Kohti verkostomaista liiketoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti verkostomaista liiketoimintaa"

Transkriptio

1 Kohti verkostomaista liiketoimintaa ELO-teknologiaohjelman loppuarviointi Mervi Rajahonka, Senja Svahn, Markku Tinnilä, Mikko Valtakari Teknologiaohjelmaraportti 15/2006 Arviointiraportti

2 Kohti verkostomaista liiketoimintaa ELO-teknologiaohjelman loppuarviointi Arviointiraportti Mervi Rajahonka Senja Svahn Markku Tinnilä Mikko Valtakari Teknologiaohjelmaraportti 15/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Yritykset tarvitsevat yhä enemmän yhteistyökumppaneista koostuvaa verkostoa pystyäkseen kustannustehokkaaseen ja joustavaan toimintaan. Verkoston hallinta, oman asemansa luominen verkostossa ja sen säilyttäminen sekä verkoston kyvykkyyksien hyödyntäminen muodostavat merkittävän haasteen yritysjohdolle. Strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuu yritysten arvoverkkojen muuttuessa ja liiketoimintojen hajautuessa ja kansainvälistyessä. Syntyy uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen on yksi Tekesin strategisia painopistealueita. Tekes on useilla teknologiaohjelmilla pyrkinyt uudistamaan verkostoituvassa toimintaympäristössä toimivien suomalaisen teollisuuden ja palvelualojen yritysten toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Yhtenä merkkipaaluna tässä kehityksessä on ollut elektronisen liiketoiminnan logistiikan teknologiaohjelma ELO, joka toteutettiin vuosina ELO-ohjelmassa on kehitetty uusia ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin sekä logistiikka-alan lisäarvopalvelujen kasvavaan kysyntään. Tekesin vaikuttavuusarviointi teettää ohjelmien päättyessä ulkoisen arvioinnin, joka on viime aikoina kytketty teknologiaohjelman laajempaan toimintaympäristöön. ELO-ohjelman arvioinnin ohella tässä hankkeessa haluttiin paneutua verkostomaisen toiminnan edistämiseen teknologiaohjelmatoiminnalla. Tarkastelussa käytettiin apuna uutta ohjelmatyypittelyä, jonka avulla Tekes pyrkii tunnistamaan tavoitteiltaan erilaisten ohjelmien piirteet ja roolit linjausten toteuttajina. Arvioinnin tavoitteena oli kuvata ja analysoida yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteita verkottuvassa liiketoimintaympäristössä sekä tuottaa ohjelmatasolla arvioitua tietoa ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista näihin haasteisiin vastaamisessa. Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli tuottaa arvioitua ja strategista näkemystä siitä, miten Tekes yleensä on onnistunut teknologiaohjelmatoiminnan keinoin (tarkastelun rajauksena 2000-luvulla päättyneet teknologiaohjelmat) edistämään verkostomaisen liiketoiminnan kehittymistä sekä tuottaa suosituksia tätä Tekesin strategian yhtä painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle jatkossa. Arvioinnin päätehtävät olivat Missä määrin ELO-ohjelmassa on onnistuttu uudistamaan yritysten liiketoimintamalleja ja -strategioita? Miten verkostomaisen liiketoiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä on onnistuttu edistämään teknologiaohjelmatoiminnalla?

5 Miten teknologiaohjelmissa kerääntyneitä kokemuksia verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen edistämisestä voidaan jatkossa parhaiten hyödyntää Tekesin teknologiaohjelmatoiminnassa? Sekä verkostomainen liiketoiminta, sen edistäminen teknologiaohjelmilla että kyseisen toiminnan arviointi ovat erittäin haasteellisia tehtäviä. Haluankin lämpimästi kiittää arvioinnista vastannutta ja siitä menestyksellä suoriutunutta LTT-tutkimus Oy:ta ja arvioinnin tekijöitä Mikko Valtakaria ja Mervi Rajahonkaa sekä asiantuntijoina toimineita Markku Tinnilää, Senja Svahnia ja Anssi Kujalaa. Arvioinnin ohjausryhmässä olivat Tekesistä Rauli Hulkkonen, Heidi Lindroth, Sari Heinonen-Lindqvist ( saakka) ja Pekka Pesonen ( alkaen) sekä ohjelman päällikkö Heikki Kekäläinen. Kiitän ohjausryhmää aktiivisuudesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta vaativan aiheen käsittelyssä. Kiitän myös kaikkia muita henkilöitä, jotka edesauttoivat arvioinnin onnistumista. Erityisesti kiitän entistä kollegaani Sari Heinonen-Lindqvistia tämän arvioinnin käynnistämisestä. Helsingissä, kesäkuussa 2006 Pekka Pesonen Tekes, Vaikuttavuusarviointi

6 Tiivistelmä Tämän arviointityön keskeisenä tavoitteena on ollut arvioida Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan kehittymisen edistämisessä. Tavoitteena on myös ollut tuottaa ohjelmatasolla arvioitua tietoa ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa. Arvioinnissa on myös pyritty tuottamaan suosituksia koskien verkostomaisen liiketoiminnan edistämistä ohjelmatoiminnan keinoin. Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä on arvioitu kahden eri tyypittelyn pohjalta arvioinnin viitekehyksenä käytetyn strategisten verkkojen tyypittelyn (perusliiketoimintaverkot, vähittäisen uudistamisen verkot ja uutta liiketoimintaa synnyttävät verkot) sekä Tekesin käyttämän ohjelmatyypittelyn pohjalta (markkinalähtöiset, tutkimuslähtöiset, yhteiskunnalliset ja toimialan/klusterin uudistamiseen tähtäävät teknologiaohjelmat). Tekesin teknologiaohjelmissa verkottumisen tukeminen on ollut olennainen lähtökohta ohjelmatoiminnan käynnistämisestä lähtien. Verkostoajattelun läpimurto näkyy erityisen selvästi luvun lopussa käynnistyneissä teknologiaohjelmissa. Teknologiaohjelmissa on pyritty voimakkaimmin tukemaan uutta liiketoimintaa kehittäviä verkkoja. Aineiston pohjalta ei ole selkeästi havaittavissa, että tietyn tyyppisiä verkkoja edistämällä olisi päästy parempiin tuloksiin verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa. Verrattuna keskimääräiseen Tekesin teknologiaohjelmaan verkostotavoitteet ovat olleet ELOssa korostuneesti esillä. ELO-ohjelma kuuluu tämän tarkastelun perusteella verkostomaisen liiketoiminnan tukemisessa strategisesti osuvien ja tuloksiltaan onnistuneiden ohjelmien joukkoon. Tekesin ohjelmatyypittelyn pohjalta tarkastellen markkinalähtöisissä ohjelmissa verkostomaisen talouden haasteet on koettu selvästi tärkeämmiksi ja ne ovat myös onnistuneet verkostoituneen talouden haasteiden ratkaisemisessa muita ohjelmatyyppejä paremmin. Kokonaisuutena ohjelmien erot verkostomaisen liiketoiminnan kehittämispäämäärissä sekä niiden saavuttamisen onnistumisessa selittyvät ohjelmatyypin sijaan pikemmin ohjelmien toimintaympäristötekijöiden erilaisuudella, mm. toimialojen erilaisella kehitysdynamiikalla, elinkaaren eri vaiheella sekä suhdanne- ja kysyntätilanteiden erilaisuudella. Oma vaikutuksensa on myös pk-yritysten mukanaololla sekä ohjelmien strategiatyön, johtamisen ja ohjelmatoimien onnistuneisuudella. Tekesin teknologiaohjelmatoiminta on onnistunut vastaamaan hyvin niihin verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin, jotka on koettu kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta merkittävimmiksi. Erityisesti yritysten ja tutkijoiden yhteistyön edistämisessä, keskeisten yhteistyötahojen ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden aktivoinnissa ja sitouttamisessa sekä verkostomaisen toiminnan haasteiden tunnistamisessa teknologiaohjelmatoiminta on ollut onnistunutta ja osuvaa. Nämä ovat myös niitä asioita, joihin ohjelmavalmistelulla, hankevalinnoilla ja ohjelmanaikaisilla toimilla on voitu suoraan vaikuttaa ja joissa ohjelmallisuus tuo selkeää lisäarvoa suhteessa hankerahoitukseen. Verkottumista on tähän asti teknologiaohjelmissa tuettu pääsääntöisesti inkrementaalistisesti, mutta systemaattisempi kehittämisote edellyttää verkottamisen tavoitteiden määrittelyä ohjelman strategian tasolla. Uusissa enemmän liiketoimin-

7 nallisia elementtejä sisältävissä innovaatio-ohjelmissa ympäristö on monimutkaisempi kuin aikaisemmissa rajatummissa teknologiaohjelmissa. Tästä syystä voidaan olettaa, että ohjelmien tavoitteet ja keinot monipuolistuvat entisestään. Verkottumista tukevat ohjelmalliset keinot on syytä räätälöidä ohjelmakohtaisesti. Liiketoimintaverkkojen synnyn ja kehittymisen kannalta oleellista olisi saada jatkossa liiketoimintavastaavat kytkettyä vahvemmin mukaan Tekesin ohjelma- ja hanketoimintaan. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, millaisia uudenlaisia tiedon jakamista ja yhteisöllistä oppimista tukevia keinoja voidaan kehittää.

8 Abstract The aim and purpose of this evaluation work has been to evaluate the success of the Technology programmes of Tekes in the promotion of networked business. The objective has also been to produce information at the programme level about how well the ELO programme and its strategy, objectives and ways of action have succeeded in answering the challenges of the networked business. Also recommendations regarding the methods for promotion of the networked business in the Technology programmes are presented. Two categorizations have been used when evaluating the successfulness of the Technology programmes of Tekes in the promotion of the networked business categorization of strategic networks (Demand-Supply Nets, Business Renewal Nets and Emerging Business Nets) and Tekes own technology programme categorization (market-oriented, research-initiated, society-oriented and branch/cluster-reforming technology programmes). Networking has been an essential starting point in the Technology programmes of Tekes beginning from the first programmes. The breakthrough of the network thinking is especially distinctly seen in the Technology programmes which have started at the end of the 1990 s. In the Technology programmes the strongest attempt has been made to support the Emerging Business Nets. On the basis of the material one cannot state that by promoting certain type of networks clearly better results would have been achieved in meeting the challenges of the networked business. Compared to the average Technology programme of Tekes, the ELO programme has had more emphasis on the network objectives. On the basis of this evaluation the ELO programme its strategy and results has been successful in supporting networked business. According to Tekes own Technology programme categorization, the challenges of the networked economy have been regarded as distinctly more important in market-oriented programmes and these programmes also have succeeded better than other programme types in meeting the challenges of the networked economy. However, differences of the programmes in the aims and success in supporting networked business cannot be explained with the programme type but with the differences in programme environments, with the differences in the dynamics of branches, and with the differences in life or business cycles and demand. The participation of small and medium-sized enterprises also has its own effect, as well as the successfulness of the programme strategy work, management and activities. The Technology programmes of Tekes have been successful in meeting those challenges of the networked business which have been regarded as the most significant from the point of view of development and competitiveness. Technology programmes have been especially successful in promoting companies and researchers cooperation, in activating and committing to the programmes the most important actors in the innovation system, and in identifying the challenges of the networked business. These also are matters to which it has been possible to influence directly with the programme planning, with the project selection and with the programme activities and in which the programme brings clearly added value in relation to the project funding. Until now, networking has been supported incrementally in the Technology programmes but more systematic developing requires the defini-

9 tion of networking objectives at the level of the strategy of the programme. In the new innovation programmes which contain more commercial elements, the environment is more complex than in the earlier more bounded technology programmes. For this reason one can suppose that the objectives and means of programmes will be more diversified in the future. It is reasonable to say that the activities which support networking should be individually chosen for each programme. From the point of view of the development of business networks it is essential to get the business managers more strongly committed to the programme and project activities. For example new programme activities supporting the sharing of the information and the collaborative learning should be developed.

10 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Arviointityön tavoitteet ja toteutustapa Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Arvioinnin erityishaasteet ja epävarmuustekijät Arvioinnissa käytetty teoreettinen viitekehys Verkostomaisen liiketoiminnan keskeiset käsitteet Verkostotutkimus Suomessa Verkottumisen syyt ja yritysten haasteet verkottuvassa liiketoimintaympäristössä Liiketoiminnan verkostot ja verkot Arviointityössä käytetty viitekehys Strategisten liiketoimintaverkkojen kehittäminen Tekesin teknologiaohjelmissa Strategisten liiketoimintaverkkojen kehittämisen painottuminen ajallisesti ohjelmastrategioissa Strategisten liiketoimintaverkkojen kehittämisen painottuminen ohjelmatyypeittäin Teknologiaohjelmien strategiavalinnat ja tavoitteet suhteessa arvontuotannon järjestelmiin ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuuden ja relevanssin arviointi Ohjelman taustaa Ohjelman strateginen osuvuus Ohjelman toteutustavan onnistuneisuus Ohjelman vaikuttavuuden arviointi Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä Verkottuminen ohjelmahankkeissa ajallisesti tarkasteltuna Verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen Case-tarkastelu; verkostomaista liiketoimintaa tukevat menettelytavat ja käytännöt teknologiaohjelmissa...45 Jätteiden energiakäyttö Divan Huonekalualan teknologia- ja kehittämisohjelma Potra Polymeerit tulevaisuuden rakentajina Usix Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Laatu verkostotaloudessa NETS Tulevaisuuden verkot Yhteenveto ohjelmallisista keinoista...49

11 5.4 Miten verkostomaisen liiketoiminnan tukeminen näkyy uusissa ohjelmissa? Serve Innovatiiviset palvelut Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Johtopäätökset ja suositukset...57 Monimutkaistuva ja -arvoistuva verkostoitunut toimintaympäristö. 57 Lisääntyvä horisontaalisuus...58 Dynamiikan hallinnan haaste...59 Ohjelmat yhteisöllisen oppimisen foorumeina eli mitä ELO-ohjelmasta voi oppia? Ohjelmapalvelujen kehittäminen...61 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja Kuvat Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Arviointityössä käytetty kokonaisvaltainen lähestymistapa arviointitehtävään Teknologioiden painopisteet. Lähde: Innovaatioista hyvinvointia. Tekes Verkostomaisen liiketoiminnan haasteiden koettu merkitys teknologiaohjelmien kohteena olleiden toimi-/teknologialojen kilpailukyvyn näkökulmasta. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Strategiset liiketoimintaverkot arvontuotantojärjestelmien jatkumolla Strategisten liiketoimintaverkkojen painottuminen ohjelmastrategioissa käynnissä olevissa ohjelmissa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille...19 Strategisten liiketoimintaverkkojen painottuminen ohjelmastrategioissa käynnissä olevissa ohjelmissa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille...20 Teknologiaohjelmien strategiavalinnat ja tavoitteet suhteessa arvontuotannon järjestelmiin. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille sekä ohjelma-asiakirjat...21 Rahoitus tutkimuslaitoksille ja yrityksille ohjelmissa luokiteltuna sen mukaan, mitä verkkoja ohjelmissa on pyritty tukemaan. Lähde: Tekesin hankeseurantatietokanta sekä kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 9. Systeeminen innovaatioavaruus Kuva 10. Strategisten verkkojen tuki sekä ohjelmatyyppien painottuminen ELOssa. Lähde: Kyselyt ELOn hankkeille sekä ELOn ja luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien avainhenkilöille Kuva 11. Verkostomaiseen liiketoimintaan ja ohjelmastrategiaan liittyvät seikat suhteessa alan tarpeisiin sekä miten hyvin ohjelma on edistänyt näitä seikkoja. Lähde: Kysely ELOn avainhenkilöille Kuva 12. ELOn ohjelmastrategiaan liittyvien seikkojen merkitys alan kilpailukyvyn kannalta sekä ohjelman tuki näille seikoille. Lähde: Kysely ELOn avainhenkilöille Kuva 13. ELOn painopistealueiden merkitys ja ohjelman tuki. Lähde: Kysely ELOn avainhenkilöille

12 Kuva 14. ELO-hankkeiden tulokset ja vaikutukset. Lähde: Kysely ELOohjelman hankkeille...34 Kuva 15. ELO-hankkeiden logistiikkaa koskevat tulokset ja vaikutukset. Lähde: Kysely ELO-ohjelman hankkeille Kuva 16. ELO-hankkeiden vaikutuksia. Lähde: Kysely ELO-ohjelman hankkeille Kuva 17. Lisääntyneet yhteydet vuosina käynnistyneiden ohjelmien hankkeissa. Lähde: Tekesin hankeseurantatietokanta Kuva 18. Ohjelmatoiminnan onnistuminen ja osuvuus verkostomaisen liiketoiminnan keskeisiin haasteisiin vastaamisessa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 19. Verkostoituneen talouden haasteet teknologiaohjelmissa sen mukaan, mitä verkkoja ohjelmassa on pyritty tukemaan. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 20. Verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen eri strategisia verkkoja tukeneissa teknologiaohjelmissa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 21. Verkostoituneen talouden haasteet teknologiaohjelmissa ohjelmatyypeittäin. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 22. Verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen eri ohjelmatyypeissä Kuva 23. Ohjelmallisten keinojen painotukset eri verkkoja tukevissa teknologiaohjelmissa Taulukot Taulukko 1. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät Taulukko 2. Erityyppisten strategisten verkkojen tavoittelu Tekesin ohjelmatyypittelyn mukaisesti luokiteltuna. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille ja ohjelma-asiakirjat...23 Taulukko 3. Verkottumista tukevia tai estäviä ohjelman erikoispiirteitä ja niiden vaikutuksia ELO-ohjelmassa Taulukko 4. Verkostomaista liiketoimintaa tukevat menettelytavat ja käytännöt case-ohjelmissa

13 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen on muodostunut kriittiseksi menestystekijäksi kaikilla toimialoilla yritysten toimiessa arvoketjujen sijaan yhä enemmän erimuotoisina verkostoina. Tekesin strategisten sisältölinjausten mukaan strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuu yritysten arvoverkkojen muuttuessa ja liiketoimintojen hajautuessa ja kansainvälistyessä. Liiketoimintaedellytysten muuttuessa syntyy uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Perinteiset arvoketjut pilkkoutuvat dynaamisesti uudistuviksi arvoverkoiksi. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen eroaa merkittävästi monien yritysten aiemmasta osaamisesta. Erityisiä haasteita ovat monitieteisyys, pitkäjänteisyys, innovatiivisuus ja tuottavuus, jotka liittyvät kiinteästi yritysten toimintatapojen muutokseen. Mm. globaalit verkostoituneet toimintamallit, hajautuneet monikulttuuriset organisaatiot, uudet liiketoiminta- ja ansaintamallit, uudet markkina-alueet ja nopeat tuotesyklit aikaansaavat kehitystarpeita liiketoimintaosaamisen eri alueilla. Yritystasolla osaamistarpeet liittyvät mm. innovaatiotoiminnan ja innovaatioprosessien kehittämiseen ja kaupallistamisen nopeuttamiseen, osaamisen ja tiedon hallintaan hajautuneissa organisaatioissa ja verkostoissa, strategiseen ennakointiin, toimintaympäristön ja arvoverkkojen muutosten analysointiin sekä uusien asiakas/markkinalähtöisten toimintamallien luomiseen. Edellä mainitut aiheet liittyvät läheisesti yritysten strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Haasteena on niiden hallitseminen ja johtaminen kokonaisuutena. Yritysten toiminnan käytännön tasolla uusi verkottunut toimintatapa näkyy erityisesti logistiikassa, joka on voimakkaasti muuttunut ja jatkuvasti muuttumassa erityisesti johtuen sähköisen liiketoiminnan mukanaan tuomista uusista hajautetuista ja verkottuneista toimintamalleista ja uudesta teknologiasta, mutta myös johtuen uusista seuranta- ja analysointitarpeista, jotka syntyvät nopeammasta online-tiedonkulusta. Logistiikassa muutos onkin havaittavissa sekä voimakkaassa teknologian kehittämisessä että sen käyttöönotossa ja soveltamisessa liiketoiminnan tarpeisiin. ELO Elektronisen liiketoiminnan logistiikka teknologiaohjelma on kohdistunut verkottuneen talouden liiketoimintaosaamiseen. Sen taustalla on vaikuttanut tarve uudistaa tämän kaltaisessa verkostoituvassa toimintaympäristössä toimivien suomalaisten teollisuuden- ja palvelualojen yritysten toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Ohjelmassa on myös pyritty kehittämään uusia ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin sekä logistiikka-alan lisäarvopalvelujen kasvavaan kysyntään. 1.2 Arviointityön tavoitteet ja toteutustapa Arvioinnin tavoitteena on ollut kuvata ja analysoida yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteita verkottuvassa liiketoimintaympäristössä sekä tuottaa ohjelmatasolla arvioitua tietoa ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista näihin haasteisiin vastaamisessa. Arviointityön keskeisenä tavoitteena on myös ollut arvioida laajemmin Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan (tarkastelun rajauksena 2000-luvulla päättyneet teknologiaohjelmat) onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan kehittymisen edistämisessä. Arvioinnissa on myös pyritty tuottamaan suosituksia koskien verkostomaisen liiketoiminnan edistämistä ohjelmatoiminnan keinoin. Arviointityön ydinkysymyksiä ovat olleet 1. Missä määrin ELO-ohjelmassa on onnistuttu uudistamaan yritysten liiketoimintamalleja ja -strategioita? 1

14 Millaisia tuloksia ja vaikutuksia ELO-ohjelmassa on saavutettu sen eri painopistealueilla ja miten hyvin tulokset on otettu käyttöön? Onko ohjelma edistänyt uusien logistiikkapalvelujen ja mallien sekä logistiikan ohjaus-, suunnittelu- ja valvontatyökalujen käyttöön ottoa yrityksissä? Mitkä tekijät ovat edistäneet ja/tai estäneet tulosten käyttöön ottoa? Mikä on ollut ELO-ohjelman merkitys yritysten liiketoimintamallien ja -strategioiden uudistumisessa? 2. Millainen on Tekesin toiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen edistämisessä pitkällä aikavälillä teknologiaohjelmatoiminnan keinoin? Miten verkostomaista liiketoimintaa on edistetty Tekesin 2000-luvulla päättyneillä ohjelmilla ja miten tuloksellista toiminta on ollut? Miten onnistuneita ja relevantteja ohjelmat ovat tässä suhteessa olleet strategiavalinnoiltaan ja tavoitteenasetteluiltaan? Verkostomainen liiketoiminta on luonteeltaan horisontaalista, kun taas Tekesin teknologiaohjelmat ovat usein kohdentuneet tietyille teollisille aloille. Edistääkö tämä toimintatapa optimaalisella tavalla verkostomaisen liiketoiminnan kehittymistä? Onko se aiheuttanut ohjelmissa mahdollisesti päällekkäisyyksiä? Miten Tekesin uusien ja käynnistyvien teknologiaohjelmien suunnittelussa on onnistuttu ottamaan huomioon verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet? 3. Miten teknologiaohjelmissa kerääntyneitä kokemuksia verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen edistämisestä voidaan jatkossa parhaiten hyödyntää Tekesin teknologiaohjelmatoiminnassa? Mitkä toimintamallit toimivat ohjelmissa parhaiten ja mitkä ovat niiden tyypillisimmät piirteet ja vaikutukset ohjelmien toteutukseen ja tuloksiin? Tekesin toimintaa on arviointityössä tarkasteltu ohjelmatasoisesti (ELO-ohjelma) sekä ohjelmakokonaisuustasoisesti (2000-luvulla päättyneet Tekesin teknologiaohjelmat). Arviointityön viitekehys pyrittiin muodostamaan verkottuneen talouden liiketoimintalogiikan mukaisesti. Lähtökohdan käytetylle viitekehykselle muodostivat yritysten liiketoimintamallien ja -strategioiden uudistumisen haasteet verkostoituvassa liiketoimintaympäristössä sekä arvojärjestelmäjatkumon pohjalta nouseva yritysten strategisten arvontuotantoverkkojen toimintalogiikka. Arviointitulkintoja integroivina tekijöinä sekä ohjelma- että ohjelmakokonaisuustasoilla ovat olleet toiminnan strateginen relevanssi, käytettyjen toimintatapojen toimivuus sekä toiminnan vaikuttavuus suhteessa yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin verkottuvassa liiketoimintaympäristössä. Strategisen relevanssin arvioinnissa arvioinnin kohteena on ollut, miten ELO-ohjelma sekä laajemmin Tekesin ohjelmatoiminta on strategisesti vastannut verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Toimintatavan onnistuneisuuden arvioinnissa on tarkasteltu sitä, miten tuloksellisesti ELO-ohjelmassa sekä laajemmin Tekesin ohjelmatoiminnassa käytetty keinovalikoima on tukenut verkostomaisen liiketoiminnan kehittymistä. Vaikuttavuuden arvioinnissa mielenkiinnon kohteena on puolestaan ollut, miten ELO-ohjelmassa sekä laajemmin Tekesin ohjelmatoiminnalla aikaansaadut vaikutukset yritysten liiketoiminnassa ja strategioissa sekä verkostomaisen liiketoiminnan kehityksessä ovat vastanneet verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Arviointiasetelmaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa arviointityöhön on havainnollistettu arviointitehtävien kautta oheisessa kuviossa. Arviointityö on toteutettu oheisen lähestymistapakuvan (kuva 1) mukaisesti viidessä toisiaan tukevassa työvaiheessa, jotka ovat olleet I. analyysi yritysten toimintatavoista ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteista verkottuvassa liiketoimintaympäristössä II luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien analysointi ja tyypittely verkottumistavoitteiden perusteella III. ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuuden ja relevanssin arviointi 2

15 I Analyysi yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteista verkottuvassa liiketoimintaympäristössä II Elo ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuuden ja relevanssin arviointi IV synteesi teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkottuvan talouden haasteisiin III Arviointi Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuudesta verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä pitkällä aikavälillä Sähköisen liiketoiminnan haasteet logistiikassa ja mahdollisuudet materiaalivirtojen ohjauksessa Strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen relevanssi ELO ohjelma; strategia, tavoitteet, toimintatavat ja keinot Strateginen relevanssi Toimintatavan onnistuneisuus Verkostomaisen liiketoiminnan haasteiden huomiointi ohjelmien suunnittelussa ja rakenteessa Strategioiden, tavoitteiden ja toimintatapojen relevanssi Tekesin teknologiaohjelmat 2000 luvulla strategiat, tavoitteet, toimintatavat ja keinot Tulokset ja vaikutukset painopistealueilla mm. uudet toimintatavat ja mallit Yritysten liiketoimintamallien ja strategioiden uudistuminen Vaikuttavuus V Suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamiseen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle Verkostomaisen liiketoiminnan edistämisen tuloksellisuus Verkostomaisen liiketoiminnan kehittyminen pitkällä aikavälillä Kuva 1. Arviointityössä käytetty kokonaisvaltainen lähestymistapa arviointitehtävään. IV. Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuuden arviointi verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä V. yhteenveto teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkostoituvan talouden haasteisiin ja suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle. Arviointityön ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin ja analysoitiin arviointikysymysten näkökulmasta yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen keskeisiä haasteita verkostoituvassa liiketoimintaympäristössä sekä luotiin kirjallisuusanalyysin ja asiantuntijaworkshopin avulla yhteinen käsitteistö ja viitekehys arviointityön pohjaksi (luku 2). Luodun viitekehyksen perusteella arvioinnin toisessa työvaiheessa Tekesin 2000-luvulla päättyneet teknologiaohjelmat analysoitiin ja tyypiteltiin sen perusteella, millaisia arvojärjestelmien jatkumoon perustuvia verkkotyyppejä niissä on tuettu. Luotua tyypittelyä analysointiin myös Tekesin uusien ohjelmien suunnittelussa käyttämän ohjelmatyypittelyn näkökulmasta (luku 3). Tyypittelyjä on käytetty myöhemmin pohjana ohjelmakokonaisuustason tulkintoja tehtäessä. Arviointityön kolmannessa vaiheessa suoritettiin ELO-ohjelman strategioiden, toimintatapojen ja vaikuttavuuden arviointi. Ohjelman strategisessa arvioinnissa fokuksena oli ohjelmastrategian ja tavoitteiden osuvuus sähköisen liiketoiminnan sekä laajemmin verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Toteutuksen ja toimintatavan arvioinnissa arvioinnin kohteena oli ELO-ohjelmakonseptin toimivuus uusien logistiikkapalvelujen ja mallien sekä logistiikan ohjaus-, suunnittelu- ja valvontatyökalujen käyttöönoton edistämisessä. Vaikuttavuuden arvioinnissa ohjelman tuloksia ja vaikutuksia arvioitiin puolestaan koko- 3

16 naisvaltaisesti suhteessa ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin. Kokoavana näkökulmana arvioinnissa oli se, missä määrin ELO-ohjelmassa on onnistuttu uudistamaan yritysten liiketoimintamalleja ja -strategioita (Luku 4). Arviointityön neljännessä työvaiheessa arvioitiin ohjelmatoiminnan tasolla Tekesin ohjelmatoiminnan tavoitteita, keinovalikoimaa ja toiminnan onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä. Arvioinnin kohteena olivat kaikki ne Tekesin 2000-luvulla päättyneet ohjelmat, joista oli saatavissa kirjallista dokumenttiaineistoa ja joista saatiin tietoa ohjelmien toimeenpanosta vastaaville henkilöille suunnatusta kyselystä. Laajan strategisen tason arvioinnin kohteeksi valikoitui näin yhteensä 43 teknologiaohjelmaa. Ohjelmien keinovalikoimaa, valittujen toimintatapojen tuloksellisuutta sekä ohjelmatoiminnan kehittymistä analysoitiin tarkemmin kahdeksan caseohjelman avulla (Luku 5). Arviointityön lopuksi luotiin aiempien työvaiheiden tuloksiin perustuva kokonaisarvio teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkostoituvan talouden haasteisiin sekä generoitiin suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle Tekesin toiminnassa (Luku 6). Työvaiheessa käytettiin hyväksi asiantuntijatyöpajaa sekä asiantuntija-arvioita. Arviointityö on tehty LTT- Tutkimus Oy:ssä. Arvioinnin vastuullisena johtajana on toiminut tutkimusjohtaja, fil. lis., Mikko Valtakari (LTT) ja päätoimisena tutkijana työssä on toiminut DI, OTK Mervi Rajahonka (LTT). Arviointityöhön ovat asiantuntijoina osallistuneet KTT, dosentti Markku Tinnilä (LTT), KTT, professori Senja Svahn (Vaasan yliopisto) sekä vanhempi konsultti, DI Anssi Kujala (Pöyry Telecom Oy). Heillä on arvioinnissa ollut keskeinen rooli verkottuneen talouden ja liiketoimintaympäristön kehittämistarpeiden sekä verkostoituvassa liiketoimintaympäristössä avautuvien uusien liiketoimintastrategioiden ja liiketoimintamallien asiantuntijoina. Asiantuntijat ovat myös osallistuneet vahvasti arvioinnin viitekehyksen kehittämiseen sekä arviointitulkintojen ja johtopäätösten tekoon. Arviointityö on tehty tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Tutkijoiden apuna on toiminut toimeksiantajien edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostivat johtava teknologia-asiantuntija Pekka Pesonen (Tekes), teknologia-asiantuntija Heidi Lindroth (Tekes), teknologiajohtaja Rauli Hulkkonen (Tekes) sekä ohjelmapäällikkö Heikki Kekäläinen (Logistra Consulting Oy). Ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli sekä arviointityön painotusten ohjaamisessa että näkemyksellisen aihealueeseen liittyvän asiantuntemuksen välittämisessä arviointityöhön. 1.2 Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointityön erityisluonteesta johtuen siinä on pyritty käyttämään mahdollisimman kattavasti erityyppisiä aineistoja sekä hyödyntämään yhtälailla laadullisia kuin määrällisiä arviointimenetelmiä. Arviointityössä käytetyn aineiston perusrunko on koostunut verkostotalouteen ja verkottuvaan liiketoimintaympäristöön liittyvästä uusimmasta kirjallisuudesta; teknologiaohjelmatoimintaa koskevista dokumenteista, ohjelma-arvioinneista sekä muusta ohjelmien tuottamasta materiaalista; ohjelmien hanketoimintaa koskevasta Tekesin seuranta-aineistosta sekä haastattelujen ja kyselyjen kautta saaduista tuloksista. Aineiston hankintamenetelminä työssä käytettiin mm. Tekesin ohjelmatoiminnasta vastaaville sekä ELO-ohjelman johtoryhmälle tehtyjä teemahaastatteluja, sähköisiä kyselyitä ELO- ohjelman johtoryhmälle ja hankkeille, kaikkien 2000-luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien vastuuhenkilöille (ulkoinen ohjelmapäällikkö/-koordinaattori, Tekes-vastaava, johtoryhmän puheenjohtaja) tehtyä strategiakyselyä, sekundaarianalyysejä ohjelmasuunnitelmista ja muista ohjelmadokumenteista sekä ohjelmakohtaisia case-tutkimuksia. Arviointitulkintojen ja johtopäätösten teossa on hyödynnetty asiantuntijatyöpajojen tuloksia. Lopulliset johtopäätökset ja suositukset perustavat eri menetelmien ja aineistojen rinnakkaiseen käyttöön sekä eri suunnasta tulleiden näkemysten kokonaisvaltaiseen tulkintaan. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät on koottu taulukkoon 1. 4

17 Taulukko 1. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät. Arviointitehtävä Arvioinnin fokus Pääasiallinen aineisto ja menetelmät Analyysi yritysten toimintatavoista ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteista verkottuvassa liiketoimintaympäristössä 2000-luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien analysointi verkottumistavoitteiden perusteella ELO-ohjelman arviointi Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuuden arviointi Yhteenveto ja suositukset Yhteisen käsitteistön sekä viiteja tulkintakehyksen luominen arviointityön pohjaksi Ohjelmien tyypittely jäsentämään ohjelmatoiminnan kokonaisuuden arviointia ja siitä tehtäviä yleistyksiä ELO-ohjelman strategian relevanssi ja toimintatapojen toimivuus Vaikutukset yritysten strategioiden ja toimintatapojen uudistumiseen Tekesin ohjelmatoiminnan tavoitteiden ja keinovalikoiman relevanssi Ohjelmatoiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisessä pitkällä aikavälillä Kokonaisarvio teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkostoituvan talouden haasteisiin Suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle Aihealueeseen liittyvä uusin tutkimus ja kirjallisuus Ohjelmavastaavien ja muiden asiantuntijoiden teemahaastattelut (n=8) Kirjallisuusanalyysit Asiantuntijatyöpaja Kootut ohjelma- ja hanketietokannat Internet-pohjainen kysely kaikkien 2000-luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien vastuuhenkilöille (N=121, n=73) ELO-ohjelman tuottama ohjelmadokumentaatio ja sen analysointi ELO-ohjelman toteutuksen avainhenkilöiden haastattelut (n= 8) Sähköinen kysely ELO-ohjelman johtoryhmälle ohjelman strategiasta ja toteutustavasta (N=8, n=6) Sähköinen kysely ELO-ohjelman hankkeille ohjelman toteutustavasta ja hankkeen onnistumisesta (N=50, n=24) Soveltuvat laadulliset ja määrälliset arviointimenetelmät Asiantuntija-arvioinnit Ohjelmadokumentit (mm. suunnitelmaasiakirjat, arvioinnit sekä muut ohjelmadokumentit) Internet-pohjainen kysely kaikkien luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien vastuuhenkilöille (N=121, n=73) Ohjelmien hanketoimintaa koskeva Tekesin seuranta-aineisto Sekundaarianalyysit ohjelmasuunnitelmista ja muista ohjelmadokumenteista Asiantuntijahaastattelut ja arviot Ohjelmakohtaiset case-analyysit (8 teknologiaohjelmaa) Edellisten työvaiheiden tulokset Asiantuntija-arviot Asiantuntijatyöpaja 5

18 1.3 Arvioinnin erityishaasteet ja epävarmuustekijät Tekesin toimintaa on tässä arviointityössä tarkasteltu sekä ohjelmatasoisesti (ELO-ohjelma) että ohjelmakokonaisuustasoisesti (2000-luvulla päättyneet Tekesin teknologiaohjelmat). Yhteisenä nimittäjänä arvioinnissa on ollut ohjelmatoiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan kehittymisen edistämisessä. Arviointityön erityishaasteena on ollut se, että tarkastellut teknologiaohjelmat ovat olleet strategioiltaan ja toimintamalleiltaan vahvasti aikaan ja erilaisiin toimintaympäristöihin sidottuja. Ohjelmien erilaisuudesta johtuen selkeitä yleistettäviä johtopäätöksiä esimerkiksi tiettyjen ohjelmatyyppien, strategioiden tai toimintatapojen paremmuudesta verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisessä on vaikea ollut tehdä. Tulkinnallista vaikeutta on lisännyt myös se, että verkostomainen liiketoiminta on sisällöllisesti elänyt ajassa ja ollut vasta viime vuosina vakiintumassa käsitteenä osaksi Tekesin ohjelmatoimintaa. Esimerkiksi 1990-luvulla käynnistyneitä ohjelmia ei ole lähtökohtaisesti istutettu verkostoituvaan liiketoimintaympäristöön, eikä niitä näin ollen ole tarkoituksenmukaista arvioida samojen kriteerien mukaisesti kuin vastikään käynnistyneitä ohjelmia. Verkostomaisen liiketoiminnan käsite on moniulotteinen ja ajassa muuttuva. Tämän vuoksi jo itse ilmiökentän kuvaaminen ja Tekesin ohjelmatoiminnan kytkeminen siihen on ollut haasteellinen tehtävä. Verkostoituminen ja verkostomainen liiketoiminta ovat käsitteellisesti monitahoisia ja vaikeasti hahmottuvia ilmiöitä. Alan tutkimuksesta ei ole löydettävissä selkeää tai yksiselitteistä käsitteellistä pohjaa ilmiön tulkitsemiseksi. Myös Tekesin strategian tasolla ja erityisesti strategian toteuttamisessa verkostomainen liiketoiminta ja sen edistämisen edellytykset ovat jääneet osin täsmentymättömiksi. Tässä arviointityössä tulkinnalliseksi taustaksi valittu viitekehys perustuu arvojärjestelmäjatkumon käsitteeseen. Arvioinnissa käytetty viitekehys ja sen mukainen ohjelmien luokittelu yritysverkkojen ideaalityyppien mukaan on vain yksi lähestymistapa jäsentää ja arvioida Tekesin ohjelmatoiminnan luonnetta. Toisentyyppinen lähestymistapa olisi saattanut tuottaa hyvinkin erityyppisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä verkostomaisesta liiketoiminnasta Tekesin ohjelmatoiminnassa. Lähestymistavasta tai ohjelmatyypittelystä riippumatta yleisenä arvioinnin haasteena on kuitenkin ollut se, että käsitteellinen epäyhtenäisyys sekä teknologiaohjelmien heterogeenisyys ovat hankaloittaneet yleisten koko ohjelmatoiminnan kehittämistä koskevien johtopäätösten ja suositusten tekoa. Jo yhdessä teknologiaohjelmassa tavoitellaan yleensä niin monia erityyppisiä asioita, että kehittämissuositusten yleistäminen esimerkiksi Tekesin ohjelmatoiminnan suunnittelussa käyttämän uuden ohjelmatyypittelyn mukaan osoittautui arvioinnissa hankalaksi. Täysin objektiivista ja aukotonta seuranta- ja arviointitietoa ohjelmien luonteesta, tuloksista ja vaikutuksista ei ole saatavilla, joten arviointitulkinnat ja päätelmät perustuvat eri tietolähteistä ja aineistosta kootun tiedon yhdistämiseen ja kokonaisvaltaiseen tulkintaan. Yleisten ohjelmatoiminnan vaikuttavuusarviointiin liittyvien menetelmällisten haasteiden (mm. tavoitteiden saavuttamisen mittaamisen hankaluus, vaikutusten ajallisen ulottuvuuden ja kestävyyden arvioinnin vaikeus, toiminnan erillisvaikutusten arvioinnin vaikeus sekä ohjelmallisen lisäarvon tulkitsemisen vaikeus) ohella arviointitulkintoja hankaloittavia aineistolähtöisiä epävarmuustekijöitä ovat olleet muun muassa ohjelmien seurantaan liittyvät hyvinkin epäyhtenäiset dokumentointikäytännöt ja ohjelmadokumenttien puute etenkin vanhemmissa ohjelmissa sekä kyselytutkimuksen menetelmällisiin heikkouksiin liittyvä vastaajien valikoituminen ja subjektiivisen itsearvioinnin harha, mikä korostunee etenkin vuosia sitten päättyneiden ohjelmien ollessa kyseessä. Tämän vuoksi yksittäisiä ohjelmia koskevien dokumenttianalyysien ja kyselyjen tulokset on syytä ymmärtää vain suuntaa antavina havaintoina. Ohjelmia ei ole vertailtu keskenään, vaan niistä tehdyt havainnot on yleistetty koskemaan laajemmin koko Tekesin ohjelmatoimintaa. 6

19 2 Arvioinnissa käytetty teoreettinen viitekehys 1 Yritysverkostot ja verkostomainen liiketoiminta ovat olleet 2000-luvun tärkeimpiä keskustelunaiheita yritystoiminnassa ja liiketalouden tutkimuksessa. Tähän on monia syitä, joista tärkeimmät liittyvät kilpailun globalisoitumiseen ja yritysten yhä pidemmälle menevään erikoistumiseen. Yritykset toimivat kasvavassa määrin kumppanuussuhteissa ja jättävät ydinkyvykkyytensä ulkopuolelle jäävät tehtävät liiketoimintaverkon muiden jäsenten tehtäväksi. Ne tarjoavat yhteisiä arvolupauksia sekä rakentavat monikanavaisia ja moniomisteisia jakeluverkkoja ja hyväksikäyttävät erilaisia ansaintavirtoja. Verkostoituminen ja verkostomainen liiketoiminta ovat käsitteellisesti monitahoisia ja vaikeasti hahmotettavia. Tästä johtuen näitä ilmiöitä voidaan tarkastella ja määritellä monesta suunnasta. Nämä ilmiöt ja käsitteet ovat myös olleet jatkuvassa muutoksessa. Arviointityötä varten ja arviointitulkintojen taustaksi tarvitaan selkeä viitekehys. Tässä arviointityössä valittu viitekehys perustuu arvojärjestelmäjatkumon käsitteeseen. Arviointityön viitekehyksen taustana on verkottuneen talouden liiketoimintalogiikka. Keskeisen tulkinnallisen lähtökohdan työlle muodostavat verkostoituvan liiketoimintaympäristön luomat haasteet ja mahdollisuudet yritysten liiketoimintamallien ja -strategioiden uudistumiselle sekä laajemmin verkostomaisen liiketoiminnan kehittymiselle pitkällä aikavälillä. 2.1 Verkostomaisen liiketoiminnan keskeiset käsitteet Verkostotutkimus Suomessa 2 Verkostotutkimuksessa voidaan erottaa kolme tutkimussuuntaa, joissa suomalaiset tutkijat ovat olleet aktiivisia: verkostojen tarkastelu osana arvoketjua, pk-yritysten verkostotutkimus sekä toimialojen verkostotutkimus. Kun verkostoja tarkastellaan osana arvoketjua, perusajatuksena on, että lisäarvo verkostossa syntyy, kun tuotanto pilkotaan kustannustehokkaasti tuotantoketjun eri yritysten kesken ja kukin toimija keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Yritysverkostossa on veturiyritys, joka ulkoistaa ja järjestää omaa tuotantoaan verkostoitumalla. Verkoston johtaminen voi tapahtua usealla tasolla. Tutkimussuunta edustaa toimialan taloustieteen tutkimussuuntaa ja se käsittelee innovaatioita teollisuuden uudelleen järjestymisen ilmiönä. Tarkastelutaso on yritysten välisissä verkostoissa ja makrotason ilmiöissä, ei niinkään yksittäisten yritysten tavoissa jäsentää omaa liiketoimintaansa. Pk-yritysten verkostotutkimus lähtee ajatuksesta, että yrittäjä hankkii verkoston avulla resursseja tarttuakseen havaitsemaansa liiketoimintamahdollisuuteen rajoitettujen resurssien tilanteessa. Verkostosuhteet tuovat yrittäjälle muutakin kuin taloudellista hyötyä, esimerkiksi henkistä tukea yrittäjätyössä ja/tai tietämystä. Tämän 1 Arvioinnin viitekehyksen luomisessa sekä tässä luvussa muiltakin osin on käytetty pääasiallisena lähteenä teosta Möller Kristian Rajala Arto Svahn Senja Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. Johtaminen ja arvonluonti. Teknologiateollisuus Tässä luvussa lähteenä on pääosin Pietiläinen Tarja Lehtimäki Hanna Keso Heidi Liiketoimintaosaamisen lähtökohdat Innovatiivinen ja verkostomainen yrittäjyys. Tekes Teknologiakatsaus 175/

20 tutkimussuunnan juuret ovat yrittäjyystutkimuksessa. Tarkastelutasona ovat yrittäjän verkostosuhteet, ja yrittäjän henkilön keskeistä toimijuutta korostetaan luvun yrittäjyysverkostotutkimus on keskittynyt varsinkin yritysverkostojen kasvun ja suorituskyvyn tutkimukseen. Yrityksen kasvu voi tapahtua myös ulkoisena kasvuna, mikä tarkoittaa, että yrityksessä laajennetaan toimintaa yhteistyösuhteita solmimalla ja niitä hyväksi käyttäen. Toimialojen verkostotutkimuksen (Industrial Marketing and Purchasing School IMP) tutkimussuunta on syntynyt Ruotsissa 1980-luvun puolivälin tienoilla ja sen juuret ovat markkinoinnin tutkimuksessa. Siinä kiinnostuksen kohteena on teollisuuden alojen muotoutuminen yritystoiminnan verkostosuhteiden kautta. Suomessa IMP-koulukunta on vauhdittanut strategisten yritysverkostojen tutkimusta. IMP-koulukunta käyttää käsitettä verkosto (network) kuvaamaan markkinoita makrotasolla. Käsitettä verkko (net) käytetään, kun tarkastellaan yhden yrityksen erilaisia suhteita ja verkkoja, joissa se on mukana. Verkot ja verkostot koostuvat yritysten väliseen vaihdantaan liittyvistä suhteista (relationships) tai siteistä (bonds). Verkostosuhteet nähdään sekä vuorovaikutuksen mahdollistajina että vuorovaikutuksen tuloksina. Suomalaisessa tutkimuksessa käytettyjen teorioiden ja käsitteiden juuret ovat suurelta osin pohjoisamerikkalaisissa suurista yrityksistä tehdyissä tutkimuksissa. Verkostotutkimuksen valtavirta on tutkinut veturiyrityksen ja alihankkijoiden suhteita. Tutkimuksen kohteena on ollut tuotanto ja tuotannon kehittäminen on noussut yhteistoiminnan arvioinnin välineeksi. Vaikka tutkimus on pääosin keskittynyt suurten yritysten näkökulmaan, verkostomaisen ja innovatiivisen liiketoiminnan haasteiden voi väittää olevan erityisesti pk-yritysten haasteita, koska suurten yritysten toimintatapa on muodostunut normiksi. Suomalainen tutkimus on ollut vahva teorioiden käyttämisessä ja soveltamisessa, mutta ei niinkään teorioiden kehittämisessä. 3 Yhteenvetona edellä esitetystä lyhyestä tutkimuskatsauksesta voi todeta, että tutkimuksesta ei ole löydettävissä selkeää käsitteellistä yksimielisyyttä verkostomaisen liiketoiminnan analysoinnin pohjaksi. Tämä on aiheuttanut haasteita myös tässä arviointityössä. Myös Tekesin strategian tasolla ja erityisesti strategian toteuttamisessa verkostomainen liiketoiminta ja sen edistämisen edellytykset ovat jääneet osin täsmentymättä. Vuonna 2002 julkaistussa Tekesin teknologiastrategiassa verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen on esitetty kaikkiin toimialoihin liittyvänä perusteknologioiden sovelluksena. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen on teknologiastrategiassa määritelty sisältävän uudet arvoverkostot, klusteriyhteistyön ja ideoiden nopean kaupallistamisen. Teknologiastrategiassa todetaan: Kehitystyö ja pilotointi kohdistuvat uusiin verkottuneen talouden liiketoimintamalleihin ja konsepteihin sekä niiden soveltamiseen. Kehitystyö edellyttää teknologian, liiketaloustieteiden ja käyttäytymistieteiden tutkimuksen yhdistämistä. Liiketoimintaosaamista hyödynnetään usein uusien tietojärjestelmien avulla. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen sovelluskohteina ovat uusien arvoverkostojen hallinta, klusteriyhteistyön laajentaminen ja monitai poikkitieteisyyden hyödyntäminen, ideoiden nopea kaupallistaminen, tuotekehityksen hallinta, elinkaariasiakkuuksien hallinta, kansainvälistyminen ja globaali liiketoiminta, osaamisen ja tietämyksen hallinta, teknologiayrittäjyys, asiakas- ja loppukäyttäjälähtöisyys ja tarpeiden ennakointi, visiointi, strategialähtöisyys ja pitkäjänteisyys. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen käsite on siis teknologiastrategiassa määritelty varsin laajasti. 3 Pietiläinen Lehtimäki Keso. 8

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin

Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin Sisältö Lukijalle 7 Johdanto 8 Liiketoimintamallin määritelmä 10

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot