ELO-opas Kohti elinikäistä ohjausta. Näkökulmia ELO-toimintaan

Transkriptio

1 ELO-opas Kohti elinikäistä ohjausta Näkökulmia ELO-toimintaan LAITURI-projekti 2014

2 ELO-opas Julkaisija: LAITURI-projekti Teksti: Antti Laitinen, Sirpa Nykänen, Mervi Sirviö Kannen teos: Mika Heinonen Kuvitus: Linda Saukko-Rauta Taitto ja grafiikka: Martti Hänninen Paino: Grano, Jyväskylä 2014

3 Sisältö Elinikäisen ohjauksen opas käyttöösi Elinikäinen ohjaus... 5 Toimintaympäristö... 6 Ohjaus on myös tietoa ja neuvontaa... 6 Ohjauksen kehittäminen... 7 Strategiset tavoitteet... 8 Elinikäisen ohjauksen toimintamalli ELO-toiminta - oppiminen, työ ja osallisuus Oppiminen Työ ja osallisuus Ohjaus siirtymien tukena ELO-ryhmät Ryhmien perustaminen Ryhmien kokoonpano ja verkostot Näkymiä ELO-toiminnan arkeen Kokemuksia toimintasuunnitelmatyöstä ELO-toiminnan ja ohjauksen laatu Ohjauksen laatujärjestelmä Ohjausjärjestelyjen kokonaisuus Ohjauksen järjestämisen periaatteita Verkostoyhteistyön arviointi ELO-toiminnan kehittämisen tuki Verkkotyövälineet Eurooppalainen yhteistyö Ohjaamot osana kehittyvää elinikäistä ohjausta Ohjaamo matalan kynnyksen palvelupiste Ohjaamotoiminnan kulmakivet Kehittämistä ja yhteistä toimintakulttuuria Hyviä käytäntöjä LAITURI-projekti Elinikäisen ohjauksen (ELO) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen tuki ELO-sanastoa... 41

4 Elinikäisen ohjauksen opas käyttöösi Opas tarjoaa näkökulmia ja työvälineitä ELY-keskusalueiden elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) toimintaan. ELO-ryhmät ovat monialaisia yhteistyöfoorumeja, joiden tehtävänä on kehittää laadukasta elinikäistä ohjausta, koordinoimalla ja kehittämällä asiakkaille tarjottavien palvelujen kokonaisuutta. Verkostomaisella ELO-toiminnalla edistetään ensisijaisesti nuorten ja aikuisten ohjauspalvelujen laatua. Työtä tehdään valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Monialaisella verkostoyhteistyöllä tavoitellaan eri sektoreiden ja erilaisilla toimialoilla toimivien asiantuntijoiden toimintaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Työ edellyttää yhdessä määriteltyjä tavoitteita, konkreettisia toimintatapoja sekä luottamusta ja valtuutusta. Hyvä ohjaus lähtee ihmisen arkikokemuksista ja korostaa asiakkaan vastuullisuutta elämänsä määrittelijänä. Ohjaus on kokonaisvaltaista, tunteet huomioon ottavaa, voimavarojen, arvojen ja oletusten tunnistamista. Osuvasta ohjauksesta oikeaan aikaan on hyötyä yksilöille, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. ELO-opas on kehittyvä työväline, jonka sisältöä päivitetään oppaan verkkoversiossa 4

5 1. Elinikäinen ohjaus Ohjauspalveluja tarvitsevien asiakkaiden tilanteet ovat monimuotoistuneet. Koulutukseen ja työelämään liittyvät siirtymät ja tarve etsiä uusi ammatti ovat lisääntyneet. Ohjausta ja sen palvelujärjestelmiä haastavat myös monet toimintaympäristön muutokset, alkaen väestörakenteen ja talouden muutoksista. Ohjaus edellyttää uudenlaisia toimintatapoja. Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa tunnistamaan valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa tekemään mielekkäitä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä hallitsemaan yksilöllistä kehityskaartaan koulutus-, työ- ja muissa ympäristöissä, joissa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään Ohjausta toteutetaan eri ympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikoilla. Ohjausta antavat sekä julkisen sektorin että yksityiset toimijat. 5

6 Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutokset Väestökehitys Niukkeneva talous? Ohjausparadigman muutos Arvot Ohjauspolitiikka Tutkimus Elinikäisen ohjauksen haasteet sektoroituminen katvealueet päällekkäisyys Elinikäisen ohjauksen verkosto STRATEGIAT Elinikäisen ohjauksen toimintamalli Ohjauksen kehittämishankkeet, kokeilut, projektit Pasi Savonmäki 2013 Ohjaus on myös tietoa ja neuvontaa Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa (TNO) tavoitellaan tuloksia, joista yksilö ja yhteiskunta hyötyvät. Niitä ovat esimerkiksi kouluttautuminen, työllistyminen, kuntoutuminen, yksilön vastuullisuuteen kasvaminen ja omavoimaisuuden lisääntyminen. Ohjaus tarkoittaa erilaisia toimia: opinto-ohjausta, ammatinvalinnanohjausta, arviointia, opastusta, neuvottelua. Yleisesti puhutaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista. 6

7 Tietopalvelut hyödyntävät eri kanavia tiedottaessaan koulutus- ja kehittämispalveluista yhdelle tai useammalle asiakkaalle samanaikaisesti Neuvonta lähtee asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja vastaa usein tiettyyn täsmällisempään kysymykseen. Se voi toteutua henkilökohtaisena tapaamisena tai puhelin- tai verkkovälitteisesti. Neuvonta voi olla myös useamman tapaamisen vuorovaikutustilanne. Ohjaus on usein pitkäkestoisempi vuorovaikutusprosessi, jossa on esillä laajemmin asiakkaan kokonaistilanne ja mahdollisuudet Perinteisesti ohjauksellisen työotteen avulla ratkaistaan kokonaisvaltaisesti ongelmia, autetaan elämänvalintojen ja kriisien kohtaamisessa sekä itsetuntemuksen kehittämisessä. Hyvä ohjaaja auttaa asiakasta tämän kysymysten työstämisessä ja ratkaisemisessa kunnioittaen hänen arvojaan, voimavarojaan ja kykyään tehdä valintoja omista kulttuurisista lähtökohdistaan. Elinikäistä oppimista tukeva ohjaus on uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Ohjauksen kehittäminen Ohjauspalvelujen toimijoita ja palveluntuottajia on runsaasti, samoin toiminnan rahoituslähteitä. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta ohjauksen järjestämiseen etsitään tiivistämällä yhteistyötä sekä tunnistamalla osaamisen kehittämistarpeita. Tuottavuutta parannetaan poistamalla palvelujen päällekkäisyyttä. Yksilötasolla asiakkuuden näkökulmasta haasteena on nähty mm. kehkeytyvä aikuisuus: tarve uran- ja ammatinvalintaan liittyvään ohjaukseen on lisääntynyt eri elämänvaiheissa. 7

8 Elinikäisen ohjauksen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä Asiakkaiden odotukset Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiantuntevaa ja henkilökohtaista palvelua helposti saatavilla Yhdenmukaiset palvelut koko maassa Koko ikäluokan kouluttaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja yritysten kilpailukyky Toimivat nivelvaiheet Nopea työllistyminen ja uudelleen työllistyminen ELO-palveluja tuotetaan tasapainottaen asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset Tuottavuus Uudet toimintamallit: kenelle, mitä ja miten? Monikanavainen toimintatapa Päällekkäisyyksien poistaminen Moniammatillinen yhteistyö Jukka Peltokoski 2014 Strategiset tavoitteet Elinikäisen ohjauksen kehittäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän työhön, jolla kehitetään tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kokonaisuutta Suomessa. Strategiset tavoitteet valmistuivat vuonna 2011: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena 8

9 Elinikäisen ohjauksen toimintamalli Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona LAITURI-projekti on yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa hahmottanut elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta riittävän yhteiseksi toimintamalliksi. Toimintamallissa on määritelty ydinsisältöjä, rooleja, vastuita ja työvälineitä ELY-keskusten ja alueellisen ELO-toiminnan tueksi. Toimintamallissa tarkastellaan elinikäisen ohjauksen järjestelyjä valtakunnallisesti ja alueellisesti, työn ja vastuunjaon näkökulmasta. Kehittämisen ja erikoistumisen teemoja nostetaan esiin sekä toimia, joilla tuetaan ELO-ryhmiä. Valtakunnallinen näkökulma alueellisten ELO-ryhmien kokoonpanon ja koordinointityön periaatteiden linjaus keskeisten ohjaustoimijoiden määrittäminen sekä koordinointityön rajojen ja mandaattien määrittely valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rajakohtien selkiinnyttäminen Alueellinen näkökulma määritellään tavoitteet ja sovitaan organisoinnista ja yhteistyön käytännön toimintamuodoista, esimerkiksi alatyöryhmien tarpeesta täsmennetään koordinoinnin täsmällisempi luonne ja sisältö päätetään elinikäisen ohjauksen fokusoinnista mm. kohderyhmien osalta sekä kehittämistyöstä päätetään dokumentaatiosta ja organisaatioiden välisistä sopimuksista, toimijoiden osallistamisesta kehittämistyöhön ja sen resurssoinnista 9

10 Elinikäisen ohjauksen toimintamalli ydinsisällöt, roolit, vastuut, työvälineet VALTA- KUNNALLISESTI Strategialinjaukset: TEM, OKM, STM Hallinnolliset linjaukset: Hallitusohjelma, Kehittämissuunnitelma KESU, ELY-keskusten tulossopimukset Valtakunnallinen ELO-ryhmä ALUEELLISESTI ELO-toiminnan tavoitteet Strategiat ja toimintasuunnitelmat ELO-toiminnan organisointi ELO-toiminnan tehtävät ja menettelytavat ELY-keskusten yhteistyöryhmät / Kehittämisen teemoja Palvelujen saatavuus Ohjausosaaminen Laatujärjestelmät Verkostojohtaminen ELO-toiminnan kehittäminen, mm. tulosohjaus Tuki ELO-ryhmille ja ELO-toiminnalle (TEM, OKM, STM, RR-hankkeet) Konsultaatiot Koulutus Vertaistuki Tutkimuksellinen ja muu tuki Laatu- ja arviointityövälineet VOKES-verkkotyövälineet Euroopan elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto ELGPN: Mallit ja työvälineet LAITURI-projekti 2014 Edustus toimintamallin asiantuntijatyöryhmässä vuosina : TEM, OKM, LAITURI-projekti, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylän yliopisto KTL/VOKES, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/aokk, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti, Savon koulutuskuntayhtymä 10

11 2. ELO-toiminta oppiminen, työ ja osallisuus Oppiminen Oppiminen voi tarkoittaa persoonallista kasvua, voimavaraistumista tai tiettyyn tavoitteeseen tähtäävää toimintaa. Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä, myös työelämässä. Elinikäisen oppimisen taidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ja yksilöllä on entistä enemmän vastuuta omasta urakehityksestään. Uranhallintaan ja -suunnitteluun liittyvä oppiminen on valmiutta kohdata elämään liittyviä ammatillisia muutostilanteita kykyä kerätä, analysoida ja jäsentää omaa itseään, koulutusta ja ammatteja koskevaa tietoa sekä taitoa tehdä ja toimeenpanna päätöksiä ja siirtymiä kokemusta osallisuudesta jäsenyyteen yhteiskunnassa On lisäksi tärkeää osata sovittaa työtä ja opiskelua joustavasti, sekä arvioida ja markkinoida oma osaamistaan. Oppiminen on mahdollisuus saavuttaa jotain uutta, kaikenikäisenä. Iän myötä oppimisen katsotaan jopa helpottuvan ja se on kokonaisvaltaisempaa, koska muistissa on enemmän aineksia, joihin uusi tieto kytkeytyy. UNESCO toi elinikäisen oppimisen käsitteen kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä elinikäisen kasvatuksen nimellä. Paras motivaatio oppimiseen on ilo ja mahdollisuus hyödyntää uusia taitoja elämässä eri tavoin. Kehittymisestä yksilö hyötyy itse, ja hyödynsaajia ovat myös organisaatiot ja koko yhteiskunta. Oppimiseen ja uraan liittyviin valintoihin tarvitaan usein tukea, jota voidaan tarjota ohjauksella sen eri muodoissa. 11

12 Työ ja osallisuus Työ on eri yhteiskuntien keskeinen arvo ja arvon luoja. Vaikka työelämä ja työmarkkinat ovat kehittyneet epävarmemmiksi ja yllätyksellisimmiksi, on työ ja työllisyys edelleen suomalaisen yhteiskunnan perusta. Suomessa on vahva ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja sen keskeisin tavoite on tuottaa osaavaa työvoimaa työorganisaatioiden tarpeisiin. Samalla koulutus luo pohjan yksilöiden hyvälle työllistymiselle, työlle ja työuralle. Rakennemuutos elinkeinoelämässä, työmarkkinoilla ja työelämässä jatkuu voimakkaana. Yrityksiä ja työpaikkoja syntyy ja häviää, ammattirakenteet ja työtehtävien sisältö muuttuvat jatkuvasti ja voimakkaasti. Vaikka osaamisen merkitys työmarkkinoilla kasvaa, ei tämäkään kehitys ole suoraviivaista: työttömyys voi kohdata myös hyvin koulutettuja ja työttömyys voi pitkittyä. Perinteisen palkkatyön malli on muutoksessa ja työurat muotoutuvat vaihteleviksi ja erilaisia lyhyitäkin vaiheita sisältäviksi (palkkatyö, yrittäjyys, opiskelu, työttömyys). Yrittäjyys muuttuu myös entistä monimuotoisemmaksi. Digitalisaatio muovaa yritystoimintaa ja työtä sekä näihin liittyviä osaamistarpeita. Työelämän, työmarkkinoiden ja oman ammatillisen uran kehitystä on aiempaa vaikeampaa ennakoida. Kehitys on yllätyksellisempää, moninaisempaa ja tempoilevampaa. Riippuvuus kansainvälisestä ja kansallisesta taloudesta ja kehityksestä kasvaa. Elämän ja työuran suunnittelua voi ja kannattaa tehdä. On kuitenkin myös tärkeää varautua suunnitelmien muuttamiseen ja joustavaan uudelleen suuntautumiseen. Samaan aikaan kun maailma on tullut sumeaksi, tarjoaa maailma runsaasti mahdollisuuksia: Aineellista, inhimillistä ja sosiaalista pääomaa on ihmisten käytössä valtavasti. Edellä kuvattu työn, työelämän ja työmarkkinoiden kehitys haastaa ohjausjärjestelmän: kuka tahansa voi tarvita tietoa, neuvontaa ja ohjausta työuransa suunnittelussa, rakentamisessa ja yllätyksissä elämänsä eri vaiheissa. Osallisuus yhteiskuntaan, yhteys toisiin ihmisiin, on kaikkien oikeus. Useimmat yhteiskunnat haluavat tätä oikeutta toteuttaa. Myös useimmat yksilöt haluavat tätä vaikka vaihtoehtoisia ajattelutapoja ja kulttuurejakin esiintyy. Kiinnittyminen oppimisen ja työn maailmaan toimii useimpien kohdalla osallisuuden mahdollistajana. Monille kiinnittyminen oppimiseen ja työhön on haastavaa liittyen oman elämän vaikeuksiin, elämäntilanteeseen tai oppimisen ja työn järjestelmien yksipuolisuuksiin tai jäykkyyksiin. He jäävät helpommin osallisuuden ulkopuolelle, syrjään. Kokonaan 12

13 oppimisen ja työn ulkopuolella Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria. Ilman perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta olevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on noin satatuhatta ja kaikkien työikäisten kohdalla luku on noin kolminkertainen. Ilman ammatillista koulutusta olevat ovat työmarkkinoilla turvattomimpia. Kaikilla ihmisillä on elämäntilanteesta riippumatta oikeus ohjaukseen ja tukeen. Hyvillä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla lisätään ihmisten osallisuutta ja raivataan polkua oppimisen ja työn maailmaan. Ohjaus siirtymien tukena Ohjauksen ja ohjauksen kehittämistoimien on tärkeää perustua asiakkaan tilanteen edistämiseen, ja ELO-toiminnassa on keskeistä kiinnittää huomiota asiakkaan eri elämänvaiheiden välisten siirtymien tukemiseen. Opiskelijan opinpolun jatkumo ja sen edellyttämä suunnittelu ohjauksen palvelujärjestelyissä Koulu siirtymä Oppilaitos siirtymä Oppilaitos siirtymä siirtymä Psykososiaalinen tuki Koulutuksen ja ohjauksen yhteistyö Oppimisen ohjaus Ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus siirtymä Työelämä Jatkoopinnot Täydennyskoulutus Päiväkoti Terveysja sosiaalipalvelut Nuorisoja vapaaaikapalvelut Työja elinkeinohallinto Esim. työpaja Tuettu työ siirtymä Seija Nykänen

14 Verkostomainen ELO-toiminta perustuu yhteiseen käsitykseen ohjauspalvelujen arvoista ja palvelukokonaisuudesta. Se edellyttää toimijoilta riittävän yhteistä käsitystä asiakkaasta ja hänen oppimisestaan, suhteestaan työhön, kasvustaan ja niihin liittyvistä ohjauksen tarpeista. Riittävän yhteinen käsitys tarvitaan myös työn, työelämän ja työmarkkinoiden kehityksestä sekä yhteiskunnallisesta osallisuudesta. 14

15 3. ELO-ryhmät Ryhmien perustaminen Alueellisten ELO-ryhmien perustaminen käynnistyi vuoden 2013 alusta. Niiden koordinointivastuu annettiin vuonna 2010 perustetuille ELY-keskuksille, joiden tulossopimuksiin tehtävä kirjattiin seuraavasti: ELY-keskusten edellytetään kokoavan alueelliset verkostot ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin, ja nimeävän niille vastuuhenkilöt. Lisäksi niiden vastuulla on saada aikaan alueelliset elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmät (alueelliset ELO-ryhmät), joissa ovat edustettuina mm: ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot. Sopimusten mukaisesti ELY-keskukset laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, joissa tulee ottaa kantaa mm.: eri toimijoiden roolien määrittämiseen ohjauksen kentällä ohjaukseen liittyvän verkoston luomiseen ja sen toimintaan ohjausosaamiseen ja sen kehittämiseen verkostossa osallistuminen monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen 15

16 Ryhmien kokoonpano ja verkostot Ryhmien työ on käynnistynyt kaikilla ELY-keskusalueilla maakunnallisena toimintana ja ruotsinkielisillä alueilla kaksikielisenä. Ryhmät ovat verkostoja, joihin on kutsuttu ohjausalan toimijoita eri kokoonpanoilla ja painotuksilla. Ryhmissä useimmin edustettuina ovat ELY-keskukset, TE-toimistot, korkean asteen ja ammatillisen koulutuksen edustajat, maakuntaliitto, aluehallintovirasto, vapaa sivistystyö ja edunvalvontajärjestöt. Yli puolessa ryhmiä ovat edustettuina myös kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorten työpajojen toimijat ja etsivä nuorisotyö. Vähemmän edustettuna ovat elinkeinoelämä, yritykset, kolmas sektori ja hankkeet. Ryhmiä perustettaessa on otettu huomioon alueilla jo toimivat verkostot ja niissä tehty työ (esim. Opin ovi -hankekokonaisuudessa) sekä nuorisotakuun toteutus. Esimerkki ELO-toiminnan organisoitumisesta ELO-johtoryhmä valmistelee strategisia linjauksia, dokumentoi ja vie toimijatasolle sekä ohjaa, hyväksyy ja edistää tehtävää työtä. Johtoryhmään kuuluu organisaatioiden johtoa. Toimijataso (ELO-verkosto) kommentoi ja tuo strategiseen työhön eri ohjausalojen toimijoiden tarpeet. Organisaatiotason ohjaushenkilöstö käyttää kehitettyjä työkaluja ja hyödyntää niitä omien organisaatioiden kehittämistyössä. ad hoc -työryhmät suunnittelevat esimerkiksi koulutuksia ja päivittävät toimintasuunnitelmaa. 16

17 ELY-keskusalueiden elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien toimijatahoja Maakuntaliitto Perusopetus Eri toimijoiden hankkeet Poliisi KELA Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut AKAVA Puolustusvoimat Korkeaasteen koulutus Yliopistot STTK Työmarkkinajärjestöt Järjestöt Säätiöt Yhdistykset Alueelliset ELO-ryhmät Vapaa sivistystyö Avoin yliopisto SAK Kolmas sektori Työpajat Terveyspalvelut Ammatillinen koulutus Kuntayhtymät Nuorisotoimi Kauppakamarit Kunnat Nuorten työpajat EK TYP ELYkeskus Työ- ja elinkeinohallinto Yritykset Elinkeinoelämä Aluehallintovirasto (AVI) Salmia Oppisopimustoimisto Sosiaalitoimi TEtoimisto Kuviossa esitetyt toimijatahot on koottu ELY-keskuksille suunnatusta kyselystä, jonka Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) toteutti vuonna

18 Näkymiä ELO-toiminnan arkeen ELY-keskuksille suunnattujen kyselyjen mukaan (2013, 2014) ryhmien keskeisinä tehtävinä nähdään toiminnan strateginen suunnittelu, kehitystyö, seuranta, toiminnan koordinointi sekä linkkinä ja fasilitaattorina toimiminen. ELO-ryhmä toimii strategisena asiantuntijaryhmänä, määrittää verkoston vastuut ja työnjaon sekä varmistaa toiminnan ja osaamisen jatkumisen ELO-ryhmien edustavuus koetaan laaja-alaiseksi ja ryhmän jäsenten asema organisaatiossa vaikuttavuuden kannalta tärkeäksi. Suurimmalla osalla ryhmistä ei ole varsinaista päätösvaltaa, vaan ne ovat enemmän kehittäviä ja keskustelevia tahoja. Toiminnalla voidaan kuitenkin vaikuttaa alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon. Alueilla on tehty kumppanuussopimuksia ELO-toimintaan osallistuvien organisaatioiden kanssa ja osalla alueista kehittämistyötä on tuettu perustamalla sähköinen verkkoalusta toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon. ELY-keskus on avannut ELO toimijoille sähköisen alustan yleiselle viestinnälle ja tiedon levittämiselle. Alustalle on perustettu erillisiä ryhmiä toimintojen ja tarpeiden mukaisesti. Alueilla toimivien hankkeiden merkitys nähdään tärkeänä toiminnan kehittämisessä. Ryhmillä on tietoa alueiden hankkeista ja yli puolella alueista ne on yhdistetty tai tullaan yhdistämään ELO-toimintaan. ELO:n strategiset painopisteet omalta osaltaan ohjaavat hankkeiden valintaa. Taloudelliset ja henkiset resurssit nousevat toiminnan keskeisiksi edellytyksiksi. Konkreettista työaikaa, viestintää ja vuorovaikutusta toimijoiden välillä, jäsenten sitoutumista ja aktiivisuutta pidetään myös hyvän toiminnan edellytyksinä. ELO-ryhmän tulisi saada säädöspohjaiset toimivaltuudet sekä omia toimintaresursseja, jotta toiminnalla olisi todellista vaikuttavuutta 18

19 Kokemuksia toimintasuunnitelmatyöstä Case 1 Pohjois-Karjalan ELO-toimintasuunnitelman työstäminen ja kehittämiskohteet Asiakkaan erilaisista siirtymistä yhteiseen toimintaan Alueen toimintasuunnitelmatyössä käytettiin ELO-yhteistyöryhmän jäseniä ja heidän taustaorganisaatioitaan osallistavaa työtapaa yhteisen orientaation vahvistamiseksi. Työn viitekehykseksi valittiin siirtymävaiheet. Toimintasuunnitelman työstäminen aloitettiin kartoittamalla ohjauspalvelujen nykytilanne alueella. Kartoituksella selvitettiin ohjauspalvelujen tuottajat, heidän tuottamansa palvelut ja ohjauspalvelujen toimivuus erityisesti siirtymävaiheissa sekä niihin liittyvät käytännöt ja haasteet. Näiden perusteella määriteltiin ohjauksen visio ja strategiset tavoitteet. Tämän jälkeen määriteltiin tarkennetut kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet alueen ohjaajille suunnatun avoimen internet-kyselyn vastausten perusteella. 19

20 ELO-yhteistyöryhmä on kyselyn tulosten perusteella tuottanut toimintasuunnitelmaan ehdotuksia verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen: Selvitetään mahdollisuutta laatia ohjauspalvelujen kartasto perusasteelta aikuisuuteen selkiyttämään verkoston toimintaa ja vastuita. Esitetään, että valtakunnalliseen nettiohjauspalveluun rakennetaan myös alueellinen osio, joka palvelee alueen ohjaushenkilöstöä ja asiakkaita. Oppilaitokset kehittävät uraohjaustaitojen kokonaisuuksia ja siirtymien sujuvoittamista mm. niveltietolomakkeilla ja yhteistyöllä muiden kouluasteiden ja työelämän kanssa. Selvitetään millaista ohjauksen yleis- ja erityisosaamista ELO-verkostossa tarvitaan, suunnitellaan ja järjestetään ohjaukseen liittyviä koulutustilaisuuksia huomioiden moniammatillisen verkoston erityistarpeet. Järjestetään ajankohtaisinfoja ohjaushenkilöstölle yhdessä TE-hallinnon ja koulutustoimijoiden kanssa. Suunnitellaan pitkäjänteisenä toimintana seutukunnallisia / paikallisia monihallinnollisia ja -ammatillisia keskustelufoorumeita/työpajoja vertaisoppimisen ja verkottumisen tueksi. Järjestetään vuosittainen alueellinen elinikäisen ohjauksen seminaari, joka edistää yhteistä orientaatiota. Edistetään aktiivisesti Ohjaamo-toimintamallin rakentumista alueelle ja samalla selvitetään aikuisohjauksen toimintamallin kehittämistä. Yksityiskohtainen suunnitelma, jossa on määritelty myös toimenpiteiden vastuutahot, käsitellään ELO-johtoryhmässä. Toimintavastuu jakautuu verkoston toimijoille. 20

21 Case 2 Keski-Suomen ELO-ryhmän toiminnan käynnistyminen ja sen suunnittelu Ohjauksen haasteista toimenpiteisiin Alueen toimintasuunnitelmatyössä on ongelmalähtöinen tarkastelutapa. Kokonaiskartoituksen sijaan elinikäisen ohjauksen kehittämistyön painopisteet valittiin erilaisilla foorumeilla esiin nostettujen ohjauksen kipupisteiden pohjalta. Ohjauksen käytännön ongelmien kokoaminen jatkuu edelleen alueellisissa kehittämisryhmissä ja muissa tilaisuuksissa. 21

22 Ensi vaiheessa vaikuttamisen kohteiksi valittiin Opiskelu- ja työkuntoisuuden turvaaminen. Tämä tavoite vaatii asiakkaiden palvelutarpeen parempaa tunnistamista ja palvelujen saatavuuden kehittämistä. Siksi jatketaan opettajien mielenterveysosaamisen kehittämistä, selkiytetään lisäämällä eri opintoasteiden opintopsykologipalvelujen hyödyntämistä sekä lisätään matalan kynnyksen palvelujen ja varhaisen puuttumisen mallin mukaisten palvelujen saatavuutta. Lisäksi tuodaan näkyväksi perusasteen koulutuksen roolia osana nuorisotakuun toteuttamista. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 1. Vahvistetaan opiskelijoiden työnhaku- ja työelämätaitoja hyödyntämällä maakunnan ennakointityö osaksi ohjausta, vahvistamalla työelämään ohjauksen osaamista ja eri tahojen ohjausyhteistyötä työnhakuvalmennuksessa. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 2 ja 3. Vahvistetaan moniammatillista ohjausta mm. kokoamalla ja tekemällä näkyväksi eri toimijoiden palveluja. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 4 ja 5. Jatkotoimintaa Hyödynnetään alueen eri organisaatioiden toteuttamien selvitysten tietoja nuorten tarvitseman tuen määrittämisessä Seurataan tavoitteita tukevan hanketyön tuloksia ja arvioidaan kehittämiskohteita Ohjauksen yhteistyöryhmä jatkaa tutustumista eri organisaatioiden ohjauskäytäntöihin ja paneutuu ohjauskysymyksiin Järjestetään ELO-ryhmän työpaja, jossa arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden toimivuutta erityisesti kansallisten tavoitteiden näkökulmasta Yhdistetään alueen Nuorisotakuu- ja ELO-ryhmän toiminta ja vahvistetaan sen edustavuutta 22

23 Case 3 Pohjois-Savon ELO-toimintasuunnitelman työstäminen ja kehittämiskohteet Verkostoyhteistyötä asiakkaiden työ- ja koulutusurien edistämiseen Alueen elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman ja strategian työstäminen hankkeistettiin. Sen toiminta perustui verkostoyhteistyöhön ja kehittämisessä tehtiin yhteistyötä myös mm. nuorisotakuun toimeenpanon, aikuiskoulutusstrategiatyön ja ennakointiverkoston toimijoiden kanssa. ELO-strategian lähtökohtana on varmistaa ohjausasiakkaiden osaamisen kehittäminen ja ylläpito ja lisätä motivaatiota kehittää itseään ja hankkia tarvittavia työelämätaitoja. Alueella toimii kolmetasoinen ELO-verkosto. Johtoryhmän tehtävänä on ohjata, hyväksyä sekä edistää elinikäisen ohjauksen strategisia linjauksia. Toimijataso on laajempi ja se tarkastelee työtä erityisesti ohjauksen toimijoiden työn näkökulmasta. Molemmat ryhmät levittävät sovitut asiat omiin organisaatioihin, joissa niiden toimivuutta testataan käytännössä. ELO-verkoston toiminnalle on laadittu aikataulu vuoden 2016 loppuun. Siinä on määritelty ELO-johtoryhmän ja ELO-verkon kokoukset, käsiteltävät aihealueet ja aikataulut. 23

24 Toimenpiteitä Varmistetaan yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarpeista lähtevän uraohjauksen saatavuus mm. kehittämällä ohjaajien ammattitaitoa verkostotyön sekä lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla, laatimalla osaamisperusteinen työelämämoduuli opetukseen, lisäämällä opinto-ohjauksen yksilöohjausta perusopetukseen ja etsivän työn laajentaminen. Ohjaustoimijoiden sitoutumista oman osaamisensa kehittämiseen tuetaan mm. järjestämällä ohjaustehtävissä oleville jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia, kehitetään ohjausosaamista TE-palveluissa ja vakiinnutetaan työpaikkaohjaajien koulutus. Tuotetaan laadukkaita ohjauspalveluja ja varmistetaan niiden toimivuus verkostossa kehitetyllä laadunvarmistustyökalulla. Vahvistetaan monialaisen ohjausverkoston kattavuutta eri hallinnonalan ja työelämän toimijoilla sekä toimitaan verkostotyömallin mukaisesti. Toimintaa tuetaan mm. kehittämällä ELO-toiminnalle vaikuttavuusindikaattorit, koulutuksen järjestäjille käyttöön työelämäohjelmat ja konkretisoidaan eri hallinnonalojen toimenpiteet suunnitelmaan. 24

25 4. ELO-toiminnan ja ohjauksen laatu Ohjauksen laatujärjestelmä Laadunvarmistuksessa on kysymys toiminnan arvioinnista ja sen pohjalta tehtävästä kehittämistyöstä. Saatuja tuloksia tai hyötyjä takastellaan suhteessa toteutuneisiin prosesseihin, käytettyihin resursseihin sekä toiminnan lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Elinikäistä ohjausta koskevaa laatu- ja kehittämisjärjestelmää rakennetaan kansallisena yhteistyönä. Sen kokonaisjäsennys on kuvattu seuraavasti: Laadunvarmistuksen kokonaisuus toiminnan kehittämisen näkökulmasta 2. Poliittiset päätökset ja tavoitteet 4. Yhteiskunnalliset tulokset (hyödyt) 3. TNO-prosessit/palvelut 1. Yksilön tarpeet ja tavoitteet 5. Yksilölliset tulokset (hyödyt) Sakari Saukkonen

26 Ohjausjärjestelyjen kokonaisuus Kansallisena tavoitteena on rakentaa täsmennetty elinikäisen ohjauksen laadun kehys jatkuvan kehittämisen tueksi. Laatutyön lähtökohtana voidaan hyödyntää kuvausta, jonka taustalla on eurooppalainen ohjausjärjestelyjen kehittämistyö. Ohjausjärjestelyjen kokonaisuus Monihallinnollinen elinikäisen ohjauksen strategia, toteutus ja arviointi Tieto- ja viestintäteknologian integratiivinen rooli Yhteisesti sovittu TNO-palvelujen kehikko Alueelliset painotukset & toimeenpano Monikanavaiset asiakaspalvelut ELGPN/Raimo Vuorinen

27 Ohjauksen järjestämisen periaatteita Elinikäistä ohjausta esitetään järjestettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti (ELGPN Tools No.1): Asiakaslähtöisyys Puolueettomuus Luottamuksellisuus Yhdenvertaisuus Kokonaisvaltainen lähestymistapa Osallisuuden mahdollistaminen Aktiivinen osallistuminen Voimavaraistuminen Ohjauksen saatavuuden parantaminen Läpinäkyvyys/tunnistettavuus Ystävällisyys ja empatia Jatkuvuus Saatavuus Tavoitettavuus/käytettävyys Mukautuvuus Laadunvarmistus Ohjausmenetelmien soveltuvuus Jatkuva kehitys Muutoksenhakumahdollisuus Pätevä henkilöstö 27

28 Verkostoyhteistyön arviointi Ohjaus ja siihen käytettävät resurssit on hyvä nähdä alueella kokonaisvoimavarana. Se tarkoittaa, että yksittäinen organisaatio ja ohjaustoimijat mieltävät työnsä osana laajempaa verkostoa. Verkoston toimijoiden moniammatillista osaamista hyödynnetään ja palvelun tarve arvioidaan yhteisen asiakkuuden näkökulmasta. Keskusteluteemoja alueellisen ELO-toiminnan kehittämisessä voivat olla esimerkiksi seuraavat: Mikä on organisaation päätavoite tai kehittämiskysymys ohjauksen asiassa? Mitkä ovat verkoston yhteisiä kysymyksiä ja tavoitteita? Mikä on ohjauspalvelujen verkostoyhteistyön tila? Miten vaihetta voidaan kuvata? Mitä ovat verkostoyhteistyön haasteet omille organisaatioille? ELO-toiminnan Mikä on yhteisen verkostoyhteistyötä keskustelun ja yhteisen ymmärryksen tarve? voidaan arvioida kuvion avulla ELO-toiminnan verkostoyhteistyötä voidaan arvioida seuraavan kuvion avulla Ohjauksen voimavarojen hajanaisuus Koordinoitumisen käynnistyminen Ohjaus alueellisena kokonaisvoimavarana, yhteiset asiakkaat Yleistilanne Ohjausvoimavarat hajallaan Ei tunneta toisia Tahtotila puuttuu/heikko Uuden yhteistyön tarve tunnistettu Alustavaa verkottumista ja tutustumista Palvelujen kartoituksia Keskinäinen tunnettuus Työnjako, tarpeet ja yhteistyönäkymät kartoitettu Yhteistyön taso ja muodot vakiinnutettu Ohjauksen määrittely ja konsepti Ei yhteistä peruspäämäärää eikä konseptia Yhteisten suunnitelmien tarve tunnistettu, työ käynnistetty Ohjaustyöllä yhdistävä konsepti Alueelliset toimintamallit Ei yhteisiä ohjaustyön toimintamalleja tai strategioita Yhteisten suunnitelmien tarve tunnistettu, työ käynnistetty Yhdessä laaditut ohjaustyön strategiat Foorumit, työryhmät Ei yhteisiä foorumeita /ei nähdä mielekkäinä Yhteistyöfoorumien tarve tunnistettu Työskentely vakiintunutta ja kehittyvää Vaikuttavuus ja tehokkuus Kokonaisuuden synergiat heikkoja Parantunutta vaikuttavuutta yhteistyön kehittyessä Vaikuttavuus kokonaisuuden hallinnan myötä Timo Spangar, Robert Arnkil ja Raimo Vuorinen 2008, mukailtu 28