KIRJALLISUUS NORJASSA. Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJALLISUUS NORJASSA. Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta"

Transkriptio

1 KIRJALLISUUS NORJASSA Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta Syyskuu 2012

2 KIRJALLISUUS NORJASSA Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta Syyskuu 2012 Teksti: Outi Tuulia Sivonen Oslo, syyskuu 2012 Finsk-norsk kulturinstitutt Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslo, Norge tlf. (+47) fax (+47)

3 Johdanto Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin toiminnan tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän alueilla, sekä lisätä tietoa Suomen kulttuurielämästä Norjassa ja Norjan kulttuurielämästä Suomessa. Kirjallisuus on ollut yksi instituutin pääpainoalueista sen perustamisesta lähtien. Tämän raportin tarkoitus on luoda yleisluontoinen katsaus norjalaiseen kirjallisuuden kenttään ja sen erityispiirteisiin. 5 Norjalainen kirjallisuuskenttä on huomattavan laajasti säännelty ja erityiseksi norjalaisen järjestelmän tekee sääntelyn sopimuksenvaraisuus. Kirja-alaa määrittelevät sopimukset ovat liittojen välisiä, eivätkä näin siis vastaa Euroopassa tyypillisempiä kirjalakeja. Norjalaiseen kirjallisuuspolitiikkaan kuuluukin olennaisena osana bokavtale, eli kirja-alan alasopimus, joka sisältää esimerkiksi velvoitteen kiinteään hintaan (fastpris). Myös standardikustannussopimukset kuuluvat norjalaiseen kirjallisuuskenttään. Norjassa erityisesti kotimaisella kaunokirjallisuudella menee hyvin, ja ulkomaille käännettävän kirjallisuuden määrät ovat kokoajan nousussa. Kirjojen myynti on myös yleisesti kasvussa ja vaikka kirjojen ostajia on norjalaisissa prosentuaalisesti vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa, on Norjassa huomattavan paljon runsaasti kirjoja ostavia lukijoita. Kirjojen lainaaminen kirjastoista ei ole Norjassa yhtä suosittua ja kirjojen lainausmäärät ovatkin vähentyneet. Norjassa lainataan vain noin neljänneksen verran siitä kuinka paljon lainauskertoja on vuosittain Suomessa. Norjan kirjastolaitokseen satsataan kuitenkin valtion puolelta runsaasti, esimerkiksi julkisen sisäänostojärjestelmän (innkjøpsordningane) muodossa. Kirjojen lukutilastoissa suomalaiset jäävät norjalaisille toiseksi, sillä jopa 93% norjalaisista kertoo lukevansa ainakin yhden kirjan vuodessa (vrt. Suomi 75%). E-kirjojen tulevaisuus näyttää Norjassa hyvältä ja verkkokirjakaupoista tehtävät ostot ovat lisääntyneet huomattavasti viime aikoina. Lisäksi Norja oli ensimmäinen eurooppalainen maa, jossa sovittiin kirjojen streamauksen eli suoratoiston pelisäännöistä (Strømmingsavtale). Myös mannereurooppalainen kirjallisuustalo-toiminta (Litteraturhuset) on saavuttanut suurta suosiota Norjassa. Norjan kirjallisuuskenttä vaikuttaa tyytyväiseltä vahvaan kontrolliin, mutta keskustelussa on viime aikoina välähdellyt ehdotuksia sekä sääntelyn purkamisesta, että toiveista siirtyä yleiseurooppalaisempaan kirjalakijärjestelmään, joskin norjalaisella tiukan sääntelyn tyylillä. 2012

4 Norjalainen kirjallisuuspolitiikka Norjalaista kirjallisuusjärjestelmää leimaa vahva järjestäytyminen sekä liittojen väliset alasopimukset, jotka määrittelevät kirja-alan käytäntöjä kirjailijoiden kustannussopimuksista aina yksittäisen kirjan hintaan asti. Nykyjärjestelmä miellyttää monia, mutta sitä kohtaan on myös esitetty kritiikkiä ja havaittavissa on painetta siirtyä yleiseurooppalaiseen vapaan hinnan ja yleisen kirjalain järjestelmään. Norjalaiset alasopimukset ovat ristiriidassa esimerkiksi Euroopan unionin (EU) kilpailulainsäädännön kanssa, mikä tekee keskustelusta kansainvälisestikin mielenkiintoisen. Sopimustekstin mukaan bokavtale-sopimuksen tarkoitus on vahvistaa kirjallisuuden asemaa Norjassa, tukien norjan kieltä ja kulttuuria, lisäämällä lukuintoa sekä antamalla tiedonhankinnallisia apukeinoja sekä mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin. Tarkoitus on sopimuksen mukaan myös vahvistaa ja säilyttää norjalaista kirjallisuutta ja sen monimuotoisuutta. Lisäksi sopimukseen sisältyy vaatimus varmistaa kirjojen saatavuus jokaiselle norjalaiselle, sekä monipuolinen ja laadun kilpailuun perustuva tarjonta. (Bokavtalen ) 6 7 Vaikka alan sopimusjärjestelmä on pitkälti liittojen varassa, on Norjan valtion ja kulttuuriministeriön tuki kirjallisuudelle huomattavaa. Norjan valtio tuki vuonna 2010 erilaisilla instrumenteilla norjalaista aikuisille suunnattua kaunokirjallisuutta noin 45 miljoonalla kruunulla (n. 6 milj. ) ja lastenkirjallisuutta noin 28 miljoonalla kruunulla (n. 3,8 milj. ). Käännöskirjallisuus sai 13 miljoonaa (n. 1,8 milj. ) ja tietokirjallisuuteen panostettiin 16 miljoonalla kruunulla (n ). (Oslo Economics 2011: 2.) Norjalaisen kirjallisuuspolitiikan painopisteet ovat: - uuden norjalaisen kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä käännöskirjallisuuden ennalta määrätty sisään osto (kirjastoihin) - tiettyjen kirjallisuudenalojen projektikohtainen tukeminen - kirjailija ja kääntäjä-stipendit, akateemisen norjankielen kehittäminen - kirjasopimus (bokavtalen) liittojen välillä (Den norske Forleggerforeningen ja Bokhandlerforeningen) - kirjojen nolla-arvolisävero. (Ibid.: 16.) Kirjojen vapautus arvolisäverosta on Eurooppalaisellakin tasolla harvinainen ratkaisu. Norjan lisäksi vain Iso-Britannia ja Irlanti ovat luopuneet kirjojen verotuksesta kokonaan. Nolla-arvolisävero ei koske elektronisessa muodossa myytäviä kirjoja. (Colbjørnsen ym.: ) Norjalaisen kirjallisuuden asema vaikuttaa vahvalta, minkä voi tulkita esimerkiksi siitä, että paikallisen kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Norsk kulturfond jakoi vuonna 2012 varoistaan noin 30% kirjallisuuden, kielen ja kirjastolaitoksen tukemiseen. Tämä 30% tarkoittaa 160,6 miljoonaa kruunua, eli noin 21,6 miljoonaa euroa. 1 Bokavtalen Bokavtalen on norjalaisten kustantajien ja kirjakauppiaiden välinen vapaaehtoinen alasopimus, jonka tarkoitus on kehittää norjalaista kieltä ja kirjallisuutta. Sopimus solmitaan kustantajien liiton (Forleggerforeningen) ja kirjakauppiaiden liiton (Bokhandlerforeningen) välillä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen sopimus on voimassa vuosina (Bokavtalen ) Kansallisen kirjalain ja norjalaistyyppisen alasopimuksen ero on se, että kirjalaki koskettaa kaikkia alan toimijoita, kun taas alasopimus koskee vain sopimuksen osapuolia. Kustantamo tai kirjakauppias voisi siis halutessaan jäädä norjalaisen alasopimuksen ulkopuolelle, jättäytymällä pois kustantamoiden- tai kirjakauppiaidenliitosta. (Colbjørnsen ym. 2012: ) Alasopimukset nähdään usein EU:n sisällä kilpailun kannalta ongelmallisina, mutta paikalliset kirjalait ovat puolestaan EU:n silmissä osa kansallista kulttuuripolitiikkaa, mistä johtuen niiden ei katsota rikkovan kilpailulainsäädäntöä (Ibid.: 173). 1 viitattu Fastpris ja muita sopimuskohtia Norjalaisen kirjallisuuskentän tekee pohjoismaisessakin kontekstissa poikkeavaksi kiinteään hintaan perustuva fastpris-järjestelmä. Fastpris on merkittävä osa bokavtalen-sopimusta ja kyseinen sopimuskohta määrittelee, että jokaista uutta kirjaa myydään samaan kiinteään hintaan aina julkaisemisen jälkeisen vuoden huhtikuun 30. päivään saakka. Ensimmäisen vuoden ajan julkaisemisestaan uudet kirjat ovat siis näin ainakin näennäisesti samanarvoisessa asemassa potentiaalisiin ostajiin nähden, sillä niillä on sama hinta. Joitakin poikkeuksia sopimukseen on mahdollista tehdä (poikkeukset määritellään sopimuksessa), minkä lisäksi kustantamot päättävät jokainen itse fastpris-ajanjakson jälkeisistä alennetuista hinnoista. Koulukirjat jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle. (Bokavtalen ) Norjalaiset kirjahinnat seuraavat kuluttajahintaindeksiä (Oslo Economics 2011: 4). Alasopimuksessa sovitaan myös monista muista alan käytännöistä. Muita sopimuksessa säädettyjä asioita ovat mm. kirjakauppojen velvollisuus tilata asiakkaan pyytämät kirjat sekä kustantajien velvollisuus toimittaa kirjat kauppiaille. Nämä kohdat liittyvät pyrkimykseen parantaa kirjallisuuden saatavuutta. Sopimuksessa mainitaan myös se miten myymättä jääneet kirjat palautetaan kustantajille. (Bokavtalen ) Kirjakaupoilla on palautusoikeus myymättä jääneille kirjoille tiettyjen sääntöjen puitteissa. Näillä säännöillä pyritään turvaamaan se, että jokaisella on mahdollisuus löytää haluamansa kirjat lähimmästä kirjakaupastaan kiinteään hintaan, ilman että kauppiaan tarvitsee ottaa riskiä tilatessaan kirjoja monipuolisesti. Kirjakaupat nähdään siis eräänlaisena kansalaisoikeutena. (Colbjørnsen ym. 2012: 23.) Sopimuksessa säädetään lisäksi myös kirjakauppojen valikoimien koostamisesta (litteraturabonnement). Kyseessä on järjestely, jonka ansiosta kirjakaupoilla on mahdollisuus valita jokin valikoima (vaihtoehdot: laaja valikoima, kulttuurivalikoima, tietokirjavalikoima tai erityisvalikoima/distriktsabonnement), jonka mukaan kyseisen myymälän myyntivalikoima muodostetaan. Kustantajien liitto tarjoaa jokaisella valikoimalle räätälöidyt kirjalistat sekä alennuksia näiden listojen teoksista. Tähän järjestelmään sitoutuneet kirjakaupat saavat uudet kirjansa pyytämättä, eikä heillä ole mahdollisuutta palauttaa listalla olevia kirjoja. Järjestelmän tarkoitus on parantaa kirjakauppojen valikoimien laatua. (Bokavtalen ) Bokavtalen-sopimus lukee kirjoiksi perinteiset paperikirjat sekä sähköiset kirjat ja äänikirjat. Sopimus koskee kuitenkin vain kustantajien liiton ja kirjakauppiaiden liiton jäsenorganisaatioita, eikä näin kata aukottomasti koko Norjan kirjallisuuskenttää. (Ibid.)

5 Standardikustannussopimukset, esimerkkinä Normalkontrakt Kirjailijoiden liitto ja kääntäjien liitto (Oversetterforeningen) sekä kustantamoiden liitto sopivat yhdessä eri kirjallisuustyypeille tehtävistä standardisopimuksista, joita sopimusosapuolten tulee käyttää aina kun kustannussopimuksia tehdään liittojen jäsenten välillä. Normalkontrakt koskee aikuisille suunnatun kaunokirjallisuuden kustannussopimuksia ja muille kirjallisuustyypeille solmittuja sopimustyyppejä ovat Billigbokavtal, Bokklubbavtale, Lydbokavtale, Antologiavtale, Agentavtale, NRK-avtale, Filmavtale, Innkjøpsordning ja E-bokavtale. Järjestelmän arviointia Norjalaisen kulttuuriministeriön (Kulturdepartement) tilaama tuore selvitys Til bokas pris (2012) avaa norjalaisen kirjallisuuspolitiikan etuja ja ongelmakohtia. Raportissa verrataan norjan kirjallisuuspolitiikkaa muiden maiden käytäntöihin ja pohditaan erityisen järjestelmän vaikutuksia Norjan kirjallisuudelle. 8 9 Normalkontrakt Normalkontraktissa, eli kaunokirjallisuuden julkaisuoikeuksille muotoillussa seitsemänsivuisessa standardisopimuksessa määritellään mm. seuraavat asiat (poimittu Normalkontraktista): - materiaalin tekijänoikeudet - markkinointioikeudet - osapuolten mahdollisuus vetäytyä julkaisemisesta taiteellisin, poliittisin tai turvallisuuteen liittyvin perustein - kustantamon velvollisuudet julkaisuun liittyen, kuten julkaista kirja enintään 18 kuukauden sisällä sopimuksenteosta ja markkinoida kirjaa asianmukaisesti - tekijänoikeuden palautuminen kirjailijalle 15 vuoden kuluttua ensijulkaisusta (Säädetty tekijänoikeuslaissa: Åndsverkloven av 12. mai ) - osapuolten oikeudet ja velvollisuudet kirjan ulkoasuun - molempien osapuolten ilmaiskopioiden määrät - tekijäkorvaukset, jotka ovat 15% ensimmäisestä erästä (5000kpl) ja 20% loppujen kirjojen myyntihinnasta - kirjailijan oikeudesta saada vähintään 1/3 arvioiduista myyntituloista etukäteen - käsikirjoituksen asianmukainen toimittaminen kustantamoon - osapuolten lojaalisuusvelvoite. (Normalkontrakt for skjønlitteratur 2009.) Standardisopimusta voi muuttaa vain kirjailijan hyväksi tai tilanteessa, jossa kirjailija ei ole noudattanut sopimusehtoja. (Ibid.) Norjalainen standardisopimus on erityislaatuinen ja norjalaisen kirjailijaliiton puheenjohtaja Anne Oterholm toteaakin, että juuri standardisopimus turvaa norjalaisten kirjailijoiden oikeudet suhteessa kustantamoihin (Oterholm ). Suomessa vastaavaa standardisopimusta tai velvoitetta noudattaa ennalta määrättyjä ohjeita ei ole. Suomen kirjailijaliitto tarjoaa sopimusasioissa jäsenilleen tukea lähinnä sopimusohjeiden ja asianajajapalvelun puitteissa. 2 Keskustelua bokavtale-sopimuksesta sekä fastprisistä Vaikka fastpris miellyttää useita norjalaisia kirjallisuustoimijoita, aiheuttaa järjestelmä myös keskustelua, sillä kaikki eivät ole tyytyväisiä vallitsevaan järjestelyyn (ks. esim. Oterholm ). Norjalaista kirjallisuuspolitiikkaa onkin viime vuosina analysoitu tarkkaan erilaisten selvitysten muodossa. Kirjallisuuspiireissä vallitsevaa järjestelmää kannustetaan kuitenkin voimakkaasti ja näyttäisi siltä, että järjestelmää pidetään Norjassa yleisesti hyvin toimivana (ks. esim. Oslo Economics 2011: 3). Til bokas pris -raportissa todetaan, että sillä käytetäänkö maassa vapaata hinnoittelua vai kiinteitä hintoja ei juurikaan ole vaikutusta kirjojen myyntilukuihin. Raportin mukaan vaikutukset näkyvät sen sijaan siinä millaisia kirjoja myydään. Vapaat hinnat johtavat korkeampiin myyntilukuihin ns. bestseller-kirjallisuuden puolella, kun hintasääntely puolestaan monipuolistaa myytyjen kirjojen valikoimaa. Raportissa arvioidaan, että siirryttäessä vapaaseen järjestelmään hinnat voivat laskea joidenkin teosten kohdalta, mutta vapaat hinnat eivät johda hintojen yleiseen alenemiseen. (Colbjørnsen 2012: 3-4.) Lisäksi kyseisen selvityksen mukaan kirjailijan oikeudet toteutuvat paremmin kiinteän hinnan kuin vapaan hinnoittelun maissa (Ibid.: 5). Raportissa kerrotaan myös, että kirjojen levityksen sääntely johtaa kirjojen tasaisempaan levitykseen ja myyntilukuihin (Ibid.: 12). Raportin mukaan näiden säännösten taustalla on käsitys siitä, että kirjoilla on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen itseisarvo, ne toimivat kollektiivisen henkisen pääoman eduksi ja niiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa, kaikkialla, maantieteellisistä eroista huolimatta. Kirjakauppojen ei myöskään tulisi muodostaa tarjontaansa taloudellista etua tavoitellen, vaan juuri monipuolisuutta vaalien, mikä on mahdollista silloin kun kirjojen hinnoissa ei ole vaihtelua. Monipuolisen valikoiman ylläpitämisen ei myöskään pitäisi olla riski kirjakauppiaille. (Ibid.: ) Raportissa kerrotaan myös, että historiallisesti hintasääntely on ollut apukeino vapaan kilpailun aiheuttamia uhkia vastaan, kuten hintasotien jotka johtavat jakelun kannattavuuden heikkenemiseen, paikallisten kirjakauppiaiden häviämiseen, sekä tarjonnan ja kysynnän heikkenemiseen. Näiden tekijöiden arvioidaan vaikuttavan myös kulttuuriseen monimuotoisuuteen sekä maantieteelliseen tasa-arvoisuuteen. (Ibid.: 23.) Toisaalta raportissa todetaan, että norjalainen kirjallisuussääntely alasopimuksineen ei sovi yhteen esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädännön kanssa ja että Norjan pitäisi nyt valita yleispätevän kirjalain ja vapaan hinnoittelun välillä. (Ibid.: 173.) Julkinen keskustelu kirjasääntelystä käy kiivaana ja esimerkiksi norjalaisen kirjailijoiden liiton johtaja Sigmund Løvåsen kommentoi tilannetta huhtikuussa 2012 Aftenpostenin artikkelissa. Løvåsenin puolustaa fastpris-järjestelmää toteamalla, että kustantamot ja kirjakaupat eivät suinkaan ole ainoita, jotka käytännöstä hyötyvät, vaan kyseessä on myös kirjallisuuden etu laajemmin. Løvåsen argumentoi, että kiinteistä hinnoista hyötyvät niin lukijat kuin kirjailijatkin, sillä säädellyssä ympäristössä monimuotoisen ja epäkaupallisen kirjallisuuden on helpompi päästä markkinoille ja lukijoiden ulottuville. (Løvasen 2012.) Keskustelua boklovista Vaikka norjalaiset vaikuttavat tyytyväisiltä nykyisiin käytäntöihin, käydään Norjassa kuitenkin keskustelua myös uudenlaisen kirjalain tiimoilta. Norjalaisen kirjailijaliiton puheenjohtaja Anne Oterholmin mukaan Norjan olisi aika luopua bokavtale-järjestelmästä ja seurata yleiseurooppalaista kehitystä siirtymällä yleiseen kirjalakiin eli bokloviin. Oterholm ei niinkään kritisoi boka- 2 Suomen kirjailijaliiton ohjeita kustannussopimuksen tekemiseen: viitattu

6 vtalenin sisältöä kuin sen muotoa alasopimuksena. (Oterholm ) Toukokuussa 2012 norjalaisessa Dagens Næringsliv -lehdessä julkaistussa vetoomuksessa norjalaiset kirjallisuusvaikuttajat pyytävätkin päättäjiltä uutta kirjalakia juuri kansallisen kirjallisuuden suojaamiseksi, eikä suinkaan vapauttamaan Norjaa tiukoista alasopimuksista. (Hjort ym ) Huomattavaa onkin, että esimerkiksi standardisopimuksia tai fastpris-järjestelmää pidetään yleisesti hyvin toimivana, eikä näihin käytäntöihin sinänsä vaadita muutoksia. (Bokundersøkelse 2010). Kaunokirjallisuuden myyntiluvut kasvavat, kun taas tietokirjallisuuden ja asiaproosan myyntiluvut ovat laskussa (Tilastot vuosilta ) (Ibid.: 3). Kesäkuussa 2012 julkaistun tiedon mukaan kirjojen ostaminen perinteisistä kirjakaupoista on nostanut suosiotaan hieman viime vuoteen nähden, tavallisissa kirjakaupoissa viimeksi asioineita oli 59% (nousua 2 prosenttiyksikköä) (Bokkjøp & handelskanaler JUNI 2012) Norjalainen kirjallisuus lukuina Lukeminen Norjalaisen kustantajien liiton ja kirjakauppiaiden liiton vuonna 2010 tilaaman Bokundersøkelsetutkimuksen mukaan jopa 93% norjalaisista luki vuoden 2009 aikana ainakin yhden kirjan. 40% kertoi lukeneensa enemmän kuin 10 kirjaa ja 13% enemmän kuin 30 kirjaa. Lisäksi noin kolme neljäsosaa (74%) norjalaisista kertoi lukevansa vähintään kerran viikossa. Keskimääräinen lukija luki vuoden aikana 18 kirjaa, joista 14 oli norjankielisiä ja 4 vieraskielistä. Eniten lukevien joukossa oli tutkimuksen mukaan nyt myös aiempaa enemmän alimpiin tuloluokkiin kuuluvia norjalaisia. (Bokundersøkelse 2010.) Norjalaisen mediabarometrin mukaan vuonna % norjalaisista käytti päivittäin vapaa-aikaansa lukemiseen ja lukemista harrastettiin keskimäärin 14 minuuttia päivässä. Tilastojen mukaan lukijoiden määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta lukemiseen käytetään vähemmän aikaa. (Oslo Economics 2011: 60.) Lukemistilastoissa suomalaiset jäävät kauas norjalaisista. Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan vain 75% suomalaisista kertoi lukeneensa vähintään yhden kirjan viimeisen vuoden aikana (SVT 2011, liitet. 44). ja 21% kertoi lukevansa päivittäin (SVT 2011, liitet. 45). Kirjojen ostaminen Myös kirjojen ostoluvut ovat Norjassa korkeat ja vuonna 2010 Norjassa myytiinkin kirjoja noin 6 miljardilla kruunulla (n. 810 milj. ) (Oslo Economics 2011: 6). Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa 70% vastanneista kertoi ostaneensa vähintään yhden kirjan viimeisen 12 kuukauden aikana, 60% kertoi ostavansa vuosittain 1-10 kirjaa ja jopa 38% kertoi ostavansa yli 10 kirjaa vuodessa (Bokkjøp & handelskanaler 2012). Yhden kirjan vuodessa ostavia on Suomessa enemmän kuin Norjassa. Kirjakauppa ry:n ja Suomen kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee -kyselytutkimuksessa selvisi, että vuonna 2008 jopa 77% suomalaisista oli ostanut vähintään yhden kirjan viimeisen vuoden aikana. Tyypillisin suomalainen kirjanostaja osti 1-4 kirjaa vuodessa (vajaa 40% vastanneista) ja yli 10 kirjaa vuodessa ostavia oli vain noin 15% vastanneista. Näitä tutkimuksia vertaillessa näyttäisikin siltä, että vaikka Suomessa hieman useampi ostaa kirjoja, on useamman kirjan ostajia Norjassa enemmän. Suurin ero onkin juuri yli 10 kirjaa vuodessa ostavien joukossa. Kirjakaupoissa myytyjen eri nimikkeiden määrä on Norjassa kasvanut vuosien 2005 ja 2010 välillä jopa 50%:lla (Oslo Economics 2011: 42). Tämän voi tulkita niin, että norjalainen kirjallisuuspolitiikka on onnistunut tavoitteessaan tarjota laajempi kirjo erilaisia kirjoja lukijoille Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) marraskuussa 2011 julkaisemassa Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista -raportissa todetaan, että vaikka Norjassa julkaistaan pohjoisten vertailujen mukaan vähiten kirjallisuutta, kulutetaan Norjassa kuitenkin Suomeen verrattuna jopa kaksinkertainen määrä kirjallisuuteen (Lunabba 2011: 11). Suomessa kirjallisuuden myynti on hienoisessa laskussa. Kirjakauppaliiton ja Suomen kustannusyhdistyksen alkuvuodesta 2012 julkaiseman tiedotteen mukaan kirjojen myynti laski vuonna ,3 prosentilla, vaikkakin kaunokirjallisuuden myynti kasvoi hieman. Myös Suomessa tietokirjojen myynti aiheuttaa kustantajille ongelmia (Hieno kirjavuosi kasvatti kaunokirjojen myyntiä kirjakaupoissa ). E-kirjat ja verkkokaupat E-kirjojen tulevaisuus näyttää Norjassa hyvältä, sillä noin kolmannes norjalaisista kertoi vuoden 2010 tutkimuksessa olevansa avoin kokeilemaan sähköisiä kirjoja lähitulevaisuudessa. 46% vastaajista oli joskus ostanut kirjan internetin kautta, mutta enemmistö osti kirjansa edelleen tavallisista kirjakaupoista. (Bokundersøkelse 2010.) Tuoreen norjalaisen kirjakauppojen liiton tilaaman tutkimuksen Bokkjøp & handelskanaler JUNI 2012 mukaan Internetin suosio kirjojen ostopaikkana on Norjassa noussut huimasti viime aikoina. Internet on nyt Norjan toiseksi suosituin kirjojen ostokanava. Nyt jopa 17% lukijoista kertoi ostaneensa viimeisimmän kirjansa internetistä (huom. vuonna 2010 vielä 11%, ks. Oslo Economics 2011: 55). Suosituinta nettiostaminen on nuorten aikuisten keskuudessa ( vuotiaat), joista 26% oli käyttänyt viimeksi nettikirjakauppaa. Nettikauppojen suosio kasvaa raportin mukaan edelleen, sillä jopa 44% vuotiaista arvioi käyttävänsä nettikirjakauppoja tulevaisuudessa pääasiallisena kirjanhankintapaikkanaan (Bokkjøp & handelskanaler JUNI 2012). Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy Bokundersøkelsetutkimuksesta, jonka mukaan 29% heistä, jotka eivät lukeneet vuonna 2009 yhtään kirjaa, vastasivat että he voisivat todennäköisesti lähitulevaisuudessa lukea e-kirjan. Suomalaisen Kirjakauppaliiton tiedotteen mukaan e-kirjat eivät ole vielä herättäneet suomalaisten lukijoiden kiinnostusta (Hieno kirjavuosi jne. 2012). Saavutettavuus Vuonna % norjalaisista koki, että heillä oli kirjakauppa sopivan matkan ja kulkuyhteyden päässä kotoaan (Bokundersøkelse 2010). Norjalaisten kirjakauppojen määrä on laskenut hieman viime vuosina, erityisesti Oslossa, mutta kirjakauppoja on edelleen asukasta kohden enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa tai Ruotsissa (Oslo Economics 2011: 3).

7 Kirjastot Kirjastojen lainausmäärät ovat vuoden 2010 lukijatutkimuksen mukaan Norjassa sen sijaan laskeneet (Oslo Economics 2011: 4). 45% vastanneista oli lainannut kirjastosta vähintään yhden kirjan viimeisen vuoden aikana ja keskimäärin yksi lukija lainasi kirjastosta vuoden aikana 7,1 kirjaa. Nuoret aikuiset, naiset ja pienituloiset lainaavat Norjassa eniten kirjoja (Bokundersøkelse 2010). Kirjastonkävijöinä suomalaiset ovat norjalaisia huomattavasti ahkerampia. Tilastokeskuksen Ajankäyttö-tutkimuksen (2009) mukaan 69% suomalaisista oli käynyt viimeisen vuoden aikana ainakin kerran kirjastossa. Tyypillisimpiä kirjastokävijöitä myös Suomessa ovat naiset sekä lapset ja nuoret aikuiset. Kirjastokäynnit näyttävät tilaston mukaan vähenevän iän karttuessa (SVT 2009: liitetaul. 48), minkä voisi olettaa liittyvän myös Suomessa henkilökohtaisen elintason nousuun. komailla aiemmin julkaistusta kirjasta. Lisäksi ostetaan seuraavia kirjaryhmiä: 25 nimekettä lasten tietokirjallisuutta (1550 kpl eriä), 70 nimikettä asiakirjallisuutta aikuisille (1000 kpl eriä) sekä noin 15 nimikettä sarjakuvaa (1000/1550 eriä). Nämä kirjat ovat lisänä niille kirjoille, jotka kirjastot ostavat omalla budjetillaan. Julkisten ostojen järjestelmä hyödyntää niin kirjailijoita, lukijoita, kirjastoja kuin kustantamoitakin. Julkisten ostojen ansiosta kustantajat pystyvät luottamaan siihen, että kirjoja myydään, eivätkä ensipainokset ole näin liian suuri riski. Kirjailija hyötyy järjestelmästä lisäksi siten, että julkisista ostoista saadut tekijäkorvaukset ovat normaalia korkeammat. Normaalista ensipainoksen kirjaostosta kirjailija saa 15% korvausta, kun julkisen hankinnasta korvaus on 20%. Ostolistoille päätyvät kirjat valitaan Norsk kulturrådin johtamien komiteoiden toimesta. Komiteat voivat siis estää epäsopiviksi katsomiensa teosten pääsyn listalle. 3 Lisäksi norjalaiset kirjailijat ovat saaneet kirjastolainaamista kompensoivaa tukea (biblioteksvederlag) 1940-luvulta lähtien (Heikkinen 2003: 69) Jos verrataan pelkästään Oslon ja Helsingin kaupunginkirjastojen lainausmääriä, huomataan että helsinkiläiset lainaavat jopa kolme kertaa enemmän kirjastoista kuin oslolaiset. Vuonna 2012 yksi helsinkiläinen lainasi kirjastosta 15,6 kertaa kun taas Oslossa luku on 4,5. Myös kirjastokäyntien määrä oli Helsingissä yli kaksinkertainen: helsinkiläinen kävi kirjastossa keskimäärin 11 kertaa, kun Oslossa vierailuja oli 4,5. (Johansen 2012.) OKM:n raportin mukaan Suomessa on Pohjoismaista eniten kirjastoja ja Norja on kirjastotilastossa sijalla kaksi. Raportissa kuitenkin todetaan, että vaikka Norjassa on kattava kirjastoverkko, lainaavat norjalaiset pohjoismaisiin naapureihin verrattuna vähiten kirjoja kirjastoistaan. (Lunabba 2011: 3.) Suomen ja Norjan välisen vertailun perusteella suomalaiset lainaavat jopa neljä kertaa niin paljon kirjoja, kuin norjalaiset (tilastot vuosilta ) (Ibid.: 9). Yksi Norjan valtion kirjallisuuspoliittisista tukitoimista on kirjallisuuden sisään osto valtion omistamiin kirjastoihin. Vuonna 2010 Norjan valtio osti kirjoja kirjastoihin ja muihin vastaaviin laitoksiin 110 miljoonalla norjan kruunulla (n. 14,9 milj. ) (Oslo Economics 2011: 2). Norjan valtio satsaa kirjallisuuteen lisäämällä kirjojen sisään ostoa edelleen ja nousseet ostoluvut kertovat siitä, että norjalaisissa kirjastoissa on yhä laajempi valikoima kirjallisuutta tarjolla. Mutta kuten jo aiemmin on todettu, vuosien 2000 ja 2009 välillä norjalaisten kirjastojen käyttö on kuitenkin vähentynyt. Lasku näkyy aikuisten materiaalien lainausmäärässä, joka on laskenut 13%:lla. Lasten kirjojen lainaaminen on sen sijaan hieman kasvattanut suosiotaan (lisäystä 5%). Kun kirjojen myynnin kasvua (+14%) verrataan kirjastojen käytön laskuun (-13%) havaitaan, että nämä luvut korvaavat toisiaan. Näin kirjojen käytön voidaan kokonaisuudessaan katsoa lisääntyneen. (Ibid.: 61.) Julkisten kirjasto-ostojen ohjelma Norjan kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Norsk kulturråd hoitaa uusien kirjojen sisäänosto-ohjelmaa (Innkjøpsordningane). Vuodesta 1965-lähtien Norjan valtio on tukenut kotimaista kirjallisuutta tekemällä uuden kirjallisuuden massaostoja julkisille kirjastoille, taaten näin kustantajille tietyn määrän minimiostoja jokaista kirjaa kohden. Järjestelmään on tehty pieniä muutoksia, mistä johtuen julkiset ostot eivät kata enää kaikkea uutta kirjallisuutta. Nykyään julkisia ostoja tehdään noin 200 (1000 kpl eriä) aikuistensekä 110 lastenkirjasta (1550 kpl eriä). Ostoja tehdään myös noin 50 norjaksi käännetystä ul- Kustantamot ja kirjakaupat Norjan kolme suurinta kustantajaa ovat Gyldendal, Aschehoug ja Cappelen Damm. Jättiläisten lisäksi Norjassa on jopa kustantajaa, joista kuitenkin vain murto-osa toimii aktiivisesti. Norjassa on kolme suurta jakelukeskusta, jotka toimittavat kirjoja kirjakauppoihin ja nämä kolme suurinta jakelijaa ovat kolmen suurimman kustantamon omistuksessa. Jakelijat ovat Forlagssentralen, jonka omistavat Gyldendal ASA ja H. Aschehoug & Co (W. Nygaard) puoliksi, Sentral Distribusjon, jonka omistaa Cappelen Damm sekä Bladcentralen, joka on seitsemän pienemmän kustantamon omistuksessa. (Oslo Econo- 3 ja viitattu mics 2011: ) Norjassa on noin 600 kirjakauppaa, joista osa kuuluu ketjuihin tai yhteenliittymiin, mutta osa on myös itsenäisiä. Muista Euroopan maista poiketen, Norjan kolme suurinta kustantajaa omistavat jokainen yhden kirjakauppaketjun. Kirjakaupat ovat: Ark, jonka omistaa Gyldendal, Norli/Libris, jonka omistavat Aschehoug yhdessä NorgesGruppenin kanssa sekä Tanum, joka on Cappelen Dammin omistuksessa. Kustantamoista erillisenä ketjuna raportti mainitsee Notabenen, jonka omistaa sijoitusyhtiö Reiten & Co. Näistä yhtiöistä ulkopuolinen Fri Bokhandel niminen yhteenliittymä organisoi suurta osaa niin sanotuista vapaista kirjakaupoista. (Ibid.: 12.) Norjalaista kirja-alaa hallitsevat siis kustantamot Cappelen Damm (29,1% alan liikevaihdosta), Gyldendal (23,4%) ja Aschehoug (17,9%). Yhteenlaskettuna näiden kolmen jättiläisen liikevaihto on 70,4% koko alan liikevaihdosta. Norjalaisen kustantamoiden liiton jäsenten osuus koko alan myynnistä oli vuonna ,7%. Raportissa kuitenkin arvioidaan, että Norjan kirjamarkkinat eivät ole kovinkaan keskittyneet, sillä tilaa jää selvästi myös kilpailulle. (Ibid.: 13-14) Myöskään kulttuuriministeriön tilaamassa Til bokas pris -raportissa ei nähdä Norjan kirjallisuuskenttää liian vertikaalisesti keskittyneenä (Colbjørnsen ym. 2012: 87). Norjassa on myös uusia pienempiä kustantamoita, jotka hakevat voimakkaasti paikkaansa markkinoilla mm. tuomalla markkinoille bestseller-kirjoja. Nämä pienet uuden kustantamot saattavatkin käyttää juuri bestseller-kirjallisuutta vakauttamaan toimintaansa epävarmoilla markkinoilla. Kuten muuallakin Skandinaviassa, ovat monialaiset, myös tieto- ja koulukirjallisuutta julkaisevat kustantamot suurimpia. Digitaalinen kehitys ja kansainvälistyminen aiheuttavat suu-

8 Litteraturhusetin oman kuvauksen mukaan toiminnan tarkoitus on herättää ja ylläpitää kiinnostusta sekä keskustelua kirjallisuudesta, sekä tarjota areena tälle keskustelulle ja kirjallisuuteen liittyville monimuotoisille tapahtumille. Litteraturhuset on norjalaisen Fritt ord -järjestön alulleparimmat haasteet kustantamoille, jolloin tietokirjallisuus toimii tulojen vakaajana, vaikkakaan se ei jää kokonaan muutosten ulkopuolelle. (Ibid.: ) Kirjojen julkaiseminen Norjalaisen kaunokirjallisuuden menestys näkyy myös uusien julkaistujen teosten tilastossa, sillä nimikkeiden määrä on kasvanut vuosien 2005 ja 2010 välillä 10%. Kaikkien nimikkeiden yhteenlaskettu määrä on samana ajanjaksona kasvanut 14 prosenttia. Aikuisille suunnatun asiakirjallisuuden (sakprosa) julkaisuluku on sen sijaan jonkin verran laskussa; -12%. Laskua on eniten norjaksi käännetyn asiaproosan nimekemäärässä. (Oslo Economics 2011: ) on esimerkiksi Litteraturhusetilla Oslossa, sekä muissa vastaavissa projekteissa ympäri maata. Kirjallisuuden hyviä myyntilukuja voisi raportin mukaan selittää myös norjalaisten ostovoiman kasvu. (Ibid.: 3-4.) Norjalainen kirjallisuuskenttä vaikuttaisi kuitenkin olevan murroksessa, mistä kertoo myös tuore kirjakauppauutinen. Syyskuussa 2012 Aftenpostenissa kerrottiin, kuinka uusi Boklageret-ketju aloittaa hintasodan tunkeutumalla aggressiivisesti perinteisten kirjakauppaketjujen markkinoille. Ketju aikoo satsata mataliin hintoihin ja laajaan valikoimaan. Erikoiseksi tilanteen tekee mm. se. että Boklageret ei ole päässyt sopimukseen kahden suuren kustantamon Aschehougin ja Gyldendalin kanssa kirjaostoista, mistä johtuen ketju ei ainakaan toistaiseksi myy kyseisten kustantamoiden kirjoja. Boklageretin toimitusjohtaja Christian Carlander perustelee liiketoimintaa kuvailemalla, kuinka uusi ketju uhmaa epätervettä norjalaista kirjallisuuskartellia. Boklageret aikoo Carlanderin mukaan toimia yhteistyössä niiden pienten kustantamoiden liiton ulkopuolisten kustantamoiden kanssa, joita fastpris-järjestelmä eli kiinteä hinta ei sido. (Korsvold 2012.) Myös Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista -raportin tilastoista voi havaita norjalaisten innostuksen kaunokirjallisuuden julkaisemiseen. Raportin tilastojen mukaan Suomessa julkaistuista nimekkeistä vain noin viidennes on kaunokirjallisuutta, kun Norjassa kaunokirjallisuutta julkaistaan lähes yhtä paljon kuin tietokirjallisuuttakin. Norjan julkaisumäärät ovat ylipäätään muihin pohjoismaihin nähden alhaisia. (Lunabba: 3.) Ero suomalaisten ja norjalaisten julkaisulukujen välillä näyttäisin kuitenkin olevan suuri. Vuonna 2010 Suomessa julkaistiin yhteensä nimekettä 4, kun Norjassa luku oli (Bransjestatistikk 2011: 10). Käännöskirjallisuus ja kansainvälisyys Norjalaisen kirjallisuuden vientiorganisaatio NORLA (Norwegian Literature Abroad) pyrkii edistämään norjalaista kirjallisuutta ulkomailla, ja se tukeekin ulkomaisia norjalaista kirjallisuutta kääntäviä kustantamoita lähes viidellä miljoonalla 4 viitattu kruunulla joka vuosi (n ). Norjalaisten kirjojen kääntäminen muille kielille on ollut merkittävässä kasvussa viimeisten vuosien aikana. Huomattavinta kasvu on ollut aikuisille suunnatun kaunokirjallisuuden puolella, jossa käännösten määrä on noussut 87:stä vuosittaisesta käännöksestä 236:en vuosien 2005 ja 2011 väillä. (Oslo Economics: ) Norjalaisen kirjallisuuden käännösaaltoon voi löytyä selitys norjalaisen dekkarikirjallisuuden huimasta kansainvälisestä suosiosta. Esimerkkinä paljon käännetyistä norjalaisdekkaristeista voisi mainita esimerkiksi Jo Nesbøn, Karin Fossumin ja Unni Lindelin. Vuonna 2010 Norjan valtio tuki norjaksi käännettävää kaunokirjallisuutta ostamalla sitä kirjastoihin 13 miljoonalla kruunulla (n. 1,8 milj. ) (Ibid.: 2). Norjalaisen kirjallisuuden nykytila Norjalaisen kulttuuriministeriön Oslo Economicsilta tilaama raportti Utredning om litteratur- og språkpolitiske virkemidler summaa, että norjalaisen kirjallisuuden hyvää menestystä viime vuosina voi selittää toimivalla kirjallisuuspolitiikalla, mutta myös alaan liittyvillä muutoksilla, kuten mm. toimijoiden vertikaalisella integraatiolla, jolloin kustantajat ja tuotantoprosessi keskittyvät, ja kirja-alalla päästään parempiin myyntilukemiin. Yksinkertainen syy voisi raportin mukaan olla myös se, että kirjallisuus vain kiinnostaa norjalaisia nykyään enemmän. Analyysin mukaan kulttuuripoliittiset tavoitteet on saavutettu parhaiten kaunokirjallisuuden puolella, kun taas tietokirjallisuuden kehittäminen on jäänyt tavoitteistaan. Raportissa mainitaan norjalaisen kaunokirjallisuuden kasvaneet käännösmäärät kirjallisuuden menestyksen mittareina, mutta myös kustantajat ja kirjakaupat ovat nostaneet profiiliaan. Uudenlaista laatukirjallisuuteen liittyvää toimintaa Strømmingsavtale Maaliskuussa 2012 norjalainen kirjailijoiden liitto sekä kustantamoiden liitto solmivat sopimuksen kirjojen streamauksesta, eli kirjojen internetin välityksellä tapahtuvasta sähköisestä jakelusta, toisin sanottuna suoratoistosta (strømmingsavtale). Sopimus on Euroopassa ensimmäinen laatuaan ja se perustuu kahdelle eri toimintamallille. Kirjojen suoratoistoa on mahdollista harjoittaa, joko yksittäisinä kappaleina, tai niin että lukija saa tietyn summan maksaessaan oikeuden streamata suurempaa joukkoa kirjoja. Erityiseksi strømmingsavtalen tekee myös se, että sähköisessä muodossa jaeltuna kirjailijan tekijänoikeuspalkkiot nousevat jopa 40%:n kustantajan nettotulosta. 40% koskee kollektiivista, eli useamman teoksen streamausta ja yksittäiskappaleiden streamauksessa käytetään 30%:n tekijäpalkkiota. (Oterholm ) Kirjailijaliiton puheenjohtaja Anne Oterholm ( ) kuitenkin muistuttaa, etteivät näennäisen korkeat tekijäkorvaukset automaattisesti tarkoita erityisen korkeita tuloja kirjailijoille, sillä suoratoisto on vain yksi tulevaisuuden kirjanhankintatavoista, eikä menetelmän suosiosta ole minkäänlaisia takeita. Esimerkkinä Litteraturhuset Vuonna 2007 Oslossa avattu Litteraturhuset on saavuttanut huikean suosion Oslolaisten kirjallisuudenystävien parissa. Organisaation julkaisemien tietojen mukaan Litteraturhusetilla oli maaliskuussa 2012 käynyt vajaan viiden vuoden toiminta-aikana yli miljoona vierailijaa. Vuonna 2011 vierailijoita kävi noin joista noin osallistui itse tapahtumiin, joita talon tiloissa järjestettiin jopa kappaletta. Luvut ovat korkeita, eikä Litteraturhuset suinkaan järjestä kaikkia tapahtumiaan itse, vaan toiminnassa on mukana jopa sata ulkopuolista organisaatiota, joiden joukosta löytyy mm. erilaisia instituutteja ja yhdistyksiä sekä kaupallisia toimijoita. Lisäksi yli puolet Litteraturhusetin omista tapahtumista on suunnattu lapsille. (Litteraturhuset rundet millionen )

9 nema ja Litteraturhuset toimiikin julkisen keskustelun näyttämönä myös laajemmin. Norjalainen yleisradioyhtiö NRK televisioi kerran viikossa Litteraturhusetin keskustelutilaisuuden Debattenohjelmassaan. Kaiken kaikkiaan Litteraturhusetin toiminta on hyvin monipuolista. Litteraturhusetilta löytyy seminaaritiloja ja esiintymislavoja, tiloja lapsille ja esimerkiksi päiväkotien käyttöön, ilmaiset työtilat 50 kirjailijalle, kirjailija-asunto ulkomaisille kutsuvieraskirjailijoille, kokoustiloja sekä kirjakauppa, ravintola, kahvila ja baari. 5 Oslon Litteraturhuset saa koko ajan uusia seuraajia Norjassa ja tänä vuonna uusi kirjallisuuskeskus on perustettu ainakin Bergeniin. Vastaavia projekteja on suunnitteilla myös Trondheimissa, Kristiansandissa, Tromsøssä, Lillestrømissä, Stavangerissa, Grimstadissa ja Fredrikstadissa, jossa avajaisia pidetään helmikuussa Norjalaisia kirjallisuustoimijoita Suomalainen kirjallisuus Norjassa Suomalaisen kirjallisuus on viime vuosina saanut uutta näkyvyyttä Norjassa. Suomessakin huomattavaa suosiota saavuttaneet kirjailijat Sofi Oksanen, Juha Itkonen ja Riikka Pulkkinen ovat saaneet hyvän vastaanoton norjalaisten lukijoiden keskuudessa. Myös vanhemman polven kirjailijat, kuten Arto Paasilinna, Kjell Westö, Märta Tikkanen ja Monika Fagerholm ovat hyvin suosittuja, ja uusia käännöksiä heidän teoksistaan ilmestyy koko ajan. Lastenkirjallisuuden puolelta voisi mainita esimerkiksi Timo Parvelan Ella-kirjat. Vaikka norjaksi käännettyjä suomalaiskirjailijoita löytyy jo jonkin verran, olisi käännöksille tilausta myös laajemmin. Yksi ongelmakohta on suomesta norjankieleen kääntävien ammattikääntäjien vähyys. Suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle löytyy enemmän kääntäjiä, mikä näkyy myös suomenruotsalaisen kirjallisuuden vahvana 5 viitattu edustuksena Norjassa. Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti on ollut mukana esittelemässä suomalaisia kirjailijoita ja kirjallisuutta norjalaisille esimerkiksi kirjailijatapaamisten ja festivaaliesiintymisten muodossa. Viimeisen vuoden aikana instituutti on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Oslo bokfestivalin, Litteraturhusetin, Finnmark internasjonale litteraturfestivalin, Kapittel festivalin ja Norsk litteraturfestivalin kanssa. Kirjailijavieraina ovat olleet mm. Sofi Oksanen, Juha Itkonen, Märta Tikkanen, Leena Lehtolainen, Riikka Pulkkinen, Rosa Liksom, ja Timo Parvela. Liitot: Norjalaisten kirjailijoiden liitto: Den norske Forfatterforening Postboks 327 Sentrum 0103 Oslo Puhelin: Sähköposti: Norjalaisten kustantamoiden liitto: Den norske Forleggerforening Øvre Vollgate Oslo Puhelin: Sähköposti: Norjalaisten kirjakauppojen liitto: Bokhandlerforeningen Øvre Vollgate Oslo Puhelin: Sähköposti: no Norjalaisten kääntäjien liitto: Pb 579 Sentrum 0105 Oslo Sähköposti: Norjalaisten kirjastojen liito: Postboks 6540, Etterstad 0606 Oslo Puhelin: Sähköposti: Kirjallisuusinstituutioita: Norla, Norwegian Literature Abroad Fiction and Non-Fiction P.O. Box 1414 Vika 0115 Oslo Puhelin: /02 Sähköposti: Litteraturhuset i Oslo Wergelandsveien 29, 0167 Oslo Puhelin: Sähköposti: Litteraturhuset i Bergen Holmedalsgården 3 Bergen Litteraturhuset i Fredrikstad Postboks Gamle Fredrikstad Puhelin: Sähköposti: Nordnorsk Forfatterlag Konttori: Annelill Bruun Flaamo Puhelin: Sähköposti: Lisätietoa: Pohjoisnorjalaiset kirjailijat: Litteraturnett Nord-Norge

10 Norjalaisia kustantamoita H. Aschehoug & Co (W.Nygaard) Postboks 363 Sentrum 0102 Oslo Puhelin: Norjan kolmanneksi suurin kustantamo, joka kustantaa laaja-alaisesti niin Norjalaista kuin käännettyäkin kirjallisuutta. Tiden Norsk Forlag Sehestedsgate 4 Postboks 6704 St. Olavs Plass 0130 Oslo Puhelin: Julkaisee norjalaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta Bazarforlag AS Jernbanetorget 4a 0154 Oslo Puhelin: Sähköposti: Kustantaa pääasiassa käännettyä kaunokirjallisuutta, myös suomalaisia kirjailijoita. Cappelen Damm AS 0055 Oslo Puhelin: Norjan suurin kustantamo. Kustannustoimintaa on laajasti norjalaisen sekä käännetyn kirjallisuuden puolella. Gyldendal Norsk forlag Postboks 6860, St. Olavs plass, 0130 OSLO Puhelin: Sähköposti: Norjan toiseksi suurin kustantamo, joka kustantaa kotimaista ja käännöskirjallisuutta monilla eri aloilla. Kagge Forlag AS Stortingsgaten 12, 0161 Oslo Puhelin: Pienestä koostaan huolimatta yksi Norjan menestyneimmistä kustantamoista. Myös käännöksiä. Mangschou forlag Vestre Torggaten Bergen Puhelin Pienkustantamo, joka julkaisee lasten ja nuorten kirjallisuutta. Myös käännöksiä. Forlaget Oktober AS Postboks 6848, St. Olavs plass 0130 Oslo Puhelin: Sähköposti: Kaunokirjallisuuteen keskittynyt kustantamo, joka julkaisee myös käännöksiä, joukossa myös suomalaisia kirjailijoita. Samlaget Jens Bjelkes gate 12 Pb 4672 Sofienberg 0562 Oslo Puhelin: Sähköposti: Julkaisee laaja-alaisesti norjalaista ja käännettyä kirjallisuutta. Flamme Forlag AS 0055 Oslo Sähköposti: Pieni kustantamo, joka kustantaa monipuolista kirjallisuutta. Lisää tietoa kustantamoita löytyy esimerkiksi kustantamoiden liiton sivuilta osoitteesta: Norjalaisia kirjallisuustapahtumia Bjørnsonfestivalen The Norwegian Fesival of International Literature Postboks MOLDE Puhelin: Sähköposti: Kapittel - Stavanger internasjonale festival for litteratur og ytringsfrihet: Sølvberget, Stavanger kulturhus Postboks Stavanger Puhelin: (+47) Sähköposti: Litteraturuka i Vestfold Vestfold fylkeskommune Svend Foyns gt Tønsberg Puhelin: Sähköposti: Norsk Litteraturfestival Postboks Lillehammer Puhelin: Sähköposti: Oslo bokfestival v/ Forleggerforeningens servicekontor Øvre Voll gate Oslo Reineord - Lofoten Internasjonale Literaturfestival Kontakti: Viggo Andersen Puhelin: Sähköposti: SPARK! Tromsø poesifestival Tromsø bibliotek Sähköposti: Puhelin:

11 Tromsø internasjonale litteraturfestival Ordkalotten Sähköposti: Puhelin: LÄHTEET: Bokavtalen Viitattu WT Litteraturfestival (lastenkirjallisuusfestivaali) Solbakken Os Puhelin: Sähköposti: Bokkjøp & handelskanaler JUNI Ipsos MMI/ Bokhandlerforeningen Viitattu Bokundersøkelsen Forleggerforeningen & Bokhandlerforeningen Viitattu Bransjestatistikk Forleggerforeningens servicekontor Viitattu Colbjørnsen, T., Larsen, H., Rønning H., Slaatta, T. & Torvund, O. 2012: Til bokas pris Utredning av litteraturpolitiske virkemidler i Europa - Overlevert til Kulturdepartementet og Kunnskapsdepartementet 15. februar Viitattu av_litteraturpolitiske_virkemidler_i_europa_ pdf (2012) Heikkinen, Merja: The Nordic Model for Supporting Artists. Public Support for Artists in Denmark, Finland, Norway and Sweden. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki Viitattu Hieno kirjavuosi kasvatti kaunokirjojen myyntiä kirjakaupoissa. Kirjakauppaliitto ry:n & Suomen kustannusyhdistyksen lehdistötiedote Viitattu Hjort, V., Jacobsen, R., Oterholm, A., & Petterson P : Norge trenger et mangfold av forfattere og litteratur - derfor sier vi JA til boklov! Julkaistu alunperin lehdessä Dagens Næringsliv. Viitattu Litteraturhuset rundet millionen. Litteraturhusetin lehdistötiedote Viitattu

12 Lunabba, Vava : Opetus ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2011:3: Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista Opetus ja -kulttuuriministeriö. Viitattu html?lang=fi&extra_locale=fi Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset , Liitetaulukko 45. Kirjojen lukemisen useus 2009, miehet ja naiset yhteensä, %. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu Løvåsen, Sigmund : Fastpris for lesar og litteratur. Julkaistu myös Aftenpostenissa Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu] Viitattu ISSN= Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset , Liitetaulukko 48. Kirjastossa käyminen 12 kuukauden aikana 1999, 2002 ja 2009, miehet ja naiset yhteensä, %. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu Johansen, Ivar : Vi må ha råd til å fylle bibliotekene med innhold! Julkaistu myös Aftenpostenissa Viitattu Suomi lukee Kirjakauppaliitto ry & Suomen Kustannusyhdistys. Korsvold, Kaja 2012: Starter priskrig på bøker. Aftenposten : 8. Normalkontrakt for skjønlitteratur Viitattu Oslo Economics 2011: Utredning om litteratur- og språkpolitiske virkemidler Utarbeidet for Kulturdepartementet. Viitattu tp%3a%2f%2fwww.osloeconomics.no%2fresources%2frapport%2520bokbransjen.pdf&ei=4l8o UIzpKojf4QTDxoDgBQ&usg=AFQjCNEYF4X4NE_6GgNw8JWnc1867l9xKg&sig2=QTLvsCuUkLV3 KgQoGphdbw Oterholm, Anne : Til bokas pris : Viktig utredning i boklov-debatten. Viitattu Oterholm, Anne : Om avtalen for strømming av litteratur. Viitattu Oterholm, Anne : Faste eller frie bokpriser. Viitattu Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset , Liitetaulukko 44. Kirjojen lukeminen 12 kuukauden aikana 1991, 1999, 2002 ja 2009, miehet ja naiset yhteensä, %. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu

13 Finsk-norsk kulturinstitutt Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslo, Norge tlf. (+47) fax (+47)

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015 KIRJAKORI 214 Lastenkirjainstituutti on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Instituutin

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä HE 175/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain :n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyväksi -seminaari 25.4.2013 Janne Pölönen ja Johanna Lilja Esityksen sisältö Kysely tiedekustantajille

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Teema: Matka verkko-ostosten tekemiseen Q2 2015 Pohjoismaista verkkokauppaa 40,5 miljardilla Ruotsin kruunulla vuoden toisella neljänneksellä ESIPUHE Verkkokauppa kasvoi Pohjoismaissa

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo loppuraportti Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) 2016

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo loppuraportti Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) 2016 Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo loppuraportti 2011 2015 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) 2016 Tilaaja: FILI Kirjallisuuden vientikeskus ja Suomen Kustannusyhdistys ry Suomalaisen kirjallisuusviennin

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen

EM 2017 projekti Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen Sbl:n junioritoimikunnan suunnitelma Suomen juniorimaajoukkueen valmennukseen ja menestykseen 2014-2018 Alustus Suomen Bridgeliiton junioritoimikunta on tehnyt jo vuosia töitä koululais- ja junioripelaajiemme

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön

Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön Art-Travel Oy Heikki Artman Heikki Artman 40 vuotta matkailussa mukana Art-Travel Oy 25 vuotta matkailun konsultointia Matkailun kehityksen mittareita:

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot

E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen?

E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? E-kirja tulee kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen? 22.3.2013 06:01 Sähkökirja alkaa olla valmis: lukulaitteet yleistyvät ja kirjojakin löytyy. Mutta tappaako verolainsäädäntö eurooppalaisen kirjankustantamisen,

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot