3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Tomi Timonen, kaupunginjohtaja,

Transkriptio

1 1(13) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Pudasjärven kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Pekka Timonen-Nissi, Mirja Moilanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Tomi Timonen, kaupunginjohtaja, Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä kaupunginhallitus Toimielimen nimi kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja* kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2 2(13) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Lain 5 :n säännös on tarkoituksen mukainen niiltä osin, kun edellytetään sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettävän yhdenvertaisesti ja lähellä palvelujen käyttäjiä. Sen sijaan palvelujen keskittämistä rajoittavan kohdan yleisluonteisuus ei millään tavoin takaa kuntalaisille järjestettävien palvelujen säilymistä tosiasiallisesti lähellä palvelujen käyttäjiä. Lainkohdassa luetelluin poikkeusperustein palvelut voidaan lähes kaikissa tapauksissa päättää tuottaa keskitetysti. Tämä on ristiriidassa pykälän alkuosan kanssa, kun harvaan asuttujen alueiden palvelut voidaan helposti keskittää välittämättä yhdenvertaisuudesta tai palvelujen tosiasiallisesta etäisyydestä palvelujen käyttäjiin. Lisäksi lainkohdassa tulee päättää tai asetuksella määrätä tarkemmin lähipalvelujen käsitteestä, jossa määritellään ne peruspalvelut, jotka tulee tuottaa lähellä palvelun käyttäjää. Asetustasoinen päätöksenteko olisi perusteltua sen vuoksi, että palvelulistausta olisi mahdollista joustavasti ja nopeasti täydentää tai muuttaa tarpeen niin vaatiessa. Tämän lisäksi lain 6 :ään tulisi lisätä kohta, jossa säädetään, että em. lähipalvelut on tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tuotettava henkilöille, joilla on kotikuntalain mukainen kotikunta kunnassa :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

3 3(13) kantaa Lain 8 :ssä tai muussa sopivassa kohdassa tulisi lisäksi korostaa valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja vuosittain päivitettävän sähköisen hyvinvointikertomuksen merkitystä kunnan toimintojen suunnittelussa ja resurssien ohjaamisessa. Pelkkä raportointivelvollisuus ei vielä riittävästi varmista sitä, että hyvinvointikertomuksessa havaitut kehittämiskohteet ja resurssitarpeet konkretisoituvat käytännön toimiksi. Meneillään olevan kuntalain uudistuksen yhteydessä voidaan nyt esitettyä vahvemmin kytkeä kuntien toiminta- ja taloussuunnitteluun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökohdat. Tämä onnistuu nostamalla kuntien suunnitteluvelvoitteen ja hyvinvointikertomuksen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta ja sitomista kuntien päätöksenteon vuosikelloon. Tällä tavoin saavutetaan nyt esitettyä tehokkaammin 8 :ssä kerrotut tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Erityisesti lasten ja perheiden palveluissa, ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja paljon erilaisia palveluita tarvitsevien kohdalla korostuu kunnan muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja konkreettiset toimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sote-alueen tulee käydä säännöllistä vuoropuhelua tuotantoalueen kanssa toiminnallisesta yhteistyöstä. 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Lain tarkoituksena on taata yhdenvertainen palvelujen laatu ja saatavuustaso sote-alueen sisällä ja valtakunnallisestikin. Samalla tavoitteena on tuottaa palvelut entistä kustannustehokkaammin ja järkevämmin päällekkäisyyksiä purkamalla. Tavoitteet ovat osin ristiriitaisia, sillä aiemmista kokemuksista tiedetään, että yhdenvertaisten palvelujen laatu- ja palvelutaso perustettavalla sote-alueella voi nostaa osalla aluetta palvelutason nykyistä korkeammalle ja johtaa samalla kustannustason yli kuntien rahoituskyvyn. Uudistuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi on vaikeaa sekä edellä mainituista syistä että rahoitusmallin keskeneräisyyden vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on voitava tasavertaisesti turvata myös harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien alueilla. Keskittämisen sijaan tulee kehittää entistä monimuotoisempia ja innovatiivisempia palveluja harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueen asukkaille. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa

4 4(13) :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Lakiesityksessä sote-alueen omistajakuntien rooli järjestämispäätösneuvotteluissa on epäselvä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on suurelta osin kunnilla. Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että neuvottelumenettely kuntien kanssa on selkeästi kirjattu. Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyntä sote-alueen järjestämispäätöksestä on liian vahvaa valtion ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriön vahva ohjaus tulisi koskea vain useampaa tai kaikkia sote-alueita koskevia yhteneväisiä linjauksia. 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa

5 5(13) :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Pykälissä 13 ja 59 on määritelty sosiaali- ja terveysalueen tehtäväksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn yhteensovittaminen sekä alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittely sekä asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito. Tehtävät ovat perusteltuja sote-alueelle mutta niitä ei voi tarkastella irrallaan kuntien olemassa olevista ICT-ratkaisuista (esimerkiksi ICT-infrastruktuuri sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ratkaisut). Tästä syystä tulevissa ratkaisuissa tulee varmistaa se, että kunnissa ei jouduta rakentamaan kaksinkertaisia ratkaisuja, joka nostaa kuntien ICT-kustannuksia. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kunnilla säilyy valmiudet tehostaa toimintaansa ICT:n avulla kaikilla toimialoilla. Tavoitteena tulee olla kansallisen yhteensopivuuden lisäksi alueelliset yhteiset ICT-ratkaisut ja niiden rakentaminen tulee käynnistää heti valtion tukemana. Lakiesityksessä tulisi määritellä sote-alueen vastuu arkkitehtuurityön ja tiedonhallinnan kehittämistyön alueellisesta johtamisesta selkeämmin esiin pelkän yhteensovittamisvastuun sijaan. Tietohallintotehtävien ja yhteistyön organisoinnissa on pystyttävä huomioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tehtävät ja niiden toiminnalliset ja tietojenkulkuun liittyvät yhteydet sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keskeisimpiä toimintoja ovat kasvatus- (ml. päivähoito) ja opetustoimi, nuorisotoimi ja liikuntatoimi sekä pelastustoimi.

6 6(13) 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Tuottamisvastuun edellytykset on määritelty epäselvästi ja tulkinnanvaraisesti lakiesityksen lisäksi myös sen perusteluosassa. Lakitekstiä on tältä osin tarpeen täsmentää. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä ja yhdenvertainen palvelurakenne sekä uudistukselta edellytettävät kustannusvaikuttavuuden muutokset edellyttävät asiakkaan näkökulmasta perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä integraatiota. Yliopistosairaaloiden asema syntyvässä uudessa järjestelmässä jää lakiluonnoksen pohjalta epäselväksi ja tulisi pikaisesti selkeyttää. Yliopistosairaalalla on tärkeä tehtävä koko Pohjois-Suomen alueen eritystason palveluiden tuottamisessa, sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan alueilla. Niissä turvataan tulevaisuus kouluttamalla lääkäri- ja hoitohenkilökunta sekä tekemällä lääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksen yhteistyö palveluorganisaatioiden kanssa on tärkeä :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa 21. Muita huomioita luvusta 3 Nyt lausuttavana olevassa järjestämislaissa ei tulisi liian tiukkaan säädellä tuottamisvastuun reunaehtoja. Sote -palvelujen integraatio ja palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuuden turvaaminen asiakasnäkökulmasta on haasteellinen ja kunnianhimoinen tavoite. Nykyisellä tuottamisrakenteella tähän tavoitteeseen ei päästä, mutta monilla alueilla on tehty kehittämistyötä, jolla osittain on näitä tavoitteita pystytty edistämään jo ennen tämän lainsäädäntöhankkeen käynnistymistä. Näiden onnistumisien, hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten palveluntuotantotapojen rajoittaminen tässä vaiheessa järjestämislailla ei ole järkevää.

7 7(13) Edellä mainitusta syystä erityisesti 14 :n 2. momentin tulkintaa tulisi lain yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevän tulkinnan sijaan laajentaa. Lain perusteluissa sanotaan, että kyseisen pykälän 2 momentin perusteella sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettujen alueellisessa vastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien lisäksi on niin sanottuja teemallisia kuntayhtymiä. Tällainen teemallinen kuntayhtymä voi lain perustelujen mukaan tuottaa palveluja koko sosiaali- ja terveysalueen väestölle. Teemallinen kuntayhtymä käsite on tulkinnanvarainen ja epäselvä. Pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään kunnille ja kuntayhtymille kattava tuottamisvastuu, joka käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut. Tällaisia tuottajia ei Suomessa kaikille alueille ole järkevää muodostaa. Sen sijaan 2 momentin tulkintana tulisi lain perusteluissa yksinkertaisesti olla, että sosiaali- ja terveysalue voi päättää laajaa tuottamisvastuuta suppeamman tuottamisvastuun antamisesta alueellaan kunnalle tai kuntayhtymälle. Tällöin olemassa oleva tai perustettava kuntayhtymä voisi toimia alueella pääasiallisena sote-palvelujen tuottajana, mutta esimerkiksi erikoissairaanhoidon tai muun harvoin tarvittavan palvelun osalta sote-alueen tuottajana toimisi yliopistosairaala tai muu koko sote-alueelle palveluita tuottava toimija. Toimijoiden välisestä tuottamisvastuun jaosta ja toiminnallisesta yhteistyöstä päätettäisiin järjestämissopimuksessa. 4 luku Hallinto :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Nykyisiin toimintamalleihin verrattuna päätöksenteko keskittyy ja kapeutuu harvoille luottamushenkilöille. Sote-alueen hallituksen rooli tulee korostumaan päätöksentekojärjestelmässä. Riskinä on myös vahvan asiantuntijaorganisaation vallan korostuminen. Omistajaohjauksen vahvistamiseen olisi löydettävä keinoja. Pohjois-Pohjanmaalla on hyviä kokemuksia sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän toiminnasta hallituksen tukena :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa 24. Muita huomioita luvusta 4.

8 8(13) 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa 28. Muita huomioita luvusta 5

9 9(13) 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla palvelujen tuotantokustannukset ovat suuremmat. Rahoitusperusteiden tulee olla sellaisia, että palvelut pystytään rahoittamaan ja turvaamaan myös harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla. Palvelusta tuottamisalueelle suoritettava korvaus ei sote-alueella voi olla kaikille tuotantoalueille sama ja korvauksen tulee perustua suurelta osin todellisiin tuotantokustannuksiin, joissa on otettu huomioon myös tuotantotiloja ja välineistöä koskevat investointitarpeet. Kustannusvastuun yhdenvertaisuuden kannalta lakiluonnoksen laskennallisten tekijöiden ja lisäosien määräytymisperusteiden määrittely on erityisen tärkeä Pohjois-Suomen heterogeenisessa toimintaympäristössä. Viisitoista eniten syrjäisyyslisää saavaa kuntaa ovat kaikki Pohjois-Suomen tulevalla sosiaali- ja terveysalueella. Syrjäisyys, harva asutus, saamen kieli ja saaristolaisuus vaikuttavat merkittävästi palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kustannuksiin, ja ovat siitä johtuen keskeisiä ja huomioon otettavia tekijöitä määriteltäessä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien rahoitusosuuksia niin kansallisesti kuin Pohjois-Suomen alueella. Korvaus tuottamisvastuusta tulisi lähtökohtaisesti määräytyä samoin perustein kuin kuntien rahoitus sosiaali- ja terveysalueelle määräytyy. Tällöin tuottamisvastuussa olevalla kunnalla tai kuntayhtymällä olisi kannustin kehittää omaa toimintaansa :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen?

10 10(13) kantaa :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Koulutuskorvauksien tulee jatkossa koskea myös sosiaalihuollon yksiköitä :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Tulee koskea myös yliopistollisen sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen korvauksia. 34. Muita huomioita luvusta 6 Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa määritellyn sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallintaa toteuttavan budjettikehysjärjestelmän avulla on tarkoitus varmistaa, että tulevalla sote-alueella noudatetaan menorajoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on arvioida kriittisesti ja tarvittaessa vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön liittyviä velvoitteita ja tehtäviä siten, että kansallisesti edellytetty palvelutaso on kehysraamin mukainen. 35. Alijäämän kattamisvelvollisuus tulee selkeästi kytkeä valmisteilla olevan kuntalain sääntelyyn kuntien ja kuntayhtymien alijäämien kattamisvelvollisuudesta.

11 11(13) 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) kantaa 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? HYKS-erva KYS-erva OYS-erva TAYS-erva TYKS-erva :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa

12 12(13) Omaisuusjärjestelyjä koskevat linjaukset ovat puutteellisia. Näiden osalta, kuten myös rahoitukseen liittyvien linjauksien osalta, valmistelutyö on keskeneräistä.

13 13(13) :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Kolmen vuoden siirtymäaika on riittävä, mikäli muulla tavoin turvataan riittävä kantokyky kuntien rahoitusmahdollisuuksien osalta. Asukasmäärään perustuva ja tietyillä kriteereillä painotettu rahoitusosuus tulee määrittää siten, että kuntien maksuosuus on ennakoitavissa ja taloussuunnittelun pohjana käytettävä maksuosuus ei muutu kesken järjestämissopimusta. Rahoitusmallin ongelmana on se, että alustavien laskelmien mukaan kunnat, jotka ovat kehittäneet palvelutuotantoaan joko omana toimintana tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja saaneet sote-kustannusten nousuvauhtia hillittyä, maksavat uudistuksen jälkeen lähes kaikissa tapauksissa palveluista nykyistä enemmän :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Kaikki muutostuki on osoitettava suoraan kunnille ja/tai kuntien yhteistoimintaorganisaatioille. Myös ennen sote-kuntayhtymän perustamista mahdollinen muutosta toteuttava henkilöstö tulee palkata kunta-, tai kuntien yhteistoimintaorganisaatioihin. 43. Muita huomioita voimaanpanolaista 10 muotoilu ja perustelutekstit eivät anna yksiselitteistä vastausta siihen, voiko sote-alue päättää, että aiemman tuottajan (kunta tai kuntayhtymä) jotkut velvoitteet eivät siirry uusille toimijoille. Palvelutuotantoalueiden käynnistyminen vuoden 2017 alussa (6 ) on liian tiukka ja siihen tulee olla siirtymäaikaa. Tarvittaessa tulee mahdollistaa vaiheittainen siirtyminen riittävän kokoisiin palvelutuotantoalueisiin esimerkiksi vuoteen 2020 mennessä. Tärkeää on vahvan järjestäjäorganisaation muodostuminen mahdollisimman nopeasti. Sote-alueelle tulee mahdollistaa päätöksentekovaltuudet palvelutuotantoalueilla suunniteltuihin investointeihin jo ennen vuotta Heti lain voimaan tullessa tulisi kriittisesti arvioida ja alistaa laajemman yhteisen arvioinnin alle suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen uusinvestoinneista ja muista kalliista hankinnoista.

14 14(13) Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen tasavertainen kehittäminen osana kokonaisuudistusta. Myös sosiaalityön tutkimuksen ja kehittämistoiminnan edellytykset tulee turvata. Henkilöstön mukaan ottaminen uudistuksen toimeenpanossa on tärkeää. 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. Järjestämislain tavoite on sinällään kannatettava ja pääosin uudistusta linjataan oikealla tavalla. Suomessa nyt meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on jopa kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja ja merkittävä kehittämiskokonaisuus. Järjestämislaki on ensimmäinen ison mittakaavan askel uudistuksessa, vaikka ko. palvelusektoria koskevaa muutakin lainsäädäntöä on viime vuosina muutettu. Järjestämislaki turvannee jatkokehittämisen edellytykset yli eduskunnan vaalikausien. Kuitenkaan nyt esitetyssä mallissa ei ole kyetty ratkaisemaan kaikkia uudistukseen liittyviä ongelmakohtia riittävän luotettavalla ja selkeällä tavalla. Erityisesti lähipalvelujen turvaamiseen, palvelujen rahoitukseen, omaisuusjärjestelyihin ja tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrittelyyn liittyvien puutteellisuuksien vuoksi jatkovalmisteluun on syytä varata riittävästi aikaa. Tämän vuoksi ei ole realistista asettaa tavoitteeksi, että tuotantoalueiden toiminta alkaisi uudessa muodossaan 2017 vuoden alusta. Edelleen tavoitteena voidaan kyllä pitää, että osalla alueita tuotantoalueiden toiminta alkaisi uuden lain mukaisena vuoden 2017 alusta, mutta takarajaksi tulisi säätää vuoden 2020 alku.