ITUJA. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2012

Transkriptio

1 ITUJA Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 4/2012

2 ITUJA 4/2012 Yhteystiedot Toimisto Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu TURKU Toimisto avoinna arkisin p toimisto(at)itu.fi Kohtaamispaikka Hämeenkatu TURKU p Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli p (tai ) jarmo.pulli(at)itu.fi Toiminnanjohtaja Samuli Lintula p samuli.lintula(at)itu.fi Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen p paivi.virtanen(at)itu.fi Keitä olemme ja mitä teemme? Turun Mielenterveysyhdistys ITU on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. Yhdistys on jo lähes 28 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämänlaatuun. Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme kuntoutujia vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia. Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. Vertaistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva p terhi.kanerva(at)itu.fi Projektityöntekijä Tavallisen Hienoon Elämään Malla Tallila p malla.tallila(at)itu.fi Liikuntavastaava Veli-Matti Saajala p

3 ITUJA 4/2012 Tässä lehdessä: Keitä olemme ja mitä teemme?...2 Joulunaika ja vuodenvaihde ITUssa...4 Joululahjoja kilteille?...5 Stand up -komiikkaa ja voimaantumista...7 Bipolaarisen mielialahäiriön diagnostiikan ongelmat...8 Sieniretki Kelan standardit esteenä kuntoutuksen kehittämiselle Jäsenkysely Kasvua!...19 Niitä näitä...20 Mielen mahti Päivin helppo & gourmet Psykiatriaa osuuskuntamallilla...23 Kevään mainiot ruokakurssit...23 Aamuruskoa japanilaisittain...24 Välikysymys sosiaali- ja terveysministerille Ministerin vastaus välikysymykseen Takuu-Säätiö auttaa velkaantuneita...28 Loma Hauholla...29 Hallitus vuonna 2013 Ituja-lehden seuraava numero: Ilmestymispäivät Aineiston jättöpäivä Otamme todella mielellämme vastaan jäsentemme kirjoituksia sekä myös ehdotuksia tulevien ITUJA-lehtien aiheiksi. Mistä haluaisit tietää lisää? Lähetä viestiä sähköpostitse osoitteeseen toimisto(at)itu.fi tai tule käymään toimistolla! Puheenjohtaja: Jarmo Pulli Varapuheenjohtaja: Tarmo Turunen Varsinaiset jäsenet: Janne Mannonen Nina Nieminen Valto Ruohonen Hannu Salminen Eeva Siivonen Simo Takarautio Petri Tanskanen Varajäsenet: Riitta Karjalainen Marja-Liisa Lahtinen Riitta Merenheimo-Laine 3

4 ITUJA 3/2012 Joulunaika ja vuodenvaihde ITUssa Joulunaikaan ITUssakin laskeudutaan viettämään rauhallisia pyhiä. Kaikki ryhmät ovat joulutauolla Ryhmät aloittavat viikoittaiset kokoontumiset jälkeen. Pekka Leppänen pitää jouluhartauksen maanantaina ko Pyhän hengen kappelissa. ITUn jäsenten joulujuhlaa vietetään perjantaina kohtaamispaikassa kello Jouluaattona maanantaina kohtaamispaikassa tarjotaan joulupuuroa. Jouluaatosta tapaninpäivään Kohtaamispaikka on auki ilman normaalia lounasruokailua. Kohtaamispaikka on auki normaalisti ja Uudenvuodenaattona kohtaamispaikassa on tarjolla perunasalaattia ja nakkeja. Toimisto on suljettu Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Lehden kuvat: etukansi, Gaetan Lee, CC-by 2.0 s. 7, Ralf Roletschek, CC-by-nc-nd s. 23, Horst Frank, CC-by-sa 3.0 s , Wmpearl, CC-0 s. 28 Bundesarchiv, Bild / Hirschberger, Ralph / CC-by-sa 3.0 takakansi, Michal Osmenda, CC-by 2.0 4

5 ITUJA 3/2012 Joululahjoja kilteille? Yhdistyksen toiminnanjohtaja elää joulun alla jännittäviä aikoja. Aivan joulun alla, joulukuun kahdentenakymmenentenä päivänä aamuyön aikaan tulee joulupukki. Se ei tipahda savupiipusta vaan kolahtaa sähköpostilaatikkoon otsikolla jakoehdotus vuodelle Tämä sähköposti kertoo parilla rivillä, miten Raha-automaattiyhdistyksen hallitus on suhtautunut avustushakemuksiimme. Hakemukset on jätetty jo syyskuun lopussa, ja RAY:n työntekijät ovat arvioineet meitä hartaasti. Tälle vuodelle RAY on myöntänyt yhdistykselle toiminta-avustusta euroa. Toiminta on lisääntynyt ja menot ovat kasvaneet: ryhmiä on tullut lisää, osallistujamäärät ovat kasvaneet, työtoimintaa on lisätty. Muutkin menot nousevat joka vuosi. ITUlla on erittäin hyvät mahdollisuudet saada avustukseen korotusta. RAY katsoo varmasti hyvällä muun muassa sitä, että käyntien määrä vertaisryhmissä on noussut viime vuodesta lähes 50 %. Kohtaamispaikassa on käynyt ihmisiä noin neljänneksen enemmän. Työtoiminnan suosia näkyy siinä, että työtoimintavuoroja ei enää riitä niin monta yhdelle jäsenelle. ITUssa alkaneen projektin myötä on voitu lisätä tiedotusta ja järjestää toimintaa, joka houkuttelee uusia jäseniä. Uusia jäseniä onkin syksyllä tullut aivan ennenkuulumatonta vauhtia. Yhdistyksen toiminta voi nyt paremmin kuin kertaakaan aikaisemmin niinä kolmena vuotena, kun olen ollut ITUssa töissä. Haasteita riittää toki yhä ja osa ongelmista on ratkaistavissa vain rahalla. Siksi toivon, että RAY:n joulupukki toisi meille mukavia lahjoja. PS. Yhdistys voi hyvin, mutta miten sinä voit? Kerro meille mielipiteesi ja kuulumisesi vastaamalla tässä lehdessä olevaan jäsenkyselyyn. Vastaamalla osallistut myös lahjakorttien arvontaan. Samuli Lintula, toiminnanjohtaja 5

6 ITUJA 4/2012 3/ KEYNOTE SPEAKERS: Anna Björkdahl Liam MacGabhann Jukka Piippo Poppy Buchanan-Barker & Phil Barker Hannu Lauerma 2nd European Conference on Mental Health Nursing Collaborating Practice and Research May 22-24, 2013 Turku, Finland This is the second announcement! Turku, Finland will host the 2nd European Conference on Mental Health Nursing on May 22-24, Meet colleagues and experts from different countries and cultures! Network, participate, learn, enjoy and make sure you mark May 22-24, 2013 in your calendar! Keynote speakers: Professor Phil Barker & Dir Poppy Buchanan Barker, UK * RMN, Dr Liam MacGabhann, Ireland * RN & PhD Jukka Piippo, Finland * Professor, MD Hannu Lauerma, Finland * RN, PhD Anna Björkdahl, Sweden * Professor Jan Kåre Hummelvoll, Norway Topics of workshops, oral and poster presentations: Social exclusion * Recovery and rehabilitation * Service user involvement and patient rights * Primary care mental health * Philosophy of mental health nursing * Forensic nursing * Acute care and challenging situations * Medication and biological treatments * Nurse education and clinical skills in mental health nursing * Care of children, adolescents or other vulnerable groups * Ethical issues in mental health nursing * Mental health promotion and early interventions * Addictions nursing Check more info and updates from our website or from facebook Conference venue is Sokos Hotel Caribia, a stylish complex close to the centre of Turku. The Caribbean themed spa, pampering treatment facility and versatile restaurants ensure that the conference participants enjoy themselves. More information: Abstract submission: NOW March 31, Early bird registration: NOW January 31, 2013 Conference is arranged in collaboration with Turku University of Applied Sciences, City of Turku, Patient Association ITU ry, and Evipro Oy.

7 ITUJA 4/2012 Stand up -komiikkaa ja voimaantumista Keskiviikkoaamuna bussi oli lastattu täyteen innokkaita ja kenties hieman jännittyneitä itulaisia sekä Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen jäseniä. Nimenhuudon ja eväiden jaon jälkeen oli aika käynnistää bussin moottori ja ottaa suunnaksi Helsinki sekä 15. kerran järjestettävät Mielenterveysmessut. Messujen teemana oli voimaantuminen, joka tarkoittaa omien voimavarojen löytämistä, joiden ansiosta voi rohkaistua, löytää omanarvontunteensa ja saada parempia valmiuksia toimia erilaisissa yhteisöissä. Keskeistä voimaantumisessa on omaksua myönteinen ajattelutapa, jonka avulla voi luoda uskoa parempaan heikompinakin hetkinä. Teema tuli päivän aikana hyvin esiin erilaisten ohjelmien kautta, ja olikin mukava huomata, miten hyvin oli huomioitu eri kohderyhmät. Ohjelmaa oli tarjolla niin mielenterveysongelmia kokeneille, heidän läheisilleen kuin kenelle tahansa kadunmiehelle tai -naiselle. Päivän aikana olikin paljon nähtävää ja koettavaa: perinteisten näytteilleasettajien lisäksi oli mahdollisuus mennä kuuntelemaan erilaisia tietoiskuja sekä luentoja, esityksiä ja bingo. Monen mielestä yksi päivän kohokodista oli varmasti Ismo Leikolan puolen tunnin stand up -keikka, joka sai vakavammankin naaman hymyilemään. Näytteilleasettajia oli melkein 90 ja päivän lopussa itse kullekin oli kertynyt iso kasa esitteitä, kasseja ja, mikä parasta, karkkeja. Näytteilleasettajia oli hyvin monipuolisesti laidasta laitaan, aina mielenterveyspalveluista koruesittelijöihin. Jokaiselle tarttui jotakin mielenkiintoista matkalta mukaan ja näin alan opiskelijan näkökulmasta sain hyvin paljon uutta ja erittäin tärkeääkin tietoa alasta sekä yleisesti työyhteisössä toimimisesta, kuten miten toimia työpaikkakiusaamistilanteessa. Aurinko alkoi vähitellen laskea ja oli aika lähteä takaisin Turkuun. Bussin ikkunoista näki nopean Helsinki sightseeing-kierroksen ja ihailua sai aikaan Helsingin upea joulukatu. Osa taisi jopa pitää Turun joulukatua huonompana! Päivä oli erittäin antoisa ja onnistunut, eikä kukaan katunut lähtöä mukaan. Retki antoi monelle mukavia elämyksiä ja kokemuksia, joita voi myöhemmin muistella itsekseen sekä muiden kanssa. Vaikka päivä oli pitkä, uskon voimaantumisen olevan entistä helpompaa kaikille osallistujille näiden messujen ansiosta. Heidi Heinonen, sosionomiopiskelija 7

8 ITUJA 4/2012 Bipolaarisen mielialahäiriön diagnost Lääketieteessä sille, että sairaus voidaan parantaa, on olennaista, että tiedetään mistä sairaus johtuu. Yllättävän harvoissa sairauksissa tämä kuitenkaan tiedetään. Toinen tärkeä asia on sairauksien diagnostiikka. Sairauden oireet tulisi olla selkeät, tälle sairaudelle ominaiset, jotta ne pystyttäisiin erottamaan toisista tämän tietyn sairauden kaltaisista sairauksista. Miten on bipolaarisuuden kanssa. Tiedetäänkö mistä se johtuu, osataanko se diagnosoida oikein ja voidaanko se parantaa? Cell lehdessä tammikuussa 2008 esitettiin Jean-Martin Beaulieun tutkimusryhmän tulos, jossa selitettiin miten litium toimii. Tässä bipolaarisuuden syytä tutkittiin ikään kuin väärinpäin. Litium on kaikkein vanhin yhä käytössä oleva psyykenlääke ja sitä on käytetty ainakin 40 vuotta. Ennen Beaulieun tutkimusryhmän tulosta litiumin toimintaa ei kuitenkaan ole osattu selittää. Beaulieun tutkimusryhmän tulos onkin merkittävä siksi, että se antaa uutta tietoa siitä, mistä itse bipolaarisairaus johtuu. Kun tästä päästään paremmin perille, voidaan räätälöidä uusia ja parempia täsmälääkkeitä. On todettava että psyykenlääketutkimus on aivan toisella tasolla kuin 50 vuotta sitten. Tällöin psyykenlääkkeet kehitettiin useimmiten vahingossa kuten litiumkin. Litiumia yritettiin käyttää aivan muuhun tarkoitukseen, kunnes huomattiin koe-eläinten rauhoittuneen ja näin keksittiin sen käyttö rauhoittavana lääkkeenä. Tietenkään silloin ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä mistä rauhoittuminen johtui Viime talvena julkaistiin arvovaltaisessa Lancet-lehdessä Paul Lichtensteinin työryhmineen tekemä suurin koskaan psykiatrisista tutkimuksista tehty tieteellinen artikkeli, jonka aihe oli skitsofrenian ja bipolaarisairauden yhteiset geneettiset tekijät ruotsalaisissa perheissä. Otanta oli valtava. Tutkijat kävivät läpi yhdeksän miljoonan ruotsalaisen sairauskertomukset 30 vuoden ajalta. Tutkimustulos oli yllättävä: skitsofrenialla ja bipolaarisuudella on selkeästi osittain sama geneettinen syy. Tutkimus kyseenalaistaa näiden kahden sairauden tiukan kahtiajaon erillisiksi sairauksiksi, mikä on voimassa vielä nykypsykiatriassa. Tutkimustuloksien perusteella arvioidaan uudelleen se, että nämä sairaudet nähdään diagnostiikassa erillisinä. Samassa Lancetin numerossa Michael Owen ja Nick Craddock käsittelevät psykiatrista diagnostiikkaa. Psykiatriset luokittelut ovat hyvin vanhoja ja mielivaltaisia verrattuna muiden sairauksien luokitteluun. Jaon skitsofreniaan ja bipolaarisairauteen teki Emil Kraepelin yli sata vuotta sitten. Vaikka Kraepelin itse myöhemmin kyseenalaisti kahtiajaon oikeutuksen, se jäi Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosijärjestelmään (DSM) samoin kuin WHO:n kansainväliseen sairausluokitteluun (ICD). Kun joku saa bipolaari- tai skitsofreniadiagnoosin, se perustuu edelleen DSM:ään sekä ICD:hen. Lichtenstein työryhmineen esittää, että edelleen virheellisesti näitä sairauksia pidetään erillisinä sairauksina, joilla on erilainen syntyperä. Tämä uskomus on säilynyt, vaikka sekä bipolaaridiagnoosin että skitsofreniadiagnoosin saaneilla potilailla on samanlaisia psykoottisia ja emootioihin liittyviä ruumiillisia tuntemuksia sairautensa aikana. Ei ole epätavallista että sama potilas on saanut yhtenä aikana skitsofreniadiagnoosin ja toisena aikana bipolaaridiagnoosin. Vaikka on varsin helppoa nähdä nykyisten diagnostisten lähestymistapojen ongelmat ja kuvailla haluttavat ominaisuudet 21. vuosisadan luokitteluun sairauden synnyn sekä oireiden kuvailun perusteella, Owenin ja Craddockin mukaan tällainen luokittelu saavutetaan vasta tulevaisuudessa. Vielä ei tiedetä, kuinka monta erilaista oireyhtymää on hyödyllistä tunnistaa, vai oliko funktionaalinen psykoosi paremmin käsitettävissä joukkona päällekkäisiä patologisia prosesseja. Olennaista on, mikä on potilaille parhaaksi ja 8

9 ITUJA 4/2012 iikan ongelmallisuudesta mikä auttaa tutkimusta parhaiten. Tämä on juuri nyt ajankohtaista sillä tällä hetkellä DSM:n 5:nnen sekä ICD:n 11. version uudistukset ovat käynnissä. Owenin ja Craddockin mukaan uuden diagnostisen kriteerin tulee rohkaista psykopatologian huolelliseen mittaamiseen ja uudelleenarviointiin Hannu Salminen Lähteet Jean-Martin Beaulieu, Sebastien Marion, Ramona M. Rodriguiz, Ivan O. Medvedev, Tatyana D. Sotnikova, Valentina Ghisi,William C. Wetsel, Robert J. Lefkowitz, Raul R. Gainetdinov,1 and Marc G. Caron, A b-arrestin 2 Signaling Complex Mediates Lithium Action on Behavior, Cell 132, , January 11, 2008 Paul Lichtenstein, Benjamin H Yip, Camilla Björk, Yudi Pawitan, Tyrone D Cannon, Patrick F Sullivan, Christina M Hultman Common genetic determinants of schizophrenia and bipolar disorder in Swedish families: a population-based study, Lancet, Vol 373 January 17, 2009 Michael J Owen, Nick Craddock, Diagnosis of functional psychoses: time to face the future, Lancet, Vol 373 January 17, 2009 Hieronymus Boschin maalaus hulluuden kiven poistamisesta vuodelta Kuvan lääkäri suorittaa kallonporausta ja maalari on kuvannut hänet puoskarina. 9

10 ITUJA 4/2012 3/2012 Opiskeletko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa? Koetko keskustelu- ja vuorovaikutustilanteet haasteellisiksi? Tunnetko itsesi yksinäiseksi? ITUA ELÄMÄÄN! Kurssille ilmoittautuminen päättyy Kurssille valitaan enintään kahdeksan hakijaa ja kurssivalinnat tehdään haastattelujen perusteella. Kurssiohjelmaan sisältyy iltapala. Kurssi edellyttää sitoutumista toimintaan ja on osallistujille maksuton. -kurssi on opiskelijoille, jotka haluavat tietoa ja tukea mielenterveyden, sekä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Kurssipaikka on Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry, Hämeenkatu 28, Turku. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kurssin tavoitteena on antaa tukea:»» psyykkisen hyvinvoinnin ja voimavarojen lisäämisessä»» vuorovaikutustaitojen kehittämisessä»» arjen selviytymiskeinojen etsimisessä»» vastuullisten itsehoitokeinojen löytämisessä»» sosiaalisen tukiverkoston ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Tavallisen hienoon elämään -projekti Malla Tallila p Kurssin tarkoituksena on vertaistuen myötä tukea kurssilaisia toimintaan omien tavoitteiden toteuttamiseksi. 10

11 ITUJA 3/2012 Sieniretki Kauniina syyskuun päivänä viisi innokasta sieniretkeläistä Hannele, Riitta, Hannu, Terhi ja Päivi pakkautui koreineen Hannun autoon, ja matka suuntautui Maskun metsiin. Kotvasen aikaa etsiskelimme sopivaa sienimaastoa. Puolukat loistivat jo punaisinaan. Lähdimme kulkemaan syvemmälle metsään pysähdyttyämme mielestämme oivalliselle paikalle metsän reunaan. Koreihin löytyi sienisaaliina vahveroita, kangassieniä, kanttareitakin. Suppilovahveroaika ei aivan vielä ollut alkanut. Syksyinen metsä oli kaunis. Osmankäämit ojanvarsilla olivat hauskannäköisiä paksuine pamppuineen. Matkalla näimme hevosia, lampaita, kissan ja kaunista maalaismaisemaa. Sattuipa hauska juttukin: ohjaajamme Päivi ja kuskimme Hannu lähtivät vielä takaisin metsään sieniä etsimään. Mutta, kuinka ollakaan, he eksyivät! Onneksi puhelimet on keksitty ja tuota pikaa tuli soitto: Emme tiedä oikeaa suuntaa. Neuvoksi he pyysivät meitä autossa odottelevia tyyttäämään äänitorvea ja niin he suunnistivat ääntä kohti autolle. Loppu hyvin, kaikki hyvin oli kiva reissu! Riitta Karjalainen Sieniretkeltä tarttui mukaan myös osmankäämejä Kohtaamispaikkaa koristamaan 11

12 12 ITUJA 3/2012

13 ITUJA 3/2012 Esa Hämäläinen Kuntoutuspsykologi, gestaltterapeutti VET -yksilö-, pari- ja ryhmäterapiat -lyhytterapiat (kriisiterapia) -pitkät kuntoutusterapiat (KELA) - tietoisuustaidot (mindfulness) -työnohjaus Kauppiask. 11 C, TURKU Puh

14 ITUJA 4/2012 3/2012 MTKL:n kuntoutusjohtaja Tiina Johansson: Kelan standardit esteenä mielenterveyskuntoutuksen kehittämiselle Kuntoutuminen on tärkeä vaihe niin fyysisistä kuin psyykkisistä sairauksista toipuessa. Viime vuosien aikana useat toimijat ovat löytäneet uusia toimivia kuntoutusmenetelmiä psyykkisestä sairaudesta toipuneen toimintakyvyn palauttamiseksi, mutta näiden hyviksi ja toimiviksi koettujen menetelmien leviämisen suurimpana esteenä ovat Kelan joustamattomat standardit, jotka estävät näiden levittämisen ja vakiinnuttamisen. Esimerkiksi Pallo haltuun!, joka on Kelan rahoituksella kehitetty nuorille aikuisille tarkoitettu kuntoutusmalli, ei koskaan päässyt Kelan vakituiseksi kuntoutuskäytännöksi, vaikka vaikuttavuustutkimukset vakuuttavat työmenetelmän toimivuudesta. Myös osallistujilta on tullut kokonaisuudesta erinomaista palautetta. Pallo haltuun! sisältää kuntoutujien yksilöllistä ohjausta kertaa, joista osa on ryhmätapaamisia. Kelan standardi määrittelee yksilöllisten käyntikertojen määräksi ensi vuoden alusta maksimissaan neljä. Kuitenkin juuri nuoret aikuiset tarvitsevat kuntoutumisessaan riittävän pitkäkestoisen ja oikea-aikaisen tuen. Pallo haltuun! -kuntoutusmalli on koettu hyväksi juuri tästä syystä. Myös kursseilla saatu vertaistuki on ollut monen mielestä suureksi avuksi. Psyykkisistä sairauksista toipuvan on vaikea kuntoutua ilman riittävää ohjausta ja tukea. Akuuttivaiheen jälkeen alkaa kuntoutumisen tie. Sairastumisen jälkeen pääpaino on hoidossa, sen jälkeen toipilas alkaa voimaantua. Se vaatii usein paljon aikaa ja riittävästi tukea. Kuntoutuksen saaminen on tässä avainasemassa. Monet mielenterveyskuntoutujat ovat kertoneet omakohtaisia kokemuksia siitä, miten oikeaan aikaan saatu riittävä kuntouttava tuki on saanut aikaan suunnanmuutoksen koko elämässä: toivo ja elämänhalu ovat löytyneet uudelleen. Psykiatreilta puuttuu tietoa Mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen pääsyn esteenä on usein psykiatrien heikko tuntemus kuntoutuslainsäädännöstä. Kuntoutujan toimintakyvyn ja siinä olevien puuteiden kuvaaminen on usein liian yleisellä tasolla, jolloin kuntoutushakemus jää hyväksymättä. Psykiatria on vielä hyvin yksilökeskeistä sekä sairaus- ja oirekeskeistä. Toimintakyky on kuitenkin kuntoutustoimenpiteiden lähtökohta, mutta sitä ei osata kuvata. Kuntoutusjohtaja Tiina Johansson puhui Mielenterveyden keskusliiton Kuntoutuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa Mielenterveysmessuilla

15 ITUJA 4/2012 JÄSENKYSELY 2012 HYVÄ JÄSEN! Tällä kyselyllä selvitämme, keitä jäsenemme ovat, mitä he ITUlta odottavat ja kuinka tyytyväisiä he ovat. Kaikki palaute on ITUlle tärkeää, jotta osaisimme paremmin vastata jäsenten odotuksiin. Kyselyn vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Kyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan niiden valmistuttua Ituja-lehdessä, mutta yksittäiset vastaukset eivät käy ilmi tuloksista. Kyselyyn voit vastata nimettömänä. Voit postittaa tämän kyselyn ITUun ilmaiseksi. Vastaanottaja maksaa postimaksun. Irrota keskiaukeama lehdestä ja taita ja niittaa se ohjeen mukaan. Kyselyitä on saatavana myös ITUsta ja voit palauttaa kyselyn tuomalla sen toimistolle. Jos vastauksesi on perillä viimeistään , osallistut kahden Wiklundin lahjakortin arvontaan. Arvostamme myös myöhemmin annettua palautetta. Taita katkoviivan kohdalta tämä puoliylöspäin Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Nido tai teippaa tästä 15

16 ITUJA 4/2012 3/2012 Taustatietoja 1a. Ikä: vuotta. 1b. Sukupuoli: nainen mies 1c. Olen ollut ITUn jäsen (noin) vuotta 1d. Elän taloudessani yksin ja / tai lasteni kanssa puolisoni kanssa vanhempieni tai sisaruksieni kanssa asuntolassa, hoitokodissa muuten, miten 1e. Vuonna 2012 tulonlähteitäni ovat olleet: palkkatyö työkyvyttömyyseläke kuntoutustuki (määräaikainen eläke) sairauspäivärahana työttömyyspäivärahana opintotuki toimeentulotuki Kelan asumislisä muu, mikä ITUn toiminta 2a. Miten paljon olet osallistunut seuraaviin ITUn toimintoihin viimeisen vuoden aikana (4 = viikoittain, 3 = kuukausittain, 2 = harvemmin, 1 = en koskaan) osallistunut vertaistukiryhmiin osallistunut harrasteryhmiin osallistunut liikuntaryhmiin osallistunut työtoimintaan käynyt Kohtaamispaikassa osallistunut yhdistyksen juhliin käynyt retkillä b. Arvioi numeroilla 1-4 seuraavien toimintojen laatu ITUssa (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) olen osallistunut vertaistukiryhmät harrasteryhmät liikuntaryhmät työtoiminta leirit ja retket

17 ITUJA 4/2012 2c. Ole hyvä ja arvioi numeroin 1-4 seuraavien asioiden tila ITUssa. (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) Kohtaamispaikan viihtyvyys Ruoan maittavuus Ruoan terveellisyys Leirien ja retkien määrään Leirien ja retkien laatuun Leirien ja retkien hintaan Työntekijöiltä saamani apu ITUn jäsenten tasa-arvoisuus ITUn demokraattisuus ITUn toiminta kokonaisuutena d. Arvioi ITUn kuinka hyvin, ITUn toiminta on edistänyt seuraavia asioita omassa elämässäsi (4 = erinomaisesti, 3 = hyvin, 2 = tyydyttävästi, 1 = heikosti) Psyykkiseen hyvinvointi Arjen mielekkyys Yksinäisyyden väheneminen Fyysinen hyvinvointi Liikunnan harrastaminen Tiedotus 3a. Mitkä tiedotuskanavat ovat sinulle tärkeitä Ituja-lehti internet ilmoitustaulut info- ja työtoimintakokous jäsenillat 3b. Arvioit tiedotuksen taso seuraavista asioista (4 = erinomainen, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = heikko) vertaistukiryhmistä harrasteryhmistä liikunnasta työtoiminnasta retkistä ja leireistä

18 ITUJA 4/2012 3/2012 Toiminnan kehittäminen 4a. Mitä uutta toimintaa kaipaisit ITUun ja miten se pitäisi mielestäsi toteuttaa? 4b. Millaista toimintaa haluaisit itse vetää tai ohjata ITUssa? 4c. Miten muuten haluaisit parantaa ITUn toimintaa? Lahjakorttien arvonta Täyttämällä tietosi osallistut kahden 50 euron lahjakortin arvontaan. Arvonta suoritetaan ITUn joululuhlassa , joten ehdit vielä käyttää lahjakortin vaikka joululahjojen ostamiseen! Nimi: Osoite: 18

19 ITUJA 3/2012 Kasvua! Vuosi alkaa olla päättymässä, mutta itse en näe minkään loppuvan vaan päinvastoin uuden jakson alkavan. Vuoden vaihtuminen merkitsee varmasti hyvin vaihtelevia asioita monelle, mutta itse koen joulun ja vuodenvaihteen hengähdystauoksi, jolloin laivan kurssi tarkistetaan. Kun suunta on selvä, on paljon helpompi taittaa matkaa! Kulunut vuosi on merkinnyt itselleni kasvun paikaa ihmisenä, sillä pian on vuosi puheenjohtajana takana. Kasvu myös yhdistyksessä on käsin kosketeltavaa niin kohtaamispaikan kävijämäärissä kuin ryhmäkäynneissä. Henkistä kasvua on myös nähtävissä ITUssa ja parhaiten se mielestäni näkyy uusien jäsenten tulemisessa toimintaan. Tätä kautta saamme meille kaikille tärkeää uudistumista. Mukavaa oli myös huomata syyskokouksessa, että yhdistyksen hallitukseen oli tavallista enemmän halukkaita. Ensi vuosi ja tulevaisuus tulevat olemaan haastavia sekä vaativia ITUlle. Tilat ovat käyneet nykyisillä kävijämäärillä ahtaiksi, ja meidän on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin kasvaneen jäsenkunnan tarpeisiin. Jokainen itulainen on tärkeä ja kaikkien panosta tarvitaan. Rohkaisenkin kaikkia ideoimaan ja suunnittelemaan toimintaa ja ratkomaan haasteita yhdistyksessämme. Kiitos kaikille jäsenille kuluneesta vuodesta ja erityiskiitos loistaville työntekijöille! Jarmo Pulli, hallituksen puheenjohtaja

20 ITUJA 4/2012 Jäseniltä Niitä näitä Jäädessäni yksin huoneeseen alan tuntea katseita joka puolella; silmiä kaikkien hämärien nurkkien pimennoissa. Kun käännän selkäni huoneelle kohentaakseni tulta takassa, katseet kiinnittyvät jälleen minuun, selkääni; uteliaat ja tutkivat, liian tietävät, minusta liikaa tietävät ja tulevaan näkevät katseet. Ennen niitä oli vain yksi, huoneeseen jäi kanssani aina vain yksi olento, alkuaikoina julma ja arvaamaton, sittemmin neutraali, mutta nyt niitä on monta, katseita. Niitä on joka puolella, kymmenen silmäparia tai mitä lienevät, eri puolilla huonetta tarkkailemassa joka liikettäni, odottaen, tietäen, ennakoiden, kuin nyökytellen. Vaitonaisina. Ne tietävät, tietävät jotain mitä minä en tiedä, vielä, ne tietävät paljon enemmän kuin kukaan voi kuvitella; ne tietävät kaiken ja enemmän. Ne eivät ole hyväntahtoisia, ne eivät tee pahaa, mutta ne ilmaantuvat synkkinä, omituisina, hiljaisina, silloin kun jään yksin, hetkenä, jona olen epätietoinen ja kannan huolta tulevaisuudesta; silloin kun sielussani on solmu ja maailma näyttää synkältä. Voi miltei kuulla tasaisen, hiljaisen, ääni ääneltä voimistuvan hyminän niiden kokoontuessa... niin mitä varten? On kuin ne tulisivat kokoukseen, tai ehkä vain yleisöksi tietäen jonkin olevan tulossa, syntymässä. Mikä ne oikein houkuttelee esiin? Mitä ne minusta oikein haluavat? Ja minussa herää hyvin epämiellyttävä tunne aina kun ne saapuvat, yksi kerrallaan, hämärän laskeuduttua siihen huoneeseen, jossa minä majailen. Joskus haluaisin kääntyä ympäri, katsoa tuijottavia silmäpareja ja huutaa Mitä te oikein haluatte, mitä te oikein tuijotatte?! Mutta enhän voi niin tehdä. Ne vain nyökyttelisivät, ne vain tietäisivät. Hiljaa. Joskus sentään mietin, mitä ne suunnittelevat, mitä ne jonain yönä minulle tekevät, kun olen täällä yksin ja on pimeää ja on pakko käydä vessassa tai juoda. Yöllä ne ovat voimakkaimmillaan, ne heräävät eloon arvoituksellisina, kuin hattivatit ukonilman alla, kuin leskenlehdet keväisin pulpahtelevat tienvarteen, yksi kerrallaan, peittäen kuin 20

21 ITUJA 4/2012 huomaamatta valtavana armeijana tutun kävelyreitin reunamat. Ensin niitä ei ole ja sitten yhtäkkiä niitä on liikaa; niitä on niin paljon, ettet enää ole varma, onko kaikki niin kuin pitää vai yrittävätkö ne kertoa sinulle jotain, jotain pahaa. Taija Julin-Nikkarla Mielen mahti Olen kaikkialla ylimääräinen, persona non grata. En kuulu mihinkään, minua ei kaivata. Muut ihmiset ovat vihamielisiä ja torjuvia. Olen vieras ja outo itsellenikin. Pyydän ja anelen käytökselläni oikeutusta olemassaololleni. Kuulostelen mielentiloja, mukaudun, yritän pysyä poissa jaloista, miellyttää, sulautua taustaan: olen oiva kameleontti. Silti en mahdu olemassaolon reunamille, en kynnyksellekään. En syö. Yritän näännyttää itseni pienemmäksi ja pienemmäksi, olemattomiin, pois tilaa viemästä. Halveksin itseäni, häpeän lihallisuuttani. Olen niin täynnä vihaa itseäni kohtaan, etten edes pysty nielemään mitään; syömättömyys on helppoa. Miten pieneksi oikein on tultava, että kelpaa? Missä vaiheessa lakkaan viemästä liikaa tilaa muilta ihmisiltä? Jospa kuihdutan pois kaiken lihan luitteni ympäriltä?! Ee-ei, ei riitä. Entä jos saisin nielaistua itseni kokonaan ja olisin täysin aineeton, pelkkä mieli? Eikö se sentään olisi tarpeeksi! Ei vielä sekään. Mielikin on liikaa; vien henkiolentonakin liian suuren tilan maailmasta. Pitkä ja petollinen itsetuhoisuuden tie ei lopultakaan johda poistamaan omasta olemassaolosta koettua ahdistusta ja ylimääräisyydentunnetta. Syömättömyys ei ratkaise mitään. Muut hyväksyvät minut, itse en. Muut antaisivat tilaa, jos vain osaisin pyytää. Taija Julin-Nikkarla Kuva: Walter Stenström, Pojken och trollen eller Äventyret,

22 ITUJA 4/2012 3/2012 Päivin helppo & gourmet Purjo-perunasosekeitto 5 keskikokoista perunaa 1 iso purjo n. 8 dl vettä 1 kasvisliemikuutio mustapippuria 100 g yrttipippurituorejuustoa suolaa 1. Kuori ja paloittele perunat. Halkaise purjo pitkittäin ja huuhtele se. Paloittele purjo pieneksi. Halutessasi voit leikata osan purjon vihreää osaa hienoiksi renkaiksi ja säästää sitä valmiin keiton päälle koristeeksi. 2. Keitä perunat ja purjot kypsiksi vedessä. 3. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää juusto ja sekoita kunnes se sulaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja loraus ruokakermaa. Koristele ohuilla purjonrenkailla. Intialainen broilerkastike 1 pkt. maustamattomia broilerin fileesuikaleita rypsiöljyä 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä tuoretta inkivääriä hienonnettuna juustokuminaa kurkumaa punaista chilirouhetta 500 g paseerattua tomaattia 2 dl turkkilaista jogurttia suolaa rouhittua mustapippuria Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota rypsiöljyssä. Lisää pannulle mausteita makusi mukaan. Kääntele sekaisin. Lisää joukkoon broilerinsuikaleet ja kypsennä ne. Sekoita joukkoon paseerattu tomaatti ja turkkilainen jogurtti. Anna kastikkeen hautua noin 10 minuuttia. Tarjoile esimerkiksi riisin kanssa. Päivi Virtanen on ollut ITU ryssä, työtoiminnan ohjaajana lokakuusta 2011 lähtien. Häneen törmää arkipäivisin työntouhussa Kohtaamispaikan keittiössä. 22