KIRJALLISUUS NORJASSA. Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJALLISUUS NORJASSA. Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta"

Transkriptio

1 KIRJALLISUUS NORJASSA Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta Syyskuu 2012

2 KIRJALLISUUS NORJASSA Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin raportti norjalaisesta kirjallisuuden kentästä ja kirjallisuuspolitiikasta Syyskuu 2012 Teksti: Outi Tuulia Sivonen Oslo, syyskuu 2012 Finsk-norsk kulturinstitutt Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslo, Norge tlf. (+47) fax (+47)

3 Johdanto Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin toiminnan tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän alueilla, sekä lisätä tietoa Suomen kulttuurielämästä Norjassa ja Norjan kulttuurielämästä Suomessa. Kirjallisuus on ollut yksi instituutin pääpainoalueista sen perustamisesta lähtien. Tämän raportin tarkoitus on luoda yleisluontoinen katsaus norjalaiseen kirjallisuuden kenttään ja sen erityispiirteisiin. 5 Norjalainen kirjallisuuskenttä on huomattavan laajasti säännelty ja erityiseksi norjalaisen järjestelmän tekee sääntelyn sopimuksenvaraisuus. Kirja-alaa määrittelevät sopimukset ovat liittojen välisiä, eivätkä näin siis vastaa Euroopassa tyypillisempiä kirjalakeja. Norjalaiseen kirjallisuuspolitiikkaan kuuluukin olennaisena osana bokavtale, eli kirja-alan alasopimus, joka sisältää esimerkiksi velvoitteen kiinteään hintaan (fastpris). Myös standardikustannussopimukset kuuluvat norjalaiseen kirjallisuuskenttään. Norjassa erityisesti kotimaisella kaunokirjallisuudella menee hyvin, ja ulkomaille käännettävän kirjallisuuden määrät ovat kokoajan nousussa. Kirjojen myynti on myös yleisesti kasvussa ja vaikka kirjojen ostajia on norjalaisissa prosentuaalisesti vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa, on Norjassa huomattavan paljon runsaasti kirjoja ostavia lukijoita. Kirjojen lainaaminen kirjastoista ei ole Norjassa yhtä suosittua ja kirjojen lainausmäärät ovatkin vähentyneet. Norjassa lainataan vain noin neljänneksen verran siitä kuinka paljon lainauskertoja on vuosittain Suomessa. Norjan kirjastolaitokseen satsataan kuitenkin valtion puolelta runsaasti, esimerkiksi julkisen sisäänostojärjestelmän (innkjøpsordningane) muodossa. Kirjojen lukutilastoissa suomalaiset jäävät norjalaisille toiseksi, sillä jopa 93% norjalaisista kertoo lukevansa ainakin yhden kirjan vuodessa (vrt. Suomi 75%). E-kirjojen tulevaisuus näyttää Norjassa hyvältä ja verkkokirjakaupoista tehtävät ostot ovat lisääntyneet huomattavasti viime aikoina. Lisäksi Norja oli ensimmäinen eurooppalainen maa, jossa sovittiin kirjojen streamauksen eli suoratoiston pelisäännöistä (Strømmingsavtale). Myös mannereurooppalainen kirjallisuustalo-toiminta (Litteraturhuset) on saavuttanut suurta suosiota Norjassa. Norjan kirjallisuuskenttä vaikuttaa tyytyväiseltä vahvaan kontrolliin, mutta keskustelussa on viime aikoina välähdellyt ehdotuksia sekä sääntelyn purkamisesta, että toiveista siirtyä yleiseurooppalaisempaan kirjalakijärjestelmään, joskin norjalaisella tiukan sääntelyn tyylillä. 2012

4 Norjalainen kirjallisuuspolitiikka Norjalaista kirjallisuusjärjestelmää leimaa vahva järjestäytyminen sekä liittojen väliset alasopimukset, jotka määrittelevät kirja-alan käytäntöjä kirjailijoiden kustannussopimuksista aina yksittäisen kirjan hintaan asti. Nykyjärjestelmä miellyttää monia, mutta sitä kohtaan on myös esitetty kritiikkiä ja havaittavissa on painetta siirtyä yleiseurooppalaiseen vapaan hinnan ja yleisen kirjalain järjestelmään. Norjalaiset alasopimukset ovat ristiriidassa esimerkiksi Euroopan unionin (EU) kilpailulainsäädännön kanssa, mikä tekee keskustelusta kansainvälisestikin mielenkiintoisen. Sopimustekstin mukaan bokavtale-sopimuksen tarkoitus on vahvistaa kirjallisuuden asemaa Norjassa, tukien norjan kieltä ja kulttuuria, lisäämällä lukuintoa sekä antamalla tiedonhankinnallisia apukeinoja sekä mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin. Tarkoitus on sopimuksen mukaan myös vahvistaa ja säilyttää norjalaista kirjallisuutta ja sen monimuotoisuutta. Lisäksi sopimukseen sisältyy vaatimus varmistaa kirjojen saatavuus jokaiselle norjalaiselle, sekä monipuolinen ja laadun kilpailuun perustuva tarjonta. (Bokavtalen ) 6 7 Vaikka alan sopimusjärjestelmä on pitkälti liittojen varassa, on Norjan valtion ja kulttuuriministeriön tuki kirjallisuudelle huomattavaa. Norjan valtio tuki vuonna 2010 erilaisilla instrumenteilla norjalaista aikuisille suunnattua kaunokirjallisuutta noin 45 miljoonalla kruunulla (n. 6 milj. ) ja lastenkirjallisuutta noin 28 miljoonalla kruunulla (n. 3,8 milj. ). Käännöskirjallisuus sai 13 miljoonaa (n. 1,8 milj. ) ja tietokirjallisuuteen panostettiin 16 miljoonalla kruunulla (n ). (Oslo Economics 2011: 2.) Norjalaisen kirjallisuuspolitiikan painopisteet ovat: - uuden norjalaisen kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä käännöskirjallisuuden ennalta määrätty sisään osto (kirjastoihin) - tiettyjen kirjallisuudenalojen projektikohtainen tukeminen - kirjailija ja kääntäjä-stipendit, akateemisen norjankielen kehittäminen - kirjasopimus (bokavtalen) liittojen välillä (Den norske Forleggerforeningen ja Bokhandlerforeningen) - kirjojen nolla-arvolisävero. (Ibid.: 16.) Kirjojen vapautus arvolisäverosta on Eurooppalaisellakin tasolla harvinainen ratkaisu. Norjan lisäksi vain Iso-Britannia ja Irlanti ovat luopuneet kirjojen verotuksesta kokonaan. Nolla-arvolisävero ei koske elektronisessa muodossa myytäviä kirjoja. (Colbjørnsen ym.: ) Norjalaisen kirjallisuuden asema vaikuttaa vahvalta, minkä voi tulkita esimerkiksi siitä, että paikallisen kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Norsk kulturfond jakoi vuonna 2012 varoistaan noin 30% kirjallisuuden, kielen ja kirjastolaitoksen tukemiseen. Tämä 30% tarkoittaa 160,6 miljoonaa kruunua, eli noin 21,6 miljoonaa euroa. 1 Bokavtalen Bokavtalen on norjalaisten kustantajien ja kirjakauppiaiden välinen vapaaehtoinen alasopimus, jonka tarkoitus on kehittää norjalaista kieltä ja kirjallisuutta. Sopimus solmitaan kustantajien liiton (Forleggerforeningen) ja kirjakauppiaiden liiton (Bokhandlerforeningen) välillä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen sopimus on voimassa vuosina (Bokavtalen ) Kansallisen kirjalain ja norjalaistyyppisen alasopimuksen ero on se, että kirjalaki koskettaa kaikkia alan toimijoita, kun taas alasopimus koskee vain sopimuksen osapuolia. Kustantamo tai kirjakauppias voisi siis halutessaan jäädä norjalaisen alasopimuksen ulkopuolelle, jättäytymällä pois kustantamoiden- tai kirjakauppiaidenliitosta. (Colbjørnsen ym. 2012: ) Alasopimukset nähdään usein EU:n sisällä kilpailun kannalta ongelmallisina, mutta paikalliset kirjalait ovat puolestaan EU:n silmissä osa kansallista kulttuuripolitiikkaa, mistä johtuen niiden ei katsota rikkovan kilpailulainsäädäntöä (Ibid.: 173). 1 viitattu Fastpris ja muita sopimuskohtia Norjalaisen kirjallisuuskentän tekee pohjoismaisessakin kontekstissa poikkeavaksi kiinteään hintaan perustuva fastpris-järjestelmä. Fastpris on merkittävä osa bokavtalen-sopimusta ja kyseinen sopimuskohta määrittelee, että jokaista uutta kirjaa myydään samaan kiinteään hintaan aina julkaisemisen jälkeisen vuoden huhtikuun 30. päivään saakka. Ensimmäisen vuoden ajan julkaisemisestaan uudet kirjat ovat siis näin ainakin näennäisesti samanarvoisessa asemassa potentiaalisiin ostajiin nähden, sillä niillä on sama hinta. Joitakin poikkeuksia sopimukseen on mahdollista tehdä (poikkeukset määritellään sopimuksessa), minkä lisäksi kustantamot päättävät jokainen itse fastpris-ajanjakson jälkeisistä alennetuista hinnoista. Koulukirjat jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle. (Bokavtalen ) Norjalaiset kirjahinnat seuraavat kuluttajahintaindeksiä (Oslo Economics 2011: 4). Alasopimuksessa sovitaan myös monista muista alan käytännöistä. Muita sopimuksessa säädettyjä asioita ovat mm. kirjakauppojen velvollisuus tilata asiakkaan pyytämät kirjat sekä kustantajien velvollisuus toimittaa kirjat kauppiaille. Nämä kohdat liittyvät pyrkimykseen parantaa kirjallisuuden saatavuutta. Sopimuksessa mainitaan myös se miten myymättä jääneet kirjat palautetaan kustantajille. (Bokavtalen ) Kirjakaupoilla on palautusoikeus myymättä jääneille kirjoille tiettyjen sääntöjen puitteissa. Näillä säännöillä pyritään turvaamaan se, että jokaisella on mahdollisuus löytää haluamansa kirjat lähimmästä kirjakaupastaan kiinteään hintaan, ilman että kauppiaan tarvitsee ottaa riskiä tilatessaan kirjoja monipuolisesti. Kirjakaupat nähdään siis eräänlaisena kansalaisoikeutena. (Colbjørnsen ym. 2012: 23.) Sopimuksessa säädetään lisäksi myös kirjakauppojen valikoimien koostamisesta (litteraturabonnement). Kyseessä on järjestely, jonka ansiosta kirjakaupoilla on mahdollisuus valita jokin valikoima (vaihtoehdot: laaja valikoima, kulttuurivalikoima, tietokirjavalikoima tai erityisvalikoima/distriktsabonnement), jonka mukaan kyseisen myymälän myyntivalikoima muodostetaan. Kustantajien liitto tarjoaa jokaisella valikoimalle räätälöidyt kirjalistat sekä alennuksia näiden listojen teoksista. Tähän järjestelmään sitoutuneet kirjakaupat saavat uudet kirjansa pyytämättä, eikä heillä ole mahdollisuutta palauttaa listalla olevia kirjoja. Järjestelmän tarkoitus on parantaa kirjakauppojen valikoimien laatua. (Bokavtalen ) Bokavtalen-sopimus lukee kirjoiksi perinteiset paperikirjat sekä sähköiset kirjat ja äänikirjat. Sopimus koskee kuitenkin vain kustantajien liiton ja kirjakauppiaiden liiton jäsenorganisaatioita, eikä näin kata aukottomasti koko Norjan kirjallisuuskenttää. (Ibid.)

5 Standardikustannussopimukset, esimerkkinä Normalkontrakt Kirjailijoiden liitto ja kääntäjien liitto (Oversetterforeningen) sekä kustantamoiden liitto sopivat yhdessä eri kirjallisuustyypeille tehtävistä standardisopimuksista, joita sopimusosapuolten tulee käyttää aina kun kustannussopimuksia tehdään liittojen jäsenten välillä. Normalkontrakt koskee aikuisille suunnatun kaunokirjallisuuden kustannussopimuksia ja muille kirjallisuustyypeille solmittuja sopimustyyppejä ovat Billigbokavtal, Bokklubbavtale, Lydbokavtale, Antologiavtale, Agentavtale, NRK-avtale, Filmavtale, Innkjøpsordning ja E-bokavtale. Järjestelmän arviointia Norjalaisen kulttuuriministeriön (Kulturdepartement) tilaama tuore selvitys Til bokas pris (2012) avaa norjalaisen kirjallisuuspolitiikan etuja ja ongelmakohtia. Raportissa verrataan norjan kirjallisuuspolitiikkaa muiden maiden käytäntöihin ja pohditaan erityisen järjestelmän vaikutuksia Norjan kirjallisuudelle. 8 9 Normalkontrakt Normalkontraktissa, eli kaunokirjallisuuden julkaisuoikeuksille muotoillussa seitsemänsivuisessa standardisopimuksessa määritellään mm. seuraavat asiat (poimittu Normalkontraktista): - materiaalin tekijänoikeudet - markkinointioikeudet - osapuolten mahdollisuus vetäytyä julkaisemisesta taiteellisin, poliittisin tai turvallisuuteen liittyvin perustein - kustantamon velvollisuudet julkaisuun liittyen, kuten julkaista kirja enintään 18 kuukauden sisällä sopimuksenteosta ja markkinoida kirjaa asianmukaisesti - tekijänoikeuden palautuminen kirjailijalle 15 vuoden kuluttua ensijulkaisusta (Säädetty tekijänoikeuslaissa: Åndsverkloven av 12. mai ) - osapuolten oikeudet ja velvollisuudet kirjan ulkoasuun - molempien osapuolten ilmaiskopioiden määrät - tekijäkorvaukset, jotka ovat 15% ensimmäisestä erästä (5000kpl) ja 20% loppujen kirjojen myyntihinnasta - kirjailijan oikeudesta saada vähintään 1/3 arvioiduista myyntituloista etukäteen - käsikirjoituksen asianmukainen toimittaminen kustantamoon - osapuolten lojaalisuusvelvoite. (Normalkontrakt for skjønlitteratur 2009.) Standardisopimusta voi muuttaa vain kirjailijan hyväksi tai tilanteessa, jossa kirjailija ei ole noudattanut sopimusehtoja. (Ibid.) Norjalainen standardisopimus on erityislaatuinen ja norjalaisen kirjailijaliiton puheenjohtaja Anne Oterholm toteaakin, että juuri standardisopimus turvaa norjalaisten kirjailijoiden oikeudet suhteessa kustantamoihin (Oterholm ). Suomessa vastaavaa standardisopimusta tai velvoitetta noudattaa ennalta määrättyjä ohjeita ei ole. Suomen kirjailijaliitto tarjoaa sopimusasioissa jäsenilleen tukea lähinnä sopimusohjeiden ja asianajajapalvelun puitteissa. 2 Keskustelua bokavtale-sopimuksesta sekä fastprisistä Vaikka fastpris miellyttää useita norjalaisia kirjallisuustoimijoita, aiheuttaa järjestelmä myös keskustelua, sillä kaikki eivät ole tyytyväisiä vallitsevaan järjestelyyn (ks. esim. Oterholm ). Norjalaista kirjallisuuspolitiikkaa onkin viime vuosina analysoitu tarkkaan erilaisten selvitysten muodossa. Kirjallisuuspiireissä vallitsevaa järjestelmää kannustetaan kuitenkin voimakkaasti ja näyttäisi siltä, että järjestelmää pidetään Norjassa yleisesti hyvin toimivana (ks. esim. Oslo Economics 2011: 3). Til bokas pris -raportissa todetaan, että sillä käytetäänkö maassa vapaata hinnoittelua vai kiinteitä hintoja ei juurikaan ole vaikutusta kirjojen myyntilukuihin. Raportin mukaan vaikutukset näkyvät sen sijaan siinä millaisia kirjoja myydään. Vapaat hinnat johtavat korkeampiin myyntilukuihin ns. bestseller-kirjallisuuden puolella, kun hintasääntely puolestaan monipuolistaa myytyjen kirjojen valikoimaa. Raportissa arvioidaan, että siirryttäessä vapaaseen järjestelmään hinnat voivat laskea joidenkin teosten kohdalta, mutta vapaat hinnat eivät johda hintojen yleiseen alenemiseen. (Colbjørnsen 2012: 3-4.) Lisäksi kyseisen selvityksen mukaan kirjailijan oikeudet toteutuvat paremmin kiinteän hinnan kuin vapaan hinnoittelun maissa (Ibid.: 5). Raportissa kerrotaan myös, että kirjojen levityksen sääntely johtaa kirjojen tasaisempaan levitykseen ja myyntilukuihin (Ibid.: 12). Raportin mukaan näiden säännösten taustalla on käsitys siitä, että kirjoilla on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen itseisarvo, ne toimivat kollektiivisen henkisen pääoman eduksi ja niiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa, kaikkialla, maantieteellisistä eroista huolimatta. Kirjakauppojen ei myöskään tulisi muodostaa tarjontaansa taloudellista etua tavoitellen, vaan juuri monipuolisuutta vaalien, mikä on mahdollista silloin kun kirjojen hinnoissa ei ole vaihtelua. Monipuolisen valikoiman ylläpitämisen ei myöskään pitäisi olla riski kirjakauppiaille. (Ibid.: ) Raportissa kerrotaan myös, että historiallisesti hintasääntely on ollut apukeino vapaan kilpailun aiheuttamia uhkia vastaan, kuten hintasotien jotka johtavat jakelun kannattavuuden heikkenemiseen, paikallisten kirjakauppiaiden häviämiseen, sekä tarjonnan ja kysynnän heikkenemiseen. Näiden tekijöiden arvioidaan vaikuttavan myös kulttuuriseen monimuotoisuuteen sekä maantieteelliseen tasa-arvoisuuteen. (Ibid.: 23.) Toisaalta raportissa todetaan, että norjalainen kirjallisuussääntely alasopimuksineen ei sovi yhteen esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädännön kanssa ja että Norjan pitäisi nyt valita yleispätevän kirjalain ja vapaan hinnoittelun välillä. (Ibid.: 173.) Julkinen keskustelu kirjasääntelystä käy kiivaana ja esimerkiksi norjalaisen kirjailijoiden liiton johtaja Sigmund Løvåsen kommentoi tilannetta huhtikuussa 2012 Aftenpostenin artikkelissa. Løvåsenin puolustaa fastpris-järjestelmää toteamalla, että kustantamot ja kirjakaupat eivät suinkaan ole ainoita, jotka käytännöstä hyötyvät, vaan kyseessä on myös kirjallisuuden etu laajemmin. Løvåsen argumentoi, että kiinteistä hinnoista hyötyvät niin lukijat kuin kirjailijatkin, sillä säädellyssä ympäristössä monimuotoisen ja epäkaupallisen kirjallisuuden on helpompi päästä markkinoille ja lukijoiden ulottuville. (Løvasen 2012.) Keskustelua boklovista Vaikka norjalaiset vaikuttavat tyytyväisiltä nykyisiin käytäntöihin, käydään Norjassa kuitenkin keskustelua myös uudenlaisen kirjalain tiimoilta. Norjalaisen kirjailijaliiton puheenjohtaja Anne Oterholmin mukaan Norjan olisi aika luopua bokavtale-järjestelmästä ja seurata yleiseurooppalaista kehitystä siirtymällä yleiseen kirjalakiin eli bokloviin. Oterholm ei niinkään kritisoi boka- 2 Suomen kirjailijaliiton ohjeita kustannussopimuksen tekemiseen: viitattu

6 vtalenin sisältöä kuin sen muotoa alasopimuksena. (Oterholm ) Toukokuussa 2012 norjalaisessa Dagens Næringsliv -lehdessä julkaistussa vetoomuksessa norjalaiset kirjallisuusvaikuttajat pyytävätkin päättäjiltä uutta kirjalakia juuri kansallisen kirjallisuuden suojaamiseksi, eikä suinkaan vapauttamaan Norjaa tiukoista alasopimuksista. (Hjort ym ) Huomattavaa onkin, että esimerkiksi standardisopimuksia tai fastpris-järjestelmää pidetään yleisesti hyvin toimivana, eikä näihin käytäntöihin sinänsä vaadita muutoksia. (Bokundersøkelse 2010). Kaunokirjallisuuden myyntiluvut kasvavat, kun taas tietokirjallisuuden ja asiaproosan myyntiluvut ovat laskussa (Tilastot vuosilta ) (Ibid.: 3). Kesäkuussa 2012 julkaistun tiedon mukaan kirjojen ostaminen perinteisistä kirjakaupoista on nostanut suosiotaan hieman viime vuoteen nähden, tavallisissa kirjakaupoissa viimeksi asioineita oli 59% (nousua 2 prosenttiyksikköä) (Bokkjøp & handelskanaler JUNI 2012) Norjalainen kirjallisuus lukuina Lukeminen Norjalaisen kustantajien liiton ja kirjakauppiaiden liiton vuonna 2010 tilaaman Bokundersøkelsetutkimuksen mukaan jopa 93% norjalaisista luki vuoden 2009 aikana ainakin yhden kirjan. 40% kertoi lukeneensa enemmän kuin 10 kirjaa ja 13% enemmän kuin 30 kirjaa. Lisäksi noin kolme neljäsosaa (74%) norjalaisista kertoi lukevansa vähintään kerran viikossa. Keskimääräinen lukija luki vuoden aikana 18 kirjaa, joista 14 oli norjankielisiä ja 4 vieraskielistä. Eniten lukevien joukossa oli tutkimuksen mukaan nyt myös aiempaa enemmän alimpiin tuloluokkiin kuuluvia norjalaisia. (Bokundersøkelse 2010.) Norjalaisen mediabarometrin mukaan vuonna % norjalaisista käytti päivittäin vapaa-aikaansa lukemiseen ja lukemista harrastettiin keskimäärin 14 minuuttia päivässä. Tilastojen mukaan lukijoiden määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta lukemiseen käytetään vähemmän aikaa. (Oslo Economics 2011: 60.) Lukemistilastoissa suomalaiset jäävät kauas norjalaisista. Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan vain 75% suomalaisista kertoi lukeneensa vähintään yhden kirjan viimeisen vuoden aikana (SVT 2011, liitet. 44). ja 21% kertoi lukevansa päivittäin (SVT 2011, liitet. 45). Kirjojen ostaminen Myös kirjojen ostoluvut ovat Norjassa korkeat ja vuonna 2010 Norjassa myytiinkin kirjoja noin 6 miljardilla kruunulla (n. 810 milj. ) (Oslo Economics 2011: 6). Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa 70% vastanneista kertoi ostaneensa vähintään yhden kirjan viimeisen 12 kuukauden aikana, 60% kertoi ostavansa vuosittain 1-10 kirjaa ja jopa 38% kertoi ostavansa yli 10 kirjaa vuodessa (Bokkjøp & handelskanaler 2012). Yhden kirjan vuodessa ostavia on Suomessa enemmän kuin Norjassa. Kirjakauppa ry:n ja Suomen kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee -kyselytutkimuksessa selvisi, että vuonna 2008 jopa 77% suomalaisista oli ostanut vähintään yhden kirjan viimeisen vuoden aikana. Tyypillisin suomalainen kirjanostaja osti 1-4 kirjaa vuodessa (vajaa 40% vastanneista) ja yli 10 kirjaa vuodessa ostavia oli vain noin 15% vastanneista. Näitä tutkimuksia vertaillessa näyttäisikin siltä, että vaikka Suomessa hieman useampi ostaa kirjoja, on useamman kirjan ostajia Norjassa enemmän. Suurin ero onkin juuri yli 10 kirjaa vuodessa ostavien joukossa. Kirjakaupoissa myytyjen eri nimikkeiden määrä on Norjassa kasvanut vuosien 2005 ja 2010 välillä jopa 50%:lla (Oslo Economics 2011: 42). Tämän voi tulkita niin, että norjalainen kirjallisuuspolitiikka on onnistunut tavoitteessaan tarjota laajempi kirjo erilaisia kirjoja lukijoille Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) marraskuussa 2011 julkaisemassa Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista -raportissa todetaan, että vaikka Norjassa julkaistaan pohjoisten vertailujen mukaan vähiten kirjallisuutta, kulutetaan Norjassa kuitenkin Suomeen verrattuna jopa kaksinkertainen määrä kirjallisuuteen (Lunabba 2011: 11). Suomessa kirjallisuuden myynti on hienoisessa laskussa. Kirjakauppaliiton ja Suomen kustannusyhdistyksen alkuvuodesta 2012 julkaiseman tiedotteen mukaan kirjojen myynti laski vuonna ,3 prosentilla, vaikkakin kaunokirjallisuuden myynti kasvoi hieman. Myös Suomessa tietokirjojen myynti aiheuttaa kustantajille ongelmia (Hieno kirjavuosi kasvatti kaunokirjojen myyntiä kirjakaupoissa ). E-kirjat ja verkkokaupat E-kirjojen tulevaisuus näyttää Norjassa hyvältä, sillä noin kolmannes norjalaisista kertoi vuoden 2010 tutkimuksessa olevansa avoin kokeilemaan sähköisiä kirjoja lähitulevaisuudessa. 46% vastaajista oli joskus ostanut kirjan internetin kautta, mutta enemmistö osti kirjansa edelleen tavallisista kirjakaupoista. (Bokundersøkelse 2010.) Tuoreen norjalaisen kirjakauppojen liiton tilaaman tutkimuksen Bokkjøp & handelskanaler JUNI 2012 mukaan Internetin suosio kirjojen ostopaikkana on Norjassa noussut huimasti viime aikoina. Internet on nyt Norjan toiseksi suosituin kirjojen ostokanava. Nyt jopa 17% lukijoista kertoi ostaneensa viimeisimmän kirjansa internetistä (huom. vuonna 2010 vielä 11%, ks. Oslo Economics 2011: 55). Suosituinta nettiostaminen on nuorten aikuisten keskuudessa ( vuotiaat), joista 26% oli käyttänyt viimeksi nettikirjakauppaa. Nettikauppojen suosio kasvaa raportin mukaan edelleen, sillä jopa 44% vuotiaista arvioi käyttävänsä nettikirjakauppoja tulevaisuudessa pääasiallisena kirjanhankintapaikkanaan (Bokkjøp & handelskanaler JUNI 2012). Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy Bokundersøkelsetutkimuksesta, jonka mukaan 29% heistä, jotka eivät lukeneet vuonna 2009 yhtään kirjaa, vastasivat että he voisivat todennäköisesti lähitulevaisuudessa lukea e-kirjan. Suomalaisen Kirjakauppaliiton tiedotteen mukaan e-kirjat eivät ole vielä herättäneet suomalaisten lukijoiden kiinnostusta (Hieno kirjavuosi jne. 2012). Saavutettavuus Vuonna % norjalaisista koki, että heillä oli kirjakauppa sopivan matkan ja kulkuyhteyden päässä kotoaan (Bokundersøkelse 2010). Norjalaisten kirjakauppojen määrä on laskenut hieman viime vuosina, erityisesti Oslossa, mutta kirjakauppoja on edelleen asukasta kohden enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa tai Ruotsissa (Oslo Economics 2011: 3).

7 Kirjastot Kirjastojen lainausmäärät ovat vuoden 2010 lukijatutkimuksen mukaan Norjassa sen sijaan laskeneet (Oslo Economics 2011: 4). 45% vastanneista oli lainannut kirjastosta vähintään yhden kirjan viimeisen vuoden aikana ja keskimäärin yksi lukija lainasi kirjastosta vuoden aikana 7,1 kirjaa. Nuoret aikuiset, naiset ja pienituloiset lainaavat Norjassa eniten kirjoja (Bokundersøkelse 2010). Kirjastonkävijöinä suomalaiset ovat norjalaisia huomattavasti ahkerampia. Tilastokeskuksen Ajankäyttö-tutkimuksen (2009) mukaan 69% suomalaisista oli käynyt viimeisen vuoden aikana ainakin kerran kirjastossa. Tyypillisimpiä kirjastokävijöitä myös Suomessa ovat naiset sekä lapset ja nuoret aikuiset. Kirjastokäynnit näyttävät tilaston mukaan vähenevän iän karttuessa (SVT 2009: liitetaul. 48), minkä voisi olettaa liittyvän myös Suomessa henkilökohtaisen elintason nousuun. komailla aiemmin julkaistusta kirjasta. Lisäksi ostetaan seuraavia kirjaryhmiä: 25 nimekettä lasten tietokirjallisuutta (1550 kpl eriä), 70 nimikettä asiakirjallisuutta aikuisille (1000 kpl eriä) sekä noin 15 nimikettä sarjakuvaa (1000/1550 eriä). Nämä kirjat ovat lisänä niille kirjoille, jotka kirjastot ostavat omalla budjetillaan. Julkisten ostojen järjestelmä hyödyntää niin kirjailijoita, lukijoita, kirjastoja kuin kustantamoitakin. Julkisten ostojen ansiosta kustantajat pystyvät luottamaan siihen, että kirjoja myydään, eivätkä ensipainokset ole näin liian suuri riski. Kirjailija hyötyy järjestelmästä lisäksi siten, että julkisista ostoista saadut tekijäkorvaukset ovat normaalia korkeammat. Normaalista ensipainoksen kirjaostosta kirjailija saa 15% korvausta, kun julkisen hankinnasta korvaus on 20%. Ostolistoille päätyvät kirjat valitaan Norsk kulturrådin johtamien komiteoiden toimesta. Komiteat voivat siis estää epäsopiviksi katsomiensa teosten pääsyn listalle. 3 Lisäksi norjalaiset kirjailijat ovat saaneet kirjastolainaamista kompensoivaa tukea (biblioteksvederlag) 1940-luvulta lähtien (Heikkinen 2003: 69) Jos verrataan pelkästään Oslon ja Helsingin kaupunginkirjastojen lainausmääriä, huomataan että helsinkiläiset lainaavat jopa kolme kertaa enemmän kirjastoista kuin oslolaiset. Vuonna 2012 yksi helsinkiläinen lainasi kirjastosta 15,6 kertaa kun taas Oslossa luku on 4,5. Myös kirjastokäyntien määrä oli Helsingissä yli kaksinkertainen: helsinkiläinen kävi kirjastossa keskimäärin 11 kertaa, kun Oslossa vierailuja oli 4,5. (Johansen 2012.) OKM:n raportin mukaan Suomessa on Pohjoismaista eniten kirjastoja ja Norja on kirjastotilastossa sijalla kaksi. Raportissa kuitenkin todetaan, että vaikka Norjassa on kattava kirjastoverkko, lainaavat norjalaiset pohjoismaisiin naapureihin verrattuna vähiten kirjoja kirjastoistaan. (Lunabba 2011: 3.) Suomen ja Norjan välisen vertailun perusteella suomalaiset lainaavat jopa neljä kertaa niin paljon kirjoja, kuin norjalaiset (tilastot vuosilta ) (Ibid.: 9). Yksi Norjan valtion kirjallisuuspoliittisista tukitoimista on kirjallisuuden sisään osto valtion omistamiin kirjastoihin. Vuonna 2010 Norjan valtio osti kirjoja kirjastoihin ja muihin vastaaviin laitoksiin 110 miljoonalla norjan kruunulla (n. 14,9 milj. ) (Oslo Economics 2011: 2). Norjan valtio satsaa kirjallisuuteen lisäämällä kirjojen sisään ostoa edelleen ja nousseet ostoluvut kertovat siitä, että norjalaisissa kirjastoissa on yhä laajempi valikoima kirjallisuutta tarjolla. Mutta kuten jo aiemmin on todettu, vuosien 2000 ja 2009 välillä norjalaisten kirjastojen käyttö on kuitenkin vähentynyt. Lasku näkyy aikuisten materiaalien lainausmäärässä, joka on laskenut 13%:lla. Lasten kirjojen lainaaminen on sen sijaan hieman kasvattanut suosiotaan (lisäystä 5%). Kun kirjojen myynnin kasvua (+14%) verrataan kirjastojen käytön laskuun (-13%) havaitaan, että nämä luvut korvaavat toisiaan. Näin kirjojen käytön voidaan kokonaisuudessaan katsoa lisääntyneen. (Ibid.: 61.) Julkisten kirjasto-ostojen ohjelma Norjan kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Norsk kulturråd hoitaa uusien kirjojen sisäänosto-ohjelmaa (Innkjøpsordningane). Vuodesta 1965-lähtien Norjan valtio on tukenut kotimaista kirjallisuutta tekemällä uuden kirjallisuuden massaostoja julkisille kirjastoille, taaten näin kustantajille tietyn määrän minimiostoja jokaista kirjaa kohden. Järjestelmään on tehty pieniä muutoksia, mistä johtuen julkiset ostot eivät kata enää kaikkea uutta kirjallisuutta. Nykyään julkisia ostoja tehdään noin 200 (1000 kpl eriä) aikuistensekä 110 lastenkirjasta (1550 kpl eriä). Ostoja tehdään myös noin 50 norjaksi käännetystä ul- Kustantamot ja kirjakaupat Norjan kolme suurinta kustantajaa ovat Gyldendal, Aschehoug ja Cappelen Damm. Jättiläisten lisäksi Norjassa on jopa kustantajaa, joista kuitenkin vain murto-osa toimii aktiivisesti. Norjassa on kolme suurta jakelukeskusta, jotka toimittavat kirjoja kirjakauppoihin ja nämä kolme suurinta jakelijaa ovat kolmen suurimman kustantamon omistuksessa. Jakelijat ovat Forlagssentralen, jonka omistavat Gyldendal ASA ja H. Aschehoug & Co (W. Nygaard) puoliksi, Sentral Distribusjon, jonka omistaa Cappelen Damm sekä Bladcentralen, joka on seitsemän pienemmän kustantamon omistuksessa. (Oslo Econo- 3 ja viitattu mics 2011: ) Norjassa on noin 600 kirjakauppaa, joista osa kuuluu ketjuihin tai yhteenliittymiin, mutta osa on myös itsenäisiä. Muista Euroopan maista poiketen, Norjan kolme suurinta kustantajaa omistavat jokainen yhden kirjakauppaketjun. Kirjakaupat ovat: Ark, jonka omistaa Gyldendal, Norli/Libris, jonka omistavat Aschehoug yhdessä NorgesGruppenin kanssa sekä Tanum, joka on Cappelen Dammin omistuksessa. Kustantamoista erillisenä ketjuna raportti mainitsee Notabenen, jonka omistaa sijoitusyhtiö Reiten & Co. Näistä yhtiöistä ulkopuolinen Fri Bokhandel niminen yhteenliittymä organisoi suurta osaa niin sanotuista vapaista kirjakaupoista. (Ibid.: 12.) Norjalaista kirja-alaa hallitsevat siis kustantamot Cappelen Damm (29,1% alan liikevaihdosta), Gyldendal (23,4%) ja Aschehoug (17,9%). Yhteenlaskettuna näiden kolmen jättiläisen liikevaihto on 70,4% koko alan liikevaihdosta. Norjalaisen kustantamoiden liiton jäsenten osuus koko alan myynnistä oli vuonna ,7%. Raportissa kuitenkin arvioidaan, että Norjan kirjamarkkinat eivät ole kovinkaan keskittyneet, sillä tilaa jää selvästi myös kilpailulle. (Ibid.: 13-14) Myöskään kulttuuriministeriön tilaamassa Til bokas pris -raportissa ei nähdä Norjan kirjallisuuskenttää liian vertikaalisesti keskittyneenä (Colbjørnsen ym. 2012: 87). Norjassa on myös uusia pienempiä kustantamoita, jotka hakevat voimakkaasti paikkaansa markkinoilla mm. tuomalla markkinoille bestseller-kirjoja. Nämä pienet uuden kustantamot saattavatkin käyttää juuri bestseller-kirjallisuutta vakauttamaan toimintaansa epävarmoilla markkinoilla. Kuten muuallakin Skandinaviassa, ovat monialaiset, myös tieto- ja koulukirjallisuutta julkaisevat kustantamot suurimpia. Digitaalinen kehitys ja kansainvälistyminen aiheuttavat suu-

8 Litteraturhusetin oman kuvauksen mukaan toiminnan tarkoitus on herättää ja ylläpitää kiinnostusta sekä keskustelua kirjallisuudesta, sekä tarjota areena tälle keskustelulle ja kirjallisuuteen liittyville monimuotoisille tapahtumille. Litteraturhuset on norjalaisen Fritt ord -järjestön alulleparimmat haasteet kustantamoille, jolloin tietokirjallisuus toimii tulojen vakaajana, vaikkakaan se ei jää kokonaan muutosten ulkopuolelle. (Ibid.: ) Kirjojen julkaiseminen Norjalaisen kaunokirjallisuuden menestys näkyy myös uusien julkaistujen teosten tilastossa, sillä nimikkeiden määrä on kasvanut vuosien 2005 ja 2010 välillä 10%. Kaikkien nimikkeiden yhteenlaskettu määrä on samana ajanjaksona kasvanut 14 prosenttia. Aikuisille suunnatun asiakirjallisuuden (sakprosa) julkaisuluku on sen sijaan jonkin verran laskussa; -12%. Laskua on eniten norjaksi käännetyn asiaproosan nimekemäärässä. (Oslo Economics 2011: ) on esimerkiksi Litteraturhusetilla Oslossa, sekä muissa vastaavissa projekteissa ympäri maata. Kirjallisuuden hyviä myyntilukuja voisi raportin mukaan selittää myös norjalaisten ostovoiman kasvu. (Ibid.: 3-4.) Norjalainen kirjallisuuskenttä vaikuttaisi kuitenkin olevan murroksessa, mistä kertoo myös tuore kirjakauppauutinen. Syyskuussa 2012 Aftenpostenissa kerrottiin, kuinka uusi Boklageret-ketju aloittaa hintasodan tunkeutumalla aggressiivisesti perinteisten kirjakauppaketjujen markkinoille. Ketju aikoo satsata mataliin hintoihin ja laajaan valikoimaan. Erikoiseksi tilanteen tekee mm. se. että Boklageret ei ole päässyt sopimukseen kahden suuren kustantamon Aschehougin ja Gyldendalin kanssa kirjaostoista, mistä johtuen ketju ei ainakaan toistaiseksi myy kyseisten kustantamoiden kirjoja. Boklageretin toimitusjohtaja Christian Carlander perustelee liiketoimintaa kuvailemalla, kuinka uusi ketju uhmaa epätervettä norjalaista kirjallisuuskartellia. Boklageret aikoo Carlanderin mukaan toimia yhteistyössä niiden pienten kustantamoiden liiton ulkopuolisten kustantamoiden kanssa, joita fastpris-järjestelmä eli kiinteä hinta ei sido. (Korsvold 2012.) Myös Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista -raportin tilastoista voi havaita norjalaisten innostuksen kaunokirjallisuuden julkaisemiseen. Raportin tilastojen mukaan Suomessa julkaistuista nimekkeistä vain noin viidennes on kaunokirjallisuutta, kun Norjassa kaunokirjallisuutta julkaistaan lähes yhtä paljon kuin tietokirjallisuuttakin. Norjan julkaisumäärät ovat ylipäätään muihin pohjoismaihin nähden alhaisia. (Lunabba: 3.) Ero suomalaisten ja norjalaisten julkaisulukujen välillä näyttäisin kuitenkin olevan suuri. Vuonna 2010 Suomessa julkaistiin yhteensä nimekettä 4, kun Norjassa luku oli (Bransjestatistikk 2011: 10). Käännöskirjallisuus ja kansainvälisyys Norjalaisen kirjallisuuden vientiorganisaatio NORLA (Norwegian Literature Abroad) pyrkii edistämään norjalaista kirjallisuutta ulkomailla, ja se tukeekin ulkomaisia norjalaista kirjallisuutta kääntäviä kustantamoita lähes viidellä miljoonalla 4 viitattu kruunulla joka vuosi (n ). Norjalaisten kirjojen kääntäminen muille kielille on ollut merkittävässä kasvussa viimeisten vuosien aikana. Huomattavinta kasvu on ollut aikuisille suunnatun kaunokirjallisuuden puolella, jossa käännösten määrä on noussut 87:stä vuosittaisesta käännöksestä 236:en vuosien 2005 ja 2011 väillä. (Oslo Economics: ) Norjalaisen kirjallisuuden käännösaaltoon voi löytyä selitys norjalaisen dekkarikirjallisuuden huimasta kansainvälisestä suosiosta. Esimerkkinä paljon käännetyistä norjalaisdekkaristeista voisi mainita esimerkiksi Jo Nesbøn, Karin Fossumin ja Unni Lindelin. Vuonna 2010 Norjan valtio tuki norjaksi käännettävää kaunokirjallisuutta ostamalla sitä kirjastoihin 13 miljoonalla kruunulla (n. 1,8 milj. ) (Ibid.: 2). Norjalaisen kirjallisuuden nykytila Norjalaisen kulttuuriministeriön Oslo Economicsilta tilaama raportti Utredning om litteratur- og språkpolitiske virkemidler summaa, että norjalaisen kirjallisuuden hyvää menestystä viime vuosina voi selittää toimivalla kirjallisuuspolitiikalla, mutta myös alaan liittyvillä muutoksilla, kuten mm. toimijoiden vertikaalisella integraatiolla, jolloin kustantajat ja tuotantoprosessi keskittyvät, ja kirja-alalla päästään parempiin myyntilukemiin. Yksinkertainen syy voisi raportin mukaan olla myös se, että kirjallisuus vain kiinnostaa norjalaisia nykyään enemmän. Analyysin mukaan kulttuuripoliittiset tavoitteet on saavutettu parhaiten kaunokirjallisuuden puolella, kun taas tietokirjallisuuden kehittäminen on jäänyt tavoitteistaan. Raportissa mainitaan norjalaisen kaunokirjallisuuden kasvaneet käännösmäärät kirjallisuuden menestyksen mittareina, mutta myös kustantajat ja kirjakaupat ovat nostaneet profiiliaan. Uudenlaista laatukirjallisuuteen liittyvää toimintaa Strømmingsavtale Maaliskuussa 2012 norjalainen kirjailijoiden liitto sekä kustantamoiden liitto solmivat sopimuksen kirjojen streamauksesta, eli kirjojen internetin välityksellä tapahtuvasta sähköisestä jakelusta, toisin sanottuna suoratoistosta (strømmingsavtale). Sopimus on Euroopassa ensimmäinen laatuaan ja se perustuu kahdelle eri toimintamallille. Kirjojen suoratoistoa on mahdollista harjoittaa, joko yksittäisinä kappaleina, tai niin että lukija saa tietyn summan maksaessaan oikeuden streamata suurempaa joukkoa kirjoja. Erityiseksi strømmingsavtalen tekee myös se, että sähköisessä muodossa jaeltuna kirjailijan tekijänoikeuspalkkiot nousevat jopa 40%:n kustantajan nettotulosta. 40% koskee kollektiivista, eli useamman teoksen streamausta ja yksittäiskappaleiden streamauksessa käytetään 30%:n tekijäpalkkiota. (Oterholm ) Kirjailijaliiton puheenjohtaja Anne Oterholm ( ) kuitenkin muistuttaa, etteivät näennäisen korkeat tekijäkorvaukset automaattisesti tarkoita erityisen korkeita tuloja kirjailijoille, sillä suoratoisto on vain yksi tulevaisuuden kirjanhankintatavoista, eikä menetelmän suosiosta ole minkäänlaisia takeita. Esimerkkinä Litteraturhuset Vuonna 2007 Oslossa avattu Litteraturhuset on saavuttanut huikean suosion Oslolaisten kirjallisuudenystävien parissa. Organisaation julkaisemien tietojen mukaan Litteraturhusetilla oli maaliskuussa 2012 käynyt vajaan viiden vuoden toiminta-aikana yli miljoona vierailijaa. Vuonna 2011 vierailijoita kävi noin joista noin osallistui itse tapahtumiin, joita talon tiloissa järjestettiin jopa kappaletta. Luvut ovat korkeita, eikä Litteraturhuset suinkaan järjestä kaikkia tapahtumiaan itse, vaan toiminnassa on mukana jopa sata ulkopuolista organisaatiota, joiden joukosta löytyy mm. erilaisia instituutteja ja yhdistyksiä sekä kaupallisia toimijoita. Lisäksi yli puolet Litteraturhusetin omista tapahtumista on suunnattu lapsille. (Litteraturhuset rundet millionen )

9 nema ja Litteraturhuset toimiikin julkisen keskustelun näyttämönä myös laajemmin. Norjalainen yleisradioyhtiö NRK televisioi kerran viikossa Litteraturhusetin keskustelutilaisuuden Debattenohjelmassaan. Kaiken kaikkiaan Litteraturhusetin toiminta on hyvin monipuolista. Litteraturhusetilta löytyy seminaaritiloja ja esiintymislavoja, tiloja lapsille ja esimerkiksi päiväkotien käyttöön, ilmaiset työtilat 50 kirjailijalle, kirjailija-asunto ulkomaisille kutsuvieraskirjailijoille, kokoustiloja sekä kirjakauppa, ravintola, kahvila ja baari. 5 Oslon Litteraturhuset saa koko ajan uusia seuraajia Norjassa ja tänä vuonna uusi kirjallisuuskeskus on perustettu ainakin Bergeniin. Vastaavia projekteja on suunnitteilla myös Trondheimissa, Kristiansandissa, Tromsøssä, Lillestrømissä, Stavangerissa, Grimstadissa ja Fredrikstadissa, jossa avajaisia pidetään helmikuussa Norjalaisia kirjallisuustoimijoita Suomalainen kirjallisuus Norjassa Suomalaisen kirjallisuus on viime vuosina saanut uutta näkyvyyttä Norjassa. Suomessakin huomattavaa suosiota saavuttaneet kirjailijat Sofi Oksanen, Juha Itkonen ja Riikka Pulkkinen ovat saaneet hyvän vastaanoton norjalaisten lukijoiden keskuudessa. Myös vanhemman polven kirjailijat, kuten Arto Paasilinna, Kjell Westö, Märta Tikkanen ja Monika Fagerholm ovat hyvin suosittuja, ja uusia käännöksiä heidän teoksistaan ilmestyy koko ajan. Lastenkirjallisuuden puolelta voisi mainita esimerkiksi Timo Parvelan Ella-kirjat. Vaikka norjaksi käännettyjä suomalaiskirjailijoita löytyy jo jonkin verran, olisi käännöksille tilausta myös laajemmin. Yksi ongelmakohta on suomesta norjankieleen kääntävien ammattikääntäjien vähyys. Suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle löytyy enemmän kääntäjiä, mikä näkyy myös suomenruotsalaisen kirjallisuuden vahvana 5 viitattu edustuksena Norjassa. Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti on ollut mukana esittelemässä suomalaisia kirjailijoita ja kirjallisuutta norjalaisille esimerkiksi kirjailijatapaamisten ja festivaaliesiintymisten muodossa. Viimeisen vuoden aikana instituutti on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Oslo bokfestivalin, Litteraturhusetin, Finnmark internasjonale litteraturfestivalin, Kapittel festivalin ja Norsk litteraturfestivalin kanssa. Kirjailijavieraina ovat olleet mm. Sofi Oksanen, Juha Itkonen, Märta Tikkanen, Leena Lehtolainen, Riikka Pulkkinen, Rosa Liksom, ja Timo Parvela. Liitot: Norjalaisten kirjailijoiden liitto: Den norske Forfatterforening Postboks 327 Sentrum 0103 Oslo Puhelin: Sähköposti: Norjalaisten kustantamoiden liitto: Den norske Forleggerforening Øvre Vollgate Oslo Puhelin: Sähköposti: Norjalaisten kirjakauppojen liitto: Bokhandlerforeningen Øvre Vollgate Oslo Puhelin: Sähköposti: no Norjalaisten kääntäjien liitto: Pb 579 Sentrum 0105 Oslo Sähköposti: Norjalaisten kirjastojen liito: Postboks 6540, Etterstad 0606 Oslo Puhelin: Sähköposti: Kirjallisuusinstituutioita: Norla, Norwegian Literature Abroad Fiction and Non-Fiction P.O. Box 1414 Vika 0115 Oslo Puhelin: /02 Sähköposti: Litteraturhuset i Oslo Wergelandsveien 29, 0167 Oslo Puhelin: Sähköposti: Litteraturhuset i Bergen Holmedalsgården 3 Bergen Litteraturhuset i Fredrikstad Postboks Gamle Fredrikstad Puhelin: Sähköposti: Nordnorsk Forfatterlag Konttori: Annelill Bruun Flaamo Puhelin: Sähköposti: Lisätietoa: Pohjoisnorjalaiset kirjailijat: Litteraturnett Nord-Norge

10 Norjalaisia kustantamoita H. Aschehoug & Co (W.Nygaard) Postboks 363 Sentrum 0102 Oslo Puhelin: Norjan kolmanneksi suurin kustantamo, joka kustantaa laaja-alaisesti niin Norjalaista kuin käännettyäkin kirjallisuutta. Tiden Norsk Forlag Sehestedsgate 4 Postboks 6704 St. Olavs Plass 0130 Oslo Puhelin: Julkaisee norjalaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta Bazarforlag AS Jernbanetorget 4a 0154 Oslo Puhelin: Sähköposti: Kustantaa pääasiassa käännettyä kaunokirjallisuutta, myös suomalaisia kirjailijoita. Cappelen Damm AS 0055 Oslo Puhelin: Norjan suurin kustantamo. Kustannustoimintaa on laajasti norjalaisen sekä käännetyn kirjallisuuden puolella. Gyldendal Norsk forlag Postboks 6860, St. Olavs plass, 0130 OSLO Puhelin: Sähköposti: Norjan toiseksi suurin kustantamo, joka kustantaa kotimaista ja käännöskirjallisuutta monilla eri aloilla. Kagge Forlag AS Stortingsgaten 12, 0161 Oslo Puhelin: Pienestä koostaan huolimatta yksi Norjan menestyneimmistä kustantamoista. Myös käännöksiä. Mangschou forlag Vestre Torggaten Bergen Puhelin Pienkustantamo, joka julkaisee lasten ja nuorten kirjallisuutta. Myös käännöksiä. Forlaget Oktober AS Postboks 6848, St. Olavs plass 0130 Oslo Puhelin: Sähköposti: Kaunokirjallisuuteen keskittynyt kustantamo, joka julkaisee myös käännöksiä, joukossa myös suomalaisia kirjailijoita. Samlaget Jens Bjelkes gate 12 Pb 4672 Sofienberg 0562 Oslo Puhelin: Sähköposti: Julkaisee laaja-alaisesti norjalaista ja käännettyä kirjallisuutta. Flamme Forlag AS 0055 Oslo Sähköposti: Pieni kustantamo, joka kustantaa monipuolista kirjallisuutta. Lisää tietoa kustantamoita löytyy esimerkiksi kustantamoiden liiton sivuilta osoitteesta: Norjalaisia kirjallisuustapahtumia Bjørnsonfestivalen The Norwegian Fesival of International Literature Postboks MOLDE Puhelin: Sähköposti: Kapittel - Stavanger internasjonale festival for litteratur og ytringsfrihet: Sølvberget, Stavanger kulturhus Postboks Stavanger Puhelin: (+47) Sähköposti: Litteraturuka i Vestfold Vestfold fylkeskommune Svend Foyns gt Tønsberg Puhelin: Sähköposti: Norsk Litteraturfestival Postboks Lillehammer Puhelin: Sähköposti: Oslo bokfestival v/ Forleggerforeningens servicekontor Øvre Voll gate Oslo Reineord - Lofoten Internasjonale Literaturfestival Kontakti: Viggo Andersen Puhelin: Sähköposti: SPARK! Tromsø poesifestival Tromsø bibliotek Sähköposti: Puhelin:

11 Tromsø internasjonale litteraturfestival Ordkalotten Sähköposti: Puhelin: LÄHTEET: Bokavtalen Viitattu WT Litteraturfestival (lastenkirjallisuusfestivaali) Solbakken Os Puhelin: Sähköposti: Bokkjøp & handelskanaler JUNI Ipsos MMI/ Bokhandlerforeningen Viitattu Bokundersøkelsen Forleggerforeningen & Bokhandlerforeningen Viitattu Bransjestatistikk Forleggerforeningens servicekontor Viitattu Colbjørnsen, T., Larsen, H., Rønning H., Slaatta, T. & Torvund, O. 2012: Til bokas pris Utredning av litteraturpolitiske virkemidler i Europa - Overlevert til Kulturdepartementet og Kunnskapsdepartementet 15. februar Viitattu av_litteraturpolitiske_virkemidler_i_europa_ pdf (2012) Heikkinen, Merja: The Nordic Model for Supporting Artists. Public Support for Artists in Denmark, Finland, Norway and Sweden. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki Viitattu Hieno kirjavuosi kasvatti kaunokirjojen myyntiä kirjakaupoissa. Kirjakauppaliitto ry:n & Suomen kustannusyhdistyksen lehdistötiedote Viitattu Hjort, V., Jacobsen, R., Oterholm, A., & Petterson P : Norge trenger et mangfold av forfattere og litteratur - derfor sier vi JA til boklov! Julkaistu alunperin lehdessä Dagens Næringsliv. Viitattu Litteraturhuset rundet millionen. Litteraturhusetin lehdistötiedote Viitattu

12 Lunabba, Vava : Opetus ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2011:3: Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista Opetus ja -kulttuuriministeriö. Viitattu html?lang=fi&extra_locale=fi Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset , Liitetaulukko 45. Kirjojen lukemisen useus 2009, miehet ja naiset yhteensä, %. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu Løvåsen, Sigmund : Fastpris for lesar og litteratur. Julkaistu myös Aftenpostenissa Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu] Viitattu ISSN= Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset , Liitetaulukko 48. Kirjastossa käyminen 12 kuukauden aikana 1999, 2002 ja 2009, miehet ja naiset yhteensä, %. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu Johansen, Ivar : Vi må ha råd til å fylle bibliotekene med innhold! Julkaistu myös Aftenpostenissa Viitattu Suomi lukee Kirjakauppaliitto ry & Suomen Kustannusyhdistys. Korsvold, Kaja 2012: Starter priskrig på bøker. Aftenposten : 8. Normalkontrakt for skjønlitteratur Viitattu Oslo Economics 2011: Utredning om litteratur- og språkpolitiske virkemidler Utarbeidet for Kulturdepartementet. Viitattu tp%3a%2f%2fwww.osloeconomics.no%2fresources%2frapport%2520bokbransjen.pdf&ei=4l8o UIzpKojf4QTDxoDgBQ&usg=AFQjCNEYF4X4NE_6GgNw8JWnc1867l9xKg&sig2=QTLvsCuUkLV3 KgQoGphdbw Oterholm, Anne : Til bokas pris : Viktig utredning i boklov-debatten. Viitattu Oterholm, Anne : Om avtalen for strømming av litteratur. Viitattu Oterholm, Anne : Faste eller frie bokpriser. Viitattu Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset , Liitetaulukko 44. Kirjojen lukeminen 12 kuukauden aikana 1991, 1999, 2002 ja 2009, miehet ja naiset yhteensä, %. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu

13 Finsk-norsk kulturinstitutt Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti Oslo, Norge tlf. (+47) fax (+47)

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2014 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Syyskuu 2015

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2014 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Syyskuu 2015 Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2014 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Syyskuu 2015 Tilaaja: FILI ja Suomen Kustannusyhdistys ry Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

Kirjakauppaliitto 1.9.2010 KIRJA TIENHAARASSA. Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1. Sähkökirja-iltapäivä. Tuomas Seppä, Gaudeamus

Kirjakauppaliitto 1.9.2010 KIRJA TIENHAARASSA. Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1. Sähkökirja-iltapäivä. Tuomas Seppä, Gaudeamus Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 1 KIRJA TIENHAARASSA Sähkökirja-iltapäivä Kirjakauppaliitto 1.9.2010 Tuomas Seppä, Gaudeamus S ä h k ö k i r j a - i lta p ä i v ä K i r j a k a u p pa l

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2013 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Marraskuu 2014

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2013 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Marraskuu 2014 Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2013 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Marraskuu 2014 Tilaaja: FILI ja Suomen Kustannusyhdistys ry Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo

Lisätiedot

Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille

Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille This is a previewing sample. Please submit your application via the online application form. Suomalainen kauno- ja tietokirjallisuus pohjoismaisille kielille Hakijan tiedot Hakijan yhteystiedot Huom. tukea

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015 KIRJAKORI 214 Lastenkirjainstituutti on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Instituutin

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto, FinELib FinELibin aineistopäivä 22.4.2013 Lähtötilanne vuonna 2011 Ulkomaisia, engl.kiel. e-kirjoja

Lisätiedot

27.10.2011 Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot. Juha Tarvainen. Lingsoft Oy

27.10.2011 Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot. Juha Tarvainen. Lingsoft Oy 27.10.2011 Ellibs e-kirjojen hankintamallit ja lisensiointiehdot Juha Tarvainen Lingsoft Over 25 Years of Leading Language Technology Lingsoft 1986 - Ellibs Oy Perustettu 2002 Lingsoftin omistukseen 2006

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Pohjoismaista verkkokauppaa 34,5 miljardilla Ruotsin kruunulla ESIPUHE Pohjoismaiset kuluttajat arvioivat tehneensä verkko-ostoksia

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

JAMK julkaisutoiminta JKL Yliopiston julkaisuyksikkö

JAMK julkaisutoiminta JKL Yliopiston julkaisuyksikkö JAMK julkaisutoiminta JKL Yliopiston julkaisuyksikkö Julkaisutoiminnan ja henkilöstön yleisesittely Ideasta julkaisuksi eli miten julkaisu syntyy Mistä käsikirjoitukset tulevat, mitä julkaistaan Verkkojulkaiseminen

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9.

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9. Päätös 1 (5) Asia Yrityskaupan hyväksyminen: Bonnier Books Kauppa Suomi Oy / Akateemisen Kirjakaupan liiketoiminnot Asian vireilletulo Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 8.9.2015 ilmoitettu järjestely,

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Uudet kirjat raportti. Oma nimi

Uudet kirjat raportti. Oma nimi Uudet kirjat raportti Oma nimi 23.9.2014 Sisällys 1 Asiakassuhdemarkkinointi... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kohderyhmä... 1 1.3 Suoramarkkinointi... 1 1.4 Liittyminen... 1 2 Portfolioteoria... 1 2.1 Kirjakerhon

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

KUSTANNUSSOPIMUS. 1.2 Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät Tekijälle.

KUSTANNUSSOPIMUS. 1.2 Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät Tekijälle. KUSTANNUSSOPIMUS Kustantaja X OY (edempänä Kustantaja) ja tekijä T (Tekijä) ovat solmineet kustannussopimuksen seuraavin ehdoin teoksesta (teos), johon Tekijällä on täydellinen tekijänoikeus. 1. Luovutettavat

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä HE 175/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain :n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN Virva Nousiainen-Hiiri TAUSTAA YKN päätti kokouksessa 15.4.2011 perustaa valtakunnallisen hankkeen, joka keskittyy kirjastojen e-aineistoihin ja niiden lainaamiseen

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Saamenkielinen kaunokirjallisuus suomeksi

Saamenkielinen kaunokirjallisuus suomeksi T h i i s i i s a p rr e v i i e w i i n g s a m your p l l e applliicatiion.. P l l e viia a s e the s onlliine u b m i i applliicatiion tt fforrm.. Saamenkielinen kaunokirjallisuus suomeksi Hakijan tiedot

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Tiimari Oyj Abp:n yhtiökokous 26.4.2012. Toimitusjohtajan katsaus Niila Rajala

Tiimari Oyj Abp:n yhtiökokous 26.4.2012. Toimitusjohtajan katsaus Niila Rajala Tiimari Oyj Abp:n yhtiökokous 26.4.2012 Toimitusjohtajan katsaus Niila Rajala Tiimari lyhyesti (1.1.2012) Askarteluun, lasten juhliin, sisustukseen, koulu- ja toimistotarvikkeisiin, kortteihin ja lahjapaketointiin

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015

EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen. vuosi 2015 EFPIA:n ja Lääketeollisuus ry:n sääntöjen mukainen taloudellisten etuuksien julkistaminen vuosi 2015 Muistio käytetyistä menetelmistä Bristol-Myers Squibb Julkaisupäivä 31. toukokuuta 2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012

Joulukauppa 2012. Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Joulukauppa 2012 Kuluttaja- ja yrityskyselyt 29.11.2012 Kuluttajille kohdennettu joulukauppakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Yrityksille kohdennettu joulukauppakysely on Kaupan

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Heinrich Riethmüller. Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistyksen johtaja. Frankfurtin kirjamessujen 2014 avajaistilaisuus. 7.

Heinrich Riethmüller. Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistyksen johtaja. Frankfurtin kirjamessujen 2014 avajaistilaisuus. 7. 8-12 lokakuuta 2014 FRANKFURTIN KIRJAMESSUT Guest of Honour Suomi Heinrich Riethmüller Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistyksen johtaja Frankfurtin kirjamessujen 2014 avajaistilaisuus 7. lokakuuta 2014

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Ulkomainen kaunokirjallisuus suomeksi

Ulkomainen kaunokirjallisuus suomeksi This is a previewing sample. Please submit your application via the online application form. Ulkomainen kaunokirjallisuus suomeksi Hakijan tiedot Hakijan yhteystiedot Huom. suomennostukea voi hakea vain

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö

Kestävää kauneutta vuodesta 1862. Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Kestävää kauneutta vuodesta 1862 Sijoitus Invest 11.11.2015 Minna Avellan, sijoittajasuhdepäällikkö Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Yleisradion. digisopimus 14.6.2007

Yleisradion. digisopimus 14.6.2007 1 Yleisradion digisopimus 14.6.2007 2 SOPIMUS 14.6.2007 1. Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Yleisradion ja allekirjoittajajärjestöjen välillä solmitun Yhtyneet-sopimuksen piirissä tehtyyn suojattuun

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia

Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET 2015-2019 2 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET 2015-2019 3 Monipuolista

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia.

Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivä on kirjojen kattomarkkinointia. Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuosina 2011 ja 2012 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Tammikuu 2014

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuosina 2011 ja 2012 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Tammikuu 2014 Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuosina 2011 ja 2012 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Tammikuu 2014 Tilaaja: FILI ja Suomen Kustannusyhdistys ry Sisältö I. SELVITYKSEN TAUSTA... 2 II.

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ. Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi

KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ. Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi 5.12.2012 Pirjo Tuomi 2 Kokoelmatyön ulottuvuuksia KIRJASTON TAVOITTEET JA VASTUU SÄILYTTÄMINEN VALINTA JA HANKINTA KOKOELMATYÖ POISTOT JA KARSINTA

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Teema: Matka verkko-ostosten tekemiseen Q2 2015 Pohjoismaista verkkokauppaa 40,5 miljardilla Ruotsin kruunulla vuoden toisella neljänneksellä ESIPUHE Verkkokauppa kasvoi Pohjoismaissa

Lisätiedot