Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla

Transkriptio

1 Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla Raportti tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Tero Kuoppala Pasi Lahdenne Tapani Leino Anja Tarhala 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Maahanmuuttajat potentiaalina Oppisopimuspolku työhön Rakennusalalle Taustakartoitus tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishanke Hankkeen toteutus A. Pilottitotutuksen malli Rekrytointi Kartoitus Valmentava koulutus Yleistä tavoitteista ja koulutuksen rakenteista Valmentavan koulutuksen sisältö Johtopäätöksiä ja arvio koulutuksen toteutumisesta Oppisopimuskoulutus Yrityksen henkilöstön koulutus B. Oppisopimuskoulutuksessa toimijoiden tarkastelu Koulutuksen järjestäjä Työpaikka Kokonaisprosessin johtaminen Dialoginen johtaminen verkostotyön edellytyksenä o Koulutuksen suunnittelu o Ammatillinen erityisohjaus o Ammatillisten kouluttajien monimuotoisuuskoulutus o Opettajien yhteistyö Johdon merkitys Työpaikkaohjaaja Oppisopimusopiskelija Monikulttuurinen sosiaalinen oppimisympäristö ja dialoginen ohjaus Hankkeen yhteenveto Dialogin merkitys Sovittelu konfliktien ratkaisuna Aikuisoppija on oman elämänsä sankari Lähteet 2

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustuksen Amiedun tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishankkeelle ajalle

4 Johdanto Suomessa eläköitymisen mukanaan tuoman työvoimapulan odotetaan muutamassa vuodessa saavuttavan sellaiset mittasuhteet, että normaalit koulutettua työvoimaa toimittavat kanavat eivät enää pysty tarvetta kattamaan. Keinoja tilanteen ratkaisemiseksi on pohdittu laajasti, mutta toistaiseksi kovin konkreettisia ja laajakantoisia päätöksiä ei ole tehty. Yksityisellä sektorilla työnantajat ovat havahtuneet ja huomanneet saman kun muu Eurooppa jo aikaisemmin: Jos yritys haluaa, että sillä on osaavaa henkilökuntaa muutaman vuoden kuluttua, nyt on aika toimia. Opetushallituksen julkaiseman raportin Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 mukaan työllisestä työvoimasta ennakoidaan poistuvan työntekijää kaudella Poistuman suuruus on vuotta kohti keskimäärin Nuorten koulutuksesta saatava työvoima ei riitä kattamaan kuluvan vuosikymmenen lopun ennakoituja työvoiman tarpeita, poistuman suuruus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon nuorista saatavan työvoiman lisäksi tarvitaan työvoimaa muualta. Tarjontaa lisäävistä keinoista olemassa olevien työvoimavarantojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on näistä keskeisin. Siihen kuuluvat työttömän työvoiman työllistymismahdollisuuksien lisääminen, työvoiman ulkopuolisen väestön saaminen työmarkkinoiden käyttöön sekä erityiskysymyksenä maahanmuuttajaväestön aseman parantaminen työmarkkinoilla. Maahanmuuttajat potentiaalina Yritykset tarvitsevat uusia työntekijöitä Suomessa maahanmuuttajien työllinen asema on ollut pitkään marginaalissa olemista, eikä maahanmuuttajilla ole ollut mahdollisuutta tulla yhteiskunnan täysivaltaisiksi, omillaan toimeentuleviksi jäseniksi. Kun työllisyystilanne on ollut hyvä, maahanmuuttajien työpanos on koettu tärkeäksi, vaikka kielitaito ei vielä ole ollut kovin suuri. Kun työllisyystilanne on heikentynyt, maahanmuuttajia on irtisanottu kielitaidon puutteiden takia vaikka taustalla saattaa olla pitkähkö työhistoria samassa työpaikassa. Suomessa maahanmuuttajien työllisyyttä lähestytään usein ongelmakeskeisesti, pyritään luomaan erilaisia toimenpiteitä työttömyyden hoitoon. Maahanmuuttajille se saattaa merkitä pitkää koulutusputkea kotoutumiskoulutuksen ja valmentavien koulutusten kautta ammatilliseen koulutukseen, joka puolestaan keskeytyy kantaväestöä useammin. Oppisopimuksessa ei saada suoritettua koko tutkintoa valmiiksi, koulutus saattaa tuottaa joitakin osatutkintoja, mutta ei Työvoimasta poistuu keskimäärin henkilöä vuosittain kaudella Tarve saada kaikki osaamispotentiaali käyttöön 4

5 työmarkkinoilla relevanttia perus- tai ammattitutkintoa. Koulutusputki tekee maahanmuuttajasta pahimmillaan pitkäaikaistyöttömän. Toimenpiteiden tulisi muuttua työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. Se edellyttää työvoimapoliittisten toimenpiteiden oikea-aikaisuutta ja kahdensuuntaista koulutusta. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden on käytävä läpi strategiansa ja arvonsa: maailma on jo muuttunut eikä paluuta ole yhteiskuntaan, jossa työt jakautuvat epätasaisesti eri ryhmien välillä. Maahanmuuttajan tehtävänä ei ole monimuotoistaa yritystä, vaan yrityksen on oltava siinä kunnossa, että se voi omalla henkilöstöstrategiallaan peilata ympäröivää yhteiskuntaa. Yritysten on tarkasteltava valmiuttaan ottaa vastaan työmarkkinoilla aliedustettuja ryhmiä. Tanskassa on siirrytty työvoiman saatavuuden varmistamiseksi hoitamaan työllisyyttä. Työmarkkinoiden lähtökohtana on se, että kaikissa ihmisissä on potentiaalia ja se potentiaali pyritään saattamaan työmarkkinoiden käyttöön. Kaikki voivat avittaa omalla panoksellaan, kun työnantajat omalta osaltaan tulevat vastaan ja muokkaavat työpaikan mahdollisuuksia ottaa vastaan erilaisia työntekijäryhmiä. Tanskalaiset yritykset ovat esimerkiksi kouluttaneet työpaikkamentoreita, jotka hoitavat uusien työntekijöiden perehdytyksen ja 3. sektori omasta puolestaan kouluttaa vapaaehtoisia mentoreita auttamaan vaikkapa akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajanaisia työllistymään koulutustaan vastaaville aloille. Mentoroinnin avulla voidaan alentaa rajoja työelämään ja siten saadaan olemassa oleva osaaminen nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Työpaikat löytyvät helpoiten verkostojen kautta sekä Tanskassa että Suomessa. Verkostojen luominen vie kuitenkin aikansa, joskus useita vuosia. Mentoroinnissa mentori lainaa mentoroitavalle omat verkostonsa ja auttavat siten työllistymisen nopeutumisessa. Työmarkkinoiden on Suomessa pystyttävä luomaan keinoja, joiden avulla maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa vahvistetaan ja työssäviihtymistä edistetään. Uuden työntekijän perehdytys ja työn oppiminen vie aikansa. Kannattavuus edellyttää työntekijän pysymistä yrityksessä useita vuosia. Työperusteisen maahanmuuton kannalta, varsinkin hoitoalalla, asiaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Työpaikkojen ja maahanmuuttajien kohtaamisen tulee olla positiivinen kokemus molemmille: työpaikan negatiivinen kokemus maahanmuuttajatyöntekijästä lannistaa usein kokeilemaan uudemman kerran ja toisaalta maahanmuuttajan epäonnistuminen työssä hidastaa oman, suomalaisen, ammatti-identiteetin muodostumista. Koulutussektorin näkökulmasta nämä tavoitteet lisäävät aikuiskoulutuksen merkitystä ja siihen asetettuja odotuksia. Maahanmuuttajat eivät voi olla ainoa koulutuksen kohderyhmä, vaan suomalaisten työpaikkojen on osaltaan hankittava tietotaitoa monimuotoistuvista työyhteisöistä. Oppisopimus, polku työhön Maahanmuuttajataustaisissa henkilöissä on runsaasti osaamispotentiaalia kunhan rekrytoitumiseen ja ammattitaidon hankkimiseen kehitetään toimivia käytänteitä, esimerkiksi tuetun oppisopimusopiskelun kaltaisia työllistymispolkuja. Maahanmuuttajan hyöty oppisopimuspolusta: Parantaa mahdollisuuksia toimia suomalaisen yhteiskunnan tasaarvoisena jäsenenä Ehkäisee syrjäytymistä Käytännönläheinen tapa ammattitaidon ja työn hankkimiseen 5

6 Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjäytymis- ja työttömäksi jäämisen uhka on edelleen keskimääräistä korkeampaa. Amiedussa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osuus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuoden 2010 aikana maahanmuuttajataustaisten osuus kaikista opiskelijoista oli jo 27 % ja samalla myös heidän osuutensa tutkinnon suorittajista oli noussut. Oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus jäi kuitenkin vajaaseen 10 prosenttiin. Syitä siihen, että oppisopimusopiskelu ei ole vielä mahanmuuttajataustaisille merkittävämpi rekrytoitumispolku työelämään, on varmaankin monia. Oppisopimusopiskelu, vaikka se on käytännönläheinen ja työvaltainen osaamisen kehittämisen muoto, edellyttää oppijalta monenlaisia oppimisen ja itsensä johtamisen taitoja. Puutteet kielitaidossa eivät näytä kuitenkaan olevan ylitsepääsemätön este oppisopimusopiskelun lisäämisessä, kuten tässä tuetun oppisopimuksen kehittämishankkeessa on tullut esille. Kun kommunikaation edellytyksiä parannetaan opittavan ammattitaidon ja työelämässä tarvittavan kielitaidon kontekstissa opintojen pääpaino voidaan siirtää itse ammatin opettamiseen. Yritysten suhtautuminen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoimiseen on periaatteessa myönteistä. Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä on halukas palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä palvelukseensa (HS: ). Työvoimapulasta nyt kärsivät ja lähitulevaisuudessa suuren työvoimapoistuman aloilla on kiinnostus kehittää oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajataustaisille henkilöille lisääntynyt. Yritykset näkevät sen realistisena väylänä hankkia osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Rakennusalalle Rakennusalan työllistävyys on hyvin riippuvainen suhdanteista. Uudisrakentamisen lisääntyessä on työvoimasta yleensä pulaa. Lähivuosina korjausrakentaminen noussee uudisrakentamisen rinnalle; lukujen vaihteesta lähtien rakennetut lähiöt ovat tulleet peruskorjausikään, ja korjauksilla alkaa olla useimmiten kiire. Lähivuosien ongelma on työvoiman nopea ikääntymien rakennuksilla. Suhdanteiden noustessa alalla ajaudutaan työvoimapulaan minkä lisäksi rakennuksilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä n. 43 % työvoimasta. Talonrakentaminen työllistää kaikkiaan n henkilöä. (Rakennusteollisuus RT ry, 2011, tilastot). Rakennusalan on ollut vaikeuksia houkutella riittävästi nuoria kouluttautumaan alalle. Työvoimatarvetta on paikattu palkkaamalla maahanmuuttajia rakentajiksi. Rakennusteollisuuden mukaan ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden työvoimasta on nyt koko maassa noin 15 % ja osuus tulee lähivuosina kasvamaan. (Rakennusteollisuus RT ry, 2011, tilastot). Maahanmuuttajat myös näyttäisivät arvostavan rakentamista ammattina. Taustakartoitus tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Vuosien aikana Amiedussa tehtiin Opetusministeriön erityisavustuksen turvin taustakartoitus tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisen painopisteistä. Tavoitteena oli selvittää, miten Amiedun oppisopimuskoulutustoimintaa tulisi kehittää niin, että siinä huomioitaisiin opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja niin, että se tarjoaisi paremman väylän oppisopimuskoulutuksessa aliedustetuille ryhmille rekrytoitua työelämään. 6

7 Kartoituksessa korostui, että hyvä oppisopimusprosessi edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä, sitoutumista ja monipuolista osaamista kaikilta osallistujilta. Kehittämistarpeet kiteytyivät kahdeksi laajemman kokonaisuuden tavoitteeksi: Koko oppisopimuskoulutusta kehitetään palvelukokonaisuutena ja pedagogisena prosessina. Tavoitteena on luoda monimuotoisuutta ja erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri, jossa kaikilla toimijoilla on sisäistynyt näkemys aikuisohjauksen ja erityispedagogiikan merkityksestä oppijoiden ammatillisen kehittymisen tukemisessa. Toimintamallissa lähdetään siitä käsityksestä, että mitä paremmin eri osapuolet voivat jakaa yhteneväisen näkemyksen kokonaisprosessin tavoitteista ja toimintatavoista ja mitä paremmin eri osapuolet ovat ymmärtäneet oman roolinsa ja siitä saatavat hyödyt itselle, sitä paremmin jokaisen oppijan ammatillinen kehittyminen toteutuu. Hyvä oppisopimusprosessi edellyttää: kokonaisvaltaista näkemystä sitoutumista dialogista osaamista kaikilta toimijoilta Erilaisen oppijan opiskelun tukemiseksi kehitetään ohjaus- ja tukipalveluja ja toimintamalleja. Amiedun Ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutorin toiminnassa keskeisinä haasteina ovat sellaisten ohjauksellisten, koulutuksellisten ja konsultatiivisten palvelujen tuottaminen, jotka vahvistavat kaikkien toimijoiden niin oppijoiden, työpaikkaohjaajien kuin kouluttajienkin voimavaraistumista ja toimintakykyä. Kartoituksen tuloksena kehittämistä vaativat osa-alueet kiteytettiin periaatteiksi, joiden huomioimisella parannetaan ratkaisevasti koko oppisopimusprosessin toteutusta ja saadaan eri toimijoiden näkökulmat ja tavoitteet esille. Toimijoiden orientoiminen kokonaisprosessiin ja tehtävien, roolien ja yhteisen näkemyksen selventäminen. Työnantajan, opiskelijan, työpaikkaohjaajan motivointi. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on johdattaa eri osapuolet näkemään, mitä hyötyä nämä voivat saada koulutusprosessista. Koko opiskeluprosessin kehittäminen erilaisuutta huomioivaksi, jolloin siitä hyötyvät kaikki opiskelijat riippumatta siitä onko heillä oppimisvaikeuksia. Moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Kouluttajille ja työpaikkaohjaajille mahdollisuus konsultatiiviseen ohjaukseen. Erityispedagogisen ja ohjauksellisen osaamisen lisääminen työpaikkaohjaajien ja kouluttajien työotteessa. Tavoitteena ammatillisten erityisohjaustaitojen juurruttaminen työpaikkaohjaajien ja kouluttajien työhön. Opiskelijan oppimisvalmiuksien arviointi jo hakeutumisvaiheessa ja tarvittavan tuen ja ohjauksen suunnittelu Lisäohjaukseen ja tukeen tarvittavien resurssien turvaaminen oppisopimuskoulutuksessa. Resursseja tarvitaan mm. hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen, ammatillisen ja tarvittaessa suomen kielen kouluttajan antamaan lisäohjaukseen ja mahdollisesti tarvittavien tukiopetustuntien järjestämiseen. 7

8 Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishanke Ami-säätiö sai Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityismäärärahan ajalle tuetun oppisopimusopiskelun jatkokehittämistä varten. Kehittämishankkeessa lähdettiin liikkeelle siitä, miten taustakartoituksen esille tuomia haasteita voitaisiin ratkoa ja miten opiskelijoiden tarpeisiin vastaava tuettu oppisopimuskoulutus tulisi rakentaa. Hankkeen kohderyhmäksi valittiin maahanmuuttajaopiskelijat, joiden ammatillista osaamista ja työllistymistä edistettiin kehitettävän toimintamallin avulla. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisellä haluttiin tarjota ammatillisessa koulutuksessa aliedustetuille opiskelijaryhmille mahdollisuus käytännönläheiseen ja joustavaan opiskelu- ja rekrytointipolkuun. Kehittämishanke muodostui kahdesta tasosta. Työryhmä kuvasi ja analysoi rakennusalan yritysten kanssa pilotoitujen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppisopimuspolun toteutukset. Erityisesti haluttiin pohtia sitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneen prosessin syntymiseen ja mitä tulisi kehittää edelleen. Alla olevassa kuvassa 1 pilottitaso on merkitty kirjaimella A. Toinen taso muodostui siitä, miten eri toimijat luovat yhteistä näkemystä tavoitteista ja toimintatavoista (kuvassa taso B). Opiskelijan kohdalla kyse on motivoitumisesta, osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittämiseen sitoutumisesta. Yritykselle ja työyhteisölle kysymys on sitoutumisesta ja valmiudesta ottaa vastaan maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja työntekijöitä. Oppilaitokselle haasteena on koko oppisopimukseen liittyvän asiakassuhdeprosessin hallinta ja verkostoyhteistyö sekä kouluttajien pedagogisen ja ohjauksellisen viitekehyksen toteuttaminen. Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishankkeen osa-alueet, Kuva 1 A MARKKINOINTI/ REKRYTOINTI KARTOITUS VALMENTAVA KOULUTUS Suomen kieli Ammatilliset opinnot Ohjaus OPPISOPIMUSKOULUTUS Arvioitavat pilotit HENKILÖSTÖKOULUTUS B OPISKELIJA: MOTIVOITUMINEN, Mikä on ammatillisen identiteetin kehittymisen sisältö, motivoitumisen prosessi SITOUTUMINEN TYÖYHTEISÖ: SITOUTTAMINEN MOTIVOINTI HYÖTY RAHOITUS KOULUTUSKOKONAISUUS, joka sidoksissa organisaation henkilöstön kehittämiseen OPPILAITOS: Kokonaisuuden projektoiminen Asiakaslähtöisyys ei organisaation oma rakennelähtökohta Verkostotyö Projektissa kuvataan nyt Läpikäyvänä teoreettisena viitekehyksenä on dialogisuus eri tasoilla tapahtuvana vuorovaikutuksellisena periaatteena. Dialogin avulla neuvotellaan eri toimijoiden kokonaisprosessiin liittämistä merkityksistä ja näkökulmista, tavoitteena luoda kaikkien toimijoiden kesken reflektiivinen ja innovatiivinen oppimisympäristö yhteiselle ajattelulle. 8

9 Työryhmä uskoi, että nyt kuvatun tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintatavat ovat relevantteja myös muiden ammatillisessa koulutuksessa aliedustettujen opiskelijaryhmien kohdalla. Olennaista näyttää olevan se, että oppisopimusopiskelijoita ei kohdella yhtenä ryhmänä (esim. maahanmuuttajat) vaan tarkastellaan sitä prosessia, jossa yksilöt luovat merkityksellisen kokemuksen omasta osaamisen kehittämisestään. Dialoginen viitekehys Raportissa on pyritty noudattamaan rakennetta, jossa tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen kokonaisuutta ja analysoimaan eri toimijoiden kannalta maahanmuuttajien opintojen tukemista. Tarkastelemme siksi kokonaisuutta toimijoiden näkökulmasta a) oppilaitoksen ja kouluttajan roolit b) työpaikan rooli c) opiskelijan rooli d) kaikkia toimijoita luonnehtiva verkostotoimijan rooli ja nivelvaiheita koulutuksen kulussa ja kommunikaatiota toimijoiden välissä. Siten että opinnoissa eteneminen mahdollistuisi ja oppisopimus voisi tulevaisuudessa toimia entistä tehokkaammin. Erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista yhteiseen ymmärrykseen reflektion ja avoimen vastavuoroisen dialogin kautta Uuden kehittyminen tapahtuu rajapinnoilla Hankehakemuksessa tuetun oppisopimusopiskelun mallintamisen tavoitteet olivat: Mallin kehittämisessä otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti koulutus- ja asiakassuhdeprosessin eri osa-alueet. Huomiota kiinnitetään erityisesti siirtymä- ja nivelvaiheisiin sekä eri toimijoiden rooliin ja yhteiseen näkemykseen. Hankkeessa paneudutaan maahanmuuttajien kielellisten, ammatillisten ja asenteellisten valmiuksien luomiseen työpaikalla tapahtuvan oppisopimusopiskelun onnistumiseksi. Työpaikan kykyyn vastaanottaa erilaisista kulttuureista saapuvia työntekijöitä vahvistetaan koulutusohjelman avulla. Kouluttajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseksi suunnitellaan monikulttuuriseen ohjaukseen ja mentorointiin liittyvä koulutusohjelma. Toimintamalleja pilotoidaan yhdessä Yritys Oy:n kanssa toteutettavassa valmennuksessa, jonka tarkoituksena on johtaa tutkinnon suorittamiseen oppisopimuskoulutuksena. Pilotoitavan koulutuspolun käytäntöjä arvioidaan yhdessä yrityksen edustajien, opiskelijoiden ja kouluttajien kanssa. Hyvät käytännöt avataan ja raportoidaan selkeäksi toteutusmalliksi. Hankkeen toteutus Hankkeen toteutusta varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat pilottikoulutuksissa toimivat ammatilliset kouluttajat, suomenkielen opettaja sekä ohjausalan henkilöstöä sekä erityisohjauksen asiantuntemusta edustavat erityisopettajat. Projektin seurantaa varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat kehitysjohtaja, 2 toimialajohtajaa oppisopimuspäällikkö ja koulutuspäällikkö. Yritysten, Helsingin kaupungin, ja työvoimaviranomaisten kanssa työskenneltiin toisen koulutustoteutuksen ohjausryhmässä. 9

10 Työryhmä analysoi 2010 toteutetun oppisopimusopiskeluun valmentavan pilotin toimivia käytäntöjä sekä suunnitteli uuden toteutuksen valtakunnallisen rakennusalan yrityksen kanssa. Samanaikaisesti työryhmä kehitti maahanmuuttajataustaisille tarkoitetun nopeutetun työllistymisen mallia työvoimaviranomaisten kanssa huomioiden toisaalta pilotoinnissa esiinnousseita oivalluksia toisaalta Tanskasta lainattuja toimivia käytäntöjä. Erityisohjaustyöryhmä pohti aikuisten erityisohjaukseen liittyviä kysymyksiä ja käytti hyödykseen mm. Keskuspuiston ammattiopiston erityisohjauksen asiantuntijuutta. Hankkeen tiimoilta valmistui yksi pedagogisen koulutuksen kehittämistyö sekä kaksi näyttötutkintomestarikoulutuksen kehittämistyötä. Lisäksi käynnistettiin erityisopettajakoulutukseen liittyvä kehittämistyö, joka valmistuu syksyllä A. Pilottitoteutuksen malli Alla oleva koulutusmallin kuva on yrityksen ja oppilaitoksen suunnittelun pohjalta laadittu havainnekuva, ei lopullinen, toteutuneen koulutuksen malli. Se on kaksisuuntaiseen koulutukseen suunniteltu koulutuskokonaisuus, jossa on otettu huomioon maahanmuuttajien tiedollisia ja taidollisia tarpeita työelämään joustavasti siirtymiseksi. Malli on samalla sidoksissa organisaation koko henkilöstön kehittämiseen osaamisen johtamisesta kulttuurien kohtaamiseen työpaikan arjessa. Pilottitoteutuksen alustava suunnitelma, Kuva 2 Maahanmuuttajat Yritys Rakennusalan yrityksen ja Amiedun yhteistyö maahanmuuttajille suunnatun koulutusprojektin kehittämiseksi lähti käyntiin yrityksen aloitteesta 2008 lokakuussa, kun yrityksestä otettiin yhteyttä Amieduun ja esitettiin ajatus yhteisestä hankkeesta, jonka tuloksena maahanmuuttajista ja /tai maahanmuuttajataustaisista saataisiin uusia osaajia nopeasti eläköityvälle rakennusalalle. Koulutusidean jatkokehittely viivästyi kuitenkin jo heti alussa, koska rakennusalan nopeasti muuttuvat suhdanteet ja päällä olevat lomautukset eivät olleet idean eteenpäin viemiselle suotuisia. Seuraavan kerran asia tuli ajankohtaiseksi 2009 keväällä, jolloin idean kehittelyä jatkettiin yhteisissä suunnittelutilaisuuksissa. Jo alkuun keskusteluissa päästiin irti koulutuksen tilaaja ja koulutuksen 10

11 toimittaja -asetelmasta ja työskentely sujui yrityksen ja oppilaitoksen yhteisenä, molempien näkemyksiä hyödyntävänä yhdessä kehitettävänä koulutuspilottina. Yrityksellä oli selkeä, valmiiksi pohdittu visio siitä, mitä yritys tarvitsee ja miten yrityksen monimuotoistuminen toteutetaan. Amiedulla taas on osaamista monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajien opetuksesta sekä kielen opetuksen että ammatillisen koulutuksen osalta. Ammatillista kielenopetusta ja maahanmuuttajien ammatillisesti valmistavaa koulutusta on järjestetty jo vuosia (MAVA-koulutus), mutta kokemusta työnantajan kanssa yhdessä tehtävästä koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, joka alkaa rekrytoinnista ja jatkuu suoritettuun rakennusalan perustutkintoon ja työllistymiseen asti ei ole toistaiseksi ainakaan laajamittaisesti kokeiltu ja kuvattu. Maahanmuuttajien reittiä työelämään lyhentää huomattavasti valmis polku, josta puuttuvat aikaa ja energiaa vievät vaiheet a) oppisopimuspaikan b) työpaikan löytämisestä. Alustavasti päämääränä ei kuitenkaan ollut uuden koulutusmallin kehittäminen vaan joustava tapa saattaa jo maassa olevia rakennusalalla työskennelleitä tai alasta kiinnostuneita maahanmuuttajia koulutuksen avulla työelämään, rakennusalan osaajiksi. Yhtenä valintakriteerinä kartoitukseen oli myös nuorten maahanmuuttajien houkutteleminen alalle. Vuoden 2009 aikana koulutuksen opetussuunnitelmaa ja toteuttamistapaa hiottiin. Koulutusta suunniteltaessa tehtiin koko ajan yhteistyötä yrityksen kanssa ja koulutuksen sisältöihin kirjattiin jo tässä vaiheessa yrityksen osuudet vierailujen, esittelyiden ja luentojen muodossa, niin että yrityksen arvot, kulttuuri ja toimintatavat tulisivat opiskelijoille tutuiksi. Koulutuksen rahoitusmuotoja selviteltiin samanaikaisesti. Alkusyksystä suunnittelutyö oli valmis ja osapuolet jäivät odottamaan rahoituspäätöksiä. Rahoituspäätös tuli vuoden 2010 alkupuoliskolla, koulutus toteutettaisiin työvoimaviranomaisten ja Helsingin kaupungin yhteisostona. Kouluttaja kilpailutettiin ja kilpailutuksen ratkettua Amiedun hyväksi rekrytointi käynnistettiin välittömästi. Valmistavaa koulutusta edeltävän kartoitusjakson kestoksi sovittiin 3 viikkoa, valmentava koulutus alkaisin välittömästi sen jälkeen ja oppisopimus puolestaan heti valmentavan koulutuksen päätyttyä. Opiskelijamääräksi valmentavaan koulutukseen kaavailtiin n. 25 kartoituksen perusteella. Oletuksena oli, että valmentavan koulutuksen jälkeen oppisopimuksen solmii n. 20 opiskelijaa. Rekrytointi Rekrytointi pääsi käyntiin maalis-huhtikuussa Koulutuksesta ilmoitettiin Metro-lehdessä ja TEtoimistojen koulutushaku- sivustolla. Suurin osa hakijoista ilmoitti saaneensa tiedon koulutuksesta Metro-lehden sivuilta. Vain muutama oli saanut tiedon -sivuilta ja pari opiskelijaa oli kuullut koulutuksesta omalta opettajaltaan, koska he olivat toisessa valmentavassa koulutuksessa juuri sillä hetkellä. Hakijoita oli yli sata ja työvoimaviranomainen, Helsingin kaupungin viranomainen ja yrityksen edustaja haastattelivat heidät. Haastatelluista 35 valittiin kartoitukseen. Yksi valituista ei aloittanut kartoitusta, koska oli työllistynyt haastattelun ja kartoitusjakson alkamisen välissä. Kartoitus Kartoitus järjestettiin huhtikuussa 2010 ja se kesti kolme viikkoa. Kartoituksen avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden motivaatiota, halua alalle ja sitoutumista pitkäkestoiseen koulutukseen. 11

12 Kartoituksessa annettiin opiskeluun liittyvää informaatiota valmentavan koulutuksen sisällöistä, rakennusalan perustutkinnosta, oppisopimuksen kulusta ja sekä rakennusalan työpaikoista että työllisyystilanteesta, jotta opiskelija voisi tehdä itsearviota omasta soveltuvuudestaan ja halustaan alalle ja siitä, onko hänen elämäntilanteensa sellainen, että opiskelu on mahdollista. Kolmen viikon aikana opiskelijoille tehtiin myös useita seuloja ja lähtötasotestejä. Kartoitukseen kuului kunto-, matematiikka- ja ATK-seulat. Lisäksi pidettiin suomenkielen lähtötasotestaus, jossa testattiin suomenkielen rakenteiden tuntemusta, lukemisen- ja kuullun ymmärtämistä sekä suullista kielitaitoa. Seulojen ja lähtötasotestien tarkoituksena ei ollut pudottaa opiskelijoita pois varsinaisesta opiskelusta vaan antaa kouluttajille osviittaa ryhmän tarpeista valmentavan koulutuksen aikana. Lisäksi kartoitukseen kuului ammatillinen haastattelu aiemman työkokemuksen selvittämiseksi ja toinen, motivoiva ohjaushaastattelu, jossa opiskelijalla on mahdollisuus yhdessä kouluttajan kanssa punnita elämäntilannettaan ja itselleen parhaiten sopivia koulutusratkaisuja. Opiskelija voi keskusteluissa myös tehdä tarkentavia kysymyksiä esim. koulutusta koskien, mikäli hänelle on jäänyt jotakin epäselväksi. Neljä ja puoli päivää kartoituksesta oli rakennushallissa, missä opiskelijat tekivät rakentamiseen liittyviä harjoitustöitä. He saivat yksinkertaisten rakennuspiirustusten pohjalta tehdä piirustuksissa olleen lintupöntön ja sen lisäksi muita, vaativimpia tehtäviä. Harjoitustöiden aikana ammattiopettajat seurasivat työkalujen käytön tuntemusta, työvaiheiden oikeellisuutta ja työn jälkeä. Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työtilan siisteys päivän päättyessä olivat myös tärkeitä ammatillisia perustaitoja, joista hallityöskentely antoi vinkkejä. Kartoituksessa käytiin lisäksi läpi aikuisena opiskelua, itseohjautuvuutta, opiskelutekniikkaan liittyviä asioita ja mitä ammatillisella kielenopiskelulla tarkoitetaan. Internetin käyttöä kartoitettiin itsenäisellä tiedonhakutehtävällä ja tutustuttiin alaa käsitteleviin Internet-sivustoihin tiedonhaun ja kielenoppimisen kannalta. Kartoitusjakson lopuksi opiskelijat saivat palautteen seuloista ja kielitestistä. Hajonta oli lähes kaikissa tuloksissa hyvin suuri. Ainoastaan kuntoseulassa saatu tulos oli suhteellisen yhteneväinen: kaikilla osallistujilla oli erinomainen fyysinen kunto, huomattavasti vastaavaa suomalaista verrokkiryhmää parempi. Lähes kaikki opiskelijat harrastivat urheilu- tai kuntoilulajeja säännöllisesti viikoittain. Matematiikkaseulassa hajonta oli suurta. Testi oli maahanmuuttajille suunnattu, mekaanisia peruslaskutoimituksia sisältävä. Maksimi pistemäärä oli 40 ja vaihteluväli saaduissa pistemäärissä oli Samankaltaisia piste-eroja löytyy suomalaisten opiskelijoiden matematiikkaseulassa, ehkä sillä erotuksella, että suomalaisten opiskelijoiden yläpisteraja harvoin nousee noin lähelle maksimia. ATK-seulassa testataan 6-7 eri osaamisaluetta, laitteiston tuntemisesta ATK:n käytön eri osaalueisiin. Arvosteluskaala on 1-3, joista 3 tarkoittaa hyviä taitoja. Kolme opiskelijaa sai yleisarvosanan hyvä, 18 kohtalainen ja 12 opiskelijaa sai arvosanan heikko. Kaksi opiskelijaa ei osallistunut testiin. Testatuista osa-alueista Internet oli selvästi parhaiten hallussa, vain neljä opiskelijaa sai arvosanan 1, kaksi arvosanan 2, muilla oli hyvät tiedot. Word osattiin melko hyvin, laitteisto kohtalaisesti mutta yleisosaaminen oli enimmäkseen heikolla tasolla. Ryhmän taso ei millään lailla poikkea rakennusalalle pyrkivien suomalaisten ATK-taidoista. 12

13 Suomenkielen testissä arvioitiin kirjallisesti sanaston tuntemusta, tekstin ymmärtämistä, suomen kielen rakenteen hallintaa, kirjallista tuottamista ja kielellistä hahmottamista. Sen lisäksi kielistudiossa järjestettiin kuullun ymmärtämisen testi ja suullista kielitaitoa arvioitiin haastattelemalla kaikki kartoitettavat henkilökohtaisesti saman haastattelulomakkeen pohjalta. Kuullun ymmärtämisen ja kirjallisen testin pisteet laskettiin yhteen ja niistä muodostui yleisarvosana, suullinen kielitaito arvioitiin erikseen. Opiskelijoiden kielitaidossa oli suuria eroja. Kokonaiskielitaidon osalta parhaat tulokset olivat tasoa B1.2 ja heikoimmat A1.3, eri osien yhteenlasketuissa pisteissä ero oli , kun maksimipistemäärä oli 110. Suullisen kielitaidon arviointi osoitti että erot olivat vielä suuremmat, heikoin arvosana oli A1.3 ja paras B2.1. Lisäksi opiskelijoilla saattoi olla melko huomattavia eroja oman suullisen ja kirjallisen kielitaidon kesken. Ammatillisen osaamisen kannalta ryhmässä oli henkilöitä, joilla oli lähtömaasta kokemusta rakennusalan työnjohdollisista tehtävistä ja nuoria, joiden työkokemus koostui eri alojen kesätöistä tai sitten pätkätöistä eri työtehtävissä. Muutama opiskelijoista olivat tulleet lapsina Suomeen ja käyneet peruskoulun Suomessa, aikuisina tänne muuttaneista maassaoloaika vaihteli 1-14 vuoden välillä. Yksi opiskelijoista oli hankkinut luku- ja kirjoitustaidon Suomessa (asunut maassa 2 vuotta). Tiedon määrä suomalaisesta yhteiskunnasta ei ollut suorassa suhteessa maassaolo-aikaan, koulutustaustaan tms. seikkaan, vaan täysin riippuvainen opiskelijoiden henkilökohtaisesta kiinnostuksesta aiheeseen. Kartoituksen loppuvaiheessa järjestettiin valintakokous, jossa oli läsnä TE-toimiston -, kaupungin- ja työantajan edustaja sekä kartoitukseen osallistuneet Amiedun kouluttajat (etenkin haastatteluihin osallistuneet). Kartoituksen aloittaneista 34:stä opiskelijasta yksi ei voinut jatkaa alalle kouluttautumista terveydellisistä syistä, yksi valitsi toiseen koulutukseen osallistumisen ja yksi ei taloudellisista syistä pystynyt vaihtamaan olemassa olevaa työpaikkaa koulutukseen. Lisäksi ryhmästä löytynyt erityisosaaja työllistyi suoraan työnantajan palvelukseen. Jäljellä oli 30 kartoituksen läpikäynyttä, kuudestatoista maasta tullutta, vielä useammasta etnisestä taustasta tulevaa vuotiasta miestä. Valintakriteereiksi muodostui ennen kaikkea motivaatio, asenne ja halu rakennusalalle. Sitoutuminen opiskeluun ja visio itsestä työllisenä osaajana alalla oli myös tärkeää. Kielitaidon tasoa ei pidetty poiskarsivana seikkana, koska valmentava koulutus takasi vuoden lisäajan kielitaidon kehittämiseen. Opiskelijat panostivat kartoitukseen ja tieto siitä, että valmentavankoulutuksen jälkeen heillä oli varma oppisopimus- ja työpaikka lisäsi yritystä tulla valituksi. Kukaan kartoitettavista ei ollut osoittanut mitään sellaista, miksi häntä ei olisi syytä valita - hakijat olivat erittäin tasaväkisiä. Tässä vaiheessa työnantaja teki päätöksen, että yritys on valmis ottamaan kaikki 30 opiskelijaa, jos se sopii oppilaitokselle ja viranomaisille. Kenellekään ei ollut asiaan vastaansanomista ja kaikki kartoituksessa olleet, koulutuksesta kiinnostuneet valittiin aloittamaan talonrakennusalan perustutkintoa edeltävä vuoden kestävä valmentava koulutus. 13

14 Valmentava koulutus Yleistä tavoitteista ja koulutuksen rakenteesta Koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten rakennusalalla toimineiden tai rakennusalalle haluavien henkilöiden työllistyminen suomalaisiin rakennusalan yrityksiin ja osaavan työvoiman takaaminen suomalaisiin rakennuskohteisiin. Opetus annetaan suomen kielellä. Koulutuksessa pyritään siihen, että opiskelija oppii rakentamisen perustaidot, ohjeet ja määräykset, työturvallisuusasiat ja turvavälineiden käytön sekä rakennuksilla käytettävää suomen kieltä. Tavoitteena on saattaa sekä opiskelijoiden suomen kielen taito että rakennusalan ammattitaito sellaiselle tasolle että opiskelijat pystyvät suorittamaan talonrakennusalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Lisäksi pyritään vahvistamaan opiskelutaitoja ja tutustumaan suomalaiseen työpaikkademokratiaan, työlainsäädäntöön, työtä ohjaaviin sopimuksiin ja näyttötutkintojärjestelmään. Keskeinen painotus on käytännönläheisessä oppimisessa. Kielen opiskelu ja ammatillinen opiskelu integroidaan tukemaan toisiaan. Rakennushalliharjoittelu, rakentamisen teoriaopinnot, matematiikka ja kieliopinnot sovitetaan yhteen koulutuksen kuluessa tukemaan keskeisten, perustutkintoon kuuluvien asioiden oppimista. Lisäksi opiskelijaa motivoidaan itsenäiseen tiedonhakuun ja itsearviointiin ammatillisten taitojen ja kielellisen selviytymisen suhteen. Kielen opiskelussa on otettava huomioon yleiskielen hallinnan lisäksi ammatilliset vaatimukset. Lähihoitajaksi opiskelevan on hallittava kielen sävyjä ja osattava käyttää kieltä hoidon välineenä. Rakennusalalla saattaa riittää aluksi kuullun ymmärtäminen, peruskysymysten hallinta ja työkalujen ja rakennusmateriaalien nimet. Myöhemmin mukaan tulee työvaiheiden kielentämiseen liittyvä terminologia, työvaiheista kertominen ja työpaikalle tyypillinen puhetapa (rakennuksella se sisältää mm. satiiria ja ironiaa, joita on vaikea oppia ymmärtämään saati käyttämään). Ammattislangi ja työpaikkakokoukset tuovat omat kielelliset haasteensa. Koulutuksen aikana keskitytään ensisijaisesti suulliseen kielitaitoon (kuullunymmärtäminen ja puhuminen) ja sellaiseen kirjalliseen kieleen, jonka hallintaa vaaditaan teoriaopinnoissa selviämiseksi (luetunymmärtäminen, tekstin tuottaminen esim. testivastaukset ja näyttötutkintoon tarvittava kirjallinen selvitys annettavasta työnäytteestä). Kirjallinen tuottaminen tulee olla läheisesti linkitetty alalla tarvittavaan, autenttiseen materiaaliin, esim. raportointi, tilaaminen, lomakkeiden täyttö jne. Kielen opetuksessa tärkeää on vahvistaa opiskelijoiden selviytymisstrategioita kommunikaatiotilanteissa, niin että he uskaltavat yrittää suoriutua vähäiselläkin kielitaidolla koulutuksesta ja työtehtävistä. Kun motivaatio on hyvä, rakennusalalle työllistymisen merkitys koulutuksen jälkeen suuri ja kielenhallinnan painopisteet selkeät, vähemmälläkin kielitaidolla pystyy aloittamaan työpaikalla. Kommunikointi helpottuu kun osapuolet suhtautuvat toisiinsa avoimesti ja pyrkivät ymmärtämään toisiaan opiskelijan kielitaidon tasosta huolimatta. Valmentavaa koulusta tehdään asiakasyrityksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Koulutuksen aikana nousseita kysymyksiä käsitellään ja ratkaistaan yhdessä. Koulutuksen suunnitteluvaiheessa sovitaan yrityksen kanssa tutustumiskäynneistä, yrityksen mahdollisuuksista osallistua opetukseen, yrityksen arvojen yms. esittelystä ryhmälle. Näin koulutuksen aikana edistetään yhteenkuuluvaisuuden 14

15 henkeä, joka puolestaan luo ryhmään toimintaa ohjaavaa ja toisia tukevaa asennetta. Työnantajan näkyvyys luo sitoutumista; opiskelijat haluavat todella saada koulutuksen mahdollistaman työpaikan. Opiskelijat jatkavat oppisopimuskoulutuksessa yrityksessä välittömästi valmistavan koulutuksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kuluessa, jos niin on sovittu, voidaan jo suorittaa osa perustutkintoon kuuluvista näyttötutkinnoista. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät vielä ammatillisesti tai kielellisesti ole vaadittavalla tasolla, voidaan näyttötutkintoja simuloida. Opiskelija saa silloin käsityksen suorituksen vaatimustasosta ja voi suhteuttaa omia oppimistavoitteitaan tulevia näyttötutkintoja ajatellen. Koulutuksen ohessa opiskelijakohtaista tukea on varattu n. 4 h/henkilö. Tuki on silloin lähinnä henkilökohtaista ohjausta, jota opiskelija voi hyödyntää joko elämäntilanteiden muuttumisen haasteissa tai ammatillisten ratkaisujen pohtimiseen. Opiskelutekniikkaa ja itseopiskelutaitoja samoin kuin oppisopimukseen liittyvien seikkojen läpikäyntiä voidaan harjoittaa ryhmäohjuksen keinoin. Maahanmuuttajissa on varsin paljon eri alojen taitajia. Jotkut ovat saaneet jo lähtömaassaan koulutusta rakennusalalta tai hankkineet taitoja työkokemuksen kautta. Monesti pienellä lisäkoulutuksella saadaan suomalaisilla rakennustyömailla käytettävät menetelmät ja tarvikkeet opiskelijoille tutuiksi, siksi koulutukseen kuuluvien aineiden sisältömääriä ei tule noudattaa orjallisesti. Henkilökohtaistaminen edellyttää opiskelijoiden aiemman osaamisen tunnistamista ja sen kautta omien opiskelupolkujen luomista. Opiskelijoiden osaamista voidaan hyödyntää ryhmän sisällä; heidät voidaan laittaa työpariksi vähemmän kokemusta omaavalle kurssikaverille. 15

16 Valmentavan koulutuksen sisältö Koulutuksen kesto on 240 otp eli 48 viikkoa. Kokonaistuntimäärä on 1680 h. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden ammatillisia, yhteiskunnallisia, opiskeluteknisiä ja kielellisiä valmiuksia. Johtoajatuksena on integroida ammattiaineiden ja kielen opetus heti alusta lähtien ja siten kohdentaa kielen opiskelun sisällöt maksimaalisesti ammatissa tarvittavaan kielenhallintaan. Ammattiaineiden osuus opinnoissa on 50 %, suomen kieli ja viestintä 20 %, yhteiskunta- ja työelämätietous 15 %, matematiikka 10 %, tietotekniikka 5 %. Henkilökohtainen ohjaus ja tuki tarvittaessa, max. 4 h/opiskelija. Kokonaistuntimäärä 1680 h Matematiikka Yhteiskunta- ja työelämätietous 10 % Tietotekniikka 5 5% 15 % 50 % 20 % Suomen kieli ja viestintä Ammattiaineet Kaavio 1 Opetuksen sisällön jakaantuminen Suomen kieli ja viestintä A) Rakennusalan ammattikieli työvaiheiden kielentäminen työkalut ja materiaalit, koneet ja koneiden osat rakennusalan ammatit ja ammatilliset tutkinnot laitteiden ja koneiden säätäminen ja käyttäminen työturvallisuussanasto: nimet, kieltäminen, suositus keston ilmaisu 16

17 verbit, adjektiivit (tasainen, tasoittaa ) suunnat ja suhteet vertailu (samanlaisuuden, muutoksen ja erilaisuuden vertailu) puhekieli, ammattikieli, kirjakieli, ammattislangi kirjallinen tuottaminen: raportti, tilauslomake jne. työpaikan kirjoitettu kieli (kyltit, varoitukset, ohjeet, jne.) suomen kielen itseopiskelutekniikkaa B) Työpaikalla tarvittava kielitaito kielen oppiminen työpaikalla; miten se käytännössä tapahtuu työpaikan kommunikaatiotilanteet (sairaudesta ilmoittaminen, kokoukset..), kommunikaation epäonnistuminen, yhden- ja kahdensuuntainen kommunikaatio kontaktin ottaminen kielen funktiot: ehdottaminen, keskeneräisyyden ja valmistuneisuuden ilmaiseminen, ymmärtämisen varmistaminen Ammattiaineet A) Teoriaopetus keskustelutekniikka non-verbaali kommunikaatio ammattinimikkeet ja roolit työpaikalla rakennusalan perustutkinnon osat - perustustyöt - runkovaiheen työt rakennusalan sopimukset työelämäkäytännöt työturvallisuuskortti tulityökortti, kattotulityökortti, ensiapukortti B) Käytännön opetus rakennushalliharjoittelu - työsaliperehdytys - ympäristöasiat: rakennusjäte työn suunnittelu - työsuunnitelman lukeminen - työjärjestys - työsuunnitelman tekeminen - työsuunnittelukaavakkeen täyttö Suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt oikeudet, velvollisuudet, vastuut lait ja säädökset työelämän pelisäännöt työelämäsertifikaatin suorittaminen tasa-arvo työelämässä laatu, laadun tarkkailu, ja laadun varmistaminen ajankäyttö; myöhästyminen, poissaolot, nopeus työtehtävissä, urakka 17

18 vaaralliset aineet kokouskäytännöt, työpaikan tiedotus ammattiyhdistystoiminta työhyvinvointi, ergonomia ympäristöasiat työpaikan kirjoittamattomat pelisäännöt Tietotekniikka ATK-ajokortin osia tai suorittaminen sähköinen työnhaku tiedon haku itsenäinen, verkossa tapahtuva opiskelu Tuki A) Opiskelutekniikka kielen oppimisen menetelmiä muistiinpanotekniikat tavoitteellinen kielenoppiminen oppisopimuksessa opiskelu itseopiskelutaitojen kehittäminen näyttötutkinto-info teoriaopiskelun kielellinen avaaminen testikäytäntöihin perehtymien B) Henkilökohtainen ohjaus Matematiikka opiskelijan tukeminen opiskelussa, elämäntilanteessa, ym. uraohjaus (ammatillisten ratkaisujen pohtiminen) rakennusalan perusmatematiikka rakennuspiirustusmerkinnät mitat: paino, pituus, leveys, kokomerkinnät, mittayksiköt Johtopäätöksiä ja arvio koulutuksen toteutumisesta Valmentavan koulutuksen suoritti 30:stä aloittaneesta 29 loppuun. Yksi opiskelija keskeytti perhesyistä, mutta hän olisi ollut kiinnostunut palaamaan koulutukseen muutaman kuukauden kuluttua, kun henkilökohtaiset asiat olivat selvinneet. Koulutuksen tavoitteiden ei kuitenkaan katsottu enää siinä vaiheessa toteutuvan. Motivaatio oli koko koulutuksen ajan korkealla. Kun työnantaja lisäksi ilmoitti melko alkuvaiheessa, että se solmii oppisopimuksen kaikkien valmentavan koulutuksen hyväksytysti suorittaneiden kanssa, ilmapiiri ryhmässä muodostui erittäin positiiviseksi ja toisia tukevaksi. Opiskelijat eivät enää kilpailleet toistensa kanssa oppisopimuspaikasta, vaan itsensä kanssa siitä, että koulutuksen tavoitteet täyttyisivät. Koulutuksen suunnittelutyön alussa oli ajatuksena, että oppisopimukseen siirtyy n opiskelijaa aloittaneista. Karsinnan ja keskeyttämisien seurauksena uskottiin kartoitukseen tulevista n. kolmanneksen syystä tai toisesta jäävän pois. 18

19 Kartoituksen aikana saadut tulokset ja aikaisempi työkokemus antoivat viitteitä siitä että ryhmä on hyvin heterogeeninen kielen, ATK- ja matematiikkataitojen ja ammatillisen osaamisen suhteen. Käytännön opetusjärjestelyjen kannalta se tarkoitti opetuksen ja lukujärjestyksen eriyttämistä kaikissa aineissa. Koulutuksen alussa ryhmä oli jaettuna kahteen kielitaidon tason perusteella: heikommalla lähtötasolla oleville opiskelijoille järjestettiin kolme viikkoa intensiivistä kielenopetusta. Toinen ryhmä oli sillä aikaa ammattiopettajan kanssa rakennushallissa. Ryhmäjako purettiin kuitenkin mahdollisimman nopeasti, ettei muodostuisi juopaa koko ryhmän sisälle. Koulutusta lähdettiin vetämään sen jälkeen jakamalla ryhmää eriyttämisen suhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Matematiikan perusopintoja tarvitsevat aloittivat omana ryhmänään ja rakennusalan matematiikanopintoja opiskelivat kaikki. tai A-ajokortti oli jo joillakin, heille tarjottiin mahdollisuutta opiskella AB-ajokortti tai vaihtoehtoisesti opintoja rakennushallissa. Suomenkielen oppitunneilla oli alun ryhmäjaon jälkeen lähes kaikki opiskelijat, ammatilliset tekstit ja sanastot olivat tarpeellisia, vaikka peruskielitaito oli jo hyvin hallussa. Lisäksi kielenopetuksen lisäksi tunneilla käytiin läpi ryhmänohjaukseen liittyviä asioita ja opiskelijoiden kysymyksiä joko oppisopimukseen tai kurssin kulkuun liittyviä asioita. Opiskelijoita rohkaistiin osallistumaan myös suomalaisten rakennusalan opiskelijoiden ryhmiin, joissa opiskeltiin perustutkinnon osa-alueita teoriatunneilla. Osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta kaikkia kehotettiin kokeilemaan teoria-opintoja ainakin päivän ajan, jotta heille muodostuisi kuva oman kielitaidon riittävyydestä ja ammattikielen autenttisuudesta ammattiopettajan puhumana. Osa opiskelijoista suoritti myös teoriaopintojen päätteeksi normaalit kokeet. Näin saatiin hyvä käsitys myös oppilaitoksen kannalta siitä, pitäisikö kokeita selkosuomentaa ja millä tasolla olevien opiskelijoitten kirjallinen kielitaito riittää kokeissa vastaamiseen. Samalla pohdittiin suomenkielen ja ammattiopettajan yhteistyötä testien läpikäynnissä, niin että ammattiopettajan arvio kohdistuisi varmasti ammatillisen osaamisen arviointiin eikä kielen puutteet vaikuttaisi arviointiin. Koulutustarpeiden tarkentamiseksi ja eriyttämisen pohjaksi laadittiin yksinkertainen pallomalli, jonka avulla pyrittiin saamaan yksittäisen opiskelijan tarpeita ja edistymistä näkyviin. Opiskelijat ryhmiteltiin ympyrälle todennetun ammatillisen osaamisen ja kielitaidon riittävyyden mukaan. Ammatti- ja kielitaitoneljänneksessä olevat opiskelijat tekivät teoriaopintoja, kokeita ja perustutkinnon eri osien töitä rakennushallissa. Kielitaidoltaan hyvät mutta ammattitaidolta vielä vähäiset opiskelijat olivat enimmäkseen nuoria, Suomessa peruskoulun käyneitä. Heille pyrittiin ryhmästä löytämään mentor, joka voisi avustaa tarvittaessa esim. rakentamiseen liittyvissä tehtävissä. 19

20 Vasemman yläneljänneksen opiskelijoilla oli jo mahdollisesti pitkä työkokemus alalta joko kotimaassa tai Suomessa tai rakennusalan koulutusta. He olivat olleet Suomessa töissä, useassa eri ammatissa. Kielitaito oli melko passiivista, kuullun ymmärtäminen oli vahvin osa-alue, puheen tuottaminen hidasta ja hapuilevaa. Ammatti- ja kielitaidottomien ryhmään kuuluivat lyhyen aikaa Suomessa asuneet, kotimaassa eri ammatissa toimineet. Tavoitteena oli tietenkin opiskelijoiden kertyminen yläoikealle, mutta lopputilanne osoitti, että suunta oli sitä kohti, reitti ja vauhti vaihtelivat opiskelijakohtaisesti. Ammattitaito kasvoi toisilla kielitaitoa vauhdikkaammin ja joillakin kielitaidon kasvu oli melko verkkaista. Ammattitaito + Ammattitaito + Kielitaito - Kielitaito + Ammattitaito - Ammattitaito - Kielitaito - Kielitaito + hhh Opiskelijoiden sijoittuminen ammatti- ja kielitaidon suhteen, opetuksen suunnittelun ja edistymisen seurannan työkalu, Kaavio 2 Valmentavan koulutuksen lopussa opiskelijoille järjestettiin kysely siitä, mitkä tekijät koulutuksen aikana ovat olleet tärkeitä ammatillisen kielitaidon kasvun suhteen. Alla olevassa taulukossa saadut tulokset, kun arviointiskaala oli