Toimitusjohtajan saate

Transkriptio

1

2 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Toimitusjohtajan saate Vastuullisuus on Finnveran toiminnan lähtökohta Finnveran toiminta perustuu yhteiskunnalliseen vastuuseen ja vaikuttavuuteen. Finnveran tehtävänä on vahvistaa yritysten kilpailukykyä rahoituksen keinoin ja siten edistää työllisyyttä ja alueiden kehitystä. Finnveran toimintaa ohjaavat lait ja kansainväliset sopimukset. Niiden lisäksi yhtiö on määritellyt omat eettisen toiminnan periaatteensa. Finnvera toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden rahoittajien ja organisaatioiden kanssa. Finnveran vuotta 2010 leimasi taloustaantuman kääntyminen orastavaksi kasvuksi. Vaikka useat merkit jo alkuvuodesta olivat myönteisiä, se ei vielä näkynyt investointeina. Tämän vuoksi Finnverasta haetun rahoituksen määrä pysyi tavanomaisella tasolla edellisen vuoden ennätyskysynnän jälkeen. Yritykset olivat myös onnistuneet melko hyvin tasapainottamaan taloutensa, mikä näkyi käyttöpääoman tarpeen vähenemisenä. Myös yksityinen rahoitusmarkkina alkoi toimia hyvin. Finnveran merkitys korostui aloittavien yritysten rahoituksessa. Sekä pienlainoja että -takauksia myönnettiin tavoitteita enemmän. Myös pääomasijoituksia aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin haettiin vilkkaasti. Erityisesti pk-yrityksille OECD-maihin tehtävien kauppojen rahoitusta varten myönnettävien lyhyen maksuajan luottovakuutusten tarve pysyi korkealla tasolla. EU:lta saatiin lupa jatkaa näitä erityisesti pk-yritysten viennille tärkeitä vakuutuksia vuoden 2011 loppuun. Vastuullinen toiminta syntyy viime kädessä yksittäisten ihmisten työstä. Henkilöstömme, asiakkaidemme, kanssarahoittajiemme ja muiden sidosryhmiemme yhteistyö ja vuoropuhelu on toiminut hyvin myös vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Tästä lähtökohdasta käsin kehitämme toimintaa yhdessä vuonna Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Finnvera lyhyesti Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Yhtiö vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia, vientitakuita sekä muita viennin rahoitukseen liittyvä palveluita. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa vuosittain tavoitteet Finnveran toiminnalle. Yhtiölle on asetettu itsekannattavuustavoite. Tämä tarkoittaa, että Finnveran tulee kattaa pitkällä aikavälillä omat toimintamenonsa sekä vastuullaan olevat luotto- ja takaustappiot liiketoiminnasta saamillaan tuloilla. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää rahoituksen keinoin pk-yritysten toimintaa, yritysten vientiä ja kansainvälistymistä sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista.

4 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Raportin sisältö ja kattavuus Raportti kertoo Finnveran viiden liiketoiminta-alueen sekä niiden työtä tukevien yksiköiden toiminnasta yritysvastuun näkökulmasta vuoden 2010 aikana. Käytännön esimerkkien avulla kerromme työmme tuloksista taloudellisen-, sosiaalisenja ympäristövastuun osa-alueilla. Kerromme myös meille asetetuista strategisista tavoitteista sekä sidosryhmäyhteistyöstämme kotimaassa ja kansainvälisesti. Kotimaassa asiakkaitamme palvelee 15 aluekonttoria sekä pääkonttorit Helsingissä ja Kuopiossa. Finnveralla on yli asiakasta. Liiketoiminta-alueet: Pienrahoituksen asiakkaita ovat paikallisesti toimivat alle 10 henkilön yritykset. Pienrahoitus tarjoaa rahoituspalveluja yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja muiden rahoittajien kanssa. Alueellisen rahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset ja suuret yritykset erityisin perustein. Asiakaskunnassa on sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä. Alueellinen rahoitus tarjoaa rahoitusratkaisuja erityisesti yritysten kehitys- ja kasvutarpeisiin sekä sukupolvenvaihdoksiin yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen asiakkaita ovat pk-yritykset, joilla on kansainvälistymiseen perustuva kasvun strategia. Osa asiakkaista on jo kansainvälistynyt ja harjoittaa vientiä, osa on vasta tämän kehityksen alkuvaiheessa. Yritykset käyttävät yleensä myös muiden yrityspalveluorganisaatioiden (Finpro, Tekes, ELY-keskus) palveluja sekä hyödyntävät Finnveran viennin rahoituspalveluja. Viennin rahoituksen asiakkaita ovat useimmiten suuryrityksiksi luokitellut Suomessa toimivat viejät ja niiden kotimaiset ja ulkomaiset viennin rahoittajat. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA). Viennin rahoitus tarjoaa asiakkaiden tarpeisiin kilpailukykyisiä vientitakuupalveluja. Finnvera Oyj:n tytäryhtiöistä Veraventure Oy, Aloitusrahasto Vera Oy ja Matkailunkehitys Nordia Oy tekevät pääomasijoituksia yrityksiin. Finnvera Oyj:n tytäryhtiö, Suomen Vientiluotto Oy, hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää.

5 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Hallintotapa ja -elimet Suomen valtio omistaa Finnvera Oyj:n koko osakekannan. Finnveran omistaja- ja elinkeinopoliittisesta ohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjausyksikkö. Finnveran hyvän hallintotavan tavoitteena on toiminnan läpinäkyvyys koko organisaatiossa. Finnveran hallitus hyväksyy yhtiön toimintaa ohjaavat periaatteet ja ohjeistukset. Hallituksen vahvistamat hyvän toiminnan periaatteet ohjaavat henkilöstöä toimimaan siten, että se toiminnallaan vahvistaa Finnveran tehtävää erityisrahoittajana ja asiakkaan arvostamana asiantuntijana. Esteellisyysperiaatteet ja sisäpiiriohjeistus ovat osa Finnveran eettisiä ohjeita, joista kerrotaan tarkemmin kappaleessa Eettiset ohjeet. Finnveran hallinnosta ja sen toiminnasta vastaavat toimielimet ovat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous voi päättää laeissa ja yhtiöjärjestyksessä yhtiökokoukselle määritellyistä tehtävistä. Se valitsee sekä hallintoneuvoston että hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä molempien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Hallintoneuvosto valvoo yhtiön hallintoa. Se antaa lausunnon tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Se päättää myös yhtiön toiminnan mahdollisesta huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta ja organisaation olennaisesta muuttamisesta. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus hyväksyy yhtiön strategian ja vuosisuunnitelmat, osavuosikatsaukset ja vuositilinpäätöksen sekä riskienhallinnan periaatteet. Hallitus edistää yhtiön kehitystä ja varmistaa, että toiminta on lainmukaista ja täyttää omistajan sille asettamat tavoitteet. Myös yksittäiset, merkittävät rahoitusratkaisut kuuluvat hallituksen toimivaltaan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa sekä nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajat sekä muut ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön operatiivista hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajaa avustavat osakeyhtiölain mukaisten tehtävien hoidossa johtoryhmä ja johtajisto. Voit lukea lisää Finnveran hallinnosta ja organisaatiosta osoitteessa

6 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Visio, arvot ja strategia Visio Finnvera rakentaa aktiivisesti yhdessä kumppaniensa kanssa asiakkailleen menestysmahdollisuuksia tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyiset riskirahoitusratkaisut. Arvot Finnveran arvomääritelmä Asiakkaan Arvostama Asiantuntija kuvaa yhtiön tapaa toimia. Yhtiön arvopohjan perusteina ovat luottamus, rehellisyys, asiakashyöty, edelläkävijyys, toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä oman osaamisen jatkuva kehittäminen. Strategiset päämäärät 2015 Osana TEM-konsernia ja yhteistyössä kumppaniemme kanssa: Rahoitamme vuosittain yrityksen perustamista. Rahoitamme pk-yrityksille ja aluekehitykselle tärkeitä investointeja, uusiutuvan energian käyttöä edistäviä ja tuottavuutta parantavia hankkeita. Rahoitamme kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Sijoitamme aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin. Lisäämme yksityisen pääoman hakeutumista sijoituskohteisiimme. Tarjoamme kansainvälisesti kilpailukykyisiä viennin rahoitusratkaisuja, jotka hyödyttävät Suomen kansantaloutta. Parannamme tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä tehokkailla toimintatavoilla. Varmistamme kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen työyhteisön ja henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä.

7 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Eettiset ohjeet Finnveran eettiset ohjeet koostuvat kolmesta osasta ja koskevat sekä Finnveran toimihenkilöitä että sen hallintoelinten jäseniä. Toimintaohje puolueettomuuden varmistamiseksi päätöksenteossa ja valmistelussa Ohje sisältää esteellisyyteen, sivutoimiin, lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyvät toimintatavat. Käytännössä finnveralaisen tulee itse arvioida ja todeta esteellisyytensä käsiteltävässä asiassa ja pidättäytyä päätöksenteosta, sen valmistelusta, puoltamisesta ja esittelystä kyseisessä asiassa. Ohjeessa käydään lisäksi läpi lahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyviä käytäntöjä, tilanteiden arviointia, esimiehen vastuuta ja varovaisuusperiaatetta. Sisäpiiriohjeistus Sisäpiiriohjeistuksessa on kuvattu arvopaperimarkkinalain mukaisen sisäpiirintiedon käyttöön liittyviä toimintatapoja. Sisäpiirintiedon käsite on määritelty arvopaperimarkkinalain mukaan. Hyvän toiminnan periaatteet Noudattamalla seuraavia seitsemää hyvän toiminnan periaatetta Finnveran henkilöstö vahvistaa yhtiön mainetta ja auttaa sitä samalla saavuttamaan tavoitteensa asiakkaan arvostamana asiantuntijana ja erityisrahoittajana. Yhdenvertaisuus Finnvera huolehtii siitä, että luottamus yhtiön toiminnan tasapuolisuuteen ja riippumattomuuteen säilyy. Finnvera hyväksyy erilaisuuden ja kohtelee yhtiön kanssa asioivia tasapuolisesti. Tarkoitussidonnaisuus Finnvera käyttää toimivaltaansa vain yhtiötä koskevissa laeissa määriteltyihin tarkoituksiin. Objektiviteetti Finnveran toiminta on riippumatonta, sekä objektiivisesti että asianmukaisesti perusteltavissa olevaa. Finnveran päätökset perustuvat tosiasioihin ja tosiasiat arvioidaan puolueettomasti. Suhteellisuus Finnveran toimien on oltava tarkoituksenmukaisia ja kohtuullisia tavoiteltuihin päämääriin nähden. Luottamus Finnvera huolehtii siitä, että yleinen luottamus sen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä päätösten pysyvyyteen säilyy. Palveluperiaate Finnvera palvelee asiakkaitaan laadukkaasti, vastuuntuntoisesti ja ammattitaidolla. Palvelut toteutetaan laissa määritellyt tavoitteet ja tarkoitus huomioon ottaen tuloksellisesti. Julkisuusperiaate Finnveran toiminnan lähtökohtana, sikäli kun sitä koskevista laeista ei muuta johdu, on läpinäkyvyys ja mahdollisimman laaja avoimuus. Finnvera ei kuitenkaan saa ilmaista asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa, yksityisen henkilökohtaisia oloja taikka liike- tai ammattisalaisuutta koskevaa seikkaa ulkopuoliselle. Finnveran eettiset ohjeet ovat kokonaisuutena luettavissa nettisivuiltamme.

8 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Sertifioitu Laatu Finnvera on sertifioidun laatujärjestelmän käyttöönottajana eturintamassa rahoitusalalla Suomessa. Vuosien kehitystyö laadun varmistamiseksi palkittiin joulukuussa Finnveraan on luotu sähköinen, kaikkien työntekijöiden saatavilla oleva toimintajärjestelmä. Se luo puitteet toiminnan ohjaamiselle, operatiivisten riskien hallinnalle ja toiminnan kehittämiselle. Järjestelmässä ovat prosessikuvaukset, ohjeet ja dokumenttipohjat. Laatujärjestelmää on kehitetty koko Finnveran toiminnan ajan. Vuonna 2005 yhtiö sai Suomen laatukilpailussa Recognised for Excellence -tunnustuksen. Vuodesta 2006 lähtien tavoitteena on ollut ISO sertifiointi vuonna Sertifioijana toimi Inspecta Sertifiointi Oy. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta ja seuranta-arvioinnit toteutetaan vuosina 2011 ja Finnveralle ja sen tytäryhtiöille Veraventurelle ja Suomen Vientiluotolle myönnettiin ISO sertifi kaatti. Sertifi kaatti kattaa yhtiöiden rahoitustoiminnan. Päivi Tuohilampi ja Janne Koivuniemi vastasivat Finnveran laatujärjestelmän kehittämisestä ja sertifiointiprosessin läpiviennistä.

9 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tapamme toimia > Finnveran palautejärjestelmä Finnveran palveluja kehitetään asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja henkilöstöltä saatavan palautteen avulla. Sähköiseen järjestelmään kirjataan asiakkaan tai sidosryhmän edustajan tapaamisessa, puhelinkeskustelussa, kirjallisesti, sähköpostitse tai verkossa antama palaute Finnveran toiminnasta. Asiakaspalautteet tulevat usein puhelinpalveluun, joka tallentaa ne yhteiseen järjestelmään. Palaute lähetetään vastuuhenkilöille tai jos kyse on prosessiasiasta, se lähetetään kyseiselle prosessitiimille. Palautteen avulla Finnveran toimintaa kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2010 palautteita tuli järjestelmän kautta 95 kappaletta. Suurin osa niistä koski Finnveran sähköistä asiointipalvelua. Vuonna 2010 palautteiden pohjalta on muun muassa päivitetty ja muokattu sähköisten hakemusten esivalintakysymysten sisältöä ja hakemusten ohjetekstejä sekä korjattu liitelomakkeiden toimintaa.

10 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 2010 > Strategiset päämäärät, toteutuneet toimenpiteet ja saavutetut tulokset Strategiset päämäärät Toteutetut toimenpiteet 2010 Saavutetut tulokset 2010 Huolehdimme elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuudesta. Rahoitamme aloittavaa yritystoimintaa. Finnveralle myönnettiin ISO sertifikaatti joulukuussa Käytössä ISO 9001-standardin mukainen toimintajärjestelmä, joka varmentaa palvelun laatua ja operatiivisten riskien hallintaa sekä antaa vankan pohjan kehityshankkeiden läpivientiin. Käytössä suhdannerahoitus, jälleenrahoitusmalli sekä lyhyen maksuajan vientikauppojen takaaminen EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa. Suhdannerahoitus, pienyritysten palvelumallin toteuttaminen, rahoitusneuvonta keskitetysti puhelinpalvelusta. Kotimaan ja viennin rahoituksen vastuukannat nousivat ja olivat katsauskaudella yli aikaisempien vastuukattojen, yritysten investoinnit jäivät katsauskaudella vähäisiksi, mikä vaikutti kotimaan rahoituksen kysyntään, viennin rahotuksen kysyntä kasvoi viidenneksen, lyhyen maksuajan vientikauppojen takaaminen EU-maissa ja läntisissä teollisuusmaissa oli edelleen vilkasta, suhdannerahoitusta myönnettiin 105 miljoonaa euroa, jälleenrahoituksen käyttö oli odotettua vähäisempää. Rahoituksen määrä pienyrityksille oli 156 miljoonaa euroa, aloittavaa yritystoimintaa rahoitettiin edellisvuotta enemmän, suhdannerahoitus oli tärkeä osa aloittavien yritysten rahoitusta, puhelinpalvelusta annettu rahoitusneuvonta oli aktiivista. Rahoitamme aluekehitykselle ja pk-yrityksille tärkeitä hankkeita edistäen uusiutuvan enegian käyttöä ja tuottavuuden parantamista. Rahoitamme kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. Suhdannerahoitus, rahoitus äkillisille rakennemuutosalueille, alueellisten yritysten palvelumallin toteuttaminen, omistusjärjestelyjen rahoittaminen. Palvelumallin toteuttaminen, TEM-yhteistyö, sidosryhmäyhteistyö, lähialuehankerahoitus. Rahoitus alueellisille yrityksille oli 534 miljoonaa euroa, suhdannerahoituksella osallistuttiin pk-yritysten rahoitustarpeisiin, rahoitus äkillisille rakennemuutosalueille oli yli 118 miljoonaa euroa, alueellisten yritysten palvelumalli oli käytössä, omistusvaihdoksia rahoitettiin yli yrityksessä yhteensä 137 miljoonalla eurolla. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille annetun rahoituksen määrä oli 338 miljoonaa euroa, palvelumalli oli käytössä, sidosryhmäyhteistyö aktiivista, lähialuehankerahoitus toteutui arvioidusti. Edistämme yritysten Suomen kansantaloutta hyödyttäviä kotija ulkomaisia toimintoja kilpailukykyisillä viennin rahoitusratkaisuilla. Sijoitamme aloittavaan ja innovatiiviseen yritystoimintaan. Lisäämme yksityisen pääoman hakeutumista sijoituskohteisiimme ja rahastoihimme. Parannamme tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä tehokkailla toimintatavoilla. Varmistamme kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen työyhteisön ja henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä. Jälleenrahoitusmalli sekä lyhyen maksuajan luottovakuutukset teollisuusmaihin, vienninrahoitus työryhmä. Yksityissijoitustoiminnan kehittäminen, kansainvälistämien, bisnesenkeliverkoston kehittäminen. Osaamisen jatkuva kehittäminen, palvelumallit ja prosessikehitys sekä toiminnanohjausjärjestelmä tuottavuuden parantamisessa, henkilöstötyytyväisyystutkimuksen toteuttaminen. Vientitakuutarjouksia annettiin 2,4 miljardia euroa ja tarjouksia tuli voimaan 2,6 miljardia euroa, vientitakuilla katetun viennin osuus oli lähes 6 % Suomen viennistä, jälleenrahoitussopimuksia oli voimassa katsauskauden päättyessä 0,3 miljardia euroa ja jälleenrahoitushakemuksia oli 0,7 miljardin euron arvosta. Ensisijoituspäätöksiä tehtiin 7 miljoonalla eurolla yheensä 17 yritykseen ja jatkosijoituspäätöksiä 10 miljoonalla eurolla 57 yritykseen, hallinnoinnissa oli yksityisille sijoittajille suunnattu palvelukokonaisuus, jonka avulla edistetään yksityisen pääoman ja osaamisen saatavuutta aikaisen vaiheen sijoitustoimintaan, bisnesenkeliverkostossa on 135 rekisteröitynyttä jäsentä. Palvelumalleja, prosesseja, toiminnan-ohjausjärjestelmää ja raportointia kehitettiin aktiivisesti, tilinpäätösanalyysitoimintojen keskittämistä jatkettiin, toteutettiin henkilöstötyytyväisyystutkimus sekä jatkuvaa esimiesvalmennusta, osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen modulaarisen koulutusmallin edelleen kehittämistä jatkettiin.

11 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 2010 > Finnveran strategiaprosessi Finnveran strategiaa päivitetään vuosittain. Prosessi käynnistyy alkuvuodesta, kun yhtiön hallitus tarkastelee edellisen vuoden tavoitteiden toteutumista ja keskustelee alustavasti uusista tavoitteista. Työhön tarvittavat taustatiedot saadaan ympäristöanalyyseista, kilpailijaseurannasta ja henkilöstölle suunnatusta strategiakyselystä. Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategia valmistuu vuosittain helmikuun lopussa ja siitä johdetaan linjaukset Finnveran strategiatyölle. Tämän jälkeen liiketoiminta- ja tukiyksiköt valmistelevat omat alustavat näkemyksensä Finnvera strategisista tavoitteista. Samaan aikaan tehdään henkilöstölle kysely keskeisistä strategia-alueista. Yhteenveto alustavista strategisista tavoitteista muodostetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Tämän jälkeen yksiköt johtavat yhtiön tavoitteista omat vuositavoitteensa. Näitä tarkastellaan vuosisuunnittelun ja budjetoinnin aloituskokouksessa syyskuussa, jolloin on käytettävissä myös TEMin omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet Finnveralle. Finnveran hallitus vahvistaa strategian ja vuositavoitteet joulukuussa. Johdon kesäkuun 2010 strategiakokouksen jälkeen intranetin kautta toteutettiin kysely, jolla selvitettiin henkilöstön näkemyksiä Finnveran tulevaisuutta ja toiminnan kehittämistä koskeviin kysymyksiin. Henkilöstö vastasi kyselyyn kesän aikana aktiivisesti ja 63 henkilöltä tuli yhteensä lähes 500 kannanottoa. Suurin osa vastauksista oli hyvin käytännönläheisiä ja osa ehdotetuista toimenpiteistä on jo toteutettu.

12 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 2010 > Finnverassa noudatetut politiikat, elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet Finnverassa noudatetut politiikat Finnvera Oyj noudattaa toiminnassaan seuraavia ohjeita, periaatteita ja linjauksia: omistajapolitiikka maa- ja takuupolitiikka luottopolitiikka riskien hallinnan periaatteet vientitakuutoiminnan ympäristöpolitiikka ja julkaisupolitiikka henkilöstöpolitiikka eettiset ohjeet it-linjaukset viestinnän linjaukset yhteistyösopimusperiaatteet hankinnan ohjeet ja menettelyt Elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja valvoo Finnveran toimintaa ja asettaa vuosittain yhtiölle elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet. Tavoitteita määritettäessä on otettu huomioon Suomen valtion hallitusohjelma, ministeriön konsernistrategia ja ministeriön hallinnonalan tavoitelinjaukset sekä EU-ohjelmien tavoitteet. Asetettujen elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden perusteella arvioidaan Finnvera Oyj:n onnistumista mm. yritystoiminnan, työllisyyden, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä viennin edistäjänä. Talouskriisi heijastui vielä vuoden 2010 elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumiseen, eikä tavoitteita kaikilta osin saavutettu. Lue lisää vuoden 2010 keskeisten elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden toteumasta yritysvastuuraportin Liitteestä 1.

13 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 2010 > Investointien vähyys näkyi Finnveran rahoituskysynnässä Investointien vähäisyys vaikutti vuonna 2010 merkittävästi Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntään, joka oli vajaan kolmanneksen edellisvuotta pienempi. Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa 914 miljoonalla eurolla, mikä oli 24 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Valtion elvytyspolitiikan keskeisenä välineenä toiminut suhdannerahoitus otettiin käyttöön Sitä oli myönnetty vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä 293 miljoonaa euroa, ja sillä oli autettu jo 810 yritystä selviämään taantuman aiheuttamista rahoitusvaikeuksista. Suhdannerahoituksen ehtoja muutettiin katsauskaudella joustavimmiksi niin, että se sopii paremmin myös investointien ja kasvun rahoitukseen. Vientitakuukysyntä säilyi korkealla tasolla Finnveran vientitakuukysyntä oli edellisvuoden tapaan ennätystasolla. Julkiselle takaajalle oli edelleen tarvetta lyhyen maksuajan luottovakuutuksissa. Tämän vuoksi Suomi haki EU-komissiolta lupaa jatkaa vuoden 2009 kesästä asti voimassa ollutta poikkeusjärjestelyä. Komissio antoi joulukuussa 2010 Finnveralle uuden, määräaikaisen luvan taata alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoja EU-maissa ja muissa läntisissä teollisuusmaissa. Lupa on voimassa asti. Vuoden 2009 alusta voimassa olleen viennin jälleenrahoituksen ehtoja muokattiin vuoden 2010 aikana suomalaisten viejien kilpailukyvyn turvaamiseksi. Myös voimassaoloaikaa pidennettiin puolella vuodella vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. Jälleenrahoituksen tavoitteena on väliaikaisesti helpottaa suomalaisten pääomatavaraviejien asiakkaiden tarvitseman rahoituksen saatavuutta. Vasta vuonna 2013 voimaan tulevat Baselin pankkivalvontakomitean uudet säännökset (Basel III) alkoivat vaikuttaa jo katsauskauden aikana pankkien toimintaan. Finnverassa tämä näkyi siten, että erityisesti niihin suuriin vientihankkeisiin, joiden takaisinmaksuaika on yli seitsemän vuotta, haettiin Finnveran vientitakuita aiempaa enemmän. Rahoitusta rakennemuutos- ja tukialueille Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli yhteensä 11 äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Finnvera myönsi näiden alueiden yrityksille rahoitusta yhteensä 118 miljoonaa euroa. Aluepoliittisille tukialueille myönnettiin rahoitusta 404 miljoonaa euroa. Summa oli 15 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna, mikä johtui investointien vähäisyydestä myös näillä alueilla. Tukialueille myönnetyn rahoituksen osuus oli 44 prosenttia koko maan rahoituksesta, mikä on huomattavasti enemmän kuin tukialueiden väestöosuus. Rahoituksellaan Finnvera edesauttoi sekä uusien työpaikkojen syntymistä että olemassa olevien työpaikkojen säilymistä. Finnveran rahoituksen arvioidaan vaikuttaneen uuden työpaikan syntymiseen ja työpaikan turvaamiseen. Aloittavia yrityksiä rahoitettiin runsaasti Finnvera rahoitti kaikkiaan toimintansa aloittanutta yritystä, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Myös pienyrityksille myönnettyjen pienlainojen ja -takausten sekä naisyrittäjälainojen määrä kasvoi. Aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminta jatkui niin ikään vilkkaana. Aloitusrahasto Vera sai vuoden aikana ennätykselliset 250 sijoitushakemusta aloittavilta innovatiivisilta yrityksiltä.

14 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Sidosryhmäyhteistyö > Finnveran kotimaiset sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö Finnvera tekee yhteistyötä useiden yrityselämän organisaatioiden kanssa. Finnveralaiset ovat mukana lukuisissa asiantuntijatyöryhmissä ja käyvät yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa kertomassa yritysten rahoitusmahdollisuuksista. Yhdessä muiden tahojen kanssa on myös järjestetty erilaisia teemaseminaareja. Finnvera tekee kiinteää yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvien organisaatioiden, erityisesti Tekesin, Finpron ja ELY-keskusten kanssa. Maaliskuussa 2010 Finnvera ja joukko muita Yritys-Suomen toimijoita oli mukana Oma-yritys-messuilla, jossa heillä oli yhteinen messuosasto. TEMin alaisten yritystoimintaa edistävien organisaatioiden viestintä- ja markkinointiyhteistyötä tiivistettiin ja jatkossa sitä aiotaan lisätä yhä enemmän. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain muutos eli ASKO 2-lainsäädäntö tuli voimaan Uusi laki mahdollistaa entistä laajemman asiakastietojen vaihdon julkisten rahoittajien ja muiden julkisten toimijoiden kesken. Tietoja vaihdetaan asiakastietojärjestelmän kautta, joka valmistuu kevään 2011 aikana. Finnveralla on yhteistyösopimukset Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Yrittäjänaisten Keskusliiton kanssa. Sopimukset kattavat yhteisten tapahtumien järjestämistä sekä viestintää. Finnvera, Suomen Yrittäjät ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhdessä pk-yritysten suhdannetilannetta selvittävän Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Yhteistyö on tiivistä myös yksityisten rahoittajien kanssa, joita ovat lähinnä pankit, vahinko- ja eläkevakuutusyhtiöt ja pääomasijoittajat. Finnvera on mukana korkeakouluyhteistyössä StratMark-hankkeen kautta ja osallistui vuonna 2010 yhteistyökumppanina Venture Cup-liiketoimintasuunnitelmakilpailun toteuttamiseen. Seudulliset yhteistyökumppanit, jotka antavat pienrahoituspäätöksiä varten lausuntoja, ovat tulleet aluekonttoreiden tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi lausuntomenettelyn käynnistyttyä alkuvuonna. Jokaisella Finnveran aluekonttorilla on yritysjohtajista ja alueen järjestöjen edustajista koostuva alueellinen neuvottelukunta, joka kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa. Lisäksi pääkonttorilla ja viennin rahoituksella on omat neuvottelukuntansa. Neuvottelukuntatyön tavoitteena on rahoitustoiminnan kehittäminen asiakastarpeiden mukaan. Finnvera pitää avoimet ja aktiiviset suhteet tiedotusvälineisiin ja järjestää niiden kanssa tapaamisia sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Finnvera ei tee yhteistyö-, sponsorointi-, mainonta- tai markkinointisopimuksia yleishyödyllisiin hankkeisiin, joilla ei ole selkeää yhteyttä Finnveran tavoitteiden toteuttamiseen.

15 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Sidosryhmäyhteistyö > Vientitakuutoiminnan ja erityisrahoitustoiminnan kansainväliset sidosryhmät

16 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Sidosryhmäyhteistyö > Kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö Alkuvuodesta OECD:ssä sovittiin kaupallisen riskin takuumaksusopimuksesta, joka otetaan käyttöön Käyttöönoton yksityiskohtia hiotaan edelleen useissa työryhmissä. Syksyn OECD-kokouksessa päätettiin jatkaa vientiluottosopimukseen aiemmin tehtyjä lievennyksiä, jotka koskivat paikalliskustannusten osuutta ja projektirahoitussääntöjä. Paikalliskustannusten osuus nostettiin sopimuksessa pysyvästi korkeammalle tasolle. Takuulaitokset voivat jatkossa taata vientiluottoja, joihin on sisällytetty paikalliskustannuksia enintään 30 prosenttia vientikaupan arvosta. Vuoteen 2008 asti tämä raja oli 15 prosenttia. Finnvera ja muut takuulaitokset ovat käyttäneet ahkerasti tätä uutta joustoa ja kokeneet sen hyödylliseksi. Paikalliskustannukset ovat viennin kohdemaassa syntyviä vientikauppaan olennaisesti liittyviä kuluja. Vientiluottosopimuksen edellyttämä käteisosuusvaatimus säilyy ennallaan ja on 15% vientikaupan arvosta. Projektirahoitussäännön väliaikaista lievennystä päätettiin jatkaa vuodella. Korkean tulotason maissa toteutettavien projektirahoitushankkeiden enimmäisluottoaika on vuoden 2011 loppuun saakka 14 vuotta. Korkean tulotason maissa julkisesti tuetun vientiluottorahoituksen osuus koko rahoituspaketista voi olla puolet. Uusiutuvaa energiantuotantoa ja vesihuoltoon liittyviä hankkeita koskeva sopimus tuli pysyväksi osaksi OECD-vientiluottosopimusta kesällä 2009 ja näille hankkeille voidaan nyt myöntää normaalia pidempi 18 vuoden luottoaika. Neuvottelut tämän sopimuksen laajentamisesta jatkuvat edelleen. OECD:n vientiluottotyöryhmän ympäristösopimus avattiin päivitystä varten. Parhaillaan neuvotellaan mm. taattavissa hankkeissa sovellettavista ympäristöstandardeista ja ihmisoikeuskysymysten huomioimisesta. Finnvera isännöi kesäkuussa Bernin Unionin kokousta Helsingissä. Kokoukseen osallistui noin 140 kokousedustajaa unionin 46 jäsenorganisaatiosta. Kokouksessa keskusteltiin vienti- ja investointitakuiden sekä luottovakuutuksen tulevaisuuden näkymistä, vaihdettiin kokemuksia rahoituskriisin vaikutuksista, vaihdettiin toimiala- ja maakohtaisia tietoja sekä käsiteltiin takuuteknisiä asioita. Valtiovelkojien perustamassa Pariisin klubissa käytiin vuonna 2010 yhdeksän vakautusneuvottelua, joista seitsemän koski kaikkein köyhimpiä ns. HIPC-maita (Highly Indebted Poor Countries). Näille maille annettiin anteeksi velkoja yhteensä 11,6 miljardin dollarin arvosta. Lisäksi neuvoteltiin muita vakautusjärjestelyjä 1,9 miljardin dollarin arvosta. Suomi ei osallistunut vakautuksiin. Huhtikuussa 2010 Euroopan erityisrahoittajien verkoston NEFIn toimitusjohtajatason kokouksessa Wienissä olivat läsnä verkoston kaikki 15 jäsenorganisaatiota sekä verkoston ulkopuolisena rahoittajaorganisaationa Euroopan Investointirahasto (EIR). Euroopan Investointipankkiryhmän pk-yritysrahoituksen työkaluna EIR hallinnoi Euroopan komission pk-yrityksille tarkoitettuja riskirahoitusohjelmia, joita pankit ja erityisrahoittajat, kuten NEFIn jäsenet, voivat hyödyntää kansallisessa rahoitustoiminnassaan. Nämä komission rahoitusohjelmat ovat monimutkaisia ja niiden käyttö on hallinnollisesti raskasta. Näihin epäkohtiin NEFI kiinnitti huomiota lausunnoissaan komissiolle. Vuoden 2010 aikana NEFI järjesti jäsenilleen kaksi työpajaa, joiden aiheina olivat innovaatiotoiminta ja teknologiarahoitus sekä valtiontukiasiat. Lisäksi NEFI antoi vuoden aikana useita lausuntoja Euroopan komissiolle. Yksi niistä annettiin yhdessä Euroopan julkisten pankkien yhdistyksen (EAPB) ja Euroopan keskinäisten takausyhtiöiden järjestön (AECM) kanssa. Aiheena oli pk-yritysten rahoituksen saamisen tehostaminen finanssi- ja talouskriisin näkökulmasta.

17 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Sidosryhmäyhteistyö > Asiakas- ja sidosryhmätutkimukset Pk-yritysten toimintaympäristön muutokset ennakoidaan Finnvera, Suomen Yrittäjät sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tulokset julkistetaan sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Suhdannekysymysten lisäksi barometri luotaa yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä, kuten pk-yritysten kasvustrategiaa, rahoitusta ja kehitystarpeita. Pk-yritysten odotukset ovat ennakoineet tulevia suhdannekäänteitä suhteellisen hyvin. Tutkimus tehdään internet- ja puhelinkyselynä heinä-elokuussa sekä joulu-tammikuussa. Vastaajina on noin pk-yritystä. Finnveran asiakas- ja sidosryhmätutkimukset Finnvera tekee joka toinen vuosi asiakas- ja sidosryhmätutkimukset, joista saadaan tietoa toiminnan strategisen suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Tutkimuksilla mitataan syntyneitä asiakaskokemuksia, yhteistyön hyödyllisyyttä ja sujuvuutta, toiminnan luotettavuutta ja asiantuntijoiden ammattitaitoa sekä haetaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Tutkimuksilla mitataan myös Finnveran yhteiskunnallisen tehtävän onnistumista ja yritysmielikuvaa. Vuoden 2010 aikana Finnvera kilpailutti tutkimusten toteuttamisen ja kehitti tutkimusten sisältöjä. Tutkimuksia on kehitetty siten, että ne ottavat aiempaa paremmin huomioon yhtiön liiketoimintajaon ja erilaistetut palvelutavat. Tavoitteena on saada olennaista tietoa kunkin liiketoiminta-alueen keskeisistä asiakaspalvelun alueista toiminnan arviointia ja parantamista varten. Finnveran asiakas- ja sidosryhmätutkimus valmistuu kevään 2011 aikana.

18 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Sidosryhmäyhteistyö > Finnvera kertoo palveluistaan Finnvera kertoo palveluistaan internet-sivuillaan, sähköisillä ja painetuilla asiakaskirjeillä, median välityksellä ja mainonnalla. Finnveran edustaja on mukana useiden sidosryhmien tilaisuuksissa kertomassa yhtiön palveluista ja tuotteista. Finnveran puhelinpalvelu vastaa rahoituskysymyksiin sekä puhelimitse että sähköpostin välityksellä. Finnvera saa arvokasta tietoa palvelujensa toimivuudesta alueellisilta ja valtakunnallisista neuvottelukunnilta. Vuoden 2010 aikana Finnveran viestintää ja markkinointia on suunnattu erityisesti yrityksen perustamista harkitseville henkilöille ja aloittaville yrityksille, suhdannetilanteen takia rahoitusta tarvitseville yrityksille sekä kasvua ja kehittämistä tai omistajanvaihdosta suunnitteleville yrityksille. Lisätietoa palveluista saa internet-sivuilta, puhelinpalvelusta ja esitteistä. Finnveran internet-sivut ovat osoitteessa ja valtakunnallisen puhelinpalvelun numero on Esitteitä voi hakea Finnveran toimipisteistä ja osa tuote-esitteistä on myös tulostettavissa internet-sivuilta.

19 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Yritysvastuu > Taloudellinen vastuu > Itsekannattavuus, toiminnan tulos ja vakavaraisuus Itsekannattavuus ja toiminnan tulos Finnvera Oyj:n toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite, jonka mukaan yhtiön tulee kattaa pitkällä aikavälillä liiketoiminnasta saamillaan tuotoilla toimintakulunsa sekä yhtiön vastuulla oleva osuus luotto-, takaus- ja takuutappioista. Finnvera Oyj on toiminut itsekannattavasti historiansa ajan. Finnvera-konsernin tulos vuodelta 2010 oli 63 miljoonaa euroa. Sekä Finnvera-konsernin että emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2010 tulokset olivat vuosien 2009 ja 2008 tuloksia paremmat. Tulosparannukseen vaikuttivat selvimmin vastuukannan huomattavan kasvun aikaansaama palkkiotuottojen nousu ja edellisvuotta pienemmät tappiot. Finnveran vastuukannan riskitaso on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Riskitason kasvu näkyy asiakasyritysten riskiluokitusten heikentymisenä sekä järjestämättömien saatavien ja rästien suhteellisen osuuden nousuna. Riskitason kasvua todentaa myös se, että vuonna 2010 kotimaan rahoituksen toteutuneet tappiot olivat vuoden 2009 tasolla, vaikka taloustilanne parani. Paremman taloustilanteen ansiosta tulosvaikutteisia tappiovarauksia ei kotimaan rahoituksessa kuitenkaan jouduttu kasvattamaan yhtä paljon kuin vuonna Viennin rahoituksessa ei katsauskaudella jouduttu kirjaamaan suuria tappioita eikä myöskään lisäämään merkittävästi tappiovarauksia. Finnveran kotimaan rahoitustoiminnassa syntyviä tappioita katetaan osittain valtion tappiokorvauksella. Vientitakuutoiminnassa ulkomaisia maa-, pankki- ja yritysriskejä turvaavat Valtiontakuurahasto ja viime kädessä Suomen valtio. Ensisijaisesti kotimaan ja viennin rahoituksen mahdolliset tappiolliset tulokset katetaan yhtiön liiketoiminnasta aikaisempina tilikausina syntyneistä voitoista, jotka on siirretty yhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta näin ollen vasta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. Vakavaraisuus Finnvera Oyj:n vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja rahoituksen hankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina. Yhtiön tulee suunnitella toimintansa siten, että se voi säilyttää vähintään 12 prosentin vakavaraisuuden. Finnvera-konsernin vakavaraisuus 12/2010 oli 14,6 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa konsernin vakavaraisuus oli 15,0 prosenttia.

20 Finnveran yritysvastuuraportti 2010 > Yritysvastuu > Taloudellinen vastuu > Taloudelliset vaikutukset ja tunnusluvut