Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon arviointi Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon arviointi Loppuraportti"

Transkriptio

1 Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon arviointi Loppuraportti Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Sotera instituutti Postiosoite PL AALTO Käyntiosoite Miestentie 3 Espoo

2 2 (19) 1. Johdanto Tutkimusmetodologia Sosiaalisen verkoston analysointi (SNA) Hoitokoordinaattorin verkosto Prosessin arviointi Verkoston rakentaminen ja johtaminen Verkostoitumisen ja verkostojohtamisen työkaluja Sosiaalisen verkoston analyysi Verkoston toimintasuunnitelma Tämä raportti on kirjoitettu osana Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko hanketta. Katri Nykänen, Sotera, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

3 3 (19) 1. Johdanto Lauttasaari- hanke on ollut kaupunkilähtöinen hanke ( ), jossa on ollut tarkoitus yh- distää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Lauttasaari hankkeen yksi seitse- mästä tavoitteesta on ollut luoda Lauttasaareen julkisen (kaupungin hallintokunnat), yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden verkosto, joka vahvistaisi asiakasnäkökulmaa Lauttasaaren alueella yhdessä asiakkaan kanssa kehittäen (co- creation). Yritys- /toimijaverkoston alustava toimintamalli on luotu 2011 ja 2012 keskityttiin verkoston osalta verkoston palvelumuotoiluun ja pilotointiin. Vuonna 2013 aloitettiin uusi projekti, jonka tarkoituksena on ollut arvioida Laut- tasaari- hankkeessa rakennettua verkostoa ja sen verkostojohtamista. Hankkeen verkoston rakennetta on arvioitu kahdella tasolla. Ensimmäinen taso analyysissä on sosiaalisen verkoston analyysi (SNA) - menetelmä, jolla on katsottu verkoston rakennetta tietty- nä ajankohtana (Bonacich, 1987; Borgatti, 2005; Cross, Parker ja Borgatti, 2002). Lisäksi on katsottu verkostojohtajan ekoverkostoa ja tämän verkoston rakennetta (Burt, 1992; 2004; Ahu- ja, 2000), rakenteellisia aukkoja, keskeisyyttä (centrality) (Freeman, 1979; Borgatti, 2005) ja valtaa ja vaikutusvaltaa (Bonacich, 1987). Arvioinnin ajankohta valikoitui paitsi rahoituksen myös verkoston elinkaaren mukaan. Analyysi tehtiin ajankohtana, jossa verkostolla oli jo taka- naan muutaman vuoden työskentely tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisäksi verkoston analyy- sissä on tarkasteltu verkostoitumisen prosessia, joka on johtanut tilanteeseen, jossa SNA- ana- lyysin tekohetkellä oltiin. Prosessin arvioinnissa on katsottu ajassa taaksepäin ja analysoitu sitä, mitä verkostossa on tehty sekä verkoston rakentamiseksi että hankkeen osoittamien tavoittei- den saavuttamiseksi. Teoreettisina viitekehyksinä analyysissä on käytetty verkoston rakennetta ja toimivuutta ku- vaavia malleja sekä verkostojohtamisen prosessimallia (Järvensivu, Nykänen ja Rajala, 2011; Nykänen ja Jyrämä, 2013) ja tavoitteena on laajentaa ymmärrystä verkostoprosesseista (Doz, 1996) ja verkostojohtamisesta. (Agranoff ja McGuire, 2001; Mandell, 2001; Järvensivu ja Möller, 2010).

4 4 (19) 1.1 Tutkimusmetodologia Analyysi on tehty yhdistäen sekä laadullisia että määrällisiä tiedonkeruumenetelmiä. Laadullis- ten menetelmien yhdistäminen SNA- menetelmään auttaa tutkijaa pääsemään abstraktista tie- dosta lähemmäksi käytäntöä. (Quatman ja Chelladurai, 2008) Lisäksi määrällisen materiaalin käyttö tapaustutkimuksessa voi auttaa löytämään suhteita kerätyssä tiedossa ja täten vähentää tiedon kompleksisuutta. (Eisenhardt, 1989) Kyselylomake lähetettiin 164 hankkeeseen jossain muodossa osallistuneelle toimijalle ja vasta- uksia saatiin 40. Analyysi tehtiin kahdella tavalla; sekä koko verkoston osalta että vastanneiden 40 toimijan keskinäisestä verkostosta. Kun analyysi tehdään kaikille nimilistassa olleille, vääris- tyy visuaalinen tieto niin, että nämä vastanneet näyttäisivät olevan verkoston keskiössä. Koko verkoston tarkastelu on kuitenkin myös tärkeää, jotta nähdään myös sellaiset toimijat, jotka eivät ole verkottuneet sekä syntyneet pienemmät verkostot. Lisäksi koko verkoston tarkastelu on tarpeen, jos halutaan tehdä tutkimusta verkoston kehittymisestä aikaa myöten ja tehdä use- ampi SNA- analyysi samasta aineistosta. (Quatman ja Chelladurai, 2008) Tulosten perusteella identifioitiin avainhenkilöitä, jotka valittiin tarkempaan haastatteluun. SNA kyselyn mukana vastaajille lähetettiin muutama lisäkysymys liittyen verkostoon ja erityisesti verkostojohtamiseen. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina, joissa tutkijalla oli teemat, joista keskusteltiin. Teemat liittyivät verkoston tavoitteeseen ja sen saavuttamiseen, verkostoitumi- sen prosessiin ja verkostojohtamiseen. SNA- analyysin ohessa tehtyyn kyselyyn vastasi 41 henki- löä. Taulukosta 1 käy ilmi heidän jakautumisensa sektoreittain. Taulukko 1, kyselyyn vastanneiden sektorit (Vastanneita 41)

5 5 (19) 2. Sosiaalisen verkoston analysointi (SNA) Sosiaalisen verkoston analyysin käyttö verkostoitumisen ja verkostojohtamisen prosessin on- nistumisen mittarina on perusteltua muun muassa seuraavista syistä. Ensinnäkin prosessien tutkimiseen verkostokontekstissa ei edelleenkään ole kunnon välineitä eikä mittareita, näin on erityisesti organisaatioiden välisessä verkostotutkimuksessa. (Halinen, Medlin ja Törnroos, 2012) Toisekseen metodi tarjoaa rakenteen ryhmien välisten suhteiden analysoinnille. (Cross, Parker ja Borgatti, 2002) SNA- analyysi paljastaakin, että tutkittu verkosto on melko löyhä ja käyttää ainoastaan 26 pro- senttia mahdollisista siteistä, mikä tarkoittaa sitä, että verkoston tiheys on matala ja verkostos- sa on suhteellisen paljon ns. rakenteellisia aukkoja. (Burt, 1992; 2004). Lisäksi verkoston ana- lyysi SNA- menetelmän avulla nostaa selvästi esille sen, kuinka kaupungin toimijat (violetti ne- liö), jotka ovat olleet järjestävänä osapuolena projektiverkostossa ovat verkostoituneet hyvin keskenään ja melko hyvin myös kolmannen (keltainen kolmio) ja yksityisen sektorin (vihreä ympyrä) toimijoihin. Kuviosta 1 voidaan myös nähdä se, että kuntasektorin toimijat ovat keski- määrin verkostoituneempia kuin muiden sektorien toimijat, sillä he ovat verkostossa keskellä ja heistä lähtee paljon yhteyksiä muihin toimijoihin. Lisäksi heidän väliset yhteytensä ovat suh- teessa vahvempia kuin muiden sektoreiden toimijoiden väliset suhteet. Reunalle jäävillä toimi- joilla on vähemmän yhteyksiä verkoston muihin toimijoihin. Liitteessä 1 on tilastolliset tiedot verkostosta. Kuvio 1, Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkon toimijat ja heidän väliset suht- eensa

6 6 (19) Kolmannen ja yksityisen sektorin välillä sen sijaan yhteydet ovat heikommat ja erityisesti kol- mannella sektorilla toimijoiden keskinäiset yhteydet ovat vähäisiä verrattuna muihin toimijoi- hin. Kuviosta 2 näkyy paitsi se, että kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä on vä- hän yhteyksiä, myös se, että nämä yhteydet ovat heikkoja. Analyysi paljastaa myös sen, että kolmannen sektorin toimijoilla on suhteessa vähemmän keskinäisiä yhteyksiä kuin muiden sek- toreiden toimijoilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että tulokseen vaikuttaa se, että SNA- menetelmällä on tässä vaiheessa analysoitu ainoastaan suhteet niiden henkilöiden välillä, jotka ovat vastanneet kyselyyn. Verkoston tiheyttä kuvaava luku 26, mikä tarkoittaa sitä, että vain 26 prosenttia potentiaalisista yhteyksistä (density) on tarkastellussa verkostossa käytössä ja ver- kostossa on paljon niin sanottuja rakenteellisia aukkoja (Burt, 1992). Nämä rakenteelliset aukot korostuvat kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden kohdalla. Myös haastattelut toivat esil- le kolmannen sektorin vähäisemmän verkostoitumisen ja haasteen yksityisen sektorin mukaan saamisessa. Useat haasteista liittyvät niin sanottuun public- private - suhteeseen eli haasteisiin yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyössä. Kuvio 2, Eri sektoreiden toimijat ryhminä ja näiden ryhmien väliset suhteet Ottaen huomioon kuntasektorin hierarkkisen organisoitumisen ja hallintokuntien väliset erot, on projektiverkostoa pidettävä onnistuneena siinä, että se on onnistunut luomaan yhteyksiä eri hallintokuntien välillä ja saanut muita hallintokuntia aktiivisesti mukaan yhteistyöhön. Verkos- ton tarkempi analysointi ja tarkastelu osoittavat sen, että vaikka verkosto ei sosiaalisen analyy- sin menetelmällä näytäkään rakenteellisesti tehokkaalta, on projekti onnistunut synnyttämään

7 7 (19) pienempiä verkostoja ja alueellisia tuloksia. Lauttasaaren asiakaskeskeinen verkosto projektia kannattaakin tarkastella kahdella tasolla. Edellä on kuvattu projektiverkosto, lisäksi voidaan selvästi identifioida verkosto, joka on syntynyt projektin tärkeimmän henkilön ympärille (eco network). Lisäksi vertailemalla kunkin ryhmän eli eri sektorin tärkeimpiä toimijoita, voidaan todentaa näiden kolmen sektorin osallisuus verkostossa. Kuvio 3, Sektoreiden verkostoituneimmat henkilöt 2.1 Hoitokoordinaattorin verkosto Projektissa synnytetyn palvelutarjotin- mallin hoitokoordinaattori näyttäytyy SNA- menetelmällä verkoston tärkeimpänä henkilönä (node 26), jolla on eniten suhteita muihin verkostojen toimi- joihin ja jonka useimmat verkoston toimijat myös tuntevat (Kuvio 4). Itse asiassa, tämä verkosto on hyvin samanlainen kuin koko verkosto (Kuvio 1), joka kuvaa projektin koko verkoston, vaik- ka kuvaakin ainoastaan ne toimijat, jotka ovat sidoksissa hoitokoordinaattoriin suoraan (1- askel) ilman välikäsiä. Tämä korostaa edelleen hoitokoordinaattorin tärkeyttä verkostossa ja verkoston luomisessa sekä tekee hänestä verkoston tärkeimmän henkilön, sillä hänellä on eni- ten sidoksia muihin verkoston toimijoihin (eco network output) ja muut toimijat ovat vastaa- vasti hyvin sidoksissa häneen (eco network input). Lisäksi kyselyssä hänet nostettiin esille ver- kostojohtajana ja henkilönä, jonka kanssa eniten on tehty yhteistyötä useammin kuin muiden verkostotoimijoiden kanssa.

8 8 (19) Tarkasteltaessa edelleen hoitokoordinaattorin omaa verkostoa (eco network) nähdään, että tämä henkilö on verkostossa se, joka yhdistää verkoston muita jäseniä. Tämän henkilön tärkeyt- tä lisää myös se, että hänen verkostossaan on vähän rakenteellisia aukkoja ja hänen 39 sidok- sestaan 30 on tärkeitä. Lisäksi tämän henkilön verkosto on vahva, koska luku (constrain), joka kertoo kuinka paljon muut toimijat voivat rajoittaa tätä henkilöä on hyvin pieni suhteessa ver- koston muiden toimijoiden lukuihin. Kuvio 4, hoitokoordinaattorin henkilökohtainen verkosto (econetwork) Nämä kertovat siitä, että hoitokoordinaattorilla on vahva verkosto toimijoita ja hänen yhteyten- sä oman verkostonsa toimijoihin on niin vahva, että näiden toimijoiden keskinäiset yhteydet eivät vaikuta hoitokoordinaattorin verkostoon. Samalla tämä kuitenkin kertoo siitä, että koko verkosto on hyvin riippuvainen hoitokoordinaattorista. Hoitokoordinaattori on myös niin kut- sutussa brokerage- asemassa suhteessa muihin verkoston toimijoihin sekä omassa organisaa- tiossaan että kahdella muulla sektorilla. Hänen verkostossaan on, toisin kuin koko verkostossa, vähän rakenteellisia aukkoja ja hänen kontakteistaan ainoastaan 9/39 on rajoittavia. Alhainen määrä rajoittavia suhteita merkitsee sitä, että muilla toimijoilla on vähän vaikutusvaltaa ja heik- ko mahdollisuus vaikuttaa hoitokoordinaattorin verkoston toimivuuteen. Haastattelut toivat kuitenkin ilmi sen, että hoitokoordinaattori ei enää ole kyseisessä toimessa ja verkoston seu- raavassa vaiheessa yksi henkilö ei tule hoitamaan kyseistä tehtävää. Analyysin perustella voi- daan kuitenkin sanoa, että hankkeen aikana on onnistuttu luomaan vahva ja toimiva verkosto hoitokoordinaattorin tehtävän ympärille, mutta samalla on huomattava, että hoitokoordinaatto- rilla on ollut vahva rooli myös itse hankkeessa ja työpajojen järjestämisessä, mikä osaltaan selit- tää tuloksia.

9 9 (19) Taulukko 2, hoitokoordinaattorin toimiminen sektoreiden välillä ja sisällä, interaktioiden (suhteiden) määrä Taulukko 2 kuvaa hoitokoordinaattorin tehtävässä olevan henkilön tärkeyttä sekä julkisen sek- torin sisällä että suhteessa muihin sektoreihin. Taulukko näyttää myös sen, että hoitokoor- dinaattori toimii ns. konsulttina kolmannella sektorilla, mikä tarkoittaa sitä, että hän on ainoa kontakti verkostossa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden välillä, eikä näillä ole keskinäis- tä suhdetta. Hoitokoordinaattoria voidaankin pitää epävirallisena verkostojohtajana, sillä hänen roolinsa verkoston rakentajana ja osallistuminen verkoston toimintaan näkyy vahvana omana verkostona. On kuitenkin tärkeää huomioida, että verkostojohtajan oman verkoston vahvuus on samalla merkki koko verkoston heikkoudesta, sillä verkosto on hyvin herkkä ja riippuvainen verkostojohtajasta. 3. Prosessin arviointi Prosessin arvioinnin kautta on ollut tarkoitus selvittää ja selittää sosiaalisen verkoston analyy- sin tuloksia. Aineistona on toiminut verkostotoimijoilta saatu materiaali, avaintoimijoiden haas- tattelut sekä SNA- menetelmän yhteydessä tehty kysely. Verkostotoimijoilta on saatu muun mu- assa hankkeessa pidettyjen työpajojen kutsuja ja jossain määrin näiden työpajojen alustuksia sekä hankkeessa tehtyjä raportteja. Verkostoitumisen prosessilla tarkoitamme tässä niiden ta- pahtumien, toiminnan ja toimintojen edistymistä, jotka muodostavat systemaattisen prosessin. (Doz, 1996) Tämä prosessi muodostuu formaaleista, epäformaaleista ja ala- prosesseista, joiden kautta verkoston jäsenet muodostavat yhteisen tavoitteen, toimintatavat ja käytännöt. Verkos- toitumisen lähtökohtana voidaan pitää yhteistä motivaatiota ja ymmärrystä siitä, että verkos- tossa toimiminen tuo tuloksia, joita toimijat eivät voisi saavuttaa yksin. (Nambisan ja Sawhney, 2011). Taulukko 3 kuvaa sitä, kuinka paljon hankkeeseen osallistujat tuntevat saaneensa ver- kostotyöstä suhteessa siihen laittamaansa panostukseen. Yhteisen toiminnan ajuriksi tarvitaan olosuhteet, jotka tukevat kunkin organisaation verkostotyöskentelyä.

10 10 (19) Taulukko 3, verkostotyön vaatima panostus (vastauksia 41) Haastattelut ja muu toimijoilta saatu materiaali viittaavat siihen, että suhteiden väliset erot ja julkisen sektorin vahva osuus verkostossa juontuvat siitä, kuinka verkosto on rakennettu ja millainen verkostoitumisen prosessi on ollut sekä siitä että verkostolla ei ole ollut varsinaista verkostojohtajaa. Taulukossa 4 näkyy kyselyyn vastanneiden näkemys siitä, ettei verkostossa ole ollut varsinaista verkostojohtajaa ja ennen kaikkea se, että verkostossa ei ole tuotu esille verkostojohtajuutta, sillä 17/41 vastanneista ei tiennyt kuka on verkostojohtaja. Vastaavasti ainoastaan 6 vastaajaa oli sitä mieltä, että he tiesivät kuka on verkostojohtaja, mitä hänen työn- kuvaansa kuuluu ja lisäksi ovat häneen säännöllisesti yhteydessä. Taulukko 4, hankkeen verkostojohtaminen (vastauksia 41)

11 11 (19) Vaikka hankkeen toiminta onkin ollut systemaattista ja laajaa, ovat eri sektorit pääasiassa työs- kennelleet erikseen ja omien, erillisten, tavoitteidensa saavuttamiseksi. Eri sektorin toimijoilla ei siis ole ollut yhtä yhteistä tavoitetta eikä säännöllisiä sosiaalisia tilaisuuksia, jossa toimijat olisivat voineet tavata ja oppia tuntemaan toisensa ja näiden kautta luoda yhteistä luottamusta ja sitoutumista, joita tarvitaan onnistuneeseen verkostotyöskentelyyn. Verkosto on keskittynyt sisällön kehittämiseen ja itse verkoston kehittämiseen ei ole allokoitu hankkeen varsinaisen toimintakauden aikana resursseja eikä aikaa. Toisin sanoen, hankkeessa on luotu yhteistä ym- märrystä ja luottamusta sisällön kehitystarvetta kohtaan, mutta ei luottamusta ja sitoutumista kehittäjien kesken verkostona. Monet verkostotutkijat kuitenkin korostavat yhteisen sitoutumi- sen ja luottamuksen ja sitä kautta verkoston kehittämisen tärkeyttä heti kehitystyön alussa (esimerkiksi, Morgan ja Hunt, 1994; Järvensivu ja kump., 2011) Yhteistä toimintaa aloittaessa toimijoiden välillä on niin kutsuttua alustavaa luottamusta, joka on muodostunut kokemuksen, ennakkoluulojen tai maineen perusteella. Tällainen alustava luottamus on yhteistyön edetessä kyettävä muuttamaan varsinaiseksi verkoston yhteiseksi luot- tamukseksi samalla kuin yhteistyö tulisi muuttaa systemaattiseksi verkostoitumiseksi. (Mölle- ring ym, 2004) Yhteisen luottamuksen rooli kaikessa sosiaalisessa toiminnassa on useasti nos- tettu esille ja tiedostettu, tämän lisäksi verkostossa luottamuksen nähdään olevan toimijoita yhdistävä tekijä. (Gulati, 1998) Luottamusta voidaan verkostoissa kasvattaa luomalla tilaisuuk- sia, joissa toimijat voivat tutustua toisiinsa ja vakiinnuttaa suhteitansa. Luottamus ja sitoutumi- nen näkyvät positiivisena mielikuvana verkostosta ja verkostotyöstä, sillä luottamus esimerkik- si edesauttaa sitä, että toimijat arvioivat verkostosta saamaansa suhteessa laittamaansa panos- tukseen pitkällä tähtäimellä eivätkä aseta niin tarkkoja lyhyen aikavälin tavoitteita. Lisäksi luot- tamus sitoo verkoston toimijat yhteen, näyttää muiden toiminnan positiivisemmassa valossa (Ring ja Van Den Ven, 1992) ja auttaa sietämään epävarmuutta (Luhmann, 1988; Inkpen ja Cur- ral, 2004; Nooteboom, 2007) Taulukko 5, verkostotyön hyödyllisyys suhteessa sen vaatimaan panostukseen (Vastauksia 41)

12 12 (19) Tämän hankkeen toimijoiden prosessit ovat keskittyneet enemmän sisällön kehittämiseen kuin itse verkoston luomiseen. Kysely, joka tehtiin SNA kyselyn ohessa viittaa myös siihen, ettei toi- minnalla ole ollut näkyvää nimettyä verkostojohtajaa. Useat verkoston toimijat identifioivat hoitokoordinaattorin verkoston näkyvimmäksi ja tärkeimmäksi toimijaksi. Näiden ja haastatte- luiden perusteella väitämme, ettei hankkeen varsinaisen toimintakauden aikana ole syntynyt toimivaa verkostoa. Haastatteluissakin tuotiin ilmi, että varsinaisen alueellisen verkoston ra- kentamisen aloittaminen on seuraava vaihe. Kuvio 5. kuvaa hankkeen kehitysprosessia ja ver- koston rakentamista. Kuvio 5, hankkeen kehitys- ja verkostoitumisprosessi Kuviosta 5 näkyy kuinka hankkeessa on ensin keskitytty sisällön kehittämiseen ja kuinka tämä kehitystyö on jakautunut useaan kehitysteemaan, joissa on ollut eri toimijat. Kuvioon on otettu mukaan se kuinka kehitystyö on jakautunut erillisiksi yksityisen ja kolmannen sektorin osalta. Kehitystyö ja hoitokoordinaattorin toiminta alkoivat hankkeen aikana ja hoitokoordinaattorin työ loppui hankkeen loputtua, mutta itse palvelu on tarkoitus pitää, ainoastaan järjestää uudel- leen. Hankkeen varsinaisen työskentelyn loputtua toiminta keskittyi kaupungin sisäiseen toi- mintaan ja tänä aikana luotiin vastuuverkosto, jonka kuuluu huolehtia kehitystyön implemen- toinnista ja alueellisen verkoston luomisesta. Esimerkiksi hoitokoordinaattorin työ on tarkoitus siirtää alueella jo toimiville toimijoille, jotka eivät ole olleet tiiviisti mukana aikaisemmissa pro- sessin vaiheissa. Koska tässä hankkeessa on sisällönkehitys mennyt verkoston kehityksen edellä, on tulosten implementointi haasteellista. Ensinnäkään niillä, jotka ottavat kehitetyn asian käyttöönsä ei ole syntynyt omistajuutta asiaa kohtaan, mikä hidastaa implementointia ja luo mahdollisesti muu-

13 13 (19) tosvastarintaa. Sitouttaminen palvelun käyttämiseen voi olla haasteellista ja vaatia pitkää aikaa toteutuakseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että verkostotyö on luonteeltaan pitkän aikavälin työskentelyä, jossa lyhyellä aikavälillä resurssivaatimukset saattavat nousta tuloksia suurem- miksi. 4. Verkoston rakentaminen ja johtaminen Hankkeessa on edetty vaiheeseen, jossa tuloksia ollaan implementoimassa ja verkostoa raken- tamassa implementoinnin mahdollistamiseksi. Hankkeen aikaisemmassa vaiheessa on keskityt- ty sisällön kehittämiseen ja itse verkoston kehittäminen on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Seuraavassa vaiheessa onkin tärkeää korostaa verkoston rakentamista ja siihen liittyviä asioita kuten luottamusta ja sitoutumista. On hyvä muistaa, että verkostoissa tarvitaan uuden tyyppistä johtamista, jota voidaan kutsua tietojohtamiseksi. (Agranoff ja McGuire, 2004) Tällaisen verkos- tojohtamisen avulla taataan säännöllinen työskentely kohti tavoitetta ja luodaan luottamusta ja sitoutumista pohjaksi yhteiselle työskentelylle (Jarillo, 1988; Powell, 1990; Borgatti ja Forster, 2003) sekä tiivistetään yhteistyö säännölliseksi verkostoitumiseksi. Verkostojohtamisen tehtäviin kuuluu paitsi toimijoiden valinta työskentelyn alussa, myös uusi- en toimijoiden valinta verkostoitumisen aikana. Luonteeltaan verkostojohtaminen on enemmän inspiroimista, motivoimista, ja sitouttamista kuin ihmisten johtamista. Jotkut sanovatkin, että verkostojohtaminen on ihmisten välisten interaktioiden johtamista. Verkostojohtajan tulee luo- da verkostolle sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat yhteisen toiminnan, systemaattisen verkostoitumisen. Tämä voi tarkoittaa uusien sääntöjen luomista, kulttuurien sovittamista yh- teen tai toimijoiden roolien muuttamista kilpailevasta yhteistyöhön perustuviin rooleihin. (Ag- ranoff ja McGuire, 2001, Keast ja Hampton, 2007) Kuviossa 6 on esitetty ideaalinen prosessi, jossa ensin rakennetaan verkosto ja sen jälkeen kes- kitytään sisällön kehittämiseen. Mallissa on eritelty prosessiin liittyvät tehtävät ja verkostojoh- tamisen tärkeimmät tehtävät kussakin vaiheessa. Hankkeessa voidaan hyödyntää mallia seu- raamalla verkoston kehittämisen vaiheita.

14 14 (19) Verkoston kehittäminen Yhteistyö- prosessi 1. Ovatko toimijat motivoituneita verkostoitumaan? 2. Kannustaako alustava luottamus verkostoitumaan? 3. Onko toimijoilla yhteinen ymmärrys verkostoitumisen hyödyistä? Verkosto- johtaminen - Tunnista potentiaaliset verkostotoimijat ja heidän resurssinsa - Tuo yhteen erilliset toimijat, joista luodaan yhtenäinen verkosto - Luo ja paranna olemassa olevat olosuhteet sellaisiksi, että ne mahdollistavat toimivat suhteet verkostotoimijoiden kesken Yhteistyöprosessi 1. Neuvottelevatko toimijat luodakseen uudet yhteiset säännöt ja samalla hylkäävät organisaatio-perusteiset roolinsa? 2. Onko luottamuksen ja sitoutumisen tasot riittävät tukemaan verkostoitumista? 3. Onko toimijoilla yhteiset tavoitteet ja toimintakulttuuri Verkostojohtaminen - Fasilitoi yhteisten toimintatapojen ja sääntöjen luomista - Huolehdi, että verkostolla on olosuhteet, jotka mahdollistavat yhteisten toimintatapojen ja kulttuurin luomisen - Fasilitoi toimijoiden roolien muuttumista ja heidän organisaatioidensa tavoitteiden muuttumista kilpailevista Yhteistyön painotus siirtyy Sisällön kehittäminen Yhteistyöprosessi 1. Onko verkostolla kaikki tarvittavat resurssit? 2. Arvioiko ja reagoiko verkosto verkoston sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin 3. Onko kommunikointi tehokasta verkoston sisällä ja suhteessa verkoston sidosryhmiin? kilpailevista yhteisiksi Verkostojohtaminen - Luo ja paranna olosuhteita jotka mahdollistavat tuottavan toiminnan toimijoiden kesken - Arvioi ja reagoi verkoston dynaamisuuteen - Yläpidä sellaisia päätösmekanisme ja jotka edesauttavat tiedon siirtoa ja toimivaa kommunikointia Kuvio 6, Verkoston kehittämisestä sisällön kehittämiseen 4.1 Verkostoitumisen ja verkostojohtamisen työkaluja Verkoston kehittäminen on jaettu kahteen osaan arvioinnin selkeyttämiseksi. Hyviä prosessin arvioinnin paikkoja ovatkin muutoskohdat. Seuraavassa kappaleessa esiteltäviä verkostoitumi- sen työkaluja voidaan käyttää prosessin aikana. Työn aloittaminen verkoston toimintasuunni- telmalla auttaa verkostoa löytämään yhteisymmärryksen verkoston tarkoituksesta, säännöistä ja toimintatavoista. Sosiaalisen verkoston analyysi puolestaan kertoo millainen verkosto on ja millaiset ovat sen toimintamahdollisuudet. Sosiaalisen verkoston analyysin tekeminen useassa vaiheessa antaa kuvaa siitä kuinka verkosto on aikaa myöten kehittynyt. 4.2 Sosiaalisen verkoston analyysi Sosiaalisen verkoston analyysi- menetelmä on itsessään hyvä verkostoitumisen työkalu, sillä sen avulla voidaan säännöllisin väliajoin tarkkailla verkoston rakennetta. Rakenne puolestaan kertoo esimerkiksi sen millaiset toimintaedellytykset verkostolla on, ketkä ovat toiminnan kannalta avainhenkilöitä ja missä verkoston rakenteessa on heikkouksia. Sosiaalisen

15 15 (19) verkoston analyysin voi tehdä jo verkostoitumisen alussa, jotta nähdään millaiset sidokset toimijoiden kesken on toimintaa aloitettaessa. Kyselyn toistaminen säännöllisin väliajoin kertoo verkoston ja sen toimijoiden välisten sidosten kehittymisestä ja on erittäin hyvä työkalu verkostojohtajalle toiminnan arvioimiseen. Sosiaalisen verkoston analyysin avulla verkostojohtaja voi määrittä sen milloin verkosto on tarpeeksi vahva ja verkosto voi työskentelyssään keskittyä enemmän substanssin kehittämiseen yhdessä. Mahdollisia Sosiaalisen verkoston analyysin kysymyksiä 1. Kuinka hyvin tunnet kyseisen henkilön? 2. Kuinka tärkeänä pidät kyseistä henkilöä? 3. Kuinka usein ole yhteydessä kyseiseen henkilöön? 4. Kenen kanssa siirrät verkostoon liittyvää tietoa? 4.3 Verkoston toimintasuunnitelma Toinen hyvä työkalu verkoston kehittämiseen on verkoston toimintasuunnitelma, jonka avulla verkosto voi suunnitella työskentelynsä ja pitää huolta siitä, että kehitystyössä otetaan huomioon kaikki tarpeelliset seikat. Toimintasuunnitelma korostaa yhteisiä toimintatapoja ja laaja-alaista verkostoa. Toimintasuunnitelma pakottaa verkoston löytämään jo toiminnan alussa yhteisen tavoitteen, toimintatavat, roolit, ja tiedonsiirron periaatteet. Verkosto pohtii toimintasuunnitelman kautta myös päätöksentekoa ja verkoston päätöksenteko valtaa. Tärkeää on huomata että verkoston toimintasuunnitelma kuuluu tehdä yhdessä verkoston kanssa, jolloin se toimii yhteisen ymmärryksen ja tavoitteen löytymisen työvälineenä. Verkoston toimintasuunnitelmasta on hyötyä myös siinä, että se pakottaa verkoston kartoittamaan toimintaympäristöään ja sidosryhmänsä.

16 16 (19) Verkoston toimintasuunnitelma 1. Verkoston päämäärä ja aikataulu Millaisessa aikataulussa verkosto saavuttaa tavoitteensa Millaisia välitarkastuksia matkan varrella on? 2. Verkoston rakenne ja toimijat Kuka tai ketkä toimivat verkostojohtajina Ketkä ovat verkoston ydintoimijoita Ketkä ovat verkoston sidosryhmiä, joihin verkostotyö myös vaikuttaa Muut verkostot ja suhde näihin muihin verkostoihin 3. Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut Työnjako verkostoitumisen eri vaiheissa Vastuut suhteessa vaiheisiin ja eri sidosryhmiin Roolit läpi verkostoitumisen prosessin 4. Tiedon siirto ja jäsentäminen Verkoston sisäinen tiedonsiirto Verkoston ulkoinen viestintä Tiedon saaminen verkoston toimintaympäristöstä ja muista verkostoista verkostolle Tiedonsiirron säännöllisyys ja vaivattomuus 5. Verkoston päätöksenteko Missä on päätöksentekovalta Kuinka paljon valtaa verkostolla on Kuinka verkosto tekee sisäiset päätöksensä 6. Toiminnan seuranta ja arviointi Millaisia mittareita ja työkaluja verkosto käyttää Kuinka arviointia ja seurantaa tehdään säännöllisesti Kuinka verkosto reagoi arvioinnin tuloksiin

17 17 (19) Lähteet Agranoff, R., & McGuire, M., (2001), Big questions in public network management research, Journal of Public Administration Research and Theory, 3, Agranoff, Robert, and Michael McGuire. (2004) Another Look at Bargaining and Negotiating in Intergovernmental Management. Journal of Public Administration Research and Theory 14(4): Ahuja, G. (2000), Collaboration networks, structural holes, and innovation: a longitudinal stu- dy, Administrative Science Quarterly, Vol. 45 No. 3, pp Bonacich, P., (1987) Power and centrality: a family of measures. The American Journal of So- ciology. 92: Borgatti, S., P., (2005) Centrality and network flow. Social Networks 27: Borgatti, S., P. and Foster ( Burt, R. S. (1992) Structural Holes: The Social Structure of Competition. Cambridge, Mass.: Har- vard University Press Burt, R. S. (2004) Structural holes and good ideas. American Journal of Sociology, 110: Cross, Parker, & Borgatti, (2002). Making Invisible Work Visible. California Management Review. 44(2): Doz, Y. (1996): The Evolution of Cooperation in Strategic Alliances: Initial Conditions or Lear- ning Processes? Strategic Management Journal, 17(1), Eisenhardt, M., (1989), Building Theories from Case Study Research. Academy of Management: The Academy of Management Review, Vol. 14 No. 4, Freeman, L., C., (1979). Centrality in Social Networks : Conceptual Clarification. Social Networks 1: Gulati, R. (1995). Does familiarity breed trust? The Implications of Repeated Ties for Contractual Choices in Alliances, Academy of Management Journal, 38(XX), pp Gulati, R. (1998). Alliances and networks. Strategic Management Journal, 19: Halinen, A., Medlin, C., J., and Törnroos J- Å, (2012) Time and process in business network re- search. Industrial Marketing Management 41, Inkpen, A.C., Currall, S.C. (2004). The Coevolution of Trust, Control, and Learning in Joint Ventu- res. Organization Science, 15(5), Jarillo, J., C, (1988) On strategic networks. Strategic Management Journal, Vol. 9:1, p Järvensivu, T., Möller, K. (2009). Metatheory of Network Management: A Contingency Approach. Industrial Marketing Management, 38(6),

18 18 (19) Järvensivu, T., Nykänen, K. and Rajala, R. (2011), Holistic model of innovation network mana- gement: Action research in elderly health care, in Practice- Based Innovation: Insights, Applica- tions, and Policy Implications, Harmaakorpi, V. and Melkas, H. (Ed.), Springer. Keast, & Hampson, (2007) Building Constructive Innovation Networks: Role of Relationship Management, Journal of Construction Engineering and Management. Luhmann, N. (2000). Familiarity, Confidence, Trust: Problems and Alternatives. In D. Gambetta (Ed.), Trust: Making and Breaking Cooperative Relations, electronic edition (pp ). Oxford: Department of Sociology, University of Oxford. Mandell, M.P. (2001). Collaboration Through Network Structures for Community Building Ef- forts. National Civic Review, 90(3): Mayer, R. C., Davis, J. H., & Schoorman, F. D An integrative model of organizational trust. Academy of Management Review, 20: Morgan, R. M., Hunt, S. D. (1994). The Commitment- Trust Theory of Relationship Marketing. Journal of Marketing, 58(3): Möllering, G., Bachmann, R., Lee, S. (2004). Understanding Organizational Trust Foundations, Constellations, and issues of Operationalisation. Journal of Management Psychology, 18(6) Nambisan, S. and Sawhney, M., (2011) Orchestration Processes in Network- Centric Innovation: Evidence From the Field. Academy of Management Perspectives, Vol. 25 Issue 3, p40-57 Nooteboom, B., (2007) "Methodological Interactionism: Theory and Application to the firm and to the building of trust," The Review of Austrian Economics, Vol. 20(2) Nykänen, K. & Jyrämä, A. (Forthcoming) Functioning network structures: The role of collabora- tion processes and their management. IMP Conference proceedings Atlanta USA. Powell, W.W. (1990) Neither Market nor Hierarchy: Network Forms of Organizations, Research in Organizational Behavior 12(xx), pp Quatman, C. and Chelladurai, P., (2008) Social Network Theory and Analysis: A Complementary Lens for Inquiry. Journal of Sport Management, 22, Ring, P., and Van de Ven, A. (1992). Structuring Cooperative Relationships Between Organiza- tions. Strategic Management Journal, 13(7), Ritter, T. (1999), The networking company. Antecedents for coping with relationships and networks effectively, Industrial Marketing Management, Vol. 28 No. 5, pp

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely)

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Sara Melander 1.11.2016 Ohjaaja: DI Malin Östman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto

Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto Verkostokehittäminen GeroMetro-verkosto 4.3.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostotutkimuksen viidakko tai ekosysteemi Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1. Asia Otsikko Sivu LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/2016 1 AIKA klo 17:00 PAIKKA Tekninen 10, Tampereentie 10 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat Hallitus 25 25.02.2016 Hallitus 64 30.03.2016 Hallitus 73 26.04.2016 Hallitus 89 12.05.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän keskeisten virkojen valinnat 61/31.312/2016 Hallitus

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

VBE II TUT VTT. Osallistuvat yritykset. VBE Kansainvälinen verkosto. Työpajat Seminaarit Esitelmät

VBE II TUT VTT. Osallistuvat yritykset. VBE Kansainvälinen verkosto. Työpajat Seminaarit Esitelmät VBE II 2005-2007 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto VTT Käyttöönotto-

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA 18.5.2006, Otaniemi TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA Verkostojohtamisen menetelmät hajautetussa toimintaympäristössä Niina Kokko, projektipäällikkö TKK, BIT tutkimuskeskus +358 50 577

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot