LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA"

Transkriptio

1 LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Mervi Poutanen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ Poutanen, Mervi Läheisriippuvuuden tunnistaminen ja siitä toipuminen sairaanhoitajien koulutuksessa. Helsinki s. 3 liitettä Päättötyön tarkoituksena oli laatia suunnitelma läheisriippuvuuden tunnistamiseksi ja siitä toipuminen sairaanhoitajien koulutuksessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Päättötyössä määritellään, mitä on hoitotyö ja hoitosuhde; millaisia tarpeita potilaalla on ja miten hoitaja kykenee niihin vastaamaan. Sairaanhoitajan työlle laadittuja laatuvaatimuksia tuodaan esille kahden tutkimuksen kautta (Nousiainen 1998 ja Pelttari 1997) sekä esitellään sitä, miten sairaanhoitajan tärkein työväline, oma persoona, vaikuttaa työssä. Läheisriippuvuutta määritellään eri näkökulmista. Kuvataan läheisriippuvuudelle tyypillisiä piirteitä, läheisriippuvuuden kehittymistä sekä läheisriippuvuudesta toipumista. Päättötyössä esitellään opetussuunnitelma läheisriippuvuuden tunnistamiseksi ja siitä toipuminen. Suunnitelmasta käyvät ilmi opetuksen tavoitteet, opetuksen sisältö, opetusmenetelmät, opetuksen toteuttaminen ja arviointi. Kyseessä on suunnitelma, jota ei toteuteta tämän työn yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on tunnistaa ja ymmärtää läheisriippuvuutta, miten se vaikuttaa potilaan ja hoitajan välisessä vuorovaikutussuhteessa. Tavoitteena on myös, että opiskelija tunnistaa itsessään mahdollista läheisriippuvuutta ja alkaa työstää sitä. Opetus toteutetaan luennon ja itseohjautuvien pienryhmien (tutorryhmät) kautta. Opiskelijat käyttävät apunaan opiskelupäiväkirjojaan. Opetus toteutetaan ammatillisuuden perusteet -opintokokonaisuuden (Terveys ja sairaus) yhteydessä. Asiasanat: hoitotyö, hoitosuhde, persoona, identiteetti, läheisriippuvuus, opetus Säilytyspaikka: DIAK/ Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/ ALPPIKATU/HELSINKI TRAINING UNIT Author Title Number of pages 36 Appendices 3 Mervi Poutanen Identification of Co-dependency and Recovering from Codependency as a Topic in Nurse Training The aim of the diploma work was to develop a strategy for identification of co-dependency and recovering from it to be applied in nurse training in the Diaconia Institute of Higher education. The work defines what is understood by nursing and a care relation, what are the needs of the patient, and how can the nurse respond to these needs. Quality standards designed for nursing work are presented through two studies (Nousiainen 1998 and Pelttari 1997), and the thesis also deals with the question what is the impact of the nurse s most important tool, her own personality, on the work. Co-dependency is defined from different perspectives. The focus is on the characteristics and development of co-dependency, and how to recover from it. The diploma work introduces a plan for teaching the identification of co-dependency and recovery from it. The plan specifies the goals and content of instruction, methods of instruction, and implementation and assesment of teaching. The plan is not implemented in connection of this diploma work. The aim of instruction is to identify and understand co-dependency and its impact on the interactive relationship between the patient and the nurse. Instruction will also to help the student to identify possible co-dependency in herself and start processing it. Teaching is implemented via lectures and self-directive small-groups (tutorial groups), and students make use of their learning logs. Teaching is implemented in connection of the module Basics of the Nursing Profession (Helth and Illness). Keywords: nursing, care relation, personality, identity, co-dependency, teaching Were deposited: DIAK/library of the Alppikatu unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Hoitotyö - hoitosuhde Hoitajan ominaisuuksista toimivassa hoitosuhteessa 5 2. LÄHEISRIIPPUVUUS Läheisriippuvuuden määrittelyä Läheisriippuvuuden kehittyminen Läheisriippuvuudelle tyypillisiä piirteitä ja tunnusmerkkejä Yhteenveto läheisriippuvuuden piirteistä Läheisriippuvuudesta toipuminen LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa Persoona työvälineenä Pedagoginen katsaus Johdatus opetusprosessin suunnitelmaan Opetusprosessin suunnitelman kuvaus Lähtökohtien analyysi Opetuksen tavoitteet Opetuksen sisällön suunnittelu Opetuksen toteuttaminen Opetuksen arviointi POHDINTA JA ARVIOINTI 30 LÄHTEET 33 LIITTEET 3 kpl

5 1. JOHDANTO Läheisriippuvuuden käsite tuli Suomeen luvulla Hellstenin kirjojen muodossa (1992, 1994, 1998). Läheisriippuvuutta on ollut aina, mutta tämä vuosikymmen on antanut sille nimen. Lindqvist (1995) puhuu auttajan varjosta ja siitä, miten hoitajalla on tarve saada hyväksyntää potilaaltaan. Lindqvist käyttää termiä auttajasyndrooma. Huhtaniemi (1996) sekä Suonsivu (1997) toteavat hoitajien hyvinvoinnin heikentyneen. Huhtaniemi (1996) puhuu tietynlaisesta hoitajapersoonallisuudesta. Liika työhön sitoutuminen on tyypillistä naisvaltaisilla aloilla. Ammattia valitessaan hoitoalalle haluavan taustalla saattaa olla tarve saada potilaaltaan hyväksyntää, jota hän ei varhaisina vuosinaan ole saanut omasta lähipiiristään. Huhtaniemi kirjoittaa hoitajan kaikkivoipaisuuden kuvitelmasta auttamistyössä ja siitä, miten tämä kuvitelma johtaa helposti uupumukseen. Hoitaja kokee olevansa korvaamaton eikä tunnista enää omia rajojaan. Itsensä ilmaiseminen ja suora viestintä ovat puutteellisia. Myös hoitajan epävarmuus itsestä sekä kadonnut työnilo vaikuttavat potilaan ja hoitajan välisessä vuorovaikutuksessa. (Huhtaniemi 1996, ) Hoitajien uupumusta ja masentuneisuutta on tutkinut Suonsivu (1997). Monet hoitajat kokevat masentuneisuuden ja uupumisen olevan yhteydessä heidän sisäiseen maailmaansa, johon vaikuttavat lapsuuden kokemukset, itsensä arvostamisen puute sekä oman minän rikkinäisyys. Suurimpia hoitohenkilöstön sairasloman aiheita terveydenhuollossa ovat uupuminen ja masentuneisuus (30-50 %). (Suonsivu 1997, 11, ) Hoitajan kaikkivoipaisuuden kuvitelma, auttajan varjo tai auttajasyndrooma tarkoittavat samaa ilmiötä kuin läheisriippuvuus. Niitä kuvataan vain eri termeillä. Seppänen (1994) puhuu lapsena omaksutuista rooleista, Heikkilä (1995) valheiden verkosta ja Woititz (1989) alkoholistien aikuisista lapsista. Chamberlaine kirjoittaa läheisriippuvuudesta NLP:n näkökulmasta ja Beattie (1994) kertoo ihmisistä, jotka itsetuhoisesti uhraavat oman minuutensa läheisen sairauden alttarille. Paloheimo (1997) kirjoittaa kotivammaisuudesta ja Furman (1997) puolestaan vakuuttaa, että lapsuudessa koetut vääryydet voidaan kääntää myöhemmin voimavaroiksi. Kaikissa edellä mainituissa on kyse samasta ilmiöstä, läheisriippuvuudesta. Edellä kuvattuja hoitotyöntekijään liitettyjä piirteitä, kuten esim. masennus, uupuminen, riittämättömyyden tunne, liian korkeat vaatimukset itseään ja työtään kohtaan, heikko itsetunto, kadonnut ilo, syyllisyys, riippuvuus toisista esim. potilaasta, omien rajojen puute, ylivastuullisuus, kaikkivoipaisuuden tunne, heikko itsensä ilmaiseminen ja epävarmuus, liitetään myös läheisriippuvuuteen kuuluviksi. Hellstenin (1992) mukaan läheisriippuvainen henkilö on

6 ulkoaohjautuva, hän on ikäänkuin olemassa muita varten. Hän pyrkii täydellisyyteen pitäen itsellään liian korkeaa vaatimustasoa elämän eri alueilla. Itsetunto on heikko. Ylivakavuus on leimaa antava piirre; tällaisen henkilön on vaikea olla leikkisä ja pitää hauskaa. Ilo on kadonnut. (Hellsten 1992, ) Taitto (1998) kuvaa samoja piirteitä läheisriippuvuuteen kuuluviksi. Emotionaaliset ongelmat ovat keskeisimpiä piirteitä. Heikko itsearvostus, vaikeudet omien tarpeiden ja tunteiden tunnistamisessa sekä ilmaisemisessa ovat tyypillisiä tunnusmerkkejä. Läheisriippuvuuden piirteitä ovat myös ulkoaohjautuminen, alituinen hyväksynnän hakeminen itsen ulkopuolelta, kyvyttömyys pitää hauskaa sekä ahdistuneisuus ja masentuneisuus. (Taitto 1998, ) Edellä mainitut hoitotyöntekijään sekä läheisriippuvuuteen liitetyt ominaisuudet ovat myös yhteydessä sairaanhoitajan työlle esitettyihin vaatimuksiin (Pelttari 1997), joissa korostuvat psykososiaalisten valmiuksien tärkeys. Esim. sairaanhoitajalta edellytetään taitoa tunnistaa omat rajansa. Tämä saattaa tuottaa hänelle vaikeuksia, jos hän läheisriippuvaisena henkilönä ei kykene tunnistamaan omia rajojaan, vaan ajautuu työssään hyvin helposti tilanteisiin, joissa häntä ikäänkuin käytetään hyväksi. Hän ei kykene sanomaan ei ylitöille ja muutenkin hän suostuu tekemään kaikenlaisia palveluita oman jaksamisensa kustannuksella. Sairaanhoitajakoulutuksessa tulisi mielestäni kiinnittää huomiota opiskelijan persoonallisuuden kehittymisen tarkasteluun. Jos opiskelija perehtyisi koulutuksensa aikana omaan kehityskaareensa ja siihen, missä kehitysvaiheessa hän juuri silloin on sekä tunnistaisi itsessään mahdollista läheisriippuvuutta, hänen itsetuntemuksensa ja ymmärryksensä itseään kohtaan lisääntyisivät. Tämän ymmärryksen avulla opiskelija kykenisi myös ymmärtämään paremmin vuorovaikutussuhteitaan omiin potilaisiinsa. Tässä päättötyössä kuvataan hoitotyötä ja hoitosuhdetta. Potilaalla on monenlaisia inhimillisiä tarpeita, joihin hän toivoo sairaanhoitajan kykenevän vastaamaan. Sairaanhoitajan tärkein työväline on hänen oma persoonansa ja häneltä edellytetään tiettyjä persoonallisuuden piirteitä työn tekemiseen. Kyetäkseen vastaamaan potilaansa tarpeisiin on sairaanhoitajan aika ajoin tarkasteltava, missä kunnossa hänen työvälineensä on, koska se vaikuttaa oleellisesti työn tekemiseen. Tässä työssä tarkastellaan myös niitä ominaisuuksia, joita sairaanhoitajalta vaaditaan kyetäkseen toimivaan hoitosuhteeseen potilaansa kanssa. Mahdollisen läheisriippuvuuden tunnistaminen itsessä ja siitä toipuminen ovat yksi keino huoltaa työvälinettä. Läheisriippuvuutta määritellään useista eri näkökulmista. Tunnetuin määritelmä on Hellstenin (1993), jolloin hän toi virtahepo -ilmiön yleiseen tietoisuuteen Suomessa. Läheisriippuvuuden kehittyminen on

7 hidasta. Sen juuret ovat lapsuudessa. Läheisriippuvuuden piirteet ja tyypilliset tuntomerkit esitellään. Koska läheisriippuvuutta ei ole diagnostisoitu sairaudeksi, ei siihen ole mitään erityistä lääkitystä tai hoitomuotoa. Helpotusta läheisriippuvuuteen on kuitenkin saatavissa ja näitä eri toipumismuotoja esitellään. Sairaanhoitajan persoonaa työvälineenä tarkastellaan eri näkökulmista. Esitellään suunnitelma läheisriippuvuuden tunnistamiseksi ja siitä toipuminen sairaanhoitajien koulutuksessa Sarvimäki & Stenbock-Hultin mallin mukaan. Liitteenä on tiivistelmä opetusrungosta (liite 2). Mitä teemme persoonallisuutemme hyväksi, se koituu potilaan hyväksi. Penny Prothil (Raatikainen 1988; 82) Hoitotyö - hoitosuhde Hoitotyössä hoitotyöntekijä kohtaa potilaan / asiakkaan. Hoitotyö on prosessi, johon kuuluu hoitotarpeen määrittely, hoidon suunnittelu, hoidon toteuttaminen sekä arviointi. Hoitotyö voidaan määritellä erilaisten mallien mukaan. Henderson määrittelee hoitotyön seuraavasti: hoitajan tehtävä on auttaa ihmistä, tervettä tai sairasta kaikissa niissä toiminnoissa, jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen tai saavuttamiseen tai tukea häntä kuoleman lähestyttäessä. Nämä toiminnot ovat sellaisia, jotka hoidettava suorittaisi itse, jos hänellä olisi siihen riittävästi voimia, tahtoa tai tietoa. Apuaan hoitaja antaa siten, että hoidettava saavuttaa mahdollisimman pian riippumattomuuden. (Marriner-Tomey 1994, 101.) Inhimillisten perustarpeiden ylläpitäminen, tyydyttäminen ja eheys ovat olennainen osa hoitoprosessia. (Yura 1990, 7.) Osa näistä potilaan inhimillisistä tarpeista on ehkä helpompi toteuttaa, kuten esim. ravinnon tarve, levon ja unen tarve, oman tilan tarve jne. Nämä tarpeet ovat konkreettisia ja siksi myös helpommin havaittavissa. Kun on kyse potilaan rakkauden-, hellyyden-, hyväksymisen- ja seksuaalisuuden tarpeista, hoitaja joutuu suuremman haasteen eteen. Hoitaja ei välttämättä tunnista edes itsessään em. tarpeita, saati sitten potilaassaan. Miten hoitaja kykenee osoittamaan rakkautta, ellei hän itse ole saanut rakkautta osakseen varhaisina elinvuosinaan, sillä rakastaminen ja rakkauden saaminen edellyttävät vastuuta, omistautumista ja avoimmuutta (Yura 1990, 257). Läheisriippuvaiselta henkilöltä usein puuttuu vastuunottamisen taito ja avoimmuus.

8 Caring hoitotyössä tarkoittaa aitoa ja välittävää huolenpitoa toisesta, se mielletään hoitotyön ytimeksi, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. Caring -ilmiöön osallistuvat hoitaja, potilas ja mahdollinen kolmas osapuoli. (Munnukka 1995, 34, 92.) Erikssonin (1994) mukaan rakkaus on caringin perusmotiivi ja todellinen caring pohjautuu inhimilliseen rakkauteen. Tutkimukset (Munnukka 1993 ja Hankelan 1994) osoittavat, että potilaat odottavat hoitajilta lämpöä, läheisyyttä, huolenpitoa ja inhimilliseen hyvyyteen perustuvaa auttamista. Käytännössä hoitotyö on kuitenkin usein teknistä ja tehtäväkeskeistä. Jos caring toteutuisi, saattaisi hoitotyö muuttua inhimillisemmäksi sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta. (Munnukka 1995, 35.) Rakkaus hoitamisessa ilmenee läheisyyden kokemisena, omana itsenä olemisena, hyvän näkemisenä, ajan antamisena ja välittämisenä. Potilas saattaa kokea hoitajan toiminnan persoonattomana rutiinien toistamisena, jos hoitamisesta puuttuu rakkaus. Potilas jättää toiveitaan ilmaisematta sekä tuntee syyllisyyttä avun tarpeestaan. Jotkut tutkimustulokset (esim. Clarce 1992) osoittavat, että caringin toteutuminen on niin vaativaa, että hoitaja väsyy ja hänelle tulee paineita. (Munnukka 1995, 40, 43.) Jokaisella ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi. Jotta hoitaja kykenee hyväksymään potilaansa, tulee hänen ensin hyväksyä itsensä. Torjunta on hyväksynnän vastakohta. Jos potilaassa on esim. sellaisia ominaisuuksia, joita hoitaja ei halua liittää itseensä, hän helposti torjuu potilaansa, jolloin tapahtuu potilaan hylkääminen ja kieltäminen. Itsensä aito hyväksyminen on vaikeaa, koska silloin joutuu hyväksymään itsensä kokonaan. On tärkeää, että hoitaja on lämmin, myötätuntoinen ja kykenee hyväksymään itsensä kaikilta osin ja arvostamaan itseään. (Yura 1990, 69-74, 102.) Myös potilaan seksuaalisen eheyden ylläpitäminen edellyttää hoitajalta itsetuntemusta. Hoitaja ei voi auttaa potilastaan ylläpitämään potilaan seksuaalista eheyttä, ellei hän itse työstä omaa seksuaalista tietoisuuttaan. Hoitaja saattaa siirtää omia kielteisiä, hyväksymättömiä käsityksiään omasta seksuaalisuudestaan potilaaseensa. (Yura 1990, 231.) Hoitajan ja potilaan kohtaaminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa, mikä edellyttää toimivaa hoitosuhdetta. Aitous, avoimmuus ja rohkeus ovat toimivan hoitosuhteen merkkejä. Aito ihminen kykenee olemaan oma itsensä. Hän kokee omat tunteensa ja uskaltaa ilmaista niitä. Avoin ihminen on myös haavoittuva. Hyvään hoitosuhteeseen kuuluu sääliä, myötätuntoa ja empatiaa. Myötätuntoinen hoitaja kykenee tunneperäiseen samastumiseen. Empatia perustuu toisen ihmisen todelliseen ymmärtämiseen. (Sarvimäki 1992, ) Myös caring ajatteluun kuuluu vuorovaikutus, empatia, aitous, rohkeus, luottamus ja omana itsenä oleminen (Munnukka 1995). Empatia, joka on yksi tunteiden tiedostamisen rakennuspuista, on ihmistaidoista tärkein. Empaattiset ihmiset havaitsevat tavallista paremmin sosiaalisia viestejä, jotka kertovat, mitä muut tarvitsevat tai haluavat. Tämän vuoksi he ovat erityisen sopivia esim. hoitoalalle. Empatia rakentuu itsetuntemukselle. Mitä paremmin ymmärrämme omat tunteemme, sitä taitavampia olemme lukemaan muiden mielialoja. Kaikki läheisyys, välittämisen perusta, saa alkunsa tunteiden virittämisestä samalle tasolle toisen henkilön kanssa eli kyvystä tuntea empatiaa. Empatian kehityksen juuret ovat lapsuudessa, osittain vanhempien kasvatusmenetelmissä. Jos vanhemmat eivät osoita lainkaan empatiaa jotain tiettyä tunnetta, kuten esim. ilon, surun tai hellyyden tunnetta kohtaan, lapsi lakkaa ilmaisemasta ja jopa

9 tuntemasta näitä tunteita. Lisäksi lapsen kielteiset tunteet voivat vahvistua suhteettomasti, jos vanhemmat vastaavat vain niihin. Empatiakyky kärsii tunteiden laiminlyömisestä. Lapsuudesta juontuvat puutteet voivat onneksi korjaantua myöhemmin. Kyse on jatkuvasta elämän kestävästä prosessista. Empatian tutkijan (Hoffman 1984) mukaan eettinen ajattelu sekä moraalisten periaatteiden noudattaminen perustuvat empatiaan. (Goleman 1997, 66, ) 1.2. Hoitajan ominaisuuksista toimivassa hoitosuhteessa Aito, välittävä huolenpito ja rakastaminen ovat edellytyksiä hyvälle hoitosuhteelle. Caring-rakkaus on hoitotyön ydin, jolle kaikki muu hoitaminen perustuu. Potilaan kohtaaminen ja vuorovaikutuksessa oleminen, mikä tarkoittaa sitä, että kommunikaatio hoitajan ja potilaan välillä on avointa, hoitaja tarjoaa apuaan ja on potilaan käytettävissä ja läsnä (Munnukka 1995, 91), vaatii hoitajalta sitä, että hän on kohdannut itsensä. Vain inhimillinen, aidosti läsnäoleva, omat tarpeensa ja tunteensa huomioonottava hoitaja kykenee vastaamaan potilaansa inhimillisiin tarpeisiin ja olemaan vuorovaikutuksessa sekä edistämään tai ylläpitämään potilaan eheyttä ja terveyttä tai auttamaan potilastaan rauhalliseen kuolemaan. Edellä mainitut hoitajalta vaadittavat ominaisuudet saattavat kuullostaa kohtuuttomilta, mutta ne ovat ominaisuuksia, joihin jokainen hoitaja kykenee, jos hän hiukan tutkiskelee itseään ja omia motiivejaan työskennellä ihmisten auttajana ja on valmis kehittymään työnsä vaatimuksia edellyttämällä tavalla. Kukaan ei ole valmis ihmisenä eikä hoitajana, vaan oman persoonan kehittäminen ja inhimillisyyteen pyrkiminen on koko elämän kestävä prosessi. Jos hoitaja uskaltaa lähteä oman itsensä tutkimusmatkalle, uskon sen hyödyttävän sekä hoitajaa että potilasta hoitosuhteessa. Hoitosuhteeseen liittyy usein myös erityiskysymyksiä, kuten riippuvuus ja vallankäyttö. Haitallinen riippuvuus voi johtaa potilaan passivoitumiseen. Potilas luovuttaa vastuunsa paranemisestaan hoitajalle. Joskus hoitaja ylläpitää potilaan riippuvuutta liiallisella hallitsemisen tarpeellaan, joka voi ilmetä esim. ylihuolehtimisena. (Sarvimäki 1992, ) 2. LÄHEISRIIPPUVUUS

10 2.1. Läheisriippuvuuden määrittelyä Läheisriippuvuus on yksi riippuvuuden muoto. Heikkilä jakaa riippuvuuden aineriippuvuudeksi (jonkin kemiallisen aineen aiheuttama fyysinen riippuvuus) ja systeemiriippuvuudeksi (jokin toiminta aiheuttaa riippuvuuden). Heikkilän mukaan on vaikeaa vetää tarkkaa rajaa riippuvuus- ja normaalikäyttäytymisen välille. Jokainen meistä on tavalla tai toisella riippuvainen muista ihmisistä, aineista tai asioista. Normaalisti ihminen tuntee iloa ja surua elämän eri tapahtumista. Vuorovaikutus oman sisäisen maailman ja ympäristön kanssa toimii. Sairaalla tavalla riippuvainen ihminen ei koe tunteita normaalista elämästä. Riippuvuuskäyttäytymisestä tulee hänen tunteidensa keinotekoinen lähde eikä hän ole vuorovaikutuksessa kuin tämän keinotekoisen lähteensä kanssa. Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on yleensä ihmiselle elämän keskipiste. Riippuvaiselle elämän keskipiste on riippuvuuskäyttäytyminen. Heikkilä kirjoittaa riippuvuudesta valheiden verkkona, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen näkee oman maailmansa hyvin epärealistisena. Riippuvuus tarkoittaa mitä tahansa elämänprosessia, minkä edessä ihminen on voimaton ja mitä hän ei pysty sulauttamaan osaksi omaa persoonaansa. Riippuvuus on paheneva sairaus. Riippuvaisella henkilöllä saattaa olla useita eri riippuvuuksia ja ne voivat välillä vaihtua esim. alkoholismista toipunut henkilö saattaa myöhemmin tulla riippuvaiseksi vaikkapa uskonnosta. Meidän kulttuurissamme on hyvin paljon tekijöitä, jotka luovat riippuvuutta. Esim. autoritaarisuus ja materialismi synnyttävät riippuvuutta, koska ne eivät salli muutosta ja henkistä kasvua. (Heikkilä 1995, ) Normaali ihminen yrittää sopeuttaa oman käytöksensä riippuvaisen henkilön käyttäytymiseen. Vuorovaikutus on yksisuuntaista. Vähitellen ns. normaali henkilö mukautuu elämään elämäänsä riippuvaisen henkilön ehdoilla. Silloin puhutaan läheisriippuvuudesta. Läheisriippuvuus on koko perheen sairaus. Alkoholistiperhe on tyypillinen kasvualusta läheisriippuvuuden synnylle. Riippuvuudesta on tullut perheen yhteinen salaisuus, jota ei paljasteta muille. Perhe eristäytyy, oppii valehtelemaan ja hakemaan syitä riippuvaiseen käytökseen. Tällaisen perheen lapset joutuvat hyvin varhain ottamaan vastuun omasta elämästään. Lapsuus jää hyvin lyhyeksi. Lapsista tulee helposti yhteisön taakankantajia. Usein tällaiset ihmiset hakeutuvat myöhemmin ammatteihin, jossa voivat auttaa muita. Hoivaamisesta on tullut koko elämän perusta ja tarkoitus. Yhteiskunta jopa käyttää läheisriippuvuutta hyödykseen. Toisten hoivaamista pidetään hyveenä ymmärtämättä, että tällainen käyttäytyminen on läheisriippuvalle pakonomaista. Holhousyhteiskunnan keskeinen ydin on läheisriippuvaiset ihmiset. (Heikkilä 1995, ) Heikkilän (1995) mukaan riippuvainen henkilö ei kykene todelliseen vuorovaikutukseen. Riippuvainen on ikäänkuin eksyksissä ja reagoi moniin asioihin hyvin voimakkaasti, jopa vähän liioitellusti. Kysyttäessä riippuvaisella henkilöllä ovat työ ja perhe-elämä aina kunnossa eikä elämässä ole mitään ongelmia. Toisten seurassa hän on yleensä hyvä vitsien kertoja, koska hänellä on tarve miellyttää muita. (Hietanen 1995, 7.)

11 Kun puhutaan alkoholistien aikuisista lapsista, tarkoitetaan usein juuri läheisriippuvaisia henkilöitä. Woititzin (1989) mukaan koko alkoholistin perhe sairastaa alkoholismia. Eniten siitä kärsivät lapset, koska he eivät saa riittävää ja johdonmukaista huomiota osakseen eivätkä vanhempiensa lämpöä. Tällaiselle lapselle kehittyy piirteitä, joita ovat esim. epävarmuus itsestä, itseinho, vaikeudet ihmissuhteissa ja vaikeuksia tehtävien loppuunsaattamisessa. Läheisriippuvuus määritellään ilmiöksi, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen ihmisestä - usein puolisosta, lähimmäisestä tai asiakkaasta. On tärkeää kuitenkin erottaa läheisriippuvuus terveestä riippuvuudesta, jota ovat mm. yhteenkuuluvuudentunne ja sitoutuminen. (http://www.päihdelinkki.fi/riippuvuuslinja/iskut/634.html, kevät -99.) Taitto (1997) puhuu lapsen kokemuksista päihdeongelmaisessa perheessä. Mikä tahansa asia, josta ei kyetä puhumaan ja joka vie lapselta terveen vanhemmuuden, voi olla aiheuttamassa lapselle ongelmia aikuisuudessa. Näitä ongelmia aiheutuu perheissä, joissa on esim. fyysistä tai psyykkistä pahoinpitelyä, työnarkomaniaa, liiallista hemmottelua tai ylisuojelua. Päihdeperheen lapsella on aikuisena ongelmia, jotka liittyvät läheisyyteen, kontrolliin, vastuuseen, identiteettiin, tunteiden ilmaisuun tai luottamukseen. Hänellä on riski aikuisena alkoholisoitua tai avioitua alkoholistin kanssa. Hellsten määrittelee läheisriippuvuuden seuraavasti: Läheisriippuvuus on sairaus tai sairauden kaltainen tila, joka syntyy, kun ihminen elää jonkin hyvin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonallisuudessaan vaan sopeutuu sen olemassaoloon (Hellsten 1993, 58). Esimerkiksi lapsi sopeutuu perheessä olevaan alkoholismiin, mielisairauteen, ahdasmieliseen uskonnollisuuteen, väkivaltaan tai insestiin. Edellämainitut ilmiöt perheessä kielletään, niitä ei käsitellä eikä kohdata. Samalla todelliset, konkreettiset asiat kielletään ja ollaan ikäänkuin ongelmaa ei olisi olemassa. Lapselle on olemassa vain se, mikä hänen vanhemmilleen on olemassa. Niinpä lapset sopeutuvat ja hylkäävät omat aistihavaintonsa, tunteensa ja tarpeensa. Lapselle perheessä esiintyvä ilmiö esim. alkoholismi herättää kyllä paljonkin tunteita, mutta koska alkoholismi kielletään eikä sitä kohdata ja käsitellä, ei myöskään mitään siihen liittyviä tunteita silloin käsitellä. Jos perheessä järjestelmällisesti katkaistaan yhteys tunteisiin, todellisuus vääristyy; lapsi ei enää ole varma, mikä on totta ja mikä ei. Tämä johtaa vähitellen kokemukseen, että lapsi ei enää tiedä, kuka hän lopulta oikein on. (Hellsten 1998, ) Riippuvuudesta voidaan puhua useilla termeillä esim. addiktio, kohtuuttomuus, himo, pahe, synti. Koukkuja voi olla monia: huumeet, seksi, valta, työnarkomania, bulimia, läheisriippuvuus, uskonto tai urheilu. Riippuvuuden taustalta voi kuitenkin löytyä yksi ja sama mekanismi, mielihyväkeskuksen virittyminen. Päivärinnan mukaan kohtuuttoman käyttäytymisen muotoja ja riippuvuuksia on lukuisia, ja ne näyttävät ilmenevän samalla henkilöllä joko yhtäaikaa tai vuosien varrella toisiaan seuraten. Riippuvuuksia yhdistävä punainen lanka on mielihyväkeskuksen virittyminen, joka näkyy persoonallisuudessa muun muasssa impulsiivisuutena ja lyhytjänteisyytenä. Persoonallisuus on

12 tavallista suuremmassa määrin lapsenomaisesti viettien vietävänä. Päivärinnan mukaan yksi mielihyvämekanismeja virittävä tekijä on toistuva stressi, jonka haitallisia vaikutuksia on aliarvioitu. Unen puute ja vuorokausirytmin häiriintyminen vaikuttavat stressin tavoin. Mielihyväkeskuksen häiriintyminen on lähinnä sen virittymistä kiihkeämmäksi ja trimmatummaksi. Näin virittynyt mielihyväkeskus antaa tietystä miellyttävästä tapahtumasta liioitellun paljon nautintoa ja altistaa kohtuuttomalle jopa pakonomaiselle mielihyvän haulle. (Hietanen 1995, 6.) Työnarkomania määritellään usein läheisriippuvuuden alalajiksi. Ihminen hakee hyväksyntää ympäristöstään esim. työn kautta, jos ei kykene itse hyväksymään itseään. Pakonomaisen työnteon taustalla ovat usein varhaislapsuuden kokemukset. Työstä saadusta kiitoksesta ja hyväksynnästä voi tulla riippuvaiseksi. Työstä tulee ikäänkuin huumetta; ei tarvitse kääntyä katsomaan ja kuuntelemaan itseään, kun tekee kaiken aikaa töitä. (Puttonen, 1995, 9.) Koski-Jänteen (1998) mukaan riippuvuus ja addiktio käsitetään usein samaksi asiaksi, vaikka kaikki riippuvuus ei olekaan addiktiivista. Latinan verbi addico, josta addiktion käsite juontaa, tarkoittaa jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista tai jonkun valtaan jättämistä. Jokainen ihminen on jossain määrin riippuvainen esim. toisista ihmisistä, mutta se ei tarkoita addiktiota. Pakonomainen riippuvuus esim. jostakin asiasta tai ihmisestä on addiktiivistä, jos tästä riippuvuudesta seuraa enenevästi haittaa ihmiselle itselleen, ja jos siitä on vaikea päästä eroon. Arkikielessä ilmiöstä voidaan käyttää sanontaa olla koukussa. Sosiaalisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä on keskeinen vaikutus siihen, kuinka yleistä addiktiivinen käyttäytyminen kussakin yhteiskunnassa on. Giddensin (1995, ) mukaan nyky-yhteiskunnassa maaperä on luotu riippuvuuksien muodostumiselle. Erilaisia riippuvuuksia on alettu pitää saman perusilmiön eri ilmentymismuotoina. Niihin kaikkiin liittyy toistopakko. Gossopin (1989, 1-8) mukaan addiktiota luonnehtii ennen kaikkea voimakas sisäinen halu tai pakko, toiminnan hallinnan heikkeneminen, sen lopettamiseen tai estymiseen liittyvä ahdistus tai paha olo ja toiminnan jatkaminen ilmiselvistä haitoista huolimatta. Riippuvuuteen sisältyy ristiriita: se tuottaa tyydytystä, mutta toisaalta siitä koituu haittaa niin itselle kuin muille. Niinpä sitä salataan tai sen kielteisiä seurauksia vähätellään. Johnson (1993, 23-34) luonnehtii addiktiota nautintoa tuottavan toiminnan säätelyhäiriöksi, jonka jatkuminen tekee mahdolliseksi haittojen kieltäminen. (Koski-Jännes 1998, ) Addiktiota ei ole määritelty yhdeksi sairaudeksi tai häiriöksi kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän (DSM IV, ICD-10) mukaan, vaan pakonomaisen riippuvuuden piirteitä löytyy useista eri tautiluokista. Selvimmin se liitetään edelleen alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöön. (Koski-Jännes 1998, 29.) Läheisriippuvuuttakaan, joka on siis yksi riippuvuuden muoto tai alalaji, ei täten voida todeta yhdeksi sairaudeksi tai häiriöksi. Mielestäni läheisriippuvuuden aiheuttamia seurauksia voidaan kuitenkin pitää yhtenä osatekijänä joihinkin sairauksiin tai häiriöihin, esim. masennukseen, työuupumukseen tai psykosomaattisiin vaivoihin.

13 2.2. Läheisriippuvuuden kehittyminen Riippuvuuden juuret ovat lapsuudessa. Jos terve vanhemmuus puuttuu, lapset eivät koe todellista lapsuutta. Heidän oma vanhemmuutensa saattaa alkaa jo hyvin varhain. Lapsi voi joutua huolehtimaan omista vanhemmistaan, vaikka tarvitsisi itse huolenpitoa. Heikkilä (1995), Woititzin (1989), Taitto (1997) ja Hellsten (1998) puhuvat kadotetusta lapsuudesta, koska lapsuus on jäänyt elämättä terveen vanhemmuuden puuttuessa. Myös Ross on sitä mieltä, että jos kasvumme on lapsena tyrehtynyt, vaikuttaa se käyttäytymiseemme aikuisena (Ross 1990, 51-54). Hyvin usein alkoholismi perheessä on aiheuttanut tämän terveen vanhemmuuden puutoksen. Myös muut tekijät, kuten työnarkomania, tiukka uskonnollisuus, päihteet, insesti jne. aiheuttavat ongelmia ja kehittävät aikuisuudessa läheisriippuvuutta perheessä eläneille lapsille. Lapsen kokemukset ja se, miten nämä kokemukset vaikuttavat hänen käsitykseensä omasta identiteetistään, ovat oleellinen tekijä riippuvuuden kehittymiselle. Myös lapsen kehittämät selviytymisroolit lapsuudessa muokkaavat riippuvuuden kehittymistä. (Taitto 1998, 31.) Toimiva perhe on paras kasvualusta lapselle. Cermak (1990) on luonut toimivan perheen kriteerit, jotka vaikuttavat perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Kriteerit ovat turvallisuus, kommunikaatio, huolenpito, yksilöllisyys, jatkuvuus, kunnioitus ja huomio. (Taitto 1998, 33.) Toimivassa perheessä aikuiset takaavat nämä perustarpeet lapsilleen. Päihdeperheessä lasten perustarpeet jäävät osittain tai jopa kokonaan tyydyttymättä. Lapset joutuvat kasvamaan yksin. Todellista kohtaamista lasten ja aikuisten välillä ei koskaan tapahdu. Esim. alkoholi sitoo juovan vanhemman energian, ja juomattoman vanhemman voimavarat menevät alkoholiongelmaisen puolison tarkkailuun ja hänen tekemisiensä selvittämiseen. (Taitto 1998, ) Tutkimuksissa, jotka liittyvät päihdeperheessä kasvaneiden aikuisten kokemuksiin (Peltoniemi 1994; Kautto & Levola 1990; Tynnilä 1995), korostuvat voimakkaasti häpeä, turvattomuus, yksinäisyys, puhumattomuus, tunteettomuus, pelko, vihamielisyys, välinpitämättömyys ja laiminlyönti (Taitto 1998, 38). Ihmisen elämänkokemus muokkaa hänen persoonallisuuttaan. Liebkindin (1989) mukaan ihminen, jolla on selkiintymätön identiteetti, ei tiedä, kuka hän on. Päihdeperheessä kasvaneilla lapsilla heidän kehitysvaiheissaan kohtaamansa kriisit sekoittuvat aikaisemmissa vaiheissa selvittämättä jääneisiin ongelmiin. Nämä vaikuttavat lapsen persoonallisuuden kehittymiseen ja hänen identiteettinsä voi olla kehittymässä alusta alkaen kohti minän hajaantumista ja aikuisuuden lamaantumista. (Taitto 1998, )

14 Ongelmaperheessä eläneestä lapsesta kasvaa ihminen, joka ei elä todellisuudessa. Hänet on reväisty irti siitä. Hänestä tulee olento, joka ei enää elä, vaan keskittyy elämässä selviytymiseen. Selviytyäkseen hän kehittää itselleen erilaisia selviytymisstrategioita, joista tulee hänelle eräänlainen valeminä. Ihminen alkaa samastua tähän valeminään, jonka olemassaolosta hän ei välttämättä ole edes tietoinen, koska hänellä ei ole yhteyttä itsessään olevaan todelliseen minään. (Hellsten 1998, 27.) Päihdeperheessä lapsi kasvaa usein ilman vanhempien tukea ja hänellä on hajanainen minäkuva. Tämän seurauksena lapsi joutuu omaksumaan toisten hänelle antamia rooleja selviytyäkseen. Nämä roolit eivät ole häntä itseään, vaan hänen ulkopuolellaan. Hellsten (1992, 50-52) puhuu valeminästä, roolista, joka jakaa lapsen kahtia. Toinen puoli alkaa suorittaa elämää sen sijaan, että eläisi sitä. Toinen puoli, mikä sisältää haavoittuvuutta, avuttomuutta ja totuudellisuutta, taas laskeutuu yhä syvemmälle piiloon. Tämän valeminänsä avulla ihminen vieraantuu itsestään. Taitto puhuu erilaisista rooleista. Esim. perheen vanhin lapsi omaksuu helposti taakankantajan roolin; toisesta lapsesta tulee syntipukki tai taisteleva lapsi; kolmannesta lapsesta unohdettu ja yksinäinen sopeutuja; nuorin lapsi omaksuu mielistelijän roolin. Selviytymisrooleissaan lapsi joutuu kieltämään omat tunteensa ja tarpeensa sekä oman minänsä. Useat tutkijat ovat löytäneet samansuuntaisia tyypityksiä omissa tutkimuksissaan, mutta Sherin (1991) mielestä ei ole riittävää empiiristä näyttöä, jotta selviytymisroolit voitaisiin tieteellisesti todistaa. (Taitto 1998, ) 2.3. Läheisriippuvuudelle tyypillisiä piirteitä ja tuntomerkkejä Chamberlaine ja Prince (1996) kuvailevat läheisriippuvaista ihmistä seuraavasti. Hänellä on hyvin vähän tajua elämänsä suunnasta ja vielä vähemmän omasta itsestään. Hän tietää enemmän siitä, mitä muut hänestä ajattelevat kuin mitä hän ajattelee itsestään. Hän tuntee perheensä asiat paremmin kuin oman mielentilansa ja tietää, mikä on väärin varmemmin kuin sen, mikä on oikein. Hänellä on pelko siitä, että hänet huomataan, paljastetaan ja nähdään. Suurin osa hänen voimavaroistaan kuluu suojaavan julkisivun ylläpitämiseen. Usein läheisriippuvaisella henkilöllä on heikko itsetunto, heikot rajat tai selkiintymätön identiteetti. Hän on epävarma itsestään ja ihmissuhteissa esiintyy ongelmia. Masennus ja ahdistus on tavanomaista. Myös päihteiden väärinkäyttöä ja syömishäiriöitä esiintyy. Usein lapsuuteen liittyy traumaattisia kokemuksia. (Chamberlain & Prince 1996, ) Schaefin (1986) mukaan läheisriipuvuuden tuntomerkki on epärehellisyys, johon kuuluu esim. kieltäminen, projektio ja vähättely. Läheisriippuvainen on kyvytön käsittelemään tunteitaan. Hänellä voi olla jäädytettyjä tunteita. Hän on vailla kosketusta tunteisiinsa ja ne saattavat olla vääristyneitä. Helposti läheisriippuvainen tarrautuu tunteisiin esim. katkeruuteen. Kaikenlainen kontrolloiminen ja hämmennys ovat läheisriippuvalle tyypillistä. Ajattelun häiriöitä saattaa esiintyä esim. minäkeskeisyyttä, sekavaa ajattelua, pakkomielteitä, korostunutta loogista, analyyttistä, yksioikoista tai

15 joko-tai -ajattelua. Läheisriippuva tavoittelee täydellisyyttä kaikessa. Hän on ulkoa ohjautuva ja muista riippuvainen. Hänellä on alhainen itsearvostus, hän haluaa toisten ihmisten huomiota ja usein häpeä leimaa hänen elämäänsä. Esiintyy erilaisia riippuvuuksia, pelkoa, jäykkyyttä, tuomitsevuutta ja masentuneisuutta. Läheisriippuva kokee ylemmyyden tai alemmuuden tunteita. Hän saattaa olla itsekeskeinen. Henkilökohtaiset arvot katoavat ja kompromissien tekeminen yleistyy. Myös hengellisyyden puutetta ja negatiivista asennetta elämää kohtaan ilmenee. (Aikuiset alkoholistien lapset -kurssi ) Läheisriippuva on kyvytön elämään omaa elämäänsä. Hänellä on uhrin asenne. Hän keskittyy huolehtimaan toisista ja kontrolloimaan tilanteita. Ennakoiminen ja pyrkimys muuttaa toisten mielialoja ovat tyypillisiä. Läheisriippuva viihtyy kriiseissä, hän jopa hakeutuu stressitilanteisiin. On vaikeutta tunnistaa itsen ja toisen rajoja sekä vaikeutta liittyä toisiin ihmisiin. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on vaikeaa. Saattaa olla stressiperäisiä sairauksia. Tyypillistä ovat erilaiset toistamispakot ja alttius riippuvuuksille kuten esim. työnarkomania, ostovimma, päihteet, pelihimo, jatkuva rakastuminen ja hoitamispakko. Läheisriippuvuudelle on tyypillistä myös epämääräinen paha olo, masennus, itsetuhoisuus ja elämäntoivon menettäminen. (Aikuiset alkoholistien lapset - kurssi ) Taitto (1998) kuvaa päihdeperheen aikuisen lapsen tyypillisiä piirteitä mm. Blackin ym. (1986, 226) empiirisen tutkimuksen mukaan: on vaikeaa luottaa toiseen, tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä vaikeus olla itsenäinen. Ongelmia on työskentelytottumuksissa, ongelmanratkaisutaidoissa ja vastuunotossa. Omien tarpeiden ilmaiseminen ja läheisyyden kokeminen ovat vaikeita. On myös vaikeuksia itsensä esille tuomisessa. Läheisriippuvaisen henkilön persoonallisuuden piirteet ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä. Kritsbergin mukaan emotionaaliset ongelmat, kuten häpeä, syyllisyys, pelko, viha tai suru ovat kuitenkin samat (Kritsberg 1986, 35-44). Taiton tutkimuksessa (1998) haastateltavat kuvasivat itsellään olevan seuraavia piirteitä: tunteiden kieltäminen, ulkoaohjautuminen, luottamuksen puute, vaikeudet ihmissuhteissa ja elämän hallitsemattomuus. (Taitto 1998, 45, ) Läheisriippuvuuspersoonallisuudet (LR -persoonallisuudet) ajattelevat, että heillä on vastuu muista ihmisistä. He uskovat, että heidän on pakko auttaa muita. He ovat hyvin huolehtivaisia. He pyrkivät myös ennakoimaan muiden tarpeita. LR - persoonallisuudet toimivat usein vastoin omia haaveitaan ja toiveitaan vähätellen niiden tärkeyttä. Sana ei on lähes tuntematon heille. Antavana osapuolena he tuntevat turvallisuutta ja saavana osapuolena syyllisyyttä. Heikko itsetunto on tyypillistä. LR - persoonallisuudet ovat usein kotoisin sekasortoisesta ja tunteet tukahduttavasta perheestä, mutta he kuitenkin kieltävät taustojensa vaikutukset. He syyttävät kaikesta itseään. He suuttuvat, jos heitä arvostellaan, mutta myöskin torjuvat kaikki kiitokset ja kehut. He myös masentuvat, jos heitä ei kiitetä. Usein heidän kuulee sanovan, etteivät he osaa tehdä mitään oikein, he eivät halua tehdä virheitä, tai että he haluavat olla täydellisiä. Päätösten tekeminen on vaikeaa. Muiden auttamisesta ja itsensä tarpeelliseksi tekemisestä he saavat keinotekoista omanarvontuntoa. Torjunta kuuluu myös osana läheisriippuvaisen persoonaan. Ajatukset ja tunteet täytyy torjua, sillä ne herättävät pelkoa ja syyllisyyttä. Omana itsenä on pelottavaa olla. Pakkomielteitä esiintyy, kuten esim. toisista ihmisistä

16 puhuminen ja heidän ongelmiensa pohtiminen, kaikenlainen toisten ihmisten tekemisien tarkistaminen sekä ylenmääräinen huolehtiminen. Kontrollin pitäminen on hyvin tavallista läheisriippuvaiselle. Usein ongelmat kielletään tai niitä vähätellään. Riippuvuutta ihmissuhteista etsitään ja usein rakkautta ja hyväksyntää haetaan sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat kykenemättömiä sitä antamaan. Viestintä näyttää olevan läheisriippuvaisilla kehnoa. He eivät tarkoita, mitä sanovat ja eivät sano, mitä tarkoittavat. Kaiken lisäksi, he eivät edes välttämättä tiedä, mitä tarkoittavat. Viestinnän keinoina ovat syyttely, uhkailu, pakottaminen, anominen, lahjominen ja neuvominen. Asian ydin jää usein selvittämättömäksi. Sanat valitaan hyvin tarkoin vaikutuksen tekemiseksi. Luottamus itseen, omiin tunteisiin, päätöksiin ja toisiin ihmisiin on heikkoa. Omien rajojen tunnistaminen on vaikeaa. Vihan tunnistaminen ja sen ilmaiseminen on pelottavaa ja usein myös hävettävää. Seksuaaliongelmat ovat yleisiä.. (http://hauki2.haukipudas.fi/lukio/psyko/vhepo/tunto.htm, kevät -99.) Myös Ross (1990) on luonnehtinut aikuisille lapsille tyypillisiä piirteitä. Aikuinen lapsi ei kykene rakentamaan eikä ylläpitämään kestäviä, merkityksellisiä ja läheisiä suhteita toisiin ihmisiin, itseensä eikä Jumalaan. Hänen on vaikea luottaa ja elää uskon varassa. Häneltä puuttuu taito ja sanasto, jota terve tunteiden, arvostusten, ajatusten ja tarpeiden ilmaiseminen vaativat. Aikuinen lapsi ei kestä elämään kuuluvia paineita. Hänen on vaikea iloita, pitää hauskaa ja rentoutua. Kaikki muutokset tuntuvat vaikeilta. Puuttuu kyky kasvaa henkisesti ja hengellisesti. Myös syyllisyys, tarve hallita, periksiantaminen ja joustamattomuus ovat aikuisen lapsen tuntomerkkejä. (Ross 1990, 55.) 2.4. Yhteenveto läheisriippuvuuden piirteistä Edellä mainittujen läheisriippuvuuden piirteiden lista on loputon. Eri ihmiset kokevat erilaisia piirteitä. Varmasti meistä jokainen tunnistaa itsessään joitakin läheisriippuvuuden tunnusmerkkejä, mutta tuntee silti elävänsä täysin vapaata elämää riippuvuuksista. On tärkeää erottaa läheisriippuvuus terveestä riippuvuudesta, johon kuuluu mm. yhteenkuuluvuudentunne ja sitoutuminen. Kyse onkin siitä, missä määrin piirteet vaikuttavat ihmisen elämään ja erityisesti hoitoalalla työskentelevän henkilön työhön. Piirteet, jotka vaikuttavat hoitajan työhön, liittyvät seuraaviin seikkoihin: itsetuntemukseen, vuorovaikutustaitoihin, omien rajojen tunnistamiseen ja asettamiseen, tunne-elämään, läheisyyteen, luottamukseen, vastuuseen, empatiaan ja viestintään. Nämä piirteet ovat yhteydessä Pelttarin (1997) tutkimuksen sairaanhoitajilta vaadittaviin työn laatuvaatimuksiin. Läheisriippuvuuden piirteistä voisi poimia yhteiset eniten esiintyvät piirteet. Niitä ovat heikko itsetunto, omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, omien rajojen puuttuminen, enemmän toisista huolehtiminen kuin itsestä, kaikenlainen kontrolloiminen, vaikeus luottaa, ulkoaohjautuminen sekä erilaiset riippuvuudet (esim. päihteet, ostovimma, hoitamispakko, jatkuvat rakastumiset, pelihimo jne.). Myös epämääräinen paha olo, sekaannus, hämmennys ja masennus ovat

17 yhteisiä piirteitä läheisriippuvalle henkilölle. Kun vertaa läheisriippuvuuden piirteitä Pelttarin (1997) tutkimuksessa esiintyviin sairaanhoitajilta vaadittaviin laatuvaatimuksiin, on nähtävissä samankaltaisia ominaisuuksia. Kvalifikaatiovaatimuksissa sairaanhoitajalta odotetaan, että hän tuntee itsensä, tunnistaa oman tarvitsevuutensa ja omat rajansa. Sairaanhoitajalta edellytetään vahvaa itsetuntoa ja itseohjautuvuutta. (Pelttari 1997, 135, ) Läheisriippuvuuden oireilla on merkitystä lähinnä sairaanhoitajan työlle asetetuista kvalifikaatiovaatimuksista nimenomaan hoitajan persoonallisuuden piirteisiin, kykyihin ja valmiuksiin. Pelttarin tutkimuksessa kuvataan myös muita vaatimustasoja, mutta tämän työn kannalta on tärkeintä kiinnittää huomio juuri hoitajan persoonaan Läheisriippuvuudesta toipuminen Jos henkilö tunnistaa itsessään läheisriippuvuutta, on hänelle apua tarjolla. Esittelen tässä muutamia toipumiskeinoja. Kaikissa toipumisohjelmissa on ikäänkuin kolme erillistä vaihetta. Ensimmäinen vaihe on tunnistaminen, joka tarkoittaa sitä, että henkilö tulee tietoiseksi siitä, mitä hänelle on lapsuudessa tapahtunut (terveen vanhemmuuden puuttuminen). Hän saa tietoa läheisriippuvuudesta ja tunnistaa itsessään läheisriippuvuuden piirteitä. Toisessa vaiheessa koetaan uusi vanhemmuus ja kohdataan sekä läpityöskennellään omat tarpeet ja tunteet. Kolmas vaihe on vapautuminen. Tässä vaiheessa henkilö kykenee ymmärtämään, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi sekä antamaan anteeksi niille, jotka ovat häntä väärin kohdelleet. Tästä alkaa muutos. Hellstenin mielestä toipumisen tavoitteena on auttaa ihmistä lähemmäksi omaa sisäistä lastaan. Sisäinen lapsi on sisällämme oleva aito minä, jonka tunteet, tarpeet ja toiveet on tukahdutettu. Siihen kuuluu intuitiot, luovuus ja lapsen herkkyys. (Hellsten 1992, ) Hellstenin mukaan hoito itseasiassa esittelee ihmisen itselleen (Hellsten 1992, ) (Taitto 1997, 70). Myllyhoitoyhdistys ry järjestää Aikuiset alkoholistien lapset -kursseja. Kurssin tavoitteena on auttaa toipumisprosessi alkuun, antaa tietoa ja tukea sekä rohkaista omien voimavarojen käyttämiseen. Kurssi rakentuu luennoista, yksilö- ja ryhmätyöskentelystä, aihetta käsittelevistä videoesityksistä. Kurssit kestävät yleensä viisi arkipäivää ja niiden ajankohdista ilmoitetaan eri lehdissä mm. Helsingin Sanomissa. Kristillinen kurssikeskus, Vihreäniitty Oy, aloitti toimintansa elokuussa Se tarjoaa kursseja erilaisiin elämäntilanteisiin mm. itsetuntemuksen parantaminen, läheisriippuvuudesta toipuminen, menneisyyden haavoista, pahasta olosta, masennuksesta, uupumuksesta ja yksinäisyydestä toipuminen. Vihreäniitty Oy tarjoaa kursseja myös yrityksille, yhteisöille ja eri ammattiryhmille työssä jaksamiseen,

18 työilmapiiriin, oman persoonan käyttöön työvälineenä jne. Evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat järjestävät ns. kristuskeskeisiä toipumiskursseja (Krito - ryhmät). Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa noin reilut puoli vuotta. Aiheet kursseilla ovat kysynnän mukaan esim. masennus, katkeruus, pelko, heikko itsetunto ja läheisriippuvuus. Kurssilla käytetään välineenä valmista työkirjaa, jossa on tehtäviä itsetutkiskelun ja Raamatun pohjalta. Tehtävien lisäksi on rukousta, keskustelua ja jakamista tehtävien pohjalta. Työkirjana käytetään amerikkalaisen Ron Rossin kirjaa, Kun kasvan isoksi... tahdon tulla aikuiseksi. Kirja auttaa aikuisia lapsia toipumaan menneisyydessä saamistaan vammoista. Se pyrkii osoittamaan, miten on mahdollista kasvaa aikuiseksi Kristuskeskeisen toipumisryhmän avustuksella (Ross 1997, 9). Krito -ryhmistä ilmoitetaan seurakuntien lehdissä. Aikuiset alkoholistien lapset tai virtaheporyhmät (AAL -ryhmät) kokoontuvat kerran viikossa. Ryhmä on avoin kaikille ja sinne voi mennä milloin haluaa; ei tarvitse sitoutua. AAL -ryhmiä on lähes joka kaupungissa ja niihin voi mennä millä paikkakunnalla tahansa. Alkoholistien aikuiset lapset on naisten ja miesten nimetön toveriseura, jonka jäsenet haluavat tervehtyä ja tiedostaa itselleen tuhoisat käyttäytymismallinsa jakamalla keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa. AAL on omavarainen toimien omien vapaaehtoisten avustustensa varassa. Ryhmä ei ole sitoutunut mihinkään kirkkokuntaan, uskonlahkoon, poliittiseen ryhmittymään, mihinkään järjestöön tai yhteiskunnalliseen laitokseen. Ryhmäläisillä on tavoitteena toipua läheisriippuvuudesta itsetuntemuksen avulla ja auttaa muita aikuislapsia irrottautumaan menneisyyden vaikeista kokemuksista. AAL -ryhmissä käytetään apuna kahtatoista askelta. Jokaisella kokoontumiskerralla luetaan yksi askel ja sen pohjalta jokainen voi lausua mielipiteensä tai olla ilmaisematta sitä. Ryhmässä ei ole pakko sanoa mitään. Puheenvuoro on kiertävä ja jokainen jäsen saa saman verran aikaa oman puheenvuoronsa pitämiseen. (Kaksitoista askelta 1994, 9.) Itsenäiseen toipumiseen, jos ei halua olla missään ryhmässä, vaan on valmis itse työskentelemään itsensä kanssa, sopii työkirja, Matka vapauteen. Alkoholiperheen aikuisen lapsen työkirja perustuu amerikkalaisen Patty Mc Connelin kirjaan, mutta sitä on muutettu enemmän Suomen oloihin sopivaksi. Työkirjan avulla pyritään selvittämään nykyistä sekavaa tilannetta ja rakentamaan uudelleen menneitä ratkaisuja. Aluksi pyritään kokemaan uudelleen lapsuus, nyt vaan aikuisen tiedoilla. Koetaan kivun kautta lapsuuden tapahtumat: miten uskomuksesi saivat alkunsa, miten valitsit toimintaroolisi, miten sabotoit myöhemmät kasvun mahdollisuutesi. Kirjan, vapautuminen, osassa muokataan tunteita ja puolustuskeinoja sekä pyritään muuttamaan niiden pohjalta syntynyttä toimintaa. Siitä alkaa matka kohti eheyttä. (Mc Connell 1995, 13.) Toipumista edesauttaa tietysti myös kirjallisuuden lukeminen aiheesta sekä erilaiset terapiat. Em. toipumisohjelmat saattavat antaa sen kuvan, että ne on tarkoitettu vain alkoholistien aikuisille lapsille ja

19 että taustalta löytyy juuri alkoholin käyttöä. Samanlaisia seurauksia ovat voineet aiheuttaa myös monet muut tekijät, kuten ahdasmielinen uskonnollisuus, työnarkomania, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, mielenterveysongelmat jne. Yhteinen tekijä ongelmien muodostumiselle aikuisuudessa on terveen vanhemmuuden puuttuminen lapsuudessa. Saarron (1992) mielestä alkoholinkäytön tarkasteleminen on kuitenkin perusteltua, koska monet suomalaiset aikuiset ovat varttuneet alkoholiperheessä ja alkoholi on yksi yleisimmin käytetyistä arkielämän säätelijöistä ja ongelmanratkontakeinoista (Mc Connell 1995, 10). Läheisriippuvuudesta toipuminen on hyvin samankaltaista kuin alkoholismista toipuminen; vaaditaan realistista itsensä tutkimista (Cermak 1990,157). (Taitto 1998, 64.) Paras hoito läheisriippuvuutta vastaan on kuitenkin ennaltaehkäisy. Ongelmiin tulisi kiinnittää huomio jo lapsuudessa. Taiton (1998) mielestä paras vaihe interventiolle on juuri lapsuudessa tai nuoruudessa. Kipeiden kokemusten esiinnostaminen on helpompaa nuoruudessa, koska kokemukset ovat lähempänä. Kun lapsuudenkokemuksista on kulunut jo vuosikymmeniä, niiden uudelleen esille nostaminen on vaikeaa. Lapsuudessa tai nuoruudessa ihminen on vielä vapaa kasvamaan ja käymään itseään läpi ilman, että se vaikuttaa toiseen henkilöön, kuten puolisoon, lapsiin tai asiakkaisiin. (Taitto 1998, 110.) 3. LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA 3.1. Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma käsittää yhteensä 140 opintoviikkoa. Koulutusohjelman tavoitteet perustuvat sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alan yhteiseen ammatilliseen osaamiseen ja sen pohjalle rakentuvalle eri alojen osaamiselle. Opintokokonaisuudet on nimetty keskeisten ammattityössä kohdattavien ilmiöiden mukaan. Koulutusohjelma on rakenteeltaan ilmiölähtöinen. Näitä ilmiöitä ihmiset kohtaavat arjessaan ja eri elämäntilanteissa, ja eri alojen ammattilaisilla on niihin erilaiset lähestymistavat. Koulutusohjelma pitää sisällään perusopintoja (40 ov), ammattiopintoja (80 ov), päättötyötä (10 ov) sekä vapaasti valittavia opintoja (10 ov). Ov tarkoittaa yhtä opintoviikkoa. Näistä kertyy yhteensä 140 opintoviikkoa, joka on kolme ja puoli vuotta. Opiskelija valitsee itse oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan itselleen sopivat opintokokonaisuudet. Aluksi suoritetaan perusopinnot, jotka ovat kaikille opiskelijoille samat. Perusopintojen jälkeen tulevat ammattiopinnot, jolloin

20 opiskelija valitsee suuntautumisensa, haluaako hän esim. sairaanhoitajaksi vai sosiaalialalle. Opintokokonaisuus voidaan hyväksilukea aiemman koulutuksen tai työkokemuksen perusteella, jolloin opiskeluaika lyhenee. Aikuisopiskelijoilla opiskeluaika on hyvin usein kaksi ja puoli vuotta. Aikuinen sairaanhoitajaksi opiskeleva, jolla on takanaan esim. perushoitajan-, lähihoitajan- tai mielenterveyshoitajan tutkinto, valitsee perusopinnoista oppimisen välineet (5 ov) ja tutkimus ja tutkimuksen menetelmät (5 ov). Ammattiopinnoista hän valitsee ammatillisuuden perusteet ja sieltä opintokokonaisuuden, Terveys ja sairaus (30 ov). Ammattiopintoihin kuuluu myös Monikulttuurinen ammatillisuus (15 ov). Päättötyö (10 ov) kuuluu jokaisen opiskelijan opintoihin. Sosiaalieettinen ammatillinen vaikuttaminen kuuluu ammattiopintoihin ja siitä sairaanhoitajaksi aikovan tulee valita opintokokonaisuudet, Muuttuva ammattikäytäntö (10 ov), Työyhteisöt ja niiden kehittäminen (10 ov) sekä esim. Johtaminen (5 ov). Vapaasti valittavia opintoja hän voi ottaa (10 ov). Näistä kertyy yhteensä 100 opintoviikkoa, joka on kaksi ja puoli vuotta. Perusopinnoista (30 ov) sekä ammatillisuuden perusteiden alkuopinnoista (10 ov) aikuisopiskelija voi saada hyväksiluetuksi. Sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja diakonia opiskelija valitsevat samat opintokokonaisuudet. Heiltä edellytetään opintokokonaisuuksien Terveys ja sairaus (40 ov), Muuttuva ammattikäytäntö (10 ov) sekä Työyhteisöt ja niiden kehittäminen (10 ov) valintaa. Sairaanhoitajan koulutusohjelman tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK). Ammattikorkeakoulututkinnon nimi on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu- tutkinto. (Opinto-opas , ) Läheisriippuvuuden opetus sijoittuu Terveys ja sairaus opintokokonaisuuteen, joka on yhteinen sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja diakonia opiskelijoille. Terveys ja sairaus opintokokonaisuus kestää kaksi lukukautta (40 ov). Se sijoittuu yleensä toiselle ja kolmannelle lukukaudelle. Yksi Terveys ja sairaus opintokokonaisuuden ammatillisen osaamisen tavoite on, että opiskelija tiedostaa oman persoonan merkityksen toiminnassaan ja kehittää vuorovaikutustaitojaan (Opinto-opas , 49) Persoona työvälineenä Sairaanhoitajan tärkein työväline hoitotyössä on hänen oma persoonansa. Itsensä tunteminen, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot sekä kyky empatiaan ovat keskeisiä taitoja työssä. Siksi oman persoonan kehittäminen ja omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä jo opiskeluaikana. Persoonallisuus tai identiteetti kehittyy ihmisen koko elämänkaaren aikana vauvaiästä vanhuuteen.

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot