pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke."

Transkriptio

1

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hanketiedot Tavoitteet Kohderyhmä Toimintaympäristö Oppimisprosessi Projektin lähtökohta Päätoimijat Palvelutuotantoon liittyvät toimijat Resurssit Tietojärjestelmät Toimintamalli Yhteenveto: Mitä opittiin? Asiakastiedot Pilottivaiheen asiakastiedot Jatkohankkeen asiakastiedot Yhteenveto asiakastyöstä Toiminnan jatkuvuus Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Levittämistyö Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeesta Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe Avoterveydenhuolto Terveydenhoitajat Sastamalan TE-toimisto ja työvoiman palvelukeskus A-klinikkasäätiö Sastamalan päihdeklinikka Sastamalan sosiaalikeskus Tulokset ja johtopäätökset Valtakunnallisen PTT-hankkeen tavoitteet ja siihen liittyvät seudulliset tulokset pts-hankkeen tulokset pts-hankkeen toimenpideohjelma Johtopäätökset Kirjallisuutta Liitteet Liite 1: Sastamalan kuntoutuksen kohdennetut palvelut Liite 2: Lähetelomake Liite 3: Suostumuslomake Liite 4: Palautelomake Liite 5: Verkostokartta Liite 6: Ohjaavat kysymykset... 34

3 3 Tiivistelmä Pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen osahanke. pts-hanke käynnistettiin Lounais-Pirkanmaalla eri organisaatioiden yhteistyönä. Hanketta hallinnoi Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työttömien terveyspalvelumalli. Mallin tavoitteena oli osallistaa pitkään työttömänä olleita henkilöitä hyvinvointi- ja terveyspalveluiden käyttäjiksi ja samalla parantaa heidän työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä. Syksyllä 2007 hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä, jonka tehtävänä oli mallintaa työttömien terveystarkastusprosessi kutsumalla 50 henkilöä terveystarkastukseen. Asiakkaiden ohjaamisesta terveystarkastuksiin sovittiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Terveystarkastuksiin lähettävä taho vastasi tarkastusten jälkeen asiakkaiden palveluohjauksesta muiden tarvittavien palveluiden piiriin. Terveystarkastustoimintamallin juurrutus osaksi alueterveydenhoitajien perustyötä aloitettiin jo hankkeen pilottivaiheessa. Juurrutuksen onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat johdon antama tuki ja henkilöstön sitouttaminen toimintamallin käyttöön. Pilotti- ja juurrutusvaiheiden aikana koulutettiin yhteensä seitsemän terveydenhoitajaa. Hankkeen aikana terveystarkastus tehtiin 155 henkilölle. Hanke paransi sosiaali-, työvoima- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä ja kehitti asiakkaiden saumattomia palveluketjuja. Hankkeen aikana osoitettiin se, miten tärkeää on huolehtia kaikkien työikäisten henkilöiden ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Joiltakin asiakkailta löytyi terveystarkastuksissa vakavia pidempään jatkuneita sairauksia. Monet heistä eivät olleet vuosiin käyttäneet terveydenhuollon palveluita. Hanke osoitti sen, että työttömät tarvitsevat kohdennettuja palveluja. Työttömiä palvelevilta työntekijöiltä edellytetään palveluohjauksellista työotetta. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on kunnan kannalta pitkällä tähtäimellä kannattavaa toimintaa. Puuttumalla terveysongelmiin oikea-aikaisesti, säästetään kalliita erikoissairaanhoidon kustannuksia. Yksilötasolla terveyden parantuminen lisää hyvinvointia, arjen hallintaa ja työllistymisedellytyksiä.

4 4 1 Hanketiedot pts-hanke pitkään Terveenä Sastamalassa oli valtakunnallisen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen (PTT) osahanke. Hanke alkoi Päättyi Hankkeen hallinnointi Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe). Rahoitus Hankkeen ensimmäinen vaihe e Stakesilta + kuntarahoitus työpanoksina Jatkohankkeen aikana e THL:ltä + kuntarahoitus työpanoksina. Yhteistyökumppanit Vastuuhenkilö: Hankkeen sihteeri: Raportoija: Sastamalan työ- ja elinkeinotoimisto, Sastamalan työvoiman palvelukeskus Työteekki, Sastamalan sekä Punkalaitumen sosiaalitoimet ja Vammalan- Huittisten mielenterveysseura ry. Jatkohankkeen aikana mukaan tuli Kiikoisten ja Lavian sosiaalitoimet ja Kankaanpään työ- ja elinkeinotoimisto. Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki Hallintopäällikkö Markku Saastamoinen Projektityöntekijä Hanna Hietava puh , Ohjausryhmän kokoonpano Saspen yhtymähallituksen pj Reino Niemi, Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen (varalla Punkalaitumen kunnan sosiaalityöntekijä Liisa Laukkanen), Vammalan seudun työvoimatoimiston johtaja Regina Salkovic, (varalla Vammalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekin johtaja Tiina Leppäniemi ), Vammalan kaupungin perusturvajohtaja Kristiina Piirala (varalla Äetsän kunnan perusturvajohtaja Leena Alavilo), Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtaja Riitta-Liisa Reiterä,

5 5 Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtava ylilääkäri Ulla Mattelmäki, Eeva Suonpää, Vammalan-Huittisten mielenterveysseura ry: toiminnanjohtaja, (varajäsen Tarja Kuoppa, hankekoordinaattori), Valtuutettu Pentti Kukko, Vammala (varajäsen Pertti Hakanen, Vammala), Valtuutettu Sirpa Lindroos, Mouhijärvi (varajäsen Pekka Karppanen, Punkalaidun). Jatkohankkeen aikana ohjausryhmänä on toiminut seudun verkostotiimi. Projektiryhmä jatkohankkeen aikana: Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki, Saspe Hallintopäällikkö Markku Saastamoinen, Saspe TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi Sastamalan kaupungin hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkanen Terveydenhoitaja Taina Hinkkanen, Saspe Projektityöntekijä Hanna Hietava, pts-hanke Projektiryhmä ylärivi: TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi, Punkalaitumen perusturvajohtaja Anne Hokkanen, terveydenhoitaja Taina Hinkkanen, alarivi projektityöntekijä Hanna Hietava, Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja hallintopäällikkö Markku Saastamoinen. Kuvasta puuttuu Sastamalan kaupungin hyvinvointijohtaja Katja Tommiska.

6 6 1.1 Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osallisuuden edistäminen ja työllistymisedellytysten parantaminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alatavoitteena oli tarjota kaikille pitkään työttöminä olleille mahdollisuus terveystarkastuksiin ja terveyttä tukeviin jatkotoimenpiteisiin sekä selvittää terveydentilan vaikutusta työllistymiseen. Tavoitteena oli luoda dokumentoitu toimintamalli pitkään työttömänä olleiden henkilöiden terveyspalveluiden turvaamiseksi Lounais-Pirkanmaalla. Tavoitteena oli, että toimintamalli jää kaikkien eri yhteistyötahojen käyttöön hankerahoituksen päätyttyä. 1.2 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt. Hankkeen alkuvaiheessa kohderyhmään arvioitiin kuuluvan noin 400 henkilöä. Toimintamallin kehittämistä varten terveystarkastuksiin kutsuttiin viisikymmentä asiakasta. Heidän palveluntarpeensa arvioitiin yksilöllisesti. Sosiaalitoimen ja työvoiman palvelukeskuksen viranhaltijat vastasivat asiakasohjauksista hankkeeseen. Palveluiden käytön toteutumista seurattiin virkailijavastuun periaatteella eri organisaatioiden tietojärjestelmiä hyödyntäen. Jatkohankkeen aikana asiakkaita ohjattiin myös työ- ja elinkeinotoimistosta. Kriteerinä ei enää ollut työttömyyden kesto, vaan asiakkaan palvelutarve tai oma halu tarkastuksiin. Näin päästiin entistä aiemmin puuttumaan mahdollisiin terveysriskeihin ja toteuttamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. 1.3 Toimintaympäristö Lounais-Pirkanmaan seutukunnan väestöpohja on n henkilöä. Seutu koostuu Sastamalan kaupungista ja Punkalaitumen kunnasta. Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi vuoden 2009 alusta ja jo vuotta aikaisemmin Suodenniemen kunta liittyi Vammalan kaupunkiin. Työvoimaa alueella on n henkilöä. Alueella toimii seudullinen työ- ja elinkeinotoimisto, työvoiman palvelukeskus, yrityspalvelu ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, jotka kaikki huolehtivat omalta osaltaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Työllisyystilanne oli oleellisesti heikentynyt kansainvälisen ja kotimaisen taloustilanteen vuoksi. Koko Pirkanmaata koskevassa työllisyyskatsauksessa 7/2010 työttömyyden kasvutrendi kuitenkin taittui ja lomautukset vähenivät. Pirkanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli 12.2 %, kun se Lounais-Pirkanmaalla oli 8 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 154 henkilöä, yli 50- vuotiaiden osuus oli 391 henkilöä ja yli vuoden työttömänä olleita 103.

7 7 2 Oppimisprosessi 2.1 Projektin lähtökohta Lounais-Pirkanmaan alueelle oli laadittu poikkihallinnollinen elinkeino- ja työllisyysstrategia , jossa työvoiman palvelukeskuksen tehtäväksi määriteltiin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen rakennetyöttömyyttä purkamalla. Pitkään työttömänä olleiden palvelut oli keskitetty työvoiman palvelukeskukseen. Ne pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka eivät tarvinneet moniammatillista tukea työllistymiseen, asioivat työ- ja elinkeinotoimistossa. Osa pitkään työttömistä henkilöistä on työmarkkinoiden ulkopuolella ja heidän palveluvastuunsa on kuntien sosiaalitoimistoissa. Lounais-Pirkanmanmaalla ei ollut aiemmin toteutettu pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa, eikä sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Vammalan-Huittisten Seudun mielenterveysseura ry haki vuonna 2007 työllisyyspoliittista avustusta Pirkanmaan TEkeskukselta sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseksi Koutsi -hankkeessa. Samaan aikaan Sastamalan perusturvakuntayhtymä haki rahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen aloittamista varten Stakesista (nyk. THL). Tavoitteena oli käynnistää työttömien terveystarkastukset seutukunnalla. Seudun työttömyysaste oli 5 % vuonna Työmarkkinatuen aktivointiaste oli joulukuussa 2007 yli 70 %. Asiakkaat olivat joko työssä tai työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Samaan aikaan seudulla esiintyi rekrytointiongelmia. Pääsääntöisesti työttöminä olivat enää kaikkein vaikeimmin työllistyvät henkilöt. Heillä esiintyi usein hoitamattomia mielenterveys- ja päihdeongelmia, jotka olivat esteenä työllistymispolkujen rakentamiselle. Taustalla oli arjen hallintaan liittyviä ongelmia, oppimisvaikeuksia ja somaattisia sairauksia, jotka olivat yhdessä työttömyyden kanssa aiheuttaneet laaja-alaista syrjäytymistä elämän eri osa-alueilla. Kohderyhmän sitoutuminen erilaisiin kuntoutustoimenpiteisiin ja yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin oli heikkoa. Heidän osallisuuden edistäminen vaati terveystarkastuksen lisäksi riittäviä jatkotoimenpiteitä. Useissa valtakunnallisissa tutkimuksissa oli todettu, että pitkäaikaistyöttömät kuuluvat syrjäytymisen ja terveyden osalta erityiseen riskiryhmään. Huoli työttömien terveydestä näkyy myös STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa 2015: Tavoitteena on saada koko yhteiskuntapolitiikka tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Parannetaan työikäisten terveyttä ja toimintakykyä. Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevillä toimintamalleilla. Tuetaan vaikeasti työllistettäviä koulutuksen ja kuntoutuksen tiiviillä yhteistyöllä, selvitetään työllistymisen esteenä olevat terveysongelmat joustavasti Päätoimijat pts-hankkeen päätoimijoita olivat Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe, työvoiman palvelukeskus Työteekki, Sastamalan Sosiaalikeskus, Punkalaitumen Sosiaalipalvelut ja Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Tukitalo. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti päätoimijoista ja niiden keskeisistä tehtävistä omalla toimialueellaan.

8 8 Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) tuottaa alueellisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Saspe tuottaa jäsenkunnilleen terveydenhoitopalvelut, perheneuvolapalvelut, vanhuspalvelut ja ympäristöterveydenhuoltopalvelut. Saspen alaisuudessa toimii myös Sastamalan Työterveys, joka tarjoaa sopimuksen tehneille työnantajille, heidän työntekijöilleen ja yrittäjille joko lakisääteiset palvelut tai laajennetussa sopimuksessa myös sairaanhoitopalvelut. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käytön yhteensovittamisesta. Saspessa toteutetaan tilaaja-tuottajamallia, jossa kuntayhtymä on palvelujen tuottaja/järjestäjä ja kunnat ovat palvelujen tilaajia. Kunnat asettavat taloudelliset raamit palveluiden tuottamiselle. Saspe on ns. kuntaohjautuva kuntayhtymä, jossa ei ole toimielimenä yhtymävaltuustoa, vaan jäsenkuntien valtuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä. Perus ja palvelusopimukset tehdään vuosittain kuntien ja Saspen välillä. Sastamalan perusturvakuntayhtymän perussopimusluonnoksessa kuntien maksuosuudesta sanotaan seuraavaa: Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kunta- ja toimipaikkakohtaiseen kustannuslaskentaan. Jäsenkunnan osuus toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa". Sastamalan seutukunta on kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu Sastamala ja osittain Punkalaidun, joka ostaa esimerkiksi psykiatrian hoidon lähes kokonaan Vammalan aluesairaalalta. Muuten Punkalaidun kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Punkalaitumella on oma terveysasema ja kunta liittyi vuoden 2009 alusta Saspeen. Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Kiikoinen ja Lavia, mutta niiden perusterveydenhuolto tuotetaan Saspesta. Satakunnan alueella julkisten työvoimapalveluiden tuottamisesta vastaa Pohjois-Satakunnan työvoimatoimisto. He osallistuivat pts-hankkeeseen juurrutusvaiheen aikana. Seutukunnalla on seitsemän terveysasemaa. Lääkärivastaanotot siirtyivät omalääkärijärjestelmästä aluevastuujärjestelmään 2008, koska alueella oli kova pula lääkäreistä. Seudun 24 lääkärivirasta oli täytetty vain 14. Tämä johti siihen, että omalääkärijärjestelmä ei toiminut ollenkaan. Kiireettömät lääkäriajat venyivät jopa kuukausien päähän. Se hankaloitti suuresti työttömien asiakkaiden pääsyä vastaanotolle. Vuoden 2009 aikana lääkäritilanne parantui ja syksyllä 2009 kaikki lääkärivirat oli täytetty. Helpotusta toi sekin, että Äetsän lääkäri- ja hoitajapalvelut ulkoistettiin. Mielenterveyshoitajan resurssi saatiin hankkeeseen Muisti ja mieli-hankkeelta. Hanke päättyi 2009 loppuvuodesta ja Saspeen palkattiin mielenterveyshoitaja vuoden alusta Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki Sastamalan seudun työvoiman palvelukeskus Työteekki perustettiin Vammalaan 2004, jolloin Suomessa oli käynnissä työvoimapolitiikan rakenteellinen muutos. Julkiset työvoimapalvelut muutettiin kaksilinjaiseksi ja vaikeimmin työllistyvien palvelut keskitettiin työvoiman palvelukeskuksiin. Työvoiman palvelukeskus perustettiin Sastamalan seutukunnassa Vammalan kaupungin työllisyydenhoitoon erikoistuneen yksikön yhteyteen. Työvoiman palvelukeskus Työteekin perustamisen yhteydessä kaupunki sitoutui määräaikaisten työvalmentajien toimien vakinaistamiseen ja ammatinvalintapsykologin palkkaamiseen. Työhallinto osoitti työvoiman palvelukeskukseen kahden kuntoutusohjaajan resurssit. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyi kuntien sosiaalitoimien alaisuudesta seudulliseen työvoiman palvelukeskukseen.

9 9 Palvelukeskukseen ei palkattu sosiaalityöntekijöitä, koska heidän osaamisensa saatiin yksikön käyttöön seudun kunnista tiiviillä verkostoyhteistyöllä. pts-hankkeen toimintamallin käyttöönoton myötä myös terveydenhuollon palvelut liitettiin osaksi työnhakijoiden kuntoutusprosessia. Vammalan seudun työvoiman palvelukeskuksessa toimii työvalmennusosastoja, joissa käy päivittäin noin 100 asiakasta. Osastot mahdollistavat asiakkaille nopean pääsyn työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin. Työvalmentajat laativat yhdessä asiakkaiden kanssa osaamiskartoituksia ja työvalmennussuunnitelmia. Työvalmennusosastot toimivat yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Se mahdollistaa työllistymisen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman palvelukeskuksen avulla on mahdollista suorittaa erilaisia tutkintoja (esim. oppisopimuskoulutuksella Sastamalan kaupungin palveluksessa). Sastamalan Sosiaalikeskus Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. pts-hanke teki yhteistyötä aikuissosiaalityön tiimin kanssa. Tiimin tehtäviä ovat aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Tiimiin kuului kaksi aikuissosiaalityöntekijää, sosiaalityön palveluohjaaja ja viisi etuuskäsittelijää. Heidän esimiehenään toimii hyvinvointijohtaja, joka oli mukana pts-hankkeen projektiryhmässä. Sosiaalikeskuksen toimintaa kehitettiin vuoden 2009 alusta niin, että tavoitteena oli tehdä kaikille pitkään toimeentulotuen piirissä asioineille asiakkaille palvelusuunnitelma. Suunnitelmaa seurataan ja päivitetään. Palvelusuunnitelman on tarkoitus edesauttaa asiakkaan kuntoutumispolkua. Palvelusuunnitelman tekemisen yhteydessä tehtiin usein ohjaus myös ptshankkeen tarkastuksiin. Sastamalassa kehitettiin aikuissosiaalityön palveluja myös laajemmin. Tavoitteena oli järjestää sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Tarkoituksena on, että työttömät henkilöt, jotka eivät täytä työhallinnon kriteerejä, ovat sosiaalisen kuntoutuksen piirissä. Asiakkaan toimintakyvyn vahvistuessa hänellä on mahdollisuus siirtyä eteenpäin esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi. (Sastamala - kuntoutuksen kohdennetut palvelut, Liite 1) Punkalaitumen Sosiaalipalvelut pts-hanke teki yhteistyötä Punkalaitumen sosiaalipalvelujen aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän kanssa. Hänen tehtäviinsä kuuluivat sosiaalityö, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Vuoden 2009 alusta kaikille asiakkaille oli tarkoitus tehdä palvelusuunnitelma, jota seurataan ja päivitetään. Punkalaitumen kunnan perusturvajohtaja osallistui alusta asti hankkeen projekti- ja ohjausryhmiin. Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämä Tukitalo Tukitalo oli yksi hankkeen yhteistyökumppani. Yhdistys on yksi Mielenterveysseuran 54 jäsenyhdistyksestä. Yhdistyksen kotipaikka on Sastamala ja sen toiminta-alueen muodostavat Sastamalan lisäksi Huittinen, Kiikoinen ja Punkalaidun. Yhdistyksen toimitilat, Tukitalot, sijaitsevat Vammalassa ja Huittisissa. Yhdistys ylläpitää ensiapu- ja kriisikeskusta ja tarjoaa talous- ja velkaneuvonnan, edunvalvonnan, sekä sosiaaliasiamiehen palveluja asiakaskuntien asukkaille.

10 Palvelutuotantoon liittyvät toimijat Päätoimijoiden lisäksi hanke teki yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sastamalan alueella oli useita osallisuutta ja työllistymistä edistäviä hankkeita, joilla oli sama kohderyhmä kuin ptshankkeella. Hankkeiden työntekijät tekivät sektorirajoja ylittävää yhteistyötä opinnollisen kuntoutuksen Luovi Ammattiin -hankkeen (päättyi 2009), sosiaalisen kuntoutuksen Koutsihankkeen (päättyi 2009) ja etsivän nuorisotyön PaTu-hankkeen kesken. Hankkeiden hallinnoinnista vastasivat kolmannen sektorin toimijat. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä oli samanaikaisesti käynnissä opinnollisen kuntoutuksen hankkeita. Moniammatillisena yhteistyön avulla pohdittiin ja kehitettiin uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja parantaa asiakkaiden palveluja. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisen päihdetyön kehittämishankkeen kanssa, joka päättyi Hanketta hallinnoi Sastamalan kaupunki. Hankkeen tavoitteena oli lisätä eri organisaatioiden palveluksessa työskentelevien työntekijöiden osaamispääomaa ja ehkäistä päihdehaittoja puuttumalla niihin ja puhumalla niistä jo varhaisessa vaiheessa. Hankkeen toimintamalli jäi verkostojen käyttöön. Hankkeen tavoitteet olivat yhteneväiset pts- hankkeen kanssa mm. siltä osin, että päihteiden käyttö oli monen pitkäaikaistyöttömän arkipäivää. Sastamalan alueen optikot edistivät hankkeen asiakkaiden hyvinvointia tarjoamalla näöntarkastuksista 50 %:n alennuksen. Alennus oli merkittävä ja se alensi kynnystä mennä näöntarkastukseen. Suurin osa hankkeen asiakkaista oli sen ikäisiä, että näkö oli jo huonontunut. Asiakkaat saivat terveystarkastuksesta tarvittaessa lähetteen optikolle. pts-hanke teki yhteistyötä Sastamala-opiston ja kaupungin liikuntatoimen kanssa. Opistossa kokoontui kaksi liikuntaryhmää lukuvuosina Asiakkaat osallistuivat ryhmiin osana kuntouttavaa työtoimintaa. Paikalla oli 4-8 liikkujaa/kerta. Osallistujamäärät olivat vähäisiä, vaikka ryhmät olivat avoimia kaikille kuntalaisille. Yhtenä syynä vähäisiin osallistujamääriin olivat pitkät välimatkat ja huonot kulkuyhteydet. Myös työttömien motivaatio osallistua erilaisiin aktiviteetteihin oli vaihteleva. Sastamalan kaupunki teki päätöksen tukea työttömien työnhakijoiden osallisuutta ilmaisella aktiivikortilla, jolla he pystyivät osallistumaan Sastamalan opiston kursseille. Opisto teki ko. kohderyhmälle laajan kyselytutkimuksen, jonka keskeisenä tuloksena oli, että maksuton aktiivikortti mahdollistaa heille tärkeät sosiaaliset ja toiminnalliset kontaktit kodin ulkopuolella Resurssit Hankkeessa työskenteli osa-aikainen projektityöntekijä. Projektityöntekijän työhuone sijaitsi työterveyshuollon tiloissa. Juurrutusvaiheessa hanketyöntekijä koulutti terveydenhoitajia suorittamaan tarkastuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Juurrutusvaiheen etuna oli se, että lääkärit olivat terveydenhoitajien kanssa samassa toimipisteessä. Se helpotti konsultointia, asioiden käsittelyä ja asiakkaiden jatko-ohjausta. Saspen yleiset toimintamallit muuttuivat pts-hankkeen aikana. Ikävuositarkastuksista luovuttiin valtuuston päätöksellä Perusteluna oli se, että tarkastukset olivat päällekkäisiä työterveyshuollon palveluiden kanssa. Lisäksi aikoja jäi paljon käyttämättä ja ne kuormittivat ruuhkautunutta terveydenhuoltoa. Toiminnan muutos mahdollisti lisäresursseja työttömien tarkastuksiin. Resursseja kohdennettiin 1½h/vk/terveydenhoitaja.

11 11 Muissa yhteistyöorganisaatioissa terveystarkastuksiin ohjauksiin ja jatkotoimenpiteisiin käytetty aika kuului normaaliin virkailijoiden työhön. Vaikka ohjauksiin ja palautekeskusteluihin meni aluksi enemmän aikaa, ne koettiin tärkeäksi osaksi asiakkaan kuntoutumisprosessia. Sosiaalikeskuksen ja päihdeklinikan mukaan tarkastukset olivat tarpeellisia. Asiakkaita hoidettiin kokonaisvaltaisesti ja se vaikuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi päivystyskäyntien määrän vähenemiseen Tietojärjestelmät pts-hankkeen käytössä ei ollut yhtenäistä asiakastietojärjestelmää, vaan kaikki organisaatiot kirjasivat asiakastiedot omiin tietojärjestelmiinsä. Terveydenhuollossa oli käytössä Pegasosjärjestelmä, työvoimanpalvelukeskuksessa TYPPI- ja Ura-järjestelmä ja TE-toimistossa Urajärjestelmä. Terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen järjestelmät eivät keskustele keskenään, joten palaute annettiin jokaiselle lähettävälle taholle erikseen lähetepalaute-lomakkeella tai henkilökohtaisten palautekeskustelujen avulla Toimintamalli Kaavio 1. Visuaalinen toimintamalli.

12 12 pts-hankkeen toimintamalli on esitetty kaaviossa 1. Seuraavassa selvitetään tarkemmin toimintaprosessin eri osa-alueet ja niihin liittyvät tehtävät. Lähetekäytäntö Asiakkaat tulevat terveystarkastuksiin työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä. Lähetelomakkeena toimii valtakunnallisessa hankkeessa suunniteltu lomake (Liite 2). Terveystarkastuksiin ohjaus perustuu palvelutarvearvioon, jonka tekee kunkin organisaation vastuuvirkailija omien asiakkaidensa osalta. Palvelutarpeen arviointi on keskeinen osa työllistymis-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaa ja asiakkaan palveluprosessia. Palvelutarpeen kartoitus toimii pohjana palvelusuunnitelmalle, jonka tavoitteena on edistää asiakkaan oikea-aikaista palvelua ja auttaa asiakasta sijoittumaan työmarkkinoille. Asiakkaille tehdään osaamiskartoitus ja kartoitetaan työhistoria, työkyvyn esteet sekä elämäntilanne. Etusijalla terveystarkastuksiin ovat henkilöt, joiden edellisestä terveystarkastuksesta on kulunut vuosia. He ovat myös sen ikäisiä, että vaara sairastua kansanterveyssairauksiin on lisääntynyt oleellisesti. Suostumus Lähettävä taho pyytää suostumuksen (Liite 3) asiakkaalta ja arkistoi sen. Lähetelomakkeessa on kohta, johon merkitään, että suostumus on pyydetty. Lähete lähetetään neuvolan ajanvaraukseen. Sieltä terveyskeskusavustaja varaa ajan terveydenhoitajalle ja lähettää asiakkaalle kutsun ja esitietolomakkeen. Seurantakäynnille terveydenhoitajat varaavat ajan itse. Terveystarkastus Terveystarkastuksessa käytettävät lomakkeet ovat esitietolomake, päihteiden osalta Audit, mielialan osalta BDI ja diabetesriskitesti. Työkykyindeksi lasketaan silloin, kun asiakas on menossa työhön tai koulutukseen. Hankkeen loppuvaiheessa otettiin mukaan myös oppimis- ja lukivaikeuksia kartoittava lomake, joka täytetään lähettävän tahon pyytäessä tai jos asiakas ottaa itse ongelman puheeksi. Tarkastuksessa käydään läpi aiemmat sairaudet, lääkitykset ja niiden hoitotaso, kysytään ravitsemus- ja liikuntatottumukset, harrastukset ja sosiaalinen verkosto sekä tehdään lähete laboratorioon. Samalla mitataan verenpaine, paino, pituus sekä tarkastetaan näkö ja kuulo. Seurantakäynti Asiakas käy tarkastuksessa kaksi kertaa. Seurantakäynnillä käydään läpilaboratoriokokeiden tulokset ja annetaan yksilöllistä elämäntapa- ja ravitsemusohjausta sekä jaetaan tarvittava esitemateriaali. Tiedot kirjataan perusterveydenhuollon tietojärjestelmään, josta löytyy työttömien terveystarkastuksiin tarkoitettu lomake. Käynti tilastoidaan niin, että vuoden lopussa nähdään työttömien terveystarkastuksien toteutuneet käynnit. Terveystarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siitä poisjääminen aiheuta sanktioita. Tällöin ohjauksen merkitys palveluiden piiriin korostuu. Ajanvaraus muiden terveydenhuollon palveluiden piiriin onnistuu parhaiten, kun se tehdään heti vastaanotolla. Terveydenhuollon ajanvaraukseen on usein kova ruuhka, joten asiakasta pyydetään soittamaan uudelleen parin päivän tai viikon kuluttua, että hän saisi ajan lääkärille. Palautekeskustelu Terveystarkastukseen osallistujan kanssa käydään Palautekeskustelu siinä vaiheessa, kun tulokset esimerkiksi laboratoriosta tai lääkärikäynniltä ovat tulleet. Lähettävä taho on palautekeskustelussa mukana. pts-hankkeessa palautekeskustelut käytiin terveydenhoitajien vastaanotolla. Terveydenhoitaja kirjaa palautelomakkeelle asiakkaan kanssa yhdessä havaitut

13 13 terveyteen ja /tai työkykyyn vaikuttavat asiat. Työkykyään asiakas arvioi itse ja terveydenhoitaja kirjaa oman arvionsa suhteessa kokonaistilanteeseen ja saatuihin tuloksiin. Työkyvystä keskustellaan palautekeskustelun yhteydessä. Palautelomake (Liite 4), lähetetään lähettävälle taholle, jos yhteistä palautekeskustelua ei pidetä. Lähettävä taho kirjaa omaan tietojärjestelmäänsä terveystarkastusten tulokset ja mahdolliset jatkoseurannat. Lähettävällä taholla on velvollisuus aktiivisesti ohjata asiakasta hoitamaan terveyttään terveystarkastuksessa esiin nousseiden asioiden johdosta jatkossakin. Tarkastuksen jälkeen jatkohoito työllistää myös lähettävää tahoa, koska jatkokuntoutusvastuu jakautuu useille toimijoille. Lähettävä taho hankkii esimerkiksi maksusitoumuksia hammashoitoa tai silmälaseja varten, ohjaa opinnolliseen kuntoutukseen henkilöitä, joilla on vaikeuksia oppimisessa, tai tarjoaa sosiaalista kuntoutusta sitä tarvitseville. Osa asiakkaista voi jatkaa ammatillisessa kuntoutuksessa Yhteenveto: Mitä opittiin? Hankkeen aikana oli tärkeää tunnistaa yhteistyökumppanit ja -verkostot sekä tehdä hankkeen toimintaa näkyväksi. Asiakkailla oli yhtä aikaisesti monia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvittiin eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Projektityöntekijä teki hankkeen alkuvaiheessa sähköisen verkostokartan (Liite 5), josta löytyivät tärkeimmät yhteistyökumppanit. Kartassa on myös kolmannen sektorin toimijoita, joihin asiakkaita voitiin ohjata tarvittaessa. Jokaisesta toimijasta tehtiin yhteystietolomake, johon oli merkitty organisaation yhteyshenkilöt ja tärkeimmät toiminnat ja tehtävät. Asiakkaalle voitiin antaa kopio mukaan tarvittaessa. Hanketoimijoiden ja verkostokumppanien sitouttaminen hanketoimintaan oli aluksi haasteellista. Työmenetelmien sopiminen ja yhteisen ajan löytäminen veivät aikaa ja vaativat joustavuutta kaikilta. Kunkin organisaation perustehtävästä ja roolista hankkeessa käytiin useita keskusteluja. Keskustelu ja roolien selvittäminen helpottivat yhteistyötä. Hanketyön vaativuutta lisäsivät julkisen sektorin aikataulut, joiden mukaan lyhyellä aikavälillä piti saada paljon aikaan. Terveydenhuollon puolella rasitteita olivat alkuvaiheen lääkäripula ja viime syksyn H1N1-rokotuskampanja. Koko verkostoa rasittivat kuntaliitokset, jotka veivät aikaa ja vaativat tottumista uusiin muutoksiin. Juurrutustyön aloittaminen jo pilottivaiheen aikana oli hyvä ratkaisu oppimisprosessin kannalta. Juurrutusvaiheessa koulutetut terveydenhoitajat valittiin tarpeeksi varhain, jolloin heillä oli aikaa sopeutua ja asennoitua uuden toimintamallin käyttöön. Hankkeessa kävi ilmi myös johdon antaman tuen tärkeys. Ilman johdon tukea mikään hanke ei voi menestyä. Horisontaalisella tasolla organisaatiossa voidaan muuttaa työmenetelmiä joustavasti, mutta päätösten tekemisessä menee aikaa. Yhteinen tahtotila oli merkittävä tekijä hankkeen toimintamallien juurtumisessa ja levitystyössä. Yhteistyö eri tahojen kanssa sujui loistavasti. Verkostoitumisesta ja yhteisestä tahtotilasta kertoo jatkohankkeen ajaksi laadittu yhteinen toimenpideohjelma Ohjelmaa päivitettiin projektiryhmän kokouksissa ja siihen kirjattiin seudullisesti tärkeimmät asiat ja päätökset, jotka liittyvät työttömien terveyspalveluihin, verkostoyhteistyöhön tai syrjäytymisen ehkäisyyn.

14 3 Asiakastiedot 3.1. Pilottivaiheen asiakastiedot Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin 48 asiakkaan terveydentila. Tutkituista asiakkaista koottiin tilastotietoa, joka näkyy taulukossa 1 (ks. seuraava sivu). Tilastollisesti tutkittavien määrä oli pieni, mutta tutkittujen terveysongelmat näkyivät selvästi. Tupakointi ja päihteiden käyttö oli yleistä ja muita terveysriskejä oli paljon. Asiakkaille tarjottiin Saspen tupakastavieroitus-kursseja, mutta yksikään ei osallistunut kurssille. Tupakoinnista luopuminen koettiin vaikeaksi nykyisessä elämäntilanteessa. Lähes kaikilla päihdeongelmaisilla oli valmiina hoitosuhde päihdeklinikalle. Sitä tuettiin kannustamalla osallistumaan ryhmiin ja yksilötapaamisiin. Alkoholin käyttö otettiin aina puheeksi terveystarkastuksessa. Hankkeella ei ole tarkkoja lukuja muista kuin terveydenhuollon jatkopoluista. Neljä asiakasta sai varmuudella eläkepaperit, työkyvynarvioon ohjattiin kolme, pidemmille sairauslomille ohjautui ainakin kaksi henkilöä, avoimille työmarkkinoille kolme henkilöä ja tuettuun työhön yksi henkilö. Koulutukseen siirtyi ainakin neljä henkilöä. Asian seuraamista hankaloitti se, että asiakkaat eivät ohjautuneet palveluihin heti tarkastuksen jälkeen, vaan vasta prosessien edetessä. Eläkemahdollisuuksien selvityksiä (Elma) ei Sastamalassa tehdä, vaan eläkeselvitykset hoidetaan paikkakunnalla normaalina virkailijoiden perustyönä. Asiakkaiden terveysongelmia olivat liikapaino ja vähäinen liikunta. 32 henkilöllä oli kohonnut painoindeksi, joista 12 merkittävästi. Muutama asiakas osallistui painonhallintaryhmiin ja muutama aloitti omaehtoisen laihdutuksen. Yhteiskumppaneiden kanssa luotiin liikuntaryhmiä. Asiakkaita ohjattiin niihin sekä muihin Sastamala-opiston harrasteryhmiin. Pilottivaiheen kokemusten mukaan asiakkaan aito kohtaaminen terveystarkastuksissa oli oleellista. Tärkeää oli se, että asiakkaat tunsivat tulevansa kuulluksi. Kannustava ja voimavaralähtöinen ajattelu sekä rakentava terveysriskeihin puuttuminen tuottivat selkeästi tulosta. Palautekeskustelu oli hyvä käytäntö, koska pelkästään kirjallisessa palautteessa ns. hiljainen tieto ei siirry. Pilottivaiheen asiakkaiden määrät ja tilanteet ovat tarkemmin tiedossa, koska projektityöntekijä teki tarkastukset itse ja pystyi myös seuraamaan asiakkaan jatkopolkuja helpommin.

15 15

16 Jatkohankkeen asiakastiedot Jatkohankkeessa ( ) seitsemän terveydenhoitajaa teki terveystarkastuksia omissa perusterveydenhuollon toimipisteissä. Jatkohankkeen asiakastiedot kirjattiin terveydenhoitajien täyttämistä volyymiseurantalomakkeista. Alla olevissa taulukoissa kuvataan sukupuolijakauma, käyntimäärät, lähettävät tahot, jatkohoitopaikkaohjaukset ja terveydenhoitajien arvio asiakkaan työkyvystä. Käynnit Määrä Terveystarkastuksia 113 kpl Seurantakäyntejä 68 kpl Palautekeskusteluja 32 kpl Yhteensä käyntejä 213 kpl Taulukko 2. Käyntimäärät Sukupuoli Määrä Naisia 60 Miehiä 53 Taulukko 3. Sukupuolijakauma Mistä Määrä ohjattu TYP 34 TE-toimisto 62 Sos.toimi 26 Taulukko 4. Lähettävät tahot Jatkohoitopaikka Lääkäriin Hoitajalle Hammashuoltoon Kuntoneuvolaan Gynekologille Työkyvynarvioon Optikolle Taulukko 5. Jatko-ohjaukset Määrä 75 asiakasta 48 aiakasta 12 asiakasta 2 asiakasta 1 asiakasta 15 asiakasta 13 asiakasta Terv.hoit. Arvio Määrä työkyvystä työkykyinen 54 osatyökykyinen 66 työkyvytön 7 Taulukko 6. Terveydenhoitajien arvio työkyvystä

17 Yhteenveto asiakastyöstä Työttömiä ei huomioitu kokonaisvaltaisesti Lounais-Pirkanmaan seutukunnan perusterveydenhuollossa ennen pts-hanketta. Käynnit terveydenhuollossa olivat olleet lähinnä päivystysluontoisia käyntejä tai koskeneet jonkin yksittäisen asian hoitamista. Pilottivaiheen aikana tavoitettiin lähes 50 asiakasta ja jatkohankkeen aikana yli 100 asiakasta. Yhteensä terveystarkastus tehtiin 155 asiakkaalle. Tarkastusten osallistumisprosentti oli korkea. Melkein kaikki kutsun saaneet saapuivat tarkastukseen. Korkeaan osallistumisprosenttiin vaikuttivat lähettävän tahon palveluohjaus ja asiakkaiden motivointi oman terveydentilansa selvittämiseen. Työttömyys asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi suun hygienia tai lääkärillä käynnit jäävät yleensä ensimmäisenä pois silloin kun rahaa on käytössä vähän. Taloudellisten syiden lisäksi työttömien ongelmat voivat olla sosiaalisia. Kun kukaan ei ole kiinnostunut työttömän tilanteesta, asioiden hoito pitkittyy ja mutkistuu. Myös motivaatio-ongelmat nousevat esiin. Asiakas ei ole halukas oikein mihinkään ja haluaa elää päivän kerrallaan ilman, että tulevaisuus kiinnostaa. Lähetekäytännön toteuttaminen oli perusteltua, koska hankkeen aikana ei voitu tarkastaa kaikkia työttömiä henkilöitä. Lähetekäytäntö myös helpotti terveydenhoitajien työtä, koska sen ansiosta asiakkaiden perustiedot olivat käytössä jo tarkastushetkellä. Hankkeen asiakkailla saattoi olla useita käyntejä terveydenhuollossa, varsinkin jos heillä oli mielenterveysongelmia. Toiset taas huolehtivat itsestään ja olivat kiinnostuneita jokaisesta mahdollisuudesta päästä tutkimuksiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tavoittaa juuri ne henkilöt, jotka eivät hakeudu itsenäisesti minkään palvelun piiriin. Terveystarkastukseen ohjausprosessi oli uusi käytäntö tarkastukseen lähettävän tahon työntekijöille. Projektityöntekijä teki muutamia ohjaavia kysymyksiä lähettävälle taholle, joiden avulla terveysasiat olisi helpompi ottaa puheeksi (Liite 6). Ohjaavat kriteerit helpottivat uusien työntekijöiden perehdyttämistä työhön. Asiakkaille kerrottiin lähetekeskustelussa terveystarkastuksen kulku ja tarjottiin terveystarkastusta mahdollisuutena parantaa omaa elämänhallintaa ja terveydentilaa. Asiakkailla oli myös vastuuvirkailija, joka huolehti jatkopoluista. Näin saatiin kehitettyä seudun palvelurakenteita ja asiakkaiden saumattomia palveluketjuja eri toimijoiden välillä. Saspessa otettiin käyttöön palveluohjauksellinen työote, jonka avulla työttömät työnhakijat ohjattiin terveydenhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa asiakas ohjattiin myös optikolle, liikuntaryhmiin tai velkaneuvontaan. Palautekeskustelut olivat asiakaslähtöisiä; esiin otettiin asiakkaan hyväksymät asiat ja palautelomake täytettiin asiakkaan kanssa yhdessä. Hankekauden aikana asiakkaita haastateltiin useaan otteeseen. Pilottivaiheen asiakkaita pyydettiin vastaamaan hanketta ja terveystarkastuksia koskeviin kysymyksiin. Asiakkaat kokivat terveystarkastukset tärkeiksi ja toivoivat niistä vakituista käytäntöä terveydenhuoltoon. Myös työvoiman palvelukeskuksessa haastateltiin muutamaa terveystarkastukseen osallistunutta henkilöä. Heidän vastauksistaan kävi ilmi jatkohoidon ja säännöllisten terveystarkastusten tärkeys ja palveluohjauksellisen työotteen merkitys. Bikva-arviointimenetelmän hyödyntämistä testattiin neljän hankkeen yhteistyönä. Menetelmän tarkoituksena on viedä asiakkaan ääntä organisaatioissa eteenpäin aina poliittiselle tasolle asti. Menetelmä oli kuitenkin liian raskas ja se ei soveltunut perustyötä tekevien työntekijöiden käyttöön. Toisaalta arviointimenetelmäprosessi edisti kuitenkin hankkeiden työntekijöiden verkostoitumista ja sitä kautta myös asiakkaiden asioiden eteenpäin viemistä.

18 18 4 Toiminnan jatkuvuus 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Hankkeen hakemusvaiheessa todettiin, ettei kehitystyöstä ole hyötyä, jos sen tulokset eivät juurru osaksi palvelurakenteita. Tämä ajatus oli lähtökohtana kaikkeen toimintaan. Pilottivaiheen aikana valittiin viisi terveydenhoitajaa tekemään tarkastuksia perusterveydenhuollossa. Alueella on seitsemän terveysasemaa ja terveydenhoitajat valittiin niin, että kaksi hoiti Vammalan, yksi Äetsän, yksi Mouhijärven ja Suodenniemen ja yksi Punkalaitumen asiakkaita. Jatkohankkeen aikana valittiin vielä kaksi terveydenhoitajaa lisää, yksi Vammalaan ja yksi Kiikoisiin ja Laviaan. Projektityöntekijä oli terveydenhoitajien tukena toimintamallin perehdytyksessä. Hän osallistui jatkohankkeen aikana pidettyihin tiimipalavereihin, joiden tavoitteena oli kehittää terveystarkastustoimintaa ja miettiä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Palaverit olivat tärkeitä juurrutuksen kannalta. Työhön ja toimintatapoihin tutustuttiin palautekeskustelujen avulla. Lisäksi järjestettiin moniammatillisia tapaamisia, joiden avulla helpotettiin työntekijöiden tutustumista toisiinsa. Hankkeessa tehtiin tutustumiskäyntejä esimerkiksi päihdeklinikalle, työvoiman palvelukeskukseen ja Tukitalolle. Sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijä kävi kertomassa sosiaalietuuksista ja heidän toimintatavoistaan. Samalla tarkennettiin yhteisiä pelisääntöjä. Terveydenhuollon puolella oli aluksi asenneongelmia työttömien tarkastuksia kohtaan, mutta ne selvitettiin johdon avulla. Terveydenhuollon puolella havaittiin se, miten laaja tarve työttömillä on terveyspalveluihin. Projektityöntekijän näkökulmasta hankkeen riittävä toteutusaika oli tärkeää. Ensimmäisen vaiheen jälkeen aika ei olisi vielä ollut kypsä tarkastusten juurtumiseen. Jatkohanke mahdollisti työn vakiintumisen ja levittämisen. Kun toiminta eteni ja juurtui, oli aika keskustella kuntayhtymän johtajan kanssa työttömien huomioimisesta strategiatyössä. Keskustelujen jälkeen työttömät huomioitiin Saspen strategiassa Strategia helpotti juurtumista ja työttömien terveydenedistämisryhmien perustamista. Terveydenhuollon puolellakin painopisteenä huomioitiin syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventuminen. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia malleja tuottaa työttömille terveyttä edistäviä ryhmätoimintoja. Kokeilujen jälkeen päädyttiin siihen, että parhaiten työttömät tavoitetaan ja saadaan osallistumaan, kun hyödynnetään valmiita ryhmiä. Keväällä 2010 pidettiin moniammatillinen palaveri, jossa oli edustettuna Saspen lähiesimiesten lisäksi työhallinnon ja päihdeklinikan työntekijöitä. Silloin suunniteltiin työttömille terveyden edistämisen vuosikello, jossa jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa. Hankkeen aikana pidettiin luennot suun hygieniasta, kivusta ja liikunnasta sekä päihteistä. Ryhmissä oli mukana noin 20 osanottajaa/kerta. Jatkossa tarkoituksena on, että kello päivitetään vuosittain ja luennot mietitään tarvelähtöisesti. Asiakkaiden ryhmiin ohjaaminen edellyttää aktiivista otetta niiltä tahoilta, jotka tekevät päivittäin työtä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tai muuten syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa.

19 Levittämistyö Valmista toimintamallia levitettiin Saspeen kuuluviin kuntiin eli Kiikoisiin ja Laviaan. Kunnat kuuluvat Satakuntaan, joten niiden työllisyyttä hoitaa Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto. Projektityöntekijä piti infotilaisuuden työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalitoimen työntekijöille ja Saspeen perehdytettiin kaksi terveydenhoitajaa lisää. Toinen terveydenhoitajista teki tarkastuksia Vammalan neuvolassa, koska määrällisesti työttömät asiakkaat kuormittavat keskustan neuvolaa eniten. Jatkohankkeen aikana terveystarkastukset kohdistettiin myös Sastamalan työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaille. Tavoitteena oli puuttua terveysriskeihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Projektityöntekijä kävi TE-toimiston aamupalavereissa esittelemässä toimintamallia ja jakoi tarvittavia lomakkeita toiminnan aloittamiseksi. pts-hankkeen näkyvä roll up-esite oli Te-toimiston aulassa edistämässä tiedon leviämistä. Jatkohankkeen aikana lähetteitä tulikin eniten te-toimistoista. Projektityöntekijä piti infotilaisuuden lääkärivastaanoton hoitajille ja osastonhoitajalle. Työttömät asiakkaat ovat arkipäivää myös heidän työssään. Lääkärivastaanotolle kuuluu päivystysvastaanotto kello 16 asti. Iltapäivystys hoidetaan Vammalan aluesairaalassa. Projektityöntekijä otti yhteyttä myös ilta- ja yöpäivystyksen osastonhoitajaan ja kertoi hankkeesta. Toiveena oli, että paljon päivystystä kuormittavat työttömät henkilöt ohjattaisiin terveystarkastuksiin. Hankkeen vastuuhenkilö ja projektityöntekijä pitivät perusterveydenhuollon lääkäreille yhden infotilaisuuden. Työ- ja toimintakyvyn arviointi oli haaste niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Projektityöntekijä kävi Kuntoutussäätiön työkyvynarviointikoulutuksessa ja toi sieltä materiaalia lääkäreille ja eri toimijoille. Saspen lääkäreille pidettiin alkuvuonna 2010 koulutustilaisuus, jossa aiheena oli työttömän kohtaaminen vastaanotolla ja työ- ja toimintakyvyn arviointi. Kouluttajana oli fysiatri Ulla Rytökoski. Hankkeen aikana huolehdittiin siitä, että tietoisuus työttömien tilanteesta kasvoi omalla alueella. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi seminaaria, jonne kutsuttiin luottamusmiehiä ja viranhaltijoita. Ensimmäisessä tilaisuudessa oli 100 ja toisessa 60 osanottajaa. Oman seutukunnan lisäksi Sastamalan mallista kerrottiin valtakunnallisissa seminaareissa Helsingissä, Turun päihdepäivillä, Porissa ja Tampereella. pts-hankkeelta tilattiin erikseen Loimaa/Pöytyä seudulle levittämisseminaari, jossa olivat mukana projektityöntekijä, lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja TE-toimiston toimistopäällikkö Tiina Leppäniemi. Hyvä esimerkki alueseminaarien vaikuttavuudesta oli Tampereella kesäkuussa 2010 järjestetty seminaari. Se järjestettiin yhteistyössä Pirkanmaan DEHKO-hankkeen (valtakunnallinen diabeteksen ehkäisy-hanke) kanssa Tampere-talossa ja paikalla oli 160 osanottajaa. Palautteita saatiin runsaasti ja seminaari koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Palautteista nousi tärkeimmiksi johdon tuki, koulutus aiheesta työntekijöille, sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja työttömien terveystarkastukset koko Pirkanmaan alueelle. Seminaarin jälkeen Pirkanmaan keskusalueillakin aloitettiin keskustelu siitä, miten työttömien terveyspalveluja voitaisiin järjestää. Projektityöntekijä esitteli yhdessä TE-toimiston päällikön kanssa pts-hanketta ja Sastamalan työllisyydenhoitomallia mm. Oriveden Nuotta-hankkeen työntekijöille syksyllä Elokuussa 2010 Rytmi-hankkeen työntekijät Lahdesta kävivät tutustumassa sekä työllisyydenhoitomalliin että työttömien terveyspalveluihin.

20 20 Syksyllä 2010 hankkeen yhteistyökumppaneille pidettiin koulutuspäivä: Yksilö ja yhteisö muutosten myllerryksessä työttömät haastavat eri organisaatiot. Koulutuspäivän vetäjänä toimi kouluttaja, työnohjaaja Salme Mahlakaarto, Kuuntytär ky:stä. Koulutuspäivän tarkoituksena oli antaa eväitä muuttuvan työelämän haasteisiin sekä vahvistaa työntekijöiden ja esimiesten omaa jaksamista muutosten läpiviemiseksi. Yhteistyökumppaneita oli paikalla yli 40. Palaute päivästä oli positiivinen ja useat kokivat saaneensa eväitä omaan työhönsä. Lehdistötilaisuuksia pidettiin seminaarien yhteydessä. Syksyllä 2009 pts-hanke järjesti erillisen lehdistötilaisuuden, jossa olivat paikalla Alueviesti, Tyrvään sanomat, Turun Sanomat, Lauttakylälehti ja Tampereen radio. Aihe kiinnosti ja siitä kirjoitettiin laajasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tesso-lehti teki hankkeesta haastattelun syksyllä Mukana haastattelussa oli myös hankkeen terveystarkastukseen osallistunut asiakas. Ennen hankkeen loppumista oli aikomus pitää yhteistyökumppaneiden kanssa toripäivä, jonne kutsutaan luottamusmiehiä, virkamiehiä ja työttömiä ruokailemaan yhdessä soppatykin äärellä. Samalla oli tavoitteena jakaa materiaalia terveyseroista ja tietoa siitä, mitä voidaan tehdä niiden kaventamiseksi. Työttömillä olisi samalla mahdollisuus tavata päättäjiä ja tuoda omaa tilannettaan näkyväksi. 5 Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeesta 5.1 Sastamalan perusturvakuntayhtymä Saspe Ulla Mattelmäki. LKT Lääkintöneuvos: Pitkään terveenä Sastamalassa hanke käynnistyi Vammalan työvoiman palvelukeskuksen aloitteesta ja lievästä painostuksestakin. Toimin terveyskeskuskuntayhtymän ylilääkärinä ja siinä vaiheessa tuntui, että hankkeita ja yhteistyötä oli niin paljon, että aika ei uuteen riittäisi. Lupauduin kuitenkin Saspen puolesta mukaan, koska olin jo aiemmin Ylöjärven terveyskeskuksessa ollut mukana samantapaisessa hankkeessa. Hankesuunnitelma tehtiin erittäin lyhyellä aikataululla. Laatimisessa olivat mukana alusta alkaen sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja kolmas sektori, jota edusti Vammalan Tukitalo. Hanke-hakemuksen laadinta oli lyhyt, mutta myrskyisä prosessi, jossa mitattiin paikallista halua yhteistyöhön. Laadintaprosessin aikana sovittiin, että Sastamalan alueella pääasiallinen vastuu hankkeesta on terveydenhuollolla. Projektityöntekijää palkattaessa yhteistyökumppanit halusivat olla vahvasti mukana. Tämän seurauksena hankkeeseen löytyi projektin vetäjä, joka nautti koko alueen ja eri yhteistyötahojen luottamusta. Tämä valinta oli hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein tärkein.

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Minna Saastamoinen 11.11.2016 Tavoite ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteena on tukea asiakkaiden osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa taiteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄMÄÄN. Työllisyys tuo hyvinvointia ja elinvoimaa kuntaan seminaari

YHTEISTYÖLLÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄMÄÄN. Työllisyys tuo hyvinvointia ja elinvoimaa kuntaan seminaari YHTEISTYÖLLÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄMÄÄN Työllisyys tuo hyvinvointia ja elinvoimaa kuntaan seminaari 28.9.2016 1 Terveyden edistämisen palvelut Osa hyvinvointipalveluita; aikuisväestön palveluita Terveys-

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot