Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu"

Transkriptio

1 Tutkielma Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu Oppiaine Psykologia (Kognitiotiede) Johanna Rantanen & Yen Mai Valkeakosken Tietotien lukio

2 Tiivistelmä Suomessa sekä omassa koulussamme on puhuttu paljon siirtymisestä käsin kirjoittamisesta tietokoneiden käyttöön oppitunneilla. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Muutamat tutkijat ovat tutkineet käsin kirjoittamisen ja tietokoneella kirjoittamisen aiheuttamaa eroa oppimiseen ja tulleet siihen tulokseen, että tietokoneella kirjoittaminen huonontaa oppimistuloksia. Aiempien tutkimusten ongelma on kuitenkin se, ettei niitä ole toteutettu aidoissa oppimisympäristöissä. Siksi päätimme tutkia eri kirjoitusmenetelmien mahdollista vaikutusta oppimiseen aidoissa kouluoloissa. Halusimme myös selvittää, vaikuttavatko asenteet tietokoneita kohtaan ja tietokonetaidot sekä yleinen koulumenestys muistiinpanomenetelmän muutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Kirjoitusmenetelmän vaikutuksen testaamiseksi järjestimme kaksi erilaista koetta vuonna Kaikki kokeisiin osallistujat olivat sattumanvaraisesti valittuja 1-3 luokan oppilaita (16-18 v.) Valkeakosken Tietotien lukiosta. Ensimmäinen kokeista toteutettiin yksinkertaistetussa koetilanteessa vertailemalla numerosarjojen muistamista. Kokeeseen osallistui 35 lukiomme oppilasta. Toinen koe toteutettiin lähes aidossa oppimisympäristössä. Oppitunti nauhoitettiin ja oppilaat tekivät tunnin aikana normaalit muistiinpanot vaihtaen kirjoitusmenetelmää tunnin puolessa välissä. Tähän kokeeseen osallistui 68 oppilasta. Asenteiden ja tietokonetaitojen sekä koulumenestyksen vaikutusta oppimiseen tutkittiin taustatietokyselyllä, jonka osallistujat täyttivät kummankin kokeen jälkeen. Kokeilusta ja taustatietokyselystä kertynyt tutkimusaineisto on kvantitatiivista ja sen analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Kokeemme osoittivat, että kirjoitusmenetelmällä ei ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin. Totesimme myös, että asenteilla tietokoneita kohtaan, tietokonetaidoilla tai koulumenestyksellä ei luultavasti ollut vaikutusta pienten oppimiserojen suuruuteen. Jotta asiasta voisi olla täysin varma, täytyisi koe kuitenkin uusia huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Koetulostemme perusteella näyttää siltä, että ensimmäinen kirjoitusmenetelmä tuotti aina paremmat oppimistulokset. Sillä oliko ensimmäinen kirjoitusmenetelmä käsin vai koneella kirjoittaminen, ei ollut merkitystä. Tulos herätti kysymyksen, oliko aiemmissa tutkimuksissa otettu ilmiö huomioon. Avainsanat: Käsin kirjoittaminen, tietokoneella kirjoittaminen, oppiminen

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Sisällysluettelo Johdanto Menetelmät ja aineisto Toteutus Koe 1 (numerosarjat) Koe 2 (oppitunti) 7 4 Tulokset Koe 1, H1 testaus (numerosarjat) Koe 2, H1 testaus (oppitunti) Asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutus, H2 testaus Yhteenveto tuloksista 11 5 Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Taustatietolomake Koe Liite 2. Taustatietolomake Koe

4 1 1 Johdanto Viime aikoina on usein noussut esiin kysymys tietokoneiden käytön lisäämisestä opetuksessa niin Suomessa kuin muuallakin. Opetushallituksen tilannekatsauksen (2011) mukaan tietokoneiden määrä kouluissa on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2011 Suomessa oli 1 tietokone keskimäärin 5,5:ttä opiskelijaa kohden. Tanskassa ja Iso-Britanniassa on Suomen kouluihin verrattuna kaksinkertainen määrä tietokoneita oppilaita kohden. Länsi-Suomen läänin aikuislukiot ovat testanneet verkkokokeita ja Opetushallituksen suunnitelmien mukaan tietokoneiden käyttöön ylioppilaskirjoituksissa saatettaisiin siirtyä jo vuonna 2014 (Opetushallitus, 2011, Opettajalehti 2011, MTV ). Esimerkiksi Tanskassa (Spectri 2/2011) tietokoneita on saanut käyttää ylioppilaskirjoituksissa jo muutaman vuoden ajan. Sekä opettajat että oppilaat ovat suhtautuneet muutokseen myönteisesti. Myös oppimistulokset ovat parantuneet. Monissa kouluissa on kokeiltu tietokoneiden käyttöä myös oppitunneilla esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen. Syksyllä 2011 käynnistyi Opetushallituksen rahoittama Sormet-hanke, jonka tavoitteena on tutkia sekä mobiililaitteiden (tablettien ja kännyköiden) että tietokoneiden sovelluksien käyttöä oppimisen tukena (Saimaan mediakeskus, 2012). Hankkeessa vertaillaan eri sormi- eli tablettitietokoneita ja niiden soveltuvuutta opetuskäyttöön. Päämääränä on kehittää opetusta oppijan näkökulmasta. Myös muita vastaavanlaisia hankkeita on käynnissä, esimerkiksi Helsingissä on otettu joissakin kouluissa käyttöön tablettitietokoneet (HS ). Tietokoneiden käytöstä opetuksessa on keskusteltu myös omassa koulussamme. Vaikka tietokoneiden käyttö opetuksessa on hyvin ajankohtaista, muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutuksista oppimistuloksiin on tietääksemme tehty vain muutama samansuuntainen tutkimus. Longcamp et al. (2004) tutkivat alle kouluikäisten lasten kirjainten oppimista. Puolet lapsista opetteli jäljentämään kirjaimia tietokoneella ja puolet käsin kirjoittamalla. Kolmen viikon kuluttua opettelusta lapsien tuli tunnistaa neljästä kirjaimesta oikein kirjoitettu kirjain. Vanhempien lasten kohdalla käsin kirjoittamalla opetellut kirjaimet oli opittu paremmin. Toisessa tutkimuksessa Longcamp et al. (2006) opettivat kymmenen uutta kirjainta (muokattu Bengalin ja Gujaratin kirjaimistoista) ryhmälle aikuisia. Ryhmä jaettiin kahtia ja toinen ryhmä

5 2 opetteli ensin puolet kirjaimista käsin ja sitten puolet kirjaimista koneella. Toinen ryhmä teki samoin, mutta eri järjestyksessä. Ryhmille pidettiin kolme tunnistuskoetta: yksi välittömästi opettelun jälkeen, toinen viikon päästä ja kolmas kolmen viikon päästä. Tunnistuskokeessa osallistujien piti valita väärien kirjaimien joukosta oikea. Kirjoitusmenetelmien välille ei syntynyt eroa kahdessa ensimmäisessä tunnistuskokeessa, mutta sen sijaan kolmen viikon päästä pidetyssä kokeessa käsin kirjoittamalla opetelleet menestyivät paremmin. Smoker et al. (2009) totesivat tutkimuksessaan, että käsin kirjoitetut muistiinpanot opittiin paremmin kuin tietokoneella kirjoitetut. Tutkimuksessa nuoret aikuiset (18-24v.) jäljensivät sanoja tietokoneella tai käsin. Kirjoittamisen jälkeen osallistujien piti kirjoittaa viidessä minuutissa ylös mahdollisimman monta kokeessa aiemmin kirjoitettua sanaa. Kirjoitetuista sanoista laskettiin erikseen oikein kirjoitetut ja väärin kirjoitetut. Tämän kokeen jälkeen osallistujien piti tunnistaa sanalistasta kokeessa aiemmin kirjoittamansa sanat. Aikarajoitusta ei ollut. Käsin kirjoittaminen tuotti kummassakin kokeessa paremmat oppimistulokset. Mangen et al. (2010) ovat tehneet kirjallisuuskatsauksen siirtymisestä käsin kirjoittamisesta tietokoneella kirjoittamiseen ja näiden menetelmien eroista. Kirjallisuuskatsauksessa painotettiin käden liikkeiden eli motoriikan/motorisen muistin merkitystä oppimistuloksissa. Siksi käsin kirjoittaminen saattaa heidän mielestään edistää oppimista. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa nostettiin esiin kirjoittamalla oppimiseen liittyviä neuropsykologisia ilmiöitä. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että nykyisessä tutkimuksessa kiinnitetään aivan liian vähän huomiota siihen, miten uudet kirjoitustavat vaikuttavat oppimiseen ilmiönä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi pyrkiä parantamaan kokonaiskuvaa oppimisprosesseista. Aiempien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia ja epävarmoja. Yhdessäkään tutkimuksessa tietokoneella kirjoittaminen ei kuitenkaan tuottanut parempia oppimistuloksia kuin käsin kirjoittaminen. Tietokoneiden käyttöönotto kouluissa muistiinpanojen tekemiseen ei siis olisi välttämättä perusteltua. Aiempien tutkimusten ongelmana on kuitenkin se, että niitä ei ole toteutettu todellisissa oppimisympäristöissä. Lisäksi koehenkilöt ovat olleet usein lapsia ja oppimista on testattu suurelta osin yksittäisten kirjaimien avulla, ei siis sisältöä opettelemalla. Omassa tutkimuksessamme halusimme selvittää kirjoitusmenetelmän vaikutusta oppimiseen lukioikäisillä oikeassa opetustilanteessa. Olimme kiinnostuneita myös sisällön omaksumisesta

6 3 emmekä pelkästään yksittäisten kirjainten, lukujen tai sanojen muistamisesta. Lisäksi halusimme tutkia tietokonetaitojen, asenteiden sekä koulumenestyksen vaikutusta tuloksiin. King et al. (2008) ovat tutkineet kirjoitusmenetelmän vaikutusta esseiden tasoon ja niiden suunnitteluun. Tutkimus tehtiin Floridan lukio- ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää taitojen ja tottumusten vaikutusta kirjoitusmenetelmän vaihtoon, mikä liittää tutkimuksen omaamme. Tutkimuksen mukaan kirjoitusmenetelmä tai oppilaiden taidot ja tottumukset eivät vaikuttaneet merkittävästi esseiden tasoon. King et al. (2008) eivät kuitenkaan tutkineet oppimista vaan oman tuotoksen kirjoittamista, joten näkökulma on eri kuin omassa tutkimuksessamme. Tässä tutkimuksessa testattiin tietokoneella ja käsin kirjoittaen tehtyjen muistiinpanojen vaikutusta oppimiseen kahdella erityyppisellä kokeella. Kokeet toteutettiin Valkeakosken Tietotien lukion opiskelijoilla. Toinen koe tehtiin yksinkertaistetussa tutkimustilanteessa ja toinen normaalin oppitunnin aikana lähes todellisessa oppimistilanteessa. Osallistujista kerättiin runsaasti taustatietoa, jotta voitaisiin selittää ryhmien välille mahdollisesti syntyviä eroja. 2 Menetelmät ja aineisto Tutkimusasetelma on esitetty kuvassa 1. Tutkimuksemme tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen: Vaikuttaako muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä oppimiseen? ja Vaikuttavatko oppilaiden asenteet ja taidot mahdollisiin kirjoitusmenetelmistä johtuviin eroihin? Tutkimuksessamme testasimme seuraavia hypoteeseja: H1 H2 Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja muistamiseen. Oppilaan tietotekniikkataidot, asenteet tietokoneita kohtaan sekä koulumenestys vaikuttavat kirjoitusmenetelmästä aiheutuviin oppimiseroihin.

7 4 Kuva 1 Tutkimusasetelma Testataksemme hypoteesia 1 eli kirjoitusmenetelmien välisiä oppimiseroja teimme kaksi hyvin erityyppistä koetta. Toinen toteutettiin yksinkertaistetussa oppimisympäristössä ja toinen normaalin oppitunnin aikana. Kokeisiin osallistuneet oppilaat olivat satunnaisesti valittujen maantiedon ja biologian pakollisten kurssien opiskelijoita ja iältään vuotiaita. Kaikki kyseisten kurssien opiskelijat osallistuivat testeihin. Kokeet tehtiin vuoden 2011 aikana: koe 1 keväällä ja koe 2 syksyllä (Taulukko 1). Hypoteesia 2 eli asenteiden ja tietokonetaitojen sekä koulumenestyksen vaikutusta oppimiseen tutkittiin taustatietokyselyllä, jonka osallistujat täyttivät kummankin kokeen jälkeen (Liite 1 Taustatietolomake koe 1 ja Liite 2 Taustatietolomake koe 2). Taulukko 1 Otokset Koe Ajankohta Kesto Osallistujien määrä Ryhmien määrä 1 Numerosarjat Huhtikuu 2011 noin 15 min 35 ( ) 2 2 Oppitunti Syyskuu 2011 noin 45 min 68 ( ) 2 Yhteensä Kokeilusta ja taustatietokyselystä kertynyt tutkimusaineisto on kokonaan itse kerättyä ja kvantitatiivista. Aineiston analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Eri kirjoitusmenetelmien eroja vertailtiin osallistuja- ja ryhmätasolla sekä ryhmien välillä. Kokeissa käytettiin MS Wordia ja tulokset tallennettiin sekä analysoitiin MS Excelin avulla. Kokeessa 1 numerosarjat toistettiin Google-kääntäjällä. Koe 2 toteutettiin tietokoneavusteisesti oppitunnilla. Opetus näytettiin videona Autodidactus -järjestelmästä älytaulun välityksellä.

8 5 Tutkimustamme on ohjannut opettajamme Markku Milonoff. Johanna Rantanen ja Yen Mai suunnittelivat kokeet sekä tallensivat ja analysoivat kummankin kokeen sekä taustatietokyselyn tulokset. Ensimmäisen kokeen toteutuksessa mukana olivat Johanna Rantanen ja Yen Mai,. Toinen koe toteutettiin Markku Milonoffin oppitunnilla. Tutkielman kirjoittamisesta päävastuussa oli Johanna Rantanen, vaikka sitä kirjoitettiinkin yhdessä Yen Main kanssa. 3 Toteutus Seuraavaksi esittelemme hypoteesin 1 testaamiseksi tekemiemme kokeiden sekä hypoteesin 2 testaamiseksi tehdyn kyselyn toteutuksen. 3.1 Koe 1 (numerosarjat) Halusimme mitata ainoastaan kirjoitusmenetelmästä mahdollisesti syntyviä oppimiseroja (H1), joten päätimme järjestää ensin kokeen yksinkertaistetussa koetilanteessa (Kuva 2). Päätimme käyttää kokeessa numerosarjoja, koska niiden oppimista olisi helppo mitata. Testasimme etukäteen eripituisten numerosarjojen muistamista ystäviemme kanssa lähes lopullisen kaltaisilla koejärjestelyillä, jotta koetilanteessa saisimme mahdollisimman hyvin eroja näkyviin. Päädyimme kahteen 15-numeron pituiseen satunnaiseen numerosarjaan, koska niitä lyhyemmät muistettiin liian hyvin. Päätimme myös pitää 1 minuutin tauon numeroiden opettelun ja testauksen välissä, koska se edesauttoi numeroiden unohtamista eli toi oppimiseroja esiin. Testiä suunnitellessamme otimme myös huomioon sen, että eri henkilöt muistavat eri tavoin. Siksi vertasimme aina saman henkilön käsin kirjoitettuja ja tietokoneella kirjoitettuja tuloksia.

9 6 Kuva 2 Koejärjestely 1 Koetilanteessa numerosarjat lueteltiin ääneen käyttämällä Google-kääntäjä-ohjelmaa (Google Translator). Näin numerot toistuivat samanlaisina kaikille osallistujille eivätkä esimerkiksi äänenpainot tai puhenopeus voineet vaikuttaa. Noin puolet osallistujista kirjoitti ensimmäisen kuulemansa numerosarjan käsin paperille ja myöhemmin toisen sarjan tietokoneelle Microsoftin Word-ohjelmalla. Toinen puoli osallistujista teki päinvastoin ja kirjoitti ensimmäisen sarjan tietokoneella ja jälkimmäisen käsin paperille. Näin mahdolliset numerosarjojen väliset erot eivät voineet vaikuttaa tuloksiin. Osallistujat kirjoittivat muistiin numerosarjat heti ne kuultuaan joko aluksi jaetulle muistiinpanopaperille tai tietokoneelle. Sen jälkeen osallistujat saivat minuutin aikaa painaa numerosarjan mieleensä muistiinpanoistaan, jonka jälkeen paperi piti kääntää nurin päin tai tietokoneen näyttö piti sammuttaa. Sitten pidettiin minuutin tauko, jonka aikana jaettiin testilomake nurin päin. Tauon päätyttyä osallistujat saivat kirjoittaa muistamansa numerosarjan testilomakkeen ruudukkoon. Tämän jälkeen sama toistettiin toisella numerosarjalla ja toisella muistiinpanomenetelmällä ja toinenkin numerosarja kirjoitettiin samalle testilomakkeelle kuin ensimmäinen (Kuva 2). Lopuksi osallistujille jaettiin taustatietolomake, jossa kysyttiin heidän ikäänsä, koulumenestystään, suhtautumistaan tietokoneiden käyttöön koulussa, kymmensormijärjestelmätaitoaan, tietokoneen käyttömääräänsä ja heidän testissä käyttämäänsä muistitekniikkaa. (Liite 1). Kaikki paperit kerättiin kokeen jälkeen talteen. Myös muistiinpanopaperit otettiin talteen, jotta voitiin tarkistaa oliko kuultu numerosarja kirjoitettu alun perin oikein.

10 7 3.2 Koe 2 (oppitunti) Toinen koe (Kuva 3) toteutettiin oppitunnilla. Kokeen tavoitteena oli mitata eri kirjoitusmenetelmien välisiä oppimiseroja (H1) mahdollisimman luonnollisessa oppimistilanteessa. Noin 30 minuuttia kestävä biologista monimuotoisuutta käsittelevä Microsoft PowerPoint kalvoihin perustuva oppitunti (Markku Milonoff) oli nauhoitettu etukäteen Autodidactusjärjestelmään. Kokeessa esitys näytettiin älytaululla, joten tilanne oli ryhmille täysin samanlainen. Kaikki oppilaat tunsivat jo Autodidactus -järjestelmän katsottuaan sieltä lukion oppitunteja aiemminkin. Tilanne ei siis ollut uusi. Opetustuokio oli osa normaalia teoriaoppituntia ja opiskelijat tekivät siitä normaalit muistiinpanot. Puolessa välissä opetustuokiota muistiinpanotekniikkaa vaihdettiin. Noin puolet osallistujista kirjoitti ensin muistiinpanot käsin ja noin puolet ensin tietokoneella. Kuva 3 Koejärjestely 2 Kun video-opetus oli päättynyt, muistiinpanopaperit kerättiin pois ja näytöt suljettiin. Sen jälkeen osallistujat vastasivat oppitunnin asioita käsitteleviin kysymyksiin (22 kpl). Vastauksissa piti kirjoittaa yksittäisiä käsitteitä tai valita oikea vastausvaihtoehto monivalinnoista. Puolet kysymyksistä liittyi oppitunnin ensimmäiseen puoliskoon ja puolet toiseen puoliskoon. Ensimmäiseen ja jälkimmäiseen puoliskoon liittyvät kysymykset oli esitetty lomakkeessa vuorotellen. Opiskelijoille oli sanottu, että menestyminen testissä voisi vaikuttaa heidän kurssiarvosanaansa, joten he olivat motivoituneita opiskelemaan. Kokeen lopuksi kysyttiin lomakkeella (Liite 2) lähes samat taustatiedot kuin ensimmäisessä kokeessa.

11 8 4 Tulokset Tulosten analysoinnissa MS Excelillä laskettiin ensin jokaisen osallistujan henkilökohtainen kirjoitusmenetelmästä aiheutuva oppimisero (käsin kirjoitus-tietokoneella kirjoitus) ja sitten niiden keskiarvo ja keskihajonta. Lisäksi vertasimme ensimmäisen kirjoitusmenetelmän tuloksia toisen kirjoitusmenetelmän tuloksiin ryhmätasolla. Myös eri järjestyksessä kokeen tehneiden ryhmien ensimmäisten ja toisien kirjoitusmenetelmien tuloksia vertailtiin keskenään.,käytimme kummassakin kokeessa parittaista t-testiä selvittääksemme, voisivatko pienet erot johtua ainoastaan sattumasta. Mikäli t-testin todennäköisyys on alle 5 %, johtuu ero muusta kuin sattumasta. Käytimme menetelmää yhteensä kuuteen tilastoon, joista tutkielmassa ovat ne kaksi, jotka kuvaavat koko aineistoa. Vain yhdessä kuudesta tilastosta todennäköisyydeksi tuli alle 5 % (4,7 %). Tälläkin kertaa todennäköisyys oli kuitenkin niin lähellä viittä, että arvelimme sen johtuvan sattumasta. Asenteiden, taitojen ja koulumenestyksen vaikutusta oppimistuloksiin tutkimme lisäksi erilaisten kuvaajien avulla. 4.1 Koe 1, H1 testaus (numerosarjat) Saman henkilön käsin ja tietokoneella kirjoitettujen numerosarjojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (Taulukko 2). Kuitenkin osallistujat näyttivät muistavan ensimmäiseksi kirjoitetun numerosarjan huomattavasti paremmin kuin toiseksi kirjoitetun, riippumatta kirjoitusmenetelmästä. Tämän vuoksi vertasimme vielä erikseen eri ryhmien ensimmäiseksi tehtyjä ja toiseksi tehtyjä tuloksia. Tällöin emme havainneet merkitseviä eroja muistiinpanomenetelmien välillä. Taulukko 2 Tulokset koejärjestely 1 Keski- Keski- Osallistujia T-testi Todennäköisyys arvo hajonta Tietokoneella kirjoitus 11,2 3,4 35-0,739 0,465 Käsin kirjoitus 11,7 3,0 Kuvissa 4 ja 5 tulee hyvin esiin ensimmäisen kirjoitusmenetelmän vaikutus tuloksiin. Riippumatta siitä kumpi kirjoitusmenetelmistä oli ensimmäinen, se tuotti paremmat oppimistulokset. Kuvassa 4 ensimmäinen numerosarja kirjoitettiin koneella. Kuten kuvasta näkyy, oli erotus tällöin useimmiten negatiivinen eli koneella kirjoitetut numerot oli opittu paremmin. Sen sijaan kuvassa 5 kirjoitettiin

12 9 ensimmäinen numerosarja käsin. Tällöin erotus oli useimmiten positiivinen eli käsin kirjoitettu opittiin paremmin. Lisäksi osallistujien väliset erot olivat hyvin suuria (kuvat 4 ja 5), joten kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimistuloksiin oli hyvin henkilökohtainen. 15 Ryhmä 1 (ensin koneella ja sitten käsin) Osallistujan erotus (käsinkirjoitus-koneellakirjoitus) Kuva 4 Koe 1 tulokset 15 Ryhmä 2 (ensin käsin ja sitten koneella) Osallistujan erotus (käsinkirjoitus-koneellakirjoitus) Kuva 5 Koe 1 tulokset Ensin tietokoneella kirjoittaneessa ryhmässä ensimmäisessä testissä kolme osallistujaa muisti kaikki 15 numeroa oikein (osallistujia yhteensä 18). Ensin käsin kirjoittaneessa ryhmässä ensimmäisessä testissä kaikki 15 numeroa muisti oikein seitsemän osallistujaa (osallistujia yhteensä 17). Ero on suuri, mutta johtuu luultavasti sattumasta. Seuraavalla kirjoitusmenetelmällä ero ei ollut enää merkittävä: ensimmäisessä ryhmässä edelleen kolme täysin oikeaa sarjaa ja toisessa enää neljä.

13 Koe 2, H1 testaus (oppitunti) Myöskään oppituntien aikana tehtyjen muistiinpanomenetelmien vaikutusta tutkittaessa yksittäisen osallistujan oppimistuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja eri muistiinpanomenetelmien välillä (Taulukko 3). Siksi vertasimme vielä eri ryhmien ensimmäisiä ja toisia kirjoitusmenetelmiä sekä erikseen että keskenään. Silti eri kirjoitusmenetelmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Taulukko 3 Tulokset koejärjestely 2 Keski- Keski- Osallistujia T-testi Todennäköisyys arvo hajonta Tietokoneella kirjoitus 6,6 2,2 68-0,663 0,51 Käsin kirjoitus 6,8 2,0 Tässäkin kokeessa ensimmäiseksi käytetty kirjoitusmenetelmä tuotti hieman toista paremmat oppimistulokset. Lisäksi osallistujien välinen hajonta oli suurta, joten yksiselitteistä oppimistulosten ja kirjoitusmenetelmän välistä riippuvuutta ei voitu todistaa. 4.3 Asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutus, H2 testaus Tutkimme hypoteesia 2 eli asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutusta oppimistulosten eroihin, keskiarvojen ja t-testin sekä erilaisten kuvaajien avulla. Eri ryhmien keskiarvot sekä keskihajonnat kirjoitusmenetelmittäin laskettiin ja pieniä eroja verrattiin t-testin avulla (Taulukko 4). Erot eivät kuitenkaan olleet merkitseviä. Taulukko 4 Koulumenestyksen ja tietokonetaitojen vaikutus oppimiseroihin Koulumenestys Tietokoneen hyötykäyttö Käsin keskiarvo + keskihajonta Koneella keskiarvo + keskihajonta Osallistujia T-testi Todennäköisyys yli 8 6,8 + 2,0 6,9 + 2,4 37-0,066 0,948 alle 8 6,8 + 1,9 6,3 + 2,1 31 0,951 0,349 vähintään kerran 6,7 + 1,9 6,5 + 2,1 48 0,485 0,630 viikossa vähemmän kuin kerran viikossa 7,1 + 2,2 6,8 + 2,6 20 0,446 0,661

14 11 Lisäksi tarkastelimme tuloksia Excel-taulukkolaskentaohjelman kuvaajatyökalun avulla. Sijoitimme yksittäisten tiettyyn ryhmään kuuluvien oppilaiden oppimiserot x,y- koordinaatistoon selvittääksemme, asettuisivatko pisteet tasoon loogisesti esimerkiksi suoraksi tai ryppääksi. Tälläkään menetelmällä ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaista riippuvuutta taustatietojen ja oppimiserojen välillä. 4.4 Yhteenveto tuloksista Kokeiden 1 ja 2 tulokset eivät tukeneet hypoteesia 1 eli, että muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja muistamiseen. Eri kirjoitusmenetelmien välille ei siis syntynyt tilastollisesti merkitseviä eroja (Kuva 6). Yllättäen tutkimuksessamme ilmeni, että testausjärjestyksellä on merkitystä. Ensin kirjoitettu muistettiin paremmin kirjoitusvälineestä riippumatta. Se mistä kyseinen ilmiö johtui, jäi epäselväksi. Tulos olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon jatkotutkimuksissa. Tutkimuksessamme oli ainutlaatuista se, että koe 2 tehtiin todellisessa oppimistilanteessa ja siinä otettiin huomioon sekä eliminoitiin tekijöitä (esimerkiksi puhe- ja esiintymistavan vaikutus). Siten tutkimuksemme antaa aiempaa tutkimusta paremman käsityksen tietokoneella tehtyjen muistiinpanojen vaikutuksesta todellisiin oppimistuloksiin. Kuva 6 Kokeiden 1 ja 2 tulokset

15 12 Oma tuloksemme on päinvastainen aiemmille tuloksille, sillä yleensä käsin kirjoittaminen on tuottanut selvästi paremmat oppimistulokset. Erot tuloksissa voivat johtua opitun tiedon testausajankohdasta. Omassa tutkimuksessamme testaus tapahtui välittömästi opettelun jälkeen. Sekä Longcamp et al. (2004) että Longcamp et al. (2006) tutkimuksissa eri kirjoitusmenetelmien välille eroja synnyttänyt testaus oli tehty vasta kolmen viikon päästä itse kokeesta. Longcamp et. al. (2006) tutkimuksessa osallistujat olivat aikuisia eivätkä lapsia, joten tuloksen pitäisi olla sovellettavissa myös lukioikäisiin (16-18-v.). Voisi siis olettaa, että kirjoitusmenetelmien välille olisi saattanut tulla eroja myös omassa tutkimuksessamme, mikäli opittua olisi testattu vielä uudestaan viikkojen päästä. Toisaalta esimerkiksi Smoker et al. (2009) tutkimuksessa käsin kirjoitetut muistiinpanot opittiin tietokoneella kirjoitettuja paremmin, vaikka testaus tapahtui lähes välittömästi opettelun jälkeen. Tosin kyseisessä tutkimuksessa osallistujat tekivät ennen testausta kirjoitusmenetelmiin liittymättömiä välitehtäviä. Myös Smoker et. al. (2009) kokeessa osallistujat olivat nuoria (18-24 v.). Pitkäaikaisempi oppiminen kaipaa siis lisäselvitystä. Tutkimuksessamme erot osallistujien taustoissa eivät näyttäisi vaikuttavan tuloksiin (H2). Tulokset eivät siis tukeneet hypoteesia 2, että koulumenestyksellä, asenteilla ja tietokonetaidoilla olisi vaikutusta kirjoitusmenetelmästä syntyvien oppimiserojen suuruuteen. Esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen tietokoneiden käyttöön tunneilla ei siis vaikuttaisi oppimistuloksiin. Toisaalta positiivisen suhtautumisen luulisi kasvattavan motivaatiota. Eroja olisi saattanut tulla, mikäli otos olisi ollut huomattavasti suurempi (koe 1 35 osallistujaa ja koe 2 68 osallistujaa). Jotta asiasta voisi olla täysin varma, täytyisi koe siis uusia huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Ryhmiin kuuluvia oppilaita saattoi nimittäin olla alle kymmenen, mikä tekee tuloksista epäluotettavat. King et al. (2008) totesivat, että asenteet ja tietokonetaidot eivät aiheuttaneet eroja kirjoitusmenetelmän vaikutukseen. Tulos oli siis sama kuin omassa tutkimuksessamme. Asia vaatii kuitenkin varmistuakseen lisätutkimusta. Vaikka tutkimuksemme mukaan tietokoneiden käyttömäärä tai taidot eivät vaikuta oppimistuloksiin, olisi eri ikäryhmien välinen tutkimus kiinnostavaa. Esimerkiksi Longcamp et al. (2004) tutkimuksessa syntyi eroja kirjoitusmenetelmien välille, vaikka osallistujat olivat kaikki alle kouluikäisiä lapsia. He tuskin olivat käyttäneet tietokoneita kovin paljoa, sen sijaan kynää ja paperia kyllä. Käsin kirjoittaminen tuottikin paremmat tulokset.

16 13 Myöhemmissä tutkimuksissa olisi tärkeää selvittää digitaalisten oppimateriaalien käytön vaikutusta oppimiseen. Tekniikan nopea kehitys ei vaikuta ainoastaan muistiinpanomenetelmiin, vaan muuttaa myös oppimateriaaleja. Esimerkiksi digitaaliset oppikirjat tulevat luultavasti yleistymään jatkossa. New Yorkissa on siirrytty muutamissa kouluissa jo kokonaan digitaalisen oppimateriaalin käyttöön (New York Times ) ja sama voi olla edessä Suomessakin melko pian. 5 Johtopäätökset Tutkimuksemme pohjalta voidaan päätellä, että opetuksen siirtyminen tietokoneille ei muistiinpanojen tekemisen osalta aiheuttaisi ongelmia oppimisen suhteen. Jotta asiasta voitaisiin tehdä varma johtopäätös, täytyisi kuitenkin tutkia myös pitkäaikaisempaa oppimista, joka koulussa on kuitenkin tavoitteena. Kyseisen asian selvittäminen ratkaisisi lopullisesti, onko tietokoneiden käyttöön siirtyminen kouluissa järkevää. Tutkimusta tulisi myös tehdä huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Tutkimuksemme koski muistiinpanomenetelmän eli käsin tai tietokoneella kirjoittamisen vaikutuksia oppimiseen. Tietokoneiden käyttöönotto voi kuitenkin vaikuttaa oppimistuloksiin monella muullakin tavalla, vaikka niitä ei tällä tutkimuksella voidakaan osoittaa. Tietokoneiden käyttö saattaa lisätä opiskelumotivaatiota, kun oppitunnit on mahdollisuus tehdä entistä monipuolisemmiksi ja käyttää jo nykyisinkin runsasta verkkomateriaalia opetuksessa. Tutkimuksemmekin mukaan erot yksittäisten oppilaiden ovat suuria. Jotkut selvästi kärsisivät muutoksesta, toiset taas hyötyisivät. Ongelmaksi tietokoneen käytössä opetuksessa voi muodostua valvonnan puute ja oppituntia kiinnostavammat Internetin sovellukset. Tietokoneavusteinen tai kokonaan verkkoon siirrettävä opetus tuo uusia tietokoneen ja verkon käyttöön sekä opetuksen suunnitteluun liittyviä haasteita myös opettajille. Tietokone on myös saanut viimeaikaisessa kehityksessä uusia kilpailijoita. Esimerkiksi tablettitietokoneiden käyttöön on siirrytty useissa kouluissa ja siksi niiden käytön mahdollisuuksia ja vaikutuksia oppimistuloksiin sekä -prosesseihin pitäisi tutkia. Lisäksi monissa kouluissa on siirrytty osittain verkko-opetukseen sen tuomien säästöjen ja mahdollisuuksien vuoksi. Tämä uudenlainen oppimisympäristö vaatisi tutkimista.

17 14 Siirtyminen käsin kirjoittamisesta yhä enemmän teknologiaa hyödyntävään opetukseen on välttämätöntä. Siksi olisikin tärkeätä keskittyä uusien käytänteiden ja mahdollisuuksien löytämiseen. Olisi myös ensiarvoisen tärkeää panostaa kouluissa sekä opettajien että oppilaiden koulutukseen, jotta laitteiden ja apuvälineiden käyttö olisi järkevää. Lähteet Helsingin Sanomat (2012). Koulureppuun sujahtaa taulutietokone Viimeksi haettu King, F., Rohani, F., Sanfilippo, C. & Whiten, N. (2008). Effects of Handwritten Versus Computer- Written Modes of Communication on the Quality of Student Essays. CALA report 208, s Longcamp, M., Boucard, C., Gilhodes, J. & Velay, J. (2006). Remembering the orientation of newly learned characters depends on the associated writing knowledge: A comparison between handwriting and typing. Human Movement Science 25, s Longcamp, M., Zerbato-Poudou, M. & Velay, J. (2005). The influence of writing practice on letter recognition in preschool children: A comparison between handwriting and typing. Acta Psychologica 119 (2005), s Mangen, A. and Velay, J.L. (2010). Digitizing Literacy: Reflections on the Haptics of Writing, Advances in Haptics, Mehrdad Hosseini Zadeh (Ed.), s Tech. Saatavissa MTV3 (2011). Suomeenkin kehitetään "ipad-kouluja. MTV3 uutiset Viimeksi haettu New York Times (2011). Math That Moves: Schools Embrace the ipad Viimeksi haettu Opetushallitus (2011). Tanskassa hyviä kokemuksia internetin käytöstä ylioppilaskokeessa. Spektri, Opetushallituksen uutiskirje 2/2011.

18 15 lehti/2011_2/103/0/tanskassa_hyvia_kokemuksia_internetin_kaytosta_ylioppilaskokeessa. Viimeksi haettu Opetushallitus (2011). Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu Viimeksi haettu Pekkarinen, Aino (2011). Sama koe kaikille. Opettaja-lehti htm Viimeksi haettu Smoker, T. J., Murphy, C. E. & Rockwell, A. K. (2009). Comparing Memory for Handwriting versus Typing. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 53(22), s Saimaan mediakeskus (2011). Sormet - Arjen oppimiskokemukset sulautuvissa oppimisympäristöissä. Hanke-esittely. Viimeksi haettu

19 Liite 1. Taustatietolomake Koe 1 Nimi: Ro-ryhmä: Ikä: Valitse alla olevista kysymyksistä yksi vastausvaihtoehto. Mikä on keskiarvosi reaaliaineissa? alle Yli 9 Kuinka paljon käytät tietokonetta hyötykäytössä (esim. koulutehtävät, tietojenhaku)? päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa kerran kuussa harvemmin Osaatko kymmensormijärjestelmän? Kyllä En Pitäisikö tietokoneiden käyttöä koulussa mielestäsi lisätä? Kyllä En Käytitkö kirjoittaessasi numerosarjoja ylös jotain muistitekniikkaa? jaottelin numeroita -numeron ryhmiin yhdistin numeroihin mielikuvia kirjoitin numeroita erikokoisina/eri värisinä jotain muuta, mitä: en käyttänyt mitään erityistä muistitekniikkaa

20 Liite 2. Taustatietolomake Koe 2 Nimi: Ikä: Valitse alla olevista kysymyksistä yksi vastausvaihtoehto. Mikä on tämänhetkinen keskiarvosi reaaliaineissa? alle Yli 9 Kuinka paljon käytät tietokonetta hyötykäytössä (esim. koulutehtävät, tietojenhaku)? päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa kerran kuussa harvemmin Osaatko kymmensormijärjestelmän? Kyllä En Pitäisikö tietokoneiden käyttöä koulussa mielestäsi lisätä? Kyllä Ei Opitko mielestäsi parhaiten Lukemalla Kuuntelemalla Näkemällä Kirjoittamalla/Tekemällä

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently. OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Aamun ensimmäinen ajatus oli klo 06.30 EDUCA VIRHE!!? Datafisher Oy E-learning Teknologia ja Oppiminen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Tabletit opetuskäytössä - työpaja Tabletit opetuskäytössä - työpaja Maakunnallinen lukioveso 27.10.2012 Markus Maunula, FM Centria ammattikorkeakoulu Mitä ovat tabletit? Tabletit opetuksessa Kolme ekosysteemia Sovellukset Sisältö ipad

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa

Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Smart Board lukion lyhyen matematiikan opetuksessa Haasteita opettajalle lukion lyhyen matematiikan opetuksessa ovat havainnollistaminen ja riittämätön aika. Oppitunnin aikana opettaja joutuu usein palamaan

Lisätiedot

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. 1. Kortit Opettaja pyytää (esim. tunnin / jakson jälkeen)

Lisätiedot

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto

Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon. Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto Sähköinen matematiikan ja ohjelmoinnin opintopolku alakoulusta yliopistoon Lukion ohjelmointi v 2.0 monipuolisilla automaattisesti arvioiduilla tehtävillä Mikko Lujasmaa, Salon lukio Mikko-Jussi Laakso,

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT

MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT MELODIADIKTAATIN PROSESSI JA KIRJOITUSSTRATEGIAT Laura Virkkunen Tutkielma (musiikinteoria) Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä Klassisen musiikin osasto Sibelius-Akatemia 2012 SIBELIUS-AKATEMIA Tiivistelmä

Lisätiedot

Näppäri kymmensormiharjoitusohjelma Helsingin ATK-Palvelu Oy 1998-2006

Näppäri kymmensormiharjoitusohjelma Helsingin ATK-Palvelu Oy 1998-2006 Näppäri kymmensormiharjoitusohjelma Helsingin ATK-Palvelu Oy 1998-2006 1 Sisällysluettelo Sivu Asennusohje/Ohjelman käyttöönotto --------------------------------------------------------- 2 Yleistä----------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

Oppimisen tukeminen lukiossa

Oppimisen tukeminen lukiossa Oppimisen tukeminen lukiossa Raija Pääkkönen FM, Lukion erityisopetuksen lehtori Alppilan lukio ja Helsingin kuvataidelukio raija.paakkonen(at)edu.hel.fi 1 Toimintaympäristö lukiossa Kaikilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Webinaari 15.5.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu

Webinaari 15.5.2015. Kuinka rakennat toimivan digitaalisen kivijalan? Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu Webinaari 15.5.2015 Kuinka rakennat Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu WEBINAARI toimivan digitaalisen kivijalan? KIVIJALAN RAKENTAMINEN 1. HYVIN TOIMIVAN VERKKOSIVUSTON

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Hajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo

Hajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo Hajonta, minimi ja maksimi sekä keskiarvo Descriptive Statistics Kotona Koulun opettajainhuoneessa Opetusluokassa Vapaa-ajalla kodin ja koulun ulkopuo kohdallasi: Kehitän opettamiini aineisiin liittyviä

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? Marjo Vesalainen, yliopistopedagogiikan lehtori Margit Koivumaa, verkko-opetuksen suunnittelija hum-opti@helsinki.fi Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)

Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 2 (9) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, kokonaan lukukauden

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa ja Erno Lehtinen, Turun yliopisto,

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot