vaikutu Jyväskylän StrategineS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vaikutu Jyväskylän StrategineS"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINN YLEISKAAVALUONNOS vaikutu usten arviointi Jyväskylän n kaupunki, Maankäyttö, StrategineS en suunnittelu

2 1

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS Vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupunki, Maankäytt ö, Strateginen suunnittelu

4 3

5 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIMENETELMÄ ARVIOINTITAVOITTEIDEN ( KRITEERIEN) MÄÄRITTELY ARVIOINTITYÖPAJAT Arviointiryhmien kokoonpano ja työpajojen ohjelma Tavoitteiden toteutumisen arviointi Vaikutusten tunnistaminen yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla (tehtävä 1 neula arviointi) Vaikutusten tunnistaminen koko kaavaratkaisun tasolla (tehtävä 2) Arviointitulosten käsittely KOKOAVAT ARVIOINTIKESKUSTELUT ASIANTUNTIJATYÖPAJOISSA TUNNISTETUT VAIKUTUKSET LUONTO Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset VESIVARAT JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset LIIKENNE Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset ELINKEINOT Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset VIRKISTYS Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA MAISEMA Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset SOSIAALINEN KESTÄVYYS Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset SOSIAALINEN KESTÄVYYS (TÄYDENTÄVÄ IVA TYÖPAJA )

6 5.9 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset YHDYSKUNTARAKENNE Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset ILMASTO Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset YHTEENVETO TEEMATYÖPAJOJEN TULOKSISTA ARVIOINTIRAPORTIN JATKOKÄYTTÖ AINEISTON TULKITSIJALLE MENETELMÄN SOVELTAJALLE LIITTEET: 1. Kaavakartta 2. Kaavamääräykset 3. Teemakartat 1 Kehät 2 Ekologinen viherverkko 3 Luonnonsuojelu 4a Kulttuuriympäristö 4b Kulttuuriympäristö 6 Pinta ja pohjavedet 7a Kävely ja pyöräily 7b Kävely ja pyöräily 10 Kivat naapurit 5

7 1. JOHDANTO Tullessaan lainvoimaiseksi ja voimaan Jyväskylän kaupungin yleiskaava muodostaa koko kunnan maankäyttöä sitovasti ohjaavan yleiskaavallisen kehyksen. Se korvaa useita oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja sekä maakuntakaavat, jotka siihen saakka ovat olleet monin paikoin ainoita asemakaavoitusta ohjaavia kaavoja. Jyväskylän kaupungin yleiskaavalla tulee olemaan lukemattomia monitahoisia ja vaikeasti arvioitavia vaikutuksia rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön, talouteen ja kaikkien jyväskyläläisten arkeen. Maankäytöllisten vaikutusten lisäksi kaavan vaikutukset ovat suunnittelukulttuurisia. Kaavan voidaankin perustellusti todeta olevan yksi kaupungin keskeisimmistä päätösasioista vuosikymmeniin. Yli puoli vuotta kestäneessä prosessissa arvioitiin yleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutuksia niissä aihepiireissä, joissa kaavalla voitiin olettaa olevan merkittäviä vaikutuksia. Menetelmänä vaikutustiedon keräämisessä käytettiin työssä kehitettyä osallistuvaa kaksivaiheista tavoiteanalyysia. Luonteeltaan arviointi oli määrällisiin aineistoihin tukeutuva laadullinen asiantuntija-arvio. Arvioinnin keskeiset tavoitteet olivat vaikutustiedon tuottaminen ja säädösvelvoitteiden täyttäminen. Arviointiprosessi haluttiin hyödyntää maankäyttö- ja rakennuslain velvoittamaa osallistumismenettelyä täydentävänä osallistumisen, oppimisen ja yhteistyön tilaisuutena. Lisäksi tavoitteena oli kehittää arvioitavien asiakokonaisuuksien kesken yhdenmukainen, tasapainoinen ja systemaattinen menetelmä, joka sopii erityisesti suurten yleiskaavojen luonnosvaiheen arviointiin. Sen avulla kaavan vaikutukset tulevat arvioiduksi kaikkien vaikutustekijöiden osalta jo kaavaprosessin alkuvaiheessa. Arviointimenettelyn osallistuvuus lisäsi arvioinnin edustuksellisuutta ja toimi osaltaan tiedonvälityksen kanavana keskeisille sidosryhmille. Arviointitulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä luonnosvaiheen kaavaratkaisun vaikutusten suunnasta, merkittävyydestä ja alueellisista painopisteistä, mikä on tärkeää ehdotusvaiheen suunnittelun ja ehdotusvaiheen vaikutusten arvioinnin kannalta. Luonnosvaiheen arviointi toimii kontrollina siitä, millä osa-alueilla kaavaratkaisu on vaikutusten osalta onnistunut ja millä kaavan osa-alueilla on vielä kehitettävää. Arvioinnin asiallisen kattavuus ja yhdenmukaisuus luovat edellytyksiä arviointiteemojen välisille tarkasteluille. Teemojen väliset vaikutussuhteet muodostavat keskenään monimutkaisen kudelman, jonka sävyjä tai pääpiirteitäkään on mahdotonta kuvata kirjallisesti. Sen sijaan mahdollisimman läpinäkyvästi teemoittain raportoidut asiantuntijoiden arviot muodostavat aineiston, jota tutkimalla myös teemojen väliset ja sisäiset vaikutussuhteet käyvät ilmi. Kaavan vaikutuksia arvioitiin kymmenessä temaattisessa arviointityöpajassa ja niitä seuranneissa kahdessa kokoavassa keskustelussa. Arvioitavat teemat jäsenneltiin soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä kaavojen vaikutusten arvioinnista säädettyä. Arviointiin osallistui Jyväskylän kaupungin yleiskaavoittajat, maakunnan suunnittelusta vastaava Keski-Suomen liitto ja kaupungin kaavoituksen edistämisestä ja ohjauksesta vastaava Keski-Suomen ELY-keskus sekä lukuisia asiantuntijoita kaupunkiorganisaatiosta ja järjestöistä. Arviointiprojektin epävirallisena ohjausryhmänä toimi yleiskaavatiimi: Leena Rossi, Julia Virtanen, Vesa Rajaniemi, Mervi Vallinkoski, Anna Isopoussu, Eetu Lappalainen, Reijo Teivaistenaho, Elina Lehtinen ja Taru Heikkinen. Arvioinnin koordinoi ja raportoi projektipäällikkö Hannu Onkila. Arviointi aloitettiin kaavan ollessa luonnoksena nähtävillä kesällä 2012 ja päätettiin helmikuussa Pian arvioinnin päättymisen jälkeen valmistui ensimmäinen luonnos kaavaehdotukseksi. 6

8 2. TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEET Vaikutusten arvioinnin, kuten koko yleiskaavan luonnosratkaisun juuret juontuvat sitä pohjustaneisiin suunnitteluvaiheisiin. Kaavaprosessia edelsi maankäytön, asumisen ja liikenteen keskeisiä kysymyksiä yhteen sovittanut rakennemalli 20X0. Seudullisessa yhteistyössä valmisteltu rakennemalli oli ratkaissut keskeiset yhdyskuntarakenteellisiin vaihtoehtoihin liittyvät kysymykset. Tehty työ loi vankan perustan valmistella yleiskaavaluonnos ilman, että kaavaprosessissa tutkitaan vaihtoehtoisiaa rakenteellisia kaavaratkaisuja. Luonnoksen rakenteellinen perusratkaisu pohjautuu rakennemallissa ja maakuntakaavassa esitettyyn maankäyttöön. Näin olleen kaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutuksia on sivuttu nyt tehdyn arvioinnin a ohella myös mainituissa aiemmissa suunnitelmissa. Luonnosvaiheen kaavaratkaisua ovat ohjanneet myös esimerkiksi e kaupunkistrategia, kuntien yhdistymissopimus (Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) ja kaavann varhaiseen valmisteluvaiheeseen kuuluneen raamivaiheen tavoitteet. Kaiken suunnittelunn lähtökohtanaa ovat olleet luonnollisesti maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleiskaavaprosessia pohjustaneen esisuunnittelun vuoksi kaavan valmisteluvaiheenn vaikutusten arviointi oli luonteeltaan suunnittelutyöhön sisältyväää ja epämuodollista. Muodollisesti ja systemaattisesti vaikutuksia v arvioitiin vasta prosessin ehdotusvaiheessa kaavan oltua luonnoksena nähtävillää (kuva 1). Luonnoksen arviointi kulki käsi i kädessä ehdotusvaiheen suunnittelun kanssa ja ensimmäiset luonnokset ehdotukseksi valmistuivat muutamann kuukauden kuluttua arvioinnin päätyttyä. Kuva 1. Vaikutusten arvioinnin ominaispiirteet kaavaprosessin valmistelu ja ehdotusvaiheissa. 7

9 3. ARVIOINTIASETELMA Arvioinnissa tarkasteltiin kaavaluonnoksen mahdollistaman maankäytön vaikutuksia suhteessa nykyiseen ja voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen mahdollistamaan maankäyttöön. Tällä arviointiasetelmalla voitiin tutkia sitä miten luonnoksessa esitetyt suunnitteluratkaisut muuttavat ympäristöä ja millaisia vaikutuksia muutoksella voi toteutuessaan olla. Kaavan hyväkysymisen myötä kumoutuvien voimassa olevien oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kumoutumisesta aiheutuvat maankäytön muutokset tunnistettiin erillistarkastelussa ennen osallistuvaa pääarviointimenettelyä. Kumoutumistarkastelun aineistoa oli tarkoitus hyödyntää myöhemmässä työpajatyöskentelyssä. Ensimmäisessä arviointityöpajassa huomattiin, että jo yksin yleiskaavan osoittaman maankäytön muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi oli osallistuvissa suunnittelutilanteissa niin vaikeaa, ettei kumoamisen vaikutuksia kyetty käsittelemään riittävästi kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnin rinnalla. Osittain tai kokonaan kumoutuvia yleiskaavoja on yhdeksän. Kaavaluonnoksen arviointi perustui oletuksiin nykytilan muuttumattomuudesta ja kaavan täysimääräisestä toteutumisesta. Todellisuudessa nykytila ei ole stabiili vaan alati muuttuva. Kaava myös toteutuu alueellisesti enemmän tai vähemmän epätasaisesti vähitellen pitkällä aikajänteellä. Kaavan tilallinen ja ajallinen toteutuminen määrittää kaavan vaikutukset, joiden merkittävyys riippuu osaltaan myös kaavan toteutumisen järjestyksestä. Koska vaikutuksia aiheuttavia maankäytön muutoksia ei voida ennakolta riittävästi tietää, arviointi koettiin varsin haastavaksi. Tehty arviointi jäikin yleisesti ottaen enemmän luonnoksen aiheuttamia riskejä ja myönteisiä kehityssuuntia tunnistavaksi kuin arvioivaksi, sikäli kun arviointi ymmärretään yritykseksi aavistella tunnetun toiminnan ja siitä aiheutuvien laadultaan/määrältään tunnettujen vaikutustekijöiden sekä niiden ympäristössään aiheuttamien muutosten vaikutuksia. Kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia myös Jyväskylän kaupungin ulkopuolelle. Ylikunnallisia vaikutuksia ei arvioitu. Arviointi pohjautui valittuun kaavaratkaisuun (yleiskaavaluonnos). Arvioinnissa ei vertailtu vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja. 4. ARVIOINTIMENETELMÄ Arviointiin kehitettiin menetelmä, jonka avulla pyrittiin varmistamaan osallistumisen ja läpinäkyvyyden ohella edellytyksiä sille, että vaikutukset tulevat tarkoituksenmukaisesti ja tasapainoisesti arvioiduksi kaikkien vaikutustekijöiden osalta. Arvioinnin asiallinen kattavuus ja yhdenmukaisuus varmistivat yhdenmukaisen tulosaineiston, mikä edelleen loi edellytyksiä siirtymiselle perinteisestä sektoriarvioinnista askeleen kohti kokonaisvaltaisempaa ja systeemistä arviointia. Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin temaattisissa arviointityöpajoissa ( ) ja niitä seuranneissa kokoavissa arviointikeskusteluissa (18.1. ja ). Työpajoja järjestettiin kymmenestä aihepiiristä, jotka yhdessä kattavat kaavan ohjausvaikutusten laajan kentän. Arvioitavat teemat jäsenneltiin soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä kaavojen vaikutusten arvioinnista säädettyä. Kokoavissa arviointikeskusteluissa esiteltiin työpajojen arviointitulokset kootusti ja kunkin teeman osalta erikseen. (kuva 2.) Kaavaluonnoksen arvioinnin lisäksi kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan myös annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä ehdotusvaiheessa tehtävien selvitysten pohjalta. Ehdotusvaiheen arviointia ja ehdotusvaiheen kaavaratkaisun muotoutumista ei ole kuvattu tässä raportissa. 8

10 Kuva 2. Vaikutusten arvioinnin pääelementit ja aikataulu. 4.1 A ARVIOINTITAVOITTEIDEN ( KRITEERIEN) MÄÄRITTEL LY Jyväskylän kaupungin yleiskaavalle oli asetettu tavoitteet kaavaprosessiin varhaisessa valmisteluvaiheessa. Tässä niin kutsutussa raamivaiheessa koottiin tietoa ja tunnistettiin yhdyskuntarakenteen strategisia kehittämistavoitteita. Raamivaiheen aineisto koostui raamikartasta ja raamilauseista sekä raamiaineiston kokoavastaa raamikirjasta. Aineisto oli julkisesti nähtävillä Raamiaineiston avulla osallisille ja päätöksentekijöille havainnollistettiin asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Kaavan tavoitteet tiivistettiin taulukon 1raamilauseisi1 iin, joille haettiin hyväksyntä yleiskaavatoimikunnassa Raamilauseiden (tavoitteiden) ja niiden vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin osallisten antaman palautteen pohjalta sisäisissä asiantuntijatyöpajoissaa kevään ja kesän 2011 aikana. Raamivaihe loi perustan yleiskaavan suunnittelulle ja rajasi vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen määrää. Raamivaiheen tavoitteet eivät sellaisenaan soveltuneet kaavaluonnoksen systemaattiseen vaikutusten arviointiin, koska ne olivat luonteeltaan joko liian yleispiirteisiä tai yksityiskohtaisia. Niiden käyttö arviointikriteereinä oli mahdotonta myös siksi, että joidenkin kaavassa käsiteltävien asiakokonaisuuksien, kuten luonnon osalta tavoitteitaa ei ollut määritelty lainkaan. Monet raamitavoitteista olivat myös ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen ja kestävän kehityksen mukaisten suunnittelupäämäärien kanssa. Koska vaikutusten arvioinnin lain mukainen lähtökohta on kaavan kestävyyden arviointi, kullekin arvioitavalle asiakokonaisuudelle asetettiin vaikutusten arviointia varten uudet tavoitteet (ns. arviointitavoitteet). Arviointikriteereinä toimineet arviointitavoitteet johdettiin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, MRL:sta, MRA:sta, yleisesti hyväksytyistä alue- ja yhdyskuntasuunnittelunn tavoitteista sekä soveltuvinn osin raamivaiheen tavoitteista. Tavoitelauseista muodostettiin mahdollisimman ymmärrettäviä, yksiselitteisiä, yksinkertaisia ja asiallisesti kattavia. Tavoitteiden määrittely pyrittiin pitämään luonnosvaiheen kaavaratkaisusta erillisinä siten, ettää tavoitteet ovat kaavaluonnoksen suunnitteluratkaisuista riippumattomia. Kunkin teeman arviointitavoitteet määriteltiin osana 9

11 arviointityöpajojen sisällön valmistelua. Tavoitteiden muotoiluun osallistui pääsääntöisesti useita yleiskaavoittajia. Arviointitavoitteet ovat monin osin ristiriitaisia ja päällekkäisiä eri teemojen välillä, mikä on syytä muistaa tulosaineistoa tulkittaessa. Arviointitavoitteille ei haettu yleiskaavatoimikunnan hyväksyntää huolimatta siitä, että raamivaiheessa näin oli tehty ja tavoitteiden merkitys arviointitulokseen tiedostettiin määrääväksi. Tavoitteiden asettelulla on välillisesti suuri merkitys myös siihen, mitä muutoksia kaavaan voidaan arviointitulosten nojalla perustella ehdotusvaiheessa. Kullekin arviointisektorille määritellyt arviointitavoitteet on esitetty taulukossa 2 ja kunkin sektoriarvioinnin sisältötekstissä luvussa 5. Taulukko 1. Vuonna 2011 yleiskaavalle asetetut tavoitteet (raamilauseet). TEEMA Houkuttelevuus ja omaleimaisuus Ilmasto ja ympäristöystävällisyys Taloudellisuus Keskustahakuiset työpaikat Sujuvat liikenneyhteydet ja tilaa vaativat työpaikkatoiminnot Maaseutuelinkeinot Ranta asuminen Kestävän liikkumisen maankäyttö (kevyt ja joukkoliikenne) Täydennysrakentaminen Keskustaajaman/Päijänteen seitsemän vireää virkistysveljestä Kehä Vihreä ja Kehä Siniset Kylähelmet Kylien välinauhat Ydinmaaseutu RAAMILAUSE Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden ja alueiden omaleimaisuuden. Kilpailukykyä edistetään tarjoamalla houkuttelevia asumisen ja elinkeinotoiminnan maankäyttömahdollisuuksia keskustoissa, taajamissa ja maaseudulla. Ilmastonmuutosta torjutaan ja siihen sopeudutaan hyvällä, keskimääräisellä innokkuudella. Ympäristöstä huolehtiminen on kaiken lähtökohtana. Maankäyttöä kehitetään yhdyskuntataloudellisesti ja energiatehokkaasti nykyisten taajamien, kylähelmien ja näitä yhdistävien liikenneväylien vaikutuspiirissä. Keskustahakuisille (toimisto, palveluja kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue ja lähikeskuksiin. Tilaa vieville ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille tarjotaan uusia sijoittumismahdollisuuksia eri suunnista laajenevan kaupunkirakenteen kehältä. Samalla edistetään uusien kehätieyhteyksien toteuttamismahdollisuuksia. Maaseutuelinkeinojen asema turvataan tukemalla kylien elinkeinotoimintaa ja säilyttämällä mm. olennaiset peltoalueet rakentamiselta. Uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kohteina ovat mm. Kairahta, Kaunisharju, Majanoro, Kirkkolahti, Iloniemi, Tikkakoski, Säynätsalo ja Iso Lehtisaari). Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Maaseutualueilla ranta asuminen on mahdollista kylissä. Maankäyttöä pyritään sijoittamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen, keskuksiin ja kylähelmiin. Kevyen liikenteen reitistöjä kehitetään. Uusia keskustahakuisen kaupan suuryksiköitä sallitaan olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä, mutta ei muualla. Kävelykeskustat, maaseudun kylähelmet ja joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret ovat täydennysrakentamisen ensisijaisia sijaintipaikkoja. Myös maaseutualueita eheytetään. Keskustaajaman Päijänteen, maakuntakaavassa osoitettujen Seitsemän Vireän Virkistysveljeksen hyvinvoinnillinen ja maisemallinen merkitys tunnistetaan ja niitä kehitetään monimuotoisen virkistyksen, liikunnan ja maiseman ehdoilla. Keskustaajaman sisällä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä kehitetään valtakunnallisesti merkittävinä, upeina kaupunkivirkistyksen kohteina. Maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia reittien viihtyisyydestä, sujuvuudesta ja jatkuvuudesta. Kylähelmet osoitetaan yleiskaavassa ja niihin pääasiallisesti suunnataan uuden pysyvän maaseutuasumisen rakennuspaikat. Kriteereinä ovat maisemalliset vetovoimatekijät, hyvät liikenneyhteydet palveluihin, vesihuolto ja kyläläisten myönteinen kehittämistahto. Rakentamisen mitoitus ja sijoittuminen tutkitaan kylien omaleimaisista lähtökohdista käsin kylien maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kylien välialueet osoitetaan yleiskaavassa, uusien rakennuspaikkojen mitoitus on kuitenkin kylähelmiä huomattavasti alempi. Kriteereinä ovat hyvät liikenneyhteydet, sujuvat koulukyydit ja vesihuolto. Maaseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään. Kylähelmien ulkopuoliset alueet ovat yleiskaavassa maaseutuelinkeinovaltaisia alueita. Asuminen liittyy elinkeinon harjoittamiseen ja suuntautuu ensisijaisesti olemassa oleviin rakennuspaikkoihin. Maaseutuelinkeinojen kannalta olennaiset peltoalueet turvataan. Uusia loma asuntojen paikkoja voidaan osoittaa emätilakohtaiseen rantamitoitukseen pohjautuen. 10

12 Taulukko 2. Yleiskaavaluonnoksen arviointitavoitteet arviointiteemoittain ARVIOINTITEEMA ARVIOINTITAVOITE Luonto - Kaavaluonnos turvaa tärkeät tiedossa olevat luontokohteet - Nykyiset ekologiset yhteydet ja tärkeät viheryhteydet säilyvät - Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua Vesivarat ja ympäristöhäiriöt - Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevien pohjavesivarojen määrän ja laadun - Kaavaluonnos ei vaaranna vesienhoitotyössä (VPD) pintavesimuodostumille asetettuja tilatavoitteita. - Kaavaluonnoksessa huomioidaan hulevesien synnyn ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisy - Kaavaluonnoksessa on huolehdittu ympäristöhäiriöiden torjunnasta Liikenne - Kaavaluonnos turvaa tieliikenteen sujuvuuden sekä päätieverkolla että yhdyskuntarakenteellisesti merkittävällä alemmanasteisella tie ja katuverkolla. - Kaavaluonnos ohjaa liikenteeseen vaikuttavan uuden maankäytön linja autoliikenteen kulkutapaosuuden kasvutavoitetta tukevalla tavalla. - Kaavaluonnos edistää keskeisten määräpaikkojen saavutettavuutta pyöräillen ja kävellen. - Kaavaluonnos tukee tiedossa olevia raideliikenteen pitkän aikajänteen kehittämistarpeita (kapasiteetti ja nopeus). - Kaavaluonnos turvaa sujuvan ja turvallisen vesiliikenteen. - Kaavaluonnos luo edellytyksiä Jyväskylän lentoaseman toiminnalle ja edistää sen saavutettavuutta eri liikennemuodoilla. Elinkeinot - Kaavaluonnos edistää elinkeinoja tukevan toimintaympäristön muodostumista ja tuotantopanosten saatavuutta Virkistys - Kaavaluonnos turvaa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden - Kaavaluonnos turvaa päävirkistysreittien sujuvuuden ja jatkuvuuden Kulttuuriympäristöt ja maisema - Kaavaluonnos turvaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, maisema alueet ja muinaisjäännökset - Kaavaluonnos ottaa huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet Sosiaalinen kestävyys - Kaavaluonnos edistää tasapainoista keskus ja palveluverkkoa, jossa palvelut ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa eri kulkumuodoin - Kaavaluonnos luo edellytykset sosiaalisesti tasapainoiselle ja eheälle asuinalueiden kehitykselle. - Kaavaluonnos edistää hyvinvoinnin edellytyksiä ja parantaa elinympäristön laatua. Kuntatalous - Kaavaluonnos on kuntataloudellisesti kestävä Yhdyskuntarakenne - Kaavaluonnoksen uudet asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistyksen alueet sekä niitä yhdistävät verkostot on suunniteltu niin, että oleva rakenne täydentyy ja liikkumisen tarve vähenee, eikä alueelle synny nykyisestä rakenteesta irrallaan olevaa henkilöautoriippuvaa yhdyskuntarakennetta. - Kaavaluonnoksen uudet liikenneratkaisut eivät johda yhdyskuntarakenteellisesti epäkeskeisten alueiden saavutettavuuden parantumiseen ja yhdyskuntarakenteen painopisteen siirtymiseen. Ilmasto - Kaavaluonnos edistää kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. - Kaavaluonnoksessa on varauduttu muuttuvan ilmaston aiheuttamiin riskeihin. 11

13 4.2 ARVIOINTITYÖPAJAT Arviointiryhmien kokoonpano ja työpajojen ohjelma Arviointityöpajat järjestettiin Jyväskylän kaupungin Rakentajantalolla. Kustakin teemasta arviointiteemasta järjestettiin puoli päivää kestänyt työpaja. Arviointityöpajoihin osallistui Jyväskylän kaupungin yleis- ja asemakaavoittajia, maakunnan suunnittelusta vastaava Keski-Suomen liitto ja kaupungin kaavoituksen edistämisestä ja ohjauksesta vastaava Keski-Suomen ELY-keskus sekä lukuisia asiantuntijoita kaupunkiorganisaatiosta ja järjestöistä. Työpajojen enimmäiskoko pyrittiin rajaamaan15 osallistujaan, jotta arviointitilanne pysyisi hallittuna ja keskustelevana. Yhteensä työpajoihin osallistui 50 henkilöä 17:stä eri organisaatioista. Monet arvioijista osallistuivat useampaan kuin yhteen teematyöpajaan. Kussakin työpajassa arvioitiin luonnosvaiheen kaavaratkaisun vaikutuksia kyseisen teeman arviointitavoitteisiin nähden. Esimerkiksi luonto teeman työpajaan osallistuneet asiantuntijat arvioivat kuinka luonnosratkaisu vaikuttaa luontotavoitteiden saavuttamiseen. Elinkeinot teeman työpajassa pohdittiin puolestaan kaavan vaikutuksia elinkeinoja koskeviin arviointitavoitteisiin. Kaavaluonnoksen arviointi perustui oikeusvaikutteisen kaavamateriaalin vapaaseen havainnointiin tarkoitusta varten järjestetyssä tilaisuudessa. Arvioijat tutkivat suunnitteluvalintojen ja kyseisen teeman tavoitteiden välistä suhdetta, kuten sitä ovatko kaavamääräykset riittäviä varmistamaan kyseisen arviointitavoitteen toteutumisen, mitkä kaavakartan ratkaisut tukevat tavoitetta ja mistä aiheutuu tavoitteen kannalta kielteisiä vaikutuksia. Ristiriitaisten tavoitteiden ja intressien sekä yhteismitattomien vaikutusten yhteensovittaminen jäivät kokoavissa arviointikeskusteluissa (2 tilaisuutta) ja ehdotusvaiheen suunnittelussa käsiteltäviksi. Tilaisuuden aluksi yleiskaavoittajat loivat katsauksen kaavaluonnokseen. He kertoivat kaavan tavoitteista ja sisällöstä, joka tulee ohjaamaan kaupunkisuunnittelua tulevina vuosikymmeninä. Kaavasta aiheutuvat maankäytön muutokset pyrittiin esittämään mahdollisimman selkeästi esimerkkien avulla. Kaavaluonnoksen esittelyn jälkeen ohjeistettiin arviointi. Ohjeistuksessa korostettiin sitä, että arvioijien tulee arvioida kaavaluonnoksen mahdollistamia maankäytön muutoksia ja niihin sisältyvien vaikutusten suuntaa ja merkittävyyttä. Arvioijat olivat esittäytyneet toisilleen tilaisuuden aluksi. Tällöin he olivat myös ottaneet vastaan tilaisuuden ohjelman, arviointitavoitteet ja kahden arviointitehtävän ohjeistuksen, kaavakartan, teemakartat ja kaavamääräykset. Arvioijia oli työpajakutsussa pyydetty tutustumaan oman asiantuntemusalueensa näkökulmasta ennakolta luonnosaineistoon, joka löytyy kaupungin verkkosivuilta Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin kussakin työpajassa kahdessa tilamittakaavassa. Kukin kyseisen teeman arviointitavoitteista arvioitiin: - Yksittäisten suunnitteluratkaisujen, kuten kaavamerkintöjen ja määräysten suhteen (tehtävä 1). - Mitkä yksittäiset suunnitteluratkaisut tukevat tavoitteen saavuttamista ja mitkä eivät? Suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia erittelevää arviointia - Luonnosvaiheen kokonaiskaavaratkaisun suhteen (tehtävä 2). - Kuinka hyvin kaavan kokonaisratkaisu tukee tavoitteen saavuttamista edellä käsitellyt yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutuserot huomioon ottaen? Suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia yhdistelevää arviointia. Arviointi kahdessa mittakaavassa oli perusteltua, koska vaikutukset ovat usein enemmän tai vähemmän paikallisia ja tiettyihin suunnitteluratkaisuihin sidottuja. Esimerkiksi uudella asuinalueella tai tiellä voi olla paikallisesti merkittäviä sosiaalisia myönteisiä vaikutuksia huolimatta siitä, että kaavan vaikutukset arvioitaisiin kokonaisuudessaan kielteisiksi, kun otetaan huomioon myös muiden paikallisesti vaikuttavien suunnitteluratkaisujen vaikutukset. Käytetyssä arviointitavassa 12

14 voitiin tunnistaa sekä yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia että suunnitteluratkaisujen yhdessä muodostaman kaavallisen kokonaisuuden vaikutuksia. Kahden arviointimittakaavan tulokset täydentävät toisiaan Vaikutusten tunnistaminen yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla (tehtävä 1 neulaarviointi) Mittakaavaltaan pienipiirteisessä tehtävässä 1 arvioitiin sitä, mitkä yksittäiset suunnitteluratkaisut tukevat tavoitteen saavuttamista ja mitkä eivät (tietty taajaman laajenemisalue, pyöräilyn edistämistä koskeva kaavamääräys, työpaikkaalueiden sijainti suhteessa kevyen liikenteen väyliin jne.). Arvioijia pyydettiin osoittamaan värineuloja käyttäen suunnitteluratkaisujen vaikutusten arvioitu suunta ja merkittävyys seinälle koottuihin oikeusvaikutteisiin kaava-asiakirjoihin (liitteet 1-3). Oikeusvaikutteisina kaava-asiakirjoina pidettiin kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä sekä niissä viitattuja teemakarttoja. Tehtävä ohjeistettiin arvioijille jaetussa materiaalissa seuraavasti: Laita enintään neljä vihertävää (vihreä = +1 ja sininen = +2) karttaneulaa kaava-asiakirjojen kohtiin (kaavakartta, teemakartat ja kaavamääräykset), jotka vaikuttavat myönteisesti tavoitteen 1 täyttymiseen. Jos et löydä kaavasta myönteisiä puolia, älä laita neuloja. Valmistaudu tarkentamaan ja perustelemaan ratkaisujasi parilla lauseella. Laita enintään neljä punertavaa (keltainen = -1 ja punainen = -2) karttaneulaa kaava-asiakirjojen kohtiin (kaavakartta, teemakartat ja kaavamääräykset), jotka vaikuttavat kielteisesti tavoitteen 1 täyttymiseen. Jos et löydä kaavasta kielteisiä puolia, älä aseta neuloja. Valmistaudu perustelemaan ratkaisujasi parilla lauseella. Jos arviosi koskee useita vastaavia kohteita, voit merkitä niistä yhden ja perustella asian suullisesti. Esimerkiksi jos arvioit kaikkien uusien täydennysrakentamiskohteiden edistävän tavoitteen saavuttamista, merkitse yksi alue ja kerro arviosi koskevan kaikkia alueita. Kun neulat oli asetettu, tehtävä purettiin. Arvioijat keräsivät asettamansa neulat pois ja perustelivat antamansa pistearvon lyhyesti suullisesti. Kirjaajat dokumentoivat arviot perusteluineen. Arviointi toistettiin vastaavasti kaikille käsiteltävän teeman arviointitavoitteille. Arvioijat käyttivät tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa taulukon 3 asteikkoa, josta edelleen johdettiin kaavan vaikutusten suunta (myönteinen/kielteinen) ja merkittävyys Vaikutusten tunnistaminen koko kaavaratkaisun tasolla (tehtävä 2) Tehtävässä kaksi arvioitiin kuinka hyvin kaavaluonnos turvaa sille asetetut tavoitteet kokonaisuutena yksittäisten suunnitteluratkaisujen (tehtävä 1) vaikutuserot huomioon ottaen. Tehtävässä ei siis pyritty arvioimaan suuntaan tai toiseen vaikuttavia osatekijöitä (yksittäisiä suunnitteluratkaisuja), vaan arvioijien tuli muodostaa näkemys siitä, missä määrin luonnosratkaisu kokonaisuudessaan turvaa kunkin arviointitavoitteen täyttymisen. Kukin arvioija teki arvioinnin paperilomakkeelle, johon kirjoitetun tavoitteen perään kirjattiin numeerinen arvio (taulukko 3), perustelu arviolle ja ehdotus siitä miten kaavaratkaisua tulisi kehittää, että tavoite täyttyisi paremmin. Tehtävässä 2 käytettiin viisiportaista asteikkoa. Tehtävässä 1 arviointiasteikko oli sama lukuun ottamatta luokkaa 0 (ei samaa, eikä eri mieltä). Asteikosta johdettiin kaavan vaikutusten suunta(myönteinen/neutraali/kielteinen) ja merkittävyys (merkittävä/neutraali/erittäin merkittävä) ja merkittävyys. (Taulukko 3.) 13

15 Taulukko 3. Kaavan tavoitteiden saavuttamisessa käytetty arviointiasteikko ja sen käyttö vaikutusten suunnan ja merkittävyyden kuvaamisessa. Arvo 0 ei ollut käytössä tehtävän 1 neula arvioinnissa. Pisteytys Tavoitteiden saavuttaminen Kaavan vaikutusten suunta ja merkittävyys +2 Täysin samaa mieltä Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia +1 Jokseenkin samaa mieltä Myönteisiä vaikutuksia 0 Ei samaa, eikä eri mieltä Kaavan vaikutus neutraali 1 Jokseenkin eri mieltä Kielteisiä vaikutuksia 2 Täysin eri mieltä Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Arviointitulosten käsittely Arviointi pyrittiin dokumentoimaan ja raportoimaan mahdollisimman hienovaraisesti sekä läpinäkyvästi. Asiantuntijoiden tekemät havainnot ja arviot sekä niihin sisältyvät näkemyserot pyrittiin jättämään anonyymisti mahdollisimman kattavasti esille. Arviointitehtävän 1 (neula-arviointi) kartta kuvattiin, kun kaikki arvioijat olivat laittaneet neulat. Kaksi henkilöä kirjasi muistiin arvioijien antamat suulliset perustelut. Rinnakkaisista muistiinpanoista koostettiin kunkin tilaisuuden arviointimuistio. Arviot koottiin yhteenvedoksi lukuun 5 käyttäen hyväksi puhtaaksi kirjoitettuja työpajamuistioita tehtävästä 1 ja arvioijien kirjoittamia lomakkeita tehtävästä KOKOAVAT ARVIOINTIKESKUSTELUT Arviointityöpajojen tulokset ja kaavan kehittämiseksi annetut ehdotukset esiteltiin yleiskaavoittajille kootusti ja kunkin teeman osalta erikseen kahdessa kokoavassa arviointikeskustelussa (18.1. ja ). Keskustelujen kuluessa kaavoittajille rakentui kokonaisnäkemys kaavan vaikutusten monitahoisuudesta, kaavan kokonaisarvioinnin ja loppuvaiheen yhteensovittamisen haasteista. Jo työpajojen aikana syksyllä 2012 heräsi monia ajatuksia siitä, kuinka arvioinnin tulokset tulevat muuttamaan kaavaratkaisua. Jalostuneet ajatukset alkoivat konkretisoitua suunnitelmiin jo ennen tammi- ja helmikuussa 2013 järjestettyjä kokoavia keskusteluja. Ensimmäisessä keskustelussa esiteltiin kunkin teeman osalta arviointitulokset ja arviointiryhmän ehdotukset kaavan kehittämiseksi. Toisena keskustelupäivänä 1.2. istunnoissa keskityttiin arvioinnissa esitettyihin kehittämisehdotuksiin, jotka luokiteltiin kolmeen luokkaan: - Asia hoidossa. Kaavaehdotus kehittymässä kehitysehdotuksen suuntaiseksi. - Asia ei hoidossa. Kehittämisehdotus otetaan huomioon jatkotyössä. - Asia ei hoidossa. Kehittämisehdotusta ei voida tai haluta toteuttaa. Perustelut kirjattiin. 14

16 5. ASIANTUNTIJATYÖPAJOISSA TUNNISTETUT VAIKUTUKSET 5.1 LUONTO Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yleiskaavaluonnoksen luontovaikutuksia arvioitiin Arviointiryhmään kutsuttiin edustus Keski-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen liitosta, Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä ja Jyväskylän kaupungin ympäristövirastosta. Arviointiin osallistui kahdeksan henkilöä. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Luonto teeman arviointiryhmä Keski Suomen ELY keskus: Auvo Hamarus SLL Jyväskylän paikallisosasto: Silja Parri Heikki Susiluoma Jyväskylän kaupunki: Anna Isopoussu Elina Lehtinen Heikki Sihvonen Reijo Teivaistenaho Mervi Vallinkoski Raamivaiheessa kaavalle määriteltyihin tavoitelauseisiin ei sisältynyt luonto-arvoja koskevia tavoitteita. MLRn, MRAn ja VATden pohjalta määritellyt luonto teeman arviointitavoitteet olivat: 1. Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevat merkittävät luontokohteet 2. Nykyiset ekologiset yhteydet säilyvät 3. Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua 15

17 5.1.1 Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Arvioitaessa kaavan oikeusvaikutteisissaa osissa esitettyjen yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia esille nousivat kuviin 3, 4 ja 5 kootut asiat. Suurella kirjasimella kirjoitetut näkökohdat ovat toistuneet useiden asiantuntijoiden arviointivastauksissa. Kuva 3. Kaavakarttaan, teemakarttoihin ja kaavamääräyksiin kohdistuneen neula-arvioinnin 16 tulokset tavoitteen 1 osalta.

18 Kuva 4. Kaavakarttaan, teemakarttoihin ja kaavamääräyksiin kohdistuneen neula-arvioinnin tulokset tavoitteen 2 osalta. 17

19 18 Kuva 5. Kaavakarttaan, teemakarttoihin ja kaavamääräyksiin kohdistuneen neula-arvioinnin tulokset tavoitteen 3 osalta.

20 5.1.1 Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset Luontonäkökulmasta ajatellen kaavaratkaisun arvioitiin olevan kokonaisuutena kaikkien kolmenn tavoitteen osalta neutraali tai keskimääräisilta vaikutuksiltaan hienoisesti myönteinen eli luontotavoitteita tukeva. Huomattavaa on, että näkemyserot vastaajien välillä olivat suuria kaikissa kolmessa osa-arviossa. Esimerkiksi arviot siitä edistääkö kaava luonnonsuojelua vaihtelivatt merkittävästii vastaajasta riippuen. Yksi vastaajista onn sitä mieltä, että kaavaluonnoksella on merkittävä uonnonsuojelua edistävä vaikutus. Kaksi vastaajaa puolestaan olivat sitä mieltä, että kaavaluonnoksen vaikutukset ovat kielteisiä. (Kuva 6.) Kuva 6. Kaavaluonnoksen vaikutukset kolmen osatavoitteen toteutumisen kautta arvioituna. Tavoite 1 - Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevat merkittävät luontokohteet Viisi arvioijaaa oli sitä mieltä, että kaavalla on myönteisiä vaikutuksia merkittävienn tiedossa olevien luontoarvojen säilymiseen. Kolme vastaajista piti kaavan vaikutuksiaa kielteisinä. ( Kuva 6.). Kaavan arvioitiin turvaavan pääsääntöisesti hyvin etenkin valtakunnalliset suojelutavoitteet. Alueellisten ja paikallisten suojelutavoitteiden arvioitiin sen sijaan jäävän epämääräisiksi kaavan yleispiirteisyydestä johtuen. Saarten ja etenkin Iso-Lehtisaaren rakentamisen katsottiin loukkaavan merkittävästi merkittävien luontokohteiden säilyvyyden tavoitetta. Myös osan täydennysrakentamis-selvityksessä esitetyistä kohteista todettiin sijaitsevan luontoarvoiltaan merkittävillä alueilla, minkä nähtiin olevan ristiriidassaa tavoitteen kanssa. Kaavan erityisansiona pidettiin luonnosvaiheessa laadittua ekologista viherverkkoselvitystä, jonka yhteenvetokartta kuuluu oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon (teemakartta 2). Siinä kaavan luontoarvoja ja niiden olemassaolon edellytyksiä on tarkasteltu kattavasti ja kokonaisuutena. Onnistuneiksi arvioitiin myös m luontoa koskevat kaavamääräykset. Tiedossa olevat jo suojellut ja toistaiseksi suojelemattomat kohteet sijoittuvat luonnoksen viheralueille, v jonka määräys edellyttää alueiden säilymistä pääosinn rakentamattomina. Määräysten katsottiin olevan pääsääntöisesti 19

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus

KANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus KANGASNIEMEN KUNTA Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan 213-436-1-48 osa-alueelta Kaavaehdotus 29.2.2016 Kuva: Näkymä Puulan Pitkälahdelta. Kumoaminen tapahtuu tämän kapean lahden koillisrannalla.

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 40. KAUPUNGINOSAN KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEITA Kunnan kaavatunnus: 243

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot