Näyttöjen kuvanmuodostus ja -prosessointi T Kuvaus- ja näyttötekniikka Syksy 2012 Mikko Nuutinen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näyttöjen kuvanmuodostus ja -prosessointi T-75.5100 Kuvaus- ja näyttötekniikka Syksy 2012 Mikko Nuutinen, 28.9.2012"

Transkriptio

1 Näyttöjen kuvanmuodostus ja -prosessointi T Kuvaus- ja näyttötekniikka Syksy 2012 Mikko Nuutinen, Luennon sisältö: Yleistä: tekniikoiden ryhmittelyä, värien muodostus CRT Plasma OLED LCD Kuvanprosessointi

2 Näyttöteknologioiden sukupuu CRT FPD Emissiiviset näytöt Ei-emissiiviset näytöt EL PDP FED LCD Bistabiilit näytöt DLP LED Passiivimatriisi (PM) Aktiivimatriisi (AM; TFT) Epäorgaaninen Orgaaninen (OLED)

3 Näyttöteknologioiden ryhmittely 1/3: koko Vanha jako CRT (Cathode Ray Tube) katodisädeputki FPD (Flat Panel Display) litteä näyttö PDP (Plasma Display Panel) plasmanäyttö LCD (Liquid Crystal Display) nestekidenäyttö OLED (Organic Light Emitting Diode) Tai uudempi jako mikro-, mobiili-, tietokone-, TV-, julkinen, jumbonäyttö... Fyysinen koko kasvaa

4 Näyttöteknologioiden ryhmittely 2/3: kuvanmuodostus Emissiiviset näytöt: CRT Plasma OLED Ei-emissiiviset, ts. transmissiiviset ja reflektiiviset: LCD DLP Paperin kaltaisten näyttöjen tekniikat

5 Näyttöteknologioiden ryhmittely 3/3: katselutapa Suorakatselunäytöt: katsotaan näyttöpintaa CRT, PDP, LCD, OLED Projektionäytöt: katsotaan näyttöpinnasta kankaalle optisesti projisoitua kuvaa projisointi etu- tai takapuolelta LCD-, DLP-projektorit Silmikkonäytöt: katsotaan näyttöä optiikan läpi tai katsotaan ilmakuvaa Retinanäytöt (huom, nyt ei kyseessä Applen markkinoima tekniikka!) ihminen ei katso mitään kuva skannataan verkkokalvolle Stereoskooppiset 3D-näytöt katsotaan eri kuvaa oikealla ja vasemmalla silmällä -> syntyy 3D-havainto Aidot 3D-näytöt Katsotaan aidossa kolmiulotteisessa tilassa esitettyä tai projisoitua kuvaa

6 Värien muodostaminen Värillisyys: Tuotto Näyttö generoi eriväristä valoa Näyttö suodattaa valkoista valoa (värillisyys värifilttereillä (RGB, RGBW)) Konfiguraatio Osaväripikselit spatiaalitasossa vierekkäin (erilaisia konfiguraatioita) Osaväripikselit spatiaalitasossa päällekkäin Osaväripikselit ajallisesti peräkkäin Tummuustasot: RGB-pikselit toistavat esim. 8 bit/pix Tummuustasot synnytetään aikapohjaisesti (= temporaalinen rasterointi )

7 Värien muodostaminen: Spatiaalinen värifiltteri (osaväripikselit spatiaalitasossa vierekkäin) LCD, PDP, OLED, etc Pikselikoko, ver. Pikselikoko, ver. Pikselikoko, hor. Pistekoko Pikselikoko, hor.

8 Värien muodostaminen: Temporaalinen värifiltteri (osaväripikselit ajallisesti peräkkäin) DLP FSC (Field-Sequential-Color) näytöt

9 Tummuustasojen muodostaminen: Temporaalinen rasterointi PDP, DLP (Huom! LCD ja OLED tuottaa tummuustasot perustuen syöttövirtaan)

10 Värintoistokyvyn luominen Ei-emissiiviset näytöt Värillisyys synnytetään suotimilla kapeat suotimet / paksut filtterit saturoituneet värit laaja väriavaruus suuri valonabsorptio suuri tehonkulutus Multiprimääritekniikoiden hyödyntäminen (laajempi gamut useamman primäärivärin avulla)

11 CRT-näyttöteknologia (Cathody Ray Tube) Lasirunko Elektronitykki elektronisuihku lakaisee näyttöpintaa rivi riviltä Näyttöpinta Fosforipisteet emittoi valoa Tuotekehitystä yli 100 vuotta hyvä kuvanlaatu Usean resoluution tuki Shadow mask / aperture grille rakenne määrittää maksimiresoluution Ei enää käytössä, liian suuri ja painava

12 CRT värien tuotto: shadow mask ja Aperture grille Aperture grille

13 PDP (Plasma Display Panel) Panasonic 150 TV (CES 2008) Panasonic 152 3D TV (CES 2010)

14 Plasmanäyttöteknologia Keksintö University of Illinoisissa Ajatus hang-on-the-wall TV:stä jo 1960-luvun lopussa 1. patentti 1971 Kehitystä eri yrityksissä, etenkin sotateknologian yrityksissä, mutta myös tietokoneyrityksissä (kuten IBM) USA:ssa 1980-luvun lopulle Japanilaista kiinnostusta HDTV:n päätelaitteeksi jo luvulta Keksijät perustivat yrityksen Plasmaco, joka oli osa Matsushitaa, mutta muutti nimensä tunnetuimman tuotemerkkinsä mukaiseksi vuonna 2008 (Panasonic) LCD- ja plasma kilpailivat johtavan televisiotekniikan paikasta (ja LCD taisi voittaa)

15 Plasmanäytöt: Toimintaperiaate Kahden lasilevyn väliin on suljettu alhaisessa paineessa olevaa kaasua (Argon, Neon, Xenon) Lasilevyjen pinnalla on pysty- ja vaakasuuntaisia elektrodeja Muodostuu koordinaatisto, jonka avulla pikseli voidaan osoittaa Kun kytketään jännite, kaasu ionisoituu (muodostaa plasman) Ionien vastakkaismerkkisyydestä aiheutuu liikettä ja törmäilyä jolloin elektronit siirtyvät alemmalle orbitaalille ja energiaero johtaa UV-säteilyn emittoitumiseen UV-säteily virittää solun fosforit emittoimaan näkyvää valoa Värit saadaan aikaan erivärisillä fosforeilla (kuvassa punainen)

16 Plasmanäytöt: Toimintaperiaate Skannaava elektrodi display electrode sähkökenttää ylläpitävä elektrodi Data elektrodi address electrode Sähkökenttää ylläpitävä elektrodi johtaa matalan vakiojännitteen soluun. Muuten näytön vasteaika olisi matala. Huono puoli on, että vakiojännitteen takia solu emittoi koko ajan hieman valoa ja näytön kontrasti laskee.

17 Plasmanäytöt: Värinmuodostus Pikseli koostuu kolmesta solusta, joiden fosforien ominaisuudet eroavat Fosforit emittoivat punaista, vihreää tai sinistä valoa Eri värejä emittoivien solujen lukumäärät eivät välttämättä yhteläisiä (vrt kameran mosaiikkimatriisiin), vaan esim. vihreitä soluja voi olla kaksinkertainen määrä

18 Plasmanäytöt: Pikselirakenne

19 Plasmanäytöt: ALiS-teknologia (Alternative Lighting of Surfaces) skannaava elektrodi Data elektrodi Fujitsun ALiS-teknologia (Alternative Lighting of Surfaces) käyttää lomitettua skannausta Perinteisessä tekniikassa jokaisella solulla oma skannaava elektrodi ALiS-tekniikassa vierekkäiset solut jakavat yhteisen skannaavan elektrodin ALiS-tekniikalla näytön resoluutio voidaan kaksinkertaistaa elektrodien määrän pysyessä vastaavana kuin perinteisessä tekniikassa

20 Plasmanäytöt: speksejä Pikselikoko rajoituksena (pikselikoko 0,3 mm, mutta myös 0,13 mm demottu) Binäärinen menetelmä; sävytasot tuotetaan ohjauspulssin pituutta moduloimalla PCM:llä (pulse code modulation); yksi kenttä jakautuu useaan alikenttään (aikavyöhykkeeseen) Katselukulma laaja Valoteho 1 lm/w (vrt. loisteputki 80 lm/w); suuri energiankulutus Ohjausjännite V suhteellinen tehonkulutus PDP CRT FED LCD Suhteellinen kirkkaus = päällä olevien pikseleiden osuus kaikista pikseleistä LCD-näyttöjen suhteellinen tehonkulutus on vakio johtuen taustavalon vakiokirkkaudesta suhteellinen kirkkaus (%)

21 OLED (Organic Light Emitting Diode) 1982 Kodakin 1. patentti; pienmolekyylit 1987 Kodakin 1. näyttörakenne 1990 Cambridge Universityn 1. patentti; polymeeri 1997 Pioneerin 1. b&w näyttö (pienmolekyyli) 1999 Pioneerin 1. värinäyttö (pienmolekyyli) 2000 Pioneer/Motorola OLED mobiilinäyttö (pienmolekyyli) 2005 Seiko Epson 40 ink jet-tulostettu polymeeri OLED AMOLED/Nokia 7900, Sony 11 OLED-TV (Japanissa 1300 ; USA 1750, Suomessa 4400 ) 2008 Samsung 31 proto (markkinoille?), Sony 27 proto (markkinoille?) 2009 OLED-tekniikka useassa uudessa kännykässä (esim. Nokia N85 ja N86; AM 2,6 ) 2011 OLED display status (http://www.oled-info.com/oled-tv) Sony OLED-monitori (17 ja 25 ), $ Seiko Epson tutkii tulostettavien OLED TV paneelien valmistusta 2012 OLED display status LG 55EM9600 OLED, 55 ~10 000$ Samsung OLED TV ES9500, 55 LG 55EM9600 OLED TV, 55 Nokia N8, 3.5 Sony BVM-E170 ja BVM-E250 (17 ja 25 OLED-monitorit)

22 OLED-näytöt: Toimintaperiaate Rakentuu orgaanisista kerroksista, jotka pinottu läpinäkyvän anodin ja metallisen katodin väliin Pienmolekyyli OLED, SmOLED, (perusrakenne) aukkojen syöttökerros aukkojen siirtokerros emissiivinen kerros = puolijohdekerros, joka emittoi valoa elektronien ja aukkojen yhdistyessä elektronien siirtokerros elektronien syöttökerros Polymeeri OLED, pled, (perusrakenne) aukkojen syöttö/siirtokerros elektronien syöttö/siirtokerros Kun soluun johdetaan jännite, aukot (+) ja elektronit (-) yhdistyvät emissiivisessä kerroksessa, jonka seurauksena emittoituu valoa (EL-ilmiö) SmOLED Katodi elektronien syöttökerros elektronien siirtokerros emissiivinen kerros aukkojen siirtokerros aukkojen syöttökerros Anodi pled Katodi Aukkojen syöttö/siirtokerros Elektronien syöttö/siirtokerros (emissiivinen kerros) Anodi

23 OLED-näytöt: Toimintaperiaate

24 OLED-näytöt: Luokittelu ja valmistus Luokittelu perustuen materiaalien molekyylikokoon Pienmolekyyli OLED (Small Molecule Organic Light Emitting Diodes, SMOLED) Polymeeri-OLED (pled / Light-Emitting Polymers, LEP) Molemmat generoivat valoa, kun sähkövirta on johdettu syntyy elektroneja ja aukkoja, jotka rekombinoituvat joko singletti- tai triplettitilan kautta Singlettitila emittoi valoa ja triplettitila ei emittoi valoa käytetyn materiaalin tehokkuus riippuu syntyvien singletti- ja triplettitilojen suhteesta Oleellinen ero pienmolekyyli ja polymeeri OLED-näyttöjen välillä on se, että pienmolekyyli OLED-näytöt tulee valmistaa höyrystämällä, kun taas polymeeri-oled-näytöt on mahdollista valmistaa standardeilla liuospäällystysmenetelmillä, kuten ink jet tulostuksella Ink jet tulostus alentaa valmistuskustannuksia ja mahdollistaa suurien näyttöjen valmistuksen

25 OLED-näytöt: Passiivi- ja aktiivimatriisiohjaus Passiivimatriisiohjaus: Sähkövirta johdetaan pikseleihin rivi- ja sarake-elektrodien avulla Videokuva esitetään yleensä skannaamalla 60 hertsin taajuudella Aktiivimatriisiohjaus: Jokaisessa pikselissä transistori, joka yhdistää rivi- ja sarake-elektrodit Transistorin avulla pikseli pysyy päällä, vaikka näytönohjaus skannaisi toista pikselisijaintia kirkkaampi ja tarkempi kuva Monimutkaisempi ja kalliimpi rakenne kuin passiivimatriisiohjauksella toteutettu OLEDnäyttö

26 OLED-näytöt: Värintuotto Solun emittoima valon väri riippuu orgaanisten molekyylien ominaisuuksista Emittoituvan valon intensiteetti riippuu soluun johdetun jännitteen suuruudesta (sekä käytetyn orgaanisen materiaalin tehokkuudesta) Värillinen OLED-näyttö voidaan toteuttaa kolmella periaatteella: 1. Solu emittoi punaista, vihreää tai sinistä valoa 2. Solu emittoi sinistä valoa, joka johdetaan (fluoresoivaan) materiaaliin, joka muuntaa valon punaiseksi tai vihreäksi tai sininen valo esitetään muuttumattomana 3. Solu emittoi valkoista valoa (valkoinen OLED). Valo johdetaan punaiseen, vihreään tai siniseen filtteriin Valkoista OLED-materiaalia voidaan käyttää myös valaistussovelluksissa (esim. näyttöjen taustavalona) Tapa 1 Tapa 2 Tapa 3

27 OLED-näytöt: Läpinäkyvä OLED (Transparent OLED) Läpinäkyvä OLED käyttää läpinäkyviä elektrodeja Uniikkeja sovelluksia: Auton tuulilasinäyttö Ikkunanäyttö Silmälasinäyttö Kännykkä: läppämalliseen laitteessa kaksi näyttöä yhden näytöpaneelin avulla SID 2004

28 OLED-näytöt: Pinottu OLED (Stacked OLED) Pinottu OLED rakentuu pinotuista läpinäkyvistä OLEDkerroksista (R,G,B) Päällekkäiset pikselit Kasvattaa resoluutiota (peittoprosentti lähes 100%)

29 OLED-näytöt: Joustava OLED (Flexible OLED) Voidaan valmistaa muoville, metallikalvoille ja muille joustaville alustoille

30 OLED-näytöt: Kaupallisia sovelluksia? LG EL9500, 15 Sony XEL-1, 11 Nokia N8, 3.5 Samsung SGH-E700A Kodak EasyShare LS633 LG 55EM9600 OLED TV, 55

31 LCD-näytöt (Liquid Crystal Display) Litteiden näyttöjen kehitys käynnistyi PC:n kehityksen myötä 1980-luvulla 1. sukupolvi (~1985); läppärit: tarve ohuelle ja kevyelle näytölle Värillinen nestekide-tv sukupolvi tietokonenäytöt (1990-luku) 3. sukupolvi > 30 (~2005) LCD-televisiot (<1000 / 2012), (Samsung protot 54 ( 03)...57 ( 04) 82 ( 08) ; 1920x1080) Transflektiiviset pienet näytöt (pikseli koostuu transmission ja heijastuksen kannalta optimoiduista osista) (VGA/3,7 ) Autostereoskooppiset (3D) pienet (puhelimet, kannettavat) ja suuret (monitorit) 4. sukupolvi (2010) LED-taustavalotekniikka (korvaa kylmäkatodiputket taustavalona); vertaa reuna- ja lokaali-led

32 LCD-teknologia: Nestekidefaasi Aineella periaatteessa kaksi sulamispistettä Nestekiteet pitkiä sauvamaisia orgaanisia molekyylejä Nestekiteet muodostavat nestekidefaasin, Kiinteän olomuodon ja nesteen välitila Sekä nesteen että kiinteiden aineiden ominaisuuksia, anisotrooppinen luonne Nestekiteen orientaatio voimakkaasti riippuvainen sähkö ja magneettikentästä Valon kulku riippuvainen nestekiteen orientaatiosta, tätä hyödynnetään LCD-tekniikassa Näytön toiminta-alue Sähkökenttä + Nestekidemolekyyli _

33 Valon polarisaatio Luonnollinen valo Lineaarisesti polarisoitu valo Ympyräpolarisoitu valo Ellipsipolarisoitu valo

34 LCD-teknologia LCD-näyttö on laite, joka moduloi valoa polarisaattorien, nestekiteiden ja värifilttereiden avulla valo on aaltoliikettä, joka värähtelee joka suuntaan polarisaattorilla valo voidaan muuntaa yksitasoiseksi aaltoliikkeeksi aaltoliikkeen suunta voidaan muuttaa nestekiteiden orientaation avulla nestekiteiden orientaatiota voidaan muuttaa sähkö- ja magneettikentän avulla pikselin kirkkaus riippuu kertaalleen polarisoidun valon ja toisen polarisaattorin välisestä kulmasta värit muodostetaan värifilttereillä

35 LCD-teknologiat: Pikseleiden ohjaus Passiivimatriisinäytöt eli STN (Super Twist Nematic) tai CSTN (Color Super Twisted Nematic) Hitaampi ja huonompi kuvakulma ja resoluutio kuin TFT-näytöissä Passiivimatriisitekniikkaa on aiemmin käytetty paljon mobiileissa ja mustavalkoisissa näytöissä Aktiivimatriisinäyttö eli TFT (Thin Film Transistor) Pikselikohtainen transistori, joka toimii signaaliporttina ja säätää pikselin valoisuutta jännitettä muuttamalla Aktiivimatriisiteknologia mahdollistaa hyvän kuvanlaadun

36 Näyttöjen ohjaus: Passiivimatriisiohjauksen ongelmat Passiivimatriisiohjaus: osoitetut pikselit palaavat takaisin alkutilaan, kun skannaussignaali siirtyy seuraavalle riville tuloksena sumentuva kuva pikselin osoituksen tulee jatkua niin kauan, että pikselin kiteet ovat orientoituneet tuloksena hidas päivitys johtimien välillä tapahtuu kapasitiivista kytkeytymistä eli toisesta johtimesta kytkeytyy toiseen johtimeen häiriöjännite tuloksena suttaantumista tai haamukuvaa (ghosting) passiivimatriisiohjatut paneelit hitaita ja niiden tuottama (liikkuva) kuva epätarkka

37 Näyttöjen ohjaus: Passiivimatriisiohjauksen ongelmat Passiivimatriisiohjaus: Twisted Nematic (TN) -tekniikassa kiteiden kierto vain 90 astetta -> jännite aiheuttaa helposti muutoksen naapuripikselissä Super Twisted Nematic (STN) tekniikassa kiteiden kiertoa kasvetattiin -> jännite/siirto käyrä huomattavasti jyrkempi -> muutosherkkyys alentunut -> ongelmana valon värimuutos Film compensated STN (FSTN) tekniikassa rakenteeseen lisätty polymeerikalvo, joka siirtää valon aallonpituuden takaisin alkuperäiseksi TN jännite/siirto käyrä STN jännite/siirto käyrä

38 Näyttöjen ohjaus: Aktiivinen elementti - transistori Aktiivimatriisiohjaus: transistori toimii pikselin porttina portti aukeaa, kun kynnysjännite ylitetään estetään kapasitiivinen kytkeytyminen gate = hila, source = lähde, drain = nielu kun portti on auki, pikseli-informaatio talletetaan muistikondensaattoriin kun portti suljetaan, pikseliinformaatio säilyy muistissa, vaikka skannaus siirtyy seuraavalle riville ohjauksella ei tarvetta odottaa kiteiden orientoitumista, eikä kiteet palaa alkutilaan pikselin ohjauksen päätyttyä

39 Nestekidenäyttöjen alusta: Transistorit: a-si ja p-si TFT LCD Perinteinen: halpa lasi-alusta, näytön ulkopuolinen kallis ohjauselektroniikka a-si = amorfinen pii (amorphous silicone) Pikseleitä ohjaavat transistorit perinteisesti valmistettu amorfisesta piistä (a-si) a-si valmistus ei vaadi korkeita lämpötiloja alustana voidaan käyttää edullista lasia a-si koostumus ei ole kiteistä huono varauksenkuljettaja, joten vaatii tehokkaan ja kalliin ohjauselektroniikan Uusi: kalliimpi kvartsilasialusta, ohjauselektroniikka integroitu näyttöön, valmistus n. 450 C:ssa LT p-si (LTPS) p-si = polypii Kiteinen tai monikiteinen pii (p-si) on tehokas varauksenkuljettaja, mutta valmistusprosessi vaatii korkeita lämpötiloja LTPS (450 ) Korkea valmistuslämpötila vaatii kalliin kvartsialustan Monikiteisen piin tehokas varauksensiirto mahdollistaa ohjauselektroniikan integroinnin suoraan näyttöpaneeliin

40 LCD-teknologiat: Pikseleiden valaisuteknologiat Transmissiivinen näyttö: Taustavaloa moduloidaan Hyvä kuvanlaatu pimeässä/hämärässä, mutta heikkenee mitä kirkkaammissa olosuhteissa kuvaa katsotaan Reflektiivinen näyttö: Heijastava pinta LCD-paneelin alla Kuva on sitä kirkkaampi mitä kirkkaammassa valaistuksessa ollaan Ulkopuolinen (ambient) valonlähde Transflektiivinen näyttö: Transmissiivinen ja reflektiivinen moodi samassa näytössä Jokaisessa pikselissä transmissiivinen ja reflektiivinen osio Hyvä kontrasti sekä kirkkaassa että hämärässä ympäristössä hyvä ratkaisu mobiileiksi näytöiksi (vaihtuvat olosuhteet)

41 LCD-tyypit: reflektiivinen, transmissiivinen, transflektiivinen

42 LCD-tyypit: reflektiivinen, transmissiivinen, transflektiivinen Transmissiivinen Transflektiivinen Reflektiivinen Kirkas ympäristön valaistus Hämärä ympäristön valaistus Huono Hyvä Erinomainen Erinomainen Hyvä Huono Eräs transflektiivisen näytön ongelma: heijastuva valo kulkee kahdesti värisuotimien läpi yksi ratkaisu on ohjata myös taustavalo peilin avulla kahdesti värisuotimen läpi (järkevää?) SID 2003

43 Heijastavan TN LCD-näytön periaate Valo Havainnoitsija Polarisaattori Lasialusta Nestekidekerros Polarisaattori Elektrodit Lasialusta Valon diffusoija Heijastaja

44 LCD-näytön rakenne: Värifiltterivaihtoehtoja Stripe Delta Mosaic

45 LCD-näytön rakenne: AR ja AG filmit (heijastuksien esto) AR (Anti Reflection) useampi kerros eri paksuisia kalvoja tarkoitus kumota heijastuneen ulkoisen valon säteen aallonpituudet toisistaan useimmiten polarisaattorin päällä AG (Anti Glare) tarkoitus hajaheijastaa näytöstä heijastavat valonsäteet siten ettei peiliheijastuksia synny useimmiten polarisaattorin päällä

46 LCD-näytöt: teknologiavaihtoehtoja (ja kehityskohteita) Nestekidekerros: nemaattinen smektinen kolesteerinen etc Orientaatio: TN, IPS, VA, MVA, PVA, OCB etc. Alusta: lasi (tietokonenäytöt) kvartsilasi (p-si) (TV-näytöt) pii (LCOS) (mikronäytöt) Ohjaus: passiivimatriisi (PM) aktiivimatriisi (AM, TFT)

47 Nestekiteiden orientaatio vaikuttaa katselukulmaan

48 Nestekiteiden orientaatio: Twisted Nematic (TN) TN-orientaatiossa nestekiteet orientoituvat ilman sähkökenttää horisontaalisesti urien suuntaisesti valon polarisaatio muuttuu Sähkökentän vaikutuksessa nestekiteet orientoituvat vertikaalisesti valon polarisaatiosuunta säilyy Valmistuksen kannalta helpoin orientaatioratkaisu (suosittu low-end sovelluksissa) Pieni katselukulma ( ) Nopea vasteaika (edulliset monitorit) Kaikkien sävytasojen tuotto (8 bit) saattaa vaatia rasterointia (spatiaali tai temporaali)

49 Nestekiteiden orientaatio: IPS (In-plane switching) Nestekiteet asettuvat aina horisontaalisesti alustaan nähden Orientaatiomuunnos kahdella elektrodilla alemman lasilevyn päällä Ilman sähkökenttää kiteet ovat rinnakkain Sähkökentän vaikutuksesta kiteet kääntyvät horisontaalisella tasolla Katselukulma > 170, syvä musta kuva, hyvä väritoisto (väritarkat monitorit) Nestekiteiden orientoitumisnopeus on aiemmin ollut hidas (kuitenkin kehittynyt) Vaatii kaksi transistoria suurempi energiantarve (mutta kuitenkin Applen retina-näyttö käyttää IPS-tekniikkaa) Ei katselukulmakalvoja ohuet näyttöpaneelit

50 Nestekiteiden orientaatio: Vertical alignment (VA) Fujitsun kehittämä menetelmä Ilman sähkökenttää kiteet asettuvat vertikaalisesti alustaan nähden (musta kuva) Sähkökentän vaikutuksesta kiteet orientoituvat horisontaalisesti alustaan nähden (valkoinen kuva) Parantunut vasteaika ( 25 ms) Tuottaa myös syvän mustan kuvan Katselukulmariippuvainen sävyjentuotto

51 Nestekiteiden orientaatio: IPS vs. VA Värien muuttuminen katselukulmissa (0-80 ) IPS VA

52 Nestekiteiden orientaatio: multi-domain vertical alignment (MVA) Sävyjen katselukulmariippuvuutta (VA-orientaatio) parannettu sijoittamalla nestekiteet pikselitasolla erillisille alueille Erilliset alueet toteutetaan fyysisten, eri suuntaisten harjanteiden avulla Ilman sähkökenttää kiteet asettuvat vertikaalisesti alustaan nähden (musta kuva) Sähkökentän vaikutuksesta kiteet orientoituvat horisontaalisesti alustaan nähden (valkoinen kuva) ja orientaatiosuunta riippuu aluekohtaisen harjanteen suunnasta Eri orientaatiosuunnista johtuen valo hajaantuu tasaisemmin eri suuntiin ja näytön katselukulma laajenee J. display. Tech., 1(2005)1

53 Nestekiteiden orientaatio: Patterned Vertical Alignment (PVA) Samsungin kehittämä menetelmä PVA-orientaatiossa kiteillä vastaava pikselialuekohtainen orientaatiosuunta kuin MVA-orientaatiossa Orientaatiosuunta toteutettu aukkoelektrodien avulla Ilman sähkökenttää kiteet asettuvat vertikaalisesti alustaan nähden (musta kuva) Sähkökentän vaikutuksesta kiteet orientoituvat horisontaalisesti alustaan nähden (valkoinen kuva) ja orientaatiosuunta riippuu aukkoelektrodien tuottamista aluekohtaisista sähkökenttien muodoista

54 OCB (Optically Compensated Bend) Erittäin nopea vasteaika (< 6 ms) ja laaja katselukulma

55 FED-näytöt: Toimintaperiaate SID 2003 Perustuu CRT-näytöissä käytettyyn katodianodi-fosfori-teknologiaan sovellettuna matriisirakenteeseen Perusero CRT-näyttöön on pikselitasolla toteutetut mini -elektronitykit Pikseli koostuu kolmesta solusta, jotka ovat itsenäisiä tyhjiöputkia (punainen, vihreä ja sininen fosfori) Tyhjiöputki sisältää tuhansia katodipisteitä tai nanotappeja (materiaali esim. molybdeeni), jotka emittoivat elektroneja syötetyn jännitteen vaikutuksesta Irtoavat elektronit sinkoutuvat solun pinnalla oleviin fosforeihin, jotka emittoivat näkyvää valoa

56 FED (Field Emission Display)...piti yhdistää CRT:n ja LCD:n hyvät puolet kuten CRT Laaja katselukulma Nopea vasteaika Laaja väriavaruus kuten LCD Ohut Alhainen paino Alhainen teho Alhainen jännite Mutta suuren mittakaavan valmistaminen osoittautunut vaikeaksi. Ehkä OLED-tekniikka yhdistää yllä listatut tekijät?

57 FPD signaaliprosessointi (analoginen input) Kuvanmuodostus: Kuvalähde -> signaalinprosessointi -> kuvan esitys Kuvalähde esimerkiksi tietokone tai tv-signaali... Signaaliprosessointi muuntaa kuvalähteen signaalin näyttöpaneelin ymmärtämään muotoon Näyttöpaneeli tuottaa näkyvän kuvan perustuen signaalinprossoinnin output-signaaliin kuvalähde signaalinprosessointi kuvan esitys

58 FPD signaaliprosessointi (analoginen input) Signaaliprosessointipiirilevyn tehtäviä: analogidigitaalimuunnos resoluution skaalaus frame-rate lomituksen poisto kuvan parannus (terävöitys, gamma, kontrasti, valkotasapaino, mustatasapaino, kirkkaus, liikkeen toisto, väritoisto, kohinasuodatus...) Tietyt prosessit tehdään ennen skaalausta (input processing) ja tietyt prosessit tehdään skaalauksen jälkeen (output processing) TV-signal (NTSC or PAL) Decoder Analog RGB ADC Digital RGB Video signal processing IC Input processing Scaling processing Output processing Flat Panel display Data bus Personal computer Video signal

59 Yksinkertaistettu esimerkki videon prosessointipiiristä (Sanyo LC74986NWF) Digital RGB Input processing RGB -> Y Cb Cr Y Cb Sharpness Cr Color Tint* Scaling processing Horizontal direction reduction Horizontal And vertical direction enlargement Output processing Black Stretch** Y Cb Cr -> RGB White balance, contrast, black balance, brightness Gamma correction Bit depth conversion Rout Gout Bout *Termillä tint tarkoitetaan tässä tapauksessa sävysäätöä **Termillä black stretch tarkoitetaan sitä että gamma-käyrän alapäätä loivennetaan, jolloin kontrasti hieman laskee mutta tummien alueiden yksityiskohdat erottuu selvemmin

60 Analoginen vs. Digitaalinen output Analoginen signaali CRT- ja LCD-näytöille: intensiteetti perustuu signaalin jännitearvoon Digitaalinen signaali PDP- ja DLP-näytöille: intensiteetti perustuu temporaaliseen rasterointiin LCD vaatii kuitenkin digitaalista signaaliprosessointia, koska kuva pitää skaalata näytön resoluutioon CRT ei vaadi skaalausta koska se ei sisällä kiinteää pikselirakennetta

61 Resoluution skaalaus Input-signaali tulee skaalata näytön natiivi-resoluutioon Esimerkiksi DVD:n ja digitaalisen TV:n resoluutio on 720 x 480 (NTSC) tai 720 x 576 (PAL), HDTVmäärityksen resoluutio on 1280 x 720 tai 1920 x 1080 Alas- tai ylöspäinskaalaus vaikuttaa aina kuvanlaatuun Paras laatu aina jos input-resoluutio vastaa näytön natiivi-resoluutiota

62 Resoluution skaalaus: perusmenetelmiä Spatiaaliavaruudessa interpolointi Taajuusavaruudessa suodatus ja näytteistys

63 Resoluution skaalaus: skaalaustulos Esitetään suuremmalla pikselimäärällä Esitetään pienemmällä pikselimäärällä

64 Resoluution skaalaus: alapikseleitä hyödyntävä menetelmä Ideaalitilanne Standard Subpixel Kameralla kuvattu toisto Alapikseleihin perustuva menetelmä tuottaa eri harmaansävyjä eli toistolaatu on kuvariippuvainen

65 Frame-rate-muunnos FPD näytöillä on usein kiinteä frame-rate johon input-signaali tulee konvertoida Esim. PAL 50i fps, NTSC 59,94i fps, elokuvat 24 fps, DVD (PAL) 25 fps... Konvertointi aiheuttaa videoon nykimistä ja sumentumista

66 Lomituksen poisto PAL- ja NTSC-standardeihin perustuvat signaalit ovat lomitettuja

67 Kuvan adaptiivinen dynaaminen muokkaus: kuvan kontrasti Kim et al. Adaptive dynamic image control for IPS-Mode LCD TV, SID 2004 ADIC (adaptive dynamic image control) tekniikka analysoi kuvan histogrammia Jos kuva on kirkas, niin taustavalo säädetään kirkkaammaksi Jos kuva on tumma, niin taustavalon tehoa lasketaan ja lisäksi sävyntoistokäyrää muokataan jotta yksityiskohdat erottuvat paremmin Jotta taustavalon säätö ei aiheuttaisi välkkymistä, niin kuvan säätö (YCFA) perustuu funktioon, joka ottaa huomioon aiempien kuvien kirkkausarvot:

68 Kuvan adaptiivinen dynaaminen muokkaus: kuvan kontrasti Tulosten perusteella ADIC laskee LCD-näytön mustatasoa sekä nostaa huippukirkkautta sekä dynaamista kontrastia verrattuna perinteiseen LCD-näyttöön

69 Kuvan adaptiivinen dynaaminen muokkaus: taustavalon lokaali säätö perustuen kuvasisältöön Peng et al. High contrast LCD TV using active dynamic LED backlight SID 2007 Lokaalien LED-taustavalojen ohjaus laskee taustavalon sähkön kulutusta Menetelmä säilyttää kuvan kirkkauden sekä yksityiskohdat, vaikka taustavalon kokonaiskirkkaus (ja energiantarve) laskee Kuvadatan perusteella lasketaan lokaalien LED-blokkien kirkkaus sekä väri ja lisäksi kuvan pikselien RGB-arvot säädetään niin että näytöllä esitetty kuva vastaa alkuperäistä kuvaa ilman taustavalon muokkausta

70 Kuvan adaptiivinen dynaaminen muokkaus: taustavalon säätö perustuen kuvasisältöön Tulosten perusteella dynaamisesti säädetty lokaali-led säästää energiaa huomattavasti etenkin kun APL (Active Pixel Level) on matala eli kuva on tumma

71 Signaalin prosessointi: kuvanparannusmenetelmiä 1/4 Liu et al. Image Processing and Color Management for Large-Size LCD TVs, IDMC 2005 Liu et al. esitti menetelmiä kuvan terävöitykseen sekä kontrastin ja saturaation parantamiseen

72 Signaalin prosessointi: kuvanparannusmenetelmiä 2/4 Kontrastin parannus voidaan toteuttaa esimerkiksi hyödyntämällä laajemmin kuvan harmaasävyarvoja (histogrammin tasoitus), mutta tuloksena voi olla epäluonnollisia värejä (kuvassa katkoviivainen ympyrä) Liu et al. esitti menetelmän joka paikallistaa kuvasta reunat ja nostaa tai laskee pikselien intensiteettiarvoja perustuen reunainformaatioon. Menetelmä levittää histogrammia, mutta säilyttää sen muodon

73 Signaalin prosessointi: kuvanparannusmenetelmiä 3/4 Liu et al. menetelmä toteuttaa saturaation kasvatuksen HSIavaruudessa, jonka avulla pikselien sävyarvo säilyy paremmin kuin RGB-avaruudessa

74 Signaalin prosessointi: kuvanparannusmenetelmiä 4/4 Liu et al. menetelmä toteuttaa kuvan terävöityksen kasvattamalla löydettyjen reunapikselien intensiteettiä Menetelmä on adaptiivinen, eikä kasvata intensiteettieroa niin voimakkaasti vahvojen reunojen alueella

75 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen LCD-näyttöjen ongelma on perinteisesti ollut liikesumentuminen, jota aiheuttaa LCD materiaalin hidas vaste sekä display-and-hold näytönohjaus Hidas vaste on käytännössä ratkaistu materiaaliparannuksilla sekä overdrive-tekniikalla Display-and-hold (60 Hz) -> sama kuva esitetään 16,7 ms -> edellinen kuva havaitaan aina jälkikuvana päivitetyn kuvan yhteydessä Display-and-hold ongelmaa kompensoidaan Fast-frame rate tai impulse-like -tekniikoilla Souk, J.H, Lee, J., Recent Picture Quality Enhancement Technology Based on Human Visual Perception in LCD TVs, IEEE Journal of Display Technology, 3(2007)4, p

76 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Overdrive Vasteaikojen parantaminen: overdrive Souk, J.H, Lee, J., Recent Picture Quality Enhancement Technology Based on Human Visual Perception in LCD TVs, IEEE Journal of Display Technology, 3(2007)4, p

77 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Fast-frame rate Vaikka nestekiteen vasteaikaa on parannettu, niin jälkikuva-häiriö on edelleen ongelma johtuen lähdemateriaalissa käytetystä kuvataajuudesta Esimerkiksi TV-sovelluksessa originaali framerate 60 Hz (NTSC) -> tuplakuvien käyttö (120 Hz) aiheuttaa liike-epätasaisuutta Ratkaisuna puuttuvien kuvien informaatio ennustetaan alkuperäisestä signaalista (ME/MC) tai impulse-like tekniikka Souk, J.H, Lee, J., Recent Picture Quality Enhancement Technology Based on Human Visual Perception in LCD TVs, IEEE Journal of Display Technology, 3(2007)4, p

78 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Liikkeen estimointi ja liikkeen kompensointi Motion Compensated Fast frame rate up conversion (MC-FRUC) sisältää liikkeen estimointi sekä liikkeen kompensointi vaiheet Liikkeen estimointi perustuu liikevektoreihin Liikkeen kompensointi perustuu ylimääräisien kuvien interpolointiin pohjautuen liikevektoreihin SID 2007

79 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Liikkeen estimointi ja liikkeen kompensointi Liikevektori määrittää liikkeen suunnan ja nopeuden kuvien välillä Esimerkkialgoritmi: Liike estimoidaan kahden kuvan välille Rajoitettu joukko kandidaattiliikevektoreita on valmistettu pikseliblokeille Kandidaattivektorien joukosta valitaan jokaiselle blokille liikevektori perustuen Sum-of-absolute-differences (SAD) kustannusfunktioon esad( C, b, n 1 ) 2 x b F( x C, n 2 F( x, missä F( x, n) on pikseli sijainnill a x ( x, y) kuvassa b ( bx, by ) on blokkikoor dinaatti ja C on kandidaattiliikevekt ori 1) C, n) 2 n, SID 2007

80 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Liikkeen estimointi ja liikkeen kompensointi Ylimääräiset kuvat interpoloidaan kuvien väliin perustuen liikevektoreihin SID 2007

81 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Impulse-like Periaatteena on lisätä musta kuva (kuvan tai taustavalon intensiteetti) esim. suhteella 50/50 Ongelmana kokonaisluminanssin pienentyminen sekä ylimääräinen välkkymiskomponentti Souk, J.H, Lee, J., Recent Picture Quality Enhancement Technology Based on Human Visual Perception in LCD TVs, IEEE Journal of Display Technology, 3(2007)4, p

82 Tekniikoita liikkuvan kuvan parantamiseen Impulse-like Välkkymiskomponentin häiritsevyyttä voidaan pienentää käyttämällä esimerkiksi rullaavaa mustaa palkkia täyden mustan kuvan sijasta Luminanssimittauksen perusteella tuloksena impulse-like vaikutelma ICIP 2005

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ henri.t.talviaho@student.jyu.fi Kuva 1. Nuoli TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 30.3.2016 1. Näytöt... 3 1.1. Kuvaputkinäytöt (Cathode Ray Tube (CRT))... 3 1.2. Kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä...

Lisätiedot

CR70137 1 m CR70138 2 m CR70139 3 m CR70140 5 m CR70141 7,5 m CR70142 10 m CR70143 15 m CR70144 20 m. CR70312 1 m CR70314 2 m CR70315 3 m CR70316 5 m

CR70137 1 m CR70138 2 m CR70139 3 m CR70140 5 m CR70141 7,5 m CR70142 10 m CR70143 15 m CR70144 20 m. CR70312 1 m CR70314 2 m CR70315 3 m CR70316 5 m HDMI - DVI Clicktronic välijohdot Clicktronic in viimeisimmän sukupolven The Casual Series välikaapelit tarjoavat kokemuksen täydellisestä kuvanlaadusta ja dynaamisesta äänestä. Vieläpä erittäin kukkaroystävälliseen

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

BH280/BH380 Panoraamanäyttö Käyttöohje

BH280/BH380 Panoraamanäyttö Käyttöohje BH280/BH380 Panoraamanäyttö Käyttöohje Vastuuvapauslauseke BenQ Corporation ei anna mitään suoraa tai epäsuoraa takuuta tämän julkaisun sisällöstä. BenQ Corporation varaa oikeuden tämän julkaisun korjaamiseen

Lisätiedot

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. 1 Valokuvien, diojen ja filminegatiivien skannaus ION PICS 2 PC Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. ION PICS 2 PC skannerilla voit skannata valokuvia, dioja ja filminegatiiveja tietokoneelle

Lisätiedot

Kliinikko- ja radiologityöasemien laadunvalvonta

Kliinikko- ja radiologityöasemien laadunvalvonta Kliinikko- ja radiologityöasemien laadunvalvonta Näyttöjen laadunvalvontakäytännöt OYS:ssa Esa Liukkonen, Oys Sisältö 1. Tekniikkaa 2. Ohjeistuksia 3. Käyttäjien suorittamat testit 4. Tekniset testit 3

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 2 LED on pieni ja tehokas valonlähde, joka muuttaa valaistuksen maailman Valkoinen

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Sony BRAVIA TV-mallisto täydentyy uusilla. 4K ULTRA HD -malleilla. Saammeko esitellä: X91C-televisio on nyt huippuohut, huippuälykäs ja huippusuuri

Sony BRAVIA TV-mallisto täydentyy uusilla. 4K ULTRA HD -malleilla. Saammeko esitellä: X91C-televisio on nyt huippuohut, huippuälykäs ja huippusuuri Lehdistötiedote 2.9.2015 Sony BRAVIA TV-mallisto täydentyy uusilla 4K ULTRA HD -malleilla. Saammeko esitellä: X91C-televisio on nyt huippuohut, huippuälykäs ja huippusuuri Ällistyttävä 75-tuuman 4K Ultra

Lisätiedot

Toimistovalaisimet FI

Toimistovalaisimet FI Toimistovalaisimet FI PRANA+sarja LED LATTIA JA RIPUSTUSVALAISIMET PRANA+sarjan ylävalo liikuteltava VALAISINPÄÄ SUORA VALO HIGHTECHTUNNISTIN KIRKKAUS TILANNEOHJAUS TUNABLE WHITE TOIMINTO VALON VÄRIN mukautukseen

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Basler teollisuuskameroiden ja Pylon-ohjelman käytön aloittaminen

Basler teollisuuskameroiden ja Pylon-ohjelman käytön aloittaminen Basler teollisuuskameroiden ja Pylon-ohjelman käytön aloittaminen Ajureiden ja ohjelman asentaminen Lataa ensimmäiseksi Pylon-sovellus Baslerin sivuilta osoitteesta http://www.baslerweb.com/pylon Käynnistä

Lisätiedot

Kuvan- ja videontiivistys. Mikko Nuutinen 14.2.2013

Kuvan- ja videontiivistys. Mikko Nuutinen 14.2.2013 Kuvan- ja videontiivistys Mikko Nuutinen 14.2.2013 Oppimistavoitteet Redundanssi kuvissa: esimerkkitapauksina koodaus-, pikseleiden välinen sekä psykovisuaalinen redundanssi Kuvantiivistys: JPEG-koodauksen

Lisätiedot

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO Tuotetiedot LÄHETIN (T) VASTAANOTIN (R). Antenni 2. VGA-LÄHTÖ 3. VGA-TULO 4. AUDIO-TULO 5. S-VIDEO 6. Virtalähde 7. Ohjauspainikkeet TOIMINTOPAINIKKEET 8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 0. POWER-merkkivalo.

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

ESITTELY OSAT JA TARVIKKEET RAKENNE EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN EXPLORĒ 7 TOIMINNOT Virta päälle / pois...

ESITTELY OSAT JA TARVIKKEET RAKENNE EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN EXPLORĒ 7 TOIMINNOT Virta päälle / pois... ESITTELY... 1 1. OSAT JA TARVIKKEET... 2 2. RAKENNE... 2 3. EXPLORĒ 7 KÄYTTÄMINEN... 4 3.1 EXPLORĒ 7 TOIMINNOT... 4 3.1.1 Virta päälle / pois... 4 3.1.2 Suurennus/pienennys... 5 3.1.3 Väritila ja kameran

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset. Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet 6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet Värien käyttö kuvissa on hyödyllistä kahdesta syystä. Väri on tehokas kuvaaja kohteiden tunnistamiseksi ja erottamiseksi näkymästä. Toiseksi normaalilla

Lisätiedot

PipeSpy Putki- ja rakennekamera. Asennus- ja käyttöohjeet

PipeSpy Putki- ja rakennekamera. Asennus- ja käyttöohjeet PipeSpy Putki- ja rakennekamera Mallinumero: 7B20 Asennus- ja käyttöohjeet Lue nämä ohjeet kokonaan ennen järjestelmän käyttöönottoa! Sisältö Tekniset tiedot... 3 Huomio... 3 Käyttökohteet... 3 Tunne työkalusi...

Lisätiedot

Gallery 13-W. 7 Digitaalinen valokuvakehys. Käyttöohje

Gallery 13-W. 7 Digitaalinen valokuvakehys. Käyttöohje Gallery 13-W 7 Digitaalinen valokuvakehys Käyttöohje Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Tärkeät turvaohjeet... 2 LCD ruudun puhdistus... 2 Digitaalisenvalokuvakehyksen puhdistaminen... 2 Johdanto...

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet Bittioperaatioiden toteuttamisesta Tarvitaan kolmea asiaa: 1. Menetelmät esittää ja siirtää bittejä

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto DIGI PRINT Aineistovaatimukset ja aineiston siirto Glass Jet - Digitaalipainotekniikka Tulostettavan kuvan maksimikoko 2400 x 4000 mm. 6 perusväriä ja hiekkapuhallusta jäljittelevä etch-väri. Väreistä

Lisätiedot

Epson esittelee toimisto- ja luokkakäyttöön tarkoitetut kannettavat projektorit

Epson esittelee toimisto- ja luokkakäyttöön tarkoitetut kannettavat projektorit Lehdistötiedote Epson esittelee toimisto- ja luokkakäyttöön tarkoitetut kannettavat projektorit Uusien mallien etuna on helppo siirreltävyys ja joustavat asennusmahdollisuudet 1. huhtikuuta 2015 Epson

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

X-TRE Power Box. 1. Asennus

X-TRE Power Box. 1. Asennus X-TRE Power Box Asennus ja käyttöohje Malli XT-S01 Tuote käy seuraaviin SUZUKIN moottoripyöriin: GSX-R600 (2006-2010), GSX-R750 (2006-2010), GSX-R1000 (2005-2010), GSX1300R Hayabusa (2008-2010), B-King

Lisätiedot

S85 laseretäisyysanturi

S85 laseretäisyysanturi Anturi Valokennot Etäisyysanturit S85 laseretäisyysanturi Laser 2-luokan näkyvä valo helpottaa asennusta Tunnistusetäisyys 10 tai 20 m, tarkkuus 7 mm, toistotarkkuus 1 mm 4-20 ma tai 0-10 V skaalattava

Lisätiedot

Van der Polin yhtälö

Van der Polin yhtälö Van der Polin yhtälö RLC-virtapiirissä oleva vastus vaikuttaa varsin olennaisesti piirissä esiintyviin värähtelyilmiöihin. Kuitenkin aivan uuden elementin komponenttitekniikkaan toivat aikoinaan puolijohdediodeja

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9

KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9 HÄLYTYS- LAITTEET KOMPONENTIT JA ERIKOISKAAPELIT 9 SKS-automaatio Oy Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, sähköposti: automaatio@sks.fi, faksi 852 6820, puh. *852 661 Etelä-Suomi Martinkyläntie 50

Lisätiedot

SKANNAUSVINKKEJÄ. Skannausasetukset:

SKANNAUSVINKKEJÄ. Skannausasetukset: SKANNAUSVINKKEJÄ Tämä skannausohje on tarkoitettu täydentämään Yliopistopainon Xerox-käyttöohjetta (https://www.jyu.fi/palvelut/yopaino/opiskelija/print-it/xerox%20kayttoohje), ei korvaamaan sitä. Yliopistopainon

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman

Lisätiedot

Planssit (layouts) ja printtaus

Planssit (layouts) ja printtaus 1 / 21 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 17.11.2015 Planssit (layouts) ja printtaus Yksittäisen kuvan printtaus 2 / 21 Ennen printtausta valitse näkymä, jonka haluat printata, klikkaamalla

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS - Videovalvontajärjestelmä Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 Koskenranta 1 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA T-110.5610 Koskenranta 2 VIDEOVALVONTA / KAMERAVALVONTA

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon) VÄRI ON: Biologiaa: näköaistimus (solut ja aivot) Kemiaa: pigmentti (väriaine, materiaali) VÄRI ON: VÄRI ON: Psykologiaa: havainto

Lisätiedot

kyhygieeniseen käyttöön tarkoitettu johtokykyanturi

kyhygieeniseen käyttöön tarkoitettu johtokykyanturi . kyhygieeniseen käyttöön tarkoitettu johtokykyanturi lfa Laval Johtokyvyn mittausanturi Käyttökohde lfa Lavalin johtokykyanturi on suunniteltu täyttämään hygieenisen tuotannon vaatimukset. Tärkeimmät

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi Valaistus: Valaistus yleiskuvaus toiminnasta Luokkatilojen valaisimet verkkokaton päällä,

Lisätiedot

Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest. Poimintoja esityksistä

Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest. Poimintoja esityksistä Light and Lighting Conference with special emphasis on LEDs and Solid State Lighting; 27.-29.5.2009 Budapest Poimintoja esityksistä LEDit ja värintoisto: - Värintoistoindeksit eivät vastaa koettua värintoistoa

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

Luku 6: Grafiikka. 2D-grafiikka 3D-liukuhihna Epäsuora valaistus Laskostuminen Mobiililaitteet Sisätilat Ulkotilat

Luku 6: Grafiikka. 2D-grafiikka 3D-liukuhihna Epäsuora valaistus Laskostuminen Mobiililaitteet Sisätilat Ulkotilat 2D-grafiikka 3D-liukuhihna Epäsuora valaistus Laskostuminen Mobiililaitteet Sisätilat Ulkotilat 2D-piirto 2-ulotteisen grafiikan piirto perustuu yleensä valmiiden kuvien kopioimiseen näyttömuistiin (blitting)

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Luento 6: Piilopinnat ja Näkyvyys

Luento 6: Piilopinnat ja Näkyvyys Tietokonegrafiikan perusteet T-111.4300 3 op Luento 6: Piilopinnat ja Näkyvyys Janne Kontkanen Geometrinen mallinnus / 1 Johdanto Piilopintojen poisto-ongelma Syntyy kuvattaessa 3-ulotteista maailmaa 2-ulotteisella

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeimmin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa Syventävien opintojen seminaari Ella Peltomäki 30.10.2014 Sisällys PIXE perustuu alkuainekohtaisiin elektronikuorirakenteisiin Tulosten kannalta haitallisen

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

PDA CAM KÄYTTÖOPAS PDA CAM

PDA CAM KÄYTTÖOPAS PDA CAM PDA CAM KÄYTTÖOPAS Fi 1 Suomi Käyttäjän käsikirja Sisällys Valmistelut... 2 Pakkauksen sisältö... 2 Järjestelmävaatimukset... 2 PDA Cam -kamera... 3 PDA Cam -kameran osat... 3 Asentaminen... 4 Laitteiston

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Havaintokohteita 9. Polarimetria Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Havaintokohteita Polarimetria Havaintokohteita (kuvat: @phys.org/news, @annesastronomynews.com) Yleiskuvaus: Polarisaatio

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi Oman painonappi komponentin luonti 6 versiossa Flowcode 6 versio mahdollistaa omien Flowcode komponenttien tekemisen. Komponentit on mahdollista piirtää

Lisätiedot

Kaupassa uusi telkkari

Kaupassa uusi telkkari 34 MPC 11/2014 Huipputelkkarista pelkkää saippuaa Kun kaupassa loistavalta näyttänyt televisiokuva aiheuttaa kotona ikävän yllätyksen, on syynä usein saippuaoopperaefekti. TEKSTI: NICLAS STORÅS GRAFIIKKA:

Lisätiedot

L 99/10 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2012

L 99/10 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2012 L 99/10 Euroopan unionin virallinen lehti 5.4.2012 Suorakaiteen muotoinen tavara, jonka mitat ovat noin 60 300 cm ja joka koostuu kahdesta yhteenliimatusta kerroksesta (joista toinen on tekstiilikangasta

Lisätiedot

Vianmääritys. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto

Vianmääritys. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto Jos pyydät Lexmarkin asiakastukikeskukselta apua tulostusongelman ratkaisemisessa, sieltä saatetaan ohjata sinut vianmääritystilan avulla muuttamaan oletusasetuksia (esimerkiksi ottamaan käyttöön PPDS-tiedostojen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Tietokonegrafiikan perusteet

Tietokonegrafiikan perusteet Tietokonegrafiikan perusteet Kuvamallit Koordinaattijärjestelmät Ihmisnäön ominaisuudet Grafiikkalaitteisto Abstrakti kangas Piirtäminen Teksti Leikkaaminen Väri Petri Vuorimaa 1 Kuvamallit Kuvien esittämiseen

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen

Lisätiedot

3M tietoturva- ja näytönsuojaratkaisut

3M tietoturva- ja näytönsuojaratkaisut 3M tietoturva- ja näytönsuojaratkaisut 3M Display Materials & Systems Division Huomioita visuaalisesta tietosuojasta: 69% tutkimukseen osallistuneista sanoi, että heidän visuaalista tietosuojaansa on rikottu

Lisätiedot

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011 MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde

Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde FOM, FOS-850, FOS-1300, FOS-850/1300 Kuituoptinen tehomittari ja kuituoptinen valonlähde Ohjevihko Johdanto Kuituoptinen tehomittari (Fiber Optic Power Meter, FOM) mittaa optista tehoa kuituoptisissa johtimissa.

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Kanava ylös / valikko ylös Kanava alas / valikko alas Laske äänenvoimakkuutta. Nosta äänenvoimakkuutta / valikon vahvistus

Kanava ylös / valikko ylös Kanava alas / valikko alas Laske äänenvoimakkuutta. Nosta äänenvoimakkuutta / valikon vahvistus Tuotetiedot Kytkennät Kytkentä VGA-TULO PC-ÄÄNITULO VGA-LÄHTÖ STEREO- LÄHTÖ TV-LÄHTÖ ANTENNI DC-TULO AUDIO-L-TULO AUDIO-R-TULO VIDEO-TULO Ohjauspaneeli S-VIDEO-TULO CH+/YLÖS CH-/ALAS VOL- VOL+/ENTER MENU/ESC

Lisätiedot

EcoTank-sarjan tulostimet VAIVATONTA TULOSTAMISTA KAHDEN VUODEN MUSTEET MUKANA 1

EcoTank-sarjan tulostimet VAIVATONTA TULOSTAMISTA KAHDEN VUODEN MUSTEET MUKANA 1 EcoTank-sarjan tulostimet VAIVATONTA TULOSTAMISTA KAHDEN VUODEN MUSTEET MUKANA 1 VAIVATONTA TULOSTAMISTA Uudelleentäytettävillä Epson EcoTank -tulostimilla voit tulostaa laadukkaasti ja vaivattomasti erittäin

Lisätiedot