Puhumattomat paikat. Puheenvuoroja perheestä. 22 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Liisa Hokkanen Maritta Sauvola (toim.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhumattomat paikat. Puheenvuoroja perheestä. 22 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja. Liisa Hokkanen Maritta Sauvola (toim."

Transkriptio

1 Puhumattomat paikat Puheenvuoroja perheestä Liisa Hokkanen Maritta Sauvola (toim.) 22 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja

2 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 22 Liisa Hokkanen & Maritta Sauvola (toim.) Puhumattomat paikat Puheenvuoroja perheestä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2006

3 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulun sosiaalialan osaamiskeskus PL 58, Oulun kaupunki puh. (08) , faksi (08) Oulun kaupungin painatuskeskus Oulu 2006 ISSN ISBN

4 3 Sisällys 5 Lukijalle OSA I Kuuluuko Perhe 15 Perhe, työ, hoiva ja valtio oma ja yhteinen, yksityinen ja julkinen hoivavastuu Raija Julkunen 46 Kun ei tule kuulluksi lapsiperheiden vanhempien kokemuksia arjesta ja avun tarpeista Ulla-Maija Rantalaiho 78 Lastenhoito yksinhuoltajaperheissä palvelujen käyttöä, perheen sisäistä tukea ja hoivaköyhyyttä Teppo Kröger 101 Lapsiperheiden hyvinvoinnin muutossuunnat 2000-luvun Suomessa Katja Forssén OSA II Puhuuko Perhe 119 Perhe turvattomuutta vai turvaa? Riitta Vornanen 142 Lähisuhdeväkivalta rationalisoinnit, valtasuhteet ja ammatillinen puuttuminen Leo Nyqvist 171 Puhetta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä julkisella, yksityisellä ja professionaalisella areenalla Merja Laitinen 205 Lapsuus ja vammaisuus erilaisesta lapsesta osallistuvaksi lapseksi Kaisu Viittala 230 Vanhemman masennus ja lapset Tytti Solantaus 250 Nyt hiljaa, isi juo viinaa! Maritta Itäpuisto 264 Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004 Teuvo Peltoniemi 281 Kirjoittajat

5 4

6 5 Lukijalle Lapset, nuoret ja heidän perheensä elävät arjen todellisuudessa. Tämä arki on osa monenlaisia tapahtumia, muutoksia ja murroksia. Se on myös osa niitä jatkumoita, jotka uusintuvat perheissä, toveripiireissä ja erilaisissa vertaisryhmissä. Enemmän tai vähemmän saumattomasti arkeen liittyvät myös yhteiskunnallisesti järjestyt sosiaalisen tuen muodot, kuten päivähoito, koulu tai vaikkapa lastensuojelu. Elämistapahtumana arki on joskus helppoa joskus rankkaa. Useat tutkimukset osoittavat perheiden todellisuuksien kirjon olevan eriarvoistumassa ja kuilun hyvin ja huonosti menemisen välillä kasvavan. Moniarvoistuva yhteiskunta ja nopeatahtinen muutos ovat tehneet lapsiperheiden arjesta toisaalta vapauksien valtakuntaa ja toisaalta haasteellista selviytymiskamppailua. Lapsiperheille on esillä erilaisia elämisen tapoja, jotka vaikuttavat valittavissa olevilta. Huolimattomalle tarkastelijalle mahdollisuuksien tarjotin näyttää yltäkylläiseltä. Perheiden puolesta puhutaan ja niihin vedotaan. Ensi näkemältä vaikuttaa, että perheille annetaan yhteiskuntapolitiikassa tilaa. Kuitenkin laajempi keskustelun tarkas0telu osoittaa, että perhepolitiikka ei olekaan kovin vahvoilla, kun mukaan otetaan työvoiman käytön ja kansantalouden kilpailukyvyn kysymykset. Tämän julkaisun juuret ovat hankkeessa 1, jossa kaivauduttiin ehkäisevän ja tukevan perhetyön tekemisen erilaisiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa toteutettiin vapaaehtoistoimijoiden ja palk- 1 Parasta Lapsille ry:n vuosina hallinnoima ja RAY:n osarahoittama Ankkuri -projekti toteutettiin Parasta Lapsille järjestön, sen paikallisen Pateniemen osaston ja Oulun kaupungin yhteistyönä (ks. tarkemmin Hokkanen 2003; Hokkanen & Lassila & Saarinen 2005).

7 6 katyöntekijöiden, ammattilaisten ja maallikkojen, kotiin ja kodin ulkopuolelle sijoittuvan tekemisen erilaisia kombinaatioita. Törmättiin siihen, kuinka helposti viranomaisille näyttäytyvä korjaavan työn huutava tarve vaientaa virastoihin näkymättömän, mutta perheiden arkea kurjistavan, ehkäisevän työn tarpeen. Ehkäisevän työn perusteltavuus on heikko. Se ei taivu lyhytjänteisille ja sektoriorientoituneille tulosmittareille. Sen havaitseminen vaatii perheisiin paneutuvaa otetta ja sosiaalisen asiantuntemusta, joiden asema viime aikoina käyttöönotetuissa ohjausjärjestelmissä on heikentynyt. Törmättiin myös siihen, kuinka varhaiseksi puuttumiseksi nimetty toiminta muuntuu huostaanottoa edeltäväksi korjaavaksi työksi. Havaitsimme, että moninaistuvassa yhteiskunnassa, myös perheiden vaikeuksien kirjo moninaistuu, pirstoutuu, eriytyy, yksilöllistyy. Syntyi ajatus koota yhteen perheiden asiantuntijoita ja pyytää heitä valitsemaan omalta asiantuntemusalueeltaan aihe, joka on jäänyt puheen jalkoihin, puhumattomaksi paikaksi. Tällä idealla toteutimme ensin Studia Generalia luentosarjan ja sitten tämän julkaisun. Luentosarjan toteuttamisen mahdollisti projektirahoituksen ohella hyvä yhteistyöverkosto. Kiitämme Lapin yliopiston sosiaalityön laitosta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulua resursointiin osallistumisesta. Yksi luennoitsijoista, Riitta Vornanen, kehotti jatkamaan julkaisuksi. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus mahdollisti idean konkretisoitumisen. Kiitämme osaamiskeskusta hyvästä yhteistyöstä kaikissa prosessin vaiheissa. Lapin yliopiston toimistosihteeri Ritva Lahtista kiitämme osallistumisesta artikkeleiden kielenhuollolliseen työhön ja akatemian tutkija Merja Laitista pikaisesta avunannosta työstämisen kriittisissä kohdissa. Taiteiden opiskelija Timo Takalaa kiitämme joustavuudesta taiton toteutuksessa sekä Oulun kaupungin painatuskeskusta hyvästä asiakaspalvelusta. Lapset ovat olleet julkaisua työstettäessä toimittajien ajatusten keskiössä. Lapset ovat kuitenkin sangen suuressa määrin riippuvaisia perheistään ja perheiden arjen muotoutuminen on läpeensä yhteiskunnallista. Tämä ajatus ohjasi kirjoittajakunnan kokoamista ja ohjaa julkaisun rakennetta. Olemme jakaneet julkaisun kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan perhettä yhteiskunnassa. Tarkastelussa ovat erityisesti perhepolitiikka ja

8 7 -palvelut. Toisessa osuudessa tarkastelun painopiste siirtyy perheen sisälle. Tarkastelussa ovat perheiden kipeät asiat ja kiperät tilanteet sekä lapsiperheiden moninaisuus. Ensimmäisessä jaksossa Kuuluuko perhe Raija Julkusen ja Katja Forssénin artikkelit käsittelevät yhteiskuntapolitiikkaa. Avausartikkelissa Raija Julkunen tutkii hoivan toteutumista perhe-, työ- ja yhteiskuntapolitiikan linjauksissa. Hoivan paikantamiseen hän käyttää feminististä tutkimusperinnettä ja arjen tarkastelua. Artikkeli on sekä syväluotaus siihen, mitä hoiva on, että asemointi siitä, mihin hoivassa ollaan menossa. Hoivan kenttä paljastuu pirstaleiseksi ja nais-hoivaajille asettuvat odotukset elämän ja yhteiskuntapolitiikan eri alueilla osoittautuvat kasvavassa määrin ristiriitaisiksi. Hoivassa tarvitaan määrän lisäksi myös laatua eli välittämistä ja huolenpitoa. Raija Julkusen ja Katja Forssénin artikkelien välissä on kaksi pieneen empiiriseen aineistoon perustuvaa lapsiperheiden arjen täsmäkuvausta. Ulla-Maija Rantalaiho analysoi ruuhkautunutta arkea elävien lapsiperheiden vanhempien kokemuksia avun tarpeista sekä heidän saamastaan tuesta ja palvelusta. Artikkeli kertoo toisaalta vanhempien sinnikkyydestä, kekseliäisyydestä ja halusta pärjätä omillaan. Toisaalta se kertoo ihmisen voimavarojen rajallisuudesta ja avun hakemisen konstikkuudesta. Lapsiperheiden kotipalvelun alasajo näkyy lapsiperheiden vaikeiden elämäntilanteiden yksinäisyytenä. Aina ei ole ketään eikä mitään tahoa, jossa tulisi kuulluksi. Teppo Kröger käsittelee artikkelissaan kansainväliseen aineistoon nojautuen yksinhuoltajaperheiden hoivajärjestelyjä. Yksinhuoltajat ovat erityinen ryhmä, jonka hoivajärjestelyt ovat poikkeuksellisen haavoittuvia. Kröger löytää hoivakriisejä ja hoivaköyhyyttä, jotka haastavat miettimään, kuinka luotettavalla pohjalla lasten hoiva on etuuksien ja palvelujen kirjon keskellä. Osoittautuu, että epätyypilliset työsuhteet ja työelämän koveneminen tuovat yksinhuoltajien selviytymiselle lähes mahdottomia vastuita. Elämän muutostilanteet ja jokaisen perheen tavalliset arkitilanteet (kuten sairastelut) uhkaavat romahduttaa muutoin toimivankin hoivajärjestelyn. Teppo Kröger osoittaa hoivaköyhyys-käsitteen merkittävyyden ja käyttökelpoisuuden.

9 8 Ensimmäisen jakson päätösartikkelissa Katja Forssén tutkii suomalaisten lapsiperheiden hyvinvointia viimeisen kymmenen vuoden ajalta laajoihin tilasto- ja kyselyaineistoihin pohjaten. Hän käy perhepolitiikan muutoksia läpi niin etuuksien kuin palvelujen osalta. Artikkelinsa aluksi Forssén toteaa, että kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu perheen taloudellisen aseman olevan yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun. Artikkelin loppuosassa hän todentaa tämän väitteen myös suomalaisella aineistolla. Tilastot ja tutkimukset paljastavat suomalaisten lapsiperheiden eriarvoistumiskehityksen todellisuuden ja köyhien lapsiperheiden määrän dramaattisen kasvun. Toisen osion Puhuuko perhe avaa Riitta Vornanen lapsiperheiden turvattomuutta käsittelevällä artikkelillaan. Hän toteaa perheen sekä turvan että turvattomuuden lähteeksi. Hän avaa artikkelissaan tämän paradoksin sisältöä. Riitta Vornanen käsittelee turvattomuutta niin parisuhteeseen kuin lasten elämään liittyvänä tekijänä. Hän paneutuu sekä perheen sisäiseen turvallisuuteen ja turvattomuuteen että yleisemmin kasvuympäristön turvallisuuden haasteeseen. Riitta Vornanen toteaa turvattomuuden ja turvallisuuden muodostavan jatkumon ja saavan eriasteisia ilmenemismuotoja. Toisen osion muut artikkelit nostavat esiin elämäntilanteita ja -asioita, joita voitaisiin tarkastella turvattomuuden kautta. Artikkelikohtaiset katsantokannat ovat kuitenkin uskollisia artikkelin teemasta avautuville erityiskysymyksille. Leo Nyqvistin artikkeli lähisuhdeväkivallasta on monipuolinen puheenvuoro perheväkivallan ilmenemisestä, sen ymmärtämisestä ja tulkitsemisesta, siitä irrottautumisesta ja selviämisestä sekä ammattilaisten ja palvelujärjestelmän haasteista väkivaltatilanteiden ja erityisesti sen seurausten käsittelyssä. Leo Nyqvist tarkastelee lähisuhdeväkivaltaa erityisesti rationalisointipyrkimysten ja vallan kehyksissä. Hän toteaa lähisuhdeväkivaltailmiön kompleksiseksi. Vaikka artikkeli antaa osviittoja lähisuhdeväkivallan kanssa tekemisissä oleville, se myös kehottaa varovaisuuteen tavallisten toimintaperiaatteiden liian yksioikoisessa soveltamisessa erityisen ilmiön kanssa työskenneltäessä. Vallan ja väkivallan teeman alla jatkaa Merja Laitinen. Hän tarkastelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä monipuolisen tutkimusaineistonsa kautta. Ensin hän tarkastelee lähinnä median

10 9 puhetta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja tämän jälkeen hän analysoi uhrien puhetta yksityisen ja professionaalisen areenan sekä vaikuttamaan pyrkivän julkisen areenan puheeksi. Erityisesti hän keskittyy puheen kautta tapahtuvaan seksuaalisen hyväksikäytön paljastamisen analyysiin. Eri areenoilla esiintyvä puhe eriytyy ja uhrien ristiriitaiset seksuaalisen hyväksikäytön paljastamiseen liittyvät tuntemukset vyöryvät lukijan tietoisuuteen. Kaisu Viittalan artikkeli muistuttaa omalta osaltaan lapsiperheiden moninaisuudesta. Hän soveltaa erityiskasvatukseen sosiologista lapsuus- ja vammaistutkimusta tarkastellen erilaisia tulkintoja, joita lapsuudelle, vammaisuudelle ja erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle on annettu ja annetaan. Kaisu Viittala paneutuu erityisesti vammaisuuden sosiokonstruktivistiseen malliin, lapsen oikeuksiin ja vammaisen lapsen osallisuuden rakentumiseen. Vammaisten lasten osallisuutta pohtiessaan hän peräänkuuluttaa erilaisuuteen suhtautumisen ja suvaitsevaisuuden nykyistä syvällisempää tarkastelua. Tytti Solantauksen artikkeli käsittelee masentuneen vanhemman lapsia. Hän keskittyy vauvaiän jo ohittaneisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Tytti Solantaus tarkastelee vanhempien masennusta ja sen oireita lapsen näkökulmasta ja toteaa tarkastelunsa tietoisen ongelmakeskeiseksi. Artikkelin alkuosassa hän käsittelee vakavasti masentuneiden vanhempien lapsia ja loppuosassa käsittely laajenee yhden hankkeen kautta vanhemman lievempiin mielenterveyden ongelmiin. Hän kertoo, miten lapset oma-aloitteisesti merkityksellistävät vanhemman masennusta ja kuinka lapsia voidaan tukea tulkitsemaan tilanne toisin sekä kuinka heitä voi auttaa paremmin ymmärtämään vanhemman käyttäytymistä ja perheen arkisen elämän muotoutumista. Artikkelin lopuksi hän tarjoaa erilaisia välineistä masentuneiden lasten vanhempien kanssa työskentelylle. Teos päättyy lasten ja alkoholin välisen suhteen tarkasteluun kahden eri artikkelin kautta. Maritta Itäpuisto ja Teuvo Peltoniemi paneutuvat vanhempien alkoholin käyttöön lapsen näkökulmasta. Maritta Itäpuiston artikkeli perustuu hänen väitöskirja-aineistoonsa, jossa alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eläneet ihmiset kertovat lapsuudenkokemuksiaan. Hän paikantaa alkoholista ja

11 10 alkoholiongelmasta puhumisen, puhumattomuuden ja vaikenemisen teemoja perheen sisällä, lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemmin. Maritta Itäpuisto kysyy, vaiennammeko me ja vaientaako päihteiden kyllästämä kulttuuriimme lapsen äänen ja hänen tulkintansa alkoholin ongelmakäytöstä. Julkaisun päättää Teuvo Peltoniemen Lasinen lapsuus -tutkimukseen perustuva artikkeli lapsia koskettavasta vanhempien alkoholinkäytöstä. Hän tarkastelee päihdeperheiden esiintymisen yleisyyttä ja niitä seurauksia, joita ihmiset katsovat päihdeperheessä elämisestä heille olleen. Tarkastelun lopputuloksena on hätkähdyttävä kuva siitä, kuinka monien ihmisten elämää vanhempien alkoholinkäyttö varjostaa. Teuvo Peltoniemi toteaakin päihdeperheen yleisyyden aliarvioiduksi ja vanhempien päihteiden käytön haitat lapsille kapea-alaisesti sivuutetuiksi. Artikkelinsa lopuksi hän nimeää päihdeperheet kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Useissa julkaisun artikkelista toistuu teemoja, jotka yhdistävät toisessa osiossa käsiteltyjä perheiden erityistilanteita. Kaikissa artikkeleissa ainakin hipaistaan valtaa ja yleensä se on keskeinen osa artikkelin tematiikkaa. Tämä yhteiskuntaan ja perheeseen aina kuuluva ilmiö saa toisinaan ilmenemismuotoja, jotka tekevät onnellisen elämän ja lasten hyvinvoinnin toteutumisen haasteelliseksi. Rantalaihon, Nyqvistin, Laitisen, Solantauksen ja Itäpuiston artikkeleissa nousee esiin elämän vaikean asian puheeksi ottaminen, sen vaikeus, sen sisältämät riskit ja silti vahva halu tai tarve puheeksi ottamiseen. Artikkeleja yhdistää myös palvelujen saannin vaikeus. Palvelujärjestelmän sisääntulot ovat ahtaat. Vaikeissa elämäntilanteissa oikeaan osuminen ja kuulluksi tuleminen on sattumapeliä. Varhainen puuttuminen, asiakaslähtöisyys tai ihmisen oman asiantuntijuuden kuuleminen ei toteudu empiiristen artikkelien kuvaamassa todellisuudessa. Perusteltu ja tutkittu puhe lapsista, nuorista ja perheistä on aina ajankohtaista. Varsinkin silloin, kun yhteiskunnassa tapahtuu nopeasti moninaisia muutoksia. Muutokset vaikuttavat laajasti ja muokkaavat sukupolvien välistä kokemusmaailmaa ja keskinäistä sosiaalista vastuuta. Tärkeä merkitys muutoksiin, niiden vaikutuksiin ja vaikutusten kokemiseen on harjoitetulla talous-, sosiaali- ja perhepolitiikalla. Parhaimmillaan yhteiskuntapolitiikan osien tuli-

12 11 si vaikuttaa samansuuntaisesti. Valitettavasti on monia viitteitä siitä, että näin ei tällä hetkellä tapahdu, siksi avointa ja kriittistä keskustelua on käytävä edelleen. Parhaillaan Suomessa valmistellaan kansallista Hyvinvointi ohjelmaa, jonka tulisi luotsata niitä lähivuosien painopisteitä, joita hyvinvointipolitiikalle asetetaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus pyrkii osaltaan edistämään ja vaikuttamaan tähän keskusteluun. Tavoitteena on, että yhteisenä foorumina lähivuosina olisi Pohjoisen ihmisen hyvinvointi hanke, joka keskittyisi keskustelemaan ja toteuttamaan pohjoisen ihmisten hyvinvointia. Lasten, nuorten ja perheiden asemasta käyty keskustelu on yksi olennainen osa erilaisia hyvinvointipoliittisia ohjelmia. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toivoo, että nyt julkaistava Puhumattomat paikat omalta osaltaan vie eteenpäin näitä tavoitteita. Toukokuussa 2006 Liisa Hokkanen Petri Kinnunen

13 12

14 OSA I Kuuluuko perhe 13

15 14

16 15 Raija Julkunen Perhe, työ, hoiva ja valtio oma ja yhteinen, yksityinen ja julkinen hoivavastuu Johdanto Nykyinen yhteiskuntapolitiikka korostaa voimakkaasti työn ideologiaa ja työllisyystavoitetta. Korkea työllisyys asetetaan hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ehdoksi. Yhtä lailla tai itse asiassa vielä syvemmässä mielessä hoiva (caring) on inhimillisen elämän perusehto. Perhe on hoivan tyyssija, mutta modernisaatioprosessit ovat tuoneet hoivan perheen yksityisestä myös yhteiseksi ja julkiseksi asiaksi (Anttonen 2005; Anttonen ym. 2003). Informaalin rinnalle on tullut formaali hoiva, perheen ja tuttujen rinnalle yhteisöt (järjestöt, organisoitu vapaaehtoisuus), valtio (julkinen valta) ja markkinat (kaupallinen yritystoiminta). Muuhun Eurooppaan ja koko OECD-maailmaan verrattuna Pohjoismaat ovat erottuneet julkisilla hoivapalveluilla sekä yhteisellä, julkisella hoivavastuulla (Anttonen & Sipilä 1994; 2000; Anttonen ym. 2003). Valtion ja kuntien tarjoama hoiva ei tietenkään ole poistanut perheiden ja läheisten hoivatehtävää, mutta se on päästänyt hoivavastuiset aikuiset kohtuullisen turvallisella mielellä työmarkkinoille ja työhön. Pohjoismaisella hoivamallilla on hyviä saavutuksia. Se on taannut hoivan niillekin, joilla ei ole rahaa tai omaisia. Se on tukenut väestön reproduktiota ja syntyvyyttä. Lisäksi se on edistänyt rakennemuutosta, naisten ansiotyötä, työvoiman tarjontaa ja sukupuolten tasa-arvoa.

17 16 Naistutkijat puhuivat ja 1990-luvun vaiheessa uhkaavasta hoivakriisistä. Taustalla olivat ennusteet väestön ikääntymisestä sekä naisten muodostaman informaalin hoivaresurssin niukentuminen naisten ansiotyön yleistyessä ja ammatillisten mahdollisuuksien laajentuessa hoiva- ja hoitotyön ulkopuolelle. Tärkeältä kysymykseltä näytti hoivan sukupuolijakojen murtaminen ja miesten muodostaman hoivaresurssin käyttöönotto. Tällaista kehitystä onkin tapahtunut ainakin informaalissa hoivassa: isät ovat enemmän läsnä lastensa elämässä ja vanhat miehet hoitavat vaimojaan, jos joutuvat tällaisen tilanteen eteen. Lama ja ennustetun työvoimapulan korvannut työttömyys katkaisivat silloisen keskustelun. Nyt hoiva on noussut uudella voimalla niin suomalaisen kuin yleisemmin eurooppalaisen yhteiskuntapolitiikan etualalle. Hoivaan kohdistuu monensuuntaisia paineita. Julkisen sektorin, hoivayrittäjyyden, yritysketjujen, järjestöjen ja perheen suhteet järjestyvät uudelleen. Yksityisten palvelujen tuotantoa ja käyttöä pyritään meilläkin edistämään ostopalveluin, tilaaja-tuottajamallilla, koti- ja hoivatyöstä tehtävällä kotitalousvähennyksellä, palveluseteleillä ja lasten yksityisen hoidon tuella. Vanhusten hoito mielessään Jorma Sipilä (2003) sanoo, että hoiva on kulkenut vuosisadassa pitkän matkan vaivaishoidosta markkinatavaraksi. Edellisiin voisi lisätä kotona tapahtuvan hoidon tuen, jossa siinäkin julkisia palveluja korvataan rahalla. Suomessakin on tehty pieniä siirtoja kohti keskieurooppalaista tulonsiirtovaltiota tai amerikkalaista kätkettyä hyvinvointivaltiota (Gilbert 2004), jossa valtio/kunta sen sijaan, että tuottaisi itse palvelut, tukee rahallisella tuella tai verohuojennuksilla perheissä tapahtuvaa hoivaa ja markkinoilta ostettavia palveluja. Nykyinen hoivamurros rikkoo vanhoja rajoja ja siirtää rajojen paikkoja. Hoiva onkin toimeentuloturvaa helpommin uudelleenorganisoitavissa juuri siksi, että formaalin ja informaalin rajaa voidaan manipuloida hiljaisin, ei-poliittisestipäätettyjen siirtojen kautta. Seuraavassa mielessä julkinen ja perheen oma hoivavastuu kulkevat Euroopan eri maissa vähän eri suuntiin. Keski-Euroopassa, missä naisten ansiotyön yleistyminen on tuore ilmiö, etsitään perheen rinnalle muita vastuunkantajia, valtiota, työnantajia, järjestöjä ja hoivavakuutusta. Julkispalvelujen Suomessa suunta

18 17 on toinen. Viimeisen viidentoista vuoden suunnanmuutoksessa ainakin mentaaliset mallit ovat vaihtuneet. Julkista valtaa ei ajatella enää (onko joskus ajateltu?) ensisijaiseksi hoivavastuun kantajaksi. Perhe tai yksilö on ensisijaisesti vastuullinen, ja perheet pyrkivät tarjolla olevista julkisista, järjestöjen ja kaupallisista palveluista kokomaan tarpeitaan vastaavia hoivapaketteja. Apua tarvitsevat ovat saaneet tottua ja orientoitua siihen, että hoiva maksaa, ostipa sitä kunnalta tai yksityisiltä tuottajilta, ja todennäköisesti kansalaiset joutuvat käyttämään siihen tulevaisuudessa vielä enemmän omia varojaan. Vertailevan eurooppalaisen hoivatutkimuksen nojalla Sipilä ja Kröger (2004) sanovat, että eurooppalaiset hoivan puitteet ja hoivakulttuurit ovat moninaisia, mutta eivät täydellisen erilaisia. Perheillä on monia tapoja vastata hoivatarpeeseen: kääntyminen perheenjäsenten, sukulaisten, ystävien ja entisten puolisoiden puoleen, kotiavun palkkaaminen, sopivien palvelujen löytäminen, työajan lyhentäminen, lapsen vieminen työpaikalle. Tavoissa on kansallisia eroja, mutta kaikkia löytyy kaikista tutkimusmaista (Englanti, Portugali, Ranska, Italia, Suomi): mummoon luottavia, ystävien auttamia, työaikaa lyhentäviä naisia (myös Kröger tässä julkaisussa). Kaikkialla ratkaisut riippuvat perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta. Jos ette tiedä omasta arjestanne, miten monenlaista kekseliäisyyttä hoivatarpeeseen vastaaminen vaatii julkispalvelu-suomessa, lukekaa Minna Salmen ja Johanna Lammi-Taskulan (2004) Puhelin, mummo vai joustava työaika? Tässä artikkelissa lähtökohtanani on ajatus, että hoivatrendien ymmärtäminen edellyttää sekä sosiaalipoliittisten järjestelmien että arkisten käytäntöjen tutkimusta. Arki realisoi ja testaa luodut järjestelmät. Äidin ja isän kesken jaettu vanhempainvapaa on kuollut kirjain, jos isät eivät käytä vapaata. Hoiva on myös syytä nähdä kokonaisuutena pirstomatta sitä erikseen formaaliksi ja informaaliksi, perheen sisäiseksi ja ammatilliseksi, lasten ja vanhusten hoivaksi (Daly & Lewis 1999; Anttonen ym. 2003). Hoiva on lukuisten poliittisten kysymysten edessä. Miten hoiva voidaan yhdistää tavoiteltuun korkeaan työllisyyteen, joka edellyttää niin naisten kuin ikääntyvien lisääntyvää työhön osallistumista? Miten julkisen vallan, vapaaehtoissektorin, perheen ja läheisten vastuun voi tasapainottaa niin, että vältytään hoiva-

19 18 vajeilta? Voiko perheen, työn ja hoivan suhteet järjestää niin, että tuloksena on sukupuolten tasa-arvon lähenemistä eikä etääntymistä? Miten puuttua erityistä tukea tarvitsevien perheiden elämään? Miten hoivan etiikkaa voi suojella ja viljellä nykyisessä markkinavetoisessa taloudessa ja individualisoituvassa yhteiskunnassa? Millaisia hoivaoikeuksia hyvinvointivaltion kansalaisuuteen tulisi kuulua? Tämä artikkeli ei pyri ratkaisemaan näitä tai lukuisista muita kysymyksiä. Se tarjoaa katsauksen hoivan trendeihin, niin että kohteena on oman ja yhteisen, so. julkisen hoivavastuun suhde, ja taustana työelämän muutos. Hoiva ja huolehtiminen, naisten työtä Suomessa ja suomen kielessä hoivan käsite on ollut jollain lailla epämukava, vivahteiltaan liian makea, emotionaalinen ja perheensisäinen suhteessa hoivatyön arkisiin realiteetteihin. Paremmin toimivat care 1 englanniksi ja omsorg ruotsiksi. Erityisesti ammattilaiset ovat halunneet hoitaa tai kasvattaa eikä hoivata. Niinpä suomen kielessä sana hoito kattaa sekä nursing että caringkäsitteet. Ajattelen, että hoiva-käsitteen sopimattomuus suomalaiseen puhekieleen ei tee itse asiaa vähemmän tärkeäksi. Naistutkimuksen klassisen määritelmän mukaan hoiva on pään, käden ja sydämen työtä. Sen kohteena on toisen ihmisen avun tarve tai välttämättömyyksien ruumis niin elämänkaaren alussa, lopussa kuin sen kriisipisteissä. Hoiva on ensinnäkin konkreettista hoitoa, joka on hyvin samanlaista syöttämistä, juottamista, pesemistä, pyyhkimistä, vaippojen vaihtoa, ihmiselämän jälkien siivoamista, lähellä oloa, syliin ottamista ja lohduttamista tarvitsipa hoivaa lapsi, vanhus tai vaikeasti vammainen. Täysin avuttomien hoiva on ruumiillista, usein likaista ja raskasta työtä (Tedre 2004ab). Hoivaa on myös kevyempi huolehtiminen (käytettävissä oleminen, kuunteleminen, kuuleminen, myötäeläminen, asioiden hoito ja palvelujen järjestäminen). Konkreettisen työn lisäksi hoiva on myös välittävää ja huolehtivaa asennetta ja etiikkaa. 1 Care ja caring kääntyvät suomeksi hoivaksi, huolenpidoksi, huolehtimiseksi ja välittämiseksi.

20 19 Hoivan kategoria on ollut feministisen sosiaalipolitiikan kivijalka, ja feminismi on antanut hoivalle näkyvyyttä, teoreettisen ja poliittisen statuksen. Feminismi on pitänyt esillä sellaista yksinkertaista totuutta, että säilyäkseen ihmiskunta tarvitsee hoivaa. Olemme kaikki elämässämme hoivan saajia ja antajia. Erityisesti brittifeministit ovat halunneet tasapainottaa markkina- ja työetiikkaa nostamalla keskusteluun ei vain hoivan sovittamista työelämän vaatimuksiin, vaan itsestä, toisesta ja maailmasta huolehtimisen perustavanlaatuisen tärkeyden (Williams 2004). Niin perheessä, työmarkkinoilla kuin modernin yhteiskunnan ideologiassa hoiva ja huolehtiminen ovat naisellisia. Naisellisia ovat olleet sekä hoivaan liitetty altruismi että työn luonne. Hoiva on osa naistyön kolmen C:n, cleaning, cooking, caring, kokonaisuutta, jonka Leena Eräsaari on suomentanut kolmeksi K:ksi: kuuraus, köksäys, kaitseminen. Kaitsemista onkin vaikea erottaa kuurauksesta ja köksäyksestä. Kodeissa osansa kolmesta K:sta saavat myös ruumiillisesti ja henkisesti kykenevät perheenjäsenet. Ajankäyttö- ja arkitutkimusten valossa kotityön naisellisuus muuntuu hitaasti (Pääkkönen 2005; Jokinen 2005). Voi vain arvailla, missä määrin nimenomaan äitiys ja äitiyden ideologia ovat määritelleet naisen yleiseksi hoivaajaksi ja kotityön tekijäksi. Suomalaista perhemallia on kutsuttu kahden elättäjän ja kahden hoivaajan malliksi. Osuvampaa olisi ehkä puhua yhden ja kolmen neljäsosan (1 + 3/4) ansaitsijan sekä yhden ja yhden neljäsosan (1 + 1/4) hoivaajan mallista. Naisten palkat ovat pienemmät, naisten työaika on lyhyempi, naiset pitävät äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaat ja ovat siis kolme neljäsosan ansaitsijoita. Miesten osuutta vanhempainvapaista, lasten hoidosta, kotityöstä ja koko informaalista huolehtimisesta voisi ehkä pitää yhden neljäsosan mittaisena. Yksi feminismin haasteista on ollut samanaikaisesti sekä antaa arvo hoivalle että purkaa sen sukupuoliset kaavamaisuudet, uskoa mieskin täysivaltaiseksi ja päteväksi hoivaajaksi. Suomessa vuonna 1978 käyttöön otettu isyysloma oli ensimmäinen, aikanaan kiistelty ja ivattukin, tunnustus miehen kyvylle hoivata. Moderneissa yhteiskunnissa hoivalle asettuvat vaatimukset kasvavat ja laajenevat. Ensinnäkin lasten, vanhusten ja vammaisten kohtelua koskeva eettinen herkkyys lisääntyy. Kotityön aika-

21 20 vaatimukset eivät vähene vesijohdoista ja viemäreistä, sähköhelloista ja jääkaapeista, valmiiden vaatteiden ja elintarvikkeiden tarjonnasta huolimatta. Kodin standardi nousee ja sen mukana kolmen K:n vaatimukset. Tämän päivän huolehtiminen saa yhä uusia sisältöjä. Siihen kuuluu viihtyisän kodin luominen, huolehtimista kodin ja perheenjäsenten mausta ja tyylistä, ravinnon monipuolisuudesta, lisäaineista, kaloreista, rasvoista ja hiilihydraateista, perheenjäsenten rytmeistä, aikatauluista ja niiden yhteensovittamista, lasten tulevasta menestymisestä ja siihen tähtäävistä valinnoista. Parisuhdekin saa työmäisiä piirteitä. Jos naistenlehtiin on uskominen, parisuhteen ylläpito vaatii työtä tai ainakin erityistä huomiota ja aikaa. Arlie Hochschild (1997) on erottanut kahden työssäkäyvän perheessä kolme vuoroa. Ensimmäinen on ansiotyövuoro, toinen kotityövuoro ja kolmas vuoro on niiden emotionaalisten seurausten huomioimista, ymmärtämistä ja sovittelua, jotka aiheutuvat toisen vuoron paineista ja aikapulasta, siis tietyn emotionaalisen tyyneyden luomista. Kodeissa kyllä käydään aika- ja sukupuolineuvotteluja, ja tavallisesti naisten aloitteesta (Julkunen ym. 2004), mutta kodin sisäistä elämää, vastuun ja työn jakoa ei voi koko ajan riitauttaa. Kodin on oltava kotoisa, ja elämisen siellä mutkatonta ja rentoa, arjen sujuttava. Täten on helpompi toistaa valmiiksi asettuvia tottumuksia ja sukupuolitapaisuuksia kuin yrittää murtaa niitä (Jokinen 2004; 2005). Perheessä, perhepiirissä ja yli sukupolvien Perheiden monimuotoistuminen on yksi modernisaation perusprosesseista. Avioerot, avoliitot, uusperheet, yksinhuoltajat, yksin elävät, samansukupuolisten liitot, verkostoperheet, monenlaiset sukupuolijaot ja -roolit ovat tulleet mahdollisemmiksi ja yleisemmiksi. Väljentyessään ja moninaistuessaan ydinperhe on osoittautunut pysyväksi tavaksi järjestää sukupuolten ja sukupolvien suhteet, koti, seksuaalisuus, arkielämä, yhdessäolo, läheisyys, lasten saaminen ja lapsista huolehtiminen. Vaikka viime vuosina kokonaan lapsettomiksi jäävien naisten osuus on noussut, lapsiperheiden keskimääräinen koko on (Suomessa) kasvussa ja monet

22 21 taistelevat kynsin ja hampain oman lapsen ja lapsettomuushoidon puolesta (Moisio ym. 2005). Tämä kertoo siitä merkityksestä, joka lapsilla on tänäänkin aikuisten elämässä. Sosiaalibarometrissa (2005) julkiset hyvinvointituottajat arvioivat oman perheen merkityksen tärkeimmäksi ihmisten hyvinvoinnin kannalta, samoin he arvioivat perheen merkityksen edelleen kasvavan. Se on ilmeisen realistinen arvio. Yksi tekijä perheen merkityksessä kasvussa on se, että avioliitot ovat homogeenisia, ilmeisesti entistä homogeenisempia. Menestyjät tai pärjääjät löytävät toisensa, työttömyys ja sosiaaliset vaikeudet samoin toisensa. Myös Suomessa tapahtunut poliittinen käänne uusfamilistiseen suuntaan korostaa perheen merkitystä. Vaikka perheen merkitys olisi jopa korostumassa, rakenteelliset prosessit ovat kutistaneet perheissä ja omaissuhteissa annetun (kokoaika)hoivan mahdollisuutta. Yksin asuvat ja yksinhuoltajat yleistyvät. Vuonna 1990 yksinhuoltajien osuus oli noin 14 prosenttia lapsiperheistä, vuonna 2003 jo 20 prosenttia (myös Forssén tässä julkaisussa). Yksinhuoltajilla on suurin paitsi taloudellisen (Moisio ym. 2005) myös hoivaköyhyyden riski (Kröger 2005a, myös Kröger tässä julkaisussa). Yksin asuminen on yleistynyt sekä nuorilla että vanhoilla. Vuoden 2004 Stakesin hyvinvointikyselyn mukaan 60 vuotta täyttäneistä miehistä asuu yksin neljännes (24 %), naisista puolet (54 %). Kaikkein vanhimmissa ikäluokissa (85+) melkein kaikki naiset asuvat yksin (88 %), miehistäkin jo 40 prosenttia (Vaarama ym. 2006). Olivatpa hoivaajat ja auttajat vanhempia, puolisoita, aikuisia lapsia tai isovanhempia, he ovat usein työssäkäyviä. Pertti Koistinen huolehti äidistään niin paljon kuin toisella paikkakunnalla professorina toimivan voi kuvitella huolehtivan. Silti Koistinen (2003) kertoo äitinsä huokailleen nykyistä aikaa, jossa yksi äiti kyllä hoitaa viisi lasta, mutta viisi lasta eivät yhtä äitiä. Rakenteelliset prosessit eivät ole kuitenkaan hävittäneet perhe- ja omaissiteitä eivätkä niiden sosiaalipoliittista roolia. Kun muut kuin vanhempien ja alaikäisten lasten suhteet eivät ole juridisesti velvoittavia elatus- ja hoivasuhteita, ne on työskenneltävä sellaisiksi. Omaissuhteissa vallitsee moraalinen hierarkia. Lähimpiä suhteita leimaa moraalinen velvollisuus, sen sijaan etäisempien omaissuhteiden kiinteys riippuu tunteista. Moraalinen

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jos ikä=15 64 Seuraavaksi kysyn työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lapsia ja muita läheisiä koskevista huolenpitovastuista.

Jos ikä=15 64 Seuraavaksi kysyn työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lapsia ja muita läheisiä koskevista huolenpitovastuista. TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2010: PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMINEN LOMAKE Tiedustelut: Laura Hulkko Huom! Kaikissa kysymyksissä nonresponse = eos + kieltäytyneet Juonto1 Jos ikä=15 64 Seuraavaksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot