Silta-Viesti 1/2012 Silta-Valmennusyhdistys ry

Transkriptio

1 Silta-Viesti 1/2012 Silta-Valmennusyhdistys ry NuorTEN yhteiskuntatakuu Starttipajasta itsetuntoa ja innostusta Kurmeeruakaa, nääs! SILT A VALMENNUS

2 Hyvät Sillan asiakkaat ja yhteistyökumppanit Sampo Järvelä Silta-kokouksessa Ensimmäisen uusimuotoisen Silta-Viestin teemana on Sillan nuorten palvelut. Silta-Valmennusyhdistys on toiminut 12 vuotta ja toiminnan monipuolistumisen ja laajentumisen ohella yksi tärkeimmistä muutoksista on asiakaskuntamme nuortuminen. Tänä vuonna Sillan palveluissa aloittavista yli asiakkaasta alle 25 -vuotiaita on 65 % ja alle 29 -vuotaita 75 %. Suomalainen yhteiskunta on suurien haasteiden edessä. Yksi haasteista on nuorten mahdollisuudet integroitua yhteiskuntaan, koulutukseen ja työhön. Lyhyesti sanottuna nuorten osallisuus. Haluamme olla tiivisti mukana rakentamassa vuoden 2013 alusta käynnistyvästä nuorten yhteiskuntatakuusta eri toimijoiden ja nuorten väliseen yhteistyöhön perustuvaa menestystarinaa. Tässä tavoitteessa onnistumisen tärkein edellytys on yhteinen tavoite ja tahto toimia yhdessä samaan suuntaan vastuun pakoilun ja pallottelun ajan on oltava ohi. Toinen edellytys on uudenlaisten mahdollisuuksien tarjoaminen nuorille oman tulevaisuutensa rakentamiseksi. Nämä mahdollisuudet tarkoittavat ensisijassa uudenlaisten, usein jo käytännössä koeteltujen hyvien toimintatapojen juurruttamista ja niiden käytön laajentamista sosiaalityössä, kuntoutuksessa, koulutuksessa, työllisyyden hoidossa ja työelämässä. Vastuu nuorten mahdollisuuksista ja hyvinvoinnista on kannettava yhdessä nuorten kanssa. Sampo Järvelä Toiminnanjohtaja Silta-Viesti Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu Tampere Päätoimittaja Sampo Järvelä Toimituskunta Maija Laukkanen, Maarit Korkeamäki, Jari Rekola, Erkki Sipilä Jutut Iita Kettunen / MediaKomeetta Valokuvat Pekka Huttunen / Silta-Viestintä Kannen kuva Marko Haavisto Ulkoasu ja taitto Teemu Niemelä Painopaikka PK-Paino Oy 2 Silta-Viesti 1/2012

3 Yhteiskuntatakuu nuorten turvaksi Teksti: Iita Kettunen, kuva: Pekka Huttunen Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista. Nuorten yhteiskuntatakuulla varmistetaan, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tampereella takuun toteutumista koordinoi laajapohjainen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii apulaispormestari Olli-Poika Parviainen. Parviaisen mukaan työryhmä kartoittaa jo olemassa olevia palveluita ja etsii samalla niissä olevia aukkoja. Tarkoituksena on parantaa myös tiedon kulkua viranomaisten välillä ja varmistaa, että päällekkäistä työtä ei tehdä. Tavoitteena on koota kaikki syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät hankkeet yhden varjon alle ja vähentää näin byrokratiaa, Parviainen sanoo. Tampereella on jo useampana peräkkäisenä vuonna perustettu uusia ryhmiä ammatilliseen koulutukseen tai uusia kymppiluokkia. Niinpä peruskoulun päättäneissä nuorissa ei tällä hetkellä pitäisi Parviaisen mukaan olla ketään ilman jatkopaikkaa. Nuoria on haettu kotoa asti, että kukaan ei jäisi tyhjän päälle, vaikka joitakin yksittäistapauksia katoaa kokonaan meidän palveluverkoltamme. Jari Rekola ja Startti-pajalaisia Uusia aloituspaikkoja saadaan ammatilliseen koulutukseen, jos suunnitelma uudesta seutukunnallisesta ammattiopistosta toteutuu. Kuntouttavia paikkoja pyritään lisäämään ja tarkoituksena on myös tutkia, voidaanko lisätä osatutkintoja tai työpajapaikkoja. Mutta merkittävään avustajaresurssien lisäämiseen ei kuitenkaan tule olemaan rahaa, Parviainen sanoo. Parviaisen mukaan yritysmaailma on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua takuun toteuttamiseen, mutta mitään konkreettisia lupauksia muun muassa oppisopimus- ja harjoittelupaikkojen lisäämiseksi ei vielä ole saatu. Kolmannen sektorin kanssa pyritään vahvistamaan jo olemassa olevaa yhteistyötä. Lähiaikoina käynnistetään konkreettiset keskustelut lisätoimenpiteistä, mutta kaupungin budjetissa yhteiskuntatakuulle ei ole osoitettu kovin merkittäviä lisäresursseja. Silta-Valmennusyhdistyksen nuorten palvelujen koordinaattorin Jari Rekolan mielestä nuorisotakuu on merkittävä historiallinen hanke jo poikkihallinnollisen yhteistyönsäkin vuoksi. Nuoria on tippunut tyhjän päälle jo 1990-luvun lamasta lähtien. Nyt on havahduttu siihen, kuinka tärkeää yhteistyö on. On hyvä, että enää ei haeta syyllisiä, vaan ratkaisuja, Rekola sanoo. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii kaikkien tahojen sitoutuneisuutta, myös koulutusorganisaatioiden sekä työelämän, jolta odotetaan ainakin lisää oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja. Rekola ounastelee, että takuu tulee lisäämään Silta-Valmennuksen toimintaa joillakin aloilla. Konkreettiset toimenpiteet ovat vielä suunnitteluasteella, mutta ainakin yhteistyötä pyritään lisäämään nuorten valmentavissa ja kuntouttavissa palveluissa. Tarkoituksena on myös kehittää tuettua työharjoittelua siten, että Sillasta tulisi enemmän tukea työnantajalle. Siitä hyötyisivät sekä työnantaja että harjoittelija. Nykyisinhän nuorella ei työharjoittelussa ole välttämättä mitään taustatukea. Me taas olemme aina antaneet asiakkaille henkilökohtaista ohjausta ja painottaneet jokaisen yksilöllistä huomioimista, Rekola sanoo. Rekola muistuttaa, että kaikille nuorille eivät tavanomaiset opiskelu- ja työllistämispolut riitä. Erilaisten tukitoimien ja kuntoutuksen lisäksi pitäisikin miettiä vaihtoehtoisia opiskeluväyliä sekä yhteisöjä, joissa olisi jotain järkevää tekemistä ja voisi tuntea itsensä hyödylliseksi. Toivon kuitenkin, että takuun toteutuksessa ei olla kärsimättömiä, sillä se voi vain huonontaa tilannetta. Nuorille täytyy antaa riittävästi aikaa, Rekola sanoo. Silta-Valmennusyhdistys ry 3

4 Nuorten palveluista potkua arkeen Teksti: Iita Kettunen, kuvat: Pekka Huttunen Ryhmävalmentajat Maija Mansikka (oik.), Tuulamaria Lempiälä ja Kipinän nuoria Viinikankadulla käy arkisin vilske, kun kymmeniä nuoria kerääntyy Silta- Valmennuksen nuorten palveluihin. Kipinä-ryhmä kokoontuu toisessa kerroksessa, iloisin värein sisustetussa huoneessa. Nyt porukka istuu ringissä rupattelemassa, mutta usein ollaan retkellä, harrastamassa jotain tai tutustumassa johonkin kohteeseen. Me ollaan käyty retkellä Pyynikillä, pelattu sulkapalloa ja askarreltu. Sitten käytiin myös Megazonessa ja keilaamassa, luettelee Jenna, joka on yksi ryhmäläisistä. Ryhmä kestää kerrallaan kuukauden, ja uusi ryhmä aloittaa aina viiden viikon välein. Yleensä ryhmässä on noin kymmenen henkeä. Kipinään pääsee ryhmävalmentaja Maija Mansikan mukaan alle 25-vuotias tamperelainen, jolla ei ole mitään tekemistä eikä suunnitelmia, kuinka jatkaa eteenpäin. Tämä paikka voi antaa hyvän kipinän löytää jotain muuta kotona hengailun sijaan, Maija Mansikka sanoo. Ja täältä nuori voi jatkaa tarvitsemiinsa palveluihin muualle tai mahdollisesti Sillan muihin toimintoihin, lisää ryhmän toinen valmentaja Tuulamaria Lempiälä. Kipinä-ryhmän päivittäinen ohjelma alkaa yleensä aamupalalla. Valmentajat suunnittelevat ohjelman, mutta yhtenä päivänä viikossa pidetään liikuntapäivä, jolloin ryhmäläiset saavat itse päättää, mitä tehdään. Tällä viikolla on tarkoitus mennä hohtokeilaamaan ja sen jälkeen syömään ulos. Kun uusi ryhmä alkaa, kirjataan fläppitaululle tavoitteet. Kipinä-ryhmäläisen Janikan mielestä ainakin yksi tärkeä tavoite on jo toteutunut: On hyvä, että ei tarvitse olla kotona koko päivää tekemättä mitään, kun kaikki muutkin ovat jossain. On kiva, että päivään tulee rutiini. Sitten vapaa-aikakin tuntuu vapaa-ajalta. Myöskään Eerikin mielestä viikonloput eivät eroa muista päivistä, kun ei ole arkea. Eerikin tavoitteena on saada järjestystä omaan arkeen, kun on vierähtänyt niin monta kuukautta tyhjäkäynnillä. Vaikka ryhmä on kokoontunut vasta muutaman viikon, Eerikillä on jo alkanut viritä suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Aion jatkaa täältä Sillan Viestintäpajalle, koska minulla on aika vahva atk-osaaminen, Eerik sanoo. Myös Emmi kertoo alkaneensa pohtia erilaisia opiskeluvaihtoehtoja. Ryhmässä on mietitty, mikä ihmistä yleensäkin motivoi pyrkimään tavoitteisiinsa. Jos joutuu tekemään jotain, mikä ei välttämättä ole itsestä kivaa, voi esimerkiksi luvata itselleen jonkin palkinnon sen tehtyään, Emmi kertoo. Jollekin tuo palkinto voi olla karkkipussi, toiselle vaikkapa elokuvailta. Yksi ryhmäläisistä, Jyrki, tuumii, että häntä motivoi raha. Jyrki tuli ryhmään, koska haluaisi löytää jonkun omalta tuntuvan jutun. Vielä hän ei ole saanut opiskeluun tai työhön liittyviä varteenotettavia ideoita, mutta yksi suuri muutos on jo tapahtunut: Se on se, että minulla on nyt ylipäätänsä arki ja että lähden liikkeelle. Se tuntuu hyvältä, Jyrki sanoo. 4 Silta-Viesti 1/2012

5 Starttipajasta itsetuntoa ja innostusta Samaan aikaan Kipinän kanssa kokoontuvat alakerrassa starttipajalaiset. Porukka kuuntelee ison pöydän ääressä vierailevan velkaneuvojan neuvoja, kuinka toimia jos velat ovat kaatuneet niskaan. Meillä käy täällä eri alojen asiantuntijoita kertomassa ryhmäläisiä kiinnostavista asioista, sanoo starttivalmentaja ja pajatiimin vetäjä Riikka Nurmi. Starttipaja pyörii non-stopina, eli mukaan voi hypätä milloin vain, jos on alle 29-vuotias tamperelainen. Nyt ryhmässä on 19 henkeä ja se on jaettu kolmeen pienryhmään. Tänään yksi oli opettelemassa kuvankäsittelyä, toinen työskenteli studiossa ja kolmas oli yrityskeikalla Löytöliiterissä. Kun aloitimme elokuussa, harjoittelimme ensin pajalla vuorovaikutustaitoja ja käden taitoja ja kokeilimme erilaisia juttuja studiossa. Sitten teimme näytelmän, jota tullaan esittämään muun muassa Kuntoutuspolut-tapahtumassa, Riikka kertoo. Starttipajalainen Toni ei ole astmansa vuoksi pystynyt enää kolmeen vuoteen tekemään töitä levyseppähitsaajana. Lisäksi Toni kärsii paniikkihäiriöstä. Kuulin kaveriltani, että tämä on hyvä paikka. Olin itsekin ajatellut jo kauan, että paniikkihäiriöni ja astmani vuoksi pitäisi päästä johonkin Sillan nuorten ryhmään. Tätä kautta kun voin päästä työharjoitteluun ja työhön jollekin toiselle alalle, Toni kertoo. Toni on puhunut Riikalle toiveistaan. Hänen tekisi jo kovasti mieli lähteä työnhakuun, mutta sitten päätettiin ohjaajan kanssa yhteistuumin, että kannattaa käydä ryhmässä vielä jonkin aikaa motivaation vahvistamiseksi. Ja kun itsetuntokin kohenee, pystyy sitten paremmin olemaan siellä työssä, Toni tuumii. Myös aktiivinen liikunta on tullut takaisin Tonin elämään. Ryhmän kanssa käydään keskiviikkoisin kuntosalilla tai pelaamassa sählyä, ja Toni aikoo myös toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ryhtyä harrastamaan Krav Magaa. Olen tosi iloinen, että olen alkanut taas liikkua ja muutenkin on paremmat elämäntavat kuin aikaisemmin. Tonin mielestä Starttipajassa on hyvä porukkahenki ja huumoria. Hän kokee jo nyt itsetuntonsa kohentuneen ja paniikkihäiriönkin helpottuneen. Parasta täällä on, että saa olla oma itsensä omine ongelmineen. Ei painosteta mihinkään eikä ole kiire. Riittää, että tulee tänne aamulla. On kuitenkin paljon monipuolista tekemistä ja täällä käy myös sosiaalityöntekijä, jonka kanssa voi käydä juttelemassa. Suosittelen kaikille tätä paikkaa, Toni sanoo. Koho ja Etti auttavat eteenpäin Koho-palvelun asiakkaana vuotias tamperelainen saa Sillasta oman nimikkotyöntekijän, jonka kanssa voi yhdessä miettiä nykyistä elämäntilannetta ja jatkosuunnitelmia. Kohon kautta voi päästä tutustumaan oppilaitoksiin ja erilaisiin työpaikkoihin. Työharjoittelussa voi tutustua eri aloihin ja työelämään yleensäkin. Jos suunnitelmien toteuttamista hankaloittavat esimerkiksi mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvät ongelmat, nimikkotyöntekijä auttaa löytämään niidenkin eteenpäin viemiseksi sopivat palvelut. Kohoon voi tulla kuka tahansa, joka tuntee tarvitsevansa ohjausta ja tukea näissä asioissa, vakuuttaa Silta-Valmennuksen nuorten palvelujen koordinaattori Jari Rekola. Etti on Sillan toteuttamaa etsivää työtä, jossa Sillan työntekijät toimivat yhteistyössä erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa. Etti yrittää tavoittaa opintonsa keskeyttäneitä nuoria ja koulupudokkaita ja ohjata heitä uudelleen palvelujen piiriin. Työntekijät voivat sopia nuoren kanssa tapaamisen kaupungilla, kotona, oppilaitoksessa tai jossain virastossa. Yhdessä mietitään tulevia polkuja nuoren oman elämäntilanteen, toiveiden ja suunnitelmien pohjalta. Ettistä saa apua pieniin ja isoihin ongelmiin, oli sitten kyseessä päihteet, yksinäisyys, asuntopulmat, opiskelupaikan löytäminen tai asiointi jossain virastossa. Silta-Valmennusyhdistys ry 5

6 Kurmeeruakaa, NÄÄS! Teksti: Iita Kettunen, kuvat: Pekka Huttunen Apuvalmentaja Teemu Huopana täydentää salaattipöytää Etnoruokien trendi alkaa olla menneen talven lumia. Aito kotiruoka on tullut taas muotiin. Sitä saa Viinikankadun Silta- Lounaassa. Kauhon lautaselleni perunamuusia mehevien maksapihvien ja sipulirenkaiden viereen. Siihen vielä lusikallinen puolukkasurvosta. Aah, tämä on taivas! Meidän lähtökohtamme on, että täällä valmistetaan aitoa kotiruokaa puhtaista raaka-aineista. Kaikki kuoritaan, pilkotaan tai raastetaan itse. Siten ruoan maku säilyy alkuperäisenä, selittää Silta-Lounaan esimies, työvalmentaja Mia Järvinen. Silta-Lounaan liikeideaa suunnitellessaan Järvinen kertoo pitäneensä lähtökohtana, että ruoan on oltava rehtiä ja ravitsevaa suomalaista etnoruokaa. Täällä käy paljon työmiehiä, ja olemme muokanneet ruokalistan heidän toiveidensa mukaisesti. Ruokalistan suunnitteluun osallistuu koko meidän henkilökuntamme, Järvinen täsmentää. Järvisen mukaan asiakkaiden mieliruokaa ovat kokolihasta valmistetut ruoat, mutta myös jauhelihapihvit sienikastikkeella ja pastaruoat ovat suosittuja. Kerran viikossa on keittopäivä, ja aina on tarjolla myös kasvisruokaa. Leipä, juoma ja jälkiruoka sisältyvät luonnollisesti hintaan, ja pääruoan kruunaa monipuolinen salaattipöytä. Mia Järvisen oma lempiruoka on makaronilaatikko, jota Silta-Lounaassa saa silloin tällöin. Viinikankadulla sijaitseva Silta-Lounas on yksi Silta-Valmennusyhdistyksen 15 työpajasta. Keittiössä työskentelee Mia Järvisen ja apuvalmentaja Teemu Huopanan lisäksi viisi valmentautujaa. Työpajapalvelujen vastaavana yksilövalmentajana on Liisa Eiramo. Hän tukee tarvittaessa valmentautujia arjenhallintataidoissa ja ohjaa heitä yksilöllisten jatkopolkujen suunnittelussa. Palvelun tilaajia ovat mm. työvoiman palvelukeskus tai kuntouttava työtoiminta, ja talon sisältä valmentautujia tulee esimerkiksi päihdehoidon jatkokuntoutuksesta tai valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta. Jos on jo alan koulutus mutta ei ole saanut töitä, tänne voi tulla myös kartoittamaan ja päivittämään työkokemustaan, täsmentää Eiramo. Työpajajaksojen kesto voi vaihdella yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen. Jakson aikana suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä jatkopolku. Toisille pyritään löytämään työ- tai harjoittelupaikka avoimilta työmarkkinoilta, jotkut jatkavat muihin soveltuviin palveluihin esimerkiksi päihde- tai mielenterveyspuolelle. Moni jatkaa täältä myös tuotantokoulussa tai voi hakea alan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, Eiramo lisää. Silta-Lounaan apuvalmentaja Teemu Huopana kävi vuosia sitten ammattiopisto Luovin ja Silta-Valmennuksen yhteisesti toteuttaman tuotantokoulun ja työskenteli sen jälkeen eri paikoissa lähinnä määräaikaisissa tehtävissä. Tuotantokoulussa voi suorittaa toisen 6 Silta-Viesti 1/2012

7 asteen ammatillisen perustutkinnon. Jos vielä ei ole alan koulutusta, voi tänne tulla myös kokeilemaan, olisiko tällainen ravintola- ja suurtalouskeittiöala oma, sanoo Huopana. Terhillä on työkokemusta kokin ammatista jo kahdenkymmenen vuoden ajalta. Hän tuli Silta-Lounaaseen etsimään mielekästä jatkopaikkaa joko täydennyskoulutuksessa tai työelämässä. Terhi aikoo pysyä alalla, mutta haluaa syventää ja laajentaa ammattitaitoaan. Täällä olen koko ajan työelämässä mukana, mutta voin samalla rauhassa miettiä jatkoa. Tämä on upea mahdollisuus ja on todella virkistävää olla vaihteeksi tällaisessa paikassa. Terhin mielestä Silta-Lounaan työyhteisössä vuorovaikutus on hedelmällistä, koska valmentautujien taustat ovat niin erilaiset. Tiedon jakaminen on itsestään selvää, ja parasta onkin se, että valmentautujat oppivat toinen toisiltaan. Minäkin olen täällä oppinut muilta sellaisia asioita, joita ei olisi muuten tullut mieleenikään. Täällä olemme myös tasa-arvoisia, eikä kukaan ole ylempänä toistaan. Silta-Lounasta voi Terhin mielestä verrata ammattikouluun. Täällä aikuinen ihminen voi saada uuden mahdollisuuden ja nuori taas tilaisuuden kokeilla uutta alaa. Silta-Lounaan valmentautujilla on siis monenkirjavia taustoja, mikä on myös Mia Järvisen mielestä hyvin antoisaa. Hän on itse ollut alalla 25 vuotta, ja jakaa nyt mielellään omaa tietotaitoaan. Järvinen ei opeta kuitenkaan teoriaa, vaan keittiössä opitaan keittiötaitoja työn ohessa. Myös työntekijät saavat käyttää omaa osaamistaan hyväksi. Joku voi olla erittäin hyvä leipomaan, vaikka hänellä ei olisi minkäänlaista leipurin tai kokin koulutusta. Niinpä voimme hyödyntää hänen taitojaan ja tarjota jonakin päivänä jälkiruoaksi vaikka vastapaistettuja korvapuusteja, Järvinen sanoo. Autot osiksi Viinikankadulla on myös toinen uusi työpaja, Silta-Autopurkaamo. Työpajan toiminta käynnistynee täyteen vauhtiinsa loppuvuodesta. Työvalmentaja Jarno Ratisen mukaan Silta- Autopurkaamossa on tarkoitus purkaa pääasiassa Fiat-merkkisiä autoja, joita otetaan vastaan lahjoituksina mutta myös ostetaan. Sitten varaosat lajitellaan, varastoidaan, markkinoidaan ja myydään eteenpäin. Purkaamossa pääsee tutustumaan auton tekniikkaan ja erilaisiin työkaluihin. Siellä opitaan myös tunnistamaan auton osia ja tutustutaan niiden laatuluokitukseen. Lisäksi tietojaan voi kartuttaa logistiikassa ja varaosien myynnissä sekä tutustua, kuinka verkkokauppa toimii. Autoalan aikaisempaa tuntemusta ei tänne päästäkseen vaadita, mutta tietenkin toivotaan kiinnostusta koneisiin, työkaluihin ja autoihin, Ratinen sanoo. Ratisen mukaan Silta-Autopurkaamon työpaja voisi toimia hyvänä ponnahduslautana jatkoon pidemmällekin autonasennuspuolelle, jos kiinnostusta alalle riittää. Autopurkaamon yksilövalmentajan Seija Palosen mukaan kunkin valmentautujan tavoitteet määritellään henkilökohtaisesti. Tällä hetkellä työpajalle otetaan kerrallaan kolme valmentautujaa, mutta jatkossa heitä tulee olemaan mahdollisesti tuplasti enemmän. Työpajalle voi tulla muun muassa kuntouttavan työtoiminnan ohjaamana, työvoiman palvelukeskuksen tai vaikkapa TE-toimiston lähettämänä. Autoalaan tutustumisen lisäksi valmentautuja voi työpajalla kehittää yleensäkin työelämätaitojaan. Tarpeen mukaan autan jatkokoulutuksen tai polutuksen suunnittelussa sekä yleisesti elämän hallintaan, kuten vaikkapa talousasioihin, päihteiden käyttöön tai ajankäyttöön liittyvissä asioissa, Palonen lupaa. Silta-Valmennusyhdistys ry 7

8 Silta on luotettava yhteistyökumppani Teksti: Iita Kettunen, kuva: Pekka Huttunen Silta-Valmennuksella on erittäin laaja yhteistyöverkosto. Silta-Valmennuksen kumppanuusajattelun mukaan yhteistyön on tuotettava kaikille osapuolille lisäarvoa, jotta sillä saavutettaisiin parhaat mahdolliset tulokset myös asiakkaan hyväksi. Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla työskentelevä sosiaalityöntekijä Katariina Liimatainen toimii kummina Sillan Nuorten Startissa. Kummi-sosiaalityöntekijä tarjoaa starttipajalaisille sosiaalityön palveluita matalan kynnyksen periaatteella. Katariina Liimatainen on tavattavissa pajalla joka toinen tiistai. Eikä tarvitse varata aikaa. Jos ovi on auki eikä sisällä satu olemaan ketään toista asiakasta, voi vain kävellä sisään, Liimatainen sanoo. Liimataisen kanssa voi tulla keskustelemaan esimerkiksi toimeentulotuesta, asumisesta, mielenterveysongelmista, päihdeongelmasta tai muista sosiaalityön kenttään liittyvistä asioista. Starttipajan idea on Katariina Liimataisen mielestä hyvin toimiva. Nuori pääsee sinne helposti ilman jonotusta, ja kunkin elämänhallintaa tuetaan hänen omista lähtökohdistaan käsin. Liimatainen kiittelee myös Starttipajan ammattitaitoisia ohjaajia. Olen tyytyväinen Sillan työntekijöiden paneutumiseen nuorten asioihin ja olen valmis tarvittaessa kehittämään yhteistyötä edelleen, Liimatainen sanoo. Myös työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi Tanja Josefsson kiittelee Silta-Valmennusta luotettavana yhteistyökumppanina. Josefssonin asiakkaita ovat alle 25-vuotiaat kouluttamattomat nuoret. Osa nuorista tarvitsee juuri sellaisia tuettuja palveluita, joita Sillalla on. Jos nuorella on keskeytynyt jokin koulutus tai hän miettii keskeytystä ja jos työelämäläheinen oppiminen tuntuu sopivalta vaihtoehdolta hänelle, ovat silloin esimerkiksi Sillan tuotantokoulu tai työammattikoulu hyviä vaihtoehtoja. Koho-palvelut, Starttipaja, Kipinä-ryhmä, Silta-Lisä ja Takova ovat myös tulleet oikein tutuiksi ja tarpeellisiksi palveluiksi, Josefsson sanoo. Josefssonin mielestä Silta-Valmennuksen vahvuutena on, että sinne voi tulla kuka tahansa nuori, vaikka hänellä olisi ollut elämässään vaikeuksiakin. Voin luottavaisin mielin ohjata nuoren Silta-Valmennuksen palveluihin ja olla varma, että siellä hänestä myös pidetään hyvää huolta, Tanja Josefsson sanoo. Sosiaalityöntekijä Katariina Liimatainen SILT A VALMENNUS 8 Silta-Viesti 1/2012