HOLLOLA-HÄMEENKOSKI-KÄRKÖLÄ KUNTALIITOKSEN ESISELVITYS

Transkriptio

1 1 HOLLOLA-HÄMEENKOSKI-KÄRKÖLÄ KUNTALIITOKSEN ESISELVITYS 1. JOHDANTO 1.1 Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä kuntaliitoksen esiselvitys/lähtökohdat 1.2 Esiselvitystyön toteutus 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntien haasteet 2.2 Kuntarakennelaki, kuntaliitosten tavoitteet 2.3 Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona 3. VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 3.1 Asukkaat ja väestö 3.2 Elinkeinorakenne 3.3 Kehittäminen 4. PALVELUT 4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4.2 Sivistyspalvelut 4.3 Tekniset ja ympäristöpalvelut 4.4 Hallinto- ja tukipalvelut 4.5 Joukkoliikenne 5 HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstön asema kuntaliitoksessa 5.2 Henkilöstön määrä ja rakenne (erikseen/yhdessä) 6. DEMOKRATIA 6.1 valtuustojen poliittinen jakauma 6.2 kansalaisvaikuttamisen mallit nyt ja tulevaisuudessa 7. TALOUS 7.1 Esiselvityskuntien talouden nykytilan arvio 7.2 Toimintatuotot ja kulut 7.3 Lainakanta ja omaisuus 7.4 Johtopäätökset kuntien talouden tilasta 7.5. Arvio kuntien sopeutusmahdollisuuksista 7.6 Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet liitoksessa 7.7 Arvio kolmen kunnan liitoksen taloudellisista vaikutuksista (painelaskelmat) 7.8 Johtopäätökset talouden näkökulmasta 8. SWOT-ANALYYSI 9. JOHTOPÄÄTÖKSET

2 2 1. JOHDANTO 1.1 Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä kuntaliitoksen esiselvitys/lähtökohdat Valtuutettu Jari Ronkainen ja yhteensä 22 allekirjoittajaa Hollolan yhteensä 43:sta valtuutetusta jätti kunnanvaltuuston kokouksessa seuraavan aloitteen: Me allekirjoittaneet esitämme, että Salpausselän kuntajakoselvityksen käynnissä ollessa tulisi rinnalla suorittaa esiselvitys Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien välillä tehtävästä kuntaliitoksesta. Tässä selvityksessä voidaan käyttää hyväksi nyt Salpausselkä kuntajakoselvityksessä aikaansaatua aineistoa. Edellytämme, että kunnanhallitus ryhtyy asiassa toimenpiteisiin välittömästi. Hollolan kunnanhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan ja päätti seuraavaa: Hollolan kunnanhallitus pyytää Hämeenkosken ja Kärkölän kunnilta kannanottoa Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä kuntaliitoksen esiselvityksen toteuttamisen käynnistämisestä. Kannanotossa, mikäli se on myönteinen, pyydetään ottamaan kantaa myös selvityksen tavoiteaikatauluun, organisointiin ja sisältöön (toimeksiantoon). Samalla kunnanhallitus kutsuu Hämeenkosken ja Kärkölän kunnanhallitukset yhteistapaamiseen klo Hollolan valtuustosaliin Esiselvitystä koskevassa kunnanhallitusten yhteistilaisuudessa käytiin läpi tehtyä esiselvitysaloitetta. Esille nousseita keskeisiä selvitystä puoltavia näkökohtia olivat erityisesti: - Erityisen Salpauskuntajakoselvityksen materiaalin hyödyntäminen laajemmin tilanteessa, missä arvioidaan selvitystyön ainakin osan kuntien osalta valuvan hukkaan kielteisen päätöksen myötä. - Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä selvitys on ollut erilaisissa taustakeskusteluissa vaihtoehtona säännöllisesti siitä lähtein, kun kuntaliitokset nousivat tapetille ja mm. Hollolan kuntastrategiaan tehtiin kirjaus yhdestä elinvoimaisesta kunnasta (vuonna 2005). Vaihtoehdon läpikäynnin osalta aika voi kulua loppuun. - Kuntien välinen yhteistyöhistoria on pitkä. Mahdolliset vain joitain kuntia koskevat kuntaliitokset rikkovat yhteistyöalueen ja tulevat katkaisemaan yhteistyön ilmeisen nopealla aikataululla, mitä asiaa tulisi myös ennakoida ja siihen varautua. - Kuntaliitoksen toteuttaminen taloudellisesti heikon kunnan osalta liian myöhäisessä vaiheessa eli kriisikuntamenettelyn/pakkoliitoksen kautta on omiaan kärjistämään tilanteen kunnissa ja kuntalaisissa. Yleistaloudellisissa paineissa kuntalaisilla on vain vähän halukkuutta hyväksyä muiden kuntien vastuita jolloin syntyy helposti leimaava ja vaikea prosessi, missä palveluja on enää vaikea pelastaa liittyvän kunnan osalta. Myös liitosta vastustavia näkökulmia tuotiin esille. Näistä keskeisimpiä olivat: - Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä liitos ei ratkaise yhtään kuntien ydinhaastetta (talous, palvelujen säilyminen) - Kärkölän alijäämä taseessa ja Hämeenkosken velkamäärä - Useampaa selvitystä ei tule tehdä samanaikaisesti; tulee keskittyä Salpauskuntien kuntajakoselvitykseen ja sen loppuunviemiseen eikä hajottaa voimavaroja muihin selvityksiin.

3 3 Hämeenkosken kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan Kärkölän kunnanhallitus käsitteli asiaa kunnanhallituksen kokouksessa ja kunnanvaltuuston kokouksessa Molempien kuntien esitykset asian osalta olivat yhtenevät; kuntien päätökset otettiin Hollolan päätöksen pohjaksi. Hollolan kunnanhallitus päätti seuraavaa: Kunnanhallitus päättää käynnistää yhteisen kuntaliitoksen esiselvityksen Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien kanssa. Esiselvityksen tulee olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Esiselvitys tulee toteuttaa viranhaltijatyönä siten, että siinä selvitetään: a) taloudelliset edellytykset Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä kuntajaon muutokselle b) arvio kuntajaon muutoksesta kuntien palveluihin sekä c) luottamushenkilöiden näkemys mahdollisen kuntajaon muutoksen eduista ja haitoista. Selvityksessä hyödynnetään Salpauskuntien kuntajakoselvitykseen kerättyä ja laadittua aineistoa. Selvitystyötä ohjaa kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajistoista (puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kustakin kunnasta) muodostettava ohjausryhmä. Mahdollisen päätöksen varsinaiseen selvitykseen lähtemisestä tekee valtuusto esiselvityksen valmistuttua. Esiselvityksen tavoitteena on selvittää kyseisten kuntien mahdollista kuntaliitosta koskevan tahtotilan olemassaolo. Tavoitteena on koota yleistarkastelu, jonka pohjalta kunnissa voidaan muodostaa käsitys siitä, onko kuntien kesken edellytyksiä siirtyä varsinaiseen kuntaliitosselvitykseen. Tähän kunnanvaltuustot ottavat kantaa vuoden loppuun mennessä. 1.2 Esiselvitystyön toteutus Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä kuntajaon esiselvityksen ohjausryhmä muodostu seuraavista henkilöistä: Hollola Matti Siirola, kunnanvaltuuston pj Jari Ronkainen, kunnanvaltuuston I vpj Jarmo Talvitie, kunnanvaltuuston II vpj Eero Virta, kunnanhallituksen pj, ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Louhelainen, kunnanhallituksen I vpj Hämeenkoski Hannu Heikkilä, kunnanvaltuuston pj, ohjausryhmän II varapuheenjohtaja Kaarina Mäkinen, kunnanvaltuuston I vpj Tarja Kuoppa, kunnanvaltuuston II vpj Mika Lampola, kunnanhallituksen pj Minna Suominen, kunnanhallituksen I vpj Miikka Lönnqvist, kunnanhallituksen II vpj Kärkölä Matti Torkkel, kunnanvaltuuston pj Martti Aslamaa, kunnanvaltuuston I vpj, ohjausryhmän I varapuheenjohtaja Matti Airola, kunnanvaltuuston II vpj Veikko Salomaa, kunnanhallituksen pj Sirpa Kinnari, kunnanhallituksen I vpj Petri Ollila, kunnanhallituksen II vpj

4 4 Kunnanjohtajat: Päivi Rahkonen (Hollola), Anja Brofeldt (Hämeenkoski) ja Erja Viitala (Kärkölä) osallistuivat ohjausryhmän työskentelyyn asiantuntijoina. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin seuraavia asioita: I-kokous klo Hollolassa: Päätettiin järjestäytymisestä (puheenjohtaja: Eero Virta, I varapuheenjohtaja Martti Aslamaa ja II varapuheenjohtaja Hannu Heikkilä). Samassa kokouksessa päätettiin tiedottamisesta (puheenjohtaja Eero Virta tiedottaa) sekä selvityksen toteuttamisesta ja selvityksen vastuunjaosta viranhaltijoiden osalta seuraavasti: O O O O O Sosiaali- ja terveys: Aino Eerola Sivistys: Matti Ruotsalainen ja Tero Heinonen Tekninen: Heikki Salonsaari, Juha Sipilä ja Pertti Sallila Konserni: Hanna Hurmola-Remmi ja Anja Vitie Talous: Hanna Hurmola-Remmi ja Eero Laesterä Lisäksi kuntien kunnanjohtajat kunkin erityisosion osalta ja selvityksen osalta kokonaisuutena. Samalla asetettiin selvitystyölle keskeiset kysymykset/tavoitteet, joihin sen pitäisi antaa vastauksia: O Millä tavalla Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien väestö ja palvelutarve kehittyy ennusteiden mukaan? Millä tavalla ennakoitu palvelutarpeen muutos vaikuttaa palvelurakenteen tulevaan rahoitustarpeeseen? O Millä tavalla itsenäisten kuntien talous kehittyy päivitettyjen talousennusteiden valossa vuoteen 2020 mennessä? Millä tavalla mahdollinen kuntajaon muutos vaikuttaa talouden kehitysnäkymiin? O Mitä Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien johtavat luottamushenkilöt pitävät mahdollisen yhdistymisen kautta saavutettavina hyötyinä ja haittoina? Millaisia kuntakohtaisia reunaehtoja ja kynnyskysymyksiä mahdolliseen yhdistymiseen liittyy? II ohjausryhmän kokous klo Hollolassa väliraportin läpikäynti III Ohjausryhmän kokous klo Hollolassa Swot-analyysi loppuraportin hyväksyminen Loppuraportin esittely kolmen kunnan valtuutetuille klo Hollolassa.

5 5 2. KUNTARAKENNEMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntien haasteet Kuntien toimintaympäristön muutokset ovat olleet jatkuvassa murroksessa 2000-luvun puolivälistä. Keskeisin vahvaan murrokseen johtanut tekijä on talouden tasapaino. Valtiontalous lisävelkaantuu arvioiden mukaan lähes koko tämän vuosikymmenen huolimatta tällä hallituskaudella tehdyistä lähes 6 mrd sopeutusratkaisuista. Talouden ongelmat ovat aikaistuneet johtuen vuonna 2008 käynnistyneestä finanssikriisistä sekä suomalaisen elinkeinorakenteen vahvasta murroksesta (paperi, metalli, elektroniikka). Julkisen talouden kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä eli noin 9,5 mrd euroa. Tästä lähes viisi miljardia kohdistuu kuntien vastuulla olevien palvelujen ja toinen puoli tulonsiirtojen, lähinnä eläkkeiden, kestävän rahoituspohjan varmistamiseen. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi omin toimin hoitaa noin puolet kuntien arvioidusta kahden miljardin euron talouden vahvistamisesta vuoteen 2017 samalla, kun valtion tulisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä vahvistaa kuntataloutta miljardilla eurolla. Perusongelma, joka elinkeinorakenteen ja finanssikriisin ajoituksesta huolimatta olisi kunnissa kohdattu, liittyy palvelukysynnän lisääntymiseen ja sen rahoitukseen. Haasteen kokonaisluokan voi kuvata selkeimmin viimeisimmän sote-selvityksen (Kinnula-Malmi-Vauramo; Kaks 2014) pohjalta; eräät tarvetekijät kuten yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on yli kaksinkertainen vuoteen 2040 mennessä samaan aikaan, kun veronmaksajien lukumäärä ei juuri kasva. Tämä tarkoittaa, että veronmaksukyky kasvaa hitaasti, vain 7 %:ia vuoteen 2040 mennessä. Johtopäätöksenä on, että palvelutarpeen kasvu tulee hoitaa käytännössä nykyrahoituksen puitteissa tekemällä ja toimimalla radikaalisti toisin olemassa olevalla työvoimalla. Julkisen sektorin työvoiman osuus ei voi kasvaa. Osa valmistautumista on parhaillaan valmistelussa oleva sosiaali- ja terveystoimen järjestämislaki, mikä toteutuessaan hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteisesti linjaamien pääperiaatteiden mukaisesti tulee muuttamaan kunnallishallinnon toimintaa perustavaa laatua olevalla tavalla, kun keskimäärin 55,3 % kuntien menorakenteesta siirtyy sen ulkopuolelle päätettäväksi. Malliin sisältyy myös uudenlainen kapitaatiorahoituspohja, mikä sekin tullee muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla kuntien keskinäistä kustannusvastuuta. Myös valtionosuusmalli tulee lisäämään kuntien muutospaineita tilanteessa, missä koko toimintaympäristö rahoituspohjineen on murroksessa. Näyttää kohtuullisen selvälle, että kunta- ja sote-rakenteiden lopputulos parhaassakin tapauksessa ratkaisee vain osan haasteista, koska kysyntään ei voida juurikaan vaikuttaa hyvinvointipalvelujen osalta ja kuntaliitosten väestökasvuun pyrkivät strategiat eivät ratkaise valtakunnallisesti ongelmia, koska vastaavasti väki toisaalla Suomessa vähenee ja ikääntyy. Talouskriisin pitkittyminen on leikannut Suomen taloudelta 10 kasvun ja puskureiden rakentamisen vuotta. Voimakkaasti velkaantumiseen rakentuva yhteiskunta ei Etelä-Euroopan esimerkin pohjalta kykene ratkaisemaan, ainoastaan siirtämään ja kasvattamaan ongelmaa. Tähän perustuen näyttääkin sille, että kokonaisvaltainen uudelleenarviointi on välttämätöntä. Uudelleen arviointitarve kohdistuu niin rakenteisiin, toimintatapoihin kuin yhteiskunnalliseen järjestelmäänkin (nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio-malli). Tältä osin kaikkien keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden on syytä olla hereillä ja avoin erilaisille tarkasteluille.

6 6 2.2 Kuntarakennelaki, kuntaliitosten tavoitteet Muutettu kuntajakolaki astui voimaan kuntarakennelakina ( /478). Lain keskeiset kohdat ovat voimassa määräaikaisesti Laissa on useita kohtia, joilla on merkittäviä vaikutuksia kuntaliitoksiin. Keskeisimmät ovat kuntajaon kehittämisen tavoitteet 2, kuntajaon muuttamisen edellytykset 4, erityisen kuntajakoselvityksen määrääminen 15 ja toimittaminen 16, henkilöstön asema 29, yhdistymisavustus 42, yhdistymisavustuksen perusosa ja lisäosa 43, valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen ( /478) Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. 4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. ( /478) Edellä olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. ( /478)

7 7 Yhteenvetona voidaan kuntarakennelaista ja kuntaliitoksesta todeta seuraavaa Hollola-Hämeenkoski- Kärkölän osalta: 1. Kuntajaon muutoksen tavoitteet täyttyvä pääosin ja erityisesti pienempien kuntien osalta 2. Kolmen kunnan selvitysalue ei täytä selvitysvelvollisuuden kriteerejä, mutta koska em. kunnat ovat osallistuneet Salpauskuntajakoselvitykseen, selvitysvelvollisuus tulee lain edellyttämä selvitys toteutettua erikseen 3. Koska kuntaliitokseen kuuluisi taloudeltaan kriisiytynyt kunta (Kärkölä), on kuntaliitosrahoituksen varmistaminen välttämätöntä ja edellytys kuntaliitokselle (perusrahoitus, valtionosuusmenetysten kompensaatio, erillistuki). Kuntaliitosrahoitus tulisi varmistaa siten, että omaehtoisen kuntaliitosselvityksen sijaan valtiovarainministeriölle esitettäisiin erityistä kuntajakoselvitystä, mikäli kunnat pitävät varsinaista kuntaliitosselvitystä esiselvityksen jälkeen järkevänä ja perusteltuna. 4. Kuntaliitos tulisi toteuttaa viimeistään lukien, jotta lakiin kirjatut etuudet voidaan säilyttää ja ohjata tulevan kunnan ja sen asukkaiden hyödyksi. 5. Sote-järjestämislaki toteutuessaan annettujen poliittisten linjausten mukaan tulee muutamaan kuntien järjestämisvastuuta ja roolia sekä kapitaatioperusteinen laskutusjärjestelmä kuntien välistä taloudellista rahoitusvastuuta merkittävällä tavalla. 2.3 Kuntarakennemuutos strategisena vaihtoehtona Kuntaliitosten keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu kuntien elinvoiman lisääminen ja tätä kautta kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Suomen Kuntaliiton tarkastelukehikkoa myötäillen elinvoimaisen kunnan lähtökohdat ja näiden osioiden tarkastelu osana kuntaliitoksen esiselvitystä ovat seuraavat: Kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta on olennaista, että kunta kykenee edistämään kaikkia keskeisiä elementtejä. Väestömääräkehityksen tulisi olla positiivinen, mikä puolestaan luo edellytyksiä kuntatalouden tasapainolle. Palvelujen kehitystä tulee ennustaa ja siihen varautua, palvelurakennetta tulee kehittää ja palveluja tulee kehittää siten, että olemassa olevilla resursseilla saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus aikaan. Uutta jaettavaa ei kuntaliitoksella synny missään päin Suomea; hyöty ratkeaa sitä kautta, miten tehokas toimintamalli kyetään toteuttamaan. Tämä edellyttää sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä sekä vahvaa esimiestukea. Elinkeinopolitiikan pitää olla aktiivista ja uudenlaisia ratkaisuja etsivää, maapolitiikan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia luovaa, päätöksenteon vahvaan luottamukseen nojaavaa ja kuntalaisten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävää.

8 8 Suomen Kuntaliitto on määritellyt strategista yhdistymistä seuraavasti: Strateginen yhdistyminen merkitsee pitkäjänteistä pyrkimystä yhteisesti asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Strategisella yhdistymisellä pyritään siihen, että yhdistynyt kunta on enemmän kuin osiensa summa. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on saavuttaa jotain, mitä kunnat eivät voi yksin saada aikaan. Kuntaliitos ei sellaisenaan synnytä uusia voimavaroja, tuota kustannussäästöjä tai paranna palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Strateginen yhdistyminen merkitsee sitä, että kuntaliitos mahdollistaa kuntien resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja kunnat pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntaliitos ei sellaisenaan ratkaise kuntien keskeisiä ongelmia. Kuntaliitosten tavoitteena on uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, kuntien voimavarojen tehokkaampi kohdentaminen sekä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Niiden toteutuminen edellyttää selkeitä tavoitteita: 1. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen yhdistymisen aikana ja uudessa kunnassa. 2. Yhdyskuntarakenteen, asuinalueiden ja liikennejärjestelmän kehittäminen kestävää kehitystä, toiminnallista tehokkuutta ja kunnan vetovoimaisuutta edistävällä tavalla. 3. Elinkeinojen kehittämiseen liittyvien voimavarojen kohdistaminen yhdistyneen kunnan työllisyyden ja tulopohjan kannalta tehokkaalla tavalla. 4. Palvelurakenteiden ja -prosessien uudistaminen palveluiden tuottavuuden ja laadun turvaamiseksi. 5. Taloudelliset voimavarat kohdennetaan tehokkaalla tavalla taloudellisen liikkumavaran lisäämiseksi. 6. Henkilöstövoimavarojen turvaaminen: varmistamalla tarvittava osaaminen, hyvinvointi ja kehittymisen edellytykset sekä sijoittamalla henkilöstöä uusiin tehtäviin.

9 9 3.VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 3.1 Asukkaat ja väestö Pinta-ala Maapinta-ala Vesistöt Taajama-aste 2012 Hollola 531,84 km2 68,68 km2 80,9 % Hämeenkoski 195,62 km2 7,89 km2 51,8 % Kärkölä 259,31 km2 2,84 km2 67,1 % Yhteensä 986,77 km2 79,41 km2 Mikäli kolmen kunnan kuntaliitos toteutuisi, kunta olisi pinta-alaltaan Suomen 86. suurin kunta. Mennyt väestökehitys Hollola Hämeenkoski Kärkölä Kolmen kunnan väestökehitys on alueellisesti tyypillinen; väestökasvua kunnissa on ollut 1990-luvulle saakka, Hollolassa jopa poikkeuksellisen nopeaa kasvua + 21 % vuosikymmenessä. Tämän jälkeen kasvu kunnissa on hiipunut 2000-luvulle tultaessa ja kääntynyt Hollolaa lukuun ottamatta negatiiviseksi. Viimeisen kymmenen vuoden yhteenlaskettu nettomuutos kolmessa kunnassa on eli 4,9 % eli vajaa 0,5 %/vuosi; Hollolassa eli 7,8 %, Hämeenkoskella -70 (-3,2 %) ja Kärkölässä -166 (-3,2 %). Vuoden 2013 väestö väheni Hollolassa -125 ja Kärkölässä -17 ja kasvoi Hämeenkoskella Vuoden kk ennakkotiedon mukaan väestö kasvoi Hollolassa (+ 96) ja Hämeenkoskella (+11). Kärkölä menetti asukkaita alkuvuoden tilaston mukaan -52. Väestörakenne 2012 Yhteensä 0 0 % 1-6 v 1-6 % 7-14 v 7-14% v % v % v % Yli 85 v Yli 85 % Koko maa ,1 6,7 8,6 64,8 10,4 6,1 2,3 Hollola , , , , , , ,6 Hämeenkoski , , , , , ,1 62 3,0 Kärkölä , , , , , , ,4

10 10 Väestöennuste 2025 Yhteensä 0 0 % 1-6 v 1-6 % 7-14 v 7-14% v % v % v % Yli 85 v Yli 85 % Koko maa ,1 6,5 8,8 59,4 11,9 9,2 3,2 Hollola , , , , , , ,9 Hämeenkoski , , , , , , ,9 Kärkölä , , , , , , ,2 Tilastokeskuksen mukaan kolmen kunnan yhteenlaskettu väestö oli vuonna asukasta. Tällä luvulla kunta olisi Suomen 38. suurin kunta ja asettuisi samaan kokoluokkaan Riihimäen, Vihdin, Raaseporin ja Imatran kanssa. Väestöennusteen mukaan kolmen kunnan kokonaisväestömäärä olisi vuonna 2025 lähes (30 928), missä kasvua olisi lähes 2000 asukasta eli valtakunnallista keskiarvokasvua nopeampaa + 6,9 % (k-a 5,9 %). Tulevaan asukaskehitykseen vaikuttaa moni tekijä. Viime aikaiset kysymykset väestökehityksestä ovat liittyneet erityisesti siihen kysymykseen, keskittyykö nuoret aikuiset perheineen kaupunkikeskuksiin, vai onko ilmiö osa käynnissä olevaa laskusuhdannetta eli ohimenevää. Tilastokeskuksen väestökehitysennuste kuvaa eri ikäluokissa kokonaisväestökehitysarviota. Syntyviä oli n. 1 % vuodessa, mikä on lähellä valtakunnallista keskiarvoa (1,1 %) vuotiaita olisi 6,7 %, mikä olisi yli valtakunnallisen keskiarvon (6,5 %) vuotiaita olisi 10 % koko väestöstä, mikä olisi 1,2 % enemmän kuin yleinen valtakunnallinen keskiarvo (8,8 %). Työikäistä väestöä olisi 56,3 % eli 3,1 % vähemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (59.4 %) vuotiaita olisi 12,8 % eli 0,9 % enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo vuotiaita 9,9 % eli 0,7 % enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Yli 85 -vuotiaita olisi 3,1 % eli -0,1 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Ennusteiden mukaan kolmen kunnan väestökasvu ja ikärakenteen kehitys kulkisi siis lähellä valtakunnallisia keskiarvoja painottuen nuoriin ikäluokkiin sekä tasaten yksittäisten kuntien jopa 6,9 %:ia valtakunnallista keskiarvoa heikompia lukuja. Merkittävin poikkeama on työikäisen väestön osuus, missä nuorten ikäluokkien painotus selkeimmin näkyy ja vaikuttaa. Laskennalliset menetykset ovat 5-6 milj. euroa/vuosi verotulojen osalta (verrattuna siihen, että työssäkäyvien osuus vastaisi valtakunnallista keskiarvoa).

11 Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne 2011 (tilastokeskus) Alkutuotanto Jalostus Palvelut Yritystoimipaikkojen lukumäärä Hollola 4,7 % 31,2 % 61,9 % 1342 Hämeenkoski 25,7 % 10 % 61,1 % 277 Kärkölä 8 % 49,1 % 40,9 % 400 Yhteensä 6,7 % 33,7 % 57,3 % 3361 Työpaikkaomavaraisuus 2011 (tilastokeskus) Työlliset Työpaikat Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % Työpaikkaomavaraisuus 2011 Työpaikkaomavaraisuus 2001 Muutos Hollola ,5 % 66,8 % 75,8 % - 9 % Hämeenkoski ,1 % 61,2 % 68,2 % - 7 % Kärkölä ,3 % 91,6 % 103,2 % - 11,6 % Yhteensä % 70,5 % Työpaikkojen määrä on kaikissa kolmessa kunnassa heikentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Suomen kunnista noin puolet on menettänyt työpaikkoja ja puolet kyennyt kasvattamaan työpaikkamääräänsä (pääosin vain hieman) viimeisen kymmenen vuoden aikana. %. Seutukunnan veturi Lahti on kyennyt kymmenessä vuodessa kasvattamaan työpaikkamääräänsä vain 1 %:in mikä ei ole ollut riittävää alueen kasvudynamiikan käynnistämiseksi. Isoimpien paikkakuntien työpaikkakasvu vastaavana aikana on ollut jopa kymmeniä prosentteja. Keskeisin työpaikkapoistuma kolmen kunnan alueella on ollut Foxconn Oy:n toiminnan lakkautus Hollolassa 2005, jonka vaikutus työpaikkapoistumaan Hollolan osalta oli n. 5 %. Paras työpaikkaomavaraisuus on Kärkölässä, missä sielläkin lasku on kuitenkin ollut nopeaa. Suurin työnantaja on Koskisen Oy, missä (koko konsernissa: Koskitukki Oy, Koskisen Oy) vuonna 2013 oli yhteensä 922 työntekijää. Työpaikkojen määrä kolmen kunnan alueella vuonna 2011 oli yhteensä 8835 kpl ja työllisten kokonaismäärä , kolmen kunnan työpaikkaomavaraisuus yhteensä olisi 70,5

12 12 Työllisyys Hämeen työvoimatoimiston heinäkuun 2014 katsauksen mukaan: Päijät-Hämeessä heinäkuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 % nousten edellisestä vuodesta 1,6 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa työttömien määrän kasvaessa vuodentakaisesta 1 509:llä (11 %). Päijät-Hämeen maakunnassa työttömien osuus työvoimasta oli edellisvuotta korkeampi alueen kaikissa kunnissa paitsi Hämeenkoskella. Maakunnan matalimmat työttömien osuudet olivat Hämeenkoskella (9,0 %), Kärkölässä (10,5 %) ja Hollolassa (10,6 %). Korkeimmat työttömien osuudet olivat Lahdessa (18,7 %) ja Heinolassa (16,4 %). Päijät-Hämeessä nuorten työttömien osuus (alle 25-vuotiaat) nuorten työvoimasta oli heinäkuussa 23,9 % nousten viime vuodesta 3,2 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeen maakunnassa nuorten työttömien osuus oli edellisvuotta korkeampi alueen kaikissa kunnissa. Päijät-Hämeen maakunnan matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Sysmässä (11,1 %) ja Hämeenkoskella (12,6 %). Kärkölässä osuus oli 19,8 % ja Hollolassa 19,3 %. Yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuun lopussa Päijät-Hämeessä Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Päijät- Hämeessä 1 018:sta (27 %) ja koko maassa :llä (22,4 %). Kunnittain katsottuna yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodentakaisesta Hämeenkoskea (19) ja Kärkölää (62) lukuun ottamatta. Hollolassa kasvua oli 70 kokonaismäärän ollessa 354. Pendelöinti 2011 Liitemateriaalina olevien pendelöintikarttojen mukaan Hollolasta käydään eniten töissä Lahdessa (4586), Helsingissä (276), Nastolassa (224), Kärkölässä (153) ja Heinolassa (110). Hämeenkoskella käy työssä 32. Hollolaan tullaan töihin eniten Lahdesta (2043), Nastolasta (190) ja Orimattilasta (156). Kärkölästä käy 98 ja Hämeenkoskelta 74. Hämeenkoskelta käydään eniten töissä Lahdessa (227), Hämeenlinnassa (95), Hollolassa (74) ja Kärkölässä (25). Hämeenkoskella käy töissä eniten Hämeenlinnasta (44), Lahdesta (36), Hollolasta (32), ja Kärkölästä (22) Kärkölästä käydään eniten töissä Lahdessa (313), Hollolassa (98) ja Helsingissä (83). Hämeenkoskella käy 22. Suunta on yleisesti etelään, koska Mäntsälässä, Riihimäellä ja Vantaalla käy n. 50 henkilöä/paikkakunta. Kärkölässä käydään töissä eniten Lahdesta (266) ja Hollolasta (153), Orimattilasta (33) ja Hämeenkoskelta (25). Elinkeinojen kehittäminen Hollolan kunta kuuluu osakkaana Lahden ydinkuntien perustamaan yhteiseen elinkeinoyhtiöön LADEC Oy:n. Lahden seudun vetovoimaisuutta, yritystoiminnan uudistamista ja kasvua edistävä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy tarjoaa yrityksille monipuolisia liiketoiminnan kehittämispalveluita, jotka kattavat yrityksen elinkaaren eri vaiheet. Osaamiskärkinä ovat ympäristöteknologia sekä muotoilu. Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat toteuttavat elinkeinotoimintaa itsenäisesti. Kaikki kolme kuntaa ovat osakkaina Lahden seutu -Lahti Region Oy:ssä, joka on seudullinen markkinointi- ja myyntiyhtiö. Se vastaa Lahden seudun brändi-, asumisen ja matkailun markkinoinnista sekä matkailupalveluiden myynnistä ja matkailuneuvonnasta.

13 Kehittäminen Erityinen kehittämiskohde koko alueella ja erityisesti kolmen kunnan alueella on yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen. Vain työpaikkakasvun kautta on mahdollista saada uusia asukkaita ja ylläpitää tätä kautta olemassa olevaa palvelurakennetta. Kunnilla on käyttämätöntä potentiaalia tavoitteen toteuttamiseksi; Lahden eteläinen kehätie toteutuessaan mahdollistaa uuden kehityskäytävän muodostamisen (vetovoimainen sijoittumispaikka saavutettavuuden näkökulmasta), Helsinki-Lahti radan hyödyntäminen Kärkölän ja Hollolan osalta (rataan tukeutuva asuminen ja yrittäjyys). Kunnilla on myös uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia, vahvoja toimijoitaan ja muodostaa näiden toimijoiden ympärille ns. klustereita (toisiaan hyödyntävien toimijoiden ketjuja). Samalla tavalla voidaan profiloida myös kaupallisia alueita erottumiskeinona. Myös lähiruokaketjujen kytkentä valmiisiin jakelu- ja kauppaketjuihin mahdollistaisi peruselintarvikkeiden volyymikasvun. Elinkeinotoiminta kokonaisuudessaan edellyttäisi täsmällisesti ohjattua panostusta mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja toteuttamisen vauhdittamiseksi. Tällöin oman elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia suhteessa seudulliseen yksikköön tulee vahvasti arvioida tai vaihtoehtoisesti pyrkiä muodostamaan uudenlainen toimintamalli Ladec Oy:öön tukeutuen. Kuntien elinkeinopoliittisia, vireillä olevia hankkeita on esillä: Hollolan kunta - Keskustan kauppakeskushanke; sopimusten mukaan uuden kauppakeskuksen tulee olla valmis viimeistään 2016 alkuvuoden aikana - Tarmontien ja Messiläntien kulma; K-market/K-Supermarket; valmistuu 2015/ Paassilan yritysalue, tulevan ohitien varressa (paloaseman rakentaminen käynnistyy vuonna 2014 alueelle), sijoittumisvalmius Hopeakallion yritysalue, tulevan ohitien varressa (esisopimus ABC-aseman sijoittumisesta alueelle), sijoittautumisvalmius Nostavan alue vt 12 ja Helsinki-Lahti oikoradan varrella, alueen kivenlouhinnan käynnistyminen vuonna Pyhäniemen alueen asemakaavoitus; Kartanoalueen matkailullinen kehittäminen, valmistuu Messilän alueen asemakaavoitus; Messilän alueen matkailullinen kehittäminen, valmistuu 2016 Mikäli kaikki hankkeet johtavat toteutumiseen, niiden arvioitu työpaikkavaikutus riippuen toteutuksen laajuudesta on

14 14 Hämeenkosken kunta - Käynnissä Hämeenkosken kunnan keskustaajaman ja sen läheisen maaseutualueiden osayleiskaavoitus. Tavoitteena tarkistaa ja suunnitella kunnan keskeisten alueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus vuoteen Tavoitteena osayleiskaavan valmistuminen ja hyväksyminen vuonna Kaavatyön yhteydessä selvitetään myös Ojastenmäen teollisuusalueen mahdollista laajentamista pohjavesialueen ulkopuoliselle alueelle. Kaavatyössä arvioidaan myös maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen mahdollisten tuulivoimaalueiden soveltuvuus tuulivoimarakentamiseen. - Ojastenmäen teollisuusalueen III- vaiheen kaavoituksen loppuun saattaminen (entinen palstoitussuunnitelma-alue) Kärkölän kunta Kärkölän kunta kaavoittaa kaksi uutta pientaloaluetta joissa on yhteensä 25 tonttia, tonteille rakennetaan kunnallistekniikkaa sitten kun olemassa oleva tonttivaranto on pienentynyt merkittävästi ja tarvetta uusille pientaloalueille syntyy. Asuminen 2013 Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asuntojen osuus Rivi- ja pientaloissa asuvien osuus Kesämökit Hollola ,7 % 69,1 % 1542 Hämeenkoski ,7 % 94,3 % 553 Kärkölä % 88 % 388 Yhteensä ,4 % 74,3 % 2483 Kuntien asumisrakenne on rivi- ja pientalovaltainen, vuokra-asuntojen määrä on alle viidennes. Kunnat eivät ole ns. mökkikuntia; kolmen kunnan yhteenlaskettu mökkimäärä nostaisi sen 60. suurimmaksi mökkikunnaksi. Alueen veronmaksajien tulotaso on lähellä mediaania Kärkölässä, Hämeenkoskella n euroa alhaisempi ja Hollolassa lähes 4000 euroa korkeampi tulonsaajaa kohden. Tulotaso pk-seutuun verrattuna on huomattavasti alhaisempi. Asumiseen liittyvät hankkeet ja kehitysnäkymät vuoteen 2020 Hollolan kunta Hollolan kunnanvaltuuston hyväksymään palvelujen järjestämisohjelmaan (2020) on kirjattu seuraavaa: Kaavallinen valmius Salpakankaan keskusta-alueen ja sen lähialueen väestömäärän lisäykseen 2000 asukkaalla sekä keskusta-alueelle toteutettavista ikä-ihmisten vuokra-asunnoista kpl. Tavoitetta toteutetaan mm. seuraavien alueiden/kohteiden kaavoituksella: Pientalot:

15 15 Salpakangas, eteläinen -Perhoslehto ja Kuntakeskuksen eteläiset osat AO tontit 77 ja AR/AP tontit 11, yht. n. 350 asukasta Kukonkoivu -Kukonkangas AO tontit 150, yht. 450 asukasta Kerrostalot/keskusta-alue 29 kpl, n asukasta -ABC tontti 2 kpl -Prisman päälle 2 -Hedelmätarhantie 1 -S-marketin vanha tontti 4 -Salpakankaantie 5 -Harjunrinne 4 -Yläkoulun tontti 3 -Salpakankaan koulun ympäristö 4 -Terveystie Tiilijärven risteys 2 Hämeenkosken kunta Käynnissä olevan osayleiskaavatyön rinnalla käynnistetään vuoden 2014 aikana ns. Heikkilän alueen asemakaavoitus. Alue sijaitsee Hämeenkosken koulun ja päiväkoti Päivänpaisteen välittömässä läheisyydessä. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa omakotitalotontteja. Kaavan arvioidaan olevan valmis vuonna Osayleiskaavatyössä pyritään täydentämään asumista keskustaajaman alueella. Kaavatarkastelun yhteydessä selvitetään mm. asumiseen soveltuvien alueiden kaavoittaminen asumiselle. Kärkölän kunta Kärkölän kunnalla on voimassa oleva yleiskaava, jota ei ole lähiaikoina tarkoitusta muuttaa tai laajentaa. Kaavoitusohjelman mukaisesti on tarkoitus 2014 aikana kaavoittaa pientaloasumista varten Kivisillan alueella 12 tontin kohde sekä Lavanmäen asuntoalueen laajennus länteen päin joka sisältää pientalotonttia. Kunnalla on tämän jälkeen valmiita pientalotontteja 5-10 vuoden tarvetta vastaava määrä. Yhteenvetona väestön, elinkeinojen ja kehittämisen osalta, voidaan todeta seuraavaa: - kuntien väestökasvu on ollut aleneva Kärkölässä ja Hämeenkoskella, mutta kasvava Hollolassa. Kolmen kunnan yhteisen väestökasvun arvioidaan olevan vuoteen asukasta - Kärkölän kunnan työpaikkaomavaraisuus on korkein: 91,6 %, kolmen kunnan yhteinen työpaikkaomavaraisuus olisi 70,5 % - kolmen kunnan työttömyysaste on Päijät-Hämeen alhaisimpia - Alueella on vireillä useita elinkeinopoliittisia hankkeita ja asumiseen liittyviä kaavoitushankkeita, joiden pohjalta alueella on edellytyksiä kasvattaa työpaikkaomavaraisuutta ja väestömäärää edellyttäen, että yleinen talouskehitys kohenee.

16 16 4. PALVELUT 4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Peruspalvelukeskus Oiva Nykytila: Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita on yhteisesti tuotettu jo useiden vuosien ajan; Tiirismaan kuntayhtymä tuotti kolmen kunnan terveyspalvelut vuosina , Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos ja 2014 alkaen Peruspalvelukeskus Oiva on tuottanut sekä sosiaali- että perusterveydenhuollon palvelut Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien lisäksi Asikkalan ja Padasjoen kunnille, yhteensä n asukkaalle. Peruspalvelukeskus Oiva on oma taseyksikkönsä Hollolan kunnan kirjanpidossa. Hollolan valtuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan ja eriytetyn talousarvion. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset laskutetaan yhteistoiminta-alueen kunnilta pääsääntöisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kunnat vastaavat kustannuksista omien asukkaidensa palveluiden osalta. Peruspalvelukeskus Oiva tuottaa lakisääteiset sekä kuntien siltä tilaamat muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hollolan kunnan lisäksi selvitysalueelta Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sekä selvitysalueen ulkopuolelta Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Palveluiden tuottaminen perustuu kaikkien kuntien kunnanvaltuustojen hyväksymään yhteistoimintasopimukseen. Yhteistoiminnan hoitamista varten on Hollolan kunnan organisaatiossa yhteinen toimielin, perusturvalautakunta, johon kuntakohtaiset jäsenet (10 jäsentä) valitsee asianomainen kunta. Palvelut tuotetaan hyvinvointipalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelujen tulosalueilla. Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hankitaan PHSOTEY:lta. Palveluiden järjestämisen painopisteet on kirjattu Palveluiden järjestämisohjelmaan 2020 ja ovat asiakkuuksien hallinta, laitosvaltaisuuden purkaminen, palveluverkon tarkistaminen ja asiakkaiden/potilaiden omahoidon kehittäminen. Tulevaisuus: Kuntien nykyisellä kantokyvyllä ei ole mahdollisuutta tuottaa sillä volyymillä palveluita jolla ne tällä hetkellä tuotetaan. Selvitysalueen kunnissa tullaan tekemään vaikeita talouden sopeuttamispäätöksiä tulevina vuosina. Liitteenä yksityiskohtaisempi arvio palvelujen nykytuotannosta sekä kolmen kunnan palvelutuotannosta yhdessä kunnassa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee ja tarkoituksena on järjestää kaikki sotepalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta vuodesta 2017 alkaen. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Sote-alueista muodostetaan riittävän suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Riittävän suuri väestöpohja tuo sote-alueille myös vankemmat

17 17 hartiat palveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmisiä, mutta hallinto ja organisaatio voidaan koota viiteen yksikköön. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Sote-alue järjestää palvelut, mutta jatkossakin kunta voi toimii tuottajana. 4.2 Sivistyspalvelut Sivistystoimen palvelukokonaisuus sisältää useita isoja palvelukokonaisuuksia. Varhaiskasvatuspalvelut: (Lasten päivähoidon palvelut, esiopetus, lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen ja esioppilaiden päivähoidon) Perusopetuspalvelut: (Perusopetus, ylä- ja alakoulut sekä oppilashuoltopalvelut, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta) Kirjasto ja vapaa-aikapalvelut: (Kirjasto, kirjastoautopalvelut sekä nuorisotoimi sisältäen etsivän nuorisotyön) Hollolan sivistystoimi Hollolan sivistystoimen palvelurakennetta on voimakkaasti uudistettu ja tiivistett niin kouluverkon kuin päivähoi onkin osalta osana vuonna 201 päätett ä talou en sopeutusohjelmaa, jonka toimeenpano ja toteutus on kä nnissä. alveluverkon osalta lähitulevaisuu essa ei ole tarvetta tiivistää rakennetta jo päätet stä. ppilasmäärien kehit ksen ja palvelutarpeen näkökulmasta päätett rakenne on tarvetta vastaava ja joka palvelee pitkälle tulevaisuuteen. OPPILASMÄÄRÄT Hollolan kunta Oppilasmäärät luokka-asteittain tytöt pojat yht. Esiopetus luokka* luokka luokka luokka luokka luokka luokka Alkuopetus (0-2 lk) Luokat Luokat Kaikki (esi-6) *) pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuden ensimmäistä vuotta

18 18 Yläluokat tytöt pojat yht. 7.luokka luokka luokka Kaikki Vesikansan alueen 7-9 -luokan oppilaat käyvät yläkoulua Lahdessa ja Asikkalassa. Ko. oppilasmäärä ei sisälly taulukkoon Oppilasmäärät eivät sisällä Etappi-luokan oppilaita (13 hlö). Palveluverkko on jaettu nykyisellään koko kunnan osalta kahteen palvelualueeseen, joita molempia hallinnoi hteist össä t öparina palvelualueen rehtori ja varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö h essä palvelualuei en mui en esimiesten kanssa. oimintamallia toteutetaan jaetun johtamisen ja henkilöstön aidon osallistamisen kautta. okainen sivist stoimen esimies osallistuu m ös koko toimialaa koskevaan valmisteluun sekä suunnitteluun. Kärkölän kunnan sivistyspalvelut ovat yksi osa pohjoista palvelualuetta ja sen palveluntuotantoa. Hollolan kunta on linjannut vuo en 2014 talousarviossa merkittäviä talou en sopeuttamistoimia. oimintamenojen säästöt näk vät palveluissa. unnan palveluverkko supistuu kuluvan toimintavuo en aikana. Miekkiön koulu lopettaa toimintansa ja likartanon, iiparin ja iirikukon päiväkotien toiminta keskittyy Salpakankaalle. Päivähoidon ja koulutoiminnan kokonaisuutta tarkastellaan yhtenä sivistystoimen kokonaisuutena, jossa hyödynnetään kyseisiä tiloja kokonaisuutena hyödyntäen tilat optimaalisesti, jotta vältytään ylimääräisiltä tiloilta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kirjaston aukioloajat ovat supistuneet ja koulujen tuntikehys hieman pienenee sekä II-asteen yleissivistävää koulutusta ei enää järjestetä. Kirjasto- ja vapaa-aikatoimen osalta Hollola tuottaa kyseiset palvelut omana kokonaisuutenaan Hollolan ja Kärkölän kuntien osalta, jossa palvelut vastaavat palvelutarvetta. Hollolan sivistystoimen palvelutoiminnan osalta keskeinen linjaus on tuottaa peruspalvelut laadukkaasti palvelutarpeen näkökulmasta. Hollolan osalta kokonaisuus toteutuu pääosin nykyisillä linjauksilla, riippumatta siitä toteutuisiko kolmen kunnan yhteinen palvelukokonaisuus vai ei. Palvelurakenteeseen ei olisi kolmen kunnan yhteisenä kokonaisuutena odotettavissa olennaisia muutoksia, johtuen siitä, että Hollolan näkökulmasta palvelukokonaisuuteen tulisi lisänä lähinnä Hämeenkosken sivistystoimi, jossa toimintayksikköjä on vain kaksi, yksi päiväkoti ja yksi perusopetuksen yksikkö. Kokonaisuus toimisi palvelujen toteutumisen kannalta nykyiseltä pohjalta lähinnä siten, että yhteistyösopimusten sijasta toiminta vakiintuisi yhdelle toimijalle. Kärkölän sivistystoimi ärkölän sivist stoimi on kokonaisuutena toiminnallisesti osa Hollolan palvelualuetta, tilaaja/tuottajamallin mukaisesti. Sivistyspalvelut on kokonaisuudessaan tuotettu vuodesta 2009 alkaen Hollolan ja Kärkölän kuntien yhteistyösopimuksen mukaisesti samalla palvelutasolla, kulttuuripalveluita lukuun ottamatta. Hollolan sivistyslautakunta on Hollolan ja Kärkölän kuntien yhteislautakunta. ärkölän kunta on toteuttanut sivist stoimen osalta muutamia pienehköjä sopeutustoimia appilan koulu ja lukiotoiminta palvelutarvetta vastaavaksi, mutta muita muutoksia ei ole toteutettu. ukiotoiminta päätt kokonaisuudessaan oppilasmäärän vähäisyyden vuoksi.

19 19 Kärkölän kunta Oppilasmäärät luokka-asteittain tytöt pojat yht. Esiopetus luokka* luokka luokka luokka luokka luokka luokka Alkuopetus (0-2 lk) Luokat Luokat Kaikki (esi-6) Yläluokat tytöt pojat yht. 7.luokka luokka luokka Kaikki ppilasmäärien ja toiminnan tarpei en näkökulmasta ärkölän palveluverkko on n k isellään selkeästi ylimitoitettu, lukuun ottamatta pääosin varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalveluissa vuorohoidon kysyntä on vähäistä. ppilasmäärät ovat olleet jo pi emmän aikaa laskevia, joten kouluverkko on välttämätöntä tarkastella. sia ei ole sinänsä uusi, vaan palveluverkkoverkkok s m kset on olleet esillä jo vuo esta 200. ärkölän lukion lakkautuminen johtaa merkittävään haasteeseen läkouluopetuksen säil misen ja järjestämisen näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen osalta keskitettynä päivähoitona toteutettu Vuokkoharjun päiväkoti riittää myös tulevaisuuden muutoksiin päivähoidon osalta erittäin hyvin. Perhepäivähoidon vähentyessä Vuokkoharjun kapasiteetti riittää ja myös mahdollistaa kolmen kunnan kokonaisuudessa palvelutarkastelun myös siltä osin. läkoulu on jäämässä oppilasmäärältään pieneksi, jolloin m ös opetustuntien määrä jää alhaiseksi huomioi en opetuksen virkarakenne. ilannetta voi lähest ä htenäisen perus- opetuksen kautta, jolloin perusopetus on keskitett ärkölän alueella htenäisen perusopetuksen mallin mukaisesti tai vaihtoehtoisesti siten, että läkouluopetus järjestetään keskitet sti ja säil tetään pienempien oppilai en koulu ksikkö alakouluopetuksen osalta. Sivistystoimen palvelujen järjestämiseen tällä asialla on merkittävä vaikutus niin palvelujen tuottamisen kuin kustannustason hillitsemisen näkökulmasta. Toistaiseksi Kärkölän päätöksenteossa ei ole ollut halukkuutta kustannustason tai palveluverkon rakenteen tarkasteluun vaan taseeseen kertyvää alijäämää on tietoisesti kasvatettu. Tämänhetkisessä kuntarakenne tilanteessa on myös ilmeistä, että nykyinen sivistystoimen yhteistoimintasopimuksen jatkuminen Hollolan kanssa joudutaan arvioimaan uudelleen. Kärkölä on joka tapauksessa tienhaarassa kuinka sivistystoimen palvelut kunnan alueella tuotetaan. Kunnan talous on saatettu niin heikkoon tilaan, että edellytyksiä omin voimin jatkamiselle tai palvelurakenteen ylläpitämiselle ei ole, koska päätöksiä alijäämän kasvun hillitsemiseksi ei ole juurikaan tehty. Tästä syystä sivistystoimen palveluverkkoon kohdistuu väistämättä merkittäviä supistuspaineita, jotka tulisi toteuttaa

20 mahdollisimman pian. Opetus tulee keskittää Järvelään ja siitä huolimatta yläkouluopetuksen järjestämisen edellytykset Järvelässä ovat korkeintaan kohtuullisella tasolla. Peruspalvelujen tarve sivistystoimen osalta ei nykyisillä arvioilla tule kasvamaan tulevaisuudessakaan. Kärkölän osalta muutostarve on ilmeinen. Kolmen kunnan kokonaisuudessa palvelurakenne muuttuu väistämättä tarvetta vastaavaksi, mutta muutoin palvelujen tuotanto säilynee hyvin pitkälti nykyisellä tasollaan. Arvioitavaksi jää, mitkä ovat todelliset edellytykset ylläpitää yläkoulua kokonaisuudessaan myös Järvelässä. Kolmen kunnan kokonaisuudessa sivistystoimen palvelukokonaisuudet tulee arvioida joka tapauksessa uudelleen, joka voi Kärkölän näkökulmasta osittain vahvistaa palvelutarvetta joiltain osin. Näin esimerkiksi päivähoidossa, mutta laajamittaisia muutoksia ei nykyisellä ikärakenteella ole perusteltua olettaa kehittyvän. Hämeenkoski 20 ks stä 2011 Hämeenkosken koulutoimessa esi- ja luokkien perusopetus keskitettiin kunnan ainoalle, Hämeenkosken koululle. Oppilaat ovat jakautuneet vuosiluokille siten, että koulussa on sekä kaksiettä yksisarjaisia vuosiluokkia. uo en 2012 alusta päivähoito keskitettiin koulun hte teen valmistuneeseen päiväkoti äivänpaisteeseen. oululle keskitettiin v kesällä e elleen kunnan ruokapalvelut, jossa valmistetaan aterioita m ös ivan vanhust ölle ja kotipalvelun ateriapalveluun kunnan alueella. Peruspalvelujen osalta palveluverkko on nykyisellään palvelutarpeita vastaava. Hämeenkosken koulu Oppilasmäärät luokka-asteittain tytöt pojat yht. Esiopetus luokka luokka luokka luokka luokka luokka Joustoluokka Pienryhmä 4 4 Alkuopetus Luokat Luokat Kaikki Yläluokkien opetus tapahtuu sopimuksen mukaan Hämeenlinnan Lammilla Hakkalan koulussa YLÄLUOKAT tytöt pojat yht. 7.luokka luokka luokka Kaikki

21 21 läluokkien oppilai en opetus on toistaiseksi hankittu sopimuksella Hämeenlinnan kaupun ilta ammin taajaman Hakkalan koululta. iivist vän seu ullisen hteistoiminnan ja erit isesti valmisteilla olevan opetussuunnitelman (OPS-2016) velvoitteiden pohjalta on tarkoituksenmukaista tarkastella läluokkaopetuksen hteist ömah ollisuuksia äijät-hämeen suunnalta. Kaikkien kolmen kunnan oppilasmäärä yhteensä. OPPILASMÄÄRÄT Oppilasmäärät luokka-asteittain Hollola Kärkölä Hämeenkoski yht. esiopetus luokka* luokka luokka luokka luokka luokka luokka alkuopetus (0-2 lk) luokat luokat kaikki (esi-6) *) pidennetys oppivelvolisuuden oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuden ensimmäistä vuotta Yläkoulu Hollola Kärkölä Hämeenkoski yht. 7. luokka luokka luokka kaikki Kirjasto- ja vapaa-aikatoimen osalta Hämeenkoski tuottaa palvelut oman kuntansa osalta. Hämeenkosken sivistystoimen osalta merkittäviä muutoksia ei ole näköpiirissä, lukuun ottamatta yläkoululaisten opetuksen järjestämistä. Palvelurakenne on nykyisellään päivähoidon ja perusopetuksen osalta se, jolla palvelutarpeeseen kyetään vastaamaan. Hämeenkosken koulu toimii yksisarjaisena alakouluna ikäluokkien pienestä koosta johtuen. Kolmen kunnan kokonaisuudessa muutoksia olisi odotettavissa lähinnä sivistystoimen hallinnon, oppilashuollon kokonaisuuden, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen sekä etsivän nuorisotyön osalta, jossa nykyinen kuntien välinen yhteistyö vakiintuisi toimimaan yhden toimijan kokonaisuudessa ja siten tiivistämään myös toteutuksen resursseja yhteiseksi kokonaisuudeksi. Sivistystoimen hallinnon osalta Hämeenkoski tulisi osaksi aluemallia niin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta, jolloin Hämeenkosken sivistystoimen hallinto sulautuisi olemassa oleviin ja hyväksi havaittuihin toimintamalleihin osaksi yhtä sivistystoimea.

22 22 Kuntien jo yhteistoiminnassa tuotetut palvelut Perusopetuksen liittyvät oppilashuoltopalvelut sekä kouluterveydenhuoltopalvelut toteutetaan yhteistoiminnassa kaikkien kuntien kesken. (Oiva-kunnat). Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä oppilashuoltoon kuuluvat koulupsykologi- ja kuraattori- sekä kouluterveydenhuollonpalvelut hankitaan Peruspalvelukeskus OIVA:sta. Hollolassa Kankaan koulun yhteydessä toimii seudulliset ETAPPI-luokat, jotka tuottavat opetuspalvelua vaikeimmista psykososiaalisista ongelmista kärsiville lapsille ja nuorille. Etappiluokilla työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat ovat Oivan palveluksessa. Vapaan kansan sivistystyön osalta Wellamo-opisto tuottaa seudullisena toimijana kansalaisopistopalvelut, jossa ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen kunnat. - hyödyntää Hollolassa v tehtyä demokratiaselvitystä ja siinä esitettyjä keinoja; ks. myös Salpauskunta-selvityksessä demokratiatyöryhmän raportin liitteessä luetellut mallit 4.3 Tekniset palvelut Tekniset palvelut kunnittain Luottamushenkilöorganisaatio Kuntien teknisen toimialan luottamushenkilöorganisaatio on kuvattu alla Viranhaltijaorganisaatio Kuntien nykyinen luottamushenkilöorganisaatio Kuntien teknisen toimialan nykyinen viranhalijaorganisaation rakenne selviää seuraavalla sivulla olevasta kuvasta. Alla on lyhyt kuvaus kunkin vastuualueen sisällöstä

23 23 Hallinto Hollolan teknisen toimen hallinnosta ja lautakuntatyöskentelystä vastaavat tekninen johtaja ja hallintosihteeri. Taloushallinnon tuottaa konsernipalvelut Hämeenkosken teknisestä toimesta vastaa tekninen johtaja ja toimistosihteeri yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Kärkölän kunnan teknisestä toimesta vastaa kunnaninsinööri ja toimisto sekä talouspalveluista kunnan keskustoimisto Kuntien nykyinen viranhaltijaorganisaatio Maankäyttö Hollolan kunnan maankäytön suunnittelu vastaa kaavoituksesta, mittaustoiminnasta ja tonttien myynnistä ja raakamaan hankinnasta. Tarvittaessa käytetään eri selvitysten teossa ulkopuolista asiantuntemusta. Työntekijöitä Hollolassa on 8 henkilöä. Hämeenkoski ja Kärkölä käyttävät kaavoituksessa ostopalveluita Rakennusvalvonta Hollolan kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii teknisen lautakunnan lupajaos. Henkilökuntaa rakennusvalvonnassa on 4,6. Hämeenkosken rakennusvalvontaviranomaisena toimii ja rakennustarkastajana tekninen johtaja ja rakennusvalvontaviranomaisena ympäristölautakunta Kärkölän kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii Lahden seudun rakennuslautakunta, joka on yhteinen Lahden ja Nastolan kanssa

24 Kuntatekniikka Hollolan kunnan katujen ja yleisten alueiden kunnossapito ostetaan Lahden seudun kuntatekniikka Oy:ltä. Henkilökuntaa on yhteensä 4,5 kunnan varikon henkilökunta mukaan luettuna. Kunta vuokraa kaluston LSKT Oy:lle Hämeenkosken kunnan katujen kunnossapito hoidetaan pääsääntöisesti ostopalveluna. Yleisten alueiden kunnossapito hoidetaan pääsääntöisesti omana työnä. Kärkölän kunnan katujen ja yleisten alueiden kunnossapito hoidetaan ulkoistettuna ostopalveluna. Kunnan omaa työtä käytetään 0,5 miestyövuotta. 24 Tilakeskus Hollolan kunnan tilakeskus vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta ja rakennuttamisesta sekä kunnan maa ja metsätiloista. Osa ulkoalueiden ylläpidosta ja ylläpitokorjauksista ostetaan ulkopuolisena palveluna. Vesikansa alueella kiinteistönhoito on ulkoistettu kokonaisuudessaan. Uudisrakentaminen toteutetaan aina urakoitsijoiden toimesta. Henkilökuntaa tilakeskuksessa on 17 esimiehet mukaan luettuna Hämeenkosken tekninen toimi vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja maa- ja metsätiloista. Henkilökuntana ovat työnjohtaja, kirvesmies ja kiinteistönhoitaja. Kärkölän tekninen toimi vastaa kiinteistöpalvelujen tuottamisesta ja kiinteistöpäällikön johdolla. Henkilökuntaa kiinteistöpalveluissa on 1kiinteistöpäällikkö +3.5 työntekijää. Uudisja korjausrakentaminen toteutetaan ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta. Kiinteistöpalvelut Hollolan kunnan kiinteistöpalvelut vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen siivouspaluista sekä sivistystoimen ja Oivan ruokapalveluista. Palvelut tuotetaan Vesikansan aluetta lukuun ottamatta omana työnä. Henkilökuntaa kiinteistöpalveluissa on 92 Hämeenkosken kunnan siivouspalveluista vastaa tekninen toimi. Siistijöitä on neljä. Ruokapalvelusta vastaa sivistystoimi. Kärkölän kunnan siivous- ja ruokapalveluista vastaa teknisen toimen yhteydessä toimiva Kärkölän Siru. Henkilökuntaa Kärkölän Sirussa on 1palvelupäälliikö+21 henkilöä Liikunta Hollolan kunnan liikuntapaikoista vastaa liikuntatoimi käyttäen apunaan ostopalveluita. Henkilökuntaa liikuntatoimessa on 7 Hämeenkosken liikuntapaikoista vastaa sivistystoimi, joka ostaa työaikaisen palvelun pääosin tekniseltä toimelta ja muuten ulkopuolisilta toimijoilta. Kärkölän liikuntapalvelut tuotetaan arkisin työaikana kunnan toimesta ja niitä hoitaa 1 henkilö. Iltaisin ja viikonloppuisin talvihoito on annettu korvausta vastaan urheiluseurojen hoidettavaksi kunnan omistamalla kalustolla. Vesihuoltolaitos Hollolan kunnan vesihuoltolaitos ostaa ylläpito-operoinnin Lahti Aqualta pitkällä sopimuksella. Uusinvestoinnit kunta rakennuttaa joko omatoimisesti tai ostamalla rakennuttamispalvelut Lahti Aqualta. Uudisrakentaminen kohdistuu ensisijaisesti uusiin kaava-alueisiin. Henkilökuntaa Hollolan vesihuoltolaitoksella on yksi.

25 Hämeenkosken tekninen toimi vastaa vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Viemärilaitoksella on puhdistamo ja 14 pumppaamoa. Vedenottamoja on käytössä 3. Putkisto on yhdistetty myös Hollola-Lahden vesilaistokuntayhtymän verkostoon Huljalassa. Kärkölän Vesi hoitaa vesihuoltopalvelut vahvistetulla toiminta-alueella. Toimintaa johtaa kunnaninsinööri 0,5 miestyövuotta ja toiminnasta vastaa 1,5 henkilöä. Vedellä on käytössään vanhentunut jv puhdistamo ja 3 vedenottamoa. Ympäristönsuojelu Hollolan kunnassa ympäristönsuojelusta vastaa Lahden seudun ympäristöpalvelut. Päätöksenteosta vastaa Lahden seudun ympäristölautakunta Hämeenkoski ja Kärkölä hoitavat ympäristönsuojelun yhteistyössä keskenään. Kummassakin kunnassa on oma ympäristölautakunta 25 Ehdotus teknisen toimialan organisoimisesta kuntaliitoksen yhteydessä Kuntien teknisen toimialan palvelut ovat kunnasta riippumatta hyvin samankaltaisia. Palveluiden järjestämistapa vain vaihtelee. Hollolan Hameenkosken ja Kärkölän kuntaliitoksessa tekniset palvelut voidaan organisoida pääosin vain yhdistämällä edellä kuvatut toiminnot. Seuraavassa on periaate-ehdotus tehtävien organisoimiseksi. Henkilöstön mitoitukseen ja sijoittumiseen ei ole otettu kantaa yksityiskohtaisesti. Ajatuksena on, että henkilöstön määrä tasoittuu eläköitymisen kautta yhdistymistä seuraavan viiden vuoden aikana. Hollolan kunnan teknisestä toimesta eläköityy vuoteen 2022 mennessä noin 60 henkilöä eli 41 % Hallinto Säilyy edelleen hyvin kevyenä, työntekijöinä pelkästään tekninen johtaja ja hallintosihteeri. Hallintoyksikön tehtäviin sisällytetään yritystonttien myynti. Maankäyttöpalvelut Hollolan kunnan maankäyttöyksikkö vastaa yhdistyneiden kuntien maankäytön suunnittelusta. Lisäresursseja ei palkata. Hetkellinen resurssivaje korvataan ostopalveluilla. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta organisoidaan siten, että yhdistyneen kunnan rakennusvalvonnasta vastaa Hollolan kunnan nykyinen organisaatio vahvistettuna 0,5 henkilötyövuodella lupa- ja valvontatehtäviin. Lisäksi on varmistettava lupasihteerin sijaisuus. Lisäresursointi ei aiheuta lisäkustannuksia, koska Kärkölä maksaa nyt euroa Lahdelle ja tämä maksu jää pois. Rakennusvalvontaviranomaisena toimii teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaos Rakennusvalvonnan osalta on otettava huomioon vielä vuoden 2017 alussa alueellisen rakennusvalvontatoiminnan aloittaminen. Kuntatekniikka Katujen, puistojen ja yleisten alueiden hoito järjestetään kilpailuttamalla ulkoinen toimija. Hollolan kunnan varikosta luovutaan. Kärkölän ja Hämeenkosken työnjohto sijoitetaan kuntatekniikan yksikköön valvonta ja tilaajatehtäviin.

26 Yhdistyneen kunnan liikunta-alueiden hoito ja kalusto sijoitetaan kuntatekniikan yksikköön. 26 Tilakeskus Tilakeskus toimii teknisen toimen alaisena taseyksikkönä. Kiinteistöjen hoitotyö mitoitetaan myös Hämeenkosken ja Kärkölän alueen kiinteistöissä. Oman työnä tehtävistä ylläpitokorjauksista luovutaan henkilökunnan eläköitymisen myötä. Hämeenkosken ja Kärkölän kiinteistönhoitajat ja työnjohto siirtyy taseyksikön tehtäviin. Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalveluista muodostetaan taseyksikkö, johon sijoitetaan kaikkien kuntien siivous- ja ruokapalveluhenkilöstö mukaan luettuna Hämeenkoski, jossa ruokapalveluhenkilökunta on sijoitettuna sivistyspalveluihin. Liikunta Liikuntapalveluiden kehittäminen ja Hollolan kunnan liikuntavastaava sijoitetaan nuorisotoimen yhteyteen. Vesihuoltolaitos Hämeenkosken ja Kärkölän vesihuoltolaitoksen operatiivinen hoito liitetään osaksi Hollolan kunnan ja Lahti Aquan välistä operointisopimusta. Tämä on perusteltua jo senkin vuoksi, että parhaillaan on menossa erillisselvitys Lahti Aquan ylläpidettäväksi suunnitellusta alueellisesta vesihuollosta. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu organisoidaan perustettavan ympäristösuojelulautakunnan alaisuuteen. Tehtävää varten on rekrytoitava 1,5 lisähenkilöä Kärkölän ja Hämeenkosken yhteisen työntekijän lisäksi. Rekrytointi ei aiheuta lisäkustannuksia verrattuna nykyiseen. 4.4 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinnon järjestämisen periaatteet Lautakuntarakenne pohjaa nykyiseen rakenteeseen: Luottamushenkilöhallinto Hollolan nykyinen organisaatio valtuusto tarkastusltk keskusvaaliltk kunnanhallitus - konsernijaosto tekninen ltk - yksityistiejaosto - rakennusvalvontajaosto sivistysltk Yhteiset toimielimet perusturvaltk Lahden seudun ympäristöltk Lahden seudun joukkoliikenneltk Päijät-Hämeen jäteltk

27 27 Perusturvalautakunnan osalta toteutetaan sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä sen mukaisesti, kun uusi laki astuu voimaan. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen henkilökunta on hyvin ohut kaikissa kunnissa, joten yhdistäminen ei tule olemaan ongelma: toimielinten sihteeritehtävät, kirjaamo, puhelunvälitys jne. yhdistetään. Selvittää täytyy kuitenkin mm. yhteispalvelun tulevaisuus sekä alueellisten hallintopalvelupisteiden tarpeellisuus ja säilytysmahdollisuus. Hollolan ollessa suurin kunta pidetään lähtökohtana, että Hollolan sopimukset toimivat pohjana ja yhteistyösopimukset neuvotellaan uudestaan. Näistä keskeisimpiä ovat seuraavat sopimukset: Ladec ja LahtiRegion, Lahden hankintatoimi sekä maaseutupalvelut Asikkala. Talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestäminen Nykytila ja tulevaisuus Hollolan kunnassa on pääosin keskitetty talous- ja henkilöstöpalveluiden hoitaminen konsernipalvelut toimialalle, jossa hoidetaan myös hallinto- sekä tietohallintopalvelut. Myös Peruspalvelukeskus Oivan tehtäviä hoidetaan konsernipalveluissa, mutta talousasioista osa on hajautettu Peruspalvelukeskus Oivan eri toimintayksiköihin. Talouspalveluiden osalta tehtävät hoidetaan tällä hetkellä varsin ohuella organisaatiolla kussakin kunnassa. Hollolassa kunnan taloudenhoidosta vastaa talousjohtaja, Kärkölässä kunnansihteeri ja Hämeenkoskella kunnanjohtaja. Henkilöstöpalveluiden osalta Hollolan tehtäviä hoitaa Hollolan kunnassa henkilöstöpäällikkö, mutta Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien osalta em. talousasioista vastaavat henkilöt. Mahdollisessa kuntien yhdistymisessä talous- ja henkilöstöpalvelut lienee järkevintä hoitaa keskitetysti Hollolan kunnan nykyisellä organisointimallilla. Yhdistymisselvityksessä tulisi määritellä tarkemmin tehtäväjaot ja yhdistymisen tuomat mahdolliset muutokset. Kaikki kunnat ostavat kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut Päijät-Tili Oy:stä, joka fuusioidaan vuoden 2014 aikana Calpro osakeyhtiöön, jonka emoyhteisönä on Lahden kaupunki. Oletettavaa on, että fuusion johdosta on muutaman vuoden sisällä tulossa myös järjestelmämuutoksia, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan tulee arvioida, millaista palvelua tarvitaan ja mistä halutaan maksaa. Hollolan kunnanhallitus on jo velvoittanut talousjohtajan ja henkilöstöpäällikön arvioimaan miten kunnan palvelut jatkossa järjestetään edelleen Calpron tuottamana vai mahdollisesti uuden kumppanin kanssa. Uusiin järjestelmiin ja ympäristöön siirtyminen tuo aina myös kertaluonteisia kustannuksia, joita syntyy joka tapauksessa jos järjestelmiä tai palvelutuottajaa vaihdettaisiin. Pienten kuntien osalta kustannus saattaa nousta merkittävästi ja isomman kunnan lienee helpompi saada äänensä kuuluviin järjestelmämuutoksissa. Joka tapauksessa muutoksen toteuttaminen tulee olemaan varsin merkittävä muutos ja kuntien rakenteet tullaan käymään läpi. Kuntaliitoksen tapauksessa tämä todennäköisesti tehtäisiin samalla kerralla yhdelle kunnalle. Tällä hetkellä laskutus toimii suoriteperusteen mukaisesti, joten suuria kustannussäästöjä ei todennäköisesti lyhyellä aikavälillä tultaisi saamaan ulkoistetun kirjanpidon ja palkanlaskennan osalta. ICT-selvityksen yhteydessä on todettu, että laskutus, raportointi ja henkilöstöhallinnon ydintieto ja näitä käsittelevät järjestelmät ovat mukana huomattavassa osassa uuden kunnan prosesseja ja tulevaa ratkaisua arvioitaessa nämä osa-alueet on otettava huomioon. Tämä arviointityö tulee olemaan keskeisessä roolissa järjestelmämuutosten yhteydessä.

28 28 Tietohallintopalveluiden järjestäminen HoHäKä ICT-yhteistyö nykytilassa Selvitykseen osallistuvien kuntien kesken tehdään huomattavan paljon yhteistyötä ICT:n osalta. Alla olevaan taulukkoon on koottu merkittävimmät ICT-yhteistyön kohteen nykytilassa. Palvelu Järjestäjä Tuottaja Käyttäjät Lisätietoa Talous- ja Päijät-Tili Oy Päijät-Tili Oy Kaikki kolme Kokonaispalvelu, henkilöstöhallinto kuntaa sisältää Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Vesihuollon järjestelmät Tekninen toimi, paikkatietojärjestelmä Tietoliikenneverkko, runkoverkon palvelut Sivistystoimen palvelut (Starsoftin järjestelmät, opetus) Hollolan kunta Lahden kaupunki Lahden kaupunki Lahden kaupunki Hollolan kunta Peruspalvelukeskus Oiva Lahti Aqua Lahden kaupunki DNA Lahden kaupunki Varhaiskasvatus Hollolan kunta Hollolan kunta Taulukko 1. ICT-yhteistyö nykytilassa ICT-kustannukset vuositasolla Kaikki kolme kuntaa Hollola ja Kärkölä Hollola ja Kärkölä Kaikki kolme kuntaa Hollola ja Kärkölä Hollola ja Kärkölä järjestelmät Kokonaispalvelu, sisältää järjestelmät Kokonaispalvelu, sisältää järjestelmät Hollolan kunta järjestää sivistystoimen palvelut myös Kärkölän kunnalle. Hämeenkoskella samat järjestelmät. ICT-toimintaympäristö Kolmen kunnan kokonaisuus pitää sisällään n tietokonetta, 3 laitetilaa ja n. 50 palvelinta. ICThenkilöstön määrä on yhteensä 9kpl.

29 29 ICT-kehityskohteet ICT-toimintaympäristön kehitystarpeet Työasemien hankintamalli (elinkaarimalli+palvelut) tulisi ottaa käyttöön myös Hämeenkoskella. Elinkaarimallin mukaiseen työasemakierron vakiinnuttaminen (vuokra-aika pääasiassa 4v) vaatii työtä Oivan, Kärkölän ja Hämeenkosken osalta. Työasemaohjelmistojen osalta Hämeenkoski on toiminut eri toimintamallilla kuin muut selvityksen kunnat ja Hämeenkosken työasemaohjelmistoissa on päivittämisen tarve. Uuden kunnan työasemat tulee hallita yhdistymisen jälkeen yhteisellä ratkaisulla. Operatiivisten sovellusten osalta merkittävimmät kehityskohteet ovat Oivan potilastietojärjestelmän vanhojen kantojen arkistointi ja KanTa-arkiston 2. vaiheeseen liittyvät toimenpiteet. Oivan kehitystarpeet eivät ole riippuvaisia kuntauudistuksesta, mikäli Oiva jatkaa myös mahdollisen yhdistymisen jälkeen. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien osalta Salpausselän kuntajakoselvityksessä tunnistettiin huomattavia kehittämistarpeita. Koska talous- ja henkilöstöhallinto hankitaan kaikissa kolmessa kunnassa palveluna, joka sisältää myös merkittäviä järjestelmäkokonaisuuksia, tulee talous- ja henkilöstöhallinnon palveluratkaisua käsiteltäessä kiinnittää huomiota myös tiedon ja tietojärjestelmien osuuteen. Laskutus, raportointi ja henkilöstöhallinnon ydintieto ja näitä käsittelevät järjestelmät ovat mukana huomattavassa osassa uuden kunnan prosesseja ja tulevaa ratkaisua arvioitaessa nämä osa-alueet on otettava huomioon. ICT-infrastruktuuri vaatii palvelinten osalta päivittämistä Hämeenkosken osalta ja tarvittavat palvelimet/palvelut tulee uudessa kunnassa tuottaa yhteisesti yhdestä paikasta. Tämä aiheuttaa tarpeen tarkastella nykyisen ICT-infrastruktuurin kapasiteetin riittävyyttä mutta ei tule merkittävästi vaikuttamaan nykylaitteiston päivitystarpeeseen. Uudessa kunnassa tulee myös tarkastella kaikki käytössä oleva toimintatavat ja toimintatapoja tukevat järjestelmät ja tehdä tarkastelun perusteella ratkaisut järjestelmäkentän yhtenäistämiseksi. Tämä työ pitää sisällään kolme kokonaisuutta: 1. Otetaan koko uuden kunnan sisällä käyttöön ne järjestelmät, jotka parhaiten tukevat uuden kunnan prosesseja. 2. Yhdistetään päällekkäiset järjestelmät, sopimukset ja järjestelmien sisältämät tiedot. 3. Hankitaan tarvittavat uudet järjestelmät jos uuden kunnan toiminta tätä vaatii. Uuden kunnan tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto Uudessa kunnassa voidaan toimia nykyisellä organisaatiolla sillä muutoksella, että Hämeenkosken ITtukihenkilö siirretään yhteiseen tietohallinnon organisaatioon. Hollolan kunta hoitaa jo nykytilanteessa lähes kaiken Kärkölän kunnan tietohallinto- ja ICT-palvelutuotantoon liittyvän työn. Kustannusvaikutukset Nyt tarkasteltavalla kolmen kunnan yhdistymisellä ei ICT-kustannusten osalta saada välittömiä kustannussäästöjä. Järjestelmien yhdistäminen tulee päinvastoin aiheuttamaan jonkin verran kustannuksia, joita ei muuten olisi tiedossa. Pidemmällä aikavälillä voidaan kuitenkin arvioida, että paremmat ja yhdenmukaiset ICT-ratkaisut sekä uuden kunnan yhteiset toimintaprosessit tulevat tehostamaan toimintaa ja saavat aikaan kustannussäästöjä 4.5 Joukkoliikenne Palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta joukkoliikenteen toimivuus alueella on avainasemassa. Seudullisessa joukkoliikenteen palvelutasoselvityksessä on vuonna 2012/2013 määritelty ne kuntakohtaiset/seudulliset tarpeet, joilla seudullisia kilpailutuksia on valmisteltu. Palvelutarpeissa korostuu jatkossakin ns. lakisääteiset kuljetusvelvoitteet (koululaiset, vammaiset) suhteessa muihin käyttäjäryhmiin eli kolmen kunnan osalta lähinnä nämä vuorot toimivat kannattavammalla pohjalla Salpakangas-Lahti välin lisäksi. Tulevaisuudessa voi olla entistä haastavampaa

30 rakentaa pitempiä autokiertoja ainakaan ilman huomattavia lisäkustannuksia. Ongelmaa ei tulevaisuuden osalta helpota se, että valtiovalta (ELY) vähentää koko ajan rahoitusta julkisen liikenteen tukemiseen. Kolmen kunnan osalta korostuisi entistä enemmän yhteinen kuljetussuunnittelu (nyt Hollola-Kärkölällä yhteinen koululaiskuljetussuunnittelu, ja osin myös palveluliikenteen hyödyntäminen), yhteinen kilpailutus sekä sopimusten hallinta eli myös tilausliikenteen yhteiskäytölle ja tehokkuudelle lasketaan vielä suurempi painoarvo, koska julkisen liikenteen osalta tuskin jatkossa pystytään tarjontaa edes pitämään nykytasossa osin matkustajamäärien vähäisyyden ja valtiovallan toimenpiteiden takia. Markkinaehtoisen liikenteen jatkuminen ja tulevaisuus on myös yksi uhka, jos seutulippuratkaisua ei saada valtakunnallisesti järjestykseen. Hämeenkosken osalta liikenteen näivettyminen vain valtatielle haittaa myös asukkaita HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstön asema kuntaliitoksessa Henkilöstön siirtyminen Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaan henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen siirtymähetkellä voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin. Palvelussuhdeturva Voimassa olevan kuntarakennelain mukaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaista hänelle koulutuksen, ammattitaidon ja kokemuksen puolesta soveltuvaa uutta työtehtävää tai virkaa. Yhteistoiminta kuntajaon valmistelussa Kuntajaon uudelleenjärjestelyt ja siihen liittyvien selvitysten ja suunnitelmien valmistelu samoin kuin kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen, hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen ja siihen liittyvän suunnitelman valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisesti.

31 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä Hollola Hämeenkoski Kärkölä Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Henkilöstö yhteensä Hollolan henkilöstömäärä sisältää myös Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstön, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja Hämeenkosken ja Kärkölän lisäksi Asikkalalle ja Padasjoelle, sekä sivistystoimialan palveluja Kärkölälle tuottavan henkilöstön. Ikärakenne Keski-ikä Kunta/vuosi Hollola 45,2 45,1 45,6 Hämeenkoski Kärkölä 52,0 52,0 51,7 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtymisennusteen laskentaperusteena on käytetty kyseisenä vuonna 64 vuotta täyttävien lukumäärää. Sen on arvioitu olevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskimääräinen ikä näissä kunnissa. Vuosien aikana 64 vuotta täyttää yhteensä 373 henkilöä. Keskimäärin joka vuosi 64 vuotta täyttää 53 henkilöä. 64 vuotta täyttävien lukumäärä Kunta /vuosi Yht. Hollola Hämeenkoski Kärkölä Kaikki yhteensä

32 32 Palkkakulut Hollola Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut yhteensä Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut Varhaiseläkemenoperusteis et eläkevakuutusmaksut Yhteensä Hämeenkoski Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut yhteensä Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut Varhaiseläkemenoperusteis et eläkevakuutusmaksut Yhteensä Kärkölä Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut yhteensä Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut Varhaiseläkemenoperusteis et eläkevakuutusmaksut Yhteensä Kunnat yhteensä Palkkojen yhteensovittaminen Kunta-alan tehtäväkohtaiset palkat perustuvat virka- ja työehtosopimusalakohtaisiin palkkahinnoitteluihin ja tehtävien vaativuuteen. Palkkojen yhteensovittamista varten tehtäväkuvaukset tulee yhtenäistää ja saattaa ajan tasalle, luoda yhteinen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä ja toteuttaa tehtävien vaativuusarviointi. Sen jälkeen selvitetään yhteensovitustarve, ja aikataulutetaan ja toteutetaan tehtäväkohtaisten palkkojen yhteensovittaminen. Palkkojen yhteensovittaminen vaatii riittävän siirtymäajan, mutta tulee kuitenkin tehdä mahdollisimman nopeasti niin, että sopimusalojen lähtökohta tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkkauksesta toteutuu.

33 33 Keskeisiä henkilöstötunnuslukuja HOLLOLA HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ Henkilöstö Työllistetyt Vakinaisia % 78,8 78,0 80,2 75, ,8 84,9 88,2 83,7 Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 88,6 88, ,2 85,7 79,2 73,3 73,3 70,7 Keskimääräinen palvelusaika 11, ,6 11,1 10, ,2 Keski-ikä, koko henkilöstö 45,2 45,1 45, ,7 Eläkeikä, vanhuuseläke 63,4 63,6 63,8 65,5 64,3 64,9 64,4 63,4 Eläkeikä, kaikki eläkkeet 60,5 60,3 60,9 61,7 64,3 64,9 64,4 63,4 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % 63,6 68,5 71, Sairauspoissaolot/henkilö, kalenteripäivää 15, ,5 11,1 8,1 7,5 16,5 21,8 15,1 Yhteenvetona palvelujen ja henkilöstön osalta voidaan todeta seuraavaa: Palvelujen osalta toiminnalliset muutokset kolmen kunnan kuntaliitoksesta johtuen ovat vähäiset. Nykyisenkaltainen sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö on toiminut kuntien kesken vuodesta 2007 ja Hollolan ja Kärkölän kuntien yhteinen sivistystoimi vuodesta 2009 lähtien. Hämeenkosken yläasteen sivistyspalvelujen tuottaja siirtyisi Lammin/Hämeenlinnan osalta Hollolaan ja oppilaat opiskelemaan kuntakeskuksen uusiin koulutiloihin. Lukion ja toisen asteen koulutuksen osalta opiskelijat hakevat palvelut alueelta/valtakunnallisesti, koska missään kunnassa ei ole tarjolla II asteen koulutuspalveluja. Palvelujen yhdistämisen ja eläköitymisen kautta on mahdollista aikaansaada ns. luonnollisia säästöjä, mutta niiden osuus ei ole suuri. Hollolan kunta on palvelujen järjestämisohjelmassa linjannut luontaisen henkilöstöpoistuman hyödyntämisen tavoitetta. Karkean arvioin pohjalta noin neljännes vapautuvista paikoista voidaan jättää täyttämättä ja tätä kautta saada n. 1 %-kunnallisverotuottoa vastaava hyöty. Muiden, kuin nyt esillä olevan kolmen kunnan kuntaliitosten toteutuminen tulee rikkomaan nykyisen yhteistoimintamallin sosiaali- ja terveystoimen sekä mahdollisesti sivistystoimen osalta. Liitospäätös muun kumppanin kanssa johtaa loogisesti nykyisen yhteistyösopimuksen irtisanomiseen sekä uudelleenorganisoitumisen valmisteluun. Irtisanomisaika keskeisissä sopimuksissa on täysi kalenterivuosi.

34 34 6. DEMOKRATIA 6.1. Valtuustojen poliittinen jakauma Valtuustokausi : Hollola Hämeenkoski Kärkölä KOK PS KESK SDP KD 3 VAS 2 1 VIHR 1 yht Nykyisen kuntalain mukaan uudessa kunnassa olisi 43 valtuutettua (asukasluku alle ). Liitteenä on laskelma poliittisten paikkojen jakautumisesta perustuen kuntavaalien 2012 tuloksiin. Uudessa kuntalakiluonnoksessa kunnille tulee harkintavaltaa valtuuston koon määrittelyssä ja myös kunnallisvaalien ajankohtaa esitetään siirrettäväksi kevääseen Lähidemokratiamallit nyt ja tulevaisuudessa Lähidemokratiamallit: kokeillut mallit ja kehitteillä olevat / toiminnassa olevat mallit Hollolan kunta Hollolassa vuosina toiminut Vesikansa-lautakunta oli virallinen toimielin, jolla oli päätös- ja budjettivaltaa mm. kaavoituksessa. Toimielin perustettiin vapaakuntakokeilun myötä. Jäsenet valittiin poliittisen perustein alueen asukkaista. Toiminnan alussa tuloksena oli konkreettisia toimenpiteitä alueen kehittämiseksi. Lautakunta päätti mm. alueen investoinneista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Myöhemmin alueen asukkaiden aktiivisuus laimeni, kun päätösvalta ja taloudelliset resurssit vähenivät ja päätösvaltaa siirrettiin takaisin toimialojen lautakunnille. V Hollolassa perustettiin koulujen johtokuntien lakkauttamisen jälkeen viisi lähipalvelualuetta ja kullekin oma lähineuvosto. Näiden tehtävänä oli tuottaa asiakasnäkökulmaa osaksi kunnan palvelujen kehittämistä ja arviointia sekä kannustaa, luoda ja kehittää alueelle omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä malleja sekä lisätä kunnan ja asukkaiden vuorovaikutusta. Neuvostoilla ei ollut taloudellista valtaa eikä päätösvaltaa. Valtuusto nimesi neuvostoihin neljäksi vuodeksi seitsemän jäsentä, joista kolme oli

35 poliittisia luottamushenkilöitä ja neljä alueen yhdistysten esittämää jäsentä. Neuvostojen toiminta päättyi vuoden 2012 lopussa. Yhteenveto siitä, miksi em. lähidemokratiamallit eivät toimineet: 35 päätösvallan ja budjettivallan puuttuminen vähensi toimijoiden motivaatiota luontainen kytkentä kunnan muuhun toimintaan puuttui, kokonaiskoordinaatio ontui tehtävät ja roolit olivat epäselvät alueilta puuttui omatoimisuutta ja aktiivisia vetäjiä toiminnalle Hollolassa toimii v perustettu demokratiatyöryhmä, jonka tehtävänä on mm. kehittää lähidemokratiaa. Valtuustoaloitteen pohjalta kehitellään parhaillaan Vesikansan alueelle Vesikansafoorumia, jonka tavoitteena on koota alueen eri toimijat yhteen ja kehittää mm. alueen vapaaajantoimintaa kirjaston tiloissa. Lähidemokratiamallit tulevaisuudessa Uudessa kunnassa on turvattava kansanvaltaisen ohjauksen toimivuus, demokraattisen päätöksenteon legitimiteetti, edustuksellisen demokratian vuorovaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa, hallinnon avoimuus, tehokas viestintä sekä kunnan imago ja vetovoimaisuus myös lähidemokratianäkökulmasta. Tavoitteena on paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Kunnan kaikessa toiminnassa on otettava huomioon ja vahvistettava kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Osallistumis- ja vaikuttamismuotoja kehitettäessä on huomioitava yhdenvertaisuus sekä alueellisesti että ikä- /kansalaisryhmittäin. Uudessa kuntalakiluonnosesityksessä pyritään vahvistamaan kunnan kokonaisohjausta, joka tulisi ottaa huomioon mm. kuntastrategiassa, kunnan johtamisessa, omistajaohjauksessa sekä soveltuvin osin asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamisessa. Lakiluonnoksessa korostetaan kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntia kannustetaan tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Mikäli kuntaliitos kolmen kunnan osalta toteutuisi, tulisi tässä yhteydessä pohtia myös mahdollinen demokratiamalli. Koska kunta yhdistyessään on toiminnallisesti ja alueellisesti hallittavan kokoinen tulisi demokratiamallin tarpeellisuutta pohtia kriittisesti. Uudessa kunnassa lähidemokratia voidaan turvata mm. hyödyntämällä kunnan kokonaisohjausta (kh jaosto) sekä vahvistamalla suoran demokratian keinoja. Edustuksellista demokratiaa toteuttamaan kunnanhallituksen alaisuuteen on mahdollista perustaa esim. kehittämis- tai elinvoimajaosto (vrt. Salpauskunta), joka vastaa mm. demokratia-asioista ja jolla on myös muita kehittämistehtäviä. Tavoitteena on alueiden identiteetin, palvelujen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Jaoston tehtävät mm. vastaa koko kunnan alueen elinvoimasta ja kehittämisestä, ml. keskustaajamat, kylät ja hajaasutusalue - kokoaa kunnan eri asukasryhmien ja alueiden, mm. kylien lausuntoja ja mielipiteitä valmistelussa oleviin asioihin - vastaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä sekä laatia erillisen osallisuus- ja vaikuttamisohjelman - seuraa palvelujen laatua ja asukas- / asiakastyytyväisyyttä; asukas- ja asiakasvaikuttaminen saa keskeisen roolin kaikessa toiminnan ohjauksessa mm. sote-palvelujen uudessa tilanteessa

36 - tukee asukkaiden, mm. kyläyhdistysten ja eri yhdistysten omaehtoista aktiivisuutta ja samalla vahvistaa kunnan eri alueita; järjestää mm. neuvontaa toiminnan rahoituksen hakemiseen (Etpähä) - kehittää kumppanuusverkostoa 3. sektorin kanssa, mm. avustusten sitominen vastikkeellisuuteen - varaa resurssit toiminnan koordinointiin; jonkun virkamiehen toimenkuvassa yhtenä tehtävänä lähidemokratian kehittäminen 36 Suoran asukasdemokratian ja asiakasdemokratian, mm. kuntalaisten kuulemiseen ja osallistumiseen on olemassa useita helposti kä ttöönotettavia keinoja. avoitteena on kukoistava kansalais hteiskunta eli em. keinojen hyödyntäminen tehokkaasti, jotta lisätään asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Voidaan esim. käyttää aktiivisesti hyväksi teknologian suomia mahdollisuuksia kuulemisessa: asiakasraadit, asukasraadit, kyselyt verkossa - hyödyntää sosiaalista mediaa - ottaa käyttöön muiden kuntien hyviä käytäntöjä mm. Oulun lasten parlamentti, Tampereen Valma jne. - järjestää paikallisia tapahtumia ja kuulemistilaisuuksia - hyödyntää Hollolassa v tehtyä demokratiaselvitystä ja siinä esitettyjä keinoja; ks. myös Salpauskunta-selvityksessä demokratiatyöryhmän raportin liitteessä luetellut mallit Uudet kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot ( some) vaativat yhteistä suunnittelua ja toteutuksen käytäntöönviemistä, mihin yhdistettyjen organisaatioiden kautta on mahdollista panostaa. 7. TALOUS 7.1 Esiselvityskuntien talouden nykytilan arvio Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hollolan kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan tasapainossa. Myös vuosikate on riittänyt vuoteen 2011 asti kattamaan poistot Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät

37 37 Alla olevasta taulukosta kuitenkin havaitaan, että kertyneistä ylijäämistä huolimatta Hollolassa vuosien toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina ole kyetty kattaman poistoja. Myös vuoden 2013 osalta toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Ajalla kassavirta on lähes 20 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 selvästi, samoin vuonna Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Hollolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen.

38 38 Katsaus Hollolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 986 t euron alijäämää, mikä on n. 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi ja alkuperäistä talousarviota n. 0,5 milj. euroa suurempi. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä peräti 8,6 milj. euroa eli 8,6 % 885 t eur, 0,9 % v Verotulojen voimakas kasvu (11,3 %) johtui kuitenkin pääosin kunnallisveroprosentin (20,75%) ja kiinteistöveroprosentin korotuksista vuodelle 2014, joiden vaikutus on yhteensä n, 4,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 550 t euroa (26 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä, joissa oli vain hienoinen 246 t euron kasvu (0,9 %) edelliseen vuoteen nähden. Toimintatuotot kasvoivat 1,9 milj. euroa (2 %) vuodesta 2012 ja olivat 76,4 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli maltillinen, sillä toimintakulut kasvoivat 4,2 milj. euroa (2,4 %) ja olivat yhteensä 178 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu on kaksinkertainen toimintakulujen kasvuun verrattuna, kun edellisenä vuonna toimintakulujen kasvu oli yli kaksi kertaa verorahoituksen ja toimintatuottojen kasvuun verrattuna. Kiinteistön myynnistä saatu n. 1,9 milj. euron poikkeuksellisen suuri myyntivoitto näkyy satunnaisissa erissä. Poistojen määrä kasvoi peräti 75 % (4,4 milj. eur), johtuen pääosin kertaluontoisista 3,8 milj. euron poistoista, joilla korjattiin tasearvojen (mm. koulurakennukset) oikeellisuutta. Näistä huolimatta vuosikate riitti kattamaan 72,3 % poistoista (vuosikate/poistot 24,6 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Lisäksi uusien rakennusinvestointien tieltä purettavien kiinteistöjen tasearvojen alaskirjaus tulee rasittamaan kunnan tulosta myös tulevina vuosina. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Hollolan kunnan taloudellinen tilanne ja sen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja toimenpiteisiin on ryhdyttykin jo vuonna 2013, jolloin valtuusto hyväksyi varsin merkittävän 5,7 milj. euron sopeutuspaketin talouden tasapainottamiseksi. Sopeutus ei kuitenkaan ole riittävä. Myös veroja korotettiin jo vuodelle Kunnan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20,75, joten sopeutusvaraa veroprosentissa ei juuri ole. Tavoitteena on kuitenkin, että kunta jatkossakin vastaa palveluvelvoitteistaan mahdollisimman hyvin

39 Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Kärkölän kunnan talous oli heikossa kunnossa vuonna 2007, jolloin taseessa oli alijäämää 1,6 milj. euroa. Seuraavina vuosina ylijäämää kertyi kuitenkin niin, että taseessa oli ylijäämää vuonna Tämän jälkeen talous on romahtanut: vuonna 2012 alijäämää kertyi 2,6 milj. euroa ja vuonna ,6 milj. euroa. Vuosikate on vuosina riittänyt kattamaan poistot lukuun ottamatta vuotta Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kuten kuviosta voidaan hyvin havaita, on Kärkölän kumulatiivinen yli/alijäämä-tili ollut vain vuonna 2011 ylijäämäinen. Muina tarkasteluvuosina taseella on ollut alijäämää Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Yllä olevasta taulukosta voidaan todeta, että Kärkölän kunnan vuosien kassavirta on ollut n. 10 miljoonaa euroa negatiivinen. Kun vuosikatetta verrataan investointeihin, ei se ole ollut yhtenäkään vuonna riittävä. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen.

40 40 Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 129 % -103 % -34 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 90 % -219 % -30 % Yllä olevasta kuviosta voidaan selvästi havaita, että vielä vuonna 2011 vuosikate riitti poistojen kattamiseen, mutta ei investointien kattamiseen. Tämän jälkeen vuosikate on ollut negatiivinen. Katsaus Kärkölän kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,6 milj. euron alijäämää, mikä on n. 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi ja n. 1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Alijäämää on kaikkiaan 4,2 milj. euroa, mikä on 895 euroa asukasta kohti. Kunta teki säästöohjelman vuoden 2013 aikana ja sosiaali- ja terveysmenot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Näiden seurauksena toimintakulut pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla: kasvua oli vain 0,1 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vajaan miljoonan eli 4,2 %. Verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Kärkölässä verotulot kasvoivat 5 %. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä. Kasvua oli Kärkölässä vajaa 3 prosenttia. Tästä oli harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Mikäli kunta ei olisi saanut sitä, olisi valtionosuuksien kasvu ollut lähes olematonta. Toimintatuotot kasvoivat 0,2 % ja toimintakulut kasvoivat 0,1 %. Tältä osin tuotot ja kulut pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Satunnaisia tuottoja tai kuluja ei ollut.

41 Poistojen määrä oli hieman alempi kuin vuonna Kun vuosikate oli negatiivinen, joutui Kärkölä ottamaan ns. syömävelkaa toimintaansa. Lainojen määrä onkin kovassa kasvussa ja lainat asukasta kohti olivat vuoden 2013 lopussa euroa. Veroprosentti oli 20,75 vuonna Veroprosenttia nostettiin 21:een vuodelle Vuoden 2014 talousarvio on tästä huolimatta 2,9 miljoonaa alijäämäinen. Kunnan toimintakulut vuonna 2013 olivat 29,5 milj. euroa. Tästä peräti 25,9 milj. euroa eli 87,8 % on ostopalveluja. Kunnan koko henkilöstömenojen osuus on 2,3 miljoonaa euroa ja kunnalla on vain 41 työntekijää: lähinnä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Kun kunta jo nyt järjestää lähes kaiken ostopalveluna, on talouden tasapainottamiseksi tehtävä kipeitä rakenteellisia muutoksia. Valtuusto on jo päättänyt, että lukio lakkautetaan vuonna 2015, mikäli oppilasmäärä ei ole yli 50 oppilasta Vaikka säästöjä tehtäisiin lisää kuluvana vuonna, on lähes mahdotonta välttyä joutumasta kriisikunnaksi. Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Velvoite syntyy, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella (205/2011) säädetyt raja-arvot. Käytännössä valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän, jonka tehtävänä on tehdä laissa mainittu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä voi päätyä esityksessään myös kuntaliitokseen, mikäli talouden tasapainotuksella ei arvioida olevan riittäviä vaikutuksia tai mahdollisuuksia. Tällöin VM asettaa erityisen kuntajakoselvittäjän, jonka tehtävänä on tehdä kuntaliitosesitys. Valtionneuvostolla on oikeus tehdä ns. pakkokuntaliitospäätös taloudellisesta syistä, vaikka kunnat sitä vastustaisivat. Valtioneuvosto käytti ensimmäistä kertaa oikeuttaan yhdistää kriisikunta toiseen kuntaan vastoin jommankumman kunnan tahtoa. Valtioneuvosto päätti 12. kesäkuuta, että Lavia yhdistyy Poriin ja Tarvasjoki Lietoon Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hämeenkosken kunnan vuosikate on riittänyt poistoihin lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2012, jolloin kunnan tulos painui alijäämäiseksi Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät

42 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Toiminnan ja investointien rahavirta on muodostunut merkittävästi negatiiviseksi tarkastelujakson jälkimmäisinä vuosina, mikä selittyy vuosina 2010 ja 2011 tehdyistä suurista investoinneista. Vuosikate ei ole riittänyt toteutuneisiin investointeihin. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 8 % 32 % 188 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 1 % 18 % 537 %

43 43 Katsaus Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio oli euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana valtuusto myönsi lisätalousarviolla yhteensä lisämäärärahat, joista suurin määräraha euroa myönnettiin tekniselle lautakunnalle väistötilakustannuksiin. Verotulot kasvoivat euroa. Kunnallisveron tuotto oli euroa, mikä oli euroa enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Yhteisöveron tuotto jäi tavoitteesta ollen euroa. Kiinteistöveron tuotto oli euroa, mikä on euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulojen toteutumaan vaikutti verotilityslain muutos, jolla mm. aikaistettiin jäännösverojen tilitystä tammikuulta joulukuulle. Valtionosuudet olivat euroa suuremmat kuin vuonna Toimintatuotot vähenivät -5,3 % edellisestä vuodesta ja olivat euroa. Toimintakulut vähenivät - 2,6 % ja olivat yhteensä euroa. Poistojen määrä oli euroa, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna Vuoden 2013 ei tehty suuria investointeja, joten poistojen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Kunnan suurimmat investoinnit toteutettiin vuosina 2010 ja Vuosikate oli euroa. Vuosikate riitti kattamaan 188,1 % poistoista. Vuonna 2012 vastaava luku oli 32,4 %. Kunnalla ei ole tulevina vuosina merkittäviä investointitarpeita. Koulun ja päiväkodin rakennushankkeiden johdosta kunnan lainakanta pysyy tulevinakin vuosina korkeana. Vuonna 2012 toteutettiin käytöstä poistetun vanhainkodin tilalle tehostetun palvelusasumisyksikön rakentaminen. Investointia varten kunnan ottama lainamäärä oli kohtuullinen ARA:n myöntämän avustuksen johdosta. Vuonna 2014 tehostetun palvelusasumisen yksikköä laajennetaan saneeraamalla nykyistä hoivakotia. Myös tähän hankkeeseen on saatu ARA:n avustus. Vanhainkodin rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2011 ja se tullaan mahdollisesti purkamaan vuonna Kunnanviraston ja kirjaston saneeraaminen on investointisuunnitelmassa vuodelle Toiminta on siirretty vuonna 2013 väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Ratkaisut tilojen tulevalle käytölle tehdään vuoden 2014 aikana. Hämeenkoski omistaa Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön osakekannasta n. 3,5 %. Tämän omistusosuuden laskennallinen arvo riittäisi kuittaamaan Hämeenkosken velkamäärän eli Hämeenkoskella on myös merkittävää omistusta, vaikka sen realisointi on mahdollinen vain tietyissä tilanteissa.

44 Suurimmat haasteet Hämeenkosken kunnan tulevalle taloudelliselle kehitykselle aiheutuvat sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä, valtion tulevista toimenpiteistä mm. valtionosuuksien leikkaamisesta sekä epävakaan yleisen taloustilanteen vaikutuksista verotuloihin Toimintatuotot ja -kulut Tuottojen ja kulujen kehitys Hollolassa Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Hollolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet kuluja prosentuaalisesti nopeammin vuosina ajan, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, jopa 9 % vuonna Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Tilanne on kuitenkin selvästi heikentynyt vuodesta 2010 ja toimintakulujen kasvu ylitti tulojen kasvun. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2013 aikana menokehitys on saatu taitettua, mutta myös tulojen kasvu on pienentynyt. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,6 % ,2 % ,9 % ,7 % ,1 % ,0 % Toimintakulut ,6 % % ,9 % ,9 % ,5 % ,4 % Verotulot ,5 % % ,0 % ,2 % % ,3 % Valtionosuudet ,8 % % ,9 % ,4 % % ,9 % Verorahoitus yhteensä ,9 % % ,1 % ,3 % % ,6 % Tuottojen ja kulujen kehitys Kärkölässä Kärkölän tuottojen kehitys on ollut vaihtelevaa: noin 12 prosentista lähes +12 prosentin kasvuun tarkastelujaksona. Kulujen kehitys on ollut maltillista vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen kasvu oli noin 8 prosenttia vuosina 2011 ja Vuoden 2013 säästöjen ansiosta kulut pysyivät lähes vuoden 2012 tasossa. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,0 % ,6 % ,8 % ,0 % ,0 % ,2 % Toimintakulut ,5 % % ,9 % ,6 % ,1 % ,1 % Verotulot ,1 % % ,7 % ,5 % % ,0 % Valtionosuudet ,0 % % ,8 % ,9 % % ,8 % Verorahoitus yhteensä ,0 % % ,4 % ,5 % % ,2 % Tuottojen ja kulujen kehitys Hämeenkoskella Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että sekä menoissa että tuloissa on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita, mikä on tunnusomaista pienen väestöpohjan kunnalle. Vuonna 2011 tuloissa näkyy mm. se, että vanhainkotia ei voitu käyttää sisäilmaongelmien vuoksi eikä tiloista siten myöskään saatu vuokratuloa. Vuonna 2012 taas näkyy uudisrakennusten eli koulun ja päiväkodin sisäisten vuokrien kasvu. Toimintakuluissa vuosina näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä kasvu. Vuonna 2013 nämä kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ollen jopa

45 alle vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten. Kuluja on vähennetty myös omassa toiminnassa jättämällä mm. virkoja ja toimia täyttämättä ja järjestelmällä tehtäviä uudelleen. 45 Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot 815 1,4 % ,9 % ,5 % ,1 % ,9 % ,3 % Toimintakulut ,0 % % ,7 % ,1 % ,5 % ,6 % Verotulot ,8 % % ,9 % ,5 % % ,7 % Valtionosuudet ,0 % % ,9 % ,8 % % ,6 % Verorahoitus yhteensä ,6 % % ,2 % ,3 % % ,1 % Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisveroprosentti Muutos Hollola 18, ,5 19,75 19,8 19,75 20,75 2,25 Hämeenkoski 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 19,75 20,5 21,5 21,5 2,75 Kärkölä 18, ,75 20,25 20,3 20,75 20,75 2,25 Verotettavat tulot, /as. 1) Hollola Hämeenkoski Kärkölä Koko maa ) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot. Vuoden 2013 verotus ei vielä valmistunut. Verotettavat tulot yht Hollola Hämeenkoski Kärkölä Yht per/asukas yksi kunta Verotulot yhteensä, /as Hollola Hämeenkoski Kärkölä Koko maa Efektiivinen veroaste Kunta Hollola 14,95 15,03 15,09 15,04 14,81 15,63 Hämeenkoski 13,47 13,01 13,42 13,99 14,46 14,50 Kärkölä 14,27 14,31 14,38 14,34 14,44 14,48

46 46 Kiinteistöveroprosentit Kunta Yleinen kiinteistövero% Vakituisen asunnon kiinteistövero% Muun asuinrakennuksen kiinteistövero% Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero% Rakentamattoman tontin kiinteistövero% Voimalaitosrakennuksen kiinteistövero% Kno Nimi Hollola 1,15 0,55 0,55 1,10 1,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Hämeenkoski 0,75 0,45 0,45 1,00 1,00 0,00 0,00 3,00 3,00 0,00 0, Kärkölä 1,25 0,50 0,50 1,10 1,10 0,00 0,00 3,00 3,00 0,00 0,00 Valtionosuudet Hollola Hämeenkoski Kärkölä Koko maa Lainakanta ja omaisuus Lainakannan kehitys/hollola Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Hollolassa selvästi kasvanut voimakkaasta investointitahdista ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pit-

47 käaikaista lainaa otettiin 16 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 11,5 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoito (tp 2013: 1,37 )katetta ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 41,4 %). 47 Hollolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin hyvin, kuten edellä on todettu. Vuoden 2010 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 39 %. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 39,3 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 46,6 milj. euroa, mikä on 33 % ja 11,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n euroon ollen siis vielä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Lainakannan kehitys/kärkölä

48 Kuten kuviosta voidaan havaita, Kärkölän lainakanta oli varsin alhainen vuoteen 2008 saakka. Vuodesta 2009 lähtien Kärkölän lainakanta on ylittänyt koko maan keskimääräisen lainamäärän sekä oman verrokkiryhmänsä lainamäärän. Vuoden 2013 lopussa lainaa oli kaikkiaan 12, 3 milj. euroa ja lainat asukasta kohti olivat 2585 euroa. Myös jatkossa lainamäärän arvioidaan kasvavan. Mikäli korkotaso nousee, nousevat myös korkokustannukset jatkossa nopeasti. 48 Lainakannan kehitys/hämeenkoski Hämeenkosken kunta on velkaantunut voimakkaasti vuosina , jolloin toteutettiin historian mittavin rakennushanke eli koulun laajennus ja saneeraus, liikuntahallin laajennus sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Lisäksi Hämeenkoskelle rakennettiin uusi lämpökeskus, jonka rakentamisinvestointiin kunta lainasi kokonaan omistamalleen Hämeenkosken Biolämpö Oy:lle euroa. Tulevien vuosien investointisuunnitelmissa ei ole merkittäviä rakennushankkeita. Lainamäärä ei tule siten merkittävästi kasvamaan tulevina vuosina. Kunnalla on haasteita selviytyä nykyisten lainojen lyhennyksistä ja koroista. Lainakantojen kehitys kaikki kunnat Lainakanta /as Muutos Hollola Hämeenkoski Kärkölä Uusi kunta Lainakanta eur Hollola Hämeenkoski Kärkölä Yht Eur/asukas yksi kunta Eero Laesterä, Perlacon Oy

49 49 Konsernilainakanta /as Hollola Hämeenkoski Kärkölä Uusi kunta