Professori Pirkko Oittinen
|
|
- Kaija Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto Pia Räsänen YKSITYISKOHTIEN TOISTOKYKY PULVERITOONERIPOHJAISESSA DIGITAALISESSA ELEKTROFOTOGRAFIASSA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Valvoja Professori Pirkko Oittinen Ohjaaja Diplomi-insinööri Hussain AL-Rubaiey
2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Pia Räsänen Työn nimi: Yksityiskohtien toistokyky pulveritooneripohjaisessa digitaalisessa elektrofotografiassa Päivämäärä: Sivumäärä: 108 Osasto, professuuri Puunjalostustekniikan osasto AS-75 Graafinen tekniikka Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen Työn ohjaaja Diplomi-insinööri Hussain AL-Rubaiey Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää elektrofotografiaan perustuvien digitaalisten painokoneiden tämän hetkistä yksityiskohtien toistumisen mittauksellista tasoa koepainatusten avulla. Referenssiksi valittiin toimistotulostimet. Mitattujen kuvanlaadullisten tunnuslukujen perusteella pyrittiin selvittämään minkälaiset tekijät vaikuttavat yksityiskohtien toistumiseen. Tutkimus rajattiin käsittämään ainoastaan pulveritoonereihin perustuvia elektrofotografiaprosesseja. Diplomityön kirjallisuusosassa käsiteltiin elektrofotografiamenetelmää, elektrofotografiseen tulostus- ja painolaatuun vaikuttavia tekijöitä sekä tulostus- ja painolaadun subjektiivista ja objektiivista mittaamista. Kirjallisuuden perusteella yksityiskohtien toistumiseen vaikuttavat muun muassa varauskuvion leviäminen fotojohteella, toonerikoko, reunakohina sekä pisteenleviäminen. Koeaineisto tämän työn kokeellista osaa varten saatiin tulostamalla työtä varten laadittu testikuva kolmella toimistotulostimella sekä painamalla viidellä digitaalisella painokoneella. Työn piiriin ei kuulunut paperin laatuvaikutusten tutkiminen, vaan painatukset ja tulostukset tehtiin ainoastaan yhdelle paperilajille. Yksityiskohtien toistumisen tutkimiseen valittiin vakiintuneet mikrodensitometrillä mitattavat taajuusriippuvaiset tunnusluvut dynaaminen alue, kontrastinsiirtofunktio sekä signaali-kohina-suhde (SNR). Mikrodensitometristen mittausten lisäksi yksityiskohtien toistumista mitattiin kuva-analyyttisillä menetelmillä, joiden avulla määritettiin tulostetuista ja painetuista viivapalkeista terävyyttä kuvaavia tunnuslukuja. Tarkoituksena oli selvittää kuva-analyyttisesti mitattavien tunnuslukujen soveltuvuutta yksityiskohtien toistumisen karakterisointiin. Koetulostuksista ja -painatuksista tehtiin densitometrisiä mittauksia makroskooppisen laadun selvittämiseksi ja lisäksi laatua arvioitiin subjektiivisin mittauksin. Koepainatuksista mitatuista kontrastinsiirtokäyristä määritettynä pienin toistettavissa oleva yksityiskohtakoko oli 57 µm. Yksityiskohtien toistumista havaittiin rajoittavan pisteenleviämisen sekä tooneripartikkelien siroamisen painetun pinnan ulkopuolelle. Minkään yksittäisen prosessimuuttujan ei havaittu vaikuttavan laatuun, vaan laadun pääteltiin muodostuvan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena siirto- ja kiinnitysvaiheissa. SNR-lukua rajoittavaksi tekijäksi korkeilla taajuuksilla havaittiin muodostuvan kopiopaperin pintarakenteen. Yksityiskohtien havaittiin toistuvan paremmin paperikoneen suunnassa (kuituorientaatiosuunta). Mikrodensitometristen tunnuslukujen ja kuva-analyyttisten tunnuslukujen välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Mikrodensitometriset tunnusluvut korreloivat myös subjektiivisen terävyyden kanssa.
3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author: Pia Räsänen Title of the Thesis: Detail rendering of dry toner based digital electrophotography Date: Number of pages: 108 Department, Professorship Department of Forest Products Technology AS-75 Graphic Arts Technology Supervisor Professor Pirkko Oittinen Instructor M.Sc. Hussain AL-Rubaiey The objective of this research was to define the current level of detail rendering of digital printing presses based on electrophotography by collecting samples printed by commercial digital presses. For the study, electrophotographic office printers were selected as a reference. From the printed samples various print quality measures were determined in order to find out the factors affecting detail rendering in electrophotography. In this study only dry toner based electrophotography was considered. In the literature survey electrophotographic process, factors affecting electrophotographic print quality and measurement of print quality were discussed. According to the literature detail rendering is affected for example by spreading of the charge pattern on photoconductor, toner particle size, edge noise and dot spreading. Samples for the experimental part were gathered by printing a test image designed for this study using three office printers and five digital printing presses. The effect of paper on print quality was beyond the scope of this study. Thus, the samples were printed only on one paper grade. Detail rendering was studied using microdensitometer to measure dynamic range, contrast transfer and signal-to-noise ratio (SNR). In addition to microdensitometric measurements detail rendering was measured by image analysis methods which were used primarily to determine sharpness measures from the printed line patterns. The objective was to study the applicability of these measures determined image analytically in characterizing detail rendering. From the samples also densitometric measurements were carried out in order to define quality in macro scale. In addition to objective measures also subjective measures were used to evaluate print quality. Smallest reproducible detail size determined from the CTF curves of samples was 57 microns. Detail rendering was found to be limited by dot spreading and scattering of toner particles outside the printed image area. According to the results no single process parameter studied was found to affect the quality. Instead, print quality was concluded to be a result of various factors in the transfer and fusing stages. The limiting factor of SNR at high frequencies was concluded to be the surface structure of the copy paper used. Detail rendering was found to be better in paper machine direction that is, in the direction of fiber orientation. Microdensitometric quality measures and image analytical quality measures were found to have statistically significant connections. Microdensitometric measurements were also found to correlate with subjective sharpness assessments.
4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Viestintätekniikan laboratoriossa. Diplomityön on rahoittanut Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö, jota kiitän lämpimästi. Työni valvojalle, professori Pirkko Oittiselle, kuuluvat tuhannet kiitokset asiantuntevista neuvoista ja ohjeista työn aikana. Kiitos myös työni ohjaajalle, Hussain AL-Rubaieylle. Kiitos kuuluu myös Otamedia Oy:lle, Tekstitaso Oy:lle sekä Stora Enso Oyj:lle diplomityötäni varten painetuista näytteistä. Teollisuuden ympäristötekniikan osastoa haluan kiittää mikroskooppikameran käyttömahdollisuudesta. Haluan kiittää myös kaikkia visuaalisiin testeihini osallistuneita henkilöitä. Merviä, Tuirea, Tiinaa ja Leenaa kiitän piristävistä juttutuokioista. Merville esitän lisäksi suuret kiitokseni mittausavusta. Haluan myös muistaa huoneen 2538 porukkaa mahtavasta työilmapiiristä. Lopuksi haluan kiittää erityisesti äitiä ja Pasia, kaikesta! Espoossa Pia Räsänen
5 109 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA JA TAVOITTEET YKSITYISKOHTIEN TOISTOKYKY JA TERÄVYYS ELEKTROFOTOGRAFIAMENETELMÄ TULOSTUSLAADUN MUODOSTUMINEN YLEISTÄ RESOLUUTIO JA LINJATIHEYS VALOTUS TOONERIKEHITYS Toonerityypit Toonerin koostumus Toonerin ominaisuudet PAPERILLE ASETETUT VAATIMUKSET Vaikutus yksityiskohtien toistumiseen Vaatimukset ajettavuudelle ja painettavuudelle SIIRTO PAPERILLE JA KIINNITYS RASTERIPISTEET JA VIIVAPALKIT Pisteenleviäminen ja reunakohina Reunaprofiili TULOSTUS- JA PAINOLAADUN MITTAAMINEN LAATUA KUVAAVAT OBJEKTIIVISET TUNNUSLUVUT Mikro- ja makromittakaava Dynaaminen alue Kontrastin- ja modulaationsiirtofunktio Pienin toistuva yksityiskohdan koko Signaali-kohina-suhde Densitometriset tunnusluvut Rasteripisteistä ja viivapalkeista määritettäviä laatuominaisuuksia SUBJEKTIIVINEN TULOSTUSLAADUN MÄÄRITTÄMINEN KOESUUNNITELMA JA KOKEIDEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA RAJAUKSET KOKEIDEN TOTEUTUS TUTKIMUSMENETELMÄT JA LAITTEET TULOSTIMET Epson AcuLaser C HP LaserJet 5 Si Mopier Lexmark Optra C DIGITAALISET PAINOKONEET Canon CLC Canon CLC Xerox DocuColor Xerox DocuTech NexPress KUVANLAADUN OBJEKTIIVISET MITTAUKSET... 42
6 6.3.1 Mikrodensitometrimittaukset Densitometrimittaukset Rasteripisteiden ja viivapalkkien digitaalikamerakuvaus KUVANLAADUN SUBJEKTIIVISET MITTAUKSET MITTAUSTULOSTEN VÄLISTEN YHTEYKSIEN ANALYYSI OBJEKTIIVISET MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU MIKRODENSITOMETRISET MITTAUKSET Dynaaminen alue Kontrastinsiirtofunktio Signaali-kohina-suhde Pienin toistettavissa oleva yksityiskohdan koko DENSITOMETRISET MITTAUSTULOKSET Suhteellinen kontrasti Pisteprosentit RASTERIPISTEISTÄ JA VIIVAPALKEISTA MÄÄRITETYT TUNNUSLUVUT Viivapalkin reunakohina Viivapalkin rosoisuus Viivapalkin terävyysprosentti Rasteripisteiden reunakohina OBJEKTIIVISTEN TUNNUSLUKUJEN VÄLINEN KORRELAATIO LAITTEIDEN MUUTTUJIEN YHTEYS OBJEKTIIVISIIN KUVANLAATUMITTOIHIN OBJEKTIIVISTEN MITTAUSTULOSTEN TARKASTELUA Dynaaminen alue ja SNR CTF ja pienimmän toistuvan yksityiskohdan koko Densitometriset mittaukset Viivapalkeista määritetyt tunnusluvut Virheanalyysi SUBJEKTIIVISET TUNNUSLUVUT PARIVERTAILUN TULOKSET OBJEKTIIVISTEN JA SUBJEKTIIVISTEN TUNNUSLUKUJEN VÄLINEN YHTEYS SUBJEKTIIVISTEN MITTAUSTEN PÄÄTELMÄT YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET
7 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Ensimmäinen digitaalinen painokone esiteltiin vuonna 1992 ja sen jälkeen kehitys digitaalisen painamisen alueella on ollut voimakasta. Digitaalinen painaminen edustaa tämän vuosituhannen nopeasti yleistyvää ja kehittyvää teknologiaa. Digitaalisessa painokoneessa koko painotyö ripataan ensin, kun taas tulostimissa rippaus ja tulostus tapahtuvat samanaikaisesti. Uusimmilla painokoneilla laadussa on jo saavutettu offset-laatua. Digitaalisen painamisen tuomia etuja perinteisiin painomenetelmiin nähden edustavat muun muassa tarvepohjainen ja hajautettu painaminen sekä personoidut painotuotteet. Yksityiskohtien toistuminen painotuotteessa on tärkeää painolaadun kannalta. Viime aikoina kiinnostusta on herättänyt myös muun muassa sähköisten mikrorakenteiden painaminen, mikä mahdollistaisi uusia ominaisuuksia painotuotteessa, kuten esimerkiksi erilaiset yksilöidyt koodit ja merkinnät pakkauksissa. Tällaiset sovellukset asettavat yksityiskohtien toistumisen vaatimukset painatuksessa aivan uudenlaiseen valoon. Elektrofotografiaan perustuvien digitaalisten painokoneiden nimellisten resoluutioiden mahdollistamat yksityiskohdan koot ovat kuitenkin vielä liian suuria tällaisia sovelluksia varten, sillä mikrorakenteet edellyttävät 1 µm kokoisia yksityiskohtia, kun esimerkiksi 1000 dpi:n laitteilla toistettavan pikselin koko on 25 µm. Lisäksi viime aikoina spatiaalisen resoluution kasvattamisen sijaan on keskitytty bittisyvyyden lisäämiseen. Kysymyksenä onkin, voidaanko tuotantomittakaavaisen elektrofotografiaan perustuvan digitaalisen painamisen yksityiskohtien toistokykyä parantaa tulevaisuudessa kilpailemaan myös tämän tyyppisistä markkinoista. Yksityiskohtien toistuminen on tärkeää myös valokuvissa terävyyden ja sävyjen tasaisen toistumisen kannalta. Digitaalisten kameroiden yleistyminen on synnyttänyt uudenlaisia palveluja, kuten esimerkiksi digitaalisen kuvanvalmistuksen (photofinishing) työnkulun. Elektrofotografiaan perustuvassa digitaalisessa painatuksessa kuvanvalmistusmahdollisuutta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pakkausten räätälöintiin.
8 2 Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää tämänhetkisten tuotantomittakaavaisten elektrofotografiaan perustuvien digitaalisten painokoneiden ja vertailukohteena toimistotulostimien yksityiskohtien mittauksellisen toistokyvyn tasoa koepainatuksista ja -tulostuksista määritettävien tunnuslukujen avulla. Tarkoituksena on selvittää tulostus- ja painolaadun muodostumista laitteiden teknologioiden näkökulmasta sekä pyrkiä selvittämään mahdollisia yksityiskohtien toistumista rajoittavia prosessiteknisiä tekijöitä. Laitteiden mittauksellista yksityiskohtien toistokykyä tutkitaan perinteisten mikrodensitometristen mittausten lisäksi myös mittaamalla tulostus- ja painojäljestä erilaisia terävyyttä kuvaavia tunnusluja. Yksityiskohtien toistokyky ja terävyys ovat toisiinsa liittyviä laatuominaisuuksia ja siten terävä tulostus- tai painojälki edellyttää laitteelta hyvää pienten yksityiskohtien toistokykyä. Tulostus- ja painolaatua tutkitaan mikro- ja makromittakaavaisten objektiivisten mittausten lisäksi myös subjektiivisten mittausten avulla. Tässä työssä tarkastellaan ainoastaan kuiviin pulveritoonereihin perustuvien laitteiden laadun muodostumista. Tutkimuksen ulkopuolelle rajataan lisäksi erilaisten prosessimuuttujien, kuten esimerkiksi toonerikoon mittaaminen. 1.2 Yksityiskohtien toistokyky ja terävyys Laitteen nimellisellä yksityiskohtien toistokyvyllä ymmärretään tulostimen tai digitaalisen painokoneen nimellisen resoluution määrittelemää pikselikokoa. Niin ikään yksityiskohtien toistuminen edellyttää tulostus- ja painoprosessilta kykyä toistaa hyvä kontrasti riittävän pienissä yksityiskohdissa. Teoriassa pienin toistettavissa oleva pikselikoko esimerkiksi 400 dpi:n laitteelle on noin 64 µm ja 1200 dpi:n laitteelle 21 µm. Todellinen toistettavissa oleva tulostuspikselin koko on kuitenkin näitä suurempi johtuen laadun heikkenemisestä elektrofotografiaprosessissa erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Yksityiskohtien toistuminen on edellytys korkean tulostuslaadun saavuttamiselle. Esimerkiksi tulostettavien ja painettavien elementtien, kuten pisteiden ja viivojen toistuminen riippuu laitteen yksityiskohtien toistokyvystä. Elektrofotografiaprosessin yksityiskohtien toistokyvyn muodostuminen on monien muuttujien vaikutuksen yhteistulos. Siihen vaikuttavat niin käytetyn paperin ja toonerin ominaisuudet ja vuorovaikutukset kuin myös prosessin eri osavaiheiden muuttujat ja ilmiöt. Elektrofotografiassa yksityiskohtien toistumista rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa laserspotin diffraktiorajoittuneisuus, varauksen leviäminen, toonerin partikkelikoko, reunakohina sekä pisteenleviäminen.
9 3 Reunakohina on tulostus- ja painojäljen terävyyttä alentava ilmiö. Terävyys on visuaalinen mitta, jota objektiivisin tunnusluvuin pyritään karakterisoimaan. Pisteenleviämisen ja tooneripartikkelien siroamisen aiheuttaman reunakohinan seurauksena tulostettu tai painettu reuna poikkeaa ideaalisesta reunasta. Hyvä yksityiskohtien toistuminen edellyttää laitteelta siten muun muassa hyvää toonerin kohdistusta paperille, painetun pinnan reunoille syntyvien kohinaa aiheuttavia partikkelien minimoimiseksi. Yksityiskohtien toistuminen tulostus- ja painojäljessä vaikuttaa siten myös terävyyteen. 2 ELEKTROFOTOGRAFIAMENETELMÄ Elektrofotografiamenetelmä kuuluu niin sanottuihin non-impact -tekniikoihin ja sitä sovelletaan kopiokoneissa, tulostimissa sekä digitaalisissa painokoneissa. Se on yleisin sovellettu menetelmä mustavalkoisessa ja värillisessä digitaalisessa painamisessa. Elektrofotografiaa kutsutaan myös xerografiaksi, mutta todellisuudessa xerografia on yksi elektrofotografian muoto, jossa toonerin varaus on vakiollinen ja tooneriin vaikuttava sähkökenttä vaihtelee erotuksena tavasta, jossa sähkökenttä on vakiollinen ja toonerin varaus vaihtelee. Kaupallisten elektrofotografiaprosessien perusvaiheet ovat Chester Carlsonin jo vuonna 1938 kehittämän xerografian periaatteen mukaisia. Ainoa ero on prosessivaiheiden kehittyneisyydessä./16,40,69,75/ Elektrofotografiaprosessi /16,27,71/ koostuu yleisimmin kuudesta eri vaiheesta, jotka ovat varaus, valotus, kehitys, siirto, kiinnitys ja puhdistus. Prosessi voidaan myös jakaa seitsemään osavaiheeseen /2/, kun yhdeksi erilliseksi vaiheeksi luetaan toonerin varaaminen. Kuvassa 1 on esitetty elektrofotografiamenetelmän osavaiheet. Kuva 1. Elektrofotografiaprosessi /53/
10 4 Elektrofotografia perustuu puolijohteisiin, niin sanottuihin fotojohteisiin, joiden sähkönjohtokyky pimeässä on hyvin alhainen, mutta kasvaa valotettaessa huomattavasti. Fotojohteet voidaan valmistaa rummuille tai hihnoille. Suurin osa fotojohteista on nykyään kahdesta tai kolmesta kerroksesta koostuvia orgaanisia fotojohteita./20,27,36,53/ Kuvanmuodostus tapahtuu varaamalla fotojohteen pinta ensin tasaisella sähkövarauksella ja purkamalla tämän jälkeen varausta halutuista kohdista valonlähteen avulla. Fotojohteen pinnan tasainen varaaminen toteutetaan yleensä koronan avulla. Varausvaiheessa pyritään saavuttamaan prosessinopeuden määräämässä ajassa niin suuri potentiaali fotojohteella, että valotuksen jälkeen sähkövarauskuvion modulaatio kuvakohtien ja ei-kuvakohtien välillä on seuraavien prosessivaiheiden kannalta riittävä. Valotus saa aikaan varausten purkautumista valoa saaneilta kohdin, mikä johtaa latentin eli piilevän kuvan (sähköinen varauskuvio) syntymiseen. Tulostuksessa valotus tapahtuu digitaalisen kuva- ja tekstitiedon ohjaamana yhden tai useamman valonlähteen avulla./11,16,27,40,53,71/ Valonlähteenä valotuksessa käytetään yleisimmin puolijohde- ja kaasulasereita sekä LEDmatriiseja. Laserin hallitseva asema valotusmenetelmänä perustuu sillä aikaansaatavaan pieneen tulostuspisteeseen. Lisäksi lasersädettä on mahdollista ohjata nopeasti ja tarkasti. Tulostuspisteen tarkka kohdistaminen fotojohteelle edellyttää yleisimmin mekaanista peililinssi-järjestelmää. Jakamalla lasersäde osiin ja moduloimalla kutakin sädettä erikseen, saavutetaan korkean tulostusresoluution lisäksi myös korkea tulostusnopeus. Esimerkiksi Xeroxin DocuTech 135:ssa, joka on yksi laitteista, joilla hankittiin koeaineistoa tähän työhön, kahta lasersädettä moduloidaan erikseen./11,16,78/ Rivimuotoisuudesta johtuen LED-matriisilla /16/ on kompakti rakenne, eikä poikkeutusta tarvita, vaan modulointi toteutetaan suoraan sähkövirralla ja se voi siten olla useampitasoista. LED-valotuksessa kuitenkin myös skannaaminen laserin tapaan on mahdollinen, mistä esimerkkinä voidaan mainita Xeroxin DocuColor 2060, jossa valotus tapahtuu skannaamalla kahta yksittäistä LED-valonlähdettä /59/. Elektrofotografiassa sovellettavien LED-matriisien valon määrä tulostuspisteessä on säädettävissä ja siten jokaisella tulostuspisteellä voi olla useita harmaasävyjä. Kun latentti kuva on muodostettu, se muutetaan kehitysvaiheessa näkyväksi siirtämällä sähköisesti varattu tooneri fotojohteelle. Kehityksessä tooneripartikkelit tarttuvat vastakkaismerkkisesti varautuneeseen latenttiin kuvaan ( charged area development, CAD). Toisessa kehitystavassa toonerin varaus on latentin kuvan kanssa samanmerkkinen ja tooneri tarttuu valottuneisiin alueisiin, joihin on valotuksen jälkeen indusoitu sähkövarauksia ( discharged area development, DAD). Seuraavassa vaiheessa fotojohteelle kehitetty toonerikuvio siirretään sähkökentän tai puristuksen tai näiden molempien avulla paperille. Siirrossa voidaan käyttää lisäksi offset-sylinteriä tai erillistä siirtohihnaa./11,16,27,40,53/
11 5 Kiinnitysvaiheessa kiinteät tooneripartikkelit saadaan tarttumaan paperille joko lämmön, mekaanisen puristuksen tai näiden yhdistelmän avulla. Kiinnitysvaiheen tarkoituksena on sulattaa tooneri, levittää se tasaiseksi kerrokseksi paperin pinnalle ja saada tooneri tarttumaan paperiin. Hyvän tulostusjäljen saavuttamiseksi kiinnitysvaiheelta edellytetään hyvää toonerin adheesiota paperiin sekä tietynasteista kiiltoa, jotka edellyttävät toonerin riittävää kuumenemista. Kiinnittyminen tapahtuu kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen muodostaa sintrautuminen eli tooneripartikkelien yhtyminen toisiinsa lämpötilan ylittäessä niiden sulamis- tai lasittumispisteen. Tämän jälkeen pehmennyt tai sulanut tooneri leviää paperin pinnalle ja tooneri penetroituu paperiin ulkoisen puristuksen sekä paperin kapillaarirakenteen synnyttämän imun vaikutuksesta. Kaikissa kolmessa vaiheessa käyttövoimana on pintaenergia ja vastustavana voimana reologisista ominaisuuksista riippuvainen toonerin virtausvastus./11,27,40,53,75/ Toimistotulostimissa yleisin kiinnitysmenetelmä on kuuman nipin kiinnitys. Siinä tooneri kiinnitetään paperiin yleensä puristustelan ja kuuman telan välisessä nipissä. Kylmän nipin menetelmässä ei käytetä lämpöä, vaan tooneri kiinnittyy paperiin kahden kovapintaisen telan välisessä nipissä paineen vaikutuksesta. Digitaalisissa painokoneissa sekä suuren nopeuden tulostimissa käytettyjä kiinnitysmenetelmiä kuuman nipin lisäksi ovat säteily-, säteilypulssi- (flash), IR- sekä liuotinhöyrykiinnitys. Puhdistusvaiheessa fotojohteelta poistetaan siihen jäänyt tooneri ja sähkövaraukset mekaanisen käsittelyn sekä sähkökenttien avulla ennen seuraavan kierroksen varausvaihetta./11,16,22,27,40,53,76/
12 6 3 TULOSTUSLAADUN MUODOSTUMINEN 3.1 Yleistä Digitaalisten painokoneiden painolaatua verrataan usein offset-laatuun, joka onkin ollut elektrofotografialaitteiden laadullisena tavoitteena erityisesti suuren nopeuden laitteissa. Offset-laadun saavuttamista on kuitenkin rajoittanut muun muassa elektrofotografiaprosessissa esiintyvä kohina. Elektrofotografista tulostuslaatua on rajoittanut myös huono tooneriadheesio, kuva-alueen ulkopuolella olevat tooneripartikkelit sekä rasteripintojen epätasaisuus./42,46,82/ Tulostus- ja painolaatuun vaikuttavat prepress -vaiheen, käytetyn ohjelmiston sekä prosessin ja laitetekniikan lisäksi käytetyt materiaalit, tooneri ja paperi. Materiaalien yhteiskäyttäytymisellä on voimakas vaikutus painotuotteessa saavutettavan resoluution lisäksi myös värikylläisyyteen ja sävyalueeseen. Paperin ja toonerin väliset vuorovaikutukset vaikuttavat myös mikromittakaavaisten tunnuslukujen, kuten esimerkiksi rasteripisteiden laatuun. Materiaalien yhteensopimattomuus saattaa johtaa alhaiseen tulostuslaatuun./1,16,35,36/ Vakionopeudella toimivien digitaalisten painokoneiden painojäljen laatua on mahdollista säätää ainoastaan rajoitetusti. Useimmat resoluutio- ja nopeusrajoitukset riippuvat laitteen teknisestä toteutuksesta. Nopeus- ja resoluutiopotentiaalia ei välttämättä saavuteta samassa laitteessa, sillä tulostusnopeuden ja saavutettavissa olevan resoluution välillä vallitsee yleensä käänteinen yhteys. Nykyään tuotantomittakaavainen digitaalinen painaminen vastaa painolaadultaan ja painonopeudeltaan alhaisen suorituskyvyn offset-painamista. /3,11,30,36,40/ Seuraavissa luvuissa on tarkasteltu tulostuslaatuun vaikuttavia tekijöitä. Luvuissa on tarkasteltu resoluution ja rasteroinnin, prosessin eri osavaiheiden, toonerin, paperin ja pisteenleviämisen sekä reunakohinan vaikutusta tulostuslaatuun. Kehitysvaiheen vaikutusta tulostuslaatuun on tarkasteltu toonerin ominaisuuksien muodossa ja siirron sekä kiinnityksen vaikutusta muun muassa näiden vaiheiden vaikutuksena työn kokeellisessa osassa tutkittuihin tulostetun ja painetun alueen reunoilla esiintyviin efekteihin, joita on käsitelty luvussa 3.7.
13 7 3.2 Resoluutio ja linjatiheys Tulostusresoluutio sekä rasterin linjatiheys vaikuttavat saavutettavaan tulostuslaatuun. Digitaalisten tulostusmenetelmien kehitystä dominoi pitkään pyrkimys kasvattaa spatiaalista resoluutiota. Viime aikoina laatua on kuitenkin pyritty parantamaan spatiaalisen resoluution kasvattamisen sijaan lisäämällä sävytasojen lukumäärää nostamalla pikseliä kohti käytettävien bittien määrää /16/. Hyvä yksityiskohtien toistuminen on edellytys korkean tulostus- ja painolaadun saavuttamiselle. Laitteiden yksityiskohtien toistokykyä kuvataan niiden nimellisen resoluution avulla, joka ilmaisee tulostettavissa tai painettavissa olevien pisteiden tai pikselien lukumäärää pituusyksikköä kohti, yleensä yksikössä dpi (dots per inch). Koska tulostimet kykenevät yleensä tulostamaan ainoastaan kahta sävyä, kuvat pitää rasteroida useamman värisävyn saavuttamiseksi kuvassa. Rasteri- eli linjatiheys ilmaisee linjojen tuumakohtaiseen määrän (lpi) ja se määrittää pikselimatriisin koon. Esimerkiksi 300 dpi:n tulostimessa yksittäiset pikselit voidaan tulostaa paperille 1/300 tuuman välein kussakin suunnassa. Näiden pikselien jakaminen 4x4 kokoisiin pikselimatriiseihin tuottaisi 300 / 4 = 75 pikselimatriisia tuumaa kohti./9,36,53,62,92/ Käytetty linjatiheys riippuu resoluutiosta. Korkeampi resoluutio mahdollistaa tiheämpien pikselimatriisien tulostamisen ja johtaa siten yksityiskohtien parempaan toistumiseen. Sävyjen määrä kuitenkin pienenee linjatiheyden kasvaessa ja yksityiskohtien pienentyessä. Jos sävyjen määrä halutaan säilyttää, tulee tulostusresoluutiota vastaavasti kasvattaa. Suurempi tulostuspikselien määrä pikselimatriisia kohti siten mahdollistaa enemmän toistettavia sävyjä. Mikäli tulostettavan yksityiskohdan koko ei ole riittävän pieni, kuva näyttää rakeiselta, eivätkä sävyt toistu tasaisina. Tulostuslaatu ei kuitenkaan määräydy ainoastaan resoluution perusteella, sillä useissa tulostimissa on mahdollista tuottaa eri sävyisiä tulostuspikseleitä. Toistettavien sävyjen määrä saadaan kaavan 1 avulla, kun paperi muodostaa yhden sävyn /9,16,36,50,62,81,92/: 2 A G = 1+ ( n 1) (1) L missä G = toistettavissa olevien sävyjen määrä A = tulostusresoluutio (dpi) L = linjatiheys (lpi) n = pikselikohtainen sävyjen lukumäärä
14 8 Kun kukin tulostuspikseli voi saada useampia sävyjä, kasvaa pikselimatriisia kohti toistettavien sävyjen määrä siis huomattavasti /36/. Kaavasta 1 havaitaan, että laitteella, jonka nimellinen resoluutio on pienempi, on mahdollista saavuttaa yhtä monta sävyä kuin korkeamman resoluution laitteella, kun pikselikohtaisten sävyjen määrää voidaan säätää. Kun digitaalisen painokoneen tulostuspikselin koko on riittävän pieni, määrää rajan linjatiheydelle käytetyn paperin kyky toistaa pieniä yksityiskohtia, toisin sanoen korkeita taajuuksia. Tulostuslaatua on mahdollista parantaa soveltamalla perinteisen amplitudimoduloidun (AM) rasteroinnin sijasta taajuusmoduloitua (FM) eli stokastista rasterointia. AMrasteroinnissa värisävyt muodostetaan varioimalla pisteen kokoa yksittäisten rasteripisteiden välisen etäisyyden pysyessä vakiona. FM-rasteroinnissa yksittäisten pisteiden koko on vakio ja sävyt muodostetaan vaihtelemalla pisteiden välisiä etäisyyksiä. FM-rasteroinnilla on mahdollista saavuttaa AM-rasterointia parempi yksityiskohtien toistokyky./16,36,50,53/ 3.3 Valotus Elektrofotografialaitteiden resoluutio määräytyy horisontaalisen osoitettavuuden, vertikaalisen osoitettavuuden sekä laserin spotin ominaisuuksien perusteella. Horisontaalinen osoitettavuus tapahtuu poikkeuttamalla lasersädettä ja vertikaalinen osoitettavuus pyörivän rummun avulla rummun pyörähtämän vakiollisen matkan määrittäessä osoitettavuuden. Laserin spotin resoluutioon vaikuttavia ominaisuuksia ovat spotin koko ja muoto./43,80/ Korkean resoluution saavuttaminen latentissa kuvassa on edellytys korkean tulostuslaadun saavuttamiselle. Orgaanisessa fotojohteessa varaus generoidaan varausten generointikerroksessa (charge generation layer, CGL) ja kuljetetaan varausten kuljetuskerroksessa (charge transport layer, CTL). Valo kulkee fotojohteen läpi ja absorboituu varausten generointikerrokseen, joka sijaitsee varausten kuljetuskerroksen alapuolella. Absorptio synnyttää liikkuvia varauksia, jotka kulkevat fotojohteen läpi ja saavat aikaan varauskuvion neutraloitumisen fotojohteen pinnalla. Yksityiskohtien toistumiseen latentissa kuvassa vaikuttavat varausten sivusuuntainen liike valotuksen aikana sekä varausten keskinäinen repulsio, jotka molemmat toimivat sähkövarauskuvion leviämistä aiheuttavina tekijöinä. Liikkuvien varausten sivusuuntainen liike on suuruusluokkaa 10 µm ja varausten keskinäisestä repulsiosta johtuva leviäminen luokkaa 1 µm./5,53,54,87/
15 9 Valonlähteellä aikaansaadun valopisteen koon eli spottikoon fotojohteella tulee siten olla yhteensopiva tavoitellun resoluution kanssa. Parempi resoluutio saavutetaan pienemmällä spottikoolla. Pisteen koon pienentyessä kuitenkin myös varausten keskinäinen repulsio voimistuu, sillä keskinäinen repulsiovoima on verrannollinen varaustiheyden neliöön. /53,58,87/ Varausten sivusuuntaiseen liikkeeseen voimakkaimmin vaikuttava tekijä on orgaanisten fotojohteiden paksuus. Mitä ohuempi fotojohde on, sitä lyhyempi aika kuluu valotuksessa sähkövarauksen purkautumiseen varauksen kulkiessa fotojohteen läpi. Saman ajan tapahtuu myös pisteenleviämistä aiheuttavaa varausten sivusuuntaista liikkumista. Sähkövarauskuvion leviäminen tapahtuu siten ensisijaisesti varausten kuljetuskerroksessa, jonka tulisi olla fotojohteen kokonaispaksuuteen nähden pieni. Kehittyneiden orgaanisten fotojohteiden CGL on tyypillisesti luokkaa 0,1-0,5 µm ja CTL µm. Yleensä varauksesta puretun spotin halkaisija ei voi olla CTL -kerroksen paksuutta pienempi. Kehityssuuntana on siten ollut kerrospaksuuden pienentäminen fotojohteissa./16,46,54/ Fotojohteen herkkyys määrää potentiaalin purkautumiseen tarvittavan valoenergian. Spektraalisen herkkyyden tulee olla yhteensopiva käytetyn valonlähteen aallonpituuden kanssa. Fotojohteen herkkyyttä vastaavalla aallonpituusalueella valo absorboituu fotojohteeseen ja aikaansaa varausten purkautumisen. Vaihtelu fotojohteen herkkyydessä tai laserin intensiteetissä johtaa vaihteluun varauksesta puretun spotin koossa. Fotojohteen valoherkkyyden vaihtelu on seurausta varausten generointikerroksen ja varausten kuljetuskerroksen paksuuksien vaihtelusta./46,53,71/ Lasersäteen spotin diffraktiorajoittuneisuudesta johtuen fotojohteen pinnalle tulevan valospotin muoto on likimäärin gaussinen ja purkaus leviää edelleen varausten keskinäisen repulsion seurauksena. Saavutettavissa oleva resoluutio riippuu voimakkaasti lasersäteen spottikoosta fotojohteella ja esimerkiksi 1200 dpi:n resoluutiotason saavuttaminen on vaikeaa, sillä lasersäteen todellinen spottikoko useimmissa sovelluksissa on huomattavasti tällaisen resoluutiotason edellyttämää 21 µm spottikokoa suurempi. Diffraktiorajoittuneen lasersäteen spotin koko fotojohteella saadaan kaavan 2 avulla./37,46,84/ Spottikoko fotojohteella = λ R 1,1 d (2) missä λ = laserin aallonpituus d = aukon leveys R = käytetyn linssin polttoväli
16 10 Lähellä infrapuna-aluetta (800 nm) emittoivien laserien käyttö on johtanut pidemmille aallonpituuksille herkkien fotojohteiden kehittämiseen. Kaavasta 2 kuitenkin havaitaan, että punaista laseria lyhyempien aallonpituuksien, kuten esimerkiksi sinisellä alueella emittoivan laserin käyttäminen mahdollistaisi lasersäteen fokusoimisen pienempään spottikokoon ja siten korkeamman optisen resoluution saavuttamisen. Sinisen laserin käyttäminen edellyttää fotojohteen herkkyyttä 400 nm aallonpituudelle./37,46,53,71,84/ 3.4 Toonerikehitys Toonerityypit Elektrofotografiaprosessissa kehitys tapahtuu joko nestemäisten tai kuivien 1- ja 2-komponenttisten pulveritoonerien avulla. Nestemäisiä ja 2-komponenttisia kuivia pulveritoonereita sovelletaan keski- ja suurnopeusalueella. Suurin osa käytetyistä toonereista on kuivia 2- komponenttitoonereita. Niissä on tooneripartikkelien lisäksi kantajapartikkeleita, joiden tehtävänä on sähkövarauksen synnyttäminen ja toonerin kuljettaminen kehitysalueelle. Tooneri sekoitetaan kantoainejauheeseen ja varautuminen tapahtuu kontaktissa kantajan kanssa (ns. triboelektrifikaatio)./11,16,50,56/ Mono- eli 1-komponenttiset pulveritoonerit /53,54,57,71/ voivat olla magneettisia tai eimagneettisia. Niissä yleisin varautumistapa on kontaktivarautuminen syöttölaitteen pintojen kanssa. Magneettisia aineita sisältävät yksikomponenttiset tooneripartikkelit kuljetetaan säiliöstä kehitysalueelle magneettivoimien avulla. Ei-magneettisten tooneripartikkelien kuljetus fotojohteelle tapahtuu telojen avulla. Yksikomponenttisia toonereita käytetään piennopeusalueella. Kaikki tämän työn tutkimusta varten hankitut näytteet painettiin ja tulostettiin kuiviin pulveritoonereihin perustuvilla laitteilla Toonerin koostumus Taulukossa 1 on esimerkki toonerin tyypillisimmistä ainesosista. Toonerit koostuvat ensisijaisesti värin antavasta pigmentistä sekä termoplastisista hartseista. Niihin lisätään myös lisäaineita. Hartsi valitaan kiinnitysmenetelmän perusteella ja sen tehtävä on kiinnittää pigmentti paperiin. Valintaan vaikuttavat hartsin sulamis-, termiset, mekaaniset sekä sähköiset ominaisuudet. Pigmentit valitaan hartsiin dispergoitavuuden perusteella ja niiden osuus määräytyy yleensä tavoitellun kontrastin tai densiteetin ja toonerin varautumisvaatimusten perusteella. Pigmentit voivat olla orgaanisia tai epäorgaanisia. Hiilimustaa käytetään usein mustissa toonereissa ja orgaanisia pigmenttejä (tai väriaineita) värillisissä toonereissa. Orgaaniset pigmentit vaikuttavat myös toonerin varauksen voimakkuuteen ja polaarisuuteen./20,22,27,31,69/
17 11 Taulukko 1. Pulveritoonerin tyypillinen koostumus /31/ Komponentti Keskimääräinen osuus [%] Käyttötarkoitus Hartsi 90 sideaine Pigmentti 5 väri Sähkövarauksensäätöaine 2 kontaktivaraus Vaha 3 kiinnitys Virtauksen säätöaine 0,5 virtaus Lisäaineita ovat sähkövarauksensäätöaineet, pintalisäaineet ja magneettiset lisäaineet. Varauksensäätöaineita käytetään säätelemään toonerin varausta silloin, kun käytetty pigmentti ei saa aikaan riittävää varaustasoa tai -nopeutta. Niillä voidaan kumota muiden toonerikomponenttien varausvaikutus ja valita tooneri varautumaan negatiivisesti tai positiivisesti. Pintalisäaineilla parannetaan toonerin virtausominaisuuksia ja estetään partikkelien tarttumista toisiinsa. Niillä voidaan myös tehostaa toonerin siirtymistä fotojohteelta paperille alentamalla toonerin adheesiota fotojohteeseen. Käyttämällä vahaa estetään sulan toonerin tarttuminen kiinnitystelalle kiinnityksen aikana./22,31/ Toonerin ominaisuudet Tärkeimmät toonereita karakterisoivat ominaisuudet ovat pintakemialliset ja viskoelastiset ominaisuudet, partikkelikoko sekä varaus/massa-suhde (q/m). Toonerin pintakemialliset ja viskoelastiset ominaisuudet säätelevät toonerin käyttäytymistä kiinnityksessä. Tooneripartikkelit ovat halkaisijaltaan noin 5-20 µm ja kantajien koko partikkeleihin nähden on noin viisin - kymmenkertainen. Partikkelikoolla ja partikkelikokojakaumalla on huomattava vaikutus tulostuslaatuun. Kokojakauman tulee olla kapea, sillä laajan kokojakauman pienet partikkelit aiheuttavat pölyyntymistä ja suuret partikkelit heikentävät kuvanlaatua. Myös oikeanlaisen varauksen saavuttaminen kaikissa partikkeleissa on vaikeaa jakauman ollessa laaja, sillä toonerin optimaalinen varaus riippuu partikkelikoosta./11,22,36,57,69/ Kehitysvaihe asettaa yleensä rajan parhaalle saavutettavissa olevalle tulostuslaadulle. Toonerin partikkelikoon tulee olla yhteensopiva tulostuslaitteen resoluution kanssa. Johtuen pienellä partikkelikoolla saavutettavasta korkeammasta resoluutiosta ja sitä kautta paremmasta kuvanlaadusta, on toonerin partikkelikokoa pyritty jatkuvasti pienentämään. Resoluutiota rajoittavaksi tekijäksi elektrofotografiassa ei muodostu tarve fokusoida valospotti pienempään pisteeseen fotojohteella, vaan rajan saavutettavalle resoluutiolle muodostaa toonerin partikkelikoko./5,16,27,30,56,62,71/
18 12 Pulveritoonereilla pienin hallittava partikkelikoko 5-10 µm /5,12,57/ on jo saavutettu kehittyneissä laitteissa. Tätä pienempien partikkelien hallinta on hyvin vaikeaa ja paperin sijasta partikkelit saattavat ajautua ilmaan. Korkeamman resoluution saavuttamiseksi tooneripartikkelit dispergoidaan nesteeseen /5,11,40/. Nestemäisten toonerien partikkelikoot /11,16,40/ ovat suuruusluokkaa 1 µm tai sen alle. Tällä hetkellä kuivaa pulveritooneria soveltavien kaupallisten elektrofotografialaitteiden resoluutiotaso on dpi /11/. Indigon E-Print 1000 /16,40/ on esimerkki nestemäistä tooneria käyttävästä laitteesta ja sen resoluutioksi on määritelty 812 dpi. Käytetty valmistustekniikka vaikuttaa toonerin partikkelikokoon ja partikkelikokojakaumaan. Perinteisen jauhatustekniikan rinnalla toonereiden valmistuksessa käytetään myös muita valmistustekniikoita, kuten esimerkiksi partikkelien polymerointia, joilla saavutetaan jauhatustekniikkaa pienempiä partikkelikokoja. Vaikka teoriassa toonerin pienemmällä partikkelikoolla saavutetaankin korkeampi tulostuslaatu, ei käytännössä näin aina ole. Tulostuslaatu riippuu voimakkaasti myös itse elektrofotografiaprosessista, eikä pieni partikkelikoko siten takaa korkeaa tulostuslaatua kaikissa laitteissa./22,24,56,91/ Tooneripartikkelien siirtyminen kehitysvaiheessa ainoastaan varauskuvion määräämiin kohtiin fotojohteella edellyttää partikkelien varaamista tasaisella sähkövarauksella sekä mahdollisimman kapeaa varausjakaumaa. Tavoiteltuun tooneripartikkelin varaukseen nähden vastakkaismerkkisen toonerin osuuden on havaittu vaikuttavan voimakkaasti taustakohinan muodostumiseen kehitysvaiheessa. Taustatoonerin määrää vähennetään alentamalla vääränmerkkisen toonerin osuutta keskimääräistä varaus/massa -suhdetta nostamalla. /11,53,71,85/ Majava /45/ havaitsi tutkimuksissaan, ettei toonerin koolla ollut selkeää vaikutusta tulostuslaadun muodostumisessa, vaan laadun pääteltiin olevan voimakkaammin riippuvainen juuri vääränmerkkisestä toonerista, joka johtaa tooneripartikkelien siroamiseen painetun pinnan reunoille.
19 Paperille asetetut vaatimukset Vaikutus yksityiskohtien toistumiseen Resoluution kasvun ja siihen liittyvän toonerin partikkelikoon pienenemisen seurauksena erityisesti paperin sileysvaatimukset ovat lisääntyneet. Paperin pintarakenteen on havaittu vaikuttavan yksityiskohtien toistumiseen resoluutiotasolla 600 dpi. Resoluution ylittäessä 900 dpi paperiominaisuuksien vaikutus tulostusjälkeen voimistuu edelleen. Tämä johtuu siitä, että pienin toistettava yksityiskohta on tavallisen kopiopaperin pinnan dimensioita, kuituja ja karheutta, pienempi. Karheilla papereilla korkean linjatiheyden mahdollistamien pienten yksityiskohtien toistamista rajoittaa muun muassa pisteenkasvu. Elektrofotografiassa käytetyt paperit ovat pääosin päällystämättömiä hienopapereita ja erityisesti värillisessä elektrofotografiassa myös päällystetyt laadut ovat yleisiä./1,9,27,38,57,82/ Lindberg /42/ havaitsi tutkimuksissaan paperilaadun vaikuttavan selvästi yksityiskohtien toistumiseen offset-painamisessa. Sen sijaan tutkituilla digitaalisilla painokoneilla paperin vaikutus havaittiin kuitenkin vähäiseksi ja joillain digitaalisilla painokoneilla yksityiskohtien toistuminen oli tutkituista paperilaaduista riippumaton. Tutkitut paperit vaihtelivat puupitoisesta, päällystämättömästä 70 g/m 2 paperista puuvapaaseen, päällystettyyn kiiltävään 170 g/m 2 paperiin. Korkeamman resoluution seurauksena paperin rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi myös vaatimukset sähköisten ja termisten ominaisuuksien pienimittakaavaiselle tasaisuudelle korostuvat /57/. Seuraavassa luvussa on tarkasteltu paperin painettavuuteen vaikuttavien ominaisuuksien lisäksi paperin ajettavuuteen vaikuttavia ominaisuuksia Vaatimukset ajettavuudelle ja painettavuudelle Paperin soveltuvuutta elektrofotografiaprosessiin voidaan arvioida sen ajettavuuden ja painettavuuden avulla. Hyvä ajettavuus edellyttää paperin kulkua ongelmitta tulostus- tai painoprosessin läpi. Vastaavasti painettavuusominaisuuksiin luetaan kaikki tulostus- tai painojäljen laatuun vaikuttavat tekijät. Painettavuutta karakterisoidaan tulostusjäljestä määritettävillä ominaisuuksilla, kuten yksityiskohtien toistumisella, kontrastilla ja sävytasojen määrällä. Painettavuuden kannalta kriittisimmät prosessivaiheet elektrofotografiassa ovat toonerin siirto ja kiinnitys. Ajettavuuteen ja painettavuuteen liittyvät vaatimukset ovat usein ristiriidassa keskenään./40,75/
20 14 Paperilla tulisi olla riittävän suuri jäykkyys, sillä paperin taipuminen aiheuttaa tukoksia tulostimessa. Liian jäykkä paperi ei kuitenkaan taivu riittävästi kulkeakseen tulostimessa kuljettimia pitkin. Kasvavan jäykkyyden on myös havaittu lisäävän siirtymättömän toonerin määrää sähköisessä siirrossa. Toonerin siirtotehokkuuden paikallinen vaihtelu aiheuttaa kuvanmuodostavalla alueella kohinaa. Jäykkyys on riippuvainen paperin neliömassasta siten, että neliömassan kasvattaminen parantaa jäykkyyttä./1,29,40,44/ Paperin kitkaominaisuudet vaikuttavat ajettavuuteen /44/ siten, että liian alhaisen kitkakertoimen paperin käyttö johtaa epäonnistuneeseen syöttöön ja liian suuren kitkakertoimen paperi puolestaan voi aiheuttaa kaksoissyöttöjä arkkien tarttuessa toisiinsa. Tärkeintä ajettavuuden kannalta kuitenkin on, että kitkaerot paperien välillä ovat mahdollisimman pieniä. Hyvä mittapysyvyys on tärkeää erityisesti kaksipuolisessa tulostuksessa ja väritulostuksessa. Riittämätön mittapysyvyys voi aiheuttaa käyristymistä, kupruilua sekä tulostumattomia kuvia. Suurin osa paperin syötössä ja kuljetuksessa esiintyvistä ongelmista on seurausta paperin käyristymisestä. Se voi johtua paperin epätasaisista jännityksistä tai eroista hienoja täyteainepitoisuudessa, tiheydessä tai kuituorientaatiossa paperin puolten välillä. Jännitysten purkautuminen ympäristön kosteuspitoisuuden muutoksen tai kiinnityksessä käytetyn lämpötilan aiheuttaman kosteusmuutoksen seurauksena johtaa paperin käyristymiseen. Käyristymistä tapahtuu erityisesti sellaisissa laitteissa, joissa ainoastaan toinen nipin teloista on kuumennettu. Tällöin paperi käyristyy kuumennettuun telaan päin./44,57,63,74,75/ Paperin pinnan karheudella on huomattava merkitys elektrofotografiassa. Sileillä papereilla sähköinen varautuminen on tasaisempaa kuin karheilla papereilla, mikä näkyy toonerin tasaisempana siirtymisenä. Mekaaniseen siirtoon perustuvassa elektrofotografiassa siirtotehokkuus paranee sileyden kasvaessa johtuen paperin ja fotojohteen paremmasta kontaktista. Lisääntyneellä sileydellä on myös edullinen vaikutus esimerkiksi reunojen terävyyteen, mikä paranee sulan toonerin tasaisemman leviämisen kautta. Lisäksi sileillä papereilla saavutetaan parempi densiteetti ja tooneriadheesio. Karheuden tulee kuitenkin olla riittävän suuri paperin irtoamiseksi ongelmitta fotojohteelta tai kiinnitystelalta. Myös taustakohinaa aiheuttavien kuva-alueen ulkopuolella esiintyvien tooneripartikkelien on todettu olevan vähäisempää karheilla papereilla. Sileyden parantamiseksi paperi usein kalanteroidaan, mikä vaikuttaa paperin jäykkyyttä sekä paksuutta alentavasti./1,21,34,38,40,41,44,53/
ELEKTROFOTOGRAFIA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET PAINOPAPERILLE
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOLU Paperitekniikan koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖ ELEKTROFOTOGRAFIA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET PAINOPAPERILLE Työn ohjaaja TkL Päivi Viitaharju Työn teettäjä TAMK Tampereella marraskuussa
LisätiedotPAPERIN OMINAISUUKSIEN JA KUIVATOONERIN PARTIKKELIKOON VAIKUTUS ELEKTROFOTOGRAFIAN MIKROMITTAISEEN LAATUUN
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto Reetta Mäkelä PAPERIN OMINAISUUKSIEN JA KUIVATOONERIN PARTIKKELIKOON VAIKUTUS ELEKTROFOTOGRAFIAN MIKROMITTAISEEN LAATUUN Diplomityö, joka on jätetty
LisätiedotKuvan pehmennys. Tulosteiden hallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tulostinajuri tuottaa parhaan mahdollisen tulostuslaadun erilaisiin tulostustarpeisiin. Joskus saattaa kuitenkin olla tarpeen muuttaa tulostettavan asiakirjan ulkonäköä enemmän kuin tulostinajuri sallii.
LisätiedotTekniset laatusuositukset
Tekniset laatusuositukset Tekniset laatusuositukset on tarkoitettu painotyön tilaajan ja painon apuvälineeksi, joissa ovat suositusarvot tärkeimpien laatukriteerien osalta reprolle, painamiselle ja jälkikäsittelylle.
LisätiedotNESTEMÄISEEN TOONERIIN PERUSTUVAN ELEKTROFOTO- GRAFIAN TEKNIIKKA JA PAINOLAATU
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Puunjalostustekniikan osasto Elina Hakola NESTEMÄISEEN TOONERIIN PERUSTUVAN ELEKTROFOTO- GRAFIAN TEKNIIKKA JA PAINOLAATU Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotTulostuslaatuopas. Tulostuslaatuongelmien selvittäminen. Tyhjiä sivuja. Tulostuslaatuopas
Sivu 1/7 Tulostuslaatuopas Monet tulostuslaatuongelmat voidaan ratkaista vaihtamalla tulostustarvike tai huoltotarvike, jonka käyttöikä on päättymässä. Tarkista tulostimen tarvikkeen tila ohjauspaneelista.
LisätiedotTulostuslaatuopas ABCDE ABCDE ABCDE. Merkkien reunat ovat rosoiset tai epätasaiset. Leikkautuneita sivuja tai kuvia. Tulostuslaatuopas.
Sivu 1/16 Tulostuslaatuopas Merkkien reunat ovat rosoiset tai epätasaiset. a Tarkista tulostamalla fonttinäyteluettelo, tukeeko tulostin käyttämiäsi fontteja. 1 Siirry tulostimen ohjauspaneelissa kohtaan
LisätiedotKuvatekniikka II AS Osatentti I. Graafinen. 1. Mitkä osatekijät ja niiden mitat määrittelevät tulostuksen suorituskyvyn?
[Graklogo] GRAK Graafinen kerho Toiminta Kerhon hallitus Jäsenluettelo Tentit Kuvia ja kertomuksia GRAK in English Kuvatekniikka II AS-75.127 15.10.1998 Osatentti I 1. Mitkä osatekijät ja niiden mitat
LisätiedotKUVAMUOKKAUS HARJOITUS
KUVAMUOKKAUS HARJOITUS PUNASILMÄISYYS, VÄRI, KUVAKOKO, RAJAUS PUNASILMÄISYYS Kuvien punasilmäisyyden joutuu kohtaamaan usein huolimatta kameroiden hyvistä ominaisuuksista. Ohjelma tarjoaa hyvän työvälineen
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotEpson Stylus Pro 4800 / 7800 / 9800 Erinomaiset mustavalko- ja väritulosteet
Epson Stylus Pro 4800 / 7800 / 9800 Erinomaiset mustavalko- ja väritulosteet Ainutlaatuisella Epson UltraChrome K3 -mustetekniikalla saat erinomaisia mustavalko- ja väritulosteita. Kun muissa musteissa
Lisätiedot1. Mustavalkoinen Laser tulostus 1.1 Samsung ML 1640 A4 lasertulostin
Yleistä SenioriPC palvelu tarjoaa tulostimia joka päiväiseen ja harvempaankin käyttöön. Tulostimet on jaettu kahteen ryhmään riippuen asiakkaan tarpeista. Tulostimia on markkinoilla valtavasti, mutta SenioriPC
LisätiedotJos käytät ladattuja fontteja, varmista että tulostin, isäntätietokone ja ohjelmistosovellus tukevat niitä.
Sivu 1/13 Tulostuslaatuopas Jos ongelma ei ratkea näiden ohjeiden avulla, ota yhteys asiakastukeen. Jokin tulostimen osa on ehkä säädettävä tai vaihdettava. Merkkien reunat ovat rosoiset tai epätasaiset
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotTämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.
Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta
LisätiedotVärivalikko. Värinkorjaus. Tarkkuus. Tummuuden säätö. Värinsäätö käsin Tulostusmuoto. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Värivalikosta voidaan säätää tulostusjälkeä ja muuttaa väritulostuksen asetuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Värinkorjaus Tarkkuus 1 Värinsäätö käsin Tulostusmuoto Tummuuden säätö
LisätiedotEsimerkki - Näkymätön kuu
Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotKILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510 ville.hevonkorpi@kilt.fi www.kilt.fi
Käsissäsi on lasertyöstöä käsittelevä lyhyt opas, joka on tarkoitettu tueksi laserin soveltamiseen teollisessa tuotannossa. KILT Oy Kauhakorvenkatu 52, Tampere puh. +358 20 785 1515 fax +358 20 785 1510
LisätiedotArkkioffset-painovärit
RESISTA RAPIDA REFLECTA IMPRESSION SURPRIZE PERFEXION More than just ink Synergia tuottaa innovaatioita Teknologia INNOVAATIO Know-how Kokemus Teknologia on vain niin onnistunutta kuin sen avulla saadut
LisätiedotESA (Electrostatic Attraction) - Katsaus ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Jaakko Paasi
ESA (Electrostatic Attraction) - Katsaus ongelmiin ja mahdollisuuksiin Jaakko Paasi Sisältö ESA ja puhdas tuotanto Elektroniikkateollisuus Muoviteollisuus Lääketeollisuus ESA ja jauheiden ym. pienten partikkeleiden
LisätiedotViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013
ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta
LisätiedotOhjeet tulostusmateriaalin valintaan
Vältä tulostusongelmat käyttämällä vain suositeltuja tulostusmateriaaleja (paperia, kalvoja, kirjekuoria, kartonkia ja tarroja). Yksityiskohtaiset tiedot eri tulostusmateriaaleista ovat kartonki- ja tarratulostusohjeessa
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotPaperi on ehkä imenyt kosteutta ympäristöstä. Säilytä paperia alkuperäisessä pakkauksessa, kunnes sitä käytetään.
Sivu 1/10 Tulostuslaatuopas Monet tulostuslaatuongelmat voidaan ratkaista vaihtamalla tulostustarvike tai huoltotarvike, jonka käyttöikä on päättymässä. Tarkista tulostimen tarvikkeen tila ohjauspaneelista.
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotVärijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotMonisyöttölaitteen täyttäminen
Monisyöttölaitteeseen voidaan lisätä monia eri paperikokoja ja -lajeja, kuten kalvoja ja kirjekuoria. Se on kätevä tulostettaessa yksi sivu kirjelomaketta, värillistä paperia tai muuta erikoispaperia.
Lisätiedot202 PAINOTEKNIIKKA, OFFSETPAINAMINEN
202 PAINOTEKNIIKKA, OFFSETPAINAMINEN 1) Offsetpainaminen Kilpailutehtävänä on painaa nelivärinen esite Heidelberg Printmaster 52/4 painokoneella. Painosmäärä on 1000 kpl, lisäksi kuntoonlaittoon on varattu
LisätiedotPIKSELIT JA RESOLUUTIO
PIKSELIT JA RESOLUUTIO 22.2.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Tuula P 2 Pikselit ja resoluutio Outoja sanoja Outoja käsitteitä Mikä resoluutio? Mikä pikseli? Mitä tarkoittavat? Miksi niitä on? Milloin tarvitaan?
LisätiedotDigikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat 22.1.2007. Soukan Kamerat/SV
Digikuvan peruskäsittelyn sittelyn työnkulku Soukan Kamerat 22.1.2007 Sisält ltö Digikuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Skannaus Kuvan kääntäminen Värien säätö Sävyjen säätö Kuvan koko ja resoluutio
LisätiedotPinon enimmäiskorkeus on 10 mm. Monisyöttölaitteessa voi olla 100 arkkia paperia, joka painaa 75 g/m 2 10 kirjekuorta 75 kalvoa
Monisyöttölaitteessa voi olla erikokoista ja -tyyppistä tulostusmateriaalia, kuten kalvoja, postikortteja, arkistokortteja ja kirjekuoria. Siitä on hyötyä tulostettaessa yksittäisille kirjepaperin, värillisen
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotTUOTETIEDOT TOUKOKUU 2016 TUOTEKUVAUS
TUOTEKUVAUS TOUKOKUU 2016 STAFIX GRIP on liimaton tarramateriaali, joka tarttuu erilaisille puhtaille ja erittäin sileille pinnoille silikonipohjaisen tartunta-aineen avulla. Materiaali ei jätä jälkiä,
LisätiedotTulostusjälkiongelmat
Jos ehdotettu korjaustoimi ei ratkaise ongelmaa, ota yhteyttä huoltoedustajaasi. 1 Tulostusjälki on liian vaalea. Väri voi olla vähissä. Jos haluat käyttää jäljellä olevan väriaineen, poista ensin kasetti
LisätiedotTulostusmateriaaliopas
Sivu /5 Tulostusmateriaaliopas Tulostin tukee seuraavia paperi- ja erikoistulostusmateriaalikokoja. Universal-asetuksessa voit valita mukautettuja paperikokoja enimmäiskokoon asti. Tuetut paperikoot, -lajit
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotMittausprojekti 2017
Mittausprojekti 2017 Hajonta et al Tulos vs. mittaus? Tilastolliset tunnusluvut pitää laskea (keskiarvot ja hajonnat). Tuloksia esitetään, ei sitä kuinka paljon ryhmä teki töitä mitatessaan. Yksittäisiä
LisätiedotFOREVER Classic. FOREVER Classic+ Universal LÄMPÖSIIRTOMATERIAALIT LASERTULOSTIMILLE
FOREVER Classic Siirtomateriaali vaaleille kankaille, hiirimatoille jne. Pesunkestävyys 40c lämpötilaan Siirtynyt taustakalvo lähes näkymätön Ei koveta kuvakohtaa kankaalla Ei sovellu mustavalkolasereille
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotMetallin lisäävän valmistuksen näkymiä
Metallin lisäävän valmistuksen näkymiä Esityksen sisältö 3D-tulostuksesta yleisesti Yleinen käsitys 3D-tulostuksesta: 3D-tulostus on helppoa ja hauskaa Voidaan tulostaa mitä tahansa muotoja 3D-mallin pohjalta
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotOpetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto MIKES TKK Mittaustekniikka Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit 20.3.2006 Maija Ojanen, 57898F maija.ojanen@tkk.fi Mittaustekniikan erikoistyö
LisätiedotMatti Palmroos Tarralaminaatin valmistus
Tarralaminaatin valmistus Tarralaminaatti Tarralaminaatti koostuu Pintamateriaalista Liimakerroksesta Silikonikerroksesta Taustapaperista Tarralaminaatti Tarralaminaatin pintamateriaali ja siinä oleva
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotSovelletun fysiikan pääsykoe
Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotIlma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy En kyllä tajua, mistä betoniin tulee ylimääräistä ilmaa. Betonissa
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotKorkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR
Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen
LisätiedotJauheiden varautumismekanismit, mittaaminen ja varautumisen hallinta. Matti Murtomaa FT, Orion, Espoo, 19.8.2009
Jauheiden varautumismekanismit, mittaaminen ja varautumisen hallinta Matti Murtomaa FT, Orion, Espoo, 19.8.2009 Esityksen sisältö Jauheiden varautuminen Varautumisen mittaamisen pääperiaatteita Esimerkkejä
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotOpas tulostamisen kustannuksien vähentämiseen
Opas tulostamisen kustannuksien vähentämiseen Sisällysluettelo 1. Tulosta mustavalkoisena 2. Kaksipuoleinen tulostus 3. Käytä verkkotulostimia, mielellään monitoimilaitteita 4. Asemoi useampi sivu tulostettavaa
LisätiedotHP Color LaserJet CP1210 Series -tulostin
HP Color LaserJet CP1210 Series -tulostin Paperi- ja tulostusmateriaaliopas Tekijänoikeus- ja käyttöoikeustiedot 2007 Copyright Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tämän materiaalin kopioiminen,
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotSWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)
SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotMetallien 3D-tulostuksen trendit
Metallien 3D-tulostuksen trendit Antti Salminen professori Department of Mechanical Engineering LUT School of Energy Systems Lappeenranta University of Technology 2 AM tekniikat (prosessit) F2792-12a standardin
LisätiedotHP Color LaserJet CP1510 Series -tulostin Paperi- ja tulostusmateriaaliopas
HP Color LaserJet CP1510 Series -tulostin Paperi- ja tulostusmateriaaliopas Tekijänoikeus- ja käyttöoikeustiedot 2007 Copyright Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tämän materiaalin kopioiminen,
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
Lisätiedot3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg
3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja
LisätiedotTulostusjälkiongelmien ratkaiseminen
Löydät ratkaisut tulostusongelmiin seuraavista taulukoista. Jos et osaa ratkaista ongelmaa, ota yhteys tulostimen myyjään. teknikon on ehkä säädettävä jotakin tulostimen osaa tai vaihdettava se. 1 Kirjaimet
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotEi-hyväksyttävät paperit. Esipainettujen lomakkeiden ja kirjelomakkeiden valinta. Esilävistetyn paperin valinta
Tulostimen ja lisävarusteiden tuottama tulostuslaatu ja paperinsyötön luotettavuus vaihtelevat käytettävän tulostusmateriaalin tyypin ja koon mukaan. Tässä jaksossa on ohjeet kutakin tulostusmateriaalia
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotABCDE ABCDE ABCDE. Tulostuslaatuopas. Tulostuslaatuongelmien selvittäminen. Epätasainen tulostusjälki. Tulostuslaatuopas
Sivu 1/8 Tulostuslaatuopas Monet tulostuslaatuongelmat voidaan ratkaista vaihtamalla tulostustarvike tai huoltotarvike, jonka käyttöikä on päättymässä. Tarkista tulostimen tarvikkeen tila ohjauspaneelista.
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotHiukkaspäästöjen mittaus
Hiukkaspäästöjen mittaus Juha-Matti Hirvonen MIKES-Aalto 24.3.2010 Sisältö Hiukkaset Koot Synty Terveysvaikutukset ja kustannukset Lainsäädäntö Kansallinen EU Mittausmenetelmiä Mekaaniset Sähköiset Optiset
Lisätiedotjälkikäsittelylaitteiden välillä.
TARKKUUSTYÖTÄ Nopea, tarkka, laadukas. Nämä sanat kuvaavat parhaiten Shinohara-tarkkuuspainokonetta. Shinohara aloitti toimintansa vuonna 1919 alun perin tarkkuustyökalujen valmistajana, josta juontaa
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotTuoteseloste FI 08.2005 Heatset Prosessivärit APUAINEET
APUAINEET Hubergroupin uuden teknologian heatset-painovärit on suunniteltu käytettäviksi sellaisenaan ilman apuaineita. Joskus syntyy kuitenkin tilanteita, joissa painatusprosessin olosuhteissa tapahtuu
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotToiminnallinen testaus
1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotFOREVER Solvent-Dark 111
FOREVER Solvent-Dark 111 Laadukas paperi värillisille kankaille. Pesunkestävyys ja värien kiirkkaus 100% puuvilla, denim, nahka, valkoinen polyesteri, puu, synteettinen nahka, päällystetty paperi jne.
LisätiedotGraafinen ohjeisto 1
1 Graafinen ohjeisto Sisällys Alkusanat 3 Tunnus 4 Tunnus - elementtien käyttö 5 Tunnus - elementtien koko 6 Tunnus - värivariaatiot ja niiden käyttö 7 Tunnus - tunnus ja slogan 8 Tunnus - kieliversiot
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotKuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.
FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotTämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa
Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien
LisätiedotMark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 202 Skill Painotekniikka. Competitor Name
Summary Form Skill Number 202 Skill Painotekniikka ing Scheme Lock 24-04-2012 08:30:34 Final Lock 26-04-2012 13:14:58 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F G
LisätiedotTulostuslaatuongelmat
1 Tulostusjälki on liian vaaleaa tai kuvissa tai tekstissä on tyhjiä kohtia. Varmista, että tulostimessa käytetään suositeltua paperia tai muuta tulostusmateriaalia. Tulosta materiaalille, joka on otettu
LisätiedotSentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta.
EPATHERM 1/4 Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta. Epasit GmbH tuotteen valmistajana teetti testin kyseisessä laitoksessa. Testin tuloksena Epatherm levyt ja
Lisätiedot