Vastine valtuustoaloitteeseen koskien katupölyn ennaltaehkäisyä ja liukkaudentorjuntaan käytettävien uudenlaisten ratkaisujen selvittämistä

Transkriptio

1 Vastine 255/56.562/ (5) Kaupunginhallitus Silja Metsola Nina Uski Markku Välimäki Taru Tujunen Perttu Tuomaala Pekka Malin Raija Tölkkö Jarmo Grönman Valtuustoaloite : Selvityspyyntö uudenlaisista ratkaisuista asfalttipölyn ennaltaehkäisyyn ja talven liukkauksien ehkäisyyn kaupunkialueella katupölyn ennaltaehkäisyyn ja liukkauden estoon löytyy innovatiivisempia ratkaisuja. Vastine valtuustoaloitteeseen koskien katupölyn ennaltaehkäisyä ja liukkaudentorjuntaan käytettävien uudenlaisten ratkaisujen selvittämistä Valtuustoaloitteessa pyydetään selvitystä katupölyn ennaltaehkäisyssä käytettävien uusien menetelmien käyttöönotosta Porvoon kaupungin talvikunnossapidossa. Aloitteen mukaan jokavuotiset hiekoitushiekan ja asfalttipölyn haittavaikutukset keskustassa liikkujien terveyteen voitaisiin ennaltaehkäistä siirtymällä käyttämään uudenlaisia ratkaisuja, joista esimerkkinä mainitaan Granlux DeIce-niminen tuote. Tässä vastineessa esitetään kunnossapidon toteutus nykytilassaan ja toteutetut toimenpiteet, joita pölyhaittojen torjumiseksi on tehty sekä suunnitelmissa olevat toimenpiteet, joilla tilannetta pyritään parantamaan. Katupölyä kertyy katuympäristöön talven aikana, kun liukkauden torjuntaan käytetty sepeli jauhautuu renkaiden ja asfaltin välissä hienoksi. Hiekoitussepeliä levitetään vuosittain tn kaduille ja kevyenliikenteenväylille sääolosuhteista ja kunnossapitoluokituksesta riippuen. Lumisina talvina suuri osa hiekoitussorasta poistuu lumen mukana lumenkaatopaikalle. Vähälumisina talvina nastarenkaiden tienpintaa kuluttava vaikutus on suurempi. Tien pintaan jääneestä hienoksi jauhautuneesta pölystä osa poistuu sulamis- ja sadevesien mukana kaduilta ja osa lentää ilmaan ilmavirtojen nostavan vaikutuksen vuoksi. Mineraaliperäisen pölyn määrään vaikuttavia tekijöitä ovat hiekoituksessa käytetyn sepelin määrä, kiviaineksen raekokojen osuudet sekä kovuus sekä sellaisten katualueiden pinta-ala, joilla jarrutetaan ja kiihdytetään voimakkaasti. N. 10 % katupölystä on kadun pinnoitteesta tai renkaista irronneita partikkeleita. Porvoossa käytetty hiekoitussepeli täyttää Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02 -julkaisun mukaiset kiviaineksen materiaali- ja laatuvaatimukset. Talvikunnossapidon liikenneturvallisuuteen tähtäävä liukkaudentorjunta on yksi osa työtä, jossa syntyvän katupölyn määrään voidaan vaikuttaa. Aloitteessa viitatussa Helsingin kaupungin toteuttamassa selvityksessä kustannustehokkaimmaksi ja asiakasystävällisimmäksi liukkaudentorjuntamenetelmäksi todettiin harjaaminen ja suolaus, kun tavoitteena oli selvittää kevyenliikenteen väylien kunnossapidossa parhaita

2 Vastine 255/56.562/ (5) käytäntöjä. Kevyenliikenteenväylät ovat Helsingissä sekä Porvoossa katupölyn syntymisen kannalta vähemmän merkittäviä kuin autoliikenteen käytössä olevat väylät, joista osa on kaupungin vastuulla ja osa Uudenmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen vastuulla. Täsmähiekoituksella risteys- ja mäkialueilla voidaan vähentää kaduille levitettävän sepelin määrää. Toinen osa talvikunnossapitoa on keväinen pölyntorjunta. Haasteellisin aika on n. yhden kuukauden pituinen ajanjakso keväällä, kun päivän lämpötila on plussan puolella ja aurinko sulattaa lumet teiltä, mutta yöpakkaset jäädyttävät sulamisvedet. Liikenneturvallisuuden vuoksi hiekoitussepelin puhdistamista ei voida aloittaa, mutta aamupäivän tunteina aurinkoisina ja tuulisina päivinä ilman hiukkaspitoisuudet nousevat pitoisuuksiin, joista voi syntyä terveyshaittaa. Viranomaisilla on tiedotusvastuu tällaisissa tilanteissa, jotka syntyvät muutamissa tunneissa. Mannerheiminkadun varrella Rihkamatorilla sijaitseva mittausasema on korkeille pitoisuuksille otollisella paikalla myös siksi, että läheisyydessä sijaitsevat korkeat rakennukset muodostavat ns. katukuilun, jossa ilman jää pyörimään. Pölyntorjuntatarvetta on ennakoitu viime vuosina seuraamalla sääennusteita sekä HSY:n katupölyasiantuntijoiden sähköpostilistan tiedotteita katupölytilanteen kehittymisestä pääkaupunkiseudulla. Keväällä 2016 seurattiin ilmanlaatua Rihkamatorilla sijaitsevan jatkuvatoimisen mittausaseman mittaustulosten perusteella. Mittaustulosten perusteella laadittiin varoittava tiedote medioille sekä kaupungin facebook-sivuille. Kun mittausaseman mittausten tai HSY:n varoitustiedotteen perusteella oli syytä olettaa seuraavana päivänä syntyvän huonolle ilmanlaadulle todennäköiset olosuhteet, kuntatekniikan yhdyskuntasuunnittelija sopi itäisen kunnossapitovastuualueesta vastaavan kunnossapitomestarin kanssa pölynsidontaan tarvittavasta täsmäkastelusta keskusta-alueella ennen aamun työmatkaliikenteen alkamista. Pölynsidonta joudutaan uusimaan katuosuudella n. joka toinen päivä, kun pölynsidontaan käytetään vettä. Suolaliuos kestää kadun pinnassa pidempään, mutta pohjavesialueella suolausta on pyritty välttämään. Mittaustuloksiin Rihkamatorilla vaikuttaa Rihkamatorin ympäristön, Mannerheiminkadun ja Läntisen Mannerheiminväylän puhdistumisen tilanne. Destian kunnossapitämän Läntisen Mannerheiminväylän sijainti Rihkamatoriin edesauttaa ilmavirtojen kulkeutumista joen suunnasta Rihkamatorille. Näin ollen vuonna 2016 kunnossapitopäällikkö oli yhteydessä myös Destian vastuuhenkilöön kastelujen pölyntorjunnan aloittamiseksi myös Mannerheiminkadun sillalla sekä Läntisellä Mannerheiminväylällä. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylittäviä kertoja oli 8 kpl vuonna 2011, kun vuonna 2007 niitä oli 17 kpl. Tänä vuonna ylityksiä on tähän mennessä ollut 7 kpl. Pölynsidonnalla ja kunnossapidon yhteistyöllä saatiin useana päivänä estettyä pitoisuuden nouseminen terveydelle vaaralliselle tasolle keskustassa, mutta keskusta-alueen ulkopuolista ilmanlaadun huononemista ei voida mittaustuloksin osoittaa tai nykyisillä resursseilla torjua. Tiedottaminen varotoimenpiteenä on lain mukaan tehtävä, vaikka torjunnassa olisi käytetty kaikki käytössä oleva työvoima ja kalusto, kun tiedottamiskynnys ylittyy. Tiedottamisella on lisäksi pyritty ohjaamaan yksityisiä kiinteistönomistajia,

3 Vastine 255/56.562/ (5) jotka harjaavat kiinteistöiltä harjatut hiekat kadulle. Lehtipuhaltimien käyttöä hiekkojen puhdistamisessa on rajoitettu kaupungin ympäristönsuojelumääräyksillä, mutta määräysten noudattamiseksi on kuntatekniikka joutunut puuttumaan kiinteistöjen huoltoyhtiöiden toimintaan. Kolmas vaihe talvikunnossapidossa on katupölyn kannalta hiekan keräys kaduilta. Kadun varteen pysäköidyt autot estävät kaikki pölyntorjunta- ja sepelinkeräystoimenpiteet. Sepelin siivous aloitetaan pääkaduilta. Sivukadut harjataan kokonaisuuksittain, jotta hiekkaa kulkisi mahdollisimman vähän autojen mukana kaduilta toiselle. Alueet merkitään siirtokehotuskyltein vähintään viikkoa aikaisemmin. Katujen puhdistustöihin ei siis päästä sujuvasti kadunvarsipysäköinnin vuoksi. Hiekoitussepelin poistoon Porvoon kaupungilla on keväisin omia koneita 5 kpl ja lisäksi katuja puhdistaa yksi urakoitsija. Varustusten vertailua ei ole tehty muihin kuntiin. Kuntatekniikan käytössä on yksi nykyaikainen ja tehokas pesevä imulakaisuauto, jonka laitteiston vaihtaminen suolauskasteluvarustuksista lakaisuvarustuksiin kestää n. kaksi viikkoa, jotka ovat juuri ne kriittisimmät. Tämän vuoksi kuntatekniikka on kehittämässä erillistä pölyntorjuntaan tarkoitettua kastelulaitetta. Kastelulaitetta ja GranluxDeIce-liuosta testattiin yhdessä keväällä 2016 pölyn- ja liukkauden torjuntaan, kun tarve oli suurimmillaan imulakaisuauton lakaisuvarustusten asennuksen ja sääolosuhteiden vuoksi. Mikäli kuntatekniikan käytössä olisi toinen nykyaikainen pesevä imulakaisuauto, pystyttäisiin asennustyöt porrastamaan ja koko keskusta puhdistamaan tehokkaammin. Kuntatekniikan testauksessa todettiin, että pölynsidonnassa GranluxDeIceliuoksen pölynsidontaominaisuudet eivät olleet juuri suolaliuosta paremmat. Sekä suolaliuos että GranluxDeIce-liuos sitoivat pölyn tahmeaksi massaksi kadun pintaan. Massan peseminen kadun pinnasta on työläämpää. Kuntatekniikan testauksessa ei havaittu eroa suolaliuokseen verrattuna myöskään liukkauden torjunnassa, kun kaduilla ei ollut enää lunta. Sen sijaan Helsingin kaupungin selvityksessä GranluxDeIce-liuosta jouduttiin levittämään talvisin yhtä paljon kuin suolaliuosta sulattamaan lunta ja jäätä. Pyöräilijöiden käyttökokemusten mukaan aine muutti sulaneen lumen ominaisuuksia niin, että siitä tuli pyöriin tarttuvampaa. Kuntatekniikan saamien tietojen mukaan Helsinki on luopunut aineen käytöstä. Jatkuvaan liukkaudentorjuntaan käytettynä aine ei ole kustannustehokasta sen hinnan vuoksi. Tarve lähteä selvittämään Porvoossa katupölyn korkeisiin pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä asiaa syntyi vuonna 2008, kun vuoden 2007 tutkimustulosten julkaisemisen jälkeen huomattiin, että Porvoossa oli valtakunnallisesti kolmanneksi eniten PM10 raja-arvon ylittäviä tunteja vuodessa. Katupölyn päästöt ja torjunta -hankkeessa (KAPU, ) tutkittiin samaan aikaan parhaillaan, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) -katupölyn määrään ja koostumukseen, sekä selvitettiin nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä vähentää pölyn määrää. Porvoon tilanteen selvittämiseksi kuntatekniikka tilasi katukohtaisia tutkimuksia Nordic Enviconin Oy:ltä keväällä Nordic Envicon Oy vastasi tutkimuksen suunnittelusta, koordinoinnista, eri tutkimusaineistojen

4 Vastine 255/56.562/ (5) yhdistelystä ja tulkinnasta sekä raportoinnista. Metropolia vastasi Nuuskija-auton ylläpidosta, sillä tehtävien mittausten toteutuksesta ja saatujen mittaustulosten laadusta. KAPU-tutkimukseen osallistui seitsemän kaupunkia (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Kerava, Riihimäki ja Turku), joiden katuverkoilla katupölypäästöjä mitattiin Metropolian Nuuskija-autolla. Kokonaisuudessaan KAPU-hanke koostui kahdesta osasta. Ensimmäinen toteutettiin vuosina ja sen jatko , johon Porvoossa tehdyt mittaukset otettiin mukaan. Rahoittajina ovat olleet ympäristöministeriö (ympäristöklusteri), osallistujakaupungit, YTV, Suomen Kuntaliitto, Berner Oy ja Destia. Hankkeen koordinoinnista vastasi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. KAPU2 ja KAPU3 tutkimusten jälkeen kuntatekniikka ja ympäristönsuojelu ovat olleet seuraamassa Redust ( ) hankkeen tuloksia. Redust-tutkimuksen tavoitteena löytää parhaat ja kustannustehokkaimmat talvikunnossapidon keinot. Keväällä 2016 Nordic Envicon Oy:n kanssa sovittiin Porvoon Mannerheiminkadun kunnossapidon, katuympäristön ja ilmanlaatudatan yhdistämistä hyödyntävän mallinnustutkimuksen tekemisestä. Mallinnuksella on tarkoitus luoda ilmanlaadun etenemisen ennakoimista helpottava ohjelma valtakunnalliseen käyttöön. Lisäksi keväällä 2016 kuntatekniikka tilasi Nordic Envicon Oy:n tutkijan kouluttamaan katuvarikon henkilökuntaa ja tuomaan ideoita sekä keskustelemaan Porvoon tilanteesta. Keskustelussa tuli ilmi mm. se, että rakennustyömailta peräisin olevaan kaduille kulkeutuneeseen likaan ja sitä kautta katupölyyn on puututtava tehokkaammin valvonnalla sekä se, että katujen puhdistuksissa päästään parhaaseen lopputulokseen vasta, kun nastarenkaiden käyttökielto on alkanut. Keväällä 2016 päivitettiin myös kunnossapitoluokituskartta, jossa on otettu katujen puhdistus huomioon. Henkilöstön jatkuvalla koulutuksen ja tiedonvälityksen tehostamisen avulla pölyhaittoja saadaan vähennettyä, mikä korostuu etenkin herkkien väestöryhmien kohdalla, kun mm. koulujen ja päiväkotien ympäristöt hoidetaan tehostetusti. Keskustan ilmanlaadun parantamiseksi on kuntatekniikassa tehty ratkaisuja muutenkin kuin kunnossapidon vastuualueella. Raskasta liikennettä on pyritty ohjaamaan pois keskustasta, mm. Sondbystä kulkevat sorarekat Pihlajatien kautta. Kuntatekniikan kuorma-autoihin ollaan parhaillaan asentamassa kiinteitä telineitä peitteille, joilla estetään pölyn irtoaminen lavalta soran kuljetuksen aikana. Pikapyörätiet ja kevyen liikenteen olosuhteita parantavat rakennushankkeet ovat katupölyä vähentäviä toimenpiteitä kuten myös Helsinkiin pendelöivien liityntäpysäköintipaikkojen rakentaminen keskustaalueen ulkopuolelle. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää keskusta-alueen nopeusrajoituksen alentamisen vaikutusta sekä kehittää lisää keskustan kevyenliikenteenväyliä ja huomioida niiden talvikunnossapito talvipyöräilyn suosimiseksi. Valtuustoaloitteen mukaan Porvoon kaupungin tulisi kokeilla GranluxDeIce-liosta tulevana talvena. Käyttökokeilua voidaan jatkaa ensi vuonna, mikäli kunnossapidon taloustilanteen kannalta se on järkevää. Aloitteen mukaan tulisi lisäksi selvittää uusien menetelmien kone- ja laitekustannuksiin syntyvät säästöt, kun hiekoitussoran poiston tarve vähenee. Koska em. liuoksella ei ole

5 Vastine 255/56.562/ (5) kustannustehokasta korvata hiekoitusta, on hiekoitussepelin käytön vähentämiseksi etsittävä muita keinoja. Sellaisiksi osoittautuivat Helsingin kaupungin selvityksessä harjaus ja suolaus. Harjaus ja suolaus menetelminä vaativat enemmän talvikunnossapidon kalustoa, koska harjaus on paljon hitaampaa kuin auraus. Myös katujen puhdistus ja pölynsidonta vaatisivat tehokkaampaa kalustoa. Hiekan poiston nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi nykyisellä kalustolla edullisinta olisi rajoittaa kadunvarsipysäköintiä kriittisenä aikana. Samanaikaisesti tulisi selvittää nykyisen kaluston riittävyys ilmastonmuutoksen tuomien poikkeuksellisen lämpimien tai sääoloiltaan vaihtelevien talvikunnossapidon olosuhteiden huomioimiseksi.