PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN JA LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVÄT LAINSÄÄDÄNTÖ JA JURIDISET KYSYMYKSET -KOULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN JA LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVÄT LAINSÄÄDÄNTÖ JA JURIDISET KYSYMYKSET -KOULUTUS"

Transkriptio

1 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN JA LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVÄT LAINSÄÄDÄNTÖ JA JURIDISET KYSYMYKSET -KOULUTUS Aika: klo Paikka: Seinäjoen keskussairaala, Hanneksenrinne 7, iso ja pieni auditorio Kohderyhmä: Pohjanmaan maakuntien sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatuksen ja opetuksen ammattihenkilöt klo ja klo Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja lasten kaltoin kohtelu rikoksena ja ko. rikosten selvittäminen sekä niihin liittyvä viranomaisyhteistyö poliisin työssä Veli Hukkanen ylikomisario, poliisipiirin johtaja Helsingin poliisilaitos, Itäkeskuksen poliisipiiri , ( )

2 1. YLEISTÄ 2

3 Poliisin perustehtävä Poliisin toimivaltuudet ja toimimisvelvollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä -säännöksiä Väkivalta ja kaltoin kohtelu perheissä Perheväkivaltaan jälkikäteen puuttuvia ja auttavia tahoja Perheväkivallan varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tarvittavia tahoja Perheväkivalta kotihälytystehtävät Tutkimuksia ja selvityksiä kotihälytyksistä ja perheväkivallasta Perheväkivaltarikos poliisin näkökulmasta Lainmuutoksia 2000-luvulla 3

4 Poliisin perustehtävä Poliisilain (493/1995) 1 :ssä määritellään se tehtäväpiiri, jonka puitteissa poliisi voi käyttää sille poliisilaissa annettuja valtuuksia. Poliisin tehtävänä on; oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua 4

5 Poliisin perustehtävä - lähipoliisin toimintamalli 1 momentin tehtäväpiirin määrittelyssä korostetaan ennalta ehkäisevän toiminnan tärkeyttä turvallisuuden ylläpitämisessä - turvallisuus käsittää yleiset ja yksityiset paikat Yhteistoimintaan velvoittavassa 2 momentin säännöksessä käytetyllä ilmaisulla "toimii halutaan korostaa lähipoliisitoimintaan kuuluvan yhteistoiminnan olevan perustoimintamalli poliisin täyttäessä 1 momentissa säädettyä perustehtäväänsä Poliisin tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää yhä enemmän aloitteellista yhteistyötä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa Poliisin tehtävä voidaan nykyään nähdä turvallisuusalan asiantuntijan tehtäväksi, jossa pyritään edistämään turvallisuutta erilaisin keinoin ottamalla huomioon alueen ominaispiirteet sekä asukkaiden turvallisuustarpeet ja -odotukset Poliisin perustoiminnalla ja yhteistyöllä pyritään poistamaan arkipäivän rikollisuuden ja häiriöiden taustalla olevia syitä sekä vaikuttamaan niihin ennakoivasti kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin 5

6 Poliisin toimivaltuudet ja toimimisvelvollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä -säännöksiä Poliisilaki (493/1995) Poliisiasetus (1112/1995) Pakkokeinolaki (450/1987) Esitutkintalaki (449/1987) Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista (575/1988) Laki lähestymiskiellosta (898/1998) Järjestyslaki (612/2003) Tieliikennelaki (267/1981) ja -asetus (182/1982) Virka-apua antamaan velvoittavat säännökset Yhteistyöhön velvoittavat säännökset Valtion virkamieslaki (750/1994) 6

7 Väkivalta ja kaltoin kohtelu perheissä Vallankäytön dynamiikka ihmissuhteissa ja perheissä on hyvin samanlaista kaikkialla maailmassa - ihmiset ovat samanlaisia Monissa maissa vallitsee vuosituhansia vanha naisten ja perheen alistamista salliva miehen vallan ja väkivallankäytön kulttuuri Pahoinpitely yksityisellä paikalla tuli virallisen syytteen alaiseksi Suomessa vasta Kotiväkivalta ja muu kaltoin kohtelu on aina ollut Suomessa(kin) paljon yleisempää kuin mitä on haluttu uskoa ja mitä tilastoista näkyy Monelle suomalaiselle koti on turvattomampi paikka kuin katu Vain murto-osa kodeissa tapahtuneesta väkivallasta ja muusta kaltoin kohtelusta tulee viranomaisten tietoon (alle 10%) Laajamittainen keskustelu perheväkivallasta vakavana yhteiskunnallisena ongelmana Suomessa alkoi vasta 1990-luvun loppupuolella Lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleisyys on ymmärretty vasta internetin käytön yleistymisen myötä 2000-luvulla Väkivaltaisuus ei ole sukupuolisidonnaista - vihaa, aggresiivisuutta ja muita tunteita on meissä kaikissa 7

8 Perheväkivaltaan akuutissa tilanteessa tai jälkikäteen puuttuvia ja auttavia tahoja Hätäkeskus Poliisi Ensihoidon yksiköt ja terveyskeskukset Turvakodit Sosiaalitoimi Syyttäjät Tuomarit Sovittelutoiminta Kirkko, diakoniatyö Kolmas sektori Väkivallan katkaisuohjelmat Rikosuhripäivystys 8

9 Perheväkivallan ja muun kaltoin kohtelun ennalta estämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tarvitaan Naapurit, yhteisöt Sukulaiset, muut läheiset, ystävät Lääkärit, muu terveydenhoitohenkilöstö Neuvolat Päiväkodit Koulut Sosiaalitoimi Nuorisotoimi Maahanmuuttajien järjestöt Muut yhdistykset, järjestöt, seurat, kerhot KOKO YHTEISKUNTA 9

10 Perheväkivalta kotihälytystehtävät Kotihälytystehtävät ovat aina vaativia ja vaarallisia - joka kodissa on veitsiä, puukkoja ym. välineitä Henkilöt ovat yleensä päihtyneitä ja aggressiivisia - poliisin tulo lisää joskus aggressiivisuutta Tilanne usein kaoottinen - henkilöiden kertomukset ristiriidassa keskenään Poliisin tärkein tehtävä on akuutin tilanteen rauhoittaminen - ihmisten hengen, terveyden ja ruumiillisen koskemattomuuden turvaaminen Tehtävänä on selvittää, onko syytä epäillä rikosta sekä näytön hankkiminen esitutkintaa varten Kaikkien perheenjäsenten turvallisuudesta tulee huolehtia - pakkokeinolain tai poliisilain mukaiset kiinniotot Turvallisuus varmistettava myös jatkossa - turvakoti, perheen sisäinen lähestymiskielto, muiden viranomaisten tukitoimet Lapset tulee erityisesti huomioida - tarvittaessa sosiaalityöntekijä paikalle - lastensuojeluilmoitus joka kotikeikalta, jos lapsia 10

11 Tutkimuksia ja selvityksiä kotihälytyksistä ja perheväkivallasta poliisin näkökulmasta Poliisi kotikeikalla - Perheväkivalta kotihälytysten näkökulmasta. Sisäasiainministeriön (SM) poliisiosaston ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteistyönä tehty selvitys 1999 Helsingin poliisilaitoksen (HPL) Malmin poliisipiirissä. SM:n julkaisu 5/2000 (Hannele Törrönen) Tehtävä Kotikeikka työpaikkakoulutuspilotti HPL:n Itäkeskuksen poliisipiirissä. Loppuraportti on SM:n poliisiosaston julkaisu 2001 (Hukkanen -Törrönen) Perheväkivalta poliisin painajainen -tutkielma Poliisiammattikorkeakoulu 2002 (Ari-Pekka Lehtinen) Poliisi ja perheväkivalta. Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viranomaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 24 (Marja-Liisa Laapio 2005) Parisuhdeväkivaltaan puuttuminen - Erityisesti poliisin näkökulmasta. Rikosoikeuden Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Johanna Niskakoski

12 Perheväkivaltarikos poliisin näkökulmasta Perheväkivalta-pahoinpitelyjuttu on usein näytöltään hankala; uhrin ja tekijän kertomukset ristiriitaisia harvoin todistajia rikosilmoituksia tehdään jälkikäteen Uhri ei aina uskalla puhua totta koston pelossa Rikoksesta epäillyt painostavat ja uhkailevat Osallisia on vaikea saada kuulusteluihin Asianomistajat eivät aina vaadi rangaistusta, eivätkä mitään muutakaan pyytävät, että juttua ei lähetettäisi syyttäjälle toivovat, että syyttäjä tekisi päätöksen olla syyttämässä heidän asiassaan Ongelmallisia ovat myös tapaukset, joissa vanhemmat ovat eroamassa ja ryhtyvät huoltajuuskiistan yhteydessä tekemään toisistaan rikosilmoituksia 12

13 Lainmuutoksia 2000-luvulla Yksityisellä paikalla tapahtunut pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi Samaan aikaan lisättiin rikoslain 21 lukuun 17, ns. vakaan tahdon. Sen mukaan syyttäjällä oli oikeus jättää syyte nostamatta, jos asianomistaja omasta vakaasta tahdostaan sitä pyysi. Luopumispyyntö tuli tehdä vapaaehtoisesti ilman minkäänlaista painostusta ja tietää päätöksensä oikeudelliset vaikutukset. Syyte oli kuitenkin nostettava, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaati Vakaan tahdon pykälä ei toiminut. Esimerkiksi vuonna 2001 jätettiin 4200 tapausta syyttämättä tuon säännöksen nojalla. Se kumottiin (712/2004) tuli voimaan perheen sisäinen lähestymiskielto. Kielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Edellytykset ovat tiukemmat kuin tavalliseen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä enintään 3 kuukaudeksi ja ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen 13

14 Perheväkivaltarikos poliisin näkökulmasta Asiat usein arkaluontoisia - perheen sisäisten asioiden paljastuminen hävettää. Yleensä yhteiselämää jatketaan vielä esitutkinnan ja rikosprosessin jälkeen. Sovittelu voi silloin olla käyttökelpoinen vaihtoehto Usein jutun lähtiessä purkautumaan kerrotaan vuosikausia kestäneestä väkivallasta. Esitutkinta laajenee silloin yhdestä rikoksesta rikossarjaksi Perheväkivaltarikosten selvittämistä vaikeuttaa lähisukulaisten oikeus kieltäytyä todistamasta. Todistajat muuttuvatkin usein yhteistyöhaluttomiksi kuulusteluissa. Jos todistaja käyttää kieltäytymisoikeuttaan, tapahtumapaikalla suoritettuja alustavia puhutteluja ei voida käyttää esitutkinnassa Jos rikoksen asianomistajana on lapsi ja rikoksesta epäiltynä toinen vanhempi, lapselle tarvitaan edunvalvoja Monilla maahanmuuttajilla on erilainen käsitys siitä, mitä kaikkea perheen sisällä saa tehdä ja millaista kohtelua tulee sietää. Usein osapuolet eivät enää suostu yhteistyöhön ja käyttävät kieltäytymisoikeuttaan kuulusteluvaiheessa. Ainoaksi näytöksi saattaa jäädä poliisipartion ottamat valokuvat vammoista tms Läheskään kaikkiin rikoksiin ei saada riittävää näyttöä syyteharkintaa tai tuomiota varten, varsinkaan aikaisempina vuosina tapahtuneisiin Tärkeintä on pyrkiä katkaisemaan väkivallan kierre yhteiskunnan tukitoimin sekä ohjata kaikki osapuolet tarvitsemansa tuen ja avun piiriin 14

15 2. PERHEVÄKIVALTA- JA LASTEN KALTOIN KOHTELU RIKOKSENA JA KO. RIKOSTEN SELVITTÄMINEN POLIISIN TYÖSSÄ 15

16 Esitutkintaprosessin vaiheet Rikosepäily tulee viranomaisen tietoon Rikosilmoitus - kirjaamisvelvollisuus Syytä epäillä - esitutkintakynnys ylittyy Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus Esitutkinnassa selvitettävät asiat Tutkintasuunnitelma Esitutkinnan aloittaminen Lastensuojelulaki 25 Kuulustelut - perheväkivalta Näytön hankkiminen Avun ja tuen piiriin ohjaaminen Sovittelu Lähestymiskielto Lasten kuulustelut Esitutkinnan päättäminen Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16

17 Rikosepäily tulee viranomaisen tietoon Kotihälytystehtävällä ollut partio kirjaa rikosilmoituksen Uhri tulee itse tekemään rikosilmoituksen poliisiasemalle Uhri kertoo kuulustelun yhteydessä myös muista tapauksista Tieto tulee toiselta viranomaiselta tai muulta yhteistyökumppanilta (Monika Naiset, RIKU) Poliisille osoitettu tutkintapyyntö. Lapsiin kohdistuneessa perheväkivallassa yleisin tapa on sosiaaliviraston tekemä tutkintapyyntö 17

18 Rikosilmoitus - kirjaamisvelvollisuus Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 1 Kirjaaminen Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava. 18

19 Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus Esitutkintalaki 2 Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. 19

20 Syytä epäillä - esitutkintakynnys ylittyy Käytännössä perheväkivaltarikoksissa syytä epäillä kynnys ylittyy kun asianomistajan ilmoituksen tueksi on muutakin näyttöä tapahtuneesta kuin asianomistajan kertomus Tällaista näyttöä voi olla esim. poliisin havainnot tapahtumapaikalla, asianomistajan yksityiskohtainen kertomus tapahtumien kulusta, epäillyn puhuttelussa saadut tiedot, vammojen syntymekanismit (väite kaatumisesta pöydänkulmaan) jne. 20

21 Esitutkinnassa selvitettävät asiat Esitutkintalaki 5 Yleiset periaatteet Esitutkinnassa selvitetään: 1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat; 2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 3 luvun 9 :n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; 3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi; sekä 4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa ROL:n 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn. 21

22 Tutkintasuunnitelma Tyypillinen perheväkivaltajutun tutkintasuunnitelma voi sisältää seuraavia asioita: Asianosaisten taustatietojen selvittäminen Tapahtumapaikalla olleiden poliisien ja todistajien puhuttelu Tapahtumapaikan tutkiminen jälkikäteen tarvittaessa, esim. tiettyjen väitteiden tarkistaminen/kumoaminen Asianosaisten saaminen vammojen ja niiden synnyn selvittäminen Tarkoituksenmukaisten pakkokeinojen käyttö; kuulusteluun nouto, kiinniotto, pidättäminen, vangitseminen, kotietsintä, takavarikko jne. Kuulustelujen toteuttamisjärjestyksestä sopiminen Asianomistajan ja esim. sosiaalitoimen kanssa turvallisuustilanteen selvittäminen sekä turvallisuussuunnitelman laatiminen 22

23 Esitutkinnan aloittaminen - toimenpiteitä Asianosaisten taustojen selvittäminen; aikaisemmat rikosilmoitukset, etsintäkuulutukset, ase ja muut turva-alan luvat, henkilörekisteröinti Selvitetään onko perheessä lapsia - jos on, tehdään lastensuojeluilmoitus aina, vaikka lapset eivät olisikaan olleet tapahtuma-aikaan kotona Piirin sosiaalityöntekijään yhteys perheen taustojen selvittämiseksi. Tieto vireillä olevista huoltajuuskiistoista, huostaanotoista ynnä muista seikoista saattaa helpottaa tutkintaa huomattavasti Jos kyseessä lapsiin kohdistunut rikos ja lapset on otettu huostaan, yhteys lasten sijoituspaikkaan Tekninen näyttö; valokuvat vammoista ja tapahtumapaikasta, tekovälineen takavarikko ym. Lääkärinlausunnon tilaus jos uhri on käynyt lääkärissä ja on suostunut lausunnon tilaamiseen Selvitetään mitä kieltä asianosaiset puhuvat. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kuulustelut suoritetaan normaalisti, muutoin tarvitaan tulkkia Lapsettomien pariskuntien väliset pahoinpitelyt ovat pääsääntöisesti kantaväestöön kuuluvien välisiä (mutta esim. Itä-Helsingissä perheväkivaltarikoksissa noin puolessa jutuista joko toinen tai molemmat asianosaiset ovat ulkomaalaistaustaisia) Yhteys ulkomaalaispoliisiin, jos asianosaisten maassaolon edellytykset ovat epäselvät 23

24 Lastensuojelulaki 25 - ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisia ovat; Sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimet, poliisi sekä seurakunnan tai muun uskonnollisen yhteisön palveluksessa olevat (poikkeus rippisalaisuus) sekä luottamustoimessa olevat Ilmoitusvelvollisuus on myös seuraavilla; muu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta, hätäkeskustoiminta (112), koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, terveydenhuollon ammattihenkilöt Em. virkamiesten tai palveluksessa olevien henkilöiden on viipymättä, salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava sosiaalitoimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää LAPSESTA, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä Ilmoituksen voi tehdä muukin henkilö salassapitosäännösten estämättä 24

25 Lastensuojelulaki 25 - ilmoitusvelvollisuus Sosiaalitoimen ilmoitusvelvollisuus poliisille (5 mom.): Lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ILMOITETTAVA POLIISILLE, jos on perusteltua syytä epäillä, että Lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta Käytännössä kaikki seksuaalirikokset, pahoinpitelyt ja mm. törkeät rikokset Vrt. asiakaslaki 18 2 ja 3 momentit 25

26 Poliisin ilmoitusvelvollisuus Lastensuojelulaki 25 poliisitoimen palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 26

27 Kuulustelut - perheväkivalta Asianomistajan (uhri) kuulustelu ensin aina kun mahdollista, vähintään puhuttaminen puhelimessa; - uhrin kuulustelussa tulee usein ilmi aiempia pahoinpitelyjä tai muita rikoksia, jotka eivät vielä ole tiedossa - epäilty yrittää toisinaan vaikuttaa asianomistajan kertomukseen Epäillyn kuulustelussa otettava huomioon ja kysyttävä myös aiemmista tapahtumista, vaikka asianomistaja ei olisi niistä (vielä) kertonutkaan Väkivalta on usein ollut molemmin puolista, jolloin kummankin asianosaisen asema saattaa olla sekä epäilty että asianomistaja Todistajat on usein järkevää kuulla ensimmäisenä. Sen pohjalta on hyvä esittää kysymyksiä epäillylle. Kuulustelut suoritetaan kuitenkin aina tilanteen ja henkilöiden tavoitettavuuden mukaan; - perheväkivaltarikoksissa on harvoin ulkopuolisia todistajia - jos uhri ei halua kertoa tapahtumasta, näyttöä voidaan saada kuulemalla esimerkiksi naapureita, havaituista vammoista, melusta ym. Piirin sosiaalityöntekijä otetaan mukaan varsinkin asianomistajan kuulusteluun. Sosiaalityöntekijä tai tutkija kertoo uhrille RIKUsta, turvakodista tai muista auttavista tahoista 27

28 Näytön hankkiminen Partion ottamat valokuvat paikalla; yleiset olosuhteet asunnossa, rikkoutuneet paikat, näkyvät vammat jne. Partion havainnot, alustavat puhuttelut, puhuttelujen videointi tai muu taltiointi jne. Partion ottamat näytteet, haltuun otetut esineet todisteina Lääkärinlausunto (myös rikoksesta epäillyn vammoista) Kehonkartta (ei ole vähentänyt lääkärintodistuksen tarvetta) Valokuvat vammoista Todistajat Epäillyn ja asianomistajan kuulustelut Historia - aikaisemmat pahoinpitelyt ja väkivaltaisuus 28

29 Avun ja tuen piiriin ohjaaminen Turvakoti RIKU Lyömätön linja Naisten linja Tukinainen Seurakunta Kirkon perheasiain neuvottelukeskus Nuorten kriisipiste Väestöliitto Suomen mielenterveysseura Ensi- ja turvakotien liitto Monika Naiset SPR Sosiaaliviranomainen jne. 29

30 Sovittelu Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) 13 2 momentin mukaan vain poliisi ja syyttäjä voi tehdä sovittelua koskevan aloitteen silloin, - kun kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, - joka on kohdistunut tästä rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen Sosiaaliviranomaisella ei aloiteoikeutta ole, mutta käytännössä suositellaan, että ennen sovittelualoitteen tekemistä poliisi tai syyttäjä on yhteydessä sosiaaliviranomaiseen tilanteen selvittämiseksi Poliisi lähettää perheväkivaltajuttuja sovitteluun vain tarkan harkinnan jälkeen. Lähinnä kyseeseen tulevat aikuisten väliset, ensimmäistä kertaa tapahtuvat verrattain lievät pahoinpitelyt Tutkinnanjohtaja johtaa tutkintaa ja tekee päätöksen sovitteluun menevistä väkivaltajutuista 30

31 Lähestymiskielto Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon. Sitä käytetään kuitenkin melko vähän mm. siitä syystä, että; akuutissa tilanteessa muut turvaamistoimet ovat ensisijaisia ja niiden avulla saadaan useimmiten riittävä turva molemmat osapuolet pitää kuulla ennen kiellon määräämistä, ellei tarpeetonta jos epäiltyä ei ole rikoksen johdosta otettu kiinni, häntä ei voida kuulla ja antaa tiedoksi kieltoa. Kiellon rikkomisesta ei voida rangaista kieltoon määrättyä, jos sitä ei ole annettu tiedoksi usein yhtä nopeaa hakea lähestymiskieltoa käräjäoikeudelta Kokemus on myös osoittanut, että jos suojan tarvitsija hakee itse lähestymiskieltoa käräjäoikeudelta, niin sekä kieltoon määrätty henkilö että hakija noudattavat kieltoa paremmin tuli voimaan perheen sisäinen lähestymiskielto. Kielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa Perheen sisäisiä lähestymiskieltoja määrätään suhteellisen harvoin. Useimmiten tilanteeseen löytyy muunlainen ratkaisu 31

32 Kuulustelut - lapsi Etenkin pieniin lapsiin kohdistuneissa rikoksissa todistajan rooli voi olla tärkeä, esim. jos lapsi on kertonut väkivallasta päiväkodissa Helsingin poliisilaitoksen sisäisen tehtäväjaon mukaan rikososaston väkivaltarikosyksikkö tutkii lapsiin kohdistuneet törkeät rikokset kuten törkeät pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset. Poliisipiirien tutkintayksiköt tutkivat tekomuodoiltaan lievemmät rikokset Alle 15-vuotiaan lapsen ollessa esitutkinnassa asianomistajana tai todistajana kuulustelu suoritetaan kouluikäisten - noin 6-15 vuotiaat - osalta videokuulusteluna. Tällöin lasta ei enää tarvitse kuulla oikeudessa, vaan tallenne korvaa henkilökohtaisen kuulemisen Epäillyllä on oikeus tutustua videoon ennen oikeudenkäyntiä, ja pyytää poliisia esittämään lapselle tarkentavia kysymyksiä. Työtä helpottaa jos video voidaan näyttää jo epäiltyä ensimmäistä kertaa kuultaessa Jos rikos on tuore ja uhri kykenemätön itse hankkimaan apua, perheen luokse voidaan lähteä henkilökohtaisesti, viedä käymään lääkärillä ja tuoda kuulusteluun ym. Jos vanhemmat ovat haluttomia tuomaan lapsia kuulusteluun, voidaan lapset puhuttaa kotonaan (tai vastaavassa paikassa) ja tallentaa se videokameralla 32

33 Lasten esitutkinnassa huomioitavaa Lapsi tarvitsee edunvalvojan, jos hän on uhri ja epäilty on toinen huoltajista. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, toinen vanhempi ei voi lain mukaan edustaa lasta rikosasiassa Edunvalvojat haetaan Helsingissä keskitetysti sosiaaliviraston lakimiesyksikön kautta - edunvalvojan määrää käräjäoikeus (maistraatti) Edunvalvojan tarvetta voidaan muutoinkin joutua harkitsemaan tapauskohtaisesti, esim. yksinhuoltaja saattaa olla esteellinen edustamaan lastaan johtuen läheisestä suhteesta epäiltyyn Lapsiin kohdistuneissa rikoksissa tehdään syyttäjälle Sakarijärjestelmän kautta ilmoitus esitutkinnan alkaessa - syyttäjä voi ottaa kantaa lapsen kuulemisen tarpeellisuuteen ja vaikuttaa lapselle esitettäviin kysymyksiin - syyttäjän kanssa pidetään avoimina olevista jutuista palaveri n. 1,5 kuukauden välein tai useamminkin tarpeen vaatiessa Huoltajuusriitojen värittämien rikosten tutkinnassa on yleistä, että molemmat osapuolet haluavat sekä avustajan kuulusteluun että antaa asiasta loppulausunnon 33

34 Lasten kohtelu esitutkinnassa Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 11 Lasten kohtelu esitutkinnassa Lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lapselle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä. Lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisimiesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen kohdistaa tutkintatoimenpiteitä. Viittätoista vuotta nuoremman lapsen kuulustelemisesta säädetään 14 :ssä. 34

35 Alle 15-vuotiaat epäillyt Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 14 Kuulusteleminen ja tutkinta, kun epäilty on viittätoista vuotta nuorempi Kun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, lasta voidaan kuulustella teon johdosta. Teon johdosta voidaan myös toimittaa tutkinta sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos tutkinnanjohtaja katsoo siihen olevan erityistä syytä tai jos sosiaalilautakunta sitä pyytää. Tutkinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä esitutkinnasta rikosasiassa on säädetty. 35

36 Esitutkinta - sosiaaliviranomainen Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 15 Ilmoitus kuulustelusta ja pöytäkirjan toimittaminen sosiaalilautakunnalle Kun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain 15 :n 2 momentin (?) perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Esitutkintaviranomaisen on viipymättä toimitettava kuulustelupöytäkirja sosiaalilautakunnalle. 36

37 Videointi, muut seikat Esitutkintalaki 39 a Asianomistajan ja todistajan kuulustelu on tallennettava videotallenteeseen tai siihen rinnastettavaan muuhun kuva- ja äänitallenteeseen, jos kuulustelukertomusta on tarkoitus käyttää todisteena oikeudenkäynnissä eikä kuultavaa tämän nuoren iän tai henkisen toiminnan häiriintyneisyyden vuoksi todennäköisesti voida siinä haittaa kuulusteltavalle aiheuttamatta kuulla henkilökohtaisesti. Kuulustelussa on otettava huomioon kuulusteltavan kehitystason asettamat erityisvaatimukset kuulustelumenetelmille, kuulusteluun osallistuvien henkilöiden määrälle ja muille kuulusteluolosuhteille. Tutkinnanjohtaja voi päättää, että muukin kuin esitutkintaviranomainen voi kuulustelijan valvonnassa esittää kysymykset kuulusteltavalle. Rikoksesta epäillylle on varattava mahdollisuus esittää kysymyksiä kuulusteltavalle. Jos rikoksesta epäilty niin pyytää, hänen kysymyksensä saa esittää myös asiamies tai avustaja. Kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että kysymykset on esitettävä kuulustelijan välityksellä kuulusteltavalle. 37

38 Esitutkinnan päättäminen: Esitutkintalaki 43 Esitutkinnan valmistuttua asia on toimitettava syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista tai rangaistusmääräyksen antamista varten. Esitutkinta lopetetaan kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, jos: 1) tutkinnassa on käynyt selville, - ettei rikosta ole tehty tai - ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai - ettei asiassa voida esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta; tai 2) esitutkintaviranomainen on tutkinnan aloittamisen jälkeen päättänyt 4 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla perusteella luopua enemmistä toimenpiteistä. Esitutkintaviranomainen voi 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa antaa rikokseen syyllistyneelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen. 38

39 Esitutkintalaki 4 Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä -jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia Jos viranomainen sen perusteella, mitä muussa laissa säädetään, jättää ryhtymättä toimenpiteisiin rikokseen syyllisen saattamiseksi syytteeseen, esitutkinta toimitetaan vain erityisestä syystä. Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan (tj) esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 tai 8 :n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista Kustannusperusteella esitutkinnan lopettaminen tj:n esityksestä 39

40 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 812/ ns. asiakaslaki voimaan sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyön kannalta keskeisimpiä ovat 18, 20 ja 22 :t 40

41 18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa 2 momentti: Sosiaalitoimen tulee pyydettäessä antaa asiakkaan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille...: jos se on tarpeen rikoksen selvittämiseksi ja kyseessä on rikoslain 15 luvun 10 :ssä mainittu rikos tai rikos, josta enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta vankeutta 41

42 18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta 3 momentti: Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä 2 momentissa tarkoitettua rikosta jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalitoimi arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi 42

43 20 Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja Valtion ja kunnan viranomainen ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamiseksi. 43

44 22 Sosiaalihuollon viranomaisen oikeus saada virka-apua Sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta. Virka-avun antajan tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmaista sosiaalihuollon viranomaiselle virka-aputehtävän edellyttämät tiedot. 44

45 3. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN JA LASTEN KALTOIN KOHTELUUN LIITTYVÄ VIRANOMAISYHTEISTYÖ POLIISIN TYÖSSÄ 45

46 Yhteiskunnan strategioita ja linjauksia väkivallan ehkäisyssä Poliisin strategioita, toimenpideohjelmia ym. Poliisihallinnon ohjeita, määräyksiä Valtakunnallisia suosituksia Ohjeita ja oppaita Helsingissä Strategioiden jalkauttaminen poliisissa Yhteiskunnan tehtävä, valmiudet ja keinot torjua väkivaltaa Turvallisuussuunnittelu ja -yhteistyö Itä-Helsingin turvallisuusyhteistyömalli Perheväkivalta ja lastensuojelu yhteistyö KUNNIAVÄKIVALTA 46

47 Yhteiskunnan strategioita ja linjauksia väkivallan ehkäisyssä Turvallisuustalkoot - Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Oikeusministeriö, Rikoksentorjunnan neuvottelukunta 1998/1999 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Arjen turvaa Sisäasiainministeriön (SM) julkaisuja 44/2004 Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen. Työryhmämuistio. SM:n julkaisuja 19/2006. (www.intermin.fi/julkaisut) Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut. Työryhmämuistio. SM:n julkaisuja 39/2006. (www.intermin.fi/julkaisut) Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi, Oikeusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto 2005, Valtioneuvoston periaatepäätös Neljä kertomusta paikallisesta turvallisuussuunnittelusta. SM:n julkaisuja 8/2008 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallinen elämä jokaiselle. SM:n julkaisuja 16/2008 Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus. SM:n julkaisuja 26/2008 Sisäministeri Anne Holmlundin kirje kunnanjohtajille : Kansalaisten turvallisuus kunnan toiminnan keskiössä 47

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa

Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa Tampereen Sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö lastensuojelussa Johtava sosiaalityöntekijä Tapani Unkila 01.10..2013 j Sosiaalipäivystyksen toimisto Tampereen poliisitalolla Tampereen Sosiaalipäivystys

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta Liitteeksi vanhimmiston ohjekirjaan - Hyväksytty Vapaakirkon hallituksen kokouksessa 6.9.2008 Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Annettu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Jos joudut rikoksen uhriksi

Jos joudut rikoksen uhriksi 1 / 5 28.1.2009 12:11 Jos joudut rikoksen uhriksi Etusivu Rikosasian käsittelyn vaiheet Korvaukset Tukipalvelut Perheväkivalta Lapsi rikoksen uhrina Lähestymiskielto Apua ja tukea Muut esitteet Jos joudut

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Esitutkintalaki 30.4.1987/449

Esitutkintalaki 30.4.1987/449 Esitutkintalaki 30.4.1987/449 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lain soveltamisala 1 Esitutkinta rikoksen johdosta toimitetaan tämän lain mukaisesti, jollei muussa laissa ole toisin säädetty.

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

LAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA

LAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA Poliisihallitus Ohje ID-1551798023 1 (11) 28.11.2013 2020/2013/5071 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/1610, 28.6.2011 Lapsen

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan 1 Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan Arvoisa Tasavallan presidentti, arvoisat kuulijat, Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus seminaari, Turku 13.6.08

Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus seminaari, Turku 13.6.08 Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus seminaari, Turku 13.6.08 Väkivallan vähentämisohjelma kansallisella tasolla Marita Ruohonen, Suomen Mielenterveysseura Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Lapsi rikoksen kohteena?

Lapsi rikoksen kohteena? Lapsi rikoksen kohteena? Lapsen haastattelu ja työskentely perheen kanssa Tuija Lyytikäinen, Merja Oksanen ja Julia Korkman HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Lastensuojelulaki 25 Sosiaali-

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot