Osuuskuntarakentamista Zürichissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osuuskuntarakentamista Zürichissä"

Transkriptio

1 Osuuskuntarakentamista Zürichissä Esimekkikohteina Kraftwerk1, Dreieck ja Regina Kägi-Hof Kirsi Rantama Tiivistelmä Osuuskuntarakentaminen Zürichissä sai alkunsa 1907, jolloin Zürichin kaupunki teki poliittisen päätöksen yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemisesta. Lähtökohtana oli sekä kaupunkia että asuntoja koskeva kritiikki epätyydyttäviä asuinolosuhteita kohtaan. Kaupungin päätehtäväksi tuli rakennusmaan hankkiminen ja osoittaminen yleishyödyllistä asuntorakentamista varten sekä yksityisesti perustettujen yleishyödyllisten rakennusosuuskuntien tukeminen. Kraftwerk1:n sanotaan olevan Zürichin innovatiivisin asuintaloprojekti. Vuonna 1995 perustetun osuuskunnan tarkoituksena oli yhdistää moderni urbaani elämä ja sosiaaliset sekä ekologiset tavoitteet. Vuonna 2001 valmistunut kooltaan merkittävä projekti tarjoaa asunnot noin 240 asukkaalle ja työtilat 90 työntekijälle. Dreieck on esimerkki urbaanista täydennysrakentamisesta, jossa lopputuloksena on arkkitehtonisesti monimuotoinen uuden ja vanhan taidokkaasti yhdistävä kokonaisuus. Asukkaiden perustaman yhdistyksen tarkoituksena oli pelastaa 1800-luvulta peräisin oleva asuinkortteli. Nuorten pienien osuuskuntien kuten Kraftwerk1 ja Dreieck ohella Zürichin innovatiiviseen osuuskuntarakentamiseen on osallistunut myös joukko suuria vanhoja ammattimaisesti toimivia osuuskuntia, joissa sukupolven vaihdos on muuttanut asenteita. Näiden osuuskuntien tuotannossa avaintekijä ei enää ole pelkästään yhteisöllisyys, vaan arkkitehtuuriin vaikuttavat myös muut tavoitteet. II Urbaanin asumisen potentiaali 239

2 Abstract The paper describes co-operational housing projects in Zurich, Switzerland, starting from year 1907 and the municipality started supporting private co-operational bodies. Three projects are described in detail: Kraftwerk1, Dreieck and Regina Kägi-Hof, all of them of its own kind. 240 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

3 Johdanto Osuuskunta-asuminen Sveitsissä muodostaa yhden tärkeän vaihtoehdon tavallisen vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliltä. Erityisesti Zürichissä asunto-osuuskunnilla on vahva asema. 38 prosenttia koko Sveitsin asunto-osuuskuntien rakennuskannasta on Zürichin alueella. Tähän on selityksenä Zürichin kaupungin satavuotinen aktiivinen osuuskuntarakentamisen tukeminen. Asunto-osuuskunnat ovat tärkeä osa kaupungin yleishyödyllistä asuntotarjontaa. Vuokra-asuminen joko osuuskunnan, muun yleishyödyllisen asunnon tarjoajan tai yksityisen tahon omistamassa asunnossa on Sveitsin yleisin asumismuoto. Tähän on pääsyynä se, että suurimman osan asuntokannasta omistaa kapea yksityinen sektori. Vasta 70-luvulta on asunto-osakkeen ostaminen kerrostalosta ollut ylipäänsä mahdollista. Edelleenkin asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat erittäin korkeat. Tähän verrattuna vuokralla asuminen on kohtuuhintaista, ja tarjontaa on paljon. Asunto-osuuskunnassa asuminen on edullista ja turvallista: asukasta ts. osuuskuntalaista ei irtisanota, eikä vuokra nouse yllättäen. Useissa uusissa asunto-osuuskunnissa on lisäksi asukkailla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, jopa suorastaan asukkaiden oma päätösvalta oman hallituksen välityksellä. Asunto-osuuskunnissa asuminen onkin tavallista vuokra-asumista pysyvämpää, mikä nähdään positiivisena tekijänä koko lähikorttelistoa ajatellen. Zürichin asunto-osuuskunnista suurimman osan muodostavat osuuskunnat, joissa asukkaat ovat samalla osuuskunnan jäseniä. Nämä asunto-osuuskunnat ovat useimmiten suuria tai keskisuuria, vähintään 300 asuntoa käsittäviä, ammattimaisesti toimivia osuuskuntia. Lisäksi ne tarjoavat lukuisia yhteisessä käytössä olevia aktiviteetteja jäsenilleen. Vaikka yhteisöllisyys on perinteisesti ollut osuuskuntien avainsana, todetaan sen merkitys asunto-osuuskuntalaisten keskuudessa nykyisin vähäisemmäksi. Osallistuminen yhteiseen toimintaan ei siis ole jäsenyyden edellytys. Tässä artikkelissa esitellään Zürichin osuuskuntarakentamisen esimerkkeinä tarkemmin kohteet nimeltä Kraftwerk1, Dreieck sekä Regina Kägi-Hof. Kukin esimerkki edustaa omanlaistaan osuuskuntaraken II Urbaanin asumisen potentiaali 241

4 tamista: Kraftwerk1 on omatoimista uudisasuinrakentamista suuressa mittakaavassa, Dreieck puolestaan on esimerkki asukkaiden ponnisteluista korttelinsa säilymiseksi, ja Regina Kägi-Hof edustaa suuren vanhan osuuskuntarakentajan uutta linjaa. Pieni osa osuuskunnista ei ole yleishyödyllistä. Näitä ovat muun muassa osuuskunnat, jotka on perustettu omistustarkoitukseen rakennettavan asuinkohteen toteuttamista varten. Tässä artikkelissa käsitellään vain yleishyödyllistä asunto-osuuskuntarakentamista. Yleishyödyllistä asuntotuotantoa vuodesta luvun alussa Zürichin kaupungin ja osuuskuntien tehtävänä oli tuottaa parempaa asumista vastapainoksi tiheälle kaupunkiasumiselle, jossa vieraat perheet joutuivat ahtaaseen yhteiseloon. Tavoitteena oli toisaalta estää kaupungin hallitsematon leviäminen maaseudulle, toisaalta luoda asuintilaa liian tiheän asutuksen estämiseksi. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen ideaali oli pienperheen omakotitalo, joka kuitenkin harvoin oli mahdollista toteuttaa. Näin ollen omakotitaloasumiseen liittyvät ihanteet pyrittiin toteuttamaan kaupunkiasumisessa: asuntokohtaiset sisäänkäynnit, vähemmän huoneistoja kuhunkin asuinrakennukseen, asuntokohtaiset pihat ja puutarhat sekä näkymät luontoon tulivat tärkeiksi teemoiksi asuntosuunnitteluun. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen huippukausi Zürichissä ajoittui toisen maailmansodan jälkeisille vuosikymmenille. Vuosien aikana valmistui asuntoa. Tällöin syntyivät puutarhakaupunkiideaalin mukaiset kaupunginosat, kaupunki- ja maaseutuasumisen hybridit luvulta alkoi yhteiskuntarakenteen muutos, jossa perinteisen ydinperheen rinnalla alkoi esiintyä uudenlaisia yhteisasumisen muotoja sekä yhä enemmän yhden tai kahden hengen talouksia. Keskusta-asuminen edullisissa vanhoissa kortteleissa yksin tai yhdessä tuli suosituksi nuorten keskuudessa. Kaupunki ja vanhat asunto-osuuskunnat perinteisine arvoineen eivät pystyneet tähän muutokseen vastaamaan. Seurauksena oli 80-luvun nuorisoliike laittomine talojen valtauksineen. 242 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

5 Talojen valtaaminen ei kuitenkaan ollut ratkaisu tilanteeseen. Ryhmät, jotka olivat kiinnostuneita pitkällä tähtäimellä rakentamaan uudenlaista elintilaa, alkoivat itse hankkia omistusasuntoja. Vanha osuuskuntarakentamismalli sopi tähän tarkoitukseen. Aluksi perustettiin pääasiassa pieniä, asukkaista koostuvia osuuskuntia, joiden tarkoituksena oli keskustan vanhojen talojen pelastaminen. Asuntoihin tehtiin vain pieniä parannuskorjauksia. Tavoitteena oli edullisen asumisen säilyminen. Syntyi osuuskuntarakentamisen uusi tuleminen, jossa uutta oli yhden talon omistavat asunto-osuuskunnat. Vuonna 1981 perustettiin Wogeno-niminen pienten itsehallinnoitujen osuuskuntien kattojärjestö, jonka tehtävänä on edelleen uudisrakennushankkeiden rahoituksen ohella mahdollistaa vanhojen rakennusten hankintaan ja korjaamiseen tarvittava rahoitus. 80-luvulla syntyi myös uudentyyppisiä asunto-osuuskuntia, jotka alkoivat käytännössä soveltaa omaa päätösvaltaa koskien asumista ja työtä asuinyhteisössä. Näistä tunnetuimmat ovat nimeltään Dreieck ja Kraftwerk1, joista jälkimmäinen on vaikuttanut monella tavalla sveitsiläiseen uuteen asuntosuunnitteluun. Kraftwerk1:ssä suunnittelun lähtökohtana oli asukkaiden tarpeiden moninaisuus ja muuttuminen. Vaikka Kraftwerk1:ssä toteutuneet sosiaaliset tavoitteet ovatkin jääneet ainutlaatuisiksi, nähdään sen vaikuttaneen monipuolisempaan asuntopohjien suunnitteluun ja monin paikoin kankeasta perheasuntomallista irtautumiseen. Asuntojen ominaisuudet kuten käyttötarkoitukseltaan neutraalit huonetilat, pohjapiirrroksen sovellettavuus, keittiö oleskelutilana, asuntoon kuuluva ulkotila, yksityisen, puolijulkisen ja julkisen tilan erottelu ovat oleellisia tekijöitä sveitsiläisessä nykyasuntotuotannossa. Vuonna 1998 Zürichin kaupunki julisti ohjelman, jonka tavoitteena oli suuren asunnon rakentaminen kymmenessä vuodessa. Toinen kaupungin asuntopoliittinen ohjelma on vuonna 2002 julistettu Asumista kaikille. Näiden ohjelmien tarkoituksena on ollut innovatiivisen asuntorakentamisen tukeminen, ja ne osoitettiin impulssiksi yksityiselle rakennussektorille sekä osuuskunnille. Kaupungin omaksi tehtäväksi tuli rakennusmaareservin käyttöönotto sekä kunnallisten asuinalueiden uudistaminen. Osuuskuntia tämä impulssi on kannustanut rakennus II Urbaanin asumisen potentiaali 243

6 kannan peruskorjaamiseen, uudistamiseen sekä uudisrakennushankkeisiin ryhtymiseen. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen juhlavuonna 2007 osuuskunnat ja kaupunki tuottivat 1000 uutta asuntoa. Lisäksi samanaikaisesti oli 3000 osuuskunta-asuntoa projekteina vireillä. Edellytys tähän uuteen kasvuun on matalien korkojen ja kaupungin kasvavan asukaskehityksen ohella ollut yleishyödyllisen asuntorakentamisen perinteisesti vahva asema Zürichissä. Osuuskuntien vahvuutena on niiden vanhastaan omistamansa tonttimaa sekä uudisrakentamisen tietotaito. Yhä useammin osuuskunnat päätyvät kannattavampana vaihtoehtona purkamaan olemassa olevan huonolaatuisen ja pieniä asuntoja sisältävän rakennuskannan uudisrakennusten tieltä. Zürichin yleishyödyllisen asuntorakentamisen huippukausina 1900-luvun alussa sekä toisen maailmansodan jälkeen olivat asuntotuotannon määrälliset tavoitteet ensisijaiset. Tämän päivän erilaistuneet asuintilaan kohdistuvat vaatimukset ovat johtaneet siihen, että asuntotarjonnan laadulliset ominaisuudet sekä hinta-laatusuhde ovat nousseet etualalle. Vaikka osuuskuntien tärkeimpänä tehtävänä edelleen on edullisten asuntojen tuottaminen lapsiperheille, ei laatua ole unohdettu. Huomattavaa monissa uusissa osuuskuntien asuntorakennuskohteissa onkin niin arkkitehtuurin, rakentamisen kuin itse asuntosuunnitelman korkealaatuisuus, ideoiden moninaisuus ja rohkeus toteuttaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Osaltaan tähän on vaikuttanut Zürichin kaupungin kannustus innovatiiviseen rakentamiseen. Yhtäältä kysyntä koskien laatua ja vaihtoehtoisia ratkaisuja asuntomarkkinoilla ja toisaalta rahoittajien imagokysymys nähdään tärkeinä tekijöinä. Myös Zürichin kaupungin tehtävänä on valvoa laatua. Luovuttaessaan maata osuuskunnille yleishyödyllistä asuntorakentamista varten kaupunki velvoittaa arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen ja on itse vahvasti tuomaristossa vaikuttamassa. Myös kohteissa, joissa vanha rakennuskanta korvataan uudella, järjestää kaupunki usein osuuskunnan puolesta arkkitehtuurikilpailun. Erityisesti huomiota on kiinnitetty hyvin suunniteltuihin tilaviin ulkotiloihin sekä kaupunkikuvallisessa mielessä että asukkaiden asuintilan jatkeena. Kaupunkikuvallisen laadun lisäksi kilpailuissa valvotaan kustannustavoitetta sekä rakentamisen kestävyyttä. 244 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

7 Tämän päivän asukkaat ovat entistä liikkuvampia ja laatutietoisempia. Asunto-osuuskunnat vuokra-asunnon tarjoajina ovat todenneet arkkitehtuurin ilmaisuvoiman vaikuttavan asuntojen vuokrattavuuteen sekä vahvistavan asuinalueen korttelin identiteettiä. Kysyntää on jännittäville työn, kulttuurin ja asumisen yhdistäville ratkaisuille. Asukkaat etsivät avoimia ja joustavia pohjaratkaisuja, jotka sallivat yksilölliset asumismuodot. Myös korkeat tilat ja käyttökelpoiset yksityiset ulkotilat kuuluvat asunnon valintakriteereihin. Kuva 1. Asuntokohde: Paul Clairmont Strasse; asunto-osuuskunta: Baugenossenschaft Rotach; arkkitehti: Jakob Steib&Patrick Gmür, (Kuva Kirsi Rantama) Zürichin asuntokannasta noin neljännes kuuluu yleishyödyllisille asunnontarjoajille, noin asuntoa. Tästä suurimman osan tarjoavat asunto-osuuskunnat, noin asuntoa. Nämä asunnot ovat kaupungin tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Zürichin kaupunki on ensisijaisesti tukenut asunto-osuuskuntia ja muita yleishyödyllisiä asunnontuottajia oman asuntotuotannon sijaan. Kaupungin tuen saamisen tärkeimpänä edellytyksenä on pitkälle ajanjaksolle ulottuva asunnon vuokran edullisuus. Sen lisäksi kaupunki rajoittaa tukemiensa asuntokohteiden rakennuskustannuksia ja asuntojen pinta-alaa sekä valvoo rakentamisen laatua. Kaupunki tarjoaa laadun ja kustannusten valvontaan omat työkalunsa. II Urbaanin asumisen potentiaali 245

8 Zürichin kaupunki tukee asunto-osuuskuntia myöntämällä korotonta takaisinmaksettavaa lainaa. Subventoitua asumista varten kaupunki myöntää lisäksi erikseen haettavaa 30-vuotista lainaa. Tämä raha on tarkoitettu mahdollistamaan tiettyihin asuntoihin pitkäaikainen muita asuntoja edullisempi vuokra. Keskimääräisen vuokran asunnot on tarkoitettu erityisesti perheille, ikääntyneille, vammaisille sekä nuorille opiskelijoille. Asuntoihin pääsylle on tuloja ja asukkaiden lukumäärää koskevat kriteerit. Pääsääntöisesti osuuskunnan tulee itse osallistua kuudella prosentilla sijoituspääomaan. Tästä 10 prosenttia rahoittaa Zürichin kaupunki ostamalla osuuskunnan osuuksia. Osuuspääoman myötä kaupungilla on oikeus asettaa jäsen asunto-osuuskuntien hallituksiin ja vaikuttaa päätöksentekoon. Zürichin kaupungin ehkä tehokkain tapa tukea asunto-osuuskuntia on tonttimaan luovuttaminen, jolloin tontti jää kaupungin omistukseen. Tontti luovutetaan yleensä 60 vuodeksi osuuskunnan käyttöön. Kaupungin omistama tonttimaa on pääasiassa peräisin 1900-luvun alun maahankinnoista, jolloin kaupunki lunasti maata sosiaalista asuntotuotantoa varten. Rakennusoikeudesta osuuskunta maksaa tietyn korvauksen. Tontit ovat edullisia, jotta alkuvuokrat Kuvat 2a ja 2b. Asuntokohde: Leimbachstrasse; asunto-osuuskunta: Baugenossenschaft Zurlinden, Zürich; arkkitehti: pool Architekten (Kuvat Kirsi Rantama) 246 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 olisivat vastaavasti kohtuulliset. Tontin luovutukseen sisältyy kaupungin asettama ehto osoittaa yksi prosentti bruttokerrosalasta yleishyödyllisiä toimintoja varten. Tällaisia toimintoja voivat olla lastentarhat, kerhotilat, liiketilat korttelia palvelevia pienkauppoja varten, asuinateljeetilat taiteilijoille tai vaikka äänieristetyt harjoitustilat muusikoille. Lisäksi osuuskunnan velvoitteena on edellä mainittu arkkitehtuurikilpailu. Kuva 3. Asuntokohde: Ruggächern, Asuntoosuuskunta: ABZ Zürich, Arkkitehti: Baumschlager Eberle, (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 5. Porraskäytävä, Hegianwandweg. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 4. Asuntokohde: Hegianwand-weg; asunto-osuuskunta: Familienheimgenossenschaft Zürich FGZ; arkkitehti: EM2N Architekten (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 247

10 Kraftwerk1 Esimerkkikohteina Kraftwerk1, Dreieck ja Regina Kägi-Hof Visio uudenlaisesta omatoimisesta urbaanin elämisen muodosta sai alkunsa Zürichin 80-luvun alun nuorisoliikkeestä. Kaupungin puutteelliset asumisen ja elämisen laatutekijät saivat noin 50-jäsenisen ryhmän aloitteentekijöitä vuonna 1995 perustamaan asumisen ja työn yhdistävän projektin, joka etsi tasapainoa individualismin ja kollektiiviin suuntautuneen sosiaaliutopian välillä. Rakennus- ja asuinosuuskunta Kraftwerk1:n tavoitteeksi tuli luoda pelkän asuinalueen sijaan kokonainen kaupunkikehitysmalli. Sosiaalinen sekoittuminen, monipuoliset asumisen muodot, kiinnostusta herättävä ja yhteisesti käytettävissä oleva infrastruktuuri, solidaarisuus, asukkaiden vaikuttamis- ja päätäntävalta (itsehallinto), ekologinen tietoisuus sekä asumisen jam työn yhdistäminen olivat päätavoitteita, joiden tuli toteutua Kraftwerk1:ssä. Projektin toteutumista helpotti 90-luvun alun taloudellinen tilanne. 80-luvun lopulla talouden huippuvuosina oli Zürichissä investoitu lähinnä toimistorakennuksiin, mistä oli seurauksena pula asunnoista sekä asuntojen hintojen nousu. Zürichin kaupunki reagoi tilanteeseen tarjoamalla vanhoja teollisuusalueita suunnittelukohteiksi tulevaisuuden houkuttelevia asuinalueita varten. Kaupungin kehitysstrategia sekä Kuva 6. Kraftwerk1: näkymä sisäpihalta, päärakennus. (Kuva Mehr als Wohnen) 248 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

11 90-luvun alun laskusuhdanne ja siitä seurannut toimistotilan ylitarjonta saivat sijoittajat kiinnostumaan taloudellisten tekijöiden lisäksi kaupunkia kehittävistä projekteista. Teollisuusalueiden uusiokäyttoä kehittämään syntyi tavallisesta poikkeavia yhteistyömuotoja. Tyhjät teollisuusalueet soveltuivat monille luoville ja mielikuvituksellisille projekteille koekentäksi. Kraftwerk1:lle löytyi tontti Zürich West:n alueelta, niinikään vanhastaan teollisuuteen keskittyneestä kaupunginosasta. Vaikka ympäristö ei varsinaisesti ollut asumiseen houkutteleva, löytyi uudenlaiselle asuinprojektille riittävästi kiinnostuneita asukkaita. Uuden osuuskunnan rahoitus oli muodostua toteutuksen suurimmaksi ongelmaksi. Toimistorakennussektorilla vallitsevan kriisin takia oli pääurakoitsija ja samalla maanomistaja kuitenkin valmis totutusta poikkeavaan rahoituskuvioon. Se katsoi yhteistyön entisten talonvaltaajien sekä sosiaaliutopistien kanssa opettavaiseksi ja otti riskin suunnittelusta itselleen. Osuuskunta sai lisäksi ammatillista ja taloudellista tukea edullista asuin- ja toimitilaa Zürichin kaupungissa tukevalta kaupungin säätiöltä (Stiftung PWG), Sveitsin valtiolta (Bundesamt für Wohnungswesen ja der Schweizerische Verband für Wohnungswesen) sekä Zürichin kaupungilta. Asuinprojektiin etsittiin sopivia asukkaita jo suunnitteluvaiheessa. Näin tulevat asukkaat pystyivät alusta alkaen vaikuttamaan ja toivottu osallistuminen vakiintui käytännössä. Kiinnostuneet osuuskuntalaiset organisoituivat ammattialoittain ryhmiksi, joissa he työstivät yksittäisiä teemoja keskustelua ja päätöksentekoa varten. Teemaryhmiä, jotka osittain säilyivät kohteen valmistumisen jälkeenkin, olivat arkkitehtuuri, ekologia, lapset, kulttuuri- ja infrastruktuuritarjonnasta vastaava ryhmä ( Spirit ), asumisen sosiaaliasiat, viestintä, ulkotilat sekä liikeryhmä, jonka tehtävänä oli työtilojen vuokraaminen ja ylläpito. Osa tehtävistä on myöhemmin ulkoistettu ammattilaisille. Asukkaiden osallistuminen teki projektin monimutkaisemmaksi ja vaati vaivannäköä, mutta sen avulla ensimmäiset asukkaat samastuivat projektiin. Kunnianhimoisen projektin toteutumisen mahdollisti ammatillinen osaaminen, luova ja motivoitunut osallistuminen sekä rakentava yhteistyö osuuskunnan, arkkitehdin ja pääurakoitsijan välillä. Utopia toteutui osuuskunnan organisaatiomuodossa, johon kuuluivat asukkaiden oma päätösvalta sekä yhteisomistus. II Urbaanin asumisen potentiaali 249

12 Osuuskunnan periaatteet on muotoiltu asukkaiden yhteisiä tavoitteita vastaavaksi säädöskokoelmaksi ( Charta ), jossa myös määritellään, miten Kraftwerk1 poikkeaa tavanomaisesta asuinosuuskunnasta. Säädöskokoelma on oleellinen osa osuuskunnan sääntöjä. Osuuskunnan periaatteiden lisäksi siinä esitetään asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet. Kraftwerk1 toteutettiin tarkoituksena luoda laaja työkenttä ja kohtauspaikka, johon erilaiset asuinosuuskunnat, yritykset, julkiset palvelut jne. voivat osallistua. Sosiaalisesti hyvin sekoittunut asujaimisto ja monipuolinen käyttökonsepti sekä kestävä elintapa olivat päämääriä, jotka vaikuttivat tilaohjelmaan. Elävän korttelin aikaansaamiseksi tuli kohteen olla riittävän suuri ja vastaavasti tilojen ja toimintojen tarjonnan riittävää. Tilaohjelmaan alusta alkaen liittyneet tavoitteet, jotka toteutuivat projektissa ovat: Avoimet ja joustavat tilaratkaisut erilaisille talouksille kuten suuret asuinyhteisöt, perheet, pariskunnat ja yksin asuvat. Näitä varten toteutettiin huoneistokokoja väliltä 2 13 huonetta. Pääsääntöisesti huoneistot ovat kooltaan 4 5 huonetta ja keittiö. Monipuolinen, toimintakäyttöön tarkoitettu tila- ja infrastruktuuritarjonta, jonka tarkoituksena on yksityisen asuintilan laajentaminen, arjen helpottaminen sekä kontaktien ja yhteisöllisten toimintojen hoitaminen. Näitä toimintoja ovat muun muassa pesutupa, baari, kauppa, vierashuone, kokkikerho, lastentarha, ravintola, autopooli. Työpaikkoja liike- ja toimistotiloissa, jotta työn ja asumisen yhdistäminen toteutuisi. Kestävän kehityksen mukaisen rakennustavan toteuttaminen: matalaenergiastandardi (Minergiestandard), ilmastoinnin säätö, sähkömagneettisen säteilyn vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Lisäksi toteutuneita tavoitteita ovat: Arkkitehtonisesta laadusta ja ekologisista vaatimuksista huolimatta kohtuullinen vuokra (20 % alle keskimääräisen uudisrakennustason). Kustannusten avoimuus ja integroitu päätösprosessi vähemmistön diskriminoinnin estämiseksi. 250 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 Sosiaali-ekonominen ohjelma sekä solidaarisuusrahasto, jotta mahdollistettaisiin myös pienituloisempien asuminen Kraft werk 1:ssä. Solidaarisuusrahastolla tuetaan myös yhteistä infrastruktuuria sekä ekologista ohjelmaa. Kraftwerk1 poikkeaa tavanomaisesta asunto-osuuskunnasta erityisesti huoneistotarjontansa suhteen. Asuintilojen tarjoaminen uusille yhteisasumisen muodoille kuten suurtalouksille ja talouksille, joissa asuu yli kolme aikuista henkilöä, oli alusta alkaen osuuskunnan tavoitteena. Nämä asumisen muodot muodostavat 18 prosenttia Kraftwerk1:ssä asuvista talouksista. Kraftwerk1:n säädöskokoelmassa mainitun tasavertaisuuden mukaan tulee asuinkohteessa voida myös vammaisten ja huonompituloisten asua. Tätä tuetaan aktiivisella yhteistyöllä sosiaalisten instituutioiden kanssa. Kahdessa 6 huoneen ja keittiön asunnossa asuu kohteen valmistumises Kuva 7. Päärakennus, krs. (Kuva Entstehungsgeschichte und Erstvermietungsprozess KraftWerk1) Kuva 8. Päärakennus 4, 6 ja 7.krs. (Kuva Entstehungsgeschichte und Erstvermietungsprozess KraftWerk1) II Urbaanin asumisen potentiaali 251

14 ta lähtien säätiön (Stiftung Altried) tukema ryhmä vammaisia. Lisäksi viisi huoneistoa on myöskin säätiön (Stiftung Domicil) tuella vuokrattuna huonommassa asemassa, useimmiten taustaltaan ulkomaalaisille perheille. Osuuskunnan oma tuki huonompituloisia talouksia tai tilapäistä maksukyvyttömyyttä varten on niin sanottu solidaarisuusrahasto, jonka avulla voidaan säätää vuokria matalammiksi. Tähän rahastoon maksaa jokainen osuuskuntalainen tuloista riippuvan kuukausimaksun. 50 prosenttia rahastosta voidaan käyttää investointeihin sekä yhteiseen toimintaan. Kohde muodostuu runkosyvyydeltään lähes 20 metriä olevasta yhdeksänkerroksisesta pääasuinrakennuksesta, kahdesta viisikerroksisesta asuinrakennuksesta sekä viisikerroksisesta toimisto- ja liikerakennuksesta. Yksi viisikerroksisista asuinrakennuksista kuuluu Zürichin kaupungin omistamalle PWG-säätiölle. Vilkkaasti liikennöidyn kadun varrelle sijoittuvan liike- ja toimistorakennuksen alakerrassa toimii ravintola, kukka- ja hedelmäkauppa sekä kampaamo. Tämä kirkkaan oranssiksi maalattu rakennus toimii katseenvangitsijana sekä on samalla alueen sisäosien melusuoja. Kraftwerk1:n erityispiirre huoneistotarjonnan ohella on sen laaja yhteiskäyttöön tarkoitettu infrastruktuuri. Tähän tarjontaan kuuluu myös kaupallista (esim. ravintola ja kauppa) sekä kaupungin ylläpitämää toimintaa (lastentarha). Osa toiminnasta on tarkoitettu vain kohteen asukkaille, osa kaikille lähikorttelin asukkaille, jolloin se elävöittää koko lähiympäristöä. Klinkkerijulkisivuinen pääasuinrakennus toimii asuinkohteen keskuksena. Siihen sijoittuu osuuskunnan hallinto sekä suuri osa toiminnasta ja yhteistilat: pesutupa, baari ( Pantoffelbar ), lastentarha, vierashuone sekä pieni osuuskunnan itse ylläpitämä asukkaille tarkoitettu kauppa ( Konsumdepot ). Lisäksi rakennukseen sijoittuu kattoterassi yhteistiloineen. Toimintojen yksi tarkoitus, yhteisöllisyyden tukeminen on huomioitu niiden suunnittelussa. Esimerkiksi pesutupa on sijoitettu miellyttäväksi kohtaamispaikaksi maantasokerrokseen. Asuntojakauma on asuntojen koon ohella erikoinen asuntopohjien suhteen. Tilakonsepti perustuu mahdollisimman suureen joustavuu 252 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

15 teen. Yksikään kerros ei ole samanlainen: asunnot on vuoroin vertikaalisuunnassa, vuoroin horisontaalisti yhdistetty ylisuuriksi huoneistoiksi. Perustyyppinä ovat kaksi- ja kolmikerroksiset asunnot, joihin inspiraatio on saatu Alfred Loosin ja Le Corbusierin tilakonsepteista. Ne sijoittuvat sisäisen kadun varrelle ja jatkuvat kerrosta ylempänä tai alempana koko rakennuksen syvyydelle. Tällä arkkitehtonisella konseptilla on mahdollistettu myös ylikorkeat ja siten valoisat huonetilat. Krafwerk1:ssä on toteutunut yhdistelmä erilaisia ekologisia innovaatioita. Pääasuinrakennus oli vuonna 2001 Sveitsin suurin matalaenergiaasuintalo. Kolmen talon katolle on sijoitettu aurinkopaneelit, jotka kattavat noin 10 prosenttia kohteen sähköntarpeesta. Asuin- ja työtiloissa on lisäksi käytetty ympäristöystävällisiä materiaaleja. Kuva huoneen asunto, alakerros. (Kuva Wohnen in Zürich) Kuva 10. Päärakennus, leikkaus. (Kuva Wohnen in Zürich) II Urbaanin asumisen potentiaali 253

16 Kuva 11. Kraftwerk1. (Kuva Kirsi Rantama) Kohdetiedot Kraftwerk1, Hardturmstrasse/ Zürich 2001 Stücheli Architekten 98 huoneistoa: 7 x 1 h + k, m 2 6 x 2 h + k, m 2 16 x 3 h + k, m 2 1 x 3 h + k + ateljee, 134 m 2 20 x 4 h + k, m 2 14 x 5 h + k, m 2 9 x 6 h + k, m 2 3 x 7 h + k, m 2 1 x 8 h + k, 239 m 2 1 x 9 h, 249 m 2 2 x 12 h, 273 m 2 1 x 13 h, 354 m 2 7 ateljeeta 2 kerhotilaa lastentarha Kuva 12. Asemapiirros, Kraftwerk1. (Kuva Mehr als Wohnen) 254 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 Kuva 13. Kraftwerk1, liike- ja toimistorakennus. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 14. Kraftwerk1, päärakennus ja 5-kerroksinen asuintalo. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 255

18 Kuva 15. Dreieck: Näkymä Gartenhofstrasse:n ja Zweierstrasse:n risteyksestä. (Kuva Kirsi Rantama) Dreieck Zürichin Aussersihlin kaupunginosassa sijaitsevassa korttelissa oli alun alkaen asuin- ja liiketiloja. Asunnot olivat yksinkertaisia työväenasuntoja, liiketilat kadun varrella ja pihanpuolella sijaitsivat käsityöläisten työpajat luvulta alkaen uhkasivat korttelia kaupungin purkusuunnitelmat, aluksi uuden moottoritien rakentamista varten. Kansanäänestyksen perusteella liikennesuunnitelmista luovuttiin. Kaupunki ei kuitenkaan ollut kiinnostunut lunastamiensa kiinteistöjen kunnossapidosta, vaan korttelin annettiin rapistua kaupunki päätti Dreieck-korttelin elävöittämisestä ja järjesti arkkitehtikilpailun korvaavista asuinrakennuksista vanhojen tilalle. Muutamat korttelin asukkaat alkoivat vastustaa uudisrakennushanketta ja vaativat vanhojen talojen kunnostamista edullisiksi asuin- ja liiketiloiksi sen sijaan. Seuraksena oli osittain virkavaltaa paikalle vaatinut kamppailu rakennusten puolesta. 256 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 Vuokralaiset perustivat Dreieck-nimisen asukasyhdistyksen, joka teetti omat korjaussuunnitelmansa korttelia varten. Yhdistys esiintyi julkisuudessa ja sai alulle ammatillisen keskustelun korttelin suunnitelmista. Yhdistyksen suunnitelmat rakennusten korjaamiseksi ja uudisrakennuksen sijoittamiseksi tyhjälle tontille todettiin kannattaviksi, minkä seurauksena yhdistys vaati kaupungilta yhteistoimintaa. Kaupunki päätti teettää yhdistyksen kanssa työskenneiltä arkkitehdeilta esisuunnitelman. Suunnitelman perusteella todettiin korttelin olevan kunnostettavissa siten, että asukkaiden vuokrat säilyvät kohtuullisina. Suunnitelmat hyväksyttiin lopulta kaupungin puolesta. Yhdistyksen avuksi tuli asuntosäätiö (Stiftung SBW), joka lunasti rakennukset kaupungilta. Rakennukset ja rakennusoikeus siirtyivät osuuskunta Dreieckille sen perustamisen jälkeen Dreieck-osuuskunnan jäseniä on tällä hetkellä noin 200, joista noin 150 on korttelin asukkaita. Korttelissa asumisen edellytyksenä on osuuskunnan jäsenyys. Kertaluonteinen jäsenmaksu riippuu asunnon koosta, esimerkiksi 4 huonetta ja keittiö -asunnon kohdalla se on noin euroa. Myös Dreieckissa on käytössä solidaarisuusrahasto Kraftwerk1:n tapaan. Dreieck-korttelin suunnitteluun ja kunnostamiseen ovat osallistuneet korttelissa toimivat arkkitehdit sekä korttelissa asuvat käsityöläiset, joita varten osuuskunta perusti oman rakennusliikkeen. Korjaus on tehty hienovaraisesti ja rajoitettu välttämättömään. Vanhoihin asuntoihin on rakennettu uudet kylpyhuoneet, keittiöt ja parvekkeet. Korttelia täydentää kaksi uudisrakennusta. Rakennusten korjauksessa sekä uudisrakennuksissa ovat kestävän kehityksen mukaiset periaatteet olleet tavoitteena. Uudet rakennukset täyttävät Sveitsin matalaenergiastandardin. Dreieck-korttelille myönnettiin Zürichin rakennussuojelupalkinto vuonna Dreieck:iin kuuluu 60 asuntoa, joista suurin osa vanhoihin asuinrakennuksiin korjattuja 3 4 huoneen ja keittiön asuntoja. Uudisrakennuksiin sijoittuu kuusi suurempaa asuntoa sekä kuusi loft-asuntoa. Liike- ja toimitiloja korttelissa on 30, joihin sijoittuu vaihtelevia toimintoja kuten baari, elintarvikemyymälä, parturi, arkkitehtitoimistoja sekä II Urbaanin asumisen potentiaali 257

20 grafiikkojen studioita, pienkauppoja, matkatoimisto, nuorison neuvontapiste jne. Lisäksi korttelissa toimii asukkaiden ylläpitämä lounasravintola, pesutupa, ulkopuolisillekin vuokrattavissa oleva vierashuone sekä kaupungin sivukirjasto. Kohdetiedot Kuva 16. Dreieck, näkymä sisäpihalta. Uudisrakennus, jossa kirjasto 1. kerroksessa. (Kuva Mehr als Wohnen) Dreieck Zweier-, Gartenhof-, Ankerstrasse / Zürich Korjaus: Albers+Cerliani, arc Architekten, Fahrländer+Fries Uudisrakennukset: Albers+Cerliani, Kaspar+Fahrländer 60 asuntoa, joista 30 toimistoja liiketilaa Kuva 17. Asemapiirros Dreieck. 1. Ravintola, 2. Kirjasto, 3. Studiot. (Kuva Mehr als Wohnen) 258 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

21 Kuva 18 a ja b. Dreieck, uudisrakennusosa Gartenhofstrassella, jossa ravintola alakerrassa. Parvekkeet liittävät uuden ja vanhan osan toisiinsa. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 19. Dreieck, sisääntulo Ankerstrasselta. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 259

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto LähiöOppi 1.9.2013 30.6.2015 TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä + Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti SAFA,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA

Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet. Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA Asumisen ja täydennysrakentamisen kehittämisen haasteet Kaupunginarkkitehti, TkT arkkitehti Safa Tarja Outila ARA 5.11.2015 n. 8000 km 2 suunnittelualaa Euroopan laajin kaupunki MML, 2012 Tiivis ja kasvava

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus 304 5.10.2015 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli)

Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) Esitys korttelin Tahmelan 1406 Y-tonttien 1 ja 2 uudesta käytöstä (Hirvikadun, Tahmelan Viertotien ja Tahmelankadun rajaama kortteli) 17.4.2007 1 sisällysluettelo 1. LÄHTÖKOHTIA...3 Palvelurakenne... 3

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm Hanketapaaminen 28.5.2013 visioista tekoihin Projektipäällikkö taustaa ja tavoitteita Suvelan kehittämishanke vuodesta 2007. Lähiöohjelma 2008 2011 Silta elävään lähiöön, Espoon kohdealueet Suvela, Soukka

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (6) Kiinteistölautakunta To/6 01.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (6) Kiinteistölautakunta To/6 01.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2011 1 (6) 614 Kiinteistön ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-6-151) HEL 2011-008502 T 10 01 00 Kiinteistökartta M7 S2, Koivuniementie 20 Päätös Lautakunta

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot