Kohti verkostomaista liiketoimintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti verkostomaista liiketoimintaa"

Transkriptio

1 Kohti verkostomaista liiketoimintaa ELO-teknologiaohjelman loppuarviointi Mervi Rajahonka, Senja Svahn, Markku Tinnilä, Mikko Valtakari Teknologiaohjelmaraportti 15/2006 Arviointiraportti

2 Kohti verkostomaista liiketoimintaa ELO-teknologiaohjelman loppuarviointi Arviointiraportti Mervi Rajahonka Senja Svahn Markku Tinnilä Mikko Valtakari Teknologiaohjelmaraportti 15/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Yritykset tarvitsevat yhä enemmän yhteistyökumppaneista koostuvaa verkostoa pystyäkseen kustannustehokkaaseen ja joustavaan toimintaan. Verkoston hallinta, oman asemansa luominen verkostossa ja sen säilyttäminen sekä verkoston kyvykkyyksien hyödyntäminen muodostavat merkittävän haasteen yritysjohdolle. Strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuu yritysten arvoverkkojen muuttuessa ja liiketoimintojen hajautuessa ja kansainvälistyessä. Syntyy uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen on yksi Tekesin strategisia painopistealueita. Tekes on useilla teknologiaohjelmilla pyrkinyt uudistamaan verkostoituvassa toimintaympäristössä toimivien suomalaisen teollisuuden ja palvelualojen yritysten toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Yhtenä merkkipaaluna tässä kehityksessä on ollut elektronisen liiketoiminnan logistiikan teknologiaohjelma ELO, joka toteutettiin vuosina ELO-ohjelmassa on kehitetty uusia ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin sekä logistiikka-alan lisäarvopalvelujen kasvavaan kysyntään. Tekesin vaikuttavuusarviointi teettää ohjelmien päättyessä ulkoisen arvioinnin, joka on viime aikoina kytketty teknologiaohjelman laajempaan toimintaympäristöön. ELO-ohjelman arvioinnin ohella tässä hankkeessa haluttiin paneutua verkostomaisen toiminnan edistämiseen teknologiaohjelmatoiminnalla. Tarkastelussa käytettiin apuna uutta ohjelmatyypittelyä, jonka avulla Tekes pyrkii tunnistamaan tavoitteiltaan erilaisten ohjelmien piirteet ja roolit linjausten toteuttajina. Arvioinnin tavoitteena oli kuvata ja analysoida yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteita verkottuvassa liiketoimintaympäristössä sekä tuottaa ohjelmatasolla arvioitua tietoa ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista näihin haasteisiin vastaamisessa. Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli tuottaa arvioitua ja strategista näkemystä siitä, miten Tekes yleensä on onnistunut teknologiaohjelmatoiminnan keinoin (tarkastelun rajauksena 2000-luvulla päättyneet teknologiaohjelmat) edistämään verkostomaisen liiketoiminnan kehittymistä sekä tuottaa suosituksia tätä Tekesin strategian yhtä painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle jatkossa. Arvioinnin päätehtävät olivat Missä määrin ELO-ohjelmassa on onnistuttu uudistamaan yritysten liiketoimintamalleja ja -strategioita? Miten verkostomaisen liiketoiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä on onnistuttu edistämään teknologiaohjelmatoiminnalla?

5 Miten teknologiaohjelmissa kerääntyneitä kokemuksia verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen edistämisestä voidaan jatkossa parhaiten hyödyntää Tekesin teknologiaohjelmatoiminnassa? Sekä verkostomainen liiketoiminta, sen edistäminen teknologiaohjelmilla että kyseisen toiminnan arviointi ovat erittäin haasteellisia tehtäviä. Haluankin lämpimästi kiittää arvioinnista vastannutta ja siitä menestyksellä suoriutunutta LTT-tutkimus Oy:ta ja arvioinnin tekijöitä Mikko Valtakaria ja Mervi Rajahonkaa sekä asiantuntijoina toimineita Markku Tinnilää, Senja Svahnia ja Anssi Kujalaa. Arvioinnin ohjausryhmässä olivat Tekesistä Rauli Hulkkonen, Heidi Lindroth, Sari Heinonen-Lindqvist ( saakka) ja Pekka Pesonen ( alkaen) sekä ohjelman päällikkö Heikki Kekäläinen. Kiitän ohjausryhmää aktiivisuudesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta vaativan aiheen käsittelyssä. Kiitän myös kaikkia muita henkilöitä, jotka edesauttoivat arvioinnin onnistumista. Erityisesti kiitän entistä kollegaani Sari Heinonen-Lindqvistia tämän arvioinnin käynnistämisestä. Helsingissä, kesäkuussa 2006 Pekka Pesonen Tekes, Vaikuttavuusarviointi

6 Tiivistelmä Tämän arviointityön keskeisenä tavoitteena on ollut arvioida Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan kehittymisen edistämisessä. Tavoitteena on myös ollut tuottaa ohjelmatasolla arvioitua tietoa ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa. Arvioinnissa on myös pyritty tuottamaan suosituksia koskien verkostomaisen liiketoiminnan edistämistä ohjelmatoiminnan keinoin. Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä on arvioitu kahden eri tyypittelyn pohjalta arvioinnin viitekehyksenä käytetyn strategisten verkkojen tyypittelyn (perusliiketoimintaverkot, vähittäisen uudistamisen verkot ja uutta liiketoimintaa synnyttävät verkot) sekä Tekesin käyttämän ohjelmatyypittelyn pohjalta (markkinalähtöiset, tutkimuslähtöiset, yhteiskunnalliset ja toimialan/klusterin uudistamiseen tähtäävät teknologiaohjelmat). Tekesin teknologiaohjelmissa verkottumisen tukeminen on ollut olennainen lähtökohta ohjelmatoiminnan käynnistämisestä lähtien. Verkostoajattelun läpimurto näkyy erityisen selvästi luvun lopussa käynnistyneissä teknologiaohjelmissa. Teknologiaohjelmissa on pyritty voimakkaimmin tukemaan uutta liiketoimintaa kehittäviä verkkoja. Aineiston pohjalta ei ole selkeästi havaittavissa, että tietyn tyyppisiä verkkoja edistämällä olisi päästy parempiin tuloksiin verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa. Verrattuna keskimääräiseen Tekesin teknologiaohjelmaan verkostotavoitteet ovat olleet ELOssa korostuneesti esillä. ELO-ohjelma kuuluu tämän tarkastelun perusteella verkostomaisen liiketoiminnan tukemisessa strategisesti osuvien ja tuloksiltaan onnistuneiden ohjelmien joukkoon. Tekesin ohjelmatyypittelyn pohjalta tarkastellen markkinalähtöisissä ohjelmissa verkostomaisen talouden haasteet on koettu selvästi tärkeämmiksi ja ne ovat myös onnistuneet verkostoituneen talouden haasteiden ratkaisemisessa muita ohjelmatyyppejä paremmin. Kokonaisuutena ohjelmien erot verkostomaisen liiketoiminnan kehittämispäämäärissä sekä niiden saavuttamisen onnistumisessa selittyvät ohjelmatyypin sijaan pikemmin ohjelmien toimintaympäristötekijöiden erilaisuudella, mm. toimialojen erilaisella kehitysdynamiikalla, elinkaaren eri vaiheella sekä suhdanne- ja kysyntätilanteiden erilaisuudella. Oma vaikutuksensa on myös pk-yritysten mukanaololla sekä ohjelmien strategiatyön, johtamisen ja ohjelmatoimien onnistuneisuudella. Tekesin teknologiaohjelmatoiminta on onnistunut vastaamaan hyvin niihin verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin, jotka on koettu kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta merkittävimmiksi. Erityisesti yritysten ja tutkijoiden yhteistyön edistämisessä, keskeisten yhteistyötahojen ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden aktivoinnissa ja sitouttamisessa sekä verkostomaisen toiminnan haasteiden tunnistamisessa teknologiaohjelmatoiminta on ollut onnistunutta ja osuvaa. Nämä ovat myös niitä asioita, joihin ohjelmavalmistelulla, hankevalinnoilla ja ohjelmanaikaisilla toimilla on voitu suoraan vaikuttaa ja joissa ohjelmallisuus tuo selkeää lisäarvoa suhteessa hankerahoitukseen. Verkottumista on tähän asti teknologiaohjelmissa tuettu pääsääntöisesti inkrementaalistisesti, mutta systemaattisempi kehittämisote edellyttää verkottamisen tavoitteiden määrittelyä ohjelman strategian tasolla. Uusissa enemmän liiketoimin-

7 nallisia elementtejä sisältävissä innovaatio-ohjelmissa ympäristö on monimutkaisempi kuin aikaisemmissa rajatummissa teknologiaohjelmissa. Tästä syystä voidaan olettaa, että ohjelmien tavoitteet ja keinot monipuolistuvat entisestään. Verkottumista tukevat ohjelmalliset keinot on syytä räätälöidä ohjelmakohtaisesti. Liiketoimintaverkkojen synnyn ja kehittymisen kannalta oleellista olisi saada jatkossa liiketoimintavastaavat kytkettyä vahvemmin mukaan Tekesin ohjelma- ja hanketoimintaan. On kiinnitettävä huomiota esimerkiksi siihen, millaisia uudenlaisia tiedon jakamista ja yhteisöllistä oppimista tukevia keinoja voidaan kehittää.

8 Abstract The aim and purpose of this evaluation work has been to evaluate the success of the Technology programmes of Tekes in the promotion of networked business. The objective has also been to produce information at the programme level about how well the ELO programme and its strategy, objectives and ways of action have succeeded in answering the challenges of the networked business. Also recommendations regarding the methods for promotion of the networked business in the Technology programmes are presented. Two categorizations have been used when evaluating the successfulness of the Technology programmes of Tekes in the promotion of the networked business categorization of strategic networks (Demand-Supply Nets, Business Renewal Nets and Emerging Business Nets) and Tekes own technology programme categorization (market-oriented, research-initiated, society-oriented and branch/cluster-reforming technology programmes). Networking has been an essential starting point in the Technology programmes of Tekes beginning from the first programmes. The breakthrough of the network thinking is especially distinctly seen in the Technology programmes which have started at the end of the 1990 s. In the Technology programmes the strongest attempt has been made to support the Emerging Business Nets. On the basis of the material one cannot state that by promoting certain type of networks clearly better results would have been achieved in meeting the challenges of the networked business. Compared to the average Technology programme of Tekes, the ELO programme has had more emphasis on the network objectives. On the basis of this evaluation the ELO programme its strategy and results has been successful in supporting networked business. According to Tekes own Technology programme categorization, the challenges of the networked economy have been regarded as distinctly more important in market-oriented programmes and these programmes also have succeeded better than other programme types in meeting the challenges of the networked economy. However, differences of the programmes in the aims and success in supporting networked business cannot be explained with the programme type but with the differences in programme environments, with the differences in the dynamics of branches, and with the differences in life or business cycles and demand. The participation of small and medium-sized enterprises also has its own effect, as well as the successfulness of the programme strategy work, management and activities. The Technology programmes of Tekes have been successful in meeting those challenges of the networked business which have been regarded as the most significant from the point of view of development and competitiveness. Technology programmes have been especially successful in promoting companies and researchers cooperation, in activating and committing to the programmes the most important actors in the innovation system, and in identifying the challenges of the networked business. These also are matters to which it has been possible to influence directly with the programme planning, with the project selection and with the programme activities and in which the programme brings clearly added value in relation to the project funding. Until now, networking has been supported incrementally in the Technology programmes but more systematic developing requires the defini-

9 tion of networking objectives at the level of the strategy of the programme. In the new innovation programmes which contain more commercial elements, the environment is more complex than in the earlier more bounded technology programmes. For this reason one can suppose that the objectives and means of programmes will be more diversified in the future. It is reasonable to say that the activities which support networking should be individually chosen for each programme. From the point of view of the development of business networks it is essential to get the business managers more strongly committed to the programme and project activities. For example new programme activities supporting the sharing of the information and the collaborative learning should be developed.

10 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Arviointityön tavoitteet ja toteutustapa Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Arvioinnin erityishaasteet ja epävarmuustekijät Arvioinnissa käytetty teoreettinen viitekehys Verkostomaisen liiketoiminnan keskeiset käsitteet Verkostotutkimus Suomessa Verkottumisen syyt ja yritysten haasteet verkottuvassa liiketoimintaympäristössä Liiketoiminnan verkostot ja verkot Arviointityössä käytetty viitekehys Strategisten liiketoimintaverkkojen kehittäminen Tekesin teknologiaohjelmissa Strategisten liiketoimintaverkkojen kehittämisen painottuminen ajallisesti ohjelmastrategioissa Strategisten liiketoimintaverkkojen kehittämisen painottuminen ohjelmatyypeittäin Teknologiaohjelmien strategiavalinnat ja tavoitteet suhteessa arvontuotannon järjestelmiin ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuuden ja relevanssin arviointi Ohjelman taustaa Ohjelman strateginen osuvuus Ohjelman toteutustavan onnistuneisuus Ohjelman vaikuttavuuden arviointi Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä Verkottuminen ohjelmahankkeissa ajallisesti tarkasteltuna Verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen Case-tarkastelu; verkostomaista liiketoimintaa tukevat menettelytavat ja käytännöt teknologiaohjelmissa...45 Jätteiden energiakäyttö Divan Huonekalualan teknologia- ja kehittämisohjelma Potra Polymeerit tulevaisuuden rakentajina Usix Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Laatu verkostotaloudessa NETS Tulevaisuuden verkot Yhteenveto ohjelmallisista keinoista...49

11 5.4 Miten verkostomaisen liiketoiminnan tukeminen näkyy uusissa ohjelmissa? Serve Innovatiiviset palvelut Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Johtopäätökset ja suositukset...57 Monimutkaistuva ja -arvoistuva verkostoitunut toimintaympäristö. 57 Lisääntyvä horisontaalisuus...58 Dynamiikan hallinnan haaste...59 Ohjelmat yhteisöllisen oppimisen foorumeina eli mitä ELO-ohjelmasta voi oppia? Ohjelmapalvelujen kehittäminen...61 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja Kuvat Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Arviointityössä käytetty kokonaisvaltainen lähestymistapa arviointitehtävään Teknologioiden painopisteet. Lähde: Innovaatioista hyvinvointia. Tekes Verkostomaisen liiketoiminnan haasteiden koettu merkitys teknologiaohjelmien kohteena olleiden toimi-/teknologialojen kilpailukyvyn näkökulmasta. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Strategiset liiketoimintaverkot arvontuotantojärjestelmien jatkumolla Strategisten liiketoimintaverkkojen painottuminen ohjelmastrategioissa käynnissä olevissa ohjelmissa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille...19 Strategisten liiketoimintaverkkojen painottuminen ohjelmastrategioissa käynnissä olevissa ohjelmissa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille...20 Teknologiaohjelmien strategiavalinnat ja tavoitteet suhteessa arvontuotannon järjestelmiin. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille sekä ohjelma-asiakirjat...21 Rahoitus tutkimuslaitoksille ja yrityksille ohjelmissa luokiteltuna sen mukaan, mitä verkkoja ohjelmissa on pyritty tukemaan. Lähde: Tekesin hankeseurantatietokanta sekä kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 9. Systeeminen innovaatioavaruus Kuva 10. Strategisten verkkojen tuki sekä ohjelmatyyppien painottuminen ELOssa. Lähde: Kyselyt ELOn hankkeille sekä ELOn ja luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien avainhenkilöille Kuva 11. Verkostomaiseen liiketoimintaan ja ohjelmastrategiaan liittyvät seikat suhteessa alan tarpeisiin sekä miten hyvin ohjelma on edistänyt näitä seikkoja. Lähde: Kysely ELOn avainhenkilöille Kuva 12. ELOn ohjelmastrategiaan liittyvien seikkojen merkitys alan kilpailukyvyn kannalta sekä ohjelman tuki näille seikoille. Lähde: Kysely ELOn avainhenkilöille Kuva 13. ELOn painopistealueiden merkitys ja ohjelman tuki. Lähde: Kysely ELOn avainhenkilöille

12 Kuva 14. ELO-hankkeiden tulokset ja vaikutukset. Lähde: Kysely ELOohjelman hankkeille...34 Kuva 15. ELO-hankkeiden logistiikkaa koskevat tulokset ja vaikutukset. Lähde: Kysely ELO-ohjelman hankkeille Kuva 16. ELO-hankkeiden vaikutuksia. Lähde: Kysely ELO-ohjelman hankkeille Kuva 17. Lisääntyneet yhteydet vuosina käynnistyneiden ohjelmien hankkeissa. Lähde: Tekesin hankeseurantatietokanta Kuva 18. Ohjelmatoiminnan onnistuminen ja osuvuus verkostomaisen liiketoiminnan keskeisiin haasteisiin vastaamisessa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 19. Verkostoituneen talouden haasteet teknologiaohjelmissa sen mukaan, mitä verkkoja ohjelmassa on pyritty tukemaan. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 20. Verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen eri strategisia verkkoja tukeneissa teknologiaohjelmissa. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 21. Verkostoituneen talouden haasteet teknologiaohjelmissa ohjelmatyypeittäin. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille Kuva 22. Verkostomaisen liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen eri ohjelmatyypeissä Kuva 23. Ohjelmallisten keinojen painotukset eri verkkoja tukevissa teknologiaohjelmissa Taulukot Taulukko 1. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät Taulukko 2. Erityyppisten strategisten verkkojen tavoittelu Tekesin ohjelmatyypittelyn mukaisesti luokiteltuna. Lähde: Kysely ohjelmien avainhenkilöille ja ohjelma-asiakirjat...23 Taulukko 3. Verkottumista tukevia tai estäviä ohjelman erikoispiirteitä ja niiden vaikutuksia ELO-ohjelmassa Taulukko 4. Verkostomaista liiketoimintaa tukevat menettelytavat ja käytännöt case-ohjelmissa

13 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen on muodostunut kriittiseksi menestystekijäksi kaikilla toimialoilla yritysten toimiessa arvoketjujen sijaan yhä enemmän erimuotoisina verkostoina. Tekesin strategisten sisältölinjausten mukaan strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuu yritysten arvoverkkojen muuttuessa ja liiketoimintojen hajautuessa ja kansainvälistyessä. Liiketoimintaedellytysten muuttuessa syntyy uusia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Perinteiset arvoketjut pilkkoutuvat dynaamisesti uudistuviksi arvoverkoiksi. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen eroaa merkittävästi monien yritysten aiemmasta osaamisesta. Erityisiä haasteita ovat monitieteisyys, pitkäjänteisyys, innovatiivisuus ja tuottavuus, jotka liittyvät kiinteästi yritysten toimintatapojen muutokseen. Mm. globaalit verkostoituneet toimintamallit, hajautuneet monikulttuuriset organisaatiot, uudet liiketoiminta- ja ansaintamallit, uudet markkina-alueet ja nopeat tuotesyklit aikaansaavat kehitystarpeita liiketoimintaosaamisen eri alueilla. Yritystasolla osaamistarpeet liittyvät mm. innovaatiotoiminnan ja innovaatioprosessien kehittämiseen ja kaupallistamisen nopeuttamiseen, osaamisen ja tiedon hallintaan hajautuneissa organisaatioissa ja verkostoissa, strategiseen ennakointiin, toimintaympäristön ja arvoverkkojen muutosten analysointiin sekä uusien asiakas/markkinalähtöisten toimintamallien luomiseen. Edellä mainitut aiheet liittyvät läheisesti yritysten strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Haasteena on niiden hallitseminen ja johtaminen kokonaisuutena. Yritysten toiminnan käytännön tasolla uusi verkottunut toimintatapa näkyy erityisesti logistiikassa, joka on voimakkaasti muuttunut ja jatkuvasti muuttumassa erityisesti johtuen sähköisen liiketoiminnan mukanaan tuomista uusista hajautetuista ja verkottuneista toimintamalleista ja uudesta teknologiasta, mutta myös johtuen uusista seuranta- ja analysointitarpeista, jotka syntyvät nopeammasta online-tiedonkulusta. Logistiikassa muutos onkin havaittavissa sekä voimakkaassa teknologian kehittämisessä että sen käyttöönotossa ja soveltamisessa liiketoiminnan tarpeisiin. ELO Elektronisen liiketoiminnan logistiikka teknologiaohjelma on kohdistunut verkottuneen talouden liiketoimintaosaamiseen. Sen taustalla on vaikuttanut tarve uudistaa tämän kaltaisessa verkostoituvassa toimintaympäristössä toimivien suomalaisten teollisuuden- ja palvelualojen yritysten toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Ohjelmassa on myös pyritty kehittämään uusia ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin sekä logistiikka-alan lisäarvopalvelujen kasvavaan kysyntään. 1.2 Arviointityön tavoitteet ja toteutustapa Arvioinnin tavoitteena on ollut kuvata ja analysoida yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteita verkottuvassa liiketoimintaympäristössä sekä tuottaa ohjelmatasolla arvioitua tietoa ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuudesta ja relevanssista näihin haasteisiin vastaamisessa. Arviointityön keskeisenä tavoitteena on myös ollut arvioida laajemmin Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan (tarkastelun rajauksena 2000-luvulla päättyneet teknologiaohjelmat) onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan kehittymisen edistämisessä. Arvioinnissa on myös pyritty tuottamaan suosituksia koskien verkostomaisen liiketoiminnan edistämistä ohjelmatoiminnan keinoin. Arviointityön ydinkysymyksiä ovat olleet 1. Missä määrin ELO-ohjelmassa on onnistuttu uudistamaan yritysten liiketoimintamalleja ja -strategioita? 1

14 Millaisia tuloksia ja vaikutuksia ELO-ohjelmassa on saavutettu sen eri painopistealueilla ja miten hyvin tulokset on otettu käyttöön? Onko ohjelma edistänyt uusien logistiikkapalvelujen ja mallien sekä logistiikan ohjaus-, suunnittelu- ja valvontatyökalujen käyttöön ottoa yrityksissä? Mitkä tekijät ovat edistäneet ja/tai estäneet tulosten käyttöön ottoa? Mikä on ollut ELO-ohjelman merkitys yritysten liiketoimintamallien ja -strategioiden uudistumisessa? 2. Millainen on Tekesin toiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen edistämisessä pitkällä aikavälillä teknologiaohjelmatoiminnan keinoin? Miten verkostomaista liiketoimintaa on edistetty Tekesin 2000-luvulla päättyneillä ohjelmilla ja miten tuloksellista toiminta on ollut? Miten onnistuneita ja relevantteja ohjelmat ovat tässä suhteessa olleet strategiavalinnoiltaan ja tavoitteenasetteluiltaan? Verkostomainen liiketoiminta on luonteeltaan horisontaalista, kun taas Tekesin teknologiaohjelmat ovat usein kohdentuneet tietyille teollisille aloille. Edistääkö tämä toimintatapa optimaalisella tavalla verkostomaisen liiketoiminnan kehittymistä? Onko se aiheuttanut ohjelmissa mahdollisesti päällekkäisyyksiä? Miten Tekesin uusien ja käynnistyvien teknologiaohjelmien suunnittelussa on onnistuttu ottamaan huomioon verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet? 3. Miten teknologiaohjelmissa kerääntyneitä kokemuksia verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisen edistämisestä voidaan jatkossa parhaiten hyödyntää Tekesin teknologiaohjelmatoiminnassa? Mitkä toimintamallit toimivat ohjelmissa parhaiten ja mitkä ovat niiden tyypillisimmät piirteet ja vaikutukset ohjelmien toteutukseen ja tuloksiin? Tekesin toimintaa on arviointityössä tarkasteltu ohjelmatasoisesti (ELO-ohjelma) sekä ohjelmakokonaisuustasoisesti (2000-luvulla päättyneet Tekesin teknologiaohjelmat). Arviointityön viitekehys pyrittiin muodostamaan verkottuneen talouden liiketoimintalogiikan mukaisesti. Lähtökohdan käytetylle viitekehykselle muodostivat yritysten liiketoimintamallien ja -strategioiden uudistumisen haasteet verkostoituvassa liiketoimintaympäristössä sekä arvojärjestelmäjatkumon pohjalta nouseva yritysten strategisten arvontuotantoverkkojen toimintalogiikka. Arviointitulkintoja integroivina tekijöinä sekä ohjelma- että ohjelmakokonaisuustasoilla ovat olleet toiminnan strateginen relevanssi, käytettyjen toimintatapojen toimivuus sekä toiminnan vaikuttavuus suhteessa yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin verkottuvassa liiketoimintaympäristössä. Strategisen relevanssin arvioinnissa arvioinnin kohteena on ollut, miten ELO-ohjelma sekä laajemmin Tekesin ohjelmatoiminta on strategisesti vastannut verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Toimintatavan onnistuneisuuden arvioinnissa on tarkasteltu sitä, miten tuloksellisesti ELO-ohjelmassa sekä laajemmin Tekesin ohjelmatoiminnassa käytetty keinovalikoima on tukenut verkostomaisen liiketoiminnan kehittymistä. Vaikuttavuuden arvioinnissa mielenkiinnon kohteena on puolestaan ollut, miten ELO-ohjelmassa sekä laajemmin Tekesin ohjelmatoiminnalla aikaansaadut vaikutukset yritysten liiketoiminnassa ja strategioissa sekä verkostomaisen liiketoiminnan kehityksessä ovat vastanneet verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Arviointiasetelmaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa arviointityöhön on havainnollistettu arviointitehtävien kautta oheisessa kuviossa. Arviointityö on toteutettu oheisen lähestymistapakuvan (kuva 1) mukaisesti viidessä toisiaan tukevassa työvaiheessa, jotka ovat olleet I. analyysi yritysten toimintatavoista ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteista verkottuvassa liiketoimintaympäristössä II luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien analysointi ja tyypittely verkottumistavoitteiden perusteella III. ELO-ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuuden ja relevanssin arviointi 2

15 I Analyysi yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteista verkottuvassa liiketoimintaympäristössä II Elo ohjelman strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen toimivuuden ja relevanssin arviointi IV synteesi teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkottuvan talouden haasteisiin III Arviointi Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuudesta verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä pitkällä aikavälillä Sähköisen liiketoiminnan haasteet logistiikassa ja mahdollisuudet materiaalivirtojen ohjauksessa Strategian, tavoitteiden ja toimintatapojen relevanssi ELO ohjelma; strategia, tavoitteet, toimintatavat ja keinot Strateginen relevanssi Toimintatavan onnistuneisuus Verkostomaisen liiketoiminnan haasteiden huomiointi ohjelmien suunnittelussa ja rakenteessa Strategioiden, tavoitteiden ja toimintatapojen relevanssi Tekesin teknologiaohjelmat 2000 luvulla strategiat, tavoitteet, toimintatavat ja keinot Tulokset ja vaikutukset painopistealueilla mm. uudet toimintatavat ja mallit Yritysten liiketoimintamallien ja strategioiden uudistuminen Vaikuttavuus V Suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamiseen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle Verkostomaisen liiketoiminnan edistämisen tuloksellisuus Verkostomaisen liiketoiminnan kehittyminen pitkällä aikavälillä Kuva 1. Arviointityössä käytetty kokonaisvaltainen lähestymistapa arviointitehtävään. IV. Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuuden arviointi verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä V. yhteenveto teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkostoituvan talouden haasteisiin ja suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle. Arviointityön ensimmäisessä vaiheessa kuvattiin ja analysoitiin arviointikysymysten näkökulmasta yritysten toimintatapojen ja liiketoimintamallien uudistumisen keskeisiä haasteita verkostoituvassa liiketoimintaympäristössä sekä luotiin kirjallisuusanalyysin ja asiantuntijaworkshopin avulla yhteinen käsitteistö ja viitekehys arviointityön pohjaksi (luku 2). Luodun viitekehyksen perusteella arvioinnin toisessa työvaiheessa Tekesin 2000-luvulla päättyneet teknologiaohjelmat analysoitiin ja tyypiteltiin sen perusteella, millaisia arvojärjestelmien jatkumoon perustuvia verkkotyyppejä niissä on tuettu. Luotua tyypittelyä analysointiin myös Tekesin uusien ohjelmien suunnittelussa käyttämän ohjelmatyypittelyn näkökulmasta (luku 3). Tyypittelyjä on käytetty myöhemmin pohjana ohjelmakokonaisuustason tulkintoja tehtäessä. Arviointityön kolmannessa vaiheessa suoritettiin ELO-ohjelman strategioiden, toimintatapojen ja vaikuttavuuden arviointi. Ohjelman strategisessa arvioinnissa fokuksena oli ohjelmastrategian ja tavoitteiden osuvuus sähköisen liiketoiminnan sekä laajemmin verkottuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Toteutuksen ja toimintatavan arvioinnissa arvioinnin kohteena oli ELO-ohjelmakonseptin toimivuus uusien logistiikkapalvelujen ja mallien sekä logistiikan ohjaus-, suunnittelu- ja valvontatyökalujen käyttöönoton edistämisessä. Vaikuttavuuden arvioinnissa ohjelman tuloksia ja vaikutuksia arvioitiin puolestaan koko- 3

16 naisvaltaisesti suhteessa ohjelmalle asetettuihin tavoitteisiin. Kokoavana näkökulmana arvioinnissa oli se, missä määrin ELO-ohjelmassa on onnistuttu uudistamaan yritysten liiketoimintamalleja ja -strategioita (Luku 4). Arviointityön neljännessä työvaiheessa arvioitiin ohjelmatoiminnan tasolla Tekesin ohjelmatoiminnan tavoitteita, keinovalikoimaa ja toiminnan onnistuneisuutta verkostomaisen liiketoiminnan edistämisessä. Arvioinnin kohteena olivat kaikki ne Tekesin 2000-luvulla päättyneet ohjelmat, joista oli saatavissa kirjallista dokumenttiaineistoa ja joista saatiin tietoa ohjelmien toimeenpanosta vastaaville henkilöille suunnatusta kyselystä. Laajan strategisen tason arvioinnin kohteeksi valikoitui näin yhteensä 43 teknologiaohjelmaa. Ohjelmien keinovalikoimaa, valittujen toimintatapojen tuloksellisuutta sekä ohjelmatoiminnan kehittymistä analysoitiin tarkemmin kahdeksan caseohjelman avulla (Luku 5). Arviointityön lopuksi luotiin aiempien työvaiheiden tuloksiin perustuva kokonaisarvio teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkostoituvan talouden haasteisiin sekä generoitiin suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle Tekesin toiminnassa (Luku 6). Työvaiheessa käytettiin hyväksi asiantuntijatyöpajaa sekä asiantuntija-arvioita. Arviointityö on tehty LTT- Tutkimus Oy:ssä. Arvioinnin vastuullisena johtajana on toiminut tutkimusjohtaja, fil. lis., Mikko Valtakari (LTT) ja päätoimisena tutkijana työssä on toiminut DI, OTK Mervi Rajahonka (LTT). Arviointityöhön ovat asiantuntijoina osallistuneet KTT, dosentti Markku Tinnilä (LTT), KTT, professori Senja Svahn (Vaasan yliopisto) sekä vanhempi konsultti, DI Anssi Kujala (Pöyry Telecom Oy). Heillä on arvioinnissa ollut keskeinen rooli verkottuneen talouden ja liiketoimintaympäristön kehittämistarpeiden sekä verkostoituvassa liiketoimintaympäristössä avautuvien uusien liiketoimintastrategioiden ja liiketoimintamallien asiantuntijoina. Asiantuntijat ovat myös osallistuneet vahvasti arvioinnin viitekehyksen kehittämiseen sekä arviointitulkintojen ja johtopäätösten tekoon. Arviointityö on tehty tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Tutkijoiden apuna on toiminut toimeksiantajien edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostivat johtava teknologia-asiantuntija Pekka Pesonen (Tekes), teknologia-asiantuntija Heidi Lindroth (Tekes), teknologiajohtaja Rauli Hulkkonen (Tekes) sekä ohjelmapäällikkö Heikki Kekäläinen (Logistra Consulting Oy). Ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli sekä arviointityön painotusten ohjaamisessa että näkemyksellisen aihealueeseen liittyvän asiantuntemuksen välittämisessä arviointityöhön. 1.2 Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointityön erityisluonteesta johtuen siinä on pyritty käyttämään mahdollisimman kattavasti erityyppisiä aineistoja sekä hyödyntämään yhtälailla laadullisia kuin määrällisiä arviointimenetelmiä. Arviointityössä käytetyn aineiston perusrunko on koostunut verkostotalouteen ja verkottuvaan liiketoimintaympäristöön liittyvästä uusimmasta kirjallisuudesta; teknologiaohjelmatoimintaa koskevista dokumenteista, ohjelma-arvioinneista sekä muusta ohjelmien tuottamasta materiaalista; ohjelmien hanketoimintaa koskevasta Tekesin seuranta-aineistosta sekä haastattelujen ja kyselyjen kautta saaduista tuloksista. Aineiston hankintamenetelminä työssä käytettiin mm. Tekesin ohjelmatoiminnasta vastaaville sekä ELO-ohjelman johtoryhmälle tehtyjä teemahaastatteluja, sähköisiä kyselyitä ELO- ohjelman johtoryhmälle ja hankkeille, kaikkien 2000-luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien vastuuhenkilöille (ulkoinen ohjelmapäällikkö/-koordinaattori, Tekes-vastaava, johtoryhmän puheenjohtaja) tehtyä strategiakyselyä, sekundaarianalyysejä ohjelmasuunnitelmista ja muista ohjelmadokumenteista sekä ohjelmakohtaisia case-tutkimuksia. Arviointitulkintojen ja johtopäätösten teossa on hyödynnetty asiantuntijatyöpajojen tuloksia. Lopulliset johtopäätökset ja suositukset perustavat eri menetelmien ja aineistojen rinnakkaiseen käyttöön sekä eri suunnasta tulleiden näkemysten kokonaisvaltaiseen tulkintaan. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät on koottu taulukkoon 1. 4

17 Taulukko 1. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät. Arviointitehtävä Arvioinnin fokus Pääasiallinen aineisto ja menetelmät Analyysi yritysten toimintatavoista ja liiketoimintamallien uudistumisen haasteista verkottuvassa liiketoimintaympäristössä 2000-luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien analysointi verkottumistavoitteiden perusteella ELO-ohjelman arviointi Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan onnistuneisuuden arviointi Yhteenveto ja suositukset Yhteisen käsitteistön sekä viiteja tulkintakehyksen luominen arviointityön pohjaksi Ohjelmien tyypittely jäsentämään ohjelmatoiminnan kokonaisuuden arviointia ja siitä tehtäviä yleistyksiä ELO-ohjelman strategian relevanssi ja toimintatapojen toimivuus Vaikutukset yritysten strategioiden ja toimintatapojen uudistumiseen Tekesin ohjelmatoiminnan tavoitteiden ja keinovalikoiman relevanssi Ohjelmatoiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisessä pitkällä aikavälillä Kokonaisarvio teknologiaohjelmien kyvystä vastata verkostoituvan talouden haasteisiin Suositukset verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen painopistealuetta tukevien toimenpiteiden kehittämiselle Aihealueeseen liittyvä uusin tutkimus ja kirjallisuus Ohjelmavastaavien ja muiden asiantuntijoiden teemahaastattelut (n=8) Kirjallisuusanalyysit Asiantuntijatyöpaja Kootut ohjelma- ja hanketietokannat Internet-pohjainen kysely kaikkien 2000-luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien vastuuhenkilöille (N=121, n=73) ELO-ohjelman tuottama ohjelmadokumentaatio ja sen analysointi ELO-ohjelman toteutuksen avainhenkilöiden haastattelut (n= 8) Sähköinen kysely ELO-ohjelman johtoryhmälle ohjelman strategiasta ja toteutustavasta (N=8, n=6) Sähköinen kysely ELO-ohjelman hankkeille ohjelman toteutustavasta ja hankkeen onnistumisesta (N=50, n=24) Soveltuvat laadulliset ja määrälliset arviointimenetelmät Asiantuntija-arvioinnit Ohjelmadokumentit (mm. suunnitelmaasiakirjat, arvioinnit sekä muut ohjelmadokumentit) Internet-pohjainen kysely kaikkien luvulla päättyneiden teknologiaohjelmien vastuuhenkilöille (N=121, n=73) Ohjelmien hanketoimintaa koskeva Tekesin seuranta-aineisto Sekundaarianalyysit ohjelmasuunnitelmista ja muista ohjelmadokumenteista Asiantuntijahaastattelut ja arviot Ohjelmakohtaiset case-analyysit (8 teknologiaohjelmaa) Edellisten työvaiheiden tulokset Asiantuntija-arviot Asiantuntijatyöpaja 5

18 1.3 Arvioinnin erityishaasteet ja epävarmuustekijät Tekesin toimintaa on tässä arviointityössä tarkasteltu sekä ohjelmatasoisesti (ELO-ohjelma) että ohjelmakokonaisuustasoisesti (2000-luvulla päättyneet Tekesin teknologiaohjelmat). Yhteisenä nimittäjänä arvioinnissa on ollut ohjelmatoiminnan onnistuneisuus verkostomaisen liiketoiminnan kehittymisen edistämisessä. Arviointityön erityishaasteena on ollut se, että tarkastellut teknologiaohjelmat ovat olleet strategioiltaan ja toimintamalleiltaan vahvasti aikaan ja erilaisiin toimintaympäristöihin sidottuja. Ohjelmien erilaisuudesta johtuen selkeitä yleistettäviä johtopäätöksiä esimerkiksi tiettyjen ohjelmatyyppien, strategioiden tai toimintatapojen paremmuudesta verkostomaisen liiketoiminnan kehittämisessä on vaikea ollut tehdä. Tulkinnallista vaikeutta on lisännyt myös se, että verkostomainen liiketoiminta on sisällöllisesti elänyt ajassa ja ollut vasta viime vuosina vakiintumassa käsitteenä osaksi Tekesin ohjelmatoimintaa. Esimerkiksi 1990-luvulla käynnistyneitä ohjelmia ei ole lähtökohtaisesti istutettu verkostoituvaan liiketoimintaympäristöön, eikä niitä näin ollen ole tarkoituksenmukaista arvioida samojen kriteerien mukaisesti kuin vastikään käynnistyneitä ohjelmia. Verkostomaisen liiketoiminnan käsite on moniulotteinen ja ajassa muuttuva. Tämän vuoksi jo itse ilmiökentän kuvaaminen ja Tekesin ohjelmatoiminnan kytkeminen siihen on ollut haasteellinen tehtävä. Verkostoituminen ja verkostomainen liiketoiminta ovat käsitteellisesti monitahoisia ja vaikeasti hahmottuvia ilmiöitä. Alan tutkimuksesta ei ole löydettävissä selkeää tai yksiselitteistä käsitteellistä pohjaa ilmiön tulkitsemiseksi. Myös Tekesin strategian tasolla ja erityisesti strategian toteuttamisessa verkostomainen liiketoiminta ja sen edistämisen edellytykset ovat jääneet osin täsmentymättömiksi. Tässä arviointityössä tulkinnalliseksi taustaksi valittu viitekehys perustuu arvojärjestelmäjatkumon käsitteeseen. Arvioinnissa käytetty viitekehys ja sen mukainen ohjelmien luokittelu yritysverkkojen ideaalityyppien mukaan on vain yksi lähestymistapa jäsentää ja arvioida Tekesin ohjelmatoiminnan luonnetta. Toisentyyppinen lähestymistapa olisi saattanut tuottaa hyvinkin erityyppisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä verkostomaisesta liiketoiminnasta Tekesin ohjelmatoiminnassa. Lähestymistavasta tai ohjelmatyypittelystä riippumatta yleisenä arvioinnin haasteena on kuitenkin ollut se, että käsitteellinen epäyhtenäisyys sekä teknologiaohjelmien heterogeenisyys ovat hankaloittaneet yleisten koko ohjelmatoiminnan kehittämistä koskevien johtopäätösten ja suositusten tekoa. Jo yhdessä teknologiaohjelmassa tavoitellaan yleensä niin monia erityyppisiä asioita, että kehittämissuositusten yleistäminen esimerkiksi Tekesin ohjelmatoiminnan suunnittelussa käyttämän uuden ohjelmatyypittelyn mukaan osoittautui arvioinnissa hankalaksi. Täysin objektiivista ja aukotonta seuranta- ja arviointitietoa ohjelmien luonteesta, tuloksista ja vaikutuksista ei ole saatavilla, joten arviointitulkinnat ja päätelmät perustuvat eri tietolähteistä ja aineistosta kootun tiedon yhdistämiseen ja kokonaisvaltaiseen tulkintaan. Yleisten ohjelmatoiminnan vaikuttavuusarviointiin liittyvien menetelmällisten haasteiden (mm. tavoitteiden saavuttamisen mittaamisen hankaluus, vaikutusten ajallisen ulottuvuuden ja kestävyyden arvioinnin vaikeus, toiminnan erillisvaikutusten arvioinnin vaikeus sekä ohjelmallisen lisäarvon tulkitsemisen vaikeus) ohella arviointitulkintoja hankaloittavia aineistolähtöisiä epävarmuustekijöitä ovat olleet muun muassa ohjelmien seurantaan liittyvät hyvinkin epäyhtenäiset dokumentointikäytännöt ja ohjelmadokumenttien puute etenkin vanhemmissa ohjelmissa sekä kyselytutkimuksen menetelmällisiin heikkouksiin liittyvä vastaajien valikoituminen ja subjektiivisen itsearvioinnin harha, mikä korostunee etenkin vuosia sitten päättyneiden ohjelmien ollessa kyseessä. Tämän vuoksi yksittäisiä ohjelmia koskevien dokumenttianalyysien ja kyselyjen tulokset on syytä ymmärtää vain suuntaa antavina havaintoina. Ohjelmia ei ole vertailtu keskenään, vaan niistä tehdyt havainnot on yleistetty koskemaan laajemmin koko Tekesin ohjelmatoimintaa. 6

19 2 Arvioinnissa käytetty teoreettinen viitekehys 1 Yritysverkostot ja verkostomainen liiketoiminta ovat olleet 2000-luvun tärkeimpiä keskustelunaiheita yritystoiminnassa ja liiketalouden tutkimuksessa. Tähän on monia syitä, joista tärkeimmät liittyvät kilpailun globalisoitumiseen ja yritysten yhä pidemmälle menevään erikoistumiseen. Yritykset toimivat kasvavassa määrin kumppanuussuhteissa ja jättävät ydinkyvykkyytensä ulkopuolelle jäävät tehtävät liiketoimintaverkon muiden jäsenten tehtäväksi. Ne tarjoavat yhteisiä arvolupauksia sekä rakentavat monikanavaisia ja moniomisteisia jakeluverkkoja ja hyväksikäyttävät erilaisia ansaintavirtoja. Verkostoituminen ja verkostomainen liiketoiminta ovat käsitteellisesti monitahoisia ja vaikeasti hahmotettavia. Tästä johtuen näitä ilmiöitä voidaan tarkastella ja määritellä monesta suunnasta. Nämä ilmiöt ja käsitteet ovat myös olleet jatkuvassa muutoksessa. Arviointityötä varten ja arviointitulkintojen taustaksi tarvitaan selkeä viitekehys. Tässä arviointityössä valittu viitekehys perustuu arvojärjestelmäjatkumon käsitteeseen. Arviointityön viitekehyksen taustana on verkottuneen talouden liiketoimintalogiikka. Keskeisen tulkinnallisen lähtökohdan työlle muodostavat verkostoituvan liiketoimintaympäristön luomat haasteet ja mahdollisuudet yritysten liiketoimintamallien ja -strategioiden uudistumiselle sekä laajemmin verkostomaisen liiketoiminnan kehittymiselle pitkällä aikavälillä. 2.1 Verkostomaisen liiketoiminnan keskeiset käsitteet Verkostotutkimus Suomessa 2 Verkostotutkimuksessa voidaan erottaa kolme tutkimussuuntaa, joissa suomalaiset tutkijat ovat olleet aktiivisia: verkostojen tarkastelu osana arvoketjua, pk-yritysten verkostotutkimus sekä toimialojen verkostotutkimus. Kun verkostoja tarkastellaan osana arvoketjua, perusajatuksena on, että lisäarvo verkostossa syntyy, kun tuotanto pilkotaan kustannustehokkaasti tuotantoketjun eri yritysten kesken ja kukin toimija keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Yritysverkostossa on veturiyritys, joka ulkoistaa ja järjestää omaa tuotantoaan verkostoitumalla. Verkoston johtaminen voi tapahtua usealla tasolla. Tutkimussuunta edustaa toimialan taloustieteen tutkimussuuntaa ja se käsittelee innovaatioita teollisuuden uudelleen järjestymisen ilmiönä. Tarkastelutaso on yritysten välisissä verkostoissa ja makrotason ilmiöissä, ei niinkään yksittäisten yritysten tavoissa jäsentää omaa liiketoimintaansa. Pk-yritysten verkostotutkimus lähtee ajatuksesta, että yrittäjä hankkii verkoston avulla resursseja tarttuakseen havaitsemaansa liiketoimintamahdollisuuteen rajoitettujen resurssien tilanteessa. Verkostosuhteet tuovat yrittäjälle muutakin kuin taloudellista hyötyä, esimerkiksi henkistä tukea yrittäjätyössä ja/tai tietämystä. Tämän 1 Arvioinnin viitekehyksen luomisessa sekä tässä luvussa muiltakin osin on käytetty pääasiallisena lähteenä teosta Möller Kristian Rajala Arto Svahn Senja Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. Johtaminen ja arvonluonti. Teknologiateollisuus Tässä luvussa lähteenä on pääosin Pietiläinen Tarja Lehtimäki Hanna Keso Heidi Liiketoimintaosaamisen lähtökohdat Innovatiivinen ja verkostomainen yrittäjyys. Tekes Teknologiakatsaus 175/

20 tutkimussuunnan juuret ovat yrittäjyystutkimuksessa. Tarkastelutasona ovat yrittäjän verkostosuhteet, ja yrittäjän henkilön keskeistä toimijuutta korostetaan luvun yrittäjyysverkostotutkimus on keskittynyt varsinkin yritysverkostojen kasvun ja suorituskyvyn tutkimukseen. Yrityksen kasvu voi tapahtua myös ulkoisena kasvuna, mikä tarkoittaa, että yrityksessä laajennetaan toimintaa yhteistyösuhteita solmimalla ja niitä hyväksi käyttäen. Toimialojen verkostotutkimuksen (Industrial Marketing and Purchasing School IMP) tutkimussuunta on syntynyt Ruotsissa 1980-luvun puolivälin tienoilla ja sen juuret ovat markkinoinnin tutkimuksessa. Siinä kiinnostuksen kohteena on teollisuuden alojen muotoutuminen yritystoiminnan verkostosuhteiden kautta. Suomessa IMP-koulukunta on vauhdittanut strategisten yritysverkostojen tutkimusta. IMP-koulukunta käyttää käsitettä verkosto (network) kuvaamaan markkinoita makrotasolla. Käsitettä verkko (net) käytetään, kun tarkastellaan yhden yrityksen erilaisia suhteita ja verkkoja, joissa se on mukana. Verkot ja verkostot koostuvat yritysten väliseen vaihdantaan liittyvistä suhteista (relationships) tai siteistä (bonds). Verkostosuhteet nähdään sekä vuorovaikutuksen mahdollistajina että vuorovaikutuksen tuloksina. Suomalaisessa tutkimuksessa käytettyjen teorioiden ja käsitteiden juuret ovat suurelta osin pohjoisamerikkalaisissa suurista yrityksistä tehdyissä tutkimuksissa. Verkostotutkimuksen valtavirta on tutkinut veturiyrityksen ja alihankkijoiden suhteita. Tutkimuksen kohteena on ollut tuotanto ja tuotannon kehittäminen on noussut yhteistoiminnan arvioinnin välineeksi. Vaikka tutkimus on pääosin keskittynyt suurten yritysten näkökulmaan, verkostomaisen ja innovatiivisen liiketoiminnan haasteiden voi väittää olevan erityisesti pk-yritysten haasteita, koska suurten yritysten toimintatapa on muodostunut normiksi. Suomalainen tutkimus on ollut vahva teorioiden käyttämisessä ja soveltamisessa, mutta ei niinkään teorioiden kehittämisessä. 3 Yhteenvetona edellä esitetystä lyhyestä tutkimuskatsauksesta voi todeta, että tutkimuksesta ei ole löydettävissä selkeää käsitteellistä yksimielisyyttä verkostomaisen liiketoiminnan analysoinnin pohjaksi. Tämä on aiheuttanut haasteita myös tässä arviointityössä. Myös Tekesin strategian tasolla ja erityisesti strategian toteuttamisessa verkostomainen liiketoiminta ja sen edistämisen edellytykset ovat jääneet osin täsmentymättä. Vuonna 2002 julkaistussa Tekesin teknologiastrategiassa verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen on esitetty kaikkiin toimialoihin liittyvänä perusteknologioiden sovelluksena. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen on teknologiastrategiassa määritelty sisältävän uudet arvoverkostot, klusteriyhteistyön ja ideoiden nopean kaupallistamisen. Teknologiastrategiassa todetaan: Kehitystyö ja pilotointi kohdistuvat uusiin verkottuneen talouden liiketoimintamalleihin ja konsepteihin sekä niiden soveltamiseen. Kehitystyö edellyttää teknologian, liiketaloustieteiden ja käyttäytymistieteiden tutkimuksen yhdistämistä. Liiketoimintaosaamista hyödynnetään usein uusien tietojärjestelmien avulla. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen sovelluskohteina ovat uusien arvoverkostojen hallinta, klusteriyhteistyön laajentaminen ja monitai poikkitieteisyyden hyödyntäminen, ideoiden nopea kaupallistaminen, tuotekehityksen hallinta, elinkaariasiakkuuksien hallinta, kansainvälistyminen ja globaali liiketoiminta, osaamisen ja tietämyksen hallinta, teknologiayrittäjyys, asiakas- ja loppukäyttäjälähtöisyys ja tarpeiden ennakointi, visiointi, strategialähtöisyys ja pitkäjänteisyys. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaamisen käsite on siis teknologiastrategiassa määritelty varsin laajasti. 3 Pietiläinen Lehtimäki Keso. 8

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon näkymät ja väliarviointi Nils-Olof Nylund Kuvat Europia & Mitsubishi Tavoitteet TransEco toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot