Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari , Lahti MUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari 18. 19.4.2013, Lahti MUISTIO"

Transkriptio

1 Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari , Lahti MUISTIO Tähän muistioon on koottu ison salin esityksistä keskeisiä asioita. Puhujien PowerPoint-esitysten sisältöjä ei ole sellaisinaan lähdetty systemaattisesti toistamaan, sillä niiden sisältöön voi perehtyä itse esityksen kautta Seminaarin avaus Ajankohtaista aluepolitiikasta / osastopäällikkö, ylijohtaja Taina Susiluoto, TEM Työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston päällikkö, ylijohtaja Taina Susiluoto avasi seminaarin. Hän esittäytyi ja kertoi taustastaan. Keskeinen viesti maaseudun kehittämiseen liittyen oli se, että tärkeää on pitkäjänteinen toiminta ja verkostojen määrätietoinen rakentaminen. Verkostojen rakentaminen on hidasta, niitä ei tule hukata, vaan vaalia. Suomen taloustilanne on raju; kasvua ei ole lähiaikoina luvassa ja vienti ei vedä. Säästötoimia odotettiin puoliväliriihestä pelonsekaisin tuntein. Lopputulema oli kuitenkin odotettua helpompi. Yrittäjyyden ja nuorison työllistymisen edistäminen ovat keskeisiä painopisteitä. Suomessa on tärkeä miettiä, miten nuoria saadaan pysymään maaseudulla. On hyvä ottaa oppia myös siitä, miten muissa maissa samoja asioita ratkotaan. Puoliväliriihessä nousi esiin myös maahanmuuton ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Alueosastolle tärkeitä asioita puolivälitarkastelusta oli ELY-uudistus. Toinen tärkeä asia oli tulevan rakennerahastokauden valmisteluun saadut linjaukset. Tulevalla ohjelmakaudella rahoitusta tulee olemaan miljardi euroa vähemmän. Silti näyttää siltä, että vähentyvällä rahalla halutaan tehdä kaikki sama kuin ennenkin, jopa vähän enemmän. Kolmas asia on aluekehittämisen kokonaisuus isona kuvana; toiminta eri tasoilla ja erilaisilla alueilla. Globaalit trendit vaikuttavat vahvasti myös Suomeen. Meidän tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa tulevaisuuteen, jotta Suomi on jatkossakin kilpailukykyinen maa. Tällä hetkellä kasvu tapahtuu Euroopan ulkopuolella. Euroopassa tulee miettiä, miten asioita voidaan viedä yhdessä eteenpäin tulevaisuudessakin. Tätä vasten tulee tehdä työtä kansallisestikin. Iso tekijä on digitalisoinnista tuleva mahdollisuus ja samalla myös haavoittuvuus. Digitaalipuolella Suomi on kärkimaa. On tärkeä miettiä, mihin paukut kannattaa laittaa, jotta se hyödyttää Suomen elinvoimaisuutta. Demografinen muutos tulee Suomessa ensimmäisenä vastaan vahvasti. Tämä johtaa tilanteeseen, että samalla tavalla tekemällä ei ole mahdollista pitää hyvinvointia nykyisellä tasolla. Tarvitaan aktiivisuutta uuden rakentamisessa. Maaseudulla demografinen kysymys ja ratkaisut siihen tulevat hyvin voimakkaasti esiin. 1

2 Maaseudulla on monia vahvuuksia: puhtaat vedet, luonnonvarat sekä luonto. Huoltovarmuusnäkökulma on niin ikään tärkeä asia, jossa maaseudulla on merkittävä rooli. Ihmisiä on tärkeä pystyä osallistamaan tekemään asioita. Nyt on keskeistä miettiä, mitä asioita YTR:n toiminnasta on tärkeä viedä tulevaisuuteen. Esimerkiksi verkostomainen toiminta on yksi keskeinen asia. Arvioinneista nousee verkostoitumisen vahvuudet esille. Tulee miettiä, miten näitä vahvuuksia tulee jatkossa ylläpitää. Miten voidaan vahvistaa vaikuttavuutta ja kytkeä maaseututoimet muuhun aluekehittämiseen? Miten saada parhaat voimat tekemään asioita? Mikä on maaseutupolitiikan vaikuttavuus ja mikä sen maali on? YTR:n ja teemaryhmien tulevaisuudesta tehdään lähiaikoina ratkaisuja. Keskustelussa nousi esiin seuraavaa: Maaseutuopetuksen verkostokuvioon on tähdätty määrätietoisesti, mutta siitä ei ole yksimielisyyttä. Maaseutututkimuksen ja -opetuksen jatko on yksi lähiaikoina ratkaistava kysymys. Miten TEM:ssä nähdään maaseudun merkitys kilpailukyvyn kannalta? Suomen kansallisessa politiikassa maaseutua ei ole nähty merkittävänä kilpailutekijänä viime vuosina. Miten tähän aiotaan jatkossa panostaa? TEM:n linjaus on, että maaseutuasiat tulee hoitaa vähintään yhtä hyvin kuin MMM:ssä. TEKESin innovaatioiden maantiede -tutkimus osoittaa, että maaseudulla on merkitystä suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. Niukkuus ruokkii innovatiivisuutta, kaikenlaisista tilanteista on Suomessa selvitty eteenpäin. Suomen kilpailukyky lähtee siitä, että ollaan ketteriä ja ymmärretään erilaiset kilpailuvaltit, mitä Suomessa on. Verkostomaisuus on keino yhdistää asioita ja hakea eri toimialojen asioihin maaseutunäkökulmaa. YTR:n virkamiesten siirron MMM:stä TEM:öön tulisi mahdollistaa se, että voitaisiin aikaisempaa enemmän yhdistää maaseudun näkökulmaa eri asioihin. Lahden keskustaisännästä Päijät-Hämeen kyläasiamieheksi: tuoreen toimijan näkemyksiä paikallistason toiminnasta ja valtakunnantason alue- ja maaseutupolitiikan osuvuudesta / kyläasiamies Timo Taulo, Päijät-Hämeen kylät ry Timo Taulo aloitti esityksensä raikasotteisella DVD:llä, jossa maaseutupolitiikan ratkaisuksi esitettiin syntyvyyden lisäämistä maaseudulla. Mielikuvat kaupungista ja maaseudusta voi olla este, sillä usein toimitaan mielikuvien mukaisesti. Kylillä on omat identiteettipisteensä, jotka ovat osin mielikuvia ja yhdistävät ihmisiä. Vallankumoukset alkavat identiteettipisteestä. Kehittämistyössä on tärkeää, että mietitään, mitä itse voidaan tehdä oman kylän hyväksi, eikä niinkään passiivisesti odoteta, mitä joku taho tekee kylän hyväksi. Päijät-Hämeessä toimii lähidemokratiapilotti Yhdessä tulevaan asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä

3 Vesikansafoorumi on modernin kyläyhteisön aluetoimintamalli, joka tarraa likidemokratiaan ja vaalii vieridemokratiaa: luo kansalaismielipiteitä. Se kehittää lähipalveluita: paineistaa päätöksentekoa, antaa yhteisölle yhteisen äänen. Vieridemokratiaa voi tehdä esim. kyläteatterilla. Hankepaneeli Hankepaneelissa oli esillä neljä hanketta, joiden lyhyet esittelyt jaettiin seminaariyleisölle paperilla. Hankkeet olivat seuraavat: 1. Joukkoliikennepalvelujen uudet muodot / Ilkka Lehtola, Itä-Suomen yliopisto 2. Pilottihanke: kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä / Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry 3. Kyläyhteisöjen strateginen hallinta / Pekka Valkama, Tampereen yliopisto 4. Kylien bisneskeissit / Juha Kuisma, Suomen Kylätoiminta ry Käytiin läpi keskeiset asiat, mitä kussakin hankkeessa on saatu aikaan: 1. Keski-Karjalassa on ollut kyytitakuun joukkoliikennekokeilu, jossa tarjotaan mahdollisuus käydä keskuksessa asioimassa kaksi kertaa viikossa. Tavoitteena on tarkastella maaseudun ikääntyvän väestön liikkumistarpeita ja sitä, ovatko uudet kokeilut tuoneet tähän muutosta. Sosiaalisten tukiverkostojen rooli autottomien ikääntyvien liikkumisessa on yksi aspekti. Maaseutupoliittinen näkökulma on kuvata hanke ja kerätä käyttäjien kokemuksia kokeilusta ja levittää tietoa tästä julkisuuteen. Kyytitakuukokeiluja on kaikkiaan kolme eri seudulla Suomessa. Kyytitakuu on ollut yksi LVM:n kärkihankkeista ja se on kirjattu myös maaseutupoliittiseen selontekoon ja kokonaisohjelmaan. 2. Hanke alkoi vuoden alussa ja se on 2-vuotinen hanke. Kyläkauppojen määrä on vähenemässä nopeasti. Suomessa on vain n. 380 kyläkauppaa. Jos lopettamistahti pysyy nykyisenä, 15 vuoden päästä Suomessa ei ole enää kyläkauppoja. Tavoitteena on kääntää tämä trendi. Kyläkauppa tulisi nähdä myös tulevaisuuden tekijänä, ei menneisyyden kuvana. Kyläkaupan toimintaa mahdollistamassa on monia toimijoita. Usein kaupan lopettamisen syynä on se, ettei eläköityvän kauppiaan työn jatkajaksi löydy ketään. Kyläläisten tulisi ottaa kauppa omakseen ja identiteettipisteekseen. Kyläkauppaan voisi kerätä eri palveluita, kuten esim. matkahuolto, Itella, apteekki, julkiset palvelut. Tulisi lähteä liikkeelle asiakaslähtöisesti ja huomioida yhteiskuntavastuun näkökulma. 3. Kyläyhteisöjen muuttuva hallinta palvelutaloudessa Tutkimushankkeessa käsitteellistetään kylien hallinnan vaihtoehtoja ja tarkastellaan kyläkehittämisen muotoja ja ongelmia. Tutkimuksessa on analysoitu hallinnan ideaa, käsitettä ja ulottuvuuksia kylien näkökulmasta, pohdittu alueyhteisöjen poliittisen identiteetin rakentumista, avattu palvelutalouden näkökulmaa ja tehty katsaus kyliä koskevista säädöksistä. Tutkimuksessa on pohdittu kylien lähtökohtia toimia palvelujen kulutuksen alustoina tarkastelemalla, miten kyläsuunnittelun ja kaavoituksen avulla jäsennetään kyläyhteisöjen palvelutarpeita ja järjestetään edellytyksiä kulutusfunktion toteutumiselle. Kylien mahdollisuuksia tuottaa palveluja on arvioitu laatimalla selostuksia esimerkeistä, joissa kylät ovat osallistuneet palvelujen tuotantoon. 3

4 4. Kylien bisneskeissit -hankkeessa haetaan kylästä lähtevällä energialla uusia taloudellisia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa monella erilaisella tavalla. Paikallistoimijoiden tulee katsoa 10 vuoden perspektiivillä eteenpäin, jolloin suuri kysyntä tulee olemaan ikäihmisten palveluista. Jos näitä ei hoideta paikallisesti, suuret kansainväliset yritykset tulevat hoitamaan palvelutarpeen. Tuulivoiman kehittäminen ja kylätalon palvelujen tuotteistaminen ovat keskeisiä asioita, mitä kylissä käytännössä ollaan lähdössä tekemään. Hanketoimijoilta kysyttiin, mitä eväitä hankkeet tuovat isojen haasteiden ratkaisemiseen. Hanketoimijat toivat esiin seuraavat asiat: Joukkoliikennekokeilututkimuksessa lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset trendit ja niiden vaatimukset. Negatiiviset trendit, kuten väestön väheneminen, harveneminen ja ikääntyminen sekä kuntatalouden heikkeneminen ja valtion säästötoimet, ovat johtaneet joukkoliikenteen heikkenemiseen. Hankkeessa arvioidaan, miten kokeilussa onnistutaan toteuttamaan tavoitteet. Tehokkuuden vaatimus on tullut mukaan ihmisten palvelemiseen. Kylillä ei ole montaa palvelukanavaa aktiivisena. Ei ole syytä pitää julkisia ja yksityisiä palveluja omissa karsinoissaan, vaan kyläläisten eduksi voidaan tehdä yhteistyötä. Verkostoitumiskyky on vahvuus Suomessa ja eri toimijoiden tulisi katsoa kyläläisten näkökulmasta, miten yhdessä tekemällä voitaisiin tarjota palveluja asiakaslähtöisesti. Ongelmana nykyisin on siiloutuminen ja palveluiden tarjoaminen toisistaan erillisinä. Digitalisoituminen tulisi nähdä maaseudulla mahdollisuutena, esim. verkkokauppaan tarvitaan asiakaslähtöistä ajattelua. Maaseutu tulee nähdä koko maan kilpailukykytekijänä. Trendit vaikuttavat kielteisesti maaseudun tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole koskaan sellainen, kuin ennakoidaan. Keskeistä tulevaisuudessa on yllätys; aina tulee joku tuntematon asia, josta seuraa yllätyksiä. Yllätysmomentti on tärkein, ja sen takia tulee olla itsetoimivia kyliä. Asumisen tulisi olla korkeimpana hierarkioissa, valtio ei saisi toimillaan haitata sitä. Julkisen talouden ongelmatilanne johtaa mm. avustusten leikkauksiin ja palvelujen kaventamiseen. Kylissä joudutaan miettimään uusia tulonlähteitä. Julkinen sektori kiinnostuu yhä enemmän tuottavuudesta; miten palveluita saadaan ylläpidettyä yhä pienemmin kustannuksin. Seminaariyleisöstä tuotiin esiin seuraavat näkemykset: Näitä neljää hanketta yhdistää se, että yhden linjan ajattelu johtaa perikatoon. Kaikissa hankkeissa yritetään yhdistää yksityistä ja julkista sekä eri toimijoita. Seminaareissa täytyy miettiä, mitä tehdään ja miten vastataan eri asioihin. Valtaosa viranomaisista, päättäjistä ja tutkijoista puhuvat vain asioista, jotka osoittavat, että maaseutu on tyhjää aluetta 40 vuoden päästä. Tarvitaan vastauksia, miten kehityskulut muutetaan. Tulevaisuus tehdään! Esim. yhteispalvelupisteet ovat esimerkki, miten vaikeaa on saada palveluita yhteen. Tarvitaan konkreettisia vastauksia. Maaseudulla on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kyse on siitä, miten maaseudun mahdollisuudet osataan paketoida ja brändätä. Nyt maaseutua kehitetään liian pirstaleisesti. 4

5 Maaseudun vetovoimatekijät tuovat maaseudulle uusia yrittäjiä. Mikä on kylätoiminnan rooli maaseudun liiketoiminnan kehittämisessä? On suuri mahdollisuus, että kolmas sektori lähtee mukaan yritystoimintaan. Tästä on hyviä esimerkkejä ja tämä on uusi varainhankintatapa. Osuustoiminnan kautta voidaan yhteisöllisesti lähteä tekemään liiketoiminnan avulla kylille hyvää. Hanketoimijoilta kysyttiin, miten eri sektoreiden välinen kumppanuus toimii ja toteutuu hankkeissa. Hanketoimijat toivat esiin seuraavaa: Suomessa on erilaiset toimintakulttuurit eri puolilla maata. Itä- ja Pohjois-Suomessa osuustoiminta on tuttua ja omaa. Yhteisöllisessä yrittämisessä voittoa ei tule, koska ylijäämä ohjataan perusyhteisön hyväksi. Avainasia on kunnan ja kylän suhde. Tulevaan kuntalakiin tarvittaisiin kirjaukset, joissa kolmannen sektorin toimijat velvoitetaan ottamaan mukaan yhteistyöhön kunnan kanssa. Kunnan ja kylän lisäksi kyläkauppa olisi tärkeä kolmas osa kyläyhteisölle. Kyläläisten itse organisoima kaupankäynti on kannatettavaa, mutta päivittäistavarakaupan organisointi on hightechiä, johon tarvitaan osaamista ja yhteistyökumppaneita. Kumppanuus on lavea käsite, tulisi määritellä tarkemmin kumppanuuden luonne. Esim. sopimuskumppanuus ostopalveluissa jne. Tarvitaan uusia ideoita nykyistä pidemmälle meneville kumppanuuden muodoille. Kyläkauppahankkeeseen on saatu mukaan mm. RAY, Kuntaliitto, Yliopiston apteekki, Alko, Veikkaus, Itella ym. eli vastaanjurnuttajia ei ole ollut. Kukaan toimijoista ei ole aiemmin miettinyt asioita kylävinkkelistä, koska taloudellisesti kyse on pienistä volyymeistä. Tulisi katsoa, mikä mahdollistaa eri tahojen läsnäolon kylillä. Rajojen määrittelyssä hallinnossa tulisi katsoa asioita kylien näkökulmasta. Maaseudun kehittämisohjelmaan tarvittaisiin seuraavanlainen väline: maksettaisiin 1500 euroa suunnittelusetelinä, jolla kylä tekisi alueensa liiketoiminta-analyysin. Lisäksi tarvittaisiin väline, jolla kylätaloja voitaisiin varustella sellaiselle tasolle, että yritykset voisivat käyttää niitä esim. kehittämispäivien pitämiseen. Ohjelmallisesti voisi tukea uusien juhlatyyppien järjestämistä (esim. kekri, pääsiäisjuhla, helka-juhlat); kylä saisi tästä ohjelmallisen syötin. Juhlat vastaavat samoihin tarpeisiin kuin pitkospuut ja laavut, mutta ne ovat helpommin organisoitavia. Maaseutuyrityksille tarvittaisiin omanlaisensa verotus. Aktiivien kyläläisten vähäisyys on monin paikoin puute. Kyläaktiivien tukemiseen tulisi satsata eri tavoin. Neljäs sektori, eli sosiaalinen tukiverkosto, tarjoaa mahdollisuuksia. Miten sitä voisi hyödyntää, jotta se tukisi yhteismatkustusjärjestelmää (esim. kimppakyydit)? Kyläkaupan investointituki päättyy. Miten varmistettaisiin, että kyläkauppa pärjää tukien haussa, kun se kilpailee niistä kaikkien muiden kanssa? Investointituki on ollut tarpeellinen, mutta sillä ei ole saatu trendiä käännettyä. 5

6 Toisen seminaaripäivän puheenjohtajana toimi maaseutuverkostoyksikön johtaja Päivi Kujala. Hän toi seminaariyleisölle terveiset YTR:n puheenjohtajalta, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolta, joka ei valitettavasti päässyt paikalle seminaariin. Husu-Kallion viestit olivat seuraavat: Pidetään maaseutu elävänä asuinpaikkana, työnteon paikkana, vapaa-ajan paikkana Arvostetaan suomalaisia tuotteita, niiden laatu on korkeatasoista; arvostakaamme sitä itse, muut arvostavat sitä Käännetään nuorison kiinnostus positiiviseksi maaseutua kohtaan, aikuisten asenteet avainasemassa Innovatiiviset ihmiset eivät näe eri asioita, he näkevät samat asiat eri tavalla samaa pätee verkostoihin. Muutos edellyttää kyselyä, kyseenalaistamista ja uudelleen arviointia. Mutta miten tunnistamme sen, mikä tulee muuttaa? Miten säilytämme sen, mikä ei kaipaa muutosta? Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma / YTR:n pääsihteeri, teollisuusneuvos Heikki Aurasmaa, TEM Kokonaisohjelmaan liittyvät peruskysymykset ovat, mitä tehdään, miten tehdään ja kenelle. Nykyinen kokonaisohjelma on varsin laaja. Pääosa 146 toimenpiteestä on toteutunut huonosti. On mietittävä, miten kokonaisohjelman vaikuttavuutta voi parantaa. Uudesta ohjelmasta tehdään nykyistä suppeampi, fokusoidumpi ja tavoitteellisempi ja siihen sitoutetaan rahoittajatahot. Aineksia kokonaisohjelmaan haetaan sidosryhmien ja puolueiden kanssa käytävältä neuvottelukierrokselta. Neuvottelukierroksella on tuotu esiin paljon asioita, jotka tulisi ottaa huomioon. Yksi kokonaisuus on yrittäjyyden tukeminen maaseudulla. Muita ovat energia, palvelut, lähidemokratia, lähiruoka, infra, koulutus, maankäyttö ja kaavoituksen tulkinnat, kestävä kehitys sekä paikallinen kehittäminen. Asioita, joihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, on paljon. Siitä huolimatta tähdätään nykyistä fokusoidumpaan ohjelmaan. YTR:n jäsenille osoitettuun kyselyyn uudelleen asetettavaan YTR:ään liittyen on saatu vain yhdeksän vastausta. Strategiaryhmä on toinen lähde, josta on saatu kontribuutiota kokonaisohjelmaan. Strategiaryhmä on tehnyt hyvää työtä ja strategia valmistuu mennessä. Strategiaprosessiin on saatu mukaan nuorten näkemystä Rural Studies -opiskelijoilta. Strategiaryhmän määrittämät temaattiset painopisteet ovat elämänlaatu, osallisuus, infrastruktuuri, elinkeinot, luonnonvarat ja hyvinvointi. Strategiaryhmän linjausten kaksi osiota tukevat toisiaan. Osiot ovat paikkaperusteinen ajattelu ja maaseudun kehittämisverkosto (MaK). Paikkaperusteinen ajattelu on strategian kantava ajatus. MaK tukee ja mahdollistaa paikkaperustaista kehittämistä maaseudulla. Vaikka useat prosessit haastavat maaseutua, se on monien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tila. Maaseudun yhteiskunnallisen merkityksen vahvistumisen taustalla ovat globaalit muutokset. Maaseutu tarjoaa vaihtoehtoja, joilla muutokseen voi vastata. 6

7 Teemaryhmiltä saadaan kontribuutiot kokonaisohjelmaan kevään aikana pidetään laaja kokous, jossa käydään läpi ohjelmakokonaisuutta. Ensimmäinen luonnos ohjelmasta on tarkoitus saada valmiiksi elo-syyskuun vaihteessa. Kokonaisohjelmassa tuotetaan aineksia seuraavaan hallitusohjelmaan. On ollut keskustelua, jatketaanko nykyisen YTR:n toimikautta kesästä eteenpäin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma / neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM Kaiken pitää uusiutua. Verkostojen luominen on iso työ, eikä niitä kannata purkaa hätiköiden. Niitä pitää vaalia. YTR ei ole vain TEM:n ja MMM:n asia. Verkostossa tulee olla mukana laaja joukko toimijoita ja ihmisiä. Tuleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on sisällöltään laaja ja sitä tehdään pienellä porukalla. Ohjelman valmistelun ulkopuolelle ei voida laittaa paljoa panoksia. Ohjelmavalmistelu tehdään rinnan kokonaisohjelman ja rakennerahastojen kanssa, ja tässä rinnakkaisprosessissa tehdään yhteensovitusta. Kokonaisohjelmassa on paljon sellaista, mitä Manner-Suomen maaseutuohjelmalla ei voida tehdä. Ohjelman ensimmäistä kokonaista versiota aletaan käsitellä lähiaikoina. Touko-kesäkuussa ohjelma laitetaan lausunnoille. Tarkoitus on saada ohjelma virallisesti komission kanssa keskusteluun syys-lokakuussa; aikataulu on sama kuin rakennerahastopuolella. Leader-toimintatapaan tulee osoittaa vähintään 5 % maaseuturahaston rahoituksesta ohjelmakaudella Leader-rahoitukselle tulee nykyistä vapaammat ehdot hankkeiden on toteutettava prioriteetteja. Tärkeitä asioita ovat toimintatavan uudistuminen, yhdistysten ja yritysten tukeminen sekä kokeilujen mahdollistaminen. Paikallisten kehittämisstrategioiden epävirallinen haku on parhaillaan menossa. Alueilla tehdään alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat. Prosessissa tehdään priorisoinnit, valintakriteerit sekä yhteensovitus. Yritysrahoitukseen esitetään seuraavia tukimuotoja: investointiavustus, kehittämisavustus ja kokeilustipendi (yritys voi lähteä muuttamaan ideoita työpaikoiksi stipendin kautta), perustamisavustus (ei Annex 1 -yritystoimintaan). Kehittämishankkeet yritetään saada nykyistä sujuvimmiksi. Hanketyyppejä ovat kehittämishanke ja yleishyödyllinen investointi. Toteuttamistasoja ovat paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen. Yhteistyötoimenpide on uusi ja laaja toimenpide. Siinä ei ole rajauksia osallistujien määrän suhteen. Innovaatio tulee käsittää laajasti (sosiaaliset, organisatoriset ym. innovaatiot). Uusien näkökulmien ja tekijöiden mukaan saaminen on keskeisen tärkeää. Uutta tulevalla ohjelmakaudelle ovat seuraavat asiat: - pilotointi ja demonstraatiohankkeet ovat mahdollisia 7

8 - kansainvälinen yhteistyö - uusien klustereiden luomisen tuki - yhteen sovitettuja hankkeita muiden rahastojen kanssa - EIP (European Innovation Partnership) on yksi väline. Sen tavoitteena on maa- ja metsätalouden (ml. biotalous) tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus. Tähtäimessä on saada tutkimuksen ja kehittämisen välisen yhteistyö toimimaan nykyistä paremmin. Tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan myös seuraavat elementit ja huomioitavat näkökulmat: - tekninen apu, maaseutuverkosto ja -yksikkö - sähköinen haku, yhteistyö, neuvonta - täydentävyys muiden rahoitusten kanssa alueilla ja valtakunnallisesti? - yksinkertaistetut kustannusmenettelyt (lump sum, flat rate) Teoriaa ja esimerkkejä toimivista verkostoista / verkostojohtamisen asiantuntija Timo Järvensivu, Aalto-yliopisto Verkostot ovat välineitä, eivät itse tarkoitus. Olennaista on, onko asioiden eteenpäinviemiselle olemassa yhteinen tahtotila. Yhteistyö tiivistyy aina ihmisten välille. Keskeistä on, miten löydetään yhteinen tahtotila. Tärkeää on luoda toimintatavat yhdessä. Kiinnostava kysymys on se, miten eri tasojen verkostot ja strategiat leikkaavat toisiaan. Organisoitumiselle olevia malleja ovat verkosto, hierarkia ja markkinat. Verkostoja tarvitaan silloin, kun tulevaisuus on epävarma, eikä asiaa voida tuotteistaa. Elinvoima vaatii verkostomaista organisoitumista. Verkoston keskeinen piirre on luottamus. Hyvä verkostoituminen mahdollistaa samanaikaisesti perinteistä tuote- tai palvelukehitystä avoimemman ja kokonaisvaltaisemman innovatiivisuuden sekä innovaatioiden tehokkaamman leviämisen. Perinteinen kehittämistyön prosessi etenee siten, että tietty ryhmä kehittää ratkaisun ongelmaan. Ratkaisu viedään ihmisille ulkopuolelta. On tärkeä panostaa siihen, että toimijajoukko luottaa ratkaisuun, muuten toimijat eivät ota sitä käyttöön. Haasteena on se, miten jatkuvaa kehittämistä ylläpidetään tällä tavalla. Tämä perustuu hierarkkiseen malliin. Verkostoituvassa kehittämistyön prosessissa aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisella. Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien, eli ne eivät tule ulkopuolelta. Verkosto mahdollistaa jatkuvan innovoinnin. 8

9 Usein ajatellaan, että innovaatiot leviävät organisaatiosta toiseen. Todellisuudessa verkoston luoma innovaatio innostaa jonkun toisen verkoston omaksumaan ratkaisumalleja. Tärkeä on luoda hyvä verkosto, jossa on innostusta ja positiivista meininkiä. Verkoston toimivuuden avaintekijöitä ovat tunteminen, sitoutuminen ja luottamus. Kaikkien kolmen osa-alueen tulee toteutua, muuten on vaara negatiivisen kehän syntymisestä. Verkoston avoimuus on tärkeä, jotta saadaan uutta verta mukaan. Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista. Verkosto on jo olemassa, sitä ei voi luoda tyhjästä. Verkostossa on johtaja tai koordinaattori sekä ydinverkosto. Ydinverkoston tulee pyrkiä luomaan foorumeita, joissa ihmiset voivat kohdata, ja näillä foorumeilla voi syntyä päätöksiä. Verkoston puolesta ei voi tehdä päätöksiä. Ihmisten tulee itse saada päättää, miten ovat mukana ja millä panoksella. Mitä-kysymyksistä kohti miten-kysymyksiä: 1. kehän oppiminen: mitä parannettavaa on meidän verkostomme palveluissa? 2. kehän oppiminen: miten meidän verkostomme tulisi toimia, jotta voimme parantaa palveluita yhä paremmin? Erityinen haaste on siinä, miten edistetään yhtäaikaisesti ylätason strategisia tavoitteita sekä ruohonjuuritason verkoston omaa energiaa. Johtaminen perustuu usein epävarmuuden poistamiseen. Verkostomainen päätöksenteko edellyttää epävarmuudensietoa. 9

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Maaseudun YTR

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Verkostomainen työskentely

Verkostomainen työskentely Verkostomainen työskentely Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Järkevää lääkehoitoa moniammatillisesti seminaari terveydenhuollon toimijoille

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta

Viisari. Saarijärven kyläilta Viisari Saarijärven kyläilta 4.12.2014 Viisari 2014-2020 OHJELMAKAUDEN 2014+ VALMISTELUSTA -Linkki Viisarin strategiaehdotukseen: http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1046/viisarin_strategialuonnos_mmm.pdf

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa

Maaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla, Pohjois-Savossa 1.-3.9.2017 Mahdottomuuksista MAHDOLLISUUKSIA yllätyksiä, ratkaisuja, kasvua Maaseutuparlamentti 2017, 1-3.9.2017 Leppävirralla Mahdottomuuksista

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Alueellinen Maaseutuverkostopäivä

Alueellinen Maaseutuverkostopäivä Alueellinen Maaseutuverkostopäivä Laukaa 19.11.2015 Sivu 1 10/19/15 Mikko Markkanen Business Arena Oy Yrittäjä Generalisti ja yhdistelijä Adhokraatti Hankemaailman sparraaja Julkisten kehittäjien ja yritysten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Maaseudun kehittäminen Mieslahti 10.02.2015 Sisältö Alueellinen ja paikallinen kehittäminen Uudistuksia Koulutus ja tiedonvälitys Palvelut ja kylien

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot