4/2012 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. 100-vuotisjuhlan paneelin terveiset insinöörikoulutukselle, s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2012 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. 100-vuotisjuhlan paneelin terveiset insinöörikoulutukselle, s."

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 4/ vuotisjuhlan paneelin terveiset insinöörikoulutukselle, s. 12 Ristiriitaisuuksia ammattikorkeakoululain ja -rahoitusmallin uudistamisessa, s. 18 Millainen on tulevaisuuden kielten ja viestinnän opettaja, s. 24

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Pasi Repo TOOLin uusi puheenjohtaja... 6 Tampereella palkittiin... 8 Insinööri koneen tietävä pappi... 9 Liput liehuivat 100-vuotisjuhlaviikolla Insinöörikoulutuksen merkitys Suomelle Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan Ristiriitaisuuksia sekä ammattikorkeakoululain että -rahoitusmallin uudistamisessa Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa Millainen on tulevaisuuden kielten ja viestinnän opettaja? Ajanhukka vai investointi? Vuorovaikutusosaaminen on organisaation tärkein pääoma Haista home, senkin kurppa! Automaatiotekniikkaa ja saksan kieltä yhteen sovitettuna Oppimistaitokansio itsestäänselvyyksiä vai lisäarvoa opiskelijalle? Saimaan AMK, kampus keskellä Salpalinjaa Lyö aallot äänisen aavan Vuotoja Syksyn kulttuuririntamalla koettua s. 6 TOOLin uudet puheenjohtajat: Pasi Repo (vas.) ja Sampsa Kupari vierellään valtuuston varapuheenjohtaja Timo Heikkinen. Insinöörikoulutuksen satavuotisviikon tunnelmissa. s. 20 s. 10 Seminaarissa a i s oli tunnelmaa. n 2 4/2012 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Ammattikorkeakouluissa tapahtuu hteistoimintaneuvottelut ovat luonnollinen osa työ- toimintaa. Uutta on se, että henkilöstön Yyhteisöjen vähentämistä, lomauttamista tai osa-aikaistamista koskevat asiat ovat tulleet näiden neuvottelujen asialistoille lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa tänä vuonna. Tämä siitä huolimatta, että kuluva vuosi on ollut vielä ns. normivuosi ammattikorkeakoulujen rahoituksessa ja rakenteissa. uoden 2013 aikana ammattikorkeakoulut tulevat Vhakemaan uusia toimilupia ja valmistautuvat rahoitusmallin muutokseen, joka astuu voimaan Uusille toimiluville on annettu useita reunaehtoja, joiden merkityksestä tullaan käymään tarkempia keskusteluja ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. Myös poliittinen ohjaus tulee vaikuttamaan toimilupapäätöksiin. Tässä vaiheessa voidaan vain arvailla poliittisen ohjauksen vaikutuksia. ahoitusmallimuutokseen on pyritty ahkerasti vaikuttamaan lausunnoilla, jotka toimitettiin ministe- R riöön mennessä. Lähes kaikki sidosryhmät ovat huolissaan ammatti korkeakoulujen kokonaisrahoituksen varsin suurista leikkauksista. Poikkeavia näkemyksiä on esitetty mm. rahoitusmittariston rakenteesta. AJ:n kannan mukaan rahoitusmittariston tulee Osisältää myös panosmittareita. Opiskelija/opettajasuhdeluku tai opetukseen kohdennettu rahaosuus oppilaitosrahoituksesta kytkeytyy varmaankin ammattikorkeakoulun ydintoiminnan laadukkuuden mittaamiseen huomattavasti paremmin kuin tuotantomäärät. Jos tuloksellisuus nostetaan keskeiseksi rahanjaon perusteeksi laadukkuuden asemasta, niin tuloksellisuutta pitää mitata tasapainotetun mittariston periaatteiden mukaan. Mittariston tulisi yhdistää useita näkökulmia. Lisäksi mahdollisimman monen rahoitusmittarin arvoja tulee tarkastella koulutusala- tai tutkintokohtaisesti. ahoitusmittaristolla on hämmästyttävän suuri mer- myös oppilaitoskentässä varsinkin silloin, kun Rkitys kokonaisrahoitusta leikataan voimakkaasti. Jo nyt on havaittavissa se, että opettajatiimin tai yksittäisen opettajan työaikasuunnittelu pyritään tekemään tuotantomäärätavoitteiden perusteella. On ymmärrettävää, että korkeakoulun pitää toimia käytettävissä olevalla rahoituksella, mutta samalla pitää muistaa, että opetushenkilöstölle on määritetty työaika tehtävien suorittamiseen. avoite- ja tulospohjaisia työaikasuunnitelmia laadit- on tärkeää, että on selkeä käsitys myös siitä, Ttaessa että suunnitelmia laadittaessa työnantajan edustaja ottaa kantaa ja vastuun työn laatutasosta. Samalla on kaikkien osapuolten etu, että toteutunutta työajankäyttöä arvioidaan ja seurataan tarkoituksenmukaisesti. mmattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan Aopetushenkilöä on jossain yhteydessä luonnehdittu perinteisiin tukeutuvaksi. Tällainen mielikuva on osoittautunut vääräksi jo useaan kertaan mm. insinöörikoulutuksen foorumeissa. 430 insinöörikoulutuksesta kiinnostunutta paneutui Tampereella eri ammattikorkeakoulujen koulutuskokemuksiin ja -käytänteisiin. Asiaan kannattaa tutustua myös Lauri Hietalahden toimittaman Uuden sukupolven insinöörikoulutus insinöörikoulutuksen foorumi -teoksen avulla. annustan jäsenkuntaamme kehittämään tekniikan Kja liikenteen alan ammattikorkeakoulutusta. Samalla edellytän, että voimavarojen ohjaamisesta vastaavat henkilöt mahdollistavat kehitystyön ja päivittäisen työskentelyn parhaalla mahdollisella tavalla. dunvalvontamme edellyttää korkeata järjestäyty- Jokaisen jäsenkuntaamme kuuluvan Emisastetta. kannattaa hankkia järjestömme jäseniksi kaikkia niitä ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtoreita, yliopettajia, laboratorio-, harjoitteluja projekti-insinöörejä, sekä myös esimiesasemassa tai pedagogisissa asiantuntija-, suunnittelu- ja ohjaustehtävissä työskenteleviä, jotka eivät ole vielä järjestäytyneet TOOLiin. Jäsenyydellä on erityisen suuri merkitys silloin, kun työyhteisöissä tapahtuu paljon muutoksia. Hyvää jatkoa toivoen, Hannu Räsänen Toolilainen 4/2012 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Det händer i yrkeshögskolorna amarbetsförhandlingarna är en naturlig del av Sarbetsgemenskapernas verksamhet. Nytt är att det på dessa förhandlingars agendor i år i nästan alla yrkeshögskolor har kommit upp personalminskningar, permitteringar eller överföringar till deltidsanställningar. Detta trots att innevarande år ännu varit ett s.k. normår beträffande yrkeshögskolornas struktur och finansiering. nder år 2013 kommer yrkeshögskolorna att Uansöka om nya koncessioner och förbereder sig för ändringarna i finansieringsmodellen, som träder i kraft Man har för de nya koncessionerna gett flera ramvillkor vilkas betydelse kommer att dryftas närmare mellan ministeriet och yrkeshögskolorna. Även den politiska styrningen kommer att påverka besluten om koncessioner. I detta skede kan man bara spekulera i vilka konsekvenser denna kommer att få. M an har energiskt försökt inverka på finansieringsmodellsförändringen genom uttalanden, som tillställdes ministeriet per Nästa alla intressentgrupper är oroliga för de påtagliga nedskärningarna i helhetsfinansieringen för yrkeshögskolorna, men avvikade åsikter har framförts bl.a. gällande strukturen hos finansieringsmätsystemet. nligt OAJ:s åsikt bör finansieringsmätsystemet Eockså innehålla insatsmätare. Förhållandet studerande/lärare eller den andel av läroanstaltens finansiering som riktas till undervisningen kopplas säkert betydligt bättre till mätningen av yrkeshögskolans kärnverksamhets kvalitet än produktionsmängderna. Om lönsamheten lyfts framom kvaliteten som centralt finansieringsargument, så bör man mäta denna med balanserade mätprinciper. Mätsystemet borde beakta flera aspekter. Dessutom bör man granska så många finansieringsmätare som möjligt enligt utbildningsbransch. inansieringsmätsystemet har förvånansvärt Fstor betydelse också inom läroanstaltsfältet i synnerhet då, när man kraftigt beskär helhetsfinansieringen. Redan nu kan man notera, att man försöker uppgöra arbetsplaneringen för enskilda lärare eller lärarteam utgående från produktionsmängderna. et är förståeligt att högskolan bör fungera Dinom ramarna för tillgänglig finansiering, men samtidigt bör man minnas att undervisningspersonalen har tilldelats en arbetstid för att utföra uppdragen. å man uppgör mål- och resultatbaserade Darbetstidsplaner är det viktigt att man har en klar uppfattning också om att arbetsgivarens representant tar ställning till och ansvaret för arbetets kvalitetsnivå. Samtidigt är det i alla parters intresse att man bedömer och ändamålsenligt uppföljer den förverkligade arbetstiden. vissa sammanhang har man karakteriserat I yrkeshögskolornas undervisningspersonal inom teknik och kommunikation som traditionsbunden. En dylik uppfattning har redan flera gånger visat sig vara falsk bl.a. i ingenjörsutbildningens fora. I Tammerfors fördjupade sig 430 personer intresserade av ingenjörsutbildningen i olika yrkeshögskolors utbildningserfarenheter och metoder. Det lönar sig också att bekanta sig med det av Lauri Hietalahti utgivna Uuden sukupolven insinöörikoulutus 2012 insinöörikoulutuksen foorumi verket. ag sporrar vår medlemskår att utveckla Jyrkeshögskoleutbildningen inom teknik och kommunikation. Samtidigt förutsätter jag, att de personer som ansvarar för styrningen av resurser möjliggör utvecklingsarbetet och det dagliga arbetet på bästa möjliga sätt. år intressebevakning förutsätter en hög Vanslutningsgrad. Varje medlem bör skaffa till medlemmar i vår förening alla de yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektors lektorer, överlärare, laboratorie-, praktik- och projektingenjörer, liksom även i förmansställning eller i pedagogiska expert-, planerings- och handledningsuppgifter sysselsatta personer som inte ännu är TOOL-medlemmar. Medlemskapet har särskilt stor betydelse då det sker stora förändringar i arbetsgemenskapen. Med önskan om aktivitet och ett lugnt årsskifte Hannu Räsänen 4 4/2012 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Kuten Tampereen juhlaseminaarissa kuulimme monesta suusta, muutoksia on tulossa enemmän kuin hiirelle poikasia. Elinkeinoelämän edustajat näkevät muutoksen tarpeen olevan välttämätön. Maailma muuttuu mahdottoman nopeasti ja sen mukana tavat toimia kilpailukykyisesti. Johtaja Timo Kekkonen EK:sta maalaili insinöörikuvaa 2020-luvulle seuraavasti: Insinöörin työ on uusia ratkaisuja etsivän, vimmaisen kokeilijan jazz-improvisointia globaalissa verkostossa. Hän täydensi kuvaa yksilön suuntaan tähän tapaan: Työn vaihtelevuus kasvaa, irtaudutaan yhä enemmän rutiineista ja työn sisällöt määritellään jatkuvasti uudelleen, usein muiden kanssa yhteistyössä. Mutta siitäkin huolimatta liiketoiminta lähtee ihmisestä, joka osaa paljon ja kykenee olemaan avoin muutokselle. Työkentän muutosten vaikutusta opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ei sovi vähätellä. Monet tutkimukset, kyselyt ja juhlapaneeli antoivat samanlaisia viestejä. Tärkeimpinä insinöörin osaamisen alueina pidetään kuitenkin tekniikan ydinosaamista ja asiantuntijuutta. Tiiviisti näiden perässä tulevat mm. kohdallaan olevat arvot ja asenteet, käytännön läheinen ote työhön ja kehittämis/ innovointikyky. Jotta näitä tulevat insinöörit hallitsisivat vieläkin paremmin, Muutoksiin lujassa myötätuulessa on Kekkosen ja hänen taustaselvitysten mukaan pantava erityistä painoa tiedon oppimisen sijasta tiedon hyödyntämiseen, ilmiökeskeisestä opetuksesta ratkaisukeskeisyyteen ja yhdessä oppimiseen. Myös opetuksen yrityslähtöisyyttä ja yhteistyön lisäämistä elinkeinoelämän suuntaan korostettiin niin Kekkosen kuin panelistienkin kommenteissa. Tähän suuntaan ovat monet opettajat jo menneet tukka putkella, kun kuunneltiin uusien opetustapojen ja konstien kirjoa foorumin luentotilaisuuksissa. Palkituista esityksistä useimmat sisälsivätkin aineksia edellä olevista opetustavoista ja kehityssuunnista. Arenen INSSI-hankkeessa työstettyä koulutusvastuumuutosten suunnitelmia ja mietintöä esitteli työryhmän jäsen, Oamk:n vararehtori Risto Kimari. Suurin uudistus hakujärjestelmän muuttamisen ohella näyttäisi kuulijan näkökulmasta olevan se, että uuden AMKlain virallisesta terminologiasta häviävät koulutusohjelmat. Ehkä siellä on paljon muutakin tulossa, mutta se nähdään vielä piakkoin, kun lain lopullinen esitys julkistetaan. Koulutusvastuu-termi tulee kattamaan kaikki koulutukset niin hakuprosessissa, koulutuksen suunnittelussa kuin käytännön työssä. Tekniikan alalle on suunniteltu ehkä yhdeksän erilaista vastuualuetta nyt käytössä olevien kymmenien koulutusohjelmien tilalle. Samanlaista kädenvääntöä koulutusohjelmien vähentämisestä käytiin jo edellisen muutoksen yhteydessä, mutta silloin laajoista nimikkeistä ei päästy yhteisymmärrykseen. Mielestäni nimillä on kovin vähän merkitystä, kuten Kimarikin esityksen loppuvaiheissa totesi. Sisällöt, opetuksen toteutus ja oppiminen ovat avainasemassa koulutettaessa uusia menestyjiä varmistamaan Suomen kilpailukykyinen yritystoiminta. Yhden ison kokonaisuuden näkisin tärkeäksi lisätä suunniteltujen vastuiden listalle. Se on puun monipuolisen jatkojalostuksen ja tuotteistamisen tutkimus, tuotekehitys ja koulutus. Suomessa kasvaa joka vuosi noin sata miljoonaa kiintokuutiota puuta ja siitä käytetään nyt vain noin 60 miljoonaa kiintoa. Kun selluteollisuus ajaa tuotantoa nykyvauhdilla alas, olemme vuoden kuluttua tilassa, jossa puuta menee hakkureihin ehkä puolet nykyisestä. Meillä on jo nyt mahdoton kasvuylijäämä lahoamassa metsiin ja se lisääntyy kaikkien mittareiden mukaan roimasti. Puun hyödyntämisessä olemme aivan aatamin aikaisessa tilassa ilman nopeaa, monialaista tutkimusta, tuotekehitystä ja laajaa koulutusta. Rauhallista Joulun aikaa ja tsemppiä uudelle vuodelle 2013! Kauko JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Hannu Räsänen Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Kirjapaino Seppo Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2013 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TAKAKANNEN KUVA: Sami Nyrhi Toolilainen 4/2012 5

6 Mirka Airesvuo Tiina Sola-Jalli Kollega työpöytänsä ääressä Pasi Repo TOOLin uusi puheenjohtaja Kollegat Pasista: Pasi on hyvin läsnäoleva, kuuntelee ja on empaattinen. Hän on luotettava, ja jos hän ottaa jonkun asian hoitaakseen, niin hän sen myös hoitaa ja kunnolla. Hän on asiallinen, asiansa osaava, asioihin perehtyvä, erittäin vastuuntuntoinen, rehellinen, suoraselkäinen ja rohkea. Pasilla on valtavasti diplomaattisia ominaisuuksia. Syntymäaika ja -paikka: 1971, Oulu. Asuinpaikka ja -tapa: Jyväskylä, ihan vähän liian pieni rivitalohuoneisto. Perhe: yksi vaimo-aija ja kolme tytärtä: Elisa, Anni ja Emma. Koulutus: FT (teor. fysiikka), Jyväskylän yliopisto. Ammatti ja toimipaikka: Fysiikan lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuvaile nykyistä työtäsi: Työtehtäviäni ehkä parhaiten on JAMKissa kuvannut sana riviopettaja. Merkittävä osa työstäni on kontaktiopetusta opiskelijoiden parissa. Nautin opetustilanteista opiskelijoiden kanssa. Insinööriopiskelija haluaa tietää aina enemmän ja kokeilla oppimaansa käytännössä. Kokeilunhaluun vastaaminen luo haasteen ja toisaalta merkitystä myös opetustilanteisiin. Mikä oli haaveammattisi pikkupoikana? Pikku-Pasin haaveammattia en muista, mutta jossain vaiheessa, kun alkoi tulla järkeä päähän tai niin ainakin luulin huomasin lukevani sanomalehdestä Tekun yliopettajien hakuilmoituksia. Haaveilu jatkuu. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? John Eldredge: Wild at Heart. Minkä merkkistä partavettä käytät? En juuri käytä vesiä, mutta deodorantteja kuluu. Kaapissa taitaa olla itse hankittuja Chanel- ja Boss-tuotteita. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi? Pidän erityisen paljon ylikypsästä viinissä haudutetusta lampaanlihasta, verta tihkuvasta maksapihvistä sipulirenkaiden ja puolukkahillon kera sekä paistetuista muikuista voisulan ja perunamuusin kanssa. Ruoassa parasta on se, ettei aina tarvitse syödä samaa. Hyvän ruoan kanssa maistuu punaviini. Millaista musiikkia kuuntelet? Hyvin monenlaista 70-luvun rockista nykypäivän kristilliseen musiikkiin. Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Poljen töistä pyörällä kotiin noin 5 km, menen suihkuun ja viimeistään sitten halaan vaimoa. Usein unohdan työpäivän perheeni ja ystävieni parissa. Mottosi? Ole luja ja rohkea! Olet tehnyt väitöskirjan mustista aukoista. Voiko musta-aukko olla portti toisiin maailmankaikkeuksiin? Teoriassa kyllä, kukaan ei tietääkseni ole asiaa kokeillut ;) Kuka tai mitä työntäisit musta-aukkoon jos saisit vapaasti valita? Tiputtaisin mustaan aukkoon sellaista, mitä haluaisin nähdä ikuisesti. Nimittäin mustan aukon ulkopuolella olevan havaitsijan mukaan tippuminen mustaan aukkoon kestää loputtoman kauan, vaikka aukkoon matkustaminen putoajan mukaan ei kestä kuin pienen hetken. Parittomat sukat ja mustekynät ovat sinne jo vissiin menneet, koska ne aina häviävät. 4/2012 Toolilainen 6

7 Millainen olet johtajana? Olen päättäväinen ja analyyttinen; mieluummin hallittu riski kuin ei lainkaan riskiä. Kuuntelen mielelläni perusteluja. En ole pikkutarkka, nautin ns. suurien linjojen vetämisestä ja minulla on kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Tekemällä yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin. Miten suunnittelet toimivasi TOOLin puheenjohtajana? Toimin TOOLin puheenjohtajana valtuuston linjauksia noudattaen ja hallituksen päätösten mukaisesti. Hallituksessa pyrin johtamaan puhetta ja kannustamaan hallitusta osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Toimintani hallituksen ja liiton toimiston suuntaan täytyy olla avointa ja läpinäkyvää. Puheenjohtajana laajennan rintamaa, jolla TOOL osallistuu edunvalvontaan, järjestötyöhön ja koulutuspolitiikkaan OAJ:ssa ja sen ulkopuolella. TOOLin valtuuston rooli on liitolle merkittävä. Näen, että sääntömääräisistä asioista päättämisen lisäksi valtuustossa tapahtuvalle vapaammalle vuorovaikutukselle olisi paljon kysyntää. Haluan tarjota mahdollisuuden valtuutettujen kuulluksi tulemiselle ja valtuutettujen väliselle keskustelulle. Minusta valtuuston kykyä ja valtaa tulisi käyttää entistä vahvemmin liiton tavoiteasetannassa ja linjapäätösten muodostamisessa. Sitten jo vähän vakavampiin asioihin TOOL liittyi OAJ:hin vuonna 1988 tiukahkon äänestyksen jälkeen. Liittymisen jälkeen TOOLin jäsenkunnan keskiansio muihin ammatillisiin opettajaryhmiin verrattuna ei ole kehittynyt läheskään vastaavasti, eikä tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön ansiotason kehitys vastaa edes Suomen elinkustannusten kehittymistä ko. tarkasteluaikana. Virka- ja työehtosopimukset ovat toolilaisten kannalta heikentyneet 24 liittovuoden aikana. Halutaanko OAJ:ssa näiden kahden seikan lisäksi murentaa myös TOOLin itsenäisyyttä? Palkkakehitys, sopimusten tekstisisältöjen muutokset ja liiton itsenäisyys muodostavat Toolilainen 4/2012 mielestäni toolilaisille kolminaisuuden, josta ei ole enää varaa antaa yhtään periksi. Näen, että OAJ:n ja sen kaikkien jäsenien edun mukaista olisi ottaa TOOLin jäsenkunnan asiat erityisasemaan juuri nyt ja OAJ:n pitäisi vihdoinkin alkaa ajaa toolilaisten asiaa liittojen välisten sopimusten mukaisesti. Koen vahvasti, että TOOLille on jäänyt saatavia niin OAJ:n edunvalvontatyöstä kuin kohtelusta itsenäisenä järjestönä OAJ:ssa. Puheenjohtajana ymmärrän velvollisuudekseni valvoa yhdessä hallituksen kanssa laadittujen sopimuksen kohtien toteuttamista ja toimia luvattujen asioiden toteuttamisen puolesta. Puheenjohtajana voin toimia liiton puolesta uskottavasti ja vaikuttavasti vain ja ainoastaan valtuuston ja hallituksen päätösten tuella. Tällä hetkellä koen, että tuki toimeen on minulle myönnetty ja odotukset tuloksista ovat kovat. Kiitos tuestanne, maalit tehdään koko joukkueella! Miten Tool saadaan pysymään elinvoimaisena? TOOL on yhtä elinvoimainen kuin se jäsentensä osalta onnistuu vaikuttamaan insinöörikouluttajien edunvalvontaan niin OAJ:ssa kuin valtakunnallisesti ja paikallisestikin. Ammattikorkeakoulutuksessa tapahtuu todella merkittäviä ja huolestuttavia rakenteellisia muutoksia läpi koko Suomen. Nämä muutokset tapahtuvat useassa eri vaiheessa ja kansantaloudellisessa mielessä amk:ien kannalta erittäin huonolla hetkellä. Silti muutos itsessään ei ole paha, jota pitää vastustaa. Sitä pitää pyrkiä hallitsemaan ja hillitsemään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Muutosten suunnittelu ja ohjeistus kuten lainsäädäntötyökin tapahtuu valtakunnallisella tasolla, mutta ne joudutaan toteuttamaan amk:ssa paikallisesti. Muutosten paikalliseen hallitsemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan koko toolilaista jäsenistöä. TOOLin vahvuus onkin sen tiivis ja yhteistyökykyinen tekniikkataustainen yhteisö. Mi- tä enemmän haluamme ottaa ja otamme yhdessä vastuuta paikallisesta vaikuttamisesta ja hallitusta muutoksesta, sitä suuremmassa määrin TOOLissa pysyy hyvä yhteishenki ja sitä elinvoimaisempi TOOL on. Vaikka amk-rakenteiden kestävyydestä otetaan nyt mittaa, niin uskon, että meneillään oleva muutosjakso synnyttää TOOLissa ja sen vaikutuspiirissä merkittävästi uutta elämää. Valtakunnallisesti meitä toolilaisia on nyt noin 1200 jäsentä. Meitä voisi olla parituhatpäinen porukka. Tämä on nähtävä muutoksen keskellä valtavana positiivisena mahdollisuutena: jäsenpotentiaalissa löytyy. TOOLin on kyettävä jatkossa toimimaan niin, että sen ponnistelut edunvalvontatyössä tulevat entistä näkyvämmiksi. Toiminnan näkyvyys ja läpinäkyvyys lisäävät uskottavuuttamme. Kun edunvalvonnan tarve ja työmme uskottavuus lisääntyvät samanaikaisesti, saamme varmuudella lisää työmme tukijoita. TOOLin syysvaltuusto kokoontui liitolle uudet puheenjohtajat Valtuusto kokoontui runsaslukuisena Helsinkiin syyskokoukseensa Valtuusto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Pasi Revon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sampsa Kupari Metropoliasta. Erovuoroisten hallituksen jäsenien tilalle valittiin toiselle hallituskaudelle Harri Heikura Varkaudesta, Reijo Manninen ensimmäiselle hallituskaudelle Tampereelta ja Timo Junell laboratorioinsinöörien ehdottamana myöskin ensimmäiselle hallituskaudelleen. Sampsa Kuparin tultua valituksi varapuheenjohtajaksi, valittiin Kuparin hallituspaikalle Jarno Varteva Metropoliasta. Totta on edelleen sanonta: TOOL on yhtä vahva kuin sen jäsenet ovat. TOOLin on osallistuttava entistä aktiivisemmin ja entistä laajemmalla rintamalla valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön ja paikalliseen edunvalvontaan. Näin TOOL kykenee osoittamaan tarpeellisuutensa sekä valtakunnallisesti että paikallisella tasolla. Me tiedämme olevamme missiolla. Me tiedämme missiomme sisällön. Sen läpinäkyvään ja uskottavaan toteuttamiseen tarvitsemme kaikkia jäseniämme. Siksi TOOL on myös yhtä vahva kuin se on jäsentensä osalta. Kuten tämän ja edellisen kysymyksen vastauksista näkee, TOOLilla on paljon puolustettavaa ja taisteltavaa. TOOL tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan onnistuneita neuvottelutuloksia OAJ:n sisällä, onnistunutta valtakunnallista ja paikallista vaikuttamistyötä insinööriopetuksen laadun puolustamiseksi ja onnistumisia paikallisessa edunvalvontatyössä toolilaisten työpaikkojen säilyttämiseksi. Näissä kolmessa asiassa pärjäämällä TOOL pysyy elinvoimaisena ja Suomen elinkeinoelämä voi olla jatkossakin kiitollinen meille kouluttajille insinööreistään. 7

8 Insinöörikoulutuksen Foorumin päätöstilaisuudessa Teknologiateollisuus ry ja Uusi Insinööriliitto palkitsivat joukon ammattikorkeakoulujen opettajia insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Palkitut toimintamallit valikoituivat yli 60 esimerkin joukosta ja ne esiteltiin myös foorumissa euron stipendin ja kunniakirjan saivat seuraavat opettajatiimit ja toimintamallit: - Yrityslähtöisten ideoiden käyttö fysiikan opetuksessa. Oulun seudun AMK. Yhteyshenkilö: Jaakko Kaski - Yrityslähtöistä koulutusta kaivannaisalan insinööripulaan. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Tiina-Riitta Helminen - Vaasan mallilla osaajia energiaklusterin tarpeisiin. Vaasan ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Jorma Tuominen euron stipendillä ja kunniakirjalla palkittiin seuraavat opettajatiimit ja toimintamallit: - Materiaalitekniikan sohvaprojekti. Lahden ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilöt: Lea Heikinheimo, Pirkko Järvelä ja Ilkka Tarvainen - Ympäristöteknologian opintoja työelämälähtöisissä projekteissa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Pia Haapea Palkittujen komeaa joukkoa! - Työelämälähtöisten projektien toteuttaminen opetuksessa. Käytännön haasteet ja niihin vastaaminen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilöt: Susan Heikkilä, Taina Matis ja Matti Väänänen - Tiimioppimista ja yrittäjyyttä Tietotekniikan projektioppimisen malli. Saimaan ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Päivi Ovaska Teknologiateollisuus ry myönsi myös 3000 euron erikoisstipendejä insinööriopetuksen laadun ja ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Stipendin saivat Riitta Mäkelä ja Reijo Manninen Tampereen ammattikorkeakoulusta, Janne Roslöf Turun ammattikorkeakoulusta ja Juhani Keskitalo Hämeen ammattikorkeakoulusta. opettajankoulutukseen tai erityisopettajankoulutukseen! Ammatillinen opettajankoulutus antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yleissivistäviin kouluihin sekä vapaaseen sivistystyöhön. Koulutus kestää 1 2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella sekä verkko-opintoina. Lisätietoa koulutuksesta Eeva Manni p sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p Ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se toteutetaan Tampereella. Lisätietoa koulutuksesta Maiju Ketko p ja Irmeli Vesterinen p hakuaika Ammatillinen opettajakorkeakoulu 8 4/2012 Toolilainen

9 Kauko Kallio Insinööri koneen tietävä pappi Poimintoja insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlan juhlapuheesta Kuva:Ville Salminen Jorma Ollila ei esittelyä kaivanne, mutta olipahan mielenkiintoista kuulla, että omena on siinäkin perheessä pudonnut lähelle. Jorman isä, Oiva Ollila on nimittäin 40-luvulla käynyt Tampereen teknillisen opiston ja valmistunut sieltä sähköinsinööriksi. Juhlapuheessa perheasiat eivät muutoin olleet mitenkään pääroolissa, vaikka hän tärkeänä pitikin insinöörien taustayhteisöjen eheyttä, tukea ja toimivuutta. Näin ymmärsin rivien välistä. Kuten muissakin juhlaviikon puheissa, kannanotoissa ja keskusteluissa, myös Ollilan puheen pääsisältö kohdistui insinöörikoulutuksen nykytilaan ja sen tulevaisuuteen sekä rooliin ja kilpailukykyyn niin suomalaisessa kuin globaalissakin elinkeinoelämässä. Teknologiateollisuuden palkansaajien jakauma on nopeassa muutoksessa eri palkkaluokkien kesken. Eritoten keskipalkkaisten osuus on nopeasti vähenemässä, totesi Ollilan useampaan tilastoon perustuen. Sitä on syönyt ennen muuta tietotekniikan kehittyminen. Tähän ryhmään kuuluu, ja on kuulunut, niin teknikoita kuin insinöörejä. Toolilainen 4/2012 Keskipalkkaisten määrä putoaa nopeasti Tietotekniikka on siis tuhonnut rutiinitehtäviä ja lisännyt samalla parempipalkkaisia työpaikkoja. Paradoksaalista on, että tietotekniikan kehittymisen myötä on myös matalapalkkaisten osuus kasvanut. Tästä on aiheutunut pieni pulma urakehitystä ajatellen. Koska keskipalkkaa nauttivia on entistä vähemmän, niistä vapautuu entistä vähemmän paikkoja matalapalkkaryhmästä urakehitystä hakeville. Eli uran alkuvaiheessa olevilla on entistä vähemmän ponnahduslautoja pyrittäessä eteenpäin kohti korkeammin palkattuja tehtäviä. A mmattikorkeakouluinsinöörien asema on sikäli hyvä, että sieltä valmistuvat sijoittuvat heti nk. korkeamman palkkaryhmän alapäähän, jossa tekijöiden tarve kasvaa kaiken aikaa. Näin nuoren insinöörin urakehitysmahdollisuudet eivät kaadu huonoon välimaastoon eikä tavoittelun arvoisten vakanssien puutteeseen. Ollilan mielestä korkea-asteen koulutukseen investoiminen on erittäin kannattava investointi. Myös insinöörikoulutuksen tuottoastetta hän piti erinomaisena, vaikka siitä ovat eräät tahot olleet monissa foorumeissa täysin eri mieltä. Muutoksiin on kyettävä vastaamaan Ammattikorkeakouluissa on siis onnistuttu toistaiseksi hyvin. Lepäämään ei sovi kuitenkaan jäädä, sillä jatkuva ja joustava kouluttautuminen uusiin tehtäviin vaatii myös koulutussuunnittelulta hereillä pysymistä. Ennakoimattomiinkin muutoksiin on kyettävä varautumaan. Koulutusohjelmia on jatkuvasti kehitettävä, koska insinöörien tehtävärakenteet ovat varsinkin 2000-luvulla muuttuneet totaalisesti. Pakkaa ei kuitenkaan voi joka vuosi laittaa uusiksi. Siinä onkin eräs haaste kyetä kehittämään kestäviä ja toisaalta muutostilanteeseen riittävästi vastaavia koulutusohjelmia. Näin tulkitsin Ollilan erään ajatuksien kulkuketjun. Suomessa on viime aikoina ammatillisen koulutuksen roolia vahvistettu, haluttavuutta kehitetty ja kysyntä roimasti kasvanut. Ammattikorkeakoulujen on Ollilan mielestä omalta osaltaan huolehdittava siitä, että koulutusketju on toimiva ja houkutteleva ammatillisista oppilaitoksista valmistuvia ajatellen. Vain näin heidän urakehitys on mahdollista nykyyhteiskunnassa. Tarvitsemme jatkuvasti enemmän insinöörejä myös tietotekniikan alueella ICT-alalla 2000-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutukseen insinöörikuntaan Ollilalla oli varsin selkeä suhtautuminen. Hän totesi, että tietotekniikan merkitys kaikilla yhteiskunnan ja teollisuuden alueilla voimistuu. Vaikka tietyt yritykset ovat Suomessakin vähentäneet työvoimaa, ovat toiset kasvattaneet omaa insinöörikuntaansa. Kaikkiaan tietotekniikan eri alueilla olevien insinöörien määrä on jatkuvassa kasvussa. Tässäkin on insinöörien toimittava nopeasti ja joustavasti kehittäen osaamistaan. Ennen muuta ohjelmistoalalla insinöörien tarve on jatkuva ja sopivaa rekrytoitavaa joukkoa ei edes aina ole helppo löytää. Myös muilla aloilla insinöörien tarve on nousussa. Teollisuuden menestymisen avain on ihminen ja hänen kyky ajatella oikein. Insinööri on varsinainen koneen herra, koneen tietävä pappi, kuten saksalainen Spengler aikoinaan on todennut. 9

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot