Kokouspäivä Kirkkoneuvosto 5/

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto 5/ Paikka ja aika Seurakuntatalo Vihti, torstai klo Läsnäolevat jäsenet Poissaolevat jäsenet Valkeapää Pekka, pj Aspila Pentti Hacklin Seija Kaarto Rakel Pousar Päivi Pulkkinen Rauno Saario Anne Turtiainen Jaripekka Yli-Rosti Mikko saapui klo aikana Muut läsnä olevat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Yliluoma Tapio, talousjohtaja Kurunmäki Pentti, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Säiläkivi Paavo, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Långström-Lainio Anne, sihteeri Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Rakel Kaarto ja Päivi Pousar Pöytäkirjan pykälät Tarkistus suoritetaan Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pekka Valkeapää Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkistajat Anne Långström-Lainio Rakel Kaarto Päivi Pousar Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Pöytäkirja on pidetty yleisti nähtävänä taloustoimistossa Anne Långström-Lainio

2 Kirkkoneuvosto 5/ KN 87 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Pekka Valkeapää avasi kokouksen. Alkuhartauden piti Päivi Pousar. Alkuun veisattiin virrestä 568 säkeet 1 ja 2. Alkuhartauden lopuksi lausuttiin Isä meidän rukous. Rauno Pulkkinen pitää seuraavan alkuhartauden. KN 88 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokouskutsu on postitettu Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. Esityslista hyväksyttiin yksimielisesti ja todettiin, että kokous on päätösvaltainen. KN 89 KAHDEN NTARKASTAJAN VALINTA Tarkastusvuorossa ovat Rakel Kaarto ja Päivi Pousar. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Rakel Kaarto ja Päivi Pousar. KN 90 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttäneen työjärjestykseksi. Esityslista hyväksyttiin yksimielisesti työjärjestykseksi.

3 Kirkkoneuvosto 5/ KN 91 ARKISTOSÄÄNTÖ Evankelis-luterilaisten seurakuntien arkistoista säädetään kirkkolaissa, KL 16 ja kirkkojärjestyksessä, KJ 16. Kirkkoherran tehtävänä on vastata arkistotoimesta kokonaisuudessaan, KJ 16:1. Myös kunkin työalakokonaisuuden johtaja on arkistovastuussa ja huolehtii asiakirjat luovutuskuntoon arkistointia varten. Kirkkoherranviraston arkistosta vastaa toimistonhoitaja. Viestinnän asiakirjoista, esitteistä ja mainoksista huolehtivat tiedotussihteeri ja tiedottaja. Hallintoelinten asiakirjoista vastaa talousjohtaja. Arkistoinnin ja asiakirjahallinnon perustehtäviä ovat asiakirjojen kirjaaminen, rekisteröinti, järjestäminen, kuvailu ja säilyttäminen, tietopalvelusta huolehtiminen, käyttötarpeiden määrittäminen, seulonta ja toisarvoisten asiakirjojen hävittäminen. Arkistonmuodostussuunnitelma ohjaa asiakirjojen arkistointia ja säilytystä. Sen avulla pystytään hallitsemaan käsittelyvaiheessa olevat tietoaineistot ja sijoittamaan asiakirjat oikeille paikoilleen käsittelyn päätyttyä. Arkistosuunnitelman rakenne on seuraava: 0 Yleishallinto, 1. Henkilöstöhallinto, 2. Talous-kiinteistö-ja materiaalihallinto, 3. Kirkonkirjat, 4. Hautaustoimi, 5. Yleinen seurakuntatyö ja sielunhoito, 6. Kristillinen kasvatus ja opetus, 7. Diakonia-ja lähetystyö. Seurakunnan asiakirjat ovat julkisia ellei toisin säädetä. Salassa pidettävät asiakirjat voivat liittyä henkilöiden yksityiselämään, terveydentilaan tai varallisuuteen. Seurakunnan asiakirjoja ei lainata yksityishenkilöille seurakunnan tilojen ulkopuolella. Perhelehtiä ei anneta tutkijoiden käyttöön lainkaan. Kuolinsyyt ovat salaisia 50 vuotta henkilön kuolemasta tai sata vuotta hänen syntymästään. Nyt hyväksyttävänä oleva arkistosääntö tulee voimaan takautuvasti alkaen ja kirkonkirjojen osalta alkaen. Toimistonhoitaja Taina Karvanen on valmistellut arkistosääntöä kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy KN liitteen mukaisen Vihdin seurakunnan arkistosäännön. Arkistosääntö tulee voimaan takautuvasti alkaen ja kirkonkirjojen osalta alkaen. Esitys hyväksytiin yksimielisesti.

4 Kirkkoneuvosto 5/ KN 92 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojeluasioiden hoitaminen on tärkeää, jotta työt sujuisivat häiriöittä. Hyvin hoidetusta työsuojelusta seuraa henkilöstön töiden tuloksellisuus sekä tapaturmien, ammattitautien, sairauspoissaolojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden väheneminen, ja tätä kautta tuottavuuden sekä palvelujen paraneminen. Työnantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, josta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002). Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Työturvallisuuslain noudattamisesta ja soveltamisesta seurakunnissa on määräykset ja ohjeet Kirkon virka- ja työehtosopimuksen liitteenä olevassa kirkon yhteistoiminta sopimuksessa. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Vihdin seurakunnan työsuojelun toimintaohjelmaa on käsitelty yhteistyötoimikunnassa Työsuojelun toimintaohjelman yksittäisinä tavoitteina voi olla esimerkiksi fyysisen työympäristön parantaminen hankkimalla työtä keventäviä apuvälineitä tai uusia työvälineitä. Tavoitteena voi olla myös työn psyykkisen kuormittavuuden vähentäminen työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleen muotoilemalla tarkoituksena lisätä siten työviihtyvyyttä ja työmotivaatiota. Vähintään 30 työntekijän työpaikoilla toimintaohjelmaan voi sisältyä myös toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikalla sekä yhdenvertaisuussuunnitelma. Vihdin seurakunnan tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty kirkkoneuvostossa Lapsivaikutusten arviointi: Työsuojelun toimintaohjelmalla ei ole suoria vaikutuksia lapsiin tai nuoriin. Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy Vihdin seurakunnan työsuojelun toimintaohjelman, liite. Työsuojelun toimintaohjelman liitteenä on mm. 1) tasa-arvosuunnitelma, 2) yhdenvertaisuussuunnitelma sekä 3) työkyvyn tukemisen periaatteet ja varhaisen tuen malli. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Kirkkoneuvosto 5/ KN 93 KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Vihdin seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö uudistettiin viimeksi kirkkovaltuustossa Ohjesääntö on vahvistettu tuomiokapitulissa Ohjesääntö tuli voimaan Uutta kirkkoneuvoston ohjesääntöä on sovellettu noin puolentoistavuoden ajan. Tänä aikana seurakunnan henkilöstöorganisaatio on muuttunut, kirkkoneuvoston päätösvaltaan on siirretty johtaville viranhaltijoille ja on tullut esille käytännön asioita, jotka puoltavat ohjesäännön yksityiskohtien tarkistamista. Sairauslomien myöntäminen tai palkattoman virkavapauden / työloman myöntäminen Kirkkoherralla ja talouspäälliköllä on ollut oikeus myöntää palkaton virkavapaus ja sairausloma enintään kolmen (3) kuukauden ajaksi. Johtavien työntekijöiden johtosäännöt hyväksyttiin kirkkovaltuustossa Johtaville työntekijöille annettiin oikeus myöntää palkaton virkavapaus ja työloma enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi sekä sairausloma enintään yhden (1) kuukauden ajaksi. Kirkkoherran ja talousjohtajalla on asemansa vuoksi oltava suuremmat valtuudet kuin alaisillaan. Sairauslomien myöntämisessä on lähes aina noudatettava lääkärin antamaa suositusta. Nyt yli kolmen (3) kuukauden sairauslomat on käsiteltävä kirkkoneuvostossa. Kirkkoherralle ja talousjohtajalle olisi hyvä olla oikeus myöntää sairausloma enintään vuoden (12 kk) ajaksi. Samoin kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi hyvä olla oikeus myöntää palkaton virkavapaus tai työloma enintään kahdentoista (12) kuukauden ajaksi. Näin kirkkoneuvoston työmäärä helpottuu.

6 Kirkkoneuvosto 5/ KN 93 Palkallisten virkavapauksien tai työlomien myöntäminen Ohjesäännön nykyisten määräysten mukaan palkallisista virkavapauksista tai työlomista päättää lähes aina kirkkoneuvosto. Poikkeuksen muodostaa lakisääteiset vapaat kuten esim. sairausloma ja äitiysvapaa. Seurakunnan viranhaltijat voivat myöntää säädetyissä rajoissa sairauslomia ja perhevapaita. Samalla myönnetään myös loman tai vapaan palkallisuus, koska näissä tapauksissa on määräykset kirkon virka- ja työehtosopimuksessa. Kirkkoneuvosto hyväksyi , että seurakunnan työntekijöiden on mahdollista osallistua Kelan tukemiin kuntoutuksiin palkallisesti. Tällöin seurakunta saa Kelan kuntoutusrahan. Kelan tukemiin kuntoutuksiin pääseminen ei ole lakisääteinen oikeus vaan perustuu harkintaan. Samoin seurakunta harkitsee myöntääkö se yksittäiselle työntekijälle oikeuden osallistua kuntoutuksiin työajalla ja palkallisesti. Kelan tukemiin kuntoutuksiin pääsee vain sillon kun työntekijän työkyky on heikentynyt oleellisesti ja kuntoutus auttaa työntekijän työhön paluuta tai työssäjaksamista. Näissä kuntoutusasioissa on käytetty terveyshuollon harkintaa samalla tavalla kuin sairauslomien kohdalla. Tämän vuoksi olisi luontevaa, että kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi oikeus myöntää työntekijälle palkallista virka- tai työvapaata Kansaneläkelaitoksen (Kelan) myöntämän kuntoutustukipäivien ajalle. Vuosilomapäivien myöntäminen Kirkkoherralla ja talousjohtajalla on oikeus myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosilomaa niiden lomapäivien osalta, joiden pitämisajasta ei ole määrätty kirkkoneuvoston tai muun viranhaltijan lomajärjestyksessä. Kirkkoherralla ja talousjohtajalla ei ole oikeutta muuttaa kirkkoneuvoston hyväksymää lomajärjestystä. Vahvistettuun lomajärjestykseen tulee usein pieniä muutosesityksiä lähinnä työntekijöiden toiveista. Olisi hyvä, että kirkkoherralla ja talousjohtajalla olisi oikeus muuttaa vahvistettua lomajärjestystä jos toiminnalliset seikat puoltavat asiaa.

7 Kirkkoneuvosto 5/ KN 93 Talousjohtajan sijainen Talousjohtajan sijaisesta on määräys kirkkoneuvoston ohjesäännön 15 pykälässä. Säännöksen mukaan talousjohtajan päätöksiä tekee kirkkoneuvoston puheenjohtaja tai kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja silloin kun talouspäällikkö on virkavapaalla sekä siinä tilanteessa, jossa talousjohtajan virka on täyttämättä. Taloussuunnittelijan viran johtosäännössä, joka on hyväksytty kirkkovaltuustossa , on maininta, että taloussuunnittelija toimii tarvittaessa talousjohtajan sijaisena. Viran johtosäännön esittelytekstissä on täsmennetty sijaisuusaikoja. Taloussuunnittelija toimii talousjohtajan sijaisena vuosilomien ym. virkavapauksien aikana sekä silloin kun talousjohtajan virassa ei ole viranhaltijaa. Kirkkoneuvoston ohjesääntö ja taloussuunnittelijan ohjesääntö on tältä osin ristiriitainen. Tarkoitus on, että ensisijaisesti talousjohtajan sijaisena toimii taloussuunnittelija ja mikäli hän on estynyt niin silloin sijaisena toimii kirkkoneuvoston puheenjohtaja tai kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Talousarvion määrärahamuutokset Talousarvion vahvistaa kirkkovaltuusto. Talousarvio perustuu tulo- ja menoarvioihin. Talousarviovuoden aikana tulee usein esille uusia ja tärkeitä menoja, jotka johtuvat toiminnan kehittämisestä tai ennalta arvaamattomien asioiden tapahtumisesta. Tulokertymissä voi tapahtua merkittäviäkin poikkeamia erityisesti talouden suhdanteiden muuttuessa. Taloudessa tarvitaan siksi nopeaa reagointia. Kirkkoneuvoston ohjesäännöllä tämä on mahdollistettu delegoimalla talousarvion määrärahamuutoksia kirkkoneuvostolle ja talousjohtajalle. Nykyiset määrärahasiirrot perustuvat menojen loppusummiin. Talousarvion kaikkien rakenneosien (käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitusja investointiosa) menojen loppusumman ylityksestä päättää kirkkovaltuusto. Kirkkoneuvosto voi siirtää määrärahoja rakenneosien välillä ja talousjohtaja käyttötalousosan sisällä. Kirkkovaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä periaatteessa kahdesta isosta asiasta. Talousarvion loppusummasta ja tilikauden tulostavoitteesta. Näihin kahteen asiaa sisältyvät kaikki toiminnalliset ja taloudelliset yksityiskohdat talousarvion sisällä.

8 Kirkkoneuvosto 5/ KN 93 Nykyiset määrärahojen siirtomääräykset aiheuttavat sen ongelman, että jos investointiosasta siirretään määrärahoja käyttötalousosaan muuttuu tilikauden tulos helposti. Tämä johtuu siitä, että investointiosan menoista kirjaantuu vain osa tilikauden tulokseen poistojen kautta. Määrärahojen muutokset perustustuvat pääsääntöisesti siihen, että menojen rahoitus on järjestetty. Joko niin, että tuloja kertyy arvioitua enemmän tai muita menoja tulee vähemmän. Tämän vuoksi on luontevampaa, että talousarvion määrärahojen muutokset tapahtuvat nettomenojen mukaan. Esim. jos jokin työmuoto päättää järjestää retken, jonka rahoitus järjestetään kokonaan osallistujamaksuilla tulee talousarvion menotilille menoja ja tulotilille tuloja. Retken kustannusvaikutus tilikauden tulokseen on siten +-0. Nykyisen delegointisäädöksen mukaan talousjohtaja ei voi myöntää lisämäärärahaa retken järjestämistä varten kun delegointisäädös ei ota huomioon tuloja vaan ainoastaan menoja. Talousjohtajan oikeus määrärahojen siirtoon ja lisämäärärahojen myöntämiseen tulisi siksi perustua käyttötalousosan toimintakatteeseen. Tällöin lisämäärärahapäätöksissä voidaan huomioida kertyneet toimintatuotot. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mikäli toimintatuottoja kertyy arvioitua vähemmän vaikeuttaa tämä lisämäärärahojen myöntämistä. Vastaava määrärahojen siirto ja lisäysoikeus tulisi olla myös kirkkoneuvostolla, jolloin kirkkoneuvoston määrärahasiirtopäätöksissä tulisi huomioitua esim. verotulojen kertymät. Kirkkoneuvoston määrärahamuutosoikeus rajoittuisi käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan kokonaisuuteen. Sekä kirkkoneuvoston että talousjohtajan määrärahojen muutospäätökset olisivat luonteeltaan enemmän operatiivisia ja yhteen vuoteen kohdistuvia. Investointiosan menot ovat luonteeltaan sellaisia, joiden kustannusvaikutus ulottuu vuosien jopa vuosikymmenten päähän. Tämän vuoksi on luontevaa, että investointiosan meno- ja tuloarvioiden muutoksista päättää kirkkovaltuusto. Näillä muutoksilla kirkkovaltuuston tahtotila seurakunnan tulostavoitteesta ja investoinneista tulisivat paremmin huomioiduksi ja toisaalta se antaisi mahdollisuuden talousarvion joustavaan täytäntöönpanoon.

9 Kirkkoneuvosto 5/ KN 93 Metsänmyynti Metsänmyynti (puukauppa) perustuu ensisijaisesti vahvistettuun metsäsuunnitelmaan, jonka kirkkoneuvosto on hyväksynyt. Metsänmyyntiä on viime vuosina vaikeuttanut sääolosuhteet. Puun korjuu metsistä tien varteen on vaikeutunut, koska talvet ovat olleet usein tähän tarkoitukseen nähden liian lämpimiä. Metsätraktoreiden kulku pehmeässä metsämaastossa vahingoittaa puuston juuria on vaikeaa erityisesti soisessa maastossa. Metsän hakkuut ajoittuvat käytännössä usein pakkastalviin ja puukaupan tulot eivät siten ajoitu aina sille talousarviovuodelle, jolloin päätös metsänmyynnistä on tehty. Sääolosuhteiden ennustaminen talousarvion vahvistamisen yhteydessä on hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi kirkkoneuvoston ohjesääntöesityksestä on poistettu metsänmyynnin kohdalta maininta, että se perustuu vahvistettuun talousarvioon. Seurakunnan toiminta ja talous perustuu kirkkovaltuuston vahvistamaan talousarvioon. On selvää, että talousarvioon tulee arvioida metsänmyyntitulot esim. pidemmän ajan odotettavissa olevien metsänmyyntitulojen keskiarvona, mutta metsänmyynnin käytännön ajoitus ja päätös perustuu erityisesti metsäsuunnitelmaan. Metsänmyyntitulot ovat Vihdin seurakunnalle satunnaisia ja kokonaisuuden kannalta vähäisiä. Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy osaltaan kirkkoneuvoston ohjesäännön, liite ja antaa ohjesäännön kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Ohjesäännön vahvistaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Kirkkoneuvosto 5/ KN 94 TÄYDENNYS JOHTAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JOHTOSÄÄNTÖIHIN Vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden valinnat suorittaa kirkkoneuvosto. Kuuden (6) - 12 kuukauden ajaksi otettavat sijaiset valitsee kirkkoherra tai talousjohtaja. Johtavilla työntekijöillä on oikeus ottaa määräaikainen työntekijä tai viranhaltija enintään kuuden (6) kuukauden ajaksi. Johtavien työntekijöiden johtosääntöihin olisi hyvä saada lisäys, että he voivat vahvistaa sijaisen tai alaisensa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen silloin kun tarvitaan esim. hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilasta tai rikosrekisteriote. Valinnan vahvistaminen on tärkeä mutta usein rutiiniluontoinen toimenpide, joka on mahdollista tehdä myös muiden kuin kirkkoherran tai talousjohtajan toimesta. Kirkkoherra ja talousjohtaja vahvistavat oman työalansa osalta johtavien työntekijöiden virkavalinnat sekä työsopimussuhteisten johtavien työntekijöiden valinnat. Lapsivaikutusten arviointi: Täydennyksellä johtavien työntekijöiden johtosääntöihin ei ole suoria vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Lasten ja nuorten turvallisuus työntekijävalinnoissa oli turvattu jo aikasemminkin. Kirkkoherra esittää, että johtavien työntekijöiden johtosääntöihin lisätään seuraava lisäys viranhaltijan päätösvaltakohtaan; vahvistaa alaisensa ehdollisen valintapäätöksen, kun ehto on täyttynyt; Esitys hyväksyttiin yksimielisesti ja päätettiin antaa kirkkovaltuuston vahvistettavaksi.

11 Kirkkoneuvosto 5/ KN 95 VIRANHALTIJOIDEN JOHTOSÄÄNNÖT Kirkkoneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt virkojen perustamisen keskeiset periaatteet ja päättänyt samalla, että viralle tehdään johtosääntö, jos viran voimassaoloaika on yli vuosi tai viralle on delegoitu kirkkovaltuuston päätösvaltaa. Johtosääntö on yksi palvelussuhteen ehtoja määrittelevä asiakirja, KL 9:1,3. Kirkkolaissa ja Kirkkojärjestyksessä ei ole suoraan sanottu, mitä asioita viranhaltijoiden johtosäännöissä on oltava. Kirkkolain 6 luvun18 pykälän luettelo on tässä mielessä suuntaa antava. Seurakunnan kannalta on hyvä, jos johtosääntö on tarpeeksi joustava ja antaa tilaa esimerkiksi työtehtävien muuttamiseen. Viranhaltijan työtehtävät määritellään tarkemmin vuosittain käytävissä esimies-työntekijäkeskusteluissa, joista laaditaan tehtävänkuvauskaavake, joka toimii työn vaativuuden ja samalla palkkauksen perusteena. Viranhaltijan johtosääntöön on kirjattava viran nimike, virkasuhteen kestoaika, viran kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus, viran pääasialliset tehtävät, viran kelpoisuusvaatimukset, viranhaltijan esimies ja viralle delegoidut päätösvalta-asiat. Johtosäännön hyväksyy kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto on hyväksynyt johtavien viranhaltijoiden johtosäännöt. Seurakunnan henkilöstö- ja hallinto-organisaatio on muuttunut viime vuosina lähiesimiesjärjestelmän kehittämisen ja johtokuntajärjestelmästä luopumisen tähden. Näiden syiden tähden työntekijöiden johtosäännöt on päivitettävä ajantasaisiksi. Uudistettavia johtosääntöjä ovat: kanttorin viran johtosääntö, diakoniaviran johtosääntö, nuorisotyönohjaajan viran johtosääntö, varhaiskasvatuksen ohjaajan viran johtosääntö, tiedottajan viran johtosääntö ja lähetyssihteerin viran johtosääntö. Eri johtosäännöt ovat tämän pykälän liitteenä, liite. Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto käsittelee viranhaltijoiden johtosääntöjä ja antaa ne kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Kirkkoneuvosto 5/ KN 96 SUNTIO-VAHTIMESTARIN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Vihdin seurakuntatalon vahtimestarin työsuhde päättyi työntekijän eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kiinteistötyöntekijöiden toimenkuvia on kehitetty ja suunniteltu laaja-alaisemmiksi ja joustavammiksi viime vuosina. Kirkkoneuvoston kokouksessa todettiin mm. seuraavaa Työntekemisen tapa muuttuu yhä enemmän sellaiseksi, jossa työntekijä on ensisijaisesti Vihdin seurakunnan työntekijä eikä enää oman toimipisteen tai työalan työntekijä. Toimipistettä ja työalaa tärkeämmäksi tulee seurakunnan ja jäsenistön tarve. Tällöin työtä tehdään siellä missä tarve on suurin. Kiinteistötyöjärjestelyillä pyritään huolehtimaan samalla työntekijän työnkuvien selkeydestä siten, että työnkuvat eivät olisi liian rikkonaisia. Vihdin seurakuntatalon vahtimestarin työnkuvan laajennusta on kokeiltu alkuvuonna 2015 tehtävän hoidon sijaisuusjärjestelyn aikana. Työntekijän vastuualueen laajennus usean eri kiinteistön alueelle on ollut osin onnistunut ratkaisu. Seurakunnan toiminnalliset tarpeet edellyttävät joustavaa työvoiman liikkumista mutta työntekijä kokee tehtävän ajoittain liian hajanaisena. Alkuvuoden 2015 kokemusten myötä tehtävä julistettiin haettavaksi siten, että tehtävä on laajempi kuin pelkkä seurakuntatalon vahtimestarin toimi mutta työskentelytoimipisteet on tarkemmin rajattu. Tehtävät painottuvat lähinnä seurakuntatalon ja Vihdin siunauskappelin kiinteistöissä. Tehtävänimike on muutettu vahtimestarista suntio-vahtimestariksi, joka kuvaa paremmin sitä millaista työntekijää seurakunta on hakemassa. Vihdin siunauskappelin suntion vuosiloma ym. sijaisuuksiin on ollut vaikea löytää työntekijää. Sijaisuuksien hoitaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää seurakunnan toiminnan kannalta. Vaikka tehtävän työt painottuvat pääsääntöisesti seurakuntatalolle on hakijoiden arvioinnissa tutkittu mm. sitä miten henkilö soveltuu suntion tehtäviin ja erityisesti hautaansiunaamistilaisuuksissa toimimiseen. Tehtävän hakuilmoitukset, liite on julkaistu paikkakunnalla leviävissä sanomalehdissä, seurakunnan internetin kotisivuilla sekä Oikotien ja työvoimahallinnon mol.fi nettisivuilla. Hakuaika päättyi to Määräaikaan mennessä saapui 10 hakemusta. Yhteenveto hakijoista, liite. Liite on salainen julkisuuslain 24 :n mukaan. Talousjohtaja kutsui hakijoiden haastatteluryhmään ylivahtimestari Tapio Arvolan ja seurakuntatalon emäntä Sirkka Silanderin. Haastatteluryhmän puheenjohtajana toimi talousjohtaja.

13 Kirkkoneuvosto 5/ KN 96 Hakijoista päätettiin kutsua haastatteluun neljä. Haastattelut pidettiin ma Haastattelujen lisäksi kaikille haastatteluun kutsutuille varattiin mahdollisuus työnäytteen antamiseen ja työhön tutustumiseen. Lapsivaikutusten arviointi: Tällä päätöksellä ei ole suoria vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto valitsee työsopimussuhteisen suntio-vahtimestarin ja vahvistaa hänelle peruspalkan haastatteluryhmän esityksen huomioiden. Työntekijän esimiehenä toimii ylivahtimestari Tapio Arvola. Tehtävässä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Tehtävän aloitus on sopimuksen mukaan. Haastatteluryhmän esitys annetaan kokouksessa. Asian Talousjohtaja kertoi haastatteluryhmän työskeltelystä. käsittely: Hakija n:o 1 perui hakemuksensa, haastatteluun kutsuttiin hakijat n:o 5, 6, 9 ja 10. Haastatteluryhmä esittää yksimielisesti suntio-vahtimestarin tehtävään valittavaksi Vaula Veiralaa. Kirkkoneuvosto valitsi yksimielisesti suntio-vahtimestarin tehtävään Vaula Veiralan. Tehtävän aloitus sopimuksen mukaan. Tehtävän palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 401 alkupalkan mukaan. Työsuhde täytetää neljän kuukauden koeajalla. Ennen tehtävän vastaanottamista on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus.

14 Kirkkoneuvosto 5/ KN 97 VIHTIJÄRVEN KAPPELIN RAKENNUSPAIKAT Kirkkoneuvosto päätti , että Vihtijärven kappelin maa-alueelle voidaan merkitä kaksi rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat sijaitsevat maantien vieressä varsinaisen hautausmaan ja kappelin rakennuspaikan ulkopuolella. Merkittyjen rakennuspaikkojen vieressä on jo nyt asuinrakennus. Kirkkoneuvoston päätöksen jälkeen on tullut esille, että kappelin ja hautausmaan maa-alueen lahjoittaja suvun jäsen Hans Brummer toivoo, että rakennuspaikkoja ei merkittäisi, vaan maa-alue olisi jatkossakin puistona ja osana hautausmaata. Talousjohtaja esittää, että maa-alueen lahjoittajasuvun tahto otetaan huomioon eikä seurakunta esitä alueelle uusia rakennuspaikkoja. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Kirkkoneuvosto 5/ KN 98 NUMMELAN SEURAKUNTAKESKUKSEN YMPÄRISTÖN KAAVA Vihdin kunta on käynnistänyt kaavamuutoshankkeen Nummelassa Vihdin pääkirjaston alueella. Nummelan seurakuntakeskus sijaitsee pääkirjaston läheisyydessä. Vihdin kunnan maankäyttöinsinööri Petra Ståhl on tiedustellut seurakunnan talousjohtajalta onko seurakunta kiinnostunut hakemaan kaavamuutosta omistamiensa maa-alueiden osalta tässä yhteydessä. Seurakunnan talousjohtaja ja kunnan maankäyttöinsinööri pitivät asiasta palaverin Palaverissa hahmoteltiin mitä seurakunnan omistamille nyt lähinnä puistona oleville maa-alueille voitaisiin rakentaa. Alueen nykyinen kaavamerkintä on YK, joka on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue, liite. Palaverissa hahmoteltiin, että alueelle voisi rakentaa esim. asuinkerrostalon, palvelutalon tai liiketiloja. Alueen kaavassa tulee huomioida erityisesti Vihdin seurakunnan tulevaisuuden tilantarpeet esim. seurakuntakeskuksen laajennus ja Nummelan kirkkorakennus. Alueella on oltava myös riittävästi pysäköintitiloja. Vihdin kunta tarvitsee elokuun 2015 loppuun mennessä tiedon siitä onko Vihdin seurakunnalla kiinnostusta Nummelan seurakuntakeskuksen ympäristön kaavamuutokseen. Lapsivaikutusten arviointi: Seurakuntakeskuksen piha-aluetta on käytetty srk:n lasten ja nuorten ohjattuun toimintaan ja alueen kehittämisessä huomioidaan erityisesti seurakunnan nuorisotyön tarpeet. Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto käy asiasta lähetekeskustelun. Kirkkoneuvosto päätti, että seurakunta ei hae kaavamuutosta.

16 Kirkkoneuvosto 5/ KN 99 KANERVAMÄEN UURNALEHDON MUISTOMERKKI JA MUUTOS MUISTOMERKKIOHJEISIIN Muistolehdon yhteismuistomerkki Vihdin seurakunnan talousarviossa on ollut vuosina 2014 ja 2015 määräraha Kanervamäen uurnalehdon yhteismuistomerkin hankintaa varten. Kanervamäen uurnalehto koostuu kahdeksasta (8) eri osastosta. Alueelle on mahdollista haudata vainajan tuhka monella eri tavalla. Alueella on uurnahautapaikkoja, joihin on mahdollista tuoda hautakivi. Sirottelualueella tuhka sirotellaan tai kaivetaan maahan. Sirottelualueella on luonnonkiviä, joihin on mahdollista liittää vainajan nimi metallilevyyn kaiverrettuna. Muistolehdon alueella tuhka kaivetaan maahan. Muistolehdon alueelle on suunnitelmissa piirretty yhteismuistomerkki. Tätä muistomerkkiä ei ole vielä hankittu. Kanervamäen uurnalehdon asioista pidettiin suunnittelupalaveri Palaverissa oli läsnä uurnalehdon suunnittelija Päivi Svahn sekä Vihdin seurakunnan puolesta talousjohtaja, haudankaivaja ja hautausmaan kausityöntekijä Riikka Virtanen. Kanervamäen uurnalehdon suunnittelija Päivi Svahn muisteli, että muistolehdon yhteismuistomerkin mallista tai siitä voiko muistomerkkiin lisätä halutessaan vainajan nimen ei tehty aikanaan päätöstä. Päivi Svahn on tehnyt esityksen yhteismuistomerkin mallista ja muistomerkin tarkemmasta sijoituspaikasta, liite. Muistomerkkiin on mahdollista mutta ei pakkoa lisätä metallinen vainajan nimilaatta. Hautamuistomerkkiohjeet Kanervamäen uurnalehdon hautamuistomerkkiohjeissa on tarkat ohjeet sallituista hautakivien ja ristien malleista ja koosta. Nykyiset ohjeet kieltävät lyhtykivien tuomisen alueelle, liite. Alueelle on annettu poikkeusluvalla muutamalle hautapaikan haltijalle lupa tuoda hautakivi, jossa hautakiven sisällä on tila kynttilälle. Suunnittelupalaverissa todettiin, että mikäli kynttilän vaatima tila on sopusuhtainen muuhun kiveen nähden ei ole syytä rajoittaa lyhtykivien tuomista Kanervamäen uurnalehtoon.

17 Kirkkoneuvosto 5/ KN 99 Talousjohtaja esittää, että 1) Kanervamäen uurnalehdon muistolehto-osaston yhteismuistomerkki hyväksytään Päivi Svahnin suunnitelman mukaan, liite. 2) Kanervamäen uurnalehdon hautamuistomerkkiohjetta muutetaan siten, että alueelle on mahdollista tuoda hautamuistomerkki, jonka yhteydessä on tila kynttilälle ns. lyhtykivi. Tämä edellyttää, että muistomerkki tuodaan sellaiselle hautaosastolle, jolle on yleensä lupa / mahdollista tuoda yksittäinen hautamuistomerkki. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

18 Kirkkoneuvosto 5/ KN 100 KIINTEISTÖSTRATEGIAN RAKENNUSOSIO Vihdin seurakunnan kiinteistöstrategia koostuu kolmesta osasta. - Maa-alueet - Rakennukset - Kiinteistöjen hoito ja hallinto Kiinteistöstrategian maa-alueosio on hyväksytty kirkkovaltuustossa Rakennusosion tärkein päätös liittyy siihen mitkä rakennukset katsotaan seurakunnan toiminnan kannalta niin tärkeiksi, että niiden ylläpitoon ja korjauksiin ollaan valmiita sijoittamaan varoja. Kiinteistöstrategiassa tehdään myös päätös siitä mistä rakennuksista seurakunta on valmis tarvittaessa luopumaan. Kiinteistöstrategian rakennusosiossa on esitelty seurakunnan nykyinen rakennuskanta, rakennusten aiheuttamat kustannukset, tuotot ja viime vuosien merkittävimmän korjaukset. Kiinteistöstrategiaan liittyy toimenpideohjelma, jossa eri rakennusten tulevat korjaukset on asetettu tärkeysjärjestykseen. Tätä toimenpideohjelmaa hyödynnetään taloussuunnitelmien laatimisessa. Kiinteistötyöryhmä käsitteli kiinteistöstrategian rakennusosioita kokouksessaan Työryhmässä todettiin, että kiinteistöstrategia ei ole irrallinen koko seurakunnan strategiasta vaan liittyy siihen. Kiinteistötyöryhmä jatkaa kiinteistöstrategian käsittelyä olevassa työryhmän kokouksessa. Lapsivaikutusten arviointi: Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö toimii seurakunnan rakennuksissa. Rakennusten korjausaikataulutuksissa ja siinä, mitkä rakennukset pidetään omassa omistuksessa otetaan huomioon myös seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö. Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto käy kiinteistöstrategian rakennusosiosta lähetekeskustelun ja antaa asia edelleen kiinteistötyöryhmän käsittelyyn. Rakennusosion alustava hyväksymisaikataulu on seuraava: Kiinteistötyöryhmä kesä- alkusyksy 2015, kirkkoneuvosto syksy 2015 ja kirkkovaltuusto loppusyksy- joulukuu Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Kirkkoneuvosto 5/ KN 101 SEURAKUNTALAISALOITE OIKEIDEN TIETOJEN JAKAMISEKSI SEURAKUNNAN TIE- DOTUKSESSA/ SISTONEN Pertti Sistonen on tehnyt KJ 7:9 mukaisen aloitteen seurakunnan toimintaa ja hallintoa koskevassa asiassa. Aloite koskee ensisijaisesti oikeiden tietojen jakamista seurakunnan tiedotuksessa, liite. Ensiksi Sistonen kiinnittää huomiota seurakunnan kotisivuilla esiintyvään virheelliseen ja vanhentuneeseen tietoon, toiseksi hän edellyttää, että hallinnon pöytäkirjat ilmestyisivät heti tarkastamisen jälkeen kotisivuille ja kolmanneksi arvioi, että lapsivaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja virheellistä kirkkoneuvoston päätöksissä. Kotisivujen päivittäminen parantunee selvästi, kun olemme saaneet osa-aikaisen tiedottajan tiedostussihteerin työpariksi. Pöytäkirjojen julkaiseminen kotisivuilla palvelee seurakunnan hallinnon läpinäkyvyyttä ja ajantasaisuutta. Lapsivaikutusten arviointi hallinnollisissa päätöksissä on tällä hetkellä harjoitteluvaiheessa seurakunnissa. Tuomiokapituli ja kirkkohallitus kouluttavat seurakuntien johtavia viranhaltijoita suorittamaan lapsivaikutusten arviointia. Kirkkohallituksen huhtikuussa pitämän koulutuksen ohjeistus oli seuraava: Kirkkojärjestyksessä velvoitetaan arvioimaan lapsivaikutuksia päätöksenteossa, mutta siinä ei säädetä velvoitetta tehdä päätös ensisijaisesti lasten edun mukaisesti. Jokaisen päätöksen tarkoituksenmukaisuutta on tarpeellista harkita kokonaisvaltaisesti, ottaen eri tahojen edut ja haitat huomioon. Kirkkojärjestyksen 23:3 :n tarkoittamia lapsivaikutuksia ei arvioida yksittäisten lasten ja nuorten näkökulmasta, vaan heitä tarkastellaan laajempina ryhminä. Jos siis esimerkiksi diakoninen avustuspäätös koskee joitakin tiettyjä lapsia, kyse ei ole KJ 23:3 :n tarkoittamasta arvioinnista. Päätöstä valmisteltaessa on arvioitava, onko sillä lapsivaikutuksia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa hyvin pikaista ajatusta valmistelevan henkilön mielessä tai laajaakin selvitystä, asiasta riippuen.

20 Kirkkoneuvosto 5/ KN 101 Jos lapsivaikutuksia ei arvioida lainkaan olevan (kuten erittäin monen päätöksen kohdalla on), asiasta ei tarvitse kirjata mitään. Jos lapsivaikutuksia arvioidaan olevan, ne kirjataan päätöksen perusteluihin (perustelut ovat yleensä esittelytekstissä). Varsinaiseen päätöskohtaan ei kirjata lapsivaikutuksista mitään. Perusteluihin kirjaaminen voi olla lyhyt toteamus, jos vaikutukset ovat vähäisiä, tai tarvittaessa se voi olla laaja kuvaus myönteisistä ja kielteisistä lapsivaikutuksista. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan käsitellyt kirkkohallituksen lapsivaikutusohjeistusta. Lapsivaikutusten arviointi koskee kaikkia kirkollisen viranomaisen tekemiä päätöksiä kirkon organisaation eri tasoilla. Kirkkoherra esittää seuraavaa: 1. Seurakunnan tiedotuksen ja erityisesti kotisivujen päivittämisen ajantasaisuutta ja oikean tiedon jakamista tehostetaan. 2.Hallinnon pöytäkirjat julkaistaan kotisivuilla mahdollisimman pian tarkastamisen jälkeen 3. Seurakunnan johtavat viranhaltijat osallistuvat edelleen lava- koulutuksiin lapsivaikutusten arvioinnin parantamiseksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.