteessa. Lähes kaikilla päihdeongelmaisilla oli valmiina hoitosuhde päihdeklinikalle. Sitä tuettiin kannustamalla osallistumaan ryhmiin ja yksilötapaamisiin. Alkoholin käyttö otettiin aina puheeksi terveystarkastuksessa. Hankkeella ei ole tarkkoja lukuja muista kuin terveydenhuollon jatkopoluista. Neljä asiakasta sai varmuudella eläkepaperit, työkyvynarvioon ohjattiin kolme, pidemmille sairauslomille ohjautui ainakin kaksi henkilöä, avoimille työmarkkinoille kolme henkilöä ja tuettuun työhön yksi henkilö. Koulutukseen siirtyi ainakin neljä henkilöä. Asian seuraamista hankaloitti se, että asiakkaat eivät ohjautuneet palveluihin heti tarkastuksen jälkeen, vaan vasta prosessien edetessä. Eläkemahdollisuuksien selvityksiä (Elma) ei Sastamalassa tehdä, vaan eläkeselvitykset hoidetaan paikkakunnalla normaalina virkailijoiden perustyönä. Asiakkaiden terveysongelmia olivat liikapaino ja vähäinen liikunta. 32 henkilöllä oli kohonnut painoindeksi, joista 12 merkittävästi. Muutama asiakas osallistui painonhallintaryhmiin ja muutama aloitti omaehtoisen laihdutuksen. Yhteiskumppaneiden kanssa luotiin liikuntaryhmiä. Asiakkaita ohjattiin niihin sekä muihin Sastamala-opiston harrasteryhmiin. Pilottivaiheen kokemusten mukaan asiakkaan aito kohtaaminen terveystarkastuksissa oli oleellista. Tärkeää oli se, että asiakkaat tunsivat tulevansa kuulluksi. Kannustava ja voimavaralähtöinen ajattelu sekä rakentava terveysriskeihin puuttuminen tuottivat selkeästi tulosta. Palautekeskustelu oli hyvä käytäntö, koska pelkästään kirjallisessa palautteessa ns. hiljainen tieto ei siirry. Pilottivaiheen asiakkaiden määrät ja tilanteet ovat tarkemmin tiedossa, koska projektityöntekijä teki tarkastukset itse ja pystyi myös seuraamaan asiakkaan jatkopolkuja helpommin.

15 15

16 Jatkohankkeen asiakastiedot Jatkohankkeessa ( ) seitsemän terveydenhoitajaa teki terveystarkastuksia omissa perusterveydenhuollon toimipisteissä. Jatkohankkeen asiakastiedot kirjattiin terveydenhoitajien täyttämistä volyymiseurantalomakkeista. Alla olevissa taulukoissa kuvataan sukupuolijakauma, käyntimäärät, lähettävät tahot, jatkohoitopaikkaohjaukset ja terveydenhoitajien arvio asiakkaan työkyvystä. Käynnit Määrä Terveystarkastuksia 113 kpl Seurantakäyntejä 68 kpl Palautekeskusteluja 32 kpl Yhteensä käyntejä 213 kpl Taulukko 2. Käyntimäärät Sukupuoli Määrä Naisia 60 Miehiä 53 Taulukko 3. Sukupuolijakauma Mistä Määrä ohjattu TYP 34 TE-toimisto 62 Sos.toimi 26 Taulukko 4. Lähettävät tahot Jatkohoitopaikka Lääkäriin Hoitajalle Hammashuoltoon Kuntoneuvolaan Gynekologille Työkyvynarvioon Optikolle Taulukko 5. Jatko-ohjaukset Määrä 75 asiakasta 48 aiakasta 12 asiakasta 2 asiakasta 1 asiakasta 15 asiakasta 13 asiakasta Terv.hoit. Arvio Määrä työkyvystä työkykyinen 54 osatyökykyinen 66 työkyvytön 7 Taulukko 6. Terveydenhoitajien arvio työkyvystä

17 Yhteenveto asiakastyöstä Työttömiä ei huomioitu kokonaisvaltaisesti Lounais-Pirkanmaan seutukunnan perusterveydenhuollossa ennen pts-hanketta. Käynnit terveydenhuollossa olivat olleet lähinnä päivystysluontoisia käyntejä tai koskeneet jonkin yksittäisen asian hoitamista. Pilottivaiheen aikana tavoitettiin lähes 50 asiakasta ja jatkohankkeen aikana yli 100 asiakasta. Yhteensä terveystarkastus tehtiin 155 asiakkaalle. Tarkastusten osallistumisprosentti oli korkea. Melkein kaikki kutsun saaneet saapuivat tarkastukseen. Korkeaan osallistumisprosenttiin vaikuttivat lähettävän tahon palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi oman terveydentilansa selvittämiseen. Työttömyys asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi suun hygienia tai lääkärillä käynnit jäävät yleensä ensimmäisenä pois silloin kun rahaa on käytössä vähän. Taloudellisten syiden lisäksi työttömien ongelmat voivat olla sosiaalisia. Kun kukaan ei ole kiinnostunut työttömän tilanteesta, asioiden hoito pitkittyy ja mutkistuu. Myös motivaatio-ongelmat nousevat esiin. Asiakas ei ole halukas oikein mihinkään ja haluaa elää päivän kerrallaan ilman, että tulevaisuus kiinnostaa. Lähetekäytännön toteuttaminen oli perusteltua, koska hankkeen aikana ei voitu tarkastaa kaikkia työttömiä henkilöitä. Lähetekäytäntö myös helpotti terveydenhoitajien työtä, koska sen ansiosta asiakkaiden perustiedot olivat käytössä jo tarkastushetkellä. Hankkeen asiakkailla saattoi olla useita käyntejä terveydenhuollossa, varsinkin jos heillä oli mielenterveysongelmia. Toiset taas huolehtivat itsestään ja olivat kiinnostuneita jokaisesta mahdollisuudesta päästä tutkimuksiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tavoittaa juuri ne henkilöt, jotka eivät hakeudu itsenäisesti minkään palvelun piiriin. Terveystarkastukseen ohjausprosessi oli uusi käytäntö tarkastukseen lähettävän tahon työntekijöille. Projektityöntekijä teki muutamia ohjaavia kysymyksiä lähettävälle taholle, joiden avulla terveysasiat olisi helpompi ottaa puheeksi (Liite 6). Ohjaavat kriteerit helpottivat uusien työntekijöiden perehdyttämistä työhön. Asiakkaille kerrottiin lähetekeskustelussa terveystarkastuksen kulku ja tarjottiin terveystarkastusta mahdollisuutena parantaa omaa elämänhallintaa ja terveydentilaa. Asiakkailla oli myös vastuuvirkailija, joka huolehti jatkopoluista. Näin saatiin kehitettyä seudun palvelurakenteita ja asiakkaiden saumattomia palveluketjuja eri toimijoiden välillä. Saspessa otettiin käyttöön palveluohjauksellinen työote, jonka avulla työttömät työnhakijat ohjattiin terveydenhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa asiakas ohjattiin myös optikolle, liikuntaryhmiin tai velkaneuvontaan. Palautekeskustelut olivat asiakaslähtöisiä; esiin otettiin asiakkaan hyväksymät asiat ja palautelomake täytettiin asiakkaan kanssa yhdessä. Hankekauden aikana asiakkaita haastateltiin useaan otteeseen. Pilottivaiheen asiakkaita pyydettiin vastaamaan hanketta ja terveystarkastuksia koskeviin kysymyksiin. Asiakkaat kokivat terveystarkastukset tärkeiksi ja toivoivat niistä vakituista käytäntöä terveydenhuoltoon. Myös työvoiman palvelukeskuksessa haastateltiin muutamaa terveystarkastukseen osallistunutta henkilöä. Heidän vastauksistaan kävi ilmi jatkohoidon ja säännöllisten terveystarkastusten tärkeys ja palveluohjauksellisen työotteen merkitys. Bikva-arviointimenetelmän hyödyntämistä testattiin neljän hankkeen yhteistyönä. Menetelmän tarkoituksena on viedä asiakkaan ääntä organisaatioissa eteenpäin aina poliittiselle tasolle asti. Menetelmä oli kuitenkin liian raskas ja se ei soveltunut perustyötä tekevien työntekijöiden käyttöön. Toisaalta arviointimenetelmäprosessi edisti kuitenkin hankkeiden työntekijöiden verkostoitumista ja sitä kautta myös asiakkaiden asioiden eteenpäin viemistä.

18 18 4 Toiminnan jatkuvuus 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Hankkeen hakemusvaiheessa todettiin, ettei kehitystyöstä ole hyötyä, jos sen tulokset eivät juurru osaksi palvelurakenteita. Tämä ajatus oli lähtökohtana kaikkeen toimintaan. Pilottivaiheen aikana valittiin viisi terveydenhoitajaa tekemään tarkastuksia perusterveydenhuollossa. Alueella on seitsemän terveysasemaa ja terveydenhoitajat valittiin niin, että kaksi hoiti Vammalan, yksi Äetsän, yksi Mouhijärven ja Suodenniemen ja yksi Punkalaitumen asiakkaita. Jatkohankkeen aikana valittiin vielä kaksi terveydenhoitajaa lisää, yksi Vammalaan ja yksi Kiikoisiin ja Laviaan. Projektityöntekijä oli terveydenhoitajien tukena toimintamallin perehdytyksessä. Hän osallistui jatkohankkeen aikana pidettyihin tiimipalavereihin, joiden tavoitteena oli kehittää terveystarkastustoimintaa ja miettiä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Palaverit olivat tärkeitä juurrutuksen kannalta. Työhön ja toimintatapoihin tutustuttiin palautekeskustelujen avulla. Lisäksi järjestettiin moniammatillisia tapaamisia, joiden avulla helpotettiin työntekijöiden tutustumista toisiinsa. Hankkeessa tehtiin tutustumiskäyntejä esimerkiksi päihdeklinikalle, työvoiman palvelukeskukseen ja Tukitalolle. Sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijä kävi kertomassa sosiaalietuuksista ja heidän toimintatavoistaan. Samalla tarkennettiin yhteisiä pelisääntöjä. Terveydenhuollon puolella oli aluksi asenneongelmia työttömien tarkastuksia kohtaan, mutta ne selvitettiin johdon avulla. Terveydenhuollon puolella havaittiin se, miten laaja tarve työttömillä on terveyspalveluihin. Projektityöntekijän näkökulmasta hankkeen riittävä toteutusaika oli tärkeää. Ensimmäisen vaiheen jälkeen aika ei olisi vielä ollut kypsä tarkastusten juurtumiseen. Jatkohanke mahdollisti työn vakiintumisen ja levittämisen. Kun toiminta eteni ja juurtui, oli aika keskustella kuntayhtymän johtajan kanssa työttömien huomioimisesta strategiatyössä. Keskustelujen jälkeen työttömät huomioitiin Saspen strategiassa Strategia helpotti juurtumista ja työttömien terveydenedistämisryhmien perustamista. Terveydenhuollon puolellakin painopisteenä huomioitiin syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventuminen. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia malleja tuottaa työttömille terveyttä edistäviä ryhmätoimintoja. Kokeilujen jälkeen päädyttiin siihen, että parhaiten työttömät tavoitetaan ja saadaan osallistumaan, kun hyödynnetään valmiita ryhmiä. Keväällä 2010 pidettiin moniammatillinen palaveri, jossa oli edustettuna Saspen lähiesimiesten lisäksi työhallinnon ja päihdeklinikan työntekijöitä. Silloin suunniteltiin työttömille terveyden edistämisen vuosikello, jossa jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa. Hankkeen aikana pidettiin luennot suun hygieniasta, kivusta ja liikunnasta sekä päihteistä. Ryhmissä oli mukana noin 20 osanottajaa/kerta. Jatkossa tarkoituksena on, että kello päivitetään vuosittain ja luennot mietitään tarvelähtöisesti. Asiakkaiden ryhmiin ohjaaminen edellyttää aktiivista otetta niiltä tahoilta, jotka tekevät päivittäin työtä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tai muuten syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa.

19 Levittämistyö Valmista toimintamallia levitettiin Saspeen kuuluviin kuntiin eli Kiikoisiin ja Laviaan. Kunnat kuuluvat Satakuntaan, joten niiden työllisyyttä hoitaa Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto. Projektityöntekijä piti infotilaisuuden työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen työntekijöille ja Saspeen perehdytettiin kaksi terveydenhoitajaa lisää. Toinen terveydenhoitajista teki tarkastuksia Vammalan neuvolassa, koska määrällisesti työttömät asiakkaat kuormittavat keskustan neuvolaa eniten. Jatkohankkeen aikana terveystarkastukset kohdistettiin myös Sastamalan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaille. Tavoitteena oli puuttua terveysriskeihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Projektityöntekijä kävi TE-toimiston aamupalavereissa esittelemässä toimintamallia ja jakoi tarvittavia lomakkeita toiminnan aloittamiseksi. pts-hankkeen näkyvä roll up-esite oli Te-toimiston aulassa edistämässä tiedon leviämistä. Jatkohankkeen aikana lähetteitä tulikin eniten te-toimistoista. Projektityöntekijä piti infotilaisuuden lääkärivastaanoton hoitajille ja osastonhoitajalle. Työttömät asiakkaat ovat arkipäivää myös heidän työssään. Lääkärivastaanotolle kuuluu päivystysvastaanotto kello 16 asti. Iltapäivystys hoidetaan Vammalan aluesairaalassa. Projektityöntekijä otti yhteyttä myös ilta- ja yöpäivystyksen osastonhoitajaan ja kertoi hankkeesta. Toiveena oli, että paljon päivystystä kuormittavat työttömät henkilöt ohjattaisiin terveystarkastuksiin. Hankkeen vastuuhenkilö ja projektityöntekijä pitivät perusterveydenhuollon lääkäreille yhden infotilaisuuden. Työ- ja toimintakyvyn arviointi oli haaste niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Projektityöntekijä kävi Kuntoutussäätiön työkyvynarviointikoulutuksessa ja toi sieltä materiaalia lääkäreille ja eri toimijoille. Saspen lääkäreille pidettiin alkuvuonna 2010 koulutustilaisuus, jossa aiheena oli työttömän kohtaaminen vastaanotolla ja työ- ja toimintakyvyn arviointi. Kouluttajana oli fysiatri Ulla Rytökoski. Hankkeen aikana huolehdittiin siitä, että tietoisuus työttömien tilanteesta kasvoi omalla alueella. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi seminaaria, jonne kutsuttiin luottamusmiehiä ja viranhaltijoita. Ensimmäisessä tilaisuudessa oli 100 ja toisessa 60 osanottajaa. Oman seutukunnan lisäksi Sastamalan mallista kerrottiin valtakunnallisissa seminaareissa Helsingissä, Turun päihdepäivillä, Porissa ja Tampereella. pts-hankkeelta tilattiin erikseen Loimaa/Pöytyä seudulle levittämisseminaari, jossa olivat mukana projektityöntekijä, lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi. Hyvä esimerkki alueseminaarien vaikuttavuudesta oli Tampereella kesäkuussa 2010 järjestetty seminaari. Se järjestettiin yhteistyössä Pirkanmaan DEHKO-hankkeen (valtakunnallinen diabeteksen ehkäisy-hanke) kanssa Tampere-talossa ja paikalla oli 160 osanottajaa. Palautteita saatiin runsaasti ja seminaari koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Palautteista nousi tärkeimmiksi johdon tuki, koulutus aiheesta työntekijöille, sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja työttömien terveystarkastukset koko Pirkanmaan alueelle. Seminaarin jälkeen Pirkanmaan keskusalueillakin aloitettiin keskustelu siitä, miten työttömien terveyspalveluja voitaisiin järjestää. Projektityöntekijä esitteli yhdessä TE-toimiston päällikön kanssa pts-hanketta ja Sastamalan työllisyydenhoitomallia mm. Oriveden Nuotta-hankkeen työntekijöille syksyllä Elokuussa 2010 Rytmi-hankkeen työntekijät Lahdesta kävivät tutustumassa sekä työllisyydenhoitomalliin että työttömien terveyspalveluihin.

20 20 Syksyllä 2010 hankkeen yhteistyökumppaneille pidettiin koulutuspäivä: Yksilö ja yhteisö muutosten myllerryksessä työttömät haastavat eri organisaatiot. Koulutuspäivän vetäjänä toimi kouluttaja, työnohjaaja Salme Mahlakaarto, Kuuntytär ky:stä. Koulutuspäivän tarkoituksena oli antaa eväitä muuttuvan työelämän haasteisiin sekä vahvistaa työntekijöiden ja esimiesten omaa jaksamista muutosten läpiviemiseksi. Yhteistyökumppaneita oli paikalla yli 40. Palaute päivästä oli positiivinen ja useat kokivat saaneensa eväitä omaan työhönsä. Lehdistötilaisuuksia pidettiin seminaarien yhteydessä. Syksyllä 2009 pts-hanke järjesti erillisen lehdistötilaisuuden, jossa olivat paikalla Alueviesti, Tyrvään sanomat, Turun Sanomat, Lauttakylälehti ja Tampereen radio. Aihe kiinnosti ja siitä kirjoitettiin laajasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tesso-lehti teki hankkeesta haastattelun syksyllä Mukana haastattelussa oli myös hankkeen terveystarkastukseen osallistunut asiakas. Ennen hankkeen loppumista oli aikomus pitää yhteistyökumppaneiden kanssa toripäivä, jonne kutsutaan luottamusmiehiä, virkamiehiä ja työttömiä ruokailemaan yhdessä soppatykin äärellä. Samalla oli tavoitteena jakaa materiaalia terveyseroista ja tietoa siitä, mitä voidaan tehdä niiden kaventamiseksi. Työttömillä olisi samalla mahdollisuus tavata päättäjiä ja tuoda omaa tilannettaan näkyväksi. 5 Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeesta 5.1 Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe Ulla Mattelmäki. LKT Lääkintöneuvos: Pitkään terveenä Sastamalassa hanke käynnistyi Vammalan työvoiman palvelukeskuksen aloitteesta ja lievästä painostuksestakin. Toimin terveyskeskuskuntayhtymän ylilääkärinä ja siinä vaiheessa tuntui, että hankkeita ja yhteistyötä oli niin paljon, että aika ei uuteen riittäisi. Lupauduin kuitenkin Saspen puolesta mukaan, koska olin jo aiemmin Ylöjärven terveyskeskuksessa ollut mukana samantapaisessa hankkeessa. Hankesuunnitelma tehtiin erittäin lyhyellä aikataululla. Laatimisessa olivat mukana alusta alkaen sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja kolmas sektori, jota edusti Vammalan Tukitalo. Hanke-hakemuksen laadinta oli lyhyt, mutta myrskyisä prosessi, jossa mitattiin paikallista halua yhteistyöhön. Laadintaprosessin aikana sovittiin, että Sastamalan alueella pääasiallinen vastuu hankkeesta on terveydenhuollolla. Projektityöntekijää palkattaessa yhteistyökumppanit halusivat olla vahvasti mukana. Tämän seurauksena hankkeeseen löytyi projektin vetäjä, joka nautti koko alueen ja eri yhteistyötahojen luottamusta. Tämä valinta oli hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein tärkein.

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut Missä mennään? Tieteiden talo, Helsinki, 30.11.2011 Sisältö PTT-hanke 2007-2010 Seurantatutkimus 2011 Seurantatutkimuksen

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottava monialainen yhteispalvelu

Muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottava monialainen yhteispalvelu YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 Pauli Tossavainen 4.6.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA Syrjäytymisvaarassa olevien ja paljon terveyspalveluita käyttävien opiskelijoiden tilanteen tehostettu selvittäminen:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 2011 terveydenhoitaja/projektityöntekijä Raisa Aaltonen 24.3.2011

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA Satakunnan Opin Oven AVAIMET MUKAAN seminaari 28.11.2013 Porissa Satakunnan ELY-keskus / työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö, Juhani

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot