Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla"

Transkriptio

1 Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla Raportti tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Tero Kuoppala Pasi Lahdenne Tapani Leino Anja Tarhala 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Maahanmuuttajat potentiaalina Oppisopimuspolku työhön Rakennusalalle Taustakartoitus tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishanke Hankkeen toteutus A. Pilottitotutuksen malli Rekrytointi Kartoitus Valmentava koulutus Yleistä tavoitteista ja koulutuksen rakenteista Valmentavan koulutuksen sisältö Johtopäätöksiä ja arvio koulutuksen toteutumisesta Oppisopimuskoulutus Yrityksen henkilöstön koulutus B. Oppisopimuskoulutuksessa toimijoiden tarkastelu Koulutuksen järjestäjä Työpaikka Kokonaisprosessin johtaminen Dialoginen johtaminen verkostotyön edellytyksenä o Koulutuksen suunnittelu o Ammatillinen erityisohjaus o Ammatillisten kouluttajien monimuotoisuuskoulutus o Opettajien yhteistyö Johdon merkitys Työpaikkaohjaaja Oppisopimusopiskelija Monikulttuurinen sosiaalinen oppimisympäristö ja dialoginen ohjaus Hankkeen yhteenveto Dialogin merkitys Sovittelu konfliktien ratkaisuna Aikuisoppija on oman elämänsä sankari Lähteet 2

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustuksen Amiedun tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishankkeelle ajalle

4 Johdanto Suomessa eläköitymisen mukanaan tuoman työvoimapulan odotetaan muutamassa vuodessa saavuttavan sellaiset mittasuhteet, että normaalit koulutettua työvoimaa toimittavat kanavat eivät enää pysty tarvetta kattamaan. Keinoja tilanteen ratkaisemiseksi on pohdittu laajasti, mutta toistaiseksi kovin konkreettisia ja laajakantoisia päätöksiä ei ole tehty. Yksityisellä sektorilla työnantajat ovat havahtuneet ja huomanneet saman kun muu Eurooppa jo aikaisemmin: Jos yritys haluaa, että sillä on osaavaa henkilökuntaa muutaman vuoden kuluttua, nyt on aika toimia. Opetushallituksen julkaiseman raportin Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 mukaan työllisestä työvoimasta ennakoidaan poistuvan työntekijää kaudella Poistuman suuruus on vuotta kohti keskimäärin Nuorten koulutuksesta saatava työvoima ei riitä kattamaan kuluvan vuosikymmenen lopun ennakoituja työvoiman tarpeita, poistuman suuruus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon nuorista saatavan työvoiman lisäksi tarvitaan työvoimaa muualta. Tarjontaa lisäävistä keinoista olemassa olevien työvoimavarantojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on näistä keskeisin. Siihen kuuluvat työttömän työvoiman työllistymismahdollisuuksien lisääminen, työvoiman ulkopuolisen väestön saaminen työmarkkinoiden käyttöön sekä erityiskysymyksenä maahanmuuttajaväestön aseman parantaminen työmarkkinoilla. Maahanmuuttajat potentiaalina Yritykset tarvitsevat uusia työntekijöitä Suomessa maahanmuuttajien työllinen asema on ollut pitkään marginaalissa olemista, eikä maahanmuuttajilla ole ollut mahdollisuutta tulla yhteiskunnan täysivaltaisiksi, omillaan toimeentuleviksi jäseniksi. Kun työllisyystilanne on ollut hyvä, maahanmuuttajien työpanos on koettu tärkeäksi, vaikka kielitaito ei vielä ole ollut kovin suuri. Kun työllisyystilanne on heikentynyt, maahanmuuttajia on irtisanottu kielitaidon puutteiden takia vaikka taustalla saattaa olla pitkähkö työhistoria samassa työpaikassa. Suomessa maahanmuuttajien työllisyyttä lähestytään usein ongelmakeskeisesti, pyritään luomaan erilaisia toimenpiteitä työttömyyden hoitoon. Maahanmuuttajille se saattaa merkitä pitkää koulutusputkea kotoutumiskoulutuksen ja valmentavien koulutusten kautta ammatilliseen koulutukseen, joka puolestaan keskeytyy kantaväestöä useammin. Oppisopimuksessa ei saada suoritettua koko tutkintoa valmiiksi, koulutus saattaa tuottaa joitakin osatutkintoja, mutta ei Työvoimasta poistuu keskimäärin henkilöä vuosittain kaudella Tarve saada kaikki osaamispotentiaali käyttöön 4

5 työmarkkinoilla relevanttia perus- tai ammattitutkintoa. Koulutusputki tekee maahanmuuttajasta pahimmillaan pitkäaikaistyöttömän. Toimenpiteiden tulisi muuttua työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. Se edellyttää työvoimapoliittisten toimenpiteiden oikea-aikaisuutta ja kahdensuuntaista koulutusta. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden on käytävä läpi strategiansa ja arvonsa: maailma on jo muuttunut eikä paluuta ole yhteiskuntaan, jossa työt jakautuvat epätasaisesti eri ryhmien välillä. Maahanmuuttajan tehtävänä ei ole monimuotoistaa yritystä, vaan yrityksen on oltava siinä kunnossa, että se voi omalla henkilöstöstrategiallaan peilata ympäröivää yhteiskuntaa. Yritysten on tarkasteltava valmiuttaan ottaa vastaan työmarkkinoilla aliedustettuja ryhmiä. Tanskassa on siirrytty työvoiman saatavuuden varmistamiseksi hoitamaan työllisyyttä. Työmarkkinoiden lähtökohtana on se, että kaikissa ihmisissä on potentiaalia ja se potentiaali pyritään saattamaan työmarkkinoiden käyttöön. Kaikki voivat avittaa omalla panoksellaan, kun työnantajat omalta osaltaan tulevat vastaan ja muokkaavat työpaikan mahdollisuuksia ottaa vastaan erilaisia työntekijäryhmiä. Tanskalaiset yritykset ovat esimerkiksi kouluttaneet työpaikkamentoreita, jotka hoitavat uusien työntekijöiden perehdytyksen ja 3. sektori omasta puolestaan kouluttaa vapaaehtoisia mentoreita auttamaan vaikkapa akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajanaisia työllistymään koulutustaan vastaaville aloille. Mentoroinnin avulla voidaan alentaa rajoja työelämään ja siten saadaan olemassa oleva osaaminen nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Työpaikat löytyvät helpoiten verkostojen kautta sekä Tanskassa että Suomessa. Verkostojen luominen vie kuitenkin aikansa, joskus useita vuosia. Mentoroinnissa mentori lainaa mentoroitavalle omat verkostonsa ja auttavat siten työllistymisen nopeutumisessa. Työmarkkinoiden on Suomessa pystyttävä luomaan keinoja, joiden avulla maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa vahvistetaan ja työssäviihtymistä edistetään. Uuden työntekijän perehdytys ja työn oppiminen vie aikansa. Kannattavuus edellyttää työntekijän pysymistä yrityksessä useita vuosia. Työperusteisen maahanmuuton kannalta, varsinkin hoitoalalla, asiaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Työpaikkojen ja maahanmuuttajien kohtaamisen tulee olla positiivinen kokemus molemmille: työpaikan negatiivinen kokemus maahanmuuttajatyöntekijästä lannistaa usein kokeilemaan uudemman kerran ja toisaalta maahanmuuttajan epäonnistuminen työssä hidastaa oman, suomalaisen, ammatti-identiteetin muodostumista. Koulutussektorin näkökulmasta nämä tavoitteet lisäävät aikuiskoulutuksen merkitystä ja siihen asetettuja odotuksia. Maahanmuuttajat eivät voi olla ainoa koulutuksen kohderyhmä, vaan suomalaisten työpaikkojen on osaltaan hankittava tietotaitoa monimuotoistuvista työyhteisöistä. Oppisopimus, polku työhön Maahanmuuttajataustaisissa henkilöissä on runsaasti osaamispotentiaalia kunhan rekrytoitumiseen ja ammattitaidon hankkimiseen kehitetään toimivia käytänteitä, esimerkiksi tuetun oppisopimusopiskelun kaltaisia työllistymispolkuja. Maahanmuuttajan hyöty oppisopimuspolusta: Parantaa mahdollisuuksia toimia suomalaisen yhteiskunnan tasaarvoisena jäsenenä Ehkäisee syrjäytymistä Käytännönläheinen tapa ammattitaidon ja työn hankkimiseen 5

6 Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjäytymis- ja työttömäksi jäämisen uhka on edelleen keskimääräistä korkeampaa. Amiedussa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osuus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuoden 2010 aikana maahanmuuttajataustaisten osuus kaikista opiskelijoista oli jo 27 % ja samalla myös heidän osuutensa tutkinnon suorittajista oli noussut. Oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus jäi kuitenkin vajaaseen 10 prosenttiin. Syitä siihen, että oppisopimusopiskelu ei ole vielä mahanmuuttajataustaisille merkittävämpi rekrytoitumispolku työelämään, on varmaankin monia. Oppisopimusopiskelu, vaikka se on käytännönläheinen ja työvaltainen osaamisen kehittämisen muoto, edellyttää oppijalta monenlaisia oppimisen ja itsensä johtamisen taitoja. Puutteet kielitaidossa eivät näytä kuitenkaan olevan ylitsepääsemätön este oppisopimusopiskelun lisäämisessä, kuten tässä tuetun oppisopimuksen kehittämishankkeessa on tullut esille. Kun kommunikaation edellytyksiä parannetaan opittavan ammattitaidon ja työelämässä tarvittavan kielitaidon kontekstissa opintojen pääpaino voidaan siirtää itse ammatin opettamiseen. Yritysten suhtautuminen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoimiseen on periaatteessa myönteistä. Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä on halukas palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä palvelukseensa (HS: ). Työvoimapulasta nyt kärsivät ja lähitulevaisuudessa suuren työvoimapoistuman aloilla on kiinnostus kehittää oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajataustaisille henkilöille lisääntynyt. Yritykset näkevät sen realistisena väylänä hankkia osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Rakennusalalle Rakennusalan työllistävyys on hyvin riippuvainen suhdanteista. Uudisrakentamisen lisääntyessä on työvoimasta yleensä pulaa. Lähivuosina korjausrakentaminen noussee uudisrakentamisen rinnalle; lukujen vaihteesta lähtien rakennetut lähiöt ovat tulleet peruskorjausikään, ja korjauksilla alkaa olla useimmiten kiire. Lähivuosien ongelma on työvoiman nopea ikääntymien rakennuksilla. Suhdanteiden noustessa alalla ajaudutaan työvoimapulaan minkä lisäksi rakennuksilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä n. 43 % työvoimasta. Talonrakentaminen työllistää kaikkiaan n henkilöä. (Rakennusteollisuus RT ry, 2011, tilastot). Rakennusalan on ollut vaikeuksia houkutella riittävästi nuoria kouluttautumaan alalle. Työvoimatarvetta on paikattu palkkaamalla maahanmuuttajia rakentajiksi. Rakennusteollisuuden mukaan ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden työvoimasta on nyt koko maassa noin 15 % ja osuus tulee lähivuosina kasvamaan. (Rakennusteollisuus RT ry, 2011, tilastot). Maahanmuuttajat myös näyttäisivät arvostavan rakentamista ammattina. Taustakartoitus tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Vuosien aikana Amiedussa tehtiin Opetusministeriön erityisavustuksen turvin taustakartoitus tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisen painopisteistä. Tavoitteena oli selvittää, miten Amiedun oppisopimuskoulutustoimintaa tulisi kehittää niin, että siinä huomioitaisiin opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja niin, että se tarjoaisi paremman väylän oppisopimuskoulutuksessa aliedustetuille ryhmille rekrytoitua työelämään. 6

7 Kartoituksessa korostui, että hyvä oppisopimusprosessi edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä, sitoutumista ja monipuolista osaamista kaikilta osallistujilta. Kehittämistarpeet kiteytyivät kahdeksi laajemman kokonaisuuden tavoitteeksi: Koko oppisopimuskoulutusta kehitetään palvelukokonaisuutena ja pedagogisena prosessina. Tavoitteena on luoda monimuotoisuutta ja erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri, jossa kaikilla toimijoilla on sisäistynyt näkemys aikuisohjauksen ja erityispedagogiikan merkityksestä oppijoiden ammatillisen kehittymisen tukemisessa. Toimintamallissa lähdetään siitä käsityksestä, että mitä paremmin eri osapuolet voivat jakaa yhteneväisen näkemyksen kokonaisprosessin tavoitteista ja toimintatavoista ja mitä paremmin eri osapuolet ovat ymmärtäneet oman roolinsa ja siitä saatavat hyödyt itselle, sitä paremmin jokaisen oppijan ammatillinen kehittyminen toteutuu. Hyvä oppisopimusprosessi edellyttää: kokonaisvaltaista näkemystä sitoutumista dialogista osaamista kaikilta toimijoilta Erilaisen oppijan opiskelun tukemiseksi kehitetään ohjaus- ja tukipalveluja ja toimintamalleja. Amiedun Ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutorin toiminnassa keskeisinä haasteina ovat sellaisten ohjauksellisten, koulutuksellisten ja konsultatiivisten palvelujen tuottaminen, jotka vahvistavat kaikkien toimijoiden niin oppijoiden, työpaikkaohjaajien kuin kouluttajienkin voimavaraistumista ja toimintakykyä. Kartoituksen tuloksena kehittämistä vaativat osa-alueet kiteytettiin periaatteiksi, joiden huomioimisella parannetaan ratkaisevasti koko oppisopimusprosessin toteutusta ja saadaan eri toimijoiden näkökulmat ja tavoitteet esille. Toimijoiden orientoiminen kokonaisprosessiin ja tehtävien, roolien ja yhteisen näkemyksen selventäminen. Työnantajan, opiskelijan, työpaikkaohjaajan motivointi. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on johdattaa eri osapuolet näkemään, mitä hyötyä nämä voivat saada koulutusprosessista. Koko opiskeluprosessin kehittäminen erilaisuutta huomioivaksi, jolloin siitä hyötyvät kaikki opiskelijat riippumatta siitä onko heillä oppimisvaikeuksia. Moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Kouluttajille ja työpaikkaohjaajille mahdollisuus konsultatiiviseen ohjaukseen. Erityispedagogisen ja ohjauksellisen osaamisen lisääminen työpaikkaohjaajien ja kouluttajien työotteessa. Tavoitteena ammatillisten erityisohjaustaitojen juurruttaminen työpaikkaohjaajien ja kouluttajien työhön. Opiskelijan oppimisvalmiuksien arviointi jo hakeutumisvaiheessa ja tarvittavan tuen ja ohjauksen suunnittelu Lisäohjaukseen ja tukeen tarvittavien resurssien turvaaminen oppisopimuskoulutuksessa. Resursseja tarvitaan mm. hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen, ammatillisen ja tarvittaessa suomen kielen kouluttajan antamaan lisäohjaukseen ja mahdollisesti tarvittavien tukiopetustuntien järjestämiseen. 7

8 Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishanke Ami-säätiö sai Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityismäärärahan ajalle tuetun oppisopimusopiskelun jatkokehittämistä varten. Kehittämishankkeessa lähdettiin liikkeelle siitä, miten taustakartoituksen esille tuomia haasteita voitaisiin ratkoa ja miten opiskelijoiden tarpeisiin vastaava tuettu oppisopimuskoulutus tulisi rakentaa. Hankkeen kohderyhmäksi valittiin maahanmuuttajaopiskelijat, joiden ammatillista osaamista ja työllistymistä edistettiin kehitettävän toimintamallin avulla. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisellä haluttiin tarjota ammatillisessa koulutuksessa aliedustetuille opiskelijaryhmille mahdollisuus käytännönläheiseen ja joustavaan opiskelu- ja rekrytointipolkuun. Kehittämishanke muodostui kahdesta tasosta. Työryhmä kuvasi ja analysoi rakennusalan yritysten kanssa pilotoitujen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppisopimuspolun toteutukset. Erityisesti haluttiin pohtia sitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneen prosessin syntymiseen ja mitä tulisi kehittää edelleen. Alla olevassa kuvassa 1 pilottitaso on merkitty kirjaimella A. Toinen taso muodostui siitä, miten eri toimijat luovat yhteistä näkemystä tavoitteista ja toimintatavoista (kuvassa taso B). Opiskelijan kohdalla kyse on motivoitumisesta, osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittämiseen sitoutumisesta. Yritykselle ja työyhteisölle kysymys on sitoutumisesta ja valmiudesta ottaa vastaan maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja työntekijöitä. Oppilaitokselle haasteena on koko oppisopimukseen liittyvän asiakassuhdeprosessin hallinta ja verkostoyhteistyö sekä kouluttajien pedagogisen ja ohjauksellisen viitekehyksen toteuttaminen. Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishankkeen osa-alueet, Kuva 1 A MARKKINOINTI/ REKRYTOINTI KARTOITUS VALMENTAVA KOULUTUS Suomen kieli Ammatilliset opinnot Ohjaus OPPISOPIMUSKOULUTUS Arvioitavat pilotit HENKILÖSTÖKOULUTUS B OPISKELIJA: MOTIVOITUMINEN, Mikä on ammatillisen identiteetin kehittymisen sisältö, motivoitumisen prosessi SITOUTUMINEN TYÖYHTEISÖ: SITOUTTAMINEN MOTIVOINTI HYÖTY RAHOITUS KOULUTUSKOKONAISUUS, joka sidoksissa organisaation henkilöstön kehittämiseen OPPILAITOS: Kokonaisuuden projektoiminen Asiakaslähtöisyys ei organisaation oma rakennelähtökohta Verkostotyö Projektissa kuvataan nyt Läpikäyvänä teoreettisena viitekehyksenä on dialogisuus eri tasoilla tapahtuvana vuorovaikutuksellisena periaatteena. Dialogin avulla neuvotellaan eri toimijoiden kokonaisprosessiin liittämistä merkityksistä ja näkökulmista, tavoitteena luoda kaikkien toimijoiden kesken reflektiivinen ja innovatiivinen oppimisympäristö yhteiselle ajattelulle. 8

9 Työryhmä uskoi, että nyt kuvatun tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintatavat ovat relevantteja myös muiden ammatillisessa koulutuksessa aliedustettujen opiskelijaryhmien kohdalla. Olennaista näyttää olevan se, että oppisopimusopiskelijoita ei kohdella yhtenä ryhmänä (esim. maahanmuuttajat) vaan tarkastellaan sitä prosessia, jossa yksilöt luovat merkityksellisen kokemuksen omasta osaamisen kehittämisestään. Dialoginen viitekehys Raportissa on pyritty noudattamaan rakennetta, jossa tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen kokonaisuutta ja analysoimaan eri toimijoiden kannalta maahanmuuttajien opintojen tukemista. Tarkastelemme siksi kokonaisuutta toimijoiden näkökulmasta a) oppilaitoksen ja kouluttajan roolit b) työpaikan rooli c) opiskelijan rooli d) kaikkia toimijoita luonnehtiva verkostotoimijan rooli ja nivelvaiheita koulutuksen kulussa ja kommunikaatiota toimijoiden välissä. Siten että opinnoissa eteneminen mahdollistuisi ja oppisopimus voisi tulevaisuudessa toimia entistä tehokkaammin. Erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista yhteiseen ymmärrykseen reflektion ja avoimen vastavuoroisen dialogin kautta Uuden kehittyminen tapahtuu rajapinnoilla Hankehakemuksessa tuetun oppisopimusopiskelun mallintamisen tavoitteet olivat: Mallin kehittämisessä otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti koulutus- ja asiakassuhdeprosessin eri osa-alueet. Huomiota kiinnitetään erityisesti siirtymä- ja nivelvaiheisiin sekä eri toimijoiden rooliin ja yhteiseen näkemykseen. Hankkeessa paneudutaan maahanmuuttajien kielellisten, ammatillisten ja asenteellisten valmiuksien luomiseen työpaikalla tapahtuvan oppisopimusopiskelun onnistumiseksi. Työpaikan kykyyn vastaanottaa erilaisista kulttuureista saapuvia työntekijöitä vahvistetaan koulutusohjelman avulla. Kouluttajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseksi suunnitellaan monikulttuuriseen ohjaukseen ja mentorointiin liittyvä koulutusohjelma. Toimintamalleja pilotoidaan yhdessä Yritys Oy:n kanssa toteutettavassa valmennuksessa, jonka tarkoituksena on johtaa tutkinnon suorittamiseen oppisopimuskoulutuksena. Pilotoitavan koulutuspolun käytäntöjä arvioidaan yhdessä yrityksen edustajien, opiskelijoiden ja kouluttajien kanssa. Hyvät käytännöt avataan ja raportoidaan selkeäksi toteutusmalliksi. Hankkeen toteutus Hankkeen toteutusta varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat pilottikoulutuksissa toimivat ammatilliset kouluttajat, suomenkielen opettaja sekä ohjausalan henkilöstöä sekä erityisohjauksen asiantuntemusta edustavat erityisopettajat. Projektin seurantaa varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat kehitysjohtaja, 2 toimialajohtajaa oppisopimuspäällikkö ja koulutuspäällikkö. Yritysten, Helsingin kaupungin, ja työvoimaviranomaisten kanssa työskenneltiin toisen koulutustoteutuksen ohjausryhmässä. 9

10 Työryhmä analysoi 2010 toteutetun oppisopimusopiskeluun valmentavan pilotin toimivia käytäntöjä sekä suunnitteli uuden toteutuksen valtakunnallisen rakennusalan yrityksen kanssa. Samanaikaisesti työryhmä kehitti maahanmuuttajataustaisille tarkoitetun nopeutetun työllistymisen mallia työvoimaviranomaisten kanssa huomioiden toisaalta pilotoinnissa esiinnousseita oivalluksia toisaalta Tanskasta lainattuja toimivia käytäntöjä. Erityisohjaustyöryhmä pohti aikuisten erityisohjaukseen liittyviä kysymyksiä ja käytti hyödykseen mm. Keskuspuiston ammattiopiston erityisohjauksen asiantuntijuutta. Hankkeen tiimoilta valmistui yksi pedagogisen koulutuksen kehittämistyö sekä kaksi näyttötutkintomestarikoulutuksen kehittämistyötä. Lisäksi käynnistettiin erityisopettajakoulutukseen liittyvä kehittämistyö, joka valmistuu syksyllä A. Pilottitoteutuksen malli Alla oleva koulutusmallin kuva on yrityksen ja oppilaitoksen suunnittelun pohjalta laadittu havainnekuva, ei lopullinen, toteutuneen koulutuksen malli. Se on kaksisuuntaiseen koulutukseen suunniteltu koulutuskokonaisuus, jossa on otettu huomioon maahanmuuttajien tiedollisia ja taidollisia tarpeita työelämään joustavasti siirtymiseksi. Malli on samalla sidoksissa organisaation koko henkilöstön kehittämiseen osaamisen johtamisesta kulttuurien kohtaamiseen työpaikan arjessa. Pilottitoteutuksen alustava suunnitelma, Kuva 2 Maahanmuuttajat Yritys Rakennusalan yrityksen ja Amiedun yhteistyö maahanmuuttajille suunnatun koulutusprojektin kehittämiseksi lähti käyntiin yrityksen aloitteesta 2008 lokakuussa, kun yrityksestä otettiin yhteyttä Amieduun ja esitettiin ajatus yhteisestä hankkeesta, jonka tuloksena maahanmuuttajista ja /tai maahanmuuttajataustaisista saataisiin uusia osaajia nopeasti eläköityvälle rakennusalalle. Koulutusidean jatkokehittely viivästyi kuitenkin jo heti alussa, koska rakennusalan nopeasti muuttuvat suhdanteet ja päällä olevat lomautukset eivät olleet idean eteenpäin viemiselle suotuisia. Seuraavan kerran asia tuli ajankohtaiseksi 2009 keväällä, jolloin idean kehittelyä jatkettiin yhteisissä suunnittelutilaisuuksissa. Jo alkuun keskusteluissa päästiin irti koulutuksen tilaaja ja koulutuksen 10

11 toimittaja -asetelmasta ja työskentely sujui yrityksen ja oppilaitoksen yhteisenä, molempien näkemyksiä hyödyntävänä yhdessä kehitettävänä koulutuspilottina. Yrityksellä oli selkeä, valmiiksi pohdittu visio siitä, mitä yritys tarvitsee ja miten yrityksen monimuotoistuminen toteutetaan. Amiedulla taas on osaamista monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajien opetuksesta sekä kielen opetuksen että ammatillisen koulutuksen osalta. Ammatillista kielenopetusta ja maahanmuuttajien ammatillisesti valmistavaa koulutusta on järjestetty jo vuosia (MAVA-koulutus), mutta kokemusta työnantajan kanssa yhdessä tehtävästä koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, joka alkaa rekrytoinnista ja jatkuu suoritettuun rakennusalan perustutkintoon ja työllistymiseen asti ei ole toistaiseksi ainakaan laajamittaisesti kokeiltu ja kuvattu. Maahanmuuttajien reittiä työelämään lyhentää huomattavasti valmis polku, josta puuttuvat aikaa ja energiaa vievät vaiheet a) oppisopimuspaikan b) työpaikan löytämisestä. Alustavasti päämääränä ei kuitenkaan ollut uuden koulutusmallin kehittäminen vaan joustava tapa saattaa jo maassa olevia rakennusalalla työskennelleitä tai alasta kiinnostuneita maahanmuuttajia koulutuksen avulla työelämään, rakennusalan osaajiksi. Yhtenä valintakriteerinä kartoitukseen oli myös nuorten maahanmuuttajien houkutteleminen alalle. Vuoden 2009 aikana koulutuksen opetussuunnitelmaa ja toteuttamistapaa hiottiin. Koulutusta suunniteltaessa tehtiin koko ajan yhteistyötä yrityksen kanssa ja koulutuksen sisältöihin kirjattiin jo tässä vaiheessa yrityksen osuudet vierailujen, esittelyiden ja luentojen muodossa, niin että yrityksen arvot, kulttuuri ja toimintatavat tulisivat opiskelijoille tutuiksi. Koulutuksen rahoitusmuotoja selviteltiin samanaikaisesti. Alkusyksystä suunnittelutyö oli valmis ja osapuolet jäivät odottamaan rahoituspäätöksiä. Rahoituspäätös tuli vuoden 2010 alkupuoliskolla, koulutus toteutettaisiin työvoimaviranomaisten ja Helsingin kaupungin yhteisostona. Kouluttaja kilpailutettiin ja kilpailutuksen ratkettua Amiedun hyväksi rekrytointi käynnistettiin välittömästi. Valmistavaa koulutusta edeltävän kartoitusjakson kestoksi sovittiin 3 viikkoa, valmentava koulutus alkaisin välittömästi sen jälkeen ja oppisopimus puolestaan heti valmentavan koulutuksen päätyttyä. Opiskelijamääräksi valmentavaan koulutukseen kaavailtiin n. 25 kartoituksen perusteella. Oletuksena oli, että valmentavan koulutuksen jälkeen oppisopimuksen solmii n. 20 opiskelijaa. Rekrytointi Rekrytointi pääsi käyntiin maalis-huhtikuussa Koulutuksesta ilmoitettiin Metro-lehdessä ja TEtoimistojen koulutushaku- sivustolla. Suurin osa hakijoista ilmoitti saaneensa tiedon koulutuksesta Metro-lehden sivuilta. Vain muutama oli saanut tiedon -sivuilta ja pari opiskelijaa oli kuullut koulutuksesta omalta opettajaltaan, koska he olivat toisessa valmentavassa koulutuksessa juuri sillä hetkellä. Hakijoita oli yli sata ja työvoimaviranomainen, Helsingin kaupungin viranomainen ja yrityksen edustaja haastattelivat heidät. Haastatelluista 35 valittiin kartoitukseen. Yksi valituista ei aloittanut kartoitusta, koska oli työllistynyt haastattelun ja kartoitusjakson alkamisen välissä. Kartoitus Kartoitus järjestettiin huhtikuussa 2010 ja se kesti kolme viikkoa. Kartoituksen avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden motivaatiota, halua alalle ja sitoutumista pitkäkestoiseen koulutukseen. 11

12 Kartoituksessa annettiin opiskeluun liittyvää informaatiota valmentavan koulutuksen sisällöistä, rakennusalan perustutkinnosta, oppisopimuksen kulusta ja sekä rakennusalan työpaikoista että työllisyystilanteesta, jotta opiskelija voisi tehdä itsearviota omasta soveltuvuudestaan ja halustaan alalle ja siitä, onko hänen elämäntilanteensa sellainen, että opiskelu on mahdollista. Kolmen viikon aikana opiskelijoille tehtiin myös useita seuloja ja lähtötasotestejä. Kartoitukseen kuului kunto-, matematiikka- ja ATK-seulat. Lisäksi pidettiin suomenkielen lähtötasotestaus, jossa testattiin suomenkielen rakenteiden tuntemusta, lukemisen- ja kuullun ymmärtämistä sekä suullista kielitaitoa. Seulojen ja lähtötasotestien tarkoituksena ei ollut pudottaa opiskelijoita pois varsinaisesta opiskelusta vaan antaa kouluttajille osviittaa ryhmän tarpeista valmentavan koulutuksen aikana. Lisäksi kartoitukseen kuului ammatillinen haastattelu aiemman työkokemuksen selvittämiseksi ja toinen, motivoiva ohjaushaastattelu, jossa opiskelijalla on mahdollisuus yhdessä kouluttajan kanssa punnita elämäntilannettaan ja itselleen parhaiten sopivia koulutusratkaisuja. Opiskelija voi keskusteluissa myös tehdä tarkentavia kysymyksiä esim. koulutusta koskien, mikäli hänelle on jäänyt jotakin epäselväksi. Neljä ja puoli päivää kartoituksesta oli rakennushallissa, missä opiskelijat tekivät rakentamiseen liittyviä harjoitustöitä. He saivat yksinkertaisten rakennuspiirustusten pohjalta tehdä piirustuksissa olleen lintupöntön ja sen lisäksi muita, vaativimpia tehtäviä. Harjoitustöiden aikana ammattiopettajat seurasivat työkalujen käytön tuntemusta, työvaiheiden oikeellisuutta ja työn jälkeä. Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työtilan siisteys päivän päättyessä olivat myös tärkeitä ammatillisia perustaitoja, joista hallityöskentely antoi vinkkejä. Kartoituksessa käytiin lisäksi läpi aikuisena opiskelua, itseohjautuvuutta, opiskelutekniikkaan liittyviä asioita ja mitä ammatillisella kielenopiskelulla tarkoitetaan. Internetin käyttöä kartoitettiin itsenäisellä tiedonhakutehtävällä ja tutustuttiin alaa käsitteleviin Internet-sivustoihin tiedonhaun ja kielenoppimisen kannalta. Kartoitusjakson lopuksi opiskelijat saivat palautteen seuloista ja kielitestistä. Hajonta oli lähes kaikissa tuloksissa hyvin suuri. Ainoastaan kuntoseulassa saatu tulos oli suhteellisen yhteneväinen: kaikilla osallistujilla oli erinomainen fyysinen kunto, huomattavasti vastaavaa suomalaista verrokkiryhmää parempi. Lähes kaikki opiskelijat harrastivat urheilu- tai kuntoilulajeja säännöllisesti viikoittain. Matematiikkaseulassa hajonta oli suurta. Testi oli maahanmuuttajille suunnattu, mekaanisia peruslaskutoimituksia sisältävä. Maksimi pistemäärä oli 40 ja vaihteluväli saaduissa pistemäärissä oli Samankaltaisia piste-eroja löytyy suomalaisten opiskelijoiden matematiikkaseulassa, ehkä sillä erotuksella, että suomalaisten opiskelijoiden yläpisteraja harvoin nousee noin lähelle maksimia. ATK-seulassa testataan 6-7 eri osaamisaluetta, laitteiston tuntemisesta ATK:n käytön eri osaalueisiin. Arvosteluskaala on 1-3, joista 3 tarkoittaa hyviä taitoja. Kolme opiskelijaa sai yleisarvosanan hyvä, 18 kohtalainen ja 12 opiskelijaa sai arvosanan heikko. Kaksi opiskelijaa ei osallistunut testiin. Testatuista osa-alueista Internet oli selvästi parhaiten hallussa, vain neljä opiskelijaa sai arvosanan 1, kaksi arvosanan 2, muilla oli hyvät tiedot. Word osattiin melko hyvin, laitteisto kohtalaisesti mutta yleisosaaminen oli enimmäkseen heikolla tasolla. Ryhmän taso ei millään lailla poikkea rakennusalalle pyrkivien suomalaisten ATK-taidoista. 12

13 Suomenkielen testissä arvioitiin kirjallisesti sanaston tuntemusta, tekstin ymmärtämistä, suomen kielen rakenteen hallintaa, kirjallista tuottamista ja kielellistä hahmottamista. Sen lisäksi kielistudiossa järjestettiin kuullun ymmärtämisen testi ja suullista kielitaitoa arvioitiin haastattelemalla kaikki kartoitettavat henkilökohtaisesti saman haastattelulomakkeen pohjalta. Kuullun ymmärtämisen ja kirjallisen testin pisteet laskettiin yhteen ja niistä muodostui yleisarvosana, suullinen kielitaito arvioitiin erikseen. Opiskelijoiden kielitaidossa oli suuria eroja. Kokonaiskielitaidon osalta parhaat tulokset olivat tasoa B1.2 ja heikoimmat A1.3, eri osien yhteenlasketuissa pisteissä ero oli , kun maksimipistemäärä oli 110. Suullisen kielitaidon arviointi osoitti että erot olivat vielä suuremmat, heikoin arvosana oli A1.3 ja paras B2.1. Lisäksi opiskelijoilla saattoi olla melko huomattavia eroja oman suullisen ja kirjallisen kielitaidon kesken. Ammatillisen osaamisen kannalta ryhmässä oli henkilöitä, joilla oli lähtömaasta kokemusta rakennusalan työnjohdollisista tehtävistä ja nuoria, joiden työkokemus koostui eri alojen kesätöistä tai sitten pätkätöistä eri työtehtävissä. Muutama opiskelijoista olivat tulleet lapsina Suomeen ja käyneet peruskoulun Suomessa, aikuisina tänne muuttaneista maassaoloaika vaihteli 1-14 vuoden välillä. Yksi opiskelijoista oli hankkinut luku- ja kirjoitustaidon Suomessa (asunut maassa 2 vuotta). Tiedon määrä suomalaisesta yhteiskunnasta ei ollut suorassa suhteessa maassaolo-aikaan, koulutustaustaan tms. seikkaan, vaan täysin riippuvainen opiskelijoiden henkilökohtaisesta kiinnostuksesta aiheeseen. Kartoituksen loppuvaiheessa järjestettiin valintakokous, jossa oli läsnä TE-toimiston -, kaupungin- ja työantajan edustaja sekä kartoitukseen osallistuneet Amiedun kouluttajat (etenkin haastatteluihin osallistuneet). Kartoituksen aloittaneista 34:stä opiskelijasta yksi ei voinut jatkaa alalle kouluttautumista terveydellisistä syistä, yksi valitsi toiseen koulutukseen osallistumisen ja yksi ei taloudellisista syistä pystynyt vaihtamaan olemassa olevaa työpaikkaa koulutukseen. Lisäksi ryhmästä löytynyt erityisosaaja työllistyi suoraan työnantajan palvelukseen. Jäljellä oli 30 kartoituksen läpikäynyttä, kuudestatoista maasta tullutta, vielä useammasta etnisestä taustasta tulevaa vuotiasta miestä. Valintakriteereiksi muodostui ennen kaikkea motivaatio, asenne ja halu rakennusalalle. Sitoutuminen opiskeluun ja visio itsestä työllisenä osaajana alalla oli myös tärkeää. Kielitaidon tasoa ei pidetty poiskarsivana seikkana, koska valmentava koulutus takasi vuoden lisäajan kielitaidon kehittämiseen. Opiskelijat panostivat kartoitukseen ja tieto siitä, että valmentavankoulutuksen jälkeen heillä oli varma oppisopimus- ja työpaikka lisäsi yritystä tulla valituksi. Kukaan kartoitettavista ei ollut osoittanut mitään sellaista, miksi häntä ei olisi syytä valita - hakijat olivat erittäin tasaväkisiä. Tässä vaiheessa työnantaja teki päätöksen, että yritys on valmis ottamaan kaikki 30 opiskelijaa, jos se sopii oppilaitokselle ja viranomaisille. Kenellekään ei ollut asiaan vastaansanomista ja kaikki kartoituksessa olleet, koulutuksesta kiinnostuneet valittiin aloittamaan talonrakennusalan perustutkintoa edeltävä vuoden kestävä valmentava koulutus. 13

14 Valmentava koulutus Yleistä tavoitteista ja koulutuksen rakenteesta Koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten rakennusalalla toimineiden tai rakennusalalle haluavien henkilöiden työllistyminen suomalaisiin rakennusalan yrityksiin ja osaavan työvoiman takaaminen suomalaisiin rakennuskohteisiin. Opetus annetaan suomen kielellä. Koulutuksessa pyritään siihen, että opiskelija oppii rakentamisen perustaidot, ohjeet ja määräykset, työturvallisuusasiat ja turvavälineiden käytön sekä rakennuksilla käytettävää suomen kieltä. Tavoitteena on saattaa sekä opiskelijoiden suomen kielen taito että rakennusalan ammattitaito sellaiselle tasolle että opiskelijat pystyvät suorittamaan talonrakennusalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Lisäksi pyritään vahvistamaan opiskelutaitoja ja tutustumaan suomalaiseen työpaikkademokratiaan, työlainsäädäntöön, työtä ohjaaviin sopimuksiin ja näyttötutkintojärjestelmään. Keskeinen painotus on käytännönläheisessä oppimisessa. Kielen opiskelu ja ammatillinen opiskelu integroidaan tukemaan toisiaan. Rakennushalliharjoittelu, rakentamisen teoriaopinnot, matematiikka ja kieliopinnot sovitetaan yhteen koulutuksen kuluessa tukemaan keskeisten, perustutkintoon kuuluvien asioiden oppimista. Lisäksi opiskelijaa motivoidaan itsenäiseen tiedonhakuun ja itsearviointiin ammatillisten taitojen ja kielellisen selviytymisen suhteen. Kielen opiskelussa on otettava huomioon yleiskielen hallinnan lisäksi ammatilliset vaatimukset. Lähihoitajaksi opiskelevan on hallittava kielen sävyjä ja osattava käyttää kieltä hoidon välineenä. Rakennusalalla saattaa riittää aluksi kuullun ymmärtäminen, peruskysymysten hallinta ja työkalujen ja rakennusmateriaalien nimet. Myöhemmin mukaan tulee työvaiheiden kielentämiseen liittyvä terminologia, työvaiheista kertominen ja työpaikalle tyypillinen puhetapa (rakennuksella se sisältää mm. satiiria ja ironiaa, joita on vaikea oppia ymmärtämään saati käyttämään). Ammattislangi ja työpaikkakokoukset tuovat omat kielelliset haasteensa. Koulutuksen aikana keskitytään ensisijaisesti suulliseen kielitaitoon (kuullunymmärtäminen ja puhuminen) ja sellaiseen kirjalliseen kieleen, jonka hallintaa vaaditaan teoriaopinnoissa selviämiseksi (luetunymmärtäminen, tekstin tuottaminen esim. testivastaukset ja näyttötutkintoon tarvittava kirjallinen selvitys annettavasta työnäytteestä). Kirjallinen tuottaminen tulee olla läheisesti linkitetty alalla tarvittavaan, autenttiseen materiaaliin, esim. raportointi, tilaaminen, lomakkeiden täyttö jne. Kielen opetuksessa tärkeää on vahvistaa opiskelijoiden selviytymisstrategioita kommunikaatiotilanteissa, niin että he uskaltavat yrittää suoriutua vähäiselläkin kielitaidolla koulutuksesta ja työtehtävistä. Kun motivaatio on hyvä, rakennusalalle työllistymisen merkitys koulutuksen jälkeen suuri ja kielenhallinnan painopisteet selkeät, vähemmälläkin kielitaidolla pystyy aloittamaan työpaikalla. Kommunikointi helpottuu kun osapuolet suhtautuvat toisiinsa avoimesti ja pyrkivät ymmärtämään toisiaan opiskelijan kielitaidon tasosta huolimatta. Valmentavaa koulusta tehdään asiakasyrityksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Koulutuksen aikana nousseita kysymyksiä käsitellään ja ratkaistaan yhdessä. Koulutuksen suunnitteluvaiheessa sovitaan yrityksen kanssa tutustumiskäynneistä, yrityksen mahdollisuuksista osallistua opetukseen, yrityksen arvojen yms. esittelystä ryhmälle. Näin koulutuksen aikana edistetään yhteenkuuluvaisuuden 14

15 henkeä, joka puolestaan luo ryhmään toimintaa ohjaavaa ja toisia tukevaa asennetta. Työnantajan näkyvyys luo sitoutumista; opiskelijat haluavat todella saada koulutuksen mahdollistaman työpaikan. Opiskelijat jatkavat oppisopimuskoulutuksessa yrityksessä välittömästi valmistavan koulutuksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kuluessa, jos niin on sovittu, voidaan jo suorittaa osa perustutkintoon kuuluvista näyttötutkinnoista. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät vielä ammatillisesti tai kielellisesti ole vaadittavalla tasolla, voidaan näyttötutkintoja simuloida. Opiskelija saa silloin käsityksen suorituksen vaatimustasosta ja voi suhteuttaa omia oppimistavoitteitaan tulevia näyttötutkintoja ajatellen. Koulutuksen ohessa opiskelijakohtaista tukea on varattu n. 4 h/henkilö. Tuki on silloin lähinnä henkilökohtaista ohjausta, jota opiskelija voi hyödyntää joko elämäntilanteiden muuttumisen haasteissa tai ammatillisten ratkaisujen pohtimiseen. Opiskelutekniikkaa ja itseopiskelutaitoja samoin kuin oppisopimukseen liittyvien seikkojen läpikäyntiä voidaan harjoittaa ryhmäohjuksen keinoin. Maahanmuuttajissa on varsin paljon eri alojen taitajia. Jotkut ovat saaneet jo lähtömaassaan koulutusta rakennusalalta tai hankkineet taitoja työkokemuksen kautta. Monesti pienellä lisäkoulutuksella saadaan suomalaisilla rakennustyömailla käytettävät menetelmät ja tarvikkeet opiskelijoille tutuiksi, siksi koulutukseen kuuluvien aineiden sisältömääriä ei tule noudattaa orjallisesti. Henkilökohtaistaminen edellyttää opiskelijoiden aiemman osaamisen tunnistamista ja sen kautta omien opiskelupolkujen luomista. Opiskelijoiden osaamista voidaan hyödyntää ryhmän sisällä; heidät voidaan laittaa työpariksi vähemmän kokemusta omaavalle kurssikaverille. 15

16 Valmentavan koulutuksen sisältö Koulutuksen kesto on 240 otp eli 48 viikkoa. Kokonaistuntimäärä on 1680 h. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden ammatillisia, yhteiskunnallisia, opiskeluteknisiä ja kielellisiä valmiuksia. Johtoajatuksena on integroida ammattiaineiden ja kielen opetus heti alusta lähtien ja siten kohdentaa kielen opiskelun sisällöt maksimaalisesti ammatissa tarvittavaan kielenhallintaan. Ammattiaineiden osuus opinnoissa on 50 %, suomen kieli ja viestintä 20 %, yhteiskunta- ja työelämätietous 15 %, matematiikka 10 %, tietotekniikka 5 %. Henkilökohtainen ohjaus ja tuki tarvittaessa, max. 4 h/opiskelija. Kokonaistuntimäärä 1680 h Matematiikka Yhteiskunta- ja työelämätietous 10 % Tietotekniikka 5 5% 15 % 50 % 20 % Suomen kieli ja viestintä Ammattiaineet Kaavio 1 Opetuksen sisällön jakaantuminen Suomen kieli ja viestintä A) Rakennusalan ammattikieli työvaiheiden kielentäminen työkalut ja materiaalit, koneet ja koneiden osat rakennusalan ammatit ja ammatilliset tutkinnot laitteiden ja koneiden säätäminen ja käyttäminen työturvallisuussanasto: nimet, kieltäminen, suositus keston ilmaisu 16

17 verbit, adjektiivit (tasainen, tasoittaa ) suunnat ja suhteet vertailu (samanlaisuuden, muutoksen ja erilaisuuden vertailu) puhekieli, ammattikieli, kirjakieli, ammattislangi kirjallinen tuottaminen: raportti, tilauslomake jne. työpaikan kirjoitettu kieli (kyltit, varoitukset, ohjeet, jne.) suomen kielen itseopiskelutekniikkaa B) Työpaikalla tarvittava kielitaito kielen oppiminen työpaikalla; miten se käytännössä tapahtuu työpaikan kommunikaatiotilanteet (sairaudesta ilmoittaminen, kokoukset..), kommunikaation epäonnistuminen, yhden- ja kahdensuuntainen kommunikaatio kontaktin ottaminen kielen funktiot: ehdottaminen, keskeneräisyyden ja valmistuneisuuden ilmaiseminen, ymmärtämisen varmistaminen Ammattiaineet A) Teoriaopetus keskustelutekniikka non-verbaali kommunikaatio ammattinimikkeet ja roolit työpaikalla rakennusalan perustutkinnon osat - perustustyöt - runkovaiheen työt rakennusalan sopimukset työelämäkäytännöt työturvallisuuskortti tulityökortti, kattotulityökortti, ensiapukortti B) Käytännön opetus rakennushalliharjoittelu - työsaliperehdytys - ympäristöasiat: rakennusjäte työn suunnittelu - työsuunnitelman lukeminen - työjärjestys - työsuunnitelman tekeminen - työsuunnittelukaavakkeen täyttö Suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt oikeudet, velvollisuudet, vastuut lait ja säädökset työelämän pelisäännöt työelämäsertifikaatin suorittaminen tasa-arvo työelämässä laatu, laadun tarkkailu, ja laadun varmistaminen ajankäyttö; myöhästyminen, poissaolot, nopeus työtehtävissä, urakka 17

18 vaaralliset aineet kokouskäytännöt, työpaikan tiedotus ammattiyhdistystoiminta työhyvinvointi, ergonomia ympäristöasiat työpaikan kirjoittamattomat pelisäännöt Tietotekniikka ATK-ajokortin osia tai suorittaminen sähköinen työnhaku tiedon haku itsenäinen, verkossa tapahtuva opiskelu Tuki A) Opiskelutekniikka kielen oppimisen menetelmiä muistiinpanotekniikat tavoitteellinen kielenoppiminen oppisopimuksessa opiskelu itseopiskelutaitojen kehittäminen näyttötutkinto-info teoriaopiskelun kielellinen avaaminen testikäytäntöihin perehtymien B) Henkilökohtainen ohjaus Matematiikka opiskelijan tukeminen opiskelussa, elämäntilanteessa, ym. uraohjaus (ammatillisten ratkaisujen pohtiminen) rakennusalan perusmatematiikka rakennuspiirustusmerkinnät mitat: paino, pituus, leveys, kokomerkinnät, mittayksiköt Johtopäätöksiä ja arvio koulutuksen toteutumisesta Valmentavan koulutuksen suoritti 30:stä aloittaneesta 29 loppuun. Yksi opiskelija keskeytti perhesyistä, mutta hän olisi ollut kiinnostunut palaamaan koulutukseen muutaman kuukauden kuluttua, kun henkilökohtaiset asiat olivat selvinneet. Koulutuksen tavoitteiden ei kuitenkaan katsottu enää siinä vaiheessa toteutuvan. Motivaatio oli koko koulutuksen ajan korkealla. Kun työnantaja lisäksi ilmoitti melko alkuvaiheessa, että se solmii oppisopimuksen kaikkien valmentavan koulutuksen hyväksytysti suorittaneiden kanssa, ilmapiiri ryhmässä muodostui erittäin positiiviseksi ja toisia tukevaksi. Opiskelijat eivät enää kilpailleet toistensa kanssa oppisopimuspaikasta, vaan itsensä kanssa siitä, että koulutuksen tavoitteet täyttyisivät. Koulutuksen suunnittelutyön alussa oli ajatuksena, että oppisopimukseen siirtyy n opiskelijaa aloittaneista. Karsinnan ja keskeyttämisien seurauksena uskottiin kartoitukseen tulevista n. kolmanneksen syystä tai toisesta jäävän pois. 18

19 Kartoituksen aikana saadut tulokset ja aikaisempi työkokemus antoivat viitteitä siitä että ryhmä on hyvin heterogeeninen kielen, ATK- ja matematiikkataitojen ja ammatillisen osaamisen suhteen. Käytännön opetusjärjestelyjen kannalta se tarkoitti opetuksen ja lukujärjestyksen eriyttämistä kaikissa aineissa. Koulutuksen alussa ryhmä oli jaettuna kahteen kielitaidon tason perusteella: heikommalla lähtötasolla oleville opiskelijoille järjestettiin kolme viikkoa intensiivistä kielenopetusta. Toinen ryhmä oli sillä aikaa ammattiopettajan kanssa rakennushallissa. Ryhmäjako purettiin kuitenkin mahdollisimman nopeasti, ettei muodostuisi juopaa koko ryhmän sisälle. Koulutusta lähdettiin vetämään sen jälkeen jakamalla ryhmää eriyttämisen suhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Matematiikan perusopintoja tarvitsevat aloittivat omana ryhmänään ja rakennusalan matematiikanopintoja opiskelivat kaikki. tai A-ajokortti oli jo joillakin, heille tarjottiin mahdollisuutta opiskella AB-ajokortti tai vaihtoehtoisesti opintoja rakennushallissa. Suomenkielen oppitunneilla oli alun ryhmäjaon jälkeen lähes kaikki opiskelijat, ammatilliset tekstit ja sanastot olivat tarpeellisia, vaikka peruskielitaito oli jo hyvin hallussa. Lisäksi kielenopetuksen lisäksi tunneilla käytiin läpi ryhmänohjaukseen liittyviä asioita ja opiskelijoiden kysymyksiä joko oppisopimukseen tai kurssin kulkuun liittyviä asioita. Opiskelijoita rohkaistiin osallistumaan myös suomalaisten rakennusalan opiskelijoiden ryhmiin, joissa opiskeltiin perustutkinnon osa-alueita teoriatunneilla. Osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta kaikkia kehotettiin kokeilemaan teoria-opintoja ainakin päivän ajan, jotta heille muodostuisi kuva oman kielitaidon riittävyydestä ja ammattikielen autenttisuudesta ammattiopettajan puhumana. Osa opiskelijoista suoritti myös teoriaopintojen päätteeksi normaalit kokeet. Näin saatiin hyvä käsitys myös oppilaitoksen kannalta siitä, pitäisikö kokeita selkosuomentaa ja millä tasolla olevien opiskelijoitten kirjallinen kielitaito riittää kokeissa vastaamiseen. Samalla pohdittiin suomenkielen ja ammattiopettajan yhteistyötä testien läpikäynnissä, niin että ammattiopettajan arvio kohdistuisi varmasti ammatillisen osaamisen arviointiin eikä kielen puutteet vaikuttaisi arviointiin. Koulutustarpeiden tarkentamiseksi ja eriyttämisen pohjaksi laadittiin yksinkertainen pallomalli, jonka avulla pyrittiin saamaan yksittäisen opiskelijan tarpeita ja edistymistä näkyviin. Opiskelijat ryhmiteltiin ympyrälle todennetun ammatillisen osaamisen ja kielitaidon riittävyyden mukaan. Ammatti- ja kielitaitoneljänneksessä olevat opiskelijat tekivät teoriaopintoja, kokeita ja perustutkinnon eri osien töitä rakennushallissa. Kielitaidoltaan hyvät mutta ammattitaidolta vielä vähäiset opiskelijat olivat enimmäkseen nuoria, Suomessa peruskoulun käyneitä. Heille pyrittiin ryhmästä löytämään mentor, joka voisi avustaa tarvittaessa esim. rakentamiseen liittyvissä tehtävissä. 19

20 Vasemman yläneljänneksen opiskelijoilla oli jo mahdollisesti pitkä työkokemus alalta joko kotimaassa tai Suomessa tai rakennusalan koulutusta. He olivat olleet Suomessa töissä, useassa eri ammatissa. Kielitaito oli melko passiivista, kuullun ymmärtäminen oli vahvin osa-alue, puheen tuottaminen hidasta ja hapuilevaa. Ammatti- ja kielitaidottomien ryhmään kuuluivat lyhyen aikaa Suomessa asuneet, kotimaassa eri ammatissa toimineet. Tavoitteena oli tietenkin opiskelijoiden kertyminen yläoikealle, mutta lopputilanne osoitti, että suunta oli sitä kohti, reitti ja vauhti vaihtelivat opiskelijakohtaisesti. Ammattitaito kasvoi toisilla kielitaitoa vauhdikkaammin ja joillakin kielitaidon kasvu oli melko verkkaista. Ammattitaito + Ammattitaito + Kielitaito - Kielitaito + Ammattitaito - Ammattitaito - Kielitaito - Kielitaito + hhh Opiskelijoiden sijoittuminen ammatti- ja kielitaidon suhteen, opetuksen suunnittelun ja edistymisen seurannan työkalu, Kaavio 2 Valmentavan koulutuksen lopussa opiskelijoille järjestettiin kysely siitä, mitkä tekijät koulutuksen aikana ovat olleet tärkeitä ammatillisen kielitaidon kasvun suhteen. Alla olevassa taulukossa saadut tulokset, kun arviointiskaala oli

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Koulutusohjelma Liikunnan ammattitutkinto Tutkinnonsuorittaja Koulutuksen ja tutkinnon vastaavat Maria Anttila Tiina Pyykkönen 1. HENKILÖTIEDOT

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10. Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.2012 Faktoja 31.12.2010 (tiedot: Väestörekisterikeskus, Lappeenrannan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot