Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu"

Transkriptio

1 Tutkielma Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu Oppiaine Psykologia (Kognitiotiede) Johanna Rantanen & Yen Mai Valkeakosken Tietotien lukio

2 Tiivistelmä Suomessa sekä omassa koulussamme on puhuttu paljon siirtymisestä käsin kirjoittamisesta tietokoneiden käyttöön oppitunneilla. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Muutamat tutkijat ovat tutkineet käsin kirjoittamisen ja tietokoneella kirjoittamisen aiheuttamaa eroa oppimiseen ja tulleet siihen tulokseen, että tietokoneella kirjoittaminen huonontaa oppimistuloksia. Aiempien tutkimusten ongelma on kuitenkin se, ettei niitä ole toteutettu aidoissa oppimisympäristöissä. Siksi päätimme tutkia eri kirjoitusmenetelmien mahdollista vaikutusta oppimiseen aidoissa kouluoloissa. Halusimme myös selvittää, vaikuttavatko asenteet tietokoneita kohtaan ja tietokonetaidot sekä yleinen koulumenestys muistiinpanomenetelmän muutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Kirjoitusmenetelmän vaikutuksen testaamiseksi järjestimme kaksi erilaista koetta vuonna Kaikki kokeisiin osallistujat olivat sattumanvaraisesti valittuja 1-3 luokan oppilaita (16-18 v.) Valkeakosken Tietotien lukiosta. Ensimmäinen kokeista toteutettiin yksinkertaistetussa koetilanteessa vertailemalla numerosarjojen muistamista. Kokeeseen osallistui 35 lukiomme oppilasta. Toinen koe toteutettiin lähes aidossa oppimisympäristössä. Oppitunti nauhoitettiin ja oppilaat tekivät tunnin aikana normaalit muistiinpanot vaihtaen kirjoitusmenetelmää tunnin puolessa välissä. Tähän kokeeseen osallistui 68 oppilasta. Asenteiden ja tietokonetaitojen sekä koulumenestyksen vaikutusta oppimiseen tutkittiin taustatietokyselyllä, jonka osallistujat täyttivät kummankin kokeen jälkeen. Kokeilusta ja taustatietokyselystä kertynyt tutkimusaineisto on kvantitatiivista ja sen analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Kokeemme osoittivat, että kirjoitusmenetelmällä ei ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin. Totesimme myös, että asenteilla tietokoneita kohtaan, tietokonetaidoilla tai koulumenestyksellä ei luultavasti ollut vaikutusta pienten oppimiserojen suuruuteen. Jotta asiasta voisi olla täysin varma, täytyisi koe kuitenkin uusia huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Koetulostemme perusteella näyttää siltä, että ensimmäinen kirjoitusmenetelmä tuotti aina paremmat oppimistulokset. Sillä oliko ensimmäinen kirjoitusmenetelmä käsin vai koneella kirjoittaminen, ei ollut merkitystä. Tulos herätti kysymyksen, oliko aiemmissa tutkimuksissa otettu ilmiö huomioon. Avainsanat: Käsin kirjoittaminen, tietokoneella kirjoittaminen, oppiminen

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Sisällysluettelo Johdanto Menetelmät ja aineisto Toteutus Koe 1 (numerosarjat) Koe 2 (oppitunti) 7 4 Tulokset Koe 1, H1 testaus (numerosarjat) Koe 2, H1 testaus (oppitunti) Asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutus, H2 testaus Yhteenveto tuloksista 11 5 Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Taustatietolomake Koe Liite 2. Taustatietolomake Koe

4 1 1 Johdanto Viime aikoina on usein noussut esiin kysymys tietokoneiden käytön lisäämisestä opetuksessa niin Suomessa kuin muuallakin. Opetushallituksen tilannekatsauksen (2011) mukaan tietokoneiden määrä kouluissa on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2011 Suomessa oli 1 tietokone keskimäärin 5,5:ttä opiskelijaa kohden. Tanskassa ja Iso-Britanniassa on Suomen kouluihin verrattuna kaksinkertainen määrä tietokoneita oppilaita kohden. Länsi-Suomen läänin aikuislukiot ovat testanneet verkkokokeita ja Opetushallituksen suunnitelmien mukaan tietokoneiden käyttöön ylioppilaskirjoituksissa saatettaisiin siirtyä jo vuonna 2014 (Opetushallitus, 2011, Opettajalehti 2011, MTV ). Esimerkiksi Tanskassa (Spectri 2/2011) tietokoneita on saanut käyttää ylioppilaskirjoituksissa jo muutaman vuoden ajan. Sekä opettajat että oppilaat ovat suhtautuneet muutokseen myönteisesti. Myös oppimistulokset ovat parantuneet. Monissa kouluissa on kokeiltu tietokoneiden käyttöä myös oppitunneilla esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen. Syksyllä 2011 käynnistyi Opetushallituksen rahoittama Sormet-hanke, jonka tavoitteena on tutkia sekä mobiililaitteiden (tablettien ja kännyköiden) että tietokoneiden sovelluksien käyttöä oppimisen tukena (Saimaan mediakeskus, 2012). Hankkeessa vertaillaan eri sormi- eli tablettitietokoneita ja niiden soveltuvuutta opetuskäyttöön. Päämääränä on kehittää opetusta oppijan näkökulmasta. Myös muita vastaavanlaisia hankkeita on käynnissä, esimerkiksi Helsingissä on otettu joissakin kouluissa käyttöön tablettitietokoneet (HS ). Tietokoneiden käytöstä opetuksessa on keskusteltu myös omassa koulussamme. Vaikka tietokoneiden käyttö opetuksessa on hyvin ajankohtaista, muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutuksista oppimistuloksiin on tietääksemme tehty vain muutama samansuuntainen tutkimus. Longcamp et al. (2004) tutkivat alle kouluikäisten lasten kirjainten oppimista. Puolet lapsista opetteli jäljentämään kirjaimia tietokoneella ja puolet käsin kirjoittamalla. Kolmen viikon kuluttua opettelusta lapsien tuli tunnistaa neljästä kirjaimesta oikein kirjoitettu kirjain. Vanhempien lasten kohdalla käsin kirjoittamalla opetellut kirjaimet oli opittu paremmin. Toisessa tutkimuksessa Longcamp et al. (2006) opettivat kymmenen uutta kirjainta (muokattu Bengalin ja Gujaratin kirjaimistoista) ryhmälle aikuisia. Ryhmä jaettiin kahtia ja toinen ryhmä

5 2 opetteli ensin puolet kirjaimista käsin ja sitten puolet kirjaimista koneella. Toinen ryhmä teki samoin, mutta eri järjestyksessä. Ryhmille pidettiin kolme tunnistuskoetta: yksi välittömästi opettelun jälkeen, toinen viikon päästä ja kolmas kolmen viikon päästä. Tunnistuskokeessa osallistujien piti valita väärien kirjaimien joukosta oikea. Kirjoitusmenetelmien välille ei syntynyt eroa kahdessa ensimmäisessä tunnistuskokeessa, mutta sen sijaan kolmen viikon päästä pidetyssä kokeessa käsin kirjoittamalla opetelleet menestyivät paremmin. Smoker et al. (2009) totesivat tutkimuksessaan, että käsin kirjoitetut muistiinpanot opittiin paremmin kuin tietokoneella kirjoitetut. Tutkimuksessa nuoret aikuiset (18-24v.) jäljensivät sanoja tietokoneella tai käsin. Kirjoittamisen jälkeen osallistujien piti kirjoittaa viidessä minuutissa ylös mahdollisimman monta kokeessa aiemmin kirjoitettua sanaa. Kirjoitetuista sanoista laskettiin erikseen oikein kirjoitetut ja väärin kirjoitetut. Tämän kokeen jälkeen osallistujien piti tunnistaa sanalistasta kokeessa aiemmin kirjoittamansa sanat. Aikarajoitusta ei ollut. Käsin kirjoittaminen tuotti kummassakin kokeessa paremmat oppimistulokset. Mangen et al. (2010) ovat tehneet kirjallisuuskatsauksen siirtymisestä käsin kirjoittamisesta tietokoneella kirjoittamiseen ja näiden menetelmien eroista. Kirjallisuuskatsauksessa painotettiin käden liikkeiden eli motoriikan/motorisen muistin merkitystä oppimistuloksissa. Siksi käsin kirjoittaminen saattaa heidän mielestään edistää oppimista. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa nostettiin esiin kirjoittamalla oppimiseen liittyviä neuropsykologisia ilmiöitä. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että nykyisessä tutkimuksessa kiinnitetään aivan liian vähän huomiota siihen, miten uudet kirjoitustavat vaikuttavat oppimiseen ilmiönä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi pyrkiä parantamaan kokonaiskuvaa oppimisprosesseista. Aiempien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia ja epävarmoja. Yhdessäkään tutkimuksessa tietokoneella kirjoittaminen ei kuitenkaan tuottanut parempia oppimistuloksia kuin käsin kirjoittaminen. Tietokoneiden käyttöönotto kouluissa muistiinpanojen tekemiseen ei siis olisi välttämättä perusteltua. Aiempien tutkimusten ongelmana on kuitenkin se, että niitä ei ole toteutettu todellisissa oppimisympäristöissä. Lisäksi koehenkilöt ovat olleet usein lapsia ja oppimista on testattu suurelta osin yksittäisten kirjaimien avulla, ei siis sisältöä opettelemalla. Omassa tutkimuksessamme halusimme selvittää kirjoitusmenetelmän vaikutusta oppimiseen lukioikäisillä oikeassa opetustilanteessa. Olimme kiinnostuneita myös sisällön omaksumisesta

6 3 emmekä pelkästään yksittäisten kirjainten, lukujen tai sanojen muistamisesta. Lisäksi halusimme tutkia tietokonetaitojen, asenteiden sekä koulumenestyksen vaikutusta tuloksiin. King et al. (2008) ovat tutkineet kirjoitusmenetelmän vaikutusta esseiden tasoon ja niiden suunnitteluun. Tutkimus tehtiin Floridan lukio- ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää taitojen ja tottumusten vaikutusta kirjoitusmenetelmän vaihtoon, mikä liittää tutkimuksen omaamme. Tutkimuksen mukaan kirjoitusmenetelmä tai oppilaiden taidot ja tottumukset eivät vaikuttaneet merkittävästi esseiden tasoon. King et al. (2008) eivät kuitenkaan tutkineet oppimista vaan oman tuotoksen kirjoittamista, joten näkökulma on eri kuin omassa tutkimuksessamme. Tässä tutkimuksessa testattiin tietokoneella ja käsin kirjoittaen tehtyjen muistiinpanojen vaikutusta oppimiseen kahdella erityyppisellä kokeella. Kokeet toteutettiin Valkeakosken Tietotien lukion opiskelijoilla. Toinen koe tehtiin yksinkertaistetussa tutkimustilanteessa ja toinen normaalin oppitunnin aikana lähes todellisessa oppimistilanteessa. Osallistujista kerättiin runsaasti taustatietoa, jotta voitaisiin selittää ryhmien välille mahdollisesti syntyviä eroja. 2 Menetelmät ja aineisto Tutkimusasetelma on esitetty kuvassa 1. Tutkimuksemme tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen: Vaikuttaako muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä oppimiseen? ja Vaikuttavatko oppilaiden asenteet ja taidot mahdollisiin kirjoitusmenetelmistä johtuviin eroihin? Tutkimuksessamme testasimme seuraavia hypoteeseja: H1 H2 Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja muistamiseen. Oppilaan tietotekniikkataidot, asenteet tietokoneita kohtaan sekä koulumenestys vaikuttavat kirjoitusmenetelmästä aiheutuviin oppimiseroihin.

7 4 Kuva 1 Tutkimusasetelma Testataksemme hypoteesia 1 eli kirjoitusmenetelmien välisiä oppimiseroja teimme kaksi hyvin erityyppistä koetta. Toinen toteutettiin yksinkertaistetussa oppimisympäristössä ja toinen normaalin oppitunnin aikana. Kokeisiin osallistuneet oppilaat olivat satunnaisesti valittujen maantiedon ja biologian pakollisten kurssien opiskelijoita ja iältään vuotiaita. Kaikki kyseisten kurssien opiskelijat osallistuivat testeihin. Kokeet tehtiin vuoden 2011 aikana: koe 1 keväällä ja koe 2 syksyllä (Taulukko 1). Hypoteesia 2 eli asenteiden ja tietokonetaitojen sekä koulumenestyksen vaikutusta oppimiseen tutkittiin taustatietokyselyllä, jonka osallistujat täyttivät kummankin kokeen jälkeen (Liite 1 Taustatietolomake koe 1 ja Liite 2 Taustatietolomake koe 2). Taulukko 1 Otokset Koe Ajankohta Kesto Osallistujien määrä Ryhmien määrä 1 Numerosarjat Huhtikuu 2011 noin 15 min 35 ( ) 2 2 Oppitunti Syyskuu 2011 noin 45 min 68 ( ) 2 Yhteensä Kokeilusta ja taustatietokyselystä kertynyt tutkimusaineisto on kokonaan itse kerättyä ja kvantitatiivista. Aineiston analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Eri kirjoitusmenetelmien eroja vertailtiin osallistuja- ja ryhmätasolla sekä ryhmien välillä. Kokeissa käytettiin MS Wordia ja tulokset tallennettiin sekä analysoitiin MS Excelin avulla. Kokeessa 1 numerosarjat toistettiin Google-kääntäjällä. Koe 2 toteutettiin tietokoneavusteisesti oppitunnilla. Opetus näytettiin videona Autodidactus -järjestelmästä älytaulun välityksellä.

8 5 Tutkimustamme on ohjannut opettajamme Markku Milonoff. Johanna Rantanen ja Yen Mai suunnittelivat kokeet sekä tallensivat ja analysoivat kummankin kokeen sekä taustatietokyselyn tulokset. Ensimmäisen kokeen toteutuksessa mukana olivat Johanna Rantanen ja Yen Mai,. Toinen koe toteutettiin Markku Milonoffin oppitunnilla. Tutkielman kirjoittamisesta päävastuussa oli Johanna Rantanen, vaikka sitä kirjoitettiinkin yhdessä Yen Main kanssa. 3 Toteutus Seuraavaksi esittelemme hypoteesin 1 testaamiseksi tekemiemme kokeiden sekä hypoteesin 2 testaamiseksi tehdyn kyselyn toteutuksen. 3.1 Koe 1 (numerosarjat) Halusimme mitata ainoastaan kirjoitusmenetelmästä mahdollisesti syntyviä oppimiseroja (H1), joten päätimme järjestää ensin kokeen yksinkertaistetussa koetilanteessa (Kuva 2). Päätimme käyttää kokeessa numerosarjoja, koska niiden oppimista olisi helppo mitata. Testasimme etukäteen eripituisten numerosarjojen muistamista ystäviemme kanssa lähes lopullisen kaltaisilla koejärjestelyillä, jotta koetilanteessa saisimme mahdollisimman hyvin eroja näkyviin. Päädyimme kahteen 15-numeron pituiseen satunnaiseen numerosarjaan, koska niitä lyhyemmät muistettiin liian hyvin. Päätimme myös pitää 1 minuutin tauon numeroiden opettelun ja testauksen välissä, koska se edesauttoi numeroiden unohtamista eli toi oppimiseroja esiin. Testiä suunnitellessamme otimme myös huomioon sen, että eri henkilöt muistavat eri tavoin. Siksi vertasimme aina saman henkilön käsin kirjoitettuja ja tietokoneella kirjoitettuja tuloksia.

9 6 Kuva 2 Koejärjestely 1 Koetilanteessa numerosarjat lueteltiin ääneen käyttämällä Google-kääntäjä-ohjelmaa (Google Translator). Näin numerot toistuivat samanlaisina kaikille osallistujille eivätkä esimerkiksi äänenpainot tai puhenopeus voineet vaikuttaa. Noin puolet osallistujista kirjoitti ensimmäisen kuulemansa numerosarjan käsin paperille ja myöhemmin toisen sarjan tietokoneelle Microsoftin Word-ohjelmalla. Toinen puoli osallistujista teki päinvastoin ja kirjoitti ensimmäisen sarjan tietokoneella ja jälkimmäisen käsin paperille. Näin mahdolliset numerosarjojen väliset erot eivät voineet vaikuttaa tuloksiin. Osallistujat kirjoittivat muistiin numerosarjat heti ne kuultuaan joko aluksi jaetulle muistiinpanopaperille tai tietokoneelle. Sen jälkeen osallistujat saivat minuutin aikaa painaa numerosarjan mieleensä muistiinpanoistaan, jonka jälkeen paperi piti kääntää nurin päin tai tietokoneen näyttö piti sammuttaa. Sitten pidettiin minuutin tauko, jonka aikana jaettiin testilomake nurin päin. Tauon päätyttyä osallistujat saivat kirjoittaa muistamansa numerosarjan testilomakkeen ruudukkoon. Tämän jälkeen sama toistettiin toisella numerosarjalla ja toisella muistiinpanomenetelmällä ja toinenkin numerosarja kirjoitettiin samalle testilomakkeelle kuin ensimmäinen (Kuva 2). Lopuksi osallistujille jaettiin taustatietolomake, jossa kysyttiin heidän ikäänsä, koulumenestystään, suhtautumistaan tietokoneiden käyttöön koulussa, kymmensormijärjestelmätaitoaan, tietokoneen käyttömääräänsä ja heidän testissä käyttämäänsä muistitekniikkaa. (Liite 1). Kaikki paperit kerättiin kokeen jälkeen talteen. Myös muistiinpanopaperit otettiin talteen, jotta voitiin tarkistaa oliko kuultu numerosarja kirjoitettu alun perin oikein.

10 7 3.2 Koe 2 (oppitunti) Toinen koe (Kuva 3) toteutettiin oppitunnilla. Kokeen tavoitteena oli mitata eri kirjoitusmenetelmien välisiä oppimiseroja (H1) mahdollisimman luonnollisessa oppimistilanteessa. Noin 30 minuuttia kestävä biologista monimuotoisuutta käsittelevä Microsoft PowerPoint kalvoihin perustuva oppitunti (Markku Milonoff) oli nauhoitettu etukäteen Autodidactusjärjestelmään. Kokeessa esitys näytettiin älytaululla, joten tilanne oli ryhmille täysin samanlainen. Kaikki oppilaat tunsivat jo Autodidactus -järjestelmän katsottuaan sieltä lukion oppitunteja aiemminkin. Tilanne ei siis ollut uusi. Opetustuokio oli osa normaalia teoriaoppituntia ja opiskelijat tekivät siitä normaalit muistiinpanot. Puolessa välissä opetustuokiota muistiinpanotekniikkaa vaihdettiin. Noin puolet osallistujista kirjoitti ensin muistiinpanot käsin ja noin puolet ensin tietokoneella. Kuva 3 Koejärjestely 2 Kun video-opetus oli päättynyt, muistiinpanopaperit kerättiin pois ja näytöt suljettiin. Sen jälkeen osallistujat vastasivat oppitunnin asioita käsitteleviin kysymyksiin (22 kpl). Vastauksissa piti kirjoittaa yksittäisiä käsitteitä tai valita oikea vastausvaihtoehto monivalinnoista. Puolet kysymyksistä liittyi oppitunnin ensimmäiseen puoliskoon ja puolet toiseen puoliskoon. Ensimmäiseen ja jälkimmäiseen puoliskoon liittyvät kysymykset oli esitetty lomakkeessa vuorotellen. Opiskelijoille oli sanottu, että menestyminen testissä voisi vaikuttaa heidän kurssiarvosanaansa, joten he olivat motivoituneita opiskelemaan. Kokeen lopuksi kysyttiin lomakkeella (Liite 2) lähes samat taustatiedot kuin ensimmäisessä kokeessa.

11 8 4 Tulokset Tulosten analysoinnissa MS Excelillä laskettiin ensin jokaisen osallistujan henkilökohtainen kirjoitusmenetelmästä aiheutuva oppimisero (käsin kirjoitus-tietokoneella kirjoitus) ja sitten niiden keskiarvo ja keskihajonta. Lisäksi vertasimme ensimmäisen kirjoitusmenetelmän tuloksia toisen kirjoitusmenetelmän tuloksiin ryhmätasolla. Myös eri järjestyksessä kokeen tehneiden ryhmien ensimmäisten ja toisien kirjoitusmenetelmien tuloksia vertailtiin keskenään.,käytimme kummassakin kokeessa parittaista t-testiä selvittääksemme, voisivatko pienet erot johtua ainoastaan sattumasta. Mikäli t-testin todennäköisyys on alle 5 %, johtuu ero muusta kuin sattumasta. Käytimme menetelmää yhteensä kuuteen tilastoon, joista tutkielmassa ovat ne kaksi, jotka kuvaavat koko aineistoa. Vain yhdessä kuudesta tilastosta todennäköisyydeksi tuli alle 5 % (4,7 %). Tälläkin kertaa todennäköisyys oli kuitenkin niin lähellä viittä, että arvelimme sen johtuvan sattumasta. Asenteiden, taitojen ja koulumenestyksen vaikutusta oppimistuloksiin tutkimme lisäksi erilaisten kuvaajien avulla. 4.1 Koe 1, H1 testaus (numerosarjat) Saman henkilön käsin ja tietokoneella kirjoitettujen numerosarjojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (Taulukko 2). Kuitenkin osallistujat näyttivät muistavan ensimmäiseksi kirjoitetun numerosarjan huomattavasti paremmin kuin toiseksi kirjoitetun, riippumatta kirjoitusmenetelmästä. Tämän vuoksi vertasimme vielä erikseen eri ryhmien ensimmäiseksi tehtyjä ja toiseksi tehtyjä tuloksia. Tällöin emme havainneet merkitseviä eroja muistiinpanomenetelmien välillä. Taulukko 2 Tulokset koejärjestely 1 Keski- Keski- Osallistujia T-testi Todennäköisyys arvo hajonta Tietokoneella kirjoitus 11,2 3,4 35-0,739 0,465 Käsin kirjoitus 11,7 3,0 Kuvissa 4 ja 5 tulee hyvin esiin ensimmäisen kirjoitusmenetelmän vaikutus tuloksiin. Riippumatta siitä kumpi kirjoitusmenetelmistä oli ensimmäinen, se tuotti paremmat oppimistulokset. Kuvassa 4 ensimmäinen numerosarja kirjoitettiin koneella. Kuten kuvasta näkyy, oli erotus tällöin useimmiten negatiivinen eli koneella kirjoitetut numerot oli opittu paremmin. Sen sijaan kuvassa 5 kirjoitettiin

12 9 ensimmäinen numerosarja käsin. Tällöin erotus oli useimmiten positiivinen eli käsin kirjoitettu opittiin paremmin. Lisäksi osallistujien väliset erot olivat hyvin suuria (kuvat 4 ja 5), joten kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimistuloksiin oli hyvin henkilökohtainen. 15 Ryhmä 1 (ensin koneella ja sitten käsin) Osallistujan erotus (käsinkirjoitus-koneellakirjoitus) Kuva 4 Koe 1 tulokset 15 Ryhmä 2 (ensin käsin ja sitten koneella) Osallistujan erotus (käsinkirjoitus-koneellakirjoitus) Kuva 5 Koe 1 tulokset Ensin tietokoneella kirjoittaneessa ryhmässä ensimmäisessä testissä kolme osallistujaa muisti kaikki 15 numeroa oikein (osallistujia yhteensä 18). Ensin käsin kirjoittaneessa ryhmässä ensimmäisessä testissä kaikki 15 numeroa muisti oikein seitsemän osallistujaa (osallistujia yhteensä 17). Ero on suuri, mutta johtuu luultavasti sattumasta. Seuraavalla kirjoitusmenetelmällä ero ei ollut enää merkittävä: ensimmäisessä ryhmässä edelleen kolme täysin oikeaa sarjaa ja toisessa enää neljä.

13 Koe 2, H1 testaus (oppitunti) Myöskään oppituntien aikana tehtyjen muistiinpanomenetelmien vaikutusta tutkittaessa yksittäisen osallistujan oppimistuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja eri muistiinpanomenetelmien välillä (Taulukko 3). Siksi vertasimme vielä eri ryhmien ensimmäisiä ja toisia kirjoitusmenetelmiä sekä erikseen että keskenään. Silti eri kirjoitusmenetelmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Taulukko 3 Tulokset koejärjestely 2 Keski- Keski- Osallistujia T-testi Todennäköisyys arvo hajonta Tietokoneella kirjoitus 6,6 2,2 68-0,663 0,51 Käsin kirjoitus 6,8 2,0 Tässäkin kokeessa ensimmäiseksi käytetty kirjoitusmenetelmä tuotti hieman toista paremmat oppimistulokset. Lisäksi osallistujien välinen hajonta oli suurta, joten yksiselitteistä oppimistulosten ja kirjoitusmenetelmän välistä riippuvuutta ei voitu todistaa. 4.3 Asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutus, H2 testaus Tutkimme hypoteesia 2 eli asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutusta oppimistulosten eroihin, keskiarvojen ja t-testin sekä erilaisten kuvaajien avulla. Eri ryhmien keskiarvot sekä keskihajonnat kirjoitusmenetelmittäin laskettiin ja pieniä eroja verrattiin t-testin avulla (Taulukko 4). Erot eivät kuitenkaan olleet merkitseviä. Taulukko 4 Koulumenestyksen ja tietokonetaitojen vaikutus oppimiseroihin Koulumenestys Tietokoneen hyötykäyttö Käsin keskiarvo + keskihajonta Koneella keskiarvo + keskihajonta Osallistujia T-testi Todennäköisyys yli 8 6,8 + 2,0 6,9 + 2,4 37-0,066 0,948 alle 8 6,8 + 1,9 6,3 + 2,1 31 0,951 0,349 vähintään kerran 6,7 + 1,9 6,5 + 2,1 48 0,485 0,630 viikossa vähemmän kuin kerran viikossa 7,1 + 2,2 6,8 + 2,6 20 0,446 0,661

14 11 Lisäksi tarkastelimme tuloksia Excel-taulukkolaskentaohjelman kuvaajatyökalun avulla. Sijoitimme yksittäisten tiettyyn ryhmään kuuluvien oppilaiden oppimiserot x,y- koordinaatistoon selvittääksemme, asettuisivatko pisteet tasoon loogisesti esimerkiksi suoraksi tai ryppääksi. Tälläkään menetelmällä ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaista riippuvuutta taustatietojen ja oppimiserojen välillä. 4.4 Yhteenveto tuloksista Kokeiden 1 ja 2 tulokset eivät tukeneet hypoteesia 1 eli, että muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja muistamiseen. Eri kirjoitusmenetelmien välille ei siis syntynyt tilastollisesti merkitseviä eroja (Kuva 6). Yllättäen tutkimuksessamme ilmeni, että testausjärjestyksellä on merkitystä. Ensin kirjoitettu muistettiin paremmin kirjoitusvälineestä riippumatta. Se mistä kyseinen ilmiö johtui, jäi epäselväksi. Tulos olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon jatkotutkimuksissa. Tutkimuksessamme oli ainutlaatuista se, että koe 2 tehtiin todellisessa oppimistilanteessa ja siinä otettiin huomioon sekä eliminoitiin tekijöitä (esimerkiksi puhe- ja esiintymistavan vaikutus). Siten tutkimuksemme antaa aiempaa tutkimusta paremman käsityksen tietokoneella tehtyjen muistiinpanojen vaikutuksesta todellisiin oppimistuloksiin. Kuva 6 Kokeiden 1 ja 2 tulokset

15 12 Oma tuloksemme on päinvastainen aiemmille tuloksille, sillä yleensä käsin kirjoittaminen on tuottanut selvästi paremmat oppimistulokset. Erot tuloksissa voivat johtua opitun tiedon testausajankohdasta. Omassa tutkimuksessamme testaus tapahtui välittömästi opettelun jälkeen. Sekä Longcamp et al. (2004) että Longcamp et al. (2006) tutkimuksissa eri kirjoitusmenetelmien välille eroja synnyttänyt testaus oli tehty vasta kolmen viikon päästä itse kokeesta. Longcamp et. al. (2006) tutkimuksessa osallistujat olivat aikuisia eivätkä lapsia, joten tuloksen pitäisi olla sovellettavissa myös lukioikäisiin (16-18-v.). Voisi siis olettaa, että kirjoitusmenetelmien välille olisi saattanut tulla eroja myös omassa tutkimuksessamme, mikäli opittua olisi testattu vielä uudestaan viikkojen päästä. Toisaalta esimerkiksi Smoker et al. (2009) tutkimuksessa käsin kirjoitetut muistiinpanot opittiin tietokoneella kirjoitettuja paremmin, vaikka testaus tapahtui lähes välittömästi opettelun jälkeen. Tosin kyseisessä tutkimuksessa osallistujat tekivät ennen testausta kirjoitusmenetelmiin liittymättömiä välitehtäviä. Myös Smoker et. al. (2009) kokeessa osallistujat olivat nuoria (18-24 v.). Pitkäaikaisempi oppiminen kaipaa siis lisäselvitystä. Tutkimuksessamme erot osallistujien taustoissa eivät näyttäisi vaikuttavan tuloksiin (H2). Tulokset eivät siis tukeneet hypoteesia 2, että koulumenestyksellä, asenteilla ja tietokonetaidoilla olisi vaikutusta kirjoitusmenetelmästä syntyvien oppimiserojen suuruuteen. Esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen tietokoneiden käyttöön tunneilla ei siis vaikuttaisi oppimistuloksiin. Toisaalta positiivisen suhtautumisen luulisi kasvattavan motivaatiota. Eroja olisi saattanut tulla, mikäli otos olisi ollut huomattavasti suurempi (koe 1 35 osallistujaa ja koe 2 68 osallistujaa). Jotta asiasta voisi olla täysin varma, täytyisi koe siis uusia huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Ryhmiin kuuluvia oppilaita saattoi nimittäin olla alle kymmenen, mikä tekee tuloksista epäluotettavat. King et al. (2008) totesivat, että asenteet ja tietokonetaidot eivät aiheuttaneet eroja kirjoitusmenetelmän vaikutukseen. Tulos oli siis sama kuin omassa tutkimuksessamme. Asia vaatii kuitenkin varmistuakseen lisätutkimusta. Vaikka tutkimuksemme mukaan tietokoneiden käyttömäärä tai taidot eivät vaikuta oppimistuloksiin, olisi eri ikäryhmien välinen tutkimus kiinnostavaa. Esimerkiksi Longcamp et al. (2004) tutkimuksessa syntyi eroja kirjoitusmenetelmien välille, vaikka osallistujat olivat kaikki alle kouluikäisiä lapsia. He tuskin olivat käyttäneet tietokoneita kovin paljoa, sen sijaan kynää ja paperia kyllä. Käsin kirjoittaminen tuottikin paremmat tulokset.

16 13 Myöhemmissä tutkimuksissa olisi tärkeää selvittää digitaalisten oppimateriaalien käytön vaikutusta oppimiseen. Tekniikan nopea kehitys ei vaikuta ainoastaan muistiinpanomenetelmiin, vaan muuttaa myös oppimateriaaleja. Esimerkiksi digitaaliset oppikirjat tulevat luultavasti yleistymään jatkossa. New Yorkissa on siirrytty muutamissa kouluissa jo kokonaan digitaalisen oppimateriaalin käyttöön (New York Times ) ja sama voi olla edessä Suomessakin melko pian. 5 Johtopäätökset Tutkimuksemme pohjalta voidaan päätellä, että opetuksen siirtyminen tietokoneille ei muistiinpanojen tekemisen osalta aiheuttaisi ongelmia oppimisen suhteen. Jotta asiasta voitaisiin tehdä varma johtopäätös, täytyisi kuitenkin tutkia myös pitkäaikaisempaa oppimista, joka koulussa on kuitenkin tavoitteena. Kyseisen asian selvittäminen ratkaisisi lopullisesti, onko tietokoneiden käyttöön siirtyminen kouluissa järkevää. Tutkimusta tulisi myös tehdä huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Tutkimuksemme koski muistiinpanomenetelmän eli käsin tai tietokoneella kirjoittamisen vaikutuksia oppimiseen. Tietokoneiden käyttöönotto voi kuitenkin vaikuttaa oppimistuloksiin monella muullakin tavalla, vaikka niitä ei tällä tutkimuksella voidakaan osoittaa. Tietokoneiden käyttö saattaa lisätä opiskelumotivaatiota, kun oppitunnit on mahdollisuus tehdä entistä monipuolisemmiksi ja käyttää jo nykyisinkin runsasta verkkomateriaalia opetuksessa. Tutkimuksemmekin mukaan erot yksittäisten oppilaiden ovat suuria. Jotkut selvästi kärsisivät muutoksesta, toiset taas hyötyisivät. Ongelmaksi tietokoneen käytössä opetuksessa voi muodostua valvonnan puute ja oppituntia kiinnostavammat Internetin sovellukset. Tietokoneavusteinen tai kokonaan verkkoon siirrettävä opetus tuo uusia tietokoneen ja verkon käyttöön sekä opetuksen suunnitteluun liittyviä haasteita myös opettajille. Tietokone on myös saanut viimeaikaisessa kehityksessä uusia kilpailijoita. Esimerkiksi tablettitietokoneiden käyttöön on siirrytty useissa kouluissa ja siksi niiden käytön mahdollisuuksia ja vaikutuksia oppimistuloksiin sekä -prosesseihin pitäisi tutkia. Lisäksi monissa kouluissa on siirrytty osittain verkko-opetukseen sen tuomien säästöjen ja mahdollisuuksien vuoksi. Tämä uudenlainen oppimisympäristö vaatisi tutkimista.

17 14 Siirtyminen käsin kirjoittamisesta yhä enemmän teknologiaa hyödyntävään opetukseen on välttämätöntä. Siksi olisikin tärkeätä keskittyä uusien käytänteiden ja mahdollisuuksien löytämiseen. Olisi myös ensiarvoisen tärkeää panostaa kouluissa sekä opettajien että oppilaiden koulutukseen, jotta laitteiden ja apuvälineiden käyttö olisi järkevää. Lähteet Helsingin Sanomat (2012). Koulureppuun sujahtaa taulutietokone Viimeksi haettu King, F., Rohani, F., Sanfilippo, C. & Whiten, N. (2008). Effects of Handwritten Versus Computer- Written Modes of Communication on the Quality of Student Essays. CALA report 208, s Longcamp, M., Boucard, C., Gilhodes, J. & Velay, J. (2006). Remembering the orientation of newly learned characters depends on the associated writing knowledge: A comparison between handwriting and typing. Human Movement Science 25, s Longcamp, M., Zerbato-Poudou, M. & Velay, J. (2005). The influence of writing practice on letter recognition in preschool children: A comparison between handwriting and typing. Acta Psychologica 119 (2005), s Mangen, A. and Velay, J.L. (2010). Digitizing Literacy: Reflections on the Haptics of Writing, Advances in Haptics, Mehrdad Hosseini Zadeh (Ed.), s Tech. Saatavissa MTV3 (2011). Suomeenkin kehitetään "ipad-kouluja. MTV3 uutiset Viimeksi haettu New York Times (2011). Math That Moves: Schools Embrace the ipad Viimeksi haettu Opetushallitus (2011). Tanskassa hyviä kokemuksia internetin käytöstä ylioppilaskokeessa. Spektri, Opetushallituksen uutiskirje 2/2011.

18 15 lehti/2011_2/103/0/tanskassa_hyvia_kokemuksia_internetin_kaytosta_ylioppilaskokeessa. Viimeksi haettu Opetushallitus (2011). Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu Viimeksi haettu Pekkarinen, Aino (2011). Sama koe kaikille. Opettaja-lehti htm Viimeksi haettu Smoker, T. J., Murphy, C. E. & Rockwell, A. K. (2009). Comparing Memory for Handwriting versus Typing. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 53(22), s Saimaan mediakeskus (2011). Sormet - Arjen oppimiskokemukset sulautuvissa oppimisympäristöissä. Hanke-esittely. Viimeksi haettu

19 Liite 1. Taustatietolomake Koe 1 Nimi: Ro-ryhmä: Ikä: Valitse alla olevista kysymyksistä yksi vastausvaihtoehto. Mikä on keskiarvosi reaaliaineissa? alle Yli 9 Kuinka paljon käytät tietokonetta hyötykäytössä (esim. koulutehtävät, tietojenhaku)? päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa kerran kuussa harvemmin Osaatko kymmensormijärjestelmän? Kyllä En Pitäisikö tietokoneiden käyttöä koulussa mielestäsi lisätä? Kyllä En Käytitkö kirjoittaessasi numerosarjoja ylös jotain muistitekniikkaa? jaottelin numeroita -numeron ryhmiin yhdistin numeroihin mielikuvia kirjoitin numeroita erikokoisina/eri värisinä jotain muuta, mitä: en käyttänyt mitään erityistä muistitekniikkaa

20 Liite 2. Taustatietolomake Koe 2 Nimi: Ikä: Valitse alla olevista kysymyksistä yksi vastausvaihtoehto. Mikä on tämänhetkinen keskiarvosi reaaliaineissa? alle Yli 9 Kuinka paljon käytät tietokonetta hyötykäytössä (esim. koulutehtävät, tietojenhaku)? päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa kerran kuussa harvemmin Osaatko kymmensormijärjestelmän? Kyllä En Pitäisikö tietokoneiden käyttöä koulussa mielestäsi lisätä? Kyllä Ei Opitko mielestäsi parhaiten Lukemalla Kuuntelemalla Näkemällä Kirjoittamalla/Tekemällä

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently. OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Aamun ensimmäinen ajatus oli klo 06.30 EDUCA VIRHE!!? Datafisher Oy E-learning Teknologia ja Oppiminen

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Tabletit opetuskäytössä - työpaja Tabletit opetuskäytössä - työpaja Maakunnallinen lukioveso 27.10.2012 Markus Maunula, FM Centria ammattikorkeakoulu Mitä ovat tabletit? Tabletit opetuksessa Kolme ekosysteemia Sovellukset Sisältö ipad

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Oppimistyökalujen käyttö verkkopohjaisessa Matematiikkajumppa -tukiopetuksessa. Myllykoski Tuomas, Ali-Löytty Simo, Pohjolainen Seppo

Oppimistyökalujen käyttö verkkopohjaisessa Matematiikkajumppa -tukiopetuksessa. Myllykoski Tuomas, Ali-Löytty Simo, Pohjolainen Seppo Oppimistyökalujen käyttö verkkopohjaisessa Matematiikkajumppa -tukiopetuksessa Myllykoski Tuomas, Ali-Löytty Simo, Pohjolainen Seppo Sisältö Taustaa Perustaitotesti ja Matematiikkajumppa Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Sisällysluettelo ja ohjeet tilastojen tulkintaan (osa 1) 1.1 Esittelee kyselyn tulokset kokonaisuudessa

Sisällysluettelo ja ohjeet tilastojen tulkintaan (osa 1) 1.1 Esittelee kyselyn tulokset kokonaisuudessa Sisällysluettelo ja ohjeet tilastojen tulkintaan (osa 1) 1.1 Esittelee kyselyn tulokset kokonaisuudessa - Kurin määritelmät ovat x-koordinaatistolla - Vastaukset on esitetty graafi sesti värikoodeja käyttäen.

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla 21.04.2010 Petri Salmela & Petri Sallasmaa Tutkimusorganisaatio Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkimusryhmät Pitkä yhteistyötausta

Lisätiedot

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon Lukion ohjelmointi v 2.0 monipuolisilla automaattisesti arvioiduilla tehtävillä Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso,

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

A130A0650-K Tilastollisen tutkimuksen perusteet 6 op Tentti / Anssi Tarkiainen & Maija Hujala

A130A0650-K Tilastollisen tutkimuksen perusteet 6 op Tentti / Anssi Tarkiainen & Maija Hujala Kaavakokoelma, testinvalintakaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1 a) Konepajan on hyväksyttävä alihankkijalta saatu tavaraerä, mikäli viallisten komponenttien

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

Erityisohjauksen palvelut

Erityisohjauksen palvelut Lapin ammattiopiston aikuisopinnot Erityisohjauksen palvelut Oppimishaaste ei ole ammattiin valmistumisen este. Väylä -hankkeen erityistuen ja -ohjauksen palvelut on kehitetty varmistamaan ammattiopinnoissa

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille 2017 Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Nostoja tuloksista yleisellä tasolla Huoltajat arvostavat opetushenkilöstön työn korkealle Myös kodin ja kasvatusta/opetusta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS Yo-kokeessa käytettävät laskimet ja taulukkokirjat on tuotava aikuislukion kansliaan tarkistettavaksi viimeistään yo-koetta edeltävänä päivänä kello 18 mennessä. Jos

Lisätiedot

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista kirjapainotaito piirtoheitin, monistuskone, nauhurit, kielistudio, televisio tietokone, internet, sosiaalinen media, mobiililaitteet Ari Huhta,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012

Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012 Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012 Innoa lukion musiikissa Intelligent på tangenten (S:t Karins) Hauskaa ilman lintuja (Kuusisto) ipodit opetuskäytössä (Kotimäki) ipodit opetuskäytössä (Runko) INNOA LUKION

Lisätiedot

Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus

Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus 1 Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus Peda-Forum 21.8.2013 Seppo Pohjolainen Tampereen teknillinen yliopisto Matematiikan laitos 2 Esityksen sisältö Taustaa Matematiikan osaaminen ja osaamattomuus

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Webinaari 15.5.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu

Webinaari 15.5.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu Webinaari 15.5.2015 Kuinka rakennat Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu WEBINAARI toimivan digitaalisen kivijalan? KIVIJALAN RAKENTAMINEN 1. HYVIN TOIMIVAN VERKKOSIVUSTON

Lisätiedot