Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu"

Transkriptio

1 Tutkielma Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimiseen: Käsin ja tietokoneella kirjoittamisen vertailu Oppiaine Psykologia (Kognitiotiede) Johanna Rantanen & Yen Mai Valkeakosken Tietotien lukio

2 Tiivistelmä Suomessa sekä omassa koulussamme on puhuttu paljon siirtymisestä käsin kirjoittamisesta tietokoneiden käyttöön oppitunneilla. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Muutamat tutkijat ovat tutkineet käsin kirjoittamisen ja tietokoneella kirjoittamisen aiheuttamaa eroa oppimiseen ja tulleet siihen tulokseen, että tietokoneella kirjoittaminen huonontaa oppimistuloksia. Aiempien tutkimusten ongelma on kuitenkin se, ettei niitä ole toteutettu aidoissa oppimisympäristöissä. Siksi päätimme tutkia eri kirjoitusmenetelmien mahdollista vaikutusta oppimiseen aidoissa kouluoloissa. Halusimme myös selvittää, vaikuttavatko asenteet tietokoneita kohtaan ja tietokonetaidot sekä yleinen koulumenestys muistiinpanomenetelmän muutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Kirjoitusmenetelmän vaikutuksen testaamiseksi järjestimme kaksi erilaista koetta vuonna Kaikki kokeisiin osallistujat olivat sattumanvaraisesti valittuja 1-3 luokan oppilaita (16-18 v.) Valkeakosken Tietotien lukiosta. Ensimmäinen kokeista toteutettiin yksinkertaistetussa koetilanteessa vertailemalla numerosarjojen muistamista. Kokeeseen osallistui 35 lukiomme oppilasta. Toinen koe toteutettiin lähes aidossa oppimisympäristössä. Oppitunti nauhoitettiin ja oppilaat tekivät tunnin aikana normaalit muistiinpanot vaihtaen kirjoitusmenetelmää tunnin puolessa välissä. Tähän kokeeseen osallistui 68 oppilasta. Asenteiden ja tietokonetaitojen sekä koulumenestyksen vaikutusta oppimiseen tutkittiin taustatietokyselyllä, jonka osallistujat täyttivät kummankin kokeen jälkeen. Kokeilusta ja taustatietokyselystä kertynyt tutkimusaineisto on kvantitatiivista ja sen analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Kokeemme osoittivat, että kirjoitusmenetelmällä ei ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin. Totesimme myös, että asenteilla tietokoneita kohtaan, tietokonetaidoilla tai koulumenestyksellä ei luultavasti ollut vaikutusta pienten oppimiserojen suuruuteen. Jotta asiasta voisi olla täysin varma, täytyisi koe kuitenkin uusia huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Koetulostemme perusteella näyttää siltä, että ensimmäinen kirjoitusmenetelmä tuotti aina paremmat oppimistulokset. Sillä oliko ensimmäinen kirjoitusmenetelmä käsin vai koneella kirjoittaminen, ei ollut merkitystä. Tulos herätti kysymyksen, oliko aiemmissa tutkimuksissa otettu ilmiö huomioon. Avainsanat: Käsin kirjoittaminen, tietokoneella kirjoittaminen, oppiminen

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Sisällysluettelo Johdanto Menetelmät ja aineisto Toteutus Koe 1 (numerosarjat) Koe 2 (oppitunti) 7 4 Tulokset Koe 1, H1 testaus (numerosarjat) Koe 2, H1 testaus (oppitunti) Asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutus, H2 testaus Yhteenveto tuloksista 11 5 Johtopäätökset Lähteet Liite 1. Taustatietolomake Koe Liite 2. Taustatietolomake Koe

4 1 1 Johdanto Viime aikoina on usein noussut esiin kysymys tietokoneiden käytön lisäämisestä opetuksessa niin Suomessa kuin muuallakin. Opetushallituksen tilannekatsauksen (2011) mukaan tietokoneiden määrä kouluissa on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2011 Suomessa oli 1 tietokone keskimäärin 5,5:ttä opiskelijaa kohden. Tanskassa ja Iso-Britanniassa on Suomen kouluihin verrattuna kaksinkertainen määrä tietokoneita oppilaita kohden. Länsi-Suomen läänin aikuislukiot ovat testanneet verkkokokeita ja Opetushallituksen suunnitelmien mukaan tietokoneiden käyttöön ylioppilaskirjoituksissa saatettaisiin siirtyä jo vuonna 2014 (Opetushallitus, 2011, Opettajalehti 2011, MTV ). Esimerkiksi Tanskassa (Spectri 2/2011) tietokoneita on saanut käyttää ylioppilaskirjoituksissa jo muutaman vuoden ajan. Sekä opettajat että oppilaat ovat suhtautuneet muutokseen myönteisesti. Myös oppimistulokset ovat parantuneet. Monissa kouluissa on kokeiltu tietokoneiden käyttöä myös oppitunneilla esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen. Syksyllä 2011 käynnistyi Opetushallituksen rahoittama Sormet-hanke, jonka tavoitteena on tutkia sekä mobiililaitteiden (tablettien ja kännyköiden) että tietokoneiden sovelluksien käyttöä oppimisen tukena (Saimaan mediakeskus, 2012). Hankkeessa vertaillaan eri sormi- eli tablettitietokoneita ja niiden soveltuvuutta opetuskäyttöön. Päämääränä on kehittää opetusta oppijan näkökulmasta. Myös muita vastaavanlaisia hankkeita on käynnissä, esimerkiksi Helsingissä on otettu joissakin kouluissa käyttöön tablettitietokoneet (HS ). Tietokoneiden käytöstä opetuksessa on keskusteltu myös omassa koulussamme. Vaikka tietokoneiden käyttö opetuksessa on hyvin ajankohtaista, muistiinpanojen kirjoitusmenetelmän vaikutuksista oppimistuloksiin on tietääksemme tehty vain muutama samansuuntainen tutkimus. Longcamp et al. (2004) tutkivat alle kouluikäisten lasten kirjainten oppimista. Puolet lapsista opetteli jäljentämään kirjaimia tietokoneella ja puolet käsin kirjoittamalla. Kolmen viikon kuluttua opettelusta lapsien tuli tunnistaa neljästä kirjaimesta oikein kirjoitettu kirjain. Vanhempien lasten kohdalla käsin kirjoittamalla opetellut kirjaimet oli opittu paremmin. Toisessa tutkimuksessa Longcamp et al. (2006) opettivat kymmenen uutta kirjainta (muokattu Bengalin ja Gujaratin kirjaimistoista) ryhmälle aikuisia. Ryhmä jaettiin kahtia ja toinen ryhmä

5 2 opetteli ensin puolet kirjaimista käsin ja sitten puolet kirjaimista koneella. Toinen ryhmä teki samoin, mutta eri järjestyksessä. Ryhmille pidettiin kolme tunnistuskoetta: yksi välittömästi opettelun jälkeen, toinen viikon päästä ja kolmas kolmen viikon päästä. Tunnistuskokeessa osallistujien piti valita väärien kirjaimien joukosta oikea. Kirjoitusmenetelmien välille ei syntynyt eroa kahdessa ensimmäisessä tunnistuskokeessa, mutta sen sijaan kolmen viikon päästä pidetyssä kokeessa käsin kirjoittamalla opetelleet menestyivät paremmin. Smoker et al. (2009) totesivat tutkimuksessaan, että käsin kirjoitetut muistiinpanot opittiin paremmin kuin tietokoneella kirjoitetut. Tutkimuksessa nuoret aikuiset (18-24v.) jäljensivät sanoja tietokoneella tai käsin. Kirjoittamisen jälkeen osallistujien piti kirjoittaa viidessä minuutissa ylös mahdollisimman monta kokeessa aiemmin kirjoitettua sanaa. Kirjoitetuista sanoista laskettiin erikseen oikein kirjoitetut ja väärin kirjoitetut. Tämän kokeen jälkeen osallistujien piti tunnistaa sanalistasta kokeessa aiemmin kirjoittamansa sanat. Aikarajoitusta ei ollut. Käsin kirjoittaminen tuotti kummassakin kokeessa paremmat oppimistulokset. Mangen et al. (2010) ovat tehneet kirjallisuuskatsauksen siirtymisestä käsin kirjoittamisesta tietokoneella kirjoittamiseen ja näiden menetelmien eroista. Kirjallisuuskatsauksessa painotettiin käden liikkeiden eli motoriikan/motorisen muistin merkitystä oppimistuloksissa. Siksi käsin kirjoittaminen saattaa heidän mielestään edistää oppimista. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa nostettiin esiin kirjoittamalla oppimiseen liittyviä neuropsykologisia ilmiöitä. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että nykyisessä tutkimuksessa kiinnitetään aivan liian vähän huomiota siihen, miten uudet kirjoitustavat vaikuttavat oppimiseen ilmiönä. Tulevissa tutkimuksissa tulisi pyrkiä parantamaan kokonaiskuvaa oppimisprosesseista. Aiempien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia ja epävarmoja. Yhdessäkään tutkimuksessa tietokoneella kirjoittaminen ei kuitenkaan tuottanut parempia oppimistuloksia kuin käsin kirjoittaminen. Tietokoneiden käyttöönotto kouluissa muistiinpanojen tekemiseen ei siis olisi välttämättä perusteltua. Aiempien tutkimusten ongelmana on kuitenkin se, että niitä ei ole toteutettu todellisissa oppimisympäristöissä. Lisäksi koehenkilöt ovat olleet usein lapsia ja oppimista on testattu suurelta osin yksittäisten kirjaimien avulla, ei siis sisältöä opettelemalla. Omassa tutkimuksessamme halusimme selvittää kirjoitusmenetelmän vaikutusta oppimiseen lukioikäisillä oikeassa opetustilanteessa. Olimme kiinnostuneita myös sisällön omaksumisesta

6 3 emmekä pelkästään yksittäisten kirjainten, lukujen tai sanojen muistamisesta. Lisäksi halusimme tutkia tietokonetaitojen, asenteiden sekä koulumenestyksen vaikutusta tuloksiin. King et al. (2008) ovat tutkineet kirjoitusmenetelmän vaikutusta esseiden tasoon ja niiden suunnitteluun. Tutkimus tehtiin Floridan lukio- ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää taitojen ja tottumusten vaikutusta kirjoitusmenetelmän vaihtoon, mikä liittää tutkimuksen omaamme. Tutkimuksen mukaan kirjoitusmenetelmä tai oppilaiden taidot ja tottumukset eivät vaikuttaneet merkittävästi esseiden tasoon. King et al. (2008) eivät kuitenkaan tutkineet oppimista vaan oman tuotoksen kirjoittamista, joten näkökulma on eri kuin omassa tutkimuksessamme. Tässä tutkimuksessa testattiin tietokoneella ja käsin kirjoittaen tehtyjen muistiinpanojen vaikutusta oppimiseen kahdella erityyppisellä kokeella. Kokeet toteutettiin Valkeakosken Tietotien lukion opiskelijoilla. Toinen koe tehtiin yksinkertaistetussa tutkimustilanteessa ja toinen normaalin oppitunnin aikana lähes todellisessa oppimistilanteessa. Osallistujista kerättiin runsaasti taustatietoa, jotta voitaisiin selittää ryhmien välille mahdollisesti syntyviä eroja. 2 Menetelmät ja aineisto Tutkimusasetelma on esitetty kuvassa 1. Tutkimuksemme tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen: Vaikuttaako muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä oppimiseen? ja Vaikuttavatko oppilaiden asenteet ja taidot mahdollisiin kirjoitusmenetelmistä johtuviin eroihin? Tutkimuksessamme testasimme seuraavia hypoteeseja: H1 H2 Muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja muistamiseen. Oppilaan tietotekniikkataidot, asenteet tietokoneita kohtaan sekä koulumenestys vaikuttavat kirjoitusmenetelmästä aiheutuviin oppimiseroihin.

7 4 Kuva 1 Tutkimusasetelma Testataksemme hypoteesia 1 eli kirjoitusmenetelmien välisiä oppimiseroja teimme kaksi hyvin erityyppistä koetta. Toinen toteutettiin yksinkertaistetussa oppimisympäristössä ja toinen normaalin oppitunnin aikana. Kokeisiin osallistuneet oppilaat olivat satunnaisesti valittujen maantiedon ja biologian pakollisten kurssien opiskelijoita ja iältään vuotiaita. Kaikki kyseisten kurssien opiskelijat osallistuivat testeihin. Kokeet tehtiin vuoden 2011 aikana: koe 1 keväällä ja koe 2 syksyllä (Taulukko 1). Hypoteesia 2 eli asenteiden ja tietokonetaitojen sekä koulumenestyksen vaikutusta oppimiseen tutkittiin taustatietokyselyllä, jonka osallistujat täyttivät kummankin kokeen jälkeen (Liite 1 Taustatietolomake koe 1 ja Liite 2 Taustatietolomake koe 2). Taulukko 1 Otokset Koe Ajankohta Kesto Osallistujien määrä Ryhmien määrä 1 Numerosarjat Huhtikuu 2011 noin 15 min 35 ( ) 2 2 Oppitunti Syyskuu 2011 noin 45 min 68 ( ) 2 Yhteensä Kokeilusta ja taustatietokyselystä kertynyt tutkimusaineisto on kokonaan itse kerättyä ja kvantitatiivista. Aineiston analysointiin käytettiin tilastollisia menetelmiä. Eri kirjoitusmenetelmien eroja vertailtiin osallistuja- ja ryhmätasolla sekä ryhmien välillä. Kokeissa käytettiin MS Wordia ja tulokset tallennettiin sekä analysoitiin MS Excelin avulla. Kokeessa 1 numerosarjat toistettiin Google-kääntäjällä. Koe 2 toteutettiin tietokoneavusteisesti oppitunnilla. Opetus näytettiin videona Autodidactus -järjestelmästä älytaulun välityksellä.

8 5 Tutkimustamme on ohjannut opettajamme Markku Milonoff. Johanna Rantanen ja Yen Mai suunnittelivat kokeet sekä tallensivat ja analysoivat kummankin kokeen sekä taustatietokyselyn tulokset. Ensimmäisen kokeen toteutuksessa mukana olivat Johanna Rantanen ja Yen Mai,. Toinen koe toteutettiin Markku Milonoffin oppitunnilla. Tutkielman kirjoittamisesta päävastuussa oli Johanna Rantanen, vaikka sitä kirjoitettiinkin yhdessä Yen Main kanssa. 3 Toteutus Seuraavaksi esittelemme hypoteesin 1 testaamiseksi tekemiemme kokeiden sekä hypoteesin 2 testaamiseksi tehdyn kyselyn toteutuksen. 3.1 Koe 1 (numerosarjat) Halusimme mitata ainoastaan kirjoitusmenetelmästä mahdollisesti syntyviä oppimiseroja (H1), joten päätimme järjestää ensin kokeen yksinkertaistetussa koetilanteessa (Kuva 2). Päätimme käyttää kokeessa numerosarjoja, koska niiden oppimista olisi helppo mitata. Testasimme etukäteen eripituisten numerosarjojen muistamista ystäviemme kanssa lähes lopullisen kaltaisilla koejärjestelyillä, jotta koetilanteessa saisimme mahdollisimman hyvin eroja näkyviin. Päädyimme kahteen 15-numeron pituiseen satunnaiseen numerosarjaan, koska niitä lyhyemmät muistettiin liian hyvin. Päätimme myös pitää 1 minuutin tauon numeroiden opettelun ja testauksen välissä, koska se edesauttoi numeroiden unohtamista eli toi oppimiseroja esiin. Testiä suunnitellessamme otimme myös huomioon sen, että eri henkilöt muistavat eri tavoin. Siksi vertasimme aina saman henkilön käsin kirjoitettuja ja tietokoneella kirjoitettuja tuloksia.

9 6 Kuva 2 Koejärjestely 1 Koetilanteessa numerosarjat lueteltiin ääneen käyttämällä Google-kääntäjä-ohjelmaa (Google Translator). Näin numerot toistuivat samanlaisina kaikille osallistujille eivätkä esimerkiksi äänenpainot tai puhenopeus voineet vaikuttaa. Noin puolet osallistujista kirjoitti ensimmäisen kuulemansa numerosarjan käsin paperille ja myöhemmin toisen sarjan tietokoneelle Microsoftin Word-ohjelmalla. Toinen puoli osallistujista teki päinvastoin ja kirjoitti ensimmäisen sarjan tietokoneella ja jälkimmäisen käsin paperille. Näin mahdolliset numerosarjojen väliset erot eivät voineet vaikuttaa tuloksiin. Osallistujat kirjoittivat muistiin numerosarjat heti ne kuultuaan joko aluksi jaetulle muistiinpanopaperille tai tietokoneelle. Sen jälkeen osallistujat saivat minuutin aikaa painaa numerosarjan mieleensä muistiinpanoistaan, jonka jälkeen paperi piti kääntää nurin päin tai tietokoneen näyttö piti sammuttaa. Sitten pidettiin minuutin tauko, jonka aikana jaettiin testilomake nurin päin. Tauon päätyttyä osallistujat saivat kirjoittaa muistamansa numerosarjan testilomakkeen ruudukkoon. Tämän jälkeen sama toistettiin toisella numerosarjalla ja toisella muistiinpanomenetelmällä ja toinenkin numerosarja kirjoitettiin samalle testilomakkeelle kuin ensimmäinen (Kuva 2). Lopuksi osallistujille jaettiin taustatietolomake, jossa kysyttiin heidän ikäänsä, koulumenestystään, suhtautumistaan tietokoneiden käyttöön koulussa, kymmensormijärjestelmätaitoaan, tietokoneen käyttömääräänsä ja heidän testissä käyttämäänsä muistitekniikkaa. (Liite 1). Kaikki paperit kerättiin kokeen jälkeen talteen. Myös muistiinpanopaperit otettiin talteen, jotta voitiin tarkistaa oliko kuultu numerosarja kirjoitettu alun perin oikein.

10 7 3.2 Koe 2 (oppitunti) Toinen koe (Kuva 3) toteutettiin oppitunnilla. Kokeen tavoitteena oli mitata eri kirjoitusmenetelmien välisiä oppimiseroja (H1) mahdollisimman luonnollisessa oppimistilanteessa. Noin 30 minuuttia kestävä biologista monimuotoisuutta käsittelevä Microsoft PowerPoint kalvoihin perustuva oppitunti (Markku Milonoff) oli nauhoitettu etukäteen Autodidactusjärjestelmään. Kokeessa esitys näytettiin älytaululla, joten tilanne oli ryhmille täysin samanlainen. Kaikki oppilaat tunsivat jo Autodidactus -järjestelmän katsottuaan sieltä lukion oppitunteja aiemminkin. Tilanne ei siis ollut uusi. Opetustuokio oli osa normaalia teoriaoppituntia ja opiskelijat tekivät siitä normaalit muistiinpanot. Puolessa välissä opetustuokiota muistiinpanotekniikkaa vaihdettiin. Noin puolet osallistujista kirjoitti ensin muistiinpanot käsin ja noin puolet ensin tietokoneella. Kuva 3 Koejärjestely 2 Kun video-opetus oli päättynyt, muistiinpanopaperit kerättiin pois ja näytöt suljettiin. Sen jälkeen osallistujat vastasivat oppitunnin asioita käsitteleviin kysymyksiin (22 kpl). Vastauksissa piti kirjoittaa yksittäisiä käsitteitä tai valita oikea vastausvaihtoehto monivalinnoista. Puolet kysymyksistä liittyi oppitunnin ensimmäiseen puoliskoon ja puolet toiseen puoliskoon. Ensimmäiseen ja jälkimmäiseen puoliskoon liittyvät kysymykset oli esitetty lomakkeessa vuorotellen. Opiskelijoille oli sanottu, että menestyminen testissä voisi vaikuttaa heidän kurssiarvosanaansa, joten he olivat motivoituneita opiskelemaan. Kokeen lopuksi kysyttiin lomakkeella (Liite 2) lähes samat taustatiedot kuin ensimmäisessä kokeessa.

11 8 4 Tulokset Tulosten analysoinnissa MS Excelillä laskettiin ensin jokaisen osallistujan henkilökohtainen kirjoitusmenetelmästä aiheutuva oppimisero (käsin kirjoitus-tietokoneella kirjoitus) ja sitten niiden keskiarvo ja keskihajonta. Lisäksi vertasimme ensimmäisen kirjoitusmenetelmän tuloksia toisen kirjoitusmenetelmän tuloksiin ryhmätasolla. Myös eri järjestyksessä kokeen tehneiden ryhmien ensimmäisten ja toisien kirjoitusmenetelmien tuloksia vertailtiin keskenään.,käytimme kummassakin kokeessa parittaista t-testiä selvittääksemme, voisivatko pienet erot johtua ainoastaan sattumasta. Mikäli t-testin todennäköisyys on alle 5 %, johtuu ero muusta kuin sattumasta. Käytimme menetelmää yhteensä kuuteen tilastoon, joista tutkielmassa ovat ne kaksi, jotka kuvaavat koko aineistoa. Vain yhdessä kuudesta tilastosta todennäköisyydeksi tuli alle 5 % (4,7 %). Tälläkin kertaa todennäköisyys oli kuitenkin niin lähellä viittä, että arvelimme sen johtuvan sattumasta. Asenteiden, taitojen ja koulumenestyksen vaikutusta oppimistuloksiin tutkimme lisäksi erilaisten kuvaajien avulla. 4.1 Koe 1, H1 testaus (numerosarjat) Saman henkilön käsin ja tietokoneella kirjoitettujen numerosarjojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (Taulukko 2). Kuitenkin osallistujat näyttivät muistavan ensimmäiseksi kirjoitetun numerosarjan huomattavasti paremmin kuin toiseksi kirjoitetun, riippumatta kirjoitusmenetelmästä. Tämän vuoksi vertasimme vielä erikseen eri ryhmien ensimmäiseksi tehtyjä ja toiseksi tehtyjä tuloksia. Tällöin emme havainneet merkitseviä eroja muistiinpanomenetelmien välillä. Taulukko 2 Tulokset koejärjestely 1 Keski- Keski- Osallistujia T-testi Todennäköisyys arvo hajonta Tietokoneella kirjoitus 11,2 3,4 35-0,739 0,465 Käsin kirjoitus 11,7 3,0 Kuvissa 4 ja 5 tulee hyvin esiin ensimmäisen kirjoitusmenetelmän vaikutus tuloksiin. Riippumatta siitä kumpi kirjoitusmenetelmistä oli ensimmäinen, se tuotti paremmat oppimistulokset. Kuvassa 4 ensimmäinen numerosarja kirjoitettiin koneella. Kuten kuvasta näkyy, oli erotus tällöin useimmiten negatiivinen eli koneella kirjoitetut numerot oli opittu paremmin. Sen sijaan kuvassa 5 kirjoitettiin

12 9 ensimmäinen numerosarja käsin. Tällöin erotus oli useimmiten positiivinen eli käsin kirjoitettu opittiin paremmin. Lisäksi osallistujien väliset erot olivat hyvin suuria (kuvat 4 ja 5), joten kirjoitusmenetelmän vaikutus oppimistuloksiin oli hyvin henkilökohtainen. 15 Ryhmä 1 (ensin koneella ja sitten käsin) Osallistujan erotus (käsinkirjoitus-koneellakirjoitus) Kuva 4 Koe 1 tulokset 15 Ryhmä 2 (ensin käsin ja sitten koneella) Osallistujan erotus (käsinkirjoitus-koneellakirjoitus) Kuva 5 Koe 1 tulokset Ensin tietokoneella kirjoittaneessa ryhmässä ensimmäisessä testissä kolme osallistujaa muisti kaikki 15 numeroa oikein (osallistujia yhteensä 18). Ensin käsin kirjoittaneessa ryhmässä ensimmäisessä testissä kaikki 15 numeroa muisti oikein seitsemän osallistujaa (osallistujia yhteensä 17). Ero on suuri, mutta johtuu luultavasti sattumasta. Seuraavalla kirjoitusmenetelmällä ero ei ollut enää merkittävä: ensimmäisessä ryhmässä edelleen kolme täysin oikeaa sarjaa ja toisessa enää neljä.

13 Koe 2, H1 testaus (oppitunti) Myöskään oppituntien aikana tehtyjen muistiinpanomenetelmien vaikutusta tutkittaessa yksittäisen osallistujan oppimistuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja eri muistiinpanomenetelmien välillä (Taulukko 3). Siksi vertasimme vielä eri ryhmien ensimmäisiä ja toisia kirjoitusmenetelmiä sekä erikseen että keskenään. Silti eri kirjoitusmenetelmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Taulukko 3 Tulokset koejärjestely 2 Keski- Keski- Osallistujia T-testi Todennäköisyys arvo hajonta Tietokoneella kirjoitus 6,6 2,2 68-0,663 0,51 Käsin kirjoitus 6,8 2,0 Tässäkin kokeessa ensimmäiseksi käytetty kirjoitusmenetelmä tuotti hieman toista paremmat oppimistulokset. Lisäksi osallistujien välinen hajonta oli suurta, joten yksiselitteistä oppimistulosten ja kirjoitusmenetelmän välistä riippuvuutta ei voitu todistaa. 4.3 Asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutus, H2 testaus Tutkimme hypoteesia 2 eli asenteiden, tietokonetaitojen ja koulumenestyksen vaikutusta oppimistulosten eroihin, keskiarvojen ja t-testin sekä erilaisten kuvaajien avulla. Eri ryhmien keskiarvot sekä keskihajonnat kirjoitusmenetelmittäin laskettiin ja pieniä eroja verrattiin t-testin avulla (Taulukko 4). Erot eivät kuitenkaan olleet merkitseviä. Taulukko 4 Koulumenestyksen ja tietokonetaitojen vaikutus oppimiseroihin Koulumenestys Tietokoneen hyötykäyttö Käsin keskiarvo + keskihajonta Koneella keskiarvo + keskihajonta Osallistujia T-testi Todennäköisyys yli 8 6,8 + 2,0 6,9 + 2,4 37-0,066 0,948 alle 8 6,8 + 1,9 6,3 + 2,1 31 0,951 0,349 vähintään kerran 6,7 + 1,9 6,5 + 2,1 48 0,485 0,630 viikossa vähemmän kuin kerran viikossa 7,1 + 2,2 6,8 + 2,6 20 0,446 0,661

14 11 Lisäksi tarkastelimme tuloksia Excel-taulukkolaskentaohjelman kuvaajatyökalun avulla. Sijoitimme yksittäisten tiettyyn ryhmään kuuluvien oppilaiden oppimiserot x,y- koordinaatistoon selvittääksemme, asettuisivatko pisteet tasoon loogisesti esimerkiksi suoraksi tai ryppääksi. Tälläkään menetelmällä ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaista riippuvuutta taustatietojen ja oppimiserojen välillä. 4.4 Yhteenveto tuloksista Kokeiden 1 ja 2 tulokset eivät tukeneet hypoteesia 1 eli, että muistiinpanojen kirjoitusmenetelmä vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja muistamiseen. Eri kirjoitusmenetelmien välille ei siis syntynyt tilastollisesti merkitseviä eroja (Kuva 6). Yllättäen tutkimuksessamme ilmeni, että testausjärjestyksellä on merkitystä. Ensin kirjoitettu muistettiin paremmin kirjoitusvälineestä riippumatta. Se mistä kyseinen ilmiö johtui, jäi epäselväksi. Tulos olisi kuitenkin tärkeää ottaa huomioon jatkotutkimuksissa. Tutkimuksessamme oli ainutlaatuista se, että koe 2 tehtiin todellisessa oppimistilanteessa ja siinä otettiin huomioon sekä eliminoitiin tekijöitä (esimerkiksi puhe- ja esiintymistavan vaikutus). Siten tutkimuksemme antaa aiempaa tutkimusta paremman käsityksen tietokoneella tehtyjen muistiinpanojen vaikutuksesta todellisiin oppimistuloksiin. Kuva 6 Kokeiden 1 ja 2 tulokset

15 12 Oma tuloksemme on päinvastainen aiemmille tuloksille, sillä yleensä käsin kirjoittaminen on tuottanut selvästi paremmat oppimistulokset. Erot tuloksissa voivat johtua opitun tiedon testausajankohdasta. Omassa tutkimuksessamme testaus tapahtui välittömästi opettelun jälkeen. Sekä Longcamp et al. (2004) että Longcamp et al. (2006) tutkimuksissa eri kirjoitusmenetelmien välille eroja synnyttänyt testaus oli tehty vasta kolmen viikon päästä itse kokeesta. Longcamp et. al. (2006) tutkimuksessa osallistujat olivat aikuisia eivätkä lapsia, joten tuloksen pitäisi olla sovellettavissa myös lukioikäisiin (16-18-v.). Voisi siis olettaa, että kirjoitusmenetelmien välille olisi saattanut tulla eroja myös omassa tutkimuksessamme, mikäli opittua olisi testattu vielä uudestaan viikkojen päästä. Toisaalta esimerkiksi Smoker et al. (2009) tutkimuksessa käsin kirjoitetut muistiinpanot opittiin tietokoneella kirjoitettuja paremmin, vaikka testaus tapahtui lähes välittömästi opettelun jälkeen. Tosin kyseisessä tutkimuksessa osallistujat tekivät ennen testausta kirjoitusmenetelmiin liittymättömiä välitehtäviä. Myös Smoker et. al. (2009) kokeessa osallistujat olivat nuoria (18-24 v.). Pitkäaikaisempi oppiminen kaipaa siis lisäselvitystä. Tutkimuksessamme erot osallistujien taustoissa eivät näyttäisi vaikuttavan tuloksiin (H2). Tulokset eivät siis tukeneet hypoteesia 2, että koulumenestyksellä, asenteilla ja tietokonetaidoilla olisi vaikutusta kirjoitusmenetelmästä syntyvien oppimiserojen suuruuteen. Esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen tietokoneiden käyttöön tunneilla ei siis vaikuttaisi oppimistuloksiin. Toisaalta positiivisen suhtautumisen luulisi kasvattavan motivaatiota. Eroja olisi saattanut tulla, mikäli otos olisi ollut huomattavasti suurempi (koe 1 35 osallistujaa ja koe 2 68 osallistujaa). Jotta asiasta voisi olla täysin varma, täytyisi koe siis uusia huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Ryhmiin kuuluvia oppilaita saattoi nimittäin olla alle kymmenen, mikä tekee tuloksista epäluotettavat. King et al. (2008) totesivat, että asenteet ja tietokonetaidot eivät aiheuttaneet eroja kirjoitusmenetelmän vaikutukseen. Tulos oli siis sama kuin omassa tutkimuksessamme. Asia vaatii kuitenkin varmistuakseen lisätutkimusta. Vaikka tutkimuksemme mukaan tietokoneiden käyttömäärä tai taidot eivät vaikuta oppimistuloksiin, olisi eri ikäryhmien välinen tutkimus kiinnostavaa. Esimerkiksi Longcamp et al. (2004) tutkimuksessa syntyi eroja kirjoitusmenetelmien välille, vaikka osallistujat olivat kaikki alle kouluikäisiä lapsia. He tuskin olivat käyttäneet tietokoneita kovin paljoa, sen sijaan kynää ja paperia kyllä. Käsin kirjoittaminen tuottikin paremmat tulokset.

16 13 Myöhemmissä tutkimuksissa olisi tärkeää selvittää digitaalisten oppimateriaalien käytön vaikutusta oppimiseen. Tekniikan nopea kehitys ei vaikuta ainoastaan muistiinpanomenetelmiin, vaan muuttaa myös oppimateriaaleja. Esimerkiksi digitaaliset oppikirjat tulevat luultavasti yleistymään jatkossa. New Yorkissa on siirrytty muutamissa kouluissa jo kokonaan digitaalisen oppimateriaalin käyttöön (New York Times ) ja sama voi olla edessä Suomessakin melko pian. 5 Johtopäätökset Tutkimuksemme pohjalta voidaan päätellä, että opetuksen siirtyminen tietokoneille ei muistiinpanojen tekemisen osalta aiheuttaisi ongelmia oppimisen suhteen. Jotta asiasta voitaisiin tehdä varma johtopäätös, täytyisi kuitenkin tutkia myös pitkäaikaisempaa oppimista, joka koulussa on kuitenkin tavoitteena. Kyseisen asian selvittäminen ratkaisisi lopullisesti, onko tietokoneiden käyttöön siirtyminen kouluissa järkevää. Tutkimusta tulisi myös tehdä huomattavasti suuremmalla osallistujamäärällä. Tutkimuksemme koski muistiinpanomenetelmän eli käsin tai tietokoneella kirjoittamisen vaikutuksia oppimiseen. Tietokoneiden käyttöönotto voi kuitenkin vaikuttaa oppimistuloksiin monella muullakin tavalla, vaikka niitä ei tällä tutkimuksella voidakaan osoittaa. Tietokoneiden käyttö saattaa lisätä opiskelumotivaatiota, kun oppitunnit on mahdollisuus tehdä entistä monipuolisemmiksi ja käyttää jo nykyisinkin runsasta verkkomateriaalia opetuksessa. Tutkimuksemmekin mukaan erot yksittäisten oppilaiden ovat suuria. Jotkut selvästi kärsisivät muutoksesta, toiset taas hyötyisivät. Ongelmaksi tietokoneen käytössä opetuksessa voi muodostua valvonnan puute ja oppituntia kiinnostavammat Internetin sovellukset. Tietokoneavusteinen tai kokonaan verkkoon siirrettävä opetus tuo uusia tietokoneen ja verkon käyttöön sekä opetuksen suunnitteluun liittyviä haasteita myös opettajille. Tietokone on myös saanut viimeaikaisessa kehityksessä uusia kilpailijoita. Esimerkiksi tablettitietokoneiden käyttöön on siirrytty useissa kouluissa ja siksi niiden käytön mahdollisuuksia ja vaikutuksia oppimistuloksiin sekä -prosesseihin pitäisi tutkia. Lisäksi monissa kouluissa on siirrytty osittain verkko-opetukseen sen tuomien säästöjen ja mahdollisuuksien vuoksi. Tämä uudenlainen oppimisympäristö vaatisi tutkimista.

17 14 Siirtyminen käsin kirjoittamisesta yhä enemmän teknologiaa hyödyntävään opetukseen on välttämätöntä. Siksi olisikin tärkeätä keskittyä uusien käytänteiden ja mahdollisuuksien löytämiseen. Olisi myös ensiarvoisen tärkeää panostaa kouluissa sekä opettajien että oppilaiden koulutukseen, jotta laitteiden ja apuvälineiden käyttö olisi järkevää. Lähteet Helsingin Sanomat (2012). Koulureppuun sujahtaa taulutietokone Viimeksi haettu King, F., Rohani, F., Sanfilippo, C. & Whiten, N. (2008). Effects of Handwritten Versus Computer- Written Modes of Communication on the Quality of Student Essays. CALA report 208, s Longcamp, M., Boucard, C., Gilhodes, J. & Velay, J. (2006). Remembering the orientation of newly learned characters depends on the associated writing knowledge: A comparison between handwriting and typing. Human Movement Science 25, s Longcamp, M., Zerbato-Poudou, M. & Velay, J. (2005). The influence of writing practice on letter recognition in preschool children: A comparison between handwriting and typing. Acta Psychologica 119 (2005), s Mangen, A. and Velay, J.L. (2010). Digitizing Literacy: Reflections on the Haptics of Writing, Advances in Haptics, Mehrdad Hosseini Zadeh (Ed.), s Tech. Saatavissa MTV3 (2011). Suomeenkin kehitetään "ipad-kouluja. MTV3 uutiset Viimeksi haettu New York Times (2011). Math That Moves: Schools Embrace the ipad Viimeksi haettu Opetushallitus (2011). Tanskassa hyviä kokemuksia internetin käytöstä ylioppilaskokeessa. Spektri, Opetushallituksen uutiskirje 2/2011.

18 15 lehti/2011_2/103/0/tanskassa_hyvia_kokemuksia_internetin_kaytosta_ylioppilaskokeessa. Viimeksi haettu Opetushallitus (2011). Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu Viimeksi haettu Pekkarinen, Aino (2011). Sama koe kaikille. Opettaja-lehti htm Viimeksi haettu Smoker, T. J., Murphy, C. E. & Rockwell, A. K. (2009). Comparing Memory for Handwriting versus Typing. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 53(22), s Saimaan mediakeskus (2011). Sormet - Arjen oppimiskokemukset sulautuvissa oppimisympäristöissä. Hanke-esittely. Viimeksi haettu

19 Liite 1. Taustatietolomake Koe 1 Nimi: Ro-ryhmä: Ikä: Valitse alla olevista kysymyksistä yksi vastausvaihtoehto. Mikä on keskiarvosi reaaliaineissa? alle Yli 9 Kuinka paljon käytät tietokonetta hyötykäytössä (esim. koulutehtävät, tietojenhaku)? päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa kerran kuussa harvemmin Osaatko kymmensormijärjestelmän? Kyllä En Pitäisikö tietokoneiden käyttöä koulussa mielestäsi lisätä? Kyllä En Käytitkö kirjoittaessasi numerosarjoja ylös jotain muistitekniikkaa? jaottelin numeroita -numeron ryhmiin yhdistin numeroihin mielikuvia kirjoitin numeroita erikokoisina/eri värisinä jotain muuta, mitä: en käyttänyt mitään erityistä muistitekniikkaa

20 Liite 2. Taustatietolomake Koe 2 Nimi: Ikä: Valitse alla olevista kysymyksistä yksi vastausvaihtoehto. Mikä on tämänhetkinen keskiarvosi reaaliaineissa? alle Yli 9 Kuinka paljon käytät tietokonetta hyötykäytössä (esim. koulutehtävät, tietojenhaku)? päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa kerran kuussa harvemmin Osaatko kymmensormijärjestelmän? Kyllä En Pitäisikö tietokoneiden käyttöä koulussa mielestäsi lisätä? Kyllä Ei Opitko mielestäsi parhaiten Lukemalla Kuuntelemalla Näkemällä Kirjoittamalla/Tekemällä

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS Yo-kokeessa käytettävät laskimet ja taulukkokirjat on tuotava aikuislukion kansliaan tarkistettavaksi viimeistään yo-koetta edeltävänä päivänä kello 18 mennessä. Jos

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista kirjapainotaito piirtoheitin, monistuskone, nauhurit, kielistudio, televisio tietokone, internet, sosiaalinen media, mobiililaitteet Ari Huhta,

Lisätiedot

Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012

Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012 Innopaja@koulut iltapäivä 22.5.2012 Innoa lukion musiikissa Intelligent på tangenten (S:t Karins) Hauskaa ilman lintuja (Kuusisto) ipodit opetuskäytössä (Kotimäki) ipodit opetuskäytössä (Runko) INNOA LUKION

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Erityisohjauksen palvelut

Erityisohjauksen palvelut Lapin ammattiopiston aikuisopinnot Erityisohjauksen palvelut Oppimishaaste ei ole ammattiin valmistumisen este. Väylä -hankkeen erityistuen ja -ohjauksen palvelut on kehitetty varmistamaan ammattiopinnoissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. 1. Kortit Opettaja pyytää (esim. tunnin / jakson jälkeen)

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka Tuokio 6 19.12.2014 Tuukka Kivioja tupejuki@student.jyu.fi Samuel Rahikainen samarahi@student.jyu.fi Sisältö 1. Esittelyt, tuokioiden esittely, Optima, peda.net, tietokoneen

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Tekstikoe ja Ongelmanratkaisu HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Siirtyminen sähköiseen. Sähköiset ylioppilaskokeet Ohjauksen ajankohtaispäivät Uusikaupunki. ylioppilastutkinto.

Siirtyminen sähköiseen. Sähköiset ylioppilaskokeet Ohjauksen ajankohtaispäivät Uusikaupunki. ylioppilastutkinto. Siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon Sähköiset ylioppilaskokeet 2016-2019 Ohjauksen ajankohtaispäivät Uusikaupunki ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Digabi-projekti Projektipäällikkö Matti Lattu Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Isoverstaan opiskelijakysely 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Opiskelijakysely 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS Yo-kokeessa käytettävät laskimet ja taulukkokirjat on tuotava aikuislukion kansliaan tarkistettavaksi viimeistään yo-koetta edeltävänä päivänä kello 18 mennessä. Jos

Lisätiedot

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa

Lisätiedot