Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari , Lahti MUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari 18. 19.4.2013, Lahti MUISTIO"

Transkriptio

1 Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari , Lahti MUISTIO Tähän muistioon on koottu ison salin esityksistä keskeisiä asioita. Puhujien PowerPoint-esitysten sisältöjä ei ole sellaisinaan lähdetty systemaattisesti toistamaan, sillä niiden sisältöön voi perehtyä itse esityksen kautta Seminaarin avaus Ajankohtaista aluepolitiikasta / osastopäällikkö, ylijohtaja Taina Susiluoto, TEM Työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston päällikkö, ylijohtaja Taina Susiluoto avasi seminaarin. Hän esittäytyi ja kertoi taustastaan. Keskeinen viesti maaseudun kehittämiseen liittyen oli se, että tärkeää on pitkäjänteinen toiminta ja verkostojen määrätietoinen rakentaminen. Verkostojen rakentaminen on hidasta, niitä ei tule hukata, vaan vaalia. Suomen taloustilanne on raju; kasvua ei ole lähiaikoina luvassa ja vienti ei vedä. Säästötoimia odotettiin puoliväliriihestä pelonsekaisin tuntein. Lopputulema oli kuitenkin odotettua helpompi. Yrittäjyyden ja nuorison työllistymisen edistäminen ovat keskeisiä painopisteitä. Suomessa on tärkeä miettiä, miten nuoria saadaan pysymään maaseudulla. On hyvä ottaa oppia myös siitä, miten muissa maissa samoja asioita ratkotaan. Puoliväliriihessä nousi esiin myös maahanmuuton ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Alueosastolle tärkeitä asioita puolivälitarkastelusta oli ELY-uudistus. Toinen tärkeä asia oli tulevan rakennerahastokauden valmisteluun saadut linjaukset. Tulevalla ohjelmakaudella rahoitusta tulee olemaan miljardi euroa vähemmän. Silti näyttää siltä, että vähentyvällä rahalla halutaan tehdä kaikki sama kuin ennenkin, jopa vähän enemmän. Kolmas asia on aluekehittämisen kokonaisuus isona kuvana; toiminta eri tasoilla ja erilaisilla alueilla. Globaalit trendit vaikuttavat vahvasti myös Suomeen. Meidän tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa tulevaisuuteen, jotta Suomi on jatkossakin kilpailukykyinen maa. Tällä hetkellä kasvu tapahtuu Euroopan ulkopuolella. Euroopassa tulee miettiä, miten asioita voidaan viedä yhdessä eteenpäin tulevaisuudessakin. Tätä vasten tulee tehdä työtä kansallisestikin. Iso tekijä on digitalisoinnista tuleva mahdollisuus ja samalla myös haavoittuvuus. Digitaalipuolella Suomi on kärkimaa. On tärkeä miettiä, mihin paukut kannattaa laittaa, jotta se hyödyttää Suomen elinvoimaisuutta. Demografinen muutos tulee Suomessa ensimmäisenä vastaan vahvasti. Tämä johtaa tilanteeseen, että samalla tavalla tekemällä ei ole mahdollista pitää hyvinvointia nykyisellä tasolla. Tarvitaan aktiivisuutta uuden rakentamisessa. Maaseudulla demografinen kysymys ja ratkaisut siihen tulevat hyvin voimakkaasti esiin. 1

2 Maaseudulla on monia vahvuuksia: puhtaat vedet, luonnonvarat sekä luonto. Huoltovarmuusnäkökulma on niin ikään tärkeä asia, jossa maaseudulla on merkittävä rooli. Ihmisiä on tärkeä pystyä osallistamaan tekemään asioita. Nyt on keskeistä miettiä, mitä asioita YTR:n toiminnasta on tärkeä viedä tulevaisuuteen. Esimerkiksi verkostomainen toiminta on yksi keskeinen asia. Arvioinneista nousee verkostoitumisen vahvuudet esille. Tulee miettiä, miten näitä vahvuuksia tulee jatkossa ylläpitää. Miten voidaan vahvistaa vaikuttavuutta ja kytkeä maaseututoimet muuhun aluekehittämiseen? Miten saada parhaat voimat tekemään asioita? Mikä on maaseutupolitiikan vaikuttavuus ja mikä sen maali on? YTR:n ja teemaryhmien tulevaisuudesta tehdään lähiaikoina ratkaisuja. Keskustelussa nousi esiin seuraavaa: Maaseutuopetuksen verkostokuvioon on tähdätty määrätietoisesti, mutta siitä ei ole yksimielisyyttä. Maaseutututkimuksen ja -opetuksen jatko on yksi lähiaikoina ratkaistava kysymys. Miten TEM:ssä nähdään maaseudun merkitys kilpailukyvyn kannalta? Suomen kansallisessa politiikassa maaseutua ei ole nähty merkittävänä kilpailutekijänä viime vuosina. Miten tähän aiotaan jatkossa panostaa? TEM:n linjaus on, että maaseutuasiat tulee hoitaa vähintään yhtä hyvin kuin MMM:ssä. TEKESin innovaatioiden maantiede -tutkimus osoittaa, että maaseudulla on merkitystä suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. Niukkuus ruokkii innovatiivisuutta, kaikenlaisista tilanteista on Suomessa selvitty eteenpäin. Suomen kilpailukyky lähtee siitä, että ollaan ketteriä ja ymmärretään erilaiset kilpailuvaltit, mitä Suomessa on. Verkostomaisuus on keino yhdistää asioita ja hakea eri toimialojen asioihin maaseutunäkökulmaa. YTR:n virkamiesten siirron MMM:stä TEM:öön tulisi mahdollistaa se, että voitaisiin aikaisempaa enemmän yhdistää maaseudun näkökulmaa eri asioihin. Lahden keskustaisännästä Päijät-Hämeen kyläasiamieheksi: tuoreen toimijan näkemyksiä paikallistason toiminnasta ja valtakunnantason alue- ja maaseutupolitiikan osuvuudesta / kyläasiamies Timo Taulo, Päijät-Hämeen kylät ry Timo Taulo aloitti esityksensä raikasotteisella DVD:llä, jossa maaseutupolitiikan ratkaisuksi esitettiin syntyvyyden lisäämistä maaseudulla. Mielikuvat kaupungista ja maaseudusta voi olla este, sillä usein toimitaan mielikuvien mukaisesti. Kylillä on omat identiteettipisteensä, jotka ovat osin mielikuvia ja yhdistävät ihmisiä. Vallankumoukset alkavat identiteettipisteestä. Kehittämistyössä on tärkeää, että mietitään, mitä itse voidaan tehdä oman kylän hyväksi, eikä niinkään passiivisesti odoteta, mitä joku taho tekee kylän hyväksi. Päijät-Hämeessä toimii lähidemokratiapilotti Yhdessä tulevaan asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä

3 Vesikansafoorumi on modernin kyläyhteisön aluetoimintamalli, joka tarraa likidemokratiaan ja vaalii vieridemokratiaa: luo kansalaismielipiteitä. Se kehittää lähipalveluita: paineistaa päätöksentekoa, antaa yhteisölle yhteisen äänen. Vieridemokratiaa voi tehdä esim. kyläteatterilla. Hankepaneeli Hankepaneelissa oli esillä neljä hanketta, joiden lyhyet esittelyt jaettiin seminaariyleisölle paperilla. Hankkeet olivat seuraavat: 1. Joukkoliikennepalvelujen uudet muodot / Ilkka Lehtola, Itä-Suomen yliopisto 2. Pilottihanke: kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä / Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry 3. Kyläyhteisöjen strateginen hallinta / Pekka Valkama, Tampereen yliopisto 4. Kylien bisneskeissit / Juha Kuisma, Suomen Kylätoiminta ry Käytiin läpi keskeiset asiat, mitä kussakin hankkeessa on saatu aikaan: 1. Keski-Karjalassa on ollut kyytitakuun joukkoliikennekokeilu, jossa tarjotaan mahdollisuus käydä keskuksessa asioimassa kaksi kertaa viikossa. Tavoitteena on tarkastella maaseudun ikääntyvän väestön liikkumistarpeita ja sitä, ovatko uudet kokeilut tuoneet tähän muutosta. Sosiaalisten tukiverkostojen rooli autottomien ikääntyvien liikkumisessa on yksi aspekti. Maaseutupoliittinen näkökulma on kuvata hanke ja kerätä käyttäjien kokemuksia kokeilusta ja levittää tietoa tästä julkisuuteen. Kyytitakuukokeiluja on kaikkiaan kolme eri seudulla Suomessa. Kyytitakuu on ollut yksi LVM:n kärkihankkeista ja se on kirjattu myös maaseutupoliittiseen selontekoon ja kokonaisohjelmaan. 2. Hanke alkoi vuoden alussa ja se on 2-vuotinen hanke. Kyläkauppojen määrä on vähenemässä nopeasti. Suomessa on vain n. 380 kyläkauppaa. Jos lopettamistahti pysyy nykyisenä, 15 vuoden päästä Suomessa ei ole enää kyläkauppoja. Tavoitteena on kääntää tämä trendi. Kyläkauppa tulisi nähdä myös tulevaisuuden tekijänä, ei menneisyyden kuvana. Kyläkaupan toimintaa mahdollistamassa on monia toimijoita. Usein kaupan lopettamisen syynä on se, ettei eläköityvän kauppiaan työn jatkajaksi löydy ketään. Kyläläisten tulisi ottaa kauppa omakseen ja identiteettipisteekseen. Kyläkauppaan voisi kerätä eri palveluita, kuten esim. matkahuolto, Itella, apteekki, julkiset palvelut. Tulisi lähteä liikkeelle asiakaslähtöisesti ja huomioida yhteiskuntavastuun näkökulma. 3. Kyläyhteisöjen muuttuva hallinta palvelutaloudessa Tutkimushankkeessa käsitteellistetään kylien hallinnan vaihtoehtoja ja tarkastellaan kyläkehittämisen muotoja ja ongelmia. Tutkimuksessa on analysoitu hallinnan ideaa, käsitettä ja ulottuvuuksia kylien näkökulmasta, pohdittu alueyhteisöjen poliittisen identiteetin rakentumista, avattu palvelutalouden näkökulmaa ja tehty katsaus kyliä koskevista säädöksistä. Tutkimuksessa on pohdittu kylien lähtökohtia toimia palvelujen kulutuksen alustoina tarkastelemalla, miten kyläsuunnittelun ja kaavoituksen avulla jäsennetään kyläyhteisöjen palvelutarpeita ja järjestetään edellytyksiä kulutusfunktion toteutumiselle. Kylien mahdollisuuksia tuottaa palveluja on arvioitu laatimalla selostuksia esimerkeistä, joissa kylät ovat osallistuneet palvelujen tuotantoon. 3

4 4. Kylien bisneskeissit -hankkeessa haetaan kylästä lähtevällä energialla uusia taloudellisia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa monella erilaisella tavalla. Paikallistoimijoiden tulee katsoa 10 vuoden perspektiivillä eteenpäin, jolloin suuri kysyntä tulee olemaan ikäihmisten palveluista. Jos näitä ei hoideta paikallisesti, suuret kansainväliset yritykset tulevat hoitamaan palvelutarpeen. Tuulivoiman kehittäminen ja kylätalon palvelujen tuotteistaminen ovat keskeisiä asioita, mitä kylissä käytännössä ollaan lähdössä tekemään. Hanketoimijoilta kysyttiin, mitä eväitä hankkeet tuovat isojen haasteiden ratkaisemiseen. Hanketoimijat toivat esiin seuraavat asiat: Joukkoliikennekokeilututkimuksessa lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset trendit ja niiden vaatimukset. Negatiiviset trendit, kuten väestön väheneminen, harveneminen ja ikääntyminen sekä kuntatalouden heikkeneminen ja valtion säästötoimet, ovat johtaneet joukkoliikenteen heikkenemiseen. Hankkeessa arvioidaan, miten kokeilussa onnistutaan toteuttamaan tavoitteet. Tehokkuuden vaatimus on tullut mukaan ihmisten palvelemiseen. Kylillä ei ole montaa palvelukanavaa aktiivisena. Ei ole syytä pitää julkisia ja yksityisiä palveluja omissa karsinoissaan, vaan kyläläisten eduksi voidaan tehdä yhteistyötä. Verkostoitumiskyky on vahvuus Suomessa ja eri toimijoiden tulisi katsoa kyläläisten näkökulmasta, miten yhdessä tekemällä voitaisiin tarjota palveluja asiakaslähtöisesti. Ongelmana nykyisin on siiloutuminen ja palveluiden tarjoaminen toisistaan erillisinä. Digitalisoituminen tulisi nähdä maaseudulla mahdollisuutena, esim. verkkokauppaan tarvitaan asiakaslähtöistä ajattelua. Maaseutu tulee nähdä koko maan kilpailukykytekijänä. Trendit vaikuttavat kielteisesti maaseudun tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole koskaan sellainen, kuin ennakoidaan. Keskeistä tulevaisuudessa on yllätys; aina tulee joku tuntematon asia, josta seuraa yllätyksiä. Yllätysmomentti on tärkein, ja sen takia tulee olla itsetoimivia kyliä. Asumisen tulisi olla korkeimpana hierarkioissa, valtio ei saisi toimillaan haitata sitä. Julkisen talouden ongelmatilanne johtaa mm. avustusten leikkauksiin ja palvelujen kaventamiseen. Kylissä joudutaan miettimään uusia tulonlähteitä. Julkinen sektori kiinnostuu yhä enemmän tuottavuudesta; miten palveluita saadaan ylläpidettyä yhä pienemmin kustannuksin. Seminaariyleisöstä tuotiin esiin seuraavat näkemykset: Näitä neljää hanketta yhdistää se, että yhden linjan ajattelu johtaa perikatoon. Kaikissa hankkeissa yritetään yhdistää yksityistä ja julkista sekä eri toimijoita. Seminaareissa täytyy miettiä, mitä tehdään ja miten vastataan eri asioihin. Valtaosa viranomaisista, päättäjistä ja tutkijoista puhuvat vain asioista, jotka osoittavat, että maaseutu on tyhjää aluetta 40 vuoden päästä. Tarvitaan vastauksia, miten kehityskulut muutetaan. Tulevaisuus tehdään! Esim. yhteispalvelupisteet ovat esimerkki, miten vaikeaa on saada palveluita yhteen. Tarvitaan konkreettisia vastauksia. Maaseudulla on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kyse on siitä, miten maaseudun mahdollisuudet osataan paketoida ja brändätä. Nyt maaseutua kehitetään liian pirstaleisesti. 4

5 Maaseudun vetovoimatekijät tuovat maaseudulle uusia yrittäjiä. Mikä on kylätoiminnan rooli maaseudun liiketoiminnan kehittämisessä? On suuri mahdollisuus, että kolmas sektori lähtee mukaan yritystoimintaan. Tästä on hyviä esimerkkejä ja tämä on uusi varainhankintatapa. Osuustoiminnan kautta voidaan yhteisöllisesti lähteä tekemään liiketoiminnan avulla kylille hyvää. Hanketoimijoilta kysyttiin, miten eri sektoreiden välinen kumppanuus toimii ja toteutuu hankkeissa. Hanketoimijat toivat esiin seuraavaa: Suomessa on erilaiset toimintakulttuurit eri puolilla maata. Itä- ja Pohjois-Suomessa osuustoiminta on tuttua ja omaa. Yhteisöllisessä yrittämisessä voittoa ei tule, koska ylijäämä ohjataan perusyhteisön hyväksi. Avainasia on kunnan ja kylän suhde. Tulevaan kuntalakiin tarvittaisiin kirjaukset, joissa kolmannen sektorin toimijat velvoitetaan ottamaan mukaan yhteistyöhön kunnan kanssa. Kunnan ja kylän lisäksi kyläkauppa olisi tärkeä kolmas osa kyläyhteisölle. Kyläläisten itse organisoima kaupankäynti on kannatettavaa, mutta päivittäistavarakaupan organisointi on hightechiä, johon tarvitaan osaamista ja yhteistyökumppaneita. Kumppanuus on lavea käsite, tulisi määritellä tarkemmin kumppanuuden luonne. Esim. sopimuskumppanuus ostopalveluissa jne. Tarvitaan uusia ideoita nykyistä pidemmälle meneville kumppanuuden muodoille. Kyläkauppahankkeeseen on saatu mukaan mm. RAY, Kuntaliitto, Yliopiston apteekki, Alko, Veikkaus, Itella ym. eli vastaanjurnuttajia ei ole ollut. Kukaan toimijoista ei ole aiemmin miettinyt asioita kylävinkkelistä, koska taloudellisesti kyse on pienistä volyymeistä. Tulisi katsoa, mikä mahdollistaa eri tahojen läsnäolon kylillä. Rajojen määrittelyssä hallinnossa tulisi katsoa asioita kylien näkökulmasta. Maaseudun kehittämisohjelmaan tarvittaisiin seuraavanlainen väline: maksettaisiin 1500 euroa suunnittelusetelinä, jolla kylä tekisi alueensa liiketoiminta-analyysin. Lisäksi tarvittaisiin väline, jolla kylätaloja voitaisiin varustella sellaiselle tasolle, että yritykset voisivat käyttää niitä esim. kehittämispäivien pitämiseen. Ohjelmallisesti voisi tukea uusien juhlatyyppien järjestämistä (esim. kekri, pääsiäisjuhla, helka-juhlat); kylä saisi tästä ohjelmallisen syötin. Juhlat vastaavat samoihin tarpeisiin kuin pitkospuut ja laavut, mutta ne ovat helpommin organisoitavia. Maaseutuyrityksille tarvittaisiin omanlaisensa verotus. Aktiivien kyläläisten vähäisyys on monin paikoin puute. Kyläaktiivien tukemiseen tulisi satsata eri tavoin. Neljäs sektori, eli sosiaalinen tukiverkosto, tarjoaa mahdollisuuksia. Miten sitä voisi hyödyntää, jotta se tukisi yhteismatkustusjärjestelmää (esim. kimppakyydit)? Kyläkaupan investointituki päättyy. Miten varmistettaisiin, että kyläkauppa pärjää tukien haussa, kun se kilpailee niistä kaikkien muiden kanssa? Investointituki on ollut tarpeellinen, mutta sillä ei ole saatu trendiä käännettyä. 5

6 Toisen seminaaripäivän puheenjohtajana toimi maaseutuverkostoyksikön johtaja Päivi Kujala. Hän toi seminaariyleisölle terveiset YTR:n puheenjohtajalta, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolta, joka ei valitettavasti päässyt paikalle seminaariin. Husu-Kallion viestit olivat seuraavat: Pidetään maaseutu elävänä asuinpaikkana, työnteon paikkana, vapaa-ajan paikkana Arvostetaan suomalaisia tuotteita, niiden laatu on korkeatasoista; arvostakaamme sitä itse, muut arvostavat sitä Käännetään nuorison kiinnostus positiiviseksi maaseutua kohtaan, aikuisten asenteet avainasemassa Innovatiiviset ihmiset eivät näe eri asioita, he näkevät samat asiat eri tavalla samaa pätee verkostoihin. Muutos edellyttää kyselyä, kyseenalaistamista ja uudelleen arviointia. Mutta miten tunnistamme sen, mikä tulee muuttaa? Miten säilytämme sen, mikä ei kaipaa muutosta? Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma / YTR:n pääsihteeri, teollisuusneuvos Heikki Aurasmaa, TEM Kokonaisohjelmaan liittyvät peruskysymykset ovat, mitä tehdään, miten tehdään ja kenelle. Nykyinen kokonaisohjelma on varsin laaja. Pääosa 146 toimenpiteestä on toteutunut huonosti. On mietittävä, miten kokonaisohjelman vaikuttavuutta voi parantaa. Uudesta ohjelmasta tehdään nykyistä suppeampi, fokusoidumpi ja tavoitteellisempi ja siihen sitoutetaan rahoittajatahot. Aineksia kokonaisohjelmaan haetaan sidosryhmien ja puolueiden kanssa käytävältä neuvottelukierrokselta. Neuvottelukierroksella on tuotu esiin paljon asioita, jotka tulisi ottaa huomioon. Yksi kokonaisuus on yrittäjyyden tukeminen maaseudulla. Muita ovat energia, palvelut, lähidemokratia, lähiruoka, infra, koulutus, maankäyttö ja kaavoituksen tulkinnat, kestävä kehitys sekä paikallinen kehittäminen. Asioita, joihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, on paljon. Siitä huolimatta tähdätään nykyistä fokusoidumpaan ohjelmaan. YTR:n jäsenille osoitettuun kyselyyn uudelleen asetettavaan YTR:ään liittyen on saatu vain yhdeksän vastausta. Strategiaryhmä on toinen lähde, josta on saatu kontribuutiota kokonaisohjelmaan. Strategiaryhmä on tehnyt hyvää työtä ja strategia valmistuu mennessä. Strategiaprosessiin on saatu mukaan nuorten näkemystä Rural Studies -opiskelijoilta. Strategiaryhmän määrittämät temaattiset painopisteet ovat elämänlaatu, osallisuus, infrastruktuuri, elinkeinot, luonnonvarat ja hyvinvointi. Strategiaryhmän linjausten kaksi osiota tukevat toisiaan. Osiot ovat paikkaperusteinen ajattelu ja maaseudun kehittämisverkosto (MaK). Paikkaperusteinen ajattelu on strategian kantava ajatus. MaK tukee ja mahdollistaa paikkaperustaista kehittämistä maaseudulla. Vaikka useat prosessit haastavat maaseutua, se on monien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tila. Maaseudun yhteiskunnallisen merkityksen vahvistumisen taustalla ovat globaalit muutokset. Maaseutu tarjoaa vaihtoehtoja, joilla muutokseen voi vastata. 6

7 Teemaryhmiltä saadaan kontribuutiot kokonaisohjelmaan kevään aikana pidetään laaja kokous, jossa käydään läpi ohjelmakokonaisuutta. Ensimmäinen luonnos ohjelmasta on tarkoitus saada valmiiksi elo-syyskuun vaihteessa. Kokonaisohjelmassa tuotetaan aineksia seuraavaan hallitusohjelmaan. On ollut keskustelua, jatketaanko nykyisen YTR:n toimikautta kesästä eteenpäin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma / neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, MMM Kaiken pitää uusiutua. Verkostojen luominen on iso työ, eikä niitä kannata purkaa hätiköiden. Niitä pitää vaalia. YTR ei ole vain TEM:n ja MMM:n asia. Verkostossa tulee olla mukana laaja joukko toimijoita ja ihmisiä. Tuleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on sisällöltään laaja ja sitä tehdään pienellä porukalla. Ohjelman valmistelun ulkopuolelle ei voida laittaa paljoa panoksia. Ohjelmavalmistelu tehdään rinnan kokonaisohjelman ja rakennerahastojen kanssa, ja tässä rinnakkaisprosessissa tehdään yhteensovitusta. Kokonaisohjelmassa on paljon sellaista, mitä Manner-Suomen maaseutuohjelmalla ei voida tehdä. Ohjelman ensimmäistä kokonaista versiota aletaan käsitellä lähiaikoina. Touko-kesäkuussa ohjelma laitetaan lausunnoille. Tarkoitus on saada ohjelma virallisesti komission kanssa keskusteluun syys-lokakuussa; aikataulu on sama kuin rakennerahastopuolella. Leader-toimintatapaan tulee osoittaa vähintään 5 % maaseuturahaston rahoituksesta ohjelmakaudella Leader-rahoitukselle tulee nykyistä vapaammat ehdot hankkeiden on toteutettava prioriteetteja. Tärkeitä asioita ovat toimintatavan uudistuminen, yhdistysten ja yritysten tukeminen sekä kokeilujen mahdollistaminen. Paikallisten kehittämisstrategioiden epävirallinen haku on parhaillaan menossa. Alueilla tehdään alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat. Prosessissa tehdään priorisoinnit, valintakriteerit sekä yhteensovitus. Yritysrahoitukseen esitetään seuraavia tukimuotoja: investointiavustus, kehittämisavustus ja kokeilustipendi (yritys voi lähteä muuttamaan ideoita työpaikoiksi stipendin kautta), perustamisavustus (ei Annex 1 -yritystoimintaan). Kehittämishankkeet yritetään saada nykyistä sujuvimmiksi. Hanketyyppejä ovat kehittämishanke ja yleishyödyllinen investointi. Toteuttamistasoja ovat paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen. Yhteistyötoimenpide on uusi ja laaja toimenpide. Siinä ei ole rajauksia osallistujien määrän suhteen. Innovaatio tulee käsittää laajasti (sosiaaliset, organisatoriset ym. innovaatiot). Uusien näkökulmien ja tekijöiden mukaan saaminen on keskeisen tärkeää. Uutta tulevalla ohjelmakaudelle ovat seuraavat asiat: - pilotointi ja demonstraatiohankkeet ovat mahdollisia 7

8 - kansainvälinen yhteistyö - uusien klustereiden luomisen tuki - yhteen sovitettuja hankkeita muiden rahastojen kanssa - EIP (European Innovation Partnership) on yksi väline. Sen tavoitteena on maa- ja metsätalouden (ml. biotalous) tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus. Tähtäimessä on saada tutkimuksen ja kehittämisen välisen yhteistyö toimimaan nykyistä paremmin. Tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan myös seuraavat elementit ja huomioitavat näkökulmat: - tekninen apu, maaseutuverkosto ja -yksikkö - sähköinen haku, yhteistyö, neuvonta - täydentävyys muiden rahoitusten kanssa alueilla ja valtakunnallisesti? - yksinkertaistetut kustannusmenettelyt (lump sum, flat rate) Teoriaa ja esimerkkejä toimivista verkostoista / verkostojohtamisen asiantuntija Timo Järvensivu, Aalto-yliopisto Verkostot ovat välineitä, eivät itse tarkoitus. Olennaista on, onko asioiden eteenpäinviemiselle olemassa yhteinen tahtotila. Yhteistyö tiivistyy aina ihmisten välille. Keskeistä on, miten löydetään yhteinen tahtotila. Tärkeää on luoda toimintatavat yhdessä. Kiinnostava kysymys on se, miten eri tasojen verkostot ja strategiat leikkaavat toisiaan. Organisoitumiselle olevia malleja ovat verkosto, hierarkia ja markkinat. Verkostoja tarvitaan silloin, kun tulevaisuus on epävarma, eikä asiaa voida tuotteistaa. Elinvoima vaatii verkostomaista organisoitumista. Verkoston keskeinen piirre on luottamus. Hyvä verkostoituminen mahdollistaa samanaikaisesti perinteistä tuote- tai palvelukehitystä avoimemman ja kokonaisvaltaisemman innovatiivisuuden sekä innovaatioiden tehokkaamman leviämisen. Perinteinen kehittämistyön prosessi etenee siten, että tietty ryhmä kehittää ratkaisun ongelmaan. Ratkaisu viedään ihmisille ulkopuolelta. On tärkeä panostaa siihen, että toimijajoukko luottaa ratkaisuun, muuten toimijat eivät ota sitä käyttöön. Haasteena on se, miten jatkuvaa kehittämistä ylläpidetään tällä tavalla. Tämä perustuu hierarkkiseen malliin. Verkostoituvassa kehittämistyön prosessissa aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisella. Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien, eli ne eivät tule ulkopuolelta. Verkosto mahdollistaa jatkuvan innovoinnin. 8

9 Usein ajatellaan, että innovaatiot leviävät organisaatiosta toiseen. Todellisuudessa verkoston luoma innovaatio innostaa jonkun toisen verkoston omaksumaan ratkaisumalleja. Tärkeä on luoda hyvä verkosto, jossa on innostusta ja positiivista meininkiä. Verkoston toimivuuden avaintekijöitä ovat tunteminen, sitoutuminen ja luottamus. Kaikkien kolmen osa-alueen tulee toteutua, muuten on vaara negatiivisen kehän syntymisestä. Verkoston avoimuus on tärkeä, jotta saadaan uutta verta mukaan. Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista. Verkosto on jo olemassa, sitä ei voi luoda tyhjästä. Verkostossa on johtaja tai koordinaattori sekä ydinverkosto. Ydinverkoston tulee pyrkiä luomaan foorumeita, joissa ihmiset voivat kohdata, ja näillä foorumeilla voi syntyä päätöksiä. Verkoston puolesta ei voi tehdä päätöksiä. Ihmisten tulee itse saada päättää, miten ovat mukana ja millä panoksella. Mitä-kysymyksistä kohti miten-kysymyksiä: 1. kehän oppiminen: mitä parannettavaa on meidän verkostomme palveluissa? 2. kehän oppiminen: miten meidän verkostomme tulisi toimia, jotta voimme parantaa palveluita yhä paremmin? Erityinen haaste on siinä, miten edistetään yhtäaikaisesti ylätason strategisia tavoitteita sekä ruohonjuuritason verkoston omaa energiaa. Johtaminen perustuu usein epävarmuuden poistamiseen. Verkostomainen päätöksenteko edellyttää epävarmuudensietoa. 9

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Maaseudun YTR

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Verkostomainen työskentely

Verkostomainen työskentely Verkostomainen työskentely Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Järkevää lääkehoitoa moniammatillisesti seminaari terveydenhuollon toimijoille

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta

Viisari. Saarijärven kyläilta Viisari Saarijärven kyläilta 4.12.2014 Viisari 2014-2020 OHJELMAKAUDEN 2014+ VALMISTELUSTA -Linkki Viisarin strategiaehdotukseen: http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/files/1046/viisarin_strategialuonnos_mmm.pdf

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus syyskuu 2014 Sivu 1 Kokemukset ohjelmakaudesta 2007-2013 Pohjois-Karjalan elintarvikeala Maaseuturahasto ylivoimaisesti suurin toimialan julkinen rahoittaja

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa

Maaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla, Pohjois-Savossa 1.-3.9.2017 Mahdottomuuksista MAHDOLLISUUKSIA yllätyksiä, ratkaisuja, kasvua Maaseutuparlamentti 2017, 1-3.9.2017 Leppävirralla Mahdottomuuksista

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot