YmpäristöAgro II ja Masvan Luomuretki Etelä-Savoon

Transkriptio

1 YmpäristöAgro II ja Masvan Luomuretki Etelä-Savoon YmpäristöAgro ja Masva hankkeet tekivät kesäkuun lopulla retken Etelä-Savoon, jossa kohteina oli monialaisia luomuyrityksiä. Kohteiksi valittiin yrittäjiä, jotka ovat tehneet merkittävää työtä maatilayrityksen eteen. Matkalle osallistui 25 henkilöä eripuolilta Pohjois-Pohjanmaata. Topin Maatilamyymälä Topi Laitinen on perustanut marjatilan Muuruvedelle jo vuonna 1991 ja Alatalon luomumarjatila siirtyi heti 1990-luvun alussa luomuun. Ensin vuonna 1991 tila siirtyi siirtymävaiheeseen, ja vuodesta 1994 saakka tilan tuotanto on ollut luonnonmukaista viljelyä virallisesti. Ensimmäiset pensasmustikat tilalle istutettiin vuonna Nyt Alatalon luomumarjatilan toimintaa jatkaa Topin Maatila. Topin Maatilalla on omassa viljelyssä n. 3,5 ha ja muut tilan pellot on vuokrattu luomuviljelyyn yhteistyökumppanille. Luomu on tilan sydämessä. Topin Maatila on Topin Maatilamyymälän yhteydessä samassa pihapiirissä. Luomu- ja ekotuotteiden myyntiin erikoistunut Topin Maatilamyymälä sijaitsee Muuruvedellä, Tahkon vesireitin varrella. Yritys toimii yli 100- vuotiaassa, liiketilaksi vuonna 1999 entisöidyssä kivinavetassa. Vuonna 2011 myymälä- ja kahvilatilaa laajennettiin nykyiseen 200 m2:n. Topin kauppa on maan parhaita luomumyymälöitä. Myymälä on saanut erityiskunniamaininnan Suomen vuoden 2000 luomukauppakilpailussa ja yritys palkittiin valtakunnallisella VUODEN LUOMUYRITYS palkinnolla vuonna Aktiivisella otteella myymälä on kehittänyt toimintaansa 2000-luvulla jatkuvasti eteenpäin. Tuotteen arvo on pyöreä 0, niin kauan kun ostajaa ei ole Topi kertoi yrityksen tarinaa ja menestymisen perusteita. Ykkösasiana hän piti sitä että on tiedettävä kuka on asiakas. Ennen kuin tavara/tuote on edes hankittu/ tuotettu, on ostaja tiedettävä. Hän kertoi tuotteen arvosta siten, että se on pyöreä nolla niin kauan kuin se on myyty. Esimerkkinä hän käytti pensasmustikkaa joka heiltä lähtee n 9,5 litrahinnalla ulos ostajille. Hän tunsi viljelijän joka joutui myymään vastaavaa marjaa tavanomaisen mustikan hinnalla (1,99 litra) kun sato on valmis koska

2 hänellä ei ole ostajaa selvillä. Siihen kun lisää tiedon että pensasmustikka tuottaa satoa 0-4 l/pensas/vuosi ja satoa alkaa tulla hieman riippuen istukkaan koosta 3-4 vuonna. On selvää että tuote pitää voida myydä riittävällä hinnalla jota siitä jää edes jonkinlainen kate. Vaikka hän eikertonut sitä, että pitää olla jokin kilpailuetu tuli se selväksi kun hän kertoi taustoistaan K- ja S- ryhmän palveluksesta erilaisissa tehtävissä. Hän on voinut rakentaa bisnestään ja hankkia kilpailuetua, kun on nähnyt näiden isojen toimijoiden heikkoudet ja voinut rakentaa omaa yritystä ja brändiä. K-kaupassa ollessaan Topi oli päättävässä asemassa kun Pirkka tuotemerkki lanseerattiin kauppaan. Miksi luomuun? Toimiessaan sekä K- ryhmän johtavassa asemassa, Topi oli kiertänyt maailmalla ja nähnyt läheltä kasvustojen runsaan kemiallisen käsittelyn ja tullut siihen tulokseen, että se ei välttämättä ole ihmisille hyväksi. Todisteena hän kertoi oman vointinsa parantuneen huomattavasti käyttämällä luomua. Pien-Piispalan limousine Juvalla sijaitseva Pien-Piispala on Petri Rouhiaisen ja Sanna Kakriainen-Rouhiaisen emolehmätila, jossa on uskottu luonnonmukaiseen tuotantoon jo yli 20 vuotta. Tilalla on pitkä ja vaiheikas historia, ja se ulottuu monen sukupolven taakse. Uskallusta ja rohkeutta ei Petrin ja Sannan edeltäjiltä ole koskaan puuttunut. Pien-Piispalassa esimerkiksi luovuttiin lypsykarjasta jo 1960-luvun lopussa ja siirryttiin kananmunantuotantoon. Nautakarjaa tilalle otettiin harrastusmielessä 1980-luvun alussa, ja muutaman vuoden kuluttua tulivat limousine-rotuiset emolehmät. Petristä tuli Pien-Piispalan isäntä vuonna Vasta siinä vaiheessa tilalla luovuttiin kananmunantuotannosta ja keskityttiin emolehmiin. Tällä hetkellä navetassa on emolehmää, ja suunnilleen yhtä paljon syntyy vasikoita vuosittain. Tilan kahdella sonnilla siis riittää työtä.

3 Tilan tuotantorakennuksia on laajennettu useaan otteeseen ja pyritty tekemään asianmukaiset olosuhteet emolehmille ja vasikoille. Uudempi osa pihatosta on vinokuivikepohjainen ja kuivikkeena käytettiin olkea, turvetta ja ruokohelpeä. Tilalla tarkkailtiin eläinten kasvua ja kannattavuutta mitattiin päiväkohtaisena kasvuna ja saatuna hintana. Päiväkasvut limousine keväällä syntyneillä vasikoilla oli yli 1400 g/vrk. Syksyllä syntyneillä vasikoilla sen sijaan oli jonkin verran alhaisempi päiväkasvu. Tätä eroa kevätpoikivien ja syyspoikivien emojen vasikoissa on pyrkimys tasoittaa, jotta saadaan parempi kate ja tuotanto ympärivuotiseksi. Olennaisena osana on hyviin nurmikasvustoihin panostaminen, jotta saadaan paras mahdollinen rehu eläinten ja erityisesti kasvatettavien vasikoiden hyödyksi. Tilan vieroitetut vasikat päätyivät lähistön tavanomaiselle tilalle jatkokasvatettavaksi Tilan uudempaa pihaton osaa. Parsirakenteina lukittavat parret, jolloin eläinten hoito on helpompaa. Kaikista karsinoista oli ulospääsymahdollisuus jaloittelualueelle. Muumaa, Juva, Kilpolantie 88 Vierailimme yhdellä luomun pioneeritilalla, Juvan Muumaa ay:ssa, joka Juvan Kilpolassa sijaitseva kolmen tilan yhteisnavetta. Tila on aloittanut toimintansa vuosituhannen vaihteessa. Muumaassa on yhteistyökuviot viety pitkälle. Se ulottu jo huomattavasti laajemmalle kuin näiden kolmen tilan yhtiöön. Esimerkkinä heiltä voisi pitää rehuviljan vastaanottoa myös pieniltä tuottajilta. Tällä rohkaistaan uusia viljelijöitä lähtemään luomutuotantoon, tarjoamalla markkinointikanavaa luomuviljalle. Heillä on helpompi sitten tarjota isoja eriä edelleen myytäväksi jos eivät itse tarvitsekaan esim. rehuviljaa.

4 Retken osallistujia Muumaan navettapihalla. Lehmät hoidetaan viileässä makuuparsipihatossa. Alle 3 kk vasikat ovat imettäjälehmien kanssa täyskuivikepohjaisissa ryhmäkarsinoissa. 3 6 kk vasikoille on välikasvattamo vanhassa navetassa. Nuorkarja (yli 6 kk) ja umpilehmät kasvatetaan vinokuivikepohjaisessa kylmäpihatossa. Tällä hetkellä rakennuksissa on tilaa 120 lehmälle ja nuorkarjalle. Sonnivasikat myydään n. 3 kk:n ikäisinä toiselle luomutilalle jatkokasvatukseen. Kuivikkeena käytettiin mm. hevosen lannasta tehtyä lantakuiviketta, jonka Heli Ahonen sanoikin olevan tällä hetkellä paras kuivike käytössä. Vasikka- ja hoitokarsinat ovat täyskuivikepohjaisia. Lypsyosastoilla lannanpoisto toimii avoraappamenetelmällä. Lantaa käsitellään lietteenä ja kuivalantana. Lantakäytävät ovat valuasfalttia tai käytävämattoja, muuten pohjarakenteet ovat betonia. Lehmät lypsetään kaksi kertaa päivässä 2 x 8 kalanruoto-asemalla. Ulkotarhat (yht. 4 kpl, n.1800 m2) ovat asfaltti-, kuorike- ja hiekkapohjaisia. Koko karja (yli 3 kk vanhat) jaloittelee säännöllisesti ulkona, talvella tarhoissa ja kesäaikaan laitumella vuorotellen. Eläinten siirtelyyn jakäsittelyyn käytetään paimenkoiria (4 kpl border collieta). Ruokinta Lehmät ruokitaan kerran päivässä seosrehulla, joka koostuu säilörehusta, murskesäilötystä viljasta, rypsipuristeesta, härkäpavusta tai herneestä ja kivennäis-suolaseoksesta. Nuorkarja ja ummessaolevat lehmät saavat säilörehu-olkiseosta (myös kokoviljasäilörehua), suolaa ja kivennäistä. Lehmät ruokitaan sisälle ympäri vuoden.lypsävät laiduntavat vuoropäivin. Nuorkarja ja ummessaolevat lehmät laiduntavat vakituisesti n. 4 kk/v (vuorotellen säännöllisesti). Laidunalaa on käytössä n. 30 ha, lisäksi on metsä- ja ympäristönhoitolaitumia.

5 Imettäjälehmillä oli 5-6 vasikkaa hoidettavana. Eläimet tottuvat hyvin vieraiden vasikoiden imettäjiksi. Imettäjälehmiä vaihdetaan aika ajoin. Karsinoista näki vasikoiden ja emojen tyytyväisyyden. Peltoviljely Muumaan osakkailla on yhteensä hallinnassa n. 450 hehtaaria peltoa, jossa viljellään apilasäilörehua, herne-vehnä kokoviljaa, rypsiä, puitavaa herne-vehnää ja kauraa karjan rehuksi. Viljelykierrossa tähdätään 100 % omavaraisuuteen. Peltoviljelytyöt tehdään pääasiassa yhteiskoneilla, sisäisellä urakoinnilla. Osa töistä teetetään ulkopuolisella urakoitsijalla. Muumaalla olivat koirat merkittävässä asemassa työnteon kannalta. Oli ilo katsella niiden työskentelyä ja toimivuutta eläinten parissa.

6 Havaintolohkot Juva Muumaan pelloilla oli käynnissä myös MTT:n koetoimintaa. Koeruuduilla oli eri viljalajikkeita käytössä. Ajankohtana oli havaittavissa jonkinlaisia eroja eri viljalajikkeiden kesken. Mutta tarkemmat tiedot lohkoilta saadaan myöhemmin. Mukana kohteita esittelemässä oli ProAgria Etelä-Savon alueen asiantuntija Arja Nykänen. Hyvätuuli Highland, Jäppilä Tilan osakas Esko Rissanen highland lauman parissa. Karjalla oli näppärä kivennäisten ruokintasysteemi: kaivonrengas, jonka päällä oli paksu kumimatto keskeltä kiinnitettynä. Eläimet saivat raotettua kumimattoa ja syötyä kivennäiset renkaasta. Ja näin sadevesi ei päässyt kastelemaan kivennäisiä.

7 Hyvätuuli Higlandin syyt kasvattaa higland rotua Ylämaankarja on nautaroduista kaikkein kestävin. Vuosisatojen ajan tärkeimmät ominaisuudet ovat olleet kestävyys, hyvä terveys ja lempeä luonne. Näiden ominaisuuksien hyödyntäminen on meillekin tärkeää. Eläimemme elävät koko elämänsä vapaina laajoilla laitumilla. Vasikat syntyvät keväisin, jotta ne ehtivät vahvistua kunnolla ennen talvea. Lehmien maito menee sinne minne se kuuluukin, sillä vasikat saavat imeä emojaan 8 10 kuukauden ikään. Lihanaudat kasvavat noin kolme vuotta ennen teurastusta. Sen sijaan emolehmä tai isäsonni voi hyvinkin elää ja tuottaa 15 vuoden ikään. Juuri se, että eläimet tuottavat ruokaa ihmisille, on mielestämme koko tuotannon oikeutus. Nautojen ympärivuotinen kasvatus laitumella takaa niille lajin mukaisen käyttäytymisen mahdollisuuden niin hyvin, kuin se tuotantoeläimille voidaan toteuttaa. Me kasvattajina takaamme eläimillemme ruoan, juoman ja tarvittavan hoidon, eläimet itse luovat oman luontaisen laumahierarkiansa ja hoivasuhteen jälkeläisiinsä. Lihan ja lihajalosteiden myyntiä Hyvätuulen pihapiirissä oli vanhaan navettarakennukseen tehtynä tilamyymälä, jossa on myynnissä Highland-lihatuotteita, muita paikallisia elintarvikkeita sesongin mukaan sekä paljon paikallisia käsitöitä. Täällä pisti silmään erittäin hyvin hoidetut laitumet ja muutenkin siistit paikat. Menestyksen avaimena täälläkin oli havaittavissa se, että osattiin erilaistua ja löytää asiakas joka on valmis (kaukaakin) tulemaan tarjottavan tuotteen perässä. Yrittäjät kertoivat värikkäästi saksalaisesta asiakkaasta joka halusi varmistaa fileiden saannin jo hyvissä ajoin tulevalle mökkilomalleen, ja tarinan mielenkiintoisesta ja onnellisesta lopusta. Hinta ei voi olla tällaisen yrityksen kilpailuetu vaan ne pitää löytää muualta ja osata hyödyntää liiketoiminnassa. Tilan menestymisen periaatteena oli saada toimeentulo kolmelle perheelle, kuitenkaan lisäämättä työmäärää. Työn jakaminen osakkaiden kesken oli suunniteltu hyvin ja he myös lomittivat toinen toistaan. Tilalla huokui myös tulevaisuuden suunnitelmien pohdinta ja uusien innovaatioiden kokeilu niin ajatuksissa kuin teoissa. Investoinnit itse maatalouteen olivat pienet. Merkittävässä asemassa olivat erilaiset perinnebiotoopit ja luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen.

8 Hyvätuulen myymälästä sai highlandin lihaa sekä jalosteita. Tuotekehittelyä tehtiin myös jalosteiden kehittämisessä mm. myytävänä oli matalassa vesihauteessa kypsennettyä lihaa. Kalliolan luomutila Viimeisenä kohteena tutustuimme Kalliolan luomutilaan. Tilalla tehtiin samana päivänä sukupolvenvaihdospaperit paikallisen ProAgrian toimistolla. Ja saimmekin tilaa esittelemään tuoreen isäntäparin Antti ja Elina Vauhkosen. Aiempi isäntäpari Arja ja Pekka Vauhkonen ovat vielä tiiviisti arjessa ja tilan töissä mukana. Viljelemme luomuvihanneksia Etelä-Savossa Mikkelin Haukivuorella. Ammattitaidolla viljellyt luomukeräkaalit ja luomuparsakaalit löydät lautasellesi kauppojen luomuhyllyltä ympäri Suomen. Haluamme viljellä maukasta ja terveellistä ruokaa, siksi luomu on meidän valintamme. Kalliolan luomutilaa on viljelty luonnonmukaisesti vuodesta 1998 alkaen. Keräkaalia on viljelty vuodesta 2002 ja parsakaali on tullut mukaan viljelyyn vuonna Tilalla on aiemmin viljelty mm. avomaankurkkua, sipulia, purjoa, selleriä, lanttua, kesäkurpitsaa, mansikkaa, vadelmaa... Kehitämme jatkuvasti kasvivalikoimaa kysynnän mukaan. Käsissämme on koko tuotantoketju aina siemenestä valmiiseen tuotteeseen asti. Kasvatamme taimet itse tilan kasvihuoneessa.

9 Myös täällä oli markkinointikanavat selvillä. Yhteistyö peltojen vaihdossa oli myös heidän yksi elinehto, sillä vihannesten viljely vaatii ehdottomasti kiertoviljelyä koska oma pinta-ala ei olisi millään riittänyt näin laajaan tuotantoon. Kaalinviljely luomuna näytti olevan erittäin haastavaa ja riskit todella isot. Ensinnäkin jo kaalinviljely asettaa ehdot maan kasvukunnolle: maan rakenteen, viljavuuden, vesitalouden ja ravinteiden täytyy olla kunnossa. Ja siihen oli tilalla panostettu erityisesti. Ongelmia aiheuttivat ympäristöstä tulevat haitat: maata lannoitettiin viljo lannoitteella, joka aiheuttaa lannoitusvaiheessa suuren lokkiparven tulon; ne syövät lannoitetta ja lisäksi sotkevat syötäväksi kasvatettavia taimia. Toinen isompi riski on kaalikoi, jota ehkäistään kateharsoilla ja kokeilussa oli ollut myös siepparikasveja, mutta niiden käyttö laajamittaisesti on hankalaa. Tänä kesänä haittaa oli aiheuttanut myös kauris, joka oli juossut koko lohkon läpi kateharsojen päältä rikkoen ne. Kaiken kaikkiaan luomukaalinviljelyn onnistuminen on erittäin monesta tekijästä kiinni. Ja kotimatkalle Kotimatkalla osallistujia puhutti erityisesti yhteistyö, jota Etelä-Savon alueella tehtiin menestyksekkäästi. Yhteistyö teki mahdolliseksi myös pienempien tilojen kannattavuuden sekä tuotteiden päätymisen markkinoille. Yhteistyökuvioissa oli niin pienempiä kasvinviljelytiloja, kotieläintiloja yrityksiä, biovoimala jne. Näille yhteistyökuvioille olisi tarvetta myös meillä Pohjois-Pohjanmaalla. Kirjoittajina: ProAgria Oulu/ YmpäristöAgro: Anna-Leena Vierimaa ProAgria Oulu/ Masva: Juhani Pihlajamaa