LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA"

Transkriptio

1 LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Mervi Poutanen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ Poutanen, Mervi Läheisriippuvuuden tunnistaminen ja siitä toipuminen sairaanhoitajien koulutuksessa. Helsinki s. 3 liitettä Päättötyön tarkoituksena oli laatia suunnitelma läheisriippuvuuden tunnistamiseksi ja siitä toipuminen sairaanhoitajien koulutuksessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Päättötyössä määritellään, mitä on hoitotyö ja hoitosuhde; millaisia tarpeita potilaalla on ja miten hoitaja kykenee niihin vastaamaan. Sairaanhoitajan työlle laadittuja laatuvaatimuksia tuodaan esille kahden tutkimuksen kautta (Nousiainen 1998 ja Pelttari 1997) sekä esitellään sitä, miten sairaanhoitajan tärkein työväline, oma persoona, vaikuttaa työssä. Läheisriippuvuutta määritellään eri näkökulmista. Kuvataan läheisriippuvuudelle tyypillisiä piirteitä, läheisriippuvuuden kehittymistä sekä läheisriippuvuudesta toipumista. Päättötyössä esitellään opetussuunnitelma läheisriippuvuuden tunnistamiseksi ja siitä toipuminen. Suunnitelmasta käyvät ilmi opetuksen tavoitteet, opetuksen sisältö, opetusmenetelmät, opetuksen toteuttaminen ja arviointi. Kyseessä on suunnitelma, jota ei toteuteta tämän työn yhteydessä. Opetuksen tavoitteena on tunnistaa ja ymmärtää läheisriippuvuutta, miten se vaikuttaa potilaan ja hoitajan välisessä vuorovaikutussuhteessa. Tavoitteena on myös, että opiskelija tunnistaa itsessään mahdollista läheisriippuvuutta ja alkaa työstää sitä. Opetus toteutetaan luennon ja itseohjautuvien pienryhmien (tutorryhmät) kautta. Opiskelijat käyttävät apunaan opiskelupäiväkirjojaan. Opetus toteutetaan ammatillisuuden perusteet -opintokokonaisuuden (Terveys ja sairaus) yhteydessä. Asiasanat: hoitotyö, hoitosuhde, persoona, identiteetti, läheisriippuvuus, opetus Säilytyspaikka: DIAK/ Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIAKONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/ ALPPIKATU/HELSINKI TRAINING UNIT Author Title Number of pages 36 Appendices 3 Mervi Poutanen Identification of Co-dependency and Recovering from Codependency as a Topic in Nurse Training The aim of the diploma work was to develop a strategy for identification of co-dependency and recovering from it to be applied in nurse training in the Diaconia Institute of Higher education. The work defines what is understood by nursing and a care relation, what are the needs of the patient, and how can the nurse respond to these needs. Quality standards designed for nursing work are presented through two studies (Nousiainen 1998 and Pelttari 1997), and the thesis also deals with the question what is the impact of the nurse s most important tool, her own personality, on the work. Co-dependency is defined from different perspectives. The focus is on the characteristics and development of co-dependency, and how to recover from it. The diploma work introduces a plan for teaching the identification of co-dependency and recovery from it. The plan specifies the goals and content of instruction, methods of instruction, and implementation and assesment of teaching. The plan is not implemented in connection of this diploma work. The aim of instruction is to identify and understand co-dependency and its impact on the interactive relationship between the patient and the nurse. Instruction will also to help the student to identify possible co-dependency in herself and start processing it. Teaching is implemented via lectures and self-directive small-groups (tutorial groups), and students make use of their learning logs. Teaching is implemented in connection of the module Basics of the Nursing Profession (Helth and Illness). Keywords: nursing, care relation, personality, identity, co-dependency, teaching Were deposited: DIAK/library of the Alppikatu unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Hoitotyö - hoitosuhde Hoitajan ominaisuuksista toimivassa hoitosuhteessa 5 2. LÄHEISRIIPPUVUUS Läheisriippuvuuden määrittelyä Läheisriippuvuuden kehittyminen Läheisriippuvuudelle tyypillisiä piirteitä ja tunnusmerkkejä Yhteenveto läheisriippuvuuden piirteistä Läheisriippuvuudesta toipuminen LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa Persoona työvälineenä Pedagoginen katsaus Johdatus opetusprosessin suunnitelmaan Opetusprosessin suunnitelman kuvaus Lähtökohtien analyysi Opetuksen tavoitteet Opetuksen sisällön suunnittelu Opetuksen toteuttaminen Opetuksen arviointi POHDINTA JA ARVIOINTI 30 LÄHTEET 33 LIITTEET 3 kpl

5 1. JOHDANTO Läheisriippuvuuden käsite tuli Suomeen luvulla Hellstenin kirjojen muodossa (1992, 1994, 1998). Läheisriippuvuutta on ollut aina, mutta tämä vuosikymmen on antanut sille nimen. Lindqvist (1995) puhuu auttajan varjosta ja siitä, miten hoitajalla on tarve saada hyväksyntää potilaaltaan. Lindqvist käyttää termiä auttajasyndrooma. Huhtaniemi (1996) sekä Suonsivu (1997) toteavat hoitajien hyvinvoinnin heikentyneen. Huhtaniemi (1996) puhuu tietynlaisesta hoitajapersoonallisuudesta. Liika työhön sitoutuminen on tyypillistä naisvaltaisilla aloilla. Ammattia valitessaan hoitoalalle haluavan taustalla saattaa olla tarve saada potilaaltaan hyväksyntää, jota hän ei varhaisina vuosinaan ole saanut omasta lähipiiristään. Huhtaniemi kirjoittaa hoitajan kaikkivoipaisuuden kuvitelmasta auttamistyössä ja siitä, miten tämä kuvitelma johtaa helposti uupumukseen. Hoitaja kokee olevansa korvaamaton eikä tunnista enää omia rajojaan. Itsensä ilmaiseminen ja suora viestintä ovat puutteellisia. Myös hoitajan epävarmuus itsestä sekä kadonnut työnilo vaikuttavat potilaan ja hoitajan välisessä vuorovaikutuksessa. (Huhtaniemi 1996, ) Hoitajien uupumusta ja masentuneisuutta on tutkinut Suonsivu (1997). Monet hoitajat kokevat masentuneisuuden ja uupumisen olevan yhteydessä heidän sisäiseen maailmaansa, johon vaikuttavat lapsuuden kokemukset, itsensä arvostamisen puute sekä oman minän rikkinäisyys. Suurimpia hoitohenkilöstön sairasloman aiheita terveydenhuollossa ovat uupuminen ja masentuneisuus (30-50 %). (Suonsivu 1997, 11, ) Hoitajan kaikkivoipaisuuden kuvitelma, auttajan varjo tai auttajasyndrooma tarkoittavat samaa ilmiötä kuin läheisriippuvuus. Niitä kuvataan vain eri termeillä. Seppänen (1994) puhuu lapsena omaksutuista rooleista, Heikkilä (1995) valheiden verkosta ja Woititz (1989) alkoholistien aikuisista lapsista. Chamberlaine kirjoittaa läheisriippuvuudesta NLP:n näkökulmasta ja Beattie (1994) kertoo ihmisistä, jotka itsetuhoisesti uhraavat oman minuutensa läheisen sairauden alttarille. Paloheimo (1997) kirjoittaa kotivammaisuudesta ja Furman (1997) puolestaan vakuuttaa, että lapsuudessa koetut vääryydet voidaan kääntää myöhemmin voimavaroiksi. Kaikissa edellä mainituissa on kyse samasta ilmiöstä, läheisriippuvuudesta. Edellä kuvattuja hoitotyöntekijään liitettyjä piirteitä, kuten esim. masennus, uupuminen, riittämättömyyden tunne, liian korkeat vaatimukset itseään ja työtään kohtaan, heikko itsetunto, kadonnut ilo, syyllisyys, riippuvuus toisista esim. potilaasta, omien rajojen puute, ylivastuullisuus, kaikkivoipaisuuden tunne, heikko itsensä ilmaiseminen ja epävarmuus, liitetään myös läheisriippuvuuteen kuuluviksi. Hellstenin (1992) mukaan läheisriippuvainen henkilö on

6 ulkoaohjautuva, hän on ikäänkuin olemassa muita varten. Hän pyrkii täydellisyyteen pitäen itsellään liian korkeaa vaatimustasoa elämän eri alueilla. Itsetunto on heikko. Ylivakavuus on leimaa antava piirre; tällaisen henkilön on vaikea olla leikkisä ja pitää hauskaa. Ilo on kadonnut. (Hellsten 1992, ) Taitto (1998) kuvaa samoja piirteitä läheisriippuvuuteen kuuluviksi. Emotionaaliset ongelmat ovat keskeisimpiä piirteitä. Heikko itsearvostus, vaikeudet omien tarpeiden ja tunteiden tunnistamisessa sekä ilmaisemisessa ovat tyypillisiä tunnusmerkkejä. Läheisriippuvuuden piirteitä ovat myös ulkoaohjautuminen, alituinen hyväksynnän hakeminen itsen ulkopuolelta, kyvyttömyys pitää hauskaa sekä ahdistuneisuus ja masentuneisuus. (Taitto 1998, ) Edellä mainitut hoitotyöntekijään sekä läheisriippuvuuteen liitetyt ominaisuudet ovat myös yhteydessä sairaanhoitajan työlle esitettyihin vaatimuksiin (Pelttari 1997), joissa korostuvat psykososiaalisten valmiuksien tärkeys. Esim. sairaanhoitajalta edellytetään taitoa tunnistaa omat rajansa. Tämä saattaa tuottaa hänelle vaikeuksia, jos hän läheisriippuvaisena henkilönä ei kykene tunnistamaan omia rajojaan, vaan ajautuu työssään hyvin helposti tilanteisiin, joissa häntä ikäänkuin käytetään hyväksi. Hän ei kykene sanomaan ei ylitöille ja muutenkin hän suostuu tekemään kaikenlaisia palveluita oman jaksamisensa kustannuksella. Sairaanhoitajakoulutuksessa tulisi mielestäni kiinnittää huomiota opiskelijan persoonallisuuden kehittymisen tarkasteluun. Jos opiskelija perehtyisi koulutuksensa aikana omaan kehityskaareensa ja siihen, missä kehitysvaiheessa hän juuri silloin on sekä tunnistaisi itsessään mahdollista läheisriippuvuutta, hänen itsetuntemuksensa ja ymmärryksensä itseään kohtaan lisääntyisivät. Tämän ymmärryksen avulla opiskelija kykenisi myös ymmärtämään paremmin vuorovaikutussuhteitaan omiin potilaisiinsa. Tässä päättötyössä kuvataan hoitotyötä ja hoitosuhdetta. Potilaalla on monenlaisia inhimillisiä tarpeita, joihin hän toivoo sairaanhoitajan kykenevän vastaamaan. Sairaanhoitajan tärkein työväline on hänen oma persoonansa ja häneltä edellytetään tiettyjä persoonallisuuden piirteitä työn tekemiseen. Kyetäkseen vastaamaan potilaansa tarpeisiin on sairaanhoitajan aika ajoin tarkasteltava, missä kunnossa hänen työvälineensä on, koska se vaikuttaa oleellisesti työn tekemiseen. Tässä työssä tarkastellaan myös niitä ominaisuuksia, joita sairaanhoitajalta vaaditaan kyetäkseen toimivaan hoitosuhteeseen potilaansa kanssa. Mahdollisen läheisriippuvuuden tunnistaminen itsessä ja siitä toipuminen ovat yksi keino huoltaa työvälinettä. Läheisriippuvuutta määritellään useista eri näkökulmista. Tunnetuin määritelmä on Hellstenin (1993), jolloin hän toi virtahepo -ilmiön yleiseen tietoisuuteen Suomessa. Läheisriippuvuuden kehittyminen on

7 hidasta. Sen juuret ovat lapsuudessa. Läheisriippuvuuden piirteet ja tyypilliset tuntomerkit esitellään. Koska läheisriippuvuutta ei ole diagnostisoitu sairaudeksi, ei siihen ole mitään erityistä lääkitystä tai hoitomuotoa. Helpotusta läheisriippuvuuteen on kuitenkin saatavissa ja näitä eri toipumismuotoja esitellään. Sairaanhoitajan persoonaa työvälineenä tarkastellaan eri näkökulmista. Esitellään suunnitelma läheisriippuvuuden tunnistamiseksi ja siitä toipuminen sairaanhoitajien koulutuksessa Sarvimäki & Stenbock-Hultin mallin mukaan. Liitteenä on tiivistelmä opetusrungosta (liite 2). Mitä teemme persoonallisuutemme hyväksi, se koituu potilaan hyväksi. Penny Prothil (Raatikainen 1988; 82) Hoitotyö - hoitosuhde Hoitotyössä hoitotyöntekijä kohtaa potilaan / asiakkaan. Hoitotyö on prosessi, johon kuuluu hoitotarpeen määrittely, hoidon suunnittelu, hoidon toteuttaminen sekä arviointi. Hoitotyö voidaan määritellä erilaisten mallien mukaan. Henderson määrittelee hoitotyön seuraavasti: hoitajan tehtävä on auttaa ihmistä, tervettä tai sairasta kaikissa niissä toiminnoissa, jotka tähtäävät terveyden säilyttämiseen tai saavuttamiseen tai tukea häntä kuoleman lähestyttäessä. Nämä toiminnot ovat sellaisia, jotka hoidettava suorittaisi itse, jos hänellä olisi siihen riittävästi voimia, tahtoa tai tietoa. Apuaan hoitaja antaa siten, että hoidettava saavuttaa mahdollisimman pian riippumattomuuden. (Marriner-Tomey 1994, 101.) Inhimillisten perustarpeiden ylläpitäminen, tyydyttäminen ja eheys ovat olennainen osa hoitoprosessia. (Yura 1990, 7.) Osa näistä potilaan inhimillisistä tarpeista on ehkä helpompi toteuttaa, kuten esim. ravinnon tarve, levon ja unen tarve, oman tilan tarve jne. Nämä tarpeet ovat konkreettisia ja siksi myös helpommin havaittavissa. Kun on kyse potilaan rakkauden-, hellyyden-, hyväksymisen- ja seksuaalisuuden tarpeista, hoitaja joutuu suuremman haasteen eteen. Hoitaja ei välttämättä tunnista edes itsessään em. tarpeita, saati sitten potilaassaan. Miten hoitaja kykenee osoittamaan rakkautta, ellei hän itse ole saanut rakkautta osakseen varhaisina elinvuosinaan, sillä rakastaminen ja rakkauden saaminen edellyttävät vastuuta, omistautumista ja avoimmuutta (Yura 1990, 257). Läheisriippuvaiselta henkilöltä usein puuttuu vastuunottamisen taito ja avoimmuus.

8 Caring hoitotyössä tarkoittaa aitoa ja välittävää huolenpitoa toisesta, se mielletään hoitotyön ytimeksi, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. Caring -ilmiöön osallistuvat hoitaja, potilas ja mahdollinen kolmas osapuoli. (Munnukka 1995, 34, 92.) Erikssonin (1994) mukaan rakkaus on caringin perusmotiivi ja todellinen caring pohjautuu inhimilliseen rakkauteen. Tutkimukset (Munnukka 1993 ja Hankelan 1994) osoittavat, että potilaat odottavat hoitajilta lämpöä, läheisyyttä, huolenpitoa ja inhimilliseen hyvyyteen perustuvaa auttamista. Käytännössä hoitotyö on kuitenkin usein teknistä ja tehtäväkeskeistä. Jos caring toteutuisi, saattaisi hoitotyö muuttua inhimillisemmäksi sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta. (Munnukka 1995, 35.) Rakkaus hoitamisessa ilmenee läheisyyden kokemisena, omana itsenä olemisena, hyvän näkemisenä, ajan antamisena ja välittämisenä. Potilas saattaa kokea hoitajan toiminnan persoonattomana rutiinien toistamisena, jos hoitamisesta puuttuu rakkaus. Potilas jättää toiveitaan ilmaisematta sekä tuntee syyllisyyttä avun tarpeestaan. Jotkut tutkimustulokset (esim. Clarce 1992) osoittavat, että caringin toteutuminen on niin vaativaa, että hoitaja väsyy ja hänelle tulee paineita. (Munnukka 1995, 40, 43.) Jokaisella ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi. Jotta hoitaja kykenee hyväksymään potilaansa, tulee hänen ensin hyväksyä itsensä. Torjunta on hyväksynnän vastakohta. Jos potilaassa on esim. sellaisia ominaisuuksia, joita hoitaja ei halua liittää itseensä, hän helposti torjuu potilaansa, jolloin tapahtuu potilaan hylkääminen ja kieltäminen. Itsensä aito hyväksyminen on vaikeaa, koska silloin joutuu hyväksymään itsensä kokonaan. On tärkeää, että hoitaja on lämmin, myötätuntoinen ja kykenee hyväksymään itsensä kaikilta osin ja arvostamaan itseään. (Yura 1990, 69-74, 102.) Myös potilaan seksuaalisen eheyden ylläpitäminen edellyttää hoitajalta itsetuntemusta. Hoitaja ei voi auttaa potilastaan ylläpitämään potilaan seksuaalista eheyttä, ellei hän itse työstä omaa seksuaalista tietoisuuttaan. Hoitaja saattaa siirtää omia kielteisiä, hyväksymättömiä käsityksiään omasta seksuaalisuudestaan potilaaseensa. (Yura 1990, 231.) Hoitajan ja potilaan kohtaaminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa, mikä edellyttää toimivaa hoitosuhdetta. Aitous, avoimmuus ja rohkeus ovat toimivan hoitosuhteen merkkejä. Aito ihminen kykenee olemaan oma itsensä. Hän kokee omat tunteensa ja uskaltaa ilmaista niitä. Avoin ihminen on myös haavoittuva. Hyvään hoitosuhteeseen kuuluu sääliä, myötätuntoa ja empatiaa. Myötätuntoinen hoitaja kykenee tunneperäiseen samastumiseen. Empatia perustuu toisen ihmisen todelliseen ymmärtämiseen. (Sarvimäki 1992, ) Myös caring ajatteluun kuuluu vuorovaikutus, empatia, aitous, rohkeus, luottamus ja omana itsenä oleminen (Munnukka 1995). Empatia, joka on yksi tunteiden tiedostamisen rakennuspuista, on ihmistaidoista tärkein. Empaattiset ihmiset havaitsevat tavallista paremmin sosiaalisia viestejä, jotka kertovat, mitä muut tarvitsevat tai haluavat. Tämän vuoksi he ovat erityisen sopivia esim. hoitoalalle. Empatia rakentuu itsetuntemukselle. Mitä paremmin ymmärrämme omat tunteemme, sitä taitavampia olemme lukemaan muiden mielialoja. Kaikki läheisyys, välittämisen perusta, saa alkunsa tunteiden virittämisestä samalle tasolle toisen henkilön kanssa eli kyvystä tuntea empatiaa. Empatian kehityksen juuret ovat lapsuudessa, osittain vanhempien kasvatusmenetelmissä. Jos vanhemmat eivät osoita lainkaan empatiaa jotain tiettyä tunnetta, kuten esim. ilon, surun tai hellyyden tunnetta kohtaan, lapsi lakkaa ilmaisemasta ja jopa

9 tuntemasta näitä tunteita. Lisäksi lapsen kielteiset tunteet voivat vahvistua suhteettomasti, jos vanhemmat vastaavat vain niihin. Empatiakyky kärsii tunteiden laiminlyömisestä. Lapsuudesta juontuvat puutteet voivat onneksi korjaantua myöhemmin. Kyse on jatkuvasta elämän kestävästä prosessista. Empatian tutkijan (Hoffman 1984) mukaan eettinen ajattelu sekä moraalisten periaatteiden noudattaminen perustuvat empatiaan. (Goleman 1997, 66, ) 1.2. Hoitajan ominaisuuksista toimivassa hoitosuhteessa Aito, välittävä huolenpito ja rakastaminen ovat edellytyksiä hyvälle hoitosuhteelle. Caring-rakkaus on hoitotyön ydin, jolle kaikki muu hoitaminen perustuu. Potilaan kohtaaminen ja vuorovaikutuksessa oleminen, mikä tarkoittaa sitä, että kommunikaatio hoitajan ja potilaan välillä on avointa, hoitaja tarjoaa apuaan ja on potilaan käytettävissä ja läsnä (Munnukka 1995, 91), vaatii hoitajalta sitä, että hän on kohdannut itsensä. Vain inhimillinen, aidosti läsnäoleva, omat tarpeensa ja tunteensa huomioonottava hoitaja kykenee vastaamaan potilaansa inhimillisiin tarpeisiin ja olemaan vuorovaikutuksessa sekä edistämään tai ylläpitämään potilaan eheyttä ja terveyttä tai auttamaan potilastaan rauhalliseen kuolemaan. Edellä mainitut hoitajalta vaadittavat ominaisuudet saattavat kuullostaa kohtuuttomilta, mutta ne ovat ominaisuuksia, joihin jokainen hoitaja kykenee, jos hän hiukan tutkiskelee itseään ja omia motiivejaan työskennellä ihmisten auttajana ja on valmis kehittymään työnsä vaatimuksia edellyttämällä tavalla. Kukaan ei ole valmis ihmisenä eikä hoitajana, vaan oman persoonan kehittäminen ja inhimillisyyteen pyrkiminen on koko elämän kestävä prosessi. Jos hoitaja uskaltaa lähteä oman itsensä tutkimusmatkalle, uskon sen hyödyttävän sekä hoitajaa että potilasta hoitosuhteessa. Hoitosuhteeseen liittyy usein myös erityiskysymyksiä, kuten riippuvuus ja vallankäyttö. Haitallinen riippuvuus voi johtaa potilaan passivoitumiseen. Potilas luovuttaa vastuunsa paranemisestaan hoitajalle. Joskus hoitaja ylläpitää potilaan riippuvuutta liiallisella hallitsemisen tarpeellaan, joka voi ilmetä esim. ylihuolehtimisena. (Sarvimäki 1992, ) 2. LÄHEISRIIPPUVUUS

10 2.1. Läheisriippuvuuden määrittelyä Läheisriippuvuus on yksi riippuvuuden muoto. Heikkilä jakaa riippuvuuden aineriippuvuudeksi (jonkin kemiallisen aineen aiheuttama fyysinen riippuvuus) ja systeemiriippuvuudeksi (jokin toiminta aiheuttaa riippuvuuden). Heikkilän mukaan on vaikeaa vetää tarkkaa rajaa riippuvuus- ja normaalikäyttäytymisen välille. Jokainen meistä on tavalla tai toisella riippuvainen muista ihmisistä, aineista tai asioista. Normaalisti ihminen tuntee iloa ja surua elämän eri tapahtumista. Vuorovaikutus oman sisäisen maailman ja ympäristön kanssa toimii. Sairaalla tavalla riippuvainen ihminen ei koe tunteita normaalista elämästä. Riippuvuuskäyttäytymisestä tulee hänen tunteidensa keinotekoinen lähde eikä hän ole vuorovaikutuksessa kuin tämän keinotekoisen lähteensä kanssa. Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on yleensä ihmiselle elämän keskipiste. Riippuvaiselle elämän keskipiste on riippuvuuskäyttäytyminen. Heikkilä kirjoittaa riippuvuudesta valheiden verkkona, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen näkee oman maailmansa hyvin epärealistisena. Riippuvuus tarkoittaa mitä tahansa elämänprosessia, minkä edessä ihminen on voimaton ja mitä hän ei pysty sulauttamaan osaksi omaa persoonaansa. Riippuvuus on paheneva sairaus. Riippuvaisella henkilöllä saattaa olla useita eri riippuvuuksia ja ne voivat välillä vaihtua esim. alkoholismista toipunut henkilö saattaa myöhemmin tulla riippuvaiseksi vaikkapa uskonnosta. Meidän kulttuurissamme on hyvin paljon tekijöitä, jotka luovat riippuvuutta. Esim. autoritaarisuus ja materialismi synnyttävät riippuvuutta, koska ne eivät salli muutosta ja henkistä kasvua. (Heikkilä 1995, ) Normaali ihminen yrittää sopeuttaa oman käytöksensä riippuvaisen henkilön käyttäytymiseen. Vuorovaikutus on yksisuuntaista. Vähitellen ns. normaali henkilö mukautuu elämään elämäänsä riippuvaisen henkilön ehdoilla. Silloin puhutaan läheisriippuvuudesta. Läheisriippuvuus on koko perheen sairaus. Alkoholistiperhe on tyypillinen kasvualusta läheisriippuvuuden synnylle. Riippuvuudesta on tullut perheen yhteinen salaisuus, jota ei paljasteta muille. Perhe eristäytyy, oppii valehtelemaan ja hakemaan syitä riippuvaiseen käytökseen. Tällaisen perheen lapset joutuvat hyvin varhain ottamaan vastuun omasta elämästään. Lapsuus jää hyvin lyhyeksi. Lapsista tulee helposti yhteisön taakankantajia. Usein tällaiset ihmiset hakeutuvat myöhemmin ammatteihin, jossa voivat auttaa muita. Hoivaamisesta on tullut koko elämän perusta ja tarkoitus. Yhteiskunta jopa käyttää läheisriippuvuutta hyödykseen. Toisten hoivaamista pidetään hyveenä ymmärtämättä, että tällainen käyttäytyminen on läheisriippuvalle pakonomaista. Holhousyhteiskunnan keskeinen ydin on läheisriippuvaiset ihmiset. (Heikkilä 1995, ) Heikkilän (1995) mukaan riippuvainen henkilö ei kykene todelliseen vuorovaikutukseen. Riippuvainen on ikäänkuin eksyksissä ja reagoi moniin asioihin hyvin voimakkaasti, jopa vähän liioitellusti. Kysyttäessä riippuvaisella henkilöllä ovat työ ja perhe-elämä aina kunnossa eikä elämässä ole mitään ongelmia. Toisten seurassa hän on yleensä hyvä vitsien kertoja, koska hänellä on tarve miellyttää muita. (Hietanen 1995, 7.)

11 Kun puhutaan alkoholistien aikuisista lapsista, tarkoitetaan usein juuri läheisriippuvaisia henkilöitä. Woititzin (1989) mukaan koko alkoholistin perhe sairastaa alkoholismia. Eniten siitä kärsivät lapset, koska he eivät saa riittävää ja johdonmukaista huomiota osakseen eivätkä vanhempiensa lämpöä. Tällaiselle lapselle kehittyy piirteitä, joita ovat esim. epävarmuus itsestä, itseinho, vaikeudet ihmissuhteissa ja vaikeuksia tehtävien loppuunsaattamisessa. Läheisriippuvuus määritellään ilmiöksi, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen ihmisestä - usein puolisosta, lähimmäisestä tai asiakkaasta. On tärkeää kuitenkin erottaa läheisriippuvuus terveestä riippuvuudesta, jota ovat mm. yhteenkuuluvuudentunne ja sitoutuminen. (http://www.päihdelinkki.fi/riippuvuuslinja/iskut/634.html, kevät -99.) Taitto (1997) puhuu lapsen kokemuksista päihdeongelmaisessa perheessä. Mikä tahansa asia, josta ei kyetä puhumaan ja joka vie lapselta terveen vanhemmuuden, voi olla aiheuttamassa lapselle ongelmia aikuisuudessa. Näitä ongelmia aiheutuu perheissä, joissa on esim. fyysistä tai psyykkistä pahoinpitelyä, työnarkomaniaa, liiallista hemmottelua tai ylisuojelua. Päihdeperheen lapsella on aikuisena ongelmia, jotka liittyvät läheisyyteen, kontrolliin, vastuuseen, identiteettiin, tunteiden ilmaisuun tai luottamukseen. Hänellä on riski aikuisena alkoholisoitua tai avioitua alkoholistin kanssa. Hellsten määrittelee läheisriippuvuuden seuraavasti: Läheisriippuvuus on sairaus tai sairauden kaltainen tila, joka syntyy, kun ihminen elää jonkin hyvin voimakkaan ilmiön läheisyydessä eikä kykene käsittelemään tätä ilmiötä persoonallisuudessaan vaan sopeutuu sen olemassaoloon (Hellsten 1993, 58). Esimerkiksi lapsi sopeutuu perheessä olevaan alkoholismiin, mielisairauteen, ahdasmieliseen uskonnollisuuteen, väkivaltaan tai insestiin. Edellämainitut ilmiöt perheessä kielletään, niitä ei käsitellä eikä kohdata. Samalla todelliset, konkreettiset asiat kielletään ja ollaan ikäänkuin ongelmaa ei olisi olemassa. Lapselle on olemassa vain se, mikä hänen vanhemmilleen on olemassa. Niinpä lapset sopeutuvat ja hylkäävät omat aistihavaintonsa, tunteensa ja tarpeensa. Lapselle perheessä esiintyvä ilmiö esim. alkoholismi herättää kyllä paljonkin tunteita, mutta koska alkoholismi kielletään eikä sitä kohdata ja käsitellä, ei myöskään mitään siihen liittyviä tunteita silloin käsitellä. Jos perheessä järjestelmällisesti katkaistaan yhteys tunteisiin, todellisuus vääristyy; lapsi ei enää ole varma, mikä on totta ja mikä ei. Tämä johtaa vähitellen kokemukseen, että lapsi ei enää tiedä, kuka hän lopulta oikein on. (Hellsten 1998, ) Riippuvuudesta voidaan puhua useilla termeillä esim. addiktio, kohtuuttomuus, himo, pahe, synti. Koukkuja voi olla monia: huumeet, seksi, valta, työnarkomania, bulimia, läheisriippuvuus, uskonto tai urheilu. Riippuvuuden taustalta voi kuitenkin löytyä yksi ja sama mekanismi, mielihyväkeskuksen virittyminen. Päivärinnan mukaan kohtuuttoman käyttäytymisen muotoja ja riippuvuuksia on lukuisia, ja ne näyttävät ilmenevän samalla henkilöllä joko yhtäaikaa tai vuosien varrella toisiaan seuraten. Riippuvuuksia yhdistävä punainen lanka on mielihyväkeskuksen virittyminen, joka näkyy persoonallisuudessa muun muasssa impulsiivisuutena ja lyhytjänteisyytenä. Persoonallisuus on

12 tavallista suuremmassa määrin lapsenomaisesti viettien vietävänä. Päivärinnan mukaan yksi mielihyvämekanismeja virittävä tekijä on toistuva stressi, jonka haitallisia vaikutuksia on aliarvioitu. Unen puute ja vuorokausirytmin häiriintyminen vaikuttavat stressin tavoin. Mielihyväkeskuksen häiriintyminen on lähinnä sen virittymistä kiihkeämmäksi ja trimmatummaksi. Näin virittynyt mielihyväkeskus antaa tietystä miellyttävästä tapahtumasta liioitellun paljon nautintoa ja altistaa kohtuuttomalle jopa pakonomaiselle mielihyvän haulle. (Hietanen 1995, 6.) Työnarkomania määritellään usein läheisriippuvuuden alalajiksi. Ihminen hakee hyväksyntää ympäristöstään esim. työn kautta, jos ei kykene itse hyväksymään itseään. Pakonomaisen työnteon taustalla ovat usein varhaislapsuuden kokemukset. Työstä saadusta kiitoksesta ja hyväksynnästä voi tulla riippuvaiseksi. Työstä tulee ikäänkuin huumetta; ei tarvitse kääntyä katsomaan ja kuuntelemaan itseään, kun tekee kaiken aikaa töitä. (Puttonen, 1995, 9.) Koski-Jänteen (1998) mukaan riippuvuus ja addiktio käsitetään usein samaksi asiaksi, vaikka kaikki riippuvuus ei olekaan addiktiivista. Latinan verbi addico, josta addiktion käsite juontaa, tarkoittaa jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista tai jonkun valtaan jättämistä. Jokainen ihminen on jossain määrin riippuvainen esim. toisista ihmisistä, mutta se ei tarkoita addiktiota. Pakonomainen riippuvuus esim. jostakin asiasta tai ihmisestä on addiktiivistä, jos tästä riippuvuudesta seuraa enenevästi haittaa ihmiselle itselleen, ja jos siitä on vaikea päästä eroon. Arkikielessä ilmiöstä voidaan käyttää sanontaa olla koukussa. Sosiaalisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä on keskeinen vaikutus siihen, kuinka yleistä addiktiivinen käyttäytyminen kussakin yhteiskunnassa on. Giddensin (1995, ) mukaan nyky-yhteiskunnassa maaperä on luotu riippuvuuksien muodostumiselle. Erilaisia riippuvuuksia on alettu pitää saman perusilmiön eri ilmentymismuotoina. Niihin kaikkiin liittyy toistopakko. Gossopin (1989, 1-8) mukaan addiktiota luonnehtii ennen kaikkea voimakas sisäinen halu tai pakko, toiminnan hallinnan heikkeneminen, sen lopettamiseen tai estymiseen liittyvä ahdistus tai paha olo ja toiminnan jatkaminen ilmiselvistä haitoista huolimatta. Riippuvuuteen sisältyy ristiriita: se tuottaa tyydytystä, mutta toisaalta siitä koituu haittaa niin itselle kuin muille. Niinpä sitä salataan tai sen kielteisiä seurauksia vähätellään. Johnson (1993, 23-34) luonnehtii addiktiota nautintoa tuottavan toiminnan säätelyhäiriöksi, jonka jatkuminen tekee mahdolliseksi haittojen kieltäminen. (Koski-Jännes 1998, ) Addiktiota ei ole määritelty yhdeksi sairaudeksi tai häiriöksi kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän (DSM IV, ICD-10) mukaan, vaan pakonomaisen riippuvuuden piirteitä löytyy useista eri tautiluokista. Selvimmin se liitetään edelleen alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöön. (Koski-Jännes 1998, 29.) Läheisriippuvuuttakaan, joka on siis yksi riippuvuuden muoto tai alalaji, ei täten voida todeta yhdeksi sairaudeksi tai häiriöksi. Mielestäni läheisriippuvuuden aiheuttamia seurauksia voidaan kuitenkin pitää yhtenä osatekijänä joihinkin sairauksiin tai häiriöihin, esim. masennukseen, työuupumukseen tai psykosomaattisiin vaivoihin.

13 2.2. Läheisriippuvuuden kehittyminen Riippuvuuden juuret ovat lapsuudessa. Jos terve vanhemmuus puuttuu, lapset eivät koe todellista lapsuutta. Heidän oma vanhemmuutensa saattaa alkaa jo hyvin varhain. Lapsi voi joutua huolehtimaan omista vanhemmistaan, vaikka tarvitsisi itse huolenpitoa. Heikkilä (1995), Woititzin (1989), Taitto (1997) ja Hellsten (1998) puhuvat kadotetusta lapsuudesta, koska lapsuus on jäänyt elämättä terveen vanhemmuuden puuttuessa. Myös Ross on sitä mieltä, että jos kasvumme on lapsena tyrehtynyt, vaikuttaa se käyttäytymiseemme aikuisena (Ross 1990, 51-54). Hyvin usein alkoholismi perheessä on aiheuttanut tämän terveen vanhemmuuden puutoksen. Myös muut tekijät, kuten työnarkomania, tiukka uskonnollisuus, päihteet, insesti jne. aiheuttavat ongelmia ja kehittävät aikuisuudessa läheisriippuvuutta perheessä eläneille lapsille. Lapsen kokemukset ja se, miten nämä kokemukset vaikuttavat hänen käsitykseensä omasta identiteetistään, ovat oleellinen tekijä riippuvuuden kehittymiselle. Myös lapsen kehittämät selviytymisroolit lapsuudessa muokkaavat riippuvuuden kehittymistä. (Taitto 1998, 31.) Toimiva perhe on paras kasvualusta lapselle. Cermak (1990) on luonut toimivan perheen kriteerit, jotka vaikuttavat perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Kriteerit ovat turvallisuus, kommunikaatio, huolenpito, yksilöllisyys, jatkuvuus, kunnioitus ja huomio. (Taitto 1998, 33.) Toimivassa perheessä aikuiset takaavat nämä perustarpeet lapsilleen. Päihdeperheessä lasten perustarpeet jäävät osittain tai jopa kokonaan tyydyttymättä. Lapset joutuvat kasvamaan yksin. Todellista kohtaamista lasten ja aikuisten välillä ei koskaan tapahdu. Esim. alkoholi sitoo juovan vanhemman energian, ja juomattoman vanhemman voimavarat menevät alkoholiongelmaisen puolison tarkkailuun ja hänen tekemisiensä selvittämiseen. (Taitto 1998, ) Tutkimuksissa, jotka liittyvät päihdeperheessä kasvaneiden aikuisten kokemuksiin (Peltoniemi 1994; Kautto & Levola 1990; Tynnilä 1995), korostuvat voimakkaasti häpeä, turvattomuus, yksinäisyys, puhumattomuus, tunteettomuus, pelko, vihamielisyys, välinpitämättömyys ja laiminlyönti (Taitto 1998, 38). Ihmisen elämänkokemus muokkaa hänen persoonallisuuttaan. Liebkindin (1989) mukaan ihminen, jolla on selkiintymätön identiteetti, ei tiedä, kuka hän on. Päihdeperheessä kasvaneilla lapsilla heidän kehitysvaiheissaan kohtaamansa kriisit sekoittuvat aikaisemmissa vaiheissa selvittämättä jääneisiin ongelmiin. Nämä vaikuttavat lapsen persoonallisuuden kehittymiseen ja hänen identiteettinsä voi olla kehittymässä alusta alkaen kohti minän hajaantumista ja aikuisuuden lamaantumista. (Taitto 1998, )

14 Ongelmaperheessä eläneestä lapsesta kasvaa ihminen, joka ei elä todellisuudessa. Hänet on reväisty irti siitä. Hänestä tulee olento, joka ei enää elä, vaan keskittyy elämässä selviytymiseen. Selviytyäkseen hän kehittää itselleen erilaisia selviytymisstrategioita, joista tulee hänelle eräänlainen valeminä. Ihminen alkaa samastua tähän valeminään, jonka olemassaolosta hän ei välttämättä ole edes tietoinen, koska hänellä ei ole yhteyttä itsessään olevaan todelliseen minään. (Hellsten 1998, 27.) Päihdeperheessä lapsi kasvaa usein ilman vanhempien tukea ja hänellä on hajanainen minäkuva. Tämän seurauksena lapsi joutuu omaksumaan toisten hänelle antamia rooleja selviytyäkseen. Nämä roolit eivät ole häntä itseään, vaan hänen ulkopuolellaan. Hellsten (1992, 50-52) puhuu valeminästä, roolista, joka jakaa lapsen kahtia. Toinen puoli alkaa suorittaa elämää sen sijaan, että eläisi sitä. Toinen puoli, mikä sisältää haavoittuvuutta, avuttomuutta ja totuudellisuutta, taas laskeutuu yhä syvemmälle piiloon. Tämän valeminänsä avulla ihminen vieraantuu itsestään. Taitto puhuu erilaisista rooleista. Esim. perheen vanhin lapsi omaksuu helposti taakankantajan roolin; toisesta lapsesta tulee syntipukki tai taisteleva lapsi; kolmannesta lapsesta unohdettu ja yksinäinen sopeutuja; nuorin lapsi omaksuu mielistelijän roolin. Selviytymisrooleissaan lapsi joutuu kieltämään omat tunteensa ja tarpeensa sekä oman minänsä. Useat tutkijat ovat löytäneet samansuuntaisia tyypityksiä omissa tutkimuksissaan, mutta Sherin (1991) mielestä ei ole riittävää empiiristä näyttöä, jotta selviytymisroolit voitaisiin tieteellisesti todistaa. (Taitto 1998, ) 2.3. Läheisriippuvuudelle tyypillisiä piirteitä ja tuntomerkkejä Chamberlaine ja Prince (1996) kuvailevat läheisriippuvaista ihmistä seuraavasti. Hänellä on hyvin vähän tajua elämänsä suunnasta ja vielä vähemmän omasta itsestään. Hän tietää enemmän siitä, mitä muut hänestä ajattelevat kuin mitä hän ajattelee itsestään. Hän tuntee perheensä asiat paremmin kuin oman mielentilansa ja tietää, mikä on väärin varmemmin kuin sen, mikä on oikein. Hänellä on pelko siitä, että hänet huomataan, paljastetaan ja nähdään. Suurin osa hänen voimavaroistaan kuluu suojaavan julkisivun ylläpitämiseen. Usein läheisriippuvaisella henkilöllä on heikko itsetunto, heikot rajat tai selkiintymätön identiteetti. Hän on epävarma itsestään ja ihmissuhteissa esiintyy ongelmia. Masennus ja ahdistus on tavanomaista. Myös päihteiden väärinkäyttöä ja syömishäiriöitä esiintyy. Usein lapsuuteen liittyy traumaattisia kokemuksia. (Chamberlain & Prince 1996, ) Schaefin (1986) mukaan läheisriipuvuuden tuntomerkki on epärehellisyys, johon kuuluu esim. kieltäminen, projektio ja vähättely. Läheisriippuvainen on kyvytön käsittelemään tunteitaan. Hänellä voi olla jäädytettyjä tunteita. Hän on vailla kosketusta tunteisiinsa ja ne saattavat olla vääristyneitä. Helposti läheisriippuvainen tarrautuu tunteisiin esim. katkeruuteen. Kaikenlainen kontrolloiminen ja hämmennys ovat läheisriippuvalle tyypillistä. Ajattelun häiriöitä saattaa esiintyä esim. minäkeskeisyyttä, sekavaa ajattelua, pakkomielteitä, korostunutta loogista, analyyttistä, yksioikoista tai

15 joko-tai -ajattelua. Läheisriippuva tavoittelee täydellisyyttä kaikessa. Hän on ulkoa ohjautuva ja muista riippuvainen. Hänellä on alhainen itsearvostus, hän haluaa toisten ihmisten huomiota ja usein häpeä leimaa hänen elämäänsä. Esiintyy erilaisia riippuvuuksia, pelkoa, jäykkyyttä, tuomitsevuutta ja masentuneisuutta. Läheisriippuva kokee ylemmyyden tai alemmuuden tunteita. Hän saattaa olla itsekeskeinen. Henkilökohtaiset arvot katoavat ja kompromissien tekeminen yleistyy. Myös hengellisyyden puutetta ja negatiivista asennetta elämää kohtaan ilmenee. (Aikuiset alkoholistien lapset -kurssi ) Läheisriippuva on kyvytön elämään omaa elämäänsä. Hänellä on uhrin asenne. Hän keskittyy huolehtimaan toisista ja kontrolloimaan tilanteita. Ennakoiminen ja pyrkimys muuttaa toisten mielialoja ovat tyypillisiä. Läheisriippuva viihtyy kriiseissä, hän jopa hakeutuu stressitilanteisiin. On vaikeutta tunnistaa itsen ja toisen rajoja sekä vaikeutta liittyä toisiin ihmisiin. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on vaikeaa. Saattaa olla stressiperäisiä sairauksia. Tyypillistä ovat erilaiset toistamispakot ja alttius riippuvuuksille kuten esim. työnarkomania, ostovimma, päihteet, pelihimo, jatkuva rakastuminen ja hoitamispakko. Läheisriippuvuudelle on tyypillistä myös epämääräinen paha olo, masennus, itsetuhoisuus ja elämäntoivon menettäminen. (Aikuiset alkoholistien lapset - kurssi ) Taitto (1998) kuvaa päihdeperheen aikuisen lapsen tyypillisiä piirteitä mm. Blackin ym. (1986, 226) empiirisen tutkimuksen mukaan: on vaikeaa luottaa toiseen, tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä vaikeus olla itsenäinen. Ongelmia on työskentelytottumuksissa, ongelmanratkaisutaidoissa ja vastuunotossa. Omien tarpeiden ilmaiseminen ja läheisyyden kokeminen ovat vaikeita. On myös vaikeuksia itsensä esille tuomisessa. Läheisriippuvaisen henkilön persoonallisuuden piirteet ovat hyvin erilaisia ja yksilöllisiä. Kritsbergin mukaan emotionaaliset ongelmat, kuten häpeä, syyllisyys, pelko, viha tai suru ovat kuitenkin samat (Kritsberg 1986, 35-44). Taiton tutkimuksessa (1998) haastateltavat kuvasivat itsellään olevan seuraavia piirteitä: tunteiden kieltäminen, ulkoaohjautuminen, luottamuksen puute, vaikeudet ihmissuhteissa ja elämän hallitsemattomuus. (Taitto 1998, 45, ) Läheisriippuvuuspersoonallisuudet (LR -persoonallisuudet) ajattelevat, että heillä on vastuu muista ihmisistä. He uskovat, että heidän on pakko auttaa muita. He ovat hyvin huolehtivaisia. He pyrkivät myös ennakoimaan muiden tarpeita. LR - persoonallisuudet toimivat usein vastoin omia haaveitaan ja toiveitaan vähätellen niiden tärkeyttä. Sana ei on lähes tuntematon heille. Antavana osapuolena he tuntevat turvallisuutta ja saavana osapuolena syyllisyyttä. Heikko itsetunto on tyypillistä. LR - persoonallisuudet ovat usein kotoisin sekasortoisesta ja tunteet tukahduttavasta perheestä, mutta he kuitenkin kieltävät taustojensa vaikutukset. He syyttävät kaikesta itseään. He suuttuvat, jos heitä arvostellaan, mutta myöskin torjuvat kaikki kiitokset ja kehut. He myös masentuvat, jos heitä ei kiitetä. Usein heidän kuulee sanovan, etteivät he osaa tehdä mitään oikein, he eivät halua tehdä virheitä, tai että he haluavat olla täydellisiä. Päätösten tekeminen on vaikeaa. Muiden auttamisesta ja itsensä tarpeelliseksi tekemisestä he saavat keinotekoista omanarvontuntoa. Torjunta kuuluu myös osana läheisriippuvaisen persoonaan. Ajatukset ja tunteet täytyy torjua, sillä ne herättävät pelkoa ja syyllisyyttä. Omana itsenä on pelottavaa olla. Pakkomielteitä esiintyy, kuten esim. toisista ihmisistä

16 puhuminen ja heidän ongelmiensa pohtiminen, kaikenlainen toisten ihmisten tekemisien tarkistaminen sekä ylenmääräinen huolehtiminen. Kontrollin pitäminen on hyvin tavallista läheisriippuvaiselle. Usein ongelmat kielletään tai niitä vähätellään. Riippuvuutta ihmissuhteista etsitään ja usein rakkautta ja hyväksyntää haetaan sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat kykenemättömiä sitä antamaan. Viestintä näyttää olevan läheisriippuvaisilla kehnoa. He eivät tarkoita, mitä sanovat ja eivät sano, mitä tarkoittavat. Kaiken lisäksi, he eivät edes välttämättä tiedä, mitä tarkoittavat. Viestinnän keinoina ovat syyttely, uhkailu, pakottaminen, anominen, lahjominen ja neuvominen. Asian ydin jää usein selvittämättömäksi. Sanat valitaan hyvin tarkoin vaikutuksen tekemiseksi. Luottamus itseen, omiin tunteisiin, päätöksiin ja toisiin ihmisiin on heikkoa. Omien rajojen tunnistaminen on vaikeaa. Vihan tunnistaminen ja sen ilmaiseminen on pelottavaa ja usein myös hävettävää. Seksuaaliongelmat ovat yleisiä.. (http://hauki2.haukipudas.fi/lukio/psyko/vhepo/tunto.htm, kevät -99.) Myös Ross (1990) on luonnehtinut aikuisille lapsille tyypillisiä piirteitä. Aikuinen lapsi ei kykene rakentamaan eikä ylläpitämään kestäviä, merkityksellisiä ja läheisiä suhteita toisiin ihmisiin, itseensä eikä Jumalaan. Hänen on vaikea luottaa ja elää uskon varassa. Häneltä puuttuu taito ja sanasto, jota terve tunteiden, arvostusten, ajatusten ja tarpeiden ilmaiseminen vaativat. Aikuinen lapsi ei kestä elämään kuuluvia paineita. Hänen on vaikea iloita, pitää hauskaa ja rentoutua. Kaikki muutokset tuntuvat vaikeilta. Puuttuu kyky kasvaa henkisesti ja hengellisesti. Myös syyllisyys, tarve hallita, periksiantaminen ja joustamattomuus ovat aikuisen lapsen tuntomerkkejä. (Ross 1990, 55.) 2.4. Yhteenveto läheisriippuvuuden piirteistä Edellä mainittujen läheisriippuvuuden piirteiden lista on loputon. Eri ihmiset kokevat erilaisia piirteitä. Varmasti meistä jokainen tunnistaa itsessään joitakin läheisriippuvuuden tunnusmerkkejä, mutta tuntee silti elävänsä täysin vapaata elämää riippuvuuksista. On tärkeää erottaa läheisriippuvuus terveestä riippuvuudesta, johon kuuluu mm. yhteenkuuluvuudentunne ja sitoutuminen. Kyse onkin siitä, missä määrin piirteet vaikuttavat ihmisen elämään ja erityisesti hoitoalalla työskentelevän henkilön työhön. Piirteet, jotka vaikuttavat hoitajan työhön, liittyvät seuraaviin seikkoihin: itsetuntemukseen, vuorovaikutustaitoihin, omien rajojen tunnistamiseen ja asettamiseen, tunne-elämään, läheisyyteen, luottamukseen, vastuuseen, empatiaan ja viestintään. Nämä piirteet ovat yhteydessä Pelttarin (1997) tutkimuksen sairaanhoitajilta vaadittaviin työn laatuvaatimuksiin. Läheisriippuvuuden piirteistä voisi poimia yhteiset eniten esiintyvät piirteet. Niitä ovat heikko itsetunto, omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, omien rajojen puuttuminen, enemmän toisista huolehtiminen kuin itsestä, kaikenlainen kontrolloiminen, vaikeus luottaa, ulkoaohjautuminen sekä erilaiset riippuvuudet (esim. päihteet, ostovimma, hoitamispakko, jatkuvat rakastumiset, pelihimo jne.). Myös epämääräinen paha olo, sekaannus, hämmennys ja masennus ovat

17 yhteisiä piirteitä läheisriippuvalle henkilölle. Kun vertaa läheisriippuvuuden piirteitä Pelttarin (1997) tutkimuksessa esiintyviin sairaanhoitajilta vaadittaviin laatuvaatimuksiin, on nähtävissä samankaltaisia ominaisuuksia. Kvalifikaatiovaatimuksissa sairaanhoitajalta odotetaan, että hän tuntee itsensä, tunnistaa oman tarvitsevuutensa ja omat rajansa. Sairaanhoitajalta edellytetään vahvaa itsetuntoa ja itseohjautuvuutta. (Pelttari 1997, 135, ) Läheisriippuvuuden oireilla on merkitystä lähinnä sairaanhoitajan työlle asetetuista kvalifikaatiovaatimuksista nimenomaan hoitajan persoonallisuuden piirteisiin, kykyihin ja valmiuksiin. Pelttarin tutkimuksessa kuvataan myös muita vaatimustasoja, mutta tämän työn kannalta on tärkeintä kiinnittää huomio juuri hoitajan persoonaan Läheisriippuvuudesta toipuminen Jos henkilö tunnistaa itsessään läheisriippuvuutta, on hänelle apua tarjolla. Esittelen tässä muutamia toipumiskeinoja. Kaikissa toipumisohjelmissa on ikäänkuin kolme erillistä vaihetta. Ensimmäinen vaihe on tunnistaminen, joka tarkoittaa sitä, että henkilö tulee tietoiseksi siitä, mitä hänelle on lapsuudessa tapahtunut (terveen vanhemmuuden puuttuminen). Hän saa tietoa läheisriippuvuudesta ja tunnistaa itsessään läheisriippuvuuden piirteitä. Toisessa vaiheessa koetaan uusi vanhemmuus ja kohdataan sekä läpityöskennellään omat tarpeet ja tunteet. Kolmas vaihe on vapautuminen. Tässä vaiheessa henkilö kykenee ymmärtämään, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi sekä antamaan anteeksi niille, jotka ovat häntä väärin kohdelleet. Tästä alkaa muutos. Hellstenin mielestä toipumisen tavoitteena on auttaa ihmistä lähemmäksi omaa sisäistä lastaan. Sisäinen lapsi on sisällämme oleva aito minä, jonka tunteet, tarpeet ja toiveet on tukahdutettu. Siihen kuuluu intuitiot, luovuus ja lapsen herkkyys. (Hellsten 1992, ) Hellstenin mukaan hoito itseasiassa esittelee ihmisen itselleen (Hellsten 1992, ) (Taitto 1997, 70). Myllyhoitoyhdistys ry järjestää Aikuiset alkoholistien lapset -kursseja. Kurssin tavoitteena on auttaa toipumisprosessi alkuun, antaa tietoa ja tukea sekä rohkaista omien voimavarojen käyttämiseen. Kurssi rakentuu luennoista, yksilö- ja ryhmätyöskentelystä, aihetta käsittelevistä videoesityksistä. Kurssit kestävät yleensä viisi arkipäivää ja niiden ajankohdista ilmoitetaan eri lehdissä mm. Helsingin Sanomissa. Kristillinen kurssikeskus, Vihreäniitty Oy, aloitti toimintansa elokuussa Se tarjoaa kursseja erilaisiin elämäntilanteisiin mm. itsetuntemuksen parantaminen, läheisriippuvuudesta toipuminen, menneisyyden haavoista, pahasta olosta, masennuksesta, uupumuksesta ja yksinäisyydestä toipuminen. Vihreäniitty Oy tarjoaa kursseja myös yrityksille, yhteisöille ja eri ammattiryhmille työssä jaksamiseen,

18 työilmapiiriin, oman persoonan käyttöön työvälineenä jne. Evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat järjestävät ns. kristuskeskeisiä toipumiskursseja (Krito - ryhmät). Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa noin reilut puoli vuotta. Aiheet kursseilla ovat kysynnän mukaan esim. masennus, katkeruus, pelko, heikko itsetunto ja läheisriippuvuus. Kurssilla käytetään välineenä valmista työkirjaa, jossa on tehtäviä itsetutkiskelun ja Raamatun pohjalta. Tehtävien lisäksi on rukousta, keskustelua ja jakamista tehtävien pohjalta. Työkirjana käytetään amerikkalaisen Ron Rossin kirjaa, Kun kasvan isoksi... tahdon tulla aikuiseksi. Kirja auttaa aikuisia lapsia toipumaan menneisyydessä saamistaan vammoista. Se pyrkii osoittamaan, miten on mahdollista kasvaa aikuiseksi Kristuskeskeisen toipumisryhmän avustuksella (Ross 1997, 9). Krito -ryhmistä ilmoitetaan seurakuntien lehdissä. Aikuiset alkoholistien lapset tai virtaheporyhmät (AAL -ryhmät) kokoontuvat kerran viikossa. Ryhmä on avoin kaikille ja sinne voi mennä milloin haluaa; ei tarvitse sitoutua. AAL -ryhmiä on lähes joka kaupungissa ja niihin voi mennä millä paikkakunnalla tahansa. Alkoholistien aikuiset lapset on naisten ja miesten nimetön toveriseura, jonka jäsenet haluavat tervehtyä ja tiedostaa itselleen tuhoisat käyttäytymismallinsa jakamalla keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa. AAL on omavarainen toimien omien vapaaehtoisten avustustensa varassa. Ryhmä ei ole sitoutunut mihinkään kirkkokuntaan, uskonlahkoon, poliittiseen ryhmittymään, mihinkään järjestöön tai yhteiskunnalliseen laitokseen. Ryhmäläisillä on tavoitteena toipua läheisriippuvuudesta itsetuntemuksen avulla ja auttaa muita aikuislapsia irrottautumaan menneisyyden vaikeista kokemuksista. AAL -ryhmissä käytetään apuna kahtatoista askelta. Jokaisella kokoontumiskerralla luetaan yksi askel ja sen pohjalta jokainen voi lausua mielipiteensä tai olla ilmaisematta sitä. Ryhmässä ei ole pakko sanoa mitään. Puheenvuoro on kiertävä ja jokainen jäsen saa saman verran aikaa oman puheenvuoronsa pitämiseen. (Kaksitoista askelta 1994, 9.) Itsenäiseen toipumiseen, jos ei halua olla missään ryhmässä, vaan on valmis itse työskentelemään itsensä kanssa, sopii työkirja, Matka vapauteen. Alkoholiperheen aikuisen lapsen työkirja perustuu amerikkalaisen Patty Mc Connelin kirjaan, mutta sitä on muutettu enemmän Suomen oloihin sopivaksi. Työkirjan avulla pyritään selvittämään nykyistä sekavaa tilannetta ja rakentamaan uudelleen menneitä ratkaisuja. Aluksi pyritään kokemaan uudelleen lapsuus, nyt vaan aikuisen tiedoilla. Koetaan kivun kautta lapsuuden tapahtumat: miten uskomuksesi saivat alkunsa, miten valitsit toimintaroolisi, miten sabotoit myöhemmät kasvun mahdollisuutesi. Kirjan, vapautuminen, osassa muokataan tunteita ja puolustuskeinoja sekä pyritään muuttamaan niiden pohjalta syntynyttä toimintaa. Siitä alkaa matka kohti eheyttä. (Mc Connell 1995, 13.) Toipumista edesauttaa tietysti myös kirjallisuuden lukeminen aiheesta sekä erilaiset terapiat. Em. toipumisohjelmat saattavat antaa sen kuvan, että ne on tarkoitettu vain alkoholistien aikuisille lapsille ja

19 että taustalta löytyy juuri alkoholin käyttöä. Samanlaisia seurauksia ovat voineet aiheuttaa myös monet muut tekijät, kuten ahdasmielinen uskonnollisuus, työnarkomania, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, mielenterveysongelmat jne. Yhteinen tekijä ongelmien muodostumiselle aikuisuudessa on terveen vanhemmuuden puuttuminen lapsuudessa. Saarron (1992) mielestä alkoholinkäytön tarkasteleminen on kuitenkin perusteltua, koska monet suomalaiset aikuiset ovat varttuneet alkoholiperheessä ja alkoholi on yksi yleisimmin käytetyistä arkielämän säätelijöistä ja ongelmanratkontakeinoista (Mc Connell 1995, 10). Läheisriippuvuudesta toipuminen on hyvin samankaltaista kuin alkoholismista toipuminen; vaaditaan realistista itsensä tutkimista (Cermak 1990,157). (Taitto 1998, 64.) Paras hoito läheisriippuvuutta vastaan on kuitenkin ennaltaehkäisy. Ongelmiin tulisi kiinnittää huomio jo lapsuudessa. Taiton (1998) mielestä paras vaihe interventiolle on juuri lapsuudessa tai nuoruudessa. Kipeiden kokemusten esiinnostaminen on helpompaa nuoruudessa, koska kokemukset ovat lähempänä. Kun lapsuudenkokemuksista on kulunut jo vuosikymmeniä, niiden uudelleen esille nostaminen on vaikeaa. Lapsuudessa tai nuoruudessa ihminen on vielä vapaa kasvamaan ja käymään itseään läpi ilman, että se vaikuttaa toiseen henkilöön, kuten puolisoon, lapsiin tai asiakkaisiin. (Taitto 1998, 110.) 3. LÄHEISRIIPPUVUUDEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ TOIPUMINEN SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA 3.1. Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulussa Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma käsittää yhteensä 140 opintoviikkoa. Koulutusohjelman tavoitteet perustuvat sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja diakonia-alan yhteiseen ammatilliseen osaamiseen ja sen pohjalle rakentuvalle eri alojen osaamiselle. Opintokokonaisuudet on nimetty keskeisten ammattityössä kohdattavien ilmiöiden mukaan. Koulutusohjelma on rakenteeltaan ilmiölähtöinen. Näitä ilmiöitä ihmiset kohtaavat arjessaan ja eri elämäntilanteissa, ja eri alojen ammattilaisilla on niihin erilaiset lähestymistavat. Koulutusohjelma pitää sisällään perusopintoja (40 ov), ammattiopintoja (80 ov), päättötyötä (10 ov) sekä vapaasti valittavia opintoja (10 ov). Ov tarkoittaa yhtä opintoviikkoa. Näistä kertyy yhteensä 140 opintoviikkoa, joka on kolme ja puoli vuotta. Opiskelija valitsee itse oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan itselleen sopivat opintokokonaisuudet. Aluksi suoritetaan perusopinnot, jotka ovat kaikille opiskelijoille samat. Perusopintojen jälkeen tulevat ammattiopinnot, jolloin

20 opiskelija valitsee suuntautumisensa, haluaako hän esim. sairaanhoitajaksi vai sosiaalialalle. Opintokokonaisuus voidaan hyväksilukea aiemman koulutuksen tai työkokemuksen perusteella, jolloin opiskeluaika lyhenee. Aikuisopiskelijoilla opiskeluaika on hyvin usein kaksi ja puoli vuotta. Aikuinen sairaanhoitajaksi opiskeleva, jolla on takanaan esim. perushoitajan-, lähihoitajan- tai mielenterveyshoitajan tutkinto, valitsee perusopinnoista oppimisen välineet (5 ov) ja tutkimus ja tutkimuksen menetelmät (5 ov). Ammattiopinnoista hän valitsee ammatillisuuden perusteet ja sieltä opintokokonaisuuden, Terveys ja sairaus (30 ov). Ammattiopintoihin kuuluu myös Monikulttuurinen ammatillisuus (15 ov). Päättötyö (10 ov) kuuluu jokaisen opiskelijan opintoihin. Sosiaalieettinen ammatillinen vaikuttaminen kuuluu ammattiopintoihin ja siitä sairaanhoitajaksi aikovan tulee valita opintokokonaisuudet, Muuttuva ammattikäytäntö (10 ov), Työyhteisöt ja niiden kehittäminen (10 ov) sekä esim. Johtaminen (5 ov). Vapaasti valittavia opintoja hän voi ottaa (10 ov). Näistä kertyy yhteensä 100 opintoviikkoa, joka on kaksi ja puoli vuotta. Perusopinnoista (30 ov) sekä ammatillisuuden perusteiden alkuopinnoista (10 ov) aikuisopiskelija voi saada hyväksiluetuksi. Sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja diakonia opiskelija valitsevat samat opintokokonaisuudet. Heiltä edellytetään opintokokonaisuuksien Terveys ja sairaus (40 ov), Muuttuva ammattikäytäntö (10 ov) sekä Työyhteisöt ja niiden kehittäminen (10 ov) valintaa. Sairaanhoitajan koulutusohjelman tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK). Ammattikorkeakoulututkinnon nimi on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu- tutkinto. (Opinto-opas , ) Läheisriippuvuuden opetus sijoittuu Terveys ja sairaus opintokokonaisuuteen, joka on yhteinen sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja diakonia opiskelijoille. Terveys ja sairaus opintokokonaisuus kestää kaksi lukukautta (40 ov). Se sijoittuu yleensä toiselle ja kolmannelle lukukaudelle. Yksi Terveys ja sairaus opintokokonaisuuden ammatillisen osaamisen tavoite on, että opiskelija tiedostaa oman persoonan merkityksen toiminnassaan ja kehittää vuorovaikutustaitojaan (Opinto-opas , 49) Persoona työvälineenä Sairaanhoitajan tärkein työväline hoitotyössä on hänen oma persoonansa. Itsensä tunteminen, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot sekä kyky empatiaan ovat keskeisiä taitoja työssä. Siksi oman persoonan kehittäminen ja omien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä jo opiskeluaikana. Persoonallisuus tai identiteetti kehittyy ihmisen koko elämänkaaren aikana vauvaiästä vanhuuteen.

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lapsi päihdeperheessä. Riihimäki 31.3.2011 Minna Veistilä

Lapsi päihdeperheessä. Riihimäki 31.3.2011 Minna Veistilä Lapsi päihdeperheessä Riihimäki 31.3.2011 Minna Veistilä Tänään Ennen kahvitaukoa käymme läpi käsitteellistä ja teoreettista ajattelua pohdimme omia toimintamallejamme harjoittelemme lapsen kanssa työskentelyä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Turvallisuus päihdeperheessä

Turvallisuus päihdeperheessä Turvallisuus päihdeperheessä AIKUINEN, KOTIELÄMÄ JA TURVALLISUUS Lahdessa 21.10.2010 Sirpa Hopiavuori Miestyönkehittäjä psykoterapeutti, työnohjaaja Miesten keskus, Ensi- ja turvakotienliitto Miksi turvallisuutta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot