KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS"

Transkriptio

1 HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVA LAADITAAN OIKEUSVAIKUTTEISENA KAAVASELOSTUS, EHDOTUS II

2 Hirvensalmen kunta 2(63) Sisällysluettelo 1. Perustiedot Sijainti Suunnittelutilanne Maakuntakaava Mikkelin seudun rakennemalli Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut suunnitelmat ja lähtöaineistot Lähtökohdat Taajamarakenne ja palvelut Taajamarakenteen ja palveluiden kehitys Tonttireservi Maanomistus Liikuntareitistöt ja virkistys Liikenne Pilaantuneet alueet Väestö ja työpaikat Elinkeinorakenne Koulut ja päiväkodit Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Muinaismuistot Yhdyskuntatekniikka Tavoitteet Tavoitteiden lähtökohta Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Asumisen tavoitteet Ensisijaisesti suositeltavat uuden rakentamisen alueet asemakaava-alueella Elinkeinoelämän tavoitteet Matkailun ja loma-asumisen tavoitteet Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet Virkistyskäyttö Liikenteelliset tavoitteet... 52

3 Hirvensalmen kunta 3(63) 3.9 Yhdyskuntatekniikan tavoitteet Yleiskaavan kuvaus Aluevaraukset Asuminen Matkailupalvelut ja loma-asuminen Teollisuus ja työpaikka-alueet Palvelut Virkistys ja veneily Liikenne Maa-ainesten otto Suojelualueet Kulttuurihistoria Pohjavedet Erityisalueet Muinaisjäännökset Muut aluevaraukset Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Mahdollisesti pilaantuneet alueet Vesialueet Yleiskaavan toteuttaminen Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Vaikutukset maisemaan Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset eläimistöön Pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Vaikutukset viihtyvyyteen Taloudelliset vaikutukset Suunnitteluvaiheet... 63

4 Hirvensalmen kunta 4(63) 1. Perustiedot 1.1 Sijainti Suunnittelualue käsittää Hirvensalmen taajaman sekä sen läheisyydessä sijaitsevat Vilkonharjun, Kirjalan ja Pöyryn alueet sekä Kissakosken alueita. Hirvensalmen naapurikuntia ovat Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Joutsa ja Kangasniemi. Suunnittelualue ei rajaudu naapurikuntiin. Hirvensalmelta Mikkeliin on matkaa n. 35 km. Suunnittelualueen sijainti selviää allaolevasta kuvasta. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kuva: Suunnittelualueen sijainti

5 Hirvensalmen kunta 5(63) Kuva: Suunnittelualueiden alustavat rajaukset

6 Hirvensalmen kunta 6(63) 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle tehty seuraavat aluevaraukset. - Paikalliskeskuksen alue (a 3.1 Hirvensalmi) - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue (mav Hirvensalmen kirkonkylän seutu). Alue pitää sisällään seuraavat yksittäiset kohteet: Hirvensalmen seurantalo, Museo (ent. koulu), Hirvensalmen kirkko ja kellotapuli, Entinen Viljamakasiini, Niemen Pappila, Aaltola, Lääkärintalo, Ala-Hovi. - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue (mav Kissakoski). Alue pitää sisällään seuraavat yksittäiset kohteet: Kissakosken huvilat ja työväenasunnot, Kissakosken kanava ja tehtaat, Kissakosken asuntoalue, Kissakosken koulu. - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (ma Pöyry) - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde (ma Kirjala ja Kirjalan kievari) - Arvokas geologinen muodostuma (ge Vilkonharju) - Pohjavesialue (pv Vilkonharju) - Päävesijohto (3.394 Hirvensalmi Mikkeli) - Seututie (3.150 Uutela Hirvensalmi 429) - Retkisatama (V Etuniemi) - Venesatama (lsv Kirkonkylä) - Veneväylät - Melontareitti

7 Hirvensalmen kunta 7(63) Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Mikkelin seudun rakennemalli Mikkelin seudun rakennemalli on valmistuntu Rakennemallin teemana on Elävät keskukset ja sujuva arki. Rakennemallista laadittiin tarkempitasoinen suunnitelma seudun vetovoiman kannalta keskeiselle alueelle: maakuntakaavassakin osoitetulle Paras-lain mukaiselle Mikkelin kaupunkikeskustan Ristiinan Pellosniemen taajamien Hirvensalmen taajaman ja kunnan itäosien alueelle. Rakennemalli on seudun tulevat maankäyttöhankkeet yhteen sovittava visio (tahtotila), jolla tavoitellaan tarkoituksenmukaista ja laadukasta ympäristöä seudun asukkaille tulevaisuuden toimintaympäristön mahdolliset muutokset huomioiden. Rakennemalli on strateginen perusta kuntien maankäyttösuunnitelmien pohjaksi. (Lähde: Mikkelin seudun rakennemalliraportti).

8 Hirvensalmen kunta 8(63) Elävät keskukset ja sujuva arki Mikkelin seudun rakennemalli tiivistetysti Rakennemallin tärkeimpinä kehittämiskohteina ovat nykyiset keskukset, jotka toimivat seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman moottoreina. Lisäksi seudun toimivuuden ja merkittävyyden lisäämiseksi on tärkeää parantaa seudun saavutettavuutta sekä ulkoapäin että sisäisesti siksi seudun valtaväylien parantaminen on seudun tulevaisuuden elinehto. Elävät ja vetovoimaiset keskukset (rakennemallin OLO-alueet), näihin tukeutuvat tiiviit ja viihtyisät asuinalueet (ASU-alueet) sekä saavutettavat ja monipuoliset palvelu- ja työpaikka-alueet (TEHOalueet) muodostavat tulevaisuudessa seudun ytimen. Tiivistyvien keskuksien ja kehityskäytävien lisäksi tärkeää on kehittää seudun vetovoimatekijöihin perustuvia vapaa-ajan ja maaseutuasumisen rakenteita kestävin tavoin: vesistöjen (VESI) äärelle sijoittuvia matkailun ja lomaasumisen keskittymiä (LEPO-alueet) sekä taajamien ulkopuolisia maaseutukylien verkostoja (ELO-alueet). Kestävät periaatteet yhdyskuntasuunnittelussa tarkoittavat nykyisten rakenteiden ja palveluiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä tämä on erityisen tärkeä tavoite Mikkelin seudulla, jossa yhdyskuntarakenne ei merkittävästi kasva eikä laajene uusille alueille. Kestävää on rakentaa seutua vaiheittain siten, että tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida joustavasti sekä siten, että seudun kokonaisuus on joka vaiheessaan toimiva ja taloudellinen, ja palvelut sekä arjen sujuvuus saadaan turvattua. (Lähde: Mikkelin seudun rakennemalliraportti) Kuva: Ote Mikkelin seudun rakennemallista.

9 Hirvensalmen kunta 9(63) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston vahvistama Kirkonkylän seudun ja Vilkonharju Liukonniemen osayleiskaava. Kaava on osittain vanhentunut. Kirjalassa on voimassa valtuuston hyväksymä Puulan rantaosayleiskaava. Voimassa olevissa yleiskaavoissa suunnittelualueille on osoitettu : Onttojenmäki, Pöyry: - MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta - M Maa- ja metsätalousvaltainen alue - MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja - A Asuinrakennusten tai maatilan talouskeskusten alue - AO-1 Yleiskaavalla suunniteltu uusi erillispientalojen alue - AT Kyläalue - km Arvokas kulttuurimaisema - sr Rakennuslainsäädännön tai rakenussuojelulainsäädännön nojalla suojeltu rakennus tai rakennusryhmä Laurikkala: Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa Haukonmäki, Kissakoski: - T Teollisuusrakennusten alue - PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue Kirkonkylä: - AO Erillispientalojen alue - A-1 Asemakaavalla suunniteltava pientalovaltainen alue

10 Hirvensalmen kunta 10(63) - AR Yhteenkytkettyjen rakennusten alue - AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue - AK Kerrostalojen alue - K Liike- ja toimistorakennusten alue - PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue - EH Hautausmaa-alue - VP Puistoalue - VU Urheilu ja virkistyspalveluiden alue - SL Luonnonsuojelualue - SR Rakennuslainsäädännön tai rakenussuojelulainsäädännön nojalla suojeltava alue - sr Rakennuslainsäädännön tai rakenussuojelulainsäädännön nojalla suojeltu rakennus tai rakennusryhmä - LV Venevalkama - LH Huoltoaseman alue - L Liikennealue - ET Yhdyskuntateknisen huollon alue - km Arvokas kulttuurimaisema - W Vesialue Kirjala - M Maa- ja metsätalousvaltainen alue - A Asuinrakennusten tai maatilan talouskeskusten alue - AO-1 Yleiskaavalla suunniteltu uusi erillispientalojen alue - PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue

11 Hirvensalmen kunta 11(63) - RA Loma-asuntoalue - SR Rakennuslainsäädännön tai rakenussuojelulainsäädännön nojalla suojeltava alue - MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Onttojenmäen alueelta

12 Hirvensalmen kunta 12(63) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Haukonmäen ja Kissakosken alueilta

13 Hirvensalmen kunta 13(63) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta kirkonkylän alueelta

14 Hirvensalmen kunta 14(63) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Vilkonharjun ja Kirjalan alueilta Kuva: Ote Puulan rantaosayleiskaavasta Kirjalan alueelta.

15 Hirvensalmen kunta 15(63) Taajamayleiskaavaa on hyödyllistä vertailla myös vajaan kymmenen vuoden takaisiin tavoitteisiin, selvityksiin ja lopputuloksiin. Tällä tavalla saadaan käsitys taajaman kehityksestä sekä toteutuneista tavoitteista. Edellä on esitelty vuoden 2006 kirkonkylän osayleiskaava Asemakaavat Hirvensalmen kunnan asemakaavat on laadittu pääosin 70- ja 80-luvuilla. 90- luvulla kaavoitus painottui keskusraitin varrelle sekä taajaman itäosiin luvulla pääpaino asemakaavoituksessa on ollut ranta-alueilla. Oheisessa kartassa on väreillä esitetty erialueiden kaavoitusajankohdat. 1. Punaisilla alueilla asemakaavat on laadittu pääosin 70-luvulla. 2. Violetilla on osoitettu 80-luvulla kaavoitetut alueet luvulla kaavoitetut alueet on osoitettu kartassa sinisellä värillä. 4. Vihreällä värillä on osoitettu 2000-luvulla kaavoitetut alueet. Teemakartan värit kuvaavat myös asemakaavojen ajantasaistamistarpeita. Vanhempien kaavojen osalta kaavojen ajantasaistaminen on jo hyvin todennäköistä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan: Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.

16 Hirvensalmen kunta 16(63) Kuva: Taajama-alueen asemakaavojen laatimisajankohdat

17 Hirvensalmen kunta 17(63) Rakennusjärjestys Hirvensalmen rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelutarveratkaisut tehdään rakennuslupien käsittelyvaiheessa tapauskohtaisesti. Samalla tutkitaan kohdistuuko lupahakemus alueelle jota voidaan pitää Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisena suunnittelutarvealueena. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntämisestä määrätään Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistörekisteriaineistoa Muut suunnitelmat ja lähtöaineistot Kaavan laadinnassa tullaan hyödyntämään seuraavien aineistojen tietoja: - Etelä-Savon maakuntakaava (2010) - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Kirkonkylän seudun ja Vilkonhaju Liukonniemen osayleiskaava (2006) - Asemakaavayhdistelmä ja asemakaavan pohjakartta - Kevyenliikenteen reitit (2012) - Vesihuoltosuunnitelmat - Opaskartta Suunnittelualueelle laaditaan luonto- ja maisemaselvitys sekä kulttuuriympäristöinventointi. Näiden selvitysten tulokset huomioidaan kaavaehdotusvaiheessa. 2. Lähtökohdat 2.1 Taajamarakenne ja palvelut Hirvensalmen nykyisen keskustan alueella on sijainnut pieni kylä jo luvulla. Asutus on keskittynyt ensin etelään työntyvään niemen eteläosaan ja levinnyt vähän kerrassaan kohti pohjoista. Taajamarakenne on Hirvensalmelle hyvin yhtenäinen. Suurin osa palveluista on keskittynyt hyvin lähelle ydintaajamaa. Palveluiden keskittymistä Hirvensalmella on avittanut taajaman sijainti vesistöjen ympäröimänä. Ainoastaan palvelukeskus Haapaniemen alueella on erillään muusta palvelurakenteesta. Palvelukeskus sijaitsee kuitenkin asuinalueiden ympäröimänä. Hirvensalmen ydintaajama on tukeutunut aina tiiviisti vesistöön, eikä vesistön vaikutusta nykypäivänäkään sovi väheksyä. Merkittävimmät teollisuuslaitokset ovat keskittyneet maantien 431 varteen Vilkonsahan alueelle. Myös Kissakosken suunnalla sijaitsee merkittävä sahaustoimintaa sekä sähköntuotantoa.

18 Hirvensalmen kunta 18(63) Suurinosa taajaman rakennuskannasta on omakotirakentamista. Rivitalot sijaitsevat ydinkeskustan alueella sekä Pöyrynkankaalla. Taajamarakenne on viimeisinä kymmeninä vuosina levittäytynyt vähän kerrassaan pohjoisemmaksi. Viimeisenä uutena alueena on käyttöönotettu ns. Pöyrynkankaan alue. Myös Urmaslahden alueelle on rakentunut uusia omakotitaloja. Tiiviimpää omakotitaloasutusta sijaitsee myös taajaman eteläpuolella Haukonmäen alueella. Kerrostaloja Hirvensalmella on muutamia ja ne ovat keskittyneet aivan ydinkeskustaan. Julkisista palveluista Elomaan koulu ja sen yhteydessä oleva kirjasto sijaitsevat ydinkeskustassa. Myös kirkko sijaitsee aivan ydinkeskustassa. Kaupallinen keskusta on keskittynyt pienelle alueelle torin tuntumaan. Kaupallisen keskustan yhteydessä sijaitsee kunnanvirasto. Taajama-alueella sijaitsee urheilukenttä, tenniskenttä, luistelukaukalo sekä beach-volley kenttä. Hiihtoladut sijaitsevat urheilukentän ympäristössä ja suuntautuvat sekä Haapaniemen, että pohjoisen suunnalle. Urheilukentän ympäristössä sekä Haapaniemen suunnalla kiertää kesäisin kuntopolut. Kunnan taajamarakenteesta saa hyvän kuvan opaskartasta. Taajaman kehittymistä ja laajenemista on tarkasteltu myös edellisessä vuonna 2006 laaditussa yleiskaavassa. Taajamaa on hyvä tarkastella yleiskaavan laadinnan yhteydessä hieman laajemmaltakin osalta. Vilkonlahden alueella sijaitsee Hirvensalmen kunnan merkittävin teollinen työnantaja Koskisen Oy (ent. Vilkonsaha). Tämän sahalaitoksen ja taajaman väliin on voimassa olevissa kaavoissa osoitettu teollisuurakentamista ja alueen soveltuvuus teolliseen toimintaan on todettu eriyhteyksissä hyväksi. Vilkonharjun alue on taas merkittävä harjualue taajaman läheisyydessä. Hieman taajamasta erillään sijaitseva Kissakoski tarjoaa ravintola, museo ja matkailupalveluita. Hirvensalmen taajaman sijainti vesistön varrella on antanut kunnalle hyvät mahdollisuudet panostaa satama- ja laituripalveluihin. Alueelta löytyy tällä hetkellä asiontilaituri sekä satamasta oma laiturinsa. Satama-alueella veneilijöitä palvelee kahvila ravintola. Taajaman muut palvelut ovat aivan satama- ja laituripaikkojen tuntumassa. Sataman läheisyydestä löytyy myös virkistyskäyttöön varatut alueet sekä uimaranta. Hirvensalmi kuuluu Mikkelin työssäkäyntialueeseen. Mikkelistä käy Hirvensalmella käytännössä yhtä monta henkilöä töissä kuin Hirvensalmelta Mikkelissä.

19 Hirvensalmen kunta 19(63) Kuva: Tilastolliset työssäköyntialueet. (Lähde: Tilastokeskus)

20 Hirvensalmen kunta 20(63) Taajamarakenteen ja palveluiden kehitys LIIKENNEVÄYLÄT Hirvensalmi oli paikkakuntana pitkään syrjässä, mikä on johtunut muun muassa pitäjän sisäisten tieyhteyksien hitaasta kehittymisestä. Pitäjän kaakkoiskulman kautta kulki tosin merkittävä yleinen vallanmaantie eli nykyistä viitostietä edeltänyt Suuri Savontie, jonka syntyvaiheet liittyvät Olavinlinnan perustamiseen 1470-luvulla. Tie alkoi Hämeenlinnasta ja kulki Savilahden pitäjän kautta Olavinlinnaan. Tien mainitaan olleen yleinen tie jo 1550-luvulla ja Savontiestä muodostui Hämeen ja Savon tärkein yhdystie. Hirvensalmen seurakunnan ja pitäjän itsenäistymisen aikoihin oli valmistunut tai rakenteilla teitä, jotka palvelivat ja korostivat kirkonkylän asemaa Hirvensalmen alueen keskuksena. Ensimmäisenä ja yhtenä merkittävimpänä tiehankkeena toteutettiin yleinen tie Hirvensalmen kirkolta Pöyryn, Kirjalan ja Syväsmäen kautta Savontielle Liukkolaan (Otavantie); koko 25 virstaa oli rattailla ajettavassa kunnossa Samaan aikaan alkoi maantien rakentaminen Pöyrynkankaalta pitäjän luoteiskulmille ja Joutsan tielle. Vuonna 1854 ns. hätäaputöinä aloitettu tienrakennus valmistui pitkäaikaisten siltariitojen vuoksi vasta Mäntyharjun suunnalta tulevan vanhan tien linjausta on muutettu Haukonmäellä pariinkin kertaan luvulla, ennen tien varsinaista perustamista noustiin Haukonmäelle vielä säilynyt tilustietä pitkin. Maantie rakennettiin kuitenkin alas Soikanlahden rantaan. Hirvensalmen ensimmäiset kestikievarit toimivat Savontien varrella. Kirkonkylälle ja Kirjalaan kievarilaitos laajeni 1850-luvun lopulla. Kirkonkylällä ensimmäinen kievari toimi perimätiedon mukaan nykyisen kunnantalon kohdilla. Höyrylaivaliikenne Mikkelistä Saimaalle alkoi 1800-luvun lopulla. Saimaan laivaväylän ohella toinen tärkeä vesireitti Mikkelin lähistöllä alkoi Otavan satamasta Kotalahdelta ja kulki Puulavettä myöten Hirvensalmelle ja sieltä edelleen Kangasniemelle. Ensimmäinen, kauppias Liljeroosin hankkima, höyrylaiva kävi Hirvensalmella kesäkuussa KIRKKO, KUNTA JA KRUUNU Hirvensalmella ei ollut ennen oman kappelin rakentamista mitään hallinnollisesti tai asutuksellisesti kokoavaa keskuspaikkaa. Vuonna 1541 Hirvensalmen aluetta kuului kolmeen hallinto- ja kahteen kirkkopitäjään ja kaikkiaan kahteentoista kymmenkunnan nimellä tunnettuun veropiiriin. Vuodesta 1640 aina läänityskauden loppuun saakka (Iso reduktio ) suurin osa Hirvensalmen alueesta kuului Pietari Brahen läänitykseen. Jo tätä ennen, 1593, oli hirvensalmelaisia taloja joutunut läänitetyksi erimittaisiksi ajoiksi, mm. Hirvensalmen kylän kantatalo nro 1 eli Kirjala lyhyen aikaa Arvid Stålarmille. Seurakunnallisten olojen vakiinnuttamiseksi Mikkeliin kirkkopitäjään kuuluvalle Hirvensalmen alueelle perustettiin 1650-luvun alkupuolella kappeliseurakunta, jolla oli oma rukoushuone, pappi ja hautausmaa. Jo ennen kappeliksi tuloa, oli Hirvensalmenniemellä rukoushuone, josta todisteena esitetty kirkkorakennuksen symbolia vuonna 1645 tehdyssä Pietari Brahen läänitystä esittävässä kartassa. Hirvensalmeen rajautuvan niemen valintaa rukoushuoneen rakennuspaikaksi selittävät erityisen hyvät vesiyhteydet, sillä luonnon olosuhteista johtuen niemen kautta tai

21 Hirvensalmen kunta 21(63) sivuitse ohjautui lähiseudun kylien välistä liikennettä sekä maitse että vesitse. Salmen rannoilla oli kappelin rakentamisen aikoihin talojakin noin kymmenkunta. Perimätiedon mukaan Brahe lahjoitti yhden läänitysmaihinsa kuuluvan talon uuden kappeliseurakunnan kappalaiselle virkataloksi. Tilasta muodostettiin Hiltuniemen pappila, Hirvensalmi nro 4. Hirvensalmen seurakunta itsenäistyi Mikkelin emäaseurakunnasta vuonna 1851; takana oli useampi epäonnistuminen irtaantumispyrkimyksissä. Käytännössä Hirvensalmen seurakunnan irtautuminen Mikkelistä toteutui 1866 Mikkelin seurakunnan rovastin virkakauden päätyttyä. Samoihin aikoihin seurakunnan itsenäistymisen kanssa tapahtui Hirvensalmen muodostaminen omaksi kunnaksi. Vuoden 1865 kunnallisasetuksella erotettiin seurakunnan ja kunnan päätöksenteko ja toimeenpano toisistaan ja luotiin uusi organisaatio maallisten asioiden hoitamiseksi. Ylimmäksi päättäväksi elimeksi, pitäjänkokouksen tilalle, tuli kuntakokous. ASUTUKSEN VAIHEITA Kirkonkylän kehitykseen vaikutti kunnan väkiluvun nopea kasvu 1800-luvun jälkipuolelta aina 1920-luvun vaihteeseen saakka. Vaikka muuttoliike kunnasta pois rokotti syntyneisyyden tuomaa väestöä, väkiluku kasvoi ollen suurimmillaan vuonna 1919, jolloin asukkaita oli Muuttoliikettä kuntaan lisäsivät näihin aikoihin alueelle perustetut tehtaat, etenkin Kissakosken paperitehdas (per. 1906) ja Tuukkalan Höyrysaha (per. 1907). Kasvava väestö ja samaan aikaan tapahtunut elinkeinotoiminnan vapautuminen toi yrittäjiä kirkonkylälle. Kauppiaiden ja muun alan yrittäjien liiketoiminta keskittyi Liekuneen rantaan vesijättömaalle, jonne 1900-luvun alkuun mennessä rakentui tiivis kauppatalojen rajaama kyläraitti. Kirkonkylälle suuntautunut muuttoliike merkitsi myös asuntorakentamista, sillä muuttajat olivat ensisijaisesti palkollisia, ammatinharjoittajia tai julkisissa viroissa toimivia. Ensimmäiset pientaloalueet syntyivät teiden varsille Liekuneen rantatien ja ylempänä mäellä kulkevan vanhan tien ympäristöön; tältä ajalta on säilynyt Junnankujan tiivis luvun talorivistö sekä muutamia yksittäisiä asuintaloja. Viime sotien jälkeinen asutustoiminta sekä kohonnut syntyneisyys muuttivat Hirvensalmella laskuun kääntyneen väkiluvun suuntaan hetkellisesti, mutta jo 1950-luvulla väkiluku alkoi uudelleen nopeasti alentua luvulla alitettiin hengen väestömäärä, ja vajaaseen 3 000:een asukkaiden määrä väheni seuraavan parin vuosikymmenen aikana, minkä jälkeen negatiivinen kehitys hidastui. Kirkonkylän suunnitelmallinen rakentaminen pääsi vauhtiin luvulla, jolloin tehtiin ensimmäisiä maankäyttösuunnitelmia. Tuona aikana teiden varsille tuli harvakseltaan puolitoistakerroksisia omakotitaloja, esimerkkinä Yrjö Kiviperän rakennuttama kaksikerroksinen puutalo terveleppämetsikössä (Leppäranta 36:00) vuodelta Julkinen ja yksityinen rakentaminen vilkastui varsinaisesti 1960-luvulla, ja vuosikymmenen lopulla sai lainvoiman myös ensimmäinen kirkonkylän rakennuskaava (1969). Heti 1970-luvulla valmistuivat ensimmäiset rivitalot entisille pappilan pelloille, Alahovin rinteeseen sekä urheilukentän länsipuolelle. Hirvensalmella kesäkuukausien aikainen asujaimisto on jo pitkään ollut talvikautta merkittävästi suurempi kunnan kesäasukkaiden ansiosta. Kun vuonna 1970 mökkiruokakuntien määrä oli 692, niin vuonna 2013 lukumäärä on kohonnut lähes 3000:een; vilkkain kesämökkien rakentamisvuosikymmen on ollut 1970-luku, mutta rakentamisen sesonkikautta oli myös ja 1990-lukujen vaihde.

22 Hirvensalmen kunta 22(63) ELINKEINOELÄMÄ Hirvensalmi, maalaispitäjänä, sai ensimmäiset maalaispuodit melko pian sen jälkeen, kun vuonna 1859 oli julkaistu asetus maakauppojen perustamiseksi maaseudulle. Lopulliset esteet vapaalta kauppatoiminnalta maaseudulla poisti vuonna 1879 voimaan astunut elinkeinolaki. Hirvensalmelle ensimmäisenä kaupan perusti pitäjänräätälinä toiminut Joonas Rekonen, joka sai vuonna 1863 oikeudet kauppapuodin perustamiseen. Vuosikymmenen loppupuolella suutari ja karvari Kustaa Lindroos avasi kaupan omistamassaan talossa kirkon lähellä. Vanhat kauppakartanot eivät rakennuksina eronneet samoihin aikoihin rakennetuista maatalojen päärakennuksista muussa kuin sisäänkäyntien sijoittelussa sekä 1900-luvun alkupuolelta lähtien myös liiketiloihin avautuvien ikkunoiden koossa. Kaupankäynti keskittyi Liekuneen rantaan, jonne oli Puulan laskun jälkeen jäänyt tasaista vesijättöä. Kauppatoimintaa oli 1800-luvun lopulla jonkin aikaa myös kylän vanhan päätien tuntumassa sijaitsevassa Sysmälän pappilassa, mutta 1900-luvun alkuun mennessä kappatalot muodostivat rantaan jo muuta aluetta tiiviimmin rakennetun kyläraitin. Maaseudun vanhimpia maatalouden tuotteiden jalostamiseen liittyviä teollisuuslaitoksia ovat vesimyllyt. Kirkonkylän merkittävin vesimylly toimi Kissakoskella. Pöyrynkylän pienten lampien välisissä puroissa on ollut aikoinaan vaatimattomia jalkamyllyjä. Pääosa tunnetuista myllynpaikoista jää tarkastelualueen ulkopuolelle. Tuulimyllyjä, jotka Itä-Suomessa yleistyivät 1800-luvun puolivälissä, on ollut myös kirkonkylällä, Simolan talossa eli nykyisen Junnankujan itäpuolisella mäellä tiedetään olleen tuulimyllyn jo lukujen vaihteessa. Hirvensalmen teollisuushistoriassa vaikuttavimpana toimialana esiintyy puunjalostus, ja sen piiristä erityisesti sahat. Sahateollisuus pääsi vauhtiin Hirvensalmella keskimääräistä myöhemmin, vasta 1900-luvun alussa. Jo toimintansa lopettaneista teollisuuslaitoksista merkittävin oli Oy Kissakosken saha ja paperitehdas. Tarkastelualueelle jää Hirvensalmen Kyllästämön 1970-luvulla perustama Kissakosken saha Liekuneen rannalla. Kirkonkylällä on toiminut myös Liekuneen Saha ja Höyläämö (L.F. Paarma) 1950-luvulta 1970-luvulle. Vuodelta 1915 on asiakirjatietoa myös kirkonkylän Rapasaaressa imukaasumoottorilla toimivasta myllystä ja sahasta, omistajina Ripatin veljekset i (rakennukset sijaisivat saaren läpi kulkevan tien länsipuolella). Tänä päivänä Hirvensalmella toimivista teollisuusyrityksistä suurin on Koskisen Oy:n omistama Vilkon saha. JULKISET PALVELUT Kunnallisen päätöksenteon ensimmäisiä etappeja oli päätös kansakoulun perustamisesta kirkonkylälle. Tämän Liekuneen rannalle rakennetun Kallioniemen kansakoulun toiminta alkoi vuonna 1870, pari vuotta myöhemmin kirkkoherran vanha pappilarakennus siirrettiin kouluksi Kallioniemeen. Päätös oman lääkärin palkkaamisesta kuntaan tehtiin vuonna Paikka oli usein auki ja virka lakkauttamisuhan alla. Lopulta vuonna 1918 virassa aloitti Thure Roos, joka toimi 16 vuotta Hirvensalmen kunnanlääkärinä. Vuonna 1917 kunnassa tehtiin päätös lääkärintalon rakentamisesta entiselle Kallioniemen tontille (nyk. Hietaniemi). Kirkonkylälle perustettiin

23 Hirvensalmen kunta 23(63) kunnansairaala vuonna Sitä varten ostettiin Säästöpankilta kookas Suomalaisten Seurojen taloksi rakennettu hirsitalo kunnantuvan läheltä. Edellisen viereen valmistui terveystalo (neuvola) vuonna Varat rakennushankkeeseen saatiin pääosin ruotsalaiselta kummikunnalta, mutta avustusta tuli myös Hirvensalmen kunnalta ja Suomen valtiolta. Mannerheimin lastensuojeluliiton Hirvensalmen osastoon perustettu Sotakummivaliokunta toimi aktiivisesti mm. terveystalohankkeessa, ja keräsi lisävaroja talkoilla, iltamilla ja ompeluseuroissa. Talkootyötä käytettiin myös itse rakennustyössä. Puusairaala pysyi käytössä aina 1970-luvun alkupuolelle saakka. Vuonna 1974 perustettu Mikkelin Seudun Kansanterveystyön kuntainliitto osti Hirvensalmen kunnalta tontin Heikinkodin läheisyydestä terveyskeskusta varten (entiset kunnansairaalat muutettiin terveyskeskuksiksi 1972 voimaan astuneen uuden kansanterveystyölain myötä). Terveyskeskus vuodeosastoineen otettiin käyttöön vuonna Heikinkoti oli perustettu sokeiden ja näkövammaisten hoitokodiksi vuonna 1973 (tontti erotettiin vuonna 1942 Sysmälän pappilasta itsenäistyneen Haapaniemen torpan maista). Vanha puusairaala on purettu paloaseman tieltä. 2.2 Tonttireservi Taajaman alueella sijaitsee kohteita joiden osalta voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Taajama-alueella ei ole suurta määrää rakentamattomia asemakaavoitettuja tontteja kuten on yleensä vastaavan kokoisissa kunnissa. Asemakaavoitusta on kunnassa harrastettu maltillisesti. Näin ollen taajama-alueelta ei löydy lainkaan sellaisia asemakaavoitettuja alueita jotka pitäisi kumota kokonaan. Kunta on viimevuosina kaavoittanut myös yksityisten maita. Selkeitä ongelmakohtia tonttireservi ei muodosta Hirvensalmelle. Ainoastaan ns. Nurmisen pellon alue on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu asuinrakentamiseen ja asuinrakentamisen reservialueeksi. Tämä alue ei ole lähtenyt toteutumaan. Kunnalla on olemassa suunnitelma alueen kaavoituksen käynnistämisestä. Kuva seuraavalla sivulla: Rakentumattomat asemakaavoitetut tontit asemakaavoissa. Vaalean vihreällä on osoitettu asuinrakennuspaikat, tumman vihreällä rivitalojen rakennuspaikat, oranssilla liikerakennuspaikat, vaaleanpunaisella kerrostalojen rakennuspaikat ja harmaalla teollisuuden rakennuspaikat.

24 Hirvensalmen kunta 24(63)

25 Hirvensalmen kunta 25(63) Asemakaavassa on rakentamattomia paikkojen jakauma seuraava: - Omakotitalon rakennuspaikat 66 kpl - Rivitalojen rakennuspaikat 13 kpl (sis. 3 kpl AKR paikkoja) - Kerrostalojen rakennuspaikat 1 kpl - Liikerakennusten rakennuspaikat 2 kpl - Teollisuuden rakennuspaikat 3 kpl Yksityisten alueita kaavoitettaessa tai tonttireservin käyttöönotossa kunnalla on useita erilaisia keinoja. Maakauppojen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa maankäyttösopimusten teon. Tällaisella sopimuksella sovitaan miten alue rakennetaan ja kuinka kustannukset esimerkiksi kunnallistekniikasta jaetaan. Myös tuottojen jaosta sovitaan kirjallisesti. Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa kaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset maanomistajalta. 2.3 Maanomistus Seuraavan sivun kartassa on esitetty maanomistus asemakaavoitetulla alueella. Kunnan ja omistamat maa-alueet on esitetty vihertävällä ja seurakunnan maa-alueet violetillä värillä.

26 Hirvensalmen kunta 26(63)

27 Hirvensalmen kunta 27(63) 2.4 Liikuntareitistöt ja virkistys Hirvensalmella on kattava ulkoilu- ja liikuntareitistö. Urheilukentän ja Haapaniemen alueilla sijaitsee hiihtoladut ja kuntopolut. Hiihtoladut suuntautuvat myös taajamasta pohjoisen suuntaan. Hirvensalmella sijaitsee Liekuneen ja Ryökäsvedealueilla kattava retkisatamaverkosto. Taajamasta Kissakoskelle suuntautuva vesiväylä tarjoaa mahdollisuuden jokimelontaan. Suunnittelualueella sijaitsee myös merkittäviä pyöräilyreittejä. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kiireellisimmiksi parannettaviksi kohteiksi todettu Etuniemen liittymä vanha hautausmaa, Itä/Länsiraitin liittymä, Keskustien liittymä, Hirvensalmentie välillä Keskustie S-Market, Kirkkotien liittymä sekä taajaman eteläinen portti. Hirvensalmella sijaitsee kattava vesiretkeilyreitistö. Reitistö tukeutuu Liekuneen, Ryökäsveden sekä Puulan vesistöalueisiin. Kirkonkylän läheisyydestä löytyy useita retkisatamia, rantautumispaikkoja sekä palvelusatamia. Hirvensalmen kunnalla on suunnitelmissa ulottaa kevyenliikenteen reitistöt kuntakeskuksesta Satulinnan ja Omakotitalonäyttelyn alueelle Urmaslahteen ja Kissakoskelle. Toteutuessaan tämä yhteys palvelisi myös reitin varrelle jääviä alueita ja mahdollistaisi näiden alueiden kehittämisen nykyistä voimaperäisemmin. Kuva tavoitelluista kevyenliikenteenväylistä on seuraavalla sivulla 2.5 Liikenne Suunnittelualueella sijaitsevat maantiet 429 (Uutela Hirvensalmi), 431 (Otava Hirvensalmi Leivonmäki) sekä yhdystiet (Vilkonharju) ja (Väisälänsaari). Maantiellä 429 liikennettä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurin liikennetiheys on ydintaajaman kohdalla. Maatiellä 431 liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurin liikennemäärä suuntautuu Mikkelin suuntaan. Yhdystiellä ajoneuvomäärä on 171 kpl vuorokaudessa ja yhdystiellä ajoneuvoa vuorokaudessa. Hirvensalmen kunnan alueella toimii kattava joukkoliikenne. Mikkelin suuntaan kulkee kolme linja-autovuoroa päivässä ja takaisin päin viisi vuoroa. Vuorojen aikataulut on suunniteltu myös työpaikkaliikennettä palveleviksi. Matka-aika Mikkeli Hirvensalmi välillä vaihtelee 45 min ja 1 h välillä. Linja-autoliikenteen lisäksi Hirvensalmella toimii kutsu- ja linjataksiliikenne. Kutsu- ja linjataksiliikenteen avulla joukkoliikennepalvelut kattavat kaikki kunnan kyläalueet. Hirvensalmen alueella on tällä tavalla onnistuttu järjestämään asukaslukuun nähden hyvin kattava joukkoliikenne

28 Hirvensalmen kunta 28(63) Kuva: Tavoitellut kevyenliikenteen väylät. 2.6 Pilaantuneet alueet Vilkonharjun alueella on toiminut öljysora-asema sekä alueella on ollut vanhaa korjaamotoimintaa. Toiminnat sijoittuvat pohjavesialueella ja saattavat aiheuttaa vaaran pohjaveden laadulle. Kohteita ei ole tutkittu. Laurikkalan alueella on kunnan vanha kaatopaikka ja kirkonkylällä sijaitsee entinen veneveistämön kohde. Näiden kohteiden maaperä tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamistoimenpiteitä.

29 Hirvensalmen kunta 29(63) Kuva: Mahdollisesti pilaantuneen alueen sijainti Vilkonharjulla. Kuva: Mahdollisesti pilaantuneen alueen sijainti Laurikkalassa

30 Hirvensalmen kunta 30(63) Kuva: Mahdollisesti pilaantuneen alueen sijainti Kirkonkylällä 2.7 Väestö ja työpaikat Hirvensalmen kunnan väkiluku on hienoisessa laskussa. Lasku on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin Etelä-Savon vastaavissa pitäjissä. Tällä hetkellä kunnan väkiluku on 2387 ( ) Viimeisimmän ennusteen mukaisesti kunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Ennusteen mukaisesti kunnan väkiluku 2020 luvulla olisi n henkilöä, 2030 luvulla n henkilöä ja 2040 luvulla n henkilöä. Suuri osa kunnan väestömäärästä asuu taajama-alueella. Odotettavissa on, että jatkossakin väestö keskittyy palveluiden läheisyyteen. Tämä johtuu osittain väestön ikääntymisestä Elinkeinorakenne Kunnan elinkeinorakenne on seuraava: Maa- ja metsäteollisuus 21,3 % Jalostus 24,9 % Palvelut 50,6 % Muut 3,2 %

31 Hirvensalmen kunta 31(63) Teolliset työpaikat ovat jakautuneet sahateollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, matkailutoimintaan sekä kaupanalaan. Merkittävänä työnantajana on Koskisen Oy. Kirkonkylän lähialueelta teollisuuden toimijat sijaitsevat Vilkonharjun läheisyydessä sekä Kissakosken alueella. Vilkonharjulla ja Kissakoskella sijaitsee sahateollisuutta ja Kissakoskella on lisäksi Suur-Savon Sähkön tuotantolaitos Koulut ja päiväkodit Suunnittelualueella toimii yksi koulu ja päiväkoti. Koulussa on oppilaita n Ennusteiden mukaisesti oppilasmäärät kehittyvät siten, että lukuvuonna oppilaita kirkonkylällä olisi n Lisäksi kunnassa toimii kansalaisopisto sekä Mikkelin musiikkiopiston sivutoimipiste. 2.8 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristön on inventoinut Jouko Sipari vuonna 2004 sekä Suunnittelukeskus vuonna Muutos ja alueiden osalta täydennysinventointi suoritettiin kevään/kesän 2013 aikana Tähän kappaleeseen on koottu merkittävimmät luontoinventointien havainnot. Raportit inventoinneista ovat liitteenä. LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA YMPÄRISTÖTIEDON KÄSITTELYÄ VARTEN Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (1 1 mom.). Alueiden suunnittelun tavoitteena on lisäksi edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Luonnonsuojelulaki (LsL) Rauhoitetut luonnontyypit: Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain ( /1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: -luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt -pähkinäpensaslehdot -tervaleppäkorvet -luonnontilaiset hiekkarannat -merenrantaniityt

32 Hirvensalmen kunta 32(63) -puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit -katajakedot -lehdesniityt -avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Suunnittelualueella ei sijaitse em. luontotyyppejä. Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit: Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista säädetään luonnonsuojelulain 46 ja 47 ja - asetuksen 21 ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueella ei sijaitse em. lajeja. Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelu-laki 49 ja -asetuksen liite 5) Lajeista alueen läheisyydessä on havaittu liito-oravaa. Lintudirektiivin lajit EU:n Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) eli lintudirektiivi säätää, että tämän direktiivin liitteessä 1. mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (4. artikla). Alueella on havaittu saukko. Muista lajeista ei ole havaintoja Natura 2000-ohjelma Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia vaikutuksia (LsL 65 ). Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000-ohjeman alueita.

33 Hirvensalmen kunta 33(63) Valtakunnalliset suojeluohjelmat Maassamme on laadittu suojeluohjelmat soille, lintuvesille, lehdoille, harjuille, rannoille ja vanhoille metsille. Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (LsL 9 ). Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Suunnittelualueella sijaitsee Vilkonharju suppalampineen. Metsälain erityisbiotoopit Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan seitsemän metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: - lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Suunnittelualueella sijaitsee Vilkonharju suppalampineen sekä muutamia pieniä puroja. Maa-aineslain nojalla rauhoitetut harjut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MaL 1 ). Maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia

34 Hirvensalmen kunta 34(63) ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu mm. kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MaL 3 ). Suunnittelualueella em. kohde on Vilkonharjun alue. Luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaat kohteet suunnittelualueella ovat: - Tervaleppäkuja (SL) - Humpurinmäki (ma) - Vilkonharju (ge) - Vilkonharjun suppalammet (ge/apv) - Palomäen keto (MY) - Herraniemen kärki (ge/av) - Kirjalanlahti (maisemallinen) Suunnittelualueella sijaitsevalla Vilkonharjun pohjavesialueelle on tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa vedenottamo. Vilkonharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma Vilkonharjun alueelle on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmalla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan kuitenkaan rajoittamatta tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueella. Suunnitelmassa kartoitetaan pohjavesialueella olevat, pohjavedelle riskiä aiheuttavat kohteet ja toiminnot. Tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla kokonaisriskiä voidaan vähentää ja näin estää pohjaveden heikkeneminen. Toimenpideohjelma on suunnitelman tärkein osa, joka edellytyttää kunnan ja muiden asianomaisten sitoutumista toimenpiteiden suorittamiseen. Alueella ei ole vedenottamoita, mutta suunnitteilla on rakennettavan varavedenottamo tai tekopohjavedenottamo lähivuosina. Tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Pohjavesialueilla sijaitsevaan viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota ja etenkin betoniset viemäriputket tulee saneerata. Jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon, ja jos se ei ole mahdollista, tulee kiinteistöjen tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautuumaita, kaatopaikkoja tai vapaa-ajanalueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tulee tehdä tarvehankintatarkastelu ja riskiarviointi. Uusia teitä rakentaessa tulee maamassoja siirtää ja leikata mahdollisimman vähän, jottei maamassan pidättämä kloridi joudu takaisin pohjaveteen.

35 Hirvensalmen kunta 35(63) Pohjavesialueiden ja pohjaveden ottamoiden lähisuoja-alueella ei tule sallia maa-ainesten ottoa eikä murskaustoimintaa. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt on sijoitettava riittävän isoihin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueelle ei tule rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Verkostosuunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueet ja pohjaveden ottamot siten, että muuntamot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakenteiselle maaperälle ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja -varastoja ei ensisijaisesti tule sijoittaa pohjavesialueelle. Pohjavesialueella olevien peltojen lannoitus tulee hoitaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Riskiä aiheuttavat tekijät sekä toimenpidesuositukset niiden poistamiseksi Vilkonharjun pohjavesialuetta ei ole luokiteltu riski- eikä selvityskohteeksi. Pohjavesialueilla on kielletty saostus- ja umpi-kaivolietteiden sekä kompostoimattoman jätevedenpuhdistamolietteen levitys. Teillä ei ole pohjavesisuojauksia eikä alueen kloridipitoisuutta ole tutkittu. Teiden soraosuuksien sidontaan käytetään vuodessa 0,3 tonnia natriumkloridia. Alueilla ei käytetä torjunta-aineita eikä alueella ole suolavarastoja. Alueella on voimassa yksi maa-ainestenottolupa, joka päättyy vuonna Päättyneellä luvalla on otettu aiemmin alueen keskiosasta runsaasti maa-aineksia. Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee puunjalostuslaitos, joka käsittää sahalaitoksen, viilutehtaan, jatkojalostuslaitoksen sekä näihin liittyviä oheistoimintoja ja rakennuksia. Pohjavesialueen pohjoisosassa on aiemmin, noin 50 vuotta sitten, toiminut sora- ja öljysora-asema. Alueen itäosassa on toiminut sementtivalimo, joka aloitti toimintansa 1950-luvulla ja päätti aktiivisen toiminnan vuonna Pohjavesialueella on neljä pylväsmuuntamoa ja kaksi puistomuuntajaa. Pylväsmuuntajat tulee vaihtaa puistomuuntajaksi verkostoinvestointien yhteydessä. Pellot ovat sijoittuneet pohjavesialueen reunamille alueen pohjois- ja eteläosiin. Pelloilla ei ole suojavyöhykkeitä tai pohjavesialueen peltoviljelysopimuksia. Tilojen viljavuusanalyysit ja lannoitussuunnitelmien ajantasaisuus tulee tarkistaa. Suuri osa pohjavesialueesta on metsätalouskäytössä. Vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla tulee välttää kunnostus- ja uudistusojituksia sekä raskasta maanmuokkausta. Vilkonharjun pohjavesialue on tyypiltään pohjavettä ympäristöönsä purkava (antisynkliininen). Alueelle on mahdollisesti suunniteltu tekopohjaveden valmistusta rantaimeytyksillä tai pintaveden imeyttämisellä harjuun.

36 Hirvensalmen kunta 36(63) Ilmastonmuutoksen on arvioitu nostattavan Puulaan ja Ryökäsveden, joihin Vilkonharjun pohjavesialue osin rajautuu, pintaa n. 10 cm vuosisadan puoleen väliin mennessä. Tulvatilanteessa järvien tulvavesi saattaa nousta pohjaveden muodostumisalueelle. 2.9 Kulttuuriympäristö Hirvensalmi lukeutuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kirkonmäen ja tervaleppärannan sekä Kissakosken koulun osalta. Pöyryn alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Yhteenvetotaulukko Yhteenveto kohdealueen historiaan ja maisemaan liittyvien ympäristötekijöiden ilmenemisestä kulttuuriympäristöselvityksen kohdealueella. Oikeanpuoleisessa sarakkeessa on lueteltu edustavuutensa puolesta kulttuuriympäristöselvityksen kohteeksi (A-1-2, S, K1-2) valittuja ympäristötekijöitä. Huom! Alueelta inventoidut muut kohteet sekä teemaan liittyvä lisätieto on tuotu taulukkoon kursivoidulla tekstillä. TEEMA Maisemarakenteen vaikutus maankäyttöön ja elinkeinotoimintaan TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT maaperä (pääasiassa kivennäismaalajeja) vesistö: järvet HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Vanhin asutus ja viljelysmaat keskittyvät kumpuilevaan moreenimaastoon: Pöyryn alue, tai korkeille moreeniselänteille: Kirjala, Haukonmäki Laajamittaisen soranoton jäljet erottuvat Vilkonharjun alueella Asutus hakeutunut liikkumisen kannalta edullisille paikoille vesistöjen äärelle niemiin ja suojaisiin lahtiin (kirkonkylä, Haukonmäki)

37 Hirvensalmen kunta 37(63) TEEMA TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT vesistö: järvenlaskut vesistö: kosket, purot HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Puulan vedenpinnan laskun myötä paljastuneille rantaalueille syntyneet tervalepikot muodostavat kirkonkylälle tunnusomaisen maisemapiirteen Merkittävimmät myllykosket jäävät tarkastelualueen ulkopuolelle Liikenne maantiet Otavantien vanhaa luvulla rakennettua tietä on säilynyt soratienä Vilkonharjun ja Kirjalan välillä Kirkonkylän vanhat tiet kylätiet vesitiet Kirjalan entinen kievaritalo Haukonmäen Kuuselaan nouseva hiekkatie on vanhinta Mäntyharjun suuntaan vieneen tien linjausta. Mäen alapuolella, rannassa kulkeva tie palautuu 1800-luvulle. Vanhinta, ylhäällä mäellä kulkenutta maantietä on jäljellä pätkittäin, mm. hautausmaan ja kirkkopihan välissä. Nykyinen rannan tuntumassa kulkeva Hirvensalmentie on perustettu Puulan 1854 tapahtuneen laskun jälkeen Palomäelle Jokelan kautta nouseva Mäntyniementie on vanha maisemiltaan komea kylätie (sis. Pöyryn kylämaisema-alueeseen) Kirkonkylässä vanhat laiturirannat (Roosin ranta ja Osuuskaupan ranta) ovat edelleen nykyisiä vesiliikennemuotoja palvelevassa käytössä

38 Hirvensalmen kunta 38(63) TEEMA TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Asutus, Kylärakenne Kirkonkylä Niemenkärjen merkittävänä maanomistajana ollut seurakunta, myöhemmin myös kunta: avainkohteina kirkko ja tapuli, entiset pappilarakennukset, ja muut jo luvun puoliväliin mennessä perustetut talonpaikat, joissa on säilynyt perinteistä puurakennuskantaa: Paarma, Alahovi, Kuusimäki kirkonkylän torpat Kirkonkylän vanha kylärakenne taajamarakentaminen asutustoiminta luku Kirkollisvirkatalojen torpanpaikoilla asutuksen vanhasta luonteesta kertovat rakennukset: Ylä-Onnela, Haaparanta (Kujala) Hirvensalmentie: 1800-luvun jälkipuolelle ja 1900-luvun alkuvuosina muodostunut nauhamainen ranta- ja raittisijaintinen kyläasutus raitin rakennetun ympäristön historiallinen kerroksisuus ohentunut; ks. Kohta Liiketalot Junnankujan puutaloryhmä edustaa kirkonkylän varhaista suunnitelmallista aluerakentamista 1900-luvun alkupuolelta Ensimmäinen asemakaava 1969: kaavan (ja 1970-luvulla tehtyjen kaavamuutosten) tuloksena kirkonkylällä asuntorakentaminen painottui rivitalorakentamiseen Kirkollisvirkataloista erotettuja asuntotiloja tyyppitaloineen harvakseltaan Niemen pappilan sekä Sysmän- Pappilan lähellä

39 Hirvensalmen kunta 39(63) TEEMA TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT muut kyläasutukset HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Jo ennen isojakoa perustettujen yksittäistalojen - edelleen asuttuja - asuntotontteja vanhoine puurakennuksineen: Kirjalan Kievari-Pohjois-Kirjala ja Kuusela Haukonmäellä. Viimeistään isossajaossa perustettuja talonpaikkoja on Jokela Pöyrynkylällä (myös Onttojenmäen laella on vanhaa asutusta) Liike-elämä liiketalot Hirvensalmentie (vanha maantie) ollut elinkeinotoiminnan vapautumisesta lähtien kirkonkylän kaupallisena keskuksena. Puutalovaiheesta säilyneet liiketalot: Aaltola, Kuitusen talo ja Kallio, ylempänä mäellä Paarma. (apteekkitalo) Sotien jälkeistä liike-elämän rakentamista edustaa: Kotiranta (OP), ent. Savonseudun myymälä luvun jälkipuolen liikerakennuksia edustaa Luottola, Järvelä (Mironen).

40 Hirvensalmen kunta 40(63) TEEMA TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Teollisuus Puunjalostus Kanervala: Kissakoski Oy:n tehtaanjohtajan kartanomainen päärakennus pihapiirineen. Haukonmäen pieni puutaloalue on vanhimmilta osin Kissakoski Oy:n maille syntynyttä työväen asutusta. Rapasaaressa sijaitseva huvila Tenhola on rakennettu sahan paikalle, kiviset osat sahan ajoilta. Veisto Oy:n Kissakosken saha Liekuneen rannassa; Vilkon saha. Seurakunta Julkinen hallinto Kirkolliset rakennukset Kirkko, tapuli ja hautausmaa Seurakuntakoti Pappilat: kirkkoherran l. Niemen pappila ja ent. kappalaisen pappila l. Sysmän- Pappila Rantala l. vanha kunnantupa Nykyinen kunnantalo ja entinen kunnanvirkailijain asuntorakennus Ent. lainajyvästön makasini, nyk. ruumishuone Kunnallinen palvelurakentaminen opetus Kirkonkylän puukoulu Kissakosken puukoulu Pöyrynkylän kivikoulu Elomaan koulu, Malvaan puukoulu sosiaali- ja terveydenhuolto Kirkonkylän vanha terveystalo Hiekanniemi ent. lääkärintalo Kirkonkylän terveysasema Vanhusten palvelutalo

41 Hirvensalmen kunta 41(63) TEEMA TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Yhdistystoiminta seurantalot Riitapelto l. Seuratalo (ent. suojeluskuntatalo) Vapaa-aika kotiseutumuseot varhaiset huvilat: 1910-l alku kesämökit Museokorttelin rakennukset Rapasaaren Tenhola, Rantala Ryökkääntiellä Tiivistä loma-asutusta erityisesti Vilkonharjun ympäristössä; ei lyhyellä ajalla rakennettuja yhtenäisiä alueita 1940-, 50- tai 60-luvulta. Alueelta tunnetaan seuraavat arvokkaat kohteet / alueet: 1. Hirvensalmen kirkko, kellotapuli ja ruumishuone Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema tornillinen ristikirkko rakennettiin kokonaan kivestä palaneen, v valmistuneen puukirkon tilalle. Seinien alaosat tehtiin paikkakunnan graniitista. Kirkon sisätilat uusittiin arkkitehti Kauno Kallion suunnitelmien mukaan. Kirkkotarha, samoin kuin viereiset kaksi hautausmaata, on kiviaitojen reunustama. Toisella hautausmaalla oleva kolmijakoinen kellotapuli on kuulunut v valmistuneeseen kirkkoon. Nykyisen hahmonsa tapuli sai Sen jälkeen sitä on kunnostettu monta kertaa, viimeksi Tapulissa on kreivi Niilo Brahen lahjoittama kello. Nykyisin ruumishuoneena toimiva kivistä muurattu viljamakasiini on vuodelta Se on oleellinen osa kirkonmäen historiallista kyläkuvaa. 2. Niemen pappila (päärakennus, kivinavetta, aittarakennus ja sauna) Vanha, 1822 palanut Hiltuniemen pappila oli rakennettu uudelleen 1870 ja paloi taas Uusi rapattu kivipappila valmistui 1929 rakennusmestari John Malmbergin suunnitelmien mukaan ja oli valmistuttuaan maankuulu uudenaikaisuutensa vuoksi: talossa oli keskuslämmitys ja kaikki mukavuudet. Pihapiiriä reunustavat pappilan palossa säilyneet rakennukset: vuoraamaton hirsinen aittarakennus, kiviharkoista rakennettu navetta ja pieni hirsisauna. Päärakennuksen etelänpuoleisella rinteellä on pappilan puutarha omenapuineen ja koristeistutuksineen. Pappilan rannassa säilytetään Merrasmäen Hovin kirkkovenettä. 3. Ylä-Onnela Onnela on rakennettu kahdessa vaiheessa. Vanhapuoli ilmeisesti 1800-luvulla ja itäsiipi n Talo sijaitsee kirkkoympäristössä rajautuen hautausmaahan. Talossa on toiminut myös putka ja valokuvaamo.

42 Hirvensalmen kunta 42(63) 4. Pitäjäntien kortteli. Kortteli on kyläkuvan kannalta keskeinen korttelialue. Alueella on rakentamisen tavasta ja osittain samankaltaisuudesta juontuvaa yhtenäisyyttä. Puutalokortteli. 5. Vanha kunnantupa Rakennettu alun perin Rantala-nimisen maatilan päärakennukseksi n Toiminut kunnantupana/talona ja kirjastona Tällä hetkellä toimii museona ja yhdistysten vuokratiloina. 6. Hirvensalmentie (Keskustien risteys rakennuksineen, Roosinranta, makasiini, rantapuistot) Alue on kyläkuvan ja järvinäkymien kannalta merkittävä kokonaisuus. 7. Kuitusen liiketalo Talo tunnetaan Kuitusen liike- ja asuinrakennuksena. Rakennuksessa toiminut sekatavarakauppa Valmistunut 1948 Keskon mallipiirustuksen mukaisesti. 8. Luottola, vanhaosa Entinen säästöpankintalo, valmistunut Kotiranta Vuonna 1954 valmistunut Savolaisen kauppakartanon paikalle. Alakerrassa liiketilaa, yläkerrassa huoneistoja 10. Hirvensalmen seuratalo Saumarimavuorattu, yksikerroksinen hirsistä rakennettu seurojentalo, joka on alun perin rakennettu suojeluskunnantaloksi Kirkonkylän entinen kansakoulu Kaksikerroksinen, pystyvuorattu hirsinen tyyppikoulu 1920-luvulta. 12. Tuulimylly ja aitta Lautavuorattu varvasmylly kirkonkylän keskustassa olevalla museoalueella. Siihen kuuluu myös luvulta peräisin oleva aitta. 13. Junnankujan puutalorivi Muusta ympäristöstä omaksi kokonaisuudekseen erottuva taloryhmä edustaa kirkonkylän vartaista suunnitelmallista aluerakentamista 1900-lvun alkupuolelta.

43 Hirvensalmen kunta 43(63) 14. Lääkärintalo (Hiekkaniemi) Kirkonkylän tervaleppäkujan varrella oleva asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta. Yksityiskäytössä. 15. Sysmän-Pappila Kantatalo nro 6, entinen pappila. Rakennettu n luvun jälkipuolella. Tilassa toiminut myös kansalaiskoulu ja kenkätehtään neulomo. Kytkeytyy seurakunnan historiaan. 16. Mäenpää Apteekkitalona ainakin 1930-luvulta 1950-luvun alkuouolelle. Seurakunnan omistukseen 1954, jolloin tiloissa aloitti oppikoulu. Rakennettu 1800-luvulla 17. Haaparanta Rakennettu n luvulla. Entinen pappilan torppa. Rakennettu vaiheittain. 18. Rantala Valmistunut n Taitekattoinen, huvilatyylinen puutalo. 19. Kirjalan kievari Kirjalan kantatalon ja siitä lohkomalla muodostetun Pohjois-Kirjalan rakennuskanta antaa edustavan kuvan vauraan maatalon rakennustavasta luvun jälkipuolella ja 1900-luvun alussa. Päärakennukset rakennettu samaan aikaan n luvulla 20. Kanervala Entinen Kissakosken tehtaan johtajan kartanomainen asunto, johon kuuluu osittain kaksikerroksinen, kahdella poikkipäädyllä varustettu päärakennus, osittain kaksikerroksinen tupaja liiterirakennus sekä sauna. Vuosisadan alkupuolella rakennetut rakennukset ovat säilyneet niin sisä- kuin ulkoasultaan alkuperäisinä. Puistomaisen puutarhan ympäröimälle rakennusryhmälle johtaa maantieltä koivukuja. Yksityiskäytössä. 21. Aaltola Aaltolan pihapiiri sijaitsee Hirvensalmen kylätien ja Liekuneen välisellä rantakaistaleella luvulla kelloseppä Tuomas Pippuri rakensi perheelleen asuinrakennuksen, johon liitettiin myöhemmin kellosepän työ- ja liiketilat. Hirvensalmen kyläraitille ennen tyypillinen pihapiiri asuin/ liikerakennuksineen. Rakennukset ovat säilyneet alkuperäisessä asussa ulko- ja sisätiloiltaan. Päärakennuksessa on säilynyt paljon tyylihuonekaluja 1900-luvun alusta (kertaustyyli). Kohde edustaa rantojen historiallista rakennuskantaa. 22. Jokela

44 Hirvensalmen kunta 44(63) Päärakennus valmistunut n Sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisemassa. 23. Kultahirvi, entinen Pöyryn koulu Entinen Pöyryn kansakoulu, valmistunut Muodostaa läheisen Satulinnan kanssa arkkitehtuuriltaan yhtenäisen rakennuspari. 24. Mäntyniementien kulttuurimaisema. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema 25. Alahovi Hirvensalmen keskustien varrella sijaitseva maatilan pihapiiri, jonka loivasti rantaan laskevan tontin keskellä sijaitsee satulakattoinen, hirsirakententeinen päärakennus, jonka vanhimmat osat ovat 1800-luvun puolivälistä. Kylätiehen kiinni sijoitettu väentuparakennus on 1900-luvun alusta. Se on L:n mallinen. Hirsirakenteiseen tupaan liittyy rankorakenteinen siipirakennus, jossa ovat liiteri, varastot ja huussit. Väentuvan jatkeena on satulakattoinen sementtitiilinavetta v:lta Avoimen pihakentän eteläosaa rajaavassa 1800-luvun riviaitassa on vilja-, liha- ja vaateaitat. Aitta kaikissa päätykolmioissa on käytetty erityisen jyhkeää lankkutavaraa. Tontin lounaisnurkassa sijaitsee kivikellari, jossa seinät ja portaat on tehty graniittilohkareista- ja katto paaseista. Päärakennusta on ympäröinyt laaja puutarha, josta on jäljellä päärakennuksen itä- ja pohjoispuolinen omenatarha, aitan eteläpuolinen kasvimaa marjapensaineen sekä navetan edustan suuri pihakuusi. Muu osa pihamaata kasvaa nurmea. Tontin eteläpuoelella sijainnut riihi on purettu. Suunnittelualueella on suoritettu kulttuuriympäristöselvitys kesän 2013 aikana Muinaismuistot Suunnittelualueelta tunnetaan seuraavat muinaisjäännöskohteet: - 8 Vilkonharju, Pyyntikuopat - 9 Uus-Taipale, Pyyntikuopat Näiden lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Leirintäalueella tervahauta Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Maantie 431 Otava Hirvensalmi Leivonmäki - Maantie 429 Uutela Hirvensalmi - yt/st Vilkonharju - yt/st Väisälänsaari - yt/st Hämeenmäki

45 Hirvensalmen kunta 45(63) - yt/st Vahvamäki Merkittäviä muutoksia teiden sijaintiin ei ole odotettavissa. Kaavatyön yhteydessä tarkastellaan kattavan kevyenliikenteen väylästön toteuttamista Kissakoskelta Urmaslahteen. Suurin osa asemakaava-alueen tiestöstä on rakennettu. Asemakaava-alueen ulkopuolella liikennettä palvelevat yksityistiet. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa tällä hetkellä pääosan taajaman alueesta. Alue on määritelty siten, että se kattaa verkostojen alueet. 3. Tavoitteet Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavalla ohjataan tarkempaa kaavoitusta (asemakaavoitusta). Hirvensalmen taajaman asemakaavat ovat osittain vajaasti tai kokonaan toteutumatta. Asemakaavojen perusteellinen läpikäynti olisi suoritettava tulevien vuosien aikana. Yleiskaavalla edesautetaan viihtyisän, virkeän ja elinvoimaisen taajaman kehittymistä. Tämä tapahtuu osaltaan tiivistämällä rakentamista alueella ja osoittamalla uusia alueita asuin- ja yritystoiminnan käyttöön unohtamatta virkistys ja viheralueiden merkitystä. Tärkeimpiä tavoitteita ovat yleiskaavan laadinnassa ovat: - Palveluiden saatavuuden tukeminen ja edesauttaminen. - Liikenneverkon kehittäminen - Yritystoiminnan edistäminen maankäyttöratkaisuilla. - Kulttuuriympäristönarvojen vaaliminen. - Luonnonympäristönarvojen vaaliminen. - Virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden turvaaminen. - Nykyiseen taajamarakenteeseen välittömästi liittyvien merkittävien alueiden osoittaminen asuinrakentamiseen. Tarkoituksena on laatia yleiskaava jossa tutkitaan mm. seuraavat aluevaraukset: - Työpaikka- ja asuinalueet - Suojelualueet - Virkistysalueet

46 Hirvensalmen kunta 46(63) 3.1 Tavoitteiden lähtökohta Yleiskaavan sisältö: Maankäyttö- ja rakennuslaissa (35 ) on mainittu yleiskaavasta seuraavaa: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. 39 :ssä ovat seuraavat sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset maankäyttötavoitteet sekä maakunta/seutukaava. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (32 ) todetaan maakuntakaavan vaikutuksesta yleiskaavaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet:

47 Hirvensalmen kunta 47(63) Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin sekä toimivaan yhteysverkostoon ja energiahuoltoon. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaava-alueen suunnittelua ohjaavat mm. seuraavat tavoitteet: Toimivan aluerakenne: - Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. - Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laatu: - Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen - Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen - Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille - Viheralueiden yhtenäisyys - Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys - Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen - Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: - liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina - liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja verkostojen kehittäminen 3.2 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 2 alkaen. Määräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa. 3.3 Asumisen tavoitteet Hirvensalmen kunnan alueella on tällä hetkellä kymmeniä rakentumattomia omakotitalotontteja. Osa näistä tonteista sijaitsee yksityisten mailla.

48 Hirvensalmen kunta 48(63) Hirvensalmen kunnan osalta uudisrakentamisen paineet kohdistuvat joko aivan taajama-alueen kupeeseen tai sitten vetovoimaisille alueille Liekuneen ja Ryökäsveden tuntumaan. Hirvensalmella on kysyntää ydintaajaman lähialueella sijaitseville tonteille joilta on ainakin järvinäköala. Yleiskaavan laadinnassa onkin kiinnitettävä huomioita tällaisten alueiden saamiseksi asuinrakentamisen piiriin. Tällaisia alueita ovat Onttojenmäenalueet sekä Kirjalan lähialueet. Nämä alueet sijaitsevat aivan taajamarakenteen tuntumassa. Nämä alueet tarjoavat laadukkaita asuinrakennuspaikkoja, joiden avulla on mahdollista tukea olemassa olevien yritysten kehittymistä ja palvelurakenteen säilymistä sekä houkutella kuntaan uusia asukkaita ja yrittäjiä. Tavoitteena on laatia yleispiirteinen kaava joka ohjaa tarkemman asemakaavan laatimista siten, että alueet saadaan järkevästi kaavoitettua. Yleiskaavalla on mahdollista myös tukea kyläalueita siten että uudisrakentaminen sijoittuu kunnallistekniikan läheisyyteen. Kunnan tavoitteet keyvenliikenteenväylien sijoittumisesta, rakennemallityössä saadut tulokset sekä joukkoliikenteen edesauttamiseksi tehdyt ratkaisut edesauttavat taajaman ja sen lähiympäristön kehittämistä asumisen näkökulmasta Ensisijaisesti suositeltavat uuden rakentamisen alueet asemakaava-alueella Nurmisenpellon alueet (aluerajaus osoitettu punaisella katkoviivalla)

49 Hirvensalmen kunta 49(63) Luokitus: Maisemalliset tekijät: - Ei erityisiä maisemallisia tekijöitä. Luonto- ja ympäristölliset tekijät: - Suunnittelalueelta ei tunneta arvokkaita luontokohteita Rakennettavuus: - Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Virkistyskäyttö: Sijainti: - Alueella sijaitsee ulkoilureitti. Reitin siirtäminen on mahdollista, kunhan varmistetaan, että reitti ei katkea. - Alue sijaitsee olemassa olevan taajamarakenteen sisässä. Onttojenmäen alueet (aluerajaus osoitettu punaisella katkoviivalla)

50 Hirvensalmen kunta 50(63) Luokitus: Maisemalliset tekijät: - Maisemallisesti omaleimainen alue. Tämä huomioitava asemakaavoituksessa Luonto- ja ympäristölliset tekijät: - Suunnittelalueelta ei tunneta arvokkaita luontokohteita Rakennettavuus: - Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Virkistyskäyttö:

Hirvensalmen kunta Kirkonkylän seudun osayleiskaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Hirvensalmen kunta Kirkonkylän seudun osayleiskaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVA LAADITAAN OIKEUSVAIKUTTEISENA KAAVASELOSTUS, LUONNOS 12.9.2013 Hirvensalmen kunta 2(50) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen

Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-aines seminaari 6.5.2010 Kajaanissa Kainuun ELY -keskus, Ilkka Haataja, ympäristönsuojelu 7.5.2010 1 Maa-ainesten oton tilastointi siirretty

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 Suunnittelualue: Suunnittelualueet sijaitsevat Kihniön kunnassa Kirkonkylän taajaman keskustassa (kuva 1). Suunnittelualueeseen sisältyvät Kihniön

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA KORJATTU KAAVAEHDOTUS 10.6.2002 Kaavamerkinnät ja -määräykset KYLÄALUE Yleiskaavalla ei osoiteta alueelle uutta rakennusoikeutta. ERILLISPIENTALOJEN

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6.2012

Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6.2012 Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6. Asemakaava ja asemakaavan muutos Oitti, Manassenpelto Asemakaava-alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030

1 S ivu TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 1 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030 2 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 SISÄLTÖ: sivu 29 32 33 36 37 40 44 48 50 49 3 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot