MEDIAMETKAA OSA 7. Maailmanpiiri. Maahanmuuttajien digitarinat. Digitaalisia maisemia valon, äänen ja animaation keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIAMETKAA OSA 7. Maailmanpiiri. Maahanmuuttajien digitarinat. Digitaalisia maisemia valon, äänen ja animaation keinoin"

Transkriptio

1 MEDIAMETKAA OSA 7 Maailmanpiiri Maahanmuuttajien digitarinat Digitaalisia maisemia valon, äänen ja animaation keinoin

2 2 Julkaisija: Rahoituksen haku: Käsikirjoitus: Maailmanpiirin digitarinatyöpajojen ohjaus: Animaatio kissasta: Kuvat: Taitto: Autorisointi: Paino: Kuvasuhde: Kesto: Maailmanpiiri maahanmuuttajien digitarinat -hanke Anu Ruhala, toiminnanjohtaja, Mediakasvatuskeskus Metka Karoliina Leisti, suunnittelija ja ohjaaja, Maailmanpiiri maahanmuuttajien digitarinat Karoliina Leisti ja Reetta Neittaanmäki, animaatiotaiteilija Vilma Virtanen Maailmanpiiri maahanmuuttajien digitarinat -hanke Päivi Veijalainen, Mainostoimisto Huhtikuu Markku Vainio, Craft Finland Oy Digital Plant 16:9 51 min Kiitos digitarinatyöpajoihin osallistumisesta: Katajanokan valmistava luokka, opettaja Susanna Pääkkönen ja rehtori Päivi Viitala Mussalon koulun pienryhmä, erityisluokanopettaja Ulla-Maija Leisti ja koulunkäynnin ohjaaja Raija Pitkänen Johanneksen koulun valmistava luokka, opettaja Elina Lintu Pohjois-Hervannan koulun 8.-luokkalaiset, opettaja Anne Kilpi Kontulan ala-asteen valmistava luokka, opettaja Satu Villikka, koulunkäyntiavustaja Tuula Snellman Länsimäen koulun valmistava luokka, opettaja Riitta Ufacik Mainingin yläkoulun valmistava luokka, opettaja Irina Kozyar, Leena Vanhala, koulunkäyntiavustaja Hinda Mohamed Pukinmäen koulun valmistavan opetuksen ryhmä, luokanopettaja Martti Rintamäki, koulunkäynninavustaja Irina Nikolaeva Puropellon koulun valmistava luokka, opettaja Pia Valonen ja koulunkäyntiavustaja Heli Moharramzadeh Moghaddam Vuotalon afgaaninuorten ryhmä Kiitos käsikirjoituksen kommentoinnista: Antti Meriläinen, kouluttaja, Mediakasvatuskeskus Metka Reetta Neittaanmäki, animaatiotaiteilija Ulla-Maija Leisti, erityisluokanopettaja Kalle Heino, toimittaja-käsikirjoittaja Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon

3 3 Sisällysluettelo Alkusanat Oppimateriaalin käyttö Tekijänoikeus Työpajan valmistelu Maiseman suunnittelu ja maalaus Tarinan kirjoittaminen Äänitykset Valograffiti Animaatio Editointi Ensinäytös Palaute Töiden arkistoiminen ja jakaminen muille

4 4 Alkusanat Maailmanpiirin digitarinoiden tekemisen tarkoituksena on mediakasvatuksen keinoin tukea maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista lähtömaasta nykyiseen kotimaahan ja antaa oma, tarinallinen tila muutokselle. Tarinoiden kautta käsitellään tunteita, usein ristiriitaisia olotiloja liittyen elämiseen kahden maan välillä. Maailmanpiirin digitarinoissa on kerrottu sotatilanteista, ystävien yhteisistä retkistä, seikkailtu mielikuvitusmaisemissa ja katsottu rakkaan kanssa kohti yhteistä tulevaisuutta. Tarinassa voidaan liikkua erilaisissa tunnelmissa, mutta ahdistavasta ilmapiiristä on hyvä johdatella tarinan tekijä kohti iloisempaa, toiveikkaampaa maailmaa. Ohjaajan tehtävänä työpajassa on varmistaa työskentelyn sujuminen niin, että osallistujilla on hyvä ja turvallinen olo valmistella omaa digitarinaa. Luottamuksellinen ilmapiiri antaa mahdollisuuden lähestyä vaikeitakin asioita. Aikaa työskentelylle kannattaa varata riittävästi, jotta jokaisella osallistujalla olisi mahdollisuus saada tarinansa valmiiksi. Tarinoiden valmistuminen on työskentelyn kannalta tärkeää. Digitarina on kokonaisuus, joka on saatu valmiiksi, tuotu päätökseen, toisin kuin moni muu asia, joka maahanmuuttajalasten ja -nuorten elämässä voi olla keskeneräistä ja epävarmaa. Työpajassa on tarkoitus tukea yhteistä tekemistä ja tuottaa hyvää mieltä sekä oppia toisilta uusia asioita eri kulttuureista ja kielistä. Kotoutumisen tukemiseksi työpajat on toteutettu suomeksi kuitenkin varmistaen, että osallistujien silmissä syttyy ymmärtämisen liekki. On tiedettävä mitä tehdään, jotta osallistujalla on mahdollisuus näyttää oma motivoituneisuutensa ja taitonsa. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret ovat usein taitavia medialaitteiden käyttäjiä kuten suomalaisetkin lapset ja nuoret. Tekniikan ja laitteiden käyttö työpajassa on väline kohti taiteellisia ja tarinallisia tavoitteita.

5 5 Joskus tekniset vaatimukset saattavat tuntua hankalilta, mutta kun ajatuksen yli pääsee, voi ohjaaja oppia ohjatessaan ja kehittyä samalla itsekin. Useampaan kertaan digitarinoita tehdessä huomaa pian luovansa uutta, omien vahvuuksien kautta kasvavaa tapaa tehdä työtä. Digitarinoissa yhdistyvät tarinankerronta, valokuvaus, animaatio, ääni ja kuvataide. Jokainen niistä toteutuu lasten ja nuorten kautta omalla tavallaan ja tekijöiden omista lähtökohdista kummuten. Valmiit tarinat ovat hienoja, persoonallisia ja tärkeitä. Siksi myös valmiita tarinoita on hyvä esittää julkisesti muille ja muistaa positiivinen palaute tekijöille. Sillä, miksi lapsi tai nuori on tullut uuteen maahan, ei ole digitarinoiden tekemisen kannalta merkitystä. Kaikkia yhdistävät monet samankaltaiset haasteet kuten kielen oppiminen, uuteen kulttuuriin ja kotimaahan sopeutuminen sekä ystävyyssuhteiden luominen. Näissä haasteissa digitarinoiden tekeminen voi tukea lapsia ja nuoria.

6 6 Oppimateriaalin käyttö Maailmanpiiri maahanmuuttajien digitarinat -oppimateriaali on suunniteltu siten, että se vie ohjaajat ja opettajat tarinoiden valmistelusta vaihe vaiheelta valmiiden teosten jakamiseen saakka. Oppimateriaalista voi poimia ainoastaan valograffitien, animaation tai äänen tekemisen ohjeet ja tehdä lyhyempiä, helpommin toteutettavia kokonaisuuksia. Ohjeet työpajoille löytyvät dvd:n lisäksi sivuilta: Oppimateriaali on suunniteltu maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ohjaajille ja opettajille. Varsinaista ikäsuositusta digitarinoiden tekemiselle ei ole, mutta parhaiten työskentely soveltuu kouluikäisille. MATERIAALIN SISÄLTÖ: vihkonen, jossa digitarinoiden tekeminen selostetaan vaihe vaiheelta dvd-levy, josta löytyvät Maailmanpiirin digitarinat ja vihkonen pdf-muodossa yksittäisiä tehtäväkokonaisuuksia pdf-muodossa Maailmanpiiri maahanmuuttajien digitarinat -oppimateriaali on suunniteltu Mediakasvatuskeskus Metkassa. Materiaalin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kouluttaja, käsikirjoittaja Karoliina Leisti. Maailmanpiirin digitarinapajoja on ohjannut Karoliina Leistin lisäksi animaatiotaiteilija Reetta Neittaanmäki. Rahoituksesta on vastannut toiminnanjohtaja Anu Ruhala. OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖOIKEUDET Oppimateriaalin tehtäviä ja videoita saa näyttää opetustilanteissa vapaasti. Tehtäviä saa tulostaa ja jakaa oppilaille, mutta materiaalin kopioiminen esimerkiksi internetiin on kielletty. Lisätietoja materiaalin käyttöoikeuksista saa Mediakasvatuskeskus Metkasta:

7 7 Tekijänoikeus Maailmanpiirin digitarinapajoissa nuorille syntyy tekijänoikeus kuviin, tarinoihin, maalauksiin, animaatioihin ja digitaalisiin tarinoihin kokonaisuutena. Jos nuoret ovat yli 18-vuotiaita, he voivat itse antaa oikeuden esittää tekemiään tarinoita julkisesti. Alle 18-vuotiailta tarvitaan heidän teoksensa esittämistä ja julkaisua varten vanhempien lupa. Lupa kerätään ennen digitarinoiden tekemistä ja se pyydetään sen mukaan mihin tarinoita halutaan käyttää. Esimerkki lupalapusta löytyy täältä:

8 8 Työpajan valmistelu Maailmanpiirin digitarinatyöskentely kannattaa suunnitella hyvin etukäteen. Jos ryhmän kanssa tekee kokonaisen digitarinan, on työskentely hyvä jakaa useammalle päivälle. Neljä tuntia työskentelyaikaa taukoineen on riittävä pituus yhdelle päivälle. Jokainen ryhmä etenee omalla aikataulullaan, ja joskus tekijöiden ollessa sairaina tai muuten poissa voivat työvaiheet ryhmän sisällä mennä lomittain ja päällekkäin. Joissakin ryhmissä työskentely voi olla hitaampaa ja toisissa nopeampaa. Ohjaaja voi soveltaa aikataulua. Tärkeintä on vain varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus saada digitarinansa valmiiksi. Jos joku osuus jää juuri sillä kerralla tekemättä, voi sen täydentää seuraavalla kerralla tai tehdä esimerkiksi kotityönä. Yleensä nuoret ovat hyvin motivoituneita saamaan tarinat valmiiksi, koska ne ovat heidän omia teoksiaan.

9 9 AIKATAULU Aikataulun voi jakaa esimerkiksi seuraaviin neljän tunnin kokonaisuuksiin: Erilaisiin maisemiin tutustuminen ja oman maiseman maalaaminen Tarinan kirjoittaminen oman maiseman pohjalta Omaan tarinaan liittyvän valograffitin suunnittelu ja kuvaaminen Animaation suunnittelu ja kuvaaminen Editointi, osa 1 Editointi, osa 2 Ensinäytös järjestetään sitten, kun kaikki digitarinat ovat valmiita. Tarinat näytetään ensin tekijöille, koska oman työn näkeminen valmiina saattaa olla joillekin iso juttu. Myöhemmin, tekijöiden luvalla, tarinat voi näyttää julkisesti vanhemmille tai jossakin juhlatilaisuudessa. TARVITTAVAT TYÖTILAT Työpajassa tarvitaan erilaisia tiloja riippuen työvaiheesta. Maisemat maalataan vesiväreillä, joten siihen tarvitaan tila, jossa on vesipiste. Lisäksi tarvitaan pimeä tila valograffitien kuvaamiseen sekä hiljainen tila äänityksiin. Maisemien maalaamiseen tavallinen luokkahuone käy, mutta luokkahuoneen pimentäminen ei usein riitä valograffitien tekemiseen, vaan siihen olisi hyvä löytää valotiiviimpää tilaa. Tiloina voidaan hyödyntää pimennettävää juhlasalia, siivouskomeroita tai urheiluvarastoja. Valograffitien teossa sopiva etäisyys kuvattavan ja kameran välillä on tärkeä, joten tilan tulisi olla sellainen, että väliin jää vähintää kolme metriä. Kuvaaja ja kuvattava asettuvat tilaan vastakkain suhteessa toisiinsa. Äänityksiin sopii hiljainen paikka, jossa ääni kuuluisi pehmeänä ja se soveltuisi tarinoiden tallentamiseen. Olennaista on, ettei tilassa tule ääneen kaikua tai muita häiriötekijöitä. Äänen häiriötekijöitä voidaan tarvittaessa vähentää matoilla tai akustiikkalevyillä. Tilojen sopivuutta voi testata etukäteen koekuvauksilla tai -äänityksillä. Tilojen pimentäminen kankailla tai jätesäkeillä voi sekin olla yksi osa työpajaa. Useimmiten valmis tila kuitenkin löytyy ilman suuritöistä pimennystä.

10 10 TARVITTAVAT MATERIAALIT JA LAITTEET vesivärit, vesiväripaperia ja siveltimiä lyijykyniä ja kumeja kamera, jonka valotusta voi säätää manuaalisesti kameran jalusta taskulamppuja, värikalvoja ja kuminauhoja tietokone (ipad tai puhelin), jossa on editointiohjelma Zoom-laite (tai mikrofoni liitettynä tietokoneeseen, jossa on äänitysohjelma) muistikortit laitteisiin Työpajaan on hyvä varata ensimmäiselle tapaamiskerralle vesivärimaalausta varten vesiväripapereja, vesivärejä ja siveltimiä. Oman maalauksen voi hahmotella ensin lyijykynällä, joten kyniä ja kumeja kannattaa ottaa mukaan. Valograffitien kuvaamiseen tarvitaan kamera, jossa valotusaikaa voidaan säätää manuaalisesti, sekä kameran jalusta. Valoina toimivat joko taskulamput tai led-valot. Valoja hankkiessa on hyvä kokeilla etteivät ne ole liian voimakkaita ja valaise kuvaa liikaa. Valojen päälle voi laittaa erivärisiä, läpinäkyviä muoveja. Muovit saadaan kuminauhoilla kiinni taskulamppuihin ja led-valoihin. Animaation kuvaamisessa sama kamera ja kameran jalusta toimivat hyvin. Editointiin tarvitaan tietokone ja editointiohjelma. Ohjelmat riippuvat tietokoneen merkistä ja siitä, onko editointiohjelmasta mahdollisuutta maksaa. Ilmainen ohjelma on yleensä olemassa valmiiksi koneella ja sillä pääsee editoinnissa alkuun. Äänityksiä varten tarvitaan äänittävä laite, esimerkiksi digitaalinen tallennin nimeltään Zoom-laite on yksinkertainen käyttää. Toinen vaihtoehto on hankkia tietokoneeseen ohjelma, jonka avulla äänityksiä voi tehdä. Silloin tarvitaan myös erikseen tietokoneeseen liitettävä mikrofoni tai headsetti, jossa mikrofoni ja kuulokkeet ovat yhdistettynä.

11 11 Toimivat työvälineet takaavat paremmin onnistuneet digitarinat. Laitteiden käyttöä kannattaa harjoitella etukäteen. Yhtenä harjoittelumuotona voi esimerkiksi tehdä vaihe vaiheelta oman digitarinan ensin ja vasta sen jälkeen toteuttaa se oman ryhmän kanssa. ALUSTUS TYÖPAJAAN Ennen varsinaista ensimmäistä työpajaa on hyvä kertoa osallistujille, mitä työpajassa tapahtuu. Jos osallistujat eivät vielä puhu suomea, on hyvä näyttää kameran, taskulamppujen ja siveltimien kanssa havainnollisesti mitä tehdään. Seuraavat asiat voi sanoa ääneen näyttäen samalla esineitä: teemme yhdessä digitarinat, jossa tulemme maalaamaan (sivellin ja paperi) piirtämään valolla (piirretään taskulampulla ilmaan) kuvaamaan (kamera) kirjoittamaan (kirjoitetaan kynällä ilmaan) editoimaan (tästä voi piirtää kuvan taululle, jossa on kuvajono, josta leikataan yksi kuva pois, ja nuolella piirretään uusi kohta, johon kuva liitetään) lopuksi digitarinat katsotaan yhdessä (voit esittää katsojaa ja näyttää, että kaikki katsovat tarinat yhdessä) Tässä vaiheessa ei haittaa, vaikka kaikki eivät ymmärtäisi mistä tarkalleen on kyse. Suurin osa tietää heti esineistä, että kyse on maalaamisesta, kirjoittamisesta, kuvaamisesta ja katsomisesta.

12 12 Maiseman suunnittelu ja maalaus Maiseman suunnittelu aloitetaan katsomalla erilaisia maisemia netistä. Maisema voi olla vuori/vuoristo, aavikko, meri, ranta, pelto, kaupunki, kylä, avaruus tai mielikuvituksellinen maisema. Kuvat voivat olla valokuvia, piirroksia tai maalauksia. Maisema projisoidaan videotykin kautta kaikkien nähtäväksi. Opetustilanteessa käytettäviin kuviin liittyvät tekijänoikeudet kannattaa selvittää ennen näyttämistä. Myös omia maisemakuvia voi hyödyntää. Tärkeintä on, että maisemat ovat erilaisia. Kuvien kautta opiskellaan myös suomen kieltä. Maisemaa suunnitellessa voi käydä läpi erilaisia maisematyyppejä, värejä ja maisemassa tapahtuvia muutoksia, kuten onko meri tyyni vai myrskyisä, onko kaupunki kiireinen vai rauhallinen. Kun maisema näkyy projisoituna valkokankaalla tai seinätaululla, voi kysyä ryhmältä: Mitä tässä maisemassa on? Minkälaisia värejä maisemassa on? Kuvien katsomisen kautta erilaiset maisemasanat tulevat tutuiksi ja kuvissa näkyvien värien kautta tarkennetaan katsetta maisemaan. Seuraavaksi lähestymistapaa syvennetään ja kysytään: Onko meri läpinäkyvää vai tummaa? Onko sinun maassasi aavikkoa? Minkä värinen meri on sinun maassasi? Osallistujat voivat vuorotellen näyttää internetin kautta minkälainen heidän vanhan kotimaansa maisema on tai tuoda kuvan omasta kylästään tai kaupungistaan. Seuraavaksi mietitään kuvien perusteella kylän ja kaupungin eroa esimerkiksi sillä, onko maisemassa paljon taloja vai vähän taloja. Onko maassa vuoria tai merenrantaa? Tarpeen vaatiessa kerrataan mikä olikaan vuori tai merenranta kuvien esimerkistä katsomalla. Kysymyksiä kannattaa keksiä lisää riippuen katsottavista maisemista tai juuri sillä hetkellä opeteltavista sanoista.

13 13

14 14 Osallistujat yleensä ymmärtävät suomenkielisten sanojen merkityksen. Jos sanojen ymmärtäminen on ylivoimaista, voi niitä kirjoittaa taululle ja selittää merkitykset joko Google-kääntäjän avulla tai jollakin kielellä, jota osallistujat ymmärtävät. Joskus joku toinen voi luokassa toimia tulkkina juuri Suomeen saapuneelle lapselle tai nuorelle. Jokainen digitarinan vaiheista kannattaa käsitellä rauhassa, koska ne sisältävät paljon uusia sanoja ja tietoa. Tiedon omaksuminen on helpompaa pienissä erissä. Maisemakuvien katselusta on seuraavaksi aika siirtyä miettimään omaa maisemaa. Ryhmässä voi kysyä: Minkälainen sinun maisemasi on? Jokainen osallistuja miettii mielessään oman maisemansa. Maisema saa olla mikä tahansa. Tärkeintä on, että se lähtee osallistujasta itsestään. Jokaisella ihmisellä on olemassa oma maisema, jota on helppo kuvailla, jos sitä hetken miettii. Joillakin maisema on kaupunki, toisilla vuoristo, ranta, tulevaisuuden maisema, esihistoriallinen maisema tai mikä tahansa minkä he haluavat tehdä. Maisema luonnostellaan ensin A4-kokoiselle paperille kevyesti lyijykynällä ja maalataan sitten vesiväreillä A3-kokoiselle paperille. Valkoisia alueita ei kannata jättää, koska ne toistuvat helposti liian kirkkaina digitaalisessa muodossa. Kun maisema on valmis, annetaan töiden kuivua rauhassa. Jos työ jää kesken, sitä voi jatkaa seuraavalla kerralla tai tehdä valmiiksi kotona tai muilla tunneilla mahdollisuuksien mukaan. Suositeltavaa on varmistaa, ettei työ rypisty matkalla. Kuivuvat ja kuivuneet työt on hyvä säilyttää siten, että ne pysyvät suorina. Maalaukset on tarkoitus valokuvata myöhemmin ja rypyt näkyvät kuvissa.

15 15 Maisemat valokuvataan seuraavan tapaamiskerran alussa. Maisemat kuvataan mahdollisimman tasaisessa valossa ja jokainen osallistuja kuvaa oman työnsä. Kuvan rajauksessa on hyvä muistaa, ettei mitään muuta, esimerkiksi taustalla olevaa korkkitaulua, näy kuvassa. Kuva kannattaa ottaa niin monta kertaa uudelleen, että se näyttää hyvältä. Maalausten jälkeen ensimmäinen digitarinan vaihe on valmis ja on aika siirtyä miettimään tarinaa.

16 16 Tarinan kirjoittaminen Suurimmalla osalla on toisessa työvaiheessa maalaukset valmiina. Jos maalaus ei ole vielä tehty, voi sen aloittaa myös nyt, ja jatkaa vaiheita tarpeen mukaan päällekkäin tai viimeistellä asioita kotona. Valmiseen maisemaan hypätään mielikuvituksen avulla. Tarinaa miettiessä voi kysyä seuraavia kysymyksiä: Mitä näet? Missä olet? Miltä maisemassa tuoksuu? Millaisia värejä näet? Oletko yksin/ystävien kanssa? Mistä haaveilet? Mitä mietit? Tehtävänä on kirjoittaa lyhyt tarina muutamalla lauseella. Tarina kirjoitetaan ensin omalla kielellä ja sen jälkeen käännetään suomeksi opettajan tai ohjaajan kanssa. Joskus tarina lähtee liikkeelle muutamista sanoista ja niitä kasvatetaan lauseiksi, jotka muodostavat tarinallisen kokonaisuuden. Hyvässä tarinassa, lyhyessäkin, on tunnistettavissa alku, keskikohta ja loppu. Tarinan alku johdattaa meidän mukaan maiseman maailmaan, keskikohdassa kuvailemme mitä siellä tapahtuu, ja lopussa vedämme yhteen tarinan tunnetason ja toiminnan. Toimiva tarina on esimerkiksi Aziza Hossainin Maailmapiirin työpajassa kirjoittama kertomus: Olen Aziza. Taloni sijaitsee vuoriston lähellä. Seison sen parvekkeella. Katson auringonlaskua. Tuuli puhaltaa rauhallisesti ja koskettaa minun kasvojani. Talon sisällä ovat kaikki tärkeät ihmiset, jotka ovat olleet mukana elämässäni. Näen linnun, joka lentää aurinkoa päin ja huomaan, että sydämeni on vihdoinkin rauhoittunut. Tarina äänitetään myöhemmin valograffitien, animaation ja kuvatun maiseman taustalle, joten sen sopiva kesto on noin sekuntia. Keston voi mitata lukemalla rauhallisesti tarina ääneen ja katsomalla aikaa esimerkiksi kännykän ajanoton avulla. Tarinaa kannattaa hioa ja muokata sellaiseksi, että osallistujasta se on hyvä ja valmis. Joskus maisema nostaa esiin asioita, jotka ovat ahdistavia, mutta silloin kannattaa pyytää tarinan tekijää johdattelemaan loppuun positiivisempia sävyjä. On tärkeää, että tarina ei herätä ahdistusta, vaikka se voikin käväistä tummemmissa tunnelmissa.

17 17 Jos tarinan lukeminen suomeksi on hankalaa, kannattaa sitä harjoitella parin kanssa ennen äänityksiä. Lukemista voi vuorotella siten, että ensin toinen lukee toiselle ääneen tarinan, jonka jälkeen kuunteluvuorossa ollut osallistuja kommentoi parannusehdotuksia lukijalle. Sitten vuoroja vaihdetaan, ja lukemista voi jatkaa siihen saakka kunnes tarinaan ollaan tyytyväisiä. Omaa aksenttia tai kielitaitoa ei kannata lukiessa pelätä. Äänityksissä voi ottaa useamman oton ja siten varmistaa, että tarinasta saa selvää. Äänitykset Kun tarinaa on muokattu tarpeeksi ja se on pareittain tai itsekseen harjoiteltu siten, että ääneen lukeminen onnistuu, on aika tehdä tarinan äänittäminen. Tarina voidaan äänittää joko Zoom-laitteella tai tietokoneeseen kytketyn mikrofonin ja ääniohjelman avulla. Äänitykset tehdään tilassa, jossa on mahdollisimman hiljaista. Äänittäjä ja tarinankertoja asettuvat vastakkain toisiaan. Äänittävästä laitteesta riippuen hyvä etäisyys mikrofoniin on noin kolmekymmentä senttimetriä. Äänityksessä äänitason olisi hyvä liikkua -12 db:n puolin ja toisin kuitenkaan laskematta tai nousematta huomattavasti alemmas tai ylemmäs.

18 18 Äänittäjänä toimii ohjaaja tai toinen osallistuja. Äänitaso testataan äänittämällä muutama kerta ja sanomalla esimerkiksi: Tämä on testi. Jos ääni liikkuu -12 db lähettyvillä, on sijainti hyvä. Jos se jää alle desibelilukeman, siirtyy tarinankertoja lähemmäs äänityslaitetta. Jos ääni menee paljon yli -12dB, on hyvä siirtyä vähän kauemmas. Lukijaa kannattaa rohkaista puhumaan selvästi ja normaalilla äänenvoimakkuudella. Tätä on hyvä harjoitella jo ennen äänityksiä. Jos harjoituksista huolimatta ääni on hiljainen, voi mikrofonia tuoda lähemmäs. Varsinaiset äänitykset alkavat siten, että äänittäjä laittaa äänityksen päälle painamalla rec-nappulaa, jonka jälkeen hän antaa luvan tarinan kertomiselle ääneen sanomalla: Ole hyvä. Tarinan kertoja aloittaa tarinan sanomalla ensin oman nimensä ja sitten kertomalla oman tarinansa. Kun tarina on kerrottu kokonaisuudessaan, laittaa äänittäjä pois äänityksen painamalla uudestaan rec- tai stop-nappulaa ja toteamalla kertojalle: Kiitos. Kun tarina on äänitetty ja se on mennyt kokonaisuudessaan hyvin, on aika kuunnella tarina. Äänittäjä soittaa tarinan joko Zoom-laitteelta tai tietokoneelta, ja jos kaikki elementit tasot, sävyt, rytmi ja tarina kokonaisuutena ovat kohdallaan, tarina hyväksytään yhdessä ja sen tiedostonumero ja kertoja merkitään muistiin, jotta siihen on helppo palata editointivaiheessa uudestaan. Tarinoiden äänitysten jälkeen voi miettiä ääniä, jotka tulevat alku- ja lopputekstien päälle. Ääniä voi etsiä internetin sivustoilta, esimerkiksi: tai Sivustoilta löytää ilmaiseksi hyödynnettävää musiikkia ja ääntä. Selailtavien äänitiedostojen yhteydessä mainitaan miten ääntä saa käyttää, ja yleensä ainakin äänen tekijä ja nimi on mainittava lopputeksteissä. Lisäksi voi äänittää esimerkiksi koulun nimen ja oman luokan yhteen ääneen lausumalla.

19 19 Valograffiti Maailmanpiirin digitarinoihin on piirretty valolla oma animaatio, jossa pitkällä valotusajalla on tallennettu taskulampuilla ja led-valoilla tehty kuvio. Työvaihe kannattaa tehdä pareittain siten, että toinen kuvaa ja toinen piirtää valoilla ilmaan. Työtilaksi tarvitaan täysin pimennetty huone, jonne ei tihku valoa. Kuvattavan ja kuvaajan välillä olisi hyvä olla noin kolme metriä etäisyyttä ja he asettuvat tilassa vastakkain. Jos osallistujilla on epilepsia tai taipumus saada migreeni välkkyvistä valoista, voi valograffitin tehdä silmät kiinni. Työvälineet esitellään aloittaen valoista ja kertomalla, että taskulamput ovat kuin siveltimiä, joilla maalataan eri paksuisia valopiirroksia. Erilaisia valonlähteitä heijastetaan seinälle ja näytetään millainen valo eri valonlähteistä tulee. Valojen päälle kannattaa laittaa vuorotellen erivärisiä kalvoja ja ja esitellä osallistujille mitä tapahtuu, kun valo on punainen, vihreä tai sininen. Kalvoja pystyy myös laittamaan päällekkäin, jolloin saadaan aikaan uusia värejä. Kamerasta katsotaan, miten se laitetaan päälle ja pois päältä, mistä tarkennus ja zoomaus tapahtuvat, mistä kuvat katsotaan ja miten asetetaan suljinaika (15 sekuntia), miten säädetään aukko (8.0) ja herkkyys (ISO 100). Eri kamerat toimivat eri tavoin ja kameran käyttöä on hyvä kokeilla ennen valograffitien kuvausta. Valograffiteja kuvatessa kameran säädöt tehdään manuaalisesti. Kamera kiinnitetään jalustalle ja varmistetaan, että kaikki kiristykset ja kiinnitykset ovat kohdillaan. Kamera voi muuten keikahtaa jalustalta, ja pimeässä tilassa sitä on vaikea laittaa takaisin. Ennen valograffitin kuvausta valolla piirrettävä kuvio suunnitellaan luonnostelemalla se kynällä paperille. Kuvioksi kelpaa mikä tahansa omaan tarinaan liittyvä asia, esimerkiksi sydän, lintu tai kolmio. Kuvio voi olla myös pelkkää aaltoilevaa väriä. Kun kuva on luonnosteltu ensin, on se pimeässä tilassa helppo toteuttaa. Kuvatessa suunnitelma muokkaantuu ja erilaisia ideoita on hauska kokeilla.

20 20 Kun siirrytään kuvaamaan pimeään tilaan, kannattaa aluksi pitää valot päällä, jotta kuvattava ja kuvaaja pääsevät helposti paikoilleen. Valojen sammuttamisen jälkeen liikkumista pimeässä tilassa vältetään ja kuvaamisen välissä taskulampulla on helppo katsoa kameran säätöjä. Valotusajan ja aukon testaamista varten kuvataan testikuva. Jos kuva on hyvä ja valolla piirtäjä hyväksyy sen, voi valomaalausta jatkaa. Jos valoa on kuvassa liikaa, kannattaa valotusaikaa muuttaa esimerkiksi viidestätoista kymmeneen sekuntiin. Testikuva kuvataan uudestaan ja valotusaikaa tai aukkoa säädetään vastaamaan tarkoitusta. Mitä pidempi valotusaika on, sitä enemmän piirtäjä ehtii piirtämään. Kun kaikki on kohdallaan ja kuvio näyttää siltä, mitä oli suunniteltu, kuvataan ja piirretään valolla mahdollisimman samanlainen kuvio kaksitoista kertaa.

21 21 Kuvan piirtäminen useamman kuvan ajan on lapsille ja nuorille raskasta ja tekemistä auttaa, jos kuvaaja laskee ääneen kuvattavien kuvien määrän. Tämä auttaa piirtäjää hahmottamaan urakkaansa. Kun kuvaukset on tehty, pari vaihtaa vuoroja heti tai pitää pienen tauon poistumalla pimeästä tilasta. Jos kuvataan pienessä tilassa, on syytä pitää välillä ovea auki, jotta ilma vaihtuu ja työpari jaksaa jatkaa työskentelyä. Jos ohjaajalla on mahdollisuus olla mukana kuvauksissa, kuvataan valograffitit varmuuden vuoksi kahdella kameralla. Silloin samat asetukset ja testaukset tehdään molemmille kameroille. Lopuksi valolla piirtäjästä otetaan kuva. Tämän kuvan ottamisessa on hyvä olla kolmas henkilö auttamassa. Valolla piirretään kuvattavan ääriviivoja pitkin henkilö esille pimeästä tilasta tai hänet väritetään näkyviin siluettikuvana käyttämällä useampaa valonlähdettä. Kasvojakin voi valaista ja ne saavat näkyä, jos osallistuja itse niin haluaa. Ylimääräiset ja epäonnistuneet kuvat poistetaan heti kamerasta, kuitenkin niin, että jokaiselle jää kuviosta otetut kaksitoista kuvaa ja yksi tai kaksi kuvaa itsestä.

22 22 Animaatio Digitarinan osaksi kuvataan lyhyt animaatio, joka tehdään mustavalkoisena piirrosanimaationa. Animaatio liittyy tarinaan ja se voi olla taivaalla lentävä lintu, maassa kasvava kukka, kävelevät jalat tai ohikiitävä lentokone. Tärkeintä on, että piirrettävä asia on tarpeeksi yksinkertainen ja jokaisen piirretyn kuvan välillä on pieni muutos. Liikkuvan kuvan illuusion syntymistä käsitellään ennen varsinaisen animaation kuvauksia. Varhaiset liikelelut ovat oiva esimerkki siitä, miten kuva kuvalta rakentuvat liikesarjat muuttuvat eläväksi kuvaksi, kun niihin liitetään liike. Thaumatrooppi, zoetrooppi, praxinoskooppi ja niiden toimintamekanismit löytyvät internetistä. Hyvä suomenkielinen kirja elokuvan esihistoriasta on esimerkiksi Erkki Huhtamon Elävän kuvan arkeologia (Yle-opetuspalvelut, 1997). Animaatio aloitetaan luonnostelemalla suunnitelma A4-kokoiselle paperille. Kuvasarja numeroidaan siten, että paperin yläkulmassa ovat numerot 1 6 ja alareunassa 7 12 tasaisin välein kirjoitettuna, jotta jokaiselle kuvalle jää pieni tila, mihin sen piirtää. Jos luonnoksen toimivuutta haluaa testata, se tehdään tallentamalla jokainen luonnoksen kuva esimerkiksi kännykällä. Kuvia nopeasti selaamalla huomaa, jos joku kohta ei jatku niin kuin oli ajateltu. Luonnosta voi muuttaa ja korjata kunnes animaatio toimii. Animaatio toimii paremmin, jos kuvat piirretään luupeiksi eli siten, että kuvasarja alkaa ja loppuu lähellä toisiaan olevaan kuvaan. Luuppeja löytää zoetrooppiesimerkin kautta. Toistuva liike kuten pallon pomppinen on hyvä, koska silloin liike jatkuu ja toimii lyhyessä animaatiossa.

23 23 Kahteentoista kuvaan piirretään esimerkiksi kissa, joka heiluttaa häntäänsä. Esimerkkikuvasarja: Kun luonnos on valmis, piirretään varsinainen animaatio liuskoiksi leikatulle mustalle paperille, esimerkiksi pariisinpaperille, valkoisella geelikynällä, jolloin animaatio sopii pohjaväriltään valograffitien maailmaan ja digitarinasta tulee visuaalinen, yhtenäinen kokonaisuus. Geelikynän valkoisuutta kannattaa testata etukäteen, jotta siinä olisi mahdollisimman vähän läpinäkyvyyttä. Kynien laatu vaihtelee paljon. Mustat paperiliuskat leikataan A3-kokoisesta mustasta kartongista tai huokoisesta paperista. Yhdestä paperista saa kolme vaakasuoraa liuskaa. Vaihtoehtoisesti kuvat voi piirtää myös omina piirroksinaan pienemmille paperileikkeille. Kummassakin tapauksessa piirrosten sijoittelu tulisi olla suunnilleen samalla kohdalla. Valmiiseen kuvasarjaan piirrokset kannattaa tehdä suoraan valkoisella geelikynällä, koska lyijykynän hahmotelmat näkyvät kuvissa ja kumitettu kohta jättää ikävän jäljen paperiin. Paperin ja piirretyn animaation kokoa on hyvä testata etukäteen. Kaikki kamerat eivät tarkenna lähelle ja silloin animaatiokuvat piirretään valmiiksi isommassa koossa. Jos kamera tarkentaa lähelle, voi piirros olla yhtenäinen kuvasarja.

24 24 Paperi tai liuska kiinnitetään teipillä tasaiseen pöytään. Kameran tulisi olla kohtisuorassa piirustusta vasten. Valon olisi hyvä olla tasainen. Yleensä loisteputkivalo riittää. Kameran asetuksista valkotasapaino kannattaa säätää vastaamaan loisteputkivaloa. Jos valkotasapaino on oikeanlainen, on valkoinen valkoista ja musta mustaa. Erilaisia asetuksia testataan ennen animaation kuvausta, mutta päivän mittaan asetukset saattavat muuttua päivänvalon vaihdellessa, joten ne kannattaa tarkistaa tasaisin väliajoin. Kaukolaukaisimen käyttö kuvatessa on hyödyllistä, jotta kamera ei tärähdä kuvaa otettaessa. Jokaisesta kuvasta otetaan yksi kuva. Tarvittaessa kuvien määrää kasvatetaan editointiohjelmassa. Animaatio kuvataan kuva kerrallaan. Kuvat sijoitetaan kameran tarkennusalueen avulla niin, että ne pysyvät samalla kohdalla eri kuvia kuvatessa. Jos kuvassa on esimerkiksi ilmapallo nousemassa kohti taivasta, pysyy maan raja samalla tasolla koko ajan ilmapallon noustessa ylöspäin kuvassa. Jos maan raja liikkuu, liikkuu se valmiissa animaatiossakin. Kaikkien kuvattujen animaatiokuvien tulisi olla sävyiltään ja valoisuudeltaan samanlaisia. Joillakin editointiohjelmilla kuvien kontrastia ja valkoisuudeen määrää voidaan säätää jälkikäteen, mutta kuvien käsittely vie paljon aikaa. Editoidessa kuvia on mahdollisuus korjata, mutta jo kuvatessa kannattaa yrittää saada paras mahdollinen tulos aikaiseksi. Kuvatut kuvat saadaan liikkuvaksi kuvaksi liittämällä ne toisiinsa editointiohjelmassa.

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Aloittaminen Hae video kansiosta, johon se on tallennettu painamalla Lisää videoita ja valokuvia painiketta. Kun video on tuotu elokuvatyökaluun sitä voi esikatsella

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus Kuvaviestintä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus 7.4.2016 Tuensaajan viestintäohjeet Hankerahoitukseen kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

KAAMOS & VALO LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT LYHTYJÄ OMAKUVISTA VALOANIMAATIO

KAAMOS & VALO LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT LYHTYJÄ OMAKUVISTA VALOANIMAATIO KAAMOS & VALO VALOANIMAATIO LYHTYJÄ OMAKUVISTA LYHTYKULKUE ONNEN SYMBOLIT Kaamos & Valo -tehtäväosio käsittelee pohjoisen kaamosaikaa ja tuo valoa pimeään. Tehtävät käsittelevät pimeän aikaa niin juhlistamalla

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa.

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. - Kaikki alkaa totta kai kaukosäätimestä. - Source napista pääset valikkoon, mistä voit valita minkä lähteen otat käyttöön - Magic IWB S on piirto-ohjelma (valkotaulu)

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. 16.3.2015 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen tarinan rakentaminen Digitaalinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuus (8-10 tuntia) 5.-6.lk äidinkieli, Kalevala Helene Broman & Sonja Veijonen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuus (8-10 tuntia) 5.-6.lk äidinkieli, Kalevala Helene Broman & Sonja Veijonen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuus (8-10 tuntia) 5.-6.lk äidinkieli, Kalevala Helene Broman & Sonja Veijonen Opetuskokonaisuuden tarkoituksena on tutustua Kalevalaan ja sen tarinoihin toiminnallisesti

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Laske Laudatur ClassPadilla

Laske Laudatur ClassPadilla Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun, vähemmän aikaa laskimen opetteluun. Laske Laudatur ClassPadilla Pitkä matematiikka, syksy 2015 Casio Scandinavia Keilaranta 4 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä Opettaja

Lisätiedot

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvien ottaminen Kuvien ottaminen tapahtuu oppilaiden omien kännykkäkameroiden tai koulun tablettien kameran avulla o Työ tehdään pareittain, joten ainakin toisella työparin

Lisätiedot

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Tämä on ensimmäisen kuvankäsittelyoppaan jatko-osa. Tässä jatko-osassa opimme käyttämään Picasan mainioita ominaisuuksia tehokkaasti ja monipuolisesti.

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Kipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä.

Kipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä. AC-YHTEYDEN KÄYTTÖ AC on internet-selaimella käytettävä verkkokokousympäristö, jossa voidaan näyttää esityksiä, pitää luentoja, esittää videotallenteita ja kirjoittaa reaaliaikaisesti. AC:n käyttö ei vaadi

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota.

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota. 1.1 Tässä harjoituksessa opit laatimaan luokitellun teemakartan maastossa aiemmin keräämistäsi pisteistä. Käytämme Esrin ArcGis-palvelun ilmaisia ominaisuuksia. Kartan tekoa voi harjoitella kokonaan ilman

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 Sisällys Julkaisujen tallentaminen... 3 Asiantuntijatehtävien tallentaminen... 6 VIERAILU ULKOMAILLE... 7 VIERAILU ULKOMAILTA

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin 1 1. Virtaa laitteeseen Laite toimii akulla tai yhdellä AA-kokoisella paristolla. Akulla laite äänittää 4 tuntia, paristolla 9 tuntia. Akulla laite toistaa 13 tuntia, paristolla

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten "OK".

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten OK. Gimp alkeet III 8 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 Uuden kuvan luominen GIMP:illä yleisinfoa ----> LUE! Sen lisäksi, että GIMP on loistava valokuvankäsittelyohjelma, sillä saa piirrettyä myös omia kuvia

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

KAMERA VIDEOKAMERA - GALLERIA

KAMERA VIDEOKAMERA - GALLERIA Heikki Aulio 24.01.2016 1 (8) LENOVO TAB2 10-30 TABLETIN KÄYTTÖOHJEITA Android 5.1.1 FOIBESSA KAMERA VIDEOKAMERA - GALLERIA Sisällys 1 KAMERA JA VIDEOKAMERA... 2 2 KAMERALLA KUVAAMINEN... 3 3 VIDEOKAMERALLA

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012

Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012 Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012 Innoa lukion musiikissa Intelligent på tangenten (S:t Karins) Hauskaa ilman lintuja (Kuusisto) ipodit opetuskäytössä (Kotimäki) ipodit opetuskäytössä (Runko) INNOA LUKION

Lisätiedot

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi

Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE. KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 2015 Kangasniemen yrityshakemisto KÄYTTÖOHJE YRITTÄJÄLLE KANGASNIEMEN KUNTA yrityshakemisto.kangasniemi.fi 1 Sisällysluettelo 1. Sivustolle rekisteröityminen... 2 2. Yrityksen lisääminen... 3 2.1. Yritystiedot...

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

Laske Laudatur ClassPadilla

Laske Laudatur ClassPadilla Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun, vähemmän aikaa laskimen opetteluun. Laske Laudatur ClassPadilla Lyhyt matematiikka, syksy 2015 Casio Scandinavia Keilaranta 4 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä Opettaja

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

Millainen on hyvä kuva? Anna-Kaarina Perko

Millainen on hyvä kuva? Anna-Kaarina Perko Millainen on hyvä kuva? Anna-Kaarina Perko MILLAINEN ON HYVÄ KUVA? Oletko usein miettinyt mikä saa kuvan näyttämään hyvältä ja nousemaan esille satojen kuvien joukosta? Miksi joku kuva voittaa kilpailut

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

HD CAR DVR PERUUTUSPEILI + KAMERA KÄYTTÖOHJE

HD CAR DVR PERUUTUSPEILI + KAMERA KÄYTTÖOHJE HD CAR DVR PERUUTUSPEILI + KAMERA KÄYTTÖOHJE 1. Virtanappi 2. Menu-nappi 3. Mode-nappi 4. Selaus ylös -nappi 5. Selaus alas -nappi 6. OK-nappi 7. USB-portti 8. Peruutuskameran asetukset / käyttöpaneeli

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

PLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1)

PLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1) PLAY TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen 4.2.2016 (v1.1), projektipäällikkö Sisältö Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu

Helsingin yliopisto WebOodi 1 Opiskelijarekisteri Versio 3.2. Tenttityökalu Helsingin yliopisto WebOodi 1 Tenttityökalu Tenttityökalu on oiva väline laitos- ja tiedekuntatenttien tekemiseen. Esimerkiksi tiedekuntatentissä voi tenttiä samana päivänä kymmeniä eri opintojaksoja.

Lisätiedot

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijä: Teksti ja ulkoasu: Sari Pajarinen Piirroskuvat: Renja Perälä TIETOKONEELLA

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

POWER TO YOUR NEXT STEP Tartu jokaiseen tilaisuuteen

POWER TO YOUR NEXT STEP Tartu jokaiseen tilaisuuteen POWER TO YOUR NEXT STEP Tartu jokaiseen tilaisuuteen you can 2 Matkamme alkaa Laineet kutsuvat! Lautailukoulu alkaa Digitaalisen järjestelmäkameran teho Vaihda objektiivia, vaihda näkökulmaa Vaihdettavien

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Wilman käyttöohje huoltajille

Wilman käyttöohje huoltajille Wilman käyttöohje huoltajille Sisällysluettelo: Sisään kirjautuminen... 1 Oma etusivu... 2 Pikaviestit... 3 Tiedotteet... 5 Suoritukset... 6 Poissaolot... 6 Palaute... 8 Opettajat... 9 Salasanan vaihto...

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen, www.diak.fi www.panoraama.fi

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen, www.diak.fi www.panoraama.fi 360 Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa 360 panoraamakuvat ja video 360 panoraamatyypit 360 panoraamakuvat valmiit panoraamat tuotetut panoraamat käyttö koulutuksessa - soveltaminen - esimerkkejä 360

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Seuraavia painikkeita klikkaamalla voit aktivoida, eli ottaa käyttöön (vihreä ikoni) tai poistaa käytöstä (valkoinen ikoni) toimintoja.

Seuraavia painikkeita klikkaamalla voit aktivoida, eli ottaa käyttöön (vihreä ikoni) tai poistaa käytöstä (valkoinen ikoni) toimintoja. Connect Pro Sisällys Kirjautuminen huoneeseen... 2 Työkalurivi... 2 Audio Setup Wizard... 3 Lupa kameran ja mikrofonin käyttöön... 4 Osallistujat(Attendee List )... 4 Chat... 4 Web kamera... 5 Kokouksen

Lisätiedot

LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla

LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla Digitointiohjeita_LP 17.3.2016 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas HSU-4 CUW-3 9232831 2. painos 2004-2006 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän asiakirjan sisällön jäljentäminen, jakeleminen tai tallentaminen kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Touch Memo -laitteen käyttöopas

Touch Memo -laitteen käyttöopas Touch Memo -laitteen käyttöopas Kiitos, että olet ostanut Touch Memo -äänimerkkauslaitteen. Lue tämä käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöä ja huomioi varotoimenpiteet. Säilytä käyttöohje

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Robottikerhon suunnitelma syksylle 2015

Robottikerhon suunnitelma syksylle 2015 Robottikerhon suunnitelma syksylle 2015 Tekijä Mika Laitila, 25.4.2015. Kerho on suunnattu yläkoululaisille. Ryhmän koko on 16 kerholaista + 2 ohjaajaa. Kerholla on käytössä 8 kappaletta LEGO Mindstorms

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 1 Versio 2.1 NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 2(10) Tervetuloa Netikka TV:n käyttäjäksi! Tervetuloa käyttämään Anvian Netikka TV -palvelua. Onnittelemme sinua hyvästä valinnasta! Palvelu antaa

Lisätiedot

Opettajalle RAKENTAMINEN TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle RAKENTAMINEN TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Harjoitellaan yhdessä rakentamista sekä uusia tapoja rakentaa yksinkertaisia rakennelmia. Oppilas ymmärtää tasapainon ja vipuvarren periaatteet. RAKENTAMINEN TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Lisätiedot