4/2012 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. 100-vuotisjuhlan paneelin terveiset insinöörikoulutukselle, s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2012 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI. 100-vuotisjuhlan paneelin terveiset insinöörikoulutukselle, s."

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 4/ vuotisjuhlan paneelin terveiset insinöörikoulutukselle, s. 12 Ristiriitaisuuksia ammattikorkeakoululain ja -rahoitusmallin uudistamisessa, s. 18 Millainen on tulevaisuuden kielten ja viestinnän opettaja, s. 24

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Pasi Repo TOOLin uusi puheenjohtaja... 6 Tampereella palkittiin... 8 Insinööri koneen tietävä pappi... 9 Liput liehuivat 100-vuotisjuhlaviikolla Insinöörikoulutuksen merkitys Suomelle Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan Ristiriitaisuuksia sekä ammattikorkeakoululain että -rahoitusmallin uudistamisessa Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa Millainen on tulevaisuuden kielten ja viestinnän opettaja? Ajanhukka vai investointi? Vuorovaikutusosaaminen on organisaation tärkein pääoma Haista home, senkin kurppa! Automaatiotekniikkaa ja saksan kieltä yhteen sovitettuna Oppimistaitokansio itsestäänselvyyksiä vai lisäarvoa opiskelijalle? Saimaan AMK, kampus keskellä Salpalinjaa Lyö aallot äänisen aavan Vuotoja Syksyn kulttuuririntamalla koettua s. 6 TOOLin uudet puheenjohtajat: Pasi Repo (vas.) ja Sampsa Kupari vierellään valtuuston varapuheenjohtaja Timo Heikkinen. Insinöörikoulutuksen satavuotisviikon tunnelmissa. s. 20 s. 10 Seminaarissa a i s oli tunnelmaa. n 2 4/2012 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Ammattikorkeakouluissa tapahtuu hteistoimintaneuvottelut ovat luonnollinen osa työ- toimintaa. Uutta on se, että henkilöstön Yyhteisöjen vähentämistä, lomauttamista tai osa-aikaistamista koskevat asiat ovat tulleet näiden neuvottelujen asialistoille lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa tänä vuonna. Tämä siitä huolimatta, että kuluva vuosi on ollut vielä ns. normivuosi ammattikorkeakoulujen rahoituksessa ja rakenteissa. uoden 2013 aikana ammattikorkeakoulut tulevat Vhakemaan uusia toimilupia ja valmistautuvat rahoitusmallin muutokseen, joka astuu voimaan Uusille toimiluville on annettu useita reunaehtoja, joiden merkityksestä tullaan käymään tarkempia keskusteluja ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. Myös poliittinen ohjaus tulee vaikuttamaan toimilupapäätöksiin. Tässä vaiheessa voidaan vain arvailla poliittisen ohjauksen vaikutuksia. ahoitusmallimuutokseen on pyritty ahkerasti vaikuttamaan lausunnoilla, jotka toimitettiin ministe- R riöön mennessä. Lähes kaikki sidosryhmät ovat huolissaan ammatti korkeakoulujen kokonaisrahoituksen varsin suurista leikkauksista. Poikkeavia näkemyksiä on esitetty mm. rahoitusmittariston rakenteesta. AJ:n kannan mukaan rahoitusmittariston tulee Osisältää myös panosmittareita. Opiskelija/opettajasuhdeluku tai opetukseen kohdennettu rahaosuus oppilaitosrahoituksesta kytkeytyy varmaankin ammattikorkeakoulun ydintoiminnan laadukkuuden mittaamiseen huomattavasti paremmin kuin tuotantomäärät. Jos tuloksellisuus nostetaan keskeiseksi rahanjaon perusteeksi laadukkuuden asemasta, niin tuloksellisuutta pitää mitata tasapainotetun mittariston periaatteiden mukaan. Mittariston tulisi yhdistää useita näkökulmia. Lisäksi mahdollisimman monen rahoitusmittarin arvoja tulee tarkastella koulutusala- tai tutkintokohtaisesti. ahoitusmittaristolla on hämmästyttävän suuri mer- myös oppilaitoskentässä varsinkin silloin, kun Rkitys kokonaisrahoitusta leikataan voimakkaasti. Jo nyt on havaittavissa se, että opettajatiimin tai yksittäisen opettajan työaikasuunnittelu pyritään tekemään tuotantomäärätavoitteiden perusteella. On ymmärrettävää, että korkeakoulun pitää toimia käytettävissä olevalla rahoituksella, mutta samalla pitää muistaa, että opetushenkilöstölle on määritetty työaika tehtävien suorittamiseen. avoite- ja tulospohjaisia työaikasuunnitelmia laadit- on tärkeää, että on selkeä käsitys myös siitä, Ttaessa että suunnitelmia laadittaessa työnantajan edustaja ottaa kantaa ja vastuun työn laatutasosta. Samalla on kaikkien osapuolten etu, että toteutunutta työajankäyttöä arvioidaan ja seurataan tarkoituksenmukaisesti. mmattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan Aopetushenkilöä on jossain yhteydessä luonnehdittu perinteisiin tukeutuvaksi. Tällainen mielikuva on osoittautunut vääräksi jo useaan kertaan mm. insinöörikoulutuksen foorumeissa. 430 insinöörikoulutuksesta kiinnostunutta paneutui Tampereella eri ammattikorkeakoulujen koulutuskokemuksiin ja -käytänteisiin. Asiaan kannattaa tutustua myös Lauri Hietalahden toimittaman Uuden sukupolven insinöörikoulutus insinöörikoulutuksen foorumi -teoksen avulla. annustan jäsenkuntaamme kehittämään tekniikan Kja liikenteen alan ammattikorkeakoulutusta. Samalla edellytän, että voimavarojen ohjaamisesta vastaavat henkilöt mahdollistavat kehitystyön ja päivittäisen työskentelyn parhaalla mahdollisella tavalla. dunvalvontamme edellyttää korkeata järjestäyty- Jokaisen jäsenkuntaamme kuuluvan Emisastetta. kannattaa hankkia järjestömme jäseniksi kaikkia niitä ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtoreita, yliopettajia, laboratorio-, harjoitteluja projekti-insinöörejä, sekä myös esimiesasemassa tai pedagogisissa asiantuntija-, suunnittelu- ja ohjaustehtävissä työskenteleviä, jotka eivät ole vielä järjestäytyneet TOOLiin. Jäsenyydellä on erityisen suuri merkitys silloin, kun työyhteisöissä tapahtuu paljon muutoksia. Hyvää jatkoa toivoen, Hannu Räsänen Toolilainen 4/2012 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Det händer i yrkeshögskolorna amarbetsförhandlingarna är en naturlig del av Sarbetsgemenskapernas verksamhet. Nytt är att det på dessa förhandlingars agendor i år i nästan alla yrkeshögskolor har kommit upp personalminskningar, permitteringar eller överföringar till deltidsanställningar. Detta trots att innevarande år ännu varit ett s.k. normår beträffande yrkeshögskolornas struktur och finansiering. nder år 2013 kommer yrkeshögskolorna att Uansöka om nya koncessioner och förbereder sig för ändringarna i finansieringsmodellen, som träder i kraft Man har för de nya koncessionerna gett flera ramvillkor vilkas betydelse kommer att dryftas närmare mellan ministeriet och yrkeshögskolorna. Även den politiska styrningen kommer att påverka besluten om koncessioner. I detta skede kan man bara spekulera i vilka konsekvenser denna kommer att få. M an har energiskt försökt inverka på finansieringsmodellsförändringen genom uttalanden, som tillställdes ministeriet per Nästa alla intressentgrupper är oroliga för de påtagliga nedskärningarna i helhetsfinansieringen för yrkeshögskolorna, men avvikade åsikter har framförts bl.a. gällande strukturen hos finansieringsmätsystemet. nligt OAJ:s åsikt bör finansieringsmätsystemet Eockså innehålla insatsmätare. Förhållandet studerande/lärare eller den andel av läroanstaltens finansiering som riktas till undervisningen kopplas säkert betydligt bättre till mätningen av yrkeshögskolans kärnverksamhets kvalitet än produktionsmängderna. Om lönsamheten lyfts framom kvaliteten som centralt finansieringsargument, så bör man mäta denna med balanserade mätprinciper. Mätsystemet borde beakta flera aspekter. Dessutom bör man granska så många finansieringsmätare som möjligt enligt utbildningsbransch. inansieringsmätsystemet har förvånansvärt Fstor betydelse också inom läroanstaltsfältet i synnerhet då, när man kraftigt beskär helhetsfinansieringen. Redan nu kan man notera, att man försöker uppgöra arbetsplaneringen för enskilda lärare eller lärarteam utgående från produktionsmängderna. et är förståeligt att högskolan bör fungera Dinom ramarna för tillgänglig finansiering, men samtidigt bör man minnas att undervisningspersonalen har tilldelats en arbetstid för att utföra uppdragen. å man uppgör mål- och resultatbaserade Darbetstidsplaner är det viktigt att man har en klar uppfattning också om att arbetsgivarens representant tar ställning till och ansvaret för arbetets kvalitetsnivå. Samtidigt är det i alla parters intresse att man bedömer och ändamålsenligt uppföljer den förverkligade arbetstiden. vissa sammanhang har man karakteriserat I yrkeshögskolornas undervisningspersonal inom teknik och kommunikation som traditionsbunden. En dylik uppfattning har redan flera gånger visat sig vara falsk bl.a. i ingenjörsutbildningens fora. I Tammerfors fördjupade sig 430 personer intresserade av ingenjörsutbildningen i olika yrkeshögskolors utbildningserfarenheter och metoder. Det lönar sig också att bekanta sig med det av Lauri Hietalahti utgivna Uuden sukupolven insinöörikoulutus 2012 insinöörikoulutuksen foorumi verket. ag sporrar vår medlemskår att utveckla Jyrkeshögskoleutbildningen inom teknik och kommunikation. Samtidigt förutsätter jag, att de personer som ansvarar för styrningen av resurser möjliggör utvecklingsarbetet och det dagliga arbetet på bästa möjliga sätt. år intressebevakning förutsätter en hög Vanslutningsgrad. Varje medlem bör skaffa till medlemmar i vår förening alla de yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektors lektorer, överlärare, laboratorie-, praktik- och projektingenjörer, liksom även i förmansställning eller i pedagogiska expert-, planerings- och handledningsuppgifter sysselsatta personer som inte ännu är TOOL-medlemmar. Medlemskapet har särskilt stor betydelse då det sker stora förändringar i arbetsgemenskapen. Med önskan om aktivitet och ett lugnt årsskifte Hannu Räsänen 4 4/2012 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Kuten Tampereen juhlaseminaarissa kuulimme monesta suusta, muutoksia on tulossa enemmän kuin hiirelle poikasia. Elinkeinoelämän edustajat näkevät muutoksen tarpeen olevan välttämätön. Maailma muuttuu mahdottoman nopeasti ja sen mukana tavat toimia kilpailukykyisesti. Johtaja Timo Kekkonen EK:sta maalaili insinöörikuvaa 2020-luvulle seuraavasti: Insinöörin työ on uusia ratkaisuja etsivän, vimmaisen kokeilijan jazz-improvisointia globaalissa verkostossa. Hän täydensi kuvaa yksilön suuntaan tähän tapaan: Työn vaihtelevuus kasvaa, irtaudutaan yhä enemmän rutiineista ja työn sisällöt määritellään jatkuvasti uudelleen, usein muiden kanssa yhteistyössä. Mutta siitäkin huolimatta liiketoiminta lähtee ihmisestä, joka osaa paljon ja kykenee olemaan avoin muutokselle. Työkentän muutosten vaikutusta opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ei sovi vähätellä. Monet tutkimukset, kyselyt ja juhlapaneeli antoivat samanlaisia viestejä. Tärkeimpinä insinöörin osaamisen alueina pidetään kuitenkin tekniikan ydinosaamista ja asiantuntijuutta. Tiiviisti näiden perässä tulevat mm. kohdallaan olevat arvot ja asenteet, käytännön läheinen ote työhön ja kehittämis/ innovointikyky. Jotta näitä tulevat insinöörit hallitsisivat vieläkin paremmin, Muutoksiin lujassa myötätuulessa on Kekkosen ja hänen taustaselvitysten mukaan pantava erityistä painoa tiedon oppimisen sijasta tiedon hyödyntämiseen, ilmiökeskeisestä opetuksesta ratkaisukeskeisyyteen ja yhdessä oppimiseen. Myös opetuksen yrityslähtöisyyttä ja yhteistyön lisäämistä elinkeinoelämän suuntaan korostettiin niin Kekkosen kuin panelistienkin kommenteissa. Tähän suuntaan ovat monet opettajat jo menneet tukka putkella, kun kuunneltiin uusien opetustapojen ja konstien kirjoa foorumin luentotilaisuuksissa. Palkituista esityksistä useimmat sisälsivätkin aineksia edellä olevista opetustavoista ja kehityssuunnista. Arenen INSSI-hankkeessa työstettyä koulutusvastuumuutosten suunnitelmia ja mietintöä esitteli työryhmän jäsen, Oamk:n vararehtori Risto Kimari. Suurin uudistus hakujärjestelmän muuttamisen ohella näyttäisi kuulijan näkökulmasta olevan se, että uuden AMKlain virallisesta terminologiasta häviävät koulutusohjelmat. Ehkä siellä on paljon muutakin tulossa, mutta se nähdään vielä piakkoin, kun lain lopullinen esitys julkistetaan. Koulutusvastuu-termi tulee kattamaan kaikki koulutukset niin hakuprosessissa, koulutuksen suunnittelussa kuin käytännön työssä. Tekniikan alalle on suunniteltu ehkä yhdeksän erilaista vastuualuetta nyt käytössä olevien kymmenien koulutusohjelmien tilalle. Samanlaista kädenvääntöä koulutusohjelmien vähentämisestä käytiin jo edellisen muutoksen yhteydessä, mutta silloin laajoista nimikkeistä ei päästy yhteisymmärrykseen. Mielestäni nimillä on kovin vähän merkitystä, kuten Kimarikin esityksen loppuvaiheissa totesi. Sisällöt, opetuksen toteutus ja oppiminen ovat avainasemassa koulutettaessa uusia menestyjiä varmistamaan Suomen kilpailukykyinen yritystoiminta. Yhden ison kokonaisuuden näkisin tärkeäksi lisätä suunniteltujen vastuiden listalle. Se on puun monipuolisen jatkojalostuksen ja tuotteistamisen tutkimus, tuotekehitys ja koulutus. Suomessa kasvaa joka vuosi noin sata miljoonaa kiintokuutiota puuta ja siitä käytetään nyt vain noin 60 miljoonaa kiintoa. Kun selluteollisuus ajaa tuotantoa nykyvauhdilla alas, olemme vuoden kuluttua tilassa, jossa puuta menee hakkureihin ehkä puolet nykyisestä. Meillä on jo nyt mahdoton kasvuylijäämä lahoamassa metsiin ja se lisääntyy kaikkien mittareiden mukaan roimasti. Puun hyödyntämisessä olemme aivan aatamin aikaisessa tilassa ilman nopeaa, monialaista tutkimusta, tuotekehitystä ja laajaa koulutusta. Rauhallista Joulun aikaa ja tsemppiä uudelle vuodelle 2013! Kauko JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Hannu Räsänen Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Kirjapaino Seppo Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2013 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TAKAKANNEN KUVA: Sami Nyrhi Toolilainen 4/2012 5

6 Mirka Airesvuo Tiina Sola-Jalli Kollega työpöytänsä ääressä Pasi Repo TOOLin uusi puheenjohtaja Kollegat Pasista: Pasi on hyvin läsnäoleva, kuuntelee ja on empaattinen. Hän on luotettava, ja jos hän ottaa jonkun asian hoitaakseen, niin hän sen myös hoitaa ja kunnolla. Hän on asiallinen, asiansa osaava, asioihin perehtyvä, erittäin vastuuntuntoinen, rehellinen, suoraselkäinen ja rohkea. Pasilla on valtavasti diplomaattisia ominaisuuksia. Syntymäaika ja -paikka: 1971, Oulu. Asuinpaikka ja -tapa: Jyväskylä, ihan vähän liian pieni rivitalohuoneisto. Perhe: yksi vaimo-aija ja kolme tytärtä: Elisa, Anni ja Emma. Koulutus: FT (teor. fysiikka), Jyväskylän yliopisto. Ammatti ja toimipaikka: Fysiikan lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuvaile nykyistä työtäsi: Työtehtäviäni ehkä parhaiten on JAMKissa kuvannut sana riviopettaja. Merkittävä osa työstäni on kontaktiopetusta opiskelijoiden parissa. Nautin opetustilanteista opiskelijoiden kanssa. Insinööriopiskelija haluaa tietää aina enemmän ja kokeilla oppimaansa käytännössä. Kokeilunhaluun vastaaminen luo haasteen ja toisaalta merkitystä myös opetustilanteisiin. Mikä oli haaveammattisi pikkupoikana? Pikku-Pasin haaveammattia en muista, mutta jossain vaiheessa, kun alkoi tulla järkeä päähän tai niin ainakin luulin huomasin lukevani sanomalehdestä Tekun yliopettajien hakuilmoituksia. Haaveilu jatkuu. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? John Eldredge: Wild at Heart. Minkä merkkistä partavettä käytät? En juuri käytä vesiä, mutta deodorantteja kuluu. Kaapissa taitaa olla itse hankittuja Chanel- ja Boss-tuotteita. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi? Pidän erityisen paljon ylikypsästä viinissä haudutetusta lampaanlihasta, verta tihkuvasta maksapihvistä sipulirenkaiden ja puolukkahillon kera sekä paistetuista muikuista voisulan ja perunamuusin kanssa. Ruoassa parasta on se, ettei aina tarvitse syödä samaa. Hyvän ruoan kanssa maistuu punaviini. Millaista musiikkia kuuntelet? Hyvin monenlaista 70-luvun rockista nykypäivän kristilliseen musiikkiin. Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Poljen töistä pyörällä kotiin noin 5 km, menen suihkuun ja viimeistään sitten halaan vaimoa. Usein unohdan työpäivän perheeni ja ystävieni parissa. Mottosi? Ole luja ja rohkea! Olet tehnyt väitöskirjan mustista aukoista. Voiko musta-aukko olla portti toisiin maailmankaikkeuksiin? Teoriassa kyllä, kukaan ei tietääkseni ole asiaa kokeillut ;) Kuka tai mitä työntäisit musta-aukkoon jos saisit vapaasti valita? Tiputtaisin mustaan aukkoon sellaista, mitä haluaisin nähdä ikuisesti. Nimittäin mustan aukon ulkopuolella olevan havaitsijan mukaan tippuminen mustaan aukkoon kestää loputtoman kauan, vaikka aukkoon matkustaminen putoajan mukaan ei kestä kuin pienen hetken. Parittomat sukat ja mustekynät ovat sinne jo vissiin menneet, koska ne aina häviävät. 4/2012 Toolilainen 6

7 Millainen olet johtajana? Olen päättäväinen ja analyyttinen; mieluummin hallittu riski kuin ei lainkaan riskiä. Kuuntelen mielelläni perusteluja. En ole pikkutarkka, nautin ns. suurien linjojen vetämisestä ja minulla on kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Tekemällä yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin. Miten suunnittelet toimivasi TOOLin puheenjohtajana? Toimin TOOLin puheenjohtajana valtuuston linjauksia noudattaen ja hallituksen päätösten mukaisesti. Hallituksessa pyrin johtamaan puhetta ja kannustamaan hallitusta osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Toimintani hallituksen ja liiton toimiston suuntaan täytyy olla avointa ja läpinäkyvää. Puheenjohtajana laajennan rintamaa, jolla TOOL osallistuu edunvalvontaan, järjestötyöhön ja koulutuspolitiikkaan OAJ:ssa ja sen ulkopuolella. TOOLin valtuuston rooli on liitolle merkittävä. Näen, että sääntömääräisistä asioista päättämisen lisäksi valtuustossa tapahtuvalle vapaammalle vuorovaikutukselle olisi paljon kysyntää. Haluan tarjota mahdollisuuden valtuutettujen kuulluksi tulemiselle ja valtuutettujen väliselle keskustelulle. Minusta valtuuston kykyä ja valtaa tulisi käyttää entistä vahvemmin liiton tavoiteasetannassa ja linjapäätösten muodostamisessa. Sitten jo vähän vakavampiin asioihin TOOL liittyi OAJ:hin vuonna 1988 tiukahkon äänestyksen jälkeen. Liittymisen jälkeen TOOLin jäsenkunnan keskiansio muihin ammatillisiin opettajaryhmiin verrattuna ei ole kehittynyt läheskään vastaavasti, eikä tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön ansiotason kehitys vastaa edes Suomen elinkustannusten kehittymistä ko. tarkasteluaikana. Virka- ja työehtosopimukset ovat toolilaisten kannalta heikentyneet 24 liittovuoden aikana. Halutaanko OAJ:ssa näiden kahden seikan lisäksi murentaa myös TOOLin itsenäisyyttä? Palkkakehitys, sopimusten tekstisisältöjen muutokset ja liiton itsenäisyys muodostavat Toolilainen 4/2012 mielestäni toolilaisille kolminaisuuden, josta ei ole enää varaa antaa yhtään periksi. Näen, että OAJ:n ja sen kaikkien jäsenien edun mukaista olisi ottaa TOOLin jäsenkunnan asiat erityisasemaan juuri nyt ja OAJ:n pitäisi vihdoinkin alkaa ajaa toolilaisten asiaa liittojen välisten sopimusten mukaisesti. Koen vahvasti, että TOOLille on jäänyt saatavia niin OAJ:n edunvalvontatyöstä kuin kohtelusta itsenäisenä järjestönä OAJ:ssa. Puheenjohtajana ymmärrän velvollisuudekseni valvoa yhdessä hallituksen kanssa laadittujen sopimuksen kohtien toteuttamista ja toimia luvattujen asioiden toteuttamisen puolesta. Puheenjohtajana voin toimia liiton puolesta uskottavasti ja vaikuttavasti vain ja ainoastaan valtuuston ja hallituksen päätösten tuella. Tällä hetkellä koen, että tuki toimeen on minulle myönnetty ja odotukset tuloksista ovat kovat. Kiitos tuestanne, maalit tehdään koko joukkueella! Miten Tool saadaan pysymään elinvoimaisena? TOOL on yhtä elinvoimainen kuin se jäsentensä osalta onnistuu vaikuttamaan insinöörikouluttajien edunvalvontaan niin OAJ:ssa kuin valtakunnallisesti ja paikallisestikin. Ammattikorkeakoulutuksessa tapahtuu todella merkittäviä ja huolestuttavia rakenteellisia muutoksia läpi koko Suomen. Nämä muutokset tapahtuvat useassa eri vaiheessa ja kansantaloudellisessa mielessä amk:ien kannalta erittäin huonolla hetkellä. Silti muutos itsessään ei ole paha, jota pitää vastustaa. Sitä pitää pyrkiä hallitsemaan ja hillitsemään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Muutosten suunnittelu ja ohjeistus kuten lainsäädäntötyökin tapahtuu valtakunnallisella tasolla, mutta ne joudutaan toteuttamaan amk:ssa paikallisesti. Muutosten paikalliseen hallitsemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan koko toolilaista jäsenistöä. TOOLin vahvuus onkin sen tiivis ja yhteistyökykyinen tekniikkataustainen yhteisö. Mi- tä enemmän haluamme ottaa ja otamme yhdessä vastuuta paikallisesta vaikuttamisesta ja hallitusta muutoksesta, sitä suuremmassa määrin TOOLissa pysyy hyvä yhteishenki ja sitä elinvoimaisempi TOOL on. Vaikka amk-rakenteiden kestävyydestä otetaan nyt mittaa, niin uskon, että meneillään oleva muutosjakso synnyttää TOOLissa ja sen vaikutuspiirissä merkittävästi uutta elämää. Valtakunnallisesti meitä toolilaisia on nyt noin 1200 jäsentä. Meitä voisi olla parituhatpäinen porukka. Tämä on nähtävä muutoksen keskellä valtavana positiivisena mahdollisuutena: jäsenpotentiaalissa löytyy. TOOLin on kyettävä jatkossa toimimaan niin, että sen ponnistelut edunvalvontatyössä tulevat entistä näkyvämmiksi. Toiminnan näkyvyys ja läpinäkyvyys lisäävät uskottavuuttamme. Kun edunvalvonnan tarve ja työmme uskottavuus lisääntyvät samanaikaisesti, saamme varmuudella lisää työmme tukijoita. TOOLin syysvaltuusto kokoontui liitolle uudet puheenjohtajat Valtuusto kokoontui runsaslukuisena Helsinkiin syyskokoukseensa Valtuusto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Pasi Revon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sampsa Kupari Metropoliasta. Erovuoroisten hallituksen jäsenien tilalle valittiin toiselle hallituskaudelle Harri Heikura Varkaudesta, Reijo Manninen ensimmäiselle hallituskaudelle Tampereelta ja Timo Junell laboratorioinsinöörien ehdottamana myöskin ensimmäiselle hallituskaudelleen. Sampsa Kuparin tultua valituksi varapuheenjohtajaksi, valittiin Kuparin hallituspaikalle Jarno Varteva Metropoliasta. Totta on edelleen sanonta: TOOL on yhtä vahva kuin sen jäsenet ovat. TOOLin on osallistuttava entistä aktiivisemmin ja entistä laajemmalla rintamalla valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön ja paikalliseen edunvalvontaan. Näin TOOL kykenee osoittamaan tarpeellisuutensa sekä valtakunnallisesti että paikallisella tasolla. Me tiedämme olevamme missiolla. Me tiedämme missiomme sisällön. Sen läpinäkyvään ja uskottavaan toteuttamiseen tarvitsemme kaikkia jäseniämme. Siksi TOOL on myös yhtä vahva kuin se on jäsentensä osalta. Kuten tämän ja edellisen kysymyksen vastauksista näkee, TOOLilla on paljon puolustettavaa ja taisteltavaa. TOOL tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan onnistuneita neuvottelutuloksia OAJ:n sisällä, onnistunutta valtakunnallista ja paikallista vaikuttamistyötä insinööriopetuksen laadun puolustamiseksi ja onnistumisia paikallisessa edunvalvontatyössä toolilaisten työpaikkojen säilyttämiseksi. Näissä kolmessa asiassa pärjäämällä TOOL pysyy elinvoimaisena ja Suomen elinkeinoelämä voi olla jatkossakin kiitollinen meille kouluttajille insinööreistään. 7

8 Insinöörikoulutuksen Foorumin päätöstilaisuudessa Teknologiateollisuus ry ja Uusi Insinööriliitto palkitsivat joukon ammattikorkeakoulujen opettajia insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Palkitut toimintamallit valikoituivat yli 60 esimerkin joukosta ja ne esiteltiin myös foorumissa euron stipendin ja kunniakirjan saivat seuraavat opettajatiimit ja toimintamallit: - Yrityslähtöisten ideoiden käyttö fysiikan opetuksessa. Oulun seudun AMK. Yhteyshenkilö: Jaakko Kaski - Yrityslähtöistä koulutusta kaivannaisalan insinööripulaan. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Tiina-Riitta Helminen - Vaasan mallilla osaajia energiaklusterin tarpeisiin. Vaasan ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Jorma Tuominen euron stipendillä ja kunniakirjalla palkittiin seuraavat opettajatiimit ja toimintamallit: - Materiaalitekniikan sohvaprojekti. Lahden ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilöt: Lea Heikinheimo, Pirkko Järvelä ja Ilkka Tarvainen - Ympäristöteknologian opintoja työelämälähtöisissä projekteissa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Pia Haapea Palkittujen komeaa joukkoa! - Työelämälähtöisten projektien toteuttaminen opetuksessa. Käytännön haasteet ja niihin vastaaminen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilöt: Susan Heikkilä, Taina Matis ja Matti Väänänen - Tiimioppimista ja yrittäjyyttä Tietotekniikan projektioppimisen malli. Saimaan ammattikorkeakoulu. Yhteyshenkilö: Päivi Ovaska Teknologiateollisuus ry myönsi myös 3000 euron erikoisstipendejä insinööriopetuksen laadun ja ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyön eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Stipendin saivat Riitta Mäkelä ja Reijo Manninen Tampereen ammattikorkeakoulusta, Janne Roslöf Turun ammattikorkeakoulusta ja Juhani Keskitalo Hämeen ammattikorkeakoulusta. opettajankoulutukseen tai erityisopettajankoulutukseen! Ammatillinen opettajankoulutus antaa opettajan pedagogisen kelpoisuuden ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös yleissivistäviin kouluihin sekä vapaaseen sivistystyöhön. Koulutus kestää 1 2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella sekä verkko-opintoina. Lisätietoa koulutuksesta Eeva Manni p sekä Paula Larvala ja Meeri Rautio p Ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa pätevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus kestää 1,5 vuotta, ja se toteutetaan Tampereella. Lisätietoa koulutuksesta Maiju Ketko p ja Irmeli Vesterinen p hakuaika Ammatillinen opettajakorkeakoulu 8 4/2012 Toolilainen

9 Kauko Kallio Insinööri koneen tietävä pappi Poimintoja insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlan juhlapuheesta Kuva:Ville Salminen Jorma Ollila ei esittelyä kaivanne, mutta olipahan mielenkiintoista kuulla, että omena on siinäkin perheessä pudonnut lähelle. Jorman isä, Oiva Ollila on nimittäin 40-luvulla käynyt Tampereen teknillisen opiston ja valmistunut sieltä sähköinsinööriksi. Juhlapuheessa perheasiat eivät muutoin olleet mitenkään pääroolissa, vaikka hän tärkeänä pitikin insinöörien taustayhteisöjen eheyttä, tukea ja toimivuutta. Näin ymmärsin rivien välistä. Kuten muissakin juhlaviikon puheissa, kannanotoissa ja keskusteluissa, myös Ollilan puheen pääsisältö kohdistui insinöörikoulutuksen nykytilaan ja sen tulevaisuuteen sekä rooliin ja kilpailukykyyn niin suomalaisessa kuin globaalissakin elinkeinoelämässä. Teknologiateollisuuden palkansaajien jakauma on nopeassa muutoksessa eri palkkaluokkien kesken. Eritoten keskipalkkaisten osuus on nopeasti vähenemässä, totesi Ollilan useampaan tilastoon perustuen. Sitä on syönyt ennen muuta tietotekniikan kehittyminen. Tähän ryhmään kuuluu, ja on kuulunut, niin teknikoita kuin insinöörejä. Toolilainen 4/2012 Keskipalkkaisten määrä putoaa nopeasti Tietotekniikka on siis tuhonnut rutiinitehtäviä ja lisännyt samalla parempipalkkaisia työpaikkoja. Paradoksaalista on, että tietotekniikan kehittymisen myötä on myös matalapalkkaisten osuus kasvanut. Tästä on aiheutunut pieni pulma urakehitystä ajatellen. Koska keskipalkkaa nauttivia on entistä vähemmän, niistä vapautuu entistä vähemmän paikkoja matalapalkkaryhmästä urakehitystä hakeville. Eli uran alkuvaiheessa olevilla on entistä vähemmän ponnahduslautoja pyrittäessä eteenpäin kohti korkeammin palkattuja tehtäviä. A mmattikorkeakouluinsinöörien asema on sikäli hyvä, että sieltä valmistuvat sijoittuvat heti nk. korkeamman palkkaryhmän alapäähän, jossa tekijöiden tarve kasvaa kaiken aikaa. Näin nuoren insinöörin urakehitysmahdollisuudet eivät kaadu huonoon välimaastoon eikä tavoittelun arvoisten vakanssien puutteeseen. Ollilan mielestä korkea-asteen koulutukseen investoiminen on erittäin kannattava investointi. Myös insinöörikoulutuksen tuottoastetta hän piti erinomaisena, vaikka siitä ovat eräät tahot olleet monissa foorumeissa täysin eri mieltä. Muutoksiin on kyettävä vastaamaan Ammattikorkeakouluissa on siis onnistuttu toistaiseksi hyvin. Lepäämään ei sovi kuitenkaan jäädä, sillä jatkuva ja joustava kouluttautuminen uusiin tehtäviin vaatii myös koulutussuunnittelulta hereillä pysymistä. Ennakoimattomiinkin muutoksiin on kyettävä varautumaan. Koulutusohjelmia on jatkuvasti kehitettävä, koska insinöörien tehtävärakenteet ovat varsinkin 2000-luvulla muuttuneet totaalisesti. Pakkaa ei kuitenkaan voi joka vuosi laittaa uusiksi. Siinä onkin eräs haaste kyetä kehittämään kestäviä ja toisaalta muutostilanteeseen riittävästi vastaavia koulutusohjelmia. Näin tulkitsin Ollilan erään ajatuksien kulkuketjun. Suomessa on viime aikoina ammatillisen koulutuksen roolia vahvistettu, haluttavuutta kehitetty ja kysyntä roimasti kasvanut. Ammattikorkeakoulujen on Ollilan mielestä omalta osaltaan huolehdittava siitä, että koulutusketju on toimiva ja houkutteleva ammatillisista oppilaitoksista valmistuvia ajatellen. Vain näin heidän urakehitys on mahdollista nykyyhteiskunnassa. Tarvitsemme jatkuvasti enemmän insinöörejä myös tietotekniikan alueella ICT-alalla 2000-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutukseen insinöörikuntaan Ollilalla oli varsin selkeä suhtautuminen. Hän totesi, että tietotekniikan merkitys kaikilla yhteiskunnan ja teollisuuden alueilla voimistuu. Vaikka tietyt yritykset ovat Suomessakin vähentäneet työvoimaa, ovat toiset kasvattaneet omaa insinöörikuntaansa. Kaikkiaan tietotekniikan eri alueilla olevien insinöörien määrä on jatkuvassa kasvussa. Tässäkin on insinöörien toimittava nopeasti ja joustavasti kehittäen osaamistaan. Ennen muuta ohjelmistoalalla insinöörien tarve on jatkuva ja sopivaa rekrytoitavaa joukkoa ei edes aina ole helppo löytää. Myös muilla aloilla insinöörien tarve on nousussa. Teollisuuden menestymisen avain on ihminen ja hänen kyky ajatella oikein. Insinööri on varsinainen koneen herra, koneen tietävä pappi, kuten saksalainen Spengler aikoinaan on todennut. 9

10 Harri Miettinen Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Liput liehuen insinöörikoulutuksen satavuotisviikolla Suomalaisen insinöörikoulutuksen satavuotisjuhlaviikkoa vietettiin Tampereella liput liehuen lokakuun ensimmäisellä viikolla Tampereen ammattikorkeakoulu hoiti kunnialla juhlaohjelman, josta pääsivät osalliseksi niin TAMKin insinööriopiskelijat kuin opettajatkin sekä tekniikan opettajat maan kaikista ammattikorkeakouluista. Myös Tampereen vanhan tekun eläkeläiset ja muut kutsuvieraat pääsivät mukaan juhlatunnelmaan. Toiminta- ja juhlaviikolla TAMKin insinööriopiskelijoilla ei ollut lainkaan ns. normaalin lukujärjestyksen mukaista opetusta. Sen sijaan kaksi tuhatta insinööriopiskelijaa osallistui kahden opintopisteen vapaasti valittavalle opintojaksolle Työelämäyhteyksien vahvistaminen. Tällä haluttiin päästä yhteen satavuotisteemaviikon tavoitteista; lisätä ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Salit olivat täynnä lähes kaikissa 160 luennossa, joita pitivät pääosin insinöörit vuosien ja vuosikymmenten varrelta. Alkuviikon aikana, maanantaista keskiviikkoon, opiskelijat osallistuivat vähintään kuuteen luentoon ja yhteen yrityskäyntiin, joita oli tarjolla lähes sata. Näin suorituksia tuli noin kappaletta. Lisäksi opiskelijakunta järjesti torstaina liikuntaa ja museokäyntejä. Kaupin urheilukentällä oli jo aamusta lähes tuhat opiskelijaa ja Tampereen tekniikan museoissa kävi 160 vierailijaa. Tärkeäksi toiminta- ja juhlaviikon tavoitteeksi asetettiin insinöörikoulutuksen tunnettuus ja vetovoimaisuus 10 4/2012 Toolilainen

11 nuorten keskuudessa. Tunnetusti paras keino viestiä koulutuksesta on nuorten omat kokemukset ja heidän viestinsä edelleen. Saamamme opiskelijapalautteen mukaan tältä osin viikko oli onnistunut. Tämän tavoitteen merkitys tuli esille myös perjantaina Tampere-talossa järjestetyssä pääjuhlan arvovaltaisessa paneelissa. Tavoitteena oli myös yhdistää insinöörikoulutuksen historiaa nykypäivään ja tulevaisuuteen. Historia näyttäytyi komeasti Tampereen ammattikorkeakoululla kolmessa eri näyttelyssä. Konkreettisesti historian lähteillä oltiin virallisessa näyttelyssä, jossa esillä oli mm. ikkunakehys puretusta puutalosta, jossa suomalainen insinöörikoulutus Tampereella alkoi syksyllä Näyttelyssä sykähdyttivät erilaiset opetusvälineet vuosikymmenten varrelta, kuten paperikoneen pienoismalli. Esillä oli myös 1930-luvun opiskelijan tekemiä käsin piirrettyjä rakennuspiirustuksia, 1950-luvun piirustuslauta rakennuspiirustuksineen ja niiden rinnalla esitys tämän päivän 3D-tekniikasta. Vanhan rehtorin kanslian Billnäs-kaluston vieressä moderni tietokone tykitti insinöörikoulutuksen vaiheita. Hieman kevyemmällä otteella oli koottu ns. hupilaisnäyttely Tampereen teknillisen oppilaitoksen historiasta. Uuden Insinööriliiton lahja juhlaviikolle oli valokuvanäyttely, joka pystytettiin pysyvästi TAMKin seinälle. Näihin näyttelyihin tutustui viikon aikana tuhansia opiskelijoita, opettajia, muuta TAMKin henkilökuntaa, tekniikan eläkeläisiä, vanhemman polven insinöörejä, juhlaviikon luennoitsijoita ja tukijoita, median edustajia sekä muita tekniikasta kiinnostuneita. Uusia ajatuksia tekniikan opetuksen kehittämiseen Toiminta- ja juhlaviikon tavoitteena oli myös kehittää insinöörikoulutusta. Tämä toteutui insinöörikoulutuksen pedagogisessa Foorumissa, johon osallistui yli 420 tekniikan opettajaa ja kehittäjää Suomen kaikista tekniikan ammattikorkeakouluista. Toolilainen 4/2012 Torstain ja perjantain aikana järjestettiin yli kuusikymmentä sessiota viidestä teemasta, joiden punaisena lankana oli Uuden sukupolven insinöörikoulutus portti työelämään. Tällä kertaa opiskelijat eivät olleet mukana Foorumin tilaisuuksissa, mutta ehkä jatkossa? Toivottavasti Foorumin tulokset näkyvät opiskelijoille käytännössä. Insinöörikoulutuksen Foorumin iltaohjelmana oli kulttuuria Tampereen työväen teatterissa. Uutta Liz-musikaalia näkemässä ja kuulemassa sekä illallista nauttimassa oli puolen tuhatta ihmistä; foorumilaisia, yhteistyökumppaneita, insinöörejä eri järjestöistä ja yrityksistä sekä opiskelijoita. Hymyt olivat herkässä ja tunnelma korkealla. TAMKin musiikin opiskelijoiden yhtyeet esiintyivät ja tanssilattia oli kovassa käytössä. Juhlava pääjuhla huipensi viikon V ielä piti toiminta- ja juhlaviikon tavoitteita syventää; lisätä ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, nostaa Suomen insinöörikoulutuksen kansallista ja kansainvälistä arvostusta, vahvistaa ymmärrystä insinöörikoulutuksen merkityksestä Suomen menestymiselle sekä yhdistää Suomen insinöörikoulutuksen historiaa nykypäivään ja tulevaisuuteen. Näihin haettiin vastauksia, ja saatiin ainakin ajatuksia, pääjuhlan korkeatasoisessa ohjelmassa. Satavuotiaan insinöörikoulutuksen valtakunnalliseen pääjuhlaan osallistui yli tuhat insinöörien opettajaa, insinööriopiskelijaa, insinööriä yrityksistä ja järjestöistä, yhteistyökumppania ja tekniikan eläkeläisopettajaa. Esko Roine juonsi tilaisuuden kokeneen näyttelijän varmuudella. Hänen historiakatkelmansa etenivät insinöörikoulutuksen perustamisvaiheista vuosikymmenten kautta tähän päivään ja vähän tulevaisuuteenkin. Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Markku Lahtinen toivotti juhlaväen tervetulleeksi, myös kansainväliset vieraat ja opiskelijat. Juhlapuhe kuultiin yrityselämän huipulta: Jorma Ollila pohti nykyisen talouden murrosta ja arvioi tulevaisuuden insinöörikoulutuksen haasteita oman johtajahistoriansa ja oman isänsä, insinööri Oiva Ollilan kokemusten, kautta. Ministeri Henna Virkkunen toi valtioneuvoston tervehdyksen juhlaan. Kahdeksanhenkisessä asiantuntijapaneelissa käsiteltiin tunnin ajan monipuolisesti insinöörikoulutusta. Monin sanoin tuli todistettua insinöörityön vahva panos suomalaisen yhteiskunnan kehittymisessä sadan vuoden aikana. Tulevaisuuden koulutuksen painoalueina nähtiin mm. kansainvälisyys-, talous-, ihmissuhde- ja markkinointitaitojen kehittäminen ydinosaamisen lisäksi. Panelistit halusivat luoda positiivista henkeä ja kannustivat ylpeästi vahvistamaan omia vahvuuksiamme. Korkean tason paneelissa Tampere-talon lavalla istuivat yhtä aikaa toimitusjohtajat Matti Alahuhta (Kone), Jussi Pesonen (UPM- Kymmene), Matti Kähkönen (Metso) ja Timo Kohtamäki (Lemminkäinen), tekniikan korkeakoulutuksen edustajana rehtori Markku Kivikoski (Tampereen teknillinen yliopisto) sekä järjestöjen edustajina puheenjohtajat Pertti Porokari (Uusi Insinööriliitto), Olli Luukkainen (Opetusalan Ammattijärjestö) ja Janne Juujärvi (Insinööriopiskelijaliitto). P ääjuhlan musiikista vastasi Tampereen ammattikorkeakoulun musiikin opiskelijoiden yhtye Laulava Norsu. Juhlan päätteeksi kuultiin Heli Lahden juhlava sovitus Maamme-laulusta. Tampereen kaupunki osoitti vieraanvaraisuuttaan pormestari Timo P. Niemisen isännöimällä vastaanotolla Raatihuoneella. Siihen osallistui noin neljä sataa insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlan kutsuvierasta. On luontevaa, että suomalainen insinöörikoulutus sai alkunsa nimenomaan Tampereella. Tampereesta oli kasvanut 1900-luvulle tultaessa Suomen ensimmäinen ja tärkein suurteollisuuden kaupunki, jossa valmistettiin muiden muassa tekstiilejä, kenkiä, paperia, turbiineja, vetureita ja laivojakin, totesi pormestari Nieminen tervehdyksessään. Perinteitä kunnioittaen Perjantaina aamupäivällä seppelpartio kunnioitti insinöörikoulutuksen edesmenneitä uranuurtajia Kalevankankaan sankarihaudalla. Suomen lipun, TAMKin opiskelijakunnan lipun ja airueiden saattamana seppelpartioon osallistuivat insinööriopiskelija, yliopettaja, insinööri-toimitusjohtaja ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja. Sankarivainajien muistoa kunnioittaen, Suomen insinöörikoulutus 100 vuotta, juhlatoimikunta, opettajat, insinööriopiskelijat. Juhlaviikolla lukuisia tukijoita Suomen insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlaviikkoon osallistui tavalla tai toisella useita tuhansia ihmisiä. Kymmenet ihmiset olivat käytännössä järjestämässä juhlaa ja kymmenet yritykset ja järjestöt tukemassa työtä rahallisesti. Kiitos! Sydämelliset kiitokset kaikille mukana olleille ja tukijoille. Positiivista ja innovatiivista asennetta tulevaisuuteen! galleria/. 11

12 Jaakko Viitala Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta Valtakunnallinen pääjuhla, juhlapaneeli Tampere talo Insinöörikoulutuksen merkitys Suomelle ennen, nyt ja tulevaisuudessa Panelistit: toimitusjohtaja Matti Alahuhta Kone Oyj, toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM- Kymmene Oyj, toimitusjohtaja Matti Kähkönen Metso Oyj, toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj, rehtori Markku Kivikoski Tampereen Teknillinen Yliopisto, puh. johtaja Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto, puh. johtaja Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja puh. johtaja Janne Juujärvi Insinööriopiskelijaliitto Miten sinä suuren suomalaisen yrityksen toimitusjohtajana kuvaisit insinöörikoulutuksen näkyminen työurallasi? Pesonen: Insinöörien osaaminen näkyy yhteiskunnassamme hyvin laajasti teollisuudessa mutta myös valtion ja kuntien eri sektoreissa sekä politiikassa. Yhteiskuntamme hyvinvointi tulee edelläkävijyydestä, jota me kaikki insinöörit olemme tässä yhteiskunnassa olleet viitoittamassa. Maamme opistot, korkeakoulut, teollisuus, opetuksen läheiset yhteydet teollisuuteen, järkevä johtamiskulttuuri sekä ohuet vapautta ja vastuuta antaneet organisaatiotasot ovat vaikuttaneet edelläkävijyyteen, innovatiivisuuden lisääntymiseen ja hyviin tuloksiin. Ei ole vahinko, että suomalaisessa yhteiskunnassa metsäteollisuusalalla on kaksi maailman johtavaa yritystä Metso ja Pöyry. Ei ole vahinko, että suomea puhuu Nokia, Kone ja hyvin monet maailman johtavat teollisuuden yritykset. Kähkönen: Kun katsotaan Suomen kokoa ja kuinka paljon täällä on teknologiavetoisia, maailmalla menestyneitä yrityksiä kuten Wärtsilä, Kone, CargoTech ja monta muuta, niin ei se varmasti ole tullut ilman insinöörityön hyvää laatua ja määrää. Yritysten menestyminen on heijastunut koko Suomen yhteiskunnan hyvinvointiin sekä sen rakentamiseen ja on antanut pohjan mennä eteenpäin. Insinöörikoulutus ja -osaaminen on ollut ja tulee olemaan jatkossakin - elintärkeä koko Suomelle ja on tuonut yhteiskuntaan insinöörimäisen ajattelun. Mitkä ovat olleet suomalaisen insinöörikoulutuksen kulmakiviä? Kivikoski: Suomalaisessa insinöörikoulutuksessa on kaksi hyvin vankkaa ja kiinteässä keskinäisessä yhteydessä olevaa perustaa. Toinen on vahvat teoriaopinnot kuten matematiikka, fysiikka, kemia ja kunkin tekniikan alan ammattiaineet ja toinen on kiinteä työelämäyhteistyö. Yksi työelämäyhteistyön osa on pakollinen harjoittelu, jossa opiskelijat hyvin varhain tutustuvat tuleviin työtehtäviin. Myöhemmin opinnäytetyöt tehdään oikeissa ympäristöissä, oikeista ongelmista ja asioista. Jokaisen maan insinööriopinnoissa ei ole näin hyvin ja esim. EU-alueella vasta nyt haetaan ja kehitetään työelämäyhteistyötä. Porokari: Insinöörikoulutuksen tärkeitä kulmakiviä ovat koulutuksen taso ja laatu sekä koulutuksen välillä tapahtuva vaativa harjoittelu. Insinööriopiskelijoista tulee opiskelun kuluessa ongelmien ratkaisijoita, he omaavat loogisen ajattelukyvyn ja heille kehittyy ns. insinöörimäinen ajattelutapa. Yhteistyössä ympäröivän elinkeinoelämän kanssa tehtävä työharjoittelu täydentää osaamista. Insinöörikoulutuksen vahvuus on laaja-alainen koulutus, joka avaa ovia hyvinkin moniin eri tyyppisiin työtehtäviin. Yksi tärkeä insinöörikoulutuksen kulmakivi on Insinööriliitto, joka valvoo ja vaatii edellä mainittuja asioita. Luukkainen: Perinteisesti Suomen koulutuksen kulmakivenä on ollut matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen. Maassamme teknologian taitaminen ja insinööriosaaminen on ollut korkealaatuista jo kauan ennen metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuuden menestystä. Voittokulku jatkuu yhä. Juujärvi: Maamme korkea insinööristatus riippuu koulutuksen määrästä, laadusta ja tasosta sekä opiskeluun liittyvästä harjoittelusta ja elinikäisestä oppimisesta. Miten kilpailukykyinen on suomalainen insinöörikoulutus tällä hetkellä? Alahuhta: Toimimme maailmanlaajuisina työnantajina. Täten eri tehtävissä ollessamme on helppo verrata eri maiden koulutuksen kilpailukykyä. Suomalainen tuotannollisissa tai kaupallisissa tehtävissä toimiva insinööri kestää hyvin vertailun. Ammattiin johtavassa koulutuksessa tulisi jatkossakin olla riittävästi laajuutta. Tämä mahdollistaisi kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa työtehtävien muuttumisen. Pesonen: Maailmalaajuisesti tarkasteltuna suomalainen insinööri on valmistuessaan jo paljon valmiimpi ja kypsempi työtehtäviin kuin monen meidän kilpailijamaan. Suomalaisen insinöörin vahvuuksia ovat looginen ajattelutapa, päätöksentekokyky, kyky osata yksinkertaistaa asioita ja löytää fokus. Maailman muuttuessa koulutuksemme ja osaamisemme haasteita ovat sosiaaliset taidot, erilaisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen. Kähkönen: Työn tulee aina olla tuottavaa, kustannustehokasta ja hyvänlaatuista. Maailmalla suomalaisella insinööritaidolla ei ole mitään hävettävää. Päinvastoin osaamista löytyy. 12 4/2012 Toolilainen

13 Opetuksen päätavoite on valmistaa insinööriopiskelijat työelämään ja kykeneviksi siellä toimimiseen. Koulutuksessa tulisi entistä enempi kiinnittää huomio kokonaisuuksien hallintaan, opetuksen tulisi valmentaa työtehtäviin ja yksittäisten kurssien tulisi liittyä toisiinsa. Kohtamäen kommentit rakennusalan näkökulmasta: Valmiin insinöörin tulisi osata perustaidot ja kaikenlaiset mitoitukset. Näiden päälle on helppo oppia uutta, sillä työtehtävät vaihtelevat ja ne ovat yhä moninaisempia varsinkin rakennusalalla. Kun perustiedot hallitaan, niin analyyttisellä ja loogisella tavalla luodaan uutta. Vuorovaikutustaidot ovat hyvin tärkeitä insinöörien työssä mm. asiakkaiden ja viranomaisten kanssa toimiessa. Toolilainen 4/2012 Mitkä ovat suomalaisen insinöörikoulutuksen uhat? Kivikoski: Länsimaissa on jo pitkään ollut vaikeaa saada tekniikan alalle opiskelijoita. Toistaiseksi Suomessa tämä ei ole ollut ongelma. Jatkossakin olisi tärkeää saada säilymään tekniikan kiinnostavuus. Toisaalta saadaanko välttämättömät matematiikan perustaidot perus- ja lukiokoulutuksessamme pysymään sillä tasolla, jolta voidaan jatkaa opiskeluvaiheessa. Toinen uhka on, että maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella. Tämä aiheuttaa lisääntyvää epävarmuutta monessa suhteessa. Jotta nykyopiskelijapolvi kykenisi rakentamaan entistä paremman maailman, niin koulutuksemme tulisi kannustaa opiskelijoita perusasioiden osaamiseen, avoimeen asenteeseen, yrittäjähenkisyyteen ja ennakkoluulottomuuteen. Porokari: Edellisten lisäksi pidän suurena ja jo pitkähkön aikaa väijyneenä uhkana suurta aloituspaikkavääristymää. Yhtenä suurena uhkana näen sen, että tässä maassa ei ymmärretä koulutuksen merkitystä. Me olemme pieni maa ja istuva hallitus mm. leikkasi 250 miljoonaa opetuksesta. Tämä on erittäin lyhytnäköistä ja vaarallista politiikkaa. Viimeisenä uhkana näen sen kun Insinööriliiton vaikutusvaltaa on oleellisesti heikennetty. Tällä on suora vaikutus insinöörikoulutuksen heikkenemiseen. Luukkainen: Ne ovat määrä ja laatu. Nimittäin nuorten kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin on hienokseltaan hiipunut, niin onko meillä tulevaisuudessakin riittävästi tekniikasta kiinnostuneita ja sen eri aloille hakeutuvia nuoria. Suomalaisen hyvinvoinnin keskeinen osa on teknologia, sillä rakennetaan yhteiskuntamme tulevaisuudessakin ja sillä luodaan tuotteita, joita kyetään myymään ulkomaille. Käsityöhän innostaa koululaisia teknologian ja tekniikan suuntaan. Olenkin huolissani myös siitä, kun perusopetuksen oppituntien rustailussa käsityötuntien määriä ja painoarvoa on vähennetty, niin pelkään että tämä vähentää kiinnostusta matemaattis- luonnontieteellisille alueille ja tekniikkaan. Tärkeää on myös insinöörimäisen ajattelun oppiminen. Kaiken kaikkiaan teknistä osaamista ja sen kiinnostavuutta pitäisi pystyä joillain keinolla ohjaamaan ja lisäämään. Juujärvi: Opiskelupaikkojen vähentäminen on liian pientä tällä hetkellä. Samoin työelämälähtöisyyden kaventaminen on yksi huoli. Lähiopetustuntien vähennys, jotta saadaan oppitunneilla riittävästi tietoa ettei tarvitsisi kaikkea kotona opiskella. Toisaalta joidenkin opettajien tulisi kehittää vanhanaikaisia opetusmenetelmiään. Mitä suomalaisen insinöörin pitää osata? Alahuhta: Viime vuosina maailma on muuttunut paljon ja muutos tulee jatkumaan. Viimeisten 20 vuoden aikana sekä mikroprosessoreiden että langattoman tiedonsiirron kapasiteetti on kasvanut kertaiseksi. Vaikka tietyt perusasiat pysyvät samoina, niin teknologiat ja niiden sovellukset muuttuvat koko ajan. Yhteiskunta on muuttunut myös. Tästä syystä on tärkeää, että sen oman erikoisalan lisäksi opinnot valmentavat laaja-alaiseen osaamiseen ja näin ollen maailman muuttuessa pystytään oppimaan uutta ja laajentamaan työelämäosaamista. Kansainvälisyys opinnoissa ja harjoittelussa tukee tätä kaikkea. Kähkönen: Insinöörien työhön sisältyy paljon ihmisten ja kulttuurien välistä toimintaa. Täten insinöörikoulutuksessa ihmisten johtamiseen ja ihmissuhteisiin liittyviä taitoja tulisi vahvistaa. Porokari: Insinöörithän ovat erittäin hyviä keksimään, luomaan ja tekemään uusia tuotteita, mutta yksi helmasyntimme on ettemme oikein osaa niitä markkinoida ja myydä. Täten näitä aineita pitäisi ottaa nykyistä enempi opetusohjelmiin. Insinöörien olisi tärkeää olla myös esiintymistaidoiltaan sujuvia, jotta he osaisivat taitavasti toimia vieraissa ja globaaleissa kulttuureissa. Luukkainen: Yksin tekemistä ei enää ole työelämässä, joten ihmissuhdetaidot ja näihin liittyvät verkostomaiset osaamiset ja verkostotyötehtävät ovat tärkeitä asioita hallita. Mallista oppiminen ja omaksuminen on yksi keskeinen osa opiskelua. Täten opintojen aikana ja erilaisissa harjoittelutilanteissa tulisi näitä taitoja omaksua ja hankkia. Miten suomalaista insinöörikoulutusta tulisi muuttaa? Juujärvi: Erityisesti haluaisimme muuttaa pääsykoetta enempi motivaatiota testaavaksi. Ennakkotehtävänä olisi kirjoittaa yksi A4- kokoinen paperi miksi haluan insinööriksi. Lisäksi nopean kansainvälistymisen takia pääsykokeeseen tulisi sisällyttää vieraankielen testi. Luukkainen: Kaikkeen koulutukseen niin myös insinöörikoulutukseen tulee yhä enempi moninaisempia ihmisiä eli sellaisia, joilla elämän polut 13

14 ovat olleet hyvin monimuotoisia. Joku on asunut lapsena tai nuorena ulkomailla, toinen on täällä kotimaassa kulkenut omaa elämänpolkuaan. Erilaisten monimuotoisuuksien ja lahjakkuuksien huomioiminen on tärkeää. Iso haaste ammatillisessa koulutuksessa on kirjoituspöytien ääressä syntyneessä virheajattelussa, että ihmiset muka ovat lähtökohdaltaan itseohjautuvia ja pystyvät itsenäisesti työskennellen oppimaan kaikenlaisia asioita ja kuvitellaan vielä, että he sen tekevät. Opiskelijoita tulee ohjata eikä kuvitella, että he itsekseen opinahjojen ulkopuolella oppivat asiat. Ohjauksessa myös monenlaiset lahjakkuudet havaitaan. Asioita voidaan toki oppia vaikkapa sähköisessä ympäristössä, mutta sellainenkin oppiminen vaatii ohjaamista. M atemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen tulisi yhä enempi olla soveltavaa eli ettei opiskella pelkkää matematiikkaa vaan sidotaan se ympäristöön, elämään, tekniikkaan ja teknologiaan. Alahuhta: Olen täysin samoilla linjoilla. Lisäisin yhden tärkeän esimerkin. Meillä on eripuolilla opetusmaailmaa ilahduttavasti lisääntynyt aktiviteetteja yrittäjyyteen, siihen kouluttautumiseen ja opiskeluaikaisiin yrittämishankkeisiin. Tämä tuo opiskeluihin mukaan reaali- ja yritysmaailmaa hyvin integroidulla tavalla. Monissa yhteyksissä on ollut mukava nähdä sitä innokkuutta ja ennakkoluulottomuutta, joita tämän päivän nuorilla opiskelijoillamme on. Mikä pitäisi insinöörityön edelleen Suomessa? Kähkönen: Hyvin laaja kysymys on, että miten kaiken kaikkiaan pidetään teollisuuden alat ja yritykset ja sitä kautta insinöörityö Suomessa. Kysymys on kuinka kilpailukykyisiä me pystymme olemaan ja ovatko kustannuksemme riittävän alhaiset. Osaamisen kehittäminen ja globaalissa verkossa toimiminen ovat tärkeitä elementtejä. Me insinöörit olemme kelpoja keksimään itsellemme kaikenlaisia pelejä ja vehkeitä, mutta kuitenkin tuotteiden kaupallistamiskelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus tulisi pitää mielessä eli mitä ne asiakkaat ja markkinat todella tarvitsevat. Tarjolla on paljon vaihtoehtoisia tuotteita, sillä muuallakin maailmassa on osaavia insinöörejä ja kilpailu on kovaa. Täten täytyy olla hyvä monella alalla. Osaamisen laaja-alaisuus ja kokonaisuuksien hallinta tulee yhä tärkeämmäksi. Yhteinen haasteemme on kuinka paljon me Suomessa arvostamme perustekniikkaa ja -teollisuutta ja kuinka tekniikan ala houkuttelee nuoria opiskelemaan. Mielestäni Suomen hyvinvointi tulee jatkossakin rakentumaan perusteollisuuteen. ICT:tä ja palveluita tulee mutta perusteollisuus säilyy. Kohtamäki: Olemme tieteellisesti todistaneet, että meillä on maailman parhaat koulut, oppilaitokset, insinöörit ja infrastruktuuri. Olemme valtavan paljon edempänä useimpia kilpailijoitamme. Näin ollen meidän tulisi kaivaa positiivinen tsemppi. Hei me kyllä pärjätään. Suomalaisia insinöörejä tarvitaan. Porokari: Olen samoilla linjoilla. Miten me varmistetaan, että tämä meidän nuori osaava kielitaitoinen insinööriaines pysyy täällä Suomenmaassa. Nyt on pitkään menty apatian tiellä, että koko ajan on hoettu ettei Suomessa osata mitään, täällä ei kannata tehdä mitään ja kaikki viisaus asuu rajojen ulkopuolella. Tästä pitäisi päästä eroon. Kyllä täällä osataan. Emmehän vain itse ruoki apatiaa. Alahuhta: Itse pidän tärkeänä sitä, että meidän kunnianhimo on riittävällä tasolla niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin yritysmaailmassakin. Täten kun emme näillä alueilla tyydy liian vähään, vaan pyrimme niin korkealle ja nopeasti kuin vain suinkin pääsemme ja hyvällä mielellä. Niin silloin suomalaiset insinöörit kukoistavat ja tarve kasvaa. Pesonen: Suomalainen insinöörityö säilyy, jos me perustamme menestyksemme suomalaisiin perusvahvuuksiin. Useasti juhlapuheissa puhutaan tietoyhteiskunnasta ja ICT-strategiasta. Haluaisin nostaa yhteiskuntaamme seuraavan teollisen aallon maailmassa eli biotalouden aallon. Suomen suurin yksittäinen voimavara on metsäbiomassa. Kyllä se meidän metsäbiomassa on ainoa ja erinomaisesti hoidettu raaka-ainelähde erilaisiin asioihin. Metsä on uusiutuva ja kierrätettävä materiaa ja sillä alueella on erikoisvahvuuksiamme. Mikä tekee suomalaisesta insinööriosaamisesta työnantajille kilpailuvaltin? Porokari: Tutkittua tietoa on kuinka osaava suomalainen insinööri on. Suomalainen insinööri poikkeaa ulkomaisista kollegoistaan siinä, että suomalainen insinööri on laaja-alainen osaaja, jolla on tosi hyvää projektiosaamista. Esimerkiksi parasta aikaa erästä suurta länsirannikon rakennusprojektia tehdään kirjavalla kansainvälisellä joukolla. Jos se olisi tehty suomalaisella porukalla, niin sieltä sähköä jo tulisi. Suomalaiselle insinöörille on annettava työrauha ja turvallinen työsuhde, niin silloin insinööri on innovoiva, tuottava ja samalla myös kannattava sijoitus yritykselle. Alahuhta: Suomalainen insinööriosaaminen voi olla kilpailuvaltti yleisesti ottaen kahdella eri tavalla. Joko sillä, että joillakin alueilla meillä on parempaa osaamista kuin muualla tai että koulutuksemme on niin aktivoivaa, että se synnyttää uteliasta kiinnostusta kaikkeen uuteen ja täten muuttuvassa maailmassa pystymme nopeasti uusiutumaan ja oppimaan uutta. Mihin ja millaisia insinöörejä metsäklusteri tarvitsee Jussi Pesonen Insinöörikoulutuksessa ei saisi tulla ikäluokkareikiä, joissa meiltä osaamista katoaa. Sillä kun uudet mahdollisuudet tulevat, niin niihin on tällaisissa vajeissa vaikea nopeasti reagoida. Katsottaessa maailman talouden muutoksia, niin biotalouden pohjalle tulisi Suomesta 14 4/2012 Toolilainen

15 löytää uusia asioita. Biomassasta voidaan tehdä liikenteen polttoaineita, kuten UPM rakenteilla olevassa Lappeenrannan tehtaassaan, siitä voidaan tehdä kemikaaleja, molekyylejä lääketeollisuuteen, vaativia biokomposiittimateriaaleja erilaisiin tuotteisiin. Tulevaisuutemme on bioforce-strategiassa, jossa menneisyys paiskaa kättä tulevaisuuden kanssa. Niiden hyvä tasapaino on tärkeää ja koulutuksen tulee suunnata bioforcestrategiaan. Tulevaisuudessa metsäteollisuus tarvitsee poikkitieteellisyyttä, lisää kansainvälisyyttä ja tietysti perusasiat tulee olla kunnossa. Me haluamme insinöörejä, joilla on nälkää ja uteliaisuutta oppia lisää, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa haastavissa ympäristöissä ja tehdä tästä maailmasta insinöörityöllään taas vähän paremman. Sulautuuko insinööri ja DI-koulutus yhä enemmän yhteen Kivikoski? Meillä on Suomessa hyvä duaalimalli, joka on ollut niin kauan kuin opisto- ja korkeakouluopetusta on ollut. En näe tällä erää mitään syytä lähteä tätä yhdessä sovittua ja toimivaa rakennetta muuttamaan. Jossakin vaiheessa ne menevät aikalailla lomittainkin. Kumpaakin kautta tulee ihan hyviä insinöörejä, joilla on valmiuksia hyvin monenmoisiin tehtäviin. Opiskelijan työelämään sijoittumiseen vaikuttaa ennemminkin henkilökohtaiset ominaisuudet kuin suoritettu tutkinto. Toolilainen 4/2012 Kansainvälinen kehitys tuo paineita myös tekniikan puolen tiedeyliopistoille kehittää maisterivaiheen osuutta siihen suuntaan, että se antaisi entistä paremmat valmiudet tohtoritutkinnon suorittamiseen. Tutkijakoulutusta tulisi kehittää siten, että siltä sijoituttaisiin sekä tutkijauralle että (entistä useammin) yrityspuolelle. Toinen kansainvälinen kehitys on, että tekniikan yliopistojen kandidaatin tutkinto ja AMK-insinööritutkinto ovat kumpikin bachelor-tutkintoja, jotka rinnastetaan kansainvälisissä kuvioissa halusimme sitä tai emme. Tarvitaanko Timo Kohtamäki Suomeen tehtävään suunnitteluja kehitystyöhön nimenomaan suomalaista insinööriä jatkossakin? Rakentamisen kannalta jokainen rakennus räätälöidään paikan päällä erilaisena ja erinäköisenä. Esivalmistusta ja -suunnittelua voidaan varmasti tehdä muuallakin. Rakentaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta ja on vaikea kuvitella ettei suunnittelijalla olisi paikallisten olosuhteiden, kulttuurien ja erityisesti sen asiakkaiden tarpeiden tuntemista. Suomalaisella insinööriosaamisella on myös paikallisia kilpailullisia etutekijöitä kuten ilmastomme, joka on edellyttänyt rakennusten energiatehokkaiden ratkaisujen, erikoisautomaation ja -tekniikoiden kehittämistä, joilla on myös kansainvälistä kysyntää. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN NÄKYMÄT INSSI-seminaari Hämeen amk Riihimäen yksikkö Kaartokatu 2, Riihimäki Valtakunnan tasolla on koulutuksessa nyt valmisteilla useita uudistuksia. Näitä ovat ainakin ammattikorkeakoulujen rahoitus, toimiluvat, koulutusvastuut ja korkeakouluihin haku. Näistä kolme viimeksi mainittua mahdollistavat ja pakottavat suunnittelemaan koulutuksen järjestämisen uusiksi. Millaisia insinöörejä amk:t uudessa tilanteessa haluavat kouluttaa? Millaisia työnantajat toivovat heidän olevan ja mitä osaavan? Mitä vaikuttaa uusi korkeakoulujen yhteinen hakujärjestelmä, ja millaisilla hakukohteilla tai profiileilla siellä kannattaa esiintyä. Osallistujiksi odotetaan laajaa joukkoa ammattikorkeakoulujen insinööriopetuksesta, kehittämisestä ja vetovoimasta vastaavia henkilöitä sekä edustajia yrityksistä ja sidosryhmistä. TULE OSALLISTUMAAN INSSI-SEMINAARIIN RIIHIMÄELLE! Ohjelmassa on mm.: - OKM:n tilannekatsaus - Opintopolku-portaalin ja koulutuksen tarjontapalvelun esittely - Ryhmätyötä osaamistavoitteiden ja profiloitumisten linjaamiseksi yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien kanssa Seminaari on maksuton. Osallistujat vastaavat itse lounas- ja matkakuluista. Ilmoittautuminen mennessä tai sähköpostilla Ilmoittautuminen alkaa joulukuussa. 15

16 Maarit Jääskeläinen Johtaja, TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan Tekniikan alalla pedagogiseen koulutukseen liittyi aikoinaan paljon ennakkokäsityksiä. Opettaminen ymmärrettiin kulttuurin siirtämisenä edelliseltä sukupolvelta seuraavalle, jolloin opettajan tehtävä oli jakaa mahdollisimman paljon oikeaa tietoa oppilaille. Arvioinnin tavoitteena oli, että luokan keskiarvon piti tietyllä aikavälillä olla seitsemän ja puoli. Suurin osa ennakkokäsityksistä liittyi kuitenkin opettajankoulutuksen laajuuteen ja opettajien rekrytointiongelmaan. Opettaja nähtiin tiedon siirtäjänä, jolloin pääpaino opetuksessa oli oikean tiedon jakamisessa. Ajatus opettajien pedagogisesta koulutuksesta oli vireillä jo 1940-luvulla, mutta sen voidaan sanoa alkaneen vasta vuonna 1962, kun kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti eduskunnan myöntäneen varoja teknillisten oppilaitosten opettajille järjestettäviä pedagogisia opettajan valmistumiskursseja varten. Yli kuusisataa teknillisten oppilaitosten opettajaa sai opastusta työhönsä joko professori Matti Peltosen johdolla toteutetuilla lyhytkursseilla tai niitä seuranneilla professori Lasse Lampisen johtamilla kesä- ja jatkokursseilla. Valmistumiskursseja toteutettiin noin kymmenen vuoden ajan. Suunnittelutyötä teknillisten oppilaitosten opettajien pedagogisesta koulutuksesta ja sen laajuudesta käytiin kaiken aikaa, mutta vasta keskiasteen koulu-uudistuksen toimeenpanon myötä pedagoginen koulutus määrättiin pakolliseksi myös teknillisten oppilaitosten opettajille. Ensiaskeleet otettiin Hämeenlinnassa Ensimmäiset teknillisten oppilaitosten opettajille tarkoitetut pedagogiset kurssit toteutettiin Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopistossa (AHO). Koulutus oli vapaaehtoista ja se oli tarkoitettu erityisesti nuorille opettajille. Keväällä 1966 kurssitoiminta aloitettiin Ammattikasvatushallituksen (AKH) toivomuksesta Tampereella. TOPKO pääsi vauhtiin v Teknillisten oppilaitosten valtakunnallinen opettajankoulutuskeskus (TOPKO) perustettiin vuonna Keskus toimi Tampereen teknillisen oppilaitoksen osastona ja se oli yksi 19:stä maassamme toimineesta ammatillisesta opettajankoulutuskeskuksesta. Opettajankoulutuskeskuksen henkilökuntaan kuului johtajan lisäksi kaksi yliopettajaa, kaksi suunnittelijaa ja sihteeri. Lisäksi opettajankoulutukseen liittyvää opetusharjoittelua hoiti 29 koulutettua ohjaavaa opettajaa. Ohjaavat opettajat olivat teknillisten oppilaitosten opettajia, jotka olivat saaneet tähän tehtävään erityisen koulutuksen. Vapaaehtoisuus muuttui velvollisuudeksi Vuodesta 1988 alkaen jokaisen uuden tekniikan opettajan tuli osallistua opettajankoulutukseen. Koulutukseen tosin sai osallistua myös aiemmin virkaan nimitetyt sekä muut päätoimiset opettajat. Koulutusohjelman laajuus oli 20 opintoviikkoa ja se suoritettiin kahden vuoden aikana työn ohessa. Teknillisten oppilaitosten opettajat olivat korkea-asteen koulutuksen saaneita oman alansa asiantuntijoita. Pedagogisen koulutuksen tavoitteena oli antaa heille asiantuntijuuden lisäksi valmiuksia innostaa opiskelijat oppimaan tulevilta insinööreiltä edellytettäviä tietoja ja taitoja. Ammattikasvatushallitus (AKH) ohjasi toimintaa Kiinalaisen viisauden mukaan: Jos ajattelet yhtä vuotta, kylvät viljanjyvän. Jos vuosikymmentä, istutat puun. Jos vuosisataa, kasvatat ihmisen. Samansuuntaisesti ohjeisti myös AKH: Opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa perusta jatkuvalle ja systemaattiselle opettajan ammattitaitoa edistävälle elinikäiselle kasvulle siten, että opettaja etsii aktiivisesti oppimisen mahdollisuuksia yksilöissä ja optimoi toimenpiteensä yhteiskunnan koulutukselle asettamien odotusten mukaisesti (AKH, 1991). Koulutusta kehitettiin ja sen laatua tutkittiin Väitöskirjassani Teknillisten oppilaitosten opettajankoulutuksessa olevien opettajien pedagogiset merkitysrakenteet ja niiden kehittyminen, vuodelta 1996, tarkastelin opettajankoulutuksessa vuosien aikana olleiden opettajien käsityksiä opettajan roolista, opetuksesta ja oppimisesta. Tulokset antoivat aihetta seuraaviin johtopäätöksiin: Uusien opettajien mielikuvat ja uskomukset opetuksen päämääristä ja hyvästä opettajasta olivat muutosta hidastava voima opettajankoulutuksessa, eivätkä ne juurikaan muuttuneet koulutuksen aikana. Kuva opettajasta muuntui lähemmäksi muotoilijaa, jolloin opettajalla nähtiin olevan selkeä kuva tuotteelle esim. insinöörille asetetuista vaatimuksista. 16 4/2012 Toolilainen

17 1. Opettajankoulutus antoi hyvät mahdollisuudet opiskelijatuntemuksen kehittymiseen. Opettajankoulutuksen käyneet vanhat opettajat olivat opetuksessaan opiskelijakeskeisempiä kuin uudet opettajat. Opiskelijatuntemus ilmeni erityisesti opetuksen tason valinnassa. 2. Opettajan roolikäsitys muotoutui yhteistyökykyisyyttä ja opiskelijaa huomioonottavaan suuntaan. Tiedonvälittäjän roolista haluttiin pois. Myös TOOLilainen antoi palautetta TOPKOLLE Opettajan mietteitä opettajankoulutuksesta vuonna 1992 Toolilaisessa - Lähtiessäni koulutukseen minulla oli jonkin verran ennakkoluuloja. - Kurssin suoritettuani olen nyt jälkeenpäin mietiskellyt kurssin antia omalla kohdallani. Selvästi havaittava muutos omassa opetuksessani on pyrkiminen enemmän vuorovaikutteiseen opetukseen. - On erittäin tärkeää, että TOPKO jatkossakin toimii teknillisten oppilaitosten opettajankoulutuskeskuksena, koska heillä on nyt kehitettynä toimiva systeemi tekniikan alan opettajien kouluttamiseen. TOPKOn koulutus kiinnosti myös TTKK:ta ja TTY:tä Ensimmäisen kerran pedagogista koulutusta Tampereen teknillisen korkeakoulun opettajille järjestettiin jo vuonna Vuosien aikana TOPKO toteutti TTKK:n opettajille 2 op:n laajuisia pedagogisia kursseja ja sai arvostavaa palautetta työstään. Opettaja kuvattiin lähinnä matkaoppaaksi, opittava aihe kumpuilevaksi maastoksi, jossa yhdessä liikutaan. - Koulutus oli sangen merkityksellinen. Vuosikymmenen opettamisen jälkeen on varmasti alan asiantuntija. Mutta miten opettaa, onkin sitten toinen juttu. Siksi olisikin ehkä hyvä velvoittaa myös korkeakoulun opettajakunta läpikäymään jonkinasteinen pedagoginen koulutus. - Koulutus auttoi valaisemaan opiskelijan kannalta ajattelua. Tuli uusia asioita oppimisesta siirtyminen opettamisesta oppimiseen. - Asennemuutos opettajasta oppimisen auttajaksi ja oppijan asemaan sai alkunsa. Monialaisena TAOKKin suosio kasvoi Vuonna 1996 ammatillinen opettajankoulutus organisoitiin uudelleen. Alakohtaisia opettajankoulutuslaitoksia yhdistettiin viideksi ammatilliseksi opettajakorkeakouluksi. TOPKOsta ja Kurun normaalimetsäoppilaitoksen opettajankoulutusosastosta muodostettiin TAMKin yhteydessä toimiva Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu eli TAOKK. Opettajaopiskelijaryhmistä tuli monialaisia, aloituspaikat lisääntyivät 100:sta 260:een ja koulutusta alettiin toteuttaa Tampereen lisäksi Kuopiossa, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Lappeenrannassa. Vuodesta toiseen TAOKK Opettaja soihdunkantajana. osoittautui Suomen halutuimmaksi ammatilliseksi opettajakorkeakouluksi. Yhteistyö TTY:n (ent. TTKK) kanssa laajeni 25 op:n yliopisto-pedagogiseksi koulutukseksi. Opetussuunnitelman periaatteet vahvalla pohjalla Keskeinen työväline opettajan työssä on ollut hänen käyttöteoriansa: käsityksensä opiskelijasta (ihmisestä), tiedosta ja oppimisesta. Aivan kuten tutkija tarkastelee ilmiöitä useammasta näkökulmasta on TAOKKin opetussuunnitelmassa opettajuutta vuodesta 2004 lähtien tarkasteltu kolmesta näkökulmasta (soihdunkantaja, luotsi ja kalastaja). Vuoteen 2002 mennessä ohjaavien joukko oli kasvanut reippaasti ja joukkoon kuului muitakin kuin tekniikan opettajia. Aurinkoa tarvitsevat myös nykyiset ja tulevat opiskelijamme, siksi pääpaino opettajan työssä on olemassa olevan kasvun hoitamisessa (lannoitus, kasvu ja kitkeminen). Toolilainen 4/2012 Opettaja luotsina. Opettaja kalastajana. Suunnitelma on päättynyt kiinalaiseen viisauteen, joka annetaan matkalle mukaan niin uusille opettajille kuin Sinulle Toolilaisen lukijana: Mene ihmisten luo, elä heidän kanssaan, opi heiltä, rakasta heitä. Ala siitä mitä he osaavat, rakenna sille, mitä heillä on. 17

18 Hannu Räsänen Ristiriitaisuuksia sekä ammattikorkeakoululain että -rahoitusmallin uudistamisessa Juhlapuheissa korostetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen tasoa. Jos nyt kaavaillut ammattikorkeakoulumuutokset toteutuvat, niin käytännön tasolla juhlapuheet näyttävät pelkältä poliittiselta peliltä, josta vastuun kantavat vasta tulevat poliitikot ja virkamiehet. Vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakouluihin ehdotetun rahoitusmallin on tarkoitus toimia leikkauspäätösten eurokonsulttina. Ehdotettu konsultti kiinnittää huomionsa lukumääriin, ei laatuun. Tätäkö me haluamme asiantuntijoina tai veronmaksajina Suomen tulevaisuudelle? Rahoitusmalliraportin johtopäätöksinä mainitaan, että Suomi on valinnut menestysstrategiakseen panostuksen tietoon ja osaamiseen siten, että kilpailukyky paranee ja hyvinvointi lisääntyy sekä kulttuuri, luovuus ja sivistys vahvistuvat. Tieteen uusiutumiskyvyn ja teknologian kehityksen todetaan olevan avainasemassa osaamisen, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämisessä. Maailmanlaajuisten tuotanto- ja osaamisrakenteiden kuvataan muuttuvan jatkuvasti arvoketjujen muuttuessa. Raportissa mainitaan myös, että nopeaan muutokseen vastaamiseksi ja tässä kilpailussa pärjäämiseksi on olennaista kyetä sopeutumaan, identifioimaan vahvuusalueet ja reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti osaamistarpeiden muutokseen ja päivittämään osaamista. Lisäksi todetaan, että korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen taustalla on pyrkimys osaamistason nostamiseen koulutuksen ja tutkimuksen laatua parantamalla. Osaamisen merkitystä pidetään yhä tärkeämpänä niin valtioiden, liike-elämän kuin yksittäisten ihmistenkin menestyksen näkökulmasta. Tunnustetaan, että useassa maassa pyritään globalisaation haasteisiin vastaamaan tällä hetkellä vahvistamalla korkeakoulu- ja tutkimussektoria. Mutta kuten OAJ:n lausunnossa todetaan, niin koulutuksen laadun kehittämiseen ei OKM:n ehdottamassa rahoitusmallissa ole otettu riittävästi huomioon. Laadulliset elementit on kyllä nostettu kattavasti tekstiosuudessa esille, mutta niitä ei ole käytetty rahoitusmallissa. Indikaattorit keskittyvät tehokkuuteen. Mutta tarkemmin ajatellen, ovatko mittarit todella oikeaa tehokkuutta mittaavia, jos todellista laatua ei mitata määrän lisäksi? Opettaja/ opiskelijasuhdeluvulla on vaikutusta todelliseen laatuun Useat sidosryhmät ovat lausunnoissaan esittäneet panosmittareita. OKM on puolestaan perustellut esimerkiksi opiskelija-opettajasuhdelukuun perustuvan panosmittarin pois jättämistä seuraavasti: Ko. mittari on ongelmallinen, sillä sen opetuksen laadun ja tehokkuuden suhteen tarkoituksenmukainen arvo ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä ja voi myös vaihdella koulutusaloittain. Luulisi, että myös ylimmät opetushallinnon päätöksistä vastaavat poliittiset tahot saisivat selville, että hyvä kansainvälinen taso opiskelija/ opettajasuhdeluvulle on 10:1. Tämä luku on ollut kovin monta kertaa esillä erilaisissa vaikuttamistapahtumissa ja lausunnoissa. O piskelija/opettajasuhdeluvun merkitys laadun mittarina on vähintäänkin yhtä hyvä kuin valmistuneiden tai tuotettujen opintopisteiden lukumäärä, saati sitten esim. vähintään viisi vuorokautta kansainvälisessä toimintaympäristössä vietettyjen päivien lukumäärä. Lisäksi kansainvälisten huippuoppilaitosten esimerkit opettaja/opiskelijamäärien suhteesta osoittavat, että tällä on vaikutusta laatuun. Vanhushoitolain käsittelyn yhteydessä puhuttiin kuumeisesti hoitohenkilökunnan vähimmäismitoituksesta. Vaikka keskustelu on ollut kiivastakin, niin kukaan ei varmaankaan ole asettanut kyseenalaiseksi sitä, onko hoitohenkilökunnan määrällä yhteyttä vanhushoidon laatuun. Samalla tavalla luulisi, että myös poliittisella tasolla olisi kiinnostusta opetus- ja ohjaushenkilöstön vähimmäismitoitukselle ammattikorkeakouluissa. Koulusalakohtaisuutta mittareiden arviointiin Useat esitetyt mittarit, kuten valmistuneiden lukumäärä, ovat samalla tavalla luokiteltavissa koulutusaloittain vaihteleviksi kuin mahdollisesti opiskelija/opettajasuhdelukukin. Tällaista koulutusalakohtaista tarkastelua on sovellettu jo nykyään oppilaitosten palkitsemiseen valmistuneiden lukumäärän mukaan. Jos koulutusalakohtaisuutta ei oteta huomioon, niin riskinä on, että korkeakoulut keskittyvät ankeassa taloustilanteessa tuotosmittariohjauksen puitteissa koulutuksiin, joissa on hyvä läpäisyaste, joista työllistytään määrällisesti hyvin ja jotka ovat edullisia toteuttaa. Koulutusala kohtaisuuden lisäksi korkeakouluilla tulee olla riittävästi kannusteita huolehtia tarkoituksen mukaisesti myös kaikista yhteiskunnallisesti tarpeellisista koulutusvastuualueistaan eri suuntautumisvaihtoehtoineen. Yksivaiheisuus palautettava Alkuperin tarkoituksena oli toteuttaa AMK-muutos yksivaiheisena. Tällöin uudet toimiluvat olisi myönnetty osakeyhtiömuotoisille ylläpitäjille ja samassa aikataulussa rahoitus siirretty kokonaan valtiolle. Nyt OKM esittää, että AMKuudistus on kaksivaiheinen ja oikeushenkilöasema mahdollisesti mahdollistuu ammattikorkeakouluille vuonna 2015 VOS-uudistuksen yhteydessä. A mmattikorkeakoulutoiminta edellyttää suurten muutosten aikakautena mahdollisimman pitkäjänteistä kehittämistä. Kaksivaiheisuudella voidaan mahdollisesti puuttua ensimmäisen vaiheen kohtuuttomiin seuraamuksiin, mutta pitkäjänteisyyden näkökulmasta olisi parasta pyrkiä jo ensimmäisellä kerralla lopputulokseen, joka mahdollistaisi kokonaisvaltaisen kehittämisen. 18 4/2012 Toolilainen

19 OKM:n ehdotuksessa talouteen liittyvät asiat ovat määräävässä asemassa uusia toimilupia haettaessa. Ei ole mahdollista, että vähenevillä resursseilla järjestetään lain edellyttämät perustehtävät ja että opiskelijoille turvataan monipuoliset toimintamahdollisuudet ja opiskelijapalvelut. Tuotantomääriin perustuva eurokonsultti ei todellakaan ole paras vaihtoehto ympäristöön, jonka pitäisi tuottaa pitkäjänteisesti laadukasta osaamista. Mittareita tulisi säätää Jos valmistuneiden lukumäärä tai vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden lukumäärä halutaan käyttää tehokkuutta kuvaavana mittarina, niin silloin tulisi vähentää ko. mittareiden yhteispainoarvoa hallitsevasta liki 80 %:n arvosta. Samalla KELA-rahoituksen edellyttämän vähintään 45 opintopisteen raja ja AMK-rahoitusmalliesityksen mukainen opintopistevaade tulee yhdenmukaistaa. Oppilaitoksen tulee mahdollistaa ja tukea opintopisteiden kertymää, mutta vastuu opintojen edistymisestähän on selkeästi opiskelijalla. Opiskelijoille tulee lisätä kannusteita ja velvoitteita opintojen loppuunsaattamiseen ja mahdollistaa entistä paremmin täysipäiväinen opiskelu. Opiskelijapalautemittarille esitetty 3 % ei ota huomioon opiskeluprosessin rakennetta, vaan on ylipainottunut opintojen ohjaukseen ja harjoitteluun. Lisäksi mittarin luotettavuus varsinkin kalibroinnin osalta on hyvin arveluttava. Toisaalta elinkeinoelämän edustajat olisivat todennäköisesti parempia oppimisen laadun arvioita kuin valmistuneet opiskelijat. Toolilainen 4/2012 Koulutuksen kansainvälisyys on eriytetty mittarina. Kansainvälisyys on huono mittari itsenäisenä komponenttina, etenkin kun mittari keskittyy pelkkiin lukumääriin. Hyvin toteutettu kansainvälisyys näkyy käytännön ja vaikuttavuuden kannalta paremminkin valmistuneiden osaamisessa, yhtenä oppimisen osatekijänä. Henkilöstön edustus hallituksessa Henkilöstöllä on hallitusedustus yliopistoissa ja ammattikorkeakoulujen kokoisissa osakeyhtiöissä. Henkilöstön hallitusedustus on varmistettu myös uudessa yliopistolaissa. Näin pitää tehdä myös ammattikorkeakouluissa. Tuntuu itsestään selvyydeltä ottaa henkilöstö mukaan päätöksentekoon. Tämä erityisesti ammattikorkeakouluissa, jotka toteuttavat julkisella rahoituksella tehtäviään. Ammattikorkeakoulujen kaksitasoiset hallitukset ovat osoittaneet, että tärkeät päätösasiat on siirretty pois varsinaisilta ammattikorkeakouluhallituksilta, jotka ovat jääneet lausuntojen antajiksi. Hallitukset pitää saada yksitasoisiksi, joissa on myös henkilöstön edustus. Vaikuttamisen paikka Ammattikorkeakoululain ja -rahoitusmallin käsittelyn on tarkoitus edetä niin, että marras- ja joulukuun aikana asiaa käsitellään eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Eduskuntakäsittely alkanee helmikuussa ja päätökset syntynevät ennen eduskunnan kesälomia. Ammattikorkeakoulujen tulisi hakea syyskuussa 2013 uusia toimilupia, joiden voimassaolo alkaisi , jolloin myös uusi rahoituslaki tulisi voimaan. OAJ:n edustajat tapaavat eduskuntapuolueiden ja hallituksen edustajia. OKM:n näkemyksiin on ollut vaikea vaikuttaa, vaikka monella arvovaltaisella asiantuntijatalolla olisi samansuuntaisia näkemyksiä. Tuntuu siltä, että monet asiat ovat jostain syystä nähty niin ennalta linjatuiksi, että edes järkisyyt eivät ole saaneet asioita liikkeelle. Vaikuttamistyötä ei kannata kuitenkaan lopettaa. Kysymys on tärkeistä asioista. Jokaisen TOOLin jäsenen, jolla on mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja poliittisiin päättäjiin, on syytä osallistua vaikuttamistyöhön. Aiheesta löytyy lisätietoja mm. seuraavilta nettisivustolta: OKM, uudistus/?lang=fi OAJ (nettisivu, OAJ/Edunvalvonta ja vaikuttaminen/lausunnot/amk , Loop= &_afrWindowMode=0&_afrWindowId=wdg0s6rje_77#%40%3F_ afrwindowid%3dwdg0s6rje_77%26_afrloop%3d %26_ afrwindowmode%3d0%26_adf.ctrl-state%3dwdg0s6rje_97 Akava, 19

20 20 4/2012 Toolilainen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot