Asunnottomaksi joutuminen usein alku sosiaalisten ongelmien kasautumiselle Ruokakasseilla edelleen menekkiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asunnottomaksi joutuminen usein alku sosiaalisten ongelmien kasautumiselle Ruokakasseilla edelleen menekkiä"

Transkriptio

1

2 sisältö Suurella Sydämellä 1 / Pääkirjoitus Matti Helin Sauli Niinistö tukee lapsia ja nuoria diakoniatyön kautta Asunnottomaksi joutuminen usein alku sosiaalisten ongelmien kasautumiselle Ruokakasseilla edelleen menekkiä Musta Lammas paikkaa turvaverkkoja Silmukasta tukevampi askel elämään Tutustuminen vammaisten ihmisten arkeen häätää ahtaat asenteet Diakoniakeskuksen yhteinen vammaistyö mahdollisuus monipuoliseen vapaaehtoistyöhön Työ kehitysvammaisten kanssa voi antaa ahaaelämyksen Yhteisvastuukeräys kutsuu työllistämistalkoisiin Professori Marja Jylhä: Vanhus ei saa olla oman kotinsa vanki Mummon Kammari kokoaa yhteen lähes tuhat vapaaehtoista Matala kynnys diakoniseen vapaaehtoistyöhön Yhteystiedot Nyt kehitysvammaisia työllistämään! Suurella Sydämellä Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön ajankohtaislehti Tampereella Suurempi kuin sydämemme, suurempi kuin ihmistyö hiljaisuus on rukouksen siinä Luojan sydän lyö. virsi 525 Julkaisija: Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä Diakoniakeskus Näsilinnankatu 26, PL TAMPERE Päätoimittaja: Matti Helin p. (03) , s-posti: Toimitussihteeri: Kari Vilkko, s-posti: Ulkoasu ja taitto: Liisa Hertell / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy Tuottaja: Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, (03) Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy Levikki kpl Haluatko tämän lehden? Suurella Sydämellä -lehti on kirkon diakonia- ja yhteiskunnallisen työn ajankohtaislehti Tampereella. Lehden julkaisija on Tampereen ev.lut seurakuntayhtymän Diakoniakeskus. Lehti on tilaajille ilmainen. Jos haluat lehden jatkossa postitse kotiisi, ilmoita osoitteesi Päivi Siltaselle Diakoniakeskukseen, p. (03) , s-posti: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kansikuva: Sauli Niinistö. Kuva Merja OJala. Jakelu: postitse yhteistyökumppaneille, vapaaehtoisille ja luottamushenkilöille. Lehden tilaukset: Päivi Siltanen p. (03) s-posti: Lehti on ilmainen. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy ISSN Suurella Sydämellä 1 / 2008

3 pääkirjoitus Tampere Suomen suurin kylä sitä paremmaksi hän koki oman terveytensä. Terveytensä kokee hyväksi yli 70 prosenttia niistä suomalaisista, jotka osallistuvat runsaasti sosiaaliseen toimintaan. Tutkijat ovat jo pitkään ennustaneet sukupuuttoon kuolemista organisaatioille, joiden käyttövoimana on yhteisöllisyys. Olen toista mieltä. Yhteisöllisyys ja ihmisten kiinnostukset saattavat eri aikoina vaihdella ja muuttaa muotoaan, mutta vinkeinkään yksilöllisyyden puuska ei tule koskaan korvaamaan toista lähellä elävää ihmistä. T ampereella on tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan paras imago Suomen suurista kaupungeista. Myönteisen julkisuuskuvan takana pilkottelee talviauringon lailla vanhan ajan me-henki, joka yhteiskunnallisista murroksista huolimatta voi ajoittain jopa oikein hyvin Tampereella. Tampereesta onkin sanottu, että se on Suomen suurin kylä. Syvällä tamperelaisten sisimmässä asuu perinteinen kylähenki ja ikivanha ajatus siitä, että kaveria ei jätetä. Miten muuten olisi selitettävissä se, että tuhannet tamperelaiset haluavat vuodesta toiseen toimia erilaisissa järjestöissä ja tehdä palkatta hyvää. Tilastokeskus selvitti taannoin osallistumisaktiivisuuden ja koetun terveyden välistä suhdetta. Tulos oli, että mitä enemmän henkilöllä on osallistumista, luottamusta ja sosiaalista tukea, Kaupunkilaisissa oloissa jatkuvasti lisääntyvä määrä ihmisiä kokee olevansa yksin. Yksinäisyyden tunne lisääntyy ikävuosien myötä. Ikäihmisten keskuudessa jo joka kolmas tuntee yksinäisyyttä joskus, ja noin joka kymmenennen olo on yksinäinen usein tai jatkuvasti. Osasyynä ongelmiin on yhteiskunta, joka pyrkii lyhyen tähtäimen voiton maksimointiin ja unohtaa elämälle välttämättömät pitkät linjat, jotka ovat huomattavasti pidempiä kuin kvartaalitalouden yksi vuosineljännes. Hyvästä julkisuuskuvasta huolimatta tarvitsemme Tampereellakin aiempaa enemmän vahvaa tunnetta siitä, että ketään ei jätetä porukan ulkopuolelle. Meidän tehtävämme on vähentää yksinäisyyttä ja epätoivoa - ja antaa tilalle elämänuskoa. Tulevaisuus on tänään omissa käsissämme enemmän kuin se on koskaan ollut. Suurella Sydämellä -lehti haastaa Sinut rakentamaan hyvää tulevaisuutta yhdessä muiden tamperelaisten kanssa. Uskomme siihen, että yhtä pientäkin hyvää tekoa seuraa väistämättä aina toinen hyvä teko. Ajatus hyvän kiertämisestä ei siksi ole pelkkää teoriaa. Olkoon Tampere jatkossakin Suomen suurin kylä, jonka asukkaat tuntevat vastuuta toisistaan! Matti Helin Kirjoittaja on Tampereen diakoniajohtaja 1 / 2008 Suurella Sydämellä 3

4 Teksti Matti Helin, kuvat Merja Ojala Kirjan tuotosta Kirkon diakoniarahastolle jo yli euroa Sauli Niinistö tukee lapsia ja nuoria diakoniatyön kautta Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, entinen valtiovarainministeri ja Euroopan Investointipankin varapääjohtaja, haluaa nyt yhdessä kirkon diakoniatyön kanssa tukea suomalaisia lapsia ja nuoria. Hän lahjoitti kirjansa tekijänoikeudet diakoniatyölle ja perusti säätiön nuorten ja lasten tukemiseen. S auli Niinistön syksyllä julkaisema kirja Hiljaisten historia oli yksi kauden myydyimpiä kirjoja. Kirjassa hän pohtii elämän hetkellisyyttä sekä siihen kuuluvien pienten ja suurten tappioiden, häviämisten ja katoamisten olemusta. Nykypäivän lööppijulkisuus nostaa huomion keskipisteeksi asioita, jotka ovat olevinaan merkityksellisiä. Kuitenkin enemmän merkityksellisyyttä löytyy usein juuri tavallisen elämän ilmiöissä ja ihmisissä, Niinistö sanoo. Kirjan tuotto Kirkon diakoniarahastolle Erikoista Hiljaisten historia -kirjassa on se, että Niinistö on antanut kirjan tekijänoikeudet Kirkon diakoniarahastolle. Tuottoa on kertynyt jo yli euroa. Kirkon diakoniarahasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avustusrahasto, jonka tarkoituksena on avun antaminen taloudelliseen ahdinkoon joutuneille lapsiperheille Suomessa. 4 Suurella Sydämellä 1 / 2008 Suurella Sydämellä -lehti tapasi diakonian uuden vapaaehtoistoimijan puhemies Sauli Niinistön hänen virkahuoneessaan eduskunnassa.

5 Kun tekee itse sen, minkä kohtuudella pystyy, tulee oikein kohdelluksi. Sauli Niinistö tiesi hyvin, että lapsia ja nuoria syrjäytyy suomalaisesta yhteiskunnasta lisääntyvässä määrin. Tarvittiin kuitenkin eräs päivän uutinen herättämään hänet. Sitten kun kirja alkoi viime keväänä valmistua, keskustelin asiasta enemmän diakoniatyön ihmisten, erityisesti Kirkon diakoniatyötä johtavan Heikki Hiilamon kanssa. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että kirkon diakoniatyö oli juuri oikea tapa välittää apu perille. Diakoniatyöllä on laaja verkosto työntekijöitä kentällä ja siellä tunnistetaan avuntarve. Kun rakenne on valmis ja toimiva, apu menee kokonaisuudessaan kohteeseensa. Omasta lapsuudestanikin muistan sen, miten ikävältä tuntui, kun ei aina päässyt kaikkeen sellaiseen mukaan, mitä toiset lapset tekivät. Niin ja kun olen aika hyvin palkattu muutoinkin, ajattelin että tehdään sitten näin. Lisääntyvä auttamisen halu synnytti säätiön Yhdestä asiasta seurasi toinen. Muutamat tutut ottivat puheeksi lahjoitukseni. Huomasin, että heilläkin on halua olla mukana jossakin vastaavanlaisessa. Niiden keskusteluiden perusteella päätimme perustaa säätiön, jonka varoilla toteutetaan tukikummitoimintaa suomalaisissa lapsiperheissä. Nyt näyttää siltä, että alkuperäisestä ajatuksestani on muovautumassa laajempi ja pysyvämpi muoto. Niinistö testasi ajatusta säätiöstä vähän rikkaamman väen keskuudessa. Selkeä viesti on ollut, että mukaan tullaan. Suomessa on jonkin verran suhteellisen nopeasti rikastuneita ja heidän keskuudessaan olen aistinut jopa tietynlaista omantunnonpainetta olla mukana. Ihmiset haluavat varmuudella tietää, että heidän antamansa apu menee todella perille. Kirkon diakoniatyö on tässä suhteessa luotettava yhteistyökumppani. Vastuuntunto osa suomalaista arvoperinnettä Niinistön ajattelussa suomalaisen menestystarinan perustana eivät ensisijassa ole olleet osaaminen, koulutus ja tutkimus tai muut sen kaltaiset asiat. Näen nämä sinänsä tärkeät asiat enemmänkin vain välinearvoina. Menestyksemme perustana on ollut meidän arvoperinteemme. Osa arvoperinnettämme on ollut positiivisessa mielessä ylikehittynyt vastuuntuntomme. Sille on ollut ominaista se, että olemme olleet valmiit kantamaan vastuuta toisistamme tai ympäristöstämme yli muodollisen velvollisuutemme. Olemme mieluummin katsoneet asioiden perään, kuin antaneet niiden olla. Niinistö painottaa yhteisöllisen ja tulevaisuuteen uskovan asenteen tärkeyttä. Sitä asennetta yhteiskuntamme tarvitsee jatkossakin. Sellainen asenne säilyy, jos yleisesti tunnetaan syvää luottamusta ja uskoa suomalaiseen yhteiskuntamalliin. Että kun kantaa vastuunsa, tulee oikein kohdelluksi. Että voi vaatia, jos on ensiksi vaatinut itseltään sen, minkä kohtuudella kykenee tekemään. Lähellä olevaa ihmistä ei korvaa mikään Puhemies haluaa, että julkisen sektorin palvelurakenteet toimivat laadukkaasti ja perusturva ulottuu kaikille. Hänen mukaansa yhteiskuntaa ei voi järjestää hyväntekeväisyyden varaan. Päättäjien on hoidettava asioita oikein ja niin että veroja maksavat kansalaiset kokevat, että maksuista on heille välitöntä hyötyä. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että lakeja kirjoitetaan aina viidelle miljoonalle ihmiselle. Tällöin ihmisten kaikkia yksilöllisiä ominaisuuksia ei tietenkään voida havaita. On myös niin, että mikään lainsäädännöllinen järjestelmä ei voi lähellä olevaa ihmistä koskaan korvata. Siksi on hyvä, että erilaisella vapaaehtoistoiminnalla tilkitään järjestelmämme aukkoja. Viime aikoina on ollut paljon puhetta siitä, että itsekkyys ja ahneus olisivat yhteiskunnassa lisääntyneet. Tällaiset ilmiöt ovat Sauli Niinistön mielestä aina vaaran merkkejä. Hän on kuitenkin tulevaisuuden suhteen positiivinen. Käytännön auttamistyö on meillä selvästi viriämässä. Erityisesti olen iloinnut siitä, että erilaisten keräystapahtumien yhteydessä kaduilla näkee runsaasti nuoria. Tällaisilla esimerkeillä on voimaa. Ne kertovat siitä, että suomalaisilla on paljon hyvää tahtoa. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 5

6 Teksti ja kuvat: Kari Vilkko Vapaaehtoisapu monelle viimeinen oljenkorsi Asunnottomaksi joutuminen usein alku sosiaalisten ongelmien kasautumiselle Taloudellinen nousukausi ei ole kohentanut pienen ihmisen asemaa. Pikemminkin päinvastoin. Uutiset diakonian kentältä kertovat, että esimerkiksi vuokrarästit ovat edelleen kasvussa. Myös asunnottomien määrä on kääntynyt nousuun niin Tampereella kuin koko maassa. T oimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistumisen myötä syksyllä 2006 vuokrarästien ja niistä seuranneen asunnottomuuden povattiin vähentyvän. Huonompaan suuntaan mennyt kehitys oli melkoinen yllätys. Asukasliiton puheenjohtajan, Pirkanmaan maakuntavaltuuston jäsenen Herkku Hernesniemen mukaan taloudellinen nousukausi ja koventuneet sosiaaliset arvot kuntapäätöksissä ovat ajaneet monen pienituloisen ahtaalle. Vuokrat ovat viimeisenä muutamana vuotena nousseet nopeammin kuin monen vuokralaisen tulot. Kun rakentamiskustannukset ovat kallistuneet ja samaan aikaan valtion aravalainoituksen korkotaso on korkea, sosiaalisten vuokra-asuntokohteiden rakentaminen on käytännössä seisahtunut. Markkinat ovat näin kuumenneet ja vuokrataso vain jatkaa nousuaan, Hernesniemi toteaa. Asukasliiton puheenjohtaja, Pirkanmaan maakuntavaltuuston jäsen Herkku Hernesniemi näkisi mieluummin asunnottomuutta ehkäiseviä toimia kuin lyhytnäköisiä säästöjä. 6 Suurella Sydämellä 1 / 2008 Vaikeuksien keskellä ihmisen energia hiipuu Monen pienituloisen talous on nyt entistä enemmän veitsenterällä ja elämä altis häiriöille. Kaikki eivät sisäistä, että kaikkein tärkeintä on huolehtia vuokran maksu ja toiseksi tärkein on sähkölasku. Katto pään päällä on helpompi ratkaista muut ongelmat, Hernesniemi alleviivaa. Hän kuitenkin ymmärtää niitä, jotka vuokrarästien vuoksi joutuvat vaikeuksiin. Kun ihminen alkaa voida huonosti, tulee työttömyyttä ja taloudellisia vaikeuksia, hänen energiansa tavallaan sammuu. Kun avun tarve olisi suurin, ihminen ei joko jaksa tai kehtaa hakea apua. Silloin vuokrarästit ja muut ongelmat vain paisuvat, Hernesniemi on huomannut. Sosiaalitoimen säästöpaineet uhkana Kun vuokravelka kasvaa useamman kuukauden, on tilanne jo lähes päässyt käsistä. Usein vasta häädön uhatessa ihminen ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Hernesniemen mukaan on kuitenkin tavallista, ettei sosiaalitoimi osallistu harkinnanvaraisena toimeentulotukena koko rästimäärään. Silloin on usein pakko turvautua avun hakemiseen myös muualta. Yhteiskunnan pitäisi auttaa, mutta viime vuosina kuntien sosiaalitoimet ovat säästöpaineissaan vain vähentäneet harkinnanvaraisen toimeentulon käyttöä. Väitän, että sosiaalitoimen koventunut linja on ajanut yhä enemmän ihmisiä häätötilanteisiin, Hernesniemi sanoo.

7 Hänen mukaansa myös sosiaalitoimen joustamattomat työtavat ovat joissain tapauksissa laukaisseet häädön. Kun ihminen viime hetkellä hakee apua pelastaakseen asuntonsa, saattaa käydä niin, ettei hän pääse edes sosiaalityöntekijän juttusille moneen viikkoon. Tai myönteinen harkinnanvaraisen toimeentulotuen päätös saattaa viivästyä niin paljon, että vuokranmaksuvelan eräpäivät ylittyvät ja häätö toteutuu. Kunnat pystyisivät halutessaan estämään tällaisen tilanteen syntymisen työtapojaan kehittämällä. Odotan tämän vuoden alusta voimaan tulleelta sosiaalitakuulailta paljon. Sosiaalityöntekijälle on uuden lain mukaan päästävä kohtuullisessa ajassa. Asunnoton kokee itsensä hylätyksi tukea tarvitaan Hernesniemen mukaan ihmisen jouduttua asunnottomaksi hän on vapaata riistaa kaikille. Asunnoton on leimattu henkilö. Hänen on vaikea saada töitä tai uutta asuntoa. Hän kokee itsensä hylätyksi. Monesti häpeän tunne estää häntä hakemasta apua sosiaalitoimesta tai diakoniatyöstä. Kynnys leipäjonoonkin on korkea. Kaupan päälle tulevat muut vitsaukset: alkoholismi, terveyden heikkeneminen, psyykkiset ongelmat. Pohjalta on vaikea nousta ilman vahvaa tukiverkostoa. Kuntoutus vaatii usein myös laitoshoitoa. Samoin lapset joutuvat usein huostaan otetuiksi. Kerrannaisvaikutuksineen tämä lyhytnäköisyys maksaa yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin asunnottomuutta ehkäisevät toimet, Hernesniemi ynnää. Nopea puuttuminen tärkeää Hernesniemen mukaan sosiaalisen asuntotuotannon pääomakoron pienikin alentaminen käynnistäisi uusien vuokra-asumiskohteiden rakentamisen ja näkyisi suoraan yleisen vuokratason alenemisena. Hän näkisi mielellään myös asukasjärjestöjen voimakkaasti ajaman asumistakuulain toteutuvan ja asuntopoliittisen ohjelman seutuyhteistyönä syntyvän, jotta kunnat eivät siirtelisi omia asunnottomiaan toisilleen. Hernesniemi loisi lisää asuntoloita, joissa asunnottomat saisivat väliaikaisen tur- Vapaaehtoisapu monelle asunnottomalle viimeinen oljenkorsi. vapaikan lisäksi myös viranomaistukea. Edelleen hän korostaisi harkinnanvaraisen toimeentulotuen lisäämistä ja ylipäätään nopean puuttumisen merkitystä, kun vuokrarästejä alkaa ilmetä. Hatunnosto vapaaehtoistyölle Sen sijaan, että läheteltäisiin asukkaalle vain varoituksia ja uhkailuja, tulisi hänelle antaa ohjeita, mistä saa apua. Voi olla, ettei hän tunne yhtään avustusmuotoa. Maksukehotuksissa voisi olla ainakin sosiaalitoimen yhteystiedot, miksei myös tietoja diakoniatyöstä ja esimerkiksi velkajärjestelyjä hoitavasta Takuusäätiöstä. Hernesniemi kiittelee niitä vuokrataloyhtiöitä, jotka jo ovat nimenneet sosiaalisia isännöitsijöitä ja asukasneuvojia. Neuvonta, tukeminen ja kaavakkeiden täytössä opastaminen ovat hänen mukaansa hyviä keinoja estää tilanteen kärjistyminen kaikille raskaaseen perintään ja häätöön. Hän antaa ison arvon kaikille niille päättäjille, jotka puoluekannasta riippumatta uskaltavat, jaksavat ja viitsivät arvostaa sosiaalisia perusarvoja, pientä ihmistä. Nostan hattua suuresti myös kolmannen sektorin vapaaehtoistyölle. Ilman heidän verkostojaan asunnottomien tilanne olisi suorastaan katastrofaalinen - ja meillä olisi omat suomalaiset kerjäläiset kaduillamme. Ruokakasseilla edelleen menekkiä Ruokakassien tarpeesta näyttää tulleen pysyvä. Diakoniakeskuksen ruokapankista lähtevien kassien määrä on viime vuosina vakiintunut kappaleeseen. Ruokapankin hoitajan Seppo Ahokaisen mukaan pahimpina laman jälkeisinä vuosina ruokakasseja liikkeelle lähti nykyiseen verrattuna kymmenkertainen määrä, mutta ruokaavun tarve on edelleen huutava. Pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole vähentynyt, heille ruokakasseja menee edelleen paljon. Kohtaamme päivittäin ihmisiä, jotka ovat olleet hetkellisen kriisiavun asiakkaanamme aloittamisvuodesta 1995 lähtien, Ahokainen toteaa. Ruoka-avun saamiseksi tulee varata aika oman alueen diakoniatyöntekijältä, joka selvittää asiakkaan kriisiavun tarpeen. Diakoniakeskuksen ruokapankin hoitajan, jääkiekkoilijaveteraanin Seppo Ahokaisen mukaan tarve ruokakasseille on edelleen huutava. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 7

8 Teksti ja kuvat: Kari Vilkko Asunnottoman viimeinen oljenkorsi Musta Lammas paikkaa turvaverkkoja Kun muut yhteiskunnan turvaverkot ovat pettäneet, jäljellä on Tampereen ev.lut seurakuntayhtymän päiväkeskus Musta Lammas Pellavatehtaankadulla. Siellä asunnottomalla on mahdollisuus ruokailuun, peseytymiseen, vaatteiden hoitoon, keskusteluun ja omien asioiden hoitamiseen paremmalle tolalle. Ilman Mustaa Lammasta Tampereen keskustan katukuva olisi kovin erinäköinen kuin nyt, sillä päiväkeskuksen asiakkaana on peräti 450 ihmistä, joista runsas sata on täysin asunnoton. Usealla asiakkaalla asunnottomuus on kestänyt pitkään ja se on pahentanut monia vastoinkäymisiä, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Sosiaalitoimen rajalliset resurssit riittävät yleensä vain toimeentulotuen myöntämiseen. Siksi kaikkein syrjäytyneimpien varsinainen sosiaalityö on jäänyt pitkälti kolmannen sektorin harteille. Mustan Lampaan lisäksi A-kiltojen tupatoiminta ja Pirkanmaan Sininauhan ylläpitämä päiväkeskus Witonen ovat merkittäviä asunnottomille turvaa tuottavia toimijoita Tampereella. Menetetty itsekunnioitus takaisin Mustan Lampaan tavoitteena ei ole raitistaa, vaan ehkäistä, vähentää ja korjata päihteiden käyttöön liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Asiakkaan itsekunnioituksen palauttaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Kun viranomaisen palveluissa pieni ihminen on usein vain vastaanottaja, meillä kantavana periaatteena on yhteisöllisyys, vuorovaikutteisuus. Annamme ihmisarvon ja kunnioituksen kaikille myös epäonnistuneille, johtava diakoniatyöntekijä Marko Ajanki alleviivaa. Yhteisöllisyyttä Mustassa Lampaassa vahvistavat paitsi lukuisat vuosittaiset retket, leirit ja juhlat myös joka sunnuntainen pullakirkko, keskiviikkohartaus ja keskusteluryhmät. Meille saa tulla vaikka ei kuuluisi kirkkoon tai uskon asiat eivät ole läheisiä. Emme tuputa kristillisyyttä. Kuitenkin usealle asiakkaallemme, jotka ovat menettäneet kaiken, suhde Jumalaan ja rukoukseen saattaa olla läheisempi kuin tamperelaisilla keskimäärin, Ajanki on huomannut. Vasta täällä sitä näkee, ettei syrjäytyminen riipu koulutuksesta tai yhteiskunnallisesta asemasta, vaan vastoinkäymisten summana voi se tapahtua kenelle tahansa meistä. Jo 50 vapaaehtoista Mustan Lampaan talkootiimissä Matalan kynnyksen Musta Lammas on avoinna arkisin klo Silloin paikalla on kaksi päihdetyöntekijää, vahtimestari, emäntä ja vaatehuoltaja. Asiakkaiden vierellä kulkee myös kolme päihde- ja kriminaalihuollon diakoniatyöntekijää. Vakituisen henkilöstön tukena erilaisissa tehtävissä ja viikonlopputoiminnassa toimii peräti 50 vapaaehtoistyöntekijää. Osa vapaaehtoisista saattaa osallistua kertaluontoisesti johonkin tapahtumaan, mutta suuri osa heistä on halunnut kiinnittyä vakituisesti johonkin tehtävään, esimerkiksi lauantairyhmään tai sunnuntain pullakirkkotoimintaan. Auttamistyö meillä on suoraa toimintaa asiakkaiden kanssa, ja työn tulos näkyy heti. Oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen mukaan meille voi tulla esimerkiksi keittiöhommiin, kuljetustehtäviin, vaatehuoltoon, leireille, askartelujuttuihin tai puhumaan, laulamaan ja pitämään hartauksia. Tai siten vain voi tulla keskustelemaan asiakkaiden kanssa, toteaa erityisdiakoniatyöntekijä Pia Soidinmäki. Musta Lammas sijaitsee vanhassa, mutta lämminhenkisessä rakennuksessa osoitteessa Pellavantehtaankatu 17. Marko Ajanki toivottaa uudet vapaaehtoiset tervetulleeksi tekemään tärkeää työtä pienen ihmisen auttamiseksi. Mukaan - sivuston kautta Vapaaehtoisten kesken Mustassa Lampaassa on hyvä yhteishenki eikä huumorikaan jätä kukkimatta. Myös vapaaehtoisistaan Musta Lammas pitää hyvän huolen. Vuoden mittaan vapaaehtoisille järjestetään erilaisia työnohjaus-, virkistys- ja opintotilaisuuksia. Viime vuonna vapaaehtoiset matkasivat yhdessä Pärnuun. Mustan Lampaan vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan kätevimmin www. suurellasydamella.fi -sivuston kautta. 8 Suurella Sydämellä 1 / 2008

9 Teksti ja kuva: Kari Vilkko Jani löysi vapaaehtoistyön ilon Mustasta Lampaasta Tampereen yliopistossa julkisoikeuden assistenttina toimiva Jani Wacker on puolen vuoden ajan toiminut Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyöntekijänä päiväkeskus Mustan Lampaan lauantairyhmässä. Minulla oli jo pitkään ollut mielessä päihdetyöhön liittyvä vapaaehtoistoiminta. Viime syksynä löysin Suurella Sydämellä nettisivut ja sitä kautta pääsin mukavan helposti haluamaani tehtävään, Jani sanoo. Suurella Sydämellä -sivustolta Jani löysi lisätietoa Mustasta Lampaasta. Sieltä hän huomasi myös ilmoituksen vapaaehtoistyön infotilaisuudesta, johon hän osallistui. Infossa sain hyvän peruspaketin vapaaehtoistyöstä. Siellä ilmoitin myös kiinnostuksekseni Mustan Lampaan toimintaan. Sovimme tutustumiskäynnin, ja pian jo huomasin olevani Mustan Lampaan lauantairyhmässä, Jani kertoo. kana vankilakäynnillä ja auttanut siellä mm. tulkkauksissa. Avun vaikutuksen näkee heti Janin vapaaehtoistyön pääjobi on jatkossakin lauantairyhmä. Todella antoisaa ja mielenkiintoista työtä tämä on ollut ja aion tätä jatkaa. Puuroa jakaessa sitä huomaa, miten pienikin työ on tärkeää. Apu on niin konkreettista, että sen vaikutukset näkyvät heti. Ja se on palkitsevaa! Vertaistukea, kahvia ja sympatiaa Silmukasta tukevampi askel elämään Täällä näkee myös monenlaisia elämäntilanteita ja sen, miten tavallinen ihminen asiakkaasta ongelmiensa takaa löytyykään. Tulee tunne, että jokainen meistä on samalla viivalla, arvokas ihminen, Jani toteaa. Silmukkaa luotsaa sosiaaliohjaaja Satu Tahlo-Jortikka. Kynnys tulla mukaan on matala Jani suosittelee muillekin tutustumista -sivustoon. Hänen mukaansa kynnys vapaaehtoistyön aloittamiseen on sen avulla tehty todella matalaksi. Tänne ei kaveria voi vetää, vaan oma kipinä vapaaehtoistyöhön pitää olla. Minulle tämä vapaaehtoistyömuoto on tärkeä ja oman elämänkatsomukseni mukainen. Suurella Sydämellä -toiminta on tarjonnut minulle hyvän väylän osallistumiseen. Jani Wacker toimii Suurella Sydämellä - vapaaehtoistyöntekijänä päiväkeskus Mustan Lampaan lauantairyhmässä. Olin heti tervetullut porukkaan Janille työvuoro osuu 1-2 kertaa kuukaudessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. puuron ja kahvin keittämistä ja jakamista, siisteyden ja järjestyksen ylläpitämistä sekä keskustelua asiakkaitten kanssa. Olin heti tervetullut porukkaan. Vapaaehtoiskonkareilta ja vakituisilta työntekijöiltä olen saanut hyvää perehdytystä työhöni. Tiimissä henki on leppoisa ja kannustava, Jani kiittelee. Lauantairyhmän lisäksi Jani tekee Mustassa Lampaassa myös erilaisia muita tehtäviä mm. ruokakassien pakkausta, lastausta ja jakelua. Myös kriminaalityö kiinnostaa häntä. Jani on jo käynyt vakituisen työntekijän mu- Harjun seurakunnan diakonian monitoimitila Silmukassa ihminen kohdataan aitona itsenään. Silmukassa ei asioita turhaan udella. Sinne voi saapua kuka tahansa elämäntilanteesta, asuinpaikasta, uskonnollisesta suuntauksesta tai muista tekijöistä riippumatta. Nimiäkään ei kysytä eikä kävijärekistereitä pidetä, joten siellä voi olla halutessaan aivan anonyymisti. Ainoa vaade on, että tulija on selvin päin, sillä Silmukassa noudatetaan nollalinjaa. Omia voimavaroja aktivoidaan esiin Vuosittain Silmukassa on jopa asiakaskäyntiä. Kävijät ovat pääasiassa pitkäaikaistyöttömiä. Tarjolla on ennen kaikkea vertaistukea, jossa samojen ongelmien kanssa painivat vaihtavat ajatuksia keskenään. Osallistumispakkoa toimintaan ei ole. Silmukasta ei löydy myöskään hyysäävää mummoa, vaan toiminnan punaisena lankana on kannustaa asiakasta tekemään itse. Pyrimme aktivoimaan asiakkaidemme omia voimarajoja, joten he keittelevät kahvinsa ja tekevät muut askareensa itse. Me työntekijät tuemme heitä tarvittaessa elämän solmukohdissa, esimerkiksi viranomaisasioiden viidakossa. Moni ha- SILMUKKA: A: luaa myös keskustella, Silmukkaa luotsaava sosiaaliohjaaja Satu Tahlo-Jortikka toteaa. Aktiivisimmille Silmukan ihmisille on tarjolla kirkon Anna & Arvo -hankkeeseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa. He voivat esimerkiksi ulkoiluttaa palvelutalon vanhuksia tai toimia vapaaehtoisystävinä. Mutta tänne voi vain tulla - ja olla tekemättä mitään, Satu alleviivaa. Kynnys astua sisään on matala Satu kuvaa Silmukan vapaamuotoista ilmapiiriä äärettömän hyväksi. Sellaiseksi, jonka kynnyksen yli uskaltaa arinkin tulla. Eipä tämä kovin huono paikka voi olla, kun niin moni asiakas tulee tänne aina vain uudestaan, eli äänestää myönteisesti jaloillaan, hän hymyilee. Ja moni on täältä saanut sekä eväät että uskalluksen palata takaisin työelämään, Satu Tahlo-Jortikka sanoo. Teksti ja kuva: Kari Vilkko Pispalan valtatie 16 C (Pispalan kirkon yhteydessä). Avoinna ma, ti, to klo 10 14, ke 10 18, pe suljettu. Lisätietoja p / Satu Tahlo-Jortikka. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 9

10 Teksti ja kuvat: Marika Vanhatalo Tutustuminen vammaisten ihmisten arkeen häätää ahtaat asenteet Oman elämänsä päähenkilö Auttavia käsiä arkipäivään, ulkoiluseuraa tai kaveri kahvihetkeen. Vammaiset henkilöt kaipaavat seuraa ja tarvitsevat tukea, mutta yksilöllisesti. Mahdollisuus itsenäiseen ja yhdenvertaiseen elämään on erityisen tärkeää. Jokainen meistä haluaa hallita omaa elämäänsä. Kuurosokeiden toimintakeskuksessa asuva Margit ja Kirsti Tamminen juttelevat. Margit on kohta lähdössä tukihenkilön kanssa lenkille. H enkilöllä, joka näkee ja kuulee heikosti tapa liikkua tai kommunikoida voi olla erilainen, mutta ei se ole ihmiselämää kummoisempaa. Me ihmiset olemme kuitenkin aika näppäriä löytämään tapoja tulla toimeen ja 10 Suurella Sydämellä 1 / 2008 ymmärtää toisiamme, jos vain haluamme, pohtii Kuurosokeiden toimintakeskuksen johtaja Kirsti Tamminen. Suomen Kuurosokeat ry:n toimintakeskus tarjoaa asumis- ja kuntoutuspalveluita sekä toimintapäiviä kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille aikuisille. Monella kes- kuksen asiakkaista on vähän kuuloa tai näköä jäljellä. Keskus sijaitsee Tampereella Hervannassa. Vammaisen ihmisen yli kävellään helposti. Järjestömme ajatuksena on, että kuurosokeat itse muuttavat omalla elämällään vallitsevia asenteita. Oikealla tiedolla on

11 suuri merkitys, ja vammaiset henkilöt osaavat hyvin kertoa, mitä he ympäristöltään odottavat. Oikeastaan tässä on kysymys erilaisten kulttuurien yhteiselosta. Tamminen on kokenut, että usein suhtautuminen muuttuu, kun ihmiset vain saavat tilaisuuden kohdata toisensa. Päätöstasolla pienten ryhmien tarpeet huomioidaan vähän kerrallaan. Moneen pieneen kuntaa verrattuna Tampere on vammaisia ajatteleva kaupunki. Tosin esimerkiksi kulttuuripalveluita kuulonäkövammaisille on toivottu lisää. Ihan tavallisia asioita Myös Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehen Jukka Kaukolan työssä vilahtelee tiuhaan sana yhdenvertaisuus. Jokaisen pitäisi päästä kaupungin elämään mukaan; saada liikkua, nähdä, kuulla ja ymmärtää. Kuka tarvitsee arjessa pärjäämiseen mitäkin. Usein puhumme vammaisten henkilöiden erityistarpeista tai -tuesta, mutta eivät ne sellaisia ole, vaan ihan tavallisia asioita. Tuen ja palvelujen tarkoitus on mahdollistaa vammaiselle henkilölle arjen sujuvuus ja omien valintojen toteuttaminen, Kaukola kiteyttää. Kaukolan mukaan asenteet ja arvomaailma ovat avaimia siihen, että alkaa tapahtua. Kaupunkimiljöötä voi myös havainnoida uudella tavalla. Mainostolppa keskellä katua tai pyörätuolille mahdoton bussipysäkki. Pienet yksityiskohdat voivat tehdä palvelujen käytön vaikeaksi. Invalidivessoissa on myös mitä moninaisimpia suunnittelun kukkasia. Esimerkiksi vaatekoukku voi olla niin korkealla, ettei siihen pyörötuolissa istuva ylety. Kaukolan toimii kaupungin vammaisneuvostossa valmistelijana, ja siellä keskustellaan tällä hetkellä avustajista ja asumisesta. Monet vammaiset nuoret haluaisivat muuttaa lapsuudenkodistaan ja asua mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissaan, olipa se sitten oma asunto tai asunto ryhmäkodissa. Asumiseensa he tarvitsevat tukea, esimerkiksi henkilökohtaisia avustajia. Annetaan aikaa Vapaaehtoisten tukea kaivataan vapaa-ajan viettoon. Se on ajan antamista. Keitetään yhdessä kahvit tai piipahdetaan kaupungilla shoppailemassa. Nuorille opiskelukaverit ovat tärkeitä, Tamminen kertoo. Kosketettava nuoli opastaa, millainen ja missä suunnassa sijaitseva katu ylitetään. Vapaaehtoisen tukihenkilön tarkoitus ei ole tehdä kokopäivätyötä, vaan joskus jotakin mukavaa yhdessä. Käydä vaikka jääkiekkomatsissa. Kiinnostusta vapaaehtoistyöhön tuntuisi olevan, mutta silti me kansalaiset emme tahdo päästä liikkeelle, Kaukola miettii. Tukihenkilöltä toivotaan rohkeaa mieltä ja avoimuutta. Ja taas kerran aikaa tutustumiseen. Kuurosokeaa ihmistä pitää mennä lähelle ja koskettaa. Koskettaminen on tapa katsoa toista ihmistä sekä keino puhua, Tamminen opastaa. Tarpeellista, ja itse kullekin ihan terveellistä, on unohtaa hetkeksi nopeatempoinen elämänrytmi ja asettua hieman hitaammin toimivan ihmisen asemaan. Täällä kuulee aivan mahtavia selviytymistarinoita. Tasapainoon, tyytyväisyyteen ja hyvään elämään ei välttämättä tarvita kaikkia aisteja, Tamminen iloitsee. ITSENÄISYYS VAMMAISELLE - VETOOMUS Mitä on itsenäisyys vaikeavammaiselle henkilölle? Se on sitä, että saa asua omassa kodissaan, ei laitoksessa. Se on sitä, että kotiin, kouluun, työhön, harrastuksiin, asiointiin ja ihan arjen tarpeisiin kuten wc:ssä käyntiin, ylös nousemiseen, pukeutumiseen, tiedon saantiin tai muuhun tällaiseen saa omaan avuntarpeeseensa nähden riittävästi apua toisen ihmisen käsiä, jalkoja, silmiä, korvia. Se on sitä, että riittävän avun turvin voi elää ja toteuttaa omaa elämäänsä juuri niillä taidoilla, kyvyillä ja ominaisuuksilla, joita meillä itse kullakin on. Lisää tietoa ja mahdollisuus ottaa kantaa osoitteessa Jukka Kaukola on oppinut, että näkövammaisia opastavaa liikennevaloa kutsutaan Nakke-nakuttajaksi. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 11

12 Kari Vilkko Lapsia kuulovammaisten leirillä Vesilahdella. Kuurojentyön tehtävänä on järjestää viittomakielistä palvelua ja toimintaa eriikäisille kuuroille ja kuurosokeille. Teksti: Marika Vanhatalo Diakoniakeskuksen yhteinen vammaistyö mahdollisuus monipuoliseen vapaaehtoistyöhön Diakoniakeskuksen yhteinen vammaistyö tarkoittaa monenlaista toimintaa: vanhustyötä, perhetyötä, pienryhmiä, rippikoulutoimintaa ja nuorisotyötä. Myös vammaista omaista kotona hoitavat saavat tukea. Kaikille halutaan antaa mahdollisuus osallistua seurakunnalliseen toimintaan. 12 Suurella Sydämellä 1 / 2008 M eillä on Aurinkoklubi, jossa nuoret aikuiset saavat vertaistukea, järjestämme liikuntarajoitteisille virkistyspäiviä, teemme kotikäyntejä ja kokkikerhokin on perustettu, luettelee johtava diakoniatyöntekijä Liisa Hoikkanen. Vireä toiminta antaa vapaaehtoisille työntekijöille mahdollisuuden monenlaisiin hommiin. Viime vuonna 120 vapaaehtoista teki erilaisia töitä vammaisten kanssa. Auttajista on kuitenkin koko ajan pulaa. Käsiä ja läsnäoloa tarvitaan. Sekä ryhmissä että retkillä ja leireillä voi auttaa pyörätuolin siirtämisessä ja ruokailuissa, mutta myös pelikaveri tai keskustelukumppani otetaan ilolla vastaan. Mukaan pääsee myös keittiön kautta, jos kahvinkeitto ja kattaminen ovat mieluista puuhaa. Myös taiteellista lahjakkuutta voi vapaaehtoistyössä hyödyntää. Esityksille löytyy varmasti yleisöä. Esimerkiksi yhteinen runohetki olisi mukavaa ohjelmaa, Hoikkanen vinkkaa. Työn tai opiskelun kautta saadulle asi-

13 antuntemukselle on kysyntää. Juuri nyt etsin alustajaa näkövammaisten lasten perheiden parisuhdeleirille, Hoikkanen kertoo. Kielikylpyä kodeissa Myötätuuli on näkövammaisten toimintakeskus, jonne tullaan tapaamaan tuttuja, saamaan apua arjen asioihin tai rauhoittumaan ja hiljentymään. Ilmarinkadulla piipahtaa vuosittain noin kävijää. Paikan sisustuksen materiaalit, valaistus sekä kalustus on mietitty sopiviksi näkövammaisten käyttöön, ja Myötätuulessa on mahdollisuus hyödyntää näkemistä helpottavia laitteita, kuten lukutelevisiota ja pistetulostinta. Vapaaehtoisten työ on olennainen osa Myötätuulen toimintaa. Kirjoilla on 20 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää ja viitisenkymmentä satunnaisemmin osallistuvaa avustajaa. Yksi palkattu työntekijä, erityisdiakonian viranhaltija Tuula Laitinen ohjaa keskuksen toimintaa. Meillä on isäntiä, jotka vastaanottavat ihmisiä ovella ja saattavat kotimatkalle. Emännät auttavat kahvittelussa sekä saattavat kipaista asiakkaamme kanssa torilla tai kaupassa. Joskus ommellaan nappi paitaan, kirjoitetaan kortti tai luetaan ruokaresepti yhdessä, Laitinen kertoo. Perjantaisin luetaan Aamulehteä ja torstaisin jumpataan. Myötätuulessa viihtyvät niin parikymppiset kuin 90-vuotiaatkin näkövammaiset henkilöt. Marssi sisään Myötätuuleen saa rohkeasti marssia sisälle katsomaan, mitä siellä tehdään. Vapaaehtoisia työntekijöitä on kaikista ammattikunnista. Toiminnassa on mukana niin opettajia kuin opiskelijoitakin. Vapaaehtoiset saavat olla erilaisia ihmisiä. Mitään tietynlaista osaamista ei etsitä. Usein vapaaehtoistyöhön lähtemisen kimmokkeena on näkövammainen tuttava tai puskaradion kautta kiirinyt tieto Myötätuulen toiminnasta. Ihmiset löytävät itse itselleen tehtävää riippuen siitä, mikä luonnistuu ja mikä lahja kenelläkin on. Yksi tykkää lukea, toinen innostuu oppaaksi juhliin ja retkille. Näkövammaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö syntyy luonnollisesti. Meillä on mahdollisuus tutustua, ja sen jälkeen tavata myös Myötätuulen ulkopuolella. Tarpeen mukaan vapaaehtoiset saavat työnohjausta ja perehdyttämistä. Silloin tällöin järjestetään pistekirjoituskurssi tai opetellaan näkövammaisen henkilön opastamista. Myötätuulen päiväohjelma on joustava, ja sitä voidaan vapaaehtoisten osaamisen ja ideoiden myötä muuttaa. Eikä kesällä istuta vain sisällä, vaan silloin lähdetään uimaan ja metsään kävelemään, Laitinen lupaa. Kari Vilkko Kuurojen kanssa tehtävässä työssä kuulevalle vapaaehtoiselle tarjoutuu mahdollisuus kielikylpyyn. Viittomakielinen kuuro tai viittomakieltä osaava kuuleva voi olla mukana ryhmissä tai vierailla viittomakielisissä kodeissa. Keskustelu voi olla se työpanos, jonka vapaaehtoinen tuo mukanaan. Täydellinen kielitaito ei kuitenkaan ole osallistumisen edellytys, Hoikkanen painottaa. Diakoniakeskuksen vammaistyöhön voi tulla mukaan vain yhdeksi kerraksi tai usein ja säännöllisesti. Joskus käy niin onnellisesti, että ohjatussa ryhmässä ihmiset tutustuvat ja ystävystyvät. Maailmantappiin ei kuitenkaan tarvitse sitoutua, Hoikkanen muistuttaa. Diakoniakeskuksen vammaistyöstä saa tietoa esimerkiksi Kirkkosanomista ja Tampereen seurakuntien nettisivuilta. Jos haluaa vapaaehtoisena osallistua vammaisten tukemiseen, voi työalasta vastaavaan työntekijään tai Hoikkaseen ottaa yhteyttä. Myötätuuli kohtauspaikka Tammelantorin laidalla Myötätuulen tunnelmallinen joulupöytä on usein vapaaehtoistyöntekijöiden käsialaa. Vapaaehtoistyöntekijä Helga Graeffe (oikealla) toimi ruokailiseurana ja avustajana. Samaan aikaan osa vapaehtoisista hääri keittiössä. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 13

14 Teksti: Marika Vanhatalo Työ kehitysvammaisten kanssa voi antaa ahaa-elämyksen Epilän kehitysvammaisten toimintakeskukseen toivotaan lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Vaikka moni- ja vaikeavammaiset asiakkaat ovat aika haasteellisia, keskuksen johtaja Paula Kontro houkuttelee kokeilemaan. 14 Suurella Sydämellä 1 / 2008 Liikutaan, pelataan seurapelejä, maalataan, askarrellaan, lauletaan karaokea, kuunnellaan musiikkia levyraadissa, leikitään ja hiljennytään lukupiiriin. Me käymme elokuvissa ja kirjastossa, ja joskus pienellä porukalla olemme retkellä yön yli. Ja juhlia on paljon sekä kirkollisia että kalenterivuoden tärkeitä hetkiä juhlitaan. Avustajaa opastetaan Musiikista toimintakeskuksen väki tykkää kovasti. Juhlissa on mukava kuunnella kitaransoittoa tai laulua. Arjen kohokohta voi olla kaveri, jonka kanssa luetaan autolehteä, Kontro kertoo. Joulukirkossa käynti on jokavuotinen yhteinen retki. Käymme aina eri kirkossa. Koska lähdemme vähän kauemmaksi, vapaaehtoiset avustajat ovat mukana taluttamassa ja työntämässä pyörätuoleja. Jos avustaja ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä kehitysvammaisten kanssa, keskuksen työntekijöiltä saa opastusta. Tässä työssä tarvitaan harkintakykyä, koska kehitysvammaiset eivät aina osaa kertoa, miten he haluaisivat eri tilanteissa toimia. Aluksi avustajalle voi tulla avuttomuuden tunne, mutta yleensä se häviää rauhallisen tutustumisen myötä, Kontro tietää. Tampere Unitedin tuplamestarit kävivät pelaamassa sählyä epiläläisten kanssa viime syksynä. Peli-ilo oli käsin kosketeltavissa. Epilään tarvittaisiin jatkossakin peliseuraa. Kari Vilkko E i tässä työssä lopulta mitään kummallista tarvita. Vierellä kulkijoita arkeen heitä me tänne kaipaisimme. Pulaan ei ketään vapaaehtoista jätetä, mutta positiivisen ahaa-elämyksen täältä voi saada. Toimintakeskuksen päivätoiminnassa on mukana 71 kehitysvammaista ja yhdeksän tekee tuettua työtä. Helmikuussa alkavan Yhteisvastuukeräyksen tavoitteena on tukea kehitysvammaisten työllistämistä. Tuettu työ on Epilässä esimerkiksi pakkaamista ja pussittamista. Kehitysvammaisia Ihmisiä hoivataan, heille annetaan eväitä kehittyä ja kasvaa sekä rohkaistaan omatoimisuuteen. Kun Kontro kertoo mitä kaikkea Epilässä touhutaan, se kuulostaa hauskalta ja inspiroivalta.

15 Yhteisvastuukeräys kutsuu työllistämistalkoisiin Helmikuun 3. päivä käynnistynyt Yhteisvastuukeräys kutsuu kaikki suomalaiset mukaan työllistämään kehitysvammaisia suomalaisia ja maataan jälleenrakentavia liberialaisia. Yhteensä noin vapaaehtoista kerääjää lähtee tuolloin keräyslippaineen ja -listoineen liikkeelle ympäri Suomen. Haluan töihin -kampanja kestää vapunpäivään saakka. Mukaan vapaaehtoisrinkeihin Vapaaehtoistyössä voi tehdä keikkoja silloin tällöin tai lähteä vapaaehtoisrinkeihin mukaan. Rinkeihin voi koska tahansa ilmoittautua, ja ne sitovat sinua juuri niin paljon kuin itse haluat. Esimerkiksi näihin rinkeihin kaivataan ihmisiä: Sählyrinki Epilän kehitysvammaisten toimintakeskuksessa. Koululuokka tai työporukka pelaamaan sählyä kehitysvammaisten kanssa. Kesäjuhlarinki Epilän kehitysvammaisten toimintakeskuksessa. Kesäjuhlille paistamaan makkaraa ja tarjoilemaan. Viittomakielisten rinki Diakoniakeskuksen yhteisessä vammaistyössä Retkiavustajien rinki Diakoniakeskuksen yhteisessä vammaistyössä Omaishoitajien rinki Diakoniakeskuksen yhteisessä vammaistyössä Jos haluat vapaaehtoisrinkeihin mukaan, käy sivulla Voit myös soittaa Ilkka Kalmanlehdolle tai lähetä sähköpostia Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen esteenä ovat ympäristön asenteet sekä tiedon ja työhönvalmentajien puute, sanoo erikoissuunnittelija Marika Ahlstén Kehitysvammaliitosta. Viranomaiset, työnantajat ja kehitysvammaisten henkilöiden omaiset tarvitsevat tietoa siitä, mihin tehtäviin kehitysvammaiset ihmiset pystyvät ja miten heidän työllistämisensä käytännössä toteutetaan. Yhteisvastuu 2008 edistää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä tavallisille työpaikoille. Niin sanotun tuetun työllistymisen mallissa kehitysvammaisella työntekijällä on henkilökohtainen työhönvalmentaja. Työhönvalmentaja räätälöi työtehtävät niin, että työnantajan tarpeet ja työntekijän kyvyt kohtaavat. Hän auttaa molempia osapuolia työllistämispolun joka vaiheessa, Ahlstén kertoo. Työnantajat ovat olleet lähes poikkeuksetta erittäin tyytyväisiä palkkaamiinsa kehitysvammaisiin työntekijöihin. Työhönvalmentajan palvelut ovat työnantajalle maksuttomia. Lisätietoja 1 / 2008 Suurella Sydämellä 15

16 Teksti ja kuvat: Siina Repo Laadukasta elämää joka iässä Vanhus ei saa olla oman kotinsa vanki Vanhuksien asuttamista kotona mahdollisimman pitkään korostetaan liikaa. Ikääntyneiden asumiselle pitäisi saada uusia vaihtoehtoja laitosasumisen ja kotona asumisen välille. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Vaikka vanhat ihmiset eivät tuota voittoa yhteiskunnalle, heitä ei saa silti unohtaa. Professori Marja Jylhä on mukana Tampereen pormestarin asettamassa vanhustyön palvelurakennetta kehittävässä työryhmässä. V anhuksille pitäisi olla tarjolla muitakin palveluita kuin päälle pukeminen, tuoliin istuttaminen ja syöttäminen. Me ihmiset tarvitsemme samanlaista laadukasta elämää jokaisessa ikävaiheessa, toteaa Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä terveystieteen laitokselta. Jylhän mukaan ikäihmisille pitäisi tarjota enemmän elämänlaatua parantavia palveluita, kuten kaupungilla kävelyttämistä, veikkausiltojen järjestämistä tai vaikkapa hiusten leikkuuta. Tällä hetkellä keskitytään liikaa vain kaikkein pakollisimpien perustarpeiden tyydyttämiseen. Professorin mukaan vanhusten asuminen kotona tai laitoksessa ei takaa tällaisia palveluita. Hollannissa ja Tanskassa on kehitetty kodinomainen asumismuoto, jota hän haluaisi kehittää myös Suomessa. Tällainen asuinpaikka näyttää kodilta. Vanhuksella on oma asunto ja oikeus yksityisyyteen, mutta asuntojen yhteydessä on myös yhteisiä tiloja. Monet iäkkäät tarvitsevat tuettua elämää, mutta kaikilla ei ole tarvetta jatkuvaan lääkärin tai terveydenhoitajan läsnäoloon. Vanhukset tarvitsevat ihmistä, joka ymmärtää vanhuuden päälle ja on auttamassa, kun se on tarpeellista. Katastrofihoito kaikkein kalleinta Vallalla olevan ajattelumallin mukaan on hyvä, että vanhana ihminen asuu mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Jylhä kannattaa ajatusta, mutta kehottaa miettimään tarkemmin niitä tilanteita, joissa se ei enää inhimillisesti katsoen ole mahdollista. Iskulause estää meitä näkemästä, mikä todellinen tilanne on. Siksi ongelmiin ei osata puuttua. Kotona asuminen ei ole aina järkevin vaihtoehto, vaikka kotiapua olisikin saatavilla. Jylhän mielestä ihminen voi olla joskus vankina omassa kodissaan. On kamala ajatus, että dementoitu vanhus lukitaan ulkoapäin kotiinsa. Systee- 16 Suurella Sydämellä 1 / 2008

17 mi voi kuitenkin olla tilanteeseen tyytyväinen, koska vanhus asuu toivotusti mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumista pidetään usein yhteiskunnalle edullisimpana vaihtoehtona. Tämä ei pidä paikkaansa. Niin sanottu katastrofi-tyyppinen apu on usein kaikkein kalleinta. Kun vanhus yllättäen joutuu ensiapuun, siitä seuraa tavallisesti monimutkainen ja varmasti kallis sairaalakierre. Yhteiskunnalle olisi kaikin puolin edullisinta, että vanhuksista pidettäisiin huolta jatkuvasti eikä vasta silloin, kun jotain sattuu. Vanhukset nähdään liian usein menoeränä Jylhän mukaan vanhusten tarpeita ei oteta vakavasti, koska ikääntyneet eivät tuota voittoa. Nuoriin kannattaa satsata, koska heistä saadaan ainakin jossain vaiheessa pumpattua rahaa irti. Vanhukset tuottavat vain tappiota. Halvimmaksi yhteiskunnalle tulisi käytännössä se, että he kuolisivat mahdollisimman nopeasti, Jylhä karrikoi. Enemmän tappiota tuottaa parhaassa työiässä olevien hukkaan mennyt aika vanhusten, eli yleensä omien vanhempien, asioiden kanssa taisteluun. Julkisten palveluiden saaminen on monimutkaista. Huonokuntoinen vanhus ei pysty hankkimaan itse palveluita, vaan siihen tarvitaan joka tapauksessa omaisten apua. Myös yksityisten yritysten tarjoamien kodinhoitopalveluiden määrä on lisääntynyt. On tietysti hienoa, että valinnan vara on lisääntynyt. Suurin osa heistä, jotka tarvitsevat palveluita, eivät kuitenkaan osaa tai pysty toimimaan valikoivana kuluttajana palvelumarkkinoilla. Omaiset kantavat edelleen suurimman vastuun vanhusten hoitamisesta, mikä unohtuu monesti. Työelämä ja oma perhe imee jo riittävästi voimia omaisilta, joten Jylhän mukaan heidän harteilleen ei voi enää sälyttää lisää vastuuta. Hän korostaa, että Suomessa otetaan vastuuta vanhuksista enemmän, kuin maailmalla yleensä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kotimaassamme maksetaan korkeita veroja. Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset haluavat maksaa veroja ja saada monipuolisia palveluita. Hallitus puolestaan vastaa tähän laskemalla veroja. Ihmettelen, miten kovakorvaisesti hallitus näihin toiveisiin on suhtautunut, professori jyrisee. SILJA RAUNIO Aiheesta ainakin puhutaan paljon. Yksinäisistä vanhuksista ei pidetä riittävästi huolta. Yksilön tarpeita ei huomioida. Vanhusten olot pitäisi kartoittaa hyvin, ja katsoa sitten miten asiat pitäisi järjestää. En usko, että yhteiskunnalta saadaan lisää rahaa vanhusten hoitoon. Luulen, että samalla rahalla vanhuksia voitaisiin kuitenkin hoitaa paljon paremmin, jos mahdollisuuksia tutkittaisiin. PIRKKO LEPPÄNEN Omaishoitajille kiitosta Vanhuksia kuunnellaan ja heille luvataan paljon, mutta toteutus on huonoa. Mielestäni vanhuksia ei syrjitä, nuoret varsinkin ovat hämmästyttävän ymmärtäväisiä. Eläkkeet ovat pieniä, edunvalvonta huonoa ja palvelut ovat kalliita. Vaikka palveluita ja kotiapua olisi tarjolla, kaikilla ei ole varaa niihin. Vanhoilla pariskunnilla asiat ovat hyvin, mutta yksinäisillä vanhuksilla menee huonommin. On tärkeää nostaa asiat esille ja puuttua ongelmiin. Hyvä, että tätäkin gallupia tehdään! Jylhä nostaa esiin omaishoitajien roolin ikääntyneiden puolisoidensa huolehtimisessa. Omaishoitajat ottavat enemmän vastuuta kuin kuvitellaan, ja he tekevät uskomattoman hienoa työtä. Jylhän mukaan heidän kantamaansa vastuuta ei aina haluta nähdä, vaan sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Monissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa vedotaan omaishoitajien rakkauteen ja velvollisuuden tunteeseen. Helposti ajatellaan, ettei heille tarvitse maksaa hoitotyöstä, koska he tekevät työn joka tapauksessa. Kysymykseen mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä vanhusten hyväksi, Jylhällä on montakin vastausta. Hyvinvointipalveluja pitää parantaa, pelkkä palveluiden säilyttäminen ei riitä. Käytännössä kotiapua on kehitettävä, samoin vanhusten asumismuotoja. Valtion on lopetettava silmien pyörittely ja lakattava sanomasta, että kuntien on otettava enemmän vastuuta. Monet yhteiskunnan käytännöt sisältävät ikäsyrjintää, tällaisesta piilevästä diskriminoinnista on päästävä. Mitä omaisten sitten pitäisi tehdä? Vanhat ihmiset eivät ole homogeeninen joukko, jonka tarpeet voidaan yleistää. Tärkeintä on kuunnella itseä lähellä olevaa vanhusta ja kysyä, mitä hän haluaa. Pelkällä rahalla ei vanhuutta pelasteta Pidetäänkö vanhuksistamme huolta? Mitä pitäisi tehdä vanhusten hyväksi? EIJA LEHTO Vanhusten tilanne on heikko. Myös sukulaisia pitää kuunnella kun on kyse huonokuntoisen vanhuksen terveydestä. Hyvien ja kunnollisten palveluiden saaminen on joskus vaikeaa. On yksilöllistä, ketkä tuntevat yksinäisyyttä. Jos oma puoliso on jo kuollut, niin tilanne on hankalampi. Vanhusten välinen yhteistyö on tärkeää, mutta läheisten on pidettävä myös yhteyttä vanhuksiin. On tärkeää, etteivät vanhukset tunne oloaan yksinäiseksi, eikä heitä odoteta täältä pois lähteviksi. GUNNAR PITKÄNIITTY Vanhuksilla on nykyään hyvät olot verrattuna muutaman vuosikymmenen taakse. Ikääntyneet saavat eläkettä ja palveluita. Tosin palvelut maaseudulla eivät toimi yhtä hyvin kuin kaupungin sisällä. Yksinäisyys on varmasti hankalaa monelle, ellei puoliso enää elä. Toisaalta ihminen ei kestä yksinäisyyttä nuorenakaan. On tärkeää pitää yhteyttä itseään lähellä oleviin vanhuksiin. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 17

18 Teksti ja kuvat: Siina Repo Mummon Kammari kokoaa yhteen lähes tuhat vapaaehtoista Vanhusten yksinäisyyttä ei oteta riittävän vakavasti - pelkkä hengissä pitäminen ei riitä Tampereen keskustassa toimiva Mummon Kammari kokoaa yhteen lähes tuhat vapaaehtoista, jotka ovat tukena vapaaehtoisessa vanhustyössä. Toiminnanjohtaja Maarit Tammisto uskoo, että vapaaehtoisen tuella on yksinäiselle vanhukselle suuri merkitys. T apasin joulun alla vanhuksen, jonka kotona ainoa valo oli eteisessä roikkuva lamppu. Jääkaappikin oli pois päältä. Vanhus liikkui huonosti, eikä hänen luonaan käynyt ketään. Hän oli kuitenkin tyytyväinen elämäänsä, eikä halunnut mitään palveluita, kertoo Mummon Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto. Jokaisen vanhuksen olosuhteet, mutta myös tarpeet ovat erilaiset. Toiselle yksin asuminen voi olla kauhistus, kun toiselle se on hyvä ratkaisu. Vanhuksella on oikeus määrätä omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen suinkin pystyy. Kammarista ihmisen luo Maarit Tammisto käynnisti Mummon Kammarin toiminnan vuonna Hänellä on vuosien työkokemus muun muassa kotisairaanhoidon terveydenhoitajana. Mummon Kammari oli ensimmäinen Suomessa toimiva vapaaehtoistyön keskus. Viime vuosina se on painottanut työnsä vapaaehtoiseen vanhustyöhön. Keskuksessa on seitsemän palkattua työntekijää. Palkkamenojen lisäksi seurakuntien vastuulla on huoneistosta ja toiminnasta aiheutuvat kulut. Näkyvin osa toimintaamme on Otavalankadulla toimiva avoimien ovien Kyläpaikka. Siellä vapaaehtoiset järjestävät vuosittain satoja harrastus- ja virkistystilaisuuksia. Tärkein tehtävä on välittää apua vanhuksille koteihin ja hoitolaitoksiin. Kentällä on mukana satoja aktiivisia vapaaehtoisia, kokonaisuudessaan vapaaehtoisia on noin tuhat. Vapaaehtoistoiminta joustavaa Teuvo Kilpilinna on toiminut talkkari pikkaraisena muutaman vuoden. Työlistalle kuuluu esimerkiksi lumitöitä mutta myös vanhuksen kanssa ulkona kävelemistä ja keskustelemista. Maarit Tammisto on käynnistänyt Mummon Kammarin toiminnan 19 vuotta sitten. Mummon Kammari saa vuodessa pelkästään kodeista noin 3000 avunpyyntöä. Vanhainkodeista ja sairaaloista tulee enemmän pyyntöjä kuin pystymme auttamaan, Tammisto toteaa. Vapaaehtoiset vierailevat vanhusten kotona, toimivat kauppaseurana, lääkäriin saattajina, ulkoilukavereina tai niin sanottuina talkkari pikkaraisina ulkotöissä. Jotkut käyvät vanhuksen luona omaystävänä pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. Joskus vapaaehtoinen on vanhuksen tukena vielä kuoleman hetkelläkin. Vapaaehtoistyöntekijöitä on myös teatterin pyörätuoliavustajina, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan narikassa, vanhainkodin kahviossa ja Tammelakeskuksessa. Tavoitteena on tuoda pieniä ilonhetkiä arkeen. On tärkeää, että jollain on hetki aikaa olla läsnä ja kuunnella. Osa vapaaehtoisista on mukana säännöllisesti, mutta mukaan pääsee pienemmälläkin sitoutumisella. Tehtävästä voi myös siirtyä toiseen tai pitää vapaata. Arkitaidot riittävät, mutta annamme tarvittaessa perehdytyksen tehtävään. Jokainen uusi vapaaehtoinen haastatellaan ja yhdessä pohdimme, millainen vapaaehtoistyö olisi sopivin juuri hänelle. 18 Suurella Sydämellä 1 / 2008

19 Talkkari pikkaraiset pitävät palaveria joka viikko. Talkkareiden tehtävänä on auttaa vanhuksia muun muassa pihatöissä ja muissa kodin askareissa. MUMMON KAMMARI Kyläpaikassa Otavalankadulla peittotalkoita, kirjakerhoa, luentoja, muisti- ja tuolijumppaa sekä shakkikerhoa. Leskien klubikahvila maanantai-iltaisin kerran kuussa ja joka toinen keskiviikkoaamu. Tiistaisin kello Mummon Kammarille voi tulla tutustumaan Kyläpaikkaan ja kyselemään vapaaehtoistoiminnasta. Anja Nyman työskentelee Mummon Kammarin Kyläpaikan kahvilassa. Paula Kivelä vetää muun muassa tuolijumppaa ja päivystää Taysin narikassa. Erkki Kokkonen (vas.), Markku Saarinen, Lasse Huhtamäki ja Seppo Oraniemi valmistautuvat talkkari pikkaraisten kierrokselle kahvikupillisella. Uusien vapaaehtoisten perehdytysjakso käynnissä helmikuussa. Toimintaan pääsee mukaan ympäri vuoden. Mummon Kammari on osa Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyötä. Lisätietoa Mummon Kammarin toiminnasta puh arkisin klo Kammarilaiset ovat saaneet monesti hyvää palautetta toiminnastaan. Äskettäin eräs vanhus kiitti vapaaehtoisen antamasta avusta, kuin olisi saanut enkelin vieraakseen, Tammisto kertoo. Vanhusten yksinäisyyteen puututtava Tammiston mielestä vanhusten yksinäisyyttä ei oteta riittävän tosissaan. Yhteiskunta takaa ehkä välttämättömimmät peruspalvelut ja huolehtii hengissä pysymisestä, mutta elämänlaatuun ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Ihmisten kiireen ja tehokkuusajattelun vuoksi vanhuksille ei jää tilaa. Siksi on vaarana, että heidät koetaan hyödyttömiksi ja he jäävät yksin. Toiminnanjohtaja kritisoi sitä, että niin nuorten kuin vanhojenkin edellytetään käyttävän internetiä. Palveluita pitäisi kuitenkin saada myös ilman tietokoneita. Ne jotka eivät osaa tai pysty käyttämään nettiä, jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhä useammissa palveluissa on siirrytty sähköiseen muotoon, mutta vanhuksia ei saisi unohtaa tässä tietoyhteiskunnassa. Paraskaan sähköinen palvelu ei korvaa ihmistä. 1 / 2008 Suurella Sydämellä 19

20 - Matala kynnys diakoniseen vapaaehtoistyöhön Matala kynnys diakoniseen vapaaehtoistyöhön löytyy osoitteesta Jo etusivulla tarjolla on monenlaisia tehttäviä. Pihatöitä vanhuksen kotona, digi-tv:n asentamista, ulkoiluttamisapua, sählyä toimintakeskuksissa. -vapaaehtoisnettityötorilla on jatkuvasti avoinna runsaasti diakonisia vapaaehtoistyöpaikkoja. Netistä näkee heti etusivulta, mitä konkreettisia tehtäviä on tarjolla. Se tarjoaa nykypäivän ihmiselle mahdollisimman helpon tavan osallistua vapaaehtoistyöhön, projektityöntekijä Ilkka Kalmanlehto Suurella Sydämellä -hankkeesta kertoo. Diakoniakeskuksen uusi vapaaehtoistyötori julkaistiin syyskuussa 2006 vapaaehtoistyön piristäjäksi. Uusi nykyaikainen rekrytointikanava mahdollistaa ihmisten osallistumisen vapaaehtoistyöhön entistä laajemmin. Nettityötorin tavoitteena on olla lähivuosina Tampereen suurin työnantaja. Alku on ollut rohkaiseva: nettipalvelun kautta on saatu runsaasti uutta voimaa lukuisiin vapaaehtoistyökohteisiin. Nuorillakin on ollut vilpitön halu auttaa ja palava into päästä kentälle vapaaehtoistyöhön. Heistä näkee, miten paljon hyviä ihmisiä keskuudessamme onkaan. Tämä asenne lämmittää omaa mieltäni todella paljon, Ilkka Kalmanlehto sanoo. Rekryilmot yhdellä silmäyksellä Sivustolta löytyy jatkuvasti kymmeniä työpaikkoja tehtäväkohtaisesti ja kalenteriajankohdan mukaan jaoteltuna. Mukana on myös laajempia hakuilmoituksia esimerkiksi erilaisia työporukoita pestattaessa. Jos kiinnostaa esimerkiksi haravointi vanhuksen pihassa Ruotulassa, digiboksin asentaminen Hervannassa, sählypeli Epilän toimintakeskuksessa tai vaikka markkinointikampanjaan osallistuminen, kannattaa klikata. Työmahdollisuuksien tarjonta on hyvin laaja-alainen. Välitämme kuitenkin vain diakonista vapaaehtoistyötä emmekä astu 20 Suurella Sydämellä 1 / 2008

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kevätviesti Mummon Kammarista

Kevätviesti Mummon Kammarista Kammariviesti 1 / 2016 Kevätviesti Mummon Kammarista Kuva: Hannu Jukola Ilari ja Kaija, Mummon Kammarin tukija 2 Mummon Kammari Ilta-auringossa 21. maaliskuuta 2016 Eija ja Tuula tulivat taloon! Kun hätä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta HYVÄN TEKIJÖITÄ KAIVATAAN - pienikin teko on tärkeä! Mitä sinä voisit tehdä? Iltapäiväkerho toimia mummona tai vaarina Pyhän Annan lastenkirkolla Pyhän Annan lastenkirkon

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot