vaikutu Jyväskylän StrategineS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vaikutu Jyväskylän StrategineS"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINN YLEISKAAVALUONNOS vaikutu usten arviointi Jyväskylän n kaupunki, Maankäyttö, StrategineS en suunnittelu

2 1

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVALUONNOS Vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupunki, Maankäytt ö, Strateginen suunnittelu

4 3

5 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIMENETELMÄ ARVIOINTITAVOITTEIDEN ( KRITEERIEN) MÄÄRITTELY ARVIOINTITYÖPAJAT Arviointiryhmien kokoonpano ja työpajojen ohjelma Tavoitteiden toteutumisen arviointi Vaikutusten tunnistaminen yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla (tehtävä 1 neula arviointi) Vaikutusten tunnistaminen koko kaavaratkaisun tasolla (tehtävä 2) Arviointitulosten käsittely KOKOAVAT ARVIOINTIKESKUSTELUT ASIANTUNTIJATYÖPAJOISSA TUNNISTETUT VAIKUTUKSET LUONTO Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset VESIVARAT JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset LIIKENNE Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset ELINKEINOT Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset VIRKISTYS Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA MAISEMA Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset SOSIAALINEN KESTÄVYYS Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset SOSIAALINEN KESTÄVYYS (TÄYDENTÄVÄ IVA TYÖPAJA )

6 5.9 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset YHDYSKUNTARAKENNE Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset ILMASTO Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset YHTEENVETO TEEMATYÖPAJOJEN TULOKSISTA ARVIOINTIRAPORTIN JATKOKÄYTTÖ AINEISTON TULKITSIJALLE MENETELMÄN SOVELTAJALLE LIITTEET: 1. Kaavakartta 2. Kaavamääräykset 3. Teemakartat 1 Kehät 2 Ekologinen viherverkko 3 Luonnonsuojelu 4a Kulttuuriympäristö 4b Kulttuuriympäristö 6 Pinta ja pohjavedet 7a Kävely ja pyöräily 7b Kävely ja pyöräily 10 Kivat naapurit 5

7 1. JOHDANTO Tullessaan lainvoimaiseksi ja voimaan Jyväskylän kaupungin yleiskaava muodostaa koko kunnan maankäyttöä sitovasti ohjaavan yleiskaavallisen kehyksen. Se korvaa useita oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja sekä maakuntakaavat, jotka siihen saakka ovat olleet monin paikoin ainoita asemakaavoitusta ohjaavia kaavoja. Jyväskylän kaupungin yleiskaavalla tulee olemaan lukemattomia monitahoisia ja vaikeasti arvioitavia vaikutuksia rakennettuun ja rakentamattomaan ympäristöön, talouteen ja kaikkien jyväskyläläisten arkeen. Maankäytöllisten vaikutusten lisäksi kaavan vaikutukset ovat suunnittelukulttuurisia. Kaavan voidaankin perustellusti todeta olevan yksi kaupungin keskeisimmistä päätösasioista vuosikymmeniin. Yli puoli vuotta kestäneessä prosessissa arvioitiin yleiskaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutuksia niissä aihepiireissä, joissa kaavalla voitiin olettaa olevan merkittäviä vaikutuksia. Menetelmänä vaikutustiedon keräämisessä käytettiin työssä kehitettyä osallistuvaa kaksivaiheista tavoiteanalyysia. Luonteeltaan arviointi oli määrällisiin aineistoihin tukeutuva laadullinen asiantuntija-arvio. Arvioinnin keskeiset tavoitteet olivat vaikutustiedon tuottaminen ja säädösvelvoitteiden täyttäminen. Arviointiprosessi haluttiin hyödyntää maankäyttö- ja rakennuslain velvoittamaa osallistumismenettelyä täydentävänä osallistumisen, oppimisen ja yhteistyön tilaisuutena. Lisäksi tavoitteena oli kehittää arvioitavien asiakokonaisuuksien kesken yhdenmukainen, tasapainoinen ja systemaattinen menetelmä, joka sopii erityisesti suurten yleiskaavojen luonnosvaiheen arviointiin. Sen avulla kaavan vaikutukset tulevat arvioiduksi kaikkien vaikutustekijöiden osalta jo kaavaprosessin alkuvaiheessa. Arviointimenettelyn osallistuvuus lisäsi arvioinnin edustuksellisuutta ja toimi osaltaan tiedonvälityksen kanavana keskeisille sidosryhmille. Arviointitulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä luonnosvaiheen kaavaratkaisun vaikutusten suunnasta, merkittävyydestä ja alueellisista painopisteistä, mikä on tärkeää ehdotusvaiheen suunnittelun ja ehdotusvaiheen vaikutusten arvioinnin kannalta. Luonnosvaiheen arviointi toimii kontrollina siitä, millä osa-alueilla kaavaratkaisu on vaikutusten osalta onnistunut ja millä kaavan osa-alueilla on vielä kehitettävää. Arvioinnin asiallisen kattavuus ja yhdenmukaisuus luovat edellytyksiä arviointiteemojen välisille tarkasteluille. Teemojen väliset vaikutussuhteet muodostavat keskenään monimutkaisen kudelman, jonka sävyjä tai pääpiirteitäkään on mahdotonta kuvata kirjallisesti. Sen sijaan mahdollisimman läpinäkyvästi teemoittain raportoidut asiantuntijoiden arviot muodostavat aineiston, jota tutkimalla myös teemojen väliset ja sisäiset vaikutussuhteet käyvät ilmi. Kaavan vaikutuksia arvioitiin kymmenessä temaattisessa arviointityöpajassa ja niitä seuranneissa kahdessa kokoavassa keskustelussa. Arvioitavat teemat jäsenneltiin soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä kaavojen vaikutusten arvioinnista säädettyä. Arviointiin osallistui Jyväskylän kaupungin yleiskaavoittajat, maakunnan suunnittelusta vastaava Keski-Suomen liitto ja kaupungin kaavoituksen edistämisestä ja ohjauksesta vastaava Keski-Suomen ELY-keskus sekä lukuisia asiantuntijoita kaupunkiorganisaatiosta ja järjestöistä. Arviointiprojektin epävirallisena ohjausryhmänä toimi yleiskaavatiimi: Leena Rossi, Julia Virtanen, Vesa Rajaniemi, Mervi Vallinkoski, Anna Isopoussu, Eetu Lappalainen, Reijo Teivaistenaho, Elina Lehtinen ja Taru Heikkinen. Arvioinnin koordinoi ja raportoi projektipäällikkö Hannu Onkila. Arviointi aloitettiin kaavan ollessa luonnoksena nähtävillä kesällä 2012 ja päätettiin helmikuussa Pian arvioinnin päättymisen jälkeen valmistui ensimmäinen luonnos kaavaehdotukseksi. 6

8 2. TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEET Vaikutusten arvioinnin, kuten koko yleiskaavan luonnosratkaisun juuret juontuvat sitä pohjustaneisiin suunnitteluvaiheisiin. Kaavaprosessia edelsi maankäytön, asumisen ja liikenteen keskeisiä kysymyksiä yhteen sovittanut rakennemalli 20X0. Seudullisessa yhteistyössä valmisteltu rakennemalli oli ratkaissut keskeiset yhdyskuntarakenteellisiin vaihtoehtoihin liittyvät kysymykset. Tehty työ loi vankan perustan valmistella yleiskaavaluonnos ilman, että kaavaprosessissa tutkitaan vaihtoehtoisiaa rakenteellisia kaavaratkaisuja. Luonnoksen rakenteellinen perusratkaisu pohjautuu rakennemallissa ja maakuntakaavassa esitettyyn maankäyttöön. Näin olleen kaavaluonnoksen mukaisen maankäytön vaikutuksia on sivuttu nyt tehdyn arvioinnin a ohella myös mainituissa aiemmissa suunnitelmissa. Luonnosvaiheen kaavaratkaisua ovat ohjanneet myös esimerkiksi e kaupunkistrategia, kuntien yhdistymissopimus (Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) ja kaavann varhaiseen valmisteluvaiheeseen kuuluneen raamivaiheen tavoitteet. Kaiken suunnittelunn lähtökohtanaa ovat olleet luonnollisesti maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleiskaavaprosessia pohjustaneen esisuunnittelun vuoksi kaavan valmisteluvaiheenn vaikutusten arviointi oli luonteeltaan suunnittelutyöhön sisältyväää ja epämuodollista. Muodollisesti ja systemaattisesti vaikutuksia v arvioitiin vasta prosessin ehdotusvaiheessa kaavan oltua luonnoksena nähtävillää (kuva 1). Luonnoksen arviointi kulki käsi i kädessä ehdotusvaiheen suunnittelun kanssa ja ensimmäiset luonnokset ehdotukseksi valmistuivat muutamann kuukauden kuluttua arvioinnin päätyttyä. Kuva 1. Vaikutusten arvioinnin ominaispiirteet kaavaprosessin valmistelu ja ehdotusvaiheissa. 7

9 3. ARVIOINTIASETELMA Arvioinnissa tarkasteltiin kaavaluonnoksen mahdollistaman maankäytön vaikutuksia suhteessa nykyiseen ja voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen mahdollistamaan maankäyttöön. Tällä arviointiasetelmalla voitiin tutkia sitä miten luonnoksessa esitetyt suunnitteluratkaisut muuttavat ympäristöä ja millaisia vaikutuksia muutoksella voi toteutuessaan olla. Kaavan hyväkysymisen myötä kumoutuvien voimassa olevien oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kumoutumisesta aiheutuvat maankäytön muutokset tunnistettiin erillistarkastelussa ennen osallistuvaa pääarviointimenettelyä. Kumoutumistarkastelun aineistoa oli tarkoitus hyödyntää myöhemmässä työpajatyöskentelyssä. Ensimmäisessä arviointityöpajassa huomattiin, että jo yksin yleiskaavan osoittaman maankäytön muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi oli osallistuvissa suunnittelutilanteissa niin vaikeaa, ettei kumoamisen vaikutuksia kyetty käsittelemään riittävästi kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnin rinnalla. Osittain tai kokonaan kumoutuvia yleiskaavoja on yhdeksän. Kaavaluonnoksen arviointi perustui oletuksiin nykytilan muuttumattomuudesta ja kaavan täysimääräisestä toteutumisesta. Todellisuudessa nykytila ei ole stabiili vaan alati muuttuva. Kaava myös toteutuu alueellisesti enemmän tai vähemmän epätasaisesti vähitellen pitkällä aikajänteellä. Kaavan tilallinen ja ajallinen toteutuminen määrittää kaavan vaikutukset, joiden merkittävyys riippuu osaltaan myös kaavan toteutumisen järjestyksestä. Koska vaikutuksia aiheuttavia maankäytön muutoksia ei voida ennakolta riittävästi tietää, arviointi koettiin varsin haastavaksi. Tehty arviointi jäikin yleisesti ottaen enemmän luonnoksen aiheuttamia riskejä ja myönteisiä kehityssuuntia tunnistavaksi kuin arvioivaksi, sikäli kun arviointi ymmärretään yritykseksi aavistella tunnetun toiminnan ja siitä aiheutuvien laadultaan/määrältään tunnettujen vaikutustekijöiden sekä niiden ympäristössään aiheuttamien muutosten vaikutuksia. Kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia myös Jyväskylän kaupungin ulkopuolelle. Ylikunnallisia vaikutuksia ei arvioitu. Arviointi pohjautui valittuun kaavaratkaisuun (yleiskaavaluonnos). Arvioinnissa ei vertailtu vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja. 4. ARVIOINTIMENETELMÄ Arviointiin kehitettiin menetelmä, jonka avulla pyrittiin varmistamaan osallistumisen ja läpinäkyvyyden ohella edellytyksiä sille, että vaikutukset tulevat tarkoituksenmukaisesti ja tasapainoisesti arvioiduksi kaikkien vaikutustekijöiden osalta. Arvioinnin asiallinen kattavuus ja yhdenmukaisuus varmistivat yhdenmukaisen tulosaineiston, mikä edelleen loi edellytyksiä siirtymiselle perinteisestä sektoriarvioinnista askeleen kohti kokonaisvaltaisempaa ja systeemistä arviointia. Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin temaattisissa arviointityöpajoissa ( ) ja niitä seuranneissa kokoavissa arviointikeskusteluissa (18.1. ja ). Työpajoja järjestettiin kymmenestä aihepiiristä, jotka yhdessä kattavat kaavan ohjausvaikutusten laajan kentän. Arvioitavat teemat jäsenneltiin soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä kaavojen vaikutusten arvioinnista säädettyä. Kokoavissa arviointikeskusteluissa esiteltiin työpajojen arviointitulokset kootusti ja kunkin teeman osalta erikseen. (kuva 2.) Kaavaluonnoksen arvioinnin lisäksi kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan myös annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä ehdotusvaiheessa tehtävien selvitysten pohjalta. Ehdotusvaiheen arviointia ja ehdotusvaiheen kaavaratkaisun muotoutumista ei ole kuvattu tässä raportissa. 8

10 Kuva 2. Vaikutusten arvioinnin pääelementit ja aikataulu. 4.1 A ARVIOINTITAVOITTEIDEN ( KRITEERIEN) MÄÄRITTEL LY Jyväskylän kaupungin yleiskaavalle oli asetettu tavoitteet kaavaprosessiin varhaisessa valmisteluvaiheessa. Tässä niin kutsutussa raamivaiheessa koottiin tietoa ja tunnistettiin yhdyskuntarakenteen strategisia kehittämistavoitteita. Raamivaiheen aineisto koostui raamikartasta ja raamilauseista sekä raamiaineiston kokoavastaa raamikirjasta. Aineisto oli julkisesti nähtävillä Raamiaineiston avulla osallisille ja päätöksentekijöille havainnollistettiin asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Kaavan tavoitteet tiivistettiin taulukon 1raamilauseisi1 iin, joille haettiin hyväksyntä yleiskaavatoimikunnassa Raamilauseiden (tavoitteiden) ja niiden vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin osallisten antaman palautteen pohjalta sisäisissä asiantuntijatyöpajoissaa kevään ja kesän 2011 aikana. Raamivaihe loi perustan yleiskaavan suunnittelulle ja rajasi vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen määrää. Raamivaiheen tavoitteet eivät sellaisenaan soveltuneet kaavaluonnoksen systemaattiseen vaikutusten arviointiin, koska ne olivat luonteeltaan joko liian yleispiirteisiä tai yksityiskohtaisia. Niiden käyttö arviointikriteereinä oli mahdotonta myös siksi, että joidenkin kaavassa käsiteltävien asiakokonaisuuksien, kuten luonnon osalta tavoitteitaa ei ollut määritelty lainkaan. Monet raamitavoitteista olivat myös ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen ja kestävän kehityksen mukaisten suunnittelupäämäärien kanssa. Koska vaikutusten arvioinnin lain mukainen lähtökohta on kaavan kestävyyden arviointi, kullekin arvioitavalle asiakokonaisuudelle asetettiin vaikutusten arviointia varten uudet tavoitteet (ns. arviointitavoitteet). Arviointikriteereinä toimineet arviointitavoitteet johdettiin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, MRL:sta, MRA:sta, yleisesti hyväksytyistä alue- ja yhdyskuntasuunnittelunn tavoitteista sekä soveltuvinn osin raamivaiheen tavoitteista. Tavoitelauseista muodostettiin mahdollisimman ymmärrettäviä, yksiselitteisiä, yksinkertaisia ja asiallisesti kattavia. Tavoitteiden määrittely pyrittiin pitämään luonnosvaiheen kaavaratkaisusta erillisinä siten, ettää tavoitteet ovat kaavaluonnoksen suunnitteluratkaisuista riippumattomia. Kunkin teeman arviointitavoitteet määriteltiin osana 9

11 arviointityöpajojen sisällön valmistelua. Tavoitteiden muotoiluun osallistui pääsääntöisesti useita yleiskaavoittajia. Arviointitavoitteet ovat monin osin ristiriitaisia ja päällekkäisiä eri teemojen välillä, mikä on syytä muistaa tulosaineistoa tulkittaessa. Arviointitavoitteille ei haettu yleiskaavatoimikunnan hyväksyntää huolimatta siitä, että raamivaiheessa näin oli tehty ja tavoitteiden merkitys arviointitulokseen tiedostettiin määrääväksi. Tavoitteiden asettelulla on välillisesti suuri merkitys myös siihen, mitä muutoksia kaavaan voidaan arviointitulosten nojalla perustella ehdotusvaiheessa. Kullekin arviointisektorille määritellyt arviointitavoitteet on esitetty taulukossa 2 ja kunkin sektoriarvioinnin sisältötekstissä luvussa 5. Taulukko 1. Vuonna 2011 yleiskaavalle asetetut tavoitteet (raamilauseet). TEEMA Houkuttelevuus ja omaleimaisuus Ilmasto ja ympäristöystävällisyys Taloudellisuus Keskustahakuiset työpaikat Sujuvat liikenneyhteydet ja tilaa vaativat työpaikkatoiminnot Maaseutuelinkeinot Ranta asuminen Kestävän liikkumisen maankäyttö (kevyt ja joukkoliikenne) Täydennysrakentaminen Keskustaajaman/Päijänteen seitsemän vireää virkistysveljestä Kehä Vihreä ja Kehä Siniset Kylähelmet Kylien välinauhat Ydinmaaseutu RAAMILAUSE Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden ja alueiden omaleimaisuuden. Kilpailukykyä edistetään tarjoamalla houkuttelevia asumisen ja elinkeinotoiminnan maankäyttömahdollisuuksia keskustoissa, taajamissa ja maaseudulla. Ilmastonmuutosta torjutaan ja siihen sopeudutaan hyvällä, keskimääräisellä innokkuudella. Ympäristöstä huolehtiminen on kaiken lähtökohtana. Maankäyttöä kehitetään yhdyskuntataloudellisesti ja energiatehokkaasti nykyisten taajamien, kylähelmien ja näitä yhdistävien liikenneväylien vaikutuspiirissä. Keskustahakuisille (toimisto, palveluja kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue ja lähikeskuksiin. Tilaa vieville ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille tarjotaan uusia sijoittumismahdollisuuksia eri suunnista laajenevan kaupunkirakenteen kehältä. Samalla edistetään uusien kehätieyhteyksien toteuttamismahdollisuuksia. Maaseutuelinkeinojen asema turvataan tukemalla kylien elinkeinotoimintaa ja säilyttämällä mm. olennaiset peltoalueet rakentamiselta. Uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kohteina ovat mm. Kairahta, Kaunisharju, Majanoro, Kirkkolahti, Iloniemi, Tikkakoski, Säynätsalo ja Iso Lehtisaari). Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Maaseutualueilla ranta asuminen on mahdollista kylissä. Maankäyttöä pyritään sijoittamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen, keskuksiin ja kylähelmiin. Kevyen liikenteen reitistöjä kehitetään. Uusia keskustahakuisen kaupan suuryksiköitä sallitaan olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä, mutta ei muualla. Kävelykeskustat, maaseudun kylähelmet ja joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret ovat täydennysrakentamisen ensisijaisia sijaintipaikkoja. Myös maaseutualueita eheytetään. Keskustaajaman Päijänteen, maakuntakaavassa osoitettujen Seitsemän Vireän Virkistysveljeksen hyvinvoinnillinen ja maisemallinen merkitys tunnistetaan ja niitä kehitetään monimuotoisen virkistyksen, liikunnan ja maiseman ehdoilla. Keskustaajaman sisällä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä kehitetään valtakunnallisesti merkittävinä, upeina kaupunkivirkistyksen kohteina. Maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia reittien viihtyisyydestä, sujuvuudesta ja jatkuvuudesta. Kylähelmet osoitetaan yleiskaavassa ja niihin pääasiallisesti suunnataan uuden pysyvän maaseutuasumisen rakennuspaikat. Kriteereinä ovat maisemalliset vetovoimatekijät, hyvät liikenneyhteydet palveluihin, vesihuolto ja kyläläisten myönteinen kehittämistahto. Rakentamisen mitoitus ja sijoittuminen tutkitaan kylien omaleimaisista lähtökohdista käsin kylien maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kylien välialueet osoitetaan yleiskaavassa, uusien rakennuspaikkojen mitoitus on kuitenkin kylähelmiä huomattavasti alempi. Kriteereinä ovat hyvät liikenneyhteydet, sujuvat koulukyydit ja vesihuolto. Maaseudun yhdyskuntarakennetta eheytetään. Kylähelmien ulkopuoliset alueet ovat yleiskaavassa maaseutuelinkeinovaltaisia alueita. Asuminen liittyy elinkeinon harjoittamiseen ja suuntautuu ensisijaisesti olemassa oleviin rakennuspaikkoihin. Maaseutuelinkeinojen kannalta olennaiset peltoalueet turvataan. Uusia loma asuntojen paikkoja voidaan osoittaa emätilakohtaiseen rantamitoitukseen pohjautuen. 10

12 Taulukko 2. Yleiskaavaluonnoksen arviointitavoitteet arviointiteemoittain ARVIOINTITEEMA ARVIOINTITAVOITE Luonto - Kaavaluonnos turvaa tärkeät tiedossa olevat luontokohteet - Nykyiset ekologiset yhteydet ja tärkeät viheryhteydet säilyvät - Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua Vesivarat ja ympäristöhäiriöt - Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevien pohjavesivarojen määrän ja laadun - Kaavaluonnos ei vaaranna vesienhoitotyössä (VPD) pintavesimuodostumille asetettuja tilatavoitteita. - Kaavaluonnoksessa huomioidaan hulevesien synnyn ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisy - Kaavaluonnoksessa on huolehdittu ympäristöhäiriöiden torjunnasta Liikenne - Kaavaluonnos turvaa tieliikenteen sujuvuuden sekä päätieverkolla että yhdyskuntarakenteellisesti merkittävällä alemmanasteisella tie ja katuverkolla. - Kaavaluonnos ohjaa liikenteeseen vaikuttavan uuden maankäytön linja autoliikenteen kulkutapaosuuden kasvutavoitetta tukevalla tavalla. - Kaavaluonnos edistää keskeisten määräpaikkojen saavutettavuutta pyöräillen ja kävellen. - Kaavaluonnos tukee tiedossa olevia raideliikenteen pitkän aikajänteen kehittämistarpeita (kapasiteetti ja nopeus). - Kaavaluonnos turvaa sujuvan ja turvallisen vesiliikenteen. - Kaavaluonnos luo edellytyksiä Jyväskylän lentoaseman toiminnalle ja edistää sen saavutettavuutta eri liikennemuodoilla. Elinkeinot - Kaavaluonnos edistää elinkeinoja tukevan toimintaympäristön muodostumista ja tuotantopanosten saatavuutta Virkistys - Kaavaluonnos turvaa virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden - Kaavaluonnos turvaa päävirkistysreittien sujuvuuden ja jatkuvuuden Kulttuuriympäristöt ja maisema - Kaavaluonnos turvaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, maisema alueet ja muinaisjäännökset - Kaavaluonnos ottaa huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet Sosiaalinen kestävyys - Kaavaluonnos edistää tasapainoista keskus ja palveluverkkoa, jossa palvelut ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa eri kulkumuodoin - Kaavaluonnos luo edellytykset sosiaalisesti tasapainoiselle ja eheälle asuinalueiden kehitykselle. - Kaavaluonnos edistää hyvinvoinnin edellytyksiä ja parantaa elinympäristön laatua. Kuntatalous - Kaavaluonnos on kuntataloudellisesti kestävä Yhdyskuntarakenne - Kaavaluonnoksen uudet asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistyksen alueet sekä niitä yhdistävät verkostot on suunniteltu niin, että oleva rakenne täydentyy ja liikkumisen tarve vähenee, eikä alueelle synny nykyisestä rakenteesta irrallaan olevaa henkilöautoriippuvaa yhdyskuntarakennetta. - Kaavaluonnoksen uudet liikenneratkaisut eivät johda yhdyskuntarakenteellisesti epäkeskeisten alueiden saavutettavuuden parantumiseen ja yhdyskuntarakenteen painopisteen siirtymiseen. Ilmasto - Kaavaluonnos edistää kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. - Kaavaluonnoksessa on varauduttu muuttuvan ilmaston aiheuttamiin riskeihin. 11

13 4.2 ARVIOINTITYÖPAJAT Arviointiryhmien kokoonpano ja työpajojen ohjelma Arviointityöpajat järjestettiin Jyväskylän kaupungin Rakentajantalolla. Kustakin teemasta arviointiteemasta järjestettiin puoli päivää kestänyt työpaja. Arviointityöpajoihin osallistui Jyväskylän kaupungin yleis- ja asemakaavoittajia, maakunnan suunnittelusta vastaava Keski-Suomen liitto ja kaupungin kaavoituksen edistämisestä ja ohjauksesta vastaava Keski-Suomen ELY-keskus sekä lukuisia asiantuntijoita kaupunkiorganisaatiosta ja järjestöistä. Työpajojen enimmäiskoko pyrittiin rajaamaan15 osallistujaan, jotta arviointitilanne pysyisi hallittuna ja keskustelevana. Yhteensä työpajoihin osallistui 50 henkilöä 17:stä eri organisaatioista. Monet arvioijista osallistuivat useampaan kuin yhteen teematyöpajaan. Kussakin työpajassa arvioitiin luonnosvaiheen kaavaratkaisun vaikutuksia kyseisen teeman arviointitavoitteisiin nähden. Esimerkiksi luonto teeman työpajaan osallistuneet asiantuntijat arvioivat kuinka luonnosratkaisu vaikuttaa luontotavoitteiden saavuttamiseen. Elinkeinot teeman työpajassa pohdittiin puolestaan kaavan vaikutuksia elinkeinoja koskeviin arviointitavoitteisiin. Kaavaluonnoksen arviointi perustui oikeusvaikutteisen kaavamateriaalin vapaaseen havainnointiin tarkoitusta varten järjestetyssä tilaisuudessa. Arvioijat tutkivat suunnitteluvalintojen ja kyseisen teeman tavoitteiden välistä suhdetta, kuten sitä ovatko kaavamääräykset riittäviä varmistamaan kyseisen arviointitavoitteen toteutumisen, mitkä kaavakartan ratkaisut tukevat tavoitetta ja mistä aiheutuu tavoitteen kannalta kielteisiä vaikutuksia. Ristiriitaisten tavoitteiden ja intressien sekä yhteismitattomien vaikutusten yhteensovittaminen jäivät kokoavissa arviointikeskusteluissa (2 tilaisuutta) ja ehdotusvaiheen suunnittelussa käsiteltäviksi. Tilaisuuden aluksi yleiskaavoittajat loivat katsauksen kaavaluonnokseen. He kertoivat kaavan tavoitteista ja sisällöstä, joka tulee ohjaamaan kaupunkisuunnittelua tulevina vuosikymmeninä. Kaavasta aiheutuvat maankäytön muutokset pyrittiin esittämään mahdollisimman selkeästi esimerkkien avulla. Kaavaluonnoksen esittelyn jälkeen ohjeistettiin arviointi. Ohjeistuksessa korostettiin sitä, että arvioijien tulee arvioida kaavaluonnoksen mahdollistamia maankäytön muutoksia ja niihin sisältyvien vaikutusten suuntaa ja merkittävyyttä. Arvioijat olivat esittäytyneet toisilleen tilaisuuden aluksi. Tällöin he olivat myös ottaneet vastaan tilaisuuden ohjelman, arviointitavoitteet ja kahden arviointitehtävän ohjeistuksen, kaavakartan, teemakartat ja kaavamääräykset. Arvioijia oli työpajakutsussa pyydetty tutustumaan oman asiantuntemusalueensa näkökulmasta ennakolta luonnosaineistoon, joka löytyy kaupungin verkkosivuilta Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kaavaluonnoksen vaikutuksia arvioitiin kussakin työpajassa kahdessa tilamittakaavassa. Kukin kyseisen teeman arviointitavoitteista arvioitiin: - Yksittäisten suunnitteluratkaisujen, kuten kaavamerkintöjen ja määräysten suhteen (tehtävä 1). - Mitkä yksittäiset suunnitteluratkaisut tukevat tavoitteen saavuttamista ja mitkä eivät? Suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia erittelevää arviointia - Luonnosvaiheen kokonaiskaavaratkaisun suhteen (tehtävä 2). - Kuinka hyvin kaavan kokonaisratkaisu tukee tavoitteen saavuttamista edellä käsitellyt yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutuserot huomioon ottaen? Suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia yhdistelevää arviointia. Arviointi kahdessa mittakaavassa oli perusteltua, koska vaikutukset ovat usein enemmän tai vähemmän paikallisia ja tiettyihin suunnitteluratkaisuihin sidottuja. Esimerkiksi uudella asuinalueella tai tiellä voi olla paikallisesti merkittäviä sosiaalisia myönteisiä vaikutuksia huolimatta siitä, että kaavan vaikutukset arvioitaisiin kokonaisuudessaan kielteisiksi, kun otetaan huomioon myös muiden paikallisesti vaikuttavien suunnitteluratkaisujen vaikutukset. Käytetyssä arviointitavassa 12

14 voitiin tunnistaa sekä yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia että suunnitteluratkaisujen yhdessä muodostaman kaavallisen kokonaisuuden vaikutuksia. Kahden arviointimittakaavan tulokset täydentävät toisiaan Vaikutusten tunnistaminen yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla (tehtävä 1 neulaarviointi) Mittakaavaltaan pienipiirteisessä tehtävässä 1 arvioitiin sitä, mitkä yksittäiset suunnitteluratkaisut tukevat tavoitteen saavuttamista ja mitkä eivät (tietty taajaman laajenemisalue, pyöräilyn edistämistä koskeva kaavamääräys, työpaikkaalueiden sijainti suhteessa kevyen liikenteen väyliin jne.). Arvioijia pyydettiin osoittamaan värineuloja käyttäen suunnitteluratkaisujen vaikutusten arvioitu suunta ja merkittävyys seinälle koottuihin oikeusvaikutteisiin kaava-asiakirjoihin (liitteet 1-3). Oikeusvaikutteisina kaava-asiakirjoina pidettiin kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä sekä niissä viitattuja teemakarttoja. Tehtävä ohjeistettiin arvioijille jaetussa materiaalissa seuraavasti: Laita enintään neljä vihertävää (vihreä = +1 ja sininen = +2) karttaneulaa kaava-asiakirjojen kohtiin (kaavakartta, teemakartat ja kaavamääräykset), jotka vaikuttavat myönteisesti tavoitteen 1 täyttymiseen. Jos et löydä kaavasta myönteisiä puolia, älä laita neuloja. Valmistaudu tarkentamaan ja perustelemaan ratkaisujasi parilla lauseella. Laita enintään neljä punertavaa (keltainen = -1 ja punainen = -2) karttaneulaa kaava-asiakirjojen kohtiin (kaavakartta, teemakartat ja kaavamääräykset), jotka vaikuttavat kielteisesti tavoitteen 1 täyttymiseen. Jos et löydä kaavasta kielteisiä puolia, älä aseta neuloja. Valmistaudu perustelemaan ratkaisujasi parilla lauseella. Jos arviosi koskee useita vastaavia kohteita, voit merkitä niistä yhden ja perustella asian suullisesti. Esimerkiksi jos arvioit kaikkien uusien täydennysrakentamiskohteiden edistävän tavoitteen saavuttamista, merkitse yksi alue ja kerro arviosi koskevan kaikkia alueita. Kun neulat oli asetettu, tehtävä purettiin. Arvioijat keräsivät asettamansa neulat pois ja perustelivat antamansa pistearvon lyhyesti suullisesti. Kirjaajat dokumentoivat arviot perusteluineen. Arviointi toistettiin vastaavasti kaikille käsiteltävän teeman arviointitavoitteille. Arvioijat käyttivät tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa taulukon 3 asteikkoa, josta edelleen johdettiin kaavan vaikutusten suunta (myönteinen/kielteinen) ja merkittävyys Vaikutusten tunnistaminen koko kaavaratkaisun tasolla (tehtävä 2) Tehtävässä kaksi arvioitiin kuinka hyvin kaavaluonnos turvaa sille asetetut tavoitteet kokonaisuutena yksittäisten suunnitteluratkaisujen (tehtävä 1) vaikutuserot huomioon ottaen. Tehtävässä ei siis pyritty arvioimaan suuntaan tai toiseen vaikuttavia osatekijöitä (yksittäisiä suunnitteluratkaisuja), vaan arvioijien tuli muodostaa näkemys siitä, missä määrin luonnosratkaisu kokonaisuudessaan turvaa kunkin arviointitavoitteen täyttymisen. Kukin arvioija teki arvioinnin paperilomakkeelle, johon kirjoitetun tavoitteen perään kirjattiin numeerinen arvio (taulukko 3), perustelu arviolle ja ehdotus siitä miten kaavaratkaisua tulisi kehittää, että tavoite täyttyisi paremmin. Tehtävässä 2 käytettiin viisiportaista asteikkoa. Tehtävässä 1 arviointiasteikko oli sama lukuun ottamatta luokkaa 0 (ei samaa, eikä eri mieltä). Asteikosta johdettiin kaavan vaikutusten suunta(myönteinen/neutraali/kielteinen) ja merkittävyys (merkittävä/neutraali/erittäin merkittävä) ja merkittävyys. (Taulukko 3.) 13

15 Taulukko 3. Kaavan tavoitteiden saavuttamisessa käytetty arviointiasteikko ja sen käyttö vaikutusten suunnan ja merkittävyyden kuvaamisessa. Arvo 0 ei ollut käytössä tehtävän 1 neula arvioinnissa. Pisteytys Tavoitteiden saavuttaminen Kaavan vaikutusten suunta ja merkittävyys +2 Täysin samaa mieltä Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia +1 Jokseenkin samaa mieltä Myönteisiä vaikutuksia 0 Ei samaa, eikä eri mieltä Kaavan vaikutus neutraali 1 Jokseenkin eri mieltä Kielteisiä vaikutuksia 2 Täysin eri mieltä Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Arviointitulosten käsittely Arviointi pyrittiin dokumentoimaan ja raportoimaan mahdollisimman hienovaraisesti sekä läpinäkyvästi. Asiantuntijoiden tekemät havainnot ja arviot sekä niihin sisältyvät näkemyserot pyrittiin jättämään anonyymisti mahdollisimman kattavasti esille. Arviointitehtävän 1 (neula-arviointi) kartta kuvattiin, kun kaikki arvioijat olivat laittaneet neulat. Kaksi henkilöä kirjasi muistiin arvioijien antamat suulliset perustelut. Rinnakkaisista muistiinpanoista koostettiin kunkin tilaisuuden arviointimuistio. Arviot koottiin yhteenvedoksi lukuun 5 käyttäen hyväksi puhtaaksi kirjoitettuja työpajamuistioita tehtävästä 1 ja arvioijien kirjoittamia lomakkeita tehtävästä KOKOAVAT ARVIOINTIKESKUSTELUT Arviointityöpajojen tulokset ja kaavan kehittämiseksi annetut ehdotukset esiteltiin yleiskaavoittajille kootusti ja kunkin teeman osalta erikseen kahdessa kokoavassa arviointikeskustelussa (18.1. ja ). Keskustelujen kuluessa kaavoittajille rakentui kokonaisnäkemys kaavan vaikutusten monitahoisuudesta, kaavan kokonaisarvioinnin ja loppuvaiheen yhteensovittamisen haasteista. Jo työpajojen aikana syksyllä 2012 heräsi monia ajatuksia siitä, kuinka arvioinnin tulokset tulevat muuttamaan kaavaratkaisua. Jalostuneet ajatukset alkoivat konkretisoitua suunnitelmiin jo ennen tammi- ja helmikuussa 2013 järjestettyjä kokoavia keskusteluja. Ensimmäisessä keskustelussa esiteltiin kunkin teeman osalta arviointitulokset ja arviointiryhmän ehdotukset kaavan kehittämiseksi. Toisena keskustelupäivänä 1.2. istunnoissa keskityttiin arvioinnissa esitettyihin kehittämisehdotuksiin, jotka luokiteltiin kolmeen luokkaan: - Asia hoidossa. Kaavaehdotus kehittymässä kehitysehdotuksen suuntaiseksi. - Asia ei hoidossa. Kehittämisehdotus otetaan huomioon jatkotyössä. - Asia ei hoidossa. Kehittämisehdotusta ei voida tai haluta toteuttaa. Perustelut kirjattiin. 14

16 5. ASIANTUNTIJATYÖPAJOISSA TUNNISTETUT VAIKUTUKSET 5.1 LUONTO Arviointiryhmä ja arviointitavoitteet Yleiskaavaluonnoksen luontovaikutuksia arvioitiin Arviointiryhmään kutsuttiin edustus Keski-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Keski-Suomen liitosta, Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä ja Jyväskylän kaupungin ympäristövirastosta. Arviointiin osallistui kahdeksan henkilöä. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Luonto teeman arviointiryhmä Keski Suomen ELY keskus: Auvo Hamarus SLL Jyväskylän paikallisosasto: Silja Parri Heikki Susiluoma Jyväskylän kaupunki: Anna Isopoussu Elina Lehtinen Heikki Sihvonen Reijo Teivaistenaho Mervi Vallinkoski Raamivaiheessa kaavalle määriteltyihin tavoitelauseisiin ei sisältynyt luonto-arvoja koskevia tavoitteita. MLRn, MRAn ja VATden pohjalta määritellyt luonto teeman arviointitavoitteet olivat: 1. Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevat merkittävät luontokohteet 2. Nykyiset ekologiset yhteydet säilyvät 3. Kaavaluonnos edistää luonnonsuojelua 15

17 5.1.1 Yksittäisten suunnitteluratkaisujen tasolla tunnistetut vaikutukset Arvioitaessa kaavan oikeusvaikutteisissaa osissa esitettyjen yksittäisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksia esille nousivat kuviin 3, 4 ja 5 kootut asiat. Suurella kirjasimella kirjoitetut näkökohdat ovat toistuneet useiden asiantuntijoiden arviointivastauksissa. Kuva 3. Kaavakarttaan, teemakarttoihin ja kaavamääräyksiin kohdistuneen neula-arvioinnin 16 tulokset tavoitteen 1 osalta.

18 Kuva 4. Kaavakarttaan, teemakarttoihin ja kaavamääräyksiin kohdistuneen neula-arvioinnin tulokset tavoitteen 2 osalta. 17

19 18 Kuva 5. Kaavakarttaan, teemakarttoihin ja kaavamääräyksiin kohdistuneen neula-arvioinnin tulokset tavoitteen 3 osalta.

20 5.1.1 Kokonaiskaavaratkaisun tasolla tunnistetut vaikutukset Luontonäkökulmasta ajatellen kaavaratkaisun arvioitiin olevan kokonaisuutena kaikkien kolmenn tavoitteen osalta neutraali tai keskimääräisilta vaikutuksiltaan hienoisesti myönteinen eli luontotavoitteita tukeva. Huomattavaa on, että näkemyserot vastaajien välillä olivat suuria kaikissa kolmessa osa-arviossa. Esimerkiksi arviot siitä edistääkö kaava luonnonsuojelua vaihtelivatt merkittävästii vastaajasta riippuen. Yksi vastaajista onn sitä mieltä, että kaavaluonnoksella on merkittävä uonnonsuojelua edistävä vaikutus. Kaksi vastaajaa puolestaan olivat sitä mieltä, että kaavaluonnoksen vaikutukset ovat kielteisiä. (Kuva 6.) Kuva 6. Kaavaluonnoksen vaikutukset kolmen osatavoitteen toteutumisen kautta arvioituna. Tavoite 1 - Kaavaluonnos turvaa tiedossa olevat merkittävät luontokohteet Viisi arvioijaaa oli sitä mieltä, että kaavalla on myönteisiä vaikutuksia merkittävienn tiedossa olevien luontoarvojen säilymiseen. Kolme vastaajista piti kaavan vaikutuksiaa kielteisinä. ( Kuva 6.). Kaavan arvioitiin turvaavan pääsääntöisesti hyvin etenkin valtakunnalliset suojelutavoitteet. Alueellisten ja paikallisten suojelutavoitteiden arvioitiin sen sijaan jäävän epämääräisiksi kaavan yleispiirteisyydestä johtuen. Saarten ja etenkin Iso-Lehtisaaren rakentamisen katsottiin loukkaavan merkittävästi merkittävien luontokohteiden säilyvyyden tavoitetta. Myös osan täydennysrakentamis-selvityksessä esitetyistä kohteista todettiin sijaitsevan luontoarvoiltaan merkittävillä alueilla, minkä nähtiin olevan ristiriidassaa tavoitteen kanssa. Kaavan erityisansiona pidettiin luonnosvaiheessa laadittua ekologista viherverkkoselvitystä, jonka yhteenvetokartta kuuluu oikeusvaikutteiseen kaava-aineistoon (teemakartta 2). Siinä kaavan luontoarvoja ja niiden olemassaolon edellytyksiä on tarkasteltu kattavasti ja kokonaisuutena. Onnistuneiksi arvioitiin myös m luontoa koskevat kaavamääräykset. Tiedossa olevat jo suojellut ja toistaiseksi suojelemattomat kohteet sijoittuvat luonnoksen viheralueille, v jonka määräys edellyttää alueiden säilymistä pääosinn rakentamattomina. Määräysten katsottiin olevan pääsääntöisesti 19

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Vaihtoehto 2 Yleiskaava edistää ensisijaisesti kaupunkimaista, kerrostalomuotoista. kauempana keskustoista ja kylissä.

Vaihtoehto 2 Yleiskaava edistää ensisijaisesti kaupunkimaista, kerrostalomuotoista. kauempana keskustoista ja kylissä. Jyväskylän kaupungin yleiskaava 1 Raamilauseiden vaihtoehtojen arviointia, TIIVISTELMÄ 5.9.2011 Raamilauseissa esitettyjä vaihtoehtoja on arvioitu ja vertailtu suhteessa seuraaviin vaikutuskokonaisuuksiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa

Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa Virkistys, maisema ja kulttuuriympäristö metsäisillä alueilla Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa Metsäohjelman tietopohjavaihe Yhteistyöryhmän tapaaminen 12.9.2017 Mervi Vallinkoski, Jyväskylän

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA RIIHINIEMEN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot