Oulun yliopisto Kerttu Saalastin henkilökuva Esitelmä seminaarissa Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!
|
|
- Anton Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun yliopisto Kerttu Saalastin henkilökuva Esitelmä seminaarissa Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö! Opetusneuvos Kerttu Saalastin henkilökuvaa tarkasteltaessa liikumme sadan vuoden aikajanalla. Vuosien väliin osuu vuosisata, jolloin kehitys liki kaikilla yhteiskuntaelämän aloilla otti pitkiä harppauksia eteenpäin. Saalastin poliittinen työsarka kesti vuosikymmeniä. Hän tuli kansanedustajaksi vuonna 1948 ja jätti eduskunnan vuonna 1970, eikä senkään jälkeen vaiennut täysin. Saalastin kasvatusperiaatteita muovasivat niin hänen kasvuympäristönsä kuin kouluvuodet Oulussa. Heikkilän tila Nivalassa oli maakunnan suurin ja omavarainen. Siellä oli runsaasti työväkeä. Arkielämä oli vilkasta. Valtakunnan tapahtumat olivat perheessä arjen keskusteluissa mukana, kun isä Kyösti Kallio oli valtiopäivämies jo säätyvaltiopäivillä ja kohosi eri tehtävien kautta presidentiksi. Kerttu seurasi näin pienestä lähtien maan politiikkaa. Kallion lapset saivat perusopetuksen aluksi kotona. Vanhemmat olivat innokkaita kulttuuririentojen harrastajia, nuorisoseuralaisia. Lapset lähetettiin kukin vuorollaan oppikouluun. Kyösti Kallio valitsi lapsilleen Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun ja osti heille talon Torikatu 37:stä. Talossa piti olla myös navetta, sillä Nivalasta tuotiin koululaisia varten lehmä ja apulainen. Vanhemmat ohjasivat lapsiaan kirjeiden välityksellä. Yksi isän ohjeista oli myös: Tehkää itse vaan sitä, jonka tekisitte meidänkin silmien edessä. Lapsille oli annettu ohje kirjoittaa kotiin kaikki huolet pienimmätkin. Kertusta kasvoi tunnollinen, sanoisin jopa velvollisuudentuntoinen ja huolehtivainen nainen, sillä hän joutui myöhemmin ottamaan vastuun myös sisarusten koulunkäynnistä aina läksyjen tekoa myöten. Kotiin kirjoitettiin tavallisimmin ikävästä, kokeista ja ruuan loppumisesta. Ruokatarvikkeet tuntuivat aina olleen vähissä, vaikka Nivalasta lähetettiin viikoittain Ouluun paketteja, tosin rahaakin. Partiolaiseksi Oulussa liittynyt Kerttu tuli ylioppilaaksi vuonna Koulunkäynti ei ollut helppoa. Kielet olivat vaikeita aivan kuten Kyösti Kalliollekin. Luokalle jääminen ja reputtaminen kasvattivat nuoren naisen sitkeyttä. Ja elämänura oli selvä: Kerttu tahtoi joko karjakoksi tai 1
2 agronomiksi. Isä halusi tuoreen ylioppilaan heti Helsinkiin opiskelemaan, Kerttu oli toista mieltä. Hän tahtoi nostaa Heikkilän tilan karjan tuotannon paremmaksi. Kerttu Kallio piti pintansa ja kirjoittautui Helsingin yliopistoon vasta vuonna Yliopistoopinnot sujuivat jo paremmin, olihan ylioppilas omalla alallaan. Hänestä tuli viidessä vuodessa agronomi ja hän olisi voinut jatkaa tieteen tekemistä mutta Heikkilä ja avioliitto houkuttivat. Hän avioitui Kallion perheystäviin lukeutuneen agrologi Teuvo Saalastin kanssa. Avioliitosta tuli lyhyt. Kerttu Saalasti jäi leskeksi jo vuonna Nuorin perheen viidestä lapsesta syntyi vajaa vuorokausi puolison hautajaisten jälkeen. Mehtälään Keskitalon emännäksi siirtynyt agronomi Kerttu Saalasti oli nyt myös ison tilan isäntä. Arvata saattaa, ettei hänen ollut helppoa antaa myöntävää vastausta eduskuntavaaliehdokkaaksi kysymään tulleille, vaikka hänellä oli entuudestaan jo monia luottamustehtäviä. Hän mietti asiaa jonkin aikaa myös siksi, että maalaisliitosta oli Nivalasta ehdolla pari miestä. Varmasti tuossa tilanteessa katsottiin eduksi sekin, että hän oli presidentti Kallion tytär. Kansanedustajaksi komeasti valittu Saalasti katsoi edustavansa ennen muuta maaseudun naista. Harvoihin maalaisliiton naisiin lukeutuvana ja hyvin sanavalmiina naisena hänet valittiin Helsingissä nopeasti erilaisiin luottamustehtäviin. Hänestä tuli Maalaisliiton naisten puheenjohtaja, myöhemmin puolueen historian ensimmäinen naispuolinen varapuheenjohtaja. Hän toimi myös maalaisliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana jne. Hän oli monien komiteoiden ja toimikuntien se ainoa nainen ja oppi näin olosuhteiden pakostakin työskentelemään miesten kanssa. Tarttumalla rohkeasti eri luottamustoimiin Saalasti halusi myös itse olla esimerkkinä toisille naisille. Hän katsoi läpi elämän olevansa velvollinen kannustamaan naisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Varsinkaan oman alueen miehet eivät aina näytä ymmärtäneen Saalastin aktiivisuutta ja sanavalmiutta, jota sävytti vielä vankka asiantuntemus ja pohjoissuomalaisuuden korostus. Eduskunnassa Saalastia kiinnostivat niin sivistysvaliokunnan kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan asiat. Hän pääsi molempiin valiokuntiin. Keskityn tässä esityksessä kuitenkin Saalastin sivistyspoliittisiin näkemyksiin ja saavutuksiin. Vaikka Saalasti oli innokas naisasianainen, hänen kasvatusajattelunsa ydin lähti ihmisestä yleensä. Hän arvosti sydämen sivistystä ja varoi yliarvostamasta älyn kehittämistä, ettei ihmisen kasvattaminen ihmiseksi jäisi sivuun. Älkää kuvitelko, että tämä maa tarjoaa helppoja päiviä, älkää kuvitelko, että tiedon valta voi yksin taata toimeentulon, hän julisti. Kuitenkin hän piti hyvin esillä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen merkitystä talouselämän kehittämiselle ja havitteli kansainvälistä tasoa tietäen sen vaativan taloudellisia uhrauksia. Hänelle 2
3 tieto oli ihmisen käyttöpääomaa ja vasta hyvän ihmisen haltuun jouduttuaan se palveli parhaiten yhteistä hyvää. Akateemisen koulutuksen saaneena ja tutkimustyön sisälle jo päässeenä hän näki, miten tieteen apua on tarvittu ja aina tarvitaan henkisen ja aineellisen pääomakehityksen eteenpäin viemiseksi. Puheissaan hän saattoi myös pohtia ääneen, miten valtava osuus luonnontieteellisellä perustutkimuksella on ihmisten yhteisten elinehtojen myönteiselle kehittymiselle. Hänen sivistyskäsityksensä sisälsi myös taiteen. Hän määritti taiteen tehtäväksi yksinkertaisesti kasvattaa ja kehittää ihmistä kauneuteen. Saalastille kaikella oli tarkoituksensa. Hänen ajatuskulkunsa mukaisesti emme ole sattumanvaraisia maailmankaikkeuden osia, vaan me olemme täällä jotakin varten ja meissä on osa, joka elää iankaikkisesti. Siksi tärkeintä elämässä on säilyttää yhteys Jumalaan meissä olevan sisäisen äänen avulla, jota kutsumme omaksitunnoksi. Nuorille Saalasti puhui: etsikää totuutta, etsikää tasapainoa. Saalasti ymmärsi uusien virtauksien tuovan muutoksia myös kasvatukseen. Hänen mielestään piti varoa joutumasta yllätetyksi. Kun 1950-luvun lopulla oli nähtävissä, että nuoriso alkoi muuttaa kaupunkeihin ja kotiseudulta pois, ei Saalasti sitä varsinaisesti protestoinut. Mutta uusien vaarojen varalta hän muistutti itsekasvatuksen suuresta merkityksestä ja oman elämänsä kunnioittamisesta. Hän halusi myötäelää nuorten mukana mutta samalla tukea erityisesti heidän henkisiä harrastuksiaan. Omien lapsiensa hän näki kehittyvän. Ristosta tuli kuvanveistäjä, Tapani soitti, Päivikki lauloi. Itsekin taiteellisesti herkkä Saalasti otti laulutunteja, piirsi ja maalasi sekä kirjoitti vielä runoja sekä myös kirjan, kuvauksen elämästä Heikkilässä. Saalastin kasvatusfilosofia hyväksyi lapsen erilaisuuden. Omista koulukokemuksista saattoi johtua, että hän mielellään muistutti miten koulutodistus ei aina anna oikeaa kuvaa yksilön elämäkelpoisuudesta, vaikka todistuksille annetaankin varsin suuri arvo. Paitsi että hän tiesi lasten kehittyvän eri tahtiin, hän ymmärsi myös miten monet eri tekijät vaikuttavat nuoren vastaanottokykyyn ja oppimistuloksiin. Monille koulu on kahle ja elämä avoin yrittäjäkenttä, jossa sijaluvut vaihtuvat hyvin usein yllättävästi. Koti oli Saalastin mielestä lapsen tärkein kasvuympäristö. Siksi on ymmärrettävää, että hän vielä eläkevuosinakin toimi ns. äidinpalkan puolesta. Kodin arvoa lapselle ei ratkaise sen taloudellinen asema, vaan se, missä määrin se on todella turvapaikka lapsen ruumiilliselle ja henkiselle kehitykselle, ja miten tasapainoisia, terveitä yksilöitä koti kykenee kasvattamaan. Kodin henkinen taso riippuu siitä henkisestä peruspääomasta, jonka kodin perustajat omaavat., hän puhui ja muistutti siitä, ettei kasvatuksesta kuitenkaan pidä tehdä liian monimutkaista luvulla hän yhä korosti, miten koti on yhteiskunnan sydän. Sellaisia kuin ovat kodit sellainen on yhteiskunta, hän summasi eräässä hääpuheessaan. 3
4 Kotoa oli peritty myös käsitys työnteosta. Saalasti oli paitsi käytännöllinen myös ahkera kaikessa työssään mihin hän ryhtyi. Hän mainitsi usein, ettei työ ole koskaan tuntunut hänelle taakalta. Työ olikin hänelle itselleen henkilökohtaisen elämän rikkaus. Hänen ei tarvinnut etsiä työtä, se tuli hänen luokseen. Työn tekeminen oli myös velvollisuuden täyttämistä. Hän oudoksui työn luokittelua eri arvoperusteiden mukaan. Ruumiillisen työn raskaus ja henkisen työn helppous saattoivat johtaa arveluttaviin harhapäätelmiin, varoitti Saalasti. Talouselämän koneistossa jokainen työ muodostuu kokonaisuuden osaksi. Sen vuoksi meidän on pantava parastamme Ja kansan työtulokset tulisi jakaa oikeudenmukaisesti ja yhteisymmärryksessä,puhui Saalasti kekrijuhlassa vuonna Saalasti tiesi, miten ihmisten suhtautuminen työhön on hyvin erilaista samoin kuin työn arvostaminen. Työn avulla oppiminen oli Saalastille yksi kasvatuksen muoto. Saalastille kodin parhaita perintöjä olikin työtaito. Työ ei ole taakka työ on elämää, hän opasti. Saalastin kotikeskeisiin elämänarvoihin kuului myös näkemys, ettei nuorista saa tulla aineen palvojia eikä itaroita. Nämä johtaisivat tyhjyyden kokemiseen elämässä. Saalasti kavahti itsekeskeisyyttä. Sen lisääntymisen vaaraan hän kiinnitti koko ajan huomiota. Omakohtaisen vastuun kasvattaminen oli tärkeää. Jokaisella on vastuunsa pienen kansan jäseninä, ja hän korosti miten juuri omakohtainen vastuu on ainoa tie pelastaa ihmiskunta hirvittävältä itsetuholta. Hän arvosti perustuslain takaamaa yksilön vapautta. Mutta hän käsitti yksilöllisen vastuun myös niin, että se velvoittaa elämään oikein sitä elämää, joka itse kullekin on annettu. Saalasti oli maaseutumuotoisen elämäntavan julistaja. Hän ei milloinkaan luopunut näkemyksestään. Siihen kuului myös säästäväisyyteen kasvattaminen. Hän varoitti ihmisiä elämästä yli varojen. Säästäväisyydellä oli yhteys oman työn arvoon. Sen yliarvioiminen johtaa säästövarojen arvon alenemiseen ja se puolestaan nakertaa terveen talouden pohjaa, ajatteli Saalasti ja paheksui heitä, jotka kiihottivat joukkoja osinkojen jakoon. Vielä vanhoilla päivilläänkin, laman yllättäessä maan, Saalasti ideoi nuorille työttömille kotitaloudellisia kansalaiskasvatuskursseja taloudellisen ajattelun kehittämiseksi. Maaseutuhenkisyyteen ja talonpoikaisuuteen kuului syvä isänmaanrakkaus ja vahva edellisten sukupolvien kunnioitus. Vanhempia hän kehotti opettamaan lapsia rakastamaan kotikontua ja maata, joka yhteisesti omistetaan. Isien perinteiden kunnioitus antoi pohjan luoda uutta Suomea. Isänmaallisuus vain vahvistui Kerttu Saalastissa aikana, jolloin vasemmistolaisuus ja isänmaallisuuden väheksyntä yleistyivät Suomessa, erityisesti nuorison keskuudessa. 4
5 Saalasti toteutti näkemyksiään sivistysvaliokunnassa, opetusministerinä ja useissa toimikunnissa varsin itsenäisesti, mutta hän kuunteli mielellään asiantuntijoita. Aluksi hän uurasti kansakoulun uudistamiseksi niin, että kuuden vuoden jälkeen olisi 2-vuotinen jatkokoulu, jossa opiskeltaisiin elämänläheisiä ja käytännöllisiä aineita. Aivan erityisesti hän piti esillä syrjäseutujen lasten aseman parantamista. Saalasti uskoi, että Suomen kansan opiskeluhalu kuitenkin kasvaa koululaitoksen kehittymisen kanssa rinta rinnan ja piti samalla huolen siitä, ettei syntyisi käsitystä, että työ ja opillisen tiedon kartuttaminen olivat toistensa vastakohtia. Hänen mielestään oppikoulu kuitenkin suosi teoretisoivaa ja muistiin perustuvaa lahjakkuutta. Käytännöllisesti lahjakkaat lapset saivat heikkoja numeroita teoreettisissa aineissa. Siksi koulu ei heitä kiinnostanut, päätteli Saalasti. Lukiokoulu ei ollutkaan Saalastin mielestä tällaisille nuorille oikea paikka. Lukio oli kuitenkin etuoikeutettujen koulu, koska kaikki eivät sinne monista eri syistä päässeet, vaikka olisivat ylittäneet sisäänpääsykynnyksen. Häntä kiusasi yleistyvä perustelu: koetamme kouluttaa lapset, että he pääsisivät elämässä helpommalla. Hän etsikin keinoja poistaa ylioppilastutkinnon ylikorostus. Kotimaan haastattelussa ministeri Saalasti nosti esiin huolensa miten koululaitos voisi paremmin ottaa huomioon nuoren erilinjaiset lahjakkuudet. Vastaus löytyi ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Puhuessaan ammatillisesta koulutuksesta eduskunnassa hän liitti sen vielä yleiseen talouteen, kun totesi, että on kansantaloudellinen etu, että yrittäjätoiminnan menestyksellisyyttä lisätään ammatillisen koulutuksen kautta. Saalasti näki pitkälle tulevaisuuteen kun ennusti, että olojen kehittyessä tulee eteen tilanne, jolloin tarvitaan entistä vähemmän ns. raa`an työn tekijöitä. Siksi koulutuksen uudelleenarviointi on jatkuvaa. Lisäksi hän oli innokas ideoija. Hän kehitteli mm. musiikkikirjastoja, aikuiskasvatusta, urheilutilojen rakentamista, ylipäänsä ohjattua harrastustoimintaa. Vaikka hän oli välillä pois yhden kauden eduskunnasta, vuodet , hän pääsi käsittelemään suomalaisen kouluhistorian yhtä merkittävää uudistusta, peruskoulua. Hänen kriittisyytensä peruskouluun johtui ennen muuta siitä, että hän ei ollut vakuuttunut, miten jokaiseen kuntaan saadaan yläaste ja jokaiseen kylään riittävästi päteviä opettajia jokaista kuutta luokkaa varten, miten koulukyyditys järjestetään ja miten koulusta saataisiin tarpeeksi käytännöllinen. Hän oli ollut varsin tyytyväinen kansakoulun uudistukseen. Kun hän näki, että peruskoulu kuitenkin toteutuu, kuului hän siihen joukkoon, joka vaati onnistumisen takeeksi uutta valtionosuuslakia ja opettajankoulutuksen laajentamista. 5
6 Saalastia kiinnosti aina myös koulun sisäinen uudistaminen. Hän taisteli ammatinvalinnanohjauksen nimenomaan koulutoimen alaisuuteen, kehitti monin eri aloittein kouluruokailua, nosti esiin ravitsemuksen tason, vaati peruskouluun riittävästi taitoaineiden opetusta ja vartioi myös uskonnonopetuksen säilymistä koulussa. Peruskoulun kielipolitiikassa hän koki tappion, kun puoluetoveri Virolainen ajoi opetusministerinä ruotsin kielen opetuksen kaikille pakolliseksi. Saalasti vastusti päätöstä viimeiseen saakka ja perusteli näkemystään niin, ettei kaikille yläasteille saataisi kuitenkaan riittävästi päteviä opettajia, toiseksi hänelle olisi riittänyt yhden vieraan kielen pakollisuus. Omasta ja perheensä kokemuksista hän päätteli, että kielen opiskelu saattaa jarruttaa turhaan nuoren koulunkäyntiä ja olla siten este opintiellä. Kaikki kun eivät olleet kielellisesti lahjakkaita. Saalastin työ opetusministerinä Oulun yliopiston perustamisessa on laajalti tunnettu. Se samoin kuin Pohjois-Suomen Tutkimuslaitoksen ja opettajakorkeakoulun vakinaistaminen ja niiden liittäminen yliopiston perustamisvaiheessa tiukasti yliopiston kylkeen oli vahvasti sidoksissa työhön kuroa umpeen Pohjois-Suomen henkinen ja aineellinen jälkeenjääneisyys. Tähän liittäisin vielä Saalastin käsityksen ammatillisen opetuksen kehittämisestä. Hän näki, että juuri koulutuksen avulla voidaan tulevaisuudessa entistä paremmin turvata ihmisten riittävä toimeentulo. Hyvä ammattitieto ja taito olivat Saalastille välttämättömiä kilpailuetuja. Hänen sormenjälkensä näkyvätkin monen ammatillisen koulun perustamisessa. Sivistyspoliittisessa keskustelussa hän esitti, ettei ammatillinen koulutus saisi kuitenkaan muodostaa umpiperää korkeampaan opetukseen. Opistokoulutuksen jälkeen hänen mielestään pitäisi kaikilla olla mahdollisuus jatkaa niin halutessaan yliopistossa. Toisaalta Saalastin mukaan näin vähennettäisiin myös ylioppilaan yliarvostusta. Oulun opettajakorkeakoulun vakinaistaminen oli henkisestikin merkittävä päätös. Vakinaistamisella poistettiin epäluuloja: Pohjois-Suomessa voidaan sittenkin saada korkeinta opetusta. Saalasti katsoi nyt tulevan yliopiston olevan askeleen lähempänä toteutumistaan. Opettajien koulutuksesta kiinnostunut ministeri ehti asettaa myös komitean selvittämään kansalaiskoulun yleis- ja ammattiaineiden opettajanvalmistusta. Oulussa aloitettiin sitten syksyllä 1959 ensimmäisenä Suomessa kansalaiskoulunopettajien valmistus. Suurten uudistusten toteuttaminen taloudellisessa ahdingossa oli hankalaa, etten sanoisi jopa epätoivoiselta tuntuvaa. Saalasti sai vielä pitää V.J.Sukselaisen vähemmistöhallituksessa syksyllä 1957 kiirettä, sillä maa eli myös demokratian kriisivuosia. Tähän vaiheeseen osuu konkreettinen yliopistotaistelu, jossa merkittävä asema Saalastinkin mielestä oli myös professori Pentti Kaiteralla. 6
7 Lakiesitys Oulun yliopiston perustamisesta hyväksyttiin yhdessä Jyväskylän opettajanvalmistuksen laajentamispäätöksen kanssa. Presidentti Kekkonen antoi lait eduskunnalle Saalastin putoaminen eduskunnasta vuoden 1962 vaaleissa vaikutti sitten siihen, ettei hän ollut vuosikymmenen puolivälissä avainpaikoilla kun yliopistolle etsittiin rakennustonttia. Tunnettua on miten Saalasti ei voinut kannattaa Virolaisen ja eräiden oululaispoliitikkojen ajamaa Virpiniemen kampusideaa. Niinpä Saalasti sai montaa kylmää suihkua kun palasi vuoden 1966 eduskuntavaaleissa eduskuntaan. Hän johti kuitenkin yhä voimissaan ollutta keskustapuolueen naisjärjestöä ja oli myös puolueen varapuheenjohtaja, eikä välittänyt miesten kovenevista puheista lakkauttaa naisjärjestö. Vuosi 1970 oli Saalastille luopumisen vuosi. Hän jätti tuolloin merkittävät valtakunnalliset luottamustoimet mutta ei sulkeutunut kotipiiriinsä. Hän oli yhä suosittu puhuja eri tilaisuuksissa. Kerttu Saalasti arvosti koko elämänsä yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista. Hän oli uskollinen omille näkemyksilleen eikä pelännyt jäädä yksin puolustamaan kantojaan. Parhaimpiin esimerkkeihin kuuluu hänen taistelunsa korkeakoulujen hallinnonuudistuslakia ns yksi mies, yksi ääni periaatteen toteuttamista vastaan. Silloinen opetusministeri Virolainen sai aluksi miltei kaikki muut ryhmässään taakseen vaan ei Saalastia, jonka onnistui murtaa Virolaisen kanta. Tällaisten vaikeiden hetkien välillä Saalasti vetäytyi runojen, musiikin ja maalausten maailmaan, mistä hän ammensi itselleen energiaa seuraaviin koitoksiin. Eläkevuosina hän seurasi yhä koulutuksen kehitystä ja yliopiston kunniatohtori oli usein nähty vieras Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Arvoisa seminaariyleisö Siirrymme nyt Kerttu Saalastin akvarellin avustuksella Nivalan Heikkilään hänelle aina rakkaan työn, vauraan karjan pariin. 7
8 8
Juhlapuhe Nivala 21.9.2007 Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö!
Juhlapuhe Nivala 21.9.2007 Tytti Isohookana-Asunmaa: Arvoisa juhlaseminaarin yleisö! Nykymuotoinen Suomen eduskunta oli juuri ottanut ensiaskeleensa sata vuotta sitten kun uuden eduskunnan maalaisliittolaisen
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotNaiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA
KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu
LisätiedotLiikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto
Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotKuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja
Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotTaiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016
Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotSeurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista
Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Vaalikoneeseen vastanneet, seurakuntavaaleissa 2018 valituiksi tulleet Valituiksi tulleista 3797 henkilöä
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotASKOLAN KUVATAIDEKOULU
Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotSuomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015
Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotOppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy
Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia
Lisätiedot25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form
herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.
LisätiedotKODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ
KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotMITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014
MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotEtäopetus erityistilanteissa
Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotJesaja näkee tulevaisuuteen
Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotSinä olet kuin Miina, koska...
Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain
LisätiedotZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotHaluaisin, että kirkko johon kuulun on
VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,
LisätiedotNuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta
Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotKANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYKOKEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN
TIEDOTE KANSAN ENEMMISTÖ: PÄÄSYEET SÄILYTETTÄVÄ JA OPINTOTUET KYTKETTÄVÄ OPISKELUSSA ETENEMISEEN Kansalaisten selvän enemmistön ( %) mielestä opiskelijoiden opintotuki on sidottava nykyistä tiukemmin opinnoissa
LisätiedotOps14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014
Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%
LisätiedotSitoutumisen etiikasta
Sitoutumisen etiikasta Pieni Kuningas Jay C. I. Suomenkielinen versio www.littlekingjci.com Auta meitä kertomaan meidän pieni tarina niin monella kielellä kuin mahdollista. Käännä ystävällisesti tämä teksti
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotLapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotHollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta
KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua
Lisätiedotwww.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA
www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotKANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ
TIEDOTE KANSA: YLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ 1 Yliopistojen tärkein tehtävä on vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki. Kysely tukea saavien oppilaiden huoltajille 3/2018
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kysely tukea saavien oppilaiden huoltajille 3/2018 Kyselyn lähtökohdat Kysely toteutettiin maaliskuussa 2018 osana erityisopetuksen seutukunnallista auditointia. Kysely
LisätiedotMAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen
MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
Lisätiedot