Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne Pentti Malinen Ohjelmajohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne 2008. Pentti Malinen Ohjelmajohtaja 04.09. 2008"

Transkriptio

1 Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne 2008 Pentti Malinen Ohjelmajohtaja

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Itä-Suomi ohjelma ja sen sisältö Ohjelman toimeenpano Makrohanke-esitykset ja niiden tämän hetkinen tilanne ( ) Yhteystiedot

3 ITÄ-SUOMEN SUURET TULEVAISUUDEN KYSYMYKSET ASIANTUNTIJARYHMÄ Itä-Suomi ohjelman laatinut Itä-Suomen neuvottelukunnan vuoden 2003 lopulla asettama tulevaisuustyöryhmä Ryhmän tavoitteena oli hakea rajallinen määrä sellaisia makrohankkeita ja toimintamalleja, joilla voidaan merkittävästi vauhdittaa Itäisen Suomen myönteistä kehitystä suhteessa muihin valtakunnanosiin. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut asiantuntijaohjelma työryhmän kokoonpano Triple Helix mallinen Linjaukset ja toimenpide-esitykset tähtäävät tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ETELÄ-KARJALA Markku Lukka Jussi Ranta Riitta Uosukainen ETELÄ-SAVO Pirjo Siiskonen Hannu Savisalo Jouni Backman KAINUU Pentti Malinen Timo Leppänen Paula Lehtomäki POHJOIS-KARJALA Perttu Vartiainen, puh.joht. Elli Aaltonen Pekka Ravi POHJOIS-SAVO Timo Sneck Hannu Janhunen Mirja Ryynänen Projektin johtaja Eija Pääkkö

4 ITÄ-SUOMI OHJELMAN VISIO JA MISSIO Visio (2015) Itä-Suomi on globaalisti kilpailukyinen ja avautuva osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Ohjelman missiona on vahvistaa itäisen Suomen taloudellista kilpailukykyä sekä vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena.

5 ITÄ-SUOMEN YHTEISIÄ HAASTEITA 1. Globalisaatioon vastaaminen kilpailu tapahtuu innovaatioilla luovuus korostuu verkostomaisen toimintatavan yleistyminen vuorovaikutustaito korostuu kansainvälinen liiketoimintaosaaminen korostuu 2. Väestön vähenemiseen ja ikärakenteen vanhenemiseen vastaaminen uusia toimintamalleja tarvitaan -> innovaatiot (prosessit, toimintamallit) 3. Kunta- ja aluetalouden kantokyvyn ongelmat rahoituksellisesti kestävät toimintamallit -> innovaatioita palveluprosesseihin

6 OHJELMAN SISÄLTÖ Alueen kolme kriittistä menestystekijäryhmää: 1. Globaali kilpailukyky: elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä 2. Elinympäristön vetovoima 3. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky horisontaalisena teemana kansainvälistyminen ja erityisesti Venäjän läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet Politiikkaohjelma rakentuu T = toimintamalleista M = makrohanke-esityksistä

7 OHJELMAN TOIMEENPANO GLOBAALI TALOUS TULEVAISUUDEN KLUSTERIT OSAAMISEN INSTITUUTIOT YRITYKSET VÄLITTÄJÄ- ORGANISAATIOT OSAAMISTARPEET ITÄISEN SUOMEN KEHITYS ITÄ-SUOMEN VÄESTÖ Innovaatiorakenteet, kansainvälistyminen, Venäjä, luonto- ja kulttuuriympäristö, liikenneja tietoliikenneyhteydet, elinkeinot, etä- ja joustotyö, osaavan työvoiman pula, maahanmuuttajat, uudet palvelutuotannon mallit. asiaosaaminen asiakasosaaminen strateginen osaaminen osaamisstrategiat, investoinnit yrityksiin ja osaamiseen Ohjelman toteutus käynnistetty 2005 lopulla -> hankekohtaiset valmisteluvastuut maakunnittain Ohjelmajohtajan tehtävänä: Itä-Suomi ohjelman toteuttamisen koordinointi makrohankevalmistelun koordinointi ja tukeminen Itä-Suomen neuvottelukunnan avustaminen ohjausryhmänä maakuntajohtajat Toteutuvat makrohankkeet rahoitetaan eri lähteistä: valtion budjetti, EUohjelmat ja erillisohjelmat

8 ITÄ-SUOMI YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIT Itä-Suomen suuralueelta puuttuvat yhteiset organisaatiorakenteet -> yhteistyö on rakennettava yhteisille intresseille Toimintamalli Itä-Suomen yhteistyössä tulee vahvistaa: 1) alueen keskeisten toimijoiden ja toimintaympäristöjen kilpailukykyä ja keskinäistä työnjakoa valikoiduilla yhteisillä ohjelmilla (yliopistot, yritykset, osaamiskeskittymät ja aluekeskukset) sekä 2) koko alueen ulkoista asemaa ja sisäisiä aidosti toiminnallisia yhteyksiä ts. maakuntaa laajempaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä 3) edistää strategisesti valikoitua yhteistyötä sekä kaikkien maakuntien poliittista tukea kunkin maakunnan kärkihankkeille (Itä-Suomen neuvottelukunta)

9 KEHITTÄJÄVERKOSTOJEN VAHVISTAMINEN Makrohankkeen käynnistämisen ehtona on riittävän laaja ja yhteistyökykyinen kehittäjäverkosto (sosiaalinen pääoma) Toimeenpanoon liittyy siten toimijatason olemassa olevien verkostojen vahvistaminen ja linkittäminen (verkostojohtaminen): Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö verkostot ja keskinäinen yhteistyö Teknologiakeskusten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöverkosto Ohjelmaperustan vahvistaminen: esim. Itä- Suomen bioenergiaohjelma ja Itä-Suomen innovaatiostrategia

10 MAKROHANKEET Makrohankkeilla ymmärretään aitoja itäsuomalaisia yhteistyöhankkeita: jotka perustuvat eri maakuntien relevanttien toimijoiden muodostamaan yhteistoimintakykyiseen verkostoon (kehittäjäverkosto) joissa ilmenee yhteinen tahtotila toteuttaa Itä-Suomen kehityksen kannalta merkittävä kehittämistoimenpide ja jonka vaikuttavuus suurelta osin rakentuu yhteistyön mahdollistamalle lisäarvolle. Makrohankkeissa edellytetään vähintään kolmen, mutta mieluiten kaikkien maakuntien ao. toiminnan rahoittajien hyväksyntää. Itä-Suomi ohjelmaan sisältyi alun perin 14 makrohanke-esitystä

11 HANKETILANNE Hankkeena tai toimintana käynnistyneet: M1a, EastWood (IS-EAKR) M2a, Bioenergiaohjelma M2b, Idän kaari yhteistyö M3, Liiketoimintaosaamisen tutkijaverkosto M5, Finnish-Russian Cross-border university (OPM) M7, Strategiset liikennehankkeet M9, East Side Story (IS-ESR) M10-12, Hyvinvointialan makrohankkeiden pilottivaiheet (IS-innov.toimet) M14, Maahanmuuttopolitiikan pilottialue (IS-ESR)

12 HANKETILANNE Hankkeena tai toimintana jatkovalmistelussa: M2a, Bioenergia; osaamisen vienti wenet M2c, Luovan talouden kehittämisohjelma M8, Venäjän kielen aseman vahvistaminen

13 1. KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ Esitetyn politiikkaohjelman tavoitteena on vastata kahteen Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään haasteeseen. Ensiksi, aluetalouksien keskeisillä aloilla on suuntauduttava korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin, jalostusasteen nostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Toiseksi, nousevilla uusilla aloilla on oltava alusta asti mukana. Vain kansainvälistyminen ja yrittäjyys voivat pelastaa itäisen Suomen. Alueen osaamistasoa on nostettava. Vain se turvaa kansainvälisen kilpailukyvyn. Tavoitteena on, että niin yritykset kuin korkeakoulut ja muut ns. innovaatiojärjestelmät saavuttavat kansainvälisen tason. Liikkeelle on lähdettävä jo Itä-Suomen peruskouluista ja lukioista, joiden opetusohjelmaan on saatava yrittäjyyskasvatus, tiede- ja teknologiakasvatus ja monikulttuurisuuskasvatus.

14 M1a. Metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Toteuttaa makrohanketta ja jatkaa PuuSuomi ohjelmaa Itä-Suomessa Käynnistynyt MISET Oy:n vetämänä verkostohankkeena EASTWOOD Itäsuomalainen puualan kasvuohjelma Asiakkaat Maakunnalliset kasvuohjelmat T & K Koulutus Liiketoimintaosaaminen Kansainvälistyminen Verkostoosaaminen Asumisen osaamiskeskus, PUUSUOMI ohjelma Osaajien saatavuuden turvaaminen Valtioneuvoston elinkeinopoliittinen ohjelma

15 M1b. Elintarvikesektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta hankesuunnitelma KALA RIISTA MARJAT SIENET YRTIT Tavoitteena elintarvikealan kasvu- ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittäminen; Segmentit: kala ja riista; marjat, sienet ja yrtit; lähi- ja luomuruoka Hankkeita toteutuu maakunnissa; ei ylimaakunnallisesti LÄHI- JA LUOMURUOKA

16 M2a. Bioenergia Valmistunut Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015 Kestävän energiantuotannon edelleen laajentaminen Itä-Suomessa Bioenergiakoulutuksen, -tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Itäsuomalaisen bioenergiateknologian, -osaamisen ja toimintamallien kehittäminen ja vienti; Uusia koulutusohjelmia käynnistyy syksyllä 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan tekn. yliopistossa Valmistumassa ylimaakunnallinen hanke; EAKR-hakuun

17 M2b. Idän kaari: mittaustekniikka, optiikka ja sensoritekniikka Tavoitteena alan osaamiskeskittymän muodostuminen Oulun, Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja VTT:n yksiköiden konsortiosta Toimintaa ohjaa yhteinen johtoryhmä Tutkimussuunnitteluryhmä aloittanut toukokuussa Jäsenet: Prof. Kai Peiponen, FT Jukka Räty, TkT Erkki Alarousu, FT Sami Siikanen, FT Ervin Nippolainen ja TkT Jouni Tornberg. Idän kaaren hankekoordinaattorina Jouni Tornberg Measurepolis osaamiskeskusohjelma, jossa Idän kaareen on suunnitteluresursseja Ensimmäinen yhteinen puiteohjelmahakemus on jätetty 2008 alkuvuodesta

18 M3. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto Vetovastuu HKKK, Pienyrityskeskus, Mikkeli, prof. M. Virtanen Toteutunut hanke: Liiketoimintaosaaminen, innovatiivisuus ja yritysten kasvu ja menestys Itä- Suomessa Itä-Suomen yrittäjyyden tutkija-verkosto hanke on käynnistynyt: uusi rahoitushakemus valmisteilla ITÄ-SUOMEN YRITTÄJYYDEN TUTKIJAVERKOSTO: Tutkimuksen aihealueet YRITTÄJÄVAL- MIUDET SIEMEN VAIHE Arvot ja asenteet Yrittäjyysintentiot Motivaatio Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen YRITTÄJÄVAL- MIUDET STARTTIVAIHE Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit Yrittäjyyden teoriat YRITTÄJYYS KASVU Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit YRITTÄJYYS KYPSYYS Innovaatiot ja osaamisen kaupallistaminen Osaamisintensiiviset yritykset ja palvelut (KIBS) YRITTÄJYYS VAKAUS Kasvu- ja kv.strategiat ja kasvun johtaminen Tapayrittäjyys Liiketoiminnan suunnittelu Yrittäjyysrahoitus, Venture capital Strategiat ja johtaminen, yrityksen menestys Innovaatiojärjestelmät, Alueellinen kehittäminen Verkoston toiminta-ajatuksena on luoda Itä-Suomen yliopisto- ja korkeakouluyksiköihin yrittäjyyden tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen alueelle kansainvälisesti kilpailukykyinen yrittäjyystutkijoiden joukko tehostamalla yrittäjyyden poikkitieteellistä tutkimustoimintaa ja lisäämällä yrittäjyyden jatkotutkintojen määrää Itä-Suomen alueella.

19 M5. Finnish-Russian Cross-Border University Vetovastuu Joensuun yliopisto (Liisa Tahvanainen) The Finnish-Russian Cross-Border University CBU on suomalaisvenäläinen projekti, jossa molempien maiden yliopistot tarjoavat yhteisiä maisteriohjelmia eri opintoaloilla. Suomalaisista yliopistoista projektiin osallistuvat Joensuun, Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Venäläisistä yliopistoista mukana ovat Pietarin ja Petroskoin valtionyliopistot, Pietarin teknillinen valtionyliopisto sekä Pietarin eurooppalainen yliopisto. yhteiset maisteriohjelmat Suomen ja Venäjän välillä kuudella eri tieteenalalla käynnistyneet syksynä 2007 kauppa ja hallinto, metsätiede ja ympäristötekniikka, historia, informaatioteknologia, kansainvälinen politiikka sekä kansanterveystiede Jatkohanke OPM käynnissä Mahdollisuutena kilpailukykyiset maisteriohjelmat kansainvälisille koulutusmarkkinoille

20 2. VETOVOIMAINEN ELINYMPÄRISTÖ JA TOIMIVA INFRASTRUKTUURI Itäsuomalaisen ihmisen asuinympäristössä yhdistyy usein kaupunkimaisuus ja luonnonläheisyys, ja se on selkeä itäsuomalainen vahvuus Tulevaisuudessa Itä-Suomen kilpailukyky riippuu paljolti kaupunkikeskuksista, joista on kehitettävä kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja joilla on oltava hyvät yhteydet lähialueen metropoleihin Etä- ja joustotyö voivat tukea maaseudun työllisyyttä Alueen ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriarvot on säilytettävä Kansainvälistä vetovoimaa, Lakeland-imagoa, tulee vahvistaa

21 M6. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi Vetovastuu Metsähallitus tavoitteena Suomen (YM) esitys maailmanperintökomitealle Maakuntahallitusten (E-S, P-K, E- K) kannanotot v hankkeesta Ympäristöministeriölle -> YM:ltä ei päätöstä Lakeland yhteismarkkinointi on ry:n toteuttamana loppunut -> siirrytty maakunnittaiseen kv. markkinointiin! Maailmanperintöhankkeen matkailullinen hyödyntäminen on suunniteltiin toteutettavaksi matkailun osaamiskeskusohjelman kautta

22 M7. Strategiset liikennehankkeet Taustatyönä Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat 2030 raportti (Kuva) Neuvottelukunnan kuusi strategista tavoitetta Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava Maantieverkon päärungon muodostavien valtateiden 5 ja 6 sekä niitä vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Alemmanasteisen tieverkon sekä vähäliikenteisen rataverkon ylläpitoon ja parantamiseen on turvattava riittävä rahoitus Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenne sekä erityisesti matkaketjut on saatava sujuviksi Kansainvälisen rajaliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettava

23 M8. Venäjän kielen aseman vahvistaminen kouluissa Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on venäjän kielen opetuksen lisääminen elinkeinoelämän (matkailun) sekä maahanmuuttajien tarpeisiin. Konkreetteina toimintamalleina: 1. Itä-Suomen koulun vahvistaminen ja edelleen kehittäminen tai venäjänkielisen opetuksen integrointi kansainvälisiin kouluihin, 2. Kokeilu, jossa venäjä voi korvata pakollisen ruotsin. M8 -makrohankkeen esiselvitysvaihe on toteutunut 2007 Etelä-Karjalan vetovastuulla toteuttajana Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Makrohankkeen valmistelu on käynnissä

24 M9. East Side Story tapahtumamatkailun kehittäminen Vetovastuu Joensuun yliopisto, Savonlinna; Toteutunut 2007 hanke kulttuuritapahtumien alueellisten vaikutusten arvioimiseksi ja mittaamiseksi; jatkuu suunniteltua suppeampana tavoitteena verkottaa Itä-Suomen kulttuurimatkailutapahtumat yhteistyöhön hankekokonaisuudella Kattohanke Kansainväl. tapahtumien hanke Kans. ja alueell. tapaht. hankkeet e-liiketoiminnan kehittäminen

25 3. UUDISTUMISKYKYINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA Väestön vanheneminen on kova haaste itäisen Suomen kunnille ja niiden hyvinvointipalveluille Kunnallista palvelutuotantoa on koottava nykyistä vahvempiin, seutukunnallisiin tai maakunnallisiin yksiköihin Hyvinvointiyhteiskunnan on pakko uudistua. Uudistuminen on myös mahdollisuus, sillä samalla on mahdollisuus uusia toimintatapoja ja kehittää palvelumalleja ja - tuotteita, joilla on kysyntää myös Itä-Suomen ulkopuolella

26 M10. Väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet Käynnistyshanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa: HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET MALLIT ITÄ-SUOMEN IKÄÄNTYVILLE Hyvinvointipalvelujen uusia malleja kehittävä hanke on neljän maakunnan yhteishanke, jota koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Osahankkeina mukana ovat: Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi (Kainuu). Varhainen Mukaantulo (Pohjois-Savo) ja Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa (Etelä-Savo). Yhteishankkeen tavoitteena on vastata ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen uusilla monitoimijuuteen ja -tuottajuuteen perustuvilla ratkaisuilla. Hankkeessa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja ja tietotekniikan käyttösovelluksia unohtamatta sosiaalisten innovaatioiden esiin nostamista. Hankkeen tavoitteena on synnyttää itäsuomalainen toimijaverkosto hyvien käytäntöjen ja toimivien palvelutuotteiden levittämiseksi itäisen Suomen alueella.

27 M11. Terveyden edistämisen toteutus ja myynti Vetovastuu Kainuun maakunta -kuntayhtymä M11-tavoite: sairastavuuden (ja sen kustannusten) ennaltaehkäiseminen toteutunut pilottihankkeella (Itä- Suomen innovatiiviset toimet ohjelmasta) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Hanke kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välillä. Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Mallintaa, tuotteistaa ja jalkauttaa Itä- Suomen alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa pilottihankkeet. Perustettu käytännepankki. 1. Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 2. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä

28 M12. Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Vetovastuu Ylä-Savon kehitys Oy Tavoite hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Itä-Suomessa Pilottihanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa hankkeistetaan toimijoiden yhteisen jatkovalmistelun kautta; kehitysyhtiöllä vastuu hyvinvointiyrittäjyyden käytännön kehittämisestä (mahd. yhteisenä mallina ns. kasvuohjelmat) COOP - TOIMIVAT PALVELUPROSESSIT Hankkeella selkiytetään tuottaja-tilaaja-markkinoita, parannetaan julkisten toimijoiden sekä yritysten verkostoitumista sekä lisätään tuotekehitys-, kilpailutus- ja osto-osaamista. Hanke tuottaa toimintamallin ja tuotteistusohjelman kaikille hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittäjätahoille Tavoitteena on saada palveluille selkeät laatukriteerit ja toisaalta saattaa näiden tuottamiseen tarvittavat todelliset laatu- ja kustannustekijät näkyviin. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön toimintamalli ja teoria ja käytäntö käsikirja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi ja tuottamiseksi.

29 M13. Hyvinvointiteknologian osaaminen ja vienti Tavoitteena hyvinvointiteknologian osaamisen ja tuotekokonaisuuksien vienti Itsenäisen suoriutumisen innovaatiotoiminnan organisointi Itä-Suomen yliopisto- ja ammattikorkea-kouluverkostossa alan huippuyksiköksi Hankehakemus kariutui 2007

30 M14. Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Vetovastuu Etelä-Savon TE-keskus Keväällä 2008 käynnistynyt itäsuomalainen ESR-hanke, jolla Itä- Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään ja laajennetaan tavoitteellisesti hankkeeseen osallistuu Itä-Suomen lisäksi koko Kaakkois-Suomi

31 LISÄTIETOJA Ohjelmajohtaja Pentti Malinen Itä-Suomi ohjelma Linnankatu 18 A Kajaani p suomi.fi/alueportaali/www/fi/muu_yhteistyo/ita- Suomi_ohjelma/index.php

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous 30.-31.8.2016, Kokkola Maakuntauudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Rovaniemen kaupunki Kokouskutsu 1 (8) Aika 17.03.2017, klo 13:30 Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Käsiteltävät asiat 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot