YLIVIESKAN KAUPUNKI TIIVISTELMÄ. Selvitystyön tausta, tarkoitus ja tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIVIESKAN KAUPUNKI TIIVISTELMÄ. Selvitystyön tausta, tarkoitus ja tavoitteet"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ YLIVIESKAN KAUPUNKI Selvitystyön tausta, tarkoitus ja tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuoltotiimi on linjannut vuonna 1998 unelman seudullisuudesta ja tavoitteekseen toimimisen suurkunnan tapaan, ja sosiaali- ja terveyspalveluissa lähtökohtana on: Asiakaslähtöisyys työssäkäynti/asuminen eri kunnissa ei rajoita palveluiden käyttöä. Tietojärjestelmät eivät ole rajoitteena, vaan tieto kulkee ihmisten ja organisaatioiden välillä. Kustannusten kohdentuminen onnistuu vaivatta kustannuslaskennan pelisäännöt on luotu ja palvelut tuotteistettu. Toimijat ovat sitoutuneet aidosti yhteistyöhön. Päätöksentekijät luottavat seudullisen yhteistyön tuloksellisuuteen ja antavat tukensa. Ylivieskan seudun kuntien sosiaalitoimen palveluiden kattavuudessa, järjestämistavoissa ja kustannuksissa on eroja. Myös sosiaalitoimen henkilöstömäärät suhteutettuna asukaslukuun ja kohdeväestöön eroavat kunnittain toisistaan. Sosiaalipalveluiden henkilöstöstä jää eläkkeelle yli puolet vuoteen 2020 mennessä. Kansalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyvän Ylivieskan seutukunnan kuntien sosiaalialan seutukehittäjä -hankkeen tarkoituksena on sosiaalipalveluiden saatavuuden turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen sekä sosiaalialan erityispalvelujen seudullinen järjestäminen. Tarkoituksena on edistää asiakkaan oikeutta saada laadukkaita sosiaalialan ja työn palveluja. Ylivieskan ja Nivala - Haapajärven seutukuntien seutukehittäjä hankkeet ovat osa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimaa sateenvarjohanketta, jolla kunnat organisoidaan seutukuntakehittämiseen määräaikaisten seutukehittäjien palkkaamisella. Ylivieskan seutukunnan seutukehittäjä -hankkeen tavoitteena on turvata sosiaalityön ja sosiaalihuollon erityispalvelut sekä sosiaalihuollon lähipalvelut alueen asukkaille myös tulevaisuudessa. Hanke tähtää seudulliseen palvelurakenteen kehittämiseen ja uudenlaisten toimintatapojen etsimiseen ja mallintamiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sosiaalialan seutuselvitystyön aikana valtioneuvosto asetti kunta- ja palvelurakennehankkeen. Kevään 2006 aikana tehtiin laaja valmistelutyö alueilla ja maakunnissa.

2 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaista saavutettiin sopimus Puitelaki linjaa sekä aikatauluttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkon. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueen vähimmäisasukaslukutavoitteeksi on asetettu perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalihuollon järjestämisessä Uudistuksen tarkoituksena on turvata palveluiden saatavuus ja laatu pitkälle tulevaisuuteen. Jokaisen kunnan on esitettävä erityinen kunta- ja palvelurakennetta koskeva toimeenpanosuunnitelma, jonka perustana ovat väestö- ja palvelutarveanalyysi sekä kunnan taloussuunnitelma. Suunnitelmat kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi on jätettävä mennessä. Laki on voimassa Aineisto ja menetelmät Tavoitteisiin pääsemiseksi laadittiin perusselvitys Ylivieskan seutukunnan hyvinvoinnin toimintaympäristöstä ja tilasta sekä sosiaalihuollon hallinnon ja palveluiden nykytilasta. Selvitystyön pohjana käytettiin valtakunnallisia tietorekistereitä ja kunnilta kerättyjä tietoja. Ylivieskan seutukunnan sosiaali- ja terveydenhuoltotiimi (SoTe-tiimi) hankkeen ohjausryhmänä antoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelurakennetyöryhmälle alustavan ehdotuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, ns. askellussuunnitelman. Selvitystyön aikana SoTe-tiimi on muutoinkin linjannut kehittämisvisiota, minkä pohjalta seutukehittäjä on laatinut omat kehittämisehdotuksensa. Sosiaalialan seutuselvitystyön loppumetreillä aloitettiin Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän yhteistyönä selvitys yhteisen peruspalvelupiirin muodostamiseksi ulkopuolisen selvitysmiehen johdolla. Selvityksessä käytetään hyväksi vuonna 2005 valmistunutta raporttia terveydenhuollon seudullisen yhteistyön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista, muita alueella tehtyjä ja tätä selvitystä. Tämän raportin tavoitteena on osoittaa alueen kuntapäättäjille ja toimijoille Ylivieskan seutukunnan sosiaalipalveluiden nykytila ja antaa eväitä seudullisten palvelustrategian ja palveluiden järjestämiselle sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän toimeenpanosuunnitelman valmistelulle. Toivottavasti selvitystyö ja siihen sisältyvät ehdotukset antavat hyvän pohjan seudullisen yhteistyön tiivistämiselle ja yhteisen palvelujärjestelmän luomiselle. Kehittämisvisio Visio sosiaalipalveluiden järjestämisestä lähipalveluna, seudullisina palveluina ja alueellisina palveluina on esitetty seuraavalla sivulla. Seudullisiin palveluihin kuvatut palvelut voidaan järjestää myös laajemmalla väestöpohjalla usean seutukunnan yhteistyöllä. Sosiaalipalvelut järjestetään joko 1) peruskunnan palveluna; 2) liittämällä seudun tai 3) sovitun kuntaryhmän sosiaalipalvelut tai 4) sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. Palvelut organisoidaan joko a) elinkaarimallin; b) kohderyhmän tai c) tehtäväalueen mukaisiin palveluprosesseihin/yksiköihin. 2

3 Palveluihin voidaan liittää osia sivistystoimen, lähinnä koulutoimen palveluista. Vaikka kyseessä on sosiaalialan seutuselvitys, seutukehittäjän roolissani pidän sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisen lähtökohtana toimialojen yhdistämistä yhteiseksi kokonaisuudeksi. Kuntapäättäjät päättävät lopullisesti asiasta ja siitä, mikä on sopivin tapa järjestää palvelut ja niiden hallinto. Yhteistä tahtotilaa luotaessa tulee lähtökohtana pitää kuntalaisille järjestettäviä palveluita ja toissijaisena hallintoa. Mahdollisimman kevyt hallintorakenne, joka kuitenkin turvaa ja kehittää kuntaohjausta, lienee paras vaihtoehto. Ylivieskan seutukunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja muut siihen kuuluvat tehtävät porrastetaan lähipalveluihin kotikunnassa, seutukunnan alueelle tuotettaviin lähipalveluihin ja erityispalveluihin sekä alueellisiin palveluihin. Palveluiden vaihtoehtoisia tuottamistapoja lisätään. Hyvällä johtamisella ja töiden järkevällä organisoinnilla kunnissa ja kuntien kesken voidaan vaikuttaa osaamisen ajantasaisuuteen ja työn kuormittavuuteen. 1. Työtehtävien uudelleen organisointi 2. Seudulliset työnohjaus toimintamallit 3. Seudulliset/alueelliset asiantuntijatiimit 4. Seudulliset/alueelliset koulutussuunnitelmat: ajankohtaiskoulutus ja pitkäkestoiset oppimisprosessit 5. Konsultaatio- ja mentorointijärjestelmät 3

4 Visio sosiaalipalveluiden järjestämisestä lähipalveluna, seudullisina palveluina ja alueellisina palveluina Lähipalvelut Ohjaus ja neuvonta (kaikki palvelut) Asumispalvelut Seudulliset Perussosiaalityö Elatustuki -> Kelalle Kotihoito (Kotipalvelut) - Lapsiperheet - Vammaiset - Vanhukset Vammaisten päivä- ja työtoiminta Koti- ja yksityisen hoidon tuki Vammaisten erityispalvel Vammaisten perheja laitoshoito Lastensuojelun sijaishuolto Sosiaalipäivystys Alueelliset palvelut Lastenvalvojapalvelut Vammaisten asumispalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Päihdeongelmaisten avo- ja laitoskatkaisuhoito POSKE Pitkäaikainen laitoshoito/ hoiva Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Maahanmuuttajapalvelut Sovittelupalvelut Tulkkipalvelut Toimeentulotuen normiosa Vaikeasti työllistyvien palvelut Aikuissosiaalityö Perhekeskus Erityisvarhaiskasvatus Lastensuojelun erityispalvelut Tehostettu palveluasuminen Kasvatus- ja perheneuvonta Sosiaalityön erityispalvelut Mielenterveystyön tukipalvelut Lasten päivähoito Lastensuojelun avohuolto Päihdehuollon peruspalvelut 4

5 YHTEENVETO SEUTUKEHITTÄJÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA Lähtökohdat Seudullisten ja/tai alueellisten palveluiden järjestämisen ja seutuvision Palvelut suurkunnan tapaan tavoitteena on a. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen Ylivieskan seudulla. b. Osaavan työvoiman saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen. c. Palveluiden kokonaiskustannusten hillitseminen ja vähentäminen. d. Seudun ja Oulun Eteläisen alueen kilpailukyvyn säilyttäminen. Yhteisten palveluiden järjestäminen edellyttää seuraavia käytännön ratkaisuja, jotka ovat samalla myös reunaehtoja: - yhteiset toimi- ja ohjauselimet (myös sopimusperusteisessa yhteistyössä) - yhteiset tietojärjestelmät - yhteisesti sovittu palvelustrategia: omat/ostopalvelut/ palvelusetelit/kuntatuet - yhteisesti sovittu palvelutaso (/ajankohta, mihin mennessä siihen siirrytään) ja palveluiden priorisointikriteeristö - yhteisesti sovittu palvelujärjestelmä: kunnissa saatavissa olevat lähipalvelut ja keskitetyt erityispalvelut - yhteiset palveluprosessit ja tuotteet - yhteisesti sovitut asiakasmaksujen määräytymisperusteet - yhteisesti sovitut sosiaaliturvaetuuksien myöntämisperusteet - yhteiset virat/toimet - yhteisesti sovittu henkilöstöpolitiikka, mm. palkkataso ja mihin mennessä palkat yhdenmukaistetaan - toiminnan tukipalveluiden järjestäminen yhteisesti - toiminnan kustannusten jakoperusteiden määrittely. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on kulkea tien näyttäjänä seudullisten ja/tai alueellisten palveluiden luomisessa. Sosiaalipalvelut ovat koko väestölle tarkoitettuja palveluja, joilla turvataan yksilön ja perheen hoiva ja huolenpito elämänkaaren eri vaiheissa ja elämäntilanteissa, mahdollistetaan työelämään osallistuminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalipalveluilla, sosiaalityöllä ja toimeentuloturvalla ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan ihmisten työja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta. Palveluissa korostuu ennalta ehkäisy, varhainen puuttumínen ja moniammatillinen työskentelyote. Tulevaisuudessa sosiaalialan palveluista suurin osa on asiakkaan kodissa tai mahdollisimman lähellä kotia järjestettäviä lähipalveluita. Yhteistyö erityisesti terveydenhuollon, opetus- ja asuntotoimen, työhallinnon sekä liikenne- ja viestintäalan kanssa on saumatonta ja sosiaalinen näkökulma otetaan huomioon muilla sektoreilla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös Kela ja poliisi sekä yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. 5

6 Sosiaalihuollon hallinto ja johtaminen, hallinnon tukipalvelut ja tietojärjestelmät Sosiaalihuoltolaki yleislakina määrittää kunnan sosiaalipalveluista vastaavan toimielimen tehtäväksi sosiaalipalvelujen järjestämisen sosiaalihuoltolain ja usean muun, lähes jokaista palvelua varten erikseen säädetyn erityislain mukaisesti. Sosiaalihuoltolaki mahdollistaa ylikunnallisen sosiaalipalveluista ja sosiaalihuoltoa koskevista asioista vastaavan toimielimen perustamisen. Alueellamme ja ylipäätään koko maassa ei ole käytetty juurikaan lain suomaa mahdollisuutta perustaa ylikunnallisia sosiaalialan toimielimiä. Ainoastaan muutama kunta on perustamassa ylikunnallista sosiaalialan toimielintä, vaikka terveystoimessa kunnat ovat seudullammekin perustaneet kansanterveystyön järjestämiseksi kansanterveystyön kuntayhtymiä. Johtaminen muuttuu seutuyhteistyössä laajempien kokonaisuuksien, verkoston tai palveluprosessien johtamiseksi. Lisäksi muutoksen läpiviemisessä korostuu henkilöstön muutosjohtaminen ja henkilöstön ikääntymisen myötä ikäjohtaminen. Muutos voi tarkoittaa työnantajavaihdosta, tiimityön lisääntymistä eri toimintatahojen kanssa, työskentelytapojen tai työn sisällöllistä muutosta. Muutokset edellyttävät hyvin toteutettua henkilöstön muutosjohtamista. Erityisesti lähiesimiehen tuki on koettu eri tutkimusten mukaan tarpeelliseksi. Johtamisen painopistealueina tulevaisuudessa ovat: - Muutosjohtaminen - Ikäjohtaminen - Palveluprosessijohtaminen - Verkostojohtaminen. Siirrytään palveluprosessien johtamiseen, mikä edellyttää palveluprosessien määrittelyä joko elämänkaaren mukaan ja/tai tehtäväalueen mukaan ja viedään muutos läpi sekä varmistetaan johtamisen osaaminen. Johtamisen ohella on tärkeää huolehtia työn tukijärjestelmistä. Osaamisen ajantasaisuuteen ja työn kuormittavuuden vähentämiseen keskeisesti vaikuttavia menetelmiä ovat: - Työtehtävien uudelleen organisointi - Henkilöstön seudullinen työkierto - Seudullinen varahenkilöjärjestelmä - Seudulliset työnohjaus- ja toimintamallit - pankki - Seudulliset/alueelliset asiantuntijatiimit - Seudulliset/alueelliset koulutussuunnitelmat: ajankohtaiskoulutus ja pitkäkestoiset oppimisprosessit - Konsultaatio- ja mentorointijärjestelmät Hallinto järjestetään valitun palvelustrategian/kunta- ja palvelurakenteen järjestämissuunnitelman mukaisesti. Yhteiset palvelut järjestetään jollain seuraavista hallintomalleista: 1. Isäntäkunta: a) yhden kunnan malli = keskuskuntamalli; b) työnjakomalli; c) tilaajatuottaja malli; d) verkostomalli = vastuullisen isäntäkunnan malli 2. Kuntayhtymä 3. Kunnallinen liikelaitos 4. Kunnallinen osakeyhtiö 5. Palvelusäätiö. 6

7 Yhteislautakunta voidaan perustaa palveluiden järjestämiseksi ja sille mahdolliset kuntakohtaiset jaostot. Hallinnon tukipalvelut kootaan yhteen joko seudulliseen/kuntaryhmän talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen tai seudulliseen sosiaali- ja terveysalan hallintopalvelukeskukseen. Palvelukeskus sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköt varustetaan yhteensopivilla tietojärjestelmillä sekä ajanmukaisella laitekannalla. Sähköistä asiointia lisätään sekä uuden tietoteknologian käyttöönottoa laajennetaan asiakastyössä sekä palvelemaan johtamista. Jokaisessa kunnassa on palvelupiste/-puhelin, josta hoidetaan ajanvaraus, yleinen ohjaus ja neuvonta. SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalvelut järjestetään seudullisina/peruskunnan/peruspalvelupiirin palveluina tai vaihtoehtoisesti edellä mainittujen sosiaali- ja terveyspalveluina elinkaarimallin mukaan organisoituna: - Lapsiperheiden palvelut - Aikuisten palvelut - Vammaisten palvelut - Ikäihmisten palvelut Sosiaalityö ja sen osa-alueet 1. Sosiaalityöntekijän palvelut järjestetään lähipalveluna kussakin kunnassa. 2. Aikuissosiaalityö ja lastensuojelutyö erotetaan omiksi tehtäväalueikseen. 3. Erityissosiaalityön palvelut keskitetään. 4. Sosiaalityössä toimeenpannaan seuraavat asiat ja toiminnot: - Palveluketjujen luominen - Kuntien erikoistuminen palvelutuotannossa - Yhteispalvelupisteet (kunta, Kela, työvoimahallinto ja muut toimijat, yksityiset ja järjestöt) - Pakolais- ja ulkomaalaisryhmätoiminnot keskitettynä palveluna - Sosiaalipäivystys jatkossakin seudullisena/alueellisena - Riita- ja rikosasioiden sovittelu alueellisena - Sosiaalityön alueellinen kehittämisyksikkö Perhepalveluiden kokoaminen yhteen perhepalveluyksikköön Palvelut järjestetään elämänkaari-ajattelun mukaisesti eli perhepalvelut kootaan perhepalveluprosessin/-yksikön alle. 7

8 Perhekeskus/-tukikeskus Muodostetaan seudullinen perhekeskus tukemaan perheiden palveluja. Perhekeskuksen palveluja ovat perhekuntoutus, unikoulut ja erilaiset keskitetyt ryhmätoiminnot. Perhekeskuksessa hyödynnetään perheiden omia ja järjestöjen voimavaroja, sosiaalista yhteyttä ja vertaistukea. Perhe-/perhepalveluohjaajien työ vakiinnutetaan osaksi perheiden palvelua. Perhekeskuksen työntekijät voivat jalkautua kuntiin. Lastensuojelu ja nuorisohuolto Lastensuojelun avopalvelut järjestetään kussakin kunnassa lähipalveluna, osana perhepalveluita. Muut palvelut keskitetään seudulliseen lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön. - Palveluketjujen luominen - Seudullinen hoitopolku kriisitilanteita varten - Menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto: dialogiset menetelmät, läheisneuvonpitomallit - Sosiaaliohjaajien työ sosiaalityön rinnalle - Kuntien erikoistuminen - Ylikunnalliset lastensuojelutyöryhmät - Sijaishuollon järjestäminen seudullisesti tai alueellisesti - Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset seudullisena palveluna - Juridiikkaosaamisen ostaminen - Sijaisperheiden seudullinen rekrytointi ja kouluttaminen Selvitetään, tarvitaanko nykyisen palvelujärjestelmän rinnalle alueellinen ammatillinen perhekoti haasteellisesti käyttäytyville asiakkaille. Isyyslain mukaiset tehtävät Selvitetään isyysselvitystyön siirtäminen muodostettavan perhekeskuksen sosiaalityöntekijälle tai vaihtoehtoisesti neuvoloiden taikka synnytyssairaaloiden sosiaalityöntekijöille. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaiset tehtävät/ Lapsen elatuksesta annetun lain mukaiset tehtävät Lastenvalvojan palvelut järjestetään seudullisina. Vaativat selvitykset tehdään kuntakohtaisesti, samoin hoidetaan esteellisyystilanteet. Elatusturvalain mukaiset tehtävät: perinnät ym. Elatustuen ja avun maksatus- sekä perintätehtävät siirretään valtiolle. Selvitetään tehtäviä nykyisin hoitavan henkilöstön asema. 8

9 Muu sosiaalityö Adoptioneuvonnan palvelut on tarkoituksenmukaista jatkossakin ostaa palveluja tuottavilta järjestöiltä. Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelu on tarkoituksenmukaista järjestää joko nykyisellä kihlakuntajaolla tai koko Oulun Eteläisen alueen kattavana. Lapsiperheiden kotipalvelut Perheiden kotipalvelut järjestetään perhepalveluyksikön alaisuudessa kussakin kunnassa lähipalveluna. - Yhtenäiset palvelumaksut - Hyvät käytännöt - Uudet työmuodot: ehkäisevä toiminta painoalueena Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan palvelut järjestetään seudullisina ja mieluiten aikanaan muodostettavassa Kelan, työvoimahallinnon, yritysten ja järjestöjen yhteisessä palvelukeskuksessa. Ostopalvelua yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään. - Hyvät käytännöt - Uudet työmuodot: ehkäisevä toiminta painoalueena - Yhteistyökäytännöt järjestöjen kanssa Toimeentulotukilain mukaiset tehtävät Palvelu on lähipalvelua kuntalaiselle. Norminmukainen toimeentulotuki voidaan myöntää seudullisessa aikuissosiaalityön yksikössä, mutta harkinnanvaraiset asiat käsitellään kuntakohtaisesti. - Sähköinen asiointi - Työnjakokysymysten selkiyttäminen: Sosiaalityöntekijä sosionomi toimeentulotukikanslisti/etuuskäsittelijä - Kuntouttava työtoiminta: työpaikat seudun kunnista/yrityksistä ja järjestöistä Maahanmuuttajapalveluiden keskittäminen seudullisesti/alueellisesti Sosiaalinen luototus Sosiaalisen luoton käyttöönottoa selvitetään seudullisena palveluna. 9

10 Psykososiaaliset palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta 1. Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut järjestetään seudullisina/alueellisina palveluina, sivuvastaanotot kunnissa sovitusti. 2. Palveluihin liittyvät erityispalvelut järjestetään seudullisina/alueellisina: neuropsykologi, puheterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja, lasten ja nuorten psykiatri, toimintaterapeutit. 3. Uudet työmuodot: hoidolliset ryhmät, joissa kunnat voivat erikoistua. Mielenterveyspalvelut 1. Mielenterveyden kehittämissuunnitelma laajennetaan seudulliseksi. 2. Mielenterveyspalvelut järjestetään seudullisina palveluina, kunnissa on sivuvastaanotot sovitusti. 3. Toimintakeskusten palvelut yhdistetään: kunnat voivat erikoistua. Päihdepalvelut 1. Neuvonta, ohjaus ja ehkäisevä työ järjestetään kunnissa lähipalveluna. 2. Polikliinisen päihdetyön, katkaisuhoito-, kuntoutus- ja asumispalvelut (sisältää asumisvalmennuksen) ovat seudullisia tai alueellisia julkisia ja yksityisiä palveluja. - Seudullisen palveluketjun luominen - Hyvät käytännöt - Sosiaalityön osaamisen eriyttäminen ja menetelmien kehittäminen. 3. Kuntien erikoistuminen palveluketjun lähipalveluissa: avohuolto, jatkohoito, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, tukiasuminen, paja-/pysäkkitoiminta, ehkäisevä työ, kolmannen sektorin ja yritysten toiminta. 4. Maakunnallinen päihdepalvelujen kehittämisyksikkö Kehitysvammahuolto 1. Kehitysvammahuollon ohjaus on lähipalvelua, joka järjestään muodostettavan seudullisen vammaispalveluyksikön toimintana. - Palveluketjun luominen erityisesti avopalvelujen kokonaisuudelle - Hyvät käytännöt - Sähköiset lomakkeet 2. Aikuisten neuvolapalvelut järjestetään seudullisina tai alueellisina. 10

11 3. Lasten neuvolapalvelut järjestetään maakunnallisesti. 4. Yhtenäiset omaishoidontuen kriteerit kehitys- ja vaikeavammaisille. 5. Päivä- ja työtoimintapalvelut seudullisina tai ostopalveluna, palveluissa voidaan erikoistua kunnittain lähtökohtana avopalveluiden kokonaisuuden kehittäminen (koulutus, avotyötoiminta, asumisvalmennus). Kunnat voivat erikoistua. 6. Asumispalvelut seudullisina tai ostopalveluna: 1) nuorten seudullinen asumispalveluyksikkö ja 2) haastavasti käyttäytyvien asumispalveluyksikkö, palveluissa voidaan erikoistua kunnittain/palveluntuottajittain. 7. Kehitysvammaisten laitoshoito siirtyy puitelain mukaisesti sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Vammaispalvelut 1. Muodostetaan seudullinen vammaispalveluyksikkö, johon yhdistetään kehitysvammahuollon palvelut. 2. Yhteiset toimintalinjaukset ja seudullinen vammaispoliittinen ohjelma 3. Sähköiset lomakkeet 4. Asumispalvelut seudullisina tai ostopalveluna 5. Asuntojen muutostyöt seudullisena palveluna; yhteistyö teknisen toimen kanssa, pienet muutostyöt kuntakohtaisesti 6. Kuljetuspalveluiden seudullinen selvittäminen 7.Tulkkipalvelut ostopalveluna 8.Seudullinen avustajapalvelu 9. Yhtenäiset omaishoidontuen kriteerit kehitys- ja vaikeavammaisille Ikäihmisten palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi on kotipalvelutiimien lähipalvelua. - Yhteiset sähköiset arviointilomakkeet Omaishoidon tuki Omaishoito on kunnissa järjestettyä lähipalvelua. - Seudulliset ikäihmisten omaishoidontuen kriteerit - Toimeksiantosopimukset keskitetään seudulliselle vanhustenhuollon palveluyksikölle. Kotihoitopalvelut Muodostetaan seudullinen vanhustenhuollon palveluyksikkö, painopiste sosiaalipalveluissa. 1. Ikäihmisten palveluista ohjaus ja neuvonta ja kotihoitopalvelut ovat lähipalvelua. 2. Yhteiset toimintalinjaukset 3. Palveluketjun luominen kotihoidon palveluasumisen ja laitoshoidon välille 4. Seudullinen SAS-hoitaja 5. Hyvät käytännöt 6. Yhteiset sähköiset lomakkeet 11

12 7. Kotihoitotiimeissä ehkäisevät ja kuntouttavat toiminnot 8. Palvelutuotteiden määrittely 9. Kotihoitopalveluiden ja palvelusetelien kilpailuttaminen seudullisena 10. Muistiparkki- ja seniorikeskustoiminta seudullisena 11. Kotihoitoa ja asumispalveluja tukevat seudulliset asiantuntijat: geriatri, neurologi, ravitsemusterapeutti, muistihoitaja Oulun Eteläisen alueen vanhustenhuollon kehittämisyksikkö/-verkosto. Tukipalvelut 1. Tukipalvelut ovat kunnassa annettavia lähipalveluja. 2. Tukipalveluiden kilpailuttaminen seudullisesti. 3. Asuntojen muutostyöt ja hissirakentaminen seudullisena palveluna yhteistyössä teknisen toimen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. 4. Kuljetuspalveluiden seudullinen selvittäminen. Palveluasuminen 1. Seudullisen vanhustenhuollon palveluyksikön alaisuudessa toimivat asumispalveluyksiköt, jotka erikoistuvat - lyhytaikaishoitoa tarjoava kuntouttava yksikkö - infektioihin erikoistunut hoivakoti - ikääntyneiden päihteiden käyttäjien hoivakoti - haasteellisesti käyttäytyvien/syvästi dementoituneiden hoivakoti 2. Yksityisten asumispalvelujen ja palvelusetelillä järjestettävien palveluiden seudullinen kilpailuttaminen. 3. Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen palveluasumisen tueksi. 4. Palvelutalojen peruskorjausten koordinointi. Laitoshoito 1. Vanhainkotipalvelut järjestetään seudullisina palveluina. 2. Kilpailuttaminen, ostopalvelusopimus- ja palvelusetelikäytännöt seudullisesti 3. Hyvät käytännöt 4. Palvelua tuottavien yksiköiden erikoistuminen - seudullinen lyhytaikaishoitoa tarjoava kuntouttava yksikkö - seudullinen vaikeasti hoidettavien yksikkö 5. Laitoshoitoa tukevien erityispalveluiden järjestäminen/tuottaminen seudullisesti, geriatri, neurologi. Lasten päivähoitopalvelut sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Lasten päivähoitopalvelut 1. Lasten päivähoitopalvelut ovat kunnissa annettavaa lähipalvelua. Yhteistyön tiivistäminen koulutoimen kanssa esiopetuksessa ja esiopetuksen mahdollinen siirtäminen koulutoimelle. 12

13 - Yhtenäiset palvelumaksut - Hyvät käytännöt 2. Erityisvarhaiskasvatuksen konsultaatiot järjestetään seudullisena. 3. Palveluiden kilpailuttaminen seudullisesti. 4. Seudullinen varhaiskuntoutustyöryhmä 5. Varhaiskasvatuksen alueellinen kehittämisyksikkö, jonka verkoston osana ovat seudun kuntien kehittämisyksiköt (-päiväkodit, -ryhmäperhepäiväkodit) Lasten kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki Seudulliset yksityisen hoidon tuen kuntalisien/palvelusetelien/kotihoidontuen vauvalisien myöntämisen perusteet. Muut tehtävät ja palvelut Sosiaaliasiamiestehtävät Sosiaaliasiamiestehtävät hoidetaan jatkossakin seudullisina/alueellisina julkisina tai yksityisinä palveluina. Potilasasiamiespalvelut voidaan yhdistää palveluihin. Yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta Yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta järjestetään seudullisesti. Valmius-, turvallisuus-, pelastus- ja muut suunnittelutehtävät 1. Sosiaali- ja terveystointa koskevat valmius- ja turvallisuussuunnitelmat laaditaan seudullisina ja tarpeen mukaan kohdennetaan kuntakohtaisiksi toimintaohjeiksi. 2. Jokaisessa yksikössä laaditaan yksiköiden pelastussuunnitelmat. - Yhtenäiset suunnittelukäytännöt Muut toimintaa sitovat määräykset 1. Laaditaan seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstösuunnitelma: - Seudullinen henkilöstö ja varahenkilöstö - Seudullinen henkilöstön koulutussuunnitelma - Seudulliset henkilöstön tukijärjestelmät 2. Kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä toiminta järjestetään seudullisena 3. Asiakasmaksut yhtenäistetään seutukunnan alueella. 13

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOTEUTTAMISESTA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA -OSA II

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOTEUTTAMISESTA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA -OSA II KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOTEUTTAMISESTA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA -OSA II Kyselyn nimi SOTEPARASKYSELY osa II 29_2_6 Kyselyn tekijä Kysely luotu 4.2.29 7:28:59 Vastausajankohta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki

Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki 10.9.2008 Uuden Kouvolan toimintatapa Sisäinen tilaaja-tuottaja toimintatapa ja

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 20.10.2010 / 15.4.2011 Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut Yleiskuvaus Kuopion palvelurakenneuudistuksessa perusturvan palvelualue sisältää kolme avainprosessitasoa: vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN

TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN TERVEYSSOSIAALITYÖN ASEMA MUUTTUVISSA ORGANISAATIOISSA 28.5.10 EILA SUNDMAN Tein kierroksen internetissä otsikoilla Terveyssosiaalityön näkyminen organisaatiomuutoksissa, organisaatiomuutokset terveydenhuollossa,

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut ja palveluverkko. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut ja palveluverkko Riitta Pylvänen hankesuunnittelija 8.6.2015 Määrittely tehty seuraavan aineiston pohjalta Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0 Lähipalveluiden määrittely versio 1.0 3.6.2015 Määrittely tehty seuraavan aineiston pohjalta Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella Kysely lähipalveluista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Muonion sosiaalitoimen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2013

Muonion sosiaalitoimen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2013 Sosiaalilautakunta Muonion sosiaalitoimen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2013 Sosiaalitoimen suurimmat haasteet v. 2013 Suuret rakenteelliset valtakunnalliset haasteet: 1. Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kunta ja palvelurakennehanke

Kunta ja palvelurakennehanke 1 Kunta ja palvelurakennehanke Kari Välimäki Kansliapäällikkö 26.3.2007 Mistä tultu? 2 maaseudulta kaupunkiin maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan suurperheistä uusperheisiin lapsiyhteiskunnasta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.1.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN Tällä asiakirjalla tarkoitetaan Kauniaisten kaupungin

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot