Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne Pentti Malinen Ohjelmajohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne 2008. Pentti Malinen Ohjelmajohtaja 04.09. 2008"

Transkriptio

1 Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne 2008 Pentti Malinen Ohjelmajohtaja

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Itä-Suomi ohjelma ja sen sisältö Ohjelman toimeenpano Makrohanke-esitykset ja niiden tämän hetkinen tilanne ( ) Yhteystiedot

3 ITÄ-SUOMEN SUURET TULEVAISUUDEN KYSYMYKSET ASIANTUNTIJARYHMÄ Itä-Suomi ohjelman laatinut Itä-Suomen neuvottelukunnan vuoden 2003 lopulla asettama tulevaisuustyöryhmä Ryhmän tavoitteena oli hakea rajallinen määrä sellaisia makrohankkeita ja toimintamalleja, joilla voidaan merkittävästi vauhdittaa Itäisen Suomen myönteistä kehitystä suhteessa muihin valtakunnanosiin. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut asiantuntijaohjelma työryhmän kokoonpano Triple Helix mallinen Linjaukset ja toimenpide-esitykset tähtäävät tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ETELÄ-KARJALA Markku Lukka Jussi Ranta Riitta Uosukainen ETELÄ-SAVO Pirjo Siiskonen Hannu Savisalo Jouni Backman KAINUU Pentti Malinen Timo Leppänen Paula Lehtomäki POHJOIS-KARJALA Perttu Vartiainen, puh.joht. Elli Aaltonen Pekka Ravi POHJOIS-SAVO Timo Sneck Hannu Janhunen Mirja Ryynänen Projektin johtaja Eija Pääkkö

4 ITÄ-SUOMI OHJELMAN VISIO JA MISSIO Visio (2015) Itä-Suomi on globaalisti kilpailukyinen ja avautuva osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Ohjelman missiona on vahvistaa itäisen Suomen taloudellista kilpailukykyä sekä vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena.

5 ITÄ-SUOMEN YHTEISIÄ HAASTEITA 1. Globalisaatioon vastaaminen kilpailu tapahtuu innovaatioilla luovuus korostuu verkostomaisen toimintatavan yleistyminen vuorovaikutustaito korostuu kansainvälinen liiketoimintaosaaminen korostuu 2. Väestön vähenemiseen ja ikärakenteen vanhenemiseen vastaaminen uusia toimintamalleja tarvitaan -> innovaatiot (prosessit, toimintamallit) 3. Kunta- ja aluetalouden kantokyvyn ongelmat rahoituksellisesti kestävät toimintamallit -> innovaatioita palveluprosesseihin

6 OHJELMAN SISÄLTÖ Alueen kolme kriittistä menestystekijäryhmää: 1. Globaali kilpailukyky: elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä 2. Elinympäristön vetovoima 3. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky horisontaalisena teemana kansainvälistyminen ja erityisesti Venäjän läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet Politiikkaohjelma rakentuu T = toimintamalleista M = makrohanke-esityksistä

7 OHJELMAN TOIMEENPANO GLOBAALI TALOUS TULEVAISUUDEN KLUSTERIT OSAAMISEN INSTITUUTIOT YRITYKSET VÄLITTÄJÄ- ORGANISAATIOT OSAAMISTARPEET ITÄISEN SUOMEN KEHITYS ITÄ-SUOMEN VÄESTÖ Innovaatiorakenteet, kansainvälistyminen, Venäjä, luonto- ja kulttuuriympäristö, liikenneja tietoliikenneyhteydet, elinkeinot, etä- ja joustotyö, osaavan työvoiman pula, maahanmuuttajat, uudet palvelutuotannon mallit. asiaosaaminen asiakasosaaminen strateginen osaaminen osaamisstrategiat, investoinnit yrityksiin ja osaamiseen Ohjelman toteutus käynnistetty 2005 lopulla -> hankekohtaiset valmisteluvastuut maakunnittain Ohjelmajohtajan tehtävänä: Itä-Suomi ohjelman toteuttamisen koordinointi makrohankevalmistelun koordinointi ja tukeminen Itä-Suomen neuvottelukunnan avustaminen ohjausryhmänä maakuntajohtajat Toteutuvat makrohankkeet rahoitetaan eri lähteistä: valtion budjetti, EUohjelmat ja erillisohjelmat

8 ITÄ-SUOMI YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIT Itä-Suomen suuralueelta puuttuvat yhteiset organisaatiorakenteet -> yhteistyö on rakennettava yhteisille intresseille Toimintamalli Itä-Suomen yhteistyössä tulee vahvistaa: 1) alueen keskeisten toimijoiden ja toimintaympäristöjen kilpailukykyä ja keskinäistä työnjakoa valikoiduilla yhteisillä ohjelmilla (yliopistot, yritykset, osaamiskeskittymät ja aluekeskukset) sekä 2) koko alueen ulkoista asemaa ja sisäisiä aidosti toiminnallisia yhteyksiä ts. maakuntaa laajempaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä 3) edistää strategisesti valikoitua yhteistyötä sekä kaikkien maakuntien poliittista tukea kunkin maakunnan kärkihankkeille (Itä-Suomen neuvottelukunta)

9 KEHITTÄJÄVERKOSTOJEN VAHVISTAMINEN Makrohankkeen käynnistämisen ehtona on riittävän laaja ja yhteistyökykyinen kehittäjäverkosto (sosiaalinen pääoma) Toimeenpanoon liittyy siten toimijatason olemassa olevien verkostojen vahvistaminen ja linkittäminen (verkostojohtaminen): Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö verkostot ja keskinäinen yhteistyö Teknologiakeskusten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöverkosto Ohjelmaperustan vahvistaminen: esim. Itä- Suomen bioenergiaohjelma ja Itä-Suomen innovaatiostrategia

10 MAKROHANKEET Makrohankkeilla ymmärretään aitoja itäsuomalaisia yhteistyöhankkeita: jotka perustuvat eri maakuntien relevanttien toimijoiden muodostamaan yhteistoimintakykyiseen verkostoon (kehittäjäverkosto) joissa ilmenee yhteinen tahtotila toteuttaa Itä-Suomen kehityksen kannalta merkittävä kehittämistoimenpide ja jonka vaikuttavuus suurelta osin rakentuu yhteistyön mahdollistamalle lisäarvolle. Makrohankkeissa edellytetään vähintään kolmen, mutta mieluiten kaikkien maakuntien ao. toiminnan rahoittajien hyväksyntää. Itä-Suomi ohjelmaan sisältyi alun perin 14 makrohanke-esitystä

11 HANKETILANNE Hankkeena tai toimintana käynnistyneet: M1a, EastWood (IS-EAKR) M2a, Bioenergiaohjelma M2b, Idän kaari yhteistyö M3, Liiketoimintaosaamisen tutkijaverkosto M5, Finnish-Russian Cross-border university (OPM) M7, Strategiset liikennehankkeet M9, East Side Story (IS-ESR) M10-12, Hyvinvointialan makrohankkeiden pilottivaiheet (IS-innov.toimet) M14, Maahanmuuttopolitiikan pilottialue (IS-ESR)

12 HANKETILANNE Hankkeena tai toimintana jatkovalmistelussa: M2a, Bioenergia; osaamisen vienti wenet M2c, Luovan talouden kehittämisohjelma M8, Venäjän kielen aseman vahvistaminen

13 1. KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ Esitetyn politiikkaohjelman tavoitteena on vastata kahteen Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään haasteeseen. Ensiksi, aluetalouksien keskeisillä aloilla on suuntauduttava korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin, jalostusasteen nostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Toiseksi, nousevilla uusilla aloilla on oltava alusta asti mukana. Vain kansainvälistyminen ja yrittäjyys voivat pelastaa itäisen Suomen. Alueen osaamistasoa on nostettava. Vain se turvaa kansainvälisen kilpailukyvyn. Tavoitteena on, että niin yritykset kuin korkeakoulut ja muut ns. innovaatiojärjestelmät saavuttavat kansainvälisen tason. Liikkeelle on lähdettävä jo Itä-Suomen peruskouluista ja lukioista, joiden opetusohjelmaan on saatava yrittäjyyskasvatus, tiede- ja teknologiakasvatus ja monikulttuurisuuskasvatus.

14 M1a. Metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Toteuttaa makrohanketta ja jatkaa PuuSuomi ohjelmaa Itä-Suomessa Käynnistynyt MISET Oy:n vetämänä verkostohankkeena EASTWOOD Itäsuomalainen puualan kasvuohjelma Asiakkaat Maakunnalliset kasvuohjelmat T & K Koulutus Liiketoimintaosaaminen Kansainvälistyminen Verkostoosaaminen Asumisen osaamiskeskus, PUUSUOMI ohjelma Osaajien saatavuuden turvaaminen Valtioneuvoston elinkeinopoliittinen ohjelma

15 M1b. Elintarvikesektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta hankesuunnitelma KALA RIISTA MARJAT SIENET YRTIT Tavoitteena elintarvikealan kasvu- ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittäminen; Segmentit: kala ja riista; marjat, sienet ja yrtit; lähi- ja luomuruoka Hankkeita toteutuu maakunnissa; ei ylimaakunnallisesti LÄHI- JA LUOMURUOKA

16 M2a. Bioenergia Valmistunut Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015 Kestävän energiantuotannon edelleen laajentaminen Itä-Suomessa Bioenergiakoulutuksen, -tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Itäsuomalaisen bioenergiateknologian, -osaamisen ja toimintamallien kehittäminen ja vienti; Uusia koulutusohjelmia käynnistyy syksyllä 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan tekn. yliopistossa Valmistumassa ylimaakunnallinen hanke; EAKR-hakuun

17 M2b. Idän kaari: mittaustekniikka, optiikka ja sensoritekniikka Tavoitteena alan osaamiskeskittymän muodostuminen Oulun, Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja VTT:n yksiköiden konsortiosta Toimintaa ohjaa yhteinen johtoryhmä Tutkimussuunnitteluryhmä aloittanut toukokuussa Jäsenet: Prof. Kai Peiponen, FT Jukka Räty, TkT Erkki Alarousu, FT Sami Siikanen, FT Ervin Nippolainen ja TkT Jouni Tornberg. Idän kaaren hankekoordinaattorina Jouni Tornberg Measurepolis osaamiskeskusohjelma, jossa Idän kaareen on suunnitteluresursseja Ensimmäinen yhteinen puiteohjelmahakemus on jätetty 2008 alkuvuodesta

18 M3. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto Vetovastuu HKKK, Pienyrityskeskus, Mikkeli, prof. M. Virtanen Toteutunut hanke: Liiketoimintaosaaminen, innovatiivisuus ja yritysten kasvu ja menestys Itä- Suomessa Itä-Suomen yrittäjyyden tutkija-verkosto hanke on käynnistynyt: uusi rahoitushakemus valmisteilla ITÄ-SUOMEN YRITTÄJYYDEN TUTKIJAVERKOSTO: Tutkimuksen aihealueet YRITTÄJÄVAL- MIUDET SIEMEN VAIHE Arvot ja asenteet Yrittäjyysintentiot Motivaatio Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen YRITTÄJÄVAL- MIUDET STARTTIVAIHE Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit Yrittäjyyden teoriat YRITTÄJYYS KASVU Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit YRITTÄJYYS KYPSYYS Innovaatiot ja osaamisen kaupallistaminen Osaamisintensiiviset yritykset ja palvelut (KIBS) YRITTÄJYYS VAKAUS Kasvu- ja kv.strategiat ja kasvun johtaminen Tapayrittäjyys Liiketoiminnan suunnittelu Yrittäjyysrahoitus, Venture capital Strategiat ja johtaminen, yrityksen menestys Innovaatiojärjestelmät, Alueellinen kehittäminen Verkoston toiminta-ajatuksena on luoda Itä-Suomen yliopisto- ja korkeakouluyksiköihin yrittäjyyden tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen alueelle kansainvälisesti kilpailukykyinen yrittäjyystutkijoiden joukko tehostamalla yrittäjyyden poikkitieteellistä tutkimustoimintaa ja lisäämällä yrittäjyyden jatkotutkintojen määrää Itä-Suomen alueella.

19 M5. Finnish-Russian Cross-Border University Vetovastuu Joensuun yliopisto (Liisa Tahvanainen) The Finnish-Russian Cross-Border University CBU on suomalaisvenäläinen projekti, jossa molempien maiden yliopistot tarjoavat yhteisiä maisteriohjelmia eri opintoaloilla. Suomalaisista yliopistoista projektiin osallistuvat Joensuun, Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Venäläisistä yliopistoista mukana ovat Pietarin ja Petroskoin valtionyliopistot, Pietarin teknillinen valtionyliopisto sekä Pietarin eurooppalainen yliopisto. yhteiset maisteriohjelmat Suomen ja Venäjän välillä kuudella eri tieteenalalla käynnistyneet syksynä 2007 kauppa ja hallinto, metsätiede ja ympäristötekniikka, historia, informaatioteknologia, kansainvälinen politiikka sekä kansanterveystiede Jatkohanke OPM käynnissä Mahdollisuutena kilpailukykyiset maisteriohjelmat kansainvälisille koulutusmarkkinoille

20 2. VETOVOIMAINEN ELINYMPÄRISTÖ JA TOIMIVA INFRASTRUKTUURI Itäsuomalaisen ihmisen asuinympäristössä yhdistyy usein kaupunkimaisuus ja luonnonläheisyys, ja se on selkeä itäsuomalainen vahvuus Tulevaisuudessa Itä-Suomen kilpailukyky riippuu paljolti kaupunkikeskuksista, joista on kehitettävä kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja joilla on oltava hyvät yhteydet lähialueen metropoleihin Etä- ja joustotyö voivat tukea maaseudun työllisyyttä Alueen ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriarvot on säilytettävä Kansainvälistä vetovoimaa, Lakeland-imagoa, tulee vahvistaa

21 M6. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi Vetovastuu Metsähallitus tavoitteena Suomen (YM) esitys maailmanperintökomitealle Maakuntahallitusten (E-S, P-K, E- K) kannanotot v hankkeesta Ympäristöministeriölle -> YM:ltä ei päätöstä Lakeland yhteismarkkinointi on ry:n toteuttamana loppunut -> siirrytty maakunnittaiseen kv. markkinointiin! Maailmanperintöhankkeen matkailullinen hyödyntäminen on suunniteltiin toteutettavaksi matkailun osaamiskeskusohjelman kautta

22 M7. Strategiset liikennehankkeet Taustatyönä Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat 2030 raportti (Kuva) Neuvottelukunnan kuusi strategista tavoitetta Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava Maantieverkon päärungon muodostavien valtateiden 5 ja 6 sekä niitä vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Alemmanasteisen tieverkon sekä vähäliikenteisen rataverkon ylläpitoon ja parantamiseen on turvattava riittävä rahoitus Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenne sekä erityisesti matkaketjut on saatava sujuviksi Kansainvälisen rajaliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettava

23 M8. Venäjän kielen aseman vahvistaminen kouluissa Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on venäjän kielen opetuksen lisääminen elinkeinoelämän (matkailun) sekä maahanmuuttajien tarpeisiin. Konkreetteina toimintamalleina: 1. Itä-Suomen koulun vahvistaminen ja edelleen kehittäminen tai venäjänkielisen opetuksen integrointi kansainvälisiin kouluihin, 2. Kokeilu, jossa venäjä voi korvata pakollisen ruotsin. M8 -makrohankkeen esiselvitysvaihe on toteutunut 2007 Etelä-Karjalan vetovastuulla toteuttajana Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Makrohankkeen valmistelu on käynnissä

24 M9. East Side Story tapahtumamatkailun kehittäminen Vetovastuu Joensuun yliopisto, Savonlinna; Toteutunut 2007 hanke kulttuuritapahtumien alueellisten vaikutusten arvioimiseksi ja mittaamiseksi; jatkuu suunniteltua suppeampana tavoitteena verkottaa Itä-Suomen kulttuurimatkailutapahtumat yhteistyöhön hankekokonaisuudella Kattohanke Kansainväl. tapahtumien hanke Kans. ja alueell. tapaht. hankkeet e-liiketoiminnan kehittäminen

25 3. UUDISTUMISKYKYINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA Väestön vanheneminen on kova haaste itäisen Suomen kunnille ja niiden hyvinvointipalveluille Kunnallista palvelutuotantoa on koottava nykyistä vahvempiin, seutukunnallisiin tai maakunnallisiin yksiköihin Hyvinvointiyhteiskunnan on pakko uudistua. Uudistuminen on myös mahdollisuus, sillä samalla on mahdollisuus uusia toimintatapoja ja kehittää palvelumalleja ja - tuotteita, joilla on kysyntää myös Itä-Suomen ulkopuolella

26 M10. Väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet Käynnistyshanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa: HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET MALLIT ITÄ-SUOMEN IKÄÄNTYVILLE Hyvinvointipalvelujen uusia malleja kehittävä hanke on neljän maakunnan yhteishanke, jota koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Osahankkeina mukana ovat: Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi (Kainuu). Varhainen Mukaantulo (Pohjois-Savo) ja Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa (Etelä-Savo). Yhteishankkeen tavoitteena on vastata ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen uusilla monitoimijuuteen ja -tuottajuuteen perustuvilla ratkaisuilla. Hankkeessa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja ja tietotekniikan käyttösovelluksia unohtamatta sosiaalisten innovaatioiden esiin nostamista. Hankkeen tavoitteena on synnyttää itäsuomalainen toimijaverkosto hyvien käytäntöjen ja toimivien palvelutuotteiden levittämiseksi itäisen Suomen alueella.

27 M11. Terveyden edistämisen toteutus ja myynti Vetovastuu Kainuun maakunta -kuntayhtymä M11-tavoite: sairastavuuden (ja sen kustannusten) ennaltaehkäiseminen toteutunut pilottihankkeella (Itä- Suomen innovatiiviset toimet ohjelmasta) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Hanke kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välillä. Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Mallintaa, tuotteistaa ja jalkauttaa Itä- Suomen alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa pilottihankkeet. Perustettu käytännepankki. 1. Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 2. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä

28 M12. Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Vetovastuu Ylä-Savon kehitys Oy Tavoite hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Itä-Suomessa Pilottihanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa hankkeistetaan toimijoiden yhteisen jatkovalmistelun kautta; kehitysyhtiöllä vastuu hyvinvointiyrittäjyyden käytännön kehittämisestä (mahd. yhteisenä mallina ns. kasvuohjelmat) COOP - TOIMIVAT PALVELUPROSESSIT Hankkeella selkiytetään tuottaja-tilaaja-markkinoita, parannetaan julkisten toimijoiden sekä yritysten verkostoitumista sekä lisätään tuotekehitys-, kilpailutus- ja osto-osaamista. Hanke tuottaa toimintamallin ja tuotteistusohjelman kaikille hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittäjätahoille Tavoitteena on saada palveluille selkeät laatukriteerit ja toisaalta saattaa näiden tuottamiseen tarvittavat todelliset laatu- ja kustannustekijät näkyviin. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön toimintamalli ja teoria ja käytäntö käsikirja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi ja tuottamiseksi.

29 M13. Hyvinvointiteknologian osaaminen ja vienti Tavoitteena hyvinvointiteknologian osaamisen ja tuotekokonaisuuksien vienti Itsenäisen suoriutumisen innovaatiotoiminnan organisointi Itä-Suomen yliopisto- ja ammattikorkea-kouluverkostossa alan huippuyksiköksi Hankehakemus kariutui 2007

30 M14. Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Vetovastuu Etelä-Savon TE-keskus Keväällä 2008 käynnistynyt itäsuomalainen ESR-hanke, jolla Itä- Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään ja laajennetaan tavoitteellisesti hankkeeseen osallistuu Itä-Suomen lisäksi koko Kaakkois-Suomi

31 LISÄTIETOJA Ohjelmajohtaja Pentti Malinen Itä-Suomi ohjelma Linnankatu 18 A Kajaani p Pentti.Malinen@kainuu.fi suomi.fi/alueportaali/www/fi/muu_yhteistyo/ita- Suomi_ohjelma/index.php

Itä-Suomi ohjelma/ ohjelmajohtaja ISNK Liite 4 Pentti Malinen ITÄ-SUOMI OHJELMAN TOTEUTUMINEN JA JATKOTOIMENPITEET RAPORTTI 31.01.

Itä-Suomi ohjelma/ ohjelmajohtaja ISNK Liite 4 Pentti Malinen ITÄ-SUOMI OHJELMAN TOTEUTUMINEN JA JATKOTOIMENPITEET RAPORTTI 31.01. Itä-Suomi ohjelma/ ohjelmajohtaja ISNK Liite 4 Pentti Malinen ITÄ-SUOMI OHJELMAN TOTEUTUMINEN JA JATKOTOIMENPITEET RAPORTTI 31.01.2007 1. Taustaksi Itä-Suomi ohjelma koostuu Itä-Suomen suuret tulevaisuuden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen

Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen Sisältö ylimaakunnalliseksi bioenergiahankkeeksi Päivitetty 4.12.2008 9.12.2008 / KK 1 Hankkeen tausta Bioenergia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8. HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Päätösseminaari Pirjo Ståhle Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot