Osuuskuntarakentamista Zürichissä
|
|
- Anni Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osuuskuntarakentamista Zürichissä Esimekkikohteina Kraftwerk1, Dreieck ja Regina Kägi-Hof Kirsi Rantama Tiivistelmä Osuuskuntarakentaminen Zürichissä sai alkunsa 1907, jolloin Zürichin kaupunki teki poliittisen päätöksen yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemisesta. Lähtökohtana oli sekä kaupunkia että asuntoja koskeva kritiikki epätyydyttäviä asuinolosuhteita kohtaan. Kaupungin päätehtäväksi tuli rakennusmaan hankkiminen ja osoittaminen yleishyödyllistä asuntorakentamista varten sekä yksityisesti perustettujen yleishyödyllisten rakennusosuuskuntien tukeminen. Kraftwerk1:n sanotaan olevan Zürichin innovatiivisin asuintaloprojekti. Vuonna 1995 perustetun osuuskunnan tarkoituksena oli yhdistää moderni urbaani elämä ja sosiaaliset sekä ekologiset tavoitteet. Vuonna 2001 valmistunut kooltaan merkittävä projekti tarjoaa asunnot noin 240 asukkaalle ja työtilat 90 työntekijälle. Dreieck on esimerkki urbaanista täydennysrakentamisesta, jossa lopputuloksena on arkkitehtonisesti monimuotoinen uuden ja vanhan taidokkaasti yhdistävä kokonaisuus. Asukkaiden perustaman yhdistyksen tarkoituksena oli pelastaa 1800-luvulta peräisin oleva asuinkortteli. Nuorten pienien osuuskuntien kuten Kraftwerk1 ja Dreieck ohella Zürichin innovatiiviseen osuuskuntarakentamiseen on osallistunut myös joukko suuria vanhoja ammattimaisesti toimivia osuuskuntia, joissa sukupolven vaihdos on muuttanut asenteita. Näiden osuuskuntien tuotannossa avaintekijä ei enää ole pelkästään yhteisöllisyys, vaan arkkitehtuuriin vaikuttavat myös muut tavoitteet. II Urbaanin asumisen potentiaali 239
2 Abstract The paper describes co-operational housing projects in Zurich, Switzerland, starting from year 1907 and the municipality started supporting private co-operational bodies. Three projects are described in detail: Kraftwerk1, Dreieck and Regina Kägi-Hof, all of them of its own kind. 240 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
3 Johdanto Osuuskunta-asuminen Sveitsissä muodostaa yhden tärkeän vaihtoehdon tavallisen vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliltä. Erityisesti Zürichissä asunto-osuuskunnilla on vahva asema. 38 prosenttia koko Sveitsin asunto-osuuskuntien rakennuskannasta on Zürichin alueella. Tähän on selityksenä Zürichin kaupungin satavuotinen aktiivinen osuuskuntarakentamisen tukeminen. Asunto-osuuskunnat ovat tärkeä osa kaupungin yleishyödyllistä asuntotarjontaa. Vuokra-asuminen joko osuuskunnan, muun yleishyödyllisen asunnon tarjoajan tai yksityisen tahon omistamassa asunnossa on Sveitsin yleisin asumismuoto. Tähän on pääsyynä se, että suurimman osan asuntokannasta omistaa kapea yksityinen sektori. Vasta 70-luvulta on asunto-osakkeen ostaminen kerrostalosta ollut ylipäänsä mahdollista. Edelleenkin asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat erittäin korkeat. Tähän verrattuna vuokralla asuminen on kohtuuhintaista, ja tarjontaa on paljon. Asunto-osuuskunnassa asuminen on edullista ja turvallista: asukasta ts. osuuskuntalaista ei irtisanota, eikä vuokra nouse yllättäen. Useissa uusissa asunto-osuuskunnissa on lisäksi asukkailla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, jopa suorastaan asukkaiden oma päätösvalta oman hallituksen välityksellä. Asunto-osuuskunnissa asuminen onkin tavallista vuokra-asumista pysyvämpää, mikä nähdään positiivisena tekijänä koko lähikorttelistoa ajatellen. Zürichin asunto-osuuskunnista suurimman osan muodostavat osuuskunnat, joissa asukkaat ovat samalla osuuskunnan jäseniä. Nämä asunto-osuuskunnat ovat useimmiten suuria tai keskisuuria, vähintään 300 asuntoa käsittäviä, ammattimaisesti toimivia osuuskuntia. Lisäksi ne tarjoavat lukuisia yhteisessä käytössä olevia aktiviteetteja jäsenilleen. Vaikka yhteisöllisyys on perinteisesti ollut osuuskuntien avainsana, todetaan sen merkitys asunto-osuuskuntalaisten keskuudessa nykyisin vähäisemmäksi. Osallistuminen yhteiseen toimintaan ei siis ole jäsenyyden edellytys. Tässä artikkelissa esitellään Zürichin osuuskuntarakentamisen esimerkkeinä tarkemmin kohteet nimeltä Kraftwerk1, Dreieck sekä Regina Kägi-Hof. Kukin esimerkki edustaa omanlaistaan osuuskuntaraken II Urbaanin asumisen potentiaali 241
4 tamista: Kraftwerk1 on omatoimista uudisasuinrakentamista suuressa mittakaavassa, Dreieck puolestaan on esimerkki asukkaiden ponnisteluista korttelinsa säilymiseksi, ja Regina Kägi-Hof edustaa suuren vanhan osuuskuntarakentajan uutta linjaa. Pieni osa osuuskunnista ei ole yleishyödyllistä. Näitä ovat muun muassa osuuskunnat, jotka on perustettu omistustarkoitukseen rakennettavan asuinkohteen toteuttamista varten. Tässä artikkelissa käsitellään vain yleishyödyllistä asunto-osuuskuntarakentamista. Yleishyödyllistä asuntotuotantoa vuodesta luvun alussa Zürichin kaupungin ja osuuskuntien tehtävänä oli tuottaa parempaa asumista vastapainoksi tiheälle kaupunkiasumiselle, jossa vieraat perheet joutuivat ahtaaseen yhteiseloon. Tavoitteena oli toisaalta estää kaupungin hallitsematon leviäminen maaseudulle, toisaalta luoda asuintilaa liian tiheän asutuksen estämiseksi. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen ideaali oli pienperheen omakotitalo, joka kuitenkin harvoin oli mahdollista toteuttaa. Näin ollen omakotitaloasumiseen liittyvät ihanteet pyrittiin toteuttamaan kaupunkiasumisessa: asuntokohtaiset sisäänkäynnit, vähemmän huoneistoja kuhunkin asuinrakennukseen, asuntokohtaiset pihat ja puutarhat sekä näkymät luontoon tulivat tärkeiksi teemoiksi asuntosuunnitteluun. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen huippukausi Zürichissä ajoittui toisen maailmansodan jälkeisille vuosikymmenille. Vuosien aikana valmistui asuntoa. Tällöin syntyivät puutarhakaupunkiideaalin mukaiset kaupunginosat, kaupunki- ja maaseutuasumisen hybridit luvulta alkoi yhteiskuntarakenteen muutos, jossa perinteisen ydinperheen rinnalla alkoi esiintyä uudenlaisia yhteisasumisen muotoja sekä yhä enemmän yhden tai kahden hengen talouksia. Keskusta-asuminen edullisissa vanhoissa kortteleissa yksin tai yhdessä tuli suosituksi nuorten keskuudessa. Kaupunki ja vanhat asunto-osuuskunnat perinteisine arvoineen eivät pystyneet tähän muutokseen vastaamaan. Seurauksena oli 80-luvun nuorisoliike laittomine talojen valtauksineen. 242 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
5 Talojen valtaaminen ei kuitenkaan ollut ratkaisu tilanteeseen. Ryhmät, jotka olivat kiinnostuneita pitkällä tähtäimellä rakentamaan uudenlaista elintilaa, alkoivat itse hankkia omistusasuntoja. Vanha osuuskuntarakentamismalli sopi tähän tarkoitukseen. Aluksi perustettiin pääasiassa pieniä, asukkaista koostuvia osuuskuntia, joiden tarkoituksena oli keskustan vanhojen talojen pelastaminen. Asuntoihin tehtiin vain pieniä parannuskorjauksia. Tavoitteena oli edullisen asumisen säilyminen. Syntyi osuuskuntarakentamisen uusi tuleminen, jossa uutta oli yhden talon omistavat asunto-osuuskunnat. Vuonna 1981 perustettiin Wogeno-niminen pienten itsehallinnoitujen osuuskuntien kattojärjestö, jonka tehtävänä on edelleen uudisrakennushankkeiden rahoituksen ohella mahdollistaa vanhojen rakennusten hankintaan ja korjaamiseen tarvittava rahoitus. 80-luvulla syntyi myös uudentyyppisiä asunto-osuuskuntia, jotka alkoivat käytännössä soveltaa omaa päätösvaltaa koskien asumista ja työtä asuinyhteisössä. Näistä tunnetuimmat ovat nimeltään Dreieck ja Kraftwerk1, joista jälkimmäinen on vaikuttanut monella tavalla sveitsiläiseen uuteen asuntosuunnitteluun. Kraftwerk1:ssä suunnittelun lähtökohtana oli asukkaiden tarpeiden moninaisuus ja muuttuminen. Vaikka Kraftwerk1:ssä toteutuneet sosiaaliset tavoitteet ovatkin jääneet ainutlaatuisiksi, nähdään sen vaikuttaneen monipuolisempaan asuntopohjien suunnitteluun ja monin paikoin kankeasta perheasuntomallista irtautumiseen. Asuntojen ominaisuudet kuten käyttötarkoitukseltaan neutraalit huonetilat, pohjapiirrroksen sovellettavuus, keittiö oleskelutilana, asuntoon kuuluva ulkotila, yksityisen, puolijulkisen ja julkisen tilan erottelu ovat oleellisia tekijöitä sveitsiläisessä nykyasuntotuotannossa. Vuonna 1998 Zürichin kaupunki julisti ohjelman, jonka tavoitteena oli suuren asunnon rakentaminen kymmenessä vuodessa. Toinen kaupungin asuntopoliittinen ohjelma on vuonna 2002 julistettu Asumista kaikille. Näiden ohjelmien tarkoituksena on ollut innovatiivisen asuntorakentamisen tukeminen, ja ne osoitettiin impulssiksi yksityiselle rakennussektorille sekä osuuskunnille. Kaupungin omaksi tehtäväksi tuli rakennusmaareservin käyttöönotto sekä kunnallisten asuinalueiden uudistaminen. Osuuskuntia tämä impulssi on kannustanut rakennus II Urbaanin asumisen potentiaali 243
6 kannan peruskorjaamiseen, uudistamiseen sekä uudisrakennushankkeisiin ryhtymiseen. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen juhlavuonna 2007 osuuskunnat ja kaupunki tuottivat 1000 uutta asuntoa. Lisäksi samanaikaisesti oli 3000 osuuskunta-asuntoa projekteina vireillä. Edellytys tähän uuteen kasvuun on matalien korkojen ja kaupungin kasvavan asukaskehityksen ohella ollut yleishyödyllisen asuntorakentamisen perinteisesti vahva asema Zürichissä. Osuuskuntien vahvuutena on niiden vanhastaan omistamansa tonttimaa sekä uudisrakentamisen tietotaito. Yhä useammin osuuskunnat päätyvät kannattavampana vaihtoehtona purkamaan olemassa olevan huonolaatuisen ja pieniä asuntoja sisältävän rakennuskannan uudisrakennusten tieltä. Zürichin yleishyödyllisen asuntorakentamisen huippukausina 1900-luvun alussa sekä toisen maailmansodan jälkeen olivat asuntotuotannon määrälliset tavoitteet ensisijaiset. Tämän päivän erilaistuneet asuintilaan kohdistuvat vaatimukset ovat johtaneet siihen, että asuntotarjonnan laadulliset ominaisuudet sekä hinta-laatusuhde ovat nousseet etualalle. Vaikka osuuskuntien tärkeimpänä tehtävänä edelleen on edullisten asuntojen tuottaminen lapsiperheille, ei laatua ole unohdettu. Huomattavaa monissa uusissa osuuskuntien asuntorakennuskohteissa onkin niin arkkitehtuurin, rakentamisen kuin itse asuntosuunnitelman korkealaatuisuus, ideoiden moninaisuus ja rohkeus toteuttaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Osaltaan tähän on vaikuttanut Zürichin kaupungin kannustus innovatiiviseen rakentamiseen. Yhtäältä kysyntä koskien laatua ja vaihtoehtoisia ratkaisuja asuntomarkkinoilla ja toisaalta rahoittajien imagokysymys nähdään tärkeinä tekijöinä. Myös Zürichin kaupungin tehtävänä on valvoa laatua. Luovuttaessaan maata osuuskunnille yleishyödyllistä asuntorakentamista varten kaupunki velvoittaa arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen ja on itse vahvasti tuomaristossa vaikuttamassa. Myös kohteissa, joissa vanha rakennuskanta korvataan uudella, järjestää kaupunki usein osuuskunnan puolesta arkkitehtuurikilpailun. Erityisesti huomiota on kiinnitetty hyvin suunniteltuihin tilaviin ulkotiloihin sekä kaupunkikuvallisessa mielessä että asukkaiden asuintilan jatkeena. Kaupunkikuvallisen laadun lisäksi kilpailuissa valvotaan kustannustavoitetta sekä rakentamisen kestävyyttä. 244 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
7 Tämän päivän asukkaat ovat entistä liikkuvampia ja laatutietoisempia. Asunto-osuuskunnat vuokra-asunnon tarjoajina ovat todenneet arkkitehtuurin ilmaisuvoiman vaikuttavan asuntojen vuokrattavuuteen sekä vahvistavan asuinalueen korttelin identiteettiä. Kysyntää on jännittäville työn, kulttuurin ja asumisen yhdistäville ratkaisuille. Asukkaat etsivät avoimia ja joustavia pohjaratkaisuja, jotka sallivat yksilölliset asumismuodot. Myös korkeat tilat ja käyttökelpoiset yksityiset ulkotilat kuuluvat asunnon valintakriteereihin. Kuva 1. Asuntokohde: Paul Clairmont Strasse; asunto-osuuskunta: Baugenossenschaft Rotach; arkkitehti: Jakob Steib&Patrick Gmür, (Kuva Kirsi Rantama) Zürichin asuntokannasta noin neljännes kuuluu yleishyödyllisille asunnontarjoajille, noin asuntoa. Tästä suurimman osan tarjoavat asunto-osuuskunnat, noin asuntoa. Nämä asunnot ovat kaupungin tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Zürichin kaupunki on ensisijaisesti tukenut asunto-osuuskuntia ja muita yleishyödyllisiä asunnontuottajia oman asuntotuotannon sijaan. Kaupungin tuen saamisen tärkeimpänä edellytyksenä on pitkälle ajanjaksolle ulottuva asunnon vuokran edullisuus. Sen lisäksi kaupunki rajoittaa tukemiensa asuntokohteiden rakennuskustannuksia ja asuntojen pinta-alaa sekä valvoo rakentamisen laatua. Kaupunki tarjoaa laadun ja kustannusten valvontaan omat työkalunsa. II Urbaanin asumisen potentiaali 245
8 Zürichin kaupunki tukee asunto-osuuskuntia myöntämällä korotonta takaisinmaksettavaa lainaa. Subventoitua asumista varten kaupunki myöntää lisäksi erikseen haettavaa 30-vuotista lainaa. Tämä raha on tarkoitettu mahdollistamaan tiettyihin asuntoihin pitkäaikainen muita asuntoja edullisempi vuokra. Keskimääräisen vuokran asunnot on tarkoitettu erityisesti perheille, ikääntyneille, vammaisille sekä nuorille opiskelijoille. Asuntoihin pääsylle on tuloja ja asukkaiden lukumäärää koskevat kriteerit. Pääsääntöisesti osuuskunnan tulee itse osallistua kuudella prosentilla sijoituspääomaan. Tästä 10 prosenttia rahoittaa Zürichin kaupunki ostamalla osuuskunnan osuuksia. Osuuspääoman myötä kaupungilla on oikeus asettaa jäsen asunto-osuuskuntien hallituksiin ja vaikuttaa päätöksentekoon. Zürichin kaupungin ehkä tehokkain tapa tukea asunto-osuuskuntia on tonttimaan luovuttaminen, jolloin tontti jää kaupungin omistukseen. Tontti luovutetaan yleensä 60 vuodeksi osuuskunnan käyttöön. Kaupungin omistama tonttimaa on pääasiassa peräisin 1900-luvun alun maahankinnoista, jolloin kaupunki lunasti maata sosiaalista asuntotuotantoa varten. Rakennusoikeudesta osuuskunta maksaa tietyn korvauksen. Tontit ovat edullisia, jotta alkuvuokrat Kuvat 2a ja 2b. Asuntokohde: Leimbachstrasse; asunto-osuuskunta: Baugenossenschaft Zurlinden, Zürich; arkkitehti: pool Architekten (Kuvat Kirsi Rantama) 246 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
9 olisivat vastaavasti kohtuulliset. Tontin luovutukseen sisältyy kaupungin asettama ehto osoittaa yksi prosentti bruttokerrosalasta yleishyödyllisiä toimintoja varten. Tällaisia toimintoja voivat olla lastentarhat, kerhotilat, liiketilat korttelia palvelevia pienkauppoja varten, asuinateljeetilat taiteilijoille tai vaikka äänieristetyt harjoitustilat muusikoille. Lisäksi osuuskunnan velvoitteena on edellä mainittu arkkitehtuurikilpailu. Kuva 3. Asuntokohde: Ruggächern, Asuntoosuuskunta: ABZ Zürich, Arkkitehti: Baumschlager Eberle, (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 5. Porraskäytävä, Hegianwandweg. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 4. Asuntokohde: Hegianwand-weg; asunto-osuuskunta: Familienheimgenossenschaft Zürich FGZ; arkkitehti: EM2N Architekten (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 247
10 Kraftwerk1 Esimerkkikohteina Kraftwerk1, Dreieck ja Regina Kägi-Hof Visio uudenlaisesta omatoimisesta urbaanin elämisen muodosta sai alkunsa Zürichin 80-luvun alun nuorisoliikkeestä. Kaupungin puutteelliset asumisen ja elämisen laatutekijät saivat noin 50-jäsenisen ryhmän aloitteentekijöitä vuonna 1995 perustamaan asumisen ja työn yhdistävän projektin, joka etsi tasapainoa individualismin ja kollektiiviin suuntautuneen sosiaaliutopian välillä. Rakennus- ja asuinosuuskunta Kraftwerk1:n tavoitteeksi tuli luoda pelkän asuinalueen sijaan kokonainen kaupunkikehitysmalli. Sosiaalinen sekoittuminen, monipuoliset asumisen muodot, kiinnostusta herättävä ja yhteisesti käytettävissä oleva infrastruktuuri, solidaarisuus, asukkaiden vaikuttamis- ja päätäntävalta (itsehallinto), ekologinen tietoisuus sekä asumisen jam työn yhdistäminen olivat päätavoitteita, joiden tuli toteutua Kraftwerk1:ssä. Projektin toteutumista helpotti 90-luvun alun taloudellinen tilanne. 80-luvun lopulla talouden huippuvuosina oli Zürichissä investoitu lähinnä toimistorakennuksiin, mistä oli seurauksena pula asunnoista sekä asuntojen hintojen nousu. Zürichin kaupunki reagoi tilanteeseen tarjoamalla vanhoja teollisuusalueita suunnittelukohteiksi tulevaisuuden houkuttelevia asuinalueita varten. Kaupungin kehitysstrategia sekä Kuva 6. Kraftwerk1: näkymä sisäpihalta, päärakennus. (Kuva Mehr als Wohnen) 248 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
11 90-luvun alun laskusuhdanne ja siitä seurannut toimistotilan ylitarjonta saivat sijoittajat kiinnostumaan taloudellisten tekijöiden lisäksi kaupunkia kehittävistä projekteista. Teollisuusalueiden uusiokäyttoä kehittämään syntyi tavallisesta poikkeavia yhteistyömuotoja. Tyhjät teollisuusalueet soveltuivat monille luoville ja mielikuvituksellisille projekteille koekentäksi. Kraftwerk1:lle löytyi tontti Zürich West:n alueelta, niinikään vanhastaan teollisuuteen keskittyneestä kaupunginosasta. Vaikka ympäristö ei varsinaisesti ollut asumiseen houkutteleva, löytyi uudenlaiselle asuinprojektille riittävästi kiinnostuneita asukkaita. Uuden osuuskunnan rahoitus oli muodostua toteutuksen suurimmaksi ongelmaksi. Toimistorakennussektorilla vallitsevan kriisin takia oli pääurakoitsija ja samalla maanomistaja kuitenkin valmis totutusta poikkeavaan rahoituskuvioon. Se katsoi yhteistyön entisten talonvaltaajien sekä sosiaaliutopistien kanssa opettavaiseksi ja otti riskin suunnittelusta itselleen. Osuuskunta sai lisäksi ammatillista ja taloudellista tukea edullista asuin- ja toimitilaa Zürichin kaupungissa tukevalta kaupungin säätiöltä (Stiftung PWG), Sveitsin valtiolta (Bundesamt für Wohnungswesen ja der Schweizerische Verband für Wohnungswesen) sekä Zürichin kaupungilta. Asuinprojektiin etsittiin sopivia asukkaita jo suunnitteluvaiheessa. Näin tulevat asukkaat pystyivät alusta alkaen vaikuttamaan ja toivottu osallistuminen vakiintui käytännössä. Kiinnostuneet osuuskuntalaiset organisoituivat ammattialoittain ryhmiksi, joissa he työstivät yksittäisiä teemoja keskustelua ja päätöksentekoa varten. Teemaryhmiä, jotka osittain säilyivät kohteen valmistumisen jälkeenkin, olivat arkkitehtuuri, ekologia, lapset, kulttuuri- ja infrastruktuuritarjonnasta vastaava ryhmä ( Spirit ), asumisen sosiaaliasiat, viestintä, ulkotilat sekä liikeryhmä, jonka tehtävänä oli työtilojen vuokraaminen ja ylläpito. Osa tehtävistä on myöhemmin ulkoistettu ammattilaisille. Asukkaiden osallistuminen teki projektin monimutkaisemmaksi ja vaati vaivannäköä, mutta sen avulla ensimmäiset asukkaat samastuivat projektiin. Kunnianhimoisen projektin toteutumisen mahdollisti ammatillinen osaaminen, luova ja motivoitunut osallistuminen sekä rakentava yhteistyö osuuskunnan, arkkitehdin ja pääurakoitsijan välillä. Utopia toteutui osuuskunnan organisaatiomuodossa, johon kuuluivat asukkaiden oma päätösvalta sekä yhteisomistus. II Urbaanin asumisen potentiaali 249
12 Osuuskunnan periaatteet on muotoiltu asukkaiden yhteisiä tavoitteita vastaavaksi säädöskokoelmaksi ( Charta ), jossa myös määritellään, miten Kraftwerk1 poikkeaa tavanomaisesta asuinosuuskunnasta. Säädöskokoelma on oleellinen osa osuuskunnan sääntöjä. Osuuskunnan periaatteiden lisäksi siinä esitetään asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet. Kraftwerk1 toteutettiin tarkoituksena luoda laaja työkenttä ja kohtauspaikka, johon erilaiset asuinosuuskunnat, yritykset, julkiset palvelut jne. voivat osallistua. Sosiaalisesti hyvin sekoittunut asujaimisto ja monipuolinen käyttökonsepti sekä kestävä elintapa olivat päämääriä, jotka vaikuttivat tilaohjelmaan. Elävän korttelin aikaansaamiseksi tuli kohteen olla riittävän suuri ja vastaavasti tilojen ja toimintojen tarjonnan riittävää. Tilaohjelmaan alusta alkaen liittyneet tavoitteet, jotka toteutuivat projektissa ovat: Avoimet ja joustavat tilaratkaisut erilaisille talouksille kuten suuret asuinyhteisöt, perheet, pariskunnat ja yksin asuvat. Näitä varten toteutettiin huoneistokokoja väliltä 2 13 huonetta. Pääsääntöisesti huoneistot ovat kooltaan 4 5 huonetta ja keittiö. Monipuolinen, toimintakäyttöön tarkoitettu tila- ja infrastruktuuritarjonta, jonka tarkoituksena on yksityisen asuintilan laajentaminen, arjen helpottaminen sekä kontaktien ja yhteisöllisten toimintojen hoitaminen. Näitä toimintoja ovat muun muassa pesutupa, baari, kauppa, vierashuone, kokkikerho, lastentarha, ravintola, autopooli. Työpaikkoja liike- ja toimistotiloissa, jotta työn ja asumisen yhdistäminen toteutuisi. Kestävän kehityksen mukaisen rakennustavan toteuttaminen: matalaenergiastandardi (Minergiestandard), ilmastoinnin säätö, sähkömagneettisen säteilyn vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Lisäksi toteutuneita tavoitteita ovat: Arkkitehtonisesta laadusta ja ekologisista vaatimuksista huolimatta kohtuullinen vuokra (20 % alle keskimääräisen uudisrakennustason). Kustannusten avoimuus ja integroitu päätösprosessi vähemmistön diskriminoinnin estämiseksi. 250 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
13 Sosiaali-ekonominen ohjelma sekä solidaarisuusrahasto, jotta mahdollistettaisiin myös pienituloisempien asuminen Kraft werk 1:ssä. Solidaarisuusrahastolla tuetaan myös yhteistä infrastruktuuria sekä ekologista ohjelmaa. Kraftwerk1 poikkeaa tavanomaisesta asunto-osuuskunnasta erityisesti huoneistotarjontansa suhteen. Asuintilojen tarjoaminen uusille yhteisasumisen muodoille kuten suurtalouksille ja talouksille, joissa asuu yli kolme aikuista henkilöä, oli alusta alkaen osuuskunnan tavoitteena. Nämä asumisen muodot muodostavat 18 prosenttia Kraftwerk1:ssä asuvista talouksista. Kraftwerk1:n säädöskokoelmassa mainitun tasavertaisuuden mukaan tulee asuinkohteessa voida myös vammaisten ja huonompituloisten asua. Tätä tuetaan aktiivisella yhteistyöllä sosiaalisten instituutioiden kanssa. Kahdessa 6 huoneen ja keittiön asunnossa asuu kohteen valmistumises Kuva 7. Päärakennus, krs. (Kuva Entstehungsgeschichte und Erstvermietungsprozess KraftWerk1) Kuva 8. Päärakennus 4, 6 ja 7.krs. (Kuva Entstehungsgeschichte und Erstvermietungsprozess KraftWerk1) II Urbaanin asumisen potentiaali 251
14 ta lähtien säätiön (Stiftung Altried) tukema ryhmä vammaisia. Lisäksi viisi huoneistoa on myöskin säätiön (Stiftung Domicil) tuella vuokrattuna huonommassa asemassa, useimmiten taustaltaan ulkomaalaisille perheille. Osuuskunnan oma tuki huonompituloisia talouksia tai tilapäistä maksukyvyttömyyttä varten on niin sanottu solidaarisuusrahasto, jonka avulla voidaan säätää vuokria matalammiksi. Tähän rahastoon maksaa jokainen osuuskuntalainen tuloista riippuvan kuukausimaksun. 50 prosenttia rahastosta voidaan käyttää investointeihin sekä yhteiseen toimintaan. Kohde muodostuu runkosyvyydeltään lähes 20 metriä olevasta yhdeksänkerroksisesta pääasuinrakennuksesta, kahdesta viisikerroksisesta asuinrakennuksesta sekä viisikerroksisesta toimisto- ja liikerakennuksesta. Yksi viisikerroksisista asuinrakennuksista kuuluu Zürichin kaupungin omistamalle PWG-säätiölle. Vilkkaasti liikennöidyn kadun varrelle sijoittuvan liike- ja toimistorakennuksen alakerrassa toimii ravintola, kukka- ja hedelmäkauppa sekä kampaamo. Tämä kirkkaan oranssiksi maalattu rakennus toimii katseenvangitsijana sekä on samalla alueen sisäosien melusuoja. Kraftwerk1:n erityispiirre huoneistotarjonnan ohella on sen laaja yhteiskäyttöön tarkoitettu infrastruktuuri. Tähän tarjontaan kuuluu myös kaupallista (esim. ravintola ja kauppa) sekä kaupungin ylläpitämää toimintaa (lastentarha). Osa toiminnasta on tarkoitettu vain kohteen asukkaille, osa kaikille lähikorttelin asukkaille, jolloin se elävöittää koko lähiympäristöä. Klinkkerijulkisivuinen pääasuinrakennus toimii asuinkohteen keskuksena. Siihen sijoittuu osuuskunnan hallinto sekä suuri osa toiminnasta ja yhteistilat: pesutupa, baari ( Pantoffelbar ), lastentarha, vierashuone sekä pieni osuuskunnan itse ylläpitämä asukkaille tarkoitettu kauppa ( Konsumdepot ). Lisäksi rakennukseen sijoittuu kattoterassi yhteistiloineen. Toimintojen yksi tarkoitus, yhteisöllisyyden tukeminen on huomioitu niiden suunnittelussa. Esimerkiksi pesutupa on sijoitettu miellyttäväksi kohtaamispaikaksi maantasokerrokseen. Asuntojakauma on asuntojen koon ohella erikoinen asuntopohjien suhteen. Tilakonsepti perustuu mahdollisimman suureen joustavuu 252 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
15 teen. Yksikään kerros ei ole samanlainen: asunnot on vuoroin vertikaalisuunnassa, vuoroin horisontaalisti yhdistetty ylisuuriksi huoneistoiksi. Perustyyppinä ovat kaksi- ja kolmikerroksiset asunnot, joihin inspiraatio on saatu Alfred Loosin ja Le Corbusierin tilakonsepteista. Ne sijoittuvat sisäisen kadun varrelle ja jatkuvat kerrosta ylempänä tai alempana koko rakennuksen syvyydelle. Tällä arkkitehtonisella konseptilla on mahdollistettu myös ylikorkeat ja siten valoisat huonetilat. Krafwerk1:ssä on toteutunut yhdistelmä erilaisia ekologisia innovaatioita. Pääasuinrakennus oli vuonna 2001 Sveitsin suurin matalaenergiaasuintalo. Kolmen talon katolle on sijoitettu aurinkopaneelit, jotka kattavat noin 10 prosenttia kohteen sähköntarpeesta. Asuin- ja työtiloissa on lisäksi käytetty ympäristöystävällisiä materiaaleja. Kuva huoneen asunto, alakerros. (Kuva Wohnen in Zürich) Kuva 10. Päärakennus, leikkaus. (Kuva Wohnen in Zürich) II Urbaanin asumisen potentiaali 253
16 Kuva 11. Kraftwerk1. (Kuva Kirsi Rantama) Kohdetiedot Kraftwerk1, Hardturmstrasse/ Zürich 2001 Stücheli Architekten 98 huoneistoa: 7 x 1 h + k, m 2 6 x 2 h + k, m 2 16 x 3 h + k, m 2 1 x 3 h + k + ateljee, 134 m 2 20 x 4 h + k, m 2 14 x 5 h + k, m 2 9 x 6 h + k, m 2 3 x 7 h + k, m 2 1 x 8 h + k, 239 m 2 1 x 9 h, 249 m 2 2 x 12 h, 273 m 2 1 x 13 h, 354 m 2 7 ateljeeta 2 kerhotilaa lastentarha Kuva 12. Asemapiirros, Kraftwerk1. (Kuva Mehr als Wohnen) 254 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
17 Kuva 13. Kraftwerk1, liike- ja toimistorakennus. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 14. Kraftwerk1, päärakennus ja 5-kerroksinen asuintalo. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 255
18 Kuva 15. Dreieck: Näkymä Gartenhofstrasse:n ja Zweierstrasse:n risteyksestä. (Kuva Kirsi Rantama) Dreieck Zürichin Aussersihlin kaupunginosassa sijaitsevassa korttelissa oli alun alkaen asuin- ja liiketiloja. Asunnot olivat yksinkertaisia työväenasuntoja, liiketilat kadun varrella ja pihanpuolella sijaitsivat käsityöläisten työpajat luvulta alkaen uhkasivat korttelia kaupungin purkusuunnitelmat, aluksi uuden moottoritien rakentamista varten. Kansanäänestyksen perusteella liikennesuunnitelmista luovuttiin. Kaupunki ei kuitenkaan ollut kiinnostunut lunastamiensa kiinteistöjen kunnossapidosta, vaan korttelin annettiin rapistua kaupunki päätti Dreieck-korttelin elävöittämisestä ja järjesti arkkitehtikilpailun korvaavista asuinrakennuksista vanhojen tilalle. Muutamat korttelin asukkaat alkoivat vastustaa uudisrakennushanketta ja vaativat vanhojen talojen kunnostamista edullisiksi asuin- ja liiketiloiksi sen sijaan. Seuraksena oli osittain virkavaltaa paikalle vaatinut kamppailu rakennusten puolesta. 256 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
19 Vuokralaiset perustivat Dreieck-nimisen asukasyhdistyksen, joka teetti omat korjaussuunnitelmansa korttelia varten. Yhdistys esiintyi julkisuudessa ja sai alulle ammatillisen keskustelun korttelin suunnitelmista. Yhdistyksen suunnitelmat rakennusten korjaamiseksi ja uudisrakennuksen sijoittamiseksi tyhjälle tontille todettiin kannattaviksi, minkä seurauksena yhdistys vaati kaupungilta yhteistoimintaa. Kaupunki päätti teettää yhdistyksen kanssa työskenneiltä arkkitehdeilta esisuunnitelman. Suunnitelman perusteella todettiin korttelin olevan kunnostettavissa siten, että asukkaiden vuokrat säilyvät kohtuullisina. Suunnitelmat hyväksyttiin lopulta kaupungin puolesta. Yhdistyksen avuksi tuli asuntosäätiö (Stiftung SBW), joka lunasti rakennukset kaupungilta. Rakennukset ja rakennusoikeus siirtyivät osuuskunta Dreieckille sen perustamisen jälkeen Dreieck-osuuskunnan jäseniä on tällä hetkellä noin 200, joista noin 150 on korttelin asukkaita. Korttelissa asumisen edellytyksenä on osuuskunnan jäsenyys. Kertaluonteinen jäsenmaksu riippuu asunnon koosta, esimerkiksi 4 huonetta ja keittiö -asunnon kohdalla se on noin euroa. Myös Dreieckissa on käytössä solidaarisuusrahasto Kraftwerk1:n tapaan. Dreieck-korttelin suunnitteluun ja kunnostamiseen ovat osallistuneet korttelissa toimivat arkkitehdit sekä korttelissa asuvat käsityöläiset, joita varten osuuskunta perusti oman rakennusliikkeen. Korjaus on tehty hienovaraisesti ja rajoitettu välttämättömään. Vanhoihin asuntoihin on rakennettu uudet kylpyhuoneet, keittiöt ja parvekkeet. Korttelia täydentää kaksi uudisrakennusta. Rakennusten korjauksessa sekä uudisrakennuksissa ovat kestävän kehityksen mukaiset periaatteet olleet tavoitteena. Uudet rakennukset täyttävät Sveitsin matalaenergiastandardin. Dreieck-korttelille myönnettiin Zürichin rakennussuojelupalkinto vuonna Dreieck:iin kuuluu 60 asuntoa, joista suurin osa vanhoihin asuinrakennuksiin korjattuja 3 4 huoneen ja keittiön asuntoja. Uudisrakennuksiin sijoittuu kuusi suurempaa asuntoa sekä kuusi loft-asuntoa. Liike- ja toimitiloja korttelissa on 30, joihin sijoittuu vaihtelevia toimintoja kuten baari, elintarvikemyymälä, parturi, arkkitehtitoimistoja sekä II Urbaanin asumisen potentiaali 257
20 grafiikkojen studioita, pienkauppoja, matkatoimisto, nuorison neuvontapiste jne. Lisäksi korttelissa toimii asukkaiden ylläpitämä lounasravintola, pesutupa, ulkopuolisillekin vuokrattavissa oleva vierashuone sekä kaupungin sivukirjasto. Kohdetiedot Kuva 16. Dreieck, näkymä sisäpihalta. Uudisrakennus, jossa kirjasto 1. kerroksessa. (Kuva Mehr als Wohnen) Dreieck Zweier-, Gartenhof-, Ankerstrasse / Zürich Korjaus: Albers+Cerliani, arc Architekten, Fahrländer+Fries Uudisrakennukset: Albers+Cerliani, Kaspar+Fahrländer 60 asuntoa, joista 30 toimistoja liiketilaa Kuva 17. Asemapiirros Dreieck. 1. Ravintola, 2. Kirjasto, 3. Studiot. (Kuva Mehr als Wohnen) 258 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
21 Kuva 18 a ja b. Dreieck, uudisrakennusosa Gartenhofstrassella, jossa ravintola alakerrassa. Parvekkeet liittävät uuden ja vanhan osan toisiinsa. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 19. Dreieck, sisääntulo Ankerstrasselta. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 259
Asumisoikeusyhdistys CAPELLA. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics CAPELLA Esite 04 2016 Capella nousee Kalasatamaan Helsingin uusi solmukohta Kivenheiton päässä Kalasataman metroasemasta
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotAsumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,
LisätiedotA-Kruunu Oy. Ympäristövaliokunta
A-Kruunu Oy Ympäristövaliokunta 22.3.2018 Sisältö Korvatunturintie, Mellunmäki, Helsinki A-Kruunu Oy 3. Tuotannon tilanne 4. Ryhmävuokra-asuminen 5. Urbaanit lapsiperheet 9. Puurakentaminen 10. 2 A-Kruunun
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotUusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6
Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys
Lisätiedot79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti
79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotMONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011
MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotKuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotRANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotOulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet
Oulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet yhteenveto verkkokyselyn 9.-23.11.2018 vastauksista vastauksia 478 kpl keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteiden verkkosivut: https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/korkea-rakentaminen
LisätiedotKiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan
LisätiedotLaatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho
Laatu 8.5.2013 on hyvä työ Laatu on hyvä työ Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT SISÄLTÖÄ: I. Tavoitteet II. Ratkaisuista III. Kohtuuhintaisuudesta IV. Kohteiden kiinnostavuudesta V. Asukaskyselyn
LisätiedotNäkymä Meri-Rastilan tieltä
13711 1/6 Näkymä n tieltä R A S T I Konsepti: Asuinkerrostalon yhteistilat on järjestetty uudella tavalla. Asunto voi laajeta porrastasannekohtaisen yhteistilan puolelle ja asumisen yksityisyyden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija
ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo 28.10.2016 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija ARAn kehitysohjelmat ja painopisteet Tulevaisuuden ARA-asuminen * kohtuuhintaisuus uudet konseptit
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotMegahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä
Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea
LisätiedotAJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA
17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012
Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat
LisätiedotTerwa Tower -konsepti
Terwa Tower Toteuttajakonsortio Rakentaja YIT Talo Oy (entinen Lemminkäinen Talo Oy), Marko Palonen Kiinteistökehittäjä Terwa Kiinteistökehitys Oy, Raimo Pahkala Investori Terwa Management Oy / Terwarahasto,
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotARA osuuskunta seminaari Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli Veikko Simunaniemi
ARA osuuskunta seminaari 8.4.2019 Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli 08.04.2018 Veikko Simunaniemi Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen ytimessä Asukasmäärä yli 43 000
LisätiedotTYHJÄT KIINTEISTÖT- HAASTE JA MAHDOLLISUUS TYHJIEN KIINTEISTÖJEN ARVON SÄILYTTÄMINEN TILAPÄISKÄYTÖN RATKAISUILLA
TYHJÄT KIINTEISTÖT- HAASTE JA MAHDOLLISUUS TYHJIEN KIINTEISTÖJEN ARVON SÄILYTTÄMINEN TILAPÄISKÄYTÖN RATKAISUILLA TYHJILLÄÄN OLEVAN TOIMITILAN MÄÄRÄ (m2) 2017 2010 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000
LisätiedotMuuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11
Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.
LisätiedotAsumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta
Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin
LisätiedotAsunto Oy Vantaan Merkki
Asunto Oy Vantaan Merkki Tulevaisuus rakennetaan tänään Unelmakoti Vantaan Hakunilasta RK_Asuntoesite_Vantaan_Merkki_06013.indd 1 14.6.2013 12.42 Asunto Oy Vantaan Merkki Vantaan Merkin tarina Ihminen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1
03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,
LisätiedotPuoliyksityinen tila, aulat ja yhteistilat
"Alikulkutunneli yhdistää Itsenäisyydenkadun eri puolet toisiinsa". RASTIN TARINA Julkinen ja puolijulkinen tila Puoliyksityinen tila, aulat ja yhteistilat Yksityinen tila, asunto Ekologia Ehdotus muotoutuu
LisätiedotLänsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi
Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA
ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10
HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotRASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu
Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein
LisätiedotMyyr York Downtown kilpailu. Asukastilaisuus , Kilterin koulu Asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola
Myyr York Downtown kilpailu Asukastilaisuus 4.3.2019, Kilterin koulu Asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola Kilpailun tavoite ja aluerajaus Citycon Oyj, SATO Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Taitokaari Oy ja Vantaan
LisätiedotLähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä
Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto LähiöOppi 1.9.2013 30.6.2015 TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä + Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti SAFA,
LisätiedotENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!
ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan
LisätiedotKajaanin älykäs elinkaarikortteli
Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Hankkeen taustat Vanhan linja-autoaseman tontti vapautuu uuteen käyttöön Kajaanin keskustaan Elinkaariasumiselle kasvava tarve ja uusien asumismuotojen kehittäminen Rakennusten
LisätiedotRETKEILIJÄNKATU HANKESUUNNITELMA
RETKEILIJÄNKATU 13 12.05.2017 HANKESUUNNITELMA Retkeilijänsilta Retkeilijänkatu 11 tontilla sijaitseva toimistorakennus on tällä hetkellä Avara Oy:n toimitilakäytössä ja Retkeilijänkatu 13 tontti on kyseisen
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
LisätiedotNÄKYMÄ ATLANTINKADULTA SAMOANKUJALLE Pyörien säilytys- ja huoltotilat on sijoitettu näkyville katutasoon.
NÄKYMÄ ATLANTINKADULTA SAMOANKUJALLE Pyörien säilytys- ja huoltotilat on sijoitettu näkyville katutasoon. NÄKYMÄ PORRASHUONEESTA Joustava huoneyksikkö toimii yhteistilana. Koko Massiivipuurakenteinen Koko
Lisätiedot5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.
260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen
LisätiedotTilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto
Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 12.10.2016 12.10.2016 Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan 2 A-Kruunun tausta, tehtävä ja tavoitteet
LisätiedotRAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY
Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla
LisätiedotAsumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA
Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava
LisätiedotJärvenpään Mestariasunnot Oy
Järvenpään Mestariasunnot Oy Osuuskuntamalli OSKUn soveltaminen pysyvästi kohtuuhintaisessa asumisessa Tiivistelmä alustavasta konseptista 14.11.2018 Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1
02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.
LisätiedotWood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä.
Wood City Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Puun moderni paluu Wood City on näyttävä nyky- ja puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotAsunto-osuuskunta Kotihelmi. Leena Nilsen
Asunto-osuuskunta Kotihelmi Leena Nilsen ARA-Asunto-osuuskunta -seminaari 8.4.2019 Helsinki ASUNTO-OSUUSKUNTA KOTIHELMI Yhteisöllistä ja asukkaan kukkarolle sopivaa asunto-osuuskunta-asumista kestävällä
LisätiedotESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS
1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotLönnrotinkatu 11. Helsinki
Lönnrotinkatu 11 Helsinki Lönnrotinkatu 11, sijainti E12 VANTAA 45 E75 Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä. 600 metrin säteellä sijaitsevat mm.
LisätiedotPalvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille
Ikääntyneiden asumisratkaisut Wanha Satama Palvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille Ira Verma Arkkitehti, tutkija Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Sotera-instituutti ira.verma@aalto.fi
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16
HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotKivistön yhteisöllisen korttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu. yhteistuumin
TALO A VAPAARAHOITTEISET VUOKRA- JA OMISTUSASUNNOT kortteli 23151, tontti 3 RAKENNUSOIKEUS 3120 k-m2 ASUNTOKERROSALA 3169 k-m2 Ylitys 41 k-m2 = 1,3% KOKONAISALA 4050 m2 HUONEISTOJAKAUMA A htm2 lkm yht
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotTaloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi
Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotReiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen
LisätiedotARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille
Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen
LisätiedotHyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely
Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely 1. Ikä Vastaajien määrä: 481 15-19 2% 20-24 5% 25-34 22% 35-44 24% 45-54 20% 55-64 15% 65-74 10% 75+ 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 1. Ikä Vastaajien
LisätiedotH E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a
S E N A A T T I M Y Y : H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T 1 7 1 0 7 j a 1 7 1 1 0 A S U I N K E R R O S TA L O KO R T T E L I T K E S K I - PA S I L A S S A RATAPIHAKORTTELIT, PASILA VALLILA
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotMODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.
MODULAR MIX Asuinkorttelin 20077 toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa. Kilpailuehdotus osoittaa, että tilaelementtiratkaisulla on mahdollista tuottaa
LisätiedotKilpailuehdotus Kohtaaminen
Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen
LisätiedotC&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632
C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST
LisätiedotRASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY
RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman
LisätiedotOulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28
Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa
LisätiedotLAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE
+358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA
Lisätiedot89,5 m², 1h+terassi,
Kohteen ilmoittaja Nimi: EKE-Rakennus Asuntomyynti Puh: (09) 613 03450 EKE-Rakennus Oy Piispanportti 7 02240 Espoo Puh: (09) 613 03450 Loft-asuntoja Helsingin merelliseen Kruunuvuorenrantaan Kokonaisen
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotUutta tilaa yritysmaailman ytimessä
Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on
LisätiedotASEMAPIIRROS 1 : 800 JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 1/8
ASEMAPIIRROS 1 : 800 1/8 ALUELEIKKAUS A - A 1 : 800 ALUELEIKKAUS B - B 1 : 800 ALUELEIKKAUS C - C 1 : 800 PUURAKENTEET ULKOTILOISSA AUKIOT JA YHTEISPIHAT 2/8 ALUE 1, MAANTASOKERROS 1 : 400 IV - KONEHUONE
LisätiedotAsunto Oy Raahen Keskustan Portti
Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle
Lisätiedot