Puhumattomat paikat. Puheenvuoroja perheestä. 22 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Liisa Hokkanen Maritta Sauvola (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhumattomat paikat. Puheenvuoroja perheestä. 22 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Liisa Hokkanen Maritta Sauvola (toim."

Transkriptio

1 Puhumattomat paikat Puheenvuoroja perheestä Liisa Hokkanen Maritta Sauvola (toim.) 22 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja

2 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 22 Liisa Hokkanen & Maritta Sauvola (toim.) Puhumattomat paikat Puheenvuoroja perheestä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2006

3 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulun sosiaalialan osaamiskeskus PL 58, Oulun kaupunki puh. (08) , faksi (08) Oulun kaupungin painatuskeskus Oulu 2006 ISSN ISBN

4 3 Sisällys 5 Lukijalle OSA I Kuuluuko Perhe 15 Perhe, työ, hoiva ja valtio oma ja yhteinen, yksityinen ja julkinen hoivavastuu Raija Julkunen 46 Kun ei tule kuulluksi lapsiperheiden vanhempien kokemuksia arjesta ja avun tarpeista Ulla-Maija Rantalaiho 78 Lastenhoito yksinhuoltajaperheissä palvelujen käyttöä, perheen sisäistä tukea ja hoivaköyhyyttä Teppo Kröger 101 Lapsiperheiden hyvinvoinnin muutossuunnat 2000-luvun Suomessa Katja Forssén OSA II Puhuuko Perhe 119 Perhe turvattomuutta vai turvaa? Riitta Vornanen 142 Lähisuhdeväkivalta rationalisoinnit, valtasuhteet ja ammatillinen puuttuminen Leo Nyqvist 171 Puhetta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä julkisella, yksityisellä ja professionaalisella areenalla Merja Laitinen 205 Lapsuus ja vammaisuus erilaisesta lapsesta osallistuvaksi lapseksi Kaisu Viittala 230 Vanhemman masennus ja lapset Tytti Solantaus 250 Nyt hiljaa, isi juo viinaa! Maritta Itäpuisto 264 Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004 Teuvo Peltoniemi 281 Kirjoittajat

5 4

6 5 Lukijalle Lapset, nuoret ja heidän perheensä elävät arjen todellisuudessa. Tämä arki on osa monenlaisia tapahtumia, muutoksia ja murroksia. Se on myös osa niitä jatkumoita, jotka uusintuvat perheissä, toveripiireissä ja erilaisissa vertaisryhmissä. Enemmän tai vähemmän saumattomasti arkeen liittyvät myös yhteiskunnallisesti järjestyt sosiaalisen tuen muodot, kuten päivähoito, koulu tai vaikkapa lastensuojelu. Elämistapahtumana arki on joskus helppoa joskus rankkaa. Useat tutkimukset osoittavat perheiden todellisuuksien kirjon olevan eriarvoistumassa ja kuilun hyvin ja huonosti menemisen välillä kasvavan. Moniarvoistuva yhteiskunta ja nopeatahtinen muutos ovat tehneet lapsiperheiden arjesta toisaalta vapauksien valtakuntaa ja toisaalta haasteellista selviytymiskamppailua. Lapsiperheille on esillä erilaisia elämisen tapoja, jotka vaikuttavat valittavissa olevilta. Huolimattomalle tarkastelijalle mahdollisuuksien tarjotin näyttää yltäkylläiseltä. Perheiden puolesta puhutaan ja niihin vedotaan. Ensi näkemältä vaikuttaa, että perheille annetaan yhteiskuntapolitiikassa tilaa. Kuitenkin laajempi keskustelun tarkas0telu osoittaa, että perhepolitiikka ei olekaan kovin vahvoilla, kun mukaan otetaan työvoiman käytön ja kansantalouden kilpailukyvyn kysymykset. Tämän julkaisun juuret ovat hankkeessa 1, jossa kaivauduttiin ehkäisevän ja tukevan perhetyön tekemisen erilaisiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa toteutettiin vapaaehtoistoimijoiden ja palk- 1 Parasta Lapsille ry:n vuosina hallinnoima ja RAY:n osarahoittama Ankkuri -projekti toteutettiin Parasta Lapsille järjestön, sen paikallisen Pateniemen osaston ja Oulun kaupungin yhteistyönä (ks. tarkemmin Hokkanen 2003; Hokkanen & Lassila & Saarinen 2005).

7 6 katyöntekijöiden, ammattilaisten ja maallikkojen, kotiin ja kodin ulkopuolelle sijoittuvan tekemisen erilaisia kombinaatioita. Törmättiin siihen, kuinka helposti viranomaisille näyttäytyvä korjaavan työn huutava tarve vaientaa virastoihin näkymättömän, mutta perheiden arkea kurjistavan, ehkäisevän työn tarpeen. Ehkäisevän työn perusteltavuus on heikko. Se ei taivu lyhytjänteisille ja sektoriorientoituneille tulosmittareille. Sen havaitseminen vaatii perheisiin paneutuvaa otetta ja sosiaalisen asiantuntemusta, joiden asema viime aikoina käyttöönotetuissa ohjausjärjestelmissä on heikentynyt. Törmättiin myös siihen, kuinka varhaiseksi puuttumiseksi nimetty toiminta muuntuu huostaanottoa edeltäväksi korjaavaksi työksi. Havaitsimme, että moninaistuvassa yhteiskunnassa, myös perheiden vaikeuksien kirjo moninaistuu, pirstoutuu, eriytyy, yksilöllistyy. Syntyi ajatus koota yhteen perheiden asiantuntijoita ja pyytää heitä valitsemaan omalta asiantuntemusalueeltaan aihe, joka on jäänyt puheen jalkoihin, puhumattomaksi paikaksi. Tällä idealla toteutimme ensin Studia Generalia luentosarjan ja sitten tämän julkaisun. Luentosarjan toteuttamisen mahdollisti projektirahoituksen ohella hyvä yhteistyöverkosto. Kiitämme Lapin yliopiston sosiaalityön laitosta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulua resursointiin osallistumisesta. Yksi luennoitsijoista, Riitta Vornanen, kehotti jatkamaan julkaisuksi. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus mahdollisti idean konkretisoitumisen. Kiitämme osaamiskeskusta hyvästä yhteistyöstä kaikissa prosessin vaiheissa. Lapin yliopiston toimistosihteeri Ritva Lahtista kiitämme osallistumisesta artikkeleiden kielenhuollolliseen työhön ja akatemian tutkija Merja Laitista pikaisesta avunannosta työstämisen kriittisissä kohdissa. Taiteiden opiskelija Timo Takalaa kiitämme joustavuudesta taiton toteutuksessa sekä Oulun kaupungin painatuskeskusta hyvästä asiakaspalvelusta. Lapset ovat olleet julkaisua työstettäessä toimittajien ajatusten keskiössä. Lapset ovat kuitenkin sangen suuressa määrin riippuvaisia perheistään ja perheiden arjen muotoutuminen on läpeensä yhteiskunnallista. Tämä ajatus ohjasi kirjoittajakunnan kokoamista ja ohjaa julkaisun rakennetta. Olemme jakaneet julkaisun kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan perhettä yhteiskunnassa. Tarkastelussa ovat erityisesti perhepolitiikka ja

8 7 -palvelut. Toisessa osuudessa tarkastelun painopiste siirtyy perheen sisälle. Tarkastelussa ovat perheiden kipeät asiat ja kiperät tilanteet sekä lapsiperheiden moninaisuus. Ensimmäisessä jaksossa Kuuluuko perhe Raija Julkusen ja Katja Forssénin artikkelit käsittelevät yhteiskuntapolitiikkaa. Avausartikkelissa Raija Julkunen tutkii hoivan toteutumista perhe-, työ- ja yhteiskuntapolitiikan linjauksissa. Hoivan paikantamiseen hän käyttää feminististä tutkimusperinnettä ja arjen tarkastelua. Artikkeli on sekä syväluotaus siihen, mitä hoiva on, että asemointi siitä, mihin hoivassa ollaan menossa. Hoivan kenttä paljastuu pirstaleiseksi ja nais-hoivaajille asettuvat odotukset elämän ja yhteiskuntapolitiikan eri alueilla osoittautuvat kasvavassa määrin ristiriitaisiksi. Hoivassa tarvitaan määrän lisäksi myös laatua eli välittämistä ja huolenpitoa. Raija Julkusen ja Katja Forssénin artikkelien välissä on kaksi pieneen empiiriseen aineistoon perustuvaa lapsiperheiden arjen täsmäkuvausta. Ulla-Maija Rantalaiho analysoi ruuhkautunutta arkea elävien lapsiperheiden vanhempien kokemuksia avun tarpeista sekä heidän saamastaan tuesta ja palvelusta. Artikkeli kertoo toisaalta vanhempien sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja halusta pärjätä omillaan. Toisaalta se kertoo ihmisen voimavarojen rajallisuudesta ja avun hakemisen konstikkuudesta. Lapsiperheiden kotipalvelun alasajo näkyy lapsiperheiden vaikeiden elämäntilanteiden yksinäisyytenä. Aina ei ole ketään eikä mitään tahoa, jossa tulisi kuulluksi. Teppo Kröger käsittelee artikkelissaan kansainväliseen aineistoon nojautuen yksinhuoltajaperheiden hoivajärjestelyjä. Yksinhuoltajat ovat erityinen ryhmä, jonka hoivajärjestelyt ovat poikkeuksellisen haavoittuvia. Kröger löytää hoivakriisejä ja hoivaköyhyyttä, jotka haastavat miettimään, kuinka luotettavalla pohjalla lasten hoiva on etuuksien ja palvelujen kirjon keskellä. Osoittautuu, että epätyypilliset työsuhteet ja työelämän koveneminen tuovat yksinhuoltajien selviytymiselle lähes mahdottomia vastuita. Elämän muutostilanteet ja jokaisen perheen tavalliset arkitilanteet (kuten sairastelut) uhkaavat romahduttaa muutoin toimivankin hoivajärjestelyn. Teppo Kröger osoittaa hoivaköyhyys-käsitteen merkittävyyden ja käyttökelpoisuuden.

9 8 Ensimmäisen jakson päätösartikkelissa Katja Forssén tutkii suomalaisten lapsiperheiden hyvinvointia viimeisen kymmenen vuoden ajalta laajoihin tilasto- ja kyselyaineistoihin pohjaten. Hän käy perhepolitiikan muutoksia läpi niin etuuksien kuin palvelujen osalta. Artikkelinsa aluksi Forssén toteaa, että kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu perheen taloudellisen aseman olevan yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun. Artikkelin loppuosassa hän todentaa tämän väitteen myös suomalaisella aineistolla. Tilastot ja tutkimukset paljastavat suomalaisten lapsiperheiden eriarvoistumiskehityksen todellisuuden ja köyhien lapsiperheiden määrän dramaattisen kasvun. Toisen osion Puhuuko perhe avaa Riitta Vornanen lapsiperheiden turvattomuutta käsittelevällä artikkelillaan. Hän toteaa perheen sekä turvan että turvattomuuden lähteeksi. Hän avaa artikkelissaan tämän paradoksin sisältöä. Riitta Vornanen käsittelee turvattomuutta niin parisuhteeseen kuin lasten elämään liittyvänä tekijänä. Hän paneutuu sekä perheen sisäiseen turvallisuuteen ja turvattomuuteen että yleisemmin kasvuympäristön turvallisuuden haasteeseen. Riitta Vornanen toteaa turvattomuuden ja turvallisuuden muodostavan jatkumon ja saavan eriasteisia ilmenemismuotoja. Toisen osion muut artikkelit nostavat esiin elämäntilanteita ja -asioita, joita voitaisiin tarkastella turvattomuuden kautta. Artikkelikohtaiset katsantokannat ovat kuitenkin uskollisia artikkelin teemasta avautuville erityiskysymyksille. Leo Nyqvistin artikkeli lähisuhdeväkivallasta on monipuolinen puheenvuoro perheväkivallan ilmenemisestä, sen ymmärtämisestä ja tulkitsemisesta, siitä irrottautumisesta ja selviämisestä sekä ammattilaisten ja palvelujärjestelmän haasteista väkivaltatilanteiden ja erityisesti sen seurausten käsittelyssä. Leo Nyqvist tarkastelee lähisuhdeväkivaltaa erityisesti rationalisointipyrkimysten ja vallan kehyksissä. Hän toteaa lähisuhdeväkivaltailmiön kompleksiseksi. Vaikka artikkeli antaa osviittoja lähisuhdeväkivallan kanssa tekemisissä oleville, se myös kehottaa varovaisuuteen tavallisten toimintaperiaatteiden liian yksioikoisessa soveltamisessa erityisen ilmiön kanssa työskenneltäessä. Vallan ja väkivallan teeman alla jatkaa Merja Laitinen. Hän tarkastelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä monipuolisen tutkimusaineistonsa kautta. Ensin hän tarkastelee lähinnä median

10 9 puhetta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja tämän jälkeen hän analysoi uhrien puhetta yksityisen ja professionaalisen areenan sekä vaikuttamaan pyrkivän julkisen areenan puheeksi. Erityisesti hän keskittyy puheen kautta tapahtuvaan seksuaalisen hyväksikäytön paljastamisen analyysiin. Eri areenoilla esiintyvä puhe eriytyy ja uhrien ristiriitaiset seksuaalisen hyväksikäytön paljastamiseen liittyvät tuntemukset vyöryvät lukijan tietoisuuteen. Kaisu Viittalan artikkeli muistuttaa omalta osaltaan lapsiperheiden moninaisuudesta. Hän soveltaa erityiskasvatukseen sosiologista lapsuus- ja vammaistutkimusta tarkastellen erilaisia tulkintoja, joita lapsuudelle, vammaisuudelle ja erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle on annettu ja annetaan. Kaisu Viittala paneutuu erityisesti vammaisuuden sosiokonstruktivistiseen malliin, lapsen oikeuksiin ja vammaisen lapsen osallisuuden rakentumiseen. Vammaisten lasten osallisuutta pohtiessaan hän peräänkuuluttaa erilaisuuteen suhtautumisen ja suvaitsevaisuuden nykyistä syvällisempää tarkastelua. Tytti Solantauksen artikkeli käsittelee masentuneen vanhemman lapsia. Hän keskittyy vauvaiän jo ohittaneisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Tytti Solantaus tarkastelee vanhempien masennusta ja sen oireita lapsen näkökulmasta ja toteaa tarkastelunsa tietoisen ongelmakeskeiseksi. Artikkelin alkuosassa hän käsittelee vakavasti masentuneiden vanhempien lapsia ja loppuosassa käsittely laajenee yhden hankkeen kautta vanhemman lievempiin mielenterveyden ongelmiin. Hän kertoo, miten lapset oma-aloitteisesti merkityksellistävät vanhemman masennusta ja kuinka lapsia voidaan tukea tulkitsemaan tilanne toisin sekä kuinka heitä voi auttaa paremmin ymmärtämään vanhemman käyttäytymistä ja perheen arkisen elämän muotoutumista. Artikkelin lopuksi hän tarjoaa erilaisia välineistä masentuneiden lasten vanhempien kanssa työskentelylle. Teos päättyy lasten ja alkoholin välisen suhteen tarkasteluun kahden eri artikkelin kautta. Maritta Itäpuisto ja Teuvo Peltoniemi paneutuvat vanhempien alkoholin käyttöön lapsen näkökulmasta. Maritta Itäpuiston artikkeli perustuu hänen väitöskirja-aineistoonsa, jossa alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eläneet ihmiset kertovat lapsuudenkokemuksiaan. Hän paikantaa alkoholista ja

11 10 alkoholiongelmasta puhumisen, puhumattomuuden ja vaikenemisen teemoja perheen sisällä, lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemmin. Maritta Itäpuisto kysyy, vaiennammeko me ja vaientaako päihteiden kyllästämä kulttuuriimme lapsen äänen ja hänen tulkintansa alkoholin ongelmakäytöstä. Julkaisun päättää Teuvo Peltoniemen Lasinen lapsuus -tutkimukseen perustuva artikkeli lapsia koskettavasta vanhempien alkoholinkäytöstä. Hän tarkastelee päihdeperheiden esiintymisen yleisyyttä ja niitä seurauksia, joita ihmiset katsovat päihdeperheessä elämisestä heille olleen. Tarkastelun lopputuloksena on hätkähdyttävä kuva siitä, kuinka monien ihmisten elämää vanhempien alkoholinkäyttö varjostaa. Teuvo Peltoniemi toteaakin päihdeperheen yleisyyden aliarvioiduksi ja vanhempien päihteiden käytön haitat lapsille kapea-alaisesti sivuutetuiksi. Artikkelinsa lopuksi hän nimeää päihdeperheet kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Useissa julkaisun artikkelista toistuu teemoja, jotka yhdistävät toisessa osiossa käsiteltyjä perheiden erityistilanteita. Kaikissa artikkeleissa ainakin hipaistaan valtaa ja yleensä se on keskeinen osa artikkelin tematiikkaa. Tämä yhteiskuntaan ja perheeseen aina kuuluva ilmiö saa toisinaan ilmenemismuotoja, jotka tekevät onnellisen elämän ja lasten hyvinvoinnin toteutumisen haasteelliseksi. Rantalaihon, Nyqvistin, Laitisen, Solantauksen ja Itäpuiston artikkeleissa nousee esiin elämän vaikean asian puheeksi ottaminen, sen vaikeus, sen sisältämät riskit ja silti vahva halu tai tarve puheeksi ottamiseen. Artikkeleja yhdistää myös palvelujen saannin vaikeus. Palvelujärjestelmän sisääntulot ovat ahtaat. Vaikeissa elämäntilanteissa oikeaan osuminen ja kuulluksi tuleminen on sattumapeliä. Varhainen puuttuminen, asiakaslähtöisyys tai ihmisen oman asiantuntijuuden kuuleminen ei toteudu empiiristen artikkelien kuvaamassa todellisuudessa. Perusteltu ja tutkittu puhe lapsista, nuorista ja perheistä on aina ajankohtaista. Varsinkin silloin, kun yhteiskunnassa tapahtuu nopeasti moninaisia muutoksia. Muutokset vaikuttavat laajasti ja muokkaavat sukupolvien välistä kokemusmaailmaa ja keskinäistä sosiaalista vastuuta. Tärkeä merkitys muutoksiin, niiden vaikutuksiin ja vaikutusten kokemiseen on harjoitetulla talous-, sosiaali- ja perhepolitiikalla. Parhaimmillaan yhteiskuntapolitiikan osien tuli-

12 11 si vaikuttaa samansuuntaisesti. Valitettavasti on monia viitteitä siitä, että näin ei tällä hetkellä tapahdu, siksi avointa ja kriittistä keskustelua on käytävä edelleen. Parhaillaan Suomessa valmistellaan kansallista Hyvinvointi ohjelmaa, jonka tulisi luotsata niitä lähivuosien painopisteitä, joita hyvinvointipolitiikalle asetetaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus pyrkii osaltaan edistämään ja vaikuttamaan tähän keskusteluun. Tavoitteena on, että yhteisenä foorumina lähivuosina olisi Pohjoisen ihmisen hyvinvointi hanke, joka keskittyisi keskustelemaan ja toteuttamaan pohjoisen ihmisten hyvinvointia. Lasten, nuorten ja perheiden asemasta käyty keskustelu on yksi olennainen osa erilaisia hyvinvointipoliittisia ohjelmia. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toivoo, että nyt julkaistava Puhumattomat paikat omalta osaltaan vie eteenpäin näitä tavoitteita. Toukokuussa 2006 Liisa Hokkanen Petri Kinnunen

13 12

14 OSA I Kuuluuko perhe 13

15 14

16 15 Raija Julkunen Perhe, työ, hoiva ja valtio oma ja yhteinen, yksityinen ja julkinen hoivavastuu Johdanto Nykyinen yhteiskuntapolitiikka korostaa voimakkaasti työn ideologiaa ja työllisyystavoitetta. Korkea työllisyys asetetaan hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ehdoksi. Yhtä lailla tai itse asiassa vielä syvemmässä mielessä hoiva (caring) on inhimillisen elämän perusehto. Perhe on hoivan tyyssija, mutta modernisaatioprosessit ovat tuoneet hoivan perheen yksityisestä myös yhteiseksi ja julkiseksi asiaksi (Anttonen 2005; Anttonen ym. 2003). Informaalin rinnalle on tullut formaali hoiva, perheen ja tuttujen rinnalle yhteisöt (järjestöt, organisoitu vapaaehtoisuus), valtio (julkinen valta) ja markkinat (kaupallinen yritystoiminta). Muuhun Eurooppaan ja koko OECD-maailmaan verrattuna Pohjoismaat ovat erottuneet julkisilla hoivapalveluilla sekä yhteisellä, julkisella hoivavastuulla (Anttonen & Sipilä 1994; 2000; Anttonen ym. 2003). Valtion ja kuntien tarjoama hoiva ei tietenkään ole poistanut perheiden ja läheisten hoivatehtävää, mutta se on päästänyt hoivavastuiset aikuiset kohtuullisen turvallisella mielellä työmarkkinoille ja työhön. Pohjoismaisella hoivamallilla on hyviä saavutuksia. Se on taannut hoivan niillekin, joilla ei ole rahaa tai omaisia. Se on tukenut väestön reproduktiota ja syntyvyyttä. Lisäksi se on edistänyt rakennemuutosta, naisten ansiotyötä, työvoiman tarjontaa ja sukupuolten tasa-arvoa.

17 16 Naistutkijat puhuivat ja 1990-luvun vaiheessa uhkaavasta hoivakriisistä. Taustalla olivat ennusteet väestön ikääntymisestä sekä naisten muodostaman informaalin hoivaresurssin niukentuminen naisten ansiotyön yleistyessä ja ammatillisten mahdollisuuksien laajentuessa hoiva- ja hoitotyön ulkopuolelle. Tärkeältä kysymykseltä näytti hoivan sukupuolijakojen murtaminen ja miesten muodostaman hoivaresurssin käyttöönotto. Tällaista kehitystä onkin tapahtunut ainakin informaalissa hoivassa: isät ovat enemmän läsnä lastensa elämässä ja vanhat miehet hoitavat vaimojaan, jos joutuvat tällaisen tilanteen eteen. Lama ja ennustetun työvoimapulan korvannut työttömyys katkaisivat silloisen keskustelun. Nyt hoiva on noussut uudella voimalla niin suomalaisen kuin yleisemmin eurooppalaisen yhteiskuntapolitiikan etualalle. Hoivaan kohdistuu monensuuntaisia paineita. Julkisen sektorin, hoivayrittäjyyden, yritysketjujen, järjestöjen ja perheen suhteet järjestyvät uudelleen. Yksityisten palvelujen tuotantoa ja käyttöä pyritään meilläkin edistämään ostopalveluin, tilaaja-tuottajamallilla, koti- ja hoivatyöstä tehtävällä kotitalousvähennyksellä, palveluseteleillä ja lasten yksityisen hoidon tuella. Vanhusten hoito mielessään Jorma Sipilä (2003) sanoo, että hoiva on kulkenut vuosisadassa pitkän matkan vaivaishoidosta markkinatavaraksi. Edellisiin voisi lisätä kotona tapahtuvan hoidon tuen, jossa siinäkin julkisia palveluja korvataan rahalla. Suomessakin on tehty pieniä siirtoja kohti keskieurooppalaista tulonsiirtovaltiota tai amerikkalaista kätkettyä hyvinvointivaltiota (Gilbert 2004), jossa valtio/kunta sen sijaan, että tuottaisi itse palvelut, tukee rahallisella tuella tai verohuojennuksilla perheissä tapahtuvaa hoivaa ja markkinoilta ostettavia palveluja. Nykyinen hoivamurros rikkoo vanhoja rajoja ja siirtää rajojen paikkoja. Hoiva onkin toimeentuloturvaa helpommin uudelleenorganisoitavissa juuri siksi, että formaalin ja informaalin rajaa voidaan manipuloida hiljaisin, ei-poliittisestipäätettyjen siirtojen kautta. Seuraavassa mielessä julkinen ja perheen oma hoivavastuu kulkevat Euroopan eri maissa vähän eri suuntiin. Keski-Euroopassa, missä naisten ansiotyön yleistyminen on tuore ilmiö, etsitään perheen rinnalle muita vastuunkantajia, valtiota, työnantajia, järjestöjä ja hoivavakuutusta. Julkispalvelujen Suomessa suunta

18 17 on toinen. Viimeisen viidentoista vuoden suunnanmuutoksessa ainakin mentaaliset mallit ovat vaihtuneet. Julkista valtaa ei ajatella enää (onko joskus ajateltu?) ensisijaiseksi hoivavastuun kantajaksi. Perhe tai yksilö on ensisijaisesti vastuullinen, ja perheet pyrkivät tarjolla olevista julkisista, järjestöjen ja kaupallisista palveluista kokomaan tarpeitaan vastaavia hoivapaketteja. Apua tarvitsevat ovat saaneet tottua ja orientoitua siihen, että hoiva maksaa, ostipa sitä kunnalta tai yksityisiltä tuottajilta, ja todennäköisesti kansalaiset joutuvat käyttämään siihen tulevaisuudessa vielä enemmän omia varojaan. Vertailevan eurooppalaisen hoivatutkimuksen nojalla Sipilä ja Kröger (2004) sanovat, että eurooppalaiset hoivan puitteet ja hoivakulttuurit ovat moninaisia, mutta eivät täydellisen erilaisia. Perheillä on monia tapoja vastata hoivatarpeeseen: kääntyminen perheenjäsenten, sukulaisten, ystävien ja entisten puolisoiden puoleen, kotiavun palkkaaminen, sopivien palvelujen löytäminen, työajan lyhentäminen, lapsen vieminen työpaikalle. Tavoissa on kansallisia eroja, mutta kaikkia löytyy kaikista tutkimusmaista (Englanti, Portugali, Ranska, Italia, Suomi): mummoon luottavia, ystävien auttamia, työaikaa lyhentäviä naisia (myös Kröger tässä julkaisussa). Kaikkialla ratkaisut riippuvat perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta. Jos ette tiedä omasta arjestanne, miten monenlaista kekseliäisyyttä hoivatarpeeseen vastaaminen vaatii julkispalvelu-suomessa, lukekaa Minna Salmen ja Johanna Lammi-Taskulan (2004) Puhelin, mummo vai joustava työaika? Tässä artikkelissa lähtökohtanani on ajatus, että hoivatrendien ymmärtäminen edellyttää sekä sosiaalipoliittisten järjestelmien että arkisten käytäntöjen tutkimusta. Arki realisoi ja testaa luodut järjestelmät. Äidin ja isän kesken jaettu vanhempainvapaa on kuollut kirjain, jos isät eivät käytä vapaata. Hoiva on myös syytä nähdä kokonaisuutena pirstomatta sitä erikseen formaaliksi ja informaaliksi, perheen sisäiseksi ja ammatilliseksi, lasten ja vanhusten hoivaksi (Daly & Lewis 1999; Anttonen ym. 2003). Hoiva on lukuisten poliittisten kysymysten edessä. Miten hoiva voidaan yhdistää tavoiteltuun korkeaan työllisyyteen, joka edellyttää niin naisten kuin ikääntyvien lisääntyvää työhön osallistumista? Miten julkisen vallan, vapaaehtoissektorin, perheen ja läheisten vastuun voi tasapainottaa niin, että vältytään hoiva-

19 18 vajeilta? Voiko perheen, työn ja hoivan suhteet järjestää niin, että tuloksena on sukupuolten tasa-arvon lähenemistä eikä etääntymistä? Miten puuttua erityistä tukea tarvitsevien perheiden elämään? Miten hoivan etiikkaa voi suojella ja viljellä nykyisessä markkinavetoisessa taloudessa ja individualisoituvassa yhteiskunnassa? Millaisia hoivaoikeuksia hyvinvointivaltion kansalaisuuteen tulisi kuulua? Tämä artikkeli ei pyri ratkaisemaan näitä tai lukuisista muita kysymyksiä. Se tarjoaa katsauksen hoivan trendeihin, niin että kohteena on oman ja yhteisen, so. julkisen hoivavastuun suhde, ja taustana työelämän muutos. Hoiva ja huolehtiminen, naisten työtä Suomessa ja suomen kielessä hoivan käsite on ollut jollain lailla epämukava, vivahteiltaan liian makea, emotionaalinen ja perheensisäinen suhteessa hoivatyön arkisiin realiteetteihin. Paremmin toimivat care 1 englanniksi ja omsorg ruotsiksi. Erityisesti ammattilaiset ovat halunneet hoitaa tai kasvattaa eikä hoivata. Niinpä suomen kielessä sana hoito kattaa sekä nursing että caringkäsitteet. Ajattelen, että hoiva-käsitteen sopimattomuus suomalaiseen puhekieleen ei tee itse asiaa vähemmän tärkeäksi. Naistutkimuksen klassisen määritelmän mukaan hoiva on pään, käden ja sydämen työtä. Sen kohteena on toisen ihmisen avun tarve tai välttämättömyyksien ruumis niin elämänkaaren alussa, lopussa kuin sen kriisipisteissä. Hoiva on ensinnäkin konkreettista hoitoa, joka on hyvin samanlaista syöttämistä, juottamista, pesemistä, pyyhkimistä, vaippojen vaihtoa, ihmiselämän jälkien siivoamista, lähellä oloa, syliin ottamista ja lohduttamista tarvitsipa hoivaa lapsi, vanhus tai vaikeasti vammainen. Täysin avuttomien hoiva on ruumiillista, usein likaista ja raskasta työtä (Tedre 2004ab). Hoivaa on myös kevyempi huolehtiminen (käytettävissä oleminen, kuunteleminen, kuuleminen, myötäeläminen, asioiden hoito ja palvelujen järjestäminen). Konkreettisen työn lisäksi hoiva on myös välittävää ja huolehtivaa asennetta ja etiikkaa. 1 Care ja caring kääntyvät suomeksi hoivaksi, huolenpidoksi, huolehtimiseksi ja välittämiseksi.

20 19 Hoivan kategoria on ollut feministisen sosiaalipolitiikan kivijalka, ja feminismi on antanut hoivalle näkyvyyttä, teoreettisen ja poliittisen statuksen. Feminismi on pitänyt esillä sellaista yksinkertaista totuutta, että säilyäkseen ihmiskunta tarvitsee hoivaa. Olemme kaikki elämässämme hoivan saajia ja antajia. Erityisesti brittifeministit ovat halunneet tasapainottaa markkina- ja työetiikkaa nostamalla keskusteluun ei vain hoivan sovittamista työelämän vaatimuksiin, vaan itsestä, toisesta ja maailmasta huolehtimisen perustavanlaatuisen tärkeyden (Williams 2004). Niin perheessä, työmarkkinoilla kuin modernin yhteiskunnan ideologiassa hoiva ja huolehtiminen ovat naisellisia. Naisellisia ovat olleet sekä hoivaan liitetty altruismi että työn luonne. Hoiva on osa naistyön kolmen C:n, cleaning, cooking, caring, kokonaisuutta, jonka Leena Eräsaari on suomentanut kolmeksi K:ksi: kuuraus, köksäys, kaitseminen. Kaitsemista onkin vaikea erottaa kuurauksesta ja köksäyksestä. Kodeissa osansa kolmesta K:sta saavat myös ruumiillisesti ja henkisesti kykenevät perheenjäsenet. Ajankäyttö- ja arkitutkimusten valossa kotityön naisellisuus muuntuu hitaasti (Pääkkönen 2005; Jokinen 2005). Voi vain arvailla, missä määrin nimenomaan äitiys ja äitiyden ideologia ovat määritelleet naisen yleiseksi hoivaajaksi ja kotityön tekijäksi. Suomalaista perhemallia on kutsuttu kahden elättäjän ja kahden hoivaajan malliksi. Osuvampaa olisi ehkä puhua yhden ja kolmen neljäsosan (1 + 3/4) ansaitsijan sekä yhden ja yhden neljäsosan (1 + 1/4) hoivaajan mallista. Naisten palkat ovat pienemmät, naisten työaika on lyhyempi, naiset pitävät äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaat ja ovat siis kolme neljäsosan ansaitsijoita. Miesten osuutta vanhempainvapaista, lasten hoidosta, kotityöstä ja koko informaalista huolehtimisesta voisi ehkä pitää yhden neljäsosan mittaisena. Yksi feminismin haasteista on ollut samanaikaisesti sekä antaa arvo hoivalle että purkaa sen sukupuoliset kaavamaisuudet, uskoa mieskin täysivaltaiseksi ja päteväksi hoivaajaksi. Suomessa vuonna 1978 käyttöön otettu isyysloma oli ensimmäinen, aikanaan kiistelty ja ivattukin, tunnustus miehen kyvylle hoivata. Moderneissa yhteiskunnissa hoivalle asettuvat vaatimukset kasvavat ja laajenevat. Ensinnäkin lasten, vanhusten ja vammaisten kohtelua koskeva eettinen herkkyys lisääntyy. Kotityön aika-

21 20 vaatimukset eivät vähene vesijohdoista ja viemäreistä, sähköhelloista ja jääkaapeista, valmiiden vaatteiden ja elintarvikkeiden tarjonnasta huolimatta. Kodin standardi nousee ja sen mukana kolmen K:n vaatimukset. Tämän päivän huolehtiminen saa yhä uusia sisältöjä. Siihen kuuluu viihtyisän kodin luominen, huolehtimista kodin ja perheenjäsenten mausta ja tyylistä, ravinnon monipuolisuudesta, lisäaineista, kaloreista, rasvoista ja hiilihydraateista, perheenjäsenten rytmeistä, aikatauluista ja niiden yhteensovittamista, lasten tulevasta menestymisestä ja siihen tähtäävistä valinnoista. Parisuhdekin saa työmäisiä piirteitä. Jos naistenlehtiin on uskominen, parisuhteen ylläpito vaatii työtä tai ainakin erityistä huomiota ja aikaa. Arlie Hochschild (1997) on erottanut kahden työssäkäyvän perheessä kolme vuoroa. Ensimmäinen on ansiotyövuoro, toinen kotityövuoro ja kolmas vuoro on niiden emotionaalisten seurausten huomioimista, ymmärtämistä ja sovittelua, jotka aiheutuvat toisen vuoron paineista ja aikapulasta, siis tietyn emotionaalisen tyyneyden luomista. Kodeissa kyllä käydään aika- ja sukupuolineuvotteluja, ja tavallisesti naisten aloitteesta (Julkunen ym. 2004), mutta kodin sisäistä elämää, vastuun ja työn jakoa ei voi koko ajan riitauttaa. Kodin on oltava kotoisa, ja elämisen siellä mutkatonta ja rentoa, arjen sujuttava. Täten on helpompi toistaa valmiiksi asettuvia tottumuksia ja sukupuolitapaisuuksia kuin yrittää murtaa niitä (Jokinen 2004; 2005). Perheessä, perhepiirissä ja yli sukupolvien Perheiden monimuotoistuminen on yksi modernisaation perusprosesseista. Avioerot, avoliitot, uusperheet, yksinhuoltajat, yksin elävät, samansukupuolisten liitot, verkostoperheet, monenlaiset sukupuolijaot ja -roolit ovat tulleet mahdollisemmiksi ja yleisemmiksi. Väljentyessään ja moninaistuessaan ydinperhe on osoittautunut pysyväksi tavaksi järjestää sukupuolten ja sukupolvien suhteet, koti, seksuaalisuus, arkielämä, yhdessäolo, läheisyys, lasten saaminen ja lapsista huolehtiminen. Vaikka viime vuosina kokonaan lapsettomiksi jäävien naisten osuus on noussut, lapsiperheiden keskimääräinen koko on (Suomessa) kasvussa ja monet

22 21 taistelevat kynsin ja hampain oman lapsen ja lapsettomuushoidon puolesta (Moisio ym. 2005). Tämä kertoo siitä merkityksestä, joka lapsilla on tänäänkin aikuisten elämässä. Sosiaalibarometrissa (2005) julkiset hyvinvointituottajat arvioivat oman perheen merkityksen tärkeimmäksi ihmisten hyvinvoinnin kannalta, samoin he arvioivat perheen merkityksen edelleen kasvavan. Se on ilmeisen realistinen arvio. Yksi tekijä perheen merkityksessä kasvussa on se, että avioliitot ovat homogeenisia, ilmeisesti entistä homogeenisempia. Menestyjät tai pärjääjät löytävät toisensa, työttömyys ja sosiaaliset vaikeudet samoin toisensa. Myös Suomessa tapahtunut poliittinen käänne uusfamilistiseen suuntaan korostaa perheen merkitystä. Vaikka perheen merkitys olisi jopa korostumassa, rakenteelliset prosessit ovat kutistaneet perheissä ja omaissuhteissa annetun (kokoaika)hoivan mahdollisuutta. Yksin asuvat ja yksinhuoltajat yleistyvät. Vuonna 1990 yksinhuoltajien osuus oli noin 14 prosenttia lapsiperheistä, vuonna 2003 jo 20 prosenttia (myös Forssén tässä julkaisussa). Yksinhuoltajilla on suurin paitsi taloudellisen (Moisio ym. 2005) myös hoivaköyhyyden riski (Kröger 2005a, myös Kröger tässä julkaisussa). Yksin asuminen on yleistynyt sekä nuorilla että vanhoilla. Vuoden 2004 Stakesin hyvinvointikyselyn mukaan 60 vuotta täyttäneistä miehistä asuu yksin neljännes (24 %), naisista puolet (54 %). Kaikkein vanhimmissa ikäluokissa (85+) melkein kaikki naiset asuvat yksin (88 %), miehistäkin jo 40 prosenttia (Vaarama ym. 2006). Olivatpa hoivaajat ja auttajat vanhempia, puolisoita, aikuisia lapsia tai isovanhempia, he ovat usein työssäkäyviä. Pertti Koistinen huolehti äidistään niin paljon kuin toisella paikkakunnalla professorina toimivan voi kuvitella huolehtivan. Silti Koistinen (2003) kertoo äitinsä huokailleen nykyistä aikaa, jossa yksi äiti kyllä hoitaa viisi lasta, mutta viisi lasta eivät yhtä äitiä. Rakenteelliset prosessit eivät ole kuitenkaan hävittäneet perhe- ja omaissiteitä eivätkä niiden sosiaalipoliittista roolia. Kun muut kuin vanhempien ja alaikäisten lasten suhteet eivät ole juridisesti velvoittavia elatus- ja hoivasuhteita, ne on työskenneltävä sellaisiksi. Omaissuhteissa vallitsee moraalinen hierarkia. Lähimpiä suhteita leimaa moraalinen velvollisuus, sen sijaan etäisempien omaissuhteiden kiinteys riippuu tunteista. Moraalinen

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY

Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua. Johanna Hurtig HY Osallisuus, mutta missä? Lasten suojelua ennen lastensuojelua Johanna Hurtig HY 8.10.08 Lähtökohta: tutkimuksellisuudesta tunnustuksellisuuteen? Väsymys, ulkopuolisuus, epäily Turtumus, tottumus, hämäryys?

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot