Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon arviointi Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon arviointi Loppuraportti"

Transkriptio

1 Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon arviointi Loppuraportti Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Sotera instituutti Postiosoite PL AALTO Käyntiosoite Miestentie 3 Espoo

2 2 (19) 1. Johdanto Tutkimusmetodologia Sosiaalisen verkoston analysointi (SNA) Hoitokoordinaattorin verkosto Prosessin arviointi Verkoston rakentaminen ja johtaminen Verkostoitumisen ja verkostojohtamisen työkaluja Sosiaalisen verkoston analyysi Verkoston toimintasuunnitelma Tämä raportti on kirjoitettu osana Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko hanketta. Katri Nykänen, Sotera, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

3 3 (19) 1. Johdanto Lauttasaari- hanke on ollut kaupunkilähtöinen hanke ( ), jossa on ollut tarkoitus yh- distää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Lauttasaari hankkeen yksi seitse- mästä tavoitteesta on ollut luoda Lauttasaareen julkisen (kaupungin hallintokunnat), yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden verkosto, joka vahvistaisi asiakasnäkökulmaa Lauttasaaren alueella yhdessä asiakkaan kanssa kehittäen (co- creation). Yritys- /toimijaverkoston alustava toimintamalli on luotu 2011 ja 2012 keskityttiin verkoston osalta verkoston palvelumuotoiluun ja pilotointiin. Vuonna 2013 aloitettiin uusi projekti, jonka tarkoituksena on ollut arvioida Laut- tasaari- hankkeessa rakennettua verkostoa ja sen verkostojohtamista. Hankkeen verkoston rakennetta on arvioitu kahdella tasolla. Ensimmäinen taso analyysissä on sosiaalisen verkoston analyysi (SNA) - menetelmä, jolla on katsottu verkoston rakennetta tietty- nä ajankohtana (Bonacich, 1987; Borgatti, 2005; Cross, Parker ja Borgatti, 2002). Lisäksi on katsottu verkostojohtajan ekoverkostoa ja tämän verkoston rakennetta (Burt, 1992; 2004; Ahu- ja, 2000), rakenteellisia aukkoja, keskeisyyttä (centrality) (Freeman, 1979; Borgatti, 2005) ja valtaa ja vaikutusvaltaa (Bonacich, 1987). Arvioinnin ajankohta valikoitui paitsi rahoituksen myös verkoston elinkaaren mukaan. Analyysi tehtiin ajankohtana, jossa verkostolla oli jo taka- naan muutaman vuoden työskentely tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisäksi verkoston analyy- sissä on tarkasteltu verkostoitumisen prosessia, joka on johtanut tilanteeseen, jossa SNA- ana- lyysin tekohetkellä oltiin. Prosessin arvioinnissa on katsottu ajassa taaksepäin ja analysoitu sitä, mitä verkostossa on tehty sekä verkoston rakentamiseksi että hankkeen osoittamien tavoittei- den saavuttamiseksi. Teoreettisina viitekehyksinä analyysissä on käytetty verkoston rakennetta ja toimivuutta ku- vaavia malleja sekä verkostojohtamisen prosessimallia (Järvensivu, Nykänen ja Rajala, 2011; Nykänen ja Jyrämä, 2013) ja tavoitteena on laajentaa ymmärrystä verkostoprosesseista (Doz, 1996) ja verkostojohtamisesta. (Agranoff ja McGuire, 2001; Mandell, 2001; Järvensivu ja Möller, 2010).

4 4 (19) 1.1 Tutkimusmetodologia Analyysi on tehty yhdistäen sekä laadullisia että määrällisiä tiedonkeruumenetelmiä. Laadullis- ten menetelmien yhdistäminen SNA- menetelmään auttaa tutkijaa pääsemään abstraktista tie- dosta lähemmäksi käytäntöä. (Quatman ja Chelladurai, 2008) Lisäksi määrällisen materiaalin käyttö tapaustutkimuksessa voi auttaa löytämään suhteita kerätyssä tiedossa ja täten vähentää tiedon kompleksisuutta. (Eisenhardt, 1989) Kyselylomake lähetettiin 164 hankkeeseen jossain muodossa osallistuneelle toimijalle ja vasta- uksia saatiin 40. Analyysi tehtiin kahdella tavalla; sekä koko verkoston osalta että vastanneiden 40 toimijan keskinäisestä verkostosta. Kun analyysi tehdään kaikille nimilistassa olleille, vääris- tyy visuaalinen tieto niin, että nämä vastanneet näyttäisivät olevan verkoston keskiössä. Koko verkoston tarkastelu on kuitenkin myös tärkeää, jotta nähdään myös sellaiset toimijat, jotka eivät ole verkottuneet sekä syntyneet pienemmät verkostot. Lisäksi koko verkoston tarkastelu on tarpeen, jos halutaan tehdä tutkimusta verkoston kehittymisestä aikaa myöten ja tehdä use- ampi SNA- analyysi samasta aineistosta. (Quatman ja Chelladurai, 2008) Tulosten perusteella identifioitiin avainhenkilöitä, jotka valittiin tarkempaan haastatteluun. SNA kyselyn mukana vastaajille lähetettiin muutama lisäkysymys liittyen verkostoon ja erityisesti verkostojohtamiseen. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina, joissa tutkijalla oli teemat, joista keskusteltiin. Teemat liittyivät verkoston tavoitteeseen ja sen saavuttamiseen, verkostoitumi- sen prosessiin ja verkostojohtamiseen. SNA- analyysin ohessa tehtyyn kyselyyn vastasi 41 henki- löä. Taulukosta 1 käy ilmi heidän jakautumisensa sektoreittain. Taulukko 1, kyselyyn vastanneiden sektorit (Vastanneita 41)

5 5 (19) 2. Sosiaalisen verkoston analysointi (SNA) Sosiaalisen verkoston analyysin käyttö verkostoitumisen ja verkostojohtamisen prosessin on- nistumisen mittarina on perusteltua muun muassa seuraavista syistä. Ensinnäkin prosessien tutkimiseen verkostokontekstissa ei edelleenkään ole kunnon välineitä eikä mittareita, näin on erityisesti organisaatioiden välisessä verkostotutkimuksessa. (Halinen, Medlin ja Törnroos, 2012) Toisekseen metodi tarjoaa rakenteen ryhmien välisten suhteiden analysoinnille. (Cross, Parker ja Borgatti, 2002) SNA- analyysi paljastaakin, että tutkittu verkosto on melko löyhä ja käyttää ainoastaan 26 pro- senttia mahdollisista siteistä, mikä tarkoittaa sitä, että verkoston tiheys on matala ja verkostos- sa on suhteellisen paljon ns. rakenteellisia aukkoja. (Burt, 1992; 2004). Lisäksi verkoston ana- lyysi SNA- menetelmän avulla nostaa selvästi esille sen, kuinka kaupungin toimijat (violetti ne- liö), jotka ovat olleet järjestävänä osapuolena projektiverkostossa ovat verkostoituneet hyvin keskenään ja melko hyvin myös kolmannen (keltainen kolmio) ja yksityisen sektorin (vihreä ympyrä) toimijoihin. Kuviosta 1 voidaan myös nähdä se, että kuntasektorin toimijat ovat keski- määrin verkostoituneempia kuin muiden sektorien toimijat, sillä he ovat verkostossa keskellä ja heistä lähtee paljon yhteyksiä muihin toimijoihin. Lisäksi heidän väliset yhteytensä ovat suh- teessa vahvempia kuin muiden sektoreiden toimijoiden väliset suhteet. Reunalle jäävillä toimi- joilla on vähemmän yhteyksiä verkoston muihin toimijoihin. Liitteessä 1 on tilastolliset tiedot verkostosta. Kuvio 1, Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon toimijat ja heidän väliset suht- eensa

6 6 (19) Kolmannen ja yksityisen sektorin välillä sen sijaan yhteydet ovat heikommat ja erityisesti kol- mannella sektorilla toimijoiden keskinäiset yhteydet ovat vähäisiä verrattuna muihin toimijoi- hin. Kuviosta 2 näkyy paitsi se, että kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä on vä- hän yhteyksiä, myös se, että nämä yhteydet ovat heikkoja. Analyysi paljastaa myös sen, että kolmannen sektorin toimijoilla on suhteessa vähemmän keskinäisiä yhteyksiä kuin muiden sek- toreiden toimijoilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että tulokseen vaikuttaa se, että SNA- menetelmällä on tässä vaiheessa analysoitu ainoastaan suhteet niiden henkilöiden välillä, jotka ovat vastanneet kyselyyn. Verkoston tiheyttä kuvaava luku 26, mikä tarkoittaa sitä, että vain 26 prosenttia potentiaalisista yhteyksistä (density) on tarkastellussa verkostossa käytössä ja ver- kostossa on paljon niin sanottuja rakenteellisia aukkoja (Burt, 1992). Nämä rakenteelliset aukot korostuvat kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden kohdalla. Myös haastattelut toivat esil- le kolmannen sektorin vähäisemmän verkostoitumisen ja haasteen yksityisen sektorin mukaan saamisessa. Useat haasteista liittyvät niin sanottuun public- private - suhteeseen eli haasteisiin yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyössä. Kuvio 2, Eri sektoreiden toimijat ryhminä ja näiden ryhmien väliset suhteet Ottaen huomioon kuntasektorin hierarkkisen organisoitumisen ja hallintokuntien väliset erot, on projektiverkostoa pidettävä onnistuneena siinä, että se on onnistunut luomaan yhteyksiä eri hallintokuntien välillä ja saanut muita hallintokuntia aktiivisesti mukaan yhteistyöhön. Verkos- ton tarkempi analysointi ja tarkastelu osoittavat sen, että vaikka verkosto ei sosiaalisen analyy- sin menetelmällä näytäkään rakenteellisesti tehokkaalta, on projekti onnistunut synnyttämään

7 7 (19) pienempiä verkostoja ja alueellisia tuloksia. Lauttasaaren asiakaskeskeinen verkosto projektia kannattaakin tarkastella kahdella tasolla. Edellä on kuvattu projektiverkosto, lisäksi voidaan selvästi identifioida verkosto, joka on syntynyt projektin tärkeimmän henkilön ympärille (eco network). Lisäksi vertailemalla kunkin ryhmän eli eri sektorin tärkeimpiä toimijoita, voidaan todentaa näiden kolmen sektorin osallisuus verkostossa. Kuvio 3, Sektoreiden verkostoituneimmat henkilöt 2.1 Hoitokoordinaattorin verkosto Projektissa synnytetyn palvelutarjotin- mallin hoitokoordinaattori näyttäytyy SNA- menetelmällä verkoston tärkeimpänä henkilönä (node 26), jolla on eniten suhteita muihin verkostojen toimi- joihin ja jonka useimmat verkoston toimijat myös tuntevat (Kuvio 4). Itse asiassa, tämä verkosto on hyvin samanlainen kuin koko verkosto (Kuvio 1), joka kuvaa projektin koko verkoston, vaik- ka kuvaakin ainoastaan ne toimijat, jotka ovat sidoksissa hoitokoordinaattoriin suoraan (1- askel) ilman välikäsiä. Tämä korostaa edelleen hoitokoordinaattorin tärkeyttä verkostossa ja verkoston luomisessa sekä tekee hänestä verkoston tärkeimmän henkilön, sillä hänellä on eni- ten sidoksia muihin verkoston toimijoihin (eco network output) ja muut toimijat ovat vastaa- vasti hyvin sidoksissa häneen (eco network input). Lisäksi kyselyssä hänet nostettiin esille ver- kostojohtajana ja henkilönä, jonka kanssa eniten on tehty yhteistyötä useammin kuin muiden verkostotoimijoiden kanssa.

8 8 (19) Tarkasteltaessa edelleen hoitokoordinaattorin omaa verkostoa (eco network) nähdään, että tämä henkilö on verkostossa se, joka yhdistää verkoston muita jäseniä. Tämän henkilön tärkeyt- tä lisää myös se, että hänen verkostossaan on vähän rakenteellisia aukkoja ja hänen 39 sidok- sestaan 30 on tärkeitä. Lisäksi tämän henkilön verkosto on vahva, koska luku (constrain), joka kertoo kuinka paljon muut toimijat voivat rajoittaa tätä henkilöä on hyvin pieni suhteessa ver- koston muiden toimijoiden lukuihin. Kuvio 4, hoitokoordinaattorin henkilökohtainen verkosto (econetwork) Nämä kertovat siitä, että hoitokoordinaattorilla on vahva verkosto toimijoita ja hänen yhteyten- sä oman verkostonsa toimijoihin on niin vahva, että näiden toimijoiden keskinäiset yhteydet eivät vaikuta hoitokoordinaattorin verkostoon. Samalla tämä kuitenkin kertoo siitä, että koko verkosto on hyvin riippuvainen hoitokoordinaattorista. Hoitokoordinaattori on myös niin kut- sutussa brokerage- asemassa suhteessa muihin verkoston toimijoihin sekä omassa organisaa- tiossaan että kahdella muulla sektorilla. Hänen verkostossaan on, toisin kuin koko verkostossa, vähän rakenteellisia aukkoja ja hänen kontakteistaan ainoastaan 9/39 on rajoittavia. Alhainen määrä rajoittavia suhteita merkitsee sitä, että muilla toimijoilla on vähän vaikutusvaltaa ja heik- ko mahdollisuus vaikuttaa hoitokoordinaattorin verkoston toimivuuteen. Haastattelut toivat kuitenkin ilmi sen, että hoitokoordinaattori ei enää ole kyseisessä toimessa ja verkoston seu- raavassa vaiheessa yksi henkilö ei tule hoitamaan kyseistä tehtävää. Analyysin perustella voi- daan kuitenkin sanoa, että hankkeen aikana on onnistuttu luomaan vahva ja toimiva verkosto hoitokoordinaattorin tehtävän ympärille, mutta samalla on huomattava, että hoitokoordinaatto- rilla on ollut vahva rooli myös itse hankkeessa ja työpajojen järjestämisessä, mikä osaltaan selit- tää tuloksia.

9 9 (19) Taulukko 2, hoitokoordinaattorin toimiminen sektoreiden välillä ja sisällä, interaktioiden (suhteiden) määrä Taulukko 2 kuvaa hoitokoordinaattorin tehtävässä olevan henkilön tärkeyttä sekä julkisen sek- torin sisällä että suhteessa muihin sektoreihin. Taulukko näyttää myös sen, että hoitokoor- dinaattori toimii ns. konsulttina kolmannella sektorilla, mikä tarkoittaa sitä, että hän on ainoa kontakti verkostossa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden välillä, eikä näillä ole keskinäis- tä suhdetta. Hoitokoordinaattoria voidaankin pitää epävirallisena verkostojohtajana, sillä hänen roolinsa verkoston rakentajana ja osallistuminen verkoston toimintaan näkyy vahvana omana verkostona. On kuitenkin tärkeää huomioida, että verkostojohtajan oman verkoston vahvuus on samalla merkki koko verkoston heikkoudesta, sillä verkosto on hyvin herkkä ja riippuvainen verkostojohtajasta. 3. Prosessin arviointi Prosessin arvioinnin kautta on ollut tarkoitus selvittää ja selittää sosiaalisen verkoston analyy- sin tuloksia. Aineistona on toiminut verkostotoimijoilta saatu materiaali, avaintoimijoiden haas- tattelut sekä SNA- menetelmän yhteydessä tehty kysely. Verkostotoimijoilta on saatu muun mu- assa hankkeessa pidettyjen työpajojen kutsuja ja jossain määrin näiden työpajojen alustuksia sekä hankkeessa tehtyjä raportteja. Verkostoitumisen prosessilla tarkoitamme tässä niiden ta- pahtumien, toiminnan ja toimintojen edistymistä, jotka muodostavat systemaattisen prosessin. (Doz, 1996) Tämä prosessi muodostuu formaaleista, epäformaaleista ja ala- prosesseista, joiden kautta verkoston jäsenet muodostavat yhteisen tavoitteen, toimintatavat ja käytännöt. Verkos- toitumisen lähtökohtana voidaan pitää yhteistä motivaatiota ja ymmärrystä siitä, että verkos- tossa toimiminen tuo tuloksia, joita toimijat eivät voisi saavuttaa yksin. (Nambisan ja Sawhney, 2011). Taulukko 3 kuvaa sitä, kuinka paljon hankkeeseen osallistujat tuntevat saaneensa ver- kostotyöstä suhteessa siihen laittamaansa panostukseen. Yhteisen toiminnan ajuriksi tarvitaan olosuhteet, jotka tukevat kunkin organisaation verkostotyöskentelyä.

10 10 (19) Taulukko 3, verkostotyön vaatima panostus (vastauksia 41) Haastattelut ja muu toimijoilta saatu materiaali viittaavat siihen, että suhteiden väliset erot ja julkisen sektorin vahva osuus verkostossa juontuvat siitä, kuinka verkosto on rakennettu ja millainen verkostoitumisen prosessi on ollut sekä siitä että verkostolla ei ole ollut varsinaista verkostojohtajaa. Taulukossa 4 näkyy kyselyyn vastanneiden näkemys siitä, ettei verkostossa ole ollut varsinaista verkostojohtajaa ja ennen kaikkea se, että verkostossa ei ole tuotu esille verkostojohtajuutta, sillä 17/41 vastanneista ei tiennyt kuka on verkostojohtaja. Vastaavasti ainoastaan 6 vastaajaa oli sitä mieltä, että he tiesivät kuka on verkostojohtaja, mitä hänen työn- kuvaansa kuuluu ja lisäksi ovat häneen säännöllisesti yhteydessä. Taulukko 4, hankkeen verkostojohtaminen (vastauksia 41)

11 11 (19) Vaikka hankkeen toiminta onkin ollut systemaattista ja laajaa, ovat eri sektorit pääasiassa työs- kennelleet erikseen ja omien, erillisten, tavoitteidensa saavuttamiseksi. Eri sektorin toimijoilla ei siis ole ollut yhtä yhteistä tavoitetta eikä säännöllisiä sosiaalisia tilaisuuksia, jossa toimijat olisivat voineet tavata ja oppia tuntemaan toisensa ja näiden kautta luoda yhteistä luottamusta ja sitoutumista, joita tarvitaan onnistuneeseen verkostotyöskentelyyn. Verkosto on keskittynyt sisällön kehittämiseen ja itse verkoston kehittämiseen ei ole allokoitu hankkeen varsinaisen toimintakauden aikana resursseja eikä aikaa. Toisin sanoen, hankkeessa on luotu yhteistä ym- märrystä ja luottamusta sisällön kehitystarvetta kohtaan, mutta ei luottamusta ja sitoutumista kehittäjien kesken verkostona. Monet verkostotutkijat kuitenkin korostavat yhteisen sitoutumi- sen ja luottamuksen ja sitä kautta verkoston kehittämisen tärkeyttä heti kehitystyön alussa (esimerkiksi, Morgan ja Hunt, 1994; Järvensivu ja kump., 2011) Yhteistä toimintaa aloittaessa toimijoiden välillä on niin kutsuttua alustavaa luottamusta, joka on muodostunut kokemuksen, ennakkoluulojen tai maineen perusteella. Tällainen alustava luottamus on yhteistyön edetessä kyettävä muuttamaan varsinaiseksi verkoston yhteiseksi luot- tamukseksi samalla kuin yhteistyö tulisi muuttaa systemaattiseksi verkostoitumiseksi. (Mölle- ring ym, 2004) Yhteisen luottamuksen rooli kaikessa sosiaalisessa toiminnassa on useasti nos- tettu esille ja tiedostettu, tämän lisäksi verkostossa luottamuksen nähdään olevan toimijoita yhdistävä tekijä. (Gulati, 1998) Luottamusta voidaan verkostoissa kasvattaa luomalla tilaisuuk- sia, joissa toimijat voivat tutustua toisiinsa ja vakiinnuttaa suhteitansa. Luottamus ja sitoutumi- nen näkyvät positiivisena mielikuvana verkostosta ja verkostotyöstä, sillä luottamus esimerkik- si edesauttaa sitä, että toimijat arvioivat verkostosta saamaansa suhteessa laittamaansa panos- tukseen pitkällä tähtäimellä eivätkä aseta niin tarkkoja lyhyen aikavälin tavoitteita. Lisäksi luot- tamus sitoo verkoston toimijat yhteen, näyttää muiden toiminnan positiivisemmassa valossa (Ring ja Van Den Ven, 1992) ja auttaa sietämään epävarmuutta (Luhmann, 1988; Inkpen ja Cur- ral, 2004; Nooteboom, 2007) Taulukko 5, verkostotyön hyödyllisyys suhteessa sen vaatimaan panostukseen (Vastauksia 41)

12 12 (19) Tämän hankkeen toimijoiden prosessit ovat keskittyneet enemmän sisällön kehittämiseen kuin itse verkoston luomiseen. Kysely, joka tehtiin SNA kyselyn ohessa viittaa myös siihen, ettei toi- minnalla ole ollut näkyvää nimettyä verkostojohtajaa. Useat verkoston toimijat identifioivat hoitokoordinaattorin verkoston näkyvimmäksi ja tärkeimmäksi toimijaksi. Näiden ja haastatte- luiden perusteella väitämme, ettei hankkeen varsinaisen toimintakauden aikana ole syntynyt toimivaa verkostoa. Haastatteluissakin tuotiin ilmi, että varsinaisen alueellisen verkoston ra- kentamisen aloittaminen on seuraava vaihe. Kuvio 5. kuvaa hankkeen kehitysprosessia ja ver- koston rakentamista. Kuvio 5, hankkeen kehitys- ja verkostoitumisprosessi Kuviosta 5 näkyy kuinka hankkeessa on ensin keskitytty sisällön kehittämiseen ja kuinka tämä kehitystyö on jakautunut useaan kehitysteemaan, joissa on ollut eri toimijat. Kuvioon on otettu mukaan se kuinka kehitystyö on jakautunut erillisiksi yksityisen ja kolmannen sektorin osalta. Kehitystyö ja hoitokoordinaattorin toiminta alkoivat hankkeen aikana ja hoitokoordinaattorin työ loppui hankkeen loputtua, mutta itse palvelu on tarkoitus pitää, ainoastaan järjestää uudel- leen. Hankkeen varsinaisen työskentelyn loputtua toiminta keskittyi kaupungin sisäiseen toi- mintaan ja tänä aikana luotiin vastuuverkosto, jonka kuuluu huolehtia kehitystyön implemen- toinnista ja alueellisen verkoston luomisesta. Esimerkiksi hoitokoordinaattorin työ on tarkoitus siirtää alueella jo toimiville toimijoille, jotka eivät ole olleet tiiviisti mukana aikaisemmissa pro- sessin vaiheissa. Koska tässä hankkeessa on sisällönkehitys mennyt verkoston kehityksen edellä, on tulosten implementointi haasteellista. Ensinnäkään niillä, jotka ottavat kehitetyn asian käyttöönsä ei ole syntynyt omistajuutta asiaa kohtaan, mikä hidastaa implementointia ja luo mahdollisesti muu-

13 13 (19) tosvastarintaa. Sitouttaminen palvelun käyttämiseen voi olla haasteellista ja vaatia pitkää aikaa toteutuakseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että verkostotyö on luonteeltaan pitkän aikavälin työskentelyä, jossa lyhyellä aikavälillä resurssivaatimukset saattavat nousta tuloksia suurem- miksi. 4. Verkoston rakentaminen ja johtaminen Hankkeessa on edetty vaiheeseen, jossa tuloksia ollaan implementoimassa ja verkostoa raken- tamassa implementoinnin mahdollistamiseksi. Hankkeen aikaisemmassa vaiheessa on keskityt- ty sisällön kehittämiseen ja itse verkoston kehittäminen on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Seuraavassa vaiheessa onkin tärkeää korostaa verkoston rakentamista ja siihen liittyviä asioita kuten luottamusta ja sitoutumista. On hyvä muistaa, että verkostoissa tarvitaan uuden tyyppistä johtamista, jota voidaan kutsua tietojohtamiseksi. (Agranoff ja McGuire, 2004) Tällaisen verkos- tojohtamisen avulla taataan säännöllinen työskentely kohti tavoitetta ja luodaan luottamusta ja sitoutumista pohjaksi yhteiselle työskentelylle (Jarillo, 1988; Powell, 1990; Borgatti ja Forster, 2003) sekä tiivistetään yhteistyö säännölliseksi verkostoitumiseksi. Verkostojohtamisen tehtäviin kuuluu paitsi toimijoiden valinta työskentelyn alussa, myös uusi- en toimijoiden valinta verkostoitumisen aikana. Luonteeltaan verkostojohtaminen on enemmän inspiroimista, motivoimista, ja sitouttamista kuin ihmisten johtamista. Jotkut sanovatkin, että verkostojohtaminen on ihmisten välisten interaktioiden johtamista. Verkostojohtajan tulee luo- da verkostolle sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat yhteisen toiminnan, systemaattisen verkostoitumisen. Tämä voi tarkoittaa uusien sääntöjen luomista, kulttuurien sovittamista yh- teen tai toimijoiden roolien muuttamista kilpailevasta yhteistyöhön perustuviin rooleihin. (Ag- ranoff ja McGuire, 2001, Keast ja Hampton, 2007) Kuviossa 6 on esitetty ideaalinen prosessi, jossa ensin rakennetaan verkosto ja sen jälkeen kes- kitytään sisällön kehittämiseen. Mallissa on eritelty prosessiin liittyvät tehtävät ja verkostojoh- tamisen tärkeimmät tehtävät kussakin vaiheessa. Hankkeessa voidaan hyödyntää mallia seu- raamalla verkoston kehittämisen vaiheita.

14 14 (19) Verkoston kehittäminen Yhteistyö- prosessi 1. Ovatko toimijat motivoituneita verkostoitumaan? 2. Kannustaako alustava luottamus verkostoitumaan? 3. Onko toimijoilla yhteinen ymmärrys verkostoitumisen hyödyistä? Verkosto- johtaminen - Tunnista potentiaaliset verkostotoimijat ja heidän resurssinsa - Tuo yhteen erilliset toimijat, joista luodaan yhtenäinen verkosto - Luo ja paranna olemassa olevat olosuhteet sellaisiksi, että ne mahdollistavat toimivat suhteet verkostotoimijoiden kesken Yhteistyöprosessi 1. Neuvottelevatko toimijat luodakseen uudet yhteiset säännöt ja samalla hylkäävät organisaatio-perusteiset roolinsa? 2. Onko luottamuksen ja sitoutumisen tasot riittävät tukemaan verkostoitumista? 3. Onko toimijoilla yhteiset tavoitteet ja toimintakulttuuri Verkostojohtaminen - Fasilitoi yhteisten toimintatapojen ja sääntöjen luomista - Huolehdi, että verkostolla on olosuhteet, jotka mahdollistavat yhteisten toimintatapojen ja kulttuurin luomisen - Fasilitoi toimijoiden roolien muuttumista ja heidän organisaatioidensa tavoitteiden muuttumista kilpailevista Yhteistyön painotus siirtyy Sisällön kehittäminen Yhteistyöprosessi 1. Onko verkostolla kaikki tarvittavat resurssit? 2. Arvioiko ja reagoiko verkosto verkoston sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin 3. Onko kommunikointi tehokasta verkoston sisällä ja suhteessa verkoston sidosryhmiin? kilpailevista yhteisiksi Verkostojohtaminen - Luo ja paranna olosuhteita jotka mahdollistavat tuottavan toiminnan toimijoiden kesken - Arvioi ja reagoi verkoston dynaamisuuteen - Yläpidä sellaisia päätösmekanisme ja jotka edesauttavat tiedon siirtoa ja toimivaa kommunikointia Kuvio 6, Verkoston kehittämisestä sisällön kehittämiseen 4.1 Verkostoitumisen ja verkostojohtamisen työkaluja Verkoston kehittäminen on jaettu kahteen osaan arvioinnin selkeyttämiseksi. Hyviä prosessin arvioinnin paikkoja ovatkin muutoskohdat. Seuraavassa kappaleessa esiteltäviä verkostoitumi- sen työkaluja voidaan käyttää prosessin aikana. Työn aloittaminen verkoston toimintasuunni- telmalla auttaa verkostoa löytämään yhteisymmärryksen verkoston tarkoituksesta, säännöistä ja toimintatavoista. Sosiaalisen verkoston analyysi puolestaan kertoo millainen verkosto on ja millaiset ovat sen toimintamahdollisuudet. Sosiaalisen verkoston analyysin tekeminen useassa vaiheessa antaa kuvaa siitä kuinka verkosto on aikaa myöten kehittynyt. 4.2 Sosiaalisen verkoston analyysi Sosiaalisen verkoston analyysi- menetelmä on itsessään hyvä verkostoitumisen työkalu, sillä sen avulla voidaan säännöllisin väliajoin tarkkailla verkoston rakennetta. Rakenne puolestaan kertoo esimerkiksi sen millaiset toimintaedellytykset verkostolla on, ketkä ovat toiminnan kannalta avainhenkilöitä ja missä verkoston rakenteessa on heikkouksia. Sosiaalisen

15 15 (19) verkoston analyysin voi tehdä jo verkostoitumisen alussa, jotta nähdään millaiset sidokset toimijoiden kesken on toimintaa aloitettaessa. Kyselyn toistaminen säännöllisin väliajoin kertoo verkoston ja sen toimijoiden välisten sidosten kehittymisestä ja on erittäin hyvä työkalu verkostojohtajalle toiminnan arvioimiseen. Sosiaalisen verkoston analyysin avulla verkostojohtaja voi määrittä sen milloin verkosto on tarpeeksi vahva ja verkosto voi työskentelyssään keskittyä enemmän substanssin kehittämiseen yhdessä. Mahdollisia Sosiaalisen verkoston analyysin kysymyksiä 1. Kuinka hyvin tunnet kyseisen henkilön? 2. Kuinka tärkeänä pidät kyseistä henkilöä? 3. Kuinka usein ole yhteydessä kyseiseen henkilöön? 4. Kenen kanssa siirrät verkostoon liittyvää tietoa? 4.3 Verkoston toimintasuunnitelma Toinen hyvä työkalu verkoston kehittämiseen on verkoston toimintasuunnitelma, jonka avulla verkosto voi suunnitella työskentelynsä ja pitää huolta siitä, että kehitystyössä otetaan huomioon kaikki tarpeelliset seikat. Toimintasuunnitelma korostaa yhteisiä toimintatapoja ja laaja-alaista verkostoa. Toimintasuunnitelma pakottaa verkoston löytämään jo toiminnan alussa yhteisen tavoitteen, toimintatavat, roolit, ja tiedonsiirron periaatteet. Verkosto pohtii toimintasuunnitelman kautta myös päätöksentekoa ja verkoston päätöksenteko valtaa. Tärkeää on huomata että verkoston toimintasuunnitelma kuuluu tehdä yhdessä verkoston kanssa, jolloin se toimii yhteisen ymmärryksen ja tavoitteen löytymisen työvälineenä. Verkoston toimintasuunnitelmasta on hyötyä myös siinä, että se pakottaa verkoston kartoittamaan toimintaympäristöään ja sidosryhmänsä.

16 16 (19) Verkoston toimintasuunnitelma 1. Verkoston päämäärä ja aikataulu Millaisessa aikataulussa verkosto saavuttaa tavoitteensa Millaisia välitarkastuksia matkan varrella on? 2. Verkoston rakenne ja toimijat Kuka tai ketkä toimivat verkostojohtajina Ketkä ovat verkoston ydintoimijoita Ketkä ovat verkoston sidosryhmiä, joihin verkostotyö myös vaikuttaa Muut verkostot ja suhde näihin muihin verkostoihin 3. Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut Työnjako verkostoitumisen eri vaiheissa Vastuut suhteessa vaiheisiin ja eri sidosryhmiin Roolit läpi verkostoitumisen prosessin 4. Tiedon siirto ja jäsentäminen Verkoston sisäinen tiedonsiirto Verkoston ulkoinen viestintä Tiedon saaminen verkoston toimintaympäristöstä ja muista verkostoista verkostolle Tiedonsiirron säännöllisyys ja vaivattomuus 5. Verkoston päätöksenteko Missä on päätöksentekovalta Kuinka paljon valtaa verkostolla on Kuinka verkosto tekee sisäiset päätöksensä 6. Toiminnan seuranta ja arviointi Millaisia mittareita ja työkaluja verkosto käyttää Kuinka arviointia ja seurantaa tehdään säännöllisesti Kuinka verkosto reagoi arvioinnin tuloksiin

17 17 (19) Lähteet Agranoff, R., & McGuire, M., (2001), Big questions in public network management research, Journal of Public Administration Research and Theory, 3, Agranoff, Robert, and Michael McGuire. (2004) Another Look at Bargaining and Negotiating in Intergovernmental Management. Journal of Public Administration Research and Theory 14(4): Ahuja, G. (2000), Collaboration networks, structural holes, and innovation: a longitudinal stu- dy, Administrative Science Quarterly, Vol. 45 No. 3, pp Bonacich, P., (1987) Power and centrality: a family of measures. The American Journal of So- ciology. 92: Borgatti, S., P., (2005) Centrality and network flow. Social Networks 27: Borgatti, S., P. and Foster ( Burt, R. S. (1992) Structural Holes: The Social Structure of Competition. Cambridge, Mass.: Har- vard University Press Burt, R. S. (2004) Structural holes and good ideas. American Journal of Sociology, 110: Cross, Parker, & Borgatti, (2002). Making Invisible Work Visible. California Management Review. 44(2): Doz, Y. (1996): The Evolution of Cooperation in Strategic Alliances: Initial Conditions or Lear- ning Processes? Strategic Management Journal, 17(1), Eisenhardt, M., (1989), Building Theories from Case Study Research. Academy of Management: The Academy of Management Review, Vol. 14 No. 4, Freeman, L., C., (1979). Centrality in Social Networks : Conceptual Clarification. Social Networks 1: Gulati, R. (1995). Does familiarity breed trust? The Implications of Repeated Ties for Contractual Choices in Alliances, Academy of Management Journal, 38(XX), pp Gulati, R. (1998). Alliances and networks. Strategic Management Journal, 19: Halinen, A., Medlin, C., J., and Törnroos J- Å, (2012) Time and process in business network re- search. Industrial Marketing Management 41, Inkpen, A.C., Currall, S.C. (2004). The Coevolution of Trust, Control, and Learning in Joint Ventu- res. Organization Science, 15(5), Jarillo, J., C, (1988) On strategic networks. Strategic Management Journal, Vol. 9:1, p Järvensivu, T., Möller, K. (2009). Metatheory of Network Management: A Contingency Approach. Industrial Marketing Management, 38(6),

18 18 (19) Järvensivu, T., Nykänen, K. and Rajala, R. (2011), Holistic model of innovation network mana- gement: Action research in elderly health care, in Practice- Based Innovation: Insights, Applica- tions, and Policy Implications, Harmaakorpi, V. and Melkas, H. (Ed.), Springer. Keast, & Hampson, (2007) Building Constructive Innovation Networks: Role of Relationship Management, Journal of Construction Engineering and Management. Luhmann, N. (2000). Familiarity, Confidence, Trust: Problems and Alternatives. In D. Gambetta (Ed.), Trust: Making and Breaking Cooperative Relations, electronic edition (pp ). Oxford: Department of Sociology, University of Oxford. Mandell, M.P. (2001). Collaboration Through Network Structures for Community Building Ef- forts. National Civic Review, 90(3): Mayer, R. C., Davis, J. H., & Schoorman, F. D An integrative model of organizational trust. Academy of Management Review, 20: Morgan, R. M., Hunt, S. D. (1994). The Commitment- Trust Theory of Relationship Marketing. Journal of Marketing, 58(3): Möllering, G., Bachmann, R., Lee, S. (2004). Understanding Organizational Trust Foundations, Constellations, and issues of Operationalisation. Journal of Management Psychology, 18(6) Nambisan, S. and Sawhney, M., (2011) Orchestration Processes in Network- Centric Innovation: Evidence From the Field. Academy of Management Perspectives, Vol. 25 Issue 3, p40-57 Nooteboom, B., (2007) "Methodological Interactionism: Theory and Application to the firm and to the building of trust," The Review of Austrian Economics, Vol. 20(2) Nykänen, K. & Jyrämä, A. (Forthcoming) Functioning network structures: The role of collabora- tion processes and their management. IMP Conference proceedings Atlanta USA. Powell, W.W. (1990) Neither Market nor Hierarchy: Network Forms of Organizations, Research in Organizational Behavior 12(xx), pp Quatman, C. and Chelladurai, P., (2008) Social Network Theory and Analysis: A Complementary Lens for Inquiry. Journal of Sport Management, 22, Ring, P., and Van de Ven, A. (1992). Structuring Cooperative Relationships Between Organiza- tions. Strategic Management Journal, 13(7), Ritter, T. (1999), The networking company. Antecedents for coping with relationships and networks effectively, Industrial Marketing Management, Vol. 28 No. 5, pp

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Tarvitaanko Talousjohtajaa? 7.5.2014 Kai Tihilä Mikä on tärkeintä? Talousosaaminen Johtaminen Joku muu? Ei ole yhtä oikeaa vastausta Ulkoiset tekijät Yleinen taloustilanne Liiketoiminnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA Keskiviikkona 28.9. 2011 Oppimiskeskus Fellmanniassa

HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA Keskiviikkona 28.9. 2011 Oppimiskeskus Fellmanniassa . HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA Keskiviikkona 28.9. 2011 Oppimiskeskus Fellmanniassa MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT KÄYTTÖÖNON YRITYKSISSÄ JA ORGANISAATIOISSA? MIKÄ ON KAIKKEIN TÄRKEIN TEKIJÄ JA MISSÄ ONGELMAT

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta Annukka Jyrämä KTT, dosentti, Kehittämispäällikkö innovatiivinenkaupunki.aalto.fi 29.11.12 Annukka Jyrämä Innovative city Innovatiivinen kaupunki -ohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut

RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut Projektiorganisaation menestyminen perustuu kykyyn käsitellä riskejä

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 Sovitut tehtävät MITÄ SOVIMME VAASASSA 2013? Ammatillinen koulutus Strategia Tehty! Ei sovittu mutta tehty Ei tehty Viestintä 2013-2014 Tehdyt toimet

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ VAIKUTTAVUUTTA Rattailla-hanke, SYKLI 8.4.2014. Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto

VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ VAIKUTTAVUUTTA Rattailla-hanke, SYKLI 8.4.2014. Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ VAIKUTTAVUUTTA Rattailla-hanke, SYKLI 8.4.2014 Professori Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillinen yliopisto RATTAILLA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN & VASTUUN KEHITTÄMINEN 1. Uusmaalaisten

Lisätiedot