pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke."

Transkriptio

1

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hanketiedot Tavoitteet Kohderyhmä Toimintaympäristö Oppimisprosessi Projektin lähtökohta Päätoimijat Palvelutuotantoon liittyvät toimijat Resurssit Tietojärjestelmät Toimintamalli Yhteenveto: Mitä opittiin? Asiakastiedot Pilottivaiheen asiakastiedot Jatkohankkeen asiakastiedot Yhteenveto asiakastyöstä Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Levittämistyö Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeesta Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe Avoterveydenhuolto Terveydenhoitajat Sastamalan TE-toimisto ja työvoiman palvelukeskus A-klinikkasäätiö Sastamalan päihdeklinikka Sastamalan sosiaalikeskus Tulokset ja johtopäätökset Valtakunnallisen PTT-hankkeen tavoitteet ja siihen liittyvät seudulliset tulokset pts-hankkeen tulokset pts-hankkeen toimenpideohjelma Johtopäätökset Kirjallisuutta Liitteet Liite 1: Sastamalan kuntoutuksen kohdennetut palvelut Liite 2: Lähetelomake Liite 3: Suostumuslomake Liite 4: Palautelomake Liite 5: Verkostokartta Liite 6: Ohjaavat kysymykset... 34

3 3 Tiivistelmä Pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen osahanke. pts-hanke käynnistettiin Lounais-Pirkanmaalla eri organisaatioiden yhteistyönä. Hanketta hallinnoi Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työttömien terveyspalvelumalli. Mallin tavoitteena oli osallistaa pitkään työttömänä olleita henkilöitä hyvinvointi- ja terveyspalveluiden käyttäjiksi ja samalla parantaa heidän työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä. Syksyllä 2007 hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä, jonka tehtävänä oli mallintaa työttömien terveystarkastusprosessi kutsumalla 50 henkilöä terveystarkastukseen. Asiakkaiden ohjaamisesta terveystarkastuksiin sovittiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Terveystarkastuksiin lähettävä taho vastasi tarkastusten jälkeen asiakkaiden palveluohjauksesta muiden tarvittavien palveluiden piiriin. Terveystarkastustoimintamallin juurrutus osaksi alueterveydenhoitajien perustyötä aloitettiin jo hankkeen pilottivaiheessa. Juurrutuksen onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat johdon antama tuki ja henkilöstön sitouttaminen toimintamallin käyttöön. Pilotti- ja juurrutusvaiheiden aikana koulutettiin yhteensä seitsemän terveydenhoitajaa. Hankkeen aikana terveystarkastus tehtiin 155 henkilölle. Hanke paransi sosiaali-, työvoima- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä ja kehitti asiakkaiden saumattomia palveluketjuja. Hankkeen aikana osoitettiin se, miten tärkeää on huolehtia kaikkien työikäisten henkilöiden ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Joiltakin asiakkailta löytyi terveystarkastuksissa vakavia pidempään jatkuneita sairauksia. Monet heistä eivät olleet vuosiin käyttäneet terveydenhuollon palveluita. Hanke osoitti sen, että työttömät tarvitsevat kohdennettuja palveluja. Työttömiä palvelevilta työntekijöiltä edellytetään palveluohjauksellista työotetta. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on kunnan kannalta pitkällä tähtäimellä kannattavaa toimintaa. Puuttumalla terveysongelmiin oikea-aikaisesti, säästetään kalliita erikoissairaanhoidon kustannuksia. Yksilötasolla terveyden parantuminen lisää hyvinvointia, arjen hallintaa ja työllistymisedellytyksiä.

4 4 1 Hanketiedot pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke. Hanke alkoi Päättyi Hankkeen hallinnointi Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe). Rahoitus Hankkeen ensimmäinen vaihe e Stakesilta + kuntarahoitus työpanoksina Jatkohankkeen aikana e THL:ltä + kuntarahoitus työpanoksina. Yhteistyökumppanit Vastuuhenkilö: Hankkeen sihteeri: Raportoija: Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto, Sastamalan työvoiman palvelukeskus Työteekki, Sastamalan sekä Punkalaitumen sosiaalitoimet ja Vammalan- Huittisten mielenterveysseura ry. Jatkohankkeen aikana mukaan tuli Kiikoisten ja Lavian sosiaalitoimet ja Kankaanpään työ- ja elinkeinotoimisto. Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki Hallintopäällikkö Markku Saastamoinen Projektityöntekijä Hanna Hietava puh , Ohjausryhmän kokoonpano Saspen yhtymähallituksen pj Reino Niemi, Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen (varalla Punkalaitumen kunnan sosiaalityöntekijä Liisa Laukkanen), Vammalan seudun työvoimatoimiston johtaja Regina Salkovic, (varalla Vammalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekin johtaja Tiina Leppäniemi ), Vammalan kaupungin perusturvajohtaja Kristiina Piirala (varalla Äetsän kunnan perusturvajohtaja Leena Alavilo), Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtaja Riitta-Liisa Reiterä,

5 5 Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtava ylilääkäri Ulla Mattelmäki, Eeva Suonpää, Vammalan-Huittisten mielenterveysseura ry: toiminnanjohtaja, (varajäsen Tarja Kuoppa, hankekoordinaattori), Valtuutettu Pentti Kukko, Vammala (varajäsen Pertti Hakanen, Vammala), Valtuutettu Sirpa Lindroos, Mouhijärvi (varajäsen Pekka Karppanen, Punkalaidun). Jatkohankkeen aikana ohjausryhmänä on toiminut seudun verkostotiimi. Projektiryhmä jatkohankkeen aikana: Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki, Saspe Hallintopäällikkö Markku Saastamoinen, Saspe TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi Sastamalan kaupungin hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen Terveydenhoitaja Taina Hinkkanen, Saspe Projektityöntekijä Hanna Hietava, pts-hanke Projektiryhmä ylärivi: TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi, Punkalaitumen perusturvajohtaja Anne Hokkanen, terveydenhoitaja Taina Hinkkanen, alarivi projektityöntekijä Hanna Hietava, Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja hallintopäällikkö Markku Saastamoinen. Kuvasta puuttuu Sastamalan kaupungin hyvinvointijohtaja Katja Tommiska.

6 6 1.1 Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osallisuuden edistäminen ja työllistymisedellytysten parantaminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alatavoitteena oli tarjota kaikille pitkään työttöminä olleille mahdollisuus terveystarkastuksiin ja terveyttä tukeviin jatkotoimenpiteisiin sekä selvittää terveydentilan vaikutusta työllistymiseen. Tavoitteena oli luoda dokumentoitu toimintamalli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden terveyspalveluiden turvaamiseksi Lounais-Pirkanmaalla. Tavoitteena oli, että toimintamalli jää kaikkien eri yhteistyötahojen käyttöön hankerahoituksen päätyttyä. 1.2 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt. Hankkeen alkuvaiheessa kohderyhmään arvioitiin kuuluvan noin 400 henkilöä. Toimintamallin kehittämistä varten terveystarkastuksiin kutsuttiin viisikymmentä asiakasta. Heidän palveluntarpeensa arvioitiin yksilöllisesti. Sosiaalitoimen ja työvoiman palvelukeskuksen viranhaltijat vastasivat asiakasohjauksista hankkeeseen. Palveluiden käytön toteutumista seurattiin virkailijavastuun periaatteella eri organisaatioiden tietojärjestelmiä hyödyntäen. Jatkohankkeen aikana asiakkaita ohjattiin myös työ- ja elinkeinotoimistosta. Kriteerinä ei enää ollut työttömyyden kesto, vaan asiakkaan palvelutarve tai oma halu tarkastuksiin. Näin päästiin entistä aiemmin puuttumaan mahdollisiin terveysriskeihin ja toteuttamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. 1.3 Toimintaympäristö Lounais-Pirkanmaan seutukunnan väestöpohja on n henkilöä. Seutu koostuu Sastamalan kaupungista ja Punkalaitumen kunnasta. Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi vuoden 2009 alusta ja jo vuotta aikaisemmin Suodenniemen kunta liittyi Vammalan kaupunkiin. Työvoimaa alueella on n henkilöä. Alueella toimii seudullinen työ- ja elinkeinotoimisto, työvoiman palvelukeskus, yrityspalvelu ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, jotka kaikki huolehtivat omalta osaltaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Työllisyystilanne oli oleellisesti heikentynyt kansainvälisen ja kotimaisen taloustilanteen vuoksi. Koko Pirkanmaata koskevassa työllisyyskatsauksessa 7/2010 työttömyyden kasvutrendi kuitenkin taittui ja lomautukset vähenivät. Pirkanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli 12.2 %, kun se Lounais-Pirkanmaalla oli 8 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 154 henkilöä, yli 50- vuotiaiden osuus oli 391 henkilöä ja yli vuoden työttömänä olleita 103.

7 7 2 Oppimisprosessi 2.1 Projektin lähtökohta Lounais-Pirkanmaan alueelle oli laadittu poikkihallinnollinen elinkeino- ja työllisyysstrategia , jossa työvoiman palvelukeskuksen tehtäväksi määriteltiin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rakennetyöttömyyttä purkamalla. Pitkään työttömänä olleiden palvelut oli keskitetty työvoiman palvelukeskukseen. Ne pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka eivät tarvinneet moniammatillista tukea työllistymiseen, asioivat työ- ja elinkeinotoimistossa. Osa pitkään työttömistä henkilöistä on työmarkkinoiden ulkopuolella ja heidän palveluvastuunsa on kuntien sosiaalitoimistoissa. Lounais-Pirkanmanmaalla ei ollut aiemmin toteutettu pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa, eikä sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Vammalan-Huittisten Seudun mielenterveysseura ry haki vuonna 2007 työllisyyspoliittista avustusta Pirkanmaan TEkeskukselta sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseksi Koutsi -hankkeessa. Samaan aikaan Sastamalan perusturvakuntayhtymä haki rahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen aloittamista varten Stakesista (nyk. THL). Tavoitteena oli käynnistää työttömien terveystarkastukset seutukunnalla. Seudun työttömyysaste oli 5 % vuonna Työmarkkinatuen aktivointiaste oli joulukuussa 2007 yli 70 %. Asiakkaat olivat joko työssä tai työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Samaan aikaan seudulla esiintyi rekrytointiongelmia. Pääsääntöisesti työttöminä olivat enää kaikkein vaikeimmin työllistyvät henkilöt. Heillä esiintyi usein hoitamattomia mielenterveys- ja päihdeongelmia, jotka olivat esteenä työllistymispolkujen rakentamiselle. Taustalla oli arjen hallintaan liittyviä ongelmia, oppimisvaikeuksia ja somaattisia sairauksia, jotka olivat yhdessä työttömyyden kanssa aiheuttaneet laaja-alaista syrjäytymistä elämän eri osa-alueilla. Kohderyhmän sitoutuminen erilaisiin kuntoutustoimenpiteisiin ja yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin oli heikkoa. Heidän osallisuuden edistäminen vaati terveystarkastuksen lisäksi riittäviä jatkotoimenpiteitä. Useissa valtakunnallisissa tutkimuksissa oli todettu, että pitkäaikaistyöttömät kuuluvat syrjäytymisen ja terveyden osalta erityiseen riskiryhmään. Huoli työttömien terveydestä näkyy myös STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa 2015: Tavoitteena on saada koko yhteiskuntapolitiikka tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Parannetaan työikäisten terveyttä ja toimintakykyä. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevillä toimintamalleilla. Tuetaan vaikeasti työllistettäviä koulutuksen ja kuntoutuksen tiiviillä yhteistyöllä, selvitetään työllistymisen esteenä olevat terveysongelmat joustavasti Päätoimijat pts-hankkeen päätoimijoita olivat Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe, työvoiman palvelukeskus Työteekki, Sastamalan Sosiaalikeskus, Punkalaitumen Sosiaalipalvelut ja Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Tukitalo. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti päätoimijoista ja niiden keskeisistä tehtävistä omalla toimialueellaan.

8 8 Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) tuottaa alueellisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Saspe tuottaa jäsenkunnilleen terveydenhoitopalvelut, perheneuvolapalvelut, vanhuspalvelut ja ympäristöterveydenhuoltopalvelut. Saspen alaisuudessa toimii myös Sastamalan Työterveys, joka tarjoaa sopimuksen tehneille työnantajille, heidän työntekijöilleen ja yrittäjille joko lakisääteiset palvelut tai laajennetussa sopimuksessa myös sairaanhoitopalvelut. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käytön yhteensovittamisesta. Saspessa toteutetaan tilaaja-tuottajamallia, jossa kuntayhtymä on palvelujen tuottaja/järjestäjä ja kunnat ovat palvelujen tilaajia. Kunnat asettavat taloudelliset raamit palveluiden tuottamiselle. Saspe on ns. kuntaohjautuva kuntayhtymä, jossa ei ole toimielimenä yhtymävaltuustoa, vaan jäsenkuntien valtuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä. Perus ja palvelusopimukset tehdään vuosittain kuntien ja Saspen välillä. Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimusluonnoksessa kuntien maksuosuudesta sanotaan seuraavaa: Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kunta- ja toimipaikkakohtaiseen kustannuslaskentaan. Jäsenkunnan osuus toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa". Sastamalan seutukunta on kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu Sastamala ja osittain Punkalaidun, joka ostaa esimerkiksi psykiatrian hoidon lähes kokonaan Vammalan aluesairaalalta. Muuten Punkalaidun kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Punkalaitumella on oma terveysasema ja kunta liittyi vuoden 2009 alusta Saspeen. Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kiikoinen ja Lavia, mutta niiden perusterveydenhuolto tuotetaan Saspesta. Satakunnan alueella julkisten työvoimapalveluiden tuottamisesta vastaa Pohjois-Satakunnan työvoimatoimisto. He osallistuivat pts-hankkeeseen juurrutusvaiheen aikana. Seutukunnalla on seitsemän terveysasemaa. Lääkärivastaanotot siirtyivät omalääkärijärjestelmästä aluevastuujärjestelmään 2008, koska alueella oli kova pula lääkäreistä. Seudun 24 lääkärivirasta oli täytetty vain 14. Tämä johti siihen, että omalääkärijärjestelmä ei toiminut ollenkaan. Kiireettömät lääkäriajat venyivät jopa kuukausien päähän. Se hankaloitti suuresti työttömien asiakkaiden pääsyä vastaanotolle. Vuoden 2009 aikana lääkäritilanne parantui ja syksyllä 2009 kaikki lääkärivirat oli täytetty. Helpotusta toi sekin, että Äetsän lääkäri- ja hoitajapalvelut ulkoistettiin. Mielenterveyshoitajan resurssi saatiin hankkeeseen Muisti ja mieli-hankkeelta. Hanke päättyi 2009 loppuvuodesta ja Saspeen palkattiin mielenterveyshoitaja vuoden alusta Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki perustettiin Vammalaan 2004, jolloin Suomessa oli käynnissä työvoimapolitiikan rakenteellinen muutos. Julkiset työvoimapalvelut muutettiin kaksilinjaiseksi ja vaikeimmin työllistyvien palvelut keskitettiin työvoiman palvelukeskuksiin. Työvoiman palvelukeskus perustettiin Sastamalan seutukunnassa Vammalan kaupungin työllisyydenhoitoon erikoistuneen yksikön yhteyteen. Työvoiman palvelukeskus Työteekin perustamisen yhteydessä kaupunki sitoutui määräaikaisten työvalmentajien toimien vakinaistamiseen ja ammatinvalintapsykologin palkkaamiseen. Työhallinto osoitti työvoiman palvelukeskukseen kahden kuntoutusohjaajan resurssit. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyi kuntien sosiaalitoimien alaisuudesta seudulliseen työvoiman palvelukeskukseen.

9 9 Palvelukeskukseen ei palkattu sosiaalityöntekijöitä, koska heidän osaamisensa saatiin yksikön käyttöön seudun kunnista tiiviillä verkostoyhteistyöllä. pts-hankkeen toimintamallin käyttöönoton myötä myös terveydenhuollon palvelut liitettiin osaksi työnhakijoiden kuntoutusprosessia. Vammalan seudun työvoiman palvelukeskuksessa toimii työvalmennusosastoja, joissa käy päivittäin noin 100 asiakasta. Osastot mahdollistavat asiakkaille nopean pääsyn työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin. Työvalmentajat laativat yhdessä asiakkaiden kanssa osaamiskartoituksia ja työvalmennussuunnitelmia. Työvalmennusosastot toimivat yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Se mahdollistaa työllistymisen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman palvelukeskuksen avulla on mahdollista suorittaa erilaisia tutkintoja (esim. oppisopimuskoulutuksella Sastamalan kaupungin palveluksessa). Sastamalan Sosiaalikeskus Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. pts-hanke teki yhteistyötä aikuissosiaalityön tiimin kanssa. Tiimin tehtäviä ovat aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Tiimiin kuului kaksi aikuissosiaalityöntekijää, sosiaalityön palveluohjaaja ja viisi etuuskäsittelijää. Heidän esimiehenään toimii hyvinvointijohtaja, joka oli mukana pts-hankkeen projektiryhmässä. Sosiaalikeskuksen toimintaa kehitettiin vuoden 2009 alusta niin, että tavoitteena oli tehdä kaikille pitkään toimeentulotuen piirissä asioineille asiakkaille palvelusuunnitelma. Suunnitelmaa seurataan ja päivitetään. Palvelusuunnitelman on tarkoitus edesauttaa asiakkaan kuntoutumispolkua. Palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä tehtiin usein ohjaus myös ptshankkeen tarkastuksiin. Sastamalassa kehitettiin aikuissosiaalityön palveluja myös laajemmin. Tavoitteena oli järjestää sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Tarkoituksena on, että työttömät henkilöt, jotka eivät täytä työhallinnon kriteerejä, ovat sosiaalisen kuntoutuksen piirissä. Asiakkaan toimintakyvyn vahvistuessa hänellä on mahdollisuus siirtyä eteenpäin esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi. (Sastamala - kuntoutuksen kohdennetut palvelut, Liite 1) Punkalaitumen Sosiaalipalvelut pts-hanke teki yhteistyötä Punkalaitumen sosiaalipalvelujen aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän kanssa. Hänen tehtäviinsä kuuluivat sosiaalityö, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Vuoden 2009 alusta kaikille asiakkaille oli tarkoitus tehdä palvelusuunnitelma, jota seurataan ja päivitetään. Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja osallistui alusta asti hankkeen projekti- ja ohjausryhmiin. Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Tukitalo Tukitalo oli yksi hankkeen yhteistyökumppani. Yhdistys on yksi Mielenterveysseuran 54 jäsenyhdistyksestä. Yhdistyksen kotipaikka on Sastamala ja sen toiminta-alueen muodostavat Sastamalan lisäksi Huittinen, Kiikoinen ja Punkalaidun. Yhdistyksen toimitilat, Tukitalot, sijaitsevat Vammalassa ja Huittisissa. Yhdistys ylläpitää ensiapu- ja kriisikeskusta ja tarjoaa talous- ja velkaneuvonnan, edunvalvonnan, sekä sosiaaliasiamiehen palveluja asiakaskuntien asukkaille.

10 Palvelutuotantoon liittyvät toimijat Päätoimijoiden lisäksi hanke teki yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sastamalan alueella oli useita osallisuutta ja työllistymistä edistäviä hankkeita, joilla oli sama kohderyhmä kuin ptshankkeella. Hankkeiden työntekijät tekivät sektorirajoja ylittävää yhteistyötä opinnollisen kuntoutuksen Luovi Ammattiin -hankkeen (päättyi 2009), sosiaalisen kuntoutuksen Koutsihankkeen (päättyi 2009) ja etsivän nuorisotyön PaTu-hankkeen kesken. Hankkeiden hallinnoinnista vastasivat kolmannen sektorin toimijat. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä oli samanaikaisesti käynnissä opinnollisen kuntoutuksen hankkeita. Moniammatillisena yhteistyön avulla pohdittiin ja kehitettiin uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa asiakkaiden palveluja. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisen päihdetyön kehittämishankkeen kanssa, joka päättyi Hanketta hallinnoi Sastamalan kaupunki. Hankkeen tavoitteena oli lisätä eri organisaatioiden palveluksessa työskentelevien työntekijöiden osaamispääomaa ja ehkäistä päihdehaittoja puuttumalla niihin ja puhumalla niistä jo varhaisessa vaiheessa. Hankkeen toimintamalli jäi verkostojen käyttöön. Hankkeen tavoitteet olivat yhteneväiset pts- hankkeen kanssa mm. siltä osin, että päihteiden käyttö oli monen pitkäaikaistyöttömän arkipäivää. Sastamalan alueen optikot edistivät hankkeen asiakkaiden hyvinvointia tarjoamalla näöntarkastuksista 50 %:n alennuksen. Alennus oli merkittävä ja se alensi kynnystä mennä näöntarkastukseen. Suurin osa hankkeen asiakkaista oli sen ikäisiä, että näkö oli jo huonontunut. Asiakkaat saivat terveystarkastuksesta tarvittaessa lähetteen optikolle. pts-hanke teki yhteistyötä Sastamala-opiston ja kaupungin liikuntatoimen kanssa. Opistossa kokoontui kaksi liikuntaryhmää lukuvuosina Asiakkaat osallistuivat ryhmiin osana kuntouttavaa työtoimintaa. Paikalla oli 4-8 liikkujaa/kerta. Osallistujamäärät olivat vähäisiä, vaikka ryhmät olivat avoimia kaikille kuntalaisille. Yhtenä syynä vähäisiin osallistujamääriin olivat pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet. Myös työttömien motivaatio osallistua erilaisiin aktiviteetteihin oli vaihteleva. Sastamalan kaupunki teki päätöksen tukea työttömien työnhakijoiden osallisuutta ilmaisella aktiivikortilla, jolla he pystyivät osallistumaan Sastamalan opiston kursseille. Opisto teki ko. kohderyhmälle laajan kyselytutkimuksen, jonka keskeisenä tuloksena oli, että maksuton aktiivikortti mahdollistaa heille tärkeät sosiaaliset ja toiminnalliset kontaktit kodin ulkopuolella Resurssit Hankkeessa työskenteli osa-aikainen projektityöntekijä. Projektityöntekijän työhuone sijaitsi työterveyshuollon tiloissa. Juurrutusvaiheessa hanketyöntekijä koulutti terveydenhoitajia suorittamaan tarkastuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Juurrutusvaiheen etuna oli se, että lääkärit olivat terveydenhoitajien kanssa samassa toimipisteessä. Se helpotti konsultointia, asioiden käsittelyä ja asiakkaiden jatko-ohjausta. Saspen yleiset toimintamallit muuttuivat pts-hankkeen aikana. Ikävuositarkastuksista luovuttiin valtuuston päätöksellä Perusteluna oli se, että tarkastukset olivat päällekkäisiä työterveyshuollon palveluiden kanssa. Lisäksi aikoja jäi paljon käyttämättä ja ne kuormittivat ruuhkautunutta terveydenhuoltoa. Toiminnan muutos mahdollisti lisäresursseja työttömien tarkastuksiin. Resursseja kohdennettiin 1½h/vk/terveydenhoitaja.

11 11 Muissa yhteistyöorganisaatioissa terveystarkastuksiin ohjauksiin ja jatkotoimenpiteisiin käytetty aika kuului normaaliin virkailijoiden työhön. Vaikka ohjauksiin ja palautekeskusteluihin meni aluksi enemmän aikaa, ne koettiin tärkeäksi osaksi asiakkaan kuntoutumisprosessia. Sosiaalikeskuksen ja päihdeklinikan mukaan tarkastukset olivat tarpeellisia. Asiakkaita hoidettiin kokonaisvaltaisesti ja se vaikuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi päivystyskäyntien määrän vähenemiseen Tietojärjestelmät pts-hankkeen käytössä ei ollut yhtenäistä asiakastietojärjestelmää, vaan kaikki organisaatiot kirjasivat asiakastiedot omiin tietojärjestelmiinsä. Terveydenhuollossa oli käytössä Pegasosjärjestelmä, työvoimanpalvelukeskuksessa TYPPI- ja Ura-järjestelmä ja TE-toimistossa Urajärjestelmä. Terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen järjestelmät eivät keskustele keskenään, joten palaute annettiin jokaiselle lähettävälle taholle erikseen lähetepalaute-lomakkeella tai henkilökohtaisten palautekeskustelujen avulla Toimintamalli Kaavio 1. Visuaalinen toimintamalli.

12 12 pts-hankkeen toimintamalli on esitetty kaaviossa 1. Seuraavassa selvitetään tarkemmin toimintaprosessin eri osa-alueet ja niihin liittyvät tehtävät. Lähetekäytäntö Asiakkaat tulevat terveystarkastuksiin työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä. Lähetelomakkeena toimii valtakunnallisessa hankkeessa suunniteltu lomake (Liite 2). Terveystarkastuksiin ohjaus perustuu palvelutarvearvioon, jonka tekee kunkin organisaation vastuuvirkailija omien asiakkaidensa osalta. Palvelutarpeen arviointi on keskeinen osa työllistymis-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaa ja asiakkaan palveluprosessia. Palvelutarpeen kartoitus toimii pohjana palvelusuunnitelmalle, jonka tavoitteena on edistää asiakkaan oikea-aikaista palvelua ja auttaa asiakasta sijoittumaan työmarkkinoille. Asiakkaille tehdään osaamiskartoitus ja kartoitetaan työhistoria, työkyvyn esteet sekä elämäntilanne. Etusijalla terveystarkastuksiin ovat henkilöt, joiden edellisestä terveystarkastuksesta on kulunut vuosia. He ovat myös sen ikäisiä, että vaara sairastua kansanterveyssairauksiin on lisääntynyt oleellisesti. Suostumus Lähettävä taho pyytää suostumuksen (Liite 3) asiakkaalta ja arkistoi sen. Lähetelomakkeessa on kohta, johon merkitään, että suostumus on pyydetty. Lähete lähetetään neuvolan ajanvaraukseen. Sieltä terveyskeskusavustaja varaa ajan terveydenhoitajalle ja lähettää asiakkaalle kutsun ja esitietolomakkeen. Seurantakäynnille terveydenhoitajat varaavat ajan itse. Terveystarkastus Terveystarkastuksessa käytettävät lomakkeet ovat esitietolomake, päihteiden osalta Audit, mielialan osalta BDI ja diabetesriskitesti. Työkykyindeksi lasketaan silloin, kun asiakas on menossa työhön tai koulutukseen. Hankkeen loppuvaiheessa otettiin mukaan myös oppimis- ja lukivaikeuksia kartoittava lomake, joka täytetään lähettävän tahon pyytäessä tai jos asiakas ottaa itse ongelman puheeksi. Tarkastuksessa käydään läpi aiemmat sairaudet, lääkitykset ja niiden hoitotaso, kysytään ravitsemus- ja liikuntatottumukset, harrastukset ja sosiaalinen verkosto sekä tehdään lähete laboratorioon. Samalla mitataan verenpaine, paino, pituus sekä tarkastetaan näkö ja kuulo. Seurantakäynti Asiakas käy tarkastuksessa kaksi kertaa. Seurantakäynnillä käydään läpilaboratoriokokeiden tulokset ja annetaan yksilöllistä elämäntapa- ja ravitsemusohjausta sekä jaetaan tarvittava esitemateriaali. Tiedot kirjataan perusterveydenhuollon tietojärjestelmään, josta löytyy työttömien terveystarkastuksiin tarkoitettu lomake. Käynti tilastoidaan niin, että vuoden lopussa nähdään työttömien terveystarkastuksien toteutuneet käynnit. Terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siitä poisjääminen aiheuta sanktioita. Tällöin ohjauksen merkitys palveluiden piiriin korostuu. Ajanvaraus muiden terveydenhuollon palveluiden piiriin onnistuu parhaiten, kun se tehdään heti vastaanotolla. Terveydenhuollon ajanvaraukseen on usein kova ruuhka, joten asiakasta pyydetään soittamaan uudelleen parin päivän tai viikon kuluttua, että hän saisi ajan lääkärille. Palautekeskustelu Terveystarkastukseen osallistujan kanssa käydään Palautekeskustelu siinä vaiheessa, kun tulokset esimerkiksi laboratoriosta tai lääkärikäynniltä ovat tulleet. Lähettävä taho on palautekeskustelussa mukana. pts-hankkeessa palautekeskustelut käytiin terveydenhoitajien vastaanotolla. Terveydenhoitaja kirjaa palautelomakkeelle asiakkaan kanssa yhdessä havaitut

13 13 terveyteen ja /tai työkykyyn vaikuttavat asiat. Työkykyään asiakas arvioi itse ja terveydenhoitaja kirjaa oman arvionsa suhteessa kokonaistilanteeseen ja saatuihin tuloksiin. Työkyvystä keskustellaan palautekeskustelun yhteydessä. Palautelomake (Liite 4), lähetetään lähettävälle taholle, jos yhteistä palautekeskustelua ei pidetä. Lähettävä taho kirjaa omaan tietojärjestelmäänsä terveystarkastusten tulokset ja mahdolliset jatkoseurannat. Lähettävällä taholla on velvollisuus aktiivisesti ohjata asiakasta hoitamaan terveyttään terveystarkastuksessa esiin nousseiden asioiden johdosta jatkossakin. Tarkastuksen jälkeen jatkohoito työllistää myös lähettävää tahoa, koska jatkokuntoutusvastuu jakautuu useille toimijoille. Lähettävä taho hankkii esimerkiksi maksusitoumuksia hammashoitoa tai silmälaseja varten, ohjaa opinnolliseen kuntoutukseen henkilöitä, joilla on vaikeuksia oppimisessa, tai tarjoaa sosiaalista kuntoutusta sitä tarvitseville. Osa asiakkaista voi jatkaa ammatillisessa kuntoutuksessa Yhteenveto: Mitä opittiin? Hankkeen aikana oli tärkeää tunnistaa yhteistyökumppanit ja -verkostot sekä tehdä hankkeen toimintaa näkyväksi. Asiakkailla oli yhtä aikaisesti monia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Projektityöntekijä teki hankkeen alkuvaiheessa sähköisen verkostokartan (Liite 5), josta löytyivät tärkeimmät yhteistyökumppanit. Kartassa on myös kolmannen sektorin toimijoita, joihin asiakkaita voitiin ohjata tarvittaessa. Jokaisesta toimijasta tehtiin yhteystietolomake, johon oli merkitty organisaation yhteyshenkilöt ja tärkeimmät toiminnat ja tehtävät. Asiakkaalle voitiin antaa kopio mukaan tarvittaessa. Hanketoimijoiden ja verkostokumppanien sitouttaminen hanketoimintaan oli aluksi haasteellista. Työmenetelmien sopiminen ja yhteisen ajan löytäminen veivät aikaa ja vaativat joustavuutta kaikilta. Kunkin organisaation perustehtävästä ja roolista hankkeessa käytiin useita keskusteluja. Keskustelu ja roolien selvittäminen helpottivat yhteistyötä. Hanketyön vaativuutta lisäsivät julkisen sektorin aikataulut, joiden mukaan lyhyellä aikavälillä piti saada paljon aikaan. Terveydenhuollon puolella rasitteita olivat alkuvaiheen lääkäripula ja viime syksyn H1N1-rokotuskampanja. Koko verkostoa rasittivat kuntaliitokset, jotka veivät aikaa ja vaativat tottumista uusiin muutoksiin. Juurrutustyön aloittaminen jo pilottivaiheen aikana oli hyvä ratkaisu oppimisprosessin kannalta. Juurrutusvaiheessa koulutetut terveydenhoitajat valittiin tarpeeksi varhain, jolloin heillä oli aikaa sopeutua ja asennoitua uuden toimintamallin käyttöön. Hankkeessa kävi ilmi myös johdon antaman tuen tärkeys. Ilman johdon tukea mikään hanke ei voi menestyä. Horisontaalisella tasolla organisaatiossa voidaan muuttaa työmenetelmiä joustavasti, mutta päätösten tekemisessä menee aikaa. Yhteinen tahtotila oli merkittävä tekijä hankkeen toimintamallien juurtumisessa ja levitystyössä. Yhteistyö eri tahojen kanssa sujui loistavasti. Verkostoitumisesta ja yhteisestä tahtotilasta kertoo jatkohankkeen ajaksi laadittu yhteinen toimenpideohjelma Ohjelmaa päivitettiin projektiryhmän kokouksissa ja siihen kirjattiin seudullisesti tärkeimmät asiat ja päätökset, jotka liittyvät työttömien terveyspalveluihin, verkostoyhteistyöhön tai syrjäytymisen ehkäisyyn.

14 3 Asiakastiedot 3.1. Pilottivaiheen asiakastiedot Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin 48 asiakkaan terveydentila. Tutkituista asiakkaista koottiin tilastotietoa, joka näkyy taulukossa 1 (ks. seuraava sivu). Tilastollisesti tutkittavien määrä oli pieni, mutta tutkittujen terveysongelmat näkyivät selvästi. Tupakointi ja päihteiden käyttö oli yleistä ja muita terveysriskejä oli paljon. Asiakkaille tarjottiin Saspen tupakastavieroitus-kursseja, mutta yksikään ei osallistunut kurssille. Tupakoinnista luopuminen koettiin vaikeaksi nykyisessä elämäntilanteessa. Lähes kaikilla päihdeongelmaisilla oli valmiina hoitosuhde päihdeklinikalle. Sitä tuettiin kannustamalla osallistumaan ryhmiin ja yksilötapaamisiin. Alkoholin käyttö otettiin aina puheeksi terveystarkastuksessa. Hankkeella ei ole tarkkoja lukuja muista kuin terveydenhuollon jatkopoluista. Neljä asiakasta sai varmuudella eläkepaperit, työkyvynarvioon ohjattiin kolme, pidemmille sairauslomille ohjautui ainakin kaksi henkilöä, avoimille työmarkkinoille kolme henkilöä ja tuettuun työhön yksi henkilö. Koulutukseen siirtyi ainakin neljä henkilöä. Asian seuraamista hankaloitti se, että asiakkaat eivät ohjautuneet palveluihin heti tarkastuksen jälkeen, vaan vasta prosessien edetessä. Eläkemahdollisuuksien selvityksiä (Elma) ei Sastamalassa tehdä, vaan eläkeselvitykset hoidetaan paikkakunnalla normaalina virkailijoiden perustyönä. Asiakkaiden terveysongelmia olivat liikapaino ja vähäinen liikunta. 32 henkilöllä oli kohonnut painoindeksi, joista 12 merkittävästi. Muutama asiakas osallistui painonhallintaryhmiin ja muutama aloitti omaehtoisen laihdutuksen. Yhteiskumppaneiden kanssa luotiin liikuntaryhmiä. Asiakkaita ohjattiin niihin sekä muihin Sastamala-opiston harrasteryhmiin. Pilottivaiheen kokemusten mukaan asiakkaan aito kohtaaminen terveystarkastuksissa oli oleellista. Tärkeää oli se, että asiakkaat tunsivat tulevansa kuulluksi. Kannustava ja voimavaralähtöinen ajattelu sekä rakentava terveysriskeihin puuttuminen tuottivat selkeästi tulosta. Palautekeskustelu oli hyvä käytäntö, koska pelkästään kirjallisessa palautteessa ns. hiljainen tieto ei siirry. Pilottivaiheen asiakkaiden määrät ja tilanteet ovat tarkemmin tiedossa, koska projektityöntekijä teki tarkastukset itse ja pystyi myös seuraamaan asiakkaan jatkopolkuja helpommin.

15 15

16 Jatkohankkeen asiakastiedot Jatkohankkeessa ( ) seitsemän terveydenhoitajaa teki terveystarkastuksia omissa perusterveydenhuollon toimipisteissä. Jatkohankkeen asiakastiedot kirjattiin terveydenhoitajien täyttämistä volyymiseurantalomakkeista. Alla olevissa taulukoissa kuvataan sukupuolijakauma, käyntimäärät, lähettävät tahot, jatkohoitopaikkaohjaukset ja terveydenhoitajien arvio asiakkaan työkyvystä. Käynnit Määrä Terveystarkastuksia 113 kpl Seurantakäyntejä 68 kpl Palautekeskusteluja 32 kpl Yhteensä käyntejä 213 kpl Taulukko 2. Käyntimäärät Sukupuoli Määrä Naisia 60 Miehiä 53 Taulukko 3. Sukupuolijakauma Mistä Määrä ohjattu TYP 34 TE-toimisto 62 Sos.toimi 26 Taulukko 4. Lähettävät tahot Jatkohoitopaikka Lääkäriin Hoitajalle Hammashuoltoon Kuntoneuvolaan Gynekologille Työkyvynarvioon Optikolle Taulukko 5. Jatko-ohjaukset Määrä 75 asiakasta 48 aiakasta 12 asiakasta 2 asiakasta 1 asiakasta 15 asiakasta 13 asiakasta Terv.hoit. Arvio Määrä työkyvystä työkykyinen 54 osatyökykyinen 66 työkyvytön 7 Taulukko 6. Terveydenhoitajien arvio työkyvystä

17 Yhteenveto asiakastyöstä Työttömiä ei huomioitu kokonaisvaltaisesti Lounais-Pirkanmaan seutukunnan perusterveydenhuollossa ennen pts-hanketta. Käynnit terveydenhuollossa olivat olleet lähinnä päivystysluontoisia käyntejä tai koskeneet jonkin yksittäisen asian hoitamista. Pilottivaiheen aikana tavoitettiin lähes 50 asiakasta ja jatkohankkeen aikana yli 100 asiakasta. Yhteensä terveystarkastus tehtiin 155 asiakkaalle. Tarkastusten osallistumisprosentti oli korkea. Melkein kaikki kutsun saaneet saapuivat tarkastukseen. Korkeaan osallistumisprosenttiin vaikuttivat lähettävän tahon palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi oman terveydentilansa selvittämiseen. Työttömyys asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi suun hygienia tai lääkärillä käynnit jäävät yleensä ensimmäisenä pois silloin kun rahaa on käytössä vähän. Taloudellisten syiden lisäksi työttömien ongelmat voivat olla sosiaalisia. Kun kukaan ei ole kiinnostunut työttömän tilanteesta, asioiden hoito pitkittyy ja mutkistuu. Myös motivaatio-ongelmat nousevat esiin. Asiakas ei ole halukas oikein mihinkään ja haluaa elää päivän kerrallaan ilman, että tulevaisuus kiinnostaa. Lähetekäytännön toteuttaminen oli perusteltua, koska hankkeen aikana ei voitu tarkastaa kaikkia työttömiä henkilöitä. Lähetekäytäntö myös helpotti terveydenhoitajien työtä, koska sen ansiosta asiakkaiden perustiedot olivat käytössä jo tarkastushetkellä. Hankkeen asiakkailla saattoi olla useita käyntejä terveydenhuollossa, varsinkin jos heillä oli mielenterveysongelmia. Toiset taas huolehtivat itsestään ja olivat kiinnostuneita jokaisesta mahdollisuudesta päästä tutkimuksiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tavoittaa juuri ne henkilöt, jotka eivät hakeudu itsenäisesti minkään palvelun piiriin. Terveystarkastukseen ohjausprosessi oli uusi käytäntö tarkastukseen lähettävän tahon työntekijöille. Projektityöntekijä teki muutamia ohjaavia kysymyksiä lähettävälle taholle, joiden avulla terveysasiat olisi helpompi ottaa puheeksi (Liite 6). Ohjaavat kriteerit helpottivat uusien työntekijöiden perehdyttämistä työhön. Asiakkaille kerrottiin lähetekeskustelussa terveystarkastuksen kulku ja tarjottiin terveystarkastusta mahdollisuutena parantaa omaa elämänhallintaa ja terveydentilaa. Asiakkailla oli myös vastuuvirkailija, joka huolehti jatkopoluista. Näin saatiin kehitettyä seudun palvelurakenteita ja asiakkaiden saumattomia palveluketjuja eri toimijoiden välillä. Saspessa otettiin käyttöön palveluohjauksellinen työote, jonka avulla työttömät työnhakijat ohjattiin terveydenhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa asiakas ohjattiin myös optikolle, liikuntaryhmiin tai velkaneuvontaan. Palautekeskustelut olivat asiakaslähtöisiä; esiin otettiin asiakkaan hyväksymät asiat ja palautelomake täytettiin asiakkaan kanssa yhdessä. Hankekauden aikana asiakkaita haastateltiin useaan otteeseen. Pilottivaiheen asiakkaita pyydettiin vastaamaan hanketta ja terveystarkastuksia koskeviin kysymyksiin. Asiakkaat kokivat terveystarkastukset tärkeiksi ja toivoivat niistä vakituista käytäntöä terveydenhuoltoon. Myös työvoiman palvelukeskuksessa haastateltiin muutamaa terveystarkastukseen osallistunutta henkilöä. Heidän vastauksistaan kävi ilmi jatkohoidon ja säännöllisten terveystarkastusten tärkeys ja palveluohjauksellisen työotteen merkitys. Bikva-arviointimenetelmän hyödyntämistä testattiin neljän hankkeen yhteistyönä. Menetelmän tarkoituksena on viedä asiakkaan ääntä organisaatioissa eteenpäin aina poliittiselle tasolle asti. Menetelmä oli kuitenkin liian raskas ja se ei soveltunut perustyötä tekevien työntekijöiden käyttöön. Toisaalta arviointimenetelmäprosessi edisti kuitenkin hankkeiden työntekijöiden verkostoitumista ja sitä kautta myös asiakkaiden asioiden eteenpäin viemistä.

18 18 4 Toiminnan jatkuvuus 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Hankkeen hakemusvaiheessa todettiin, ettei kehitystyöstä ole hyötyä, jos sen tulokset eivät juurru osaksi palvelurakenteita. Tämä ajatus oli lähtökohtana kaikkeen toimintaan. Pilottivaiheen aikana valittiin viisi terveydenhoitajaa tekemään tarkastuksia perusterveydenhuollossa. Alueella on seitsemän terveysasemaa ja terveydenhoitajat valittiin niin, että kaksi hoiti Vammalan, yksi Äetsän, yksi Mouhijärven ja Suodenniemen ja yksi Punkalaitumen asiakkaita. Jatkohankkeen aikana valittiin vielä kaksi terveydenhoitajaa lisää, yksi Vammalaan ja yksi Kiikoisiin ja Laviaan. Projektityöntekijä oli terveydenhoitajien tukena toimintamallin perehdytyksessä. Hän osallistui jatkohankkeen aikana pidettyihin tiimipalavereihin, joiden tavoitteena oli kehittää terveystarkastustoimintaa ja miettiä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Palaverit olivat tärkeitä juurrutuksen kannalta. Työhön ja toimintatapoihin tutustuttiin palautekeskustelujen avulla. Lisäksi järjestettiin moniammatillisia tapaamisia, joiden avulla helpotettiin työntekijöiden tutustumista toisiinsa. Hankkeessa tehtiin tutustumiskäyntejä esimerkiksi päihdeklinikalle, työvoiman palvelukeskukseen ja Tukitalolle. Sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijä kävi kertomassa sosiaalietuuksista ja heidän toimintatavoistaan. Samalla tarkennettiin yhteisiä pelisääntöjä. Terveydenhuollon puolella oli aluksi asenneongelmia työttömien tarkastuksia kohtaan, mutta ne selvitettiin johdon avulla. Terveydenhuollon puolella havaittiin se, miten laaja tarve työttömillä on terveyspalveluihin. Projektityöntekijän näkökulmasta hankkeen riittävä toteutusaika oli tärkeää. Ensimmäisen vaiheen jälkeen aika ei olisi vielä ollut kypsä tarkastusten juurtumiseen. Jatkohanke mahdollisti työn vakiintumisen ja levittämisen. Kun toiminta eteni ja juurtui, oli aika keskustella kuntayhtymän johtajan kanssa työttömien huomioimisesta strategiatyössä. Keskustelujen jälkeen työttömät huomioitiin Saspen strategiassa Strategia helpotti juurtumista ja työttömien terveydenedistämisryhmien perustamista. Terveydenhuollon puolellakin painopisteenä huomioitiin syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventuminen. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia malleja tuottaa työttömille terveyttä edistäviä ryhmätoimintoja. Kokeilujen jälkeen päädyttiin siihen, että parhaiten työttömät tavoitetaan ja saadaan osallistumaan, kun hyödynnetään valmiita ryhmiä. Keväällä 2010 pidettiin moniammatillinen palaveri, jossa oli edustettuna Saspen lähiesimiesten lisäksi työhallinnon ja päihdeklinikan työntekijöitä. Silloin suunniteltiin työttömille terveyden edistämisen vuosikello, jossa jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa. Hankkeen aikana pidettiin luennot suun hygieniasta, kivusta ja liikunnasta sekä päihteistä. Ryhmissä oli mukana noin 20 osanottajaa/kerta. Jatkossa tarkoituksena on, että kello päivitetään vuosittain ja luennot mietitään tarvelähtöisesti. Asiakkaiden ryhmiin ohjaaminen edellyttää aktiivista otetta niiltä tahoilta, jotka tekevät päivittäin työtä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tai muuten syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa.

19 Levittämistyö Valmista toimintamallia levitettiin Saspeen kuuluviin kuntiin eli Kiikoisiin ja Laviaan. Kunnat kuuluvat Satakuntaan, joten niiden työllisyyttä hoitaa Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto. Projektityöntekijä piti infotilaisuuden työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen työntekijöille ja Saspeen perehdytettiin kaksi terveydenhoitajaa lisää. Toinen terveydenhoitajista teki tarkastuksia Vammalan neuvolassa, koska määrällisesti työttömät asiakkaat kuormittavat keskustan neuvolaa eniten. Jatkohankkeen aikana terveystarkastukset kohdistettiin myös Sastamalan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaille. Tavoitteena oli puuttua terveysriskeihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Projektityöntekijä kävi TE-toimiston aamupalavereissa esittelemässä toimintamallia ja jakoi tarvittavia lomakkeita toiminnan aloittamiseksi. pts-hankkeen näkyvä roll up-esite oli Te-toimiston aulassa edistämässä tiedon leviämistä. Jatkohankkeen aikana lähetteitä tulikin eniten te-toimistoista. Projektityöntekijä piti infotilaisuuden lääkärivastaanoton hoitajille ja osastonhoitajalle. Työttömät asiakkaat ovat arkipäivää myös heidän työssään. Lääkärivastaanotolle kuuluu päivystysvastaanotto kello 16 asti. Iltapäivystys hoidetaan Vammalan aluesairaalassa. Projektityöntekijä otti yhteyttä myös ilta- ja yöpäivystyksen osastonhoitajaan ja kertoi hankkeesta. Toiveena oli, että paljon päivystystä kuormittavat työttömät henkilöt ohjattaisiin terveystarkastuksiin. Hankkeen vastuuhenkilö ja projektityöntekijä pitivät perusterveydenhuollon lääkäreille yhden infotilaisuuden. Työ- ja toimintakyvyn arviointi oli haaste niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Projektityöntekijä kävi Kuntoutussäätiön työkyvynarviointikoulutuksessa ja toi sieltä materiaalia lääkäreille ja eri toimijoille. Saspen lääkäreille pidettiin alkuvuonna 2010 koulutustilaisuus, jossa aiheena oli työttömän kohtaaminen vastaanotolla ja työ- ja toimintakyvyn arviointi. Kouluttajana oli fysiatri Ulla Rytökoski. Hankkeen aikana huolehdittiin siitä, että tietoisuus työttömien tilanteesta kasvoi omalla alueella. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi seminaaria, jonne kutsuttiin luottamusmiehiä ja viranhaltijoita. Ensimmäisessä tilaisuudessa oli 100 ja toisessa 60 osanottajaa. Oman seutukunnan lisäksi Sastamalan mallista kerrottiin valtakunnallisissa seminaareissa Helsingissä, Turun päihdepäivillä, Porissa ja Tampereella. pts-hankkeelta tilattiin erikseen Loimaa/Pöytyä seudulle levittämisseminaari, jossa olivat mukana projektityöntekijä, lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi. Hyvä esimerkki alueseminaarien vaikuttavuudesta oli Tampereella kesäkuussa 2010 järjestetty seminaari. Se järjestettiin yhteistyössä Pirkanmaan DEHKO-hankkeen (valtakunnallinen diabeteksen ehkäisy-hanke) kanssa Tampere-talossa ja paikalla oli 160 osanottajaa. Palautteita saatiin runsaasti ja seminaari koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Palautteista nousi tärkeimmiksi johdon tuki, koulutus aiheesta työntekijöille, sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja työttömien terveystarkastukset koko Pirkanmaan alueelle. Seminaarin jälkeen Pirkanmaan keskusalueillakin aloitettiin keskustelu siitä, miten työttömien terveyspalveluja voitaisiin järjestää. Projektityöntekijä esitteli yhdessä TE-toimiston päällikön kanssa pts-hanketta ja Sastamalan työllisyydenhoitomallia mm. Oriveden Nuotta-hankkeen työntekijöille syksyllä Elokuussa 2010 Rytmi-hankkeen työntekijät Lahdesta kävivät tutustumassa sekä työllisyydenhoitomalliin että työttömien terveyspalveluihin.

20 20 Syksyllä 2010 hankkeen yhteistyökumppaneille pidettiin koulutuspäivä: Yksilö ja yhteisö muutosten myllerryksessä työttömät haastavat eri organisaatiot. Koulutuspäivän vetäjänä toimi kouluttaja, työnohjaaja Salme Mahlakaarto, Kuuntytär ky:stä. Koulutuspäivän tarkoituksena oli antaa eväitä muuttuvan työelämän haasteisiin sekä vahvistaa työntekijöiden ja esimiesten omaa jaksamista muutosten läpiviemiseksi. Yhteistyökumppaneita oli paikalla yli 40. Palaute päivästä oli positiivinen ja useat kokivat saaneensa eväitä omaan työhönsä. Lehdistötilaisuuksia pidettiin seminaarien yhteydessä. Syksyllä 2009 pts-hanke järjesti erillisen lehdistötilaisuuden, jossa olivat paikalla Alueviesti, Tyrvään sanomat, Turun Sanomat, Lauttakylälehti ja Tampereen radio. Aihe kiinnosti ja siitä kirjoitettiin laajasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tesso-lehti teki hankkeesta haastattelun syksyllä Mukana haastattelussa oli myös hankkeen terveystarkastukseen osallistunut asiakas. Ennen hankkeen loppumista oli aikomus pitää yhteistyökumppaneiden kanssa toripäivä, jonne kutsutaan luottamusmiehiä, virkamiehiä ja työttömiä ruokailemaan yhdessä soppatykin äärellä. Samalla oli tavoitteena jakaa materiaalia terveyseroista ja tietoa siitä, mitä voidaan tehdä niiden kaventamiseksi. Työttömillä olisi samalla mahdollisuus tavata päättäjiä ja tuoda omaa tilannettaan näkyväksi. 5 Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeesta 5.1 Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe Ulla Mattelmäki. LKT Lääkintöneuvos: Pitkään terveenä Sastamalassa hanke käynnistyi Vammalan työvoiman palvelukeskuksen aloitteesta ja lievästä painostuksestakin. Toimin terveyskeskuskuntayhtymän ylilääkärinä ja siinä vaiheessa tuntui, että hankkeita ja yhteistyötä oli niin paljon, että aika ei uuteen riittäisi. Lupauduin kuitenkin Saspen puolesta mukaan, koska olin jo aiemmin Ylöjärven terveyskeskuksessa ollut mukana samantapaisessa hankkeessa. Hankesuunnitelma tehtiin erittäin lyhyellä aikataululla. Laatimisessa olivat mukana alusta alkaen sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja kolmas sektori, jota edusti Vammalan Tukitalo. Hanke-hakemuksen laadinta oli lyhyt, mutta myrskyisä prosessi, jossa mitattiin paikallista halua yhteistyöhön. Laadintaprosessin aikana sovittiin, että Sastamalan alueella pääasiallinen vastuu hankkeesta on terveydenhuollolla. Projektityöntekijää palkattaessa yhteistyökumppanit halusivat olla vahvasti mukana. Tämän seurauksena hankkeeseen löytyi projektin vetäjä, joka nautti koko alueen ja eri yhteistyötahojen luottamusta. Tämä valinta oli hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein tärkein.

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke Renessanssi-hanke - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke 2015 2018 Heikki Rantala Oma Häme II Järjestöfoorumi : Renessanssi-hankkeen järjestöyhteistyö Heikki

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa Peppi Saikku Työttömien terveyspalvelut Missä mennään? Tieteiden talo, Helsinki, 30.11.2011 Sisältö PTT-hanke 2007-2010 Seurantatutkimus 2011 Seurantatutkimuksen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 TE- palvelut ja TYP- prosessi rikostaustaisilla Tuija Keihtä johtava työllisyysasiantuntija Lapin liitto Lapin työllistymistä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella. Ylöjärven kaupunki

Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella. Ylöjärven kaupunki Terveyskioski Terveydenhoitajan matalan kynnyksen vastaanotto ilman ajanvarausta myös virka-ajan ulkopuolella vastaava terveydenhoitaja Laura Tyyskänen 24.2.2017 Terveyskioskin lähtökohtia SITRA:n kuntahanke

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen 14.9.2017 Seinäjoki Kuntakysely Julkaisu THL.n verkkosivuilla: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/sosiaalinenkuntoutus/kuntakysely

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ 2006-2015 Tuija Teikari 11.4.16 Työttömien terveyspalvelujen kehitystä Kemissä 2006-2016 2006 alkaen Kemin kaupunki palkkasi 50% terveydenhoitajan työttömien terveyspalveluihin.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Jyväskylä SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot