Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne Pentti Malinen Ohjelmajohtaja
|
|
- Eeva-Kaarina Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne 2008 Pentti Malinen Ohjelmajohtaja
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Itä-Suomi ohjelma ja sen sisältö Ohjelman toimeenpano Makrohanke-esitykset ja niiden tämän hetkinen tilanne ( ) Yhteystiedot
3 ITÄ-SUOMEN SUURET TULEVAISUUDEN KYSYMYKSET ASIANTUNTIJARYHMÄ Itä-Suomi ohjelman laatinut Itä-Suomen neuvottelukunnan vuoden 2003 lopulla asettama tulevaisuustyöryhmä Ryhmän tavoitteena oli hakea rajallinen määrä sellaisia makrohankkeita ja toimintamalleja, joilla voidaan merkittävästi vauhdittaa Itäisen Suomen myönteistä kehitystä suhteessa muihin valtakunnanosiin. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut asiantuntijaohjelma työryhmän kokoonpano Triple Helix mallinen Linjaukset ja toimenpide-esitykset tähtäävät tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ETELÄ-KARJALA Markku Lukka Jussi Ranta Riitta Uosukainen ETELÄ-SAVO Pirjo Siiskonen Hannu Savisalo Jouni Backman KAINUU Pentti Malinen Timo Leppänen Paula Lehtomäki POHJOIS-KARJALA Perttu Vartiainen, puh.joht. Elli Aaltonen Pekka Ravi POHJOIS-SAVO Timo Sneck Hannu Janhunen Mirja Ryynänen Projektin johtaja Eija Pääkkö
4 ITÄ-SUOMI OHJELMAN VISIO JA MISSIO Visio (2015) Itä-Suomi on globaalisti kilpailukyinen ja avautuva osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Ohjelman missiona on vahvistaa itäisen Suomen taloudellista kilpailukykyä sekä vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena.
5 ITÄ-SUOMEN YHTEISIÄ HAASTEITA 1. Globalisaatioon vastaaminen kilpailu tapahtuu innovaatioilla luovuus korostuu verkostomaisen toimintatavan yleistyminen vuorovaikutustaito korostuu kansainvälinen liiketoimintaosaaminen korostuu 2. Väestön vähenemiseen ja ikärakenteen vanhenemiseen vastaaminen uusia toimintamalleja tarvitaan -> innovaatiot (prosessit, toimintamallit) 3. Kunta- ja aluetalouden kantokyvyn ongelmat rahoituksellisesti kestävät toimintamallit -> innovaatioita palveluprosesseihin
6 OHJELMAN SISÄLTÖ Alueen kolme kriittistä menestystekijäryhmää: 1. Globaali kilpailukyky: elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä 2. Elinympäristön vetovoima 3. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky horisontaalisena teemana kansainvälistyminen ja erityisesti Venäjän läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet Politiikkaohjelma rakentuu T = toimintamalleista M = makrohanke-esityksistä
7 OHJELMAN TOIMEENPANO GLOBAALI TALOUS TULEVAISUUDEN KLUSTERIT OSAAMISEN INSTITUUTIOT YRITYKSET VÄLITTÄJÄ- ORGANISAATIOT OSAAMISTARPEET ITÄISEN SUOMEN KEHITYS ITÄ-SUOMEN VÄESTÖ Innovaatiorakenteet, kansainvälistyminen, Venäjä, luonto- ja kulttuuriympäristö, liikenneja tietoliikenneyhteydet, elinkeinot, etä- ja joustotyö, osaavan työvoiman pula, maahanmuuttajat, uudet palvelutuotannon mallit. asiaosaaminen asiakasosaaminen strateginen osaaminen osaamisstrategiat, investoinnit yrityksiin ja osaamiseen Ohjelman toteutus käynnistetty 2005 lopulla -> hankekohtaiset valmisteluvastuut maakunnittain Ohjelmajohtajan tehtävänä: Itä-Suomi ohjelman toteuttamisen koordinointi makrohankevalmistelun koordinointi ja tukeminen Itä-Suomen neuvottelukunnan avustaminen ohjausryhmänä maakuntajohtajat Toteutuvat makrohankkeet rahoitetaan eri lähteistä: valtion budjetti, EUohjelmat ja erillisohjelmat
8 ITÄ-SUOMI YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIT Itä-Suomen suuralueelta puuttuvat yhteiset organisaatiorakenteet -> yhteistyö on rakennettava yhteisille intresseille Toimintamalli Itä-Suomen yhteistyössä tulee vahvistaa: 1) alueen keskeisten toimijoiden ja toimintaympäristöjen kilpailukykyä ja keskinäistä työnjakoa valikoiduilla yhteisillä ohjelmilla (yliopistot, yritykset, osaamiskeskittymät ja aluekeskukset) sekä 2) koko alueen ulkoista asemaa ja sisäisiä aidosti toiminnallisia yhteyksiä ts. maakuntaa laajempaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä 3) edistää strategisesti valikoitua yhteistyötä sekä kaikkien maakuntien poliittista tukea kunkin maakunnan kärkihankkeille (Itä-Suomen neuvottelukunta)
9 KEHITTÄJÄVERKOSTOJEN VAHVISTAMINEN Makrohankkeen käynnistämisen ehtona on riittävän laaja ja yhteistyökykyinen kehittäjäverkosto (sosiaalinen pääoma) Toimeenpanoon liittyy siten toimijatason olemassa olevien verkostojen vahvistaminen ja linkittäminen (verkostojohtaminen): Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö verkostot ja keskinäinen yhteistyö Teknologiakeskusten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöverkosto Ohjelmaperustan vahvistaminen: esim. Itä- Suomen bioenergiaohjelma ja Itä-Suomen innovaatiostrategia
10 MAKROHANKEET Makrohankkeilla ymmärretään aitoja itäsuomalaisia yhteistyöhankkeita: jotka perustuvat eri maakuntien relevanttien toimijoiden muodostamaan yhteistoimintakykyiseen verkostoon (kehittäjäverkosto) joissa ilmenee yhteinen tahtotila toteuttaa Itä-Suomen kehityksen kannalta merkittävä kehittämistoimenpide ja jonka vaikuttavuus suurelta osin rakentuu yhteistyön mahdollistamalle lisäarvolle. Makrohankkeissa edellytetään vähintään kolmen, mutta mieluiten kaikkien maakuntien ao. toiminnan rahoittajien hyväksyntää. Itä-Suomi ohjelmaan sisältyi alun perin 14 makrohanke-esitystä
11 HANKETILANNE Hankkeena tai toimintana käynnistyneet: M1a, EastWood (IS-EAKR) M2a, Bioenergiaohjelma M2b, Idän kaari yhteistyö M3, Liiketoimintaosaamisen tutkijaverkosto M5, Finnish-Russian Cross-border university (OPM) M7, Strategiset liikennehankkeet M9, East Side Story (IS-ESR) M10-12, Hyvinvointialan makrohankkeiden pilottivaiheet (IS-innov.toimet) M14, Maahanmuuttopolitiikan pilottialue (IS-ESR)
12 HANKETILANNE Hankkeena tai toimintana jatkovalmistelussa: M2a, Bioenergia; osaamisen vienti wenet M2c, Luovan talouden kehittämisohjelma M8, Venäjän kielen aseman vahvistaminen
13 1. KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ Esitetyn politiikkaohjelman tavoitteena on vastata kahteen Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään haasteeseen. Ensiksi, aluetalouksien keskeisillä aloilla on suuntauduttava korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin, jalostusasteen nostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Toiseksi, nousevilla uusilla aloilla on oltava alusta asti mukana. Vain kansainvälistyminen ja yrittäjyys voivat pelastaa itäisen Suomen. Alueen osaamistasoa on nostettava. Vain se turvaa kansainvälisen kilpailukyvyn. Tavoitteena on, että niin yritykset kuin korkeakoulut ja muut ns. innovaatiojärjestelmät saavuttavat kansainvälisen tason. Liikkeelle on lähdettävä jo Itä-Suomen peruskouluista ja lukioista, joiden opetusohjelmaan on saatava yrittäjyyskasvatus, tiede- ja teknologiakasvatus ja monikulttuurisuuskasvatus.
14 M1a. Metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Toteuttaa makrohanketta ja jatkaa PuuSuomi ohjelmaa Itä-Suomessa Käynnistynyt MISET Oy:n vetämänä verkostohankkeena EASTWOOD Itäsuomalainen puualan kasvuohjelma Asiakkaat Maakunnalliset kasvuohjelmat T & K Koulutus Liiketoimintaosaaminen Kansainvälistyminen Verkostoosaaminen Asumisen osaamiskeskus, PUUSUOMI ohjelma Osaajien saatavuuden turvaaminen Valtioneuvoston elinkeinopoliittinen ohjelma
15 M1b. Elintarvikesektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta hankesuunnitelma KALA RIISTA MARJAT SIENET YRTIT Tavoitteena elintarvikealan kasvu- ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittäminen; Segmentit: kala ja riista; marjat, sienet ja yrtit; lähi- ja luomuruoka Hankkeita toteutuu maakunnissa; ei ylimaakunnallisesti LÄHI- JA LUOMURUOKA
16 M2a. Bioenergia Valmistunut Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015 Kestävän energiantuotannon edelleen laajentaminen Itä-Suomessa Bioenergiakoulutuksen, -tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Itäsuomalaisen bioenergiateknologian, -osaamisen ja toimintamallien kehittäminen ja vienti; Uusia koulutusohjelmia käynnistyy syksyllä 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan tekn. yliopistossa Valmistumassa ylimaakunnallinen hanke; EAKR-hakuun
17 M2b. Idän kaari: mittaustekniikka, optiikka ja sensoritekniikka Tavoitteena alan osaamiskeskittymän muodostuminen Oulun, Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja VTT:n yksiköiden konsortiosta Toimintaa ohjaa yhteinen johtoryhmä Tutkimussuunnitteluryhmä aloittanut toukokuussa Jäsenet: Prof. Kai Peiponen, FT Jukka Räty, TkT Erkki Alarousu, FT Sami Siikanen, FT Ervin Nippolainen ja TkT Jouni Tornberg. Idän kaaren hankekoordinaattorina Jouni Tornberg Measurepolis osaamiskeskusohjelma, jossa Idän kaareen on suunnitteluresursseja Ensimmäinen yhteinen puiteohjelmahakemus on jätetty 2008 alkuvuodesta
18 M3. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto Vetovastuu HKKK, Pienyrityskeskus, Mikkeli, prof. M. Virtanen Toteutunut hanke: Liiketoimintaosaaminen, innovatiivisuus ja yritysten kasvu ja menestys Itä- Suomessa Itä-Suomen yrittäjyyden tutkija-verkosto hanke on käynnistynyt: uusi rahoitushakemus valmisteilla ITÄ-SUOMEN YRITTÄJYYDEN TUTKIJAVERKOSTO: Tutkimuksen aihealueet YRITTÄJÄVAL- MIUDET SIEMEN VAIHE Arvot ja asenteet Yrittäjyysintentiot Motivaatio Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen YRITTÄJÄVAL- MIUDET STARTTIVAIHE Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit Yrittäjyyden teoriat YRITTÄJYYS KASVU Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit YRITTÄJYYS KYPSYYS Innovaatiot ja osaamisen kaupallistaminen Osaamisintensiiviset yritykset ja palvelut (KIBS) YRITTÄJYYS VAKAUS Kasvu- ja kv.strategiat ja kasvun johtaminen Tapayrittäjyys Liiketoiminnan suunnittelu Yrittäjyysrahoitus, Venture capital Strategiat ja johtaminen, yrityksen menestys Innovaatiojärjestelmät, Alueellinen kehittäminen Verkoston toiminta-ajatuksena on luoda Itä-Suomen yliopisto- ja korkeakouluyksiköihin yrittäjyyden tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen alueelle kansainvälisesti kilpailukykyinen yrittäjyystutkijoiden joukko tehostamalla yrittäjyyden poikkitieteellistä tutkimustoimintaa ja lisäämällä yrittäjyyden jatkotutkintojen määrää Itä-Suomen alueella.
19 M5. Finnish-Russian Cross-Border University Vetovastuu Joensuun yliopisto (Liisa Tahvanainen) The Finnish-Russian Cross-Border University CBU on suomalaisvenäläinen projekti, jossa molempien maiden yliopistot tarjoavat yhteisiä maisteriohjelmia eri opintoaloilla. Suomalaisista yliopistoista projektiin osallistuvat Joensuun, Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Venäläisistä yliopistoista mukana ovat Pietarin ja Petroskoin valtionyliopistot, Pietarin teknillinen valtionyliopisto sekä Pietarin eurooppalainen yliopisto. yhteiset maisteriohjelmat Suomen ja Venäjän välillä kuudella eri tieteenalalla käynnistyneet syksynä 2007 kauppa ja hallinto, metsätiede ja ympäristötekniikka, historia, informaatioteknologia, kansainvälinen politiikka sekä kansanterveystiede Jatkohanke OPM käynnissä Mahdollisuutena kilpailukykyiset maisteriohjelmat kansainvälisille koulutusmarkkinoille
20 2. VETOVOIMAINEN ELINYMPÄRISTÖ JA TOIMIVA INFRASTRUKTUURI Itäsuomalaisen ihmisen asuinympäristössä yhdistyy usein kaupunkimaisuus ja luonnonläheisyys, ja se on selkeä itäsuomalainen vahvuus Tulevaisuudessa Itä-Suomen kilpailukyky riippuu paljolti kaupunkikeskuksista, joista on kehitettävä kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja joilla on oltava hyvät yhteydet lähialueen metropoleihin Etä- ja joustotyö voivat tukea maaseudun työllisyyttä Alueen ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriarvot on säilytettävä Kansainvälistä vetovoimaa, Lakeland-imagoa, tulee vahvistaa
21 M6. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi Vetovastuu Metsähallitus tavoitteena Suomen (YM) esitys maailmanperintökomitealle Maakuntahallitusten (E-S, P-K, E- K) kannanotot v hankkeesta Ympäristöministeriölle -> YM:ltä ei päätöstä Lakeland yhteismarkkinointi on ry:n toteuttamana loppunut -> siirrytty maakunnittaiseen kv. markkinointiin! Maailmanperintöhankkeen matkailullinen hyödyntäminen on suunniteltiin toteutettavaksi matkailun osaamiskeskusohjelman kautta
22 M7. Strategiset liikennehankkeet Taustatyönä Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat 2030 raportti (Kuva) Neuvottelukunnan kuusi strategista tavoitetta Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava Maantieverkon päärungon muodostavien valtateiden 5 ja 6 sekä niitä vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Alemmanasteisen tieverkon sekä vähäliikenteisen rataverkon ylläpitoon ja parantamiseen on turvattava riittävä rahoitus Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenne sekä erityisesti matkaketjut on saatava sujuviksi Kansainvälisen rajaliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettava
23 M8. Venäjän kielen aseman vahvistaminen kouluissa Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on venäjän kielen opetuksen lisääminen elinkeinoelämän (matkailun) sekä maahanmuuttajien tarpeisiin. Konkreetteina toimintamalleina: 1. Itä-Suomen koulun vahvistaminen ja edelleen kehittäminen tai venäjänkielisen opetuksen integrointi kansainvälisiin kouluihin, 2. Kokeilu, jossa venäjä voi korvata pakollisen ruotsin. M8 -makrohankkeen esiselvitysvaihe on toteutunut 2007 Etelä-Karjalan vetovastuulla toteuttajana Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Makrohankkeen valmistelu on käynnissä
24 M9. East Side Story tapahtumamatkailun kehittäminen Vetovastuu Joensuun yliopisto, Savonlinna; Toteutunut 2007 hanke kulttuuritapahtumien alueellisten vaikutusten arvioimiseksi ja mittaamiseksi; jatkuu suunniteltua suppeampana tavoitteena verkottaa Itä-Suomen kulttuurimatkailutapahtumat yhteistyöhön hankekokonaisuudella Kattohanke Kansainväl. tapahtumien hanke Kans. ja alueell. tapaht. hankkeet e-liiketoiminnan kehittäminen
25 3. UUDISTUMISKYKYINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA Väestön vanheneminen on kova haaste itäisen Suomen kunnille ja niiden hyvinvointipalveluille Kunnallista palvelutuotantoa on koottava nykyistä vahvempiin, seutukunnallisiin tai maakunnallisiin yksiköihin Hyvinvointiyhteiskunnan on pakko uudistua. Uudistuminen on myös mahdollisuus, sillä samalla on mahdollisuus uusia toimintatapoja ja kehittää palvelumalleja ja - tuotteita, joilla on kysyntää myös Itä-Suomen ulkopuolella
26 M10. Väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet Käynnistyshanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa: HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET MALLIT ITÄ-SUOMEN IKÄÄNTYVILLE Hyvinvointipalvelujen uusia malleja kehittävä hanke on neljän maakunnan yhteishanke, jota koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Osahankkeina mukana ovat: Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi (Kainuu). Varhainen Mukaantulo (Pohjois-Savo) ja Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa (Etelä-Savo). Yhteishankkeen tavoitteena on vastata ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen uusilla monitoimijuuteen ja -tuottajuuteen perustuvilla ratkaisuilla. Hankkeessa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja ja tietotekniikan käyttösovelluksia unohtamatta sosiaalisten innovaatioiden esiin nostamista. Hankkeen tavoitteena on synnyttää itäsuomalainen toimijaverkosto hyvien käytäntöjen ja toimivien palvelutuotteiden levittämiseksi itäisen Suomen alueella.
27 M11. Terveyden edistämisen toteutus ja myynti Vetovastuu Kainuun maakunta -kuntayhtymä M11-tavoite: sairastavuuden (ja sen kustannusten) ennaltaehkäiseminen toteutunut pilottihankkeella (Itä- Suomen innovatiiviset toimet ohjelmasta) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Hanke kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välillä. Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Mallintaa, tuotteistaa ja jalkauttaa Itä- Suomen alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa pilottihankkeet. Perustettu käytännepankki. 1. Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 2. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä
28 M12. Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Vetovastuu Ylä-Savon kehitys Oy Tavoite hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Itä-Suomessa Pilottihanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa hankkeistetaan toimijoiden yhteisen jatkovalmistelun kautta; kehitysyhtiöllä vastuu hyvinvointiyrittäjyyden käytännön kehittämisestä (mahd. yhteisenä mallina ns. kasvuohjelmat) COOP - TOIMIVAT PALVELUPROSESSIT Hankkeella selkiytetään tuottaja-tilaaja-markkinoita, parannetaan julkisten toimijoiden sekä yritysten verkostoitumista sekä lisätään tuotekehitys-, kilpailutus- ja osto-osaamista. Hanke tuottaa toimintamallin ja tuotteistusohjelman kaikille hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittäjätahoille Tavoitteena on saada palveluille selkeät laatukriteerit ja toisaalta saattaa näiden tuottamiseen tarvittavat todelliset laatu- ja kustannustekijät näkyviin. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön toimintamalli ja teoria ja käytäntö käsikirja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi ja tuottamiseksi.
29 M13. Hyvinvointiteknologian osaaminen ja vienti Tavoitteena hyvinvointiteknologian osaamisen ja tuotekokonaisuuksien vienti Itsenäisen suoriutumisen innovaatiotoiminnan organisointi Itä-Suomen yliopisto- ja ammattikorkea-kouluverkostossa alan huippuyksiköksi Hankehakemus kariutui 2007
30 M14. Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Vetovastuu Etelä-Savon TE-keskus Keväällä 2008 käynnistynyt itäsuomalainen ESR-hanke, jolla Itä- Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään ja laajennetaan tavoitteellisesti hankkeeseen osallistuu Itä-Suomen lisäksi koko Kaakkois-Suomi
31 LISÄTIETOJA Ohjelmajohtaja Pentti Malinen Itä-Suomi ohjelma Linnankatu 18 A Kajaani p Pentti.Malinen@kainuu.fi suomi.fi/alueportaali/www/fi/muu_yhteistyo/ita- Suomi_ohjelma/index.php
Itä-Suomi ohjelma/ ohjelmajohtaja ISNK Liite 4 Pentti Malinen ITÄ-SUOMI OHJELMAN TOTEUTUMINEN JA JATKOTOIMENPITEET RAPORTTI 31.01.
Itä-Suomi ohjelma/ ohjelmajohtaja ISNK Liite 4 Pentti Malinen ITÄ-SUOMI OHJELMAN TOTEUTUMINEN JA JATKOTOIMENPITEET RAPORTTI 31.01.2007 1. Taustaksi Itä-Suomi ohjelma koostuu Itä-Suomen suuret tulevaisuuden
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
LisätiedotHyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotIHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotYhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen
Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Sisältö ylimaakunnalliseksi bioenergiahankkeeksi Päivitetty 4.12.2008 9.12.2008 / KK 1 Hankkeen tausta Bioenergia
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotKuntajohdon seminaari
Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotStrategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
LisätiedotKansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala
Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotItä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017
Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotPohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotOpetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä
LisätiedotOsaaminen työllistää
Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotKaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LisätiedotYLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA
YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotKauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana
YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
Lisätiedot