Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 2/2010

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti 2_10.fm Page 1 Friday, February 26, :10 AM 2/2010 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Tasavallan presidentin asetukset 3 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 9 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 13 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 momentti 2_10.fm Page 2 Friday, February 26, :10 AM Momentti 2/2010 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (9/2010), laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (10/2010) ja laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta (11/ 2010) HE 187/2009 vp TaVM 28/2009 vp Lait tulivat voimaan Laissa arvopaperimarkkinalain muuttamisesta säädetään ulkomaisen selvitysyhteisön oikeudesta harjoittaa toimintaa Suomessa sivuliikkeessä tai rajan yli Suomeen. Laki sisältää säännökset muun muassa ulkomaisen selvitysyhteisön luvan myöntämisen edellytyksistä, sallitusta toiminnasta ja velvollisuudesta hakea selvitysyhteisön selvitysosapuoleksi. Lain noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Lisäksi tehdään muutoksia Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, kuinka sääntely vaikuttaa arvopaperimarkkinoiden luotettavuuteen, rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja sijoittajansuojaan sekä pörssin toimintaan Suomessa. Hallituksen on valmisteltava tarpeelliset muutokset lainsäädäntöön, jos epäkohtia käytännössä ilmenee. Laki tieliikennelain muuttamisesta (15/2010) HE 247/2009 vp LiVM 30/2009 vp Laki tuli voimaan Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajan yläikärajasta luovutaan vuoden 2010 alusta lukien. Muutoksella helpotetaan erilaisten ajojen suorittamista yrityksissä raskaan kaluston kuljettajien vaatimusten tiukkenemisen jälkeen. Raskaan kaluston ajo-oikeus saadaan vain kahdeksi vuodeksi 70 ikävuoden jälkeen ajoterveydentilan seuraamiseksi riittävän usein. Lisäksi lakiin lisätään uusi pykälä ajo-oikeuden luokan muuttamisesta ja 75 :n viittaussäännöstä tarkistetaan muuttunutta lainsäädäntöä vastaavasti. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin riittävän monipuolisen ja luotettavan ajokyvyn arviointijärjestelmän luomiseksi, liikennelääketieteen tutkimuksen ja opetuksen lisäämiseksi ja tarvittavan ohjeistuksen antamiseksi tutkimuksia tekeville lääkäreille sekä ammattikuljettajien ja kuljetusalan yrittäjien työterveyshuollon kattavaksi järjestämiseksi. Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 7 ja 8 :n muuttamisesta (70/2010) ja laki verotusmenettelystä annetun lain 18 :n muuttamisesta (71/ 2010) HE 95/2009 vp HaVM 15/2009 vp Lait tulivat voimaan Ulkomaalaisrekisterilakia muutetaan niin, että maahanmuuttoviranomaiset voivat oleskelulupaasian käsittelyä varten saada veroviranomaisilta hakijan työnantajaa koskevia verotustietoja ja nämä tiedot voidaan tallentaa ulkomaalaisrekisteriin. Verotusmenettelylakia muutetaan niin, että veroviranomaiset voivat saada maahanmuuttoviranomaisilta tietoja ulkomaalaisen oleskelusta, työnantajasta ja palvelussuhteesta. Laki lastensuojelulain muuttamisesta (88/2010), laki vankeuslain 4 ja 20 luvun muuttamisesta (89/2010) ja laki tutkintavankeuslain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (90/2010) HE 225/2009 vp StVM 49/2009 vp Lait tulivat voimaan Lastensuojelulain kiireellistä sijoitusta ja väliaikaista määräystä koskevia säännöksiä muutetaan. Päätöksentekojärjestelmä säilyy pääpiirteissään ennallaan. Kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen tekeminen siirretään hallinto-oikeudelta kunnalliselle viranhaltijalle. Kiireellinen sijoitus raukeaa, jollei päätöstä kiireellisen sijoituksen jatkamisesta tai päätöstä huostaanotosta taikka hakemusta huostaanotosta ole tehty 30 päivässä sijoituksen alkamisesta. Sijoitusta voidaan jatkaa enintään 30 päivää. Viranhaltija on velvollinen ilmoittamaan tuomioistuimelle tekemästään kiireellisestä sijoituksesta tai kiireellisen sijoituksen aikana tehdystä sijaishuollon muutospäätöksestä. Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus voivat antaa väliaikaisen määräyksen omasta aloitteestaan tai lapsen ja hänen vanhempansa tai huoltajansa vaatimuksesta. Päätöksenteko lapsen sijoittamisesta vankeus- tai tutkintavankeusrangaistustaan suorittavan vanhempansa kanssa vankilaan siirretään vankeinhoitolaitokselta lastensuojeluviranomaisille. Samalla täydennetään lastensuojeluilmoitusta koskevaa säännöstä siten, että muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunta tulee ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Uutena tapana saattaa lastensuojeluasia vireille määritellään pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lisäksi laissa säädetään velvollisuudesta ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Suljettuna hoitona annettava erityinen 2

3 momentti 2_10.fm Page 3 Friday, February 26, :10 AM huolenpito rajataan koskemaan 12 vuotta täyttäneitä lapsia. Lisäksi täsmennetään ja täydennetään lastensuojelulain säännöksiä, jotka koskevat lastensuojelun järjestämisestä vastuussa olevaa kuntaa, sosiaalityöntekijän valvontavastuuta, lastensuojeluasian vireille tuloa ja asiakkuuden alkamista, lapsen huollosta päättämistä huostassapidon aikana, rajoitustoimenpiteitä, lapsen terveydentilan tutkimista sekä lapsen kuulemista tuomioistuimessa. Vankeuslakia ja tutkintavankeuslakia muutetaan tarpeellisilta osin. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta HE 258/2009 vp StVM 54/2009 vp Laki tuli voimaan Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti siten, että yliopistot maksavat alempaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua vuosina Lakimuutos liittyy vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen yliopistouudistukseen, jonka seurauksena yliopistoille tuli velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksuja. Laki aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta HE 152/2009 vp TyVM 10/2009 vp Laki tulee voimaan Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksiä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Etuuden määräytymistä muutetaan siten, ettei etuuden kesto määräydy nykyisen ansaintaperiaatteen mukaisesti. Tuen saamisehto ja tukikauden kesto muutetaan kiinteäksi. Kahdeksan vuoden työhistorialla henkilöllä on oikeus 18 kuukautta kestävään aikuiskoulutustukeen. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Aikuiskoulutustuen tasoa korotetaan siten, että se vastaa työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Aikuiskoulutustuen taso määräytyy työttömyyspäivärahaa vastaavalla tavalla. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada soviteltuna silloin, kun kyseessä on osa-aikainen opiskelu ja työstä poissaolosta sovitaan työnantajan kanssa. Sovittelussa otetaan käyttöön suojaosa, jonka alle jäävät tulot eivät vähennä tuen määrää. Osa-aikainen opiskelu kuluttaa tukiaikaa samalla tavoin kuin kokoaikainen opiskelu. Tuen enimmäisaikaan luetaan myös voimassa olevan lain mukaisesti käytetty aikuiskoulutustukiaika. Aikuiskoulutustuen etukäteiskäytöstä luovutaan. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä selvityksen aikuiskoulutuslain toimivuudesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta sekä aikuiskoulutustukea saavien määrästä. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n muuttamisesta HE 220/2009 vp StVM 47/2009 vp Lait tulevat voimaan Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämisestä ja siihen liittyvien kustannusten korvaamisesta vastaa Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitos voi järjestää tulkkauspalvelun joko tuottamalla palvelun itse tai hankkimalla sen muilta palvelutuottajilta. Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalveluja on järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana. Tulkkauspalvelua järjestetään vähimmäismääriä enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin, edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä tai tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä. Vammaispalvelulaista muutetaan vammaisten henkilöiden palveluita koskevaa säännöstä sekä kumotaan tulkkipalveluja koskeva säännös. Lisäksi muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia siten, että tulkkipalvelut poistetaan maksuttomien sosiaalipalvelujen luettelosta. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää että hallitus antaa mennessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle selvityksen siitä, miten kuntien tulkkauspalveluhenkilöstön asema turvataan vammaisten tulkkauspalveluun liittyvien tehtävien siirtyessä kunnilta valtiolle. TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET Tasavallan presidentin asetus WIPOn tekijänoikeussopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (94/2010) Laki ja sopimus tulivat voimaan Asetus tuli voimaan Momentti 3 Momentti 2/2010

4 momentti 2_10.fm Page 4 Friday, February 26, :10 AM Tasavallan presidentin asetus WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (95/2010) Laki ja sopimus tulivat voimaan Asetus tuli voimaan HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 277/2009 vp) vesilainsäädännön uudistamiseksi Uudistuksella pyritään selkeyttämään vesilainsäädäntöä sekä tehostamaan vesitalousasioiden käsittelyä. Uuden vesilain lisäksi tehdään lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia 15 lakiin. Vesilain soveltamisalassa ja perusperiaatteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Vesilain mukainen lupaharkinta perustuu hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen punnintaan, jota täydentää kielto aiheuttaa huomattavan haitallisia vaikutuksia. Mahdollisuudet vesialueiden käyttämiseen ja vesivarojen hyödyntämiseen säilyvät nykyisellään. Katselmustoimituksesta ja lopputarkastuksesta luovutaan. Vesilain mukaiset menettelyt säilyvät muutoin pääosin nykyisenlaisina. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan puolen vuoden kuluttua niiden vahvistamisesta. Esitys (HE 282/2009 vp) laiksi verotililain 8 :n muuttamisesta Verotililakiin lisätään valtuutus, jonka nojalla Verohallinto voi myöhentää paperimuotoisena annettavan kausiveroilmoituksen antamisen määräpäivää kuukauden seitsemännestä päivästä. Määräajan pidentäminen koskee niitä kuukausia, joissa juhlapyhien vuoksi ilmoituksen antamiselle ei muutoin jäisi kohtuulliseksi katsottavaa aikaa. Esitys (HE 283/2009 vp) laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lailla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta säädetään sairaanhoitajan oikeudesta määrätä hoitamalleen potilaalle lääkettä apteekista. Edellytyksenä on palvelussuhde terveyskeskukseen, tarvittava lisäkoulutus ja vastaavan lääkärin antama kirjallinen määräys. Rajattu lääkkeenmäärääminen koskee vain tiettyihin tautitiloihin määrättäviä lääkkeitä. Lisäksi sairaanhoitajat voidaan määräajaksi oikeuttaa antamaan lääkemääräyksiä laajalle levinneen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi ja sairastuneiden hoitamiseksi. Lisäksi optikko ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti voivat lisäkoulutuksen saatuaan hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) merkitsee tiedon rajattua lääkkeenmääräämistä koskevasta erikoispätevyydestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja antaa yksilöintitunnuksen lääkkeen määräämiseen oikeutetuille. Samalla tehdään tarvittavat muutokset lääkelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain määritelmiin lääkkeen määrääjästä, jonka lisäksi joitakin sähköiseen lääkemääräykseen liittyviä suostumusmenettelyjä yksinkertaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksella mahdollistetaan maksun periminen sairaanhoitajan avovastaanottokäynniltä ja sairausvakuutuslain muutoksella sairaanhoitokorvauksen maksaminen sairaanhoitajan määräämille lääkkeille ja perusvoiteille. Lisäksi vanhempainrahan maksamisen edellytyksiä muutetaan siten, että synnytyksen jälkeisen tarkastuksen voi tehdä lisäkoulutuksen suorittanut kätilö tai terveydenhoitaja. Esitys (HE 287/2009 vp) laiksi sijoitusrahastolain muuttamisesta Sijoitusrahastolakia täydennetään säännöksillä rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimista rahastoosuuksista. Muutoksella mahdollistetaan ulkomaisten sijoittajien omistamille rahasto-osuuksille vastaavantyyppinen rekisteröintimenettely, joka on käytössä arvoosuusjärjestelmään liitetyissä osakkeissa ja rahasto-osuuksissa. Kotimaisten sijoittajien omistamien rahasto-osuuksien rekisteröintiin ei tehdä muutoksia. Rahasto-osuuden hoitajana voivat toimia suomalaiset tai Euroopan talousalueella toimiluvan saaneet luottolaitokset tai sijoituspalveluyritykset sekä rahastoyhtiöt, joilla on oikeus tarjota arvopapereita koskevia säilytys- ja hoitopalveluja. Rahastoyhtiön on tehtävä rahasto-osuuden hoitajan kanssa kirjallinen sopimus rahastoosuuksien hoitamisesta. Sopimuksessa on sovittava, että rahastoosuuden hoitaja toimittaa rahastoyhtiölle hallinnoimiensa rahastoosuuksien omistajia koskevat tiedot ja muut rahastoyhtiön lainsäädännön perusteella tarvitsemat tiedot. Rahasto-osuuden hoitajalla on velvollisuus antaa rahasto-osuudenomistajia koskevat tiedot syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle. Valtioneuvoston lausuma; Osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa hallitus toteuttaa rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän. Verovalvonnan tehostamiseksi selvitetään verohallinnon mahdollisuudet suorittaa vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. Molemmat toteutetaan tämän vaalikauden aikana. Esitys (HE 288/2009 vp) laiksi Verohallinnosta sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi Lailla Verohallinnosta toteutetaan hallintorakenteen uudistamisen toinen vaihe. Eri verolaeissa Verohallitukselle, verovirastoille tai muulle verotuksesta vastaavalle Verohallinnon yksikölle säädetty toimivalta muutetaan Verohallin- 4

5 momentti 2_10.fm Page 5 Friday, February 26, :10 AM to-nimisen viranomaisen toimivallaksi. Verohallinnossa on verovirastokohtaisten verotuksen oikaisulautakuntien asemesta yksi verotuksen oikaisulautakunta, jonka toimialueena on koko maa. Oikaisulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Verohallintoon perustetaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajien virat. Keskusverolautakunnasta annettu laki kumotaan ja keskusverolautakuntaa koskevat säännökset siirretään Verohallinnosta annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Verotuksen oikaisulautakuntaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin aloittavaan Verohallinnon verotuksen oikaisulautakuntaan. Esitys (HE 289/2009 vp) laiksi CE-merkintärikkomuksesta Lailla CE-merkintärikkomuksesta pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevassa asetuksessa edellytetyt seuraamukset CE-merkintärikkomuksesta. Hallituksen esitys (HE 1/2010 vp) laeiksi nuorisolain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 :n muuttamisesta Nuorisolain tarkoituksena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja varhaista tukea. Laissa säädetään menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kunnissa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat nuorten kannalta keskeisimmät toimialat. Laissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Lakiin lisätään säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisen tulee luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten. Nuorelle ei säädetä velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua palvelua. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisätään säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 2/2010 vp) laiksi työaikalain 37a :n muuttamisesta Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajan henkilökohtaisen ajopäiväkirjan säilyttämisvelvollisuutta koskevaan pykälään lisätään säännös työnantajan velvollisuudesta säilyttää ajopäiväkirjoja yhden vuoden ajan. Tavoitteena on saattaa säännös vastaamaan EU:n asetusmuutosta, jossa säädetään ajopiirturilevyjen ja ajoaikatietojen yhden vuoden säilyttämisvelvollisuudesta yrityksille. Hallituksen esitys (HE 3/2010 vp) laiksi yhdyskuntapalvelusta annetun lain muuttamiseksi Muun toiminnan kuin työn osuutta yhdyskuntapalvelussa lisätään nykyisestä 10 tunnista 30 tuntiin. Kyse on lähinnä päihdehuollon toimenpiteistä sekä rikoksentekijän rikoksettoman elämän valmiuksien parantamiseen tähtäävistä toimintaohjelmista. Laissa säädetään kielto käyttää huumausaineita yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon aikana. Lisäksi täsmennetään päihteettömyyden valvontaa siten, että tuomitun päihteettömyyttä voidaan valvoa nykyisin käytössä olevien ulkoisten merkkien havainnoinnin ja alkometrin lisäksi ottamalla sylkitai virtsanäyte sekä niistä kieltäytymistilanteissa ottamalla verinäyte. Lain tasolla säädetään yksityiskohtaisesti yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon valvojan ja apuvalvojan määräämisestä ja tehtävistä, tuomitun velvollisuuksista sekä velvollisuuksien rikkomisen seurauksista. Lisäksi lakiin tehdään muita käytännön työn edellyttämiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 4/2010 vp) laeiksi valtion eläkelain, kunnallisen eläkelain, valtiokonttorista annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely siirretään Kuntien eläkevakuutukseen. Samassa yhteydessä Valtiokonttorissa valtion eläketurvan toimeenpanon tehtävissä toimiva henkilöstö siirtyy Kuntien eläkevakuutuksen palvelukseen. Muutoksen tavoitteena on aikaansaada kustannussäästöjä työeläkejärjestelmän vaatimien tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa. Valtion ja kuntien eläkejärjestelmien samankaltaisuuden vuoksi muutoksella saavutetaan myös muita yhdistymisestä aiheutuvia säästöjä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 5/2010 vp) lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 8 :n muuttamisesta Lain voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella eli vuosille 2011 ja VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun valtioneuvos- Momentti 5 Momentti 2/2010

6 Valtioneuvoston asetus maanteistä annetun valtioneuvosmomentti 2_10.fm Page 6 Friday, February 26, :10 AM ton asetuksen muuttamisesta (1229/2009) Voimassa olevaan asetukseen tehdään kiinteistöjen kirjaamisasioiden käräjäoikeuksista maanmittauslaitokselle siirtymisen huomioon ottavat muutokset poistamalla suoritteiden maksuja koskevat kohdat. Ote- ja jäljennösmaksuja koskevaa säännöstä täydennetään. Valtioneuvoston asetus oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta (1377/2009) Asetuksen 2 lisätään teksti sekä muille valtion virastoille, jolloin oikeushallinnon tietotekniikkakeskus voi tehtävämäärittelynsä perusteella tuottaa palveluita oikeusministeriön ja hallinnonalan muiden virastojen lisäksi myös muille valtion virastoille. Valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n muuttamisesta (1349/2009) Rajavyöhykkeen takarajan kulkua tarkistetaan ja rajavyöhykettä kavennetaan niillä alueilla, joilla se on rajavalvonnan kannalta mahdollista. Rajavyöhykkeen kaventaminen helpottaa sekä kansalaisten liikkumista raja-alueilla että rajavartiolaitoksen hallinnollista työtä. Rajavyöhykkeen takarajan kulun siirtäminen yleisesti käytössä oleville kulkureiteille vähentää tahattomia rajavyöhykerikkomuksia. Samoin eräillä suosituilla matkailu- ja harrastealueilla rajavyöhykkeen takarajan siirtäminen vähentää rajavyöhykelupien myöntämisestä aiheutuvaa hallinnollista työtä. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta rajaturvallisuuden ylläpidolle. Muutosten perusteena ovat muuttuneet olosuhteet raja-alueilla. Valtioneuvoston asetus rakennusurakkasopimuksissa käytettävistä indeksiehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1362/ 2009) Asetuksen voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2012 loppuun. Samalla tehdään maarakennuskustannusindeksin muutoksesta aiheutuvat muutokset. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (1230/2009) Asetus tuli voimaan siirtymäsäännöksin. Asetus ei olennaisesti muuta maksujen määräytymisen periaatteita. Uutena säädetään mahdollisuus periä maksu tutkintoon kuuluvista opinnoista, joita suoritetaan ammattikorkeakoulun myöntämän opinto-oikeuden perusteella sekä hakemuksen käsittelymaksu menetetyn opiskeluoikeuden palauttamista koskevissa asioissa. Asetukseen otettaan uutena myös säännös ammattikorkeakoulujen kirjastopalvelumaksuista. Asetuksella säädettävät maksut liittyvät ammattikorkeakoulujen julkisoikeudellisen tehtävän hoitamiseen. Valtioneuvoston asetus maatilan energiasuunnitelmatuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1287/ 2009) Asetus muutetaan vastaamaan voimaan tulevaa valtion aluehallinnon uudistamista koskevaa lainsäädäntöä. Asetuksessa olevat viittaukset työ- ja elinkeinokeskuksiin muutetaan viittauksiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Valtioneuvoston asetus maa- ja metsätalousministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta (1288/2009) Asetuksen 1 :ään lisätään kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat. Samassa yhteydessä tarkistetaan aluehallintouudistuksen johdosta teknisesti asetuksen 2 :ää, jossa säädetään ministeriön toimialan virastoista, laitoksista ja muista toimielimistä. Valtioneuvoston asetus paikkatietoinfrastruktuurista annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta (1282/2009) Muutoksilla asetus saatetaan vastaamaan voimaan tulevia valtion aluehallintoa koskevia säädöksiä eli erityisesti lakia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) sekä lakia Liikennevirastosta (862/2009) ja lakia Liikenteen turvallisuusvirastosta (863/2009). Valtioneuvoston asetus liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta (1372/2009) Asetusta muutetaan siten, että ministeriön tehtävät vastaavat liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistukseen ja liikelaitosuudistukseen liittyviä uudelleenjärjestelyjä. Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1245/2009) Asetukseen tehdään aluehallinnon uudistuksesta sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta johtuvat nimien muutokset. 6

7 momentti 2_10.fm Page 7 Friday, February 26, :10 AM ton asetuksen 2 ja 5 :n muuttamisesta (1246/2009) Asetuksen 2 ja 5 :ään tehdään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta johtuva nimen muutos niin, että Tiehallinnon nimi muutetaan Liikennevirastoksi. Valtioneuvoston asetus radoista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 4 :n muuttamisesta (1247/2009) Asetuksen 3 ja 4 :ään tehdään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta johtuva nimen muutos niin, että Ratahallintokeskuksen nimi muutetaan Liikennevirastoksi. Valtioneuvoston asetus saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1373/ 2009) denvaihteessa tapahtuvat muutokset kuntajaotukseen. Valtioneuvoston asetus palkkaturvasta (1276/2009) Työministeriötä koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinoministeriöllä, työvoima- ja elinkeinokeskuksia tai työ- ja elinkeinokeskuksia koskevat maininnat korvataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Työvoimatoimistoja koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinotoimistoilla. Valtioneuvoston asetus merimiesten palkkaturvasta (1277/ 2009) Työministeriötä koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinoministeriöllä, työvoima- ja elinkeinokeskuksia tai työ- ja elinkeinokeskuksia koskevat maininnat korvataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Työvoimatoimistoja koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinotoimistoilla. maansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (29/2010) Sopimus ja laki (9/2008) tulivat voimaan Asetus tuli voimaan Valtioneuvoston asetus Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen 11 päivänä kesäkuuta 1976 allekirjoittamaan luovutussopimukseen tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (28/ 2010) Pöytäkirja ja laki (10/2008) tulivat voimaan Asetus tuli voimaan Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (29/2010) Momentti Liikennehallinnon uudistuessa vuoden 2010 alusta asetusta muutetaan siten, että saariston yhteysalusliikenteen hankintaan ja avustuksiin sekä palvelutason määrittelyyn liittyvät tehtävät siirtyvät Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäväksi. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista (1275/ 2009) Työministeriötä koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinoministeriöllä, työvoima- ja elinkeinokeskuksia tai työ- ja elinkeinokeskuksia koskevat maininnat korvataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Työvoimatoimistoja koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinotoimistoilla. Asetuksessa huomioidaan myös vuo- Valtioneuvoston asetus alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1278/2009) Työministeriötä koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinoministeriöllä, työvoima- ja elinkeinokeskuksia tai työ- ja elinkeinokeskuksia koskevat maininnat korvataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla. Työvoimatoimistoja koskevat maininnat korvataan työ- ja elinkeinotoimistoilla. Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voi- Sopimus ja laki (11/2008) tulivat voimaan Asetus tuli voimaan Valtioneuvoston asetus Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tietyistä keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (30/2010) Sopimus ja laki (12/2008) tulivat voimaan Asetus tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talletuspankkien ja kiinnitysluottopankkien varainhankinnalle myönnettävistä valtiontakauk- 7 Momentti 2/2010

8 Työryhmä on arvioinut hallintolainkäyttölain menettelysäännösten muutostarpeita. Työryhmän mukaan nykyiset säännökset toimivat pääosin hyvin eikä suuria muutostarpeita ole perus- ja ihmisoikeusvaatimusten kannalta. Työryhmä ehdottaa kuitenkin täsmennyksiä, joilla hallintotuomioistuinten menettelytapoja voitaisiin yhdenmukaistaa ja säännöksiä selkeyttää. Työryhmän ehdotuksen mukaan nykyistä hallintolainkäyttölakia joko täydennettäisiin tai säädettäisiin uusi laki. Työryhmän mukaan yleinen valitusoikeus tulimomentti 2_10.fm Page 8 Friday, February 26, :10 AM sista perittävistä maksuista (7/ 2010) Asetus tuli voimaan Takauksesta, joka on annettu 1 5 vuoden joukkovelkakirjalainalle, perittävä vuotuismaksu on markkinahinta lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä ja asuntovakuudellisille joukkovelkakirjalainojen lisäys on 0,25 prosenttia. Markkinahinta on 0,375 prosenttia takausluoton määrästä, jos takauksen saajalla on vähintään toiseksi korkein merkittävän kansainvälisen luottoluokituslaitoksen käyttämä luottoluokitus, ja 0,43 prosenttia takausluoton määrästä muussa tapauksessa. Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 31 ja 32 :n kumoamisesta (18/ 2010), valtioneuvoston asetus rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 4 :n kumoamisesta (19/2010) ja valtioneuvoston asetus korkotulon lähdeverosta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n kumoamisesta (20/2010) Asetukset tulivat voimaan Vuoden 2010 alusta on otettu käyttöön uusi verotilijärjestelmä, josta säädetään verotililaissa (604/ 2009). Laki sisältää verojen ja maksujen suorittamiseen sekä muuhun verotusmenettelyyn liittyvät säännökset, joten asetuksissa olevat säännökset kumotaan tarpeettomina. Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen 3 ja 6 :n muuttamisesta (17/2010) Asetus tuli voimaan Muutokset johtuvat valtion aluehallinnon uudistuksesta, ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä, yliopistouudistuksesta sekä eräistä pienemmistä organisaatiomuutoksista. Muutokset ovat teknisluonteisia. Valtioneuvoston asetus työsuojelulautakunnista (53/ 2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella ajanmukaistetaan saman niminen valtioneuvoston asetus vastaamaan aluehallintovirastoista annetun lain (896/ 2009) voimaantulosta aiheutuneita muutoksia. Työsuojelupiirin yhteydessä ollut työsuojelulautakunta on siirtynyt asianomaisen aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitavan vastuualueen yhteyteen. Asetuksella annetaan nykyistä vastaavat tarkemmat säännökset lautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta. Valtioneuvoston asetus merenkulun ympäristönsuojelusta (76/2010) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan merenkulun ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut tarkemmat säännökset MAR- POL 73/78 -yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen ja Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden sekä Euroopan yhteisön säädösten täytäntöön panemiseksi Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä sekä suomalaisten alusten osalta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella. Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta Asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kasvin- ja eläintuotantoa koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta. Asetus sisältää säännökset muun muassa valvontojen tekemisestä, tarkastusotoksen määrittämisestä, valvonnan laajentamisesta sekä indikaattoriryhmistä. Neuvoston tilatukiasetuksen (EY) N:o 73/2009 ja sitä täydentävän komission niin sanotun soveltamisasetuksen (EY) N:o 1122/2009 nojalla täydentävien ehtojen noudattaminen on suorien tukien, luonnonhaittakorvauksen, ympäristötukien ja eläinten hyvinvointitukien myöntämisen edellytyksenä. Vaikka kaikkia lainsäädännön vaatimuksia on noudatettava, kohdistuu täydentävien ehtojen valvonta valittuihin avainkohtiin eli indikaattoreihin. Täydentävien ehtojen valvonta on käynnistynyt vuonna 2005 ja voimassa olevien täydentävien ehtojen osalta valvonta jatkuu entisin perustein. Uusina indikaattoriryhminä valvotaan maidon- ja munantuotantotilojen hygieniaa ja TSE-taudin leviämisen estämistä. Myös rehujen ja tuotantoeläimiltä kiellettyjen tai tuotantoeläimille hyväksymättömien aineiden osalta on uusia valvontavaatimuksia. Lisäksi eläinten hyvinvoinnin indikaattoreita lisätään tuotantoeläimillä, jotka eivät tällä hetkellä kuulu tarkastusotantaan. Tarkastusotantaan kuuluvat vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen lisäksi myös vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat sekä lampaat ja vuohet. Uusina indikaattoreina tarkastetaan lääkityskirjanpito, eläinsuojan olosuhteet, juotto ja ruokinta. Lisäys on tarpeen, jotta indikaattorit kuvaisivat nykyistä yhtenäisemmin eläinsuojelusäädösten noudattamista kotieläintiloilla. MIETINNÖT YM. Prosessityöryhmän välimietintö 8

9 momentti 2_10.fm Page 9 Friday, February 26, :10 AM si säilyttää. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa yleissäännöstä, jonka mukaan hallintopäätöksistä saisi valittaa aina riippumatta siitä, onko päätöksentekijä julkinen viranomainen tai yksityinen, julkista hallintotehtävää hoitava taho. Mietintö on osoitteessa Sakon muuntorangaistustyöryhmän mietintö Työryhmä selvitti mahdollisuuksia ottaa käyttöön jokin yhdyskuntaseuraamus sakkovankeuden vaihtoehtona. Vankeuden vaihtoehtoisiksi seuraamuksiksi voisivat työryhmän mukaan soveltua jollain muotoa vain yhdyskuntapalvelu tai suunnitteilla oleva valvontarangaistus, jossa vangin liikkeitä seurataan sähköisesti. Näiden seuraamusten käyttöön muuntorangaistuksena liittyy kuitenkin monia periaatteellisia ja käytännöllisiä hankaluuksia. Jonkin yhdyskuntaseuraamuksen käyttöönotto sakon muuntorangaistuksena edellyttäisi, että sakkovangeille järjestettäisiin erityisiä tukitoimia ja että heille löydettäisiin soveltuvia suorituspaikkoja. Selvitystyötä jatketaan yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistusta pohtivassa toimikunnassa. Lisäksi työryhmä laati ehdotukset sakon muuntorangaistuksen kehittämiseksi. Työryhmän mukaan sakkoa ei voisi muuntaa vankeudeksi pelkästään sen vuoksi, ettei tuomittu pysty sitä maksamaan. Muuntorangaistus voitaisiin tuomita vain sellaisille sakotetuille, joiden rikokset osoittavat ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Mietintö on osoitteessa Etusivu/Julkaisut/ Rasistiset rikokset työryhmän mietintö Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on muun muassa saattaa voimaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen rasisminvastainen lisäpöytäkirja ja panna kansallisesti täytäntöön EU:n rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös. Rasistisesta motiivista tehdyt rikokset ovat jo nykyisin Suomessa rangaistavia ja rasistinen vaikutin voidaan ottaa huomioon rangaistusta koventavana perusteena. Keskeinen rangaistussäännös, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, on työryhmän mukaan kuitenkin jo osin vanhentunut ja sen soveltaminen tietoverkoissa tapahtuviin toimintoihin voi olla ongelmallista. Myös koventamissäännökset ovat osin tulkinnanvaraisia. Työryhmän ehdotuksen mukaan kiihottamisrikossäännöksessä mainittaisiin uutena tekotapana yleisön saataville asettaminen. Näin varmistettaisiin, että rikosnimike soveltuu esimerkiksi linkkien avaamiseen rasistista kiihottamista sisältäville internetsivuille. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa, että rikoslakiin lisättäisiin erityinen törkeää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva rikos. Mietintö on osoitteessa Edunvalvonta-asioiden selvitystyöryhmän mietintö Työryhmä lisäisi holhousviranomaisten eli maistraattien mahdollisuuksia myöntää helpotuksia edunvalvojien tilivelvollisuuteen. Lisäksi täsmennettäisiin holhousviranomaisten tilintarkastusvelvollisuuden sisältöä. Tavoitteena on helpottaa erityisesti läheisensä edunvalvojana toimivien työtä. Tavoitteena on myös vähentää holhousviranomaisten omaa työtä ja turvata työvoiman riittävyyttä, sillä edunvalvontapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Työryhmä ehdottaa lainmuutoksia, joilla lisättäisiin mahdollisuuksia myöntää vapautuksia tai helpotuksia edunvalvojien velvollisuuteen antaa ns. vuositili. Raportti on osoitteessa Onnettomuustutkintatyöryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uuden turvallisuustutkintalain säätämistä nykyisen onnettomuustutkintalain tilalle. Nykyinen laki käsittää säännökset suuronnettomuuksien ja niiden vaaratilanteiden sekä ilmailussa, raideliikenteessä ja vesiliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta. Näiden lisäksi työryhmä ehdottaa, että jatkossa turvallisuustutkinta voitaisiin tehdä harkinnan mukaan myös muun onnettomuuden tai vaaratilanteen johdosta. Tutkinnan tarkoituksena olisi turvallisuuden lisääminen ja vastaavien tapahtumien ennalta ehkäiseminen. Lisäksi ehdotetaan, että turvallisuustutkinta voitaisiin suorittaa myös sellaisista erityisen vakavista poikkeuksellisista tapahtumista, jotka eivät ole onnettomuuksia. Uuteen lakiin sisältyisi säännökset muun muassa turvallisuustutkinnan organisoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Onnettomuuksien tutkinnasta vastaisi edelleen Onnettomuustutkintakeskus, jonka nimi ehdotetaan muutettavaksi Turvallisuustutkintakeskukseksi. Raportti on osoitteessa ASETETUT TOIMIELIMET Toimikunta valmistelemaan yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistusta Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan selvittämään yhdyskuntaseuraamusten kehittämisen edellytyksiä ja valmistelemaan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on kehittää yhdyskuntaseuraamuksista selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, joka täyttää perustuslain vaatimukset. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat muun muassa yhdyskuntapalvelu ja ehdollinen vankeusrangaistus. Nykyinen lainsäädäntö on hajanaista ja vaikeasti ymmärrettävää, koska säännöksiä on uudistettu useassa otteessa monen vuosikymmenen ajan. Seuraamusjärjestelmän painopistettä halutaan siirtää yhdyskuntaseuraamuksiin. Lähtökohtana on luoda järjestelmä, joka vähentää uusintarikollisuutta ja ny- Momentti 9 Momentti 2/2010

10 momentti 2_10.fm Page 10 Friday, February 26, :10 AM kyistä paremmin integroisi rikoksentekijän osaksi yhteiskuntaa. Parhaiten tähän päästään kuntouttavilla toimilla vapaudessa. Seuraamuksen on lisäksi edistettävä edellytyksiä rikoksettomaan elämään ja täytäntöönpanon on tapahduttava turvallisesti ja oikeusturvaa kunnioittaen. Sosiaaliselta taustaltaan erilaisia henkilöitä tulisi kohdella myös nykyistä tasa-arvoisemmin. Toimikunnan tehtävänä on määritellä yhdyskuntaseuraamusten sisältö, tavoitteet ja seuraamusten keskinäinen suhde nykyistä selkeämmin. Huomioon tulisi ottaa myös valmisteilla olevat seuraamukset sekä kartoittaa mahdollisia uusia vaihtoehtoja yhdyskuntaseuraamuksiksi. Keskeisiä lailla säädettäviä asioita olisivat rikoksesta epäillyn ja tuomitun oikeudet ja velvollisuudet sekä viranomaisen velvollisuudet. Toimikunnan tulee lisäksi selvittää, mikä yhdyskuntaseuraamus voisi toimia vankeuden ohella sakon muuntorangaistuksena. Tältä osin toimikunta tulee jatkamaan sakon muuntorangaistusta selvittäneen työryhmän työtä. Työssään toimikunnan on muun muassa selvitettävä eri seuraamusten tämänhetkinen käyttö ja toimivuus sekä arvioitava yleiset tarpeet ja mahdollisuudet kehittää yhdyskuntaseuraamuksia huomioiden mm. Euroopan neuvoston suositukset. Toimikunnan on määriteltävä myös parhaat toimintatavat ja periaatteet yleisten tukijärjestelmien hyödyntämiseksi yhdyskuntaseuraamuksissa. Toimikunnan puheenjohtajana on professori Pekka Koskinen. Työryhmä uudistamaan lomaosakkeiden markkinointia ja kauppaa koskevaa sääntelyä Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lomaosakkeiden eli aikaosuusasuntojen markkinointia ja kauppaa koskevan lainsäädännön muuttamista. Muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n uusi aikaosuusdirektiivi. Aikaosuudella (timeshare) tarkoitetaan ajallisesti rajoitettua omaisuuden hallinta- ja käyttöoikeutta. Tällaisia oikeuksia on tarjolla erityisesti vapaa-ajan asuntoihin lomakohteissa. Suomessa aikaosuuksia kutsutaan usein lomaosakkeiksi tai viikko-osakkeiksi. Uusi direktiivi korvaa nykyisen, vuonna 1994 annetun direktiivin. Merkittävin muutos nykytilaan verrattuna on sääntelyn soveltamisalan laajentaminen. Nykyinen direktiivi koskee vähintään kolme vuotta voimassa olevia aikaosuussopimuksia, joiden kohteena on rakennus tai huoneisto. Uusi direktiivi koskee lyhyempiäkin sopimuksia ja myös irtaimeen omaisuuteen, esimerkiksi huvialuksiin tai matkailuautoihin kohdistuvia aikaosuuksiin perustuvia käyttöoikeuksia. Lisäksi direktiivissä säännellään aikaosuuksien jälleenmyynti- ja vaihtosopimuksia sekä uudentyyppisiä pitkäkestoisia lomatuotteita, kuten niin sanottuja alennuslomaklubeja. Direktiivin keskeiset säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteita, sopimuksen sisältöä ja sopimuskieltä, kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus sekä kieltoa ottaa kuluttajalta ennakkomaksua peruuttamisaikana. Säännökset vastaavat periaatteiltaan voimassa olevaa direktiiviä, mutta niitä on täydennetty ja tarkistettu erityisesti soveltamisalan laajentamisesta johtuen. Peruuttamisaika on nykyisen 10 päivän sijasta 14 päivää. Direktiivistä johtuvilla kansallisen lain muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lomaosakemarkkinoihin Suomessa. Sen sijaan Etelä-Euroopan lomakohteissa aggressiivisen markkinoinnin kohteeksi joutuvien suomalaisten lomalaisten oikeusaseman uskotaan paranevan, kun peruuttamisoikeus ja ennakkomaksukielto ulotetaan uudentyyppisiin lomatuotteisiin. Työryhmän toimikausi on Työryhmä tarkistamaan konkurssilakia Oikeusministeriö on asettanut työryhmän tarkistamaan konkurssilain säännöksiä. Nykyisessä konkurssilaissa ei ole säännöksiä velallisen oikeudesta olla myötävaikuttamatta itsensä syytteen vaaraan saattamiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan konkurssivelallisella on pesäluetteloa vannoessaan oikeus olla ilmoittamatta omaisuuttaan, jos velallinen on vaarassa joutua syytteeseen. Työryhmän tehtävänä on nyt arvioida muun muassa sitä, olisiko konkurssilakiin tarpeen lisätä säännökset tästä niin sanotusta itsekriminointisuojasta vai onko riittävää, että pesänhoitajat noudattavat korkeimman oikeuden ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Työryhmän tulee antaa mietintönsä mennessä. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Tuula Linna. Äänioikeusikärajan laskemista kunnallisvaaleissa selvitetään Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Työryhmä selvittää edellytykset kokeilla äänestysikärajan laskemista kunnallisvaaleissa. Selvitystä laadittaessa keskeisinä näkökulmina tulee olla nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja demokratiakasvatuksen vahvistaminen. Suomalaisten nuorten yhteiskunnallista osallistumista selvittävissä tutkimuksissa on havaittu, että vaikka nuoret osallistuvat edelleen aktiivisesti vapaaehtoisja järjestötoimintaan, heidän kiinnostuksensa perinteisiä vaikuttamiskeinoja kohtaan on vähentynyt. Tämä näkyy muun muassa vähäisenä äänestysaktiivisuutena ja puolueosallistumisena. Keinoja nuorten äänestysaktiivisuuden vahvistamiseen on pohdittu varsin paljon. Yhtenä mahdollisuutena on tuotu esiin äänestysikärajan laskeminen. Nuorten äänestysprosentti jää tällä hetkellä Suomessa noin prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä alhaisemmaksi. Tilastot viittaavat kuitenkin siihen, että ensikertalaiset eli pääasiassa 18-vuotiaat äänestävät vuotiaita ahkerammin. Toisaalta tiedetään, että muutamissa ensimmäisissä vaaleissa omaksuttu äänestämättömyys jää tavallisesti pysyväksi. Euroopan neuvosto on antamassaan kansalaisten osallistumista koskevassa suosituksessa kehottanut kokeilemaan äänioike- 10

11 momentti 2_10.fm Page 11 Friday, February 26, :10 AM us- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamista. Itävalta on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa äänestysikäraja on 16 vuotta kaikissa vaaleissa. Norja aikoo kokeilla äänestysikärajan laskemista ensi vuonna pidettävissä kunnallisvaaleissa. Työryhmän tulee laatia muistio äänestysikärajan laskemisen mahdollisista seurauksista sekä hyödyistä ja haitoista. Muistiosta tulisi käydä ilmi, miten äänestysikärajan laskemista voitaisiin käytännössä kokeilla ja mitä lainsäädännön muutoksia kokeilu vaatisi. Lisäksi tulisi käydä ilmi kokeilun kustannukset ja se, miten kokeilua voidaan myöhemmin arvioida. Työryhmän työn tulee olla valmis Työryhmän puheenjohtaja on neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi oikeusministeriöstä. KORKEIN OIKEUS KKO:2009:91 Perintökaari - Pesänselvitys - Pesänselvittäjä Asiavaltuus Perustuslaki - Kodin suoja Kuolinpesän osakkailla ensin ja sittemmin oikeudenkäynnin aikana kuolinpesään määrätyllä pesänselvittäjällä (sekä leskellä) oli oikeus ajaa yhtä kuolinpesän osakasta vastaan kannetta, jossa vaadittiin perittävän ja lesken omistaman kiinteistön luovuttamista kuolinpesän ja lesken yhteishallintaan sekä mainitun osakkaan muuttamista pois kiinteistöltä. Kysymys myös kanteen hyväksymisen edellytyksistä. Ks. KKO:1979-II-130, KKO:1987:46, KKO:2005:45, KKO:2008:108. Vrt. KKO:1973-II- 22. PK 18 luku 2 PK 19 luku 12 1 mom. PK 19 luku 13 PL 10 KKO:2009:92 Vahingonkorvaus - Vahingonkorvauslain soveltamisala Saamisen vanhentuminen Yhtiö, jolta A oli tilannut syksyllä 1986 veneen, luovutti tilauksen perusteella valmistamansa veneen A:lle toukokuussa A puolestaan myi veneen B:lle. Vene upposi sukellusretkellä Kysymys siitä, oliko B:llä oikeus vaatia korvausta yhtiöltä veneen valmistamiseen ja rakentamiseen liittyvistä virheistä johtuneista vahingoista rikkomusvastuuta koskevien säännösten nojalla ja, mikäli näin oli, oliko tuo oikeus vanhentunut. (Ään.) VahL 1 luku 1 VahL 7 luku 2 (412/1974) KKO:2009:93 Avioliitto - Omaisuuden erottelu - Pesänjakaja Avioeroasian vireillä ollessa puoliso A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden erottelu ja yhteisen omaisuuden jako puolisoiden välillä. A nimesi eroteltavaksi ja jaettavaksi yhteiseksi omaisuudeksi muun muassa puoliso B:n omistamalle maapohjalle puolisoiden yhteiseksi kodiksi avioliiton aikana rakennetun ja siihen tarkoitukseen käytetyn asuinrakennuksen. B vastusti A:n hakemusta lausuen, että puolisot olivat jo kirjallisesti sopineet yhteisen omaisuutensa erottelusta ja että koska asuinrakennus kuului B:n kiinteistöön sen ainesosana ja siten B:n omistukseen, sen omistussuhteiden ratkaiseminen ei kuulunut pesänjakajan toimivaltaan. Se seikka, että puolisot olivat jo sopineet eräiden yhteisten irtainten esineiden jakamisesta, ei ollut merkinnyt lopullisen omaisuuden erottelun toimittamista. KKO:2009:94 Sopimukseen perustuva velkajärjestely Vapaaehtoinen velkajärjestely Yksityishenkilön velkajärjestely - Lisäsuoritusten vahvistaminen Osapuolet olivat ennen vuotta 2003 tehneet yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 85 :ssä tarkoitetun sopimuksen velkajärjestelystä. Sopimuksen mukainen maksuohjelma oli päättynyt Velkoja nosti sopimuksen perusteella kanteen velallisen velvoittamiseksi suorittamaan velkojalle lisäsuoritusvelvollisuutensa määrä. Korkein oikeus katsoi, että lisäsuoritusta olisi tullut vaatia viimeistään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 61a :n 1 momentissa (1273/2002) säädetyn kahden vuoden kuluessa maksuohjelman päättymisestä. Kun kanne oli nostettu tätä myöhemmin, se jätettiin tutkimatta. (Ään.) VJL 35 a (1273/2002) VJL 61 a (1273/2002) VJL 85 2 mom. (63/1997) KKO:2010:1 Seksuaalirikos - Seksuaalinen hyväksikäyttö Työrikos - Työturvallisuusrikos - Työsyrjintä Rikosten yhtyminen Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Yhtiön miespuolinen toimitusjohtaja oli työssä lähennellyt ja kosketellut useaa nuorta naistyöntekijää. Toimitusjohtajan menettelyn katsottiin täyttävän rikoslain 20 luvun 5 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön ja lisäksi hänen katsottiin syyllistyneen teoillaan työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään. Asiassa oli kysymys myös siitä, oliko syyttäjällä syyteoikeus erittäin tärkeän yleisen edun perusteella sellaisen asianomistajan osalta, joka ei ollut ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi rikoslain 8 luvun 6 :n 1 momentissa (138/1973) säädetyssä vuoden määräajassa. RL 8 luku 6 1 mom. (138/1973) RL 20 luku 5 1 mom. 4 kohta RL 20 luku 11 RL 47 luku 1 1 mom. 1 kohta RL 47 luku 3 1 kohta TyöturvallisuusL 28 Tasa-arvoL 6 2 mom. 4 kohta Tasa-arvoL 7 Tasa-arvoL 8 2 mom. 4 kohta Tasa-arvoL 14 a 1 mom. (691/ 1995) KKO:2010:2 Tapaturmakorvaus Perhehoitajana ympärivuorokautisesti toimiva A oli ollut vaihtamassa kotinsa pihalla autoonsa renkaita, jota varten auto oli nostettu tunkin varaan. Perhehoidossa ollut lapsi oli juossut päin tunkkia, jolloin auto oli lähtenyt luisumaan ja Momentti 11 Momentti 2/2010

12 momentti 2_10.fm Page 12 Friday, February 26, :10 AM tunkki oli kaatunut. Tällöin A oli tarttunut oikealla kädellään kiinni auton lokasuojasta estäen autoa putoamasta lapsen päälle. A oli vahingoittunut oikeaan yläraajaansa ja olkapäähänsä. Sillä, kuuluiko renkaiden vaihtaminen perhehoitajan tehtäviin vai oliko A ollut suorittamassa vapaa-ajan piiriin kuuluvia tehtäviä, ei ollut merkitystä asiassa. Tapaturman katsottiin sattuneen A:n varjellessa hoidettavanaan olleen lapsen terveyttä ja siten hänen perhehoitajan työssään. TapVakL 4 1 mom. 1 kohta TapVakL 3 a SosiaalihuoltoL 25 PerhehoitajaL 8 2 mom. KKO:2010:3 Avioliitto - Puolison elatus Kysymys ulkomaalaissyntyisen, heikon suomen kielen taidon omaavan ja ammattikoulutusta vailla olevan puolison oikeudesta elatusapuun noin kymmenen vuotta kestäneen avioliiton päättymisen jälkeen. (Ään.) AL 48 1 mom. KKO:2010:4 Vahingonkorvaus - Syyttömästi vangitun korvaus A oli ollut rikoksesta epäiltynä tutkintavankeudessa 21 vuorokautta. Hänet oli tuomittu muista rikoksista 20 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, josta sanottu tutkintavankeus oli vähennetty ja katsottu rangaistuksen täydeksi suoritukseksi. Valtiokonttori oli maksanut A:lle kärsimyskorvausta aiheettomasta vapaudenmenetyksestä yhdeltä vuorokaudelta. A:lla katsottiin olevan oikeus korvaukseen tämän lisäksi kuudelta päivältä, koska rangaistuksen säännönmukaisessa täytäntöönpanossa hän olisi rikoslain 2 c luvun 5 :n 2 ja 3 momentin mukaan päässyt ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksestaan 14 päivää. KKO:2010:5 Työsopimus - Työsuhde-etuudet - Tasapuolinen kohtelu - Osaaikatyö - Lisätyön tarjoamisvelvollisuus Työnantaja oli suorittanut palkanlisää niille palveluksessaan olleille työntekijöille, jotka olivat menettäneet työehtosopimuksen työajan tasausjärjestelmään liittyneet edut, kun työpaikalla oli sovittu siirtymisestä aikaisempaa lyhyempään työviikkoon. Työnantaja oli kohdellut palvelukseensa jälkeen tulleita työtekijöitä vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 :n 3 momentissa säädettyä vaatimusta tasapuolisesta kohtelusta, kun vanhoille työntekijöille myönnetystä palkanlisästä oli muodostunut pysyvä ero työntekijöiden palkanmääräytymisperusteisiin eikä työnantaja osoittanut erolle työntekijöiden tehtävistä tai asemasta johtuvaa perustetta. (Ään.) Kysymys myös työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikatyöntekijöille. TSL 2 luku 2 3 mom. TSL 2 luku 5 KKO:2010:6 Laittoman maahantulon järjestäminen Viisumin saaneen ulkomaalaisen tuominen Suomeen ei täyttänyt rikoslain 17 luvun 8 :n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn laittoman maahantulon järjestämisen tunnusmerkistöä, vaikka viisumia haettaessa oli annettu vääriä tietoja matkan tarkoituksesta. RL 17 luku 8 1 mom. 1 kohta KKO:2010:7 Ampuma-ase - Ampuma-aserikos Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate A oli yleisellä paikalla pitänyt luvatta hallussaan kaasusumutinta. Kaasusumutinta ei pidetty rikoslain 41 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna ampumaaseena. Sen vuoksi A:n teko ei täyttänyt sanotussa lainkohdassa rangaistavaksi säädetyn ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä. A:n viaksi jäi toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito. RL 41 luku 1 1 mom. 1 kohta RL 41 luku 6 KKO:2010:8 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Yhteistoiminta yrityksissä Rekisteröityjen yhdistysten PT ja TT toiminta oli siirtynyt liikkeen luovutuksella niiden perustamalle EK ry:lle. EK ry oli päättänyt alueorganisaatiostaan sekä aluetoimistojensa henkilöstön määrästä ja työtehtävistä ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä työntekijöiden kanssa. Päätökset merkitsivät toimistoverkoston ja henkilöstön supistamista. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen alueasiamiehen työsopimus oli irtisanottu toiminnan uudelleenorganisoinnin perusteella. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla EK ry:n katsottiin laiminlyöneen yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 :n 3a kohdan (723/ 1997), 7 :n 1 momentin (725/1978) ja 8 :n 2 momentin (906/1996) mukaisen neuvotteluvelvoitteen, kun se oli liikkeen luovutuksen tapahduttua neuvotellut työntekijöiden kanssa vain päättämistään organisaation muutoksista johtuneiden irtisanomisten vaihtoehdoista. L yhteistoiminnasta yrityksissä 6 3a kohta (723/1997) L yhteistoiminnasta yrityksissä 7 1 mom. (725/1978) L yhteistoiminnasta yrityksissä 8 2 mom. (906/1996) KKO:2010:9 Oikeudenkäyntimenettely - Väittämistaakka - Prekluusio - Tutkimatta jättäminen Oikeustoimi - Oikeustoimen kohtuullistaminen Kiinteistökaupan ehdon mukaan myyjä pidätti itsellään elinikäisen asumisoikeuden kiinteistöllä. Koska asumisoikeusehto oli tullut muuttuneiden olosuhteiden takia kohtuuttomaksi, ostaja vaati kanteessaan kauppasopimuksen sovittelemista siten, että asumisoikeusehto jätetään huomiotta. Vastauksessaan myyjä kiisti kanteen vaatimatta kauppasopimuksen muuta 12

13 momentti 2_10.fm Page 13 Friday, February 26, :10 AM sovittelua siltä varalta, että kanne hyväksytään. Käräjäoikeus hyväksyi ostajan sovitteluvaatimuksen. Koska kauppasopimuksen jääminen voimaan muilta osin johti myyjän kannalta kohtuuttomuuteen, myyjä vaati valituksessaan hovioikeuteen kauppasopimuksen sovittelua siten, että sopimus määrätään kokonaan raukeamaan. Hovioikeuden tuli tutkia myyjän vasta hovioikeudessa tekemä vaatimus. (Ään.) OK 14 luku 2 1 mom. 1 kohta OikTL 36 KKO:2010:10 Menettämisseuraamus - Rikoksentekovälineen arvon menettäminen Törkeä huumausainerikos A oli vuokrannut henkilöauton yhdeksi päiväksi ja kuljettanut sen tavaratilassa reppua, joka sisälsi 2883 grammaa amfetamiinia. A:n katsottiin käyttäneen autoa törkeän huumausainerikoksen tekemiseen ja auton arvo tuomittiin valtiolle menetetyksi. RL 50 luku 2 RL 50 luku 6 RL 10 luku 8 RL 10 luku 10 KKO:2010:11 Työsopimus - Määräaikainen työsopimus Työnantajayhtiön päiväkotitoiminta oli perustunut kaupungin kanssa vuosittain tehtyihin määräaikaisiin ostopalvelusopimuksiin. Kysymys siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä työntekijän kanssa toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia. (Ään.) TSL 1 luku 3 2 mom. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2009:100 Kunnallisasia - Yksityistieavustus - Hakemuksen jättäminen - Määräaika - Myöhästynyt hakemus - Yhdenvertainen kohtelu Kunnan tekninen lautakunta oli päättänyt yksityisistä teistä annetun lain 95 :ssä tarkoitettujen avustusten jakoperusteista. Lautakunta oli voinut samalla päättää, että avustuksia on haettava määräaikaan mennessä. Määräajan asettamisella oli hallintolain 6 :ssä tarkoitetulla tavalla etukäteen varmistettu hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja se, että hakemukset voitiin käsitellä samanaikaisesti. Tähän nähden sillä seikalla, että myöhässä saapunut hakemus olisi mahdollisesti voitu valmistella lopullista päätöksentekoa varten, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Näin ollen teknisen lautakunnan päätös, jolla oli hylätty muun ohella R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan myöhässä saapunut hakemus, ei ollut kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Tämän vuoksi hallintooikeuden päätös oli kumottava ja R:n seudun yksityisteiden hoitokunnan valitus hallinto-oikeudelle oli hylättävä. Kuntalaki 90 2 mom. Hallintolaki 6 Laki yksityisistä teistä 95 KHO:2009:102 Julkinen hankinta - Soveltamisala - Hankintayksikkö - Julkishallintoon kuuluva oikeushenkilö - Hankinnan tekemistä varten myönnetty tuki Säätiön tarkoituksena oli siviili-ilmailun edistäminen sekä virkistysja vapaa-ajantoimintojen toteuttaminen ja edistäminen. Kun otettiin huomioon se, että säätiö toimi kaupallisin perustein, sekä muut asiassa esitetyt säätiön toimintaan liittyvät seikat, säätiötä ei katsottu perustetun huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Säätiötä ei siten katsottu julkishallintoon kuuluvaksi oikeushenkilöksi. Koska hankintamenettelyn aloittamishetkellä hankinnan tekemistä varten myönnettävän tuen määrä oli ollut yli puolet hankinnan arvioiduista kokonaiskustannuksista, säätiötä oli pidettävä hankintayksikkönä kyseessä olevan hankinnan osalta. Säätiö oli siten julkisista hankinnoista annetun lain 2 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö. Laki julkisista hankinnoista 2 1 momentti 2 ja 5 kohta sekä 2 momentti KHO:2009:103 Opetustoimi - Perusopetus - Kuljetus esiopetukseen - Maksuton kuljetus - Kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus - Kunnan valintaoikeus - Esiopetusoppilaasta johtuvat syyt - Huoltajien työhön liittyvät erityisolosuhteet Kunta oli täyttänyt perusopetuslain 32 :n 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa maksuttoman koulukuljetuksen järjestämiseen myöntämällä esiopetukseen osallistuvan huoltajille joukkoliikenteen taksan mukaisen saattoavustuksen. Vanhemmilla, joiden tuli vastata lapsen huollosta ja elatuksesta, ei ollut oikeutta taksikuljetukseen yksinomaan sillä perusteella, että he olivat vuorotyössä. Suomen perustuslaki 16 Perusopetuslaki 6, 2 a ja 32 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1, 3 ja 4 Laki lapsen elatuksesta 1 ja 2 KHO:2009:105 Arpajaiset - Bingopelilupa - Toimivaltainen poliisilaitos - Luvan saamisen edellytykset - Sisäasiainministeriön valitusoikeus Ylen Hyvä Säätiö haki Nenäbingon järjestämiseksi bingopelilupaa. Hakemuksen mukaan arvonta suoritettiin tv-studiossa suorassa televisiolähetyksessä ja bingoon saattoi osallistua muun muassa etukäteen ostetuilla pelilipukkeilla tai lähetyksen aikana tekstiviestillä hankitulla numerorivillä. Tampereen kihlakunnan poliisilaitos katsoi, että peliin osallistuminen tapahtui tv-studion lisäksi kaikilla niillä paikkakunnilla, joissa peliin osallistuvat henkilöt oleskelivat. Pelin toimeenpano tapahtui siten useiden kihlakuntien alueella ja Tampereen poliisilaitos oli siten toimivaltainen ainoastaan Tampereen kihlakunnan alueella. Kyseessä ei Momentti 13 Momentti 2/2010

14 Kun otettiin huomioon S:n taiteellinen peruskoulutus, usean ammattitaiteilijoille tarkoitetun järmomentti 2_10.fm Page 14 Friday, February 26, :10 AM näin ollen hakijan esittämillä järjestelyillä ollut arpajaislain säännösten mukainen bingopeli, jonka toimeenpanemiseen Tampereen kihlakunnan poliisilaitos voi myöntää luvan. Poliisilaitoksen mukaan asian siirtäminen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi ei ollut mahdollista, koska asiassa ei arpajaislain säännösten mukaan ollut toimivaltaista viranomaista, joka voisi tehdä asiassa päätöksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi sisäasiainministeriön hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla poliisilaitoksen päätös oli säätiön valituksesta kumottu ja palautettu poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Arpajaislaki 2 1 momentti, 3 10 kohta, 5, 7 1 momentti, 32 1 ja 2 momentti, 33 1 momentti ja 62 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 6 KHO:2010:8 Kunnallisasia - Joukkoliikenneratkaisu - Vaihtoehdon valinta - Valituskelpoisuus - Valmistelu Helsingin kaupunginvaltuusto oli päätöksellään hyväksynyt Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo-Korkeasaari-Sompasaari-Kruununhaka. Kaupunginvaltuuston päätöksellä valitun joukkoliikenneratkaisun toteuttamisen edellytykset ratkaistiin valtuuston tästä päätöksestä riippumatta maankäyttöja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Koska nyt valittu linjaus sijoittui osittain vesialueelle, edellytti sen toteuttaminen ilmeisesti myös vesilain mukaisia lupia. Muutoksenhaku näihin päätöksiin on järjestetty erikseen maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesilain säännöksin. Valtuuston päätöksellä ei ollut sitovia oikeudellisia vaikutuksia joukkoliikenneratkaisun yksityiskohtaisempaa suunnittelua tai mahdollista toteuttamista koskevassa päätöksenteossa. Muita joukkoliikenneratkaisuja ei ollut sitovalla tavalla suljettu pois. Näin ollen valtuuston päätöksessä oli kysymys kuntalain 91 :ssä tarkoitetusta valmistelusta. Päätös ei siten ollut valituskelpoinen. Äänestys 4-1. Kuntalaki 91 Verotusasiat KHO:2009:101 Henkilökohtaisen tulon verotus - Kilometrikorvaus - Vähennyksen jaksottaminen - Jälkiverotusoikeus - Kuolinpesä X Oy:n hankintapäällikkö A:lle oli maksettu kilometrikorvauksia vuonna Verotarkastuksessa tehtyjen havaintojen mukaan työmatkoja ei tosiasiassa ollut tehty ja korvausten maksaminen perustui tekaistuihin laskuihin. Suoritukset luettiin tämän vuoksi jälkiverotuksessa A:n palkkatuloksi. Käräjäoikeuden päätöksellä katsottiin myöhemmin, että kun A:n esimies oli ollut tietoinen matkalaskujen perusteettomuudesta, tämä oli menettelyllään syyllistynyt X Oy:tä kohtaan törkeään petokseen. A:ta ei syytetty oikeudenkäynnissä, koska hän oli jo kuollut. A:n kuolinpesä suostui tämän jälkeen korvaamaan X Oy:lle A:n saamat perusteettomat määrät. Suoritus tapahtui vuonna Korkein hallinto-oikeus totesi, että jälkiverotettu määrä oli saatu rikoksella oikeudettomasti. Saatu määrä oli tullut palauttaa ja palauttaminen oli myös tapahtunut. Vaikka A:n menettelyä koskevat seikat olivat ilmenneet vasta jälkiverotuksen toimittamisen jälkeen, jälkiverotus oli kumottava, koska A:n ja hänen kuolinpesänsä ei voitu katsoa jälkikäteen arvioiden saaneen menettelyllä tuloa, jota olisi verotettava. Oikaisua takaisinmaksun johdosta ei myöskään voitu tehdä enää takaisinmaksuvuodelta. Asiaan ei vaikuttanut, että palauttaminen oli tapahtunut sopimuksen perusteella. Tuloverolaki 29 1 mom. Laki verotusmenettelystä 57 1 mom. (1558/1995) KHO:2009:104 Perintövero - Veronkierto - Testamentti - Testamentin ehto - Osittainen luopuminen - Käyttöoikeuden pidättäminen A oli puolisonsa B:n kanssa tekemässään testamentissa määrännyt muun ohella, että mikäli A kuolee ensiksi saavat kaiken hänen varallisuutensa täydellä omistusoikeudella sen jälkeen kun B:lle tuleva tasinko on maksettu rintaperilliset eli lapset C, D ja E niin, että kunkin osuus on yhtä suuri. Testamentissa oli lisäksi määrätty, että testamentinsaajilla oli myös oikeus ottaa testamentti halutessaan vastaan joko osaksi tai kokonaan perintökaaren 12 luvun tarkoittamana käyttöoikeustestamenttina, jolloin omistusoikeus varallisuuteen tältä osin oli menevä testamentinsaajan sijaan tuleville rintaperillisille. C oli testamentin ilmaiseman tahdon ja valintaoikeuden perusteella ottanut vastaan testamenttiosuudestaan kahdeksan kymmenesosaa (8/10) omistusoikeudella ja kaksi kymmenesosaa (2/10) käyttöoikeudella sekä D oli vastaanottanut testamenttiosuuteensa ainoastaan käyttöoikeuden. Käyttöoikeuden alaisen omaisuuden omistusoikeus oli testamentin mukaan mennyt C:n ja D:n rintaperillisille, jotka olivat heidän sijaantuloperillisiään ja joita oli siltä osin kuin he olivat saaneet omistusoikeuden perintöverotettu A:n jälkeen. Perintö- ja lahjaverolain 33a :n veronkiertosäännöstä ei voitu soveltaa A:n testamenttiin. A:n rintaperillisten saannot olivat testamenttisaantoja. Koska C ja D olivat ilmoittaneet vetoavansa testamenttiin vain osittain ja kun heidän ryhtymisensä oli rajoittunut vain siihen määrään, jonka he olivat ilmoittaneet vastaanottavansa, he olivat tehokkaasti luopuneet osittain testamentista. Perintö- ja lahjaverolaki 1 1 momentti, 2 2 momentti, 5, 6 ja 33a KHO:2009:106 Taiteellinen toiminta - Harrastustoiminta - Luonnollinen vähennys - Ansiotulosta tehtävä vähennys 14

15 momentti 2_10.fm Page 15 Friday, February 26, :10 AM jestön jäsenyys sekä monivuotinen taiteellinen toiminta, johon oli kuulunut taiteellisten töiden tuottaminen ja taiteelliselta kannalta kansainvälisestikin menestyksekäs ja laaja näyttelytoiminta, se seikka, että S:n taiteellinen toiminta oli ollut tappiollista ja hänen ansiotulonsa oli kyseisenä verovuonna koostunut lähes yksinomaan työeläketulosta, ei ollut este S:n taiteen harjoittamisen pitämiselle tuloverolain 31 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna taiteellisena toimintana, josta aiheutuneet menot oli luonnollisina vähennyksinä vähennettävä S:n kyseisestä ansiotulosta. Verovuosi Tuloverolaki 29 1 momentti ja 31 1 momentti 4 kohta KHO:2010:7 Tuloverotus - Väliyhteisö - Väliyhteisön osakas - Ulkomaisen veron hyvitys - Sama tulo A oli omistanut Liechtensteiniin perustetun yhtiön, B Ltd:n. Yhtiö oli katsottu väliyhteisöksi ja sen tulo oli Suomessa verotettu A:n väliyhteisötulona. Yhtiö oli maksanut A:lle osinkoa, josta oli peritty Liechtensteinissa lähdeveroa. Liechtensteinissa A:lle maksetusta osingosta peritty lähdevero ei ollut sellaista samasta tulosta maksettua veroa, jonka A olisi voinut vähentää siitä verosta, joka hänelle oli Suomessa väliyhteisötulosta määrätty. Verovuodet 1999 ja Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta (1217/ 1994) 6 1 momentti Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta (1552/1995) 3 1 momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL: Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen asuminen Lapsen elatus Kysymys siitä, voidaanko huostaanotetun lapsen tapaamisoikeutta, asumista ja elatusapua koskeva asia ottaa käsiteltäväksi yleisessä tuomioistuimessa huostaanoton aikana. VL: Väärennys Petos - Törkeä petos Vastaaja oli kirjoittanut puolisonsa allekirjoituksen kuoleman ja työkyvyttömyyden varalta myönnettävän henkilövakuutuksen vakuutusehdotukseen sekä siihen liittyvään terveysselvitykseen. Vakuutusyhtiö oli myöntänyt vastaajalle ja hänen puolisolleen pariturvahenkivakuutuksen. Kysymys sittemmin kuolleen puolison suostumuksesta nimensä kirjoittamiseen vakuutusasiakirjoihin ja siitä, oliko vastaaja menettelyllään syyllistynyt väärennykseen ja törkeään petokseen. VL: Lapsen elatus Lapsi oli oikeutettu tapaamaan isäänsä siten, että hän tosiasiallisesti asui yhtä paljon isänsä kuin äitinsä luona. Vanhempien elatuskyky oli yhtäläinen. Kysymys isän velvollisuudesta suorittaa elatusapua. VL: Vakuutussopimus - Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus Kysymys tiedonantovelvollisuudesta markkinoitaessa sijoitussidonnaisia säästöhenkivakuutuksia yksityisasiakkaalle. VL: Rangaistuksen määrääminen - Sakko - Päiväsakon rahamäärä Kysymys päiväsakon rahamäärän määrittämisestä. VL: Työsopimus - Irtisanomisajan palkka Työnantaja oli irtisanonut taloudellisista ja tuotannollisista syistä A:n ja B:n työsopimukset päättymään irtisanomisajan kuluttua A ja B oli vapautettu työvelvoitteesta lukien. A ja B olivat aloittaneet toisen työnantajan palveluksessa Kysymys työnantajan velvollisuudesta maksaa irtisanomisajan palkkaa ajalta VL: Pahoinpitely - Törkeä pahoinpitely Kysymys siitä, onko metallirunkoinen ravintolatuoli rikoslain 21 luvun 6 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline. VL: Vahingonkorvaus Rikokseen osallisuus - Avunanto Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys Yhtiön varat oli siirretty ulkomaille pankin välityksellä. Kysymys pankin lakimiehen ja pankin korvausvastuusta yhtiön konkurssipesälle, joka katsoi siirron toteuttaneen velallisen epärehellisyysrikoksen. VL: Ulosottokaari - Ulosmittaus - Ulosottoperuste Kysymys lääninhallituksen antaman erityistä tarkastusta koskevan päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. VL: Tapaturmakorvaus Ammattitauti Kysymys siitä, voitiinko retroperitoneaalista fibroosia pitää todennäköisesti pääasiallisesti hakijan työstä johtuvana ja siten ammattitautina korvattavana. VL: Veropetos - Törkeä veropetos Tahallisuus Kysymys siitä, oliko A tullivarastointia harjoittaessaan syyllistynyt törkeään veropetokseen ottamalla sittemmin Venäjälle viemäänsä tavaraa tullivarastosta esittämättä tavaralle uutta tulliselvitysmuotoa. VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, olivatko oikean alaraajan pitkittyneet vaivat sekä oikean lonkkanivelen vaivat syy-yhteydessä sattuneeseen tapaturmaan jälkeen. Momentti 15 Momentti 2/2010

16 momentti 2_10.fm Page 16 Friday, February 26, :10 AM VL: Saamisen vanhentuminen Perusteettoman edun palautus Avoliitto Avopuolisot A ja B olivat ostaneet asuinkiinteistön. Lainhuuto oli myönnetty puoliksi kummallekin. A oli rahoittanut valtaosan kauppahinnasta. A ja B olivat yhdessä asuneet kiinteistöllä, kunnes B oli kuollut A vaati , että B:n kuolinpesä velvoitetaan suorittamaan hänelle perusteettoman edun palautuksena määrän, joka vastasi hänen kauppahinnasta suorittamaansa osuutta laskettuna kiinteistön nykyarvosta. Kysymys saamisoikeuden vanhentumisesta. VL: Veropetos - Törkeä veropetos Vahingonkorvaus Oikeudenkäyntimenettely - Vaatimuksen erottaminen käsiteltäväksi erikseen Käräjäoikeus oli törkeitä veropetoksia koskeneessa asiassa toimittamansa pääkäsittelyn jälkeen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 3 :n nojalla erottanut valtion esittämän vahingonkorvausvaatimuksen käsiteltäväksi erikseen riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. Kysymys siitä, mikä merkitys rikosasiassa annetulla lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla oli käsiteltäessä vahingonkorvausvaatimusta, sekä siitä, tuliko käräjäoikeuden ja hovioikeuden ottaa vastaan vastaajien tarjoamaa uutta, syyksilukemisen ja vahingonkorvausvaatimuksen perustetta koskenutta todistelua. Kysymys myös siitä, miten veropetokseen syyllistyneen vahingonkorvausvelvollisuus valtiota kohtaan määräytyi. VL: Avioliitto - Pesänjakaja - Esteellisyys A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan ositus A:n ja hänen entisen puolisonsa B:n välillä. Kysymys siitä, oliko pesänjakajaksi esitetty henkilö esteellinen sillä perusteella, että hakemuksen oli A:n puolesta tehnyt pesänjakajaksi ehdotetun henkilön kanssa samassa asianajotoimistossa työskentelevä lakimies. VL: Petos Perillisittä kuollut A oli tehnyt yleistestamentin B:n hyväksi. Ulosottomies ulosmittasi kuolinpesäosuuden B:n veloista. Sen jälkeen B nosti perittävän pankkitililtä rahaa. Kysymys siitä, oliko hän nostamalla rahat syyllistynyt petosrikokseen. VL: Huumausainerikos - Törkeä huumausainerikos Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen Menettämisseuraamus - Hyödyn menettäminen Vastaajat olivat tuoneet Suomeen tai pitäneet hallussaan eri kerroilla 170 kiloa kiloa huumausaineeksi luokiteltavan Catha edulis -pensaan lehtiä ja oksia (khat). Kysymys rangaistuksen mittaamisesta ja valtiolle tuomittavan rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen kohtuullistamisesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy