Tule ja katso. Raision hautausmaalla. uusitaan istutuksia ja tehdään ekotekoja kesän aikana, s Raision seurakuntalehti. 2/2013 Toukokuu 23.

Transkriptio

1 Tule ja katso Raision seurakuntalehti 2/2013 Toukokuu 23. vsk Raision hautausmaalla uusitaan istutuksia ja tehdään ekotekoja kesän aikana, s. 4-5 Sukkia synttärisankareille, s. 6 Piknikille Wanhan Pappilan pihalle, s. 10 Jukka Leppilampi: Kristillinen identiteetti on kaikenkattava asia., s. 12

2 2 Pääkirjoitus Mutta missä on vapaus? Kesän kynnyksellä moni haaveilee kesälomasta, päivistä ilman kiirettä, siitä, että saa tehdä mitä haluaa. Joku suunnittelee innolla tulevaisuutta päästyään koulusta, joku taas jäätyään eläkkeelle. Toinen taas miettii eroa liitostaan, joku taas eroaa vanhemmistaan tai lapsistaan. Kolmas taistelee eroon sairaudesta tai riippuvuudesta. Kaikkiin näihin tilanteisiin liittyy yksi yhdistävä tekijä, irtautuminen jostain. Unelma vapaudesta. Vapaus ei kuitenkaan aina ole helppoa. Muistan erään tärkeän päivän yli 20 vuotta sitten. Siinä me seisoimme, kaikki yhdessä rivissä, kuunnellen suvivirttä ja rehtorin sanoja. Mahassa kipristeli ja liehui perhosia. Kohta painaisimme lakin päähän ja vapaus koittaisi! Vapaus, se kauan odotettu, avaisi ovet elämään ja pääsisimme lentämään omilla siivillämme. Onnen huumaa kesti hetken. Kun kahvit oli juotu, lahjat avattu ja juhlat juhlittu, koitti vapauteni ensimmäinen päivä. Ja olinkin eksyksissä. En tiennytkään minne mennä tai mitä tehdä. En osannut valita, kuinka vapauttani käyttäisin. Hetken aikaa luulin vapauden olevan vastuuttomuutta. Vapaus on kaunis sana. Lähes kaikki etsivät sitä ja haaveilevat siitä. Odotamme lomaa, jolloin voimme nauttia vapaudesta ilman koulu- tai työkiireitä, haaveilemme vapaista eläkepäivistä, vapautta vanhemmista, lapsista. Kuitenkin tutkimusten mukaan monet, saavuttaessaan odottamansa vapauden, kokevatkin tyhjyyden tunteen: he eivät löydäkään enää elämäänsä mielekkyyttä, eksyvät vapauteensa, masentuvat. Kun vapauttaa itsensä kaikista siteistä, voi elämän merkitys helposti kadota. Kuten minulle, nuorelle abiturientille kävi. Vähitellen olen ymmärtänyt, että elämä koostuu ja sen tekee merkitykselliseksi arki ja rutiinit. Siteistä läheisiimme, merkityksellisestä työstä, rentouttavista harrastuksista. Unelmista ja tavoitteista. Luottamuksesta ja vastuunkantamisesta. Jumala antoi meille vapauden valita. Meillä on vapaus valita elämämme suunta, meillä on vapaus tehdä oikein tai väärin. Vapauden kautta meillä on kuitenkin vastuu valinnoistamme sekä itsestämme että läheisistämme, ympäröivästä maailmastamme. Vapaus ei ole sitä, että teemme aina kuten tahdomme, vain itseämme ajatellen, sillä se ei ole vapautta, vaan itsekkyyttä. Unelmoimme siis vapaudesta. Vapautta jostain konkreettisesta, kuten rutiineista, arjesta, työstä. Aito vapaus on kuitenkin jotain muuta. Kuten Raamatussa sanotaan, vapaus on luottamusta siihen, että Jumala kantaa, että me saamme olla vapaita Hänessä. Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. 2 Kor. 3:17-18 Ajankohtaista Purjeisiini tuulta anna Purjeisiini tuulta anna on veneilijöille suunnattu hartaushetki, joka pidetään Hahdenniemen venesatamassa Raisiossa. Kuudennen kerran järjestettävässä veneilijöiden hartaushetkessä pyydetään siunausta ja myötäisiä tuulia kesän veneilykauteen. Hartaushetkeä vietettiin ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, jolloin se keräsi parisenkymmentä ihmistä. Hartaushetken osallistujamäärä on joka vuosi kasvanut, viime keväänä tilaisuuteen osallistui jo noin sata ihmistä. Tänä keväänä Purjeisiini tuulta anna -hartaushetki järjestetään tiistaina kello 19 alkaen Hahdenniemen venesatamassa. Hartauden pitää pastori Seija Ala-Uotila. TIEKIRKKO AVOINNA Raision seurakunta palvelee matkailijoita ja oman paikkakunnan ihmisiä avaamalla kirkon ovet kesäksi. Tiekirkkotoiminta luo mahdollisuuksia hiljentymiselle ja moderneille pyhiinvaelluksille. Raision kirkko on avoinna arkisin klo Kirkossa toimivat asiantuntevat oppaat, jotka perehdyttävät kävijät kirkon saloihin. Tilaisuuden päätteeksi on tarjolla pullakahvit. Tilaisuuden järjestää Raision Pieni Pyhän Jaakobin pyhiinvaellus Jaakonpäivänä järjestetään pieni pyhiinvaellus Konsan koululta Raision keskiaikaiselle kirkolle. Kaikille avoin vaellus kulkee merkittyä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellus-reittiä. Vaellus alkaa Konsan koululla järjestettävällä pienellä hartaushetkellä ja päättyy Raision kirkolla pidettävään rukoushetkeen ja mehutarjoiluun. Pyyhinvaellusreitti kulkee Konsan koululta Raisionjoen rantaa Huhkon koskelle ja Ihalantien kautta kirkolle. Vaellus kestää noin 2 tuntia. Matkan pituus on noin 3 km. Kesä Raision kirkolla Oppaat ovat tavoitettavissa koko aukioloajan. seurakunta yhdessä Raision Veneseuran kanssa. Osallistujat voivat jättää autonsa koululle, jossa on runsaasti pysäköintitilaa. Raision kirkolta on tarvittaessa paluukuljetus lähtöpaikalle. Pienen Pyhän Jakobin pyyhinvaelluksen järjestävät Raision seurakunta, Raision Rinkka ry ja Jaakontien Ystävät ry. Pieni pyhiinvaellus torstaina Lähtö klo 12 Konsan koululta (Alikonsantie 2). Vaellus päättyy Raision kirkolle n. klo 14. MESSUT Messu järjestetään kesäkuusta elokuuhun sunnuntaisin ja pyhäpäivisin kello 10 kirkossa. SUVI-ILLAN HARTAUDET Kesäiltojen iloksi on tarjolla Suvi-illan hartaus joka keskiviikko klo 18 kirkkomaalla. Huonolla säällä hartaushetki järjestetään kirkossa. Keskusteluapua saatavana myös kesällä Tiesitkö tätä juhannuksesta? Kirkko tarjoaa keskustelua sekä apua myös kesällä Palvelevan puhelimen sekä verkkoauttamispalvelu Palvelevan netin kautta. Molemmat tarjoavat keskusteluapua nimettömänä ja luottamuksellisesti. Kirkon ylläpitämä Palveleva puhelin tarjoaa mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse. Soittajalle ei pyritä tarjoamaan valmiita vastauksia, vaan keskustelukumppani tukee löytämään itse elämään parhaiten sopivia ratkaisuja. Palveleva netti taas on kirkon verkkoauttamispalvelu, jonka kautta voi kertoa mieltä painavista asioista nimettömällä viestillä. Viestiisi vastataan viiden päivän kuluessa. Kiireellisessä asiassa voi soittaa Palvelevaan puhelimeen. Palvelevan netin käyttö on ilmaista. Palvelevan puhelimen numero Päivystysajat su to klo 18 01, pe ja la Palveleva netti palvelevanetti Hyvää ja rentouttavaa kesää! Tiedottaja Juhannuspäivä on omistettu Johannes Kastajalle. Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä. Hänen tehtävänään oli valmistaa Jeesukselle tietä. Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti hän julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä hänen syntymäpäivänsä eli juhannus. Kirkollisen aiheen lisäksi juhannus on Suomessa myös kansallinen juhla (Suomen lipun päivä) ja siihen liittyy keskikesän luonnonjuhlan aineksia.

3 3 Kirkkomaakierroskartta avuksi vierailijoille Raision kirkkomaalla kuulee historian havinan sekä näkee modernin muotoilun ja symboliikan. Nämä yhdessä muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jota tullaan katsomaan pitkienkin matkojen takaa. Kuten arkkitehti Bey Heng on todennut, kauniin kirkkomaan tulee olla eläviä varten. Hengin sanoihin viitaten, Raision seurakunta on tuottanut kirkkomaalla kävijöiden avuksi ns. Kirkkomaakierroskartan. Karttaan on merkitty reitti, jonka avulla vierailijat pääsevät tutustumaan itsenäisesti hautausmaan historiaan ja arkkitehtuuriin. Kirkkomaakierroksen reitille on valittu yhteistyössä Raision ja Lounaisrannikonoppaiden kanssa 21 mielenkiintoista kohdetta. Karttasivun toisella puolella on kerrottu tarkemmin kohteista. Toimiva yhdistelmä vanhaa ja uutta Kirkkomaakierroksella pääsee tutustumaan mm. tarinaan Kirkon rakentaneista jättiläisistä, Killistä ja Nallista tai kauhean ryövärin, Sika-Kyöstin, lopusta kirkon sakastin kulmalla. Historian lehtien havinan taas kuulee mm. Jääkärimarssin säveltäjän, Heikki Nurmion haudalla, Naantalin kuninkaan puolison Anna Maria Geitlinin laakakivimuistomerkillä tai vaikkapa ritari Carl Edvard Gyldenstolpen hautapaadella. Hieman toisenlaista tarinaa kertovat kirkon itäpuolelle istutetut kaksi koivua; muistomerkki, jonka köyhä isä kaksostyttärilleen istutti. Hyviä esimerkkejä nykyaikaisesta ja modernista hautausmaasuunnittelusta ovat Suomen ensimmäinen katettu uurnalehto, Kirkkauden Kappeli, muistelukivet ja kukkapöydät, muistelupolku sureville sekä uudenaikaiset uurnalehdot ja uurnahautausmaa-alueet. Kierros omaan tahtiin Kirkkomaakierroskartan polkua voi seurata tai kiertää oman mielensä mukaan. Kierroksen voi tehdä joko yhtenä päivänä tai jakaa sen osiin, oman aikataulun mukaan. Kierroksen pituus on kokonaisuudessaan noin 1,5 kilometriä. Karttoja saa kirkon edessä olevan ilmoitustaulun vieressä olevasta laatikosta sekä seurakuntatoimistosta. Raision kirkkomaan kierroskartta on tehty Raision seurakunnan ja Raision ja Lounaissuomen Matkaoppaiden välisenä yhteistyönä. Kirkkomaalla on paljon kerrottavaa vierailijoille. Tiesitkö esimerkiksi sitä, että kuvassa oleva Cavenin kappeli on toiminut ruumishuoneena ja viimeksi sitä on käytetty haudattavien uurnien säilytyspaikkana? Opastettuja kierroksia kirkkomaalla Itsenäisen tutustumisen lisäksi, Raision kirkkomaahan voi tutustua kesäisin järjestettävien opastettujen kierrosten avulla. Kierrokset kestävät noin 1,5 tuntia ja niille lähdetään kirkon pääportilta, ns. Graniittipylväikön luota. Oppaina toimivat Raision ja Lounaisrannikkon Matkailuoppaat. Kesän 2013 opastetut kierrokset: To ja klo 18, teemalla Jotain vanhaa jotain uutta Ti ja klo 18, teemalla Kirkkomaamme rakennukset Viherlahden uusi harmaa punainen saunarakennus tulee istumaan yhtä hienosti rantamaisemaan, kuin kuvassa näkyvä päärakennuskin. Uusi sauna valmistuu kuvan vasempaan laitaan, entisen saunan tilalle. Uusi saunarakennus Viherlahteen Raision seurakunnan leirikeskus saa uuden saunarakennuksen kesäkuussa. Uusi saunarakennus on ulkoasultaan samantyylinen kuin leirikeskuksen päärakennus. Harmaapunainen puurakennus sulautuu luontevasti rantamaisemaan. Noin 140 neliömetrin laajuisessa saunarakennuksessa on kunnollisten puku- ja pesutilojen lisäksi myös kokous- ja oleskelutilat sekä keittokomero. Terassilta ja kokoustilojen suurista ikkunoista on näkymät merelle. Saunarakennuksessa ja -tiloissa on otettu huomioon liikuntarajoitteiset. Tiloissa on myös INVA-WC:t sekä kulkukäytävä liikkumista helpottamaan. Noin euroa maksanut saunarakennus on runkotalo, joka on päällystetty hirrennäköisellä laudoituksella. Sokkelin sijaan talo on rakennettu kallioon upotettujen pilareiden päälle. Pilariratkaisulla vähennetään mahdollisten kosteusvaurioiden syntyä. Raision seurakunnan ympäristödiplomin mukaisesti, ympäristöasiat on otettu huomioon uudessa saunarakennuksessa. Rakennus mm. lämpenee ilmalämpöpumppujen avulla. Erittäin huonoon kuntoon päässyt Viherlahden vanha saunarakennus purettiin lokakuussa Vanhan saunan sokkeli oli pahasti kallistunut ja pesutilojen hirsiseinät oli jo kertaalleen levytetty. Saunarakennuksen lisäksi Viherlahteen saatiin uusi laituri. Myös pakkipaikan valaistus on uusittu. Uuden saunarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Raimo Reima, Arkkitehtitoimisto Raimo Reima Oy:stä. Rakentajana toimii Rakennus Kylänpää Oy. Tuulia Tuominen Yötön yö Viherlahdessa Seurakunnan järjestämä ilmainen juhannusjuhla on jo vuosikymmenien ajan koonnut seurakuntalaisia meren äärelle nauttimaan yöttömästä yöstä. Juhlat on suunnattu kaikille ilman etukäteisilmoittautumista tai ikärajaa ja ne ovat turvallinen ja erilainen tapa nauttia perinteikkäästä suomalaisesta juhannuksesta. Juhannusjuhlille lähdetään yhteiskuljetuksella Raision seurakuntatalolta klo Naantalin vanhaa tietä Viherlahteen ja paluu on noin klo Tulokahveille päästään klo ja ohjelma alkaa klo 18 lipunnostolla. Ohjelmassa on hengellistä ohjelmaa kuten hartaushetki leirikirkossa, yhteislaulua sekä kevyempää viihdeohjelmaa. Juhlilla pääsee myös patikoimaan luontopolulle. Illan mittaan on tarjolla kokko ja makkaranpaistoa rannassa. Papeista mukana ovat Tiina Rautiainen ja Pyry Winter. Kamarin kahvila avoinna kesälläkin Tasalan Kamari on avoinna kesätorstaisin. Tervetuloa kahville ja vaihtamaan kuulumia! Mariitta Pentti Juhannusjuhlat pe Viherlahden leirikeskuksessa Linja-autokuljetus lähtee seurakuntatalolta klo Paluukuljetus noin klo Hinta: 5 /hlö. Tasalan Kamarin kesäkahvila on avoinna neljättä kesää. Edellisten vuosien kokemusten rohkaisemina vapaaehtoiset haluavat tulevanakin kesänä olla palvelemassa raisiolaisia. Tuoretta pullaa ja kahvia on tarjolla mukavassa ja viihtyisässä kohtaamispaikassa, keskellä Raisiota. Diakoniatyöntekijä on kesäkahvilassa mittaamassa verenpainetta ja keskustelemassa asiakkaiden kanssa. Vastaanotolle tulevien pitää ottaa punainen vuoronumero ulko-ovesta oikealla olevalta pöydältä. Diakoniatyöntekijällä on aikaa riittävästi kahdenkeskiseen keskusteluun ja verenpaineen mittaukseen ns. hiljaisessa huoneessa. Kamarin Lähetyssoppi on kiinni kesällä, mutta kesäkahvilan vapaaehtoiset myyvät tarvittaessa oman seurakunnan ja Lähetysseuran adresseja. Kastemekkoja sinisellä tai punaisella rusetilla voi myös vuokrata Kamarista. Kesäkahvila avoinna välisenä aikana kerran viikossa torstaisin klo Tasalan Kamarin löydät osoitteesta Tasalan aukio 5.

4 4 Hautausmaan uurnahautausalueen istutuksia kunnostetaan ensi kesänä Osia Ikirauhan kallioiden uurnahautauspaikkojen istutusalueista kunnostetaan tulevan kesän aikana. Näkyvin muutos on se, että osa huonoon kuntoon päässeistä ja liian suuriksi venähtäneistä vuorimännyistä poistetaan ja lehtipensaita siirretään toisiin paikkoihin. Näin alueen ilme siistiytyy ja liikkuminen siellä helpottuu. Vuorimännyt ovat jo 20-vuotiaita. Niitä on leikattu vuosittain mutta ne ovat kuitenkin päässeet liian suuriksi. Välikäytävistä on tullut niin kapeita, että märällä säällä vaatteet kastuvat, kuvailee tilannetta seurakuntapuutarhuri Mikko Jantonen. Arkkitehti Bey Hengin suunnittelema, pelkästään uurnahautaamiseen tarkoitettu kallioalue on kokonaisuudessaan noin puolen hehtaarin kokoinen. Se valmistui vuonna Haudoille, jotka sijaitsevat perennamattoalueella, voi tuoda kukkia, mutta ne tulisi jättää ruukkuunsa, jotteivät ne pääse juurtumaan. Timo Koskensalo Tiina Piha Kunnostus koskee perhehauta-alueiden osastoja 03 ja 08. Ikirauhan kallioiden hautaalueilta poistettavien vuorimäntyjen tilalle istutetaan maata peittävä perennamatto. Poistettavien havujen tilalle perennoita Poistettavien vuorimäntyjen tilalle istutetaan maata peittävä perennamatto, esimerkiksi pikkutalvioita tai rentoakankaaleja. Parhaassa kunnossa olevat vuorimännyt säilytetään ja hoitoleikataan. Paikoillaan säilyvät myös tuiviot, keijuangervot ja kääpiökatajat. Uurnahautausmaalla peittoperennan on hyvä olla matalakasvuinen ja mattomaisen tiivis, jotta rikkaruohot eivät pääse siitä läpi, toteaa Jantonen. Poistettavien vuorimäntyjen vieressä sijaitsevat hankikit ja vuorenkilvet siirretään istutusalueiden reunoille. Reuna-alueiden istutukset viimeistellään katteella. Kunnostuksen on suunnitellut yksityinen maisemasuunnittelija, suunnitteluhortonomi AMK Jaana Peltola. Toimeen oli tarkoitus ryhtyä mahdollisimman aikaisin keväällä, mutta kylmien säiden pitkityttyä vauhtiin päästiin vasta toukokuussa. Ensimmäiseksi hoidetaan kasvien poistot ja siirrot, lisätään kasvualueelle multaa ja siistitään yleisilme. Peittoperennat saadaan hautausmaalle vasta loppukesästä, elokuussa, kun ne ovat taimistolla ehtineet kasvaa täyteen tiheyteensä. Omat istutukset ruukkuun Uudistuksen jälkeen haudoilla käyvät omaiset saavat uudet ohjeet hautapaikan hoidosta. Leikkokukkia haudoille voi tuoda entiseen tapaan, mutta perennamattoalueelle ei enää saa istuttaa juurtuvaa kasvia, vaan se pitäisi jättää ruukkuunsa. Mikko Jantonen suosittelee asettamaan kukkaruukun alle vielä kivilaatan, jotta kasvi ei vahingossakaan lähtisi juurtumaan. Muuten peittoperenna kärsii ja siihen alkaa tulla aukkoja. Sama ohjeistus on jo käytössä niillä hautausmaan alueilla, joilla on samaa kasvillisuutta. Tämä on oikeastaan palaamista alueen suunnittelun alkuperäiseen lähtökohtaan. Omaisilla ei ole hoitovelvoitetta uurnahaudoista, vaan seurakunta istuttaa ja hoitaa peruskasvit ja pitää alueen siistinä, Mikko Jantonen sanoo. Tämän käytännön taustalla on se, että perheenjäsenet muuttavat paikkakunnalta toiselle ja omaisten hautoja on vaikeaa hoitaa matkan päästä. Hautausmaan kallioalueen kunnostuksen kustannusarvio on kasvien osalta noin 8000 euroa. Lisäksi tulevat työkustannukset, joihin sisältyy maisemasuunnittelijan palkkio. Oman työn määrää on Mikko Jantosen mukaan etukäteen vaikeaa arvioida. Seurakunnan hautausmaalla työskentelee kasvukaudella vakituisesti 12 henkeä. Kesätyöntekijöitä on tänä vuonna kolme. Tiina Piha Uudet ohjeet haudoilla kävijöille Opas hautapaikan valintaa helpottamaan Seurakunta on koonnut käytännön ohjeet haudoilla käyviä omaisia varten. Ohjeet koskevat muun muassa hautojen hoitoa, kukkien ja lyhtyjen tuomista haudoille ja jätteiden käsittelyä. Tässä lyhennettynä julkaistavan ohjeen saa kirjallisena seurakuntatoimistosta sekä seurakunnan nettisivuilta. q Raision seurakunnan hautausmaa on toukokuun alusta elokuun loppuun avoinna klo Kirkollisina juhlapäivinä ja niiden aattoina hautausmaa on avoinna ympäri vuorokauden. Muina aikoina hautausmaalla käyntiä suositellaan valoisaan aikaan. q Muistomerkistä sekä kasvien ja koriste-esineiden käytöstä haudalla seurakunta antaa omaisille erilliset ohjeet. Puuvartisia kasveja ei saa haudoille istuttaa, samoin muovikukat ovat kiellettyjä. Kynttilöitä ja lyhtyjä saa tuoda haudoille talvikaudella. Jätemäärän pienentämiseksi suositellaan metallisia hautalyhtyjä, joissa poltetaan kuoretonta kynttilää. q Lyhdyt ja kynttiläjätteet on poistettava haudoilta huhtikuun loppuun mennessä. Jätteille on hautausmaalla lajittelupiste, josta löytyvät tarkemmat lajitteluohjeet. Lisätietoa saa seuraavilta henkilöiltä: Hautausmaan työnjohto: Tomi Salminen, p tai Mikko Jantonen, p Seurakuntatoimisto: Taina Dahlgren, p Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@evl.fi Tiina Piha Opas hautapaikan valintaan -esitteen saa tarvittaessa seurakuntatoimistosta. Raision seurakunnan uusi Opas hautapaikan valintaan -esite on ilmestynyt. Oppaan on tarkoitus helpottaa hautapaikan valinnassa, sillä läheisen kuoltua vastaan tulee monenlaisia järjestelyjä. Yksi tärkeimmistä on haudan valinta. Raision hautausmaalla on monenlaisia hautapaikkavaihtoehtoja, joita kuvataan uudessa esitteessä. Hautapaikan valintaan vaikuttavat mm. periaatteelliset näkemykset: valitaanko arkkuhauta vai uurnahauta. Myös hautapaikan ympäristöön moni kiinnittää huomiota: olisiko sopiva paikka puun siimeksessä tai avarammalla paikalla. Yksi tärkeä kysymys, jota omaisten kannattaa miettiä, on haudan tuleva käyttö. Tarvitaanko sukuhauta tulevillekin polville vai onko nyt haudattava läheinen ainoa raisiolainen suvun jäsen. Vaihtoehtoja on monia Raision kirkkomaalla on mahdollisuus arkku- tai uurnahautaukseen. Ns. sukuhautoja on sekä arkku- että uurna-alueilla. Kun arkkuhautaan on haudattu arkku, mahtuu samaan hautaan myös suuri määrä uurnia; näin kyseinen hauta voi olla isomman suvun sukuhautana. Jos haudattava läheinen on suvun ainoa raisiolainen ja muu suku asuu kaukana Raisiosta, voi uurnalehto olla hyvä vaihtoehto. Uurnalehto ei edellytä omaisilta haudanhoitoa.

5 5 Hautausmaallakin voi tehdä ekotekoja Haudalla kävijä voi osallistua ympäristötalkoisiin lajittelemalla jätteet hautausmaan jätepisteissä ja valitsemalla haudan somisteeksi ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Vuosi sitten voimaan astunut jätehuoltolaki velvoittaa seurakuntiakin vähentämään jätteen määrää ja edistämään kierrätystä. Raision seurakunnassa periaatetta viedään käytäntöön aina hautausmaata myöten, eikä suotta: erityisammattimies Tomi Salmisen mukaan pelkästään pyhäinpäivän jälkiä siivottaessa kynttiläjätettä saattaa kertyä yhden kuorma-auton vaihtolavallisen verran ja jouluna toinen mokoma. Jätehuoltolain ja paikkakuntakohtaisten määräysten lisäksi Raisio seurakunnan jätehuoltoa ohjaavat nyt sille toisen kerran myönnetyn kirkon ympäristödiplomin vaatimukset. Niiden pohjalta on laadittu nelivuotinen ympäristöohjelma, joka nykyisellään on voimassa vuoteen Ympäristöohjelman mukaisesti hautausmaalla pyritään nyt vähentämään maatumattoman, erityisesti kynttiläjätteen määrää ja lajittelemaan jätteet entistä huolellisemmin. Huomiota kiinnitetään myös hoitotoimien ja hankintojen ympäristövaikutuksiin. Jätteen lajittelu on hyvä opetella nuoresta pitäen. Hautausmaalla pyritään vähentämään jätteen määrää mm. kierrättämällä. Jätteen määrän vähentämisessä ja kierrätykseen ohjaamisessa on suureksi avuksi, jos haudoilla kävijät osaltaan huolehtivat jätteiden lajittelusta, sanoo Raision seurakunnan ympäristövastaava Hannele Siltala. Hän kuitenkin toteaa, ettei lajittelu voi hautausmaalla nousta pääasiaksi. Ihmiset tulevat hautausmaalle ennen kaikkea tekemään surutyötä ja hiljentymään, Hannele Siltala sanoo. Hautausmaan jätepisteet päivitetään Hautausmaan jätepisteet ajanmukaistetaan ja niiden paikat tarkistetaan kesän 2013 aikana. Joitakin nykyisiä jätepisteitä poistuu ja joitakin sijoitetaan uusiin paikkoihin. Jokaiselle jätepisteelle tulee lajitteluastia polttokelpoiselle, maatuvalle, metalli- ja kaatopaikkajätteelle. Jäteastioissa on lajittelussa neuvovat tarrat. Jätepisteiden sijoittelussa tavoitteena on, että ne sijoitetaan keskeisten kulku- ja poistumisreittien varrelle. Tiina Piha Pienetkin valinnat ovat avuksi Hautausmaalla syntyvän jätteen määrään ja laatuun voi vaikuttaa pienilläkin valinnoilla. Maatumattoman kynttiläjätteen määrää voi vähentää esimerkiksi jo tuomalla haudalle useamman kynttilän sijaan vain yhden. Jo yksikin kynttilä riittää valaisemaan haudan, Hannele Siltala sanoo. Muovisia kynttilälyhtyjä ympäristöystävällisempi vaihtoehto on lasinen lyhty, jossa poltetaan kuoretonta kynttilää. Kukkien tuoja voi valita helposti maatuvan sidotun kimpun tai kokonaan luonnonmateriaaleista tehdyn asetelman. Seurakunnalta voi myös ostaa haudalle monivuotisen perennan yksivuotisen kesäkukan sijaan. Perennoja on useampia, eri kasvupaikoille sopivia lajikkeita. Uuden uurnahautausmaan alueella maanpeiteperennat korvaavat kokonaan omaisten istuttamat kukat. Jätteen käsittelyä varten lajittelupisteissä on omat astiansa kompostoituvalle, polttokelpoiselle ja kaatopaikkajätteelle. Lähitulevaisuudessa pisteissä on todennäköisesti myös metalliastiat. Ohjeet lajitteluun löytyvät jätepisteistä ja neuvoja voi kysellä myös suoraan seurakunnasta tai Turun seudun jätehuollosta. Hautausmaallakin on ongelmajätteitä. Haasteellisia lajiteltavia ovat esimerkiksi kukkalaitteet, jotka yleensä sisältävät kasvien lisäksi ainakin metallia ja muovia ja eivät siksi kelpaa kierrätykseen. Myös nopeasti yleistyvät LED-kynttilät ovat jätteenä uusiokäyttöön kelpaamatonta SER- eli sähkö- ja elektroniikkaromua ja niiden paristot ovat ongelmajätettä. Hautausmaalta löytyvät jätepisteet on merkitty karttaan R-kirjaimella. Puheenvuoro Hyödyttömät hyödyksi Sanomalehtipaperia, lasivillaa, ravinteita, metallituotteita, biokaasua, sadetakkeja, fleece-puseroita, voiteluöljyä, kartonkihylsyjä ja noin viisi prosenttia seudun kaukolämmöstä. Tätä kaikkea ja paljon muuta saadaan valmistettua erikseen lajitelluista jätteistä. Viimeksi toissapäivänä kuulin vanhan tutun epäilyksen: samaan paikkaan ne kaikki jätteet kuitenkin kipataan. Omaa lajittelulaiskuutta selitetään myös arvioimalla, että ei siitä ole hyötyä jos minä lajittelen, kun ei se naapurikaan, eivätkä ne miljardi kiinalaista. Todellisuudessa ihan jokaisen meistä väärään astiaan laittamat jätteet aiheuttavat myöhemmin käsittelylaitoksilla lisätyötä, ja moni arvokas raaka-aine haaskaantuu turhaan. Useimmilta lajittelu onneksi jo sujuu. Viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa selvisi, että seudulla jätteenpolttolaitokselle päätyvä jäte on pääosin sitä mitä pitääkin. Täällä meillä osataan lajitella: keräyslasia ja metallia polttokelpoisen jätteen joukossa oli jopa puolet vähemmän muiden suomalaisten jätelaitosten tutkimuksiin verrattaessa. Tästä komeasta tuloksesta voimme taputtaa toisiamme olalle! Ainoastaan viisi prosenttia yhdyskuntajätteestämme sijoitetaan kaatopaikalle, iso osa päätyy pattereita lämmittämään. Uusiksi tuotteiksi voidaan tällä hetkellä kierrättää kuitenkin vasta kolmannes. Siinä riittää vielä kirittävää. Kaunis luontomme ei ole kertakäyttötavaraa. Raakaaineet kannattaa pitää talouden kierrossa tuottamassa työtä ja palveluja mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi puukuitu voi kiertää kymmeniä kertoja uusiksi sanomalehdiksi tai pakkauksiksi ennen polttamista. Kasvien osat ja haravointijätteet kompostoituvat muhevaksi mullaksi. Metallit ovat kiitollista kierrätettävää: ne taipuvat loputtomasti ja muuttumattomina erilaisiin käyttötarkoituksiin. Uusia talvivaaroja ei kukaan kotikulmilleen halua, parasta siis pistää jokainen kännykkä, korkki ja klemmari kiertoon. Joskus voi käydä niin, että vaikka kotona jätteiden lajittelu on totuttu tapa, työpaikalla tai julkisissa tiloissa asia unohtuu. Esimerkiksi hautausmaalla jätehuollon järjestäminen aiheuttaa haasteita; kaatopaikalle kuuluvat kynttilälyhdyt päätyvät vääriin astioihin, kompostiin päätyy muoveja ja useita materiaaleja sisältävät kukkalaitteet eivät tunnu kuuluvan mihinkään. Toimintatavat voivat olla vieraita, mistä seuraavat virheet lajittelussa aiheuttavat vaivaa ja kustannuksia. Seuraavan kerran kun vierailet omaisen haudalla, tarkista tunnetko oikeat käytännöt? Keräyssäiliöiden kyljestä tai lähistöltä löytyvät ohjeet, mitä jätettä mihinkin niistä kuuluu laittaa. Lisätietoa voit kysyä seurakunnasta tai TSJ:n asiakaspalvelusta. Vaiva on meille pieni, mut ta yhteinen hyöty suuri. Miia Jylhä Neuvoja, Turun Seudun Jätehuolto Oy Tuuli Meriläinen

6 6 Mariitta Pentti Tasalan Kamarin sukkakerholaiset ovat kutoneet parissa kuukaudessa yli 50 paria onnittelusukkia. Kerhon vetäjinä toimivat Eliisa Karppinen ja Marja-Liisa Mäkinen (oik.). vuoden Yhteisvastuu-teemaan, jonka kautta tuetaan mm. yksinäisiä vanhuksia. Näin myös Raision seurakunta haluaa muistaa omia vanhuksiaan tänä sekä tulevina vuosina. Naisten sukat neulotaan vaaleanpunaisesta ja valkoisesta Nalle-langasta. Miehet taas saavat 7- veljestä langasta neulotut siniset tai harmaat sukat. Malli on vapaa, pääasia on, että sukka on etenkin varresta riittävän väljä. Ihanat pitsimalliset sukat joustavat myös jalkapöydän kohdalta. Lämmin lahja lähimmäiselle Tasalan Kamarin Sukkakerhon tavoitteena on kutoa villasukat lahjaksi jokaiselle Raision seurakunnan jäsenelle, hänen täyttäessään 90, 95 vuotta ja joka vuosi siitä eteenpäin. Sukkakerhon mottona on lämmin lahja lähimmäiselle. Tavoite on kova, mutta Tasalan Kamarin vapaaehtoisista muodostuneen Sukkakerhon jäsenet ovat erittäin innostuneita kutojia. Maaliskuussa toimintansa aloittaneen Sukkakerhon tavoitteena oli saada kaksi paria villasukkia valmiiksi huhtikuun alussa syntymäpäiviään viettäville seurakuntalaisille. Tavoite saavutettiin reippaasti, sillä huhtikuun alussa kerholaisilla oli valmiina 10 paria villasukkia ja huhtikuun loppuun mennessä jo 50 paria. Kesällä syntymäpäivään viettävien 26 seurakuntalaisen sukat ovat siis jo valmiina. Tällä hetkellä sukkakerhossa on 11 neulojaa, joista osa on neulonut jopa 11 paria sukkia. Osa kutoo kotona, osa taas Tasalan Kamarissa kokoontuvassa sukkakerhossa torstaisin klo Kerhon vastuuhenkilöinä toimivat Kamarin vapaaehtoiset Eliisa Karppinen ja Marja-Liisa Mäkinen. Pitsiset ja joustavat Sukkakerhon innokkaiden neulojien mielestä lämmin lahja lähimmäiselle -ajatus sopii hyvin tämän Sankareita muistetaan Raision seurakunta muistaa eri tavoin merkkipäiviään viettäviä seurakuntalaisia. Tietyille ikäryhmille, kuten esimerkiksi 10-vuotiaille ja 65-vuotiaille, järjestetään seurakuntatalolla yhteisiä juhlia kakun ja ohjelman merkeissä. Yhteisten juhlien lisäksi seurakunnan papit ja diakoniatyöntekijät käyvät kodeissa ja laitoksissa onnittelemassa merkkipäiviään viettäviä seurakuntalaisia. Näillä onnittelukäynneillä viedään syntymäpäiväsankarille lahjaksi useimmiten kortti sekä kirja tai kukkia. 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille kukkien tai kirjan vieminen ei kuitenkaan aina ole tarkoituksenmukaista. Usein kirjaa ei pysty enää itse lukemaan eikä ole ketään, joka sitä lukisi. Kauneudesta huolimatta kukat taas voivat aiheuttaa allergiaa ja ovat usein kiellettyjä laitoksissa. Näin ollen sukkakerholaisten lahjaksi kutomat villasukat ilahduttavat syntymäpäiväsankaria ja lämmittävät jalkoja sekä toivottavasti myös sydäntä. Mariitta Pentti Diakoniatyöntekijä Laitoksissa asuvista ei saada tietoja Synttärisankarit kateissa Vuoden alusta lähtien moni raisiolainen, hoivakodissa tai muussa laitoksessa asuva syntymäpäiväsankari on odottanut seurakunnan onnitteluvierailua, turhaan. Ongelmaksi on muodostunut se, että seurakunnalla ei ole käytettävissä laitoksissa asuvien tietoja. Kirkkoherra Pertti Ruotsalo kertoo, että laitoksissa asuvien seurakuntalaisten tietoja ei ole saatu vuoden 2013 alusta lähtien. Kotonaan asuvien merkkipäivän viettäjien osoitetiedot me saamme, mutta laitoksista tietoja ei tietosuojalainsäädännön takia seurakunnan työntekijöille anneta. Sen me kyllä hyvin ymmärrämme, sanoo Ruotsalo. Diakoniatyöntekijä Mariitta Pentin mukaan ns. kateissa olevien seurakuntalaisten määrää mahdoton sanoa. Se selviää sitä mukaa, kun huomataan, ettei seurakunnasta löydy syntymäpäivänsankarin tietoja. Tiedämme, että moni vanhus odottaa... ja turhaan seurakunnalta tervehdyskäyntiä. Myös omaiset voivat ihmetellä ja soittaakin meille kysyen, että miksei meidän mammaa tai pappaa ole muistettu, toteaa Pentti. Omaiset ovatkin avainasemassa, jotta seurakunnasta voitaisiin vierailla kaikkien niiden luona, jotka odottavat syntymäpäivätervehdystä. Omaiset voivat ottaa yhteyttä ja ilmoittaa laitoksessa asuvan yhteystiedot sekä syntymäajan Raision seurakuntatoimistoon. On hyvä, että omaiset soittavat seurakuntatoimistoon ja ihmettelevät, ettei läheistä ole käyty katsomassa. Toivomme kuitenkin, että soitto tulisi mieluummin etu kuin jälkikäteen. Näin voimme muistaa syntymäpäiväsankaria, sanoo Mariitta Pentti. Seurakunta on levittänyt hoivakotien, vanhainkotien ja muiden laitosten ilmoitustauluille pyyntöjä, että omaiset ottavat seurakuntaan yhteyttä, jos he toivovat, että seurakunnan edustajat tulevat syntymäpäiville. Tapana on ollut, että seurakunnan työntekijät käyvät tervehdyskäynnillä 85 ja 90 vuotta täyttävien luona sekä vuosittain 90 ikävuodesta eteenpäin syntymäpäiviään viettävien luona. Omaiset voivat ottaa yhteyttä ja ilmoittaa laitoksessa asuvan yhteystiedot sekä syntymäajan Raision seurakuntatoimistoon.

7 7 Vaisaaren seurakuntakodissa on tanssittu gospel-lattareiden tahdissa ja koettu tanssin iloa jo vuoden verran. Tehtävänä tanssittaa! Puistogospellattareita eli tanssihetkiä gospelmusiikin tahdissa järjestetään kesäkuun alusta juhannukseen saakka Raision seurakuntatalon pihamaalla. Gospel-lattareissa viehättävät ja vetävät mukaan suorittamisesta vapaa, avoin ilmapiiri. Gospel-lattaritunnilla jokainen saa tanssia omalla tyylillään, ihan vain tanssimisen ilosta. Gospel-lattaritansseja on järjestetty Raision seurakunnassa syksystä 2012 lähtien ja ne ovat saavuttaneet suuren suosion etenkin nuorten naisten keskuudessa. Viikoittain Vaisaaren seurakuntakodille on kokoontunut iloinen ja energinen naisporukka liikkumaan yhdessä ja huhtikuussa 60 naista osallistui gospel-lattaritunneille osana Koko- Nainen päivä Sinulle -tapahtumaa. Koska kokemukset gospel-lattaritunneista ovat olleet erittäin hyviä ja osallistujat sekä vetäjät ovat innostuneita uudesta toiminnasta, päätettiin seurakunnassa järjestää myös kesällä gospel-lattaritunteja. Taru Kervilä (vas.) etsi itselleen sopivaa palvelutehtävää seurakunnassa ja tanssinohjaajan tehtävä tuntui heti napakympiltä. Laura Ahteelaa (oik.) innostaa gospellattarituntien hyvä yhteishenki. Yhteyttä ja rohkaisua Jokaisen gospel-lattaritunnin alussa ja lopussa on rukous ja koko tunnin ajan soi iloinen latinogospel. Moni osallistuja on kokenut tunneilla liikunnan iloa ja naisten välistä yhteyttä ja rohkaisua. Useampi vain kerran kokeilemaan tullut on jäänytkin tuntien säännölliseksi kävijäksi. Gospel-lattereita on vetänyt Raision seurakunnan työntekijä Hannele Siltala yhdessä kolmen ohjaajan, Laura Ahteelan, Taru Kervilän sekä Leena Suomisen kanssa. Ohjaajat jakavat tuntien suunnitteluja vetämisvastuun. Ohjaajien kesken pidetään myös kenraaliharjoituksia ennen uuden ohjelman lanseerausta. Tehtävänä tanssia ja tanssittaa! Taru Kervilä lähti innolla mukaan ohjaajatiimiin saatuaan siihen kutsun. Hän oli jo pitkään kysellyt omaa palvelutehtäväänsä seurakunnassa ja tämä tehtävä tuntui napakympiltä tanssia ja liikunnan ohjaamista pitkään harrastaneelle Tarulle. Taru on saanut vapaaehtoistyöstä paljon iloa myös omaan elämään ja ohjaajien välinen rukousyhteys on tuntunut ainutlaatuiselta. Tiivistetysti voi sanoa, että gospel-lattareissa saa vapautuneesti tanssia. Uskon, että Jumala hymyilee nähdessään meidän tanssivan yhdessä, vapautuneesti, Jumalan kunniaksi, Taru kiteyttää. Laura Ahteelaa innostaa gospellattareissa hyvä yhteishenki. Tavalliselle tunnille osallistuja saattaa mennä yksin ja poistua yksin, ilman, että juttelee kenenkään kanssa. Lauran mukaan gospel-lattaritunnilla virkistyy niin ruumiillisesti kuin henkisestikin. Ohjaamisessa yhdistyy minulle kaksi tärkeää seikkaa: tanssin ilo ja toisten kannustaminen vapautuneeseen, iloiseen kritillisyyteen tanssin kautta, sanoo Laura. Puistogospel-lattarit Ma 3.6., ja klo seurakuntatalolla, Wanhan Pappilan pihamaalla Mukaan tarvitset mukavat vaatteet ja kengät (sadepäivinä myös sisäkengät), vesipullon sekä 2 euroa kertamaksua varten. Puistogospellattareihin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Sateen sattuessa tunnit pidetään seurakuntatalon alakerran kerhohuoneessa. Hannele Siltala Ympäristötyöntekijä Lisätietoja: Hannele Siltala, hannele.siltala@evl.fi tai Hannele Siltala Hannele Siltala Seurakuntalaisen puheenvuoro Tanssimisen iloa! Kun kuulin noin vuosi sitten, että gospel-lattaritunnit alkavat Raisiossa, olin todella onnellinen! Olin saanut olla vierailevan tähden, Piialiina Ristolaisen vetämillä gospel-lattaritunneilla mukana kaksi kertaa ja toivonut kovasti, että täälläkin pidettäisiin tunteja säännöllisesti. Olen lapsesta saakka rakastanut tanssia, mutta tanssimisen iloa on varjostanut syyllisyys. Tanssiminen minun seurakunnassani oli kiellettyä. Se oli syntiä. En koskaan ole ymmärtänyt, miksi tanssiminen olisi syntiä. Pieni lapsikin alkaa heti musiikkia kuullessaan liikkua musiikin tahdissa eli tanssi on luonnollista liikehdintää ja tulee meidän sisältä. Eikö se tarkoita, että liike on luotu meihin? Lapsena tanssin salaa kun ketään muita ei ollut kotona, laitoin stereot täysille ja annoin rytmin viedä! Voi sitä valtavaa endorfiinia mitä kunnon tanssista saa, Jumalan luomaa hyvänolon tunnetta. Ymmärrän kyllä, että seurakunnassani ajateltiin ehkä tanssin kuuluvan diskoihin ja baareihin. Siellä kaikki muut kiusaukset liittyvät tanssin kanssa yhteen. Noissa paikoissa tanssiessa olenkin tuntenut oloni kiusaantuneeksi ja tanssiminen tuntuu jotenkin typerältä. Siellä heilumisesta ehkä saakin jäädä syyllinen olo, ketä varten siellä tanssitaan? Musiikista olen myös aina nauttinut ja erityisesti hengellisestä musiikista. Nyt jo ehkä ymmärrätte, miksi olin haljeta onnesta kuullessani gospel-lattarien tulosta ulottuvilleni. Nyt saisin tanssia sydämeni kyllyydestä ylistäen Jumalaa. Ensimmäisestä tunnista saakka olen ollut mukana aina kun vain olen päässyt. Se, että en olisi viitsinyt lähteä tunnille, ei ole ollut kertaakaan poissaolon syynä! Sitä hyvänolon tunnetta ei vain voi sanoin kuvailla, mitä kunnon liikunnasta saa. Ja gospel-lattaritunneilla on aivan erityinen, lämmin tunnelma, mikä tulee ihanista ihmisistä, rukouksesta ja ennen kaikkea Jumalan läsnäolosta. Surin lumien lähtöä, koska en enää pääse nauttimaan hiihdosta kimaltelevalla hangella auringon paisteessa, mutta sitten muistin, että juoksulenkkarit odottavat kaapin perällä metsäpolkuja ja linnunlaulua. Nauttikaa ihmiset Luojan luomasta luonnosta, pysähtykää kuuntelemaan sitä, tasatessanne sykettä. Pitäkää huolta sielunne temppelistä niin jaksatte jatkaa matkaa. Pitämällä huolta itsestämme, jaksamme myös pitää hyvää huolta lähimmäisistämme. Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen! Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen! Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, ylistäkää häntä riemukkain symbaalein! Kaikki te, joissa on elämän henkäys, ylistäkää Herraa! Halleluja! (Ps 150:3-6) Niina Nyblom

8 8 Sana Lepoa levossa Jostain kuulin ajatuksen, että maamme neljä vuoden aikaa ovat aikamoinen luonnonvara ja rikkaus: ei pääse kyllästymään hiihtämiseen eikä jatkuvaan auringonpaisteeseen. Luistimet ja sukset on taas varastoitu ja uudet liikuntavälineet saatu esille. Pyörät poljetaan käyntiin ja lenkkitossujen sopivuutta kokeillaan jalkaan. Missä mun? - kysymys tulee tutuksi, kun juuri tällä hetkellä tarvittava tavara on kateissa, oltuaan levossa useamman kuukauden. Puutarhan tai parvekkeen kukoistusta aletaan rakennella. Mökille lähdöt tihentyvät. Talven jäljiltä pannaan paikat kuntoon ja sitten pitkän tai lyhyen siivousrupeaman jälkeen opetellaan lepäämistä ja olemista. Tämän psalmi 23 jae kaksi on kuin suomalaisen kevätsiivousta tekevän tai mökille matkaavan tunnuslause: Hän vie minut vihreille niityille...hän johtaa minut vetten ääreen... siellä saan levätä. Joillekin lepääminen ja oleminen ovat pientä puuhastelua, kun taas toisille luonnon seuraaminen ja äänimaailmaan uppoutuminen antavat levon. Olen pannut merkille omassa vapaa-ajanvietossani, että rauhoittuminen arjen rutiineista vie helposti useita päiviä.oman rauhoittumisrytmin löytyminen vaatii opettelua. Lepäämisen merkitys jaksamiselle on merkittävää. Vapaan ja työn sopiva vuorottelu antaa elämälle merkitystä ja väriskaalaa. Levon jälkeen arkeen voi löytää uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Uudessa Testamentissa Jeesuksen sanat kutsuvat: Tulkaa minun luokseni, minä annan levon. Kristuksen seurassa matkaillaan joskus kauas, tosinaan taas kohteet löytyvät läheltä. Oli miten oli, kristityllä tärkein matkaseura on aina mukana. Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Tänäänkään ei tarvitse tehdä retkiä tai matkoja yksin, vaan Kristus kulkee mukanamme. Siinä aukeaa kevään ja kesän ihmettelyyn tuore näkökulma: rankkasateessa tai helteessä, kylmässä tai kuumassa, arolla tai aholla, en ole turvaton enkä eksy. Hän on minun näkymätön GPS:ni, johon voin pitää yhteyttä rukouksen taajuudella. Johda Sinä minua, oikeaa tietä. Minulla on rippikoululeiriltä muistoksi jäänyt rukousnauha, mikä on saanut uuden käyttötarkoituksen kesäajoneuvoni ohjaustangossa. Sen keikkuessa matkaa tehdessä välillä muistan avata kanavan Kristuksen kanssa vuoropuheluun. Risti kertoo rakkaudesta ja rukousnauhan helmet eri värein aiheista ja ihmisistä, jotka ovat sydämelläni. Anna Maija Raittila runoilee: Kaiken uudeksi Luoja! Sulata minussa tilaa omalle luottamuksellesi. Anna minun levätä sinussa niin, että siinä levossa löytäisi sijansa kaikki, mitä minussa on. Markku Ahlstrand Pastori Kevät antoi odotuttaa itseään tänä vuonna. Kevään viivästyminen ei saa meitä kuitenkaan ajattelemaan, että kevät ja kesä eivät lainkaan koittaisi, sillä me tiedämme niiden tulevan aikanaan, takuuvarmasti. Onko elämässäsi asioita, joihin olet rukoillut Jumalalta apua, mutta rukousvastaukset odotuttavat itseään? Saako rukousvastausten viipyminen epäilemään, että rukouksia ei ole ollenkaan kuultu tai niihin ei ainakaan tule vastausta? Luomakunta Hannele Siltala Henkilöstöuutiset Seurakuntamestari Päivi Ahtinen on jäänyt vuorotteluvapaalle väliseksi ajaksi. Sijaisena toimii Tiina Peltonen. Raamatussa on monessa kohtaa lupauksia siitä, että Jumala on rukouksia kuuleva Isämme. Yhtä varmasti kuin kevät koittaa ja luonto puhkeaa kukoistukseen pitkänkin odottelun jälkeen, kuulee Taivaan Isä rukoukset ja vastaa niihin rakkaudessaan hyväksi näkemällään tavalla ja ajalla. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. Matt.7:9-11. Hannele Siltala Ympäristötyöntekijä Raision seurakuntalehti ISSN vuosikerta Julkaisija Vastaava päätoimittaja Raision seurakunta Kotimaa-Yhtiöt Olli Seppälä Postiosoite Raision seurakunta PL 10, Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) Internet Päätoimittaja Toimituskunta puh. (02) riikka.leskinen@evl.fi Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Levikki Jakelu Itella posti oy Kannen kuvat Timo Koskensalo Tiina Piha Mariitta Pentti

9 9 Seurakunnassa tapahtuu MESSUT JA HARTAUSHETKET YHDESSÄOLOA Toimintaa Tasalan Kamarissa (Tasalanaukio 5) LEIREJÄ JA RETKIÄ Keskiviikko klo 18 KirkonMenot-messu kirkossa. Teejatkot seurakuntatalon Nurkassa. Sunnuntai Kaatuneitten muistopäivä klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Ruotsalo, T. Rautiainen, Engström. Martinus-kuoro. Seppeleenlasku, mukana VPK:n soittokunta, joht. Hannes Merisaari. Kirkkokahvit ja juhlahetki seurakuntatalossa. Sunnuntai klo 10 Messu kirkossa. Winter, Vuorio, Engström. Palveluvuorossa rippikouluryhmä 9. Kirkkokahvit. klo 17 Raisiomessu seurakuntatalossa. Ehtoollisen vietto. Opetuspuhe Seppo Niemeläinen. Winter, Ruotsalo. Sunnuntai 2.6. klo 10 messu kirkossa. Kirkkokuljetus. Keskiviikko 5.6. klo 8 Arkiaamun ehtoollinen seurakuntatalossa. klo 10 Wanhan Pappilan kesäpäivien hartaus seurakuntatalossa. Messut kesällä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10 kirkossa Kirkkokuljetus 5.6., 3.7. ja 7.8. lähtö klo 9.30 Reitit: 1. Kalkelankatu 8 Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma kirkko 2. Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 kirkko 3. Rauhalankatu 5 kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta. Yhteyshenkilö: diakonissa Erja Andersson, p Raision Pyhän Martin kirkko on avoinna kesällä , ma pe klo Pyhän Martin kirkon oppaat ovat tavoitettavissa koko aukioloajan. Suvi-illan hartaudet keskiviikkoisin klo 18 kirkkomaalla Arkiaamun ehtoollinen ke 5.6., 3.7. ja 7.8. klo 8 seurakuntatalossa Pappilan Kesäpäivien hartaushetket ke 5.6., 12.6., klo 10 seurakuntatalon kappelissa Venehartaus PURJEISIIN TUULTA ANNA ti klo 19 Raision venesatamassa Hahdenniemessä Hartauden pitää pastori Seija Ala-Uotila. Tilaisuuden päätteeksi pullakahvit. Opastetut KIRKKOMAKIERROKSET Kierrokset alkavat klo 18 Raision kirkon pääportilta, kesto noin 1,5 tuntia. Oppaina Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat. to Jotain vanhaa jotain uutta ti Kirkkomaamme rakennukset to Jotain vanhaa jotain uutta ti Kirkkomaamme rakennukset JUHANNUSJUHLA pe klo Viherlahden leirikeskuksessa Ohjelmassa on mm. hartaushetki, yhteislaulua, makkaran paistoa ja mukavaa yhdessäoloa. Linja-autokuljetus lähtee seurakuntatalon pihalta klo ja ajaa Naantalin vanhaa tietä Viherlahteen. Paluukuljetus noin klo Viherlahdesta. Matkan hinta 5 /hlö. T. Rautiainen, Winter. Viro-Suomi YSTÄVYYS- SEURAKUNTAILTA ke klo 18 seurakuntatalossa Ilta Viron kirkon ja ystävyysseurakuntamme Harju-Madisen parissa. Kertomassa Sisko ja Harri Raitis. DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Päivystys Diakoniatoimistossa maanantaisin klo Tapaamisajan voi sopia muulle päivälle numerosta maanantaisin klo Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse. Toivotamme lukijoillemme aurinkoista ja hyvää kesää! Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma to klo 10 15, pe klo Kamari kesätauolla Kesäkahvila avoinna torstaisin klo Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Katumarkkinakahvila la klo Tasalan Kamarissa Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10 14, puh Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. Säännöllinen toiminta Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo Nettikahvila tiistaisin klo Rummikub -pelituokio keskiviikkoisin klo Pappi tavattavissa torstaisin klo Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo Sukkakerho torstaisin klo Yhteislauluhetki ke klo kanttoreiden Sini Niemisen ja Jukka Saarisen johdolla. ma klo Kevätlauluja ja keväisiä runoja. Esiintymässä Kamarin vapaaehtoiset. to 6.6. klo kanttori Sini Niemisen johdolla. (kesäkahvilan avajaiset) Tuolijumppa ma klo Soppaa kavereille la klo Tasalan Kamarissa Seurakunnan tarjoama keittolounas vähävaraisille ja työttömille raisiolaisille. Kuukauden pappi Hanna Vuori tavattavissa: ke klo 11 13, ke 22.5 klo ja ke klo Omaishoitajien KESÄRETKI ke 6.6. klo 9 16 Vivamon kurssikeskukseen Lohjalle Hinta: 10. Ilmoittautumiset viimeistään 28.5.: Mariitta Pentti p , Tarja Ostarmo tai Anne Jaatinen, p Rovastikunnallinen retki SLS:n LÄHETYSJUHLILLE lauantaina 8.6. klo 9-23 Helsinkiin Lähtö Raision srk-talolta n. klo 9. Paluumatkalle lähtö Helsingistä klo 21. Hinta: n. 20, sisältää matkat. Ohjelmassa mm. Nordikselta Nepaliin Kiinasta Kallioon, Cumina -kuoron konsertti, Maailmojen messu ja paljon muuta. Lapsille erilaisia toimintapajoja mm. lähetyslentäjien lennokkipaja, pomppulinna ja tarinapaja. Nuorten ohjelmaa Mikael Agricolan kirkolla mm. Idän ihmeet ja juontaja Joona Kortesmäki sekä asiaa ihmiskaupasta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: viimeistään lähetyssihteeri Katja Koskensalo, tai katja.koskensalo@evl.fi. MIELI -ryhmän KEVÄTRETKI pe klo Ruissaloon Lähtö S-marketin pysäkiltä klo 12, paluu n. klo 16. Mukavat retkivaatteet päälle! Lisätietoja: Erja Andersson, puh tai Mariitta Pentti, puh Mielenterveyskuntoutujien HYVÄN MIELEN KESÄLEIRI Viherlahden leirikeskuksessa Leiri on tarkoitettu sinulle, joka haluat puhua, kuunnella tai olla vain hiljaa. Sinulle, joka kaipaat iloa ja väriä elämääsi. Odotat yhdessäoloa ja tekemistä ilman kiirettä. Tule jakamaan, puhumaan ja nauttimaan hyvästä ruuasta yhdessä sekä virkistäytymään ulkoillen ja saunoen! Leirimaksu: 45, sis. täysihoito, ohjelma ja kuljetus. Lisätietoja: Mariitta Pentti puh tai Erja Andersson puh SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa I-leiri II-leiri Hakukaavakkeita saatavana Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja diakoniatyöntekijöiltä. Palautus samoihin paikkoihin. Hakuaika Leirin hinta 90. Veteraanit, lotat ja pikkulotat ilmaiseksi. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä. Kehitysvammaisten SYYSLEIRI Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa Leirimaksu 45, sis. täysihoidon ja ohjelman. Ilmoittautuminen viimeistään 31.7.: Päivi Leino, puh tai paivi.leino@evl.fi Omaishoitajien SYYSRETKI ke 4.9. klo Viherlahden leirikeskukseen Ilmoittautumiset viimeistään 26.8.: Mariitta Pentti p

10 10 Lapsille ja perheille Päiväkerhoihin ilmoittautuminen Syksyllä 2013 alkaviin päiväkerhoihin ilmoittaudutaan mennessä. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä myöhemminkin. Syksyn kerhot alkavat elokuussa viikolla 33. Kenelle? Päiväkerhotoimintaan ovat tervetulleita kaikki 4 6 -vuotiaat, Hiput-ryhmään kaikki vuonna 2010 syntyneet. Avoin tutustumisilta: to 8.8. klo Vaisaaren, Kokinvuoren, Pappilan ja Tikanmaan kerhoissa. Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset! Syyskauden maksut: kerran viikossa kokoontuville ryhmille 15 kaksi kertaa viikossa kokoontuville ryhmille 25 Ilmoittautuminen: Kerhoihin voi ilmoittautua joko netissä tai seurakuntatoimistosta tai kerhopisteistä saatavalla kaavakkeella. Kaavakkeen voit jättää heti tai postittaa osoitteella: Raision seurakunta, Päiväkerhot, PL 10, Raisio. Ilmoittautuneille postitetaan kerhotiedot kesäkuun aikana. Päiväkerhopaikat: Kokinvuoren seurakuntakoti (Murroskuja 3) Pappila, seurakuntatalo (Kirkkoherrankuja 2) Vaisaaren seurakuntakoti (Kunnaankatu 8) Tikanmaan seurakuntakoti (Kapponkatu 14 C 26) Lisätietoja: lapsityönohjaaja Johanna Salonen puh tai johanna.salonen@evl.fi SIRKUS -PERHESEIKKAILU JA LASTEN TÖIDEN MYYNTINÄYTTELY to klo Wanhan Pappilan pihassa ja Pappilan päiväkerhon tiloissa Perheseikkailun ohjelmassa monenlaista mukavaa tekemistä ja seikkailua koko perheelle erilaisissa toimintapisteissä! Mukana HaliBernit. Seikkailun aikana voit tavata sirkuksen väkeä. Lastentöiden myyntinäyttely avaa ovensa n. klo 19. Tule katsomaan ja ihastumaan lasten tekemiin taideteoksiin. Ostamalla teoksen tuet lähetystyötä. Wanhan pappilan KESÄPÄIVÄT Arkipäivisin klo seurakuntatalon pihamaalla (Kirkkoherrankuja 2). Hartaushetki keskiviikkoisin klo 10 seurakuntatalon kappelissa. Uutta Kesäpäivillä Äidin, isän tai muun hoitajan tullessa kesäpäiville pienten sisarusten/lasten kanssa, niin isommille sisaruksille/lapsille ( 6 8-vuotta) on tarjolla oma toimintahetki; askartelua, pelailua ja seikkailua. Ohjelmassa laulu-, leikki-, askartelu- ja hartaushetkiä sekä vapaata oleskelua. Toiminta on tarkoitettu kaikille pikkulapsille äidin, isän, mummon tai muun hoitajan kanssa. Seurakunta tarjoaa kahvit, teet ja mehut, muuten omat eväät. Grillausmahdollisuus. Wanhan Pappilan päivien toiminta on maksutonta, eikä tapahtumaan tarvitse ilmoittautua erikseen. Lisätiedot: johanna.salonen@evl.fi Wanhan Pappilan SYYSKESÄN PIHAPÄIVÄT klo seurakuntatalon (Kirkkoherrankuja 2) pihamaalla. Ohjelmassa laulu-, leikki-, askartelu- ja hartaushetkiä sekä vapaata oleskelua. Toiminta on tarkoitettu kaikille pikkulapsille äidin, isän, mummon tai muun hoitajan kanssa. Seurakunta tarjoaa kahvit, teet ja mehut, muuten voit ottaa omat eväät. Grillausmahdollisuus. Lisätiedot: johanna.salonen@evl.fi Kouluun lähtevien siunaaminen ma klo ja Raision kirkossa PERHESEIKKAILU to klo 18 seurakuntatalolla, Wanhan Pappilan pihassa. Pihaseikkailu koko perheelle! Ohjelmassa monenlaista mukavaa tekemistä. Rastirata ja yhteistä puuhastelua koko perheelle erilaisissa toimintapisteissä. Seikkailun päätteeksi pipari- ja mehutarjoilu. Oma muki mukaan! Lapsikuoro CHORUS JUNIORUM Lapsikuoro jatkaa toimintaansa syyskuussa Lisätietoja ja ilmoittautumiset kuoroon: Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) Tyttöjen ja poikien KESÄLEIRI Alakouluikäisten kesäleiri Viherlahden leirikeskuksessa Ilmoittautuminen: viimeistään pe internetistä löytyvällä ilmoittautumislomakkeella. Puhelimitse ei voi ilmoittautua. Leirille otetaan 30, ensisijaisesti raisiolaista lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. Varalle jääneille (5 varapaikkaa) ilmoitetaan, mikäli paikkoja. Leirimaksu: 50, sis. täyshoidon, kuljetuksen ja vakuutuksen Lisätietoja: Mia Flemming, puh kanttori Sini Nieminen, puh tai sini.nieminen@evl.fi PERHELEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa, Merimaskussa Perheleiri I: Ilmoittautuminen Perheleiri II: Ilmoittautuminen Leirimaksut: Aikuiset 45, vuotiaat 40 ja alle 7-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Ilmoittautuminen: Ilmoittautua voi netissä tai seurakuntatoimistosta, Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista saatavalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeet palautetaan samaan paikkaan. Leirille otetaan ilmoittautumis järjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. Lisätietoja: nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti p tai perhetyöntekijä Stefan Forsström p Lapsikuoro Chorus Juniorum Syyskausi alkaa torstaina klo Wanhassa Pappilassa Lisätietoja: kanttori Sini Nieminen, p tai sini.nieminen@evl.fi Kesäpäiville Wanhaan Pappilaan! Kesäkuun alusta käynnistyvät 17. Wanhan Pappilan kesäpäivät. Kesäkedolla tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Jokaisella päivällä on aihe, johon liittyen on tarjolla jotain yhteistoimintaa kuten askartelua, laulua, leikkiä jne. Joka päivä kedolle kannetaan mm. suuri määrä lasten hiekkaleluja ja pelivälineitä. Tänä kesänä kesäpäivillä kokeillaan uutena toimintana isommille sisaruksille tarjottavaa erillistä ohjelmaa eli äidin, isän tai muun hoitajan tullessa kesäpäiville pienten sisarusten kanssa, niin isommille sisaruksille (6-8 vuotta) on tarjolla oma toimintahetki; askartelua, pelailua ja seikkailua. Kesäpäivät ovat yhtä kuin suuri yhteinen ulkoiluhetki eli toiminta tapahtuu ulkona säästä riippumatta, kannattaa siis muista sään mukainen varustus. Grillausta ja pihaleikkejä Kesäpäivät kokoontuvat maanantaista perjantaihin ajalla klo Kesäpäivät päättyvät yhteiseen juhlaan. Kesäpäiville voi saapua haluamaansa aikaan ja lähteä kotiinkin sitten, kun se omaan aikatauluun parhaiten sopii. Keskiviikkoisin klo 10 kokoonnutaan yhteiseen kirkkohetkeen, joka pidetään seurakuntatalon kappelissa. Kirkkohetkessä on otettu huomioon erityisesti perheen pienet. Yhteinen hetki kestää noin puolituntia ja sen aikana kuullaan jokin Raamatun kertomus, lauletaan ja rukoillaan. Lounashetken aikaan seurakunta tarjoaa kävijöille mehut, teet ja kahvit. Muut syötävät jokainen tuo tälle Raision suurimmalle piknikille itse. Grilli on kuumana, joten kesän ensimmäiset makkarat ja hampurilaiset voi grillata kesäpäivillä. Pihapäivät jatkuvat syyskesällä Syyskesästä kokoonnutaan vielä Wanhan Pappilan syyskesän pihapäiville laulamaan, leikkimään ja grillailemaan sekä nauttimaan kesästä ja auringosta, yhteisen ulkoilun ja piknikin merkeissä. Wanhan pappilan kesä- ja syyskesän päivät ovat maksuttomat, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen. Kävijöiden ikähaitari on ollut pariviikkoisesta nyytistä mummiin tai vaariin. Kaikki uudet ja vanhat kävijät ovat sydämellisesti tervetulleita. Johanna Salonen Lapsityönohjaaja Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

11 11 Nu VIIKKOTOIMINTA Hengarit Torstaisin klo Nurkassa asti. Nuorten avoimien ovien ilta, jonne voi tulla pelailemaan ja oleskelemaan. rten tapahtumat Kesähengarit Avoimet ovet jatkuvat kesälläkin 6.6. alkaen Nurkassa. Ovet ovat avoinna joka torstai klo 17 20, ja paikalle voi tulla pelailemaan ja oleskelemaan. Viimeinen kesähengari SYYSKAUDEN ALOITUS Syksyn toiminta starttaa viikolla 34, jolloin torstaina klo 17 pidetään Hengarissa isos infotilaisuus. Tilaisuudessa kerrotaan isoskoulutuksesta, jatkiksesta ja X-ryhmästä, joten kaikki paikalle. Viikkotoiminta Hengarit ottavat varaslähdön syksyyn ja ensimmäisen kerran Nurkan ovet aukeavat jälleen torstaina Nuortenillat jatkuvat syksyllä alkaen joka keskiviikko klo Bänditoiminta Bändi aloittaa toimintansa myös viikolla 34. Bändiin tarvitaan kaikentasoisia ja minkä tahansa soittimen soittajia. Bändi kokoontuu torstaisin seurakuntatalon alasalissa klo Lisätietoja Stefanilta: Kohtaamisia Matkailu avartaa Kun minulle annettiin tehtäväksi kirjoittaa mieleenpainuvasta kohtaamisesta vaihtovuoteni aikana, oli valinta vaikea. Ne mieleenpainuvimmat kohtaamiset tapahtuivat varmasti juuri Norjaan saavuttaessa. Lentokentälle saapuessani, olivat monet muut vaihtarit jo paikalla. Edustettuna oli useita kansallisuuksia, jokaiselta mantereelta. Pieniä ryhmiä oli useita, jokainen maaryhmä istui keskenään. Ainoana suomalaisena minulla oli heti edessä suuren haasteen voittaminen. Olen aina ollut hieman ujo, ja nyt pitäisi yhtäkkiä mennä istumaan ventovieraiden keskelle ja kaikenlisäksi kommunikoida vieraalla kielellä. Katsoin ympärilleni ja punnitsin vaihtoehtoja. Päätin istahtaa juttelemaan italialaisten kanssa. Se lämpö joka siitä joukkiosta huokui, sekä tapa jolla he ottivat minut osaksi omaa ryhmäänsä, oli vertaansa vailla. Kolme päivää olimme kaikki vaihto-oppilaat yhdessä leirillä, ennen kuin jokainen meistä matkasi eri puolille Norjaa, oman isäntäperheen luokse. Leirin aikana sain kymmeniä uusia ystäviä monista eri maista ja kulttuureista. Pidämme edelleen tiivisti yhteyttä ja tulemme varmasti pitämään vielä kauan. Yhteystiedot Mia Flemming nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja Kimmo Keskinen nuorisotyönohjaaja Ritva Rautiainen rippikoulu- ja nuorisopastori Ville Väänänen vs. nuorisotyönohjaaja sähköpostiosoitteet: Useat kokemukset täällä ovat opettaneet minut elämään paljon avarakatseisemmin. Ei tule tuomita toista ennakkoluulojen perusteella. Ei, me emme ehkä ole samannäköisiä, usko samoihin asioihin tai pidä samoista ruuista. Olemme kuitenkin molemmat ihmisiä ja siksi täysin samanarvoisia, molemmat yhtä tärkeitä. Paljon olen elämästä oppinut viimeisen kahdeksan kuukauden aikana. Toivotta vasti pääsen jakamaan näitä oppeja niin seurakunnassamme, kuin sen ulkopuolellakin. Samuli Keskitalo Norjassa vaihdossa oleva Raision seurakunnan isonen Samuli Keskitalo ;) Kesän isostehtävät edelleen suosittuja Joka vuosi seurakunnassa tarvitaan paljon nuoria isostehtäviin leireille, retkille ja lasten päivätoimintaan. Jo todella pitkään, pitempään kuin itse elänyt, ovat isostehtävät olleet suosittuja. Tämä trendi jatkuu ja näkyy suuressa isoshakujen määrässä. Perinteisesti rippileirit työllistävät eniten isosia ja ne ovat myös nuorten kestosuosikkeja isostehtäväksi. Hakukaavake on kesän merkki Seurakunnan isoshaku oli huhtikuussa ja viimeinen hakupäivä oli juuri ennen vappua. Siinä nuoret saivat hakea haluamiinsa isostehtäviin kesäksi. Hakukaavake lähetettiin suunnilleen sadalle nuorelle, ja siinä oli paljon vaihtoehtoja isostehtäviksi. Tänä kesänäkin Viherlahti on täynnä rippileirejä. Kesään on saatu mahtumaan kahdeksan leiriä Viherlahdessa sekä kaupunkirippikoulu ja vaellusripari. Muita tehtäviä ovat mm. Wanhan Pappilan kesäpäivillä, perheretkillä ja lastenleireillä. Hakukaavakkeen odotus ja sen täyttäminen on nuorten mukaan selvä lähestyvän kesän merkki. Kaikki päättyy kuitenkin aikanaan, ja ensi vuonna haku olisi tarkoitus tehdä ensimmäistä kertaa sähköisesti. Isoset ovat todella suuri apu työntekijöille sekä korvaamaton osa rippikoulua. Vaikka isosena olo onkin hauskaa, on se myös samalla työntekoa. Isoset osallistuvat rippikoulun päiväohjelmaan ja ovat samalla työntekijöiden silminä, korvina ja joskus myös käsinä. He ovat nuoria, jotka tekevät töitä nuorten parissa ja heidän oma esimerkkinsä nuoremmille on erittäin kallisarvoista läsnäoloa. Isosena toimiminen kasvattaa ihmisenä Samu Verhola hakee kesällä isoseksi rippileirille. Hän aloitti viime syksynä isoskoulutuksen koska hänen mukaansa hänen omalla rippileirillä isoset olivat niin mahtavia ja mukavia, että hän halusi ryhtyä sellaiseksi myös. Samu on hakenut ainoastaan rippileireille, koska se sopii parhaiten kesän suunnitelmiin. Kesän ohjelma koostuu bändistä, kavereista ja toivottavasti myös isosena olemisesta, Samu toteaa. Samu odottaa, että isosena pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin, pitämään hauskaa ja nauttimaan hyvästä kelistä Viherlahdessa. Tämän kesän rippikoululaisille hän haluaa sanoa että kannattaa lähteä syksyllä mukaan isostoimintaan, sillä se kasvattaa ihmisenä ja opettaa itsevarmuutta ja toisten kanssa toimeen tulemista. Kimmo Keskinen Samu Verhola, Cia Vesa ja Jessica Lehtonen tutkivat isoshakukaavaketta ja pohtivat mihin tehtäviin hakevat Koulutuksessa on oppinut heittäytymään ja tietenkin siellä on myös hauskaa, naurahtaa Samu. Isosvalinnat julkaistaan Isosten sijoittaminen heille mieluisiin paikkoihin, niin että sekä seurakunnan tarpeet, että nuorten toiveet tulevat huomioiduiksi on kuin kokoaisi valtavaa palapeliä. Paketti on kuitenkin saatu kasaan ja nyt voidaan jäädä vain odottamaan kesä leirejä ja kivoja hetkiä yhdessä. Ville Väänänen

12 12 Jukka Leppilampi kulkee lauluillaan taivasmatkalaisen rinnalla Rakkaus ei pyydä, vaan siunaa ja sitoutuu Gospelmusiikin konkari Jukka Leppilammen huhtikuinen Rakkaus on tila -konsertti veti Raision seurakuntasalin lähes täyteen kuulijoita. Jukan intohimo on luoda ja esittää musiikkia, joka inspiroi ja varustaa ihmisiä uskoon, toivoon ja rakkauteen. Tule ja katso kysyi, mikä on pitänyt miehen tukevasti taivastiellä ja kipinän kirkkaana yli 30 vuoden ajan. Kristiina Hemminki Uskoontulon jälkeen musiikista on tullut minulle kieli, jolla tulkitsen sitä ulottuvuutta ja uskallusta, minkä usko avaa. Kristillinen identiteetti on kaikenkattava asia, toteaa laulaja ja säveltäjä Jukka Leppilampi. Musiikki Musiikki on olennainen elementti elämässäni, on aina ollut. Uskoontulon jälkeen musiikista on tullut minulle kieli, jolla tulkitsen sitä ulottuvuutta ja uskallusta, minkä usko avaa. Kristillinen identiteetti on kaikenkattava asia. Mun elämässäni on kaksi merkittävää prioriteettia: individuaali usko ja suhde Jeesukseen ja toisaalta suhde jäsenyys hänen seurakuntaansa. Kirkko, seurakunta on Kristuksen ruumis maan päällä. Tabula Rasan aika oli urani merkittävä vaihe, johon usein julkisuudessa viitataan. Se oli rikas periodi, tein sitä niin sydämestäni. Se oli tiettyjen unelmien täyttymistä ja merkittävä periodi elämän helminauhassa. Ja meidän musiikkimme se on aivan loistavaa edelleen. Hienoa musaa. Mutta Tabula Rasaa ei enää koota. Teimme sen kerran vuosituhannen vaihteessa, kun Tampereella Manse-rockin legendat pitivät hyväntekeväisyyskonsertin. Se jälkeen päätimme, että tässä se saa olla. Usko Uskoontulo oli ehdottomasti merkittävin koskaan kokemani ahaa. Kun tulin uskoon ja ymmärsin, että minulla on henkilökohtaisen jumalasuhteen mahdollisuus jo täällä ajassa, se oli radikaali asia. Tajusin, että tässä ei ole kysymys harrastukses- Jukka Leppilampi (s. Ylivieskassa 1954) on yksi perinteikkäimpiä suomalaisia gospel-artisteja. Ylivies - kasta kotoisin oleva Leppi lampi oli laulanut mm. kuopiolai sessa Finnforest-orkesterissa ennen liittymistään kangasalalaiseen Tabula Rasa -yhtyeeseen. Vuonna 1976 ilmestyneen Ekkedien tanssi -albumin jälkeen Leppilammen ja Tabula Rasan tiet erosivat Leppilammen tultua uskoon. Vuonna 1980 Leppilampi vieraili Pro Fide -yhtyeen levyllä Lauluja kahdesta maailmasta laulusolistina. Tämän jälkeen hän antautui lähes täysin soolo-uralle. Lähde: Wikipedia ta tai jostain elämän osa-alueesta. Jos Jeesus on herra, hän on myös sydämeni ja elämäni herra. Luotan häneen ja haluan tietoisesti, aktiivisesti kuulla, ymmärtää ja tuntea häntä, jotta hänen herruutensa toteutuisi elämässäni. Tajusin myös, että tämä on kaikille totta ja Jumala kuuluu kaikille. Uskoontulo oli silläkin tavalla niin juuriin käyvä ja radikaali juttu. Tiedostin, että minun ratkaisullani ja uskollisuudellani sille on hedelmänsä myös muiden elämään. On aivan käsittämätöntä, että saamme tuntea Jumalan, jota kukaan ei ole nähnyt ja elää rakkaussuhteessa häneen. Toisen tunteminen on enemmän kuin näkeminen. Jeesus sanoo, että iankaikkinen elämä on sitä, että saamme tuntea hänet. Pyhien yhteys Individuaalin uskoni rinnalle on ajan myötä tullut toinen ulottuvuus. Olen löytänyt yhteysöllisyyden. Kristillisen identiteetin kehitysprosessissa se on yhtä tärkeä asia kuin usko. Ymmärrän, että Jumalan tunteminen on sidottu individuaalin uskon lisäksi seurakuntaan. Ihminen ei voi soolona tuntea Jumalaa, vaan tunteminen on myös ruumiin jäsenyyttä. Yhteisöllisyydellä on minulle tärkeä merkitys ja priorisoin sitä hyvin tietoisesti. Näen, että sen salaisuus on sitoutumisessa. Itselleni se tarkoittaa käytännössä Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan jäsenyyttä, johon sitouduin oltuani työni takia ilman seurakuntayhteyttä 15 vuoden ajan. Olen sitoutunut käymään jumalanpalveluksessa 52 kertaa vuodessa. Kykyni sitoutua on eräänlainen lahja, ja olen tietoinen siitä. Minua on joskus kutsuttu urbaaniksi munkiksi. Olen ymmärtänyt, että on prioriteetteja joiden mukaan on elettävä, jos haluaa nähdä hedelmiä, joita odotamme ja rukoilemme. Jos halutaan nähdä vaikkapa muutoksia, on sitouduttava jumalanpalvelukseen. Siinä toteutuu Jumalan suunnitelma yhteisön siunaukseksi ja viisaudeksi. Se on kaikkien pyhien yhteyttä. En odota, että seurakunta tekisi jotain minun puolestani enkä jätä sitä sen takia, että se ei ole täydellinen. En odota täydellisyyttä, vaan uskollisuutta. Sitä, että saamme elää seurakunnan tunnustamien sanan ja sakramenttien puitteissa. Niin kauan kuin ne pysyvät, meillä on hyvä suunta ja toivo. Jos me olemme uskollisia näiden prioriteettien kanssa, meillä on aina lupaus huomisesta, aina toivo paremmasta. Sana Treenaan. En olisi tässä, jos en lukisi Raamattua. Luen sen kerran vuodessa läpi. Tajuan, että se pitää minut hengellisesti tuoreena. Kuten Roomalaiskirjeessä sanotaan: pitääkö meidän kiivetä taivaaseen hakemaan Kristusta? Ei, meillä on Jumalan sana ja siinä on Kristus. Jumalan sana tekee tehtävänsä, se on suvereeni. Pidän neljä kertaa vuorokaudessa pidän liturgiahetken ja laulan samoja lauluja, joita on pyöritetty ikiajat. Psalmit ovat niiden runko. Ne pitävät sisällään koko ihmisyyden ja niitä lauletaan Jumalaa ylistäen ja kiittäen. On uskomatonta, että samaan aikaan voidaan valittaa ja ylistää. Kutsun sitä pyhäksi lauluksi, laulu tekee ihmeen. Kun laulan, minussa tapahtuu se, mihin uskon. Huonokin laulaja voi laulaa psalmeja. Se ei jätä koskaan tyhjäksi. Jumalan mahdollisuudet eivät poistu silloinkaan, kun meillä on mahdottoman rankkaa. Viehän tämä kaikki aikaa, mutta ajattelen Lutherin tapaan, että kun on kiire, niin rukoilen. Se on priorisointikysymys. Jos olet sairas ja sinun tarvitsee tehdä jotakin parantuaksesi, otat varmasti siihen ajan. Miksi hengellisen elämän hoitaminen olisi vähempiarvoista? Rakkaus Rakkaus on sitä, että luomme toisillemme tilan, jossa hän saa tulla siksi, miksi Jumala on hänet luonut. Tämä on rakkauden olemus ja suunta. Rakkaus ei pyydä vaan siunaa ja sitoutuu. Rakkaus on tietoisesti toisen ympäröimistä, vapauttamista siitä, että toisen pitäisi tehdä ensin jotain. Jumala rakastaa meitä juuri näin. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat, sillä elämän hengen laki on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Kristuksessa tämä laki on täyttynyt. Jukan ajatukset kirjasi Tiina Piha