PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Asiakirjan lukuohje Tulosaluetason (valtuustotaso) tavoitteet, mittarit ja toteuma sinisessä laatikossa. Tulosyksikkötason (lautakuntataso = käyttösuunnitelma) tavoitteet, mittarit ja toteuma punaisessa laatikossa. Toimialajohtajan yhteenveto Vuoden 2013 hyvän tilinpäätöksen ja kunnan talouden niukkenemisen vuoksi toimialalle asetettiin kunnanhallituksen päätöksellä toimintavuoden alussa tiukat säästövelvoitteet sen lisäksi, että alkuperäistä talousarviota muutettiin ja määrärahoja karsittiin. Muutetun talousarvion ja asetettujen säästövelvoitteiden mukaisesti toimialalla toimittiin kaikilla organisaation tasoilla. Tämä näkyy toimialatason talousarvion merkittävänä alittumisena. Talousarviomäärärahojen ylitystä syntyi tulosalueista vain Hoitoja hoivapalveluissa, jonka kasvu edelliseen vuoteen on kuitenkin maltillinen. Tulosalueiden sisäiset toteumat ja poikkeamat on analysoitu tässä asiakirjassa tulosalueiden omissa osioissa. Toimialan perustehtävä ja asetut tavoitteet ohjasivat toimintaa ja asetettuihin tavoitteisiin päästiin pääsääntöisesti. Tavoitteiden toteumasta, toimintavuoden sisällöstä, talousarvion toteumasta ja siitä poikkeamista, asiakkuuksista ja palveluista on tässä toimintakertomuksessa kuvausta tulosalueittain (valtuustotaso) ja tulosyksiköittäin (lautakuntataso). Toimialan käyttötalousosan toimintakate oli tilinpäätöksessä yhteensä Toimintakate alitti talousarvion 3,1 miljoonalla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 miljoonaa euroa (+2,3 %). Toimintamenot olivat noin 93 miljoonaa euroa. Ne alittivat talousarvion 3,5 miljoonalla eurolla. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 miljoonaa euroa (+2,1 %). Toimintatuottoja syntyi noin 26 miljoonaa euroa. Muutetun talousarvion tulo-odotus alittui noin euroa. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden noin euroa (+1,6 %). Pornaisten yhteistoimintaosuus oli noin 14,2 miljoonaa euroa. Se laski edellisestä vuodesta noin eurolla. Investointimenoissa talousarvio alittui noin eurolla. Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ei toteutunut vaan ne siirtyivät vuodelle 2015 johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Pegasos-tietovarasto jätettiin toteuttamatta sekä sähköisten kokouskäytännön laitteet hankittiin leasingillä säästövelvoitteen vuoksi. Kaunismäen päiväkodin ensikertainen kalustaminen toteutettiin suunniteltua vähäisemmillä kalusteilla. Vanhat kalusteet hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan. Perusturvan kaksi päätearkistoa kalustettiin investointimäärärahoista säästyneillä rahoilla. Vuosia ellei kymmeniä rästissä ollut toimialan arkistoinnin päivitys saatiin käyntiin. 1

2 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. PERUSTURVAPALVELUT / MUSTIJOEN PERUSTURVA Tp Ks Muutos Tuloslaskelma 2013 KS KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,4 % ulkoinen ,5 % ulk./yht.toim.korv ,9 % ulkoinen yht ,1 % sisäinen ,6 % Toimintamenot ,3 % ulkoinen ,8 % sisäinen ,0 % Toimintakate ,6 % Suunnitelmapoistot ,2 % Laskennalliset erät: ####### Korko ####### Vyörytystuotot ####### Vyörytystuotot hall.sis ####### Vyörytysmenot ,7 % Vyörytysmenot hall.sis ####### Tilikauden tulos ,9 % Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Yhteistoimintakorvaukset Tp 2013 Ks Muutos KS KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Johto ja hallinto ,2 % Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut ,0 % Varhaiskasvatus ,9 % Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) ,0 % Perusterveydenhuolto ,1 % Erikoissairaanhoito ,6 % Yhteensä ,6 % Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta 2

3 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Asunto-ohjelma ja Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita tulee ohjaamaan myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksyttävä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa 3

4 omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: kuntatalouden tiukkeneminen kunta- ja palvelurakennemuutokset valinnanvapauden mukanaan tuoma terveydenhuollon palvelujen kysynnän mahdollinen muutos ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) alle kouluikäisten lasten määrän kasvu varhaiskasvatuspalveluiden tiloihin liittyvät investointitarpeet sekä lasten ja perheiden muiden palveluiden tarpeen kasvu (esim. hyvinvointineuvola) 31 Perusturvan johto ja hallinto Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken, samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Ratkaisevaa siis on sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja välittää tämä tieto sekä kunnan päättäjille että mahdollisille riskiryhmille. STM:n terveydenedistämisen laatusuosituksen mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tiukkeneva talous ja sitä kautta asiakastarpeeseen nähden niukkenevat työntekijäresurssit lisäävät riskiä menettää osaavia työntekijöitä, kun työn hallittavuus vaikeutuu. Tämä riski on kunnan sisällä tiedostettava kuntien keskeisessä kilpailutilanteessa osaavista työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyssektorilla lainsäädäntöuudistukset ovat merkittäviä toimintaympäristön muutokset vuosina Terveydenhuoltolaki astui voimaan Laki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun 4

5 vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee 1.1. siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Kotikuntalain muutos tuli lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Kotikuntalain muutos sekä potilaan valinnan vapaus lisää kuntien välistä laskutusta. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on kaavalitu vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan Lakia sovelletaan kaikkiin sosiaalihuoltolain 17 :ssä lueteltuihin sosiaalipalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin, joita on mahdollisesti tuottaa yksityisesti. Kunnalla on valvontavelvollisuus, jota varten Valvira on laatinut erilliset valvonta-ohjelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Nämä muutokset ovat tulossa suunnitelmakaudella. Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi keväällä. Tavoitteena on, että uusi laki astuu voimaan Koko toimialaa koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuuma-organisoitumista koskevat muutokset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Kumppanuuksien hallinnan merkityksen vahvistuminen Suunnitelmakaudella lisätään sähköisten palveluiden tarjontaa. Tällä nopeutetaan ja sujuvoitetaan asiakaspalvelua sekä tuetaan asiakkaiden kiinnostusta omasta hyvinvoinnista ja mahdollistetaan omien asioiden parempi seuranta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kansallisen sähköisen arkiston käyttöönottoon liittyvä toimeenpano. Talousarvio ei sisällä varausta palkankorotuksiin. Tästä johtuen toimipisteiden sulkuja joudutaan todennäköisesti pidentämään aikaisempiin loma-ajan aikaisiin sulkuihin nähden. Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun nyt arvioitua päivähoitopaikkojen kasvua lukuun ottamatta. Toimintavuoden aikana arvioidaan asiakas- ja palvelukriteerien tiukentamisen tarve. Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta määräaikaisen laskentasihteerin tehtävien jatkamiseen talousarviovuonna. Mikäli kunnan hallinnon keskittäminen ei toteudu, toimiala tarvitsee tämän resurssin, jotta kaikki tehtävät pystytään hoitamaan. 5

6 31 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO Perusturvan johto ja hallinto Tp 2013 Ks Muutos KS KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,6 % ulkoinen ,9 % ulk./yht.toim.korv ,2 % ulkoinen yht ,5 % sisäinen ,8 % Toimintamenot ,9 % ulkoinen ,6 % sisäinen ,5 % Toimintakate ,2 % Suunnitelmapoistot ,5 % Laskennalliset erät: ####### Korko ####### Vyörytystuotot ####### Vyörytystuotot hall.sis ####### Vyörytysmenot ,1 % Vyörytysmenot hall.sis. ####### Tilikauden tulos ,2 % Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Kunta- ja palvelurakenteiden muutosten ennakointi Toteutunut kunta- ja selvitysyhteistyö Kuntaliitos- ja sote-selvitystyöhön osallistuttiin aktiivisesti ja etenemisestä raportoitiin päätöksentekijöille ja tiedotettiin toimialan sisällä. Kumppanuuksien hallinta toimialan perustehtävän tukena Kumppanuusyhteistyön toteutuminen ekuura-hanke kansallisen sähköisen arkiston käyttöönotossa toteutettiin kumppanuusyhteistyönä Järvenpään ja Hyvinkään kanssa THL:n ja osin kuntien omalla rahoituksella. Seudun kuntien ja muiden sotetoimijoiden kanssa yhteistyötä toteutettiin usein eri muodoin (hoito- ja palveluketjut, palveluiden sisällöllinen arviointi ja kehittäminen, yhteiset määrittelyt, yhteiset kilpailutukset). Kunnan sisällä toimialojen yhteistyötä tiivistettiin perustehtävän edellyttämästi. Johtamisessa ja päätöksenteossa on tarvittava tuki ja tieto käytössä Raportointikäytännöt ja raporttien käytettävyys Kuntatason hyvinvointikertomuksen laadintaprosessia ohjattiin toimialalta. Prosessi toi esiin tarpeet kunnan hyvinvointijohtamisen roolien ja vastuiden selkeyttämiselle ja toimialojen yhteistyön edelleen kehittämiselle. Tämä tulee valtakunnallisten sote-muutosten myötä korostumaan. Talouden Forecast-raporttipohjiin lisättiin talousarvion toteutumisen arviointia helpottavia sarakkeita (mm. laskennallinen ennuste). Talouden toteumaraportointia lautakunnalle kehitettiin havainnollisempaan suuntaan. Kehittämistyö jatkuu tältä osin Toimintatiedon ajantasaisuus ja käytettävyys johtamisessa ja päätöksenteossa edellyttää lisäpanostusta. Talouden ennustettavuutta heikensi toimintatiedon puutteellisuus. Tämä heikkous muodosti ja on 6

7 edelleen yksi merkittävimmistä riskeistä talouden johtamisessa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatu toimintatieto ei ollut riittävästi hyödynnettävissä. Tiedolla johtaminen ja talouden nykyistä luotettavampi ennustaminen edellyttävät lisäpanostusta toimintatiedon dokumentointiin ja raportointiin. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietovarastot tulevat omalta osaltaan mahdollistamaan raportoinnin parantamista. Koko toimintavuoden suureksi puutteeksi todettiin sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän sovellusasiantuntijan puuttuminen. Asiantuntemuksen lisäämistä on toimialan talousarvioon esitetty muutamat edelliset vuodet. Resurssia ei ilmeisestä tarpeesta huolimatta saatu. Talouden luotettava ennakointi ei ollut ajantasaista eikä mahdollista ilman ajantasaista tietoa toiminnasta. Toiminnan ollessa nykyisen laajuista, manuaalinen toimintatietojen seuranta ei enää ollut mahdollista. Tukipalveluhenkilöstön vähenemisen myötä manuaalinen seuranta vaikeutui entisestään. Keskeiset johtamisen, hallinnon ja talouden prosessit sujuvat ja roolit ovat selkeät Prosessikuvaukset ja sisäiset toimintaohjeet Yksilökohtaiset toimisto- ja tietohallintotiimin ja taloustiimin henkilöstön työnkuvat tarkistettiin vastaamaan prosesseja. Kirjaamis- ja tiliöintiohjeita päivitettiin. Kuntatason ohjeissa todettiin edelleen kehittämistarvetta. Asiakkaan palveluprosessissa tarvittavan tiedon turvaaminen earkiston käyttöönotto suunnitellusti. earkisto otettiin käyttöön. Seudullinen yhteishanke tuki käyttöönottoa. earkiston kakkosvaiheelle ei saatu haettua THL:n rahoitusta. Toisen vaiheen käyttöönotolle on valtakunnalliset aikataulut. Asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen tukee toimialan perustehtävää Henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työhyvinvointia tukevat toimintatavat Osaamisen kartoitus ja suunnatut koulutukset Oman työn kehittäminen Oman työn kehittäminen toteutui yksiköittäin. Henkilöstö otti lisääntyvässä määrin vastuuta oman työn kehittämisestä työhyvinvointia lisäten (omaan työhön vaikuttaminen). Yksiköittäin, tulosalueittain ja toimialatasolla kokouskäytännöt toimivat. Kunnassa toteutettiin työhyvinvointikysely joulukuussa. Tulokset saatiin 2015 puolelle ja niiden käsittely on menossa. Edelliseen kyselyyn nähden toimialan tulos parani edelleen ja oli toimialavertailujen ykkönen. Käyttösuunnitelman tavoite ja seurantamittarit v. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalvelut turvataan ja niitä kehitetään vastaamaan tarvetta kuntatason hallinnon ja talouden tukipalveluiden järjestämistavan muutoksessa. Valmistelu- ja toimeenpanotilanne kuntatason hankkeessa toimialan näkökulmasta Toimialan johdolle tehdyn kyselyn tulokset muutoksen onnistumisesta Kuntatason Hattu-hanke keskeytyi. Tukipalveluiden resursointi koettiin toimintavuoden aikana toimialalla erittäin niukaksi. Työvoimahallinnon palkkatuella saatu lisäresurssi oli erityisen tarpeen myös toimialan näkökulmasta. 7

8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana ja perustelut poikkeamille: Laskentasihteerin (vähennettiin säästönä määräaikainen toimi) töiden hoito olemassa olevan henkilöstön toimesta aiheutti työpaineita sekä runsaita saldokertymiä. Vammaispalveluiden toimistosihteerin tehtävät hoidettiin vuoden aikana osittain palkkatukityöntekijän toimesta, loppuvuonna tehtävän hoitaminen ratkaistiin toimialan sisäisin henkilösiirroin. Atk-palveluista jäi käyttämättä n euroa, mikä johtuu siitä, että useita käyttöönottoja siirrettiin vuodelle Toimittaja ei kyennyt toimittamaan kyseistä tuotetta sovittuna ajankohtana. Lisäksi earkistosta ei pystytty myöskään toteuttamaan kaikkia osa-alueita suunnitelman mukaisesti johtuen puutteellisista kansallisista määräyksistä. Nämä on suunniteltu toteutettavaksi vuosien aikana. Lisäksi asiantuntijapalveluista säästettiin, koska kyseiset kustannukset maksettiin ekuura-hankkeesta (THL:n rahoitus Mäntsälälle, Hyvinkäälle ja Järvenpäälle). Investointiosa: Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ei toteutunut vaan siirtyivät vuodelle 2015 johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Tämän vuoksi Kanta-arkistohankkeestä jäi säästöä n euroa. Perusturvan sähköinen kokouskäytäntö ja Pegasos tietovarasto jätettiin investoinneista toteuttamatta säästövelvoitteiden vuoksi. Vuoden aikana kalustettiin perusturvan kaksi päätearkistotilaa ( euroa). Aiheutuneet kustannukset katettiin säästyneistä investointimäärärahoista. Kaunismäen päiväkodin laajennuksen ensikertaisen kalustamisen kustannuksista jäi lisäksi säästöä n euroa. ProConsona asiakasjärjestelmän sovellustuen puute ei mahdollistanut järjestelmää käyttävien henkilöiden koulutusta ja kirjaamisen taustatietojen päivittämistä vaikeuttaen toimintatiedon raportointia ja tilastointia. Tästä johtuen talousarvion laadinnassa, osavuosikatsauksissa ja muussa raportoinnissa ei ollut käytössä sosiaalipalveluiden ja varhaiskasvatuksen ajantasaisia eikä aina oikeitakaan toimintatietoja. Käyttäjille ei ole ollut tarjota käyttäjätukea, jotta edellä mainitut ongelmat saataisiin ratkaistua. Järjestelmän kehitystyö myös kansallisten ratkaisujen osalta on jäänyt heikoksi. Nämä puutteet ovat osasyy talouden ennustamisen haasteisiin (toimintatieto oleellinen). 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto, Psykiatrinen sairaanhoitaja Lapsi- ja koulupsykologit sekä koulukuraattorit Nuorten tukipiste Puheterapeutit Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut 8

9 Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, Ehkäisevä toimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tue Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Ennalta ehkäisevä perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, Avohoito, Ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, Ylläpito- ja korvaushoito, Katkaisuhoito, Kuntoutushoito, Asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrinen sairaanhoitaja, Asumispalvelut, Muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, Muu työtoiminta Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, Asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut 9

10 Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, Tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Uusi sosiaalihuollon yleislaki tullee voimaan vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Valmistelussa on esitys uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi, mikä koskee esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta. Esityksen mukaan jokaisella opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä tulee olla käytettävissä koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä mm. opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Nämä palvelut tulee järjestää laissa säädetyssä määräajassa. Talousarvioon ei sisälly em. toiminnan turvaavaa lisäresurssia. Riskinä on lapsen/nuoren palveluprosessin käynnistymisen viivästyminen ja sitä kautta tarve tulevaisuudessa raskaammalle ja kalliimmalle palvelulle. Valvira ja Aluehallintovirasto valvoo lain edellyttämien resurssien riittävyyttä. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Perhepalveluiden haasteet liittyvät edelleen perheiden monimutkaistuneisiin ongelmiin, syrjäytymiseen, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin, nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä on huomioitava perheiden elämäntilanteiden ja perherakenteiden monimuotoistumien. Muutokset edellyttävät entistä enemmän moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hyvinvointisuunnitelmaa varten tehdyn kyselyn mukaan peruskouluikäisten lasten vanhempien huolenaiheita ovat nuorten tekemisen puute (mm. tilapuutteet), päihteet sekä lasten ja nuorten käyttäytyminen. Vanhemmat toivovat panostusta mm. kouluterveydenhuollon lääkäripalveluihin, kodinhoitajapalveluihin, nuorisotyöhön ja matalan kynnyksen palveluihin. Tulosalueen johto ja asiantuntijat esittivät kuntastrategian mukaisesti matalan kynnyksen palvelujen ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamista. Tehdyt resurssiesitykset tukisivat perusturvan strategisia tavoitteita ja suuntaisivat palvelua voimakkaammin korjaavasta työstä ennaltaehkäisyyn. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollistanut esitettyjen lisäasiantuntijoiden esittämistä. Talousarvioehdotus sisältää kuvauksen (pykälän liitteenä) siitä, mitä toiminnallisia, laadullisia ja taloudellisia riskejä tehty karsinta sisältää. Alkuperäinen tulosalueen esitys sisälsi seuraavat 10

11 suunnitelmat: Matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja parannetaan edelleen aikuissosiaalityön perhetiimin, hyvinvointineuvolan lapsiperheiden kotipalvelun, koulupsykologipalvelun ja kouluterveydenhuollon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä kehittämällä ryhmätoimintaa (esim. murrosikäisten vanhempien vertaisryhmät) ja aloittamalla yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa perhekummi- ja kaveritoimintaa. Vuodelle esitettään perustettavaksi seuraavat vakanssit: lapsiperheiden kodinhoitaja, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja (eläköitymisen mahdollistama toimen nimikemuutos). Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tullee voimaan 1.8. lukien. Laissa on lakisääteiset rajat koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelujen saatavuudelle. Vuoden 2013 aikana on kartoitettu kotona asuvien kehitysvammaisten asuminen ja siihen liittyvä palvelutarve. laaditaan kehitysvammaisten asumisen järjestelyä koskeva toimenpideohjelma. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan lukien. Tästä velvoitteet ohjaavat edelleen toimintavuotta. Jokaisella alle 25-vuotiaalle on tarjottava työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttumien nuorten syrjäytymiskehitykseen. Suurin haaste toiminnalle on edelleen nuorisotoimen starttipajan asianmukaisten tilojen puute sekä henkilöstöresurssivaje. Nuorisotoimi on perusturvan keskeinen kumppani nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Moniammatillisuutta ja kumppanuuksia hyödynnetään palvelujen tuottamisessa. Kumppaneilta odotetaan yhteistyötä myös palvelujen kehittämiseen. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Hyvinvointineuvolan uudet toimitilat valmistuvat Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen 32 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tp 2013 Ks Muutos KS KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot ,7 % ulkoinen ,5 % ulk./yht.toim.korv ,0 % ulkoinen yht ,5 % sisäinen ,3 % Toimintamenot ,1 % ulkoinen ,4 % sisäinen ,0 % Toimintamenot ,4 % Suunnitelmapoistot ,5 % Laskennalliset erät: ####### Korko ####### Vyörytystuotot ####### Vyörytystuotot hall.sis ####### Vyörytysmenot ####### Vyörytysmenot hall.sis ####### Tilikauden tulos ,4 %

12 Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 Asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvoinnin edistämiseen Asiakassuunnitelmien kattavuus kaikista asiakkaista % Päättyneet asiakkuudet % kaikista asiakkuuksista Asiakaspalautteet (palvelutyytyväisyys/tyytymättömyys, palvelukokemukset ja odotukset) Aikuissosiaalityössä aikuistiimissä asiakassuunnitelmien kattavuus toteutui 100 % muutostyön asiakkaille. Suunnitelmat sisältävät myös aktivointisuunnitelmat, joita tehtiin 100 asiakkaalle. Päättyneitä asiakkuuksia oli toimintavuonna vähän. Asiakkuudet ovat pitkäkestoisia johtuen asiakkaiden tilanteista (mm. pitkäaikaistyöttömyys). Aikuissosiaalityön nuorten ja perhetiimissä asiakassuunnitelmien kattavuus toteutui 100 % muutostyön asiakkaille. Päättyneitä asiakkuuksia oli 35 % asiakkaista. Vammaispalvelussa palvelusuunnitelmien kattavuus 100 %. Asiakkuudet ovat pitkäkestoiset. Asiakaspalautekyselyä ei järjestetty Aikuisten psykososiaalisen yksikön toiminnoissa Asiakassuunnitelmien kattavuus 100 %. Kuntouttavassa työtoiminnassa päättyneet asiakkuudet 32 % kaikista asiakkuuksista. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakastietojärjestelmä ei tilastoi asiakassuhteen päättymistä. Manuaalista laskentaa ei tehty. Työntekijöiden arvion mukaan 60 % alkaneista asiakkuuksista päättyi. Päivätoiminnassa päättyneitä asiakkuuksia alle 1 %. Asiakkuussuhteet tulevat olemaan pitkäkestoisia. Kuntouttava työtoiminnassa 90 % asiakkaista oli tyytyväisiä ja kokivat toiminnan vaikuttaneen positiivisesti elämäntilanteeseensa. Päihde- ja mielenterveystyössä asiakaspalautetta ei ole systemaattisesti kerätty. Suullisesti saatiin positiivista palautetta mm. psykiatristen hoitajien toiminnasta ja tavoitettavuudesta. Lasten ja perheiden tukipalvelujen yksikössä Asiakassuunnitelmien kattavuus 100 % lukuun ottamatta Nuorten tukipistettä, jossa suunnitelmien kirjaaminen aloitettiin elokuussa. Kuraattorien osalta siirryttiin käyttämään asiakastietojärjestelmää 1.8. alkaen kuraattorien siirryttyä perusturvaan. Asiakasjärjestelmä ei tilastoi asiakassuhteen päättymistä. Manuaalista laskentaa ei tehty. Asiakkuuden kesto vaihtelee palvelujen mukaan, esim. perheneuvolassa asiakkuuksista vuoden aikana päättyy arviolta 35 %. Asiakkuuden päättyessä käytiin systemaattisesti palautekeskustelu palvelun vaikuttavuudesta ja asiakkaan palvelukokemuksista. Yleisesti palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Myönteisin palaute koski sitä, että palveluihin ei tarvitse jonottaa useita viikkoja ja asiakas on tullut kuulluksi. Palautekeskusteluissa esiin tulleet kielteiset palvelukokemukset johtuivat pääosin siitä, että tarjottu apu ei ole olut riittävää. Tällöin esimerkiksi asiakas olisi toivonut perheneuvolalta konkreettisempaa ohjausta perheen arkeen, jolloin perheneuvolan työparina esimerkiksi perhetyö olisi tukenut perhettä enemmän. Hyvinvointineuvolassa Lapsiperheiden kodinhoidossa asiakassuunnitelmien kattavuus 100 %. Palvelun käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja palvelun koettiin vastaavan perheitten tarvetta. 12

13 Hyvinvointineuvolassa yksilöllisen tarpeen mukaisiin terveystarkastuksiin tehtiin asiakassuunnitelmat 100 %. Moniammatilliset tiimit kokoontuneet säännöllisesti ja asiakkaalta saatiin kouluarvosana Perheet kokivat saaneensa tarvitsevansa avun. Kouluterveydenhuollossa Yksilöllisen tarpeen mukaisiin terveystarkastuksiin liittyvien asiakassuunnitelmien kattavuus 100 %. Huoltajien osallistuminen 1-5 luokan oppilaiden osalta lähes 100 %, 8-luokan vanhempien osallistuminen noin 80 %. Lastensuojelussa Lapsikohtaisten asiasuunnitelmien kattavuus 86 %. 7 % asiakkaista suunnitelman tekeminen tammikuussa % asiakkaista suunnitelma tekemättä. Laki edellyttää, että kaikille asiakkuudessa oleville on tehtävä lapsikohtaiset asiakassuunnitelmat. Tilannetta seurattava. Sijoitettavia lapsia oli toimintavuoden aikana Mäntsälässä 59 ja tilanteessa 31. Vastaavat luvut Pornaisissa 9 ja tilanne 7 Erillistä asiakaspalautekyselyä ei järjestetty Perhetyössä asiakassuunnitelmien kattavuus 100 %. Lisätään ennaltaehkäisevää palvelua ja varhaista tukea Käynnistyneet ryhmät (ennakoivat ja ehkäisevät). Ryhmätoimintaan osallistuneiden asiakaspalautteet Maestro-ryhmät nuorten stressin hallintaan olivat toiminnassa. Perheneuvolassa käynnistyi omien ryhmien toteutuksen arviointi ja suunnittelu. Nuorten tukipisteessä aloitettiin poikien ryhmä sekä vanhempien ryhmä. Palaute ryhmätoiminnasta oli hyvää. Ryhmään osallistuneiden hyvinvointi lisääntyi (esim. maestro-ryhmässä mielialakysely ennen ja jälkeen ryhmän todentaa ryhmämuotoisen toiminnan vaikuttavuuden nuoren hyvinvointia edistävänä toimintana). Tyttöjen tilan toimintasuunnitelma valmistui. Toiminta käynnistyy tammikuussa Hyvinvointineuvolassa perhevalmennus ja sen jatkoryhmä olivat toiminnassa. Saadun asiakaspalautteen myötä toimintaa kehitettiin. Kaksi kertaa vuodessa toteutettiin 1-3 -vuotiaiden lasten perheille Rajoja ja rakkautta -luento. Aikuisten psykososiaalisen yksikössä Päivätoiminnan toimintapäiviä lisättiin. Päivätoimintaryhmän avulla ylläpidetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintakykyä ja ennaltaehkäistään sairaala- tai laitoshoidon tarvetta. Toiminnasta saatu palaute oli myönteistä. Toteutettiin vertaistukiryhmät päihdekuntoutujille sekä kuntouttavassa työtoiminnassa oleville. Saatu palaute oli myönteistä. Toiminnallisesta toteutetuista ryhmistä esimerkkejä ovat sählyryhmä ja kierrätyskeskusryhmä. Toiminnalla tuettiin osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä ja sitä kautta ennaltaehkäistiin syrjäytymistä. Toiminnasta saatiin myönteistä palautetta. Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luoto (arviointimittari: sijoitusten kesto). Lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen teatterin ja taiteen kei- 13

14 noin -hanke on käynnistynyt (edellytyksenä hankerahoitus terveyden edistämisen määrärahoista) Kuntakumppanuus Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on luotu Työhön kuntouttava Green care -toimintamalli on luotu ja pilotoitu maaseudun yhdistysten ja yritysten kanssa Kasvatuskumppanuuteen perustuvasta yhteistoimintamalli oli työstämisen alla. Hanke viivästyi työntekijävaihdoksen vuoksi. Teatterihanke ei saanut rahoitusta, joten hanke ei toteutunut. Kuntakumppanuusopimukset allekirjoitettiin maaliskuussa. Green Care -hanke päättyi ja jatkuu omana toiminta. Vuonna Green Care -hankkeen toimintaa oli biodynaamisella maatilalla ja Mäntsälän retki ry:n virkistysalueella kesäkuusta vuoden loppuun. Kuntouttavan työtoiminnan Green Care -ryhmä kokoontui 1 3 kertaa viikossa noin neljän tunnin ajan. Asiakkaita oli yhdellä toimintakerralla 3 8. Asiakkailta kerätyn palautteen perusteella toiminta on lisännyt asiakkaiden innostusta, onnistumisen kokemuksia ja voimaatumista. Kiinnostavan tekemisen myötä monien päihteiden käyttö on vähentynyt ja aktiivinen ote omaan elämään lisääntynyt. Toiminta on lisännyt motivaatiota hakeutua opiskelemaan tai työhön. Mielenterveyskuntoutujat pitivät toiminnasta ja kokivat mielialansa kohentuneen luonnon ja eläinten parissa. Toimintaa kehitetään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palautteen sekä omien kokemusten pohjalta. Yhteistyötahoja kartoitetaan tarpeiden mukaan edelleen. Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma ja Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet Ohjelmien tavoitteiden toteutumisaste Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma valmistui valtuustojen käsiteltäväksi. Suunnitelmat hyväksyttiin molemmissa kunnissa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjetta ei ehditty päivittää. Mäntsälän kunnan päihdestrategian ( ) päivitys ja laajentaminen päihde- ja mielenterveysstrategiaksi ( ) aloitettiin. Tätä varten järjestettiin valtakunnallisen Päihdetyön viikon yhteydessä kuntalaiskysely, jota hyödynnetään strategian päivityksessä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana ja perustelut poikkeamille Tulosalueen talousarvion ulkoinen toimintakate toteutui 92.9 %. Ulkoisten tulojen toteuma oli 102,1 %. Ulkoinen toimintakate alittui yhteensä Henkilöstökulut alittuivat , josta palkkojen osuus oli Vuoden 2013 hyvän tilinpäätöksen ja kunnan talouden niukkenemisen vuoksi toimialalle asetettiin kunnanhallituksen päätöksellä toimintavuoden alussa säästövelvoitteet. Henkilöstö otti palkatonta vapaata ja vakansseja jätettiin määräaikaisesti täyttämättä. Palveluiden ostoissa talousarvion alitusta syntyi yhteensä Suurimmat alitukset tapahtuivat vammais- ja kehitysvammapalveluissa yht johtuen toimintavuoden aikana tapahtuneista ennakoimattomista asiakasmäärän muutoksista. 14

15 Hyvinvointineuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ulkoisen toimintakatteen toteuma oli 92,1 % budjetoidusta. Palkkojen toteuma oli 93,7 %. Asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostojen toteuma oli 91 %. Terveysaseman vapaan valinnan aiheuttamat kustannukset olivat yhteensä ylittäen jonkin verran yhden terveydenhoitajan henkilöstökulut. Tilanteen pysyvyyttä seurataan. Aikuissosiaalityön ulkoinen toimintakate toteutui 108,8 %. Katetta heikensi ulkoisten toimintatuottojen toteuma, mikä oli 76,3 % arvioidusta. Tästä perustoimeentulotuen valtionosuuden toteuma oli 82 %. Pornaisten vastaava valtionosuus menee suoraan Pornaisten kunnalle. Tämä vääristää toimintakatetta. Asuntojen vuokratulot oli kirjattu toiseen laskentayksikköön, mikä heikensi myös toimintakatetta. Palkkojen toteuma oli 102,2 %. Ylitys johtuu jaksotetuista palkoista 8 403, joihin ei kunnan ohjeen mukaan varata talousarviossa määrärahaa. Asiakaspalvelujen ostoissa toteuma oli 11,6 %. Tukiperhetoiminta ei käynnistynyt suunnitellusti. Avustukset kotitalouksille toteuma oli 97 %. Tähän sisältyvät toimeentulotukikustannukset Mäntsälässä. Toimeentulotukiasiakasmäärässä perustoimeentulotuen osalta kasvua oli edellisestä vuodesta 3,2 % ja täydentävän tuen osalta kasvua 41,5 %. Pornaisten osalta ei juuri muutosta vuodesta Avustukset yhteisöille toteuma oli 109,4 % suhteessa budjetoituun. Ylitys johtuu, kuten vuonna 2013, työmarkkinatuen kuntalisän kasvusta. Kunnan aktiivisista toimenpiteistä huolimatta, kustannukset nousivat. Ilman aktiivista otetta kustannukset olisivat suuremmat. TE-toimistosta tuli kuukausittain uusia pitkäaikaistyöttömiä. Mäntsälän työmarkkinatukikustannukset olivat toimintavuonna yhteensä (2013: ja 2012: ) ja Pornaisten (2013: ja 2012: ). Toimintavuoden aikana työmarkkinatuen määrärahoihin lisättiin sisäisenä määrärahasiirtona Mäntsälän osalta ja Pornaisten osalta Toimintavuoden aikana Mäntsälän työmarkkinalistalla oli 122 asiakasta. Tammikuussa 58 asiakasta ja joulukuussa 76 asiasta. Vastaavasti Pornaisissa oli toimintavuoden aikana 35 asiakasta (tammikuussa 27 asiakasta ja joulukuussa 19 asiakasta). TE-toimisto viestitti omasta resurssipulasta. Työsuunnittelija palkattiin palkkatuella toukokuussa työllisyyden edistämiseen. Työntekijän tehtäviin kuuluvat mm. pitkäaikaistyöttömien avustaminen työnhaussa, työ- ja koulutuspolkujen etsiminen ja työllisyysasioista tiedottaminen, työnantajien neuvonta palkkatuki- ja työkokeiluasioissa. Painopiste aikuissosiaalityössä kohdistettiin työmarkkinatukilistalla oleviin ja toimeentulotuen piirissä oleviin asiakkaisiin. Yhteistoiminta Mäntsälän Yrityskehityksen kanssa aloitettiin elokuussa yhteisellä palaverilla ja MYK:in asiakkaita tiedotettiin toiminnan aloittamisesta. Työnsuunnittelijalle tuli useita asiakkuuksia suoraan ohi TE-toimiston palveluiden. Työnsuunnittelijan henkilökohtaisessa asiakkuudessa oli vuoden aikana 38 asiakasta. Kehitysvammapalvelujen ulkoinen toimintakate toteutui 90,8 %. Palkkatoteuma oli 114,4 %. Ylitystä edesauttoivat mm. jaksotetut palkat. Asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostoissa toteuma oli 90,8 %. Alitus yhteensä Mäntsälän päivätoiminta alittui ja Pornaisten , koska usealla asiakkaalla oli toimintavuonna sairaalajaksoja (jolloin ei päivätoiminnasta veloiteta) ja lisäksi kolmen asiakkuus päättyi. Asumispalveluiden ohjattu asuminen Mäntsälä alitti talousarvion , tehostettu asuminen alittui Yksi asiakas pääsi asumispalvelujen piiriin vasta tammikuussa 2015 ja toinen marraskuussa. Lisäksi oli 4 asiakasta, jotka opiskelujen jatkumisen vuoksi eivät tarvinneetkaan toimintavuonna asumispalveluita. Opiskelun johdosta asumispalvelutarpeen toteutuminen siirtyi vuosille Laitoshoito alittui 7 400, koska asiakas siirtyi kalliimpaan hoitoluokkaan myöhemmin. Mäntsälän perhehoito alittui ja Pornaisten alittui Perheet hakivat palveluita, mutta käyttivät vain osan myönnetyistä hoitopäivistä. Kyseessä pysyvät asiakassuhteet. Yksilön palvelut ja niihin määrärahoin varautuminen perustuvat viranhaltijapäätöksiin. Voimakkain kustannuspaine tulee seuraavina vuosina kohdistumaan asumispalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Etevan vuoden 2015 uusien palveluhintojen ja palveluluokittelun vaikutus kustannuksiin on auki. 15

16 Avustusten toteuma 81,3 % sisältäen mm. vammaisavustukset, omaishoidontuen ja henkilökohtaisen avun. Vammaispalvelujen talousarvion ulkoinen toimintakate toteutui 88,6 %. Tulojen toteuma 132,4 % johtuen vakuutusyhtiöiltä saaduista korvauksista. Palkkatoteuma oli 83 %. Asiakaspalvelujen ja muiden palveluiden ostoissa toteuma oli 89,5 %. Alitus yhteensä Vammaispalvelulain (VPL) mukaisissa asumispalveluissa alitusta , josta Pornaisten osuus Kolmen asiakkuus päättyi vuoden aikana. VPL:n mukaiset kuljetukset alittuivat , josta Pornainen Useita asiakkuuksia päättyi, opiskelu/työmatkoja oli vähemmän. Avustusten toteuma oli 95,1 %. Alitusta syntyi mm. asunnonmuutostöissä ja viittomaopetuksessa. Viittomaopetuksen opettajista on pulaa. Vastaavasti talousarvion ylitystä syntyi apuvälineissä ja laitteissa. Aikuisten psykososiaalisissa palveluissa (päihde- ja mielenterveyspalvelut) ulkoinen toimintakate oli 84,2%. Ulkoisten toimintatuottojen toteuma oli 181,9%, johtuen työllistämistuista ja muiden avustusten kasvusta. Palkkatoteuma oli 105,9 %. Ylitystä selittää työllisyyspalkat ja jaksotetut palkat Ilman näitä palkkatoteuma oli 94, 7 %. Elokuusta lukien yksi vakanssi jätettiin täyttämättä. Asiakaspalvelujen ostoissa toteuma oli 77,9 %. Mäntsälän osalta syntyi alitusta ja Pornaisten osalta mielenterveysasumispalveluiden ostoissa. Asumispalveluissa hoitopäivämäärät vähenivät, koska suunniteltuja ostopalveluja ei tarvinnut toteuttaa. Asiakkaan tilanteen mukaan kotiutettiin ostopalveluista, siirrettiin erikoissairaanhoidosta kunnan omiin tukiasuntoihin tai vuokra-asuntoihin tarjoten asiakkaalle omaa päivätoimintaa ja kotiohjausta. Yhteistyö Mäntsälän Vuokra-asunto Oy:n kanssa tiivistyi mm. yhteisillä viikoittaisilla tapaamisilla. Asumispalveluiden palveluketju asiakasohjauksineen toimii yksikön valvonnassa, kuten talousluvut osoittavat jo pidemmältä ajalta. Päihdehuollon laitoshoidossa syntyi budjetin ylitystä Mäntsälän osalta johtuen hoitopäivämäärän kasvusta. Pornaisissa ei laitoshoitopalvelulle ollut tarvetta. Ostopalveluihin sisältyy myös kriisipalvelu, jossa alitusta yhteensä (Pornainen ja Mäntsälä ). Kriisipalvelun tarvetta on mahdotonta ennustaa etukäteen. Muiden palvelujen ostoissa toteuma oli 89,6 % budjetoidusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoissa syntyi alitusta lääkäripalvelun osalta. Palvelun saatavuudessa oli katkos. Perhepalveluihin sisältyy lastensuojelupalvelut, perheneuvolapalvelut, nuorten tukipistepalvelut, koulupsykologi- ja ennaltaehkäisevän perhetyön palvelut. Perhepalveluissa toimintakatteen toteuma oli 98,3 %. Palkkojen toteuma oli 98,9 %. Jaksotettuja palkkoja, joihin ei ohjeen mukaisesti varausta, maksettiin Asiakaspalveluiden ja muiden palvelujen ostojen toteuma oli 99,1 % Tileittäin ylitystä tuli mm. lastensuojelun laitosten ostopalveluissa Lastensuojelun sijoituskustannukset Mäntsälässä oli eli edellisestä vuodesta kasvua Pornaisissa vastaava kustannus oli ja vähennystä edellisestä vuodesta Sijoituksessa oli vuoden aikana 59 lasta (2013: 47) ja vuoden lopulla 30 (2013: 30). Pornaisissa sijoituksessa oli vuoden aikana 9 lasta (2013: 14) ja vuoden lopulla 7 lasta (2013: 7). Toimintavuoden aikana lapsia on saatu kotiutettua sijoituksista. Perhekuntoutusta ei tarvinnut ostaa. Tehostettiin omaa perhetyötä mm. siirtämällä vakanssi Nuorten tukipisteeseen. Ostopalveluja siirrettiin toimintavuoden aikana tuotettavaksi omana toimintana, kuten esim. kotipalvelu, tukihenkilöpalvelut, nuorten tukiasuntopalvelut. Avustukset kotitalouksille toteuma 222,8 % eli ylitystä johtuen mm. jälkihuoltonuorten toimeentulotukimenojen kasvusta. Mäntsälässä ylitys oli ja Pornaisissa Näihin tulee kunnalle tulona 50 % valtionosuus, mikä on kirjattu aikuissosiaalityön valtionosuuksiin. Pornaisten valtionosuus menee Pornaisten kunnalle. 16

17 Perhepalvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. Oikea-aikaiset ja toimivat palveluketjut lasten ja nuorten tukipalveluissa Lasten psykiatrinen palveluketjun toimeenpanotilanne Nuorten psykiatrinen palveluketjun valmistelutilanne Lasten ja nuorten tukipalvelujen saavutettavuus Lasten psykiatrista palveluketjua täsmennettiin terapiapalveluiden osalta. Nuorten psykiatrisen palveluketjun rakentaminen etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Lasten psykiatrinen sairaanhoitaja liitettiin osaksi perheneuvolan palvelua asiakasohjauksen parantamiseksi. Vahvistettiin etenkin perheiden ohjaamista neuropsykiatristen lasten hoidossa. Perheneuvola tiivisti yhteistyötä hyvinvointineuvolan ja aikuisten psykososiaalisen yksikön kanssa. Nuorten tulipisteen eli Nutun resursseja vahvistettiin siirtämällä lastensuojelun perhetyöstä yksi vakanssi (nuorten perhetyöntekijä). Perheneuvolassa palvelujen piiriin pääsi alle 3 kk:ssa ja kiireellisissä tilanteissa viikon sisällä. Nutun palvelujen piiriin pääsi viikon sisällä. Koulupsykologipalvelujen tukiasiakkuuteen pääsi viikon sisällä. Oppimisvaikeustutkimuksiin oli 3 kk:n odotusaika. Palveluohjausmallin luominen lastensuojelun ja koulun, päivähoidon, päihde- ja mielenterveystyön väliseen yhteistyöhön Palveluohjausmallin valmistelutilanne Jällivaaran mallin toimeenpanotilanne Jällivaaran malli jalkautettiin lastensuojelun ja päihde- ja mielenterveystyön työvälineeksi Lastensuojelun ja koulun ja päivähoidon palveluohjausmallia ei ehditty työstämään. Lasten, nuorten ja vanhempien kuulluksi tuleminen, osallisuuden vahvistaminen Tehdyt lapsisuunnitelmat (% asiakkaista) Tehdyt vanhempainsuunnitelmat (% asiakasvanhemmista) Lapsikohtaisten asiasuunnitelmien kattavuus 86 % -- 7 % asiakkaista suunnitelman tekeminen tammikuussa % suunnitelma tekemättä. Laki edellyttää, että kaikille asiakkuudessa oleville on tehtävä lapsikohtaiset asiakassuunnitelmat. Tilannetta seurataan. Lastensuojelussa vanhemmille luotiin oma asiakassuunnitelmalomake, joka on pilotoitiin. Vanhemmilta saatiin hyvää palautetta. Vanhempien suunnitelmien kattavuus oli 9,5 %. Vanhempien tavoitteita kirjattiin etenkin pikkulapsitiimissä lapsikohtaisiin suunnitelmiin, joten kattavuus todellisuudessa parempi kuin 9,5 %. 17

18 Aikuissosiaalityö Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen % ikäluokasta työttömänä ja sen muutos 2013 Mäntsälä vuonna 2013: 5,6 % ja vuonna : 6,3 %. Pornainen vuonna 2013: 6,3 % ja vuonna : 5,4 %. Aloitettiin työstämään yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja Mäntsälän yrityskehityksen (MYK) kanssa työllisyyden edistämisen strategiaa, jossa yhtenä painopistealueena alle 25-vuotiaiden nuorisotakuu. Työstämiseen nivotaan myös muut verkostotahot. Valmistelu jatkuu Aikuissosiaalityön palvelu vaikuttavaa ja vähentää asiakkuuksia Päättyneet asiakkuudet (% kaikista asiakkuuksista) Aikuissosiaalityössä aikuistiimissä asiakassuunnitelmien kattavuus oli 100 % muutostyön asiakkaille. Suunnitelmat sisältävät myös aktivointisuunnitelmat, joita tehtiin 100 asiakkaalle. Päättyneitä asiakkuuksia toimintavuonna vähän. Asiakkuudet ovat pitkäkestoisia johtuen asiakkaiden tilanteista (mm. pitkäaikaistyöttömyys). Aikuissosiaalityön nuorten ja perhetiimissä asiakassuunnitelmien kattavuus oli 100 % muutostyön asiakkaille. Päättyneitä asiakkuuksia oli 35 %. Perhetilanteet ja nuorten tilanteet olivat haastavia. Hyvinvointineuvola Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. Kokonaisarvio lapsen ja koko perheen hyvinvoinnista ja terveydestä laajoissa terveystarkastuksissa 3. Terveystarkastusten määrä 4. Jatkosopimusten määrä 5. Sopimusten toteutumisaste (% edellisistä) Osallisuusaste laajoihin terveystarkastuksiin Mäntsälän hyvinvointineuvolassa 99,2 %, Pornaisssa 84 %. Kouluterveydenhuollossa molemmissa kunnissa 96 %. Jatkosopimusten määrää ei tilastoitu. Vuonna 2015 tilastoidaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä omalla koodilla, jolloin saadaan jatkosopimusten määrät. Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. Vahvistetaan edelleen lapsilähtöistä mielenterveystyötä Lapsiperheiden asiakasmäärä Lapsiperheitä oli noin 50 % asiakasruokakunnista. Yhteistyötä tiivistettiin mm. perheneuvolan, lastensuojelu ja perhesosiaalityön kanssa. 18

19 Luodaan päihdeongelmien varhaisen puuttumisen malli perusterveydenhuoltoon Valmistelun tilanne Mallia ei valmisteltu. Se nivotaan päihde- ja mielenterveystyön strategiaan, mikä valmistuu Vammaispalvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. Laaditaan vammaispoliittinen ohjelma Ohjelman valmistelutilanne Vammaispoliittinen ohjelma valmistui (hyväksyttiin kunnanhallituksessa 2015). Kehitysvammapalvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. Kehitysvammaisten asumispalveluiden uudelleen organisointi Kehitysvammaisten asumispalvelumallin valmistelutilanne Yhteistyössä Aspa säätiön kanssa käynnistyi ns. Tarve-projekti kehitysvammaisten mäntsäläläisten ja pornaislaisten asumisen palvelujen kehittämiseksi. Projekti toteutuu vuoden 2015 tammikuu-toukokuun aikana. 33 Varhaiskasvatus Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus 19

20 Varhaiskasvatuspalvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 Nummisten ja Saaren päiväkotien toiminta käynnistyi elokuussa 2013 valmistuneissa koulu-päiväkotiyksiköissä. Kaunismäen päiväkodin laajennus käynnistyi yhdessä hyvinvointineuvolan tilojen rakentamisen kanssa elokuussa 2013 ja suunnitelman mukaan se otetaan käyttöön elokuussa. Asemanraitin viipalepäiväkodin toiminta lakkaa Kaunismäen päiväkodin laajennuksen valmistuttua. Toimialan talousarvioesitys sisältää laajentuneen toiminnan edellyttämät asetuksen määrittelemät työntekijäresurssit. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollistanut tulosalueen esittämää yhden päiväkodinjohtajan lisäpanostusta, mistä johtuen toimialalla tulee varautua siihen, että asiakas- ja henkilöstöohjaus ei optimaalisesti toimi. Esimiehellä on oleellinen rooli siinä, että henkilöstöä käytetään koko varhaiskasvatuksen alueella optimaalisesti yli yksikkörajojen. Yksikkömäärät päiväkodinjohtajaa kohden kasvavat 2013 aikaisemmasta. Oikean ja riittävän päivähoitopalvelun löytäminen perheelle on perheen ja päivähoidon yksi tärkeistä yhteistyömuodoista. Kaikkia suunniteltuja arviointi- ja kehittämistoimia ei käynnistetä toimintavuoden aikana. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön Tapahtuneen siirron jälkeen päivähoito ei enää ole sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Poikkeuksena tästä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät säilyvät hallinnonalasiirrosta (mm. yksityisen palvelutuotannon valvontavelvollisuus) huolimatta ennallaan. Siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia. Tukia koskeva lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus jäivät edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Muutoksia ei myöskään tullut päivähoito- oikeuteen tai kuntien päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen. Päivähoidon hallinnonalansiirtoa koskevat päivähoitolain ja siihen liittyvien muiden lakien muutokset, jotka astuivat voimaan , on tarkoitettu väliaikaisiksi kunnes laki varhaiskasvatuksesta säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatusta koskevat säädökset sekä arvioida lainsäädännön uudistamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Työryhmän toimikausi on Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella. Tavoitteena on, että uusi laki astuu voimaan Samassa rakennuksessa Saarella ja Nummisissa toimivien päiväkotien ja koulujen kanssa on tavoitteena luoda yhteistyötavat ja toiminnalliset käytännöt. Yhteiset toimintatilat mahdollistavat erityisesti lasten kasvun kehityksen ja oppimisen jatkumon saumattoman toteuttamisen, kasvatuskumppanuuden vanhempien kanssa sekä tilojen monipuolisen käytön. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma laaditaan yhdessä sivistystoimen kanssa valtakunnallisen normatiivisen esiopetussuunnitelman pohjalta ja se otetaan käyttöön Vuonna kartoitetaan luontoesiopetuksen laajentamismahdollisuudet muihin päiväkotiyksiköihin. Mahdolliset uudet kohteet esitetään päätettäväksi talousarviossa. 20

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120)

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120) Perusturvalautakunta 73 25.08.2016 Kunnanhallitus 167 12.09.2016 Perusturvalautakunta 85 29.09.2016 Kunnanhallitus 207 17.10.2016 Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon Yhdenmukaiset arkistopalvelut koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon Atk-päivät 25.5.2016 Lahti Sanna Hämäläinen, erityisasiantuntija Käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät Päijät-Hämeessä Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö

Strategianäkökulmat: A=asiakas, P=prosessit ja rakenteet, T=talous, H=henkilöstö TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HALLINTO 311 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon tulosyksikköön kuuluvat sosiaali- ja terveysjohtajan palkkakustannukset,

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen Perusturvalautakunta 57 19.05.2016 Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset 1.8.2016 alkaen 241/05.10.00/2016 Perusturvalautakunta 57 Lainsäädännöllistä ja valtuuston päättämää

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SOSIAALILAUTAKUNTA 29.10.2013 50 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA KOKOUSAIKA 29.10.2013 kello 18.00-20.50 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 44 52 Kokouksen

Lisätiedot

Sosiaalijohtaja ehdottaa, että lautakunta päättää antaa vuoden 2015 arviointikertomukseen liittyen valtuustolle seuraavan selvityksen:

Sosiaalijohtaja ehdottaa, että lautakunta päättää antaa vuoden 2015 arviointikertomukseen liittyen valtuustolle seuraavan selvityksen: Sosiaalilautakunta 77 08.09.2016 Selvityksen antaminen/ arviointikertomus vuodelta 2015 60/02.02.02/2016 SOS 77 Sosiaalijohtaja Eija Komulainen Kaupunginhallitus on päättänyt pyytää kokouksessaan 4.7.2016

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvapalvelujen toimialan talousarvion 2016 käyttösuunnitelma

Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvapalvelujen toimialan talousarvion 2016 käyttösuunnitelma Perusturvalautakunta 7 20.01.2016 Perusturvalautakunta 30 09.03.2016 Perusturvapalvelujen toimialan talousarvion 2016 käyttösuunnitelma 268/02.02/2015 Perusturvalautakunta 20.01.2016 7 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kotihoidon raportoitua henkilöstöniukkuutta on toimintavuoden aikana vahvistettu siirtämällä henkilöstöä laitoshoidosta ja vuorohoidosta.

Kotihoidon raportoitua henkilöstöniukkuutta on toimintavuoden aikana vahvistettu siirtämällä henkilöstöä laitoshoidosta ja vuorohoidosta. PERUSTURVALAUTAKUNTA / OSAVUOSIKATSAUS 2/ 39 Perusturvapalvelut Toimialajohtajan katsaus Toimialan käyttökatetta on kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä karsittu

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot