KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

Transkriptio

1 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors 1 BENVIROC OY 2014

2 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kajaani 2014 Kansikuva: kainuu.fi 2 BENVIROC OY 2014

3 Credits SEAP preparation: BENVIROC Oy (Emma Liljeström, Suvi Monni, Juha Kukko), 2014 SEAP preparation regional steering committee: Organisation and rôle Regional Council of Kainuu ELY Centre City of Kajaani University of Oulu Kainuun Etu SEAP implementer, adhering to the Covenant of Mayors Environmental authority for Kainuu and SEAP regional stakeholder Local municipal authority, SEAP regional stakeholder Energy Thematic Programme, SEAP implementer STEP project partner; SEAP good practice transfer coordinator; SEAP implementer Persons Jouni Ponnikas Hannu Heikkinen Unto Ritvanen Tarja Laatikainen Paula Malinen Timo Karjalainen Kaarina Prittinen Tuomo Tahvanainen Silja Keränen Ninetta Chaniotou 3 BENVIROC OY 2014

4 Table of contents Credits... 3 Table of contents... 4 Tiivistelmä... 6 Summary of SEAP implementation plan and its background... 8 Background... 8 The context of the SEAP in Kainuu Implementation of SEAP measures Monitoring of the actions/measures Linking the Kainuu SEAP to Kainuu RIS Käsitteet ja lyhenteet Johdanto Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa Nykyiset ilmastohankkeet SEAP:n laadintaprosessi SEAP osana STEP -hanketta Energia- ja päästötaseet Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus Energiankulutus ja päästöt SEAP:n tavoite ja toimenpiteet Tavoitteen asettaminen Elinvoimainen Kainuu Älykkään erikoistumisen strategia (RIS3) Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Toimenpidekortit Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus Uusiutuvan energian osuuden lisääminen Energiatehokas maankäytön suunnittelu Kevyen liikenteen edistäminen BENVIROC OY 2014

5 4.5.8 Joukkoliikenteen kehittäminen Liikkumistarpeen vähentäminen Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen SEAP-skenaario Skenaarion lähtökohdat Rakennuskanta Rakennusten lämmitysenergiankulutus Kaukolämpö, öljy- ja puulämmitys Sähkön tuotanto ja kulutus Tieliikenne Jätehuolto Päästökehitys suhteessa tavoitteisiin SEAP:n toimeenpanosuunnitelma Toimenpiteiden toteuttaminen Toimenpiteiden seuranta Sidosryhmäyhteistyö Mahdolliset rahoituskanavat Lähdeluettelo Liite 1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut kaikilta sektoreilta vuonna Liite 2 SEAP-sektoreiden energia- ja päästötase Liite 3 Horisontti-haut BENVIROC OY 2014

6 Tiivistelmä Kainuun maakunta liittyi eurooppalaiseen kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimukseen maakuntahallituksen päätöksellä Ilmastosopimukseen liittyminen velvoittaa alueen asettamaan vähintään 20 % päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Alueen on lisäksi laadittava kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP, Sustainable Energy Action Plan) tavoitteeseen pääsemiseksi. SEAP:n toimenpiteiden tulee kattaa rakennusten ja tieliikenteen energiankäyttö. Lisäksi Kainuun SEAP:iin päätettiin sisällyttää päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden sekä yhdyskuntien jätehuollon päästöt. Kainuussa SEAP:n tavoitteeksi asetettiin 25 % kokonaispäästöjen vähentäminen vuoden 2009 tasosta SEAP:n sektoreilta. Tavoite on sama kun Kainuun vuoteen 2020 ulottuvassa ilmastostrategiassa, joka kuitenkin kattoi kaikki Kainuun päästösektorit. Vuonna 2009 maakunnan päästöt SEAP:n sektoreilta olivat 623 kt CO 2 -ekv, eli 25 % vähennys merkitsisi noin 156 kt CO 2 -ekv vähennystä vuoteen 2020 mennessä. Kainuun päästöt kaikilta sektoreilta olivat 868 kt CO 2 -ekv, eli ilmastostrategian mukainen 25 % päästövähennystavoite merkitsisi noin 217 kt CO 2 -ekv päästövähennystä. Kainuussa pyritään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen useilla eri toimenpiteillä. Kajaanin kaupunki sekä Kainuuseen kuuluvat kahdeksan muuta kaupunkia ja kuntaa vähentävät päästöjään vesihuollon energiatehokkuutta parantamalla, vaihtamalla katuvalaistuksen valaisimet energiatehokkaisiin LED-valaisimiin, tehostamalla julkisten rakennusten ekotehokkuutta sekä luopumalla öljylämmitteisistä kiinteistöistä asteittain kokonaan. Kainuun kunnista Kajaani on tällä hetkellä ainoa, joka on solminut energiatehokkuussopimuksen (KETS/ KEO) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on, että muutkin kunnat ja kaupungit liittyisivät sopimukseen ja alkaisivat toteuttaa toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Kuntien ja kaupunkien oman toiminnan energiankulutuksen päästöjen arvioidaan vähenevän toimenpiteiden ansiosta 11 kt CO 2 -ekv vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä. Uudis- ja korjausrakentamisen ekotehokkuuden parantamiseksi Kainuussa järjestetään ennakoivaa neuvontaa ja ohjausta. Esimerkiksi Kajaanin rakennusvalvontaan on rekrytoitu LVI-tarkastaja, jonka vastuualueeseen kuuluu rakentamisen energiaohjaus. Vähähiiliseen talouteen siirtymistä Kainuu edistää suosimalla puurakentamista ja toimimalla puurakentamisen edelläkävijänä. Kainuussa käynnistyi vuonna 2013 Motivan koordinoima energianeuvontahanke ja vuonna 2015 maakunnassa käynnistyy ELY-keskuksen rahoittama Ilmastohanke, jossa keskitytään pitkälti niin alueen asukkaiden kuin viranomaistenkin tiedonlisäämiseen ja neuvontaan. Kouluja ja päiväkoteja pyritään valjastamaan mukaan ympäristöohjelmiin, jotta ympäristökasvatus olisi mahdollisimman laaja-alaista ja tavoittaisi kaikki alueen asukkaat ikään, sukupuoleen tai asuinkuntaan katsomatta. Energianeuvonnan sekä uudis- ja korjausrakentamisen ohjauksen arvioidaan vähentävän päästöjä 68 kt CO 2 -ekv vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä, kun energiaa säästetään ja öljylämmityksestä siirrytään kaukolämmön ja puun käyttöön. Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisessä on Kainuun suurin päästövähennyspotentiaali. Kainuun bioenergiaohjelman tavoitteena on, että metsäenergian hyödyntämistaso nostetaan BENVIROC OY 2014

7 GWh:iin vuoteen 2015 mennessä. Alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu tuotantopotentiaali on yli 1,2 TWh vuonna Päästövähennyksiä tavoitellaan lisäksi biokaasuja bioöljylaitoksia rakentamalla. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisäämällä tavoitellaan yhteensä noin 109 kt CO 2 -ekv päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä. Henkilöautoilua vähennetään kehittämällä joukkoliikennettä usein eri toimenpitein. Linjaautoliikennettä edistetään parantamalla vuorotarjontaa sekä kokeilemalla uusia joukkoliikenteen muotoja, kuten kutsu-joukkoliikennettä. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään esimerkiksi panostamalla kevyenliikenteen väylien talvikunnossapitoon. Liikennebiokaasun tuotantoa ja jakelua edistetään, ja vuoteen 2020 mennessä pyritään lisäksi sitouttamaan yksi merkittävä toimija, kuten esimerkiksi paljon henkilöautoja käyttävä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, liikennebiokaasun käyttöön. Tällä tavoin saadaan kehitettyä biokaasun tuotanto-jakeluketjua ja sitä kautta myös kuluttajat voivat vähitellen siirtyä liikennebiokaasun käyttöön. Lisäksi pyritään edistämään cleantech-ratkaisujen yleistymistä yksityisautoilussa. Tieliikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän 17 kt CO 2 -ekv vuoteen 2020 mennessä. Jätteenkäsittelystä vastaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi. Jätteenkäsittelystä aiheutuvia päästöjä vähennetään tiedottamalla asukkaita kestävän kulutuksen ja kierrätyksen merkityksestä. Syntyvän sekajätteen määrää pyritään vähentämään prosentilla vuodessa asukaslukuun suhteutettuna, ja biojätteen kaatopaikkasijoitusta vähennetään. Toimenpiteellä arvioidaan saavutettavan noin 10 kt CO 2 -ekv päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Edellä mainittujen kahdentoista toimenpiteen lisäksi maakunta on valinnut kaksi lisätoimenpidettä, jotka ovat Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja luomu- ja lähiruoan suosion kasvattaminen. Lisätoimenpiteillä varmistetaan maakunnan elinvoimaisuuden säilyminen ja vihreä kasvu. Onnistuneesti toteutettuna lisätoimenpiteet kasvattavat Kainuun metsien hiilinielua ja vähentävät päästöjä. Vuodelle 2020 tehdyissä skenaariolaskelmissa on otettu huomioon sekä kansalliset toimenpiteet että SEAP:ssa määritellyt toimenpiteet. Kansallisia, myös Kainuun päästöihin vaikuttavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kiristyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset, lait biopolttoaineiden edistämisestä liikenteessä sekä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta sekä maankäyttöön ja metsiin liittyvät valtakunnalliset ohjelmat ja tavoitteet. Skenaariolaskelmien mukaan Kainuun päästöt vähenevät SEAP:n sektoreilla 34 % (215 kt CO 2 -ekv) vuoteen 2020 mennessä, kun kaikki toimenpiteet toteutetaan. Näin ollen asetettu 25 % päästövähenemä toteutuisi SEAP:issa mukana olevilla sektoreilla, ja myös kaikille sektoreille Kainuun ilmastostrategiassa asetettuun tavoitteeseen päästäisiin. SEAP:n toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015, toimenpiteistä vastaavissa yksiköissä. Osa toimenpiteistä pohjautuu jo käynnissä oleviin ohjelmiin tai hankkeisiin ja niiden toteuttamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti. SEAP:ssa esitetään tietolaatikoiden muodossa hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää suunnitelman toimeenpanossa sekä esimerkkejä hankkeista, joihin osallistuminen tukisi SEAP:n toimeenpanoa. Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimukseen osallistuvat alueet saavat käyttöönsä joukon innovatiivisia rahoitusmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää myös Kainuussa. Myös mahdollisia rahoituskanavia on tarkasteltu SEAP:ssa. 7 BENVIROC OY 2014

8 Summary of SEAP implementation plan and its background Background Kainuun Etu, as partner of the Interreg IV C 1106 R4STEP project, has benefitted from the good practice discussion that took place among the STEP project partners. The good practice exchange and the cooperation with regional stakeholders led to the decision to import the STEP good practices relating to comprehensive energy management plans. In the STEP project, the good practices contributed under this concept come from Hungary and Spain and are classified under the first thematic area addressed by the project as follows: Thematic area 1 Better implementation of sustainable energy policies at local levelsustainable Energy Action Plan (SEAP) of Budapest, Hungary Sustainable Energy Action Plan (SEAP) of Martfü, Hungary Pilot Plans for Rural Sustainable Development, clearly aimed at minimising energy consumption (less public expense), (Spain) As mentioned in the STEP Policy Guide 1, In this chapter [i.e. under Thematic Area 1] the roles of the local governments were presented, because they appear in the market as users and as service providers. That s why we take them into account in every planning, furthermore they will be able to be forerunners to reach the goals. Local authorities, municipalities, can make a significant contribution to all common energy policy goals, namely sustainability (living environment and health of citizens), security of supply and competitiveness (economy, employment etc.). Despite these possibilities, local actors do not have quite so high profile in the EU legislation. There is considerable diversity among the municipalities. Local authorities have a different degree of legal powers and responsibilities in climate and energy policy in the EU Member States. Urban, rural and even peripheral municipalities face quite different challenges. This needs to be recognised in all planning. It is an important factor, that the municipalities of countries/regions are very different, which come from the diverse of cultural/development/historical/economical background. Due to the diversity, one-size-fits-all solutions cannot be developed and a variety of operation policies and measures, models, tools and advice needs to be available.. In the case of Kainuu, the good practices (GPs) selected to be adapted and adopted, are based on the two contributions from Hungary, i.e. the SEAPs of Budapest and Martfü elaborated as part of commitments under the Covenant of Mayors (CoM). Kainuu SEAP is based on regional Climate Staregies and programmes, for example the the regional Climate Strategy approved in What the two STEP GPs brought to Kainuu stakeholders were concrete demonstrations of how a SEAP can be an instrument of environmental protection & socio economic improvements. In Budapest, for example, the SEAP has provided an example for renewing the public transport fleet (buses) through the attraction of inward investment. 1 STEP Policy Guide (2014), Introduction; available at: 8 BENVIROC OY 2014

9 Such concrete examples were important for two reasons: first of all they indicate ways to 2 finance the SEAP implemenetation. As it is well known, to date (end of 2014), CoM does not finance SEAP actions; secondly, they show the implementation of a SEAP can be linked to both behavioural as well as technological solutions. Taking into account that the development and dissemination of renewable energy and environmental technologies are priorities of Finland s innovation and industrial policies, it implies that SEAP implementation could also have a positive impact on growth and jobs in Finland and Kainuu. The latter option is supported by and discussed in a recent document on Finnish Energy Policy 3 which emphasises growth and employment through the exploration of renewable sources of energy and tailored, contextualised self-sustainining solutions. Another important impact is the reduction of energy imports and dependence on imported energy. For example between 2008 and 2012 Finland spent some 8,5 billion, more than 4 % of the national GDP on energy imports 4. According to a related document (Hyvän energiapolitiikan perusteet vanhat toimintatavat uusiksi, October ), Finnish energy policy should be built around three principles: 1. Energy policy is comprehensively adopted in the country (reinforcement of the national scale within a jointly agreed framework comprising four references: own resource exploration, accessibiltiy and availability; emmissions control and energy costs); 2. Circular economy optimisation; 3. Comprehensive energy policy renewal. Importanlty, the report stresses that Many energy technologies are currenlty under development, they are evolving. This is the reason why it is very important that energy applications should always uptake the most recent solutions, those with the highest technical potential. Conforming to these action lines, Kainuu SEAP takes into account both environmental development parametres. and The Good Practice Transfer Plan approved by the STEP project Interregional Steering Committee (March 2013) was formulated by Kainuun Etu in the context of the STEP project. The decision to adhere to CoM and to formulate the Kainuu SEAP stems from this plan. STEP good practice transfer implementation plan: Sustainable Energy Action Plan and joining the Covenant of Mayors. 2 Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014a) Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla, professoriryhmän raportti Helsinki 17. helmikuuta Monet energiateknologiat kehittyvät tällä hetkellä hyvin nopeasti. Tästä syystä on tärkeää, että selvitykset nojaavat aivan uusimpaan tietoon eri ratkaisujen nykyisistä ja lähivuosien teknisistä potentiaaleista. 3 Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014a) Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla, professoriryhmän raportti Helsinki 17. helmikuuta Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo Partanen, Markku Wilenius (2014b) Hyvän energiapolitiikan perusteet vanhat toimintatavat uusiksi, Helsinki 3. lokakuuta BENVIROC OY 2014

10 1. Good practices imported or part of good practices imported 1.1 Local Sustainable Energy Action Plan of Martfü (SEAP), GP1 PROBLEM: CO 2 emissions in Martfü had been worsening for a long time. The two most important climate protection tasks are: conservation of energy and utilization of local renewable energy. OBJECTIVES: to increase the proportion of renewable energy sources in the energy supply; also, to increase of quality of life, create a healthier city environment, increase touristic attractiveness. BACKGROUND: In 2011 Martfü adopted the SEAP, dealing with the most important aims/proposals in the long-term (till 2020). The municipality of Martfű committed to renewable energy and the prepared SEAP deals with RES on the level of companies and households also. ACTIVITIES: Implementation of the SEAP includes transport, construction, daily life and business projects; links to RIS3 implementation. 1.2 Better implementation of sustainable energy policies at local level, GP2 PROBLEM: 1) Overall high energy consumption & costs, high CO2 emissions; 2) need to expand & improve the metropolitan public transportation. OBJECTIVES: Promote energy efficient solutions; production & application increase of domestic non-fossil fuels. BACKGROUND: National Strategy Reference Frame of Hungary and its Environment & Energy Operational Programme, priority axis 4. ACTIVITIES: Comprehensive action with systemic impact: Tram development in Budapest (routes & infrastructure); retrofit of municipal buildings; intelligent street lightning; modernization (environment) of municipal vehicle fleet; environmentally friendly, energy-saving district heating; awareness-raising with active and interactive tools, sustainable & attractive public transport system. 2. Good practice imported as (either one of the options or both may be marked) 2.1 Project 2.2 Policy change X Table L5.1 Summary of the good practice transfer and mainstreaming by PP2 Kainuun Etu Good practices transferre d Local Sustainable Energy Action Plan of Martfü (SEAP), GP1 Better implementation of sustainable energy policies at local level, GP2 Transfer activities Project & Mainstreaming PROJECT: No project transfer; preparation for project selection. MAINSTREAMING: 1) Regional Council of Kainuu sign Covenant of Mayors; 2) Municipal or reigonal SEAP formulated; 3) Activaiton of Kainuu in CoM & the Baltic macro region CoM initiative. Main outputs within STEP 1. Screening of GPs, analysis, report on GP selection local meetings national level meetings interregional meetings (includes meeitgn with CoM office in Brussels) 5. Summary of linking SEAP to Kainuu and Kajaani climate strategies. 6. CoM signed by Regional Council of Kainuu. 7. SEAP formulated and approved. Good practice transfer costs: staff; 960 administration; travels; experts (fees, meetings, travels); Total BENVIROC OY 2014

11 Figure L5.1 Good practice transfer map, Kainuun Etu Oy, STEP PP2 Table L5.2 Time and action plan of the GP1 and GP2 transfer by PP2 Table 1 Time and action plan of the GP1 & GP2 transfer by PP2 Actions Jan- July-Dec Jan- July-Dec June June STEP GP screening Prioritisation GP1 & GP2 2 nd interregional workshop, in depth exchange Research of the notion of the CoM & SEAP:s Introduction of the GP transfer to the City of Kajaani Introduction of the GP transfer to the Regional Council of Kainuu Further discussions with Regional Council of Kainuu first green light Liaising SEAP to Kainuu and Kajaani Climate Strategies Meetings with Finnish cities that are utilising CoM & SEAP, sharing of experience and benefits Formal stakeholder GP absorbing team is set up Expert is assigned / hired to make the SEAP SEAP draft 1 Meeting with the CoM in Brussels, CoM process adherence clarifications Assessment of SEAP draft 1, recommendations, SEAP draft 2 11 BENVIROC OY 2014

12 Table 1 Time and action plan of the GP1 & GP2 transfer by PP2 Actions Jan- July-Dec Jan- July-Dec June June Signing of the CoM (Kajaani or Kainuu) SEAP finalised Local dissemination actions 3. Justification for the GP import: added value of the GP to the region and to the related policies Kajaani is not member of the Covenant of Mayors. STEP has demonstrated how this voluntary tool could be useful to the region, and we would like to find ways during STEP to have the city of Kajaani or Kainuu Region adhere to CoM, and formulate the SEAP. The GP1 and GP2 examples show how SEAP:s can benefit the environment (target setting), link to development and innovations, and also to complementary policy tools and funding sources. The SEAP is financed through the STEP GP transfer budget line that KE has in own budget. 4. Adaptation, localization of the good practice, new project plan 4.1 Objectives of the good practice transfer To improve municipal/regional energy planning tools. To benefit from proven good practices from comprehensive community planning tools. To liaise with European initiatives and benefit from a larger development context, tools and opportunities. Better implementation of energy policy. 4.2 Stakeholders CoM applier: Regional Council of Kainuu Institutional stakeholders: City of Kajaani, University of Oulu Energy Thematic Programme, ELY Centre Local steering committee: Jouni Ponnikas (Regional Council of Kainuu), Hannu Heikkinen (Regional Council of Kainuu), Paula Malinen (City of Kajaani), Timo Karjalainen (University of Oulu), Unto Ritvanen (ELY Centre), Tuomo Tahvanainen (Kainuun Etu), Silja Keränen (Kainuun Etu), Ninetta Chaniotou (Kainuun Etu). Larger context: Finland, Baltic and EU 5. Implementation location and administrative unit Regional Council of Kainuu 6. Start of mainstreamed application after the GP transfer January 2015 onwards 7. Contact persons for the good practice transfer For environmental issues: Silja Keränen, silja.keranen@kainuunetu.fi, For planning issues: Ninetta Chaniotou, ninetta.chaniotou@kainuunetu.fi, For mainstreaming issues: Jouni Ponnikas (jouni.ponnikas@kainuu.f) and Hannu Heikkinen (hannu.heikkinen@kainuu.fi) as well as Silja and Ninetta. 12 BENVIROC OY 2014

13 The context of the SEAP in Kainuu Kainuu region, through the opportunity of good practice (GP) transfer provided by the STEP project became member of the Covenant of Mayors (CoM) 67. The CoM adherance application was made by the Regional Council of Kainuu, which, thus, became the first regional government in Finland to adhere to CoM. The board of the Regional Council of Kainuu, decided on to join CoM, it was registered on the CoM web site on and received approval on The Sustainable Energy Action Plan was developed during STEP project. For Kainuu, growth and competitiveness options are reflected into the regional smart specialisation strategy, figure L5.2. The bridge between reducing CO 2 emissions (SEAP overarching objective), competitiveness and growth is found in the priorisation of forest industries, measurement technology and simulation industry as well as new innovations of bio-economy, eco-efficiency and low-carbon by the Kainuu RIS3. Figure L5.2 Smart specialization strategy of Kainuu. The SEAP formulation was tendered in Kainuu during Sprig A selection team formed by the Regional Council of Kainuu and Kainuun Etu evaluated four offers and selected the external expert, BENVIROC Oy. The task was to produce the SEAP till the end of 2014, i.e. to achieve a clear, STEP-based good practice transfer and policy instrument improvement. Once the expert was selected (BENVIROC OY, open tender, Spring 2014), the local steering committee was formed (see part 4.2 of this attachment). The local steering committee members are related as per their institutional relevance to the task and reflect the regional development system in Kainuu, figure L Covenant_mayors_may_2008, also COM(2014) EMPOWERING LOCAL COMMUNITIES 13 BENVIROC OY 2014

14 Implementation of SEAP measures Kainuu set a target to reduce emissions in SEAP sectors by 25 %, compared to the baseline year The target was set in line with the Kainuu Climate strategy 2020, even though the Climate strategy included all emission sectors in Kainuu. The SEAP sectors presented in this report are municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, road transportation, industry outside the EU emissions trading system and municipal waste management. The total amount of SEAP sector emissions in Kainuu in 2009 was 623 kt CO2 eq (figure S.1). A 25 % decline in emissions would mean an emission reduction of 156 kt CO2 eq by Emissions of all sectors in Kainuu were 868 kt CO2 eq in Hence the Climate strategy target calls for an emission reduction of 217 kt CO2 eq. Figure S.1 SEAP sectors greenhouse gas emissions in Kainuu in Greenhouse gas emissions are reduced by several SEAP measures in Kainuu (table S.1). The city of Kajaani and eight other towns and municipalities reduce their emissions by improving the energy efficiency of water and wastewater management, replacing streetlights with ecofriendly LED-lamps, improving the energy efficiency of buildings and replacing oil heating with other heating systems. Currently the city of Kajaani is the only municipality in Kainuu that has committed to an energy efficiency agreement (KETS/ KEO) with the Finnish Ministry of Employment and Economy. The aim is that other towns and municipalities would adhere to the agreement as well. Measures targeting municipal energy consumption are expected to lead to an emission reduction of 11 kt CO2 eq from year 2009 to Table S.1 Twelve measures and two additional measures to reduce emissions in Kainuu, targeted sectors, type of measure and estimated mitigation impact in 2020 compared with Number Action/measure Sector Type of measure Emission reduction (kt CO2 eq) Measure 1 Reduction of energy consumption in the city Municipal buildings, equipment/facilities Planning, cleantech BENVIROC OY 2014

15 Number Action/measure Sector Type of measure Emission reduction (kt CO2 eq) of Kajaani Measure 2 Reduction of energy consumption in the other eight municipalities Municipal buildings, equipment/facilities Planning, cleantech Measure 3 Steering of and guidance for construction and renovation Measure 4 Energy advice, education, training and campaigns Residential and tertiary buildings Municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, industry Planning, behavioural Behavioural 67.9 Measure 5 Increasing the share of renewable energy Municipal buildings, equipment/facilities, residential and tertiary buildings, industry Cleantech, planning, behavioural Measure 6 Energy efficient land-use planning Residential and tertiary buildings, road transportation Planning incl. in measures 3, 7-9 Measure 7 Promotion of walking and biking when suitable Road transportation Planning, behavioural Measure 8 Development of public transport Road transportation Planning Measure 9 Reducing the need for travel Road transportation Planning, behavioural 16.7 Measure 10 Promotion of biogas production and distribution Road transportation Cleantech Measure 11 Promotion of cleantech solutions in private transport Road transportation Cleantech 15 BENVIROC OY 2014

16 Number Action/measure Sector Type of measure Emission reduction (kt CO2 eq) Measure 12 Reduction of the amount of waste and promotion of recycling and re-use Waste management Planning, behavioural, cleantech 9.9 Total Additional measure 1 Additional measure 2 Maintaining the forest carbon sink Promotion of organic and locally produced food To improve the energy efficiency of new and renovated buildings, steering and guidance is organized. For example, staff specialized in eco-guidance of construction have been recruited in the city of Kajaani. Kainuu aims to be a forerunner in wood construction with the aim to contribute to the low carbon economy. Energy advice, education and training for residents and authorities will be carried out as part of the Climate project, funded by the local ELY-centre starting in Furthermore, an energy advisory project coordinated by Motiva started in Kainuu region in Schools and kindergartens are encouraged to join national environmental programs. Kainuu strives to achieve environmental education that reaches all residents. Energy advice, construction guidance and replacing oil heating with district heating is expected to result approximately in a emission reduction of 68 kt CO2 eq by year 2020 compared to the baseline year The biggest emission reduction potential in Kainuu lies in renewable energy resources. In the Bioenergy program of Kainuu the target for forest energy use is set to 900 GWh by year Wind power plants already planned in the region have a potential capacity of over 1.2 TWh by year In addition, emission reductions are pursued with biogas production. Increased use of renewable energy is expected to yield an emission reduction of 109 kt CO2 eq by Several SEAP measures aim to reduce transportation by private car. The attractiveness of public transport is raised by increased service and by piloting new forms of public transport, such as ondemand bus services. The region will also invest in the maintenance of bicycle routes in the winter. A significant goal for year 2020 is to engage one major actor to switch to the use of biogas. This would work as a trigger to develop the production-distribution chain and eventually enable private car users to switch to biogas as well. Other new cleantech solutions in private transport are also promoted. The emissions caused by transportation are expected to decrease approximately 17 kt CO2 eq by year Municipal waste management in Kainuu is handled by Ekokymppi. Emissions caused by waste management are reduced by informing residents about the importance of recycling and 16 BENVIROC OY 2014

17 sustainable consumption. By reducing the amount of waste generated and the amount of biowaste landfilled, an emission reduction of 10 kt CO2 eq is expected to be reached by In addition to the twelve measures mentioned above, Kainuu has determined two additional measures: (i) to maintain the forests carbon sink and (ii) to raise the popularity of organic and locally grown food. The additional measures are put in place to secure the vitality and green growth of the region. Successfully implemented extra emission reductions can be achieved with these additional measures. For the scenario calculations for 2020 both national and SEAP actions/measures have been taken into account. National measures that have an impact on the emission development in Kainuu are e.g. energy efficiency requirements for buildings, biofuel substitution obligation, national programs related to land use and forestry and feed-in tariffs for renewable electricity. The calculations show that SEAP sectors emission in Kainuu will decrease by 34 % by year 2020 when both national level and SEAP measures are taken into account. Hence both the emission reduction target set in SEAP and the Climate strategy of Kainuu would be achieved (figure S.2). Figure S.2 Kainuu s SEAP sector emissions in 2009 and in the SEAP scenario in The emission reduction target of 25 % is indicated by the red line. The implementation of the SEAP measures begins in A number of the measures will be implemented as part of ongoing projects and programmes, such as Kainuu Climate Strategy 2020 or Environmental program of Kainuu 2020, whereas others will be carried out by the responsible organizations. Furthermore, some measures are to be implemented as part of projects starting in the next few years, e.g. Kainuu Climate project of the University centre of Kajaani or the project on Kainuu s new Public transport plan. Information about existing good practices and projects, that could facilitate the implementation of Kainuu SEAP are presented in this chapter in blue boxes. The steering group of SEAP preparation will also be in charge of monitoring the SEAP implementation. The city of Kajaani and the other eight municipalities in Kainuu are in charge of implementing the following measures: 17 BENVIROC OY 2014

18 Reduction of energy consumption in the city of Kajaani Reduction of energy consumption in the other eight municipalities Steering of and guidance for construction and renovation Energy efficient land-use planning The aim is to mainstream the implementation of the measures as part of normal operations of the city of Kajaani and the other eight municipalities. The Climate project starting in 2015 will support the implementation of the measures (box 2). The HINKU-project (box 3) coordinated by the Finnish Environment Institute (SYKE) supports the climate actions of municipalities and participation in HINKU could facilitate the implementation of SEAP in the municipalities in Kainuu. Boxes 4-6 provide examples of good practices as well as other information that can be used in SEAP implementation. Box 2: Climate project 2015 Goal: To mainstream climate protection to be a part of the operations of all municipalities and companies in Kainuu to support the achievement of the 25 % emission reduction target by In cooperation with companies and the public sector, proposals for measures to implement low carbon energy solutions will be drawn up. Information about climate responsibility will be shared on the project webpages, social media and by organizing public events. Events to share information on means to reduce emissions will be organized in cooperation with other actors. The project also aims to improve the possibilities of companies to practice business in a climate responsible way and to help the companies to gain image benefits in so doing. Duration: January December Budjet: 160 k Funding: Mainly ELY-center of Kainuu (80 %), Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-group, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy, University of Oulu (self-financing) Measures in 2015 and 2016: Guide stakeholders to reduce their emissions Help all municipalities in Kainuu to start the compilation of their own climate strategies and make concrete suggestions for measures Strive to get the municipalities to sign energy efficiency agreements (KETS/ KEO) Monitor (through questionnaires) how the suggested measures are put in place and how climate awareness is taken into account in the decision-making in the municipalities. In cooperation with companies and the public sector, proposals for measures to implement low carbon energy solutions will be drawn up, taking into account regional plans and programmes Eco-support persons will be trained to improve the environmental awareness among emloyees in municipalities (regarding energy, public procurement, waste, mobility). The operating model for the ecosupport comes from the Environment Centre of Helsinki Training about, e.g. environmentally friendly public procurement, adaptation to climate change (in particular regarding land-use) and energy efficiency will be organized for local public sector employees Information will be provided to companies regarding mitigation, and composing of environmental and quality management programs will be promoted Business models related to climate change mitigation and adaptation will be supported by seminars and field trips (e.g. environmental technology fair) Challenge companies in Kainuu to improve their energy efficiency and share good practices Share knowledge about video conference possibilities in Kainuu 18 BENVIROC OY 2014

19 Box 3: HINKU Carbon neutral municipalities (HINKU) project started in 2007 involving five municipalities. The municipalities participating in the project have committed to reduce their carbon dioxide emissions by 80 % by 2030 compared to the 2007 level. In the HINKU project municipalities, businesses, citizens and experts generate together ideas and implement solutions to reduce greenhouse gas emissions. During the first five-year period ( ) the HINKU municipalities reduced their emissions by %. HINKU project shows that climate change can be mitigated with relatively small resources. The emission reductions are primarily achieved by improving energy efficiency and by switching to renewable energy. In one of the municipalities, improvement in energy efficiency of buildings resulted in annual monetary savings of 240 k. In Padasjoki an investment in district heating boiler and network resulted in annual savings of 200 k whereas in Ii, the renovated heating systems in schools save 85 k annually. In addition to reducing emissions, HINKU project aims at generating local welfare through cost savings, improved energy self-supply and through new business opportunities. Local residents and businesses are important stakeholders, who are engaged in planning and implementation of the measures. In Uusikaupunki, unemployment has reduced by 1.3 % in 5 years. HINKU project has received a lot of media attention, and the best practices of municipalities are shared both nationally and internationally. HINKU project also has its own website, HINKU forum. HINKU forum serves for networking, support for mitigation projects, emission calculations, visibility and cooperation for communication. HINKU forum brings together municipalities, businesses offering climate friendly products and services as well as experts. In addition, information is shared in different events and in the HINKU newsletter. When the municipalities join HINKU, they can start calling themselves HINKU-municipalities and are allowed to use the HINKU logo. In addition, the municipalities receive support on their path towards carbon neutrality and gain positive publicity. Every month HINKU action of the month is awarded. Participation in HINKU and the support from the Finnish Environment Institute is free of charge. 19 BENVIROC OY 2014

20 Box 4: Small-scale CHPs Small-scale CHP means a small combined heat and power plant. The electricity production capacity of a small-scale CHP plant is typically 1-2 MW. One of the advantages of combined heat and power production is high efficiency. The popularity of CHPs has increased recently due to increased electricity price and due to national level measures to support the use of renewable energy (feed-in-tariffs, investment grants). (Motiva, 2014b) Sufficient demand for electricity and heat is needed for the CHP plant investment to be feasible. If electricity is used in the same real estate where it is produced there are no additional costs due to electricity transmission and distribution. In order to minimize distribution losses, also heat has to be consumed close enough to the production plant. Small-scale CHPs can be used for example in: small district heating networks farms and gardens big buildings outside district heating network There are nine district heating plants in Kainuu, which produce only heat (table L4.1) Table L4.1 District heating plants in Kainuu producing only heat Plant Owner Capacity MW Fuel use GWh Hyrynsalmi Vesi-Mega Oy Ristijärvi Fortum Oyj/Adven Oy Vuokatti Vapo Oy Vaala Vaalan kunta Paltamo Vapo Oy Suomussalmi Suomussalmen kunta Puolanka Puolangan kunta Vuolijoki Kajaanin lämpö Oy Otanmäki Kajaanin lämpö Oy Dairy farms are also potential users of small-scale CHPs. The farms constantly need warm water and own electricity production would increase security of electricity supply. In large farms of over 50 dairy cows, the investments are usually more profitable than in smaller farms. In Kainuu, there are 33 dairy farms which could consider investing in a small-scale CHP plant. The number of vegetable gardens operating the whole year round is four. Big buildings that could also benefit from small-scale CHP in Kainuu are spas, gardens and institutional kitchens, which require significant amounts of hot water in addition to heating and electricity. (Karjalainen, 2012) 20 BENVIROC OY 2014

21 Box 5: Increasing the use of public transport in Kainuu In 2009, road transportation caused 36 % of all SEAP sector greenhouse gas emissions in Kainuu. A study from shows that in Kainuu only 0.6 % of all distances travelled were made by bus. Comparable percentage in the whole of Finland was 4 % (Kainuun liitto, 2013a). One of the main goals of the Kajaani transportation system plan (KASELI 2013) is to promote sustainable transport by increasing the amount of distances travelled by foot, bicycle and public transport and by promoting ridesharing and eco-driving. The Kainuu region consists of nine municipalities and municipal centers. An increasing share of residents (71.5 % in 2011, 62.5 % in 1985) live in urban centers. Based on this fact it can be considered that public transport between the centers is important for commuting to work and school. Free public transport A possible measure to raise the utilization rate of public transport in Kainuu could be to make it free, or partly free, of charge. Free public transport is not completely unusual in Europe. The best known case is probably Tallinn that switched to free public transport in According to a study made by the Technical University of Stockholm (Cats and others, 2014) the amount of passengers rose by 3 % after public transport became free of charge. However, the study also shows that only 1.2 % of the change can be explained by free public transport whereas the rest can be explained by, for example, improved bus lines. The modest change in the utilization rate can be explained by the originally quite cheap prices and high utilization rate (40 %). The biggest change among passengers occurred among people of low income and higher age. Tallinn is not the only city in Europe that offers free public transport. The public transport has also been free in Hasselt ( inhabitants), Belgium since During the first years, the utilization rate grew tenfold. Due to funding problems the city later introduced a fee of 0.60, except for youth and elderly who still travel free. A common factor for cities that offer free public transport seems to be that the transport is mostly funded by other means than ticket revenue. Before 2013, 70% of the funding in Tallinn came from other sources. After the change, the percentage rose to 90%. In Kajaani two bus lines are currently funded by the city and four with ticket revenue. A possible solution for Kainuu could be a partly free public transport. Good practices identified in other countries, which could be worth considering, are: Free transport during certain hours, e.g. in the morning and afternoon. This arrangement could be put in place to attract work and school commuters. Free public transport for the youth and elderly. The most important lines free of charge. Free transport arranged by big employers. On-demand bus service The on-demand bus service in Helsinki region is operated by HSL and Ajelo Oy. The service operates in the capital region and is demand-based. The main purpose of it is to attract car users to use public transport by offering a competitive option for the use of private car. The start location of the journey is defined by address or bus stop number. The starting time is also chosen when making the order for the on-demand bus. The cost of the journey is based on a basic charge and a kilometer charge. The prices are lower in case the customer chooses an economy ride, which possibly means a longer route and picking up other passengers. When placing an order the customer also gets a map to the start location. The service is paid for in advance from a personal trip wallet, where money can be transferred either from a bank account or a credit card. The trip wallet can be shared with family members or employees of a company. In Kainuu, on-demand bus services could probably reduce the amount of distances travelled by car or encourage twocar households to reduce to one. In addition, on-demand bus services could make travelling easier for elderly people and people who do not have a car. 21 BENVIROC OY 2014

22 Box 6: Local and organic food in Vaala Vaala could be called the center of organic farming in Kainuu. There are 25 organic farms on an area which covers 40 % of the area of all farms in Vaala. In the entire Kainuu, the target is to reach a 30 % share of organic farms by Local businesses in Vaala also use local commodities such as milk, fish, berries and mushrooms. Examples of such businesses include Sienestä Oy which sells Finnish forest mushrooms and berries, Vaalan juustola Oy which produces cheese and the bakery Leipomo Ruununhelmi, which also produces organic products. The use of local food is included in the municipality s strategy, and its implementation has been successful. The professional kitchens of Vaala s public sector use as much local ingredients and food as possible. In 2011 the share of local and organic food in Vaala s public sector kitchens was up to 50 %. The share of organic food is being increased. High share of local and organic food requires planning of the menu in advance. In Vaala, the menu has a six-week cycle, and it is changed twice every year. Seasonal products are taken into consideration when the menu is planned, including local vegetables, mushrooms, berries, roots and fish. Potatoes are served every day, excluding days when porridge is the main dish. Every week the menu includes also fish from Oulujärvi lake, meat, minced meat, chicken and vegetarian food, with a large variety of courses. Vaala s kindergarten has joined the Finnish program for professional kitchens, Steps to Organic. Kitchens involved in the program have committed to promote sustainable development, they have to fulfil certain requirements and they are given recommendations. The kindergarten in Vaala is currently in the second step of the program, the requirement of which is that the kitchen uses a minimum of two organic ingredients at all times. In the kindergarten, porridge is made of organic cereals, and organic rye bread is served at lunch twice a week. The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners in Vaala (MTK-Vaala) has made an initiative to the municipal board according to which only GMO (genetically modified organisms) free food and feed would be produced in Vaala. However, a municipality is not in a position to deny cultivation of GMOs. Instead, a municipality can recommend GMO-free cultivation and practice it on its own forests and fields, as well as use only GMO-free products in its own kitchens. Therefore, the municipal board of Vaala has proposed the use of GMOs to be avoided in agricultural and forestry production in Vaala. Monitoring of the actions/measures The Covenant of Mayors requires the Signatories to regularly report on the implementation of the actions/measures. An implementation report showing implementation status of the actions/measures in qualitative terms is to be sent to the CoM office every two years. Emission calculations and impacts of the measures (energy savings, renewable energy production and reduction of CO 2 emissions) are reported to the CoM office every four years. Kainuun liitto coordinates the monitoring of the SEAP, which is simultaneously a part of the monitoring process of the Kainuu-program. The Kainuu SEAP measures are to be monitored as part of the regular monitoring processes of various projects. In addition, the progress of the measures is monitored using the indicators presented in table L4.2. The indicators are divided into four different categories: Energy use (MWh/year), e.g. energy consumption of water management. A decreasing trend of the indicator is pursued. Renewable energy production (MWh/year). An increasing trend of the indicator is pursued. Amount (number of/year), e.g. number of municipalities that have signed an energy efficiency agreement or number of information events organized. Both an increasing and a decreasing trend of the indicator can be pursued. 22 BENVIROC OY 2014

23 Coverage (%), e.g. street lamps replaced with LED-lamps. Both an increasing and a decreasing trend of the indicator can be pursued. Table L4.2 Annual SEAP monitoring indicators. Action/measure 1. Reduction of energy consumption in the city of Kajaani 2. Reduction of energy consumption in the other eight municipalities 3. Steering of and guidance for construction and renovation 4. Energy advice, education, training and campaigns Monitoring indicator Energy consumption of water management LED-lamps used in public lighting Energy consumption of municipal buildings Use of oil in heating Municipalities that signed the energy efficiency agreement (KETS/KEO) Energy consumption of water management LED-lamps used in public lighting Use of oil in heating Zero energy buildings Energy consumption of renovated buildings Trainings organized for municipal employees Newly recruited employees responsible for energy efficiency of construction Participants in energy advice events Energy advice events organized Target trend Consumption (MWh/year) X Production (MWh/year) Amount (no. /year) Coverage (%) X X X X X X X X X X X X a X X X X X X 23 BENVIROC OY 2014

24 Action/measure 5. Increasing the share of renewable energy 6. Energy efficient landuse planning 7. Promotion of walking and biking when suitable 8. Development of public transport 9. Reducing the need for travel 10. Promotion of biogas production and distribution 11. Promotion of cleantech solutions in private transport Monitoring indicator Target trend Consumption (MWh/year) Production (MWh/year) Amount (no. /year) Coverage (%) Schools and X X kindergartens that have joined a national environment program Share of X renewable energy of total energy consumtion Energy X production with biomass Biogas plants X X Wind power X Buildings using X wood pellets Buildings using X heat from heat entrepreneurs Small scale CHPplants X Organized X training events Real estates X X shifted to district heating Distances X travelled by foot Distances X travelled by bike Distances X travelled by bus Passengers using X public transport Organizations X using teleworking Organizations X using video conferences Biogas X production (for transportation) Actors engaged X to the use of biogas Number of X X cleantech cars (electric, biogas cars etc) in the 24 BENVIROC OY 2014

25 Action/measure 12. Reduction of the amount of waste and promotion of recycling and reuse Additional measure 1: Maintaining the forest carbon sink Additional measure 2: Promotion of organic and locally produced food a share of new buildings Monitoring indicator Target trend Consumption (MWh/year) Production (MWh/year) Amount (no. /year) Coverage (%) municipal fleet Number of X X cleantech cars registered in Kainuu Cleantech pilot X projects New and X promoted financing options for cleantech cars Overall recycling X level of waste Recycling of X biowaste Biogas collection X Waste disposed X to landfills Forest area X Swamp area X Restored swamps X Organic and locally produced food used in the public sector of municipalities X Linking the Kainuu SEAP to Kainuu RIS3 The linkages happen by identifying indicators related to both the SEAP and the RIS3, and as such leading to development projects, smart specialisation and growth. Table L5.3 below reiterates Table L4.2 with one column added, bridging the SEAP to RIS3. Table L5.3. Linking the SEAP to RIS3 actions. Action/measure Monitoring indicator Target trend 1. Reduction of energy Energy consumption of consumption in the city water management of Kajaani LED-lamps used in public lighting Energy consumption of RIS3 and related result indicators 25 BENVIROC OY 2014

26 Action/measure Monitoring indicator Target trend municipal buildings Use of oil in heating 2. Reduction of energy Municipalities that consumption in the signed the energy other eight efficiency agreement municipalities (KETS/KEO) Energy consumption of water management LED-lamps used in public lighting Use of oil in heating 3. Steering of and Zero energy buildings guidance for Energy consumption of construction and renovated buildings renovation Trainings organized for municipal employees Newly recruited employees responsible for energy efficiency of construction 4. Energy advice, education, training and campaigns 5. Increasing the share of renewable energy RIS3 and related result indicators Sustainable construction standard adopted Number and range of sustainable construction products (=components--> Construction Products Regulation-CPR) developed Engineering solutions supproting self heating homes and buildings Energy efficient ventilation solutions Exports growth in CPR-aligned construction components Participants in energy advice events Energy advice events organized Schools and kindergartens that have joined a national environment program Share of renewable energy of total energy consumtion Energy production with biomass Biogas plants Wind power Buildings using wood pellets Buildings using heat from heat entrepreneurs Small scale CHP-plants Inventions / improvements in CHP 26 BENVIROC OY 2014

27 Action/measure Monitoring indicator Target trend 6. Energy efficient landuse planning 7. Promotion of walking and biking when suitable 8. Development of public transport 9. Reducing the need for travel 10. Promotion of biogas production and distribution 11. Promotion of cleantech solutions in private transport 12. Reduction of the amount of waste and promotion of recycling and re-use Additional measure 1: Maintaining the forest carbon sink Additional measure 2: Promotion of organic and locally produced food Organized training events Real estates shifted to district heating Distances travelled by foot Distances travelled by bike Distances travelled by bus Passengers using public transport Organizations using teleworking Organizations using video conferences Biogas production (for transportation) Actors engaged to the use of biogas Number of cleantech cars (electric, biogas cars etc) in the municipal fleet Number of cleantech cars registered in Kainuu Cleantech pilot projects New and promoted financing options for cleantech cars Overall recycling level of waste Recycling of biowaste Biogas collection Waste disposed to landfills Forest area Swamp area Restored swamps Organic and locally produced food used in the public sector of municipalities RIS3 and related result indicators CHP embedded solutions Number of biogas networks Technological solutions supproting uptake and expansion of biogas networks 27 BENVIROC OY 2014

28 Käsitteet ja lyhenteet Käsite Määritelmä CHP-laitos Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos CoM Covenant of Mayors, Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimus CO 2 -ekv Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta CPR EU:n rakennustuoteasetus (Construction Products Regulation) EAKR Euroopan aluekehitysrahasto EED Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive) EIP Euroopan investointipankki ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR Euroopan sosiaalirahasto EU Euroopan unioni GWh Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = kwh HINKU-hanke Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa (HINKU) kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi Horisontti 2020 EU:n tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelma, jonka toteutuksesta vastaa Euroopan komissio ILUC-direktiivi Maankäytön epäsuoraa muutosta koskeva direktiivi täydentää vuonna 2009 voimaan astunutta direktiiviä biopolttoaineista (RES-direktiivi). JRC Joint Research Centre, Yhteinen tutkimuskeskus, jonka tärkein tehtävä on tarjota tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikalle Kestävä kehitys Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta lähipiirissämme, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa KETS/ KEO Kuntien energiatehokkuussopimus/kuntien enrgiatehokkuusohjelma KPÖ Kevyt polttoöljy Kuntien rakennukset ja toiminnot Kuntien omistamat ja hallinnoimat rakennukset (poislukien asuinrakennukset), vesihuolto, katu- ja liikennevalot, muu ulkovalaistus, kuntien ajoneuvot ja työkoneet LED Light-Emitting Diode eli hohtodiodi on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta LIISA-malli Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä Metla Motiva MTK MTT NIB Metsäntutkimuslaitos Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija, joka tarjoaa palveluja kunnille, julkishallinnolle, yrityksille ja kuluttajille Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Nordic Investment Bank, Pohjoismainen investointipankki 28

29 OECD Organisation for Economic Cooperation and Developement, Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö ProAgria Suomenkielinen maaseudun asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa palveluja ja osaamista maatalouden ja kilpailukyvyn edistämiseksi Päästövähenemä Toimenpiteen avulla saavutettava vähenemä päästöihin suhteessa vertailutasoon REF RES-direktiivi RIS3-strategia RPÖ SEAP SEAP-sektorit SEAP-skenaario STEP-hanke SUMP SWOT-analyysi kierrätyspolttoaine RES-direktiivillä tarkoitetaan EU:n parlamentin ja neuvoston direktiiviä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY). Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 10 prosenttiin liikenteen energian loppukulutuksesta. Älykkään erikoistumisen strategia (Regional Innovation Strategy based on Smart Specialization) Raskas polttoöljy Sustainable Energy Action Plan, Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma, jossa esitetään keinot kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi SEAP:n päästölaskennassa ja skenaariossa huomioon otetut päästösektorit Kainuun päästökehitystä kuvaava skenaario, jossa on otettu huomioon sekä kansalliset toimenpiteet että SEAP-toimenpiteet Sustainable Energy Policy Tools, energiankäytön vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tähtäävä hanke Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (Sustainable Urban Mobility Plan) Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-analyysi on tärkeä väline analysoitaessa tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäristöä kokonaisuutena. SYKE Suomen ympäristökeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö Vihreä kasvu Vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta Vihreä kirja Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia kannustetaan osallistumaan keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista. VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus Älykkään erikoistumisen Termillä tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia strategia innovaatiostrategioita, joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida 29

30 ÖKKL esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen. Öljy- ja kaasualan keskusliitto (vuodesta 2015 alkaen Öljy- ja biopolttoaineala ry) 30

31 1. Johdanto Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ympäristöuhka ja sen pysäyttäminen vaatii laajoja toimia paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ilmastonmuutosta aiheuttaa lisääntynyt kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja syntyy erityisesti energiankäytöstä: rakennusten lämmityksestä, sähkön käytöstä, liikenteestä ja teollisuudesta. Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten hillitsemisen eteen on tehtävä töitä, jotta saavuttamamme elintaso mahdollistetaan myös tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen kannalta tärkeisiin, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin toimiin kannustaakseen Euroopan komissio perusti vuonna 2008 kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors, CoM). Sopimukseen osallistuvat kaupungit ja alueet sitoutuvat EU:n tavoittelemaa 20 % päästövähennystä suurempiin vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Sopimukseen on liittynyt jo yli 6100 kaupunkia ja aluetta. Kainuu on yhdeksän kunnan muodostama maakunta, jonka pinta-ala on yhteensä km 2. Kunnat ovat Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Perusvuonna 2009 Kainuussa oli asukasta, joista noin Kajaanissa. Vuoteen 2013 mennessä Kainuun asukasluku oli laskenut noin 3 % (79 975). Kainuu liittyi kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimukseen huhtikuussa 2014 maakuntahallituksen päätöksellä. Sopimukseen liittyminen edellyttää vähintään 20 % päästövähennystavoitteen asettamista sekä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laadintaa tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään kaksitoista toimenpidettä, joiden avulla Kainuu voi saavuttaa asettamansa päästötavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi esitellään kaksi lisätoimenpidettä, joiden avulla pyritään lisävähennyksiin sekä maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseen. SEAP laadittiin osana EU:n rahoittamaa Sustainable Energy Policy Tools (STEP) -hanketta. Kainuu on luonnonvaroiltaan rikasta aluetta. Metsät, suot, vaarat ja vesistöt ovat maakunnalle tunnusomaisia ja monelle alueen asukkaalle myös elinkeino. Valtaosa Kainuun sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja alueelle on lisäksi kaavailtu merkittäviä tuulivoimahankkeita. Kainuun metsät ovat merkittävä hiilinielu myös valtakunnallisena tasolla. Kainuu tavoittelee energiaomavaraisuutta ja tähän päästäkseen metsien ja puuenergian käyttöä tulee edelleen kehittää. Myös kaivosteollisuus on merkittävää Kainuun alueella. Tämä kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma, siinä esitetyt päästölaskelmat (luku 3), toimenpiteet (luku 4) ja päästöjen kehitysennusteet vuoteen 2020 asti (luku 5) koskevat koko maakuntaa. 31

32 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman taustaa 2.1 Nykyiset ilmastohankkeet Kainuun maakunta on luonnonvaroiltaan rikasta aluetta, jolle tunnusomaista ovat sen laajat metsäja suoalueet, vaarat ja runsas vesistöjen määrä. Kainuussa ympäristön- ja ilmastonsuojelu sekä pyrkimys kestävään kehitykseen ovat olleet esillä maakunnan kehitysohjelmissa ja hankkeissa kymmenen vuoden ajan. Taulukossa 2.1 on esitetty Kainuun maakunnan keskeiset ilmasto- ja kestävän kehityksen sitoumukset ja tärkeimmät niitä tukevat hankkeet. Taulukko 2.1 Kainuun maakunnan keskeiset ilmasto- ja kestävän kehityksen sitoumukset ja tärkeimmät niitä tukevat hankkeet. Vuosi Paikalliset sopimukset ja sitoumukset 2014 Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) 2014 Kainuu-ohjelma Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu Maakuntasuunnitelma 2035/ Maakuntaohjelma Kainuun ympäristöohjelma Kainuun suoselvitys -hanke 2011 Kainuun ilmastostrategia Alueellinen metsäohjelma Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys 2011 Kajaanin kaupungin energiatehokkuussopimus KETS 2010 Kainuun bioenergiaohjelma Pohjois-Pohjanmaan ilmastoennuste 2009 Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 (2009) sekä toimenpideohjelma Kainuun kestävän kehityksen esiselvityshanke 2008 Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma Kainuun maakuntasuunnitelma Kainuun alueen luonnonvarasuunnitelma (ja välitarkastus) (2008) Vuonna 2011 julkaistiin Kainuun ilmastostrategia Maakunnan ilmastostrategia on laadittu EU:n ja Suomen kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategialla on neljä keskeistä tarkoitusta: asettaa ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä koko maakunnalle haastaa kaikki kainuulaiset osallistumaan ilmastotalkoisiin kannustaa luomaan innovatiivista, ilmastonsuojelua edistävää liiketoimintaa pyrkiä varmistamaan, että maakunnan ilmastonsuojelu on johdonmukaista. Näin voidaan esimerkiksi välttää näennäiset päästövähennykset esimerkiksi siirtämällä päästöjä kunnasta toiseen tai maakunnan ulkopuolelle. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011) Kainuun ilmastostrategia ja siinä asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toimivat pitkälti Kainuun SEAP:n laadinnan pohjana. 32

33 Kainuun ympäristöohjelma 2020 on jatkoa vuosille ja laadituille ympäristöohjelmille. Se on osa maakunnan pitkän aikavälin suunnittelua. Ohjelmassa esitetään Kainuun maakunnan ympäristön tilan tavoitteet vuoteen Lisäksi ohjelmaan on koottu ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla tavoiteltu tila saavutetaan. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ohjelmaan koottujen mittareiden avulla. Ympäristöohjelmaa käytettiin tausta-aineistona maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa laadittaessa. Ohjelmaa hyödynnetään lisäksi myös ympäristöhallinnon päätöksenteossa ja viranomaisten toiminnassa. (Kainuun Liitto, 2013a) Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toteutettu Kainuun bioenergiaohjelma on päivitys edelliselle, vuonna 2010 päättyneelle ohjelmalle. Bioenergiaohjelma on laadittu yhteensopivaksi Itä-Suomen bioenergiaohjelman ja Kainuun alueellisen metsäohjelman kanssa. Ohjelmaa jatketaan tulevaisuudessa osana uusiutuvan energian teemaohjelmaa. Ohjelmassa pohditaan Kainuun maakunnan bioenergian tuotannon ja viennin kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla. (Karjalainen, 2010) Kainuun maakunnan pinta-alasta suuri osa on metsää ja maakunnalla on metsäenergian kautta merkittävä bioenergian tuotannon ja viennin potentiaali. Bioenergiaohjelman puitteissa on muun muassa edistetty lämpöyrittäjyyttä ja toteutettu energianeuvontaa. Bioenergiaohjelmaa on hyödynnetty erityisesti SEAP:n toimenpidekortteja laadittaessa. Kainuu on metsävaroiltaan rikas maakunta ja metsän tuotantopotentiaali on luontaisesti merkittävässä asemassa SEAP:ia laadittaessa. Toimenpiteitä ja tavoitteita asetettaessa pohjana on käytetty Kainuun alueellista metsäohjelmaa Ohjelmassa kuvataan metsäalan nykytilaa sekä tulevaisuutta Kainuussa. Ohjelmassa luodut strategiat kattavat sekä metsäalan että sen yhteiskunnalliset vaikutukset. Tavoitteena on, että Kainuun metsät luovat ihmisille hyvinvointia ja metsiin liittyvät elinkeinot tuovat maakuntaan kestävää toimeentuloa. Teollisen näkökulman rinnalla metsäohjelmassa tarkastellaan lisäksi metsien tuottamia ekosysteemipalveluja, arvoa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vesistöjen laadun ylläpidossa. (Pyykkönen, 2011) Kajaanin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen, vuonna 2011 solmitun energiatehokkuussopimuksen KETS:in keskeisin tavoite on 9 % säästö kaupungin energiankulutuksessa vuosina Energiatehokkuussopimuksen taustalla on vuonna 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin toimimaan esimerkkinä energiansäästötoimissa. Energiasäästöillä pyritään paitsi vähentämään kaupungin ilmasto- ja ympäristövaikutuksia myös saavuttamaan kustannussäästöjä (Harjulehto ja Hänninen, 2011). KETS-sopimus on suunnattu yli asukkaan kunnille ja kaupungeille, joiden energiankäyttö on yli MWh:ta vuodessa. Pienemmille, alle 5000 asukkaan kunnille, joiden energiankäyttö jää alle 5000 MWh:n vuodessa on olemassa vastaavanlainen sopimus KEO, eli kuntien energiaohjelma. (Motiva, 2014a) Hannu Möttösen vuonna 2014 valmistunut opinnäytetyö, Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiatehokkuus ja CO 2 -ekv päästöt vuosina ja päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020, toimii tärkeänä taustatietona SEAP:n laadinnassa. Työssä on selvitetty Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutusta ja aiheutuneita päästöjä vuonna Työssä kartoitetaan lisäksi eri toimialojen vuosina toteuttamat, kasvihuonepäästöjä vähentäneet toimet ja esitetään mahdollisia toimenpiteitä vuoteen 2020 asti sekä arvioita niiden 33

34 päästövähennysvaikutuksista. Opinnäytetyön tarkoitus on edesauttaa Kainuun ilmastostrategian toteutumista Kajaanin kaupungin omien toimien osalta. (Möttönen, 2014) 2.2 SEAP:n laadintaprosessi Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman pohjana toimivat pääasiassa kappaleessa 2.1 esitetyt viisi ohjelmaa sekä Kajaanin kaupungille kirjoitettu opinnäytetyö. Toimintasuunnitelman valmisteluun asetettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat: Jouni Ponnikas, aluekehitysasiantuntija, Kainuun Liitto ( asti) Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja, Kainuun liitto ( alkaen) Silja Keränen, projektipäällikkö, Kainuun Etu Oy Ninetta Chaniotou, johtaja kansainväliset projektit, Kainuun Etu Oy Tuomo Tahvanainen, johtaja matkailu, luovat alat ja elintarviketeollisuus, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, kehityspäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus Kaarina Prittinen, projektitutkija, Kajaanin yliopistokeskus Paula Malinen, ympäristönsuojelutarkastaja, Kajaanin kaupunki Unto Ritvanen, ylitarkastaja, Kainuun ELY-keskus SEAP:n laadintaa varten tehtiin konsulttisopimus Benviroc Oy:n kanssa. Toimintasuunnitelman toimenpiteet valittiin ohjausryhmässä, ja niiden tavoitetasot ja sisällöt määriteltiin yhteistyössä konsultin ja ohjausryhmän kanssa. Benviroc Oy teki toimenpiteisiin liittyvät laskennat ja laati SEAPraportin. Ohjelman laadinnan yhdyshenkilöinä toimivat Ninetta Chaniotou ja Jouni Ponnikas. SEAP:n laadinta rahoitettiin osana STEP-hanketta (ks. luku 2.3). 2.3 SEAP osana STEP -hanketta Sustainable Energy Policy Tools (STEP) on EU:n alueellisen yhteistyöohjelman Interreg IVC:n kautta toteutettu hanke. STEP-hankkeessa on yksitoista yhteistyökumppania kuudesta eri EUmaasta. Suomesta hankkeeseen osallistuu Kainuun Etu Oy. STEP-hanke tähtää energian käytön vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen ja sitä kautta CO 2 -päästöjen vähentämiseen yhteistyöalueilla EU:n tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi alueiden energiaomavaraisuutta ja hajautettua energiantuotantoa edistetään. STEP-hankkeen keskeisenä tavoitteena on kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta alueellisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan parantaa. (STEP Project, 2014) Liittymällä Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien sopimukseen ja laatimalla SEAP:in Kainuu ottaa käyttöön unkarilaisen STRIAn hyviä käytäntöjä STEP-hankkeen puitteissa. 34

35 3. Energia- ja päästötaseet 3.1 Laskentamenetelmät ja taseiden kattavuus SEAP:n päästölaskennan sektorit on valittu noudattaen CoM:n ohjeistusta (JRC, 2010). Päästölaskennassa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö, öljy, puupolttoaineet) kuntien rakennuksissa ja asuin- ja palvelurakennuksissa (taulukko 3.1). Lisäksi mukana ovat kuntien vesihuollon energiankulutus ja jätevedenkäsittelyn CH 4 - ja N 2 O-päästöt. Mukana on myös kuntien vastuulla oleva katu-, liikenne- sekä muu ulkovalaistus. Teollisuuden osalta mukana on teollisuusrakennusten öljynkulutus sekä päästökauppaan kuulumattoman teollisuuden sähkön, kaukolämmön ja höyryn kulutus. Tieliikenne on mukana kokonaisuudessaan, mutta kuntien ajoneuvot ja työkoneet on esitetty erikseen. Kaatopaikoista Ekokympin Majasaaren kaatopaikan metaanintuotto on mukana laskelmissa. Verrattuna Kainuun vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseeseen (Monni, 2010), SEAP:n päästötaseessa eivät ole mukana muut liikennemuodot (raide-, vesi- ja lentoliikenne); päästökauppaan kuuluva ja siihen rinnastettavissa oleva teollisuus; työkoneiden polttoaineenkulutus ja erittelemätön öljynkulutus; maatalouden energiankulutus, kotieläintalouden ja peltoviljelyn päästöt; suljetut ja teollisuuden kaatopaikat, kompostointi ja maankäyttö. Nämä sektorit ovat mukana liitteessä 1 esitetyssä päästötaseessa. Taulukko 3.1 SEAP:n sektorit Sektori Kuntien rakennukset Kuntien vesihuolto Katu- ja liikennevalot, muu ulkovalaistus Asuinrakennukset Palvelut Teollisuus Tieliikenne Kuntien ajoneuvot Kaatopaikat Kuvaus Kuntien omistamat ja hallinnoimat rakennukset (pois lukien asuinrakennukset); Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omistamat ja hallinnoimat rakennukset Jätevedenkäsittely, puhtaan veden tuotanto ja pumppaus Kuntien katu- ja liikennevalot; sisältä osassa kuntia myös hiihtolatujen, urheilukenttien yms. valaistusta Asuinrakennukset, myös kuntien omistamat ja hallinnoimat Muut rakennukset kuin kuntien, asuin- ja teollisuusrakennukset Teollisuusrakennukset ja teollisen tuotannon polttoaineen kulutus, pois lukien päästökauppaan kuuluva ja siihen rinnastettavissa oleva teollisuus Tieliikenne maakunnan kaduilla ja teillä, pois lukien kuntien ajoneuvot Kuntien ajoneuvot ja työkoneet Majasaaren kaatopaikan metaanintuotto Kuntien rakennusten, vesihuollon, katu- ja liikennevalojen, muun ulkovalaistuksen sekä kuntien ajoneuvojen energiankulutustiedot saatiin kunnille tehdyillä tietokyselyillä. Tietoja kysyttiin sähkön, öljyn, puupolttoaineiden ja kaukolämmön kulutuksesta. Kunnat eivät raportoineet lainkaan puupolttoaineen käyttöä, joten se ei ole mukana energia- ja päästötaseessa. Päästöjen kannalta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Asuin- ja palvelurakennusten sekä teollisuuden 35

36 GWh sähkönkulutustiedot saatiin Energiateollisuus ry:n (2010a) sähkönkulutustilastosta. Palvelut ja rakentaminen -tilastosektorilta vähennettiin kuntien rakennusten ja toimintojen sekä rautateiden sähkönkulutus ja teollisuuden sähkönkulutustiedoista vähennettiin päästökauppaan kuuluvan ja siihen rinnastettavan teollisuuden sähkönkulutus. Rakennusten energiankulutustiedot eivät sisällä lämpöpumppujen tuottamaa uusiutuvaa energiaa, mutta sisältävät niiden käyttämän sähkön. Sähkönkulutuksen päästökerroin laskettiin noudattaen CoM:n ohjeistusta (JRC, 2010). Siinä sähkön päästökertoimen pohjana käytetään valtakunnallista päästökerrointa. Paikallisesta tuotannosta otetaan mukaan ainoastaan alle 20 MW:n sähköntuotantolaitokset sekä laitokset, jotka ovat kuntien omistuksessa/hallinnassa. Paikallisiksi sähköntuotantolaitoksiksi vuonna 2009 laskettiin Kainuun voiman ja Loisteen vesivoima sekä Kainuun voiman ja Kuhmon lämmön voimalaitokset. Paikalliseksi sähköntuotantolaitokseksi laskettiin myös Vapon Sotkamon laitos, sillä sen ei katsottu merkittävästi eroavan Kuhmon ja Kajaanin laitoksista, joiden omistuspohja on myös vuosien kuluessa vaihdellut. Näin laskettuna Kainuussa kulutetun sähkön ominaispäästöksi vuonna 2009 saatiin 214 t CO 2 -ekv/gwh. Asuin-, ja palvelurakennusten kaukolämmönkulutustiedot, teollisuuden kaukolämmön- ja höyrynkulutustiedot sekä sähkön, kaukolämmön ja höyryn tuotannon polttoaineenkulutustiedot saatiin energiantuottajille tehdyillä tietokyselyillä sekä Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastosta (2010b). Tietoja täydennettiin myös Karjalaisen (2010) tiedoilla. Asuin-, palvelu- ja teollisuusrakennusten öljylämmitystiedot saatiin Kainuun kasvihuonekaasutaseesta 2009 (Monni, 2010). Puupolttoaineiden käyttötiedot saatiin Metlan pienpuun käyttöä koskevasta kyselystä. Päästöt laskettiin käyttäen samoja päästökertoimia kuin Kainuun kasvihuonekaasutaseessa Tieliikenteen energiankulutus- ja päästötiedot perustuvat VTT:n LIISA-malliin (VTT, 2010). Majasaaren kaatopaikan päästöt ovat samat kuin Kainuun kasvihuonekaasutaseessa 2009, ja ne perustuvat Ekokympin laskemiin. 3.2 Energiankulutus ja päästöt 2009 Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 oli yhteensä 3100 GWh (kuva 3.1). SEAP:n sektoreiden energiankulutus vuonna 2009 on esitetty taulukkona liitteessä Kuntien rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelut Teollisuus (SEAP:n piirissä) Tieliikenne (pl. kuntien ajoneuvot) Sähkö Kaukolämpö+höyry KPÖ RPÖ Puupolttoaineet Bensiini Diesel Bioetanoli Biodiesel 36

37 kt CO 2 -ekv Kuva 3.1 Kainuun energiankulutus SEAP:n sektoreilla vuonna Energian kokonaiskulutusta tarkasteltaessa merkittävimmät sektorit vuonna 2009 olivat asuinrakennukset (1151 GWh) ja tieliikenne pois lukien kuntien ajoneuvot (854 GWh). Asuinrakennusten energiankulutuksessa puupolttoaineet olivat sähkön ja kaukolämmön rinnalla merkittävässä osassa. Seuraavaksi suurimmat sektorit, lähes yhtä suurella energiankulutuksella olivat teollisuus (461 GWh) ja palvelut (400 GWh). Kuntien rakennusten ja toimintojen energiankulutus vuonna 2009 oli 234 GWh. Se oli ainoa sektori, jossa raskas polttoöljy oli edelleen käytössä (sote-kuntayhtymän sairaalassa). Kainuun kasvihuonekaasupäästöt SEAP:n sektoreilta olivat vuonna 2009 yhteensä 623 kt CO 2 -ekv (kuva 3.2). Kuvan 3.2 tiedot on esitetty taulukossa liitteessä ,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Kuntien rakennukset ja toiminnot Asuinrakennukset Palvelut Teollisuus (pl. päästökauppa) Tieliikenne (pl. Kuntien ajoneuvot) Majasaaren kp Sähkö Kaukolämpö+höyry KPÖ RPÖ Puupolttoaineet Diesel Bioetanoli Biodiesel Bensiini Muu päästö Kuva 3.2 Kainuun kasvihuonekaasupäästöt 2009 SEAP:n sektoreilta. Kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltaessa merkittävimmäksi sektoriksi nousee tieliikenne (222 kt CO 2 -ekv). Asuinrakennukset ovat tieliikenteen jälkeen merkittävin päästölähde (162 kt CO 2 -ekv). Asuinrakennusten päästöt aiheutuvat lähes kokonaan sähkön, kaukolämmön sekä kevyen polttoöljyn kulutuksesta. Puupolttoaineista aiheutuneet päästöt, jotka ovat pääasiassa epätäydellisen palamisen tuottamaa metaania, aiheuttavat asuinrakennusten kokonaispäästöistä alle 3 %. Seuraavaksi suurimpia sektoreita ovat palvelut (95 kt CO 2 -ekv) ja teollisuus (79 kt CO 2 - ekv), joiden päästöt niin ikään koostuvat suurimmaksi osaksi sähkön, kaukolämmön ja höyryn kulutuksesta. Kuntien rakennukset ja toiminnot aiheuttivat noin 49 kt CO 2 -ekv päästöt, ja jätteenkäsittely Majasaaren kaatopaikalla 17 kt CO 2 -ekv päästöt vuonna

38 4. SEAP:n tavoite ja toimenpiteet 4.1 Tavoitteen asettaminen Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien sopimukseen (CoM) liittyvät alueet sitoutuvat asettamaan vähintään 20 % päästövähennystavoitteen perusvuoteen verrattuna. Tavoite voidaan asettaa joko kokonaispäästöjen vähenemänä tai suhteutettuna asukaslukuun. Kainuun ilmastostrategiassa 2020 päästövähennystavoitteeksi asetettiin 25 % vuoden 2009 tasosta. Tavoite koski kaikkia sektoreita pois lukien maankäyttö. Myös SEAP:n tavoitteeksi päätettiin asettaa 25 % päästövähenemä vuonna 2020 verrattuna vuoteen SEAP:n tavoite koskee kuitenkin ainoastaan SEAP:in piirissä olevia sektoreita (ks. luku 3.1). Kainuun päästövähennystavoitteet on esitetty taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Kainuun ilmastostrategian ja SEAP:n tavoitteet. Ohjelma Kainuun ilmastostrategia SEAP Perusvuosi Vähennys- % % % Kattavuus kaikki sektorit SEAP:n sektorit Toteutunut 2009 Päästöt kt CO 2 -ekv Tavoite 2020 Muutos Kainuun päästöt SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 olivat 623 kt CO 2 -ekv. Suurimmat päästölähteet olivat tieliikenne (36 %), asuinrakennusten energiankulutus (26 %) ja palveluiden energiankulutus (15 %) (kuva 4.2). Kokonaispäästötavoite 467 kt CO 2 -ekv on laskettu vähentämällä 25 % SEAP:n sektoreiden vuoden 2009 kokonaispäästöistä, eli vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan 156 kt CO 2 - ekv vähennystä. Kainuun ilmastostrategian mukaiset päästöt vuonna 2009 olivat 868 kt CO 2 -ekv (liite 1). Tärkeimmät SEAP:n ulkopuoliset sektorit olivat kotieläintalous ja peltoviljely (12 % kokonaispäästöistä) ja muu öljynkulutus (10 %). Ilmastostrategian mukainen 25 %:n päästövähennys vastaa 217 kt CO 2 -ekv vähennystä vuodesta 2009 vuoteen Käytännössä SEAP:n sektoreilla (mm. rakennukset, tieliikenne) on suurempi päästöjenvähennyspotentiaali kuin SEAP:n ulkopuolisilla sektoreilla (esim. kotieläintalous ja peltoviljely, muu liikenne). Näin ollen SEAP:n toimenpiteillä pyritään saavuttamaan yli 25 %:n päästövähenemä SEAP:n sektoreilla, jotta myös Kainuun ilmastostrategian 2020 tavoitteeseen päästään. 4.2 Elinvoimainen Kainuu Kainuun ympäristöohjelmassa 2020 (Kainuun liitto, 2013a) on määritelty ympäristövisio vuodelle Visio on Elinvoimainen Kainuu, joka koostuu kolmesta välitavoitteesta: Monimuotoinen Kainuu, Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu sekä Ympäristötietoinen Kainuu (kuva 4.1). 38

39 Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu Monimuotoinen Kainuu Ympäristötietoinen Kainuu Elinvoimainen Kainuu Kuva 4.1 Elinvoimainen Kainuu on vuoden 2020 ympäristövisio. Monimuotoinen luonto merkitsee eliölajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta ja elinympäristöjen monimuotoisuutta. Kainuussa monimuotoisuuden suurimpana uhkana voidaan pitää suunnittelematonta maankäyttöä, joka aiheuttaisi elinympäristöjen pirstoutumista. Ihmisille tärkeät ekosysteemipalvelutkin ovat pitkälti riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta. Ympäristövastuullisuuteen ja ympäristötietoisuuteen kuuluu, että kainuulaiset tuntevat luonnon arvon ja osaavat nauttia siitä kestävällä tavalla. Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat ihmiselle merkityksellisiä useasta eri syystä. Ekosysteemipalvelut tuottavat sekä aineellista (marjat, sienet, puutavara) että aineetonta (puhdistavat ilmaa, estävät eroosiota) hyötyä ihmiselle. Lisäksi ekosysteemipalveluiden tuottama ilo ja hyvinvointi ovat merkittäviä, vaalimista kaipaavia arvoja. Ekotehokas ja ympäristövastuullinen Kainuu merkitsee vihreää taloutta ja vähähiilistä yhteiskuntaa. Kainuussa on sitouduttu ympäristöministeriön laatiman aluestrategian ( ) tavoitteisiin: Luonnonvarojen käytön kestävyys Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja materiaalitehokkuuden lisäys Luontomatkailun ja virkistyspalveluiden kehittäminen elinvoiman luomiseksi Vesistöjen hyvän tilan takaaminen ja sitä kautta paremmat käyttömahdollisuudet (Kainuun liitto, 2013a) Vihreä talous merkitsee elinvoimaista taloutta ja talouskasvua, kestävällä tavalla. Kainuun maakunnassa on kaikki edellytykset vihreälle taloudelle, sillä maakunnassa on monimuotoista luontoa ja potentiaalia uusiutuvan energian korkeaan käyttötasoon ja jopa vientiin sekä luontomatkailun ja maanviljelyn kehittämiseen (tietolaatikko 1). Yhtenä Kainuu-ohjelman tavoitteena onkin kainuulaisen biotalouden vahvistaminen. Biotalous on yksi Kainuu-ohjelman kärkialoista ja sen perimmäisenä tavoitteena on siirtyminen pois fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa biotaloutta. (Kainuu-ohjelma, 2014) 39

40 Tietolaatikko 1: Vihreä kasvu Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Näin kuuluu kestävän kehityksen määritelmä, joka on ollut maailmanlaajuinen tavoite jo yli kolmekymmentä vuotta. Edelleenkään yhteiskuntamme ei ole kestävä, päinvastoin väestö lisääntyy ja luonnonvaroja kulutetaan yhä kasvavassa määrin. Jotta ilmastonmuutoksen eteneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen voitaisiin estää, on taloudellinen kasvu ja elintasomme ylläpito tulevaisuudessa tuotettava huomattavasti pienemmällä luonnonvarojen käytöllä ja ympäristökuormalla. Vihreällä kasvulla tartutaan samanaikaisesti taloudenkasvun haasteisiin ja ympäristöön kohdistuvan paineen aiheuttamiin haasteisiin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n määritelmän mukaan vihreä kasvu merkitsee vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. (Valtioneuvoston kanslia, 2013) Vihreään kasvuun päästään, kun onnistutaan aktivoimaan kestävää kasvua tukevat investoinnit sekä innovaatio, jotka yhdessä luovat myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Taloudellisiin ja ympäristön haasteisiin pyritään vastaamaan samanaikaisesti, kun luodaan uusia kasvun lähteitä seuraavin tavoin: Tuottavuus. Tuottavuutta lisäävät kannustimet ja resurssitehokkuus. Tuottavuutta parannetaan, hävikkiä ja energiankäyttöä vähennetään, resursseja kierrätetään ja varataan arvokkaampaan käyttöön. Innovaatio. Innovaatiomahdollisuuksia, jotka sallivat uuden näkökulman ja uusia toimintamalleja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tuetaan politiikan ja yhteiskunnan rakenteiden avuin. Uudet markkinat. Uusia markkinoita ja sitä kautta uusia työpaikkoja luodaan stimuloimalla ympäristöystävällisten teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Luottamus. Investoijien luottamusta kasvatetaan vakauttamalla päättäjien tavat käsitellä ja hinnoitella ympäristöongelmia ja lisäämällä näiden tapojen ennustettavuutta. Vakaus. Vakaampia makrotaloudellisia olosuhteita, luonnonvarojen hintojen vakautta ja julkisen talouden vakauttamista tuetaan esimerkiksi arvioimalla julkisen kulutuksen rakennetta ja tehokkuutta ja lisäämällä tuloja saastuttamisen hinnoittelun kautta. Vihreän kasvun kautta voidaan myös pienentää taloudelliseen kasvuun kohdistuvien negatiivisten sokkien riskiä seuraavin tavoin: Luonnonvarojen pullonkaulat nostavat investointien hintaa, esimerkiksi lisäämällä infrastruktuurin tarvetta. Tällaisissa tapauksissa luonnonvarojen menettäminen tai niiden tilan heikentyminen voi ylittää talouden luomat edut ja horjuttaa kestävää kasvua tulevaisuudessa. Luonnon järjestelmien epätasapaino lisää äkillisten, erittäin haitallisten ja mahdollisesti peruuttamattomien vaikutusten mahdollisuutta. Tällaisesta luonnonjärjestelmän romahtamisesta on olemassa esimerkkejä joidenkin kalakantojen kohdalla. Yritettäessä selvittää potentiaalisia kynnysarvoja on saatu selville, että joissain tapauksissa, kuten ilmastonmuutos, globaali typpikierto ja biodiversiteetti nämä arvot ovat jo ylittyneet. (OECD, 2011) Kestämättömät kulutustottumukset ja tuotantotavat ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan lukuisia ympäristöongelmia ja näistä syistä useat maat ja alueet ovat ryhtyneet kehittämään omia vihreän kasvun strategioitaan. (Tekes, 2012) Sama vihreän kasvun strategia tai toimintamalli ei kuitenkaan sovi kaikille vaan riippuu alueen poliittisista ja institutionaalisista tekijöistä, kehityksen tasosta, luonnonvarojen määrästä ja ympäristöön liittyvistä ongelma-alueista. Jokaisen vihreän kasvun strategian ytimessä on kuitenkin oltava hyvä talouspolitiikka ja vihreä kasvun edellyttämä luonnonvarojen käytön huomattava tehostus. Luonnonvarojen hallinnan on oltava talouspolitiikan ydintavoite. Vihreä kasvustrategia keskittyy talous- ja ympäristöpolitiikan toisiaan vahvistaviin osiin. Siinä otetaan 40

41 huomioon luonnonvarojen täysi arvo tuotannontekijänä sekä niiden rooli talouskasvussa. Kasvustrategia keskittyy ympäristöpaineiden kustannustehokkaaseen vähentämiseen, joka tukee siirtymistä kohti uusia kasvumalleja, jotka välttävät kriittisten paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten ympäristöön liittyvien kynnysten ylittämistä. (OECD, 2011) Kainuussa vihreä kasvu voidaan hyvin ja on syytä linkittää SEAP:ssa esitettyihin toimenpiteisiin. Erityisesti tuottavuus, innovaatio ja uudet markkinat ovat olleet jo aikaisemmin esillä Kainuun ilmastostrategiassa 2020 ja ympäristöohjelmassa Osana kestävää kehitystä on myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, jonka keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, miten taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää asukkaiden hyvinvointia. Kansalaisten perushyvinvointi on edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. (Ympäristöministeriö, 2013) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys esimerkiksi SEAP:n toimenpiteiden toteuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, sillä asukkaiden henkilökohtaista panosta tarvitaan useassa toimenpiteessä. Toimenpiteitä on siksi tärkeä pystyä perustelemaan myös yksittäisen asukkaan hyvinvointia edistävällä tavalla. Esimerkkinä toimiva joukkoliikenne tai muunlaiset asukkaiden yhteistyöhön ja yhteiskunnan tukeen perustuvat liikkumisratkaisut (esim. kimppakyydit sekä tavaroiden ja ihmisten kuljettamistarpeiden yhdistämiset, kutsujoukkoliikenne), jotka toimiessaan mahdollistavat syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden, kuten esimerkiksi ikääntyvien ihmisten, liikkumisen ja sitä kautta parantavat heidän mahdollisuuksiaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Joukkoliikenne ei voi toimia kattavasti Kainuun harvaanasutuilla alueilla. Yksityisauto on miltei välttämätön. Kestävän kehityksen vahvistamiseksi tuleekin kehittää autojen energianlähteiksi ilmastovastuullisia vaihtoehtoja, kuten biokaasu, sekä niille toimiva jakeluverkosto. Samoin on välttämätöntä kehittää autottomille puutteellista julkista liikennettä korvaavia liikkumismahdollisuuksia (esim. kutsujoukkoliikenne, kimppakyydit). 4.3 Älykkään erikoistumisen strategia (RIS3) Vuonna 2013 annetussa EU:n asetuksessa N:o 1301/2013 älykkään erikoistumisen strategia määritellään seuraavasti: Älykkäällä erikoistumisstrategialla tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita, joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen. Älykäs erikoistumisstrategia voi olla kansallisen tai alueellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisen toimintapoliittisen kehyksen muodossa tai sen osa. 41

42 Älykkään erikoistumisen strategioiden laatimiseen osallistuu yrittäjyyttä edistävässä prosessissa kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia ja sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeaasteen oppilaitoksia, yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia. EU:n kasvustrategian (Eurooppa 2020) tavoitteena on, että EU on älykäs, kestävä ja osallistava talous. Näiden kolmen tavoitteen kautta jäsenvaltioissa saavutetaan korkea työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso. Saavuttaakseen työllisyyttä, innovaatiota, koulutusta, sosiaalista osallistumista ja ilmastoa/energiaa koskevat tavoitteet kansalliset alueet ja viranomaiset laativat älykkään erikoistumisen (smart specialization) strategioita (RIS3-strategioita). RIS3- strategiat ovat yhdennettyjä, paikkaan perustuvia ohjelmia, joiden viisi tärkeintä ominaisuutta ovat: 1) Poliittista tukea ja investointeja kohdistetaan keskeisiin kansallisiin alueisiin tai painopisteisiin, haasteisiin ja tarpeisiin osaamiseen perustuvaa kehitystä varten. 2) Kunkin maan/alueen vahvuudet, kilpailuetu ja huippuosaamispotentiaali tunnistetaan ja sitä hyödynnetään. 3) Teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia tuetaan ja yksityisen sektorin investointeja edistetään. 4) Sidosryhmät saadaan mukaan ja innovointia ja kokeilua edistetään. 5) Perustuvat näyttöön ja sisältävät varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät. RIS3-startegioilla tavoitellaan innovaatioista painopistettä kaikkialle, eli tuetaan tietopohjaisten työpaikkojen ja kasvun luomista johtavien tutkimus- ja innovointikeskusten lisäksi myös maaseutualueilla. Jotta alueen taloudellisia mahdollisuuksia ja nousevia suuntauksia voitaisi hyödyntää RIS3-strategioissa kehitystoimet ja investoinnit keskitetään kunkin alueen omiin vahvuuksiin (investointien keskittäminen ja synergian luominen). Innovaatioprosessin parantamiseksi strategiat vaativat ensisijaisesti yrittäjyyden edistämistä, jota tuetaan strategisilla tiedoilla alueen varoista, haasteista, kilpailueduista ja huippupotentiaalista. Strategioihin liittyy tulosindikaattoreiden kehittäminen sekä niiden käyttäminen toimien ja ohjelmien ohjaamiseen ja muokkaamiseen. Hallinnoinnin parantamiseksi ja sidosryhmien tiiviimmän osallistumisen mahdollistamiseksi liitetään yhteen pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä, edistetään monitasohallintoa ja autetaan luomaan luovaa sosiaalista pääomaa yhteisöissä. Mukana olevien organisaatioiden yhdistelmä on alueellinen ja voi vaihdella suuresti mutta tärkeää on, että kaikki osapuolet osallistuvat täysmääräisesti älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja seuraamiseen. Strategiaa laadittaessa perusteena on käytettävä SWOT analyysiä, hahmoteltava toimenpiteet yksityisen tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen liittyvien investointien lisäämiseksi ja luotava seuranta- ja tarkistusjärjestelmä. Lisäksi jäsenvaltion on hyväksyttävä kehys, jossa määritellään tutkimukseen ja innovointiin käytössä olevat talousarviomäärärahat ja monivuotinen EU:n prioriteetteihin liittyvien investointien budjetointi. (Euroopan komissio, 2014) Kainuun SEAP ja RIS3 strategia tukevat toisiaan erityisesti uusien innovaatioiden ja cleantech ratkaisujen kautta. Taulukossa 4.2 on esitetty SEAP:n, RIS3:n ja EU aloitteiden yhtymäkohtia. 42

43 Taulukko 4.2 SEAP:n, RIS3:n ja EU aloitteiden yhtymäkohtia. SEAP toimenpide 1. Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen 2. Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen 3. Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus 4. Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus 5. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen 6. Energiatehokas maankäytön suunnittelu 7. Kevyen liikenteen edistäminen 8. Joukkoliikenteen kehittäminen 9. Liikkumistarpeen vähentäminen 10. Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen 11. Cleantechratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa 12. Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen Lisätoimenpide1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen RIS3 ja kilpailukyvyn indikaattorit Kestävän kehityksen mukaiset rakennusstandardit Kestävät rakennustuotteet ja ja -komponentit 10 Energiatehokkaiden rakennusten ja talojen tekniset ratkaisut Energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut EU:n rakennustuoteasetuksen (CPR) mukaisten komponenttien viennin kasvu Innovaatiot/parannukset CHP- laitosten käyttämässä tekniikassa Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP) Biokaasun tankkauspisteiden määrä Biokaasun, sähköautojen ja muiden cleantech-ratkaisujen yleistymistä tukevat cleantech- ratkaisut ja - innovaatiot Tavoitesuunta EU aloitteita Energiatehokkuusdirektiivi 8 Euroopan komission VIHREÄ KIRJA Lighting the Future Accelerating the deployment of innovative lighting technologies 9 EU:n kestävän kehityksen strategia /27/EU 9 Document 52011DC Construction Products Regulation (CPR) 43

44 4.4 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Kainuu pyrkii asetettuun päästövähennystavoitteeseen 25 % kokonaispäästöjen vähenemä vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2009 kahdentoista toimenpiteen avulla (taulukko 4.3). Lisäksi on määritelty kaksi lisätoimenpidettä, jotka eivät suoraan vaikuta SEAP:n seurannassa käytettävään kasvihuonekaasutaseeseen: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja luomu- ja lähiruoan suosion ja käyttöasteen kasvattaminen. Näiden kahden lisätoimenpiteen avulla pyritään vähentämään päästöjä, lisäämään alueen houkuttelevuutta ja edistämään työpaikkojen säilymistä Kainuussa. Taulukko 4.3 SEAP:n toimenpiteet ja sektorit, joille päästövähenemät kohdistuvat, toimenpiteiden tyypit sekä arvioitu päästövähennys vuonna 2020 verrattuna vuoteen Numero Toimenpide 1 Toimenpide 2 Toimenpide 3 Toimenpide 4 Toimenpide 5 Toimenpide 6 Toimenpide 7 Toimenpide 8 Toimenpide 9 Toimenpide 10 Toimenpiteen nimi Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus Uusiutuvan energian osuuden lisääminen Energiatehokas maankäytön suunnittelu Kevyen liikenteen edistäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Liikkumistarpeen vähentäminen Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen Päästösektori Kuntien rakennukset ja toiminnot Kuntien rakennukset ja toiminnot Asuin- ja palvelurakennukset Kuntien rakennukset ja toiminnot, asuin- ja palvelurakennukset, teollisuus Kuntien rakennukset ja toiminnot, asuin- ja palvelurakennukset, teollisuus Asuin- ja palvelurakennukset, tieliikenne Tieliikenne Tieliikenne Tieliikenne Tieliikenne Toimenpiteen tyyppi Suunnittelu, cleantech Suunnittelu, cleantech Suunnittelu, neuvonta Neuvonta Päästövähennys kt CO 2 -ekv 11,0 67,9 Cleantech, suunnittelu, neuvonta, 109,0 Suunnittelu Suunnittelu, neuvonta Suunnittelu Suunnittelu, neuvonta Cleantech Toimenpide 11 Cleantech- Tieliikenne Cleantech, sis. toimenpiteet 3, ,7 44

45 Toimenpide 12 ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen Jätehuolto neuvonta Suunnittelu, neuvonta, cleantech Yhteensä 214,5 Lisätoimenpide Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna 1 Lisätoimenpide Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen 2 9,9 Kuva 4.2 Kainuun SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöt vuonna Tieliikenne oli 36 %:lla vuonna 2009 suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kainuussa SEAP:n sektoreilla (kuva 4.3), joten toimet sektorin päästöjen vähentämiseksi ovat selkeästi esillä SEAP:ssa. Päästövähennyksiin pyritään edistämällä kevyttä ja joukkoliikennettä sekä vähentämällä liikkumistarvetta. Yksityisautoilua kehitetään kestävän kehityksen kriteereitä vastaavaksi edistämällä autojen ilmastovastuullisten energianlähteiden käyttöönottoa (esim. biokaasu, sähköautot, hybridit). Suunnitellut toimenpiteet ja päästötavoitteet esitetään toimenpidekorteissa Merkittävimpiä SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia vuonna 2009 Kainuussa olivat lisäksi asuin- ja kuntienrakennukset sekä palvelut. Näiden sektoreiden päästöjä pyritään vähentämään luopumalla lähes kokonaan öljyn käytöstä (12 % päästöistä vuonna 2009, kuva 4.3), lisäämällä uusiutuvaa energiaa kaukolämmön ja höyryn tuotannossa (20 % päästöistä vuonna 2009) sekä tuottamalla paikallisesti sähköä (29 % päästöistä vuonna 2009) päästöttömästi. Erityisesti puuenergian sekä muun bioenergiantuotannon kasvattamiseen panostetaan Kainuussa, 45

46 jotta rakennusten energiankulutusta saataisiin vähäpäästöisemmäksi. Kainuussa on runsaasti metsää ja sen tuotantokapasiteetin hyödyntämistä pyritään tehostamaan. Maakuntaan suunnitellut tuulivoimahankkeet vähentävät sähköntuotannon päästöjä. Lämmitysöljyllä lämmitettävistä kohteista pyritään asteittain kokonaan luopumaan. Toimenpidekortissa 5 käsitellään uusiutuvan energian lisäämiseen liittyvät toimenpiteet. Bioetanoli 0 % Biodiesel 0 % Muu päästö 3 % Diesel 20 % Sähkö 29 % Bensiini 15 % Kaukolämpö + höyry 20 % Puupolttoaineet 1 % RPÖ 1 % KPÖ 11 % Kuva 4.3 SEAP-sektoreiden energianlähteiden päästöosuudet vuonna Kainuun SEAP:n muita tärkeitä teemoja ovat jätehuollon päästöjen vähentäminen (toimenpide 12), rakentamisen ja maankäytön energiatehokas toteuttaminen (toimenpiteet 3 ja 6), ulkovalaistus ja kuntien rakennusten energiankulutus (toimenpiteet 1-2) sekä kuntien viranhaltijoiden ja asukkaiden ohjaus ja tiedonlisäys (toimenpide 4). Jätteenkäsittelyssä esimerkiksi pyritään jätteen synnyn vähentämiseen sekä biokaasun tehokkaampaan hyödyntämiseen. Tiedonlisäys on osana lähes jokaista toimenpidettä. 4.5 Toimenpidekortit Edellisessä luvussa luetellut toimenpiteet on esitetty tässä luvussa toimenpidekortteina. Toimenpidekorteissa esitetään lyhyesti toimenpiteen tavoite tai tavoitteet, toimenpiteen toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteen kuvaus. Kortteihin merkitty lähtökohta on nykyinen hanke, ohjelma tai strategia, johon toimenpide pohjautuu. Kainuun SEAP:n toimenpiteet ovat pääosin peräisin vuonna 2011 valmistuneesta Kainuun ilmastostrategiasta 2020 (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, 2011). Strategian avulla Kainuu pyrkii vastaamaan Euroopan Unionin ja Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin. 46

47 Kainuun ilmastostrategiassa on asetettu maakunnalliset ilmastotavoitteet ja toimenpideohjelma niiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelma toimii myös SEAP:n toimenpiteiden pohjana. Osa toimenpiteistä tullaan toteuttamaan osana vuonna 2015 käynnistyvää Ilmastohanketta, jossa niiden toteutumista myös seurataan. Toimenpiteille on lisäksi esitetty niillä saavutettavat päästövähenemät vuonna 2020 sekä tarvittavan rahoituksen määrä ja mahdolliset rahoituskanavat, mikäli tiedossa. Päästövähenemiä on tarkasteltu tarkemmin luvussa 5 ja toimeenpanoa luvussa 6. 47

48 4.5.1 Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Toimenpide 1 Tavoite Vastuutahot Muut toimijat/ sidosryhmät Lähtökohta Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutus vähenee, kun: a) Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. b) Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan. c) Julkisten rakennusten ekotehokkuutta parannetaan. d) Öljylämmityksestä luovutaan asteittain. e) Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuus paranee. Kajaanin kaupunki (Kajaanin vesi, kunnallistekniikka- ja tilakeskustulosalueet), Kainuun ELY-keskus Kainuun liitto, Kainuun Etu Oy, Loiste Oy Kajaanin KETS-sopimus, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Selvitys Kajaanin kaupungin päästöistä ja vähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä, Uusiutuvan energian teemaohjelma, EU-komission asetus valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimuksista Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5) Tukitoimenpit eet Kuvaus a) Jäteveden puhdistuksen sähkön ominaiskulutus on pienentynyt 0.09 kwh/m 3 (17 %) vuodesta 2011 vuoteen Puhtaan veden ja jäteveden määrät ovat kuitenkin kasvaneet, joten sähkökulutus on hieman noussut. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon vuosittainen öljynkulutus on noin MWh vuodessa. Selvitys uudesta lämmitysjärjestelmästä on tällä hetkellä käynnissä. Lämmön talteenotto puhdistetusta jätevedestä säästäisi noin 50 % energiasta (750 MWh). Vesijohtoverkostojen saneerauksen yhteydessä rakennettavat hulevesiverkostot alentavat vedenpuhdistuksen sähkönkulutusta. b) Katuvalosaneerausten yhteydessä lamput vaihdetaan energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (esim. LED-valaisimiin). Vuonna % kaikista valaisimista oli elohopealamppuja ja katuvalaistuksen osuus Kajaanin kaupungin sähkönkulutuksesta oli 19 %. Vaihtamalla kaikki lamput energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin vähenee katuvalaistuksen sähkönkulutus noin 40 %. c) Tarkoituksena on tehostaa tilankäyttöä ja poistaa vuosittain käytöstä noin 0,5-1,5 % tarpeettomaksi käyneestä ja huonokuntoisesta rakennuskannasta. Kaupungille laaditaan uutta kiinteistöstrategiaa, jossa energiatehokkuus arvioidaan peruskorjaus- ja uudiskohteissa hankekohtaisesti. Veden- ja sähkönkulutusta pyritään vähentämään tiedottamisella, kampanjoilla ja mittareilla. d) Öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmät pyritään korvaamaan asteittain ja lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan vuoteen 2020 mennessä kokonaan. Öljyn kulutukseen voidaan lisäksi vaikuttaa huolloilla, järjestelmän säädöillä, huonelämpötilan tarkastuksilla, yms. Julkisten rakennusten öljylämmityksestä luopuminen edellyttää riittävistä varavoimanlähteistä huolehtimista. Päästövähenn ys e) Kaikki Kaupungin Kainuun hankinnoissa kunnat yhteensä kiinnitetään (toimenpiteet huomiota 1 ja materiaali- 2) ja ekotehokkuuteen. - Jätevedenkäsittely, katu-, liikenne- ja muu ulkovalaistus: 2,4 kt CO 2 -ekv - Lämmitysenergian säästö, öljyn korvaus kaukolämmöllä ja puulla: 8,6 kt CO 2 - ekv - Yhteensä 11,0 kt CO 2 -ekv Rahoitus Rahoitetaan pääasiassa osana kaupungin normaalia toimintaa. Pyritään suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteet siten, että energiakuluissa saavutettu säästö kattaa kustannukset muutaman vuoden aikajänteellä. Ilmastohankkeessa (160 k ) käynnistetään ekotukihenkilötoiminta sekä tarjotaan 48

49 koulutusta, joka tukee mm. materiaali- ja ekotehokkaita hankintoja sekä energiansäästöä. 49

50 4.5.2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Toimenpide 2 Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Tavoite Kuntien energiankulutus vähenee, kun: a) Kunnat liittyvät energiatehokkuussopimukseen tai -ohjelmaan (KETS/KEO) ja toteuttavat toimenpiteitä sen puitteissa. b) Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan. c) Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan. d) Öljylämmityksestä luovutaan asteittain. e) Kunnille laaditaan omat ilmastotoimenpideohjelmat. f) Hankintojen materiaali- ja energiatehokkuutta edistetään. Vastuutahot Kunnat ja kaupungit, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto Muut toimijat/ Kainuun Etu Oy, Loiste Oy sidosryhmät Lähtökohta Kajaanin KETS-sopimus, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma, EU-komission asetus valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimuksista Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5) Kuvaus a) Kaikki kunnat liittyvät KETS:iin tai KEO:n, laativat vaaditun energiankäytön tehostamissuunnitelman ja aloittavat toimenpiteiden toimeenpanon. b) Kunnille määritellään niiden vesihuoltoon parhaiten sopivat toimenpiteet. Vesihuollon energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi inventterisäätöisillä pumpuilla ja moottoreilla, sekä energiatehokkailla laitehankinnoilla. Bioreaktorin avulla jätevedestä pystytään ottamaan talteen lämpöenergiaa ja tuottamaan lämpö-/sähköenergiaa lietteestä. c) Katuvalosaneerausten yhteydessä lamput vaihdetaan energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (esim. LED-valaisimiin). d) Öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmät pyritään korvaamaan asteittain ja lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan vuoteen 2020 mennessä kokonaan. Öljyn kulutukseen voidaan lisäksi vaikuttaa huolloilla, järjestelmän säädöillä, huonelämpötilan tarkastuksilla, yms. Julkisten rakennusten öljylämmityksestä luopuminen edellyttää riittävistä varavoimanlähteistä huolehtimista. e) Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen yhteydessä toteutetaan kuntakierrokset kuntien omien ilmastotoimenpideohjelmien laatimiseksi. Lisäksi hankkeen tiimoilta toteutetaan seuranta siitä, miten kuntien ilmastotyö valituissa teemoissa etenee. f) Koulutuksella edistetään materiaali- ja ekotehokkuuden huomioon ottamista hankinnoista. Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 1 Rahoitus Rahoitetaan pääasiassa osana kuntien normaalia toimintaa. Pyritään suunnittelemaan energiansäästötoimenpiteet siten, että energiakuluissa saavutettu säästö kattaa kustannukset muutaman vuoden aikajänteellä. Ilmastohankkeen (160 k ) puitteissa tuetaan kuntien ilmastotoimenpideohjelmien laatimista ja kuntien liittymistä KETS:iin/KEO:n sekä käynnistetään ekotukihenkilötoiminta ja tarjotaan koulutusta, joka tukee mm. materiaali- ja ekotehokkaita hankintoja sekä energiansäästöä. 50

51 4.5.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus Toimenpide 3 Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus Tavoite Puurakentamisen ja ekotehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen edistäminen sekä nolla- ja matalaenergiatalojen rakentamisen edistäminen. Vastuutaho Kuntien rakennusvalvonta, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto Muut toimijat/ sidosryhmät Kainuun liitto, ProAgria, Suomen metsäkeskus, Woodpolis, Motiva, Kainuun Nuotta, energia-alan toimijat, omistajat Lähtökohta Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Kainuun maakuntakaava 2020 (1999), Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma , Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EY), joka pantu täytäntöön ympäristöministeriön asetuksella rakennusten energiatehokkuudesta (2/11), Energiatodistusasetus 2013 Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus (toimenpide 4), ARA:n rakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyvät energia-avustukset, ennakoiva laadunohjaus (ERA 17) Kuvaus Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaati ekotehokasta energian ja luonnonvarojen käyttöä. Kestävässä uudis- ja korjausrakentamisessa otetaan huomioon rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaiset energia- ja materiaalikustannukset sekä näiden aikana muodostuvat päästöt. Ekotehokkaalla rakentamisella (ja vanhoja rakennuksia korjaamalla) ja puun käyttöä suosimalla Kainuu edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Puurakentaminen sitoo hiiltä ja pienentää maakunnan hiilijalanjälkeä. Kainuun tavoitteena on olla puurakentamisen edelläkävijä. Puurakentamista suositaan maakunnan julkisessa rakentamisessa ja tontinluovutuksessa. Kainuuseen perustetaan puurakentamisen pilottikohteita tai mallialue. Suosimalla mahdollisimman hiilineutraalia puurakentamista vahvistetaan samalla paikallista osaamista ja liiketoimintaa. Uudisrakentaminen toteutetaan energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti mahdollisimman energiatehokkaalla tavalla ja vuoteen 2020 mennessä kaikki uudisrakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. o Rakentajille tarjotaan ennakoivaa neuvontaa ja laadunohjausta rakennuslupaprosessin yhteydessä. Uudisrakentamista pyritään ohjaamaan ja neuvomaan jo suunnitteluvaiheessa määräystasoa parempaan energiatehokkuuteen ja huomioimaan rakennusten elinkaarikustannukset. o Kuntien rakennusvalvonnan viranomaisille järjestetään koulutusta energiatehokkuudesta ja kuntien rakennusvalvontaan rekrytoidaan LVI-tarkastajia, joiden vastuualueeseen kuuluu rakentamisen energiaohjaus (toiminta on jo alkanut Kajaanissa). Rakentajia neuvotaan pyrkimään hybriditaloihin, joiden lämmitysmenetelmää voidaan sujuvasti muuttaa. o Kajaanissa on tehty uusi rakennusjärjestys, joka astuu voimaan vuonna Uudessa järjestyksessä tullaan huomioimaan energiatehokkuus ja uusiutuvat energiamuodot aikaisempaa paremmin. Uutta rakennusjärjestystä valmistellaan myös muissa kunnissa. Rakennusten uusiokäytöllä ja vanhoja taloja korjaamalla edistetään paitsi ekotehokkuutta mutta hoidetaan myös maisemaa ja vaalitaan kulttuuriympäristöä. Korjausrakentamisessa tavoitellaan rakennusten lämmitysenergian tarpeen puolittumista. Ilmastonmuutokseen tuomiin haasteisiin varaudutaan mm. muuttamalla 51

52 kriittisten rakennusten ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmiä muuttuvan ilmaston mukaan. Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 4 Rahoitus Rakentamisen ohjausta tehdään osana kuntien rakennusvalvonnan normaalia työtä. Neuvontaa ja tiedotusta toteutetaan osana ilmastohanketta (160 k ) Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus Toimenpide 4 Tavoite Vastuutaho Muut toimijat/ sidosryhmät Lähtökohta Tukitoimenpiteet Kuvaus Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus Vähentää energiankulutusta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Edistää kaiken ikäisten yksilöiden sekä yhteisöjen ympäristötietoisuutta ja oppimista siten, että arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaisiksi. Sitouttaa yrityksiä toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti siten, että jokainen työntekijän tunnistaa päivittäiset ekoteot omassa työssään. Kunnat, Kainuun ELY (ympäristökasvatuksen ja -viestinnän työryhmä), Kainuun liitto Motiva, koulut, päiväkodit, oppilaitokset, Kainuun Etu Oy, yritykset, julkiset organisaatiot, yhdistykset, Kainuun Nuotta, Ekokymppi, seurakunnat, kotitaloudet Kainuun ympäristöohjelma 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus (toimenpide 3), Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 4), Motivan koordinoima kuluttajien energianeuvonta -hanke, alueelliset ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmat, hallitusohjelmaan (2011) kirjattu tavoite kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta Ympäristötietoisuus on tietoa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta ja siitä millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri toimijoilla on muutostilanteissa. Kainuussa pyritään kestävään kehitykseen paitsi ympäristösektorilla, myös muilla kestävään kehitykseen kuuluvilla osa-alueilla. Ympäristötietoisuutta pyritään lisäämään kaikissa ikäryhmissä, laajalla toimijakentällä seuraavilla toimilla: Kainuussa käynnistyi vuonna 2013 Motivan koordinoima energianeuvontahanke. Ensisijaisesti kuluttajille suunnattu energian säästöön, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja uusiutuvan energian tuotantojärjestelmiin keskittyvässä hankkeessa järjestetään koulutusta lisäksi myös kuntien rakennusvalvonnalle. Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä kunnissa käynnistetään energiaan, hankintoihin, jätteisiin ja liikkumiseen keskittyvä ekotuki. Toimintamalli saadaan Helsingin ympäristökeskukselta. Ympäristökasvatuksen ja -viestinnän ohjelma on laadukas, hyvin koordinoitu ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ohjelman toteuttamisen vaatimista riittävistä resursseista huolehditaan. Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että kainuulaiset oppilaitokset liittyisivät olemassa oleviin valtakunnallisiin kestävän kehityksen ohjelmiin ja sertifikaatteihin (esim. Vihreä lippu -ohjelma). Valtakunnallinen tavoite on, että 15 % kouluista ja päiväkodeista olisi kestävän kehityksen tunnus vuoteen 2014 mennessä. Kainuussa toistaiseksi yksikään koulu tai päiväkoti ei osallistu ohjelmiin. Ilmastohankkeessa tiedotetaan yrityksiä ilmastoteemasta ja edistetään yritysten laatu- ja ympäristöohjelmien laatimista Vihreää kasvua tukevia ja uusia innovaatioita peräänkuuluttavia 52

53 kampanjoita järjestetään Kainuun oppilaitoksissa. Päästövähennys Lämmitysenergian säästö sekä siirtyminen öljystä kaukolämpöön ja puulämmitykseen: - asuinrakennukset 36,5 kt CO 2 -ekv - palvelurakennukset 19,6 kt CO 2 -ekv - teollisuusrakennukset 8,2 kt CO 2 -ekv Asuinrakennusten sähkönkulutus: 3,6 kt CO 2 -ekv Yhteensä 67,9 kt CO 2 -ekv Rahoitus Toteutetaan osana ilmastohanketta (160 k ), Motivan koordinoimaa energianeuvontahanketta (Motivan rahoituksen päättyessä hankkeen jatkuminen pyritään turvaamaan vaihtoehtoisella rahoituksella) sekä osana koulujen, päiväkotien, kuntien ja yritysten normaalia toimintaa Uusiutuvan energian osuuden lisääminen Toimenpide 5 Tavoite Uusiutuvan energian osuuden lisääminen Kainuu on energiatehokas ja energiaomavarainen uusiutuvan sähkön ja lämpöenergian käyttäjä vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa tuotettua uusiutuvaa energiaa riittää vientiin. Vastuutaho Kainuun metsäkeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus, Kainuun ammattiopisto, Kainuun ELY-keskus ja Woodpolis Muut toimijat/ sidosryhmät Kainuun Etu Oy, Metsähallitus, Ekokymppi, energiayritykset, maatilayrittäjät, metsäkeskus, kuluttajat, metsänomistajat Lähtökohta Kainuun uusiutuvan energian teemaohjelma ja siihen kuuluva bioenergiaohjelma, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020 Tukitoimenpiteet Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus (toimenpide 3), Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus (toimenpide 4), Suomen Eurooppa ohjelma, Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (VN 2008), Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (VN 2009), Energiatehokkuustoimikunnan mietintö (TEM 2009), Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM 2005), Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (KTM, LVM, MMM, VM & YM 2007) Kuvaus Tavoitteiden täyttymiseksi Kainuussa edistetään monipuolisesti uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä: Kainuussa suurin hyödyntämätön energiapotentiaali on metsäteollisuudessa. Energiapuun tuotantopotentiaali on kaikki omistajaryhmät huomioitaessa GWh/v. Metsäenergian hyödyntämisaste oli huippuvuonna 2008 vain 50 % korjuupotentiaalista. Metsähakkeen tuotantotavoite vuoteen 2015 mennessä on 900 GWh ( m 3 /v). Lisäksi metsäbiomassan energiakäyttöä edistetään uusissa kohteissa (esimerkiksi kaivosteollisuuden piirissä) Biokaasun tuottaminen lietteistä, peltobiomassasta ja kaatopaikoilta onnistuu hajautetusti esimerkiksi maatiloilla. Jäteveden puhdistamojen lietteen ja orgaanisen aineksen hyödyntäminen vaatii kuitenkin keskitettyä maakunnallista biokaasulaitosta. Biokaasulaitosten osalta tavoitteena on viisi laitosta, jotka ovat joko maatilojen laitoksia tai maatilojen ja kuntien jätevedenpuhdistamojen yhteislaitoksia. Tällä hetkellä toiminnassa on kaksi maatilakokoluokan laitosta Suomussalmella sekä MTT:n biokaasureaktori Sotkamossa. Suomussalmen laitoksista toinen tuottaa lämpöä ja toinen lämpöä ja sähköä. MTT:n laitos tuottaa lämpöä ja jatkossa auton ja traktorin 53

54 Päästövähennys polttoainetta. Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon - hankkeessa on suunniteltu Vaalan kirkonkylään ja Pelson alueelle sijoitettavia keskitettyjä biokaasulaitoksia. Pelson laitoksen raakaaineena käytettäisi alueen luomutilojen lantaa ja ylijäämärehua. Laitoksen tuotto olisi MWh/a. Vaalaan sijoitettava laitos käyttäisi raaka-aineena jäteveden puhdistamon lietettä, biojätettä, ylijäämärehua, heraa ja lantaa. Tuotantokapasiteetti olisi MWh/a. Tuulivoimatuotannon kehittymistä edistetään mm. maankäytön suunnittelulla ja selvittämällä paikallisia pientuulivoimatuotannon mahdollisuuksia. Suunniteltujen hankkeiden yhteenlaskettu tuotantopotentiaali vuonna 2020 olisi toteutuessaan 1,2 1,9 TWh, kun maakunnan sähkönkulutus vuonna 2013 oli 1,1 TWh. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksen mukainen tavoite vuodelle 2030 on 1,4 TWh:n tuotanto. Kainuussa pyritään energiavarojen jalostamiseen aina vientituotteeksi saakka. Kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset polttoainejalosteet ovat kaikki mahdollisia. Bioöljy, jota voidaan valmistaa puubiomassan lisäksi myös muusta biomassasta, on Kainuussa kehityskohteena. St1:n bioetanolitehtaan on määrä aloittaa toimintansa vuonna Lämmitysöljyn käytöstä pyritään luopumaan täysin vuoteen 2020 mennessä. Lämmitysöljyn tarpeen pienenemiseen vaikuttaa energiatehokkuuden parantuminen. Tavoitteena on puolittaa lämmitysöljyn käyttö vuoteen 2015 mennessä. Fossiilista polttoöljyä on mahdollista korvata puupelletillä ja täydentävänä ratkaisuna voidaan käyttää ilmalämpöpumppuja. Vuonna 2014 puupellettikohteita oli jo noin 550, mikä vastasi melkein bioenergiaohjelmassa vuodelle 2015 asetettua tavoitetta (600 kohdetta). Puupelletin käyttömäärän tavoite vuodelle 2015 on 48 GWh ( tonnia). Edistetään lämpöyrittäjyyttä. Lämpöyrittäjyydessä korvataan öljylämmitystä pääosin hakkeella ja pelletillä. Lämpöyrittäjyys vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo samalla elinkeinoja maaseudulle. Tavoitteena on, että vuoden 2020 loppuun mennessä Kainuussa on 20 lämpöyrittäjyysperiaatteella lämmitettävää kohdetta. Vuonna 2014 Kainuussa toimi kuusi lämpöyrittäjää, joilla oli 12 asiakasta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa edistetään. Tämä voidaan toteuttaa perustamalla pienimuotoisia, alle 1 megawatin CHP-laitoksia. CHPlaitoksille soveltuvia kohteita on Kainuussa useita, esimerkiksi maatilat ja puutarhat voivat tuottaa energiaa omiin tarpeisiinsa ja syöttää ylijäämän yleiseen sähköverkkoon. Selvitetään maa- ja hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia, esimerkiksi datakeskusten ja käytöstä poistettujen kaivosten lämpöenergiaa voidaan potentiaalisesti hyödyntään suurkinteistöjen lämmityksessä tai aluelämmön tuotannossa Energiainfrastruktuurin toiminta turvataan. Ilmastonmuutoksen moniin vaikutuksiin, kuten lisääntyviin äärisääilmiöihin, on energiasektorilla varauduttava. Häiriöt voivat vaarantaa sähköverkon toimivuuden ja/tai lyhentää infrastruktuurin elinikää. Hajautettu energiantuotanto saattaa olla yksi ratkaisu toimivuuden turvaamiseksi. Uusiutuva energia sähköntuotannossa: 103,5 kt CO 2 -ekv Puun käyttö kaukolämmön tuotannossa: 5,5 kt CO 2 -ekv Yhteensä 109,0 kt CO 2 -ekv 54

55 Rahoitus Neuvontaa, tiedotusta ja koulutusta toteutetaan osittain osana Ilmastohanketta (160 k ). Neuvonnan tuloksena odotetaan yksityisen sektorin investoivan uusiutuvaan energiaan. Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta demonstraatiohankkeille. 55

56 4.5.6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu Toimenpide 6 Energiatehokas maankäytön suunnittelu Tavoite Maankäyttö kunnissa on suunnitelmallista ja ekologisesti kestävää. Energiatehokkuus ja päästövähennykset ovat keskeinen osa kaikkea maankäytön suunnittelua. Kaukolämmön käyttöä edistetään kaavoituksessa. Vastuutaho Kunnat, Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus Muut toimijat/ maanomistajat sidosryhmät Lähtökohta Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, Kainuun maakuntakaava 2020 (1999), Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma , Kajaanin keskustaajaman osayleiskaava 2015, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020 Tukitoimenpiteet Energiatehokkaan kaavoituksen toimintaohje (ERA 17) Kuvaus Energiaviisaasti rakennettu ympäristö on energiatehokas, vähäpäästöinen ja laadukas, jossa ilmastonmuutosta hillitsevät toimenpiteet on otettu käyttöön. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida muuttuvan ilmaston aiheuttamat riskit, kuten rankkasateet ja lisääntyvät hulevedet. Jotta kaavoituksella kyetään ohjaamaan ekotehokkaaseen rakentamiseen ja energiatehokkaisiin valintoihin, on kaavoituksessa huomioitava seuraavat: Maankäytön suunnittelusta vastaavalle henkilöstölle järjestetään koulutusta ilmastonmuutoksen riskeistä ja niihin varautumisesta. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään säilyttäen samalla mahdollisuus ekologiseen maaseutuasumiseen, joka lukeutuu maakunnan vetovoimatekijöihin. Samalla pidetään huoli, ettei julkisten palveluiden tarve lisäänny. Hulevesisuunnittelulla varaudutaan lisääntyviin hulevesimääriin. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus ja kehittäminen huomioidaan kaavoituksessa. Kaavoituksella ohjataan ekotehokkaampaan, tiiviimpään matkailurakentamiseen, jossa liikkumisen tarve vähenee. Etenkin luontomatkailun kehittäminen huomioidaan. Edistetään kaukolämmön käyttöä kaavoituksessa ja uusiutuvan energian käyttöä rakentamisen ohjauksessa. Kajaanin uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään asemakaavassa aina kun se on mahdollista. Kaavoituksessa huomioidaan Kainuun kulttuuriperintö ja luontoarvot ja niiden vaaliminen. Kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä tehdään riittävät luontoselvitykset. Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä kuntien viranhaltijoille järjestetään koulutusta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, erityisesti maankäytön näkökulmasta. Päästövähennys sisältyy toimenpiteisiin 3, 7-9 Rahoitus Toimenpide liitetään osaksi normaalia kaavoitustoimintaa. Koulutusta toteutetaan osana Ilmastohanketta (160 k ). 56

57 4.5.7 Kevyen liikenteen edistäminen Toimenpide 7 Tavoite Vastuutaho Kevyen liikenteen edistäminen Kävelemällä ja pyöräilemällä tehtyjen matkojen lisääminen. Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto, kunnat Alueen asukkaat, yritykset, Kainuun Etu Oy Muut toimijat/ sidosryhmät Lähtökohta Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020 Tukitoimenpiteet Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6) Kuvaus Henkilöliikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen lisäämällä pyöräilyä ja kävelyä. Kainuussa pyörällä tehtyjen matkojen osuus kaikista tehdyistä matkoista on noin puolet pienempi kuin koko Suomessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on suunniteltu seuraavia toimenpiteitä: Kajaanin keskustaa kehitetään pyöräilykaupunkina. Pyöräilyreiteille luodaan kaupungin keskustassa sujuvat väylät ja niiden laatutasoa parannetaan. Kevyen liikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään parannetun infrastruktuurin ja ylläpidon keinoin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kevyen liikenteen verkon täydentämistä, pyörien pysäköinnin kehittämistä, talvikunnossapitoa, yms.. Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta edistetään. Rakentamista ohjataan kävely- ja pyöräilyetäisyyksille taajamakeskustoista. Edistetään työmatkapyöräilyä. Jalankulun osuutta taajamissa pyritään lisäämään. Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 8 Rahoitus Toteutetaan osittain osana KASELI suunnitelmaa (10,1 milj., kevyen liikenteen verkon täydentäminen). Haetaan mahdollisesti EUrahoitusta. Ilmastohankkeessa (160 k ) opastetaan sidosryhmiä päästöjen vähentämisessä. 57

58 4.5.8 Joukkoliikenteen kehittäminen Toimenpide 8 Tavoite Joukkoliikenteen kehittäminen Nostetaan joukkoliikenteen käyttöastetta ja mahdollistetaan kaksiautoisten talouksien luopumien toisesta autosta. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta pyritään lisäämään ja sitä pyritään kehittämään joustavammaksi, esimerkiksi kimppakyytien ja kutsujoukkoliikenteen keinoin. Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kainuun liitto Kainuun Etu Oy, yritykset, alueen asukkaat Vastuutaho Muut toimijat/ sidosryhmät Lähtökohta Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma, Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020, joukkoliikenteen järjestämistä säätelevä EU-asetus ja joukkoliikennelaki (2009) Tukitoimenpiteet Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6) Kuvaus Joukkoliikenteellä turvataan kuntien välinen työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen mahdollisuus. Tähän pyritään vaikuttamalla asenteisiin ja ottamalla käyttöön uusia joukkoliikenteen muotoja kuten kimppakyydit ja kutsujoukkoliikennepalvelut. Asukkaiden tarve yksityisautoiluun pyritään minimoimaan nopeilla yhteyksillä ja riittävällä joukkoliikenteen vuorotarjonnalla taajamiin. Työsuhdematkalippujen käyttöönottoon kannustetaan. Joukkoliikennettä kehitetään ja sen houkuttelevuutta lisätään seuraavilla toimilla: Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelmassa määritellään kuntatasolla toteutettava palvelutaso, suunnitelmat liikenteen järjestämistavasta ja hankittavasta kalustosta. Kohotetaan paikallisliikenteen palvelutasoa, mm. lisäämällä ilta- ja viikonlopputarjontaa. Varmistetaan joukkoliikenteen riittävä ympärivuotinen vuorotarjonta. Selvitetään mahdollisuuksia laajentaa seutulippujärjestelmä koskemaan koko maakuntaa. Joukkoliikenteen peruspalvelutaso turvataan myös haja-asutusalueella mkl. yksityisautoilua korvaavat liikkumismuodot, kuten kimppakyydit ja kutsujoukkoliikenne. Edistetään (esimerkiksi tiedotuksella) kimppakyytejä tarjoavien verkkosivujen käyttöä (kimppakyyti.net, facebook-ryhmät). Laaditaan joukkoliikenteen laatukäytävät suurimpiin taajamiin. Kajaanin joukkoliikenteen hankinnoissa edellytetään kaluston tiettyä kuntoa, asetetun ikärajan alittamista ja päästönormien täyttymistä. Vaikutetaan alueen asukkaiden asenteisiin ja liikkumistottumuksiin, esimerkiksi erilaisten kampanjoiden, kilpailuiden, tempausten ja neuvonnan keinoin. Kajaanissa on meneillään kokeilu, jossa joukkoliikenne tarjotaan päiväkotiryhmille (ja perhepäivähoitoryhmille) ilmaiseksi. Kokeilu on saanut runsaasti kiitosta, vaikuttanut positiivisesti ryhmien toimintaa ja lisännnyt ryhmien joukkoliikenteen käyttöä. Päästövähennys Rahoitus Liikenteen toimenpiteet (7-11), eli kulkutapajakauman muutos, biokaasun käyttöön siirtyminen, ajoneuvokannan uusiutuminen, cleantech-ratkaisut ja biopolttoaineiden käyttö: Yhteensä 16,7 kt CO 2 -ekv Toteutetaan osittain osana KASELI suunnitelmaa (1,29 milj. euroa joukkoliikenteen kehittäminen) sekä ELY-keskuksen rahoittamaa joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelmaa. Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta kokeiluihin. 58

59 4.5.9 Liikkumistarpeen vähentäminen Toimenpide 9 Liikkumistarpeen vähentäminen Tavoite Vähentää liikennetarvetta ja yksin omalla autolla tehtyjen matkojen määrää. Vastuutaho Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto Muut toimijat/ sidosryhmät Kainuun Etu Oy, kunnat, kyläyhdistykset, alueen asukkaat Lähtökohta Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020 Tukitoimenpiteet Energiatehokas maankäytön suunnittelu (toimenpide 6) Kuvaus Tietoliikenteen tarjoamia ratkaisuja ja mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan vähentää liikennetarvetta ja päästöjä. Liikkumista ohjataan lisäksi siten, että yksin omalla autolla tehtyjen matkojen määrä vähenee. Konkreettisia toimia tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Tietoliikenteen kattavalla ja hyvällä toimivuudella turvataan sähköisten palvelujen saanti myös haja-asutusalueilla, millä vähennetään asukkaiden liikkumistarvetta. Tietoliikenteen toimivuus tarjoaa myös etätyöskentelyn mahdollisuuden maaseudulla. Toteutetaan koko maakunnan kattava, ekotehokas kuituverkko. Laajennetaan yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus kaikkiin Kainuun kuntiin ja hankitaan yhteiskäyttöautoiksi mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja. Parantamalla eri hallinnonalojen yhteistoimintaa voidaan yhdistellä matkoja, tarjota palveluja samalla käyntikerralla, tuoda palvelut asukkaiden luo. Vuonna 2015 käynnistyvän Ilmastohankkeen toimenpiteenä tiedotetaan Kainuussa olevista mahdollisuuksista videoneuvotteluihin (vuokrattavat tilat laitteineen), ja järjestetään etäkokousopastus seminaarin tai muun tapahtuman yhteydessä. Edistetään videoneuvotteluyhteyksien hyödyntämistä kokouksissa ja koulutuksissa. Hankitaan videoneuvottelun mahdollistava laitteisto kuntiin ja muihin organisaatioihin. Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 8 Rahoitus Koulutusta toteutetaan osittain osana ilmastohanketta (160 k ). Haetaan mahdollisesti EU-rahoitusta kokeiluihin. 59

60 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen Toimenpidekortti 10 Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen Tavoite Selvittää liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun potentiaali Kainuussa ja edistää sen toteutumista Vastuutaho Kainuun ELY-keskus, Kainuun Liitto Muut toimijat/ sidosryhmät Aluekehityssäätiö, Envitecpolis Oy, MTT Sotkamo Lähtökohta Kainuun liikennebiokaasutiekartta, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Bioenergiaohjelma , Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020, Uusiutuvan energian teemaohjelma Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), RESdirektiivi (2009/28/EY), ILUC-direktiivi, biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki (446/2007) Kuvaus Kainuun suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on liikenne (36 %). Hajaantuneen asutuksen ja pitkien välimatkojen takia henkilöautoilun vähentämisen mahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Liikennebiokaasun tuotantoa ja jakelua kehittämällä henkilöautoilusta voidaan tehdä ympäristön kannalta kestävämpää. Kainuun biometaanipotentiaalin teknistaloudellinen arvio vuodelle 2020 vastaa noin 4400 henkilöauton vuosikulutusta. Selvitettyjen ja vireillä olevien hankkeiden biokaasupotentiaali vastaa noin 2000 henkilöauton vuosikulutusta. Teoreettinen Kainuun biokaasupotentiaali on noin kuudesosa tieliikenteen polttoaineenkäytöstä. Vuoteen 2020 mennessä toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 8 Kainuuseen perustetaan biokaasua tuottavia laitoksia. MTT:n Sotkamon laitoksen biokaasua aletaan käyttää liikennekäytössä. Laitos toimii pilottikohteena ja tuottaa käytännönläheistä tietoa, jota jaetaan eteenpäin maatilakenttään. Liikennebiokaasun tuotantoon soveltuvien kasvien ja puun käyttöä biokaasun raaka-aineena edistetään. Elintarvikeketjun sivujakeiden, jätteiden ja lannan käyttöä edistetään. Edistetään infrastruktuuria, joka mahdollistaa päätieverkolla liikennöimisen kaasulla. Käynnistetään paikallinen biokaasuajoneuvojen asennus- ja huoltotoiminta sekä tähän liittyvä koulutus. Kannustetaan tuottajia ja kuluttajia yhteistyöhön, jolla mahdollistetaan kannattavan tuotanto- ja jakeluketjun rakentuminen. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on 5-10 biokaasun jakelupistettä. Sitoutetaan ainakin yksi merkittävä toimija siirtymään biokaasun käyttöön (esimerkiksi paljon henkilöautoja käyttävä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jätehuollosta vastaava Ekokymppi, Kainuun joukkoliikenne, alueen taksit, tms.). 60

61 Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa Toimenpide 11 Tavoite Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa Tilanteissa joissa julkinen tai kevyt liikenne eivät ole vaihtoehtoja on harvaan asutussa maakunnassa turvauduttava yksityisautoiluun. Tavoitteena on edistää mahdollisimman vähäpäästöistä yksityisautoilua, kuten sähköautojen, biokaasuautojen, flexfluel ja dual-fuel ajoneuvojen ja hybridien käyttöä. Vastuutahot Kunnat, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto Muut toimijat/ Kainuun Etu Oy sidosryhmät Lähtökohta Kainuun liikennebiokaasutiekartta, Kainuun ympäristöohjelma 2020, Bioenergiaohjelma , Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (KASELI 2013), Kainuun ilmastostrategia 2020 Tukitoimenpiteet Uusiutuvan energian osuuden lisääminen (toimenpide 5), Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen (toimenpide 10) Kuvaus a) Kaupunkien ja kuntien omien autojen osalta pyritään siirtymään osittain sähköautojen tai muiden cleantech-ratkaisujen käyttöön. b) Vähäpäästöisen yksityisautoilun yleistymistä edistetään, esim. luomalla toimivia lataus-/tankkausverkostoja. c) Kehitetään tai edistetään olemassa olevia uusia liikenteen cleantechratkaisujen rahoitusmekanismeja. d) Lisätään asukkaiden ja yritysten tietoisuutta sähköautoista, biokaasuntuotannosta ja muista uusista cleantech-ratkaisuista sekä niiden rahoitusmahdollisuuksista. e) Edistetään infrastruktuuria, joka mahdollistaa päätieverkolla liikennöimisen kaasulla tai sähköllä. Päästövähennys Sisältyy toimenpiteeseen 8 61

62 Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen Toimenpide 12 Tavoite Vastuutaho Muut toimijat/ sidosryhmät Lähtökohta Kuvaus Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen a) Vähentää yhdyskuntajätteen määrää prosentilla vuodessa asukaslukuun suhteutettuna. b) Nostaa jätteen kokonaishyödyntämistaso 70 %:iin vuoteen 2018 mennessä ja edelleen 80 %:iin vuoteen 2020 mennessä. c) Biohajoavan jätteen kierrätystason kohottaminen. Vuonna 2016 kaatopaikalle saa sijoittaa enintään 20 % biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Vuonna 2020 tavoitteena on hyödyntää biohajoava jäte kokonaisuudessaan. d) Vähentää jätehuollon logistiikan aiheuttamia päästöjä. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi, kunnat, Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus Kotitaloudet, yritykset Kainuun ilmastostrategia 2020, EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY), joka on toimeenpantu jätelailla (646/2011), FRESH -hanke (2013), Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma , Kainuun ympäristöohjelma 2020 Jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja hyötykäytön tehostamiseksi on Kainuussa suunniteltu seuraavia toimenpiteitä: a) Sekajätteen syntymisen vähentämiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä kuten neuvontaa, koulutusta ja valistusta. Julkisen sektorin hankinnoissa panostetaan kestävään kulutukseen, kestäviin hankintoihin ja materiaalitehokkuuteen. b) Kainuulaisille tiedotetaan selkeästi kulutuksen vaikutuksista ja jätteiden kierrätyksen merkityksestä. c) Edistetään jätelajien ekotehokasta, vihreän kasvun mukaista hyötykäyttöä, esimerkiksi tehostamalla lajittelumääräyksiä. Lisätään materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman jätteen hyötykäyttöä laitospolttoaineena. d) Biohajoavien jätemateriaalien käyttökelpoisuutta polttoaineina ja muina teollisten prosessien raaka-aineina selvitetään. Yhteistyö puhdistamolietteiden ja biojätteiden käsittelylaitoksen perustamiseksi käynnistetään. Hyödynnetään ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeen laitossuunnitelmaa. Biojätteen kompostointia edistetään pienkiinteistöissä. e) Jätehuollon eko- ja kustannustehokkuuteen panostetaan, jotta jätteenkuljetuksesta aiheutuvat päästöt saadaan minimoitua. Eko- ja kustannustehokas jätehuolto vaatii eri toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Päästövähennys Majasaaren kaatopaikan metaanipäästöjen vähennys 9,9 kt CO 2 -ekv Rahoitus Toimenpide toteutetaan osana Ekokympin normaalia toimintaa. Ilmastohankkeessa (160 k ) koulutetaan ekotukihenkilöitä ympäristötietoisuuden edistämiseksi (mukaan lukien jätteet). 62

63 Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna Lisätoimenpide 1 Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna Tavoite Kainuu on edelleen merkittävä hiilinielu vuonna 2020 Vastuutaho Kainuun ELY-keskus, Kainuun metsäkeskus Muut toimijat/ sidosryhmät Metsähallitus, metsänomistajat, Kainuun liitto, Kainuun Etu Oy, Kajaanin yliopistokeskus Lähtökohta Alueellinen metsäohjelma , Kainuun ilmastostrategia 2020 Kuvaus Kainuun metsät ovat nuoria tai keski-ikäisiä. Nuoret metsät kasvavat nopeasti ja kasvaessaan puut sitovat itseensä hiilidioksidia. Nuorten metsien suuresta osuudesta johtuen metsävarojen kasvu on Kainuussa nopeaa ja jatkuvaa (vuosittain noin 7 milj. m 3, 50 % enemmän kuin hakkuiden määrä maakunnassa). Kainuu on alueena valtakunnallisestikin merkittävä hiilinielu ja sen ylläpitäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Hiilinielun säilymistä edistetään seuraavilla toimilla: Pidetään metsien pinta-ala mahdollisimman suurena hiilinielujen kartuttamiseksi. Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava toiminta, kuten turpeenotto ja pellonraivaus, ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le sekä pellonraivaus ensisijaisesti kivennäismaille, eikä oteta luonnontilaisia tai ennallistamiskelpoisia soita turvetuotantoon. Selvitetään miten hiilen sitoutumista maaperään kivennäismailla ja etenkin soilla (mukaan lukien soiden ennallistaminen) voidaan parhaiten edistää. Tuhkaa hyödynnetään metsälannoitteena vuoden 2015 loppuun mennessä. Otetaan ilmastonäkökohdat huomioon harkittaessa ojitettujen suometsien kunnostusojituksia ja pohdittaessa kannattamattomiksi osoittautuneiden ojituskohteiden jatkokäyttöä (biomassojen hyödyntäminen, turpeenotto, ennallistumaan jättäminen, aktiivinen ennallistaminen). Kainuuseen on perustettu vuonna 2013 Kainuun liiton vetämä metsäklusteriryhmä, jossa liiton ja kehittäjäorganisaatioiden lisäksi on kattava yritysedustus. Yhdessä Kainuun Liiton kanssa metsäklusteriryhmä pyrkii kehittämään metsien kestävään ja tehokkaaseen käyttöön perustuvia elinkeinoja. Päästövähennys ei arvioitu 63

64 Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen Lisätoimenpide 2 Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen Tavoite Maatalous ylläpitää monimuotoista kulttuuri- ja luonnonympäristöä sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaa. Luomuviljelyn pinta-alaa kasvatetaan 30 %:iin viljelysmaan kokonaispinta-alasta vuoteen 2020 mennessä. Vastuutaho Kainuun ELY-keskus Muut toimijat/ sidosryhmät Maatalousyrittäjät, ProAgria, MTT, kuluttajat, MTK Pohjois- Suomi, yritykset Lähtökohta Kainuun ilmastostrategia 2020, Kainuun ympäristöohjelma 2020 Tukitoimenpiteet LUMA-tuki luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoitoon Kuvaus Maatalouden ilmastopäästöjä pyritään vähentämään ja maatalouden alueellisessa suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonäkökulma. Kainuussa on tavoitteena lisätä luomu- ja lähiruoan tarjontaa ja käyttöä niin suurkeittiöissä, ravintoloissa kuin yksittäisten kuluttajien keskuudessa. Tämä toteutetaan seuraavin toimin: Luomuruoan viljelyä edistetään niin, että luomuviljelyn pinta-alaa kasvatetaan 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja vuonna 2030 noin puolet viljellystä peltoalasta on luonnonmukaisesti viljelty. Julkisen sektorin ruokapalveluissa panostetaan entistä enemmän ekologisemman lähi-, kasvis- ja luomuruuan suosimiseen ja sitä tarjoillaan vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään koulutusta asiasta. Edistetään maatalouden toimijoiden yhteistyötä lähiruoan saatavuuden parantamiseksi. Alueen tuottajien lähiruokatukun perustamista tuetaan. Kehitetään lähi- ja luomuruoasta matkailuvaltti. Tehostetaan lähiruoan logistiikkaa vuonna 2011 valmistuneen logistiikkaselvityksen mukaisesti. Tuetaan vihreää kasvua erityisesti uusien markkinoiden ja innovaatioiden kannalta. Esimerkiksi lähiseudun ruokatuotteita voitaisiin tarjota enenevässä määrin matkailukohteissa kuten Vuokatin urheilukeskuksessa. Päästövähennys ei arvioitu 64

65 5. SEAP-skenaario Skenaarion lähtökohdat Kainuun vuoden 2020 skenaarion lähtökohtana on vuoden 2009 kasvihuonekaasutase SEAP:n sektoreilla. Kainuun päästökehitystä vuoteen 2020 arvioitaessa on otettu huomioon sekä kansalliset toimenpiteet että SEAP-toimenpiteet. Kansallisella tasolla toteutettavista toimenpiteistä keskeisimpiä ovat kiristyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset (RakMK D3), laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007), laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VNS 2/2000), Suomen tuulienergiakartasto (tuuliatlas) ja kansallinen metsäohjelma. Lisäksi skenaariossa otetaan huomioon luvussa neljä esitetyillä kahdellatoista SEAP-toimenpiteellä saavutettavat päästövähennykset. 5.2 Rakennuskanta Rakennuskannan kehitysennusteen pohjana on VTT:n Low carbon Finland hankkeen (VTT, 2012) rakennuskannan muutosennusteen perusura. Ennusteen mukaan Suomen asuinrakennusten pinta-ala kasvaa vuosina noin 8 %. Asukaslukuun suhteutettuna asuinrakennusten pinta-ala kasvaa 3 % ja liike- ja toimistorakennusten 2 %, kun taas julkisten palvelurakennusten asukaslukuun suhteutettu pinta-ala laskee vähän alle 2 %. Tuotantorakennusten pinta-alan on arvioitu pysyvän vuonna 2020 noin vuoden 2010 tasolla (Tuominen ja Airaksinen, 2012). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kainuun väestö laskisi lähes 7 %:lla vuosina , kun taas Kainuun liiton maakuntaohjelmassa esitetyn väestötavoitteen mukaan väestö laskisi alle 3 %. Näiden tietojen perustella voidaan olettaa, että Kainuun rakennusten kokonaispinta-ala ei ainakaan kasva vuosien välillä. Vuoden 2020 skenaarioissa on oletettu, että kuntien oma rakennuskanta on vähentynyt Kainuussa 10 % vuodesta Oletus perustuu Kajaanin kaupungin asettamaan tavoitteeseen tehostaa tilankäyttöä ja poistaa vuosittain käytöstä noin 0,5-1,5 % tarpeettomaksi käyneestä ja huonokuntoisesta rakennuskannasta. Kehityksen oletetaan olevan samanlaista myös muissa kunnissa. Asuin- ja palvelurakennusten määrän odotetaan laskevan 3 % vuoden 2009 tasosta ja teollisuusrakennusten määrän odotetaan pysyvän vuoden 2009 tasolla. 5.3 Rakennusten lämmitysenergiankulutus Vuodelle 2020 tehdyssä skenaariossa vanhojen rakennusten lämmitysenergiankulutus laskee tiukentuneiden rakennusmääräysten, korjausrakentamisen, lämpöpumppujen ja muiden energiatehokkaampien lämmitysratkaisujen yleistymisen johdosta. Kansallisella tasolla vuoteen 2050 mennessä yli puolet rakennuskannastamme on uudelleenrakennettu tai korjattu. VTT:n (Tuominen ja Airaksinen, 2012) oletuksia seuraten energiankulutuksen oletetaan laskevan 5 % asuin- ja teollisuusrakennuksissa vuosien 2009 ja 2020 välillä. Palvelurakennusten lämmitysenergiankulutuksen oletetaan laskevan 9 %. 65

66 Rakennuskannan oletetaan uusiutuvan 1-2 % vuosivauhdilla, joten Kainuun rakennuskannasta 15 % oletetaan uusiutuneen vuoteen 2020 mennessä. Uusien asuinrakennusten oletetaan kuluttavan keskimäärin 50 % vähemmän energiaa kuin olemassa olevien, johtuen kiristyneistä rakennusten energiatehokkuusmääräyksistä. Teollisuusrakennusten osalta ero on 30 % ja palvelurakennusten osalta 60 %. Kun otetaan huomioon vanhojen rakennusten energiankulutuksen lasku, rakennuskannan uusiutuminen ja SEAP toimenpiteet 1: Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen, 2: Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen, 3: Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus ja 6: Energiatehokas maankäytön suunnittelu oletetaan SEAPskenaariossa, että Kainuun asuinrakennusten lämmitysenergiankulutus laskee 12 %, palvelurakennusten 17 %, kuntien rakennusten 5 % (ks. sähkönkulutus) ja teollisuusrakennusten 9 % vuosien 2009 ja 2020 välillä. 5.4 Kaukolämpö, öljy- ja puulämmitys Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen korjausrakentamisen myötä vähentää vähitellen kaukolämmön kulutusta nykyisissä kohteissa. Toisaalta olemassa olevia erillislämmitettyjä rakennuksia liittyy kaukolämmön piirin ja kaukolämpöverkkoja voidaan laajentaa uudisrakennusalueille. Esimerkiksi Kajaanin maankäyttöpoliittisen ohjelman ( ) mukaan uudisrakennusalueilla kaukolämpöön liittymisvelvollisuus määrätään asemakaavassa aina kun se on mahdollista (ks. toimenpidekortti 6). Kaukolämmön kasvupotentiaali on kuitenkin rajallinen Kainuun yhdyskuntarakenteesta johtuen. Kainuun energiaselvityksessä 2014 (Kainuun liitto, 2014a) on todettu, että aluelämpölaitosten tuottama energiamäärä pysynee nykyisellä tasollaan vuoteen 2020 asti. Vuonna 2009 Kainuun kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoaineista 61 % oli puuta, 26 % turvetta ja 7 % hiiltä. Loppu oli kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä kierrätyspolttoainetta. Kainuun energiaselvityksessä 2014 on arvioitu, että vuonna 2020 turpeen ja hiilen käyttö olisi noin vuoden 2012 tasolla (noin 450 ja 24 GWh). Puun käytön arvioidaan kasvavan, ja muiden polttoaineiden käytön loppuvan vuoteen 2020 mennessä (Kainuun liitto, 2014a, kuva 15). SEAP-skenaariossa on oletettu, että kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoainemäärä on vuonna 2020 sama kuin vuonna Puun käytön on arvioitu kattavan 66 % polttoaineen käytöstä, hiilen ja turpeen käytön on arvioitu pysyvän vuoden 2012 tasolla ja öljyn sekä kierrätyspolttoaineen käytön on arvioitu loppuvan (kuva 5.1). Skenaarion mukaan kaukolämmön ja höyryn kulutuksen päästöt ovat vuonna % pienemmät kuin vuonna 2009, vaikka kaukolämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta kasvaa. 66

67 Kuva 5.1 Kaukolämmön, höyryn ja sähköntuotannon polttoaineet Kainuussa vuonna 2009 ja SEAPskenaariossa vuonna Vuoteen 2020 mennessä Kainuun oletetaan luopuneen kokonaan öljyn käytöstä rakennusten erillislämmityksessä. Asteittaiseen siirtymiseen vaikuttavat SEAP:in toimenpiteet 1-6. Osa öljylämmitteisistä rakennuksista siirtyy kaukolämmön piiriin. Toimenpiteiden tavoitteiden mukaisesti osan lämmitysöljyn kulutuksesta oletetaan korvautuvan puupolttoaineilla. Tämä sisältää sekä kiinteistökohtaiset lämmityskattilat (esimerkiksi pelletti ja hake) että lämpöyrittäjyyden. Kainuussa oli asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2015 mennessä maakunnassa olisi 12 lämpöyrittäjyysperiaatteella lämmitettävää kohdetta. Vuonna 2011 lämpöyrittäjiä oli seitsemän ja lämmitettäviä kohteita kymmenen. Tällä hetkellä lukemat ovat kymmenen ja kaksitoista (taulukko 5.1). Viime vuosina tapahtunutta lämpöyrittäjyyden yleistymistä tarkasteltaessa voidaan olettaa lämpöyrittäjien lukumäärän ja lämmitettävien kohteiden määrän kasvavan edelleen vuoteen 2020 mennessä. Lämmitettävien kohteiden määrässä tavoitellaan 20 vuoteen 2020 mennessä. 67

68 Taulukko 5.1 Lämpöyrittäjyys Kainuussa vuonna Kunta Lämpöyrityksiä Lämpökeskuksia Asiakkaita Kajaani 2 - Kainuun lämpöhuolto Oy OK yhtiöt Oy 1 2 Kuhmo 1 - Veljekset Pääkkönen ky 2 2 Suomussalmi 1 - Suomussalmen puulämpö Oy 1 1 Sotkamo 1 - T:m i Hyvönen 1 2 Vaala 1 - Leinonen 1 1 Yhteensä: Kaukolämmityksen, öljy- ja puulämmityksen (sis. lämpöyrittäjyys) energiankulutus vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020 on esitetty kuvassa 5.2. Kuva 5.2 Rakennusten ja toimintojen kaukolämmön, öljyn ja puupolttoaineiden kulutus vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna Sähkön tuotanto ja kulutus Vuonna 2013 valmistuneen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian skenaarioiden mukaan asumisen laitesähkönkulutuksen arvioidaan pysyvän vuonna 2020 vuoden 2010 tasolla. Sähkölämmityksen kulutuksen oletetaan hieman laskevan, ja palveluiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan noin 5 % (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2013). Sähkönkulutuksen muutos sisältää kasvun maa- ja ilmalämpöpumppujen sähkökulutuksessa. 68

69 SEAP-skenaariossa oletetaan, että Kainuun palvelurakennusten ja teollisuuden sähkönkulutus pysyy vuoden 2009 tasolla ja asuinrakennusten sähkönkulutus laskee 5 % vuoteen 2020 mennessä johtuen korteissa 1-4 ja 6 mainituista toimenpiteistä. Kajaanin kaupungin ja muiden kuntien omaa sähkönkulutusta vähennetään vaihtamalla katuvalaistuksessa käytettävät lamput energiatehokkaampiin LED-valaisimiin. Kajaanissa katuvalaisimia on noin 7600, joista tällä hetkellä 50 on vaihdettu LED-valaisimiksi. LED-valaisimien sähkönkulutus on noin % pienempi perinteiseen valaisimeen verrattuna. Loput valaisimet tullaan vaihtamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2020 skenaariossa oletetaan, että noin puolet jäljellä olevista valaisimista, eli 3775 on vaihdettu LED-valaisimiksi ja, että muissa kunnissa on myös aloitettu valaisimien vaihto. Toimenpiteen on arvioitu vähentävän Kainuun kuntien katu-, liikenne- ja muun ulkovalaistuksen sähkönkulutusta 25 % vuonna 2020 verrattuna vuoteen Kuntien vesihuollon sähkönkulutuksen arvioidaan laskevan 10 % vuoteen 2020 mennessä. Kuntien rakennuskannasta oletetaan poistuvan 10 % vuosien 2009 ja 2020 välillä (ks. toimenpidekortti 1). KETS- ja KEO-ohjelmien tavoitteena on 9 % energiansäästö kahdeksan vuoden aikana ( ) kuntien rakennuksissa ja toiminnoissa. Vuonna 2014 ainoastaan Kajaani oli liittynyt KETSsopimukseen. SEAP:n tavoitteena on muiden kuntien liittyminen sopimuksiin lähivuosina. Näin ollen SEAP-skenaariossa on oletettu, että KETS- ja KEO-ohjelmien mukaiset rakennusten energiansäästötoimet vähentävät jäljellä olevien rakennusten energiankulutusta 5 %. Kaikkiaan Kainuun sähkönkulutus on vuonna 2020 SEAP-skenaariossa noin 3 % pienempää kuin vuonna Kainuun paikallisten lämpövoimalaitosten sähköntuotannon arvioidaan vuonna 2020 olevan samalla tasolla kuin vuonna Niiden polttoainejakauma muuttuu luvussa 5.4 kuvatun mukaisesti. CoM:n päästölaskentasääntöjen mukaan (JRC, 2010) Kainuun vesivoimaloista on otettu mukaan ainoastaan paikallisessa omistuksessa olevat vesivoimalat. Näiden vesivoimaloiden tuotannon on arvioitu pysyvän vuonna 2020 vuoden 2009 tasolla. Vuonna 2009 muu kuin paikallinen lämpö- ja vesivoimalla tuotettu sähkö on oletettu ostetuksi valtakunnanverkosta. SEAP-skenaarion mukaisesti vuonna 2020 sähkönkulutus SEAP:n sektoreilla on 807 GWh, ja paikallinen lämpö- ja vesivoiman tuotanto yhteensä 268 GWh. Jäljelle jäävä 539 GWh oletetaan vuonna 2020 tuotettavan paikallisella tuulivoimalla ja biokaasulla. Tämä osuus (539 GWh) on alle puolet Kainuuseen suunniteltujen tuulivoimaloiden arvioidusta tuotannosta vuonna 2020 (1,2-1,9 TWh). Kuvassa 5.3 on esitetty Kainuun sähkönkulutuksen jakautuminen (SEAP:n sektoreilla) tuotantomuodoittain vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020, kun paikallinen tuotanto on määritelty CoM:n ohjeiden mukaisesti. 69

70 Kuva 5.3 SEAP:n sektoreiden sähkönkulutus tuotantomuodon mukaan vuonna 2009 ja SEAPskenaariossa vuonna Tieliikenne SEAP-skenaarion pohjana on VTT:n LIISA-mallin tieliikenteen päästöjen kehitysennuste. Sen mukaan tieliikenteen päästöt laskevat vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä noin 3 % johtuen muun muassa ajoneuvokannan uusiutumisesta ja lisääntyvästä biopolttoaineen käytöstä. Lisäksi SEAP-skenaariossa otetaan huomioon toimenpiteiden 7: Kevyen liikenteen edistäminen, 8: Joukkoliikenteen kehittäminen ja 9: Liikkumistarpeen vähentäminen johdosta pienenevä liikennemäärä. Toimenpiteiden ansiosta kulkutapajakauman arvioidaan kehittyvän kuvan 5.4 mukaisesti. Autoliikenteen osuuden odotetaan vähenevän 67 %:sta vuonna %:iin vuonna Linja-autolla kuljettujen matkojen osuutta pyritään kasvattamaan alle 1 %:sta 4 %:iin vuonna Lisäksi toimenpiteiden 10 (Liikennebiokaasun tuotannon ja jakeluun edistäminen) ja 11 (Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa) mukaisesti oletetaan, että Kainuun ajoneuvokanta kehittyy vähäpäästöisempään suuntaan. Näiden toimenpiteiden arvioidaan vähentävän tieliikenteen päästöjä yhteensä 5 % tasosta, jolle päästään kansallisilla toimenpiteillä (LIISA-mallin skenaario). 70

71 Kainuu Muu 6 % Polkupyö rä 6 % Linjaauto Polkupyö 1 % rä 4 % Linjaauto 4 % Kainuu 2020 Muu 6 % Jalankulk u 22 % Henkilöa uto 67 % Jalankulk u 22 % Henkilöa uto 62 % Kuva 5.4 Kulkutapajakauman kehitystavoite Kainuussa vuoteen 2020 mennessä. 5.7 Jätehuolto SEAP -skenaariossa jätteen määrän ja kierrätysasteen kehitystä vuoteen 2020 arvioidaan jätelain (646/2011) ja sitä tukevien asetusten avulla toimeenpannun EU:n jätedirektiiviin (2008/98/EY) perusteella. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä koskevan kansallisen strategian mukaan biohajoavaa jätettä saa vuoden 2016 jälkeen sijoittaa kaatopaikalle ainoastaan 20 %. Kainuussa biohajoavaa jätettä päätyi loppusijoitukseen kaatopaikalle noin 40 % vuonna Lisäksi SEAP-skenaariossa otetaan huomioon toimenpiteen 12: Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen vaikutukset. Skenaariossa on käytetty lähtökohtana Ekokympin arvioita Majasaaren kaatopaikan metaanintuoton kehityksestä. Kaatopaikkakaasun talteenoton on arvioitu pysyvän noin vuoden 2009 jälkeen toteutuneella tasolla. Jätehuollossa pyritään päästövähennyksiin myös logistiikan päästöjä vähentämällä. Ekokymppi on toimijana ilmaissut kiinnostuksensa liikennebiokaasun käyttöön siirtymisessä. Jäteautojen kulkemien liikennebiokaasulla edellyttää kustannusten kannalta järkevää ja toimivaa jakeluverkostoa. 5.8 Päästökehitys suhteessa tavoitteisiin Yllä kuvattujen skenaarioiden mukaisesti Kainuun päästöt SEAP-sektoreilta ovat vuonna % pienemmät kuin vuonna 2009 (kuva 5.5). Päästöjen laskuun vaikuttaa erityisesti sähkönkulutuksen päästön pieneneminen sekä öljylämmityksen korvautuminen puupolttoaineilla ja kaukolämmöllä. 71

72 Kuva 5.5 Kainuun päästöt yhteensä SEAP:n sektoreilla vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020 sekä 25 %:n päästövähennystavoite SEAP:n sektoreille (punainen viiva). Kainuun ilmastostrategian tavoite, 25 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä koski kaikkia Kainuun päästösektoreita. Jos oletetaan, että muiden sektoreiden päästöt pysyvät vuonna 2020 vuoden 2009 tasolla (paitsi suljettujen kaatopaikkojen metaanintuotto hieman hiipuu), voidaan todeta, että SEAP:n toimenpiteet ovat riittäviä Kainuun ilmastostrategian vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi (kuva 5.6). 72

73 Kuva 5.6 Kainuun päästöt yhteensä kaikilla sektoreilla vuonna 2009 ja SEAP-skenaariossa vuonna 2020 olettaen, että SEAP:n ulkopuolisten sektoreiden päästöt pysyvät vuoden 2009 tasolla. Punaisella viivalla on esitetty 25 %:n päästövähennystavoite Kainuun kokonaispäästöistä (kaikki sektorit). 73

74 6. SEAP:n toimeenpanosuunnitelma 6.1 Toimenpiteiden toteuttaminen SEAP:in valittujen toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2015, niistä vastaavissa yksiköissä. Osa toimenpiteistä pohjautuu jo käynnissä oleviin hankkeisiin tai ohjelmiin, kuten esimerkiksi Kainuun ilmastostrategiaan 2020 tai Kainuun ympäristöohjelmaan Näiden toimenpiteiden toteuttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti, osana käynnissä olevaa toimintaa. Jotkin toimenpiteet puolestaan toteutetaan osana lähivuosina käynnistyviä hankkeita, kuten vuonna 2015 käynnistyvää Ilmastohanketta ja vuonna 2014 käynnistynyttä Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelmahanketta. Bioenergian teemaohjelmaa koordinoinut hanke saa jatkoa nimellä Uusituvan energian teemaohjelma. Hanke on yksi merkittävimpiä uusiutuvan energian käyttöä edistäviä hankkeita Kainuussa. Tämän luvun tietolaatikoissa on lisätietoa hankkeista, joihin osallistuminen voisi tukea SEAP:n toimeenpanoa, sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita voidaan hyödyntää SEAP:n toimeenpanossa. SEAP:n toimeenpanon seurannan ohjausryhmänä jatkaa SEAP:n valmistelusta vastannut työryhmä. Kainuun kunnat ja kaupungit ovat päävastuussa seuraavien toimenpiteiden toteuttamisesta: Kajaanin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Muiden kuntien oman toiminnan energiankulutuksen vähentäminen Uudis- ja korjausrakentamisen ohjaus Energiatehokas maankäytön suunnittelu Toimenpiteet pyritään valtavirtaistamaan osaksi kuntien ja kaupunkien päivittäistä toimintaa. Vuonna 2015 käynnistyvä Ilmastohanke tukee kuntia toimenpiteiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa (tietolaatikko 2). Suomen ympäristökeskuksen koordinoima HINKU-hanke tukee kuntien ilmastotyötä, ja siihen osallistuminen voisi edistää SEAP:n toimeenpanoa kunnissa (tietolaatikko 3). Tietolaatikko 2: Ilmastohanke 2015 Tavoite: Ilmastonsuojelun valtavirtaistaminen Kainuun kuntien ja yritysten toimintaan, jotta 25 % päästövähenemä vuoteen 2020 mennessä toteutuisi. Hankkeessa laaditaan yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa toimenpide-ehdotukset vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Ilmastovastuullisuudesta viestitään hankkeen verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestetään tapahtumia, joissa ilmastopäästöjen vähentämisen keinoja tuodaan esille. Hanke parantaa yritysten edellytyksiä harjoittaa ilmastovastuullista yritystoimintaa, millä on positiivinen vaikutus yritysten imagoon. Ajankohta: Budjetti: 160 k Rahoitus: Pääosin Kainuun ELY-keskus (80 %) ja osarahoittajina Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-konserni, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy, Oulun yliopisto (omarahoitus) Toimenpiteet vuonna 2015 ja 2016: 74

75 Opastetaan sidosryhmiä päästöjen vähentämisessä Tehdään kuntakierrokset kuntien omien ilmastotoimenpideohjelmien laatimisen käynnistämiseksi ja tehdään kunnille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Pyritään saamaan Kainuun kunnat liittymään kuntien energia- tai energiatehokkuusohjelmaan (yhteistyössä Kainuun Bioenergiateemaohjelman kanssa) Käynnistetään seuranta siitä, miten kuntien ilmastotyö valituissa teemoissa etenee, ja miten kunnat huomioivat päätöksissään ilmastovastuullisuuden. Seuranta toteutetaan kyselytutkimuksella Laaditaan Kainuuseen yhteistyössä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa toimenpide-ehdotukset vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi. Tässä tehtävässä huomioidaan maakunnalliset asiakirjat Käynnistetään ekotukitoiminta kunnissa: koulutetaan ekotukihenkilöt työyhteisön ympäristötietoisuuden edistämiseksi (teemoina energia, hankinnat, jätteet, liikkuminen) ja ympäristönäkökulmien juurruttamiseksi organisaatioiden arkeen (Ekotuki-toimintamalli Helsingin ympäristökeskukselta) Järjestetään kuntien virkamiehille koulutusta mm. ympäristömyötäisistä hankinnoista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta (erityisesti maankäytön näkökulmasta) ja energiatehokkuudesta Tiedotetaan yrityksiä ilmastoteemasta ja edistetään yritysten laatu- ja ympäristöohjelmien laatimista Edistetään ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää liiketoimintaa esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja mahdollisesti opintomatkoja (esimerkiksi ympäristöteknologian messuille) Haastetaan kainuulaisia yrityksiä tehostamaan energiankulutustaan ja kootaan hyviä käytänteitä yritysten energiansäästön tueksi Tiedotetaan Kainuussa olevista mahdollisuuksista videoneuvotteluihin (vuokrattavat tilat laitteineen). Etäkokousopastus seminaarin tai muun tapahtuman yhteydessä. Tietolaatikko 3: HINKU-hanke Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (HINKU) käynnistyi viiden kunnan voimin vuonna Hankkeeseen osallistuvat kunnat sitoutuvat vähentämään hiilidioksidipäästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Hankkeessa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana ( ) HINKU-kunnat onnistuivat vähentämään päästöjään %. Hanke osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintää voidaan tehostaa varsin pienin resurssein. Päästövähennyksiin pyritään erityisesti energiatehokkuutta parantamalla ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymällä. (SYKE, 2013) Kiinteistöjen energiatehokkuuden tehostaminen tuotti eräässä kunnassa euron vuosisäästöt. Padasjoella investointi kaukolämpökeskukseen ja -verkkoon tuotti euron vuosisäästöt ja Iin kunnassa uusitut koulujen lämmitysjärjestelmät säästävät euroa vuosittain. Hankkeen tavoitteena on päästövähennyksen ohella vahvistaa paikallista hyvinvointia, esimerkiksi kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Alueen asukkaat ja elinkeinoelämä ovat tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, jotka otetaan mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Uudessakaupungissa työttömyys on viiden vuoden aikana pienentynyt 1,3 prosenttia. HINKU-hanke on saanut runsaasti mediajulkisuutta ja kuntien toteuttamista parhaista käytännöistä jaetaan tietoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi hankkeelle on luotu verkkosivu, HINKU-foorumi. HINKU-foorumi tarjoaa jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia, tukea päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin, päästölaskentaan, näkyvyyttä ja viestinnällisiä yhteistyömahdollisuuksia. Foorumi kokoaa yhteen kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset sekä asiantuntijat. Tietoa jaetaan lisäksi erilaisissa tapahtumissa sekä hankkeen uutiskirjeessä. (HINKU-foorumi, 2014) Liittyessään HINKU -hankkeeseen kunnat saavat oikeuden käyttää nimitystä HINKU-kunta ja HINKU-logoa. Lisäksi kunnat saavat tukea hiilineutraalisuutta kohti siirtyessään sekä positiivista julkisuutta. Kuukausittain palkitaan kuukauden HINKU-teko. Hankkeeseen liittyminen ja Suomen ympäristökeskuksen tarjoama neuvonta on kunnille ilmaista. 75

76 Energianeuvonta, koulutus, kampanjat ja valistus -toimenpide aloitetaan osana Ilmastohanketta, jonka kuluessa energianeuvonta ja koulutus pyritään vakiinnuttamaan jatkuvaksi toiminnaksi. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen -toimenpiteen toteuttamiseen osallistuu useita eri tahoja. Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli kaavoituksessa ja tiedotuksessa. Ilmastohankkeen ja Kainuun bioenergiaohjelman/uusiutuvan energian teemaohjelman puitteissa pyritään erityisesti edistämään lämmitysöljyn korvaamista bioenergialla. Öljylämmitystä voidaan korvata joissakin kohteissa myös sähköä ja lämpöä tuottavilla CHP-laitoksilla (tietolaatikko 4). Uusiutuvan energian osuuden lisääminen -toimenpidettä tukeville hankkeille voidaan pyrkiä saamaan rahoitusta EU:n Horisontti ohjelmasta. Esimerkiksi vuonna 2015 on haettavissa rahoitusta kestävän uusiutuvan energian teemoihin Market uptake of existing and emerging sustainable bioenergy 11 ja Market uptake of existing and emerging renewable electricity, heating and cooling technologies 12. Kestävään kasvuun ja kehitykseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin toimenpiteisiin on mahdollista hakea tukea myös Rakennerahastoista tai Maaseuturahastosta. Rakennerahaston varoilla tuetaan vähähiiliseen toiminnan kehittämistä ja Maaseuturahastossa vuonna 2015 alkavalla kaudella ilmastonmuutos ja ympäristön tila ovat keskeisiä teemoja (lisää luvussa 6.4). Tietolaatikko 4: Pien-CHP-laitokset Pien-CHP-laitoksella tarkoitetaan pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotannon pienvoimalaa. Laitosten sähköntuotannon teho on tyypillisesti noin 1-2 MW. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon etuna on korkea kokonaishyötysuhde. CHP-laitosten suosio on kasvanut kohonneen sähkön hinnan sekä käyttöön tulleiden tukimuotojen (syöttötariffit, investointituet) johdosta. (Motiva 2014b) Toimivan CHP-laitoksen lähtökohtana on riittävä sähkö- ja lämpöenergian kysyntä. Mikäli sähkö käytettään samassa kiinteistössä, ei siirtomaksuista aiheudu lisäkustannuksia. Lämpöhävikin minimoimiseksi tuotettu lämpö tulee myös käyttää kohtuullisen siirtoetäisyyden piirissä. CHP-laitoksiksi soveltuvia kohteita ovat esimerkiksi: Aluelämmityksen lämpökeskukset Maatilat ja puutarhat Kaukolämpöverkon ulkopuoliset suurkiinteistöt Kainuussa aluelämpökeskuksia, joissa tuotetaan ainoastaan lämpöä, on yhdeksän (taulukko 6.1). Taulukko 6.1 Kainuun aluelämpölaitokset, jossa ei ole sähköntuotantoa. Lämpölaitos Omistus Teho MW Polttoaineen käyttö GWh Hyrynsalmi Vesi-Mega Oy 4 16,2 Ristijärvi Fortum Oyj/Adven Oy 1,5 6,6 Vuokatti Vapo Oy 7 25,5 Vaala Vaalan kunta 4 18,2 Paltamo Vapo Oy 2,5 14,6 Suomussalmi Suomussalmen kunta Puolanka Puolangan kunta 2,5 20 Vuolijoki Kajaanin lämpö Oy 0,7 1,4 Otanmäki Kajaanin lämpö Oy 1,8 17 Maidontuotantoa harjoittavat tilat ovat yksi potentiaalinen CHP-kohde. Tiloilla on jatkuva lämpimän veden tarve ja

77 oma sähkötuotanto lisäisi tilojen sähkönsaantivarmuutta. Suurilla, yli 50 lehmän tiloilla investointi CHP-laitokseen on pääsääntöisesti kannattavampaa. Kainuussa yli 50 lypsylehmän tiloja, joissa CHP-investointia kannattaisi ainakin harkita, on 33. Ympärivuotista viljelyä harjoittavia vihannestarhoja on maakunnassa neljä. Suurkiinteistöistä soveltuvimpia CHP-kohteita Kainuussa ovat kylpylät, puutarhat ja suurkeittiöt, jotka lämmitysenergian lisäksi tarvitsevat energiaa myös lämpimän veden tuotantoon. (Karjalainen, 2012) Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet Kevyen liikenteen edistäminen, Joukkoliikenteen kehittäminen, Liikkumistarpeen vähentäminen, Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen ja Cleantech-ratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa vaativat useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Joukkoliikenteen kehittämisessä keskeisessä osassa ovat Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (KASELI 2013) sekä työn alla olevan Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelman toteuttaminen. Ilmastohanke tukee erityisesti Liikkumistarpeen vähentäminen -toimenpidettä (videoneuvottelut ja etätyö). Vuonna 2015 tulevat haettavaksi myös liikkumisen ohjauksen valtionavustukset sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukeva T&K-rahoitus 13. Tieliikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen voitaisiin pyrkiä hakemaan rahoitusta myös EU:n Horisontti ohjelmasta, erityisesti Smart cities and communities -aihealueelta. Toukokuussa 2015 on haettavissa rahoitusta suuren kokoluokan demonstraatiohankkeisiin, joissa yhdistyvät energia, liikenne ja informaatio- ja kommunikaatioteknologia 14. Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviä esimerkkejä muilta alueilta on esitetty tietolaatikossa 5. Tietolaatikko 5: Joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen Kainuussa Tieliikenne aiheutti vuonna % SEAP-sektoreiden kasvihuonekaasupäästöistä. Vuosina toteutetun henkilöliikennetutkimuksen mukaan Kainuussa tehtiin linja-autolla ainoastaan 0,6 % kaikista tehdyistä matkoista. Vastaava lukema koko Suomessa oli 4 % (Kainuun liitto, 2013a). Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KASELI 2013) henkilöliikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen lisäämällä kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikenteen käyttöä, autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä sekä taloudellista ajotapaa. Kainuun aluerakenne koostuu yhdeksän kunnan ja kuntakeskuksen muodostamasta verkostosta. Alueen asukkaat ovat yhä enenevässä määrin keskittyneet seudullisiin keskuksiin. Vuonna 2011 jo 71,5 % (vertaa vuonna ,5 %) Kainuun asukkaista asui taajamissa. Tästä päätellen maakunnan keskusten välinen joukkoliikenne on merkittävä koulu- ja erityisesti työmatkalaisille. Ilmainen joukkoliikenne Mahdollinen toimenpide joukkoliikenteen käyttöasteen nostamiseksi Kainuussa voisi olla ilmainen tai osittain ilmainen joukkoliikenne. Ilmaisen joukkoliikenteen kokeiluja on aikaisemmin toteutettu Euroopassa, tunnetuimpana varmasti Tallinnan vuonna 2013 ilmaiseksi muuttunut joukkoliikenne. Tukholman teknisen yliopiston tekemän tutkimuksen (Cats ja muut, 2014) mukaan matkustajamäärät Tallinnassa kasvoivat 3 % joukkoliikenteen muututtua maksuttomaksi. Tutkimuksen mukaan ainoastaan 1,2 % kasvusta johtui joukkoliikenteen maksuttomuudesta ja loput oli selitettävissä esimerkiksi lisääntyneillä vuoroilla. Maltilliseksi jäänyttä kasvua on kuitenkin selitetty sillä, että Tallinnan joukkoliikenne oli jo entuudestaan halpa ja lippukategorioissa oli useita alennusryhmiä. Lisäksi joukkoliikenteen käyttöaste oli hyvin korkea (40 %) jo ennen maksuttomuutta. Suurin käyttöasteen nousu havaittiin matalatuloisten ja iäkkäiden ihmisten joukossa lu/ _kestava_liikkuminen/ennakkotieto_hakumenettelyista_2015#.vhr31iusuxx

78 Esimerkkejä on olemassa myös muualta Euroopasta. Noin asukkaan Hasseltissa, Belgiassa linja-autoliikenne muutettiin ilmaiseksi jo vuonna Tuolloin joukkoliikenteen suosio kasvoi kymmenkertaiseksi. Rahoitusvaikeuksien takia kaupunki on sittemmin alkanut periä 0,60 maksua. Nuorille ja vanhuksille joukkoliikenne on edelleen ilmaista. Yhteinen tekijä ilmaisen joukkoliikenteen kokeiluille vaikuttaa olevan jo ennalta, muuten kuin lipputuloilla laajalti rahoitettu joukkoliikenne. Esimerkiksi Tallinnassa ennen muutosta 70 % joukkoliikenteen rahoituksesta saatiin muualta kuin lipputuloista. Maksuttomuuden astuttua voimaan lukema nousi 90 %:in. Kajaanissa kaupunki rahoittaa tällä hetkellä kaksi joukkoliikenteen linjaa ja lipputuloilla rahoitetaan neljä. Kainuussa voitaisiin mahdollisesti kokeilla osittain maksutonta joukkoliikennettä. Muualla maailmassa toteutetuista kokeiluista harkitsemisen arvoisia voisivat olla: Ilmainen joukkoliikenne tiettyinä aikoina, esimerkiksi aamuisin ja iltapäivällä. Järjestelyllä pyritään houkuttelemaan työ- ja koulumatkalaisia joukkoliikenteen käyttäjiksi Ilmainen joukkoliikenne nuorille ja vanhuksille Tärkeimmät linjat ilmaisia Suurten työnantajien järjestämät yhteiskuljetukset. Kutsuplus-palvelu Kutsuplus on HSL:n, Aaltoyliopiston tutkijaryhmän perustaman Ajelo Oy:n ja Liikenneviraston yhteistyössä toteuttama joukkoliikennemuoto. Palvelu on pääkaupunkiseudulla toimiva automatisoitu ja kysyntäohjautuva kutsubussipalvelu. Palvelun tavoitteena on houkutella henkilöautoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi tarjoamalla kilpailukykyinen vaihtoehto omalle autolle. Palvelussa määritellään lähtöpaikka ja määränpää osoitteen tai pysäkinnumeron perusteella. Tilauksen yhteydessä valitaan lähtöaika. Matkan hinta muodostuu lähtömaksusta ja kilometrimaksusta. Hinnat ovat matalampia, mikäli asiakas on halukas valitsemaan säästömatkan. Säästömatka merkitsee mahdollisesti pidempää reittiä ja muiden asiakkaiden noutoja. Tilausvahvistuksen yhteydessä asiakas saa lisäksi kartalle piirretyn reitin lähtöosoitteeseensa. Palvelu maksetaan etukäteen matkakukkarosta, johon rahaa voidaan siirtää luottokortilla tai pankkitililtä. Matkakukkaron voi jakaa perheenjäsenille tai yrityksen työntekijöille. (HSL, 2014) Kainuussa kutsujoukkoliikenne voisi vähentää yksityisauton käyttöä ja mahdollistaa toisesta autosta luopumisen kaksiautoisissa kotitalouksissa. Kutsujoukkoliikenne voisi myös mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden autottomien sujuvamman liikkumisen. Ekokymppi on päävastuussa toimenpiteen Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen toimeenpanosta. Kainuun SEAP:n on lisäksi määritelty kaksi lisätoimenpidettä; Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna ja Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen. Lisätoimenpiteillä mahdollistetaan tiukemman päästövähennystavoitteen saavuttaminen. Lisätoimenpiteiksi valitut sektorit ovat lisäksi tärkeitä alueen elinvoimaisuuden, monimuotoisuuden, ekosysteemipalveluiden ja sitä kautta asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Esimerkkinä on paikallisia resursseja hyödyntävä ja paikallista yrittäjyyttä tukeva Vaalan kunnan julkinen ruokahuolto (tietolaatikko 6). Tietolaatikko 6: Lähi- ja luomuruokaa Vaalassa Vaalaa voidaan sanoa Kainuun luomuviljelykeskittymäksi. Alueella toimii 25 luomutilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 40 % Vaalassa tilatukea hakeneiden tilojen pinta-alasta. Kainuulle vastaava tavoite on 30 % vuoteen 2020 mennessä. Vaalassa toimii myös elintarvikkeita jalostavia yrityksiä, joissa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita, kuten maitoa, kalaa, marjoja ja sieniä. Esimerkkeinä suomalaisia metsäsieniä ja marjoja myyvä Sienestä Oy, muun muassa leipäjuustoa valmistava Vaalan juustola Oy ja luomutuotteitakin leipova Leipomo Ruununhelmi. 78

79 Lähiruoan käyttö on kirjattu kunnan strategiaan ja tulosta on saatu aikaiseksi. Kunnan ruokahuollossa käytetään mahdollisimman paljon lähialueelta hankittuja raaka-aineita ja ruokaa. Vuonna 2011 lähi- ja luomuruoan käyttöaste Vaalan julkisessa ruokahuollossa oli jopa 50 %. Luomuruoan osuutta ruokahuollossa ollaan kasvattamassa. Korkea lähi- ja luomuruoan käyttöaste edellyttää ruokalistan ennalta suunnittelua. Ruokalista on kuuden viikon kiertävä lista, joka vaihtuu puolen vuoden välein. Ruokalistaa suunniteltaessa otetaan huomioon sesonkiluontoiset tuotteet, kuten paikalliset vihannekset, sienet, marjat, juurekset ja kala (hauki, muikku, made, särki). Perunaa on listalla päivittäin, pois lukien puuropäivät. Ruokalistalla on lisäksi viikoittain Oulujärvestä pyydettyä kalaa, kokolihaa, jauhelihaa, broileria ja kasvisruokaa. Laatikko-, kastike-, pata-, mureke-, muhennos ja keittoruokaa on vaihdellen. Vaalan päiväkoti on sitoutunut ammattikeittiöiden Portaat Luomuun -ohjelmaan. Ohjelman lupaukset ovat luotettava ja kestävän kehityksen mukainen toiminta. Lupausten lunastamiseksi ohjelmaan liittyville ammattikeittiöille asetetaan tiettyjä vaatimuksia ja suosituksia. Vaalan päiväkoti on edennyt ohjelman toiselle portaalle mikä tarkoittaa, että aamupuuro keitetään päiväkodissa luomuraaka-aineista ja kahtena päivänä viikossa lounaalla tarjotaan luomuruisleipää. Maanviljelijöiden, metsänhoitajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö MTK-Vaala on tehnyt Vaalan kunnanhallitukselle aloitteen, että kunnan alueella viljeltäisi ainoastaan muuntogeeneistä vapaita elintarvikkeita ja rehua. Kunta ei kuitenkaan voi kieltää muuntogeenisten kasvien (GMO) viljelyä alueella. Sen sijaan kunta voi suosittaa tätä ja julistautua omien peltojen ja metsiensä sekä ruokahuollon osalta GMO-vapaaksi. Kunnanhallitus esittääkin, että Vaalan kunnan alueella pyritään välttämään geenimuunnellun aineksen käyttämistä maa- ja metsätalouden tuotannossa. (Vaalan kunta, 2014) 6.2 Toimenpiteiden seuranta Kaupungin- ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti toimenpiteistä raportoidaan CoM:n toimistoon joka toinen vuosi. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoraportti, jossa kerrotaan toimenpiteiden etenemisestä, toimitetaan CoM:n toimistoon kahden vuoden välein. Päästötaselaskelmat ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja CO 2 -päästöjen vähentyminen) raportoidaan CoM:n toimistoon neljän vuoden välein. Kainuun liitto koordinoi seurantaa, joka on myös osa Kainuu-ohjelman toteutumisen seurantaa ja ennakointia. Kainuun SEAP:n tavoitteiden toteutumista seurataan osana normaalia hankkeiden seurantaprosessia. Lisäksi tavoitteiden etenemistä seurataan taulukossa 6.2 esitetyillä seurantaindikaattoreilla. Seurantaindikaattorit on jaettu neljään eri kategoriaan: Energiankulutuksen seuranta (MWh/vuosi), esimerkiksi vesihuollon energiankulutus. Kategoriassa tavoitellaan indikaattorin laskevaa kehitystä. Uusiutuvan energian tuotannon seuranta (MWh/vuosi). Kategoriassa tavoitellaan indikaattorin nousevaa kehitystä. Määrän seuranta (lkm/vuosi), esimerkiksi energiatehokkuussopimuksen solmineiden kuntien määrä tai järjestettyjen neuvontatilaisuuksien määrä. Kategoriassa voidaan tavoitella indikaattorin laskevaa tai nousevaa kehitystä. Kattavuuden seuranta (%), esimerkiksi LED-valaisimiksi vaihdetut katuvalaisimet. Kategoriassa voidaan tavoitella indikaattorin laskevaa tai nousevaa kehitystä. 79

80 Taulukko 6.2 SEAP:n vuosittaiset seurantaindikaattorit Toimenpide Seurantaindikaattori Tavoitesuunta Kulutus (MWh/vuosi) Tuotanto (MWh/vuosi) Määrä (lkm/vuosi) Kattavuus (%) 1. Kajaanin kaupungin Vesihuollon energiankulutus X oman toiminnan LED-valaisimet katuvalaistuksessa X X energiankulutuksen Kaupungin rakennusten X vähentäminen energiankulutus Kevyen polttoöljyn käyttö X lämmityksessä 2. Muiden kuntien Energiatehokkuusohjelmaan (KETS/ X X oman toiminnan KEO) liittyneet kunnat energiankulutuksen Vesihuollon energiankulutus X vähentäminen LED-valaisimet katuvalaistuksessa X X Kevyen polttoöljyn käyttö X lämmityksessä 3. Uudis- ja Nollaenergiarakennukset X X a korjausrakentamisen Korjattujen rakennusten X ohjaus energiankulutus Kuntien työntekijöille järjestetyt X X koulutukset Rakennusvalvontaan rekrytoidut X uudet työntekijät (vastuualueena rakentamisen energiaohjaus) 4. Energianeuvonta, Energianeuvontaan osallistuneet X koulutus, kampanjat ja Energianeuvontatilaisuudet X valistus Vihreä lippu -ohjelmaan tai muihin X X ympäristösertifikaatteihin sitoutuneet koulut ja päiväkodit 5. Uusiutuvan energian Uusiutuvan energian osuus X osuuden lisääminen kokonaiskulutuksesta Energiantuotanto puupolttoaineilla X Biokaasulaitokset X X 80

81 Toimenpide Seurantaindikaattori Tavoitesuunta 6. Energiatehokas maankäytön suunnittelu 7. Kevyen liikenteen edistäminen 8. Joukkoliikenteen kehittäminen 9. Liikkumistarpeen vähentäminen 10. Liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun edistäminen 11. Cleantechratkaisujen edistäminen yksityisautoilussa 12. Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäytön tehostaminen Kulutus (MWh/vuosi) Tuotanto (MWh/vuosi) Tuulivoiman energiantuotanto X Puupellettikohteet X Lämpöyrittäjä-kohteet X Pien-CHP-laitokset X Määrä (lkm/vuosi) Kattavuus (%) Järjestetyt koulutukset X Kaukolämmön piiriin liittyneet X X kiinteistöt Kävellen tehdyt matkat X Pyörällä tehdyt matkat X Linja-autolla tehdyt matkat X Joukkoliikenteen matkustajamäärät X Etätyömahdollisuutta hyödyntävät X organisaatiot Videoneuvotteluja käyttävät X organisaatiot Liikennebiokaasun tuotanto X Biokaasun käyttöön sitoutuneet X toimijat Kuntien käytössä olevien cleantechautojen X X määrä (sähköautot, biokaasuautot jne) Kainuuseen rekisteröityjen cleantechautojen X X määrä Cleantech-teknologian pilottihankkeet X Uudet tai käyttöönotetut cleantechratkaisujen X rahoitusmekanismit Jätteen kokonaishyödyntämistaso X Biohajoavan jätteen kierrätystaso X Biokaasun talteenotto X Kaatopaikalle päätyvä yhdyskuntajäte X 81

82 Toimenpide Seurantaindikaattori Tavoitesuunta Lisätoimenpide 1: Kainuun metsien säilyttäminen hiilinieluna Lisätoimenpide 2: Luomu- ja lähiruoan suosion lisääminen a osuus uudisrakennuksista Kulutus (MWh/vuosi) Tuotanto (MWh/vuosi) Määrä (lkm/vuosi) Metsien pinta-ala X Soiden pinta-ala X Kunnostetut suot X Kuntien julkisen sektorin luomu- ja lähiruoan käyttöaste Kattavuus (%) X 82

83 6.3 Sidosryhmäyhteistyö Kaupunginjohtajien ja alueiden johtajien ilmastosopimuksen onnistumisen ja hyödyn maksimoimisen kannalta sidosryhmäyhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Sidosryhmäyhteistyötä tullaan toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien hankkeiden kautta hyödyntäen hyväksi havaittuja toimintatapoja. SEAP:n toimenpiteiden onnistuneen toteutuksen kannalta merkittäviä sidosryhmiä ovat Kainuun ELY-keskus ja kunnat. Kainuun ELY-keskus toimii sekä toteuttajana että rahoittajana valtaosassa SEAP:ssa mainituista toimenpiteistä. Lisäksi jo käynnissä olevista hankkeista monet ovat ELYkeskuksen toteuttamia. Ohjausryhmään osallistuu ELY-keskuksesta yksi henkilö. Kuntien sitoutumista SEAP:n toimenpiteisiin ja tavoitteisiin edellytetään, jotta ne pantaisiin täytäntöön maakunnassa kokonaisvaltaisesti. Kuntien osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää erityisesti toimenpiteissä, jotka vaativat asukkaiden henkilökohtaista panosta tai asennemuutosta. Kuntien työntekijöille järjestetään lisäkoulutusta, esimerkiksi energiatehokkaasta rakentamisesta ja maankäytöstä. Toimenpiteiden toteuttamisen ja onnistumisen kannalta muita tärkeimpiä sidosryhmäkumppaneita ovat Kainuun Etu Oy ja Kajaanin yliopistokeskus. Kainuun Etu Oy on kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Yhtiön tehtävänä on edistää Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä sekä tukea maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä liiketoimintaosaamisen, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, kasvun ja yhteistyön kehittämisessä. Yhtiö on vastuussa useiden hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta. (Kainuun Etu, 2014) Kainuun Etu Oy:stä kolme henkilöä osallistuu SEAP:n ohjausryhmään. Kajaanin yliopistokeskus toteuttaa SEAP:ia tukevia hankkeita, kuten Ilmastohanketta ja Kainuun bioenergiaohjelmaa. Kajaanin yliopistokeskukselta kaksi henkilöä osallistuu SEAP:n ohjausryhmään. Maakunnan asukkaiden ja yritysten osallistuminen toimintasuunnitelman toteuttamiseen on välttämätöntä päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Asukkaiden tietoisuutta kestävästä energiankäytöstä, liikkumistottumuksista ja ekotehokkaasta rakentamisesta lisätään järjestämällä koulutustilaisuuksia, seminaareja, erilaisia tapahtumia sekä neuvontapalvelua. Yrityksille järjestetään lisäkoulutusta ja neuvontaa, esimerkiksi videopalavereista ja etätyömahdollisuuksista. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvia jätehuollon palveluja ja viranomaistehtäviä. Jätteiden kierrätyksen merkityksestä tiedotetaan kuntalaisille ja sekajätteen syntymisen ehkäisemiseksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä kuten neuvontaa, koulutusta ja valistusta. Valtakunnalliseen Vihreä lippu -ohjelmaan tai muihin ympäristösertifikaatteihin ei ole Kainuussa osallistunut vielä yhtään päiväkotia tai koulua. Tietoisuuden lisääminen energian- ja vedensäästämisestä sekä muusta ympäristönsuojelusta lasten ja nuorten keskuudessa on tärkeä tavoite. Koulujen ja päiväkotien aktivoiminen asiassa on SEAP:n sidosryhmäyhteistyön kannalta tärkeää. 6.4 Mahdolliset rahoituskanavat 83

84 Euroopan investointipankki, EIP Euroopan investointipankki on EU:n toimielin, joka osallistuu neuvoston päätösten toimenpanoon toimien rahoituselimenä. Pankin jäseniä ja osakkeenomistajia ovat EU:n 28 jäsenvaltiota. Se tarjoaa rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen edellytykset täyttäville investointihankkeille, jotka kohdistuvat sekä Eurooppaan että sen ulkopuolelle. Lähes kolmannes lainoista myönnetään ilmastohankkeille. Pankin tärkein prioriteetti ovat kasvua ja työllisyyttä tukevat hankkeet, minkä lisäksi se on sitoutunut: integroimaan korkeat ympäristö- ja sosiaaliset vaatimukset toimintaansa varmistamaan vakaan hallinnon, avoimuuden ja vastuullisuuden toteutumisen sekä omalta että yhteistyökumppaneidensa osalta minimoimaan ympäristöjalanjälkensä. EIP:n vuosittainen rahoitusvolyymi on noin miljardia euroa, jonka lisäksi vuosina Euroopan taloutta elvytetään 60 miljardin lisärahoituksella, joka sijoitetaan kasvua ja työllistymistä vahvistaviin hankkeisiin. Lainoja myönnetään sekä julkisyhteisöille että yksityisille yrityksille. Vuosina EIP on myöntänyt Suomalaisille hankkeille yli 5000 miljoonaa euroa lainaa (kuva 6.1). Vuonna 2013 lainaa myönnettiin yhteensä 919 miljoonan euroa kolmeentoista eri hankkeeseen. Rahoitusvalikoima on kattava ja lainoja tarjotaan edullisilla ehdoilla. Yli 25 miljoonan euron hankkeet rahoitetaan suoraa yksittäisillä lainoilla, joiden laina-ajat ovat pitkiä. Pienet ja keskikokoiset hankkeet rahoitetaan paikallisten kumppanipankkien kautta. EIP:n myöntämät lainat kattavat usein puolet hankkeen koko rahoituksesta ja toimivat katalysaattoreina, jotka edistävät kansainvälisten julkisten rahoituslaitosten, Euroopan komission ja yksityisten sijoittajien ohjautumista hankkeen pariin. (Euroopan investointipankki, 2014) Kuva 6.1 EIP:n luotonanto sektoreittain Suomessa (milj. ) 15 Pohjoismainen investointipankki, NIB

85 NIB on Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron yhteisesti omistama kansainvälinen rahoituslaitos. Pohjoismainen investointipankki rahoittaa kilpailukykyä ja ilmastoa edistäviä hankkeita. Kilpailukyvyn edistämiseksi rahoitetut hankkeet tukevat: tekniikkaa ja innovointia inhimillistä pääomaa infrastruktuuria markkinoiden tehokkuutta. Ympäristön tilan parantamiseksi NIB lainoittaa projekteja, jotka: lisäävät energiatehokkuutta kehittävät kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta suojelevat ympäristöä edistävät puhdasta teknologiaa. (Pohjoismainen investointipankki, 2014) Vuonna 2013 lainoja puhtaan energian ja ympäristön hankkeisiin myönnettiin yhteensä 302 miljoonaa euroa, noin 17 % kaikista myönnetyistä lainoista. Horisontti 2020 Horisontti 2020 on EU:n tutkimus- ja innovaatiopuiteohjelma, jonka valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Euroopan komissio. Ohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita vuosina lähes 80 miljardilla eurolla. Horisontti-ohjelman tavoitteita on luoda kasvua ja uusia työpaikkoja Eurooppaan sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Ohjelman koostuu kolmesta osa-alueesta: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Ohjelma on osa Eurooppa strategiaa, jossa nimettiin Eurooppaa lähitulevaisuudessa koettelevat haasteet. Ohjelmalla pyritään vastamaan haasteisiin rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuntien tai esimerkiksi sairaaloiden yhteisiä hankkeita. Kainuussa Horisontti ohjelmaan voitaisiin osallistua erityisesti yhteiskunnalliset haasteet - osa-alueella. Ohjelman tässä osa-alueessa rahoitetaan markkinaläheisiä hankkeita, jotka panostavat käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin, demonstrointiin ja testaukseen. Yhteiskunnalliset haasteet -osion seitsemän teemaa ovat: 1) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 2) Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous 3) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 4) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 5) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 6) Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat 7) Turvalliset yhteiskunnat Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen Kainuun kannalta erityisen mielenkiintoisia osioita ovat: 85

86 Turvallinen, puhdas ja tehokas energia, jossa panostetaan riippumattomuuteen fossiilisista polttoaineista niukkenevien resurssien, kasvavan energiantarpeen ja ilmastonmuutoksen paineessa. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne, jossa rahoitetaan esimerkiksi hankkeita, jotka edistävät puhtaita ajoneuvoja ja niiden vaatimaa infrastruktuuria ja julkisen ja moottorittoman liikenteen lisäämistä kaupunkialueilla kaupunkisuunnittelun kautta. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet, jossa pyritään tehostamaan yhteiskunnan resurssien käyttöä ja sopeuttamaan sitä ilmastonmuutokseen. Eurooppa muuttuvassa maailmassa osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat, johon useat tietoa lisäävät ja innovaatioihin kannustavat kampanjat soveltuvat. (Horisontti 2020, 2014) Linkkejä Horisontti hakuihin on listattu liitteessä 3. Rakennerahastot Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Aluekehitysrahasto pyrkii parantamaan työllisyyttä sekä lisäämään alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Työllisyyden tukemisen lisäksi sosiaalirahasto (ESR) edistää myös tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia. Suomen rakennerahastossa käynnistyi vuonna 2014 uusi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä, joka jatkuu vuoteen 2020 asti. Ohjelmassa on viisi toimilinjaa ja 13 erityistavoitetta. Ohjelman toimilinjat ovat: Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Sosiaalinen osuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Kainuun SEAP:n toteutumisen kannalta mielenkiintoisimpia ovat kaksi ensimmäistä toimilinjaa, jotka rahoitetaan aluekehitysrahastosta. Toimilinjojen erityistavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi Pkyritysten energiatehokkuuden edistäminen, Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta ja Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Kummankin toimilinjan toiminnasta vähintään 25 % kohdistetaan vähähiilisen toiminnan kehittämiseen. Kainuussa rahoitusta voidaan hakea Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Oulusta. (Rakennerahastot, 2014) Maaseuturahasto Maaseuturahastosta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämistä. Keskeisiä tavoitteita ovat kestävä kasvu, elinkeinojen kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen maaseudulla. Rahoitusta on mahdollista hakea paikallisesta ELY-keskuksesta tai Leader-ryhmistä. Kainuun paikalliset 86

87 Leader-ryhmät ovat Elävä Kainuu ja Oulujärvi 16. (Leader Suomi, 2014) Tukea on mahdollista hakea maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen tai ympäristön tilaa, palveluita tai viihtyisyyttä kehittäviin hankkeisiin. Seuraava, vuoteen 2020 jatkuva rahoituskausi käynnistyy kokonaisuudessaan vuonna Alkavalla kaudella keskitytään ilmastonmuutoksen, ympäristön tilan, uusien teknologioiden ja yhteiskunnallisten muutosten maaseudulle tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulevalla ohjelmakaudella tukia haettaessa siirrytään sähköiseen hakuun HYRRÄ-sivuston kautta 17. (ELYkeskus, 2013) Muut rahoitusvälineet Edellä mainittujen lisäksi muita rahoitusvälineitä esitellään CoM:n sivuilla osiossa Rahoitusvälineet 18 (taulukko 6.3). Sivuilla esitellään innovatiivisia rahoitusmalleja, kuten rahoitusohjelmia ja aloitteita, jotka ovat osallistujien käytössä. Paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on olemassa useita hyödynnettävissä olevia rahoitusratkaisuja, kuten esimerkiksi: paikallisten viranomaisten omat varat paikallisten yhteistyökumppaneiden varat kuntien ja alueiden myöntämät tuet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Taulukko 6.3 Kainuulle mahdollisesti soveltuvat, CoM:n innovatiiviset rahoitusmallit. Nimi Lisätietoa EU: rahastot, joita hallinnoidaan kansallisella ja alueellisella tasolla: Joint European Support for Sustainable Investment in City ndex_en.cfm Areas, JESSICA Euroopan komission keskeisesti hallinnoimat EU:n rahastot: INTERREG IV C, URBACT ja European Local Energy Assistance, ELENA European Energy Efficiency Facility, EEEF Sustainable Energy Initiative, SEI

88 Lähdeluettelo Arffman, M., Taavitsainen, T. 2014, Kainuun liikennebiokaasutiekartta. 14%20FIN.pdf Cats, O., Reimal, T., Susilo, Y., Public Transport Pricing Policy Empirical Evidence from a Fare-Free Scheme in Tallinn, Estonia ELY-keskus, 2013, Euroopan maaseuturahasto. Energiateollisuus ry 2010a. Sähkön käyttö maakunnittain. Energiateollisuus ry, 2010b. Kaukolämpötilasto ISSN Euroopan investointipankki, Euroopan komissio, 2014, Älykkään erikoistumisen strategia Harjulehto T. ja Hänninen, M Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kajaanin kaupunki. HINKU-foorumi, Horisontti 2020, HSL, 2014, Kutsuplus palvelu. JRC, How to develop a sustainable energy action plan (SEAP) - Guidebook. Kainuu-ohjelma, Maakuntahallitus 2014, Kainuu ohjelma- Hyvinvoiva ja elinvoimaine Kainuu, Maakuntasuunnitelma 2035 / Maakuntaohjelma Kainuun Etu Oy, Kainuun liitto, 2013a. Kainuun ympäristöohjelma nuun_ymparistoohjelma_2020.pdf Kainuun liitto, 2013b. Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennys. nnys.pdf Kainuun liitto, 2014a. Kainuun energiaselvitys

89 Kainuun liitto, 2014b. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Kaavaselostus, luonnos etty_pienikoko.pdf Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kainuun ilmastostrategia Kajaanin kaupunki, Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittinen ohjelma %B6poliittinen_ohjelma_ pdf Karjalainen, T., Kainuun bioenergiaohjelma Karjalainen T., 2012, Pienimuotoisen lämmön ja sähkön yhteistuotannon tilannekatsaus- laitteet ja niiden käyttöönotto, Oulun yliopisto us_laitteet_ja_niiden_kayttoonotto.pdf Leader Suomi, Monni, S., Kainuun kasvihuonekaasutase tase_2009.pdf Motiva, 2014a, Energiatehokkuussopimukset KETS/KEO. Motiva, 2014b. Pien-CHP. n-chp Möttönen, H., 2014, Kajaanin kaupungin oman toiminnan energian kulutus ja CO 2 -ekv päästöt vuosina ja päästöjen vähennystavoite vuoteen OECD 2011, Towards Green Growth Multilingual summaries, Summary in Finnish, ISBN , Pohjoismainen investointipankki, oituslaitokset/index.jsp Pyykkönen, J. 2011, Kainuun alueellinen metsäohjelma , Metsäkeskus Kainuu 2011 Rakennerahastot, _ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_ STEP project, Suomen tuulivoimayhdistys, Tuulivoimalaitokset ja tuulivoimahankkeet Suomessa. 89

90 SYKE, 2013, Suomen ympäristökeskus HINKU-hanke. kehittaminen/ Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Kohti_hiilineutraalia_kuntaa HINKU Tekes 2012, Vihreän kasvun toteutus- näkökulmia Tekesin Green Growth -ohjelmaan pohjautuen, PTT-katsaus 1/ Tuominen, P. ja Airaksinen, M., Low Carbon Finland 2050 rakenusten kehitysennusteet. Kalvosarja. Työ- ja elinkeinoministeriö, Skenaariolaskelma Vaalan kunta, 2014, Vaala on luomu- ja lähiruokapitäjä. Valtioneuvoston kanslia 2013, Vihreän kasvun mahdollisuudet, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/ VTT, LIISA-malli (vuoden 2009 tiedot). Ympäristöministeriö, Mitä on kestävä kehitys. VTT, Low carbon Finland

91 Liite 1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut kaikilta sektoreilta vuonna 2009 Kainuun Vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseraportissa (Monni, 2010) käsiteltiin SEAP-sektoreiden lisäksi myös muita Kainuun päästölähteitä. Kainuun kasvihuonekaasujen kulutusperusteiset päästöt vuonna 2009 olivat 868 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO 2 -ekv) 19 ilman maankäyttösektoria. SEAPsektorit kattavat tästä 72 % eli 623 kt CO 2 -ekv (kuva L1.1). Kotieläintalous ja peltoviljely 12 % Muu liikenne 1 % Muu jätehuolto 1 % Muu sähkönkulutus 4 % Muu öljynkulutus 10 % SEAP:n sektorit 72 % Kuva L1.1 Kainuun kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2009, ilman maankäyttösektoria. SEAP:n ulkopuolisista sektoreista merkittävin päästöjen aiheuttaja oli kotieläintalous ja peltoviljely (12 %). Sektorin päästöt aiheutuvat eläinten ruuansulatuksesta, lannasta sekä peltoviljelystä. Märehtijöiden ja puolimärehtijöiden ruuansulatuksesta aiheutuvat CH 4 -päästöt on laskettu eläinten lukumäärään Kainuussa sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin päästökertoimiin perustuen. Kotieläintalouden päästöjä laskettaessa on lisäksi otettu huomioon eläinten lannasta aiheutuvat CH 4 - ja N 2 O- päästöt. Peltoviljelyssä laskennassa on otettu huomioon N 2 O -päästöt (synteettinen typpilannoitus, lannan käyttö lannoitteena, laitumella eritetty lanta, kasvien niittojäännös, typpeä sitovat kasvit, orgaanisten maiden viljely) ja CO 2 -päästöt (peltojen kalkitus). Sektoria ei kuitenkaan oteta huomioon SEAP:ssa CoM:n ohjeiden mukaan, koska paikallisilla viranomaisilla ei yleensä ole ohjausroolia kotieläintalouden ja peltoviljelyn päästöjä koskien. Toinen merkittävä päästösektori on muu öljynkulutus (10 % ). Sektori koostuu raskaan ja kevyen polttoöljyn käytöstä sekä bensiinin käytöstä työkoneissa. Lisäksi muu öljynkulutus kattaa kevyen ja 19 Kasvihuonekaasutase-raportissa esitettiin sekä tuotanto- että kulutusperusteiset päästöt. Tuotantoperusteiset päästöt vuonna 2009 olivat 722 kt CO 2 -ekv ja kulutusperusteisten päästöjen todettiin riippuvan sähkönkulutuksen päästöjen laskentatavasta. Tässä raportissa käytetty päästömäärä, 868 kt CO 2 - ekv, on laskettu noudattaen CoM:n ohjeistusta sähkönkulutuksen päästön laskemiseen. 91

92 raskaan polttoöljyn kulutuksen muualla kuin energiantuotannossa, kuntien rakennuksissa ja toiminnoissa, asuin-, palvelu- ja teollisuusrakennusten lämmityksessä sekä liikenteessä. SEAPsektorin ulkopuolelle jäävä muu öljy käytetään pääasiassa maataloudessa, teollisuudessa ja työkoneissa. Öljyn myyntitiedot ovat peräisin öljy- ja kaasualan keskusliitosta (ÖKKL). SEAP-laskennan ulkopuolelle jäävä muu sähkönkulutus (4 %) käytetään SEAP:n ulkopuolisessa teollisuudessa ja maataloudessa. SEAP-laskennan ulkopuolella olevia pienempiä sektoreita ovat lisäksi muu liikenne (1 %), jonka päästöt ovat peräisin esimerkiksi raide-, lento- ja vesiliikenteestä ja muu jätehuolto (1 %), jonka päästöt aiheutuvat teollisuuden kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilta, kalankasvatuksesta, kompostoinnista ja suljetuilta kaatopaikoilta. Maankäyttösektoria ei ole SEAP:n päästölaskennassa otettu huomioon, koska sektori aiheuttaa sekä päästöjä että toimii kasvihuonekaasujen nieluna. Ihmistoiminnan päästöjä aiheuttavia maankäyttömuotoja ovat esimerkiksi maatalousmaat ja turvetuotantoalueet. Metsät voisi jakaa luonnontilaisiin ja ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä oleviin metsiin. Suomessa koko metsäpintaala otetaan kuitenkin huomioon YK:n ilmastosopimukselle raportoitaessa, joten kaikki Suomen metsissä tapahtuvat muutokset lasketaan ihmistoiminnan aiheuttamiksi. Vuoden 2009 kasvihuonekaasutaseeseen otettiin mukaan ne maankäytön muodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina, eli myös kaikki Kainuun metsät kokonaisuudessaan. Maankäyttösektorin nielu, 3360 kt CO 2 -ekv (kuva L1.2), oli vuonna 2009 moninkertainen maakunnan päästöihin verrattuna. SEAP:n tavoitteena on tämän nielun ylläpitäminen. Kuva L1.2 Maankäyttösektorin päästöt (positiiviset luvut) ja nielut (negatiiviset luvut) Kainuussa vuonna Maatalousmaa sisältää sekä viljelysmaan että ruohikkomaan. Maatalousmaan lannoitus on mukana maataloussektorilla.(monni, 2010) 92