Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla"

Transkriptio

1 Maahanmuuttaja oppisopimuspolulla Raportti tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Tero Kuoppala Pasi Lahdenne Tapani Leino Anja Tarhala 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Maahanmuuttajat potentiaalina Oppisopimuspolku työhön Rakennusalalle Taustakartoitus tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishanke Hankkeen toteutus A. Pilottitotutuksen malli Rekrytointi Kartoitus Valmentava koulutus Yleistä tavoitteista ja koulutuksen rakenteista Valmentavan koulutuksen sisältö Johtopäätöksiä ja arvio koulutuksen toteutumisesta Oppisopimuskoulutus Yrityksen henkilöstön koulutus B. Oppisopimuskoulutuksessa toimijoiden tarkastelu Koulutuksen järjestäjä Työpaikka Kokonaisprosessin johtaminen Dialoginen johtaminen verkostotyön edellytyksenä o Koulutuksen suunnittelu o Ammatillinen erityisohjaus o Ammatillisten kouluttajien monimuotoisuuskoulutus o Opettajien yhteistyö Johdon merkitys Työpaikkaohjaaja Oppisopimusopiskelija Monikulttuurinen sosiaalinen oppimisympäristö ja dialoginen ohjaus Hankkeen yhteenveto Dialogin merkitys Sovittelu konfliktien ratkaisuna Aikuisoppija on oman elämänsä sankari Lähteet 2

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisavustuksen Amiedun tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishankkeelle ajalle

4 Johdanto Suomessa eläköitymisen mukanaan tuoman työvoimapulan odotetaan muutamassa vuodessa saavuttavan sellaiset mittasuhteet, että normaalit koulutettua työvoimaa toimittavat kanavat eivät enää pysty tarvetta kattamaan. Keinoja tilanteen ratkaisemiseksi on pohdittu laajasti, mutta toistaiseksi kovin konkreettisia ja laajakantoisia päätöksiä ei ole tehty. Yksityisellä sektorilla työnantajat ovat havahtuneet ja huomanneet saman kun muu Eurooppa jo aikaisemmin: Jos yritys haluaa, että sillä on osaavaa henkilökuntaa muutaman vuoden kuluttua, nyt on aika toimia. Opetushallituksen julkaiseman raportin Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 mukaan työllisestä työvoimasta ennakoidaan poistuvan työntekijää kaudella Poistuman suuruus on vuotta kohti keskimäärin Nuorten koulutuksesta saatava työvoima ei riitä kattamaan kuluvan vuosikymmenen lopun ennakoituja työvoiman tarpeita, poistuman suuruus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon nuorista saatavan työvoiman lisäksi tarvitaan työvoimaa muualta. Tarjontaa lisäävistä keinoista olemassa olevien työvoimavarantojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on näistä keskeisin. Siihen kuuluvat työttömän työvoiman työllistymismahdollisuuksien lisääminen, työvoiman ulkopuolisen väestön saaminen työmarkkinoiden käyttöön sekä erityiskysymyksenä maahanmuuttajaväestön aseman parantaminen työmarkkinoilla. Maahanmuuttajat potentiaalina Yritykset tarvitsevat uusia työntekijöitä Suomessa maahanmuuttajien työllinen asema on ollut pitkään marginaalissa olemista, eikä maahanmuuttajilla ole ollut mahdollisuutta tulla yhteiskunnan täysivaltaisiksi, omillaan toimeentuleviksi jäseniksi. Kun työllisyystilanne on ollut hyvä, maahanmuuttajien työpanos on koettu tärkeäksi, vaikka kielitaito ei vielä ole ollut kovin suuri. Kun työllisyystilanne on heikentynyt, maahanmuuttajia on irtisanottu kielitaidon puutteiden takia vaikka taustalla saattaa olla pitkähkö työhistoria samassa työpaikassa. Suomessa maahanmuuttajien työllisyyttä lähestytään usein ongelmakeskeisesti, pyritään luomaan erilaisia toimenpiteitä työttömyyden hoitoon. Maahanmuuttajille se saattaa merkitä pitkää koulutusputkea kotoutumiskoulutuksen ja valmentavien koulutusten kautta ammatilliseen koulutukseen, joka puolestaan keskeytyy kantaväestöä useammin. Oppisopimuksessa ei saada suoritettua koko tutkintoa valmiiksi, koulutus saattaa tuottaa joitakin osatutkintoja, mutta ei Työvoimasta poistuu keskimäärin henkilöä vuosittain kaudella Tarve saada kaikki osaamispotentiaali käyttöön 4

5 työmarkkinoilla relevanttia perus- tai ammattitutkintoa. Koulutusputki tekee maahanmuuttajasta pahimmillaan pitkäaikaistyöttömän. Toimenpiteiden tulisi muuttua työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. Se edellyttää työvoimapoliittisten toimenpiteiden oikea-aikaisuutta ja kahdensuuntaista koulutusta. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden on käytävä läpi strategiansa ja arvonsa: maailma on jo muuttunut eikä paluuta ole yhteiskuntaan, jossa työt jakautuvat epätasaisesti eri ryhmien välillä. Maahanmuuttajan tehtävänä ei ole monimuotoistaa yritystä, vaan yrityksen on oltava siinä kunnossa, että se voi omalla henkilöstöstrategiallaan peilata ympäröivää yhteiskuntaa. Yritysten on tarkasteltava valmiuttaan ottaa vastaan työmarkkinoilla aliedustettuja ryhmiä. Tanskassa on siirrytty työvoiman saatavuuden varmistamiseksi hoitamaan työllisyyttä. Työmarkkinoiden lähtökohtana on se, että kaikissa ihmisissä on potentiaalia ja se potentiaali pyritään saattamaan työmarkkinoiden käyttöön. Kaikki voivat avittaa omalla panoksellaan, kun työnantajat omalta osaltaan tulevat vastaan ja muokkaavat työpaikan mahdollisuuksia ottaa vastaan erilaisia työntekijäryhmiä. Tanskalaiset yritykset ovat esimerkiksi kouluttaneet työpaikkamentoreita, jotka hoitavat uusien työntekijöiden perehdytyksen ja 3. sektori omasta puolestaan kouluttaa vapaaehtoisia mentoreita auttamaan vaikkapa akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajanaisia työllistymään koulutustaan vastaaville aloille. Mentoroinnin avulla voidaan alentaa rajoja työelämään ja siten saadaan olemassa oleva osaaminen nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Työpaikat löytyvät helpoiten verkostojen kautta sekä Tanskassa että Suomessa. Verkostojen luominen vie kuitenkin aikansa, joskus useita vuosia. Mentoroinnissa mentori lainaa mentoroitavalle omat verkostonsa ja auttavat siten työllistymisen nopeutumisessa. Työmarkkinoiden on Suomessa pystyttävä luomaan keinoja, joiden avulla maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa vahvistetaan ja työssäviihtymistä edistetään. Uuden työntekijän perehdytys ja työn oppiminen vie aikansa. Kannattavuus edellyttää työntekijän pysymistä yrityksessä useita vuosia. Työperusteisen maahanmuuton kannalta, varsinkin hoitoalalla, asiaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Työpaikkojen ja maahanmuuttajien kohtaamisen tulee olla positiivinen kokemus molemmille: työpaikan negatiivinen kokemus maahanmuuttajatyöntekijästä lannistaa usein kokeilemaan uudemman kerran ja toisaalta maahanmuuttajan epäonnistuminen työssä hidastaa oman, suomalaisen, ammatti-identiteetin muodostumista. Koulutussektorin näkökulmasta nämä tavoitteet lisäävät aikuiskoulutuksen merkitystä ja siihen asetettuja odotuksia. Maahanmuuttajat eivät voi olla ainoa koulutuksen kohderyhmä, vaan suomalaisten työpaikkojen on osaltaan hankittava tietotaitoa monimuotoistuvista työyhteisöistä. Oppisopimus, polku työhön Maahanmuuttajataustaisissa henkilöissä on runsaasti osaamispotentiaalia kunhan rekrytoitumiseen ja ammattitaidon hankkimiseen kehitetään toimivia käytänteitä, esimerkiksi tuetun oppisopimusopiskelun kaltaisia työllistymispolkuja. Maahanmuuttajan hyöty oppisopimuspolusta: Parantaa mahdollisuuksia toimia suomalaisen yhteiskunnan tasaarvoisena jäsenenä Ehkäisee syrjäytymistä Käytännönläheinen tapa ammattitaidon ja työn hankkimiseen 5

6 Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjäytymis- ja työttömäksi jäämisen uhka on edelleen keskimääräistä korkeampaa. Amiedussa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osuus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuoden 2010 aikana maahanmuuttajataustaisten osuus kaikista opiskelijoista oli jo 27 % ja samalla myös heidän osuutensa tutkinnon suorittajista oli noussut. Oppisopimuskoulutuksessa maahanmuuttajien osuus jäi kuitenkin vajaaseen 10 prosenttiin. Syitä siihen, että oppisopimusopiskelu ei ole vielä mahanmuuttajataustaisille merkittävämpi rekrytoitumispolku työelämään, on varmaankin monia. Oppisopimusopiskelu, vaikka se on käytännönläheinen ja työvaltainen osaamisen kehittämisen muoto, edellyttää oppijalta monenlaisia oppimisen ja itsensä johtamisen taitoja. Puutteet kielitaidossa eivät näytä kuitenkaan olevan ylitsepääsemätön este oppisopimusopiskelun lisäämisessä, kuten tässä tuetun oppisopimuksen kehittämishankkeessa on tullut esille. Kun kommunikaation edellytyksiä parannetaan opittavan ammattitaidon ja työelämässä tarvittavan kielitaidon kontekstissa opintojen pääpaino voidaan siirtää itse ammatin opettamiseen. Yritysten suhtautuminen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoimiseen on periaatteessa myönteistä. Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä on halukas palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä palvelukseensa (HS: ). Työvoimapulasta nyt kärsivät ja lähitulevaisuudessa suuren työvoimapoistuman aloilla on kiinnostus kehittää oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajataustaisille henkilöille lisääntynyt. Yritykset näkevät sen realistisena väylänä hankkia osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Rakennusalalle Rakennusalan työllistävyys on hyvin riippuvainen suhdanteista. Uudisrakentamisen lisääntyessä on työvoimasta yleensä pulaa. Lähivuosina korjausrakentaminen noussee uudisrakentamisen rinnalle; lukujen vaihteesta lähtien rakennetut lähiöt ovat tulleet peruskorjausikään, ja korjauksilla alkaa olla useimmiten kiire. Lähivuosien ongelma on työvoiman nopea ikääntymien rakennuksilla. Suhdanteiden noustessa alalla ajaudutaan työvoimapulaan minkä lisäksi rakennuksilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä n. 43 % työvoimasta. Talonrakentaminen työllistää kaikkiaan n henkilöä. (Rakennusteollisuus RT ry, 2011, tilastot). Rakennusalan on ollut vaikeuksia houkutella riittävästi nuoria kouluttautumaan alalle. Työvoimatarvetta on paikattu palkkaamalla maahanmuuttajia rakentajiksi. Rakennusteollisuuden mukaan ulkomaalaisten osuus talonrakennustyömaiden työvoimasta on nyt koko maassa noin 15 % ja osuus tulee lähivuosina kasvamaan. (Rakennusteollisuus RT ry, 2011, tilastot). Maahanmuuttajat myös näyttäisivät arvostavan rakentamista ammattina. Taustakartoitus tuetun oppisopimusopiskelun kehittämisestä Amiedussa Vuosien aikana Amiedussa tehtiin Opetusministeriön erityisavustuksen turvin taustakartoitus tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisen painopisteistä. Tavoitteena oli selvittää, miten Amiedun oppisopimuskoulutustoimintaa tulisi kehittää niin, että siinä huomioitaisiin opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja niin, että se tarjoaisi paremman väylän oppisopimuskoulutuksessa aliedustetuille ryhmille rekrytoitua työelämään. 6

7 Kartoituksessa korostui, että hyvä oppisopimusprosessi edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä, sitoutumista ja monipuolista osaamista kaikilta osallistujilta. Kehittämistarpeet kiteytyivät kahdeksi laajemman kokonaisuuden tavoitteeksi: Koko oppisopimuskoulutusta kehitetään palvelukokonaisuutena ja pedagogisena prosessina. Tavoitteena on luoda monimuotoisuutta ja erilaisuutta arvostava toimintakulttuuri, jossa kaikilla toimijoilla on sisäistynyt näkemys aikuisohjauksen ja erityispedagogiikan merkityksestä oppijoiden ammatillisen kehittymisen tukemisessa. Toimintamallissa lähdetään siitä käsityksestä, että mitä paremmin eri osapuolet voivat jakaa yhteneväisen näkemyksen kokonaisprosessin tavoitteista ja toimintatavoista ja mitä paremmin eri osapuolet ovat ymmärtäneet oman roolinsa ja siitä saatavat hyödyt itselle, sitä paremmin jokaisen oppijan ammatillinen kehittyminen toteutuu. Hyvä oppisopimusprosessi edellyttää: kokonaisvaltaista näkemystä sitoutumista dialogista osaamista kaikilta toimijoilta Erilaisen oppijan opiskelun tukemiseksi kehitetään ohjaus- ja tukipalveluja ja toimintamalleja. Amiedun Ohjaus- ja oppimiskeskus Tuutorin toiminnassa keskeisinä haasteina ovat sellaisten ohjauksellisten, koulutuksellisten ja konsultatiivisten palvelujen tuottaminen, jotka vahvistavat kaikkien toimijoiden niin oppijoiden, työpaikkaohjaajien kuin kouluttajienkin voimavaraistumista ja toimintakykyä. Kartoituksen tuloksena kehittämistä vaativat osa-alueet kiteytettiin periaatteiksi, joiden huomioimisella parannetaan ratkaisevasti koko oppisopimusprosessin toteutusta ja saadaan eri toimijoiden näkökulmat ja tavoitteet esille. Toimijoiden orientoiminen kokonaisprosessiin ja tehtävien, roolien ja yhteisen näkemyksen selventäminen. Työnantajan, opiskelijan, työpaikkaohjaajan motivointi. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on johdattaa eri osapuolet näkemään, mitä hyötyä nämä voivat saada koulutusprosessista. Koko opiskeluprosessin kehittäminen erilaisuutta huomioivaksi, jolloin siitä hyötyvät kaikki opiskelijat riippumatta siitä onko heillä oppimisvaikeuksia. Moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kesken. Kouluttajille ja työpaikkaohjaajille mahdollisuus konsultatiiviseen ohjaukseen. Erityispedagogisen ja ohjauksellisen osaamisen lisääminen työpaikkaohjaajien ja kouluttajien työotteessa. Tavoitteena ammatillisten erityisohjaustaitojen juurruttaminen työpaikkaohjaajien ja kouluttajien työhön. Opiskelijan oppimisvalmiuksien arviointi jo hakeutumisvaiheessa ja tarvittavan tuen ja ohjauksen suunnittelu Lisäohjaukseen ja tukeen tarvittavien resurssien turvaaminen oppisopimuskoulutuksessa. Resursseja tarvitaan mm. hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamiseen, ammatillisen ja tarvittaessa suomen kielen kouluttajan antamaan lisäohjaukseen ja mahdollisesti tarvittavien tukiopetustuntien järjestämiseen. 7

8 Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishanke Ami-säätiö sai Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityismäärärahan ajalle tuetun oppisopimusopiskelun jatkokehittämistä varten. Kehittämishankkeessa lähdettiin liikkeelle siitä, miten taustakartoituksen esille tuomia haasteita voitaisiin ratkoa ja miten opiskelijoiden tarpeisiin vastaava tuettu oppisopimuskoulutus tulisi rakentaa. Hankkeen kohderyhmäksi valittiin maahanmuuttajaopiskelijat, joiden ammatillista osaamista ja työllistymistä edistettiin kehitettävän toimintamallin avulla. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisellä haluttiin tarjota ammatillisessa koulutuksessa aliedustetuille opiskelijaryhmille mahdollisuus käytännönläheiseen ja joustavaan opiskelu- ja rekrytointipolkuun. Kehittämishanke muodostui kahdesta tasosta. Työryhmä kuvasi ja analysoi rakennusalan yritysten kanssa pilotoitujen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppisopimuspolun toteutukset. Erityisesti haluttiin pohtia sitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneen prosessin syntymiseen ja mitä tulisi kehittää edelleen. Alla olevassa kuvassa 1 pilottitaso on merkitty kirjaimella A. Toinen taso muodostui siitä, miten eri toimijat luovat yhteistä näkemystä tavoitteista ja toimintatavoista (kuvassa taso B). Opiskelijan kohdalla kyse on motivoitumisesta, osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittämiseen sitoutumisesta. Yritykselle ja työyhteisölle kysymys on sitoutumisesta ja valmiudesta ottaa vastaan maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja työntekijöitä. Oppilaitokselle haasteena on koko oppisopimukseen liittyvän asiakassuhdeprosessin hallinta ja verkostoyhteistyö sekä kouluttajien pedagogisen ja ohjauksellisen viitekehyksen toteuttaminen. Tuetun oppisopimusopiskelun kehittämishankkeen osa-alueet, Kuva 1 A MARKKINOINTI/ REKRYTOINTI KARTOITUS VALMENTAVA KOULUTUS Suomen kieli Ammatilliset opinnot Ohjaus OPPISOPIMUSKOULUTUS Arvioitavat pilotit HENKILÖSTÖKOULUTUS B OPISKELIJA: MOTIVOITUMINEN, Mikä on ammatillisen identiteetin kehittymisen sisältö, motivoitumisen prosessi SITOUTUMINEN TYÖYHTEISÖ: SITOUTTAMINEN MOTIVOINTI HYÖTY RAHOITUS KOULUTUSKOKONAISUUS, joka sidoksissa organisaation henkilöstön kehittämiseen OPPILAITOS: Kokonaisuuden projektoiminen Asiakaslähtöisyys ei organisaation oma rakennelähtökohta Verkostotyö Projektissa kuvataan nyt Läpikäyvänä teoreettisena viitekehyksenä on dialogisuus eri tasoilla tapahtuvana vuorovaikutuksellisena periaatteena. Dialogin avulla neuvotellaan eri toimijoiden kokonaisprosessiin liittämistä merkityksistä ja näkökulmista, tavoitteena luoda kaikkien toimijoiden kesken reflektiivinen ja innovatiivinen oppimisympäristö yhteiselle ajattelulle. 8

9 Työryhmä uskoi, että nyt kuvatun tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintatavat ovat relevantteja myös muiden ammatillisessa koulutuksessa aliedustettujen opiskelijaryhmien kohdalla. Olennaista näyttää olevan se, että oppisopimusopiskelijoita ei kohdella yhtenä ryhmänä (esim. maahanmuuttajat) vaan tarkastellaan sitä prosessia, jossa yksilöt luovat merkityksellisen kokemuksen omasta osaamisen kehittämisestään. Dialoginen viitekehys Raportissa on pyritty noudattamaan rakennetta, jossa tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen kokonaisuutta ja analysoimaan eri toimijoiden kannalta maahanmuuttajien opintojen tukemista. Tarkastelemme siksi kokonaisuutta toimijoiden näkökulmasta a) oppilaitoksen ja kouluttajan roolit b) työpaikan rooli c) opiskelijan rooli d) kaikkia toimijoita luonnehtiva verkostotoimijan rooli ja nivelvaiheita koulutuksen kulussa ja kommunikaatiota toimijoiden välissä. Siten että opinnoissa eteneminen mahdollistuisi ja oppisopimus voisi tulevaisuudessa toimia entistä tehokkaammin. Erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista yhteiseen ymmärrykseen reflektion ja avoimen vastavuoroisen dialogin kautta Uuden kehittyminen tapahtuu rajapinnoilla Hankehakemuksessa tuetun oppisopimusopiskelun mallintamisen tavoitteet olivat: Mallin kehittämisessä otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti koulutus- ja asiakassuhdeprosessin eri osa-alueet. Huomiota kiinnitetään erityisesti siirtymä- ja nivelvaiheisiin sekä eri toimijoiden rooliin ja yhteiseen näkemykseen. Hankkeessa paneudutaan maahanmuuttajien kielellisten, ammatillisten ja asenteellisten valmiuksien luomiseen työpaikalla tapahtuvan oppisopimusopiskelun onnistumiseksi. Työpaikan kykyyn vastaanottaa erilaisista kulttuureista saapuvia työntekijöitä vahvistetaan koulutusohjelman avulla. Kouluttajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseksi suunnitellaan monikulttuuriseen ohjaukseen ja mentorointiin liittyvä koulutusohjelma. Toimintamalleja pilotoidaan yhdessä Yritys Oy:n kanssa toteutettavassa valmennuksessa, jonka tarkoituksena on johtaa tutkinnon suorittamiseen oppisopimuskoulutuksena. Pilotoitavan koulutuspolun käytäntöjä arvioidaan yhdessä yrityksen edustajien, opiskelijoiden ja kouluttajien kanssa. Hyvät käytännöt avataan ja raportoidaan selkeäksi toteutusmalliksi. Hankkeen toteutus Hankkeen toteutusta varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat pilottikoulutuksissa toimivat ammatilliset kouluttajat, suomenkielen opettaja sekä ohjausalan henkilöstöä sekä erityisohjauksen asiantuntemusta edustavat erityisopettajat. Projektin seurantaa varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat kehitysjohtaja, 2 toimialajohtajaa oppisopimuspäällikkö ja koulutuspäällikkö. Yritysten, Helsingin kaupungin, ja työvoimaviranomaisten kanssa työskenneltiin toisen koulutustoteutuksen ohjausryhmässä. 9

10 Työryhmä analysoi 2010 toteutetun oppisopimusopiskeluun valmentavan pilotin toimivia käytäntöjä sekä suunnitteli uuden toteutuksen valtakunnallisen rakennusalan yrityksen kanssa. Samanaikaisesti työryhmä kehitti maahanmuuttajataustaisille tarkoitetun nopeutetun työllistymisen mallia työvoimaviranomaisten kanssa huomioiden toisaalta pilotoinnissa esiinnousseita oivalluksia toisaalta Tanskasta lainattuja toimivia käytäntöjä. Erityisohjaustyöryhmä pohti aikuisten erityisohjaukseen liittyviä kysymyksiä ja käytti hyödykseen mm. Keskuspuiston ammattiopiston erityisohjauksen asiantuntijuutta. Hankkeen tiimoilta valmistui yksi pedagogisen koulutuksen kehittämistyö sekä kaksi näyttötutkintomestarikoulutuksen kehittämistyötä. Lisäksi käynnistettiin erityisopettajakoulutukseen liittyvä kehittämistyö, joka valmistuu syksyllä A. Pilottitoteutuksen malli Alla oleva koulutusmallin kuva on yrityksen ja oppilaitoksen suunnittelun pohjalta laadittu havainnekuva, ei lopullinen, toteutuneen koulutuksen malli. Se on kaksisuuntaiseen koulutukseen suunniteltu koulutuskokonaisuus, jossa on otettu huomioon maahanmuuttajien tiedollisia ja taidollisia tarpeita työelämään joustavasti siirtymiseksi. Malli on samalla sidoksissa organisaation koko henkilöstön kehittämiseen osaamisen johtamisesta kulttuurien kohtaamiseen työpaikan arjessa. Pilottitoteutuksen alustava suunnitelma, Kuva 2 Maahanmuuttajat Yritys Rakennusalan yrityksen ja Amiedun yhteistyö maahanmuuttajille suunnatun koulutusprojektin kehittämiseksi lähti käyntiin yrityksen aloitteesta 2008 lokakuussa, kun yrityksestä otettiin yhteyttä Amieduun ja esitettiin ajatus yhteisestä hankkeesta, jonka tuloksena maahanmuuttajista ja /tai maahanmuuttajataustaisista saataisiin uusia osaajia nopeasti eläköityvälle rakennusalalle. Koulutusidean jatkokehittely viivästyi kuitenkin jo heti alussa, koska rakennusalan nopeasti muuttuvat suhdanteet ja päällä olevat lomautukset eivät olleet idean eteenpäin viemiselle suotuisia. Seuraavan kerran asia tuli ajankohtaiseksi 2009 keväällä, jolloin idean kehittelyä jatkettiin yhteisissä suunnittelutilaisuuksissa. Jo alkuun keskusteluissa päästiin irti koulutuksen tilaaja ja koulutuksen 10

11 toimittaja -asetelmasta ja työskentely sujui yrityksen ja oppilaitoksen yhteisenä, molempien näkemyksiä hyödyntävänä yhdessä kehitettävänä koulutuspilottina. Yrityksellä oli selkeä, valmiiksi pohdittu visio siitä, mitä yritys tarvitsee ja miten yrityksen monimuotoistuminen toteutetaan. Amiedulla taas on osaamista monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajien opetuksesta sekä kielen opetuksen että ammatillisen koulutuksen osalta. Ammatillista kielenopetusta ja maahanmuuttajien ammatillisesti valmistavaa koulutusta on järjestetty jo vuosia (MAVA-koulutus), mutta kokemusta työnantajan kanssa yhdessä tehtävästä koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, joka alkaa rekrytoinnista ja jatkuu suoritettuun rakennusalan perustutkintoon ja työllistymiseen asti ei ole toistaiseksi ainakaan laajamittaisesti kokeiltu ja kuvattu. Maahanmuuttajien reittiä työelämään lyhentää huomattavasti valmis polku, josta puuttuvat aikaa ja energiaa vievät vaiheet a) oppisopimuspaikan b) työpaikan löytämisestä. Alustavasti päämääränä ei kuitenkaan ollut uuden koulutusmallin kehittäminen vaan joustava tapa saattaa jo maassa olevia rakennusalalla työskennelleitä tai alasta kiinnostuneita maahanmuuttajia koulutuksen avulla työelämään, rakennusalan osaajiksi. Yhtenä valintakriteerinä kartoitukseen oli myös nuorten maahanmuuttajien houkutteleminen alalle. Vuoden 2009 aikana koulutuksen opetussuunnitelmaa ja toteuttamistapaa hiottiin. Koulutusta suunniteltaessa tehtiin koko ajan yhteistyötä yrityksen kanssa ja koulutuksen sisältöihin kirjattiin jo tässä vaiheessa yrityksen osuudet vierailujen, esittelyiden ja luentojen muodossa, niin että yrityksen arvot, kulttuuri ja toimintatavat tulisivat opiskelijoille tutuiksi. Koulutuksen rahoitusmuotoja selviteltiin samanaikaisesti. Alkusyksystä suunnittelutyö oli valmis ja osapuolet jäivät odottamaan rahoituspäätöksiä. Rahoituspäätös tuli vuoden 2010 alkupuoliskolla, koulutus toteutettaisiin työvoimaviranomaisten ja Helsingin kaupungin yhteisostona. Kouluttaja kilpailutettiin ja kilpailutuksen ratkettua Amiedun hyväksi rekrytointi käynnistettiin välittömästi. Valmistavaa koulutusta edeltävän kartoitusjakson kestoksi sovittiin 3 viikkoa, valmentava koulutus alkaisin välittömästi sen jälkeen ja oppisopimus puolestaan heti valmentavan koulutuksen päätyttyä. Opiskelijamääräksi valmentavaan koulutukseen kaavailtiin n. 25 kartoituksen perusteella. Oletuksena oli, että valmentavan koulutuksen jälkeen oppisopimuksen solmii n. 20 opiskelijaa. Rekrytointi Rekrytointi pääsi käyntiin maalis-huhtikuussa Koulutuksesta ilmoitettiin Metro-lehdessä ja TEtoimistojen koulutushaku- sivustolla. Suurin osa hakijoista ilmoitti saaneensa tiedon koulutuksesta Metro-lehden sivuilta. Vain muutama oli saanut tiedon -sivuilta ja pari opiskelijaa oli kuullut koulutuksesta omalta opettajaltaan, koska he olivat toisessa valmentavassa koulutuksessa juuri sillä hetkellä. Hakijoita oli yli sata ja työvoimaviranomainen, Helsingin kaupungin viranomainen ja yrityksen edustaja haastattelivat heidät. Haastatelluista 35 valittiin kartoitukseen. Yksi valituista ei aloittanut kartoitusta, koska oli työllistynyt haastattelun ja kartoitusjakson alkamisen välissä. Kartoitus Kartoitus järjestettiin huhtikuussa 2010 ja se kesti kolme viikkoa. Kartoituksen avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden motivaatiota, halua alalle ja sitoutumista pitkäkestoiseen koulutukseen. 11

12 Kartoituksessa annettiin opiskeluun liittyvää informaatiota valmentavan koulutuksen sisällöistä, rakennusalan perustutkinnosta, oppisopimuksen kulusta ja sekä rakennusalan työpaikoista että työllisyystilanteesta, jotta opiskelija voisi tehdä itsearviota omasta soveltuvuudestaan ja halustaan alalle ja siitä, onko hänen elämäntilanteensa sellainen, että opiskelu on mahdollista. Kolmen viikon aikana opiskelijoille tehtiin myös useita seuloja ja lähtötasotestejä. Kartoitukseen kuului kunto-, matematiikka- ja ATK-seulat. Lisäksi pidettiin suomenkielen lähtötasotestaus, jossa testattiin suomenkielen rakenteiden tuntemusta, lukemisen- ja kuullun ymmärtämistä sekä suullista kielitaitoa. Seulojen ja lähtötasotestien tarkoituksena ei ollut pudottaa opiskelijoita pois varsinaisesta opiskelusta vaan antaa kouluttajille osviittaa ryhmän tarpeista valmentavan koulutuksen aikana. Lisäksi kartoitukseen kuului ammatillinen haastattelu aiemman työkokemuksen selvittämiseksi ja toinen, motivoiva ohjaushaastattelu, jossa opiskelijalla on mahdollisuus yhdessä kouluttajan kanssa punnita elämäntilannettaan ja itselleen parhaiten sopivia koulutusratkaisuja. Opiskelija voi keskusteluissa myös tehdä tarkentavia kysymyksiä esim. koulutusta koskien, mikäli hänelle on jäänyt jotakin epäselväksi. Neljä ja puoli päivää kartoituksesta oli rakennushallissa, missä opiskelijat tekivät rakentamiseen liittyviä harjoitustöitä. He saivat yksinkertaisten rakennuspiirustusten pohjalta tehdä piirustuksissa olleen lintupöntön ja sen lisäksi muita, vaativimpia tehtäviä. Harjoitustöiden aikana ammattiopettajat seurasivat työkalujen käytön tuntemusta, työvaiheiden oikeellisuutta ja työn jälkeä. Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työtilan siisteys päivän päättyessä olivat myös tärkeitä ammatillisia perustaitoja, joista hallityöskentely antoi vinkkejä. Kartoituksessa käytiin lisäksi läpi aikuisena opiskelua, itseohjautuvuutta, opiskelutekniikkaan liittyviä asioita ja mitä ammatillisella kielenopiskelulla tarkoitetaan. Internetin käyttöä kartoitettiin itsenäisellä tiedonhakutehtävällä ja tutustuttiin alaa käsitteleviin Internet-sivustoihin tiedonhaun ja kielenoppimisen kannalta. Kartoitusjakson lopuksi opiskelijat saivat palautteen seuloista ja kielitestistä. Hajonta oli lähes kaikissa tuloksissa hyvin suuri. Ainoastaan kuntoseulassa saatu tulos oli suhteellisen yhteneväinen: kaikilla osallistujilla oli erinomainen fyysinen kunto, huomattavasti vastaavaa suomalaista verrokkiryhmää parempi. Lähes kaikki opiskelijat harrastivat urheilu- tai kuntoilulajeja säännöllisesti viikoittain. Matematiikkaseulassa hajonta oli suurta. Testi oli maahanmuuttajille suunnattu, mekaanisia peruslaskutoimituksia sisältävä. Maksimi pistemäärä oli 40 ja vaihteluväli saaduissa pistemäärissä oli Samankaltaisia piste-eroja löytyy suomalaisten opiskelijoiden matematiikkaseulassa, ehkä sillä erotuksella, että suomalaisten opiskelijoiden yläpisteraja harvoin nousee noin lähelle maksimia. ATK-seulassa testataan 6-7 eri osaamisaluetta, laitteiston tuntemisesta ATK:n käytön eri osaalueisiin. Arvosteluskaala on 1-3, joista 3 tarkoittaa hyviä taitoja. Kolme opiskelijaa sai yleisarvosanan hyvä, 18 kohtalainen ja 12 opiskelijaa sai arvosanan heikko. Kaksi opiskelijaa ei osallistunut testiin. Testatuista osa-alueista Internet oli selvästi parhaiten hallussa, vain neljä opiskelijaa sai arvosanan 1, kaksi arvosanan 2, muilla oli hyvät tiedot. Word osattiin melko hyvin, laitteisto kohtalaisesti mutta yleisosaaminen oli enimmäkseen heikolla tasolla. Ryhmän taso ei millään lailla poikkea rakennusalalle pyrkivien suomalaisten ATK-taidoista. 12

13 Suomenkielen testissä arvioitiin kirjallisesti sanaston tuntemusta, tekstin ymmärtämistä, suomen kielen rakenteen hallintaa, kirjallista tuottamista ja kielellistä hahmottamista. Sen lisäksi kielistudiossa järjestettiin kuullun ymmärtämisen testi ja suullista kielitaitoa arvioitiin haastattelemalla kaikki kartoitettavat henkilökohtaisesti saman haastattelulomakkeen pohjalta. Kuullun ymmärtämisen ja kirjallisen testin pisteet laskettiin yhteen ja niistä muodostui yleisarvosana, suullinen kielitaito arvioitiin erikseen. Opiskelijoiden kielitaidossa oli suuria eroja. Kokonaiskielitaidon osalta parhaat tulokset olivat tasoa B1.2 ja heikoimmat A1.3, eri osien yhteenlasketuissa pisteissä ero oli , kun maksimipistemäärä oli 110. Suullisen kielitaidon arviointi osoitti että erot olivat vielä suuremmat, heikoin arvosana oli A1.3 ja paras B2.1. Lisäksi opiskelijoilla saattoi olla melko huomattavia eroja oman suullisen ja kirjallisen kielitaidon kesken. Ammatillisen osaamisen kannalta ryhmässä oli henkilöitä, joilla oli lähtömaasta kokemusta rakennusalan työnjohdollisista tehtävistä ja nuoria, joiden työkokemus koostui eri alojen kesätöistä tai sitten pätkätöistä eri työtehtävissä. Muutama opiskelijoista olivat tulleet lapsina Suomeen ja käyneet peruskoulun Suomessa, aikuisina tänne muuttaneista maassaoloaika vaihteli 1-14 vuoden välillä. Yksi opiskelijoista oli hankkinut luku- ja kirjoitustaidon Suomessa (asunut maassa 2 vuotta). Tiedon määrä suomalaisesta yhteiskunnasta ei ollut suorassa suhteessa maassaolo-aikaan, koulutustaustaan tms. seikkaan, vaan täysin riippuvainen opiskelijoiden henkilökohtaisesta kiinnostuksesta aiheeseen. Kartoituksen loppuvaiheessa järjestettiin valintakokous, jossa oli läsnä TE-toimiston -, kaupungin- ja työantajan edustaja sekä kartoitukseen osallistuneet Amiedun kouluttajat (etenkin haastatteluihin osallistuneet). Kartoituksen aloittaneista 34:stä opiskelijasta yksi ei voinut jatkaa alalle kouluttautumista terveydellisistä syistä, yksi valitsi toiseen koulutukseen osallistumisen ja yksi ei taloudellisista syistä pystynyt vaihtamaan olemassa olevaa työpaikkaa koulutukseen. Lisäksi ryhmästä löytynyt erityisosaaja työllistyi suoraan työnantajan palvelukseen. Jäljellä oli 30 kartoituksen läpikäynyttä, kuudestatoista maasta tullutta, vielä useammasta etnisestä taustasta tulevaa vuotiasta miestä. Valintakriteereiksi muodostui ennen kaikkea motivaatio, asenne ja halu rakennusalalle. Sitoutuminen opiskeluun ja visio itsestä työllisenä osaajana alalla oli myös tärkeää. Kielitaidon tasoa ei pidetty poiskarsivana seikkana, koska valmentava koulutus takasi vuoden lisäajan kielitaidon kehittämiseen. Opiskelijat panostivat kartoitukseen ja tieto siitä, että valmentavankoulutuksen jälkeen heillä oli varma oppisopimus- ja työpaikka lisäsi yritystä tulla valituksi. Kukaan kartoitettavista ei ollut osoittanut mitään sellaista, miksi häntä ei olisi syytä valita - hakijat olivat erittäin tasaväkisiä. Tässä vaiheessa työnantaja teki päätöksen, että yritys on valmis ottamaan kaikki 30 opiskelijaa, jos se sopii oppilaitokselle ja viranomaisille. Kenellekään ei ollut asiaan vastaansanomista ja kaikki kartoituksessa olleet, koulutuksesta kiinnostuneet valittiin aloittamaan talonrakennusalan perustutkintoa edeltävä vuoden kestävä valmentava koulutus. 13

14 Valmentava koulutus Yleistä tavoitteista ja koulutuksen rakenteesta Koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten rakennusalalla toimineiden tai rakennusalalle haluavien henkilöiden työllistyminen suomalaisiin rakennusalan yrityksiin ja osaavan työvoiman takaaminen suomalaisiin rakennuskohteisiin. Opetus annetaan suomen kielellä. Koulutuksessa pyritään siihen, että opiskelija oppii rakentamisen perustaidot, ohjeet ja määräykset, työturvallisuusasiat ja turvavälineiden käytön sekä rakennuksilla käytettävää suomen kieltä. Tavoitteena on saattaa sekä opiskelijoiden suomen kielen taito että rakennusalan ammattitaito sellaiselle tasolle että opiskelijat pystyvät suorittamaan talonrakennusalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Lisäksi pyritään vahvistamaan opiskelutaitoja ja tutustumaan suomalaiseen työpaikkademokratiaan, työlainsäädäntöön, työtä ohjaaviin sopimuksiin ja näyttötutkintojärjestelmään. Keskeinen painotus on käytännönläheisessä oppimisessa. Kielen opiskelu ja ammatillinen opiskelu integroidaan tukemaan toisiaan. Rakennushalliharjoittelu, rakentamisen teoriaopinnot, matematiikka ja kieliopinnot sovitetaan yhteen koulutuksen kuluessa tukemaan keskeisten, perustutkintoon kuuluvien asioiden oppimista. Lisäksi opiskelijaa motivoidaan itsenäiseen tiedonhakuun ja itsearviointiin ammatillisten taitojen ja kielellisen selviytymisen suhteen. Kielen opiskelussa on otettava huomioon yleiskielen hallinnan lisäksi ammatilliset vaatimukset. Lähihoitajaksi opiskelevan on hallittava kielen sävyjä ja osattava käyttää kieltä hoidon välineenä. Rakennusalalla saattaa riittää aluksi kuullun ymmärtäminen, peruskysymysten hallinta ja työkalujen ja rakennusmateriaalien nimet. Myöhemmin mukaan tulee työvaiheiden kielentämiseen liittyvä terminologia, työvaiheista kertominen ja työpaikalle tyypillinen puhetapa (rakennuksella se sisältää mm. satiiria ja ironiaa, joita on vaikea oppia ymmärtämään saati käyttämään). Ammattislangi ja työpaikkakokoukset tuovat omat kielelliset haasteensa. Koulutuksen aikana keskitytään ensisijaisesti suulliseen kielitaitoon (kuullunymmärtäminen ja puhuminen) ja sellaiseen kirjalliseen kieleen, jonka hallintaa vaaditaan teoriaopinnoissa selviämiseksi (luetunymmärtäminen, tekstin tuottaminen esim. testivastaukset ja näyttötutkintoon tarvittava kirjallinen selvitys annettavasta työnäytteestä). Kirjallinen tuottaminen tulee olla läheisesti linkitetty alalla tarvittavaan, autenttiseen materiaaliin, esim. raportointi, tilaaminen, lomakkeiden täyttö jne. Kielen opetuksessa tärkeää on vahvistaa opiskelijoiden selviytymisstrategioita kommunikaatiotilanteissa, niin että he uskaltavat yrittää suoriutua vähäiselläkin kielitaidolla koulutuksesta ja työtehtävistä. Kun motivaatio on hyvä, rakennusalalle työllistymisen merkitys koulutuksen jälkeen suuri ja kielenhallinnan painopisteet selkeät, vähemmälläkin kielitaidolla pystyy aloittamaan työpaikalla. Kommunikointi helpottuu kun osapuolet suhtautuvat toisiinsa avoimesti ja pyrkivät ymmärtämään toisiaan opiskelijan kielitaidon tasosta huolimatta. Valmentavaa koulusta tehdään asiakasyrityksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Koulutuksen aikana nousseita kysymyksiä käsitellään ja ratkaistaan yhdessä. Koulutuksen suunnitteluvaiheessa sovitaan yrityksen kanssa tutustumiskäynneistä, yrityksen mahdollisuuksista osallistua opetukseen, yrityksen arvojen yms. esittelystä ryhmälle. Näin koulutuksen aikana edistetään yhteenkuuluvaisuuden 14

15 henkeä, joka puolestaan luo ryhmään toimintaa ohjaavaa ja toisia tukevaa asennetta. Työnantajan näkyvyys luo sitoutumista; opiskelijat haluavat todella saada koulutuksen mahdollistaman työpaikan. Opiskelijat jatkavat oppisopimuskoulutuksessa yrityksessä välittömästi valmistavan koulutuksen jälkeen. Valmistavan koulutuksen kuluessa, jos niin on sovittu, voidaan jo suorittaa osa perustutkintoon kuuluvista näyttötutkinnoista. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät vielä ammatillisesti tai kielellisesti ole vaadittavalla tasolla, voidaan näyttötutkintoja simuloida. Opiskelija saa silloin käsityksen suorituksen vaatimustasosta ja voi suhteuttaa omia oppimistavoitteitaan tulevia näyttötutkintoja ajatellen. Koulutuksen ohessa opiskelijakohtaista tukea on varattu n. 4 h/henkilö. Tuki on silloin lähinnä henkilökohtaista ohjausta, jota opiskelija voi hyödyntää joko elämäntilanteiden muuttumisen haasteissa tai ammatillisten ratkaisujen pohtimiseen. Opiskelutekniikkaa ja itseopiskelutaitoja samoin kuin oppisopimukseen liittyvien seikkojen läpikäyntiä voidaan harjoittaa ryhmäohjuksen keinoin. Maahanmuuttajissa on varsin paljon eri alojen taitajia. Jotkut ovat saaneet jo lähtömaassaan koulutusta rakennusalalta tai hankkineet taitoja työkokemuksen kautta. Monesti pienellä lisäkoulutuksella saadaan suomalaisilla rakennustyömailla käytettävät menetelmät ja tarvikkeet opiskelijoille tutuiksi, siksi koulutukseen kuuluvien aineiden sisältömääriä ei tule noudattaa orjallisesti. Henkilökohtaistaminen edellyttää opiskelijoiden aiemman osaamisen tunnistamista ja sen kautta omien opiskelupolkujen luomista. Opiskelijoiden osaamista voidaan hyödyntää ryhmän sisällä; heidät voidaan laittaa työpariksi vähemmän kokemusta omaavalle kurssikaverille. 15

16 Valmentavan koulutuksen sisältö Koulutuksen kesto on 240 otp eli 48 viikkoa. Kokonaistuntimäärä on 1680 h. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden ammatillisia, yhteiskunnallisia, opiskeluteknisiä ja kielellisiä valmiuksia. Johtoajatuksena on integroida ammattiaineiden ja kielen opetus heti alusta lähtien ja siten kohdentaa kielen opiskelun sisällöt maksimaalisesti ammatissa tarvittavaan kielenhallintaan. Ammattiaineiden osuus opinnoissa on 50 %, suomen kieli ja viestintä 20 %, yhteiskunta- ja työelämätietous 15 %, matematiikka 10 %, tietotekniikka 5 %. Henkilökohtainen ohjaus ja tuki tarvittaessa, max. 4 h/opiskelija. Kokonaistuntimäärä 1680 h Matematiikka Yhteiskunta- ja työelämätietous 10 % Tietotekniikka 5 5% 15 % 50 % 20 % Suomen kieli ja viestintä Ammattiaineet Kaavio 1 Opetuksen sisällön jakaantuminen Suomen kieli ja viestintä A) Rakennusalan ammattikieli työvaiheiden kielentäminen työkalut ja materiaalit, koneet ja koneiden osat rakennusalan ammatit ja ammatilliset tutkinnot laitteiden ja koneiden säätäminen ja käyttäminen työturvallisuussanasto: nimet, kieltäminen, suositus keston ilmaisu 16

17 verbit, adjektiivit (tasainen, tasoittaa ) suunnat ja suhteet vertailu (samanlaisuuden, muutoksen ja erilaisuuden vertailu) puhekieli, ammattikieli, kirjakieli, ammattislangi kirjallinen tuottaminen: raportti, tilauslomake jne. työpaikan kirjoitettu kieli (kyltit, varoitukset, ohjeet, jne.) suomen kielen itseopiskelutekniikkaa B) Työpaikalla tarvittava kielitaito kielen oppiminen työpaikalla; miten se käytännössä tapahtuu työpaikan kommunikaatiotilanteet (sairaudesta ilmoittaminen, kokoukset..), kommunikaation epäonnistuminen, yhden- ja kahdensuuntainen kommunikaatio kontaktin ottaminen kielen funktiot: ehdottaminen, keskeneräisyyden ja valmistuneisuuden ilmaiseminen, ymmärtämisen varmistaminen Ammattiaineet A) Teoriaopetus keskustelutekniikka non-verbaali kommunikaatio ammattinimikkeet ja roolit työpaikalla rakennusalan perustutkinnon osat - perustustyöt - runkovaiheen työt rakennusalan sopimukset työelämäkäytännöt työturvallisuuskortti tulityökortti, kattotulityökortti, ensiapukortti B) Käytännön opetus rakennushalliharjoittelu - työsaliperehdytys - ympäristöasiat: rakennusjäte työn suunnittelu - työsuunnitelman lukeminen - työjärjestys - työsuunnitelman tekeminen - työsuunnittelukaavakkeen täyttö Suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt oikeudet, velvollisuudet, vastuut lait ja säädökset työelämän pelisäännöt työelämäsertifikaatin suorittaminen tasa-arvo työelämässä laatu, laadun tarkkailu, ja laadun varmistaminen ajankäyttö; myöhästyminen, poissaolot, nopeus työtehtävissä, urakka 17

18 vaaralliset aineet kokouskäytännöt, työpaikan tiedotus ammattiyhdistystoiminta työhyvinvointi, ergonomia ympäristöasiat työpaikan kirjoittamattomat pelisäännöt Tietotekniikka ATK-ajokortin osia tai suorittaminen sähköinen työnhaku tiedon haku itsenäinen, verkossa tapahtuva opiskelu Tuki A) Opiskelutekniikka kielen oppimisen menetelmiä muistiinpanotekniikat tavoitteellinen kielenoppiminen oppisopimuksessa opiskelu itseopiskelutaitojen kehittäminen näyttötutkinto-info teoriaopiskelun kielellinen avaaminen testikäytäntöihin perehtymien B) Henkilökohtainen ohjaus Matematiikka opiskelijan tukeminen opiskelussa, elämäntilanteessa, ym. uraohjaus (ammatillisten ratkaisujen pohtiminen) rakennusalan perusmatematiikka rakennuspiirustusmerkinnät mitat: paino, pituus, leveys, kokomerkinnät, mittayksiköt Johtopäätöksiä ja arvio koulutuksen toteutumisesta Valmentavan koulutuksen suoritti 30:stä aloittaneesta 29 loppuun. Yksi opiskelija keskeytti perhesyistä, mutta hän olisi ollut kiinnostunut palaamaan koulutukseen muutaman kuukauden kuluttua, kun henkilökohtaiset asiat olivat selvinneet. Koulutuksen tavoitteiden ei kuitenkaan katsottu enää siinä vaiheessa toteutuvan. Motivaatio oli koko koulutuksen ajan korkealla. Kun työnantaja lisäksi ilmoitti melko alkuvaiheessa, että se solmii oppisopimuksen kaikkien valmentavan koulutuksen hyväksytysti suorittaneiden kanssa, ilmapiiri ryhmässä muodostui erittäin positiiviseksi ja toisia tukevaksi. Opiskelijat eivät enää kilpailleet toistensa kanssa oppisopimuspaikasta, vaan itsensä kanssa siitä, että koulutuksen tavoitteet täyttyisivät. Koulutuksen suunnittelutyön alussa oli ajatuksena, että oppisopimukseen siirtyy n opiskelijaa aloittaneista. Karsinnan ja keskeyttämisien seurauksena uskottiin kartoitukseen tulevista n. kolmanneksen syystä tai toisesta jäävän pois. 18

19 Kartoituksen aikana saadut tulokset ja aikaisempi työkokemus antoivat viitteitä siitä että ryhmä on hyvin heterogeeninen kielen, ATK- ja matematiikkataitojen ja ammatillisen osaamisen suhteen. Käytännön opetusjärjestelyjen kannalta se tarkoitti opetuksen ja lukujärjestyksen eriyttämistä kaikissa aineissa. Koulutuksen alussa ryhmä oli jaettuna kahteen kielitaidon tason perusteella: heikommalla lähtötasolla oleville opiskelijoille järjestettiin kolme viikkoa intensiivistä kielenopetusta. Toinen ryhmä oli sillä aikaa ammattiopettajan kanssa rakennushallissa. Ryhmäjako purettiin kuitenkin mahdollisimman nopeasti, ettei muodostuisi juopaa koko ryhmän sisälle. Koulutusta lähdettiin vetämään sen jälkeen jakamalla ryhmää eriyttämisen suhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Matematiikan perusopintoja tarvitsevat aloittivat omana ryhmänään ja rakennusalan matematiikanopintoja opiskelivat kaikki. tai A-ajokortti oli jo joillakin, heille tarjottiin mahdollisuutta opiskella AB-ajokortti tai vaihtoehtoisesti opintoja rakennushallissa. Suomenkielen oppitunneilla oli alun ryhmäjaon jälkeen lähes kaikki opiskelijat, ammatilliset tekstit ja sanastot olivat tarpeellisia, vaikka peruskielitaito oli jo hyvin hallussa. Lisäksi kielenopetuksen lisäksi tunneilla käytiin läpi ryhmänohjaukseen liittyviä asioita ja opiskelijoiden kysymyksiä joko oppisopimukseen tai kurssin kulkuun liittyviä asioita. Opiskelijoita rohkaistiin osallistumaan myös suomalaisten rakennusalan opiskelijoiden ryhmiin, joissa opiskeltiin perustutkinnon osa-alueita teoriatunneilla. Osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta kaikkia kehotettiin kokeilemaan teoria-opintoja ainakin päivän ajan, jotta heille muodostuisi kuva oman kielitaidon riittävyydestä ja ammattikielen autenttisuudesta ammattiopettajan puhumana. Osa opiskelijoista suoritti myös teoriaopintojen päätteeksi normaalit kokeet. Näin saatiin hyvä käsitys myös oppilaitoksen kannalta siitä, pitäisikö kokeita selkosuomentaa ja millä tasolla olevien opiskelijoitten kirjallinen kielitaito riittää kokeissa vastaamiseen. Samalla pohdittiin suomenkielen ja ammattiopettajan yhteistyötä testien läpikäynnissä, niin että ammattiopettajan arvio kohdistuisi varmasti ammatillisen osaamisen arviointiin eikä kielen puutteet vaikuttaisi arviointiin. Koulutustarpeiden tarkentamiseksi ja eriyttämisen pohjaksi laadittiin yksinkertainen pallomalli, jonka avulla pyrittiin saamaan yksittäisen opiskelijan tarpeita ja edistymistä näkyviin. Opiskelijat ryhmiteltiin ympyrälle todennetun ammatillisen osaamisen ja kielitaidon riittävyyden mukaan. Ammatti- ja kielitaitoneljänneksessä olevat opiskelijat tekivät teoriaopintoja, kokeita ja perustutkinnon eri osien töitä rakennushallissa. Kielitaidoltaan hyvät mutta ammattitaidolta vielä vähäiset opiskelijat olivat enimmäkseen nuoria, Suomessa peruskoulun käyneitä. Heille pyrittiin ryhmästä löytämään mentor, joka voisi avustaa tarvittaessa esim. rakentamiseen liittyvissä tehtävissä. 19

20 Vasemman yläneljänneksen opiskelijoilla oli jo mahdollisesti pitkä työkokemus alalta joko kotimaassa tai Suomessa tai rakennusalan koulutusta. He olivat olleet Suomessa töissä, useassa eri ammatissa. Kielitaito oli melko passiivista, kuullun ymmärtäminen oli vahvin osa-alue, puheen tuottaminen hidasta ja hapuilevaa. Ammatti- ja kielitaidottomien ryhmään kuuluivat lyhyen aikaa Suomessa asuneet, kotimaassa eri ammatissa toimineet. Tavoitteena oli tietenkin opiskelijoiden kertyminen yläoikealle, mutta lopputilanne osoitti, että suunta oli sitä kohti, reitti ja vauhti vaihtelivat opiskelijakohtaisesti. Ammattitaito kasvoi toisilla kielitaitoa vauhdikkaammin ja joillakin kielitaidon kasvu oli melko verkkaista. Ammattitaito + Ammattitaito + Kielitaito - Kielitaito + Ammattitaito - Ammattitaito - Kielitaito - Kielitaito + hhh Opiskelijoiden sijoittuminen ammatti- ja kielitaidon suhteen, opetuksen suunnittelun ja edistymisen seurannan työkalu, Kaavio 2 Valmentavan koulutuksen lopussa opiskelijoille järjestettiin kysely siitä, mitkä tekijät koulutuksen aikana ovat olleet tärkeitä ammatillisen kielitaidon kasvun suhteen. Alla olevassa taulukossa saadut tulokset, kun arviointiskaala oli

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot