KOKO24/7. Yhteistyöllä kohti muutoksia. Maakuntien rajat luovat haasteita. Tietäjä-hanke voimistaa vahvuuksia. Mahdollisuuksien maaseutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKO24/7. Yhteistyöllä kohti muutoksia. Maakuntien rajat luovat haasteita. Tietäjä-hanke voimistaa vahvuuksia. Mahdollisuuksien maaseutu"

Transkriptio

1 Juupajoki Keuruu Kuhmalahti Mänttä-Vilppula Pälkäne Ruovesi Virrat KOKO24/7 Koheesio ja kilpailukykyohjelman tiedotuslehti 1/ Yhteistyöllä kohti muutoksia 14 Maakuntien rajat luovat haasteita 10 Mahdollisuuksien maaseutu 16 Tietäjä-hanke voimistaa vahvuuksia 12 Ennakointia ja yhteistyötä 18 Vaihtelevuutta asuntokantaan

2 Pääkirjoitus Menestys syntyy yhteistyöllä Elinkeino-, palvelu- ja yhdyskuntarakenteen muutokset haastavat meidät etsimään uusia aluekehittämisen toimintamalleja. Ratkaisujen löytämiseksi kaivataan aktiivista otetta ja tiivistä kuntien, yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä kunta- ja maakuntarajoja ylittävää yhteistyötä unohtamatta. Rakennemuutosten mukanaan tuomiin haasteisiin on pystytty vastaamaan KOKO-ohjelman tarjoamien resurssien myötä. Halu aluekehittämiselle lähtee kuitenkin meistä itsestämme. Vain me pystymme vaikuttamaan omaan tulevaisuuteemme. Alueellinen kehittämistyö on käynnistettävä pienistä asioista. Näistä kehityksen puroista syntyy kokonaisuudessaan suuria tuloksia, joilla voimme vastata valtakunnallisestikin merkittäviin ongelmiin. Tavoitteenamme onkin luoda alueellisesti sellaisia toimintamalleja, joilla saamme katkaistua negatiivisen kehityksen kierteen myös kansallisesti. Me Ylä-Pirkanmaalla, Keuruulla ja Kaakkois-Pirkanmaalla olemme ottaneet tarmokkaan otteen aluekehittämiseen ja se on tuottanut tulosta. Menestyksekkään työn taustalla ovat tiiviit yhteistyöverkostot niin paikallisesti kuin ylimaakunnallisestikin. Olemme huomanneet vanhan sanonnan yhteistyö on voimaa merkityksen. Vain yhdessä voimme kehittää asuinympäristöjämme monimuotoisemmiksi, vahvistaa yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää sekä tukea alueellista matkailua ja kulttuuria ja luoda elinympäristöstämme entistäkin elinvoimaisemman ja kilpailukykyisemmän. Kunta muutoksessa ja KOKO Kuntakenttä on ollut viime vuosina ennennäkemättömässä murroksessa. Paras-hankkeen myötä kuntien määrä on merkittävästi vähentynyt, yhteistoiminta-alueita on perustettu vähintään asukkaan väestöpohjan aikaansaamiseksi perusterveydenhuollossa ja uuden lain myötä myös sosiaalitoimen tehtävät on pääosin siirrettävä yhteistoiminta-alueelle. Talouden syöksy vuoden 2009 lopulla puraisi entisestäänkin vaikeuksissa olevaa kuntataloutta kovalla kädellä. Väestö vanhenee, ja siihen tulee varautua samalla pohtien, mistä saamme riittävän työvoiman. Siinäpä haasteita kylliksi. Uusia tuulia ja uusia ajatuksia tarvitaan. Pälkäneellä ja entisen Kuhmalahden alueella KOKO 24/7 tulee hyvään saumaan. Lainsäädäntö ja suuret linjaukset valtakunnassamme tehdään valitettavan usein suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen näkökulmasta. Maaseutu unohdetaan. Pälkäneellä perusajatus on, että Pälkäne tarjoaa terveellisen ja turvallisen vaihtoehdon kaupunkiseudun asumiselle. Toivomme, että KOKO 24/7 nimensä mukaisesti toimii täysillä luotsaten meitä karikoiden ohi kohti valoisaa tulevaisuutta. KOKOn myötä esille on noussut mielenkiintoisia avauksia. Esimerkiksi ajatus maaseutupuistosta Pälkäneen keskustan rantamaisemiin ja Syrjänharjulle tähän reittiin liittyvine tarinoineen, on viehättävä. Lähiruoka, jota usein esim. nuorison piirissä arvostetaan, on Pälkäneellä todellinen vahvuus, kunhan sen mahdollisuudet kaupallisesti osataan oikein toteuttaa. Hiljattain olimme pohtimassa yhteistyön mahdollisuuksia kylien elinvoimaisuuden ja lähipalveluiden turvaamisessa. Tilaisuuden nimikin oli siltoja rakentava Vuoropuhelun paikka; mahdollisuuksia ja tuloksia. Paljon peräänkuulutettu kumppanuus kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tärkeää täällä kaakkoisella Pirkanmaalla. Kohdakkoin olemme aloittamassa Pälkäneellä strategia- ja kehityskuvatyötä. Sen ja KOKO 24/7:n avulla voimme etsiä lisää uusia avauksia kohti parempaa huomista. Toivotan kaikille lukijoille hyvää kevättä. KOKOssa on virtaa käytetään se hyödyksi. Esko Arasalo kunnanjohtaja, Pälkäne Toiminnanjohtaja Arto Pirttilahti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry KOKO Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Sisällys 2 3 Pääkirjoitukset ja KOKO-ohjelma 4 5 Kehittämisen uudet toimintamallit 6 9 Elinkeinoelämän toimintaympäristöt Kulttuuri, matkailu ja vapaa-aika Strateginen alueiden kehittäminen Tahdomme tehdä tulevaisuutta ja tiivistää kuntien, yrittäjien ja kehittämistoimijoiden välistä yhteistyötä. KOKO on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima erityisohjelma. Ohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen. Valtioneuvosto hyväksyi KOKOn ohjelma-asiakirjan, ohjelma-alueet ja verkostot Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. KOKO 24/7 on Ylä-Pirkanmaan, Kaakkois-Pirkanmaan ja Keuruun koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Ohjelma-alueeseen kuuluvat Juupajoki, Keuruu, Kangasalan kunnasta Kuhmalahden alue, Mänttä-Vilppula, Pälkäne, Ruovesi ja Virrat. Ohjelma-alueen kunnissa yhdistyvät maaseutumaiset ja pikkukaupunkimaiset piirteet, monipuolinen elinkeinoelämä ja yrittäjyyden vahva asema. Myös vapaa-ajanasumisen, matkailun ja kulttuurin merkitys kunnissa on huomattava. KOKO-ohjelmalla voimistetaan ohjelma-alueen kuntien omia vahvuuksia neljän toimenpidekokonaisuuden kautta: Yhteistyöllä kohti muutoksia Tietäjä-hanke voimistaa vahvuuksia Maakuntien rajat luovat haasteita Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tiedotuslehti Julkaisija: Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Kaakkois-Pirkanmaan KOKO 24/7 Internet: Päätoimittajat: Esko Arasalo, Arto Pirttilahti Toimituspäälliköt: Antti Korkka, Miia Nurminen-Piirainen, Senni Jalonen Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tulus Oy, toimitussihteeri Liisa Oksanen, toimittajat Merja Haverinen, Reetta Salonen, ulkoasun suunnittelu ja taitto Saila Kurtti Painopaikka: PK Paino Oy, Tampere Etusivun kuvat: Sanja Säpyskä, Viestintätoimisto Tulus Oy, Arto Jalonen 1. Alueiden kehittämisen uudet toimintamallit: hyödynnetään tehokkaammin ennakointitietoa osana kuntien strategista suunnittelua. Tiivistetään kuntien välistä yhteistyötä. 2. Elinkeinoelämän toimintaympäristö: parannetaan erityisesti teknologia- ja luonnonvarateollisuuden klusterikehittämistä ja kansainvälistymistä. Vahvistetaan kuntien työpaikka- ja palvelurakenteen kehittämissuunnittelua. 3. Matkailu, kulttuuri- ja vapaa-ajan asuminen: vahvistetaan alueen kuntien vetovoimaa ja parannetaan luovien alojen yritysten ja matkailuyrittäjien osaamista. 4. Toimenpiteiden poikkileikkaavana teemana on strateginen alueiden kehittäminen ja maankäytön suunnittelu. Sen avulla etsitään toimintatapoja, joiden avulla elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen muutosten hallinta saataisiin selkeämmäksi osaksi eri aluetasoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa. Vaihtelevuutta asuntokantaan 2 3

3 Maakuntakorkeakoulut tuovat nostetta seutukuntiin Tamperelaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat lyöneet hynttyyt yhteen luodakseen entistä dynaamisemman osaamiskeskittymän. Yhteistyö tukee myös seutukuntien elinvoimaisuutta ja menestystä, sillä nyt korkeakoulut pystyvät tarjoamaan entistä enemmän opetus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa seutukuntien käyttöön. - Maakuntakorkeakoulut tukevat seutukuntien yritystoimintaa edistämällä työvoiman saatavuutta ja pysyvyyttä seutukunnissa. Korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä halutaan myös lisätä kansainvälistä kilpailukykyä. Työelämän kansainvälistymistä tuetaan Pirkanmaalla jalkauttamalla myös muun muassa ulkomaalaisia opiskelijoita seutukuntiin, Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen kiteyttää. Etenkin pienissä kunnissa työvoiman saaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat usein haasteellisia. Maakuntakorkeakoulut tarjoavat ratkaisua tähän ongelman luomalla seutukuntiin paremmat aikuiskoulutusmahdollisuudet ja lisäämällä pikkukuntien houkuttelevuutta opinnäytetyöntekijöille. - Noin prosenttia opiskelijoista työllistyy siihen kuntaan, johon on tehnyt opinnäytetyönsä. Maakuntien työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseksi onkin tärkeää sitouttaa nuoret työntekijät seutukuntiin jo opiskeluvaiheessa, Lahtinen kertoo. Yhteistyöllä tehoa ja taloudellisuutta Korkeakoulujen välisen yhteistyön ansiosta oppilaitoksilla on paremmat mahdollisuudet tarjota monialaisempaa koulutusta ja osaamista koko Pirkanmaalla. - Tampereen ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteistyön tavoitteena on luoda yksi Suomen vetovoimaisimmista ja monialaisimmista koulutuksen, tutkimuksen ja aluekehityksen yhteenliittymistä. Yhdessä pystymme toimimaan entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin, Lahtinen kertoo. Kunta- ja palvelura kenneuudistus luo elinvoimaisia kuntia Kunta- ja palvelurakenneuudistus kannustaa entistä suurempien ja vahvempien kuntien muodostamiseen. Tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne, joka varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuuden koko maassa. - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen taustalla ovat voimakkaat rakenteelliset muutokset, kuten väestön vanheneminen, palvelukysynnän kasvu, sisäinen muuttoliike ja työvoiman niukkeneminen. Muuttuvat toimintaympäristöt ovat luoneet kunnille haasteita miten esimerkiksi tarjota kaikille kuntalaisille tasapuolisia palveluita myös tulevaisuudessa? Tämä on synnyttänyt tarpeen kuntien väliselle yhteistyölle, kertoo Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen. Muutos on välttäm ätöntä yhteistyöllä siitä selvitään Hyviä uutisia: Pirkanmaalla menee mainiosti. Säilyttääkseen tilanteen positiivisena maakunnan on kuitenkin kyettävä muuttumaan ajan mukana. - KOKO-ohjelma luo myönteistä virettä yhdessä tekemisen meiningillään, kehuu Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme. Pirkanmaan maakunnalla menee hyvin kaikilla mittareilla. - Pirkanmaa on Suomen houkuttelevinta aluetta muun muassa opiskelijoille ja yrityksille. Yritysten on täällä hyvä ja helppo toimia, toteaa Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme. Teollisuudelle Pirkanmaa on tuotannollisen Suomen painopiste muun muassa maantieteellisen sijaintinsa ansiosta. Pirkanmaan maa- ja metsätalous on tuottavaa ja seisoo riittoisalla luonnonvarapohjalla. Maakunnassa on myös paljon vaihtoehtoja työpaikkojen ja asuinpaikkojen suhteen ja eri osissa maakuntaa on hyviä, elinvoimaisia taajamia ja kuntia. Mitkään vahvuudet eivät kuitenkaan ole riittäviä, ellei niitä kehitetä. - Jatkuvan muutoksen sisäistäminen on tärkeää. Muun muassa yliopistojen ja tietoyhteiskunnan toimijoiden on kyettävä positiiviseen muutokseen, samoin teollisuuden on pystyttävä tuottamaan enemmän arvonlisää asiakkailleen, Halme painottaa. - Muutoksen toteuttamiseen tarvitsemme lisää yhteistyötä Kuva: Kuvamanu Ky ja ennen kaikkea työn tekemistä yhdessä. Esimerkiksi yhteiset tietojärjestelmät purkavat esteitä eri toimijoiden ja kuntien väliltä, Halme toteaa. - Vaikka tiedän tämän herättävän ristiriitaisia mielipiteitä, totean kuitenkin, että pitäisi löytyä uskallusta katsoa rakenteita niin maakunnan kuin kuntien, yritysten ja palvelujenkin tasolta. Täytyisi tarkastella, onko rakenteita tarvetta muuttaa ja jos on, vaaditaan vielä rohkeutta viedä muutokset läpi, Halme sanoo. - Loppujen lopuksi muutos on kuitenkin suurimmalle osalle positiivinen asia, vaikka sitä usein vastustetaankin. Tiiviimpi valtionohjaus kuntien tueksi Kunta- ja palvelurakenneuudistus on saanut aikaan enemmän kuntaliitoksia kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Vielä muutama vuosi sitten maassamme oli 448 kuntaa, nyt määrä on 336. Aronen kertoo, että osa kuntaliitoshankkeista on jäänyt kuitenkin puolitiehen. Näiden hankkeiden loppuunsaattamiseksi kaivataan nyt entistä tiiviimpää valtionohjausta. Kunta- ja palvelurakenneuudistukselle onkin jo valmisteilla jatkotoimia, jotka luovat lakiin entistä selkeämpiä vaatimuksia muun muassa sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon yhtenäisyydestä ja kaupunkiseutujen tiiviistä yhteistyöstä. Tiivistyvä valtionohjaus herättää kuitenkin paljon kysymyksiä kunnille itselleen jäävistä mahdollisuuksista ja resursseista. Aronen painottaa, että valtionohjauksesta huolimatta kunnilla säilyy edelleen itsehallinta ja vapaus päättää itse palveluidensa sisällöstä. - Tarkoituksena on tarjota kunnille apua ja ohjausta. Kuntia ei riisuta vallasta, vaan yhtenäisen kuntamallin myötä kunnille luodaan vain entistä paremmat toimintamahdollisuudet ja -puitteet, Aronen toteaa. Kauko Aronen kehuu, että Mänttä-Vilppulassa kahden kunnan voimavarat on onnistuttu yhdistämään tehokkaasti. KOKO ylittää rajoja Esa Halmeen mukaan KOKO-ohjelma voi tuoda positiivista muutosta maaseutumaisille alueille. Yksi KOKO:n vahvuus on rajaaitoja kaatavat toimintatavat. - KOKO-ohjelman alueilla on yhdessä tekemisen meininki, joka on elinvoimaisuudelle tärkeä lähtökohta. On hyvä, että maakunnan osissa eri toimijat pitävät yhteyttä ja pyrkivät muuttamaan toimintatapoja sen sijaan että käyttäisivät rahaa uusien toimintojen aloittamiseen. Sille on ehdottomasti tarvetta, ja Pirkanmaan liitonkin kannalta se on oikea toimintatapa, Halme kehuu. KOKOn haaste on Halmeen mukaan hallinnon puoli. Verrattuna käytettyyn rahaan ja mukana olevaan toimijamäärään hallinnon määrä on valtava. Byrokratia on vienyt paljon aikaa, kun muun muassa pelkkään ohjelman valmisteluun kului vuosia. Tärkeintä Pirkanmaan KOKO-alueilla Halmeen mielestä on turvata on nuoren väestöosan säilyminen. - Nuorille täytyy tarjota todellisia vaihtoehtoja jäädä tai tulla alueelle. Nuoria täytyy kuulla aidosti ja varmistaa, että heille on asumisvaihtoehtoja tarjolla. Asumista on syytä pohtia koko elämänkaaren kannalta enemmän kuin nykyään tehdään, Halme vaatii. - Tämä on haaste myös elinkeinoelämän kannalta. Täytyisi varautua siihen, että nuorten yrittäjien määrä kasvaa. Toisaalta nykyisten yritysten palkkaamishalukkuutta tulee nostaa, Halme toteaa. KOKO-ohjelman onnistumista mitataan parhaiten alueilla aikaansaaduilla konkreettisilla muutoksilla. Esimerkiksi toteutunut palveluasuminen on tärkeämpää kuin hallinnollinen toiminta. Myös KOKO-ohjelman jälkeen tarvitaan samantyyppistä rajoja ylittävää toimintaa maakunnan eri osissa mikä ohjelman malli tai nimi sitten tuleekaan olemaan. - Maaseutua ei voi kehittää ilman, että on läsnä alueella. Kehittämisen täytyy lähteä ihmisistä, ei ihmisille, Halme huomauttaa. - Muutos ei saa olla rasite, vaan elämäntavan osa. On oleellista, että muutoksessa viihdytään, maakuntajohtaja Esa Halme korostaa. 4 KEHITTÄMISEN UUDET TOIMINTAMALLIT KEHITTÄMISEN UUDET TOIMINTAMALLIT 5

4 Taskurahastosta vipuvarsi yritysten rahoitukseen Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun seudun yrityksillä on viime lokakuusta lähtien ollut mahdollisuus saada joustavasti sekä rahoitus- että neuvonta-apua toiminnan käynnistämiseen ja aloitusvaiheen ongelmien ylittämiseen. Ns. taskurahaston toiminnassa tarvittava asiantuntemus on karttunut aiemmin perustetun pääomasijoitusrahaston myötä. - Yrityksen perustaminen lähtee aina yritysideasta. Sen jälkeen tarvitaan kuitenkin pääomaa liikkeellelähtöön. Harvalla on omasta takaa yrityksen perustamiseen tarvittavia reaalivakuuksia, jolloin taskurahasto voi tulla apuun, havainnollistaa Mänttä-Vilppulan yrityskehitysyhtiö MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Otto Härkönen. Härkönen luonnehtii taskurahastoa eli virallisemmin pienpääomarahastoa elinkeinojen kehittämistyökaluksi, jolla pidetään yllä Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun elinkeinoelämän vireyttä ja sitä myöten myös Taskurahasto on toiminut lokakuusta lähtien. Tähän mennessä rahastolla on ollut kuusi yritys-casea, joista neljää on avustettu. Emme halua pitää yrityksiä jonossa, vaan koetamme tehdä päätökset mahdollisimman nopeasti. Rahantarve on usein hyvin akuutti, Otto Härkönen huomauttaa. Kuva: Pelismo Oy työpaikkoja. Taskurahasto pystyy sijoittamaan yritykseen millä tahansa laillisella sijoituselementillä, kuten suoravelkakirjoilla tai lainoilla. Toinen keskeinen tapa auttaa yritystä on liiketoiminnassa neuvominen. Raha on vain yksi työkalu, joskin tärkeä, Härkönen toteaa. Rahaston asiantuntemuksella yrityksen pääoma saadaan karttumaan ns. vipuvarsiefektillä, jonka avulla pienikin rahavaranto voidaan parhaimmassa tapauksessa saada moninkertaistettua. Taskurahastosta tukea ravintolan perustamiseen Pääomasijoitusrahasto toi kokemusta Pienpääomarahasto ponnistaa osittain vuonna 2003 perustetun pääomasijoitusrahaston pohjalta. Pääomasijoitusrahaston toimintaperiaate oli pitkälti sama, mutta mukaan otetut yritykset olivat isompia ja sijoitettavat summat suurempia. Pääomasijoitusrahastosta saatu kokemus antoi uskallusta perustaa pienemmän ja joustavamman rahaston. - Osaamme luovia byrokratian rattaissa ja kykenemme seurustelemaan monenlaisten pääomasijoittajien kanssa. Termit ovat nyt kunnossa, naurahtaa Keuruun-Multian elinkeinoyhtiö Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintula. Pääomasijoitusrahaston toiminta-aika päättyy alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2013 lopussa. Taskurahasto puolestaan on tarkoitettu pysyväksi työkaluksi. Rahaston pyörittäminen ei vaadi suuria summia rahaa, sillä se pyritään hoitamaan mahdollisimman pienellä organisaatiolla. - Emme odota isoja tuottoja. Usein pääomarahaston hallinnoija saa merkittäviä korvauksia me emme sellaisia rahoja näe, nauraa Härkönen. Ravintola Vallesmannia Mänttä-Vilppulassa pyörittävälle Janne Ylihaverille tarjoutui viime syksynä tilaisuus perustaa toinen lounasravintola. Ongelmana oli kuitenkin rahoitus: - Tarvitsin pääomaa irtaimiston ostoon: aterimiin, pöytäliinoihin sekä autoon, kertoo Ylihaveri. Taskurahastosta Ylihaverille järjestyi tarvittava rahoitus ja lainantakaus parissa viikossa. - Toiminta oli todella nopeaa ja joustavaa ja se palveli erinomaisesti pienyrittäjän tarpeita, kiittelee Ylihaveri. Lainan ansiosta Ylihaveri pystyi laajentamaan liiketoimintaansa Isoniemen teollisuusalueella sijaitsevaan ravintola Pumppumestareihin. Yrittäjä maksaa saamansa lainan takaisin pienpääomarahastolle kahden ja puolen vuoden aikana. Kuva: Keurus Foto P. ja H. Nelimarkka Elinkeinollinen yhteistyöryhmä Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun elinkeinollinen yhteistyöryhmä koostuu alueiden elinkeino- ja kehittämistoimijoista. Yhteistyöryhmän toiminta toteuttaa KOKOohjelman toimenpiteitä elinkeinoelämän toimintaympäristö sekä alueiden kehittämisen uudet toimintamallit. Vuoden 2011 aikana yhteistyöryhmän toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat elinkeinostrategiatyö ja työssäkäyntialueen kartoitukset. Yhteistyöryhmän klusterikehittämisen tuloksena saatiin alueella käynnistymään Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke. Taskurahaston vipuvaikutus: Lähtötilanne: Kolme vuotta toiminut yritys, jolla on kovat kasvukivut. Tuotteilla on kysyntää, mutta yritys tarvitsee rahaa pystyäkseen laajentamaan tuotantoaan. Taskurahasto tulee hätiin, ja ehdottaa suunnattua osakeantia, jossa yrityksen kolme omistajaa ostaa osakkeita eurolla ja taskurahasto samalla summalla. Mukaan saadaan kaksi myötäsijoittajaa, jotka molemmat raottavat kukkaroaan euron verran. Koossa on euroa. Käännytään Averan puoleen. Avera eli Aloitusrahasto Vera Oy on valtion sijoitusrahasto aloittaville yrityksille. Avera avustaa yleensä samalla summalla, jonka yksityinen puoli on yritykseen jo sijoittanut. Koossa on euroa. Kuvioihin otetaan mukaan Tekes, joka vaatii omarahoitusosuudeksi vähintään 40 %. Tekesin rahoituksen avulla rahaa on lopulta koossa euroa. Pääomasijoitusrahaston avulla kolmen ison yrityksen tulevaisuus on turvattu ja sitä myöten niiden tarjoamat työpaikat. Rahaston avulla on saatu säilytettyä lähes sata työpaikkaa. Kymmenen vuoden aikana se vastaa 1000 henkilötyövuotta. Sillä on kunnille iso merkitys, summaa Esa Lintula. Energia- ja ympäristöalalle innovatiivista kehitystoimintaa Ylä-Pirkanmaan ja Keuruun alueella käynnistyy huhtikuussa energia- ja ympäristöklusterin (ENY) kehittämishanke. Hankkeen aikana Ylä-Pirkanmaalle ja Keuruulle luodaan innovaatio- ja toimintaympäristö, joka auttaa klusterin yrityksiä liiketoimintojensa kehittämisessä. Lisäksi teknologia-alan yrityksille etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia energia- ja ympäristöteknologioista. Hankkeen yhtenä tavoitteena on turvata alueen teollisuuden kilpailukyky. Samalla alueelle synnytetään uusia teknologiateollisuuden yrityksiä ja työpaikkoja sekä taataan jo olemassa olevien työpaikkojen säilyminen. ENY-hanke on EU-rahoitteinen projekti ja sen hallinnoinnista vastaa Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Projektipäällikkö tarttuu tehtävään käytännön kautta ENY-hankkeen projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä hyppää hankemaailmaan kovin odotuksin. - Ensimmäinen suuri tavoitteeni on saada yritykset innostumaan hankkeesta. Tarkoitukseni ei ole tuoda valmiita ratkaisuja yrittäjien eteen, vaan haluan saada yritykset pohtimaan näitä energia- ja ympäristöasioita yhdessä minun ja toistensa kanssa. Haapamäki-Syrjälä kertoo tuovansa hankkeeseen enemmän käytäntöä, vähemmän kalvoja. Pitkän ympäristö- ja energiapuolen kokemuksen omaava Haapamäki-Syrjälä haluaakin aluksi toimia lähinnä silmien avaajana ympäristö- ja energialiiketoimintaan tutustutaan ensin sisäisten mallien kautta kartoittamalla erilaisia kehitys- ja yhteistyömahdollisuuksia. Arjen ja loman vietto kahden pojan ja aviomiehen kanssa on Haapamäki- Syrjälän listalla ykkösenä. Muutoin ENY-hankkeen projektipäällikkö rentoutuu vapaa-ajallaan hiihtämällä, pyöräilemällä, vesijuosten sekä dekkareita lukien. Kesälomapäivät ovat jo vuosia kuluneet oman tilan marjaviljelmillä mansikoita, vadelmia ja herukoita poimiessa. - Välillä on upeaa tehdä ruumiillista työtä ja antaa aivoille täysi nollaus, Haapamäki-Syrjälä toteaa. 6 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖT ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖT 7 Kuva: Tomi Aho

5 Pieni kylä täynnä elinvoimaa Virtain ja Ähtärin välissä sijaitseva pieni Killinkosken kylä on täynnä elinvoimaa. Menestyksen takana on vahva yhteistyö- ja järjestöperinne sekä vertaistaan vailla oleva talkoohenki ja ennakkoluulottomuus. - Me killinkoskelaiset olemme todenneet, että meidän on itse nostettava kissan häntä jos me emme itse tee jotain, niin ei kukaan muukaan tee, Killinkosken kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Vesa Postinen kuvailee. Killinkosken kyläyhdistys on tehnyt vuosia töitä kylän puolesta, luoden yhteisöstä viihtyisän ja elinvoimaisen sekä toimien asukkaiden ja eri yhteisöjen välisenä yhdyssiteenä. Esimerkillinen työ on huomattu myös kylän ulkopuolella ja Killinkoski valittiinkin vuonna 2005 Pirkanmaan vuoden kyläksi. Lisäksi valtioneuvosto valitsi Killinkosken valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi vuonna Tällaisen kyläyhteisön saa aikaan vain pitkäjänteisellä työllä, jota Killinkosken kyläyhdistys on menestyksekkäästi tehnyt. Tämä kylä on sellainen kokonaisuus, josta moni saisi ottaa oppia, Virtain yrityspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin kehuu. Mielenkiintoisia matkailukohteita perinnemaisemissa Killinkoskella on pitkä teollinen perinne, onhan kylä nauha- ja makaroniteollisuuden suomalainen syntysija. Kylässä on sijainnut myös J. W. Enqvistin puuhiomo. Vanhat tehdastilat toimivat tänä päivänä mielenkiintoisena ja monipuolisena matkailukohteena. Wanhasta Tehtaawsta löytyy muun muassa Pohjoismaiden ainoa nauhateollisuusmuseo ja tehtaanmyymälä, Suomen kameramuseo, Valokuvaamo Tenhola -näyttely sekä VPK:n Wanhan palokaluston näyttely. Näyttelyiden lisäksi Killinkoskella järjestetään lukuisia kesätapahtumia, joista suurin on heinäkuussa pidettävä kortti- ja keräilytapahtuma. Killinkosken suosituimpiin kesätapahtumiin osallistuu jopa henkilöä. Kaiken kaikkiaan kylän kulttuuritarjontaan tutustuu vuosittain noin matkailijaa eri puolilta Suomea. - Killinkoskelle on helppo poiketa vaikka lomamatkalla, sillä kylä sijaitsee vilkkaan kantatie 68:n varrella, Postinen vinkkaa. Kuva: Linda Peltola Kehitysyhtiöt tukevat alueellista elinkeinoelämää Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehitysyhtiöt palvelevat yrityksiä elinkaaren kaikissa vaiheissa tarjoten neuvoja aina yrityksen perustamisesta rahoitusjärjestelyihin ja omistajavaihdoksiin. - Kehittämisyhtiöt luovat kuntiin lisää yrityksiä ja työpaikkoja sekä tukevat jo olemassa olevia yrityksiä muun muassa osaavan työvoiman löytämisessä, Virtain Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Fred Motzkin kiteyttää. - Tarjoamme yrityksille muun muassa liikeidean arviointia ja kehittämistä, starttirahalausuntoja sekä hankeneuvontaa. Lisäksi hoidamme yhteyksiä ELY-keskuksiin, työvoimahallintoon ja muihin tahoihin, joiden palveluja yritystoiminta tarvitsee. Meiltä on saatavissa myös aina ajantasaiset tiedot alueen teollisuustonteista ja yrityskiinteistöjen vuokraamisesta. Virtain Yrityspalvelu tekee lisäksi yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston eri osaamisalueiden kanssa. Yhteistyöllä tuetaan Virtain yritysten verkostoitumista korkeakoulun kanssa ja kehitetään koko alueen ja sen yritysten menestystä. Käy Kylässä matkailuja virkistyspalveluita yhteisvoimin Kylämatkailun kehittämiseksi Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa on meneillään Virtain kylien kehittämisyhdistys ry:n hallinnoima Käy Kylässä -hanke. Hankkeen tavoitteena on yhdistää aktiivisten kylien ja niiden yhteisöjen ja yritysten mahdollisuudet tuottaa ja kehittää matkailu- ja virkistyspalveluita. - Hankkeen taustalla on selkeä tarve yhteistyölle ja yhteisöllisyydelle, sillä yksittäisten toimijoiden resurssit ovat pienet. Yhteisvoimin pystymme kuitenkin lisäämään tietoisuutta kylien tapahtumista ja palveluista ja järjestämään entistä isompia palveluja tapahtumakokonaisuuksia, hankkeen projektipäällikkö Tiina Perämäki kertoo. Tehostettua markkinointia ja palveluiden tuotteistamista Käy Kylässä -hankkeessa lisätään ja monipuolistetaan kylätalojen käyttöä. Samalla tilojen varaamista helpotetaan yhteisellä internet-pohjaisella varausjärjestelmällä. - Käy Kylässä -sivuilta löytyvät kylien matkailupalvelut sekä kylätalojen varaustiedot yhdestä paikasta. Internet-sivujen lisäksi olemme tehostaneet myös henkilökohtaista palvelua perustamalla Virroille ja Ruovedelle Käy Kylässä -toimipisteet, joista saa tietoa kylien palveluista ja tapahtumista. Olemme myös aloittaneet palveluiden tuotteistamisen, sillä valmiita palvelupaketteja on helpompi myydä ja markkinoida esimerkiksi erilaisille ryhmille. Ryhmille myös luodaan palvelupaketteja toiveiden mukaisesti, Perämäki kertoo. - Koulutamme lisäksi kyläoppaita esittelemään seutua ja jakamaan kylien omia tarinoita maaseutumatkailijoille. Kierrämme myös muutamilla maaseutumatkailuun suunnatuilla messuilla esittelemässä kylien toimintaa sekä yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyömallia. Perämäki kehottaa muitakin kyliä lyömään hynttyyt yhteen. - Esimerkiksi tapahtumajärjestelyt ovat sujuneet nyt huomattavasti helpommin ja markkinointimahdollisuudet ovat lisääntyneet. Matkailupalvelut vaativat jatkuvaa kehittämistä ja tällainen yhteistyö tarjoaa sille hyvät puitteet. Missä viipyvät junien lisävuorot Orivesi Mänttä-Vilppula-radalla? Kalusto on valmiina, radanvarren kunnat ovat valmiita panostuksiin ja liikenne- ja viestintäministeriökin on ajatukselle myönteinen. Silti hanke ei vaikuta edistyvän. Kuva: Mänttä-Vilppulan matkailuinfo Radanvarren kunnat per äävät luvattuja lisävuoroja Liikenne- ja viestintäministeriö päätti vuonna 2009 esittää omassa kehittämisohjelmassa junavuorojen määrän nostamista kolmesta viiteen välillä Tampere Mänttä-Vilppula. Asia ei kuitenkaan ole sen jälkeen sanottavasti edistynyt. - Suunnitelmia on tehty runsaasti, mutta toteutusta on vähän, huokaisee Juupajoen kunnanjohtaja Hannu Koski. Tilausta vuorojen lisäämiselle olisi. Tarvetta liikkumiseen on sekä Mänttä-Vilppulasta Tampereelle että toisinpäin. - Pendelöinti lisääntyy jo nyt molempiin suuntiin, Koski korostaa. Radan varren kunnissa käy töissä osaajia Tampereelta ja toisaalta Tampere isona kaupunkina tarjoaa monelle juupajokelaiselle elannon. Mänttä- Vilppula puolestaan vetää puoleensa opiskelijoita Tampereelta ja kauempaakin. Junalla Juupajoen asemalta Tampereen keskustaan pääsee 40 minuutissa. Hyvät edellytykset vuorojen lisäämiselle VR lanseerasi rataosuudelle Orivesi Mänttä- Vilppula vuonna 2006 uuden kiskobussikaluston. Kiskobussit on tarkoitettu hiljaisille rataosuuksille. Oriveden ja Mänttä-Vilppulan kautta kulkeva ns. Haapamäen rata poikkeaa muista hiljaisista rataosuuksista, sillä toinen pää on isossa kaupungissa eli Tampereella. Rata myös kulkee usean kunnan keskustan läpi. - Mänttä-Vilppulan, Juupajoen ja Oriveden käsityksen mukaan tilanne olisi raideliikenteen kehittämisen kannalta hyvä. Kalusto on jo olemassa, samoin kuin rakenteistakin suurin osa, eli lähtökustannukset olisivat pienet. Raideliikenne on myös poliittisessa myötätuulessa, Koski pohtii. Radan varren kunnille vuorojen lisääminen olisi tärkeää, sillä kuntien logistinen asema parantuisi huomattavasti. Joukkoliikennettä kehittämällä voitaisiin vaikuttaa asumiseen ja parantaa opiskelumahdollisuuksia. - Mielestäni myös Mänttä-Vilppulan taidekaupunkihanke hyötyisi rataliikenteen kehittämisestä, Koski toteaa. Juupajoki on edistänyt junaliikennettä kunnan alueella parhaansa mukaan. - Rakensimme Korkeakosken seisakkeen pääosin kunnan varoilla, ja kunnan vastuulla on myös seisakkeen ylläpito. Mikäli suunnitelma Lylyn seisakkeen käyttöönotosta toteutuu, kunta rakentaa sinne uudet laiturit, Koski kertoo. 8 ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖT / KULTTUURI, MATKAILU JA VAPAA-AIKA ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖT / KULTTUURI, MATKAILU JA VAPAA-AIKA 9

6 Monien mahdollisuuksien maaseutu Asumisen ja palveluiden keskittyminen suuriin kaupunkeihin herättää kysymyksiä maaseudun huomisesta. Maaseudun tulevaisuus ei voi perustua enää pelkästään maatalouteen, julkisen sektorin työpaikkoihin ja keskuksissa työssäkäyntiin nyt tarvitaan uusia elinkeinoja. - Maaseudun työpaikoista vain noin kymmenen prosenttia kuuluu maatalouden piiriin, joten maaseutua ei voida katsoa enää vain maatalouden näkökulmasta. Maaseudun kehittäminen markkinavoimien ehdoilla puolestaan ohittaa liian monta koko yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta merkittävää mahdollisuutta. Tar- vitsemmekin nyt maaseutua rikastuttavan kolmannen tien uuden maaseudun, jonka perustana ovat ihmiset, heidän osaamisensa ja siitä syntyvä kilpailukyky, aluetieteen professori Hannu Katajamäki kertoo. Maaseutu luo paljon mahdollisuuksia, joten se pitäisi tulevaisuudessa nähdä monimuotoisten toimintojen kokonaisuutena. - Tämä pitää sisällään esimerkiksi perusmaatalouden erikoistumisen, monitoimisen maatilatalouden mahdollisuudet, paikalliseen bioenergiaan liittyvät ratkaisut, matkailun mahdollisuudet sekä työn hajauttamisen ja etätyön edellytykset, Katajamäki kiteyttää. Suomalaisen osaamisen uudet näkymät Katajamäen mukaan yksi maaseudun suurista tulevaisuuden mahdollisuuksista ovat pienyrittäjien luomat mikroklusterit esimerkiksi pienteollisuuteen, matkailuun ja palvelualoille. Tärkeitä mikroklustereita ovat myös uusien energialähteiden hyödyntämiseen erikoistuneet arvoketjut, jotka käyttävät raaka-aineenaan peltoenergiakasveja, puuta, tuulta, aurinkoa, vettä, maalämpöä ja orgaanista jätettä. Yksittäisinä nämä uusiutuvat energialähteet eivät ole merkittäviä, mutta älykkäiden mikroverkkojen avulla niistä saataisiin tasaista energiaa kantaverkkoihin asti. Tekniikka on jo hallussamme, mutta verkkojen optimoinnissa on vielä paljon tehtävää. Uusiutuvien energialähteiden käyttö olisi tärkeää sekä maaseudun että kansallisen kehityksen kautta älykkäät mikroverkot tuottaisivat työpaikkoja maaseudullemme ja loisivat uudenlaisen näkymän koko suomalaiseen osaamiseen, Katajamäki lopettaa. Vapaa-ajan asukkaista elinvoimaa maaseudulle Kesämökkibarometrin mukaan Suomessa on yhteensä noin mökkiä. Vapaa-ajan asukkaat viettävät mökillään vuodessa keskimäärin 75 vuorokautta ja käyttävät tuhansia euroja mm. päivittäistavaroiden, muiden tavaroiden ja palvelujen ostoon sekä käyttömenoihin. Mökkeilyssä liikkuu vuosittain kaiken kaikkiaan jopa noin 4,5 miljardia euroa. Tutkimusten mukaan etenkin maaseudulla vapaa-ajan asuminen voisi tuottaa taloudellista hyvinvointia vielä nykyistäkin enemmän. Kaakkois-Pirkanmaan TIETÄJÄ-hanke tekee keväällä 2011 vapaa-ajanasukkaille kyselyn, jolla selvitetään vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kartoitetaan vapaa-ajan asumiseen liittyvää kulutuskäyttäytymistä ja -tarpeita alueen yritystoiminnan kehittämiseksi. Esiselvityksen ja kyselyn pohjalta luodaan ehdotukset vapaa-ajan asumisen kehittämiseksi. Kaakkois-Pirkanmaalla vapaa-ajan asunnon vaikutus aluetalouteen, palvelutarjontaan ja sosiaaliseen pääomaan on merkittävä. Mikkolan Navetalla tarjotaan korkeatasoisia kulttuuripalveluja Pälkäneellä, Luopioisten kirkonkylässä yhdistykset ovat aktivoituneet esimerkillisesti korkeatasoisten kulttuuripalvelujen tuottajina. Mikkolan Navetalle on muodostunut monipuolinen toimijayhteisö, joka tarjoaa palveluita aina kahvilasta kierrätyspuotiin, taidenäyttelyistä ja -lainaamosta Terve Talo -keskukseen ja soitinrakennuspajaan ja paljon muuta. Toiminnan organisoijana toimii Mikkolan Navetta ry., joka on vuokrannut toimitilat Pälkäneen kunnalta ja vuokraa niitä edelleen jäsenilleen ja muille yhteistyökumppaneille. Mikkolan Navetalla toimivan Muodonmuutoksia ry:n toiminnanjohtaja Outi Nummen mukaan Mikkolan Navetan tarjoamat puitteet ovat todella merkittävät yhdistysten ja pienten yritysten toiminnan kannalta. - Yhdistysten resurssit ovat usein pienet ja rajalliset ja monilla paikkakunnilla olemassaolosta joudutaan kilpailemaan. Meidän tilanteemme on todella hyvä, sillä Pälkäne on vuokrannut meille tilat toiminnan pyörittämiseen. Tällainen yhdistyskeskittymä mahdollistaa voimavarojen yhdistämisen ja sitä kautta monipuolisen toiminnan. Yhteisvoimin olemme pystyneet esimerkiksi laajentamaan aukioloaikojamme ja näin tarjoamaan palveluitamme entistä suuremmalle yleisölle. Vilinää läpi kesän vierailijoita ympäri Pirkanmaata Mikkolan Navetan toimijat ovat tärkeässä asemassa kunnan kulttuurituotannossa. Lukuisten tapahtumien yleisömäärät ovat kasvussa, ja etenkin kesälomakaudella Mikkolan Navetalla riittää vilinää. - Tapahtumiimme saapuu osallistujia ympäri Pirkanmaata ja kauempaakin ja esimerkiksi osa vapaa-ajanasukkaista suunnittelee mökkivierailujensa aikataulut tilaisuuksiemme mukaan, Nummi kehuu. Taiteilijat Pirkko ja Timo Pajunen valmistautuvat kesän 2011 Maisema Meissä -taidenäyttelyyn, joka on samalla Muodonmuutoksia ry:n 5-vuotisjuhlanäyttely. Näyttelyyn voi tutustua Mikkolan Navetassa ja sen pihapiirissä Kesätapahtumat syntyvät yhdistysvoimin Ruoveden Perinnetapahtuma ry:n pieni, mutta sitkeä porukka järjestää vuodesta toiseen Ruovedellä merkittäviä kesätapahtumia. Välillä rahoitusvaikeuksienkin kanssa paininut yhdistys on tällä hetkellä yksi kunnan tärkeimmistä tapahtumatuottajista. - Toimintamme perustana on vahva yhteen hiileen puhaltaminen. Ilman tiivistä yhteistyötä emme olisi saaneet järjestettyä perinteikkäitä tapahtumiamme vuodesta toiseen, kertoo Ruoveden Perinnetapahtuma ry:n puheenjohtaja Leo Laine. Noituutta yhteistyöllä Suurimmat Ruoveden Perinnetapahtuma ry:n järjestämät kesätapahtumat ovat Noitakäräjät ja Noitien yö. Tapahtumajärjestelyissä yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä kunnan, eri yhdistysten, yritysten ja seurakunnan kanssa. - Tapahtumat ovat laajentuneet vuosien varrella, joten yhteistyön merkitys korostuu koko ajan enemmän. Tänä vuonna kokoamme torimyyntiin osallistuvien yhteisöjen, yhdistysten ja yrityksen jäsenistä koostuvan toritoimikunnan avuksemme Noitakäräjien käytännön järjestelyihin. Kunnan puoleen Kuva: Ruoveden Perinnetapahtuma ry Ruoveden 41. Noitakäräjät järjestetään heinäkuun toisena viikonloppuna. Ohjelmistossa on muun muassa vuoden noidan valinta, hevoskulkue ja erilaisia kisailuja saappaanheitosta laserammuntaan. Tänä vuonna on luvassa myös erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa, jonka järjestelytoimikuntaan aktivoidaan kunnan nuorisoa. käännymme esimerkiksi toripaikkojen myyntiin liittyen, sillä kesäavustajamme aloittaa työnsä torimyynnin kannalta liian myöhään. Olemme saaneet kunnalta myös vuosittain toiminta- ja markkinointiavustusta. Lisäksi toimimme tiiviissä yhteistyössä kylätoimikuntien kanssa, Laine valottaa. Kuva: Ruoveden Perinnetapahtuma ry 10 KULTTUURI, MATKAILU JA VAPAA-AIKA KULTTUURI, MATKAILU JA VAPAA-AIKA 11

7 Vuonna 2008 käynnistynyt Pirkanmaan matkailumarkkinointihanke, Visit Tampere Region (VTR), osui haastavaan ajanjaksoon. Taantuman iskiessä hotelliyöpymiset vähenivät, lentoreittejä järjesteltiin uudelleen ja moni matkailuyritys sinnitteli vaikeassa tilanteessa. Hankalasta ajasta huolimatta Pirkanmaan matkailutulo kasvoi. Lisää matkailijoita Ylä-Pirkanmaalle - Yksi Pirkanmaan matkailun pelastajista on ollut kotimaan matkailun suosion kasvaminen, mihin tähtäsimme hankkeessakin Aamulehden kanssa toteutetulla Lähde lähelle -kampanjalla, kertoo matkailun projektiasiantuntija Anne Spårman-Sievola hanketta hallinnoinneesta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymästä. Lähimatkailukampanjan lisäksi hankkeessa järjestettiin Nynne tulee -tapahtumia, jotka osoittautuivat menestyksekkäiksi sekä osanottajamääriltään että teholtaan. Hankkeen varsinaiseksi helmeksi osoittautuivat kuitenkin kansainväliset lehdistömatkat. - Panostimme viihtyvyyteen, lehdistöryhmän tunnelmaan ja mahdollisten erityistoiveiden huomioimiseen. Kun asiakkaat viihtyivät, olivat ulkomaisessa mediassa julkaistut artikkelitkin positiivisia, Spårman-Sievola tiivistää. Lentoreitit markkinoinnin painotuksien takana Pirkanmaan matkailu on hyvin sidoksissa suoriin reittilentoihin. Hankkeen aikana reitit ja kohteet muuttuivat moneen kertaan, mikä haastoi pitkäjänteisen markkinoinnin. - Reittimuutokset ajavat tekemään aina uusia arviointeja siitä, miten uudessa kohteessa voidaan tehdä Pirkanmaata tunne- tuksi. Ja ilman yhteyttä jääviin kaupunkeihin emme tietysti enää panosta. Esimerkiksi Dublinin messuilla lakkasimme käymästä, kun lentoyhteys purettiin, kertoo projektipäällikkö Pirjo Puukka. Ylä-Pirkanmaa tutuksi saksalaisille Ylä-Pirkanmaalle hedelmällisintä yhteistoimintaa VTR:n kanssa on ollut messuyhteistyö. - Olemme päässeet VTR:n rinnalla esimerkiksi Bremenin ja Hampurin matkailumessuille tuomaan esiin alueemme erityislaatua siellä, missä potentiaaliset matkailijatkin ovat. Saksassa henkilökohtaisella kohtaamisella on edelleen suuri merkitys kaikkea ei kaiveta internetistä, vaan messuilla haetaan jo autenttisia kokemuksia mahdollisista matkakohteista, kuvailee Mänttä-Vilppulan matkailuneuvoja Maija Kaijanmäki. Uusia tuulia Pirkanmaan uusi matkailumarkkinointihanke on keväällä 2011 jo saanut tuulta purjeisiin. Vuoden 2013 loppuun kestävä hanke jatkaa markkinointia suoralentokohteissa sekä lehdistövierailukonseptia. Myös Lähde lähelle ja Nynne tulee -kampanjoita on tarkoitus jatkaa uudistetulla konseptilla. Uutta avausta edustavat erityislaatuisten majoituskohteiden esiin nostaminen sekä maaseudun kohokohtien esitteleminen. Lehdistömatkojen tarkkaan seulotuista yhteistyökumppaneista ja heidän palveluistaan olisi Spårman-Sievolan mukaan myös mahdollista muokata uudenlaisia matkailutuotteita. - Toivon, että hankkeessa raivataan tilaa myös pohdinnalle, sillä kiireen keskellä iso kuva joskus unohtuu. Perimmäisenä tarkoituksenahan on kuitenkin kehittää keinoja, joilla matkailualan toimijat voivat ylläpitää ja vahvistaa Pirkanmaan vetovoimaa senkin jälkeen, kun hanke päättyy, Spårman-Sievola muistuttaa. Verkostollinen luovuutta Luovien alojen toimijoiden verkostoitumista, aluekehittäjien ja elinkeinoelämän alueellista työtä ja luovien alojen strategista kehittämistä tuetaan Luovien alojen verkostolla. Kyseessä on toimintafoorumi, joka tekee luovien alojen kehittämistyöstä systemaattista ja tavoitteellista. - Tavoitteenamme on levittää hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja alan toimijoille. Lisäksi tutustumme jatkuvasti uusiin mahdollisuuksiin ja ennakkoluulottomiin avauksiin, verkoston ohjelmajohtaja Anu Perttunen kiteyttää. Kokemuksia ja ideoita jaetaan verkoston toimijoiden kesken erilaisissa koulutus- ja teemapäivissä, joista haetaan potkua esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen tai kulttuurialan tuotteistamiseen. Lisäksi luovien alojen ja muiden alojen verkostoitumista tuetaan muun muassa ylimaakunnallisilla LUOTU-päivillä, jotka ovat verkoston järjestämiä verkostoitumis- ja matchmaking-tilaisuuksia. Perttusen mukaan Luovien alojen verkosto on ennen kaikkea mahdollistaja foorumi, joka saattaa toimijat kohtaamaan toisensa. - Järjestämme kesäkuussa luovien alojen tulevaisuustyöpajan, "sääkatsauksen", Ylä- Pirkanmaan elinkeinokehittäjille. Syksyllä on puolestaan luvassa teemapäiviä yrittäjille, Anu Perttunen kertoo. Kuva: Roger Norum Saksalaiset syttyivät Ylä-Pirkanmaalle Maaseudun kehittämisyhdistys PoKo ry on käynnistänyt Ylä-Pirkanmaalla viime syyskuussa Saksa-hankkeen edistääkseen alueen kansainvälistä toimintaa. Hankkeen kohderyhmiksi ovat valikoituneet oppilaitokset, yritykset, kylät ja yhdistykset. - Pyrimme helmikuuhun 2012 kestävässä hankkeessa saamaan aikaiseksi pysyviä yhteyksiä suomalaisten ja saksalaisten oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen välille. Olemme esimerkiksi käynnistämässä yläkoululaisille tarkoitettua kirjeenvaihtoprojektia, ammattiopistojen opiskelijavaihtoa sekä Ylä-Pirkanmaalle ja Saksan alueille kohdistuvien matkojen paketointia saksalaisten yhteistyökumppaneittemme kanssa, kertoo hankekoordinaattori Anu Schuoler PoKo ry:stä. Saksassa järjestettiin hankkeen puitteissa koulutukseen ja matkailuun liittyviä workshopeja, joissa oli mukana osallistujia niin Saksasta kuin Suomestakin. Kuvan koulutusworkshopilaiset tutustuivat molempien maiden koulutusjärjestelmiin ja etsivät yhteistyön mahdollisuuksia. Idea kirjeenvaihtoprojektiin syntyi tässä tapaamisessa. Kuvassa Anu Schuoler viidentenä vasemmalta. Mänttä-Vilppulan museot vertaistaan vailla Mänttä-Vilppulan lukuisat erilaiset kulttuuripalvelut ja -tapahtumat tekevät kaupungista ainutlaatuisen taidekeskuksen. Yksi kaupungin merkittävimmistä kulttuuripalveluiden tarjoajista on Serlachius-säätiö, joka ylläpitää kahta museota, Göstaa ja Gustafia, tuottaa taidenäyttelyitä ja vie näyttelyitä myös muualle maailmaan. - Olemme 2000-luvulla olleet Suomen taidemarkkinoiden toiseksi suurin julkinen ostaja, kehuu museon johtaja Pauli Sivonen (kuvassa). - On hienoa, että tänne pieneen kaupunkiin on saatu luotua sellainen museotoiminta, joka hakee vertaistaan isoista kaupungeista. Lähitulevaisuudessa Mänttä-Vilppulassa on luvassa entistäkin loistokkaampia taidenäyttelyitä, sillä Göstamuseolle rakennetaan noin 4700 neliön kokoinen lisärakennus. - Meillä on isot omat kokoelmat, joita emme voi esitellä riittävän laajasti nykyisissä tiloissa. Lisäksi museomme on liian pieni monille vaihtuville näyttelyille. Laajennuksen jälkeen pystymme tarjoamaan entistä monipuolisemman valikoiman erilaisia näyttelyitä, Sivonen kertoo. Suunnittelusta kansainvälinen kilpailutus Göstan laajennuksen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen kilpailu, joka päättyi maaliskuussa. Kilpailun tarkoituksena oli löytää ainutlaatuiseen kulttuuriympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti korkeatasoinen, toimiva ja toteutuskelpoinen ratkaisu, jossa esteettiset, toiminnalliset ja teknis-taloudelliset sekä kestävän kehityksen tavoitteet on ratkaistu tasapainoisesti. - Odotamme, että rakennus on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja nykyaikainen ja toimii jo itsessään kohteena, jota halutaan tulla katsomaan. Lisäksi rakennuksen täytyy tietenkin sopia ympäristöönsä, vaikka se edustaisikin varsin erilaista tyylimaailmaa muiden rakennusten kanssa. Kun parisataa arkkitehtiä miettii toteutusta, niin on oletettavaa, että joukossa on mukana myös vau-elämyksen aikaansaavia ideoita, Sivonen sanoo. Arkkitehtejä joka puolelta maailmaa Serlachius-säätiön järjestämä suunnittelukilpailu herätti mielenkiintoa ympäri maailmaa ja kaukaisimmat Mänttä-Vilppulan maisemiin tutustuneet arkkitehdit saapuivat paikkakunnalle Etelä-Koreasta saakka. Kilpailun tulokset julkistetaan toukokuussa, jonka jälkeen aloitetaan rakennustyön valmistelu. Uusi museo avaa ovensa taidesäätiön 80-vuotisjuhlavuonna Schuoler toivoo myös alueen yrittäjien tarttuvan käsillä olevaan tilaisuuteen rohkeasti. - Yhteistyökumppaninamme toimiva organisaatio on saksalainen elinkeinoyhtiö, jolla on siis erinomaiset kontaktit Hahnin seudun yrityksiin. Tie Saksan markkinoille on todella lyhyt ja helppo, edes saksan kielen taitamattomuus ei ole mikään este, hän vakuuttaa. Kuva: LAG Hunsrück Kuva: Gösta Serlachiuksen museosäätiö 12 KULTTUURI, MATKAILU JA VAPAA-AIKA KULTTUURI, MATKAILU JA VAPAA-AIKA 13

8 Maakuntien rajat luovat paljon haasteita aluekehittämiselle, sillä esimerkiksi kulttuurija ulkoilureitit päättyvät usein maakuntien rajoille. Rajoilla sijaitsevat reitit tarjoavat luontevia yhteistyömahdollisuuksia maakuntaliitoille. Maakuntien reuna-alueet kaipaavat kehittämistä Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä KOKO 24/7 ohjelmassa on perustettu maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä, johon kuuluu jäseniä kaikista ohjelma-alueen kunnista. Ryhmän toiminnan päätavoitteita ovat: Maaseutukuntien maankäytön suunnitteluhaasteiden ja -ympäristöjen erityispiirteiden esiin nostaminen viranomaiskeskusteluun Paikkatietoaineistoista ja ohjelmista saatavat tukitoiminnot maankäytön suunnittelulle Kokemusten, käytäntöjen ja tiedon vaihto suunnittelumenetelmistä ja prosesseista maaseutumaisten kuntien lähtökohdista katsottuna - Yhteistyön avulla maakuntien liitot voivat selvittää muun muassa kulttuurimatkailun, asukkaiden ja yritysten tarpeita palvelevia maakuntarajojen kehittämismahdollisuuksia, Pirkanmaan liiton maakunta-arkkitehti Leena Roppola kertoo. Maakuntien rajojen aktivointi vaatii kuntayhteistyötä ja yhteistä tahtoa. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun pohditaan yhdessä erilaisia kehittämismahdollisuuksia ja sitä, miten ne voidaan hankkeistaa. - Maakuntien rajat ylittävien matkailuhankkeiden vahvuudet kumpuavat alueiden omista lähtökohdista. Tutkimalla maiseman, asumisen, liikkumisen ja teollisuuden historiaa ja niistä syntyviä erilaisia ilmiöitä voidaan saada hyvä pohja ylimaakunnallisille kulttuurimatkailuhankkeille, Roppola vinkkaa lisäten vielä, että Kulttuurien reitit on valittu vuoden 2011 Euroopan rakennusperintöpäivien teemaksi. Maankäytön suunnittelu tehokkaammaksi Roppola muistuttaa, että laajemman maankäytön ja kyläverkon suunnittelu on suositeltavaa aloittaa kunnissa erilaisilla strategisilla kehittämissuunnitelmilla, rakennemallitarkasteluilla tai palveluverkkoselvityksillä. Tällöin voidaan kehittää kylä- ja palveluverkostoa kestävällä tavalla, olemassa olevia rakenteita hyödyntäen. - Maaseudun ja kylien kehittämisessä kannattaa turvata monipuolinen elinkeinorakenne sekä maaseudun ja kylien tarve saada uusia asukkaita. Lisäksi maaseudun maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristöjen kestävä hyödyntäminen on tärkeää. Suunnittelussa ja kehittämisessä olisikin hyvä huomioida myös paikkakunnan identiteetti ja kylien omat vahvuudet, Roppola painottaa. Keuruulla rakennetaan veden äärelle Vesistöt ovat olleet yksi Keuruun maaseutukaupungin merkittävimmistä tukijaloista jo pitkään. Tätä vahvuutta hyödynnetään jatkossakin, kun Keurulla satsataan rantarakentamiseen. Kuva: Kirsrti Palokangas Keuruu ja Mänttä-Vilppula muodostavat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalle selkeän ja vahvan palvelu- ja työssäkäyntialueen. Maakuntien välistä rajaa pitäisikin aktivoida entisestään, jotta kaksi maaseutumaista kaupunkia saisivat luotua entistä vahvemman yhteenliittymän. - Selkein tarve olisi järvialtaan virkistystoimintojen yhteiselle suunnittelulle. Lisäksi sekä Keuruulle että Mänttä-Vilppulaan pitäisi saada yhteinen veneily- ja retkeilykartta, joka palvelisi asukkaita ja vierailijoita, Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä pohtii. Leena Roppola kertoo, että Keski-Suomen liitossa on parhaillaan vireillä muun muassa virkistysreitistöjen vaihemaakuntakaava. Kaava tulee lausunnolle myös Pirkanmaan liittoon, jossa selvitetään reitistöjen jatkuvuusmahdollisuudet Pirkanmaan maakunnan puolella. Keuruun ja Mänttä-Vilppulan välistä reitistöä kohennettava Myös Pirkanmaan liiton maakunta-arkkitehti Leena Roppola kaipaa Mänttä-Vilppulan ja Keuruun välisen vesireitin parempaa hyödyntämistä. - Keurusselkä on historiallinen kulkuväylä, johon liittyy paljon mahdollisuuksia, kulttuurillista potentiaalia ja matkailun kannalta hyviä mahdollisuuksia. Lisäksi Keurusselkä on luonteva yhteys kaupunkien välillä, jota pitäisi ehdottomasti kehittää. Myös tie- ja ulkoilureitistöjen jatkuvuutta yli maakuntarajojen pitäisi vahvistaa. - Tarhiajärven rannalle, parhaalle mahdolliselle paikalle, rakennetaan vanhusten palvelutalo. Valtatien 23 varteen on tulossa uusi liikerakennus, jonka terasseilta pääsee nauttimaan Keurusselän rantamaisemista. Lisäksi vielä ennen kesää valmistuu Ranta-Keuruun kaava. Alueelle rakennetaan uusi, rannanläheinen puutarhakaupunginosa, jossa on omarantaisia tontteja, suuria puutarhatontteja sekä ratsastus- ja tallitoimintaa, Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä luettelee. Osana Keuruun matkailun Master Plania Kamanan alueelle, Keurusselälle ja Haapamäen höyryveturipuistoon on puolestaan suunnitteilla lisää matkailu- ja majoituspalveluita. - Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa Keuruun matkailupalvelutarjontaa ja sitä kautta houkutella paikkakunnalle entistä enemmän matkailijoita ja vapaa-ajan asukkaita. Monipuolisten mahdollisuuksien Keuruu Keuruulla maankäyttö on nähty jo pitkään kunnan johtamisen strategisena välineenä. Siksi muun muassa tonttitarjontaan on laitettu paljon resursseja viime vuosina. Keuruu on läntisen Keski-Suomen selkeästi johtava seutukaupunki, jonka kaupallinen rakenne uudistuu ja kehittyy jatkuvasti. Kaupungin palvelutarjonta on monipuolista sekä kunnalliset että yksityiset palvelut ovat todella hyvässä iskussa. Lisäksi Keuruu on satsannut viime vuosina noin yhdeksän miljoonaa euroa liikuntapaikkoihin, mikä on tehnyt Keuruun liikuntapalveluista selkeän kilpailutekijän. - Kaiken kaikkiaan Keuruulla eläminen on vaivatonta ja kiireetöntä asumisen flowta, Määttä kuvailee. 14 STRATEGINEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN STRATEGINEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN 15

9 TIETÄJÄ-HANKE Kaakkois-Pirkanmaan TIETÄJÄ-hanke KOKO 24/7 -ohjelman toimenpidekokonaisuuksia toteutetaan Pälkäneen ja Kuhmalahden alueella Tietäjä-toimeenpanohankkeella. TIETÄJÄ-hanke koostuu kaiken kaikkiaan kuudesta eri toimenpiteestä: hankepankki, ennakointi ja kuntanaapurifoorumi, sektoreiden välinen yhteistyö, vapaa-ajan asuminen, elinkeinoelämän klusterikehittäminen ja markkinointiyhteistyö sekä Kaakkois-Pirkanmaan maankäytön strategista suunnittelua ja imagollista kehittämistä tukevat toimet. TIETÄJÄ-hankkeessa on tavoitteena voimistaa alueen olemassa olevia vahvuuksia ja tätä kautta parantaa alueen kilpailukykyä. Lisäksi toimenpiteessä painottuvat erilaiset yhteistyötä edistävät toimet, strateginen alueiden kehittäminen ja uudet toimintamallit. Ennakoimalla kilpailukykyisemmäksi Aluekehittämisen parissa työskentelevät tarvitsevat jatkuvasti ajantasaista tietoa alueen tilanteesta ja ennakoiduista muutoksista. Ennakointitietojen hankkiminen on kuitenkin usein aikaa vievää ja tietojen tulkitseminen voi olla hankalaa. Tiedonkeruun ja -käsittelyn helpottamiseksi Kaakkois- ja Etelä-Pirkanmaalla selvitetään mahdollisuuksia yhtenäisten toimintamallien luomiseen. Aluekehittämisen kannalta keskeisen ennakointitiedon kokoamista ja kokonaisvaltaista strategista alueiden kehittämistä edistetään osana TIETÄJÄ-hanketta. Toimenpiteessä kehitetään yliseudullista yhteistyötä ja lisätään kunnissa vaikuttavien toimijoiden tietoutta toimintaympäristön tilanteesta. Samalla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja kartoitetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. - Tavoitteenamme on saada aikaan toimintamalleja, joiden avulla ennakointitietoja voidaan hyödyntää entistä laajemmin. Lisäksi haluamme koota ja järjestää ennakointitiedot siten, että ne ovat jatkossa eri tahojen käytettävissä helposti ja nopeasti, Etelä-Pirkanmaan seutujohtaja Irene Suhonen kiteyttää. - Ennakointitietoa hyödyntämällä kasvatamme kilpailukykyämme, sillä sen avulla voimme aistia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja toisaalta voimme tasoittaa matkan varrelle tulevia kuoppia, ohjelmapäällikkö Miia Nurminen-Piirainen toteaa. Esiselvityksen kautta eteenpäin Toimenpide käynnistyy varsinaisesti vuoden 2011 alkupuoliskolla, jolloin Kaakkois- ja Etelä-Pirkanmaalla toteutetaan esiselvitys kunnalliseen ja seudulliseen ennakointiin liittyen. Kyselyyn kutsutaan mukaan seutujen luottamushenkilöitä, keskeisiä virkamiehiä ja muita aluekehittäjiä. - Ennakointikyselyssä selvitämme millaista ennakkotietoa kuntien eri hallintoaloilla ja seutukunnissa tarvitaan, mistä tiedot tällä hetkellä saadaan ja mihin tietoja käytetään. Lisäksi haluamme selvittää, missä muodossa tiedot tarvitaan raakana datana vai jo valmiiksi pureskeltuna materiaalina, Suhonen kertoo.esiselvityksen tulosten pohjalta alueilla valmistellaan ja käynnistetään toimenpiteitä, jotka auttavat ennakointitiedon laajemmassa hyödyntämisessä. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan lisätään alueella tuotettavan ja sitä koskevan ennakointitiedon välittämistä myös muiden tahojen käyttöön. Irene Suhonen (vasemmalla) ja Miia Nurminen-Piirainen (yläkuvassa) kertovat, että ennakointitietoja kerätään yhteisvoimin. Mukana toimenpiteessä on Kaakkois-Pirkanmaan KOKOn lisäksi Etelä-Pirkanmaan seutukunta ja KOKO, Kaakkois- ja Etelä-Pirkanmaan kunnat sekä Pirkanmaan liitto. TIETÄJÄ-HANKE Yhteistyöllä tehokkuutta ja taloudellisuutta Laajenevat kuntarajat ja kasvavat etäisyydet ovat saaneet aikaan sen, että kuntien omat resurssit eivät enää usein riitä tarpeeksi kattavaan palveluntarjontaan etenkään kuntakeskusten ulkopuolella. Ongelmaan voidaan löytää apua sektori- ja hallintorajat ylittävästä yhteistyöstä. Hallinnon, aluerakenteen, väestörakenteen ja talouden muutokset puhuttavat etenkin maaseutumaisilla alueilla: miten pitää palveluntarjonta jatkossakin tehokkaana ja taloudellisena. Yksittäisen toimijan voimavarat eivät usein riitä. Kunnilla ei ole riittävästi omia resursseja, pienet markkinat sulkevat monet yritykset pois palveluntarjoajien joukosta ja yhdistystenkin vapaaehtoistoiminnalla on rajansa. Tämän takia Kaakkois-Pirkanmaalla on avattu keskustelu eri sektorien välisestä strategisesta yleissuunnittelusta ja sopimuksellisuudesta. Ratkaisuja kyläalueiden palveluntarjonnan turvaamiseen, elinvoimaisuuden lisäämiseen ja lähidemokratian vahvistamiseen etsitään TIETÄJÄ-hankkeessa. - Tavoitteenamme on selvittää, miten kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin välistä työnjakoa saisi selkeytettyä. Kun kaikki kolme sektoria toimivat yhteisen hyvän puolesta, voimme löytää keinot palveluiden tehokkaaseen ja taloudelliseen tuottamiseen jatkossakin, Kangasalan kehitysjohtaja Jarmo Kivineva kiteyttää. Palveluntuotantotavat kartoitettava yhdessä Toimenpiteen yhtenä yhteistyökumppanina on maaseudun kehittämisyhdistys Pomoottori ry. Yhdistyksen hankekehittäjä Mikko Rissanen painottaa, että kolmannen sektorin mahdollisuuksista puhutaan usein liian kevyesti, ikään kuin kolmas sektori voisi tehdä kaiken, mihin kunnan omat resurssit eivät riitä. - Kolmannen sektorin rooli on merkittävä, mutta kaikkea vastuuta ei voi sen harteille laskea. Tämän takia onkin oleellista selvittää, missä kuntien palveluntuotannon omat rajat todellisuudessa tulevat vastaan. Vasta tämän jälkeen voidaan yhdessä luoda vaihtoehtoisia palveluntuotantotapoja. TIETÄJÄ-hankkeessa sektoreiden välistä yhteistyötä kehitetään kartoittamalla monitoimipalvelujen ja uusien tuotantotapojen alueellisia mahdollisuuksia. Toimenpide käynnistyy vuoden 2011 alussa, jolloin järjestettävään keskustelutilaisuuteen kutsutaan asiantuntijoita kertomaan kolmannen sektorin palveluntuotantomahdollisuuksista maaseutumaisilla alueilla. Tämän jälkeen järjestetään aluekohtaisia työpajoja, joissa yhteistyömahdollisuuksia kehitetään alueiden omien tarpeiden pohjalta. Suomen ensimmäinen kansallinen maaseutupuisto? Pälkäneen keskustaajaman rantavyöhykkeen kaavoituksen yhteydessä on jätetty systemaattisesti vapaaksi rantakaistale, joka mahdollistaa yhtenäisen ulkoilureitin rakentamisen. Johdonmukaisen suunnittelun myötä viranomaisten vaatimus taajamarantojen rakentamattomuuden turvaamisesta on mahdollista hyödyntää siten, että yhtenäisen alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia Jarmo Kivineva kertoo, että Kaakkois-Pirkanmaalla etsitään yhteisvoimin ratkaisuja, kuinka hoitaa palveluntarjonta jatkossakin tehokkaasti ja taloudellisesti. voidaan jalostaa. Upeisiin maisemiin suunnitellusta kolmen kilometrin mittaisesta reitistä on tarkoitus muodostaa pälkäneläisten yhteinen olohuone ja lähiliikuntapaikka liikuntavälineineen unohtamatta reitin varren kulttuurillisia ja maaseudun merkitystä korostavia arvoja. Alustavissa suunnitelmissa reittiä on pohdittu maankäyttö- ja rakennuslain kansallisen kaupunkipuiston hengen Kolmannen sektorin arvokkaasta työstä kertoo TIETÄJÄ-hankkeessa koottu hankepankki, johon on kerätty Kaakkois-Pirkanmaan alueella vuodesta 2000 lähtien toteutetut ja käynnissä olevat yleishyödylliset kehittämishankkeet ja investointihankkeet. Näistä hankepankkiin kootusta 90 hankkeesta 70 % on toteutettu kolmannen sektorin toimesta. Näillä hankkeilla on mm. koulutettu, kunnostettu ja rakennettu tiloja, avattu maisemia ja luotu taidetta. mukaisesti toteutettavaksi Suomen ensimmäiseksi kansalliseksi maaseutupuistoksi. Lain kriteerit sisällöstä, laajuudesta, eheydestä, ekologisuudesta, jatkuvuudesta ja keskeisyydestä olisi mahdollista toteuttaa ja alue saisi ansaitsemansa statuksen. Puiston suunnittelemiseen ja rakentamiseen on mahdollisesti luvassa EU-rahoitusta. 16 STRATEGINEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA UUDET TOIMINTAMALLIT STRATEGINEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA UUDET TOIMINTAMALLIT 17

10 Mahdollisuuksien DEMO KOKOon kuuluva DEMO-verkosto etsii uudenlaisia näkökulmia, käytännön sovelluksia ja toimintamalleja ikärakenteeltaan haasteellisten alueiden kehittämiseksi. Vuoden verran toimineen DEMOn teemoina on niin asumisen kuin palvelujen järjestämisen, työurien pidentämisen ja yrittäjyydenkin kysymyksiä. - Suomesta pitäisi tehdä ikääntyneille ystävällisempi paikka. Ikäihmisten päivittäistarpeiden täyttämisen lisäksi yhteisöllisyyden lisääminen on tullut esiin monessa kohtaa yhtenä merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä, kaiken ikäisillä, DEMO-verkoston ohjelmajohtaja Antti Korkka kertoo. Paitsi seniori-ikäisten kysymyksiä, DEMOverkosto pohtii ikärakennemuutoksen vaikutuksia myös muiden ikäryhmien näkökulmasta. - DEMOn tarkoituksena ei ole ajaa alueita kehittämään toimintojaan pelkästään ikääntyviä silmälläpitäen. Päinvastoin. Uudenlaisten palvelurakenteiden kehittäminen, alueiden houkuttelevuuden lisääminen ja työelämän järjestelyt koskevat kaikkia ikäryhmiä. Kuntien pitäisikin panostaa sellaisiin toimintoihin, jotka palvelevat laajasti kaikkia. Tämä voi vaatia perinteisten hallinnonrajojen ylittämistä, Korkka esittää. Kolme roolia Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen hallinnoima verkosto toimii Korkan mukaan kolmessa roolissa. - Teettämämme verkostoanalyysin mukaan DEMO nähdään alueiden välisten kokeiluhankkeiden käynnistäjänä, mutta myös oppimisfoorumina ja kansalliseen ikäpolitiikkaan uusia avauksia tekevänä vaikuttajana. Tulevan kesän aikana käynnistyvät verkoston ensimmäisen vaiheen toimenpidehankkeet, jotka koskevat muun muassa yhteisöllistä asumista, kotipalveluiden integrointia, nuorten kotikuntaan sitouttamista ja seniorien urapolkujen kehittämistä. DEMO-verkoston toiminnassa on mukana tällä hetkellä 17 aluetta ja yli 20 kansallista asiantuntijaorganisaatiota. Korkka toivoo, että keskustelu ikärakennemuutoksen vaikutuksista lisääntyy entisestään, kun Euroopassa vietetään ensi vuonna aktiivisen ikääntymisen vuotta. - Verkosto ei yksin voi tietenkään muuttaa yhteiskuntaa. Keskustelun herättäminen ja uusien ajatusten esittäminen on kuitenkin avainasemassa, kun Suomessa joka tapauksessa tehdään lähitulevaisuudessa ikärakennemuutoksen takia niin valtakunnallisia kuin paikallisenkin tason ratkaisuja. DEMOssa tapahtuu muun muassa: Palveluintegrointia maakuntakorkeakouluyhteistyöllä Pälkäne, Pöytyä, Virrat ja Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä tukemassa ikääntyneiden kotona asumista teknologiaa hyödyntäen DEMOn nuorisohanke - nuoriso mukaan järjestötoimintaan sekä kuntapalvelujen että alueen imagon kehittämiseen Keski- Suomessa ja Pielisen Karjalassa Tampere esimerkkinä vanhuksille enemmän kodinomaista asumista, tavoite 91 % yli 75-vuotiaista asuu kotona saavutetaan näillä hetkillä Uusi Kouvola terveyskeskuksia täydentämään terveyskioskeja ja liikkuvia palveluita palveluverkkoanalyysin kautta Aalto-yliopisto senioriuran kansallista tutkimusta, selvitystä seniorina yrittäjäksi ryhtyvän mahdollisuuksista alueille Pälkäne mukaan Ylä-Pirkanmaan paikkatietopalveluun Pälkäne on vuoden alussa liittynyt Ylä-Pirkanmaan kuntien kehittämään paikkatietopalveluun. Yhteistyön myötä myös Pälkäne saa käyttöönsä kuntalisenssin Esrin palvelinpohjaiseen paikkatietojärjestelmään. - Liityimme paikkatietoyhteistyöhön, jotta voisimme hyödyntää paikkatietoja aiempaa laajemmin. Kuntalisenssin löytyminen oli meille tärkeää, kertoo Pälkäneen tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi. Aiemmin paikkatietojärjestelmiä on Pälkäneellä käytetty lähinnä Yrityspalvelukeskuksen hankkeissa, rakennustarkastuksen piirissä sekä ympäristösektorilla. Nyt kunta voi laajentaa käyttöä vaikkapa koulukuljetuksien ja kotiinkuljetuspalveluiden hyödyntämiseen. Yhteinen kuntalisenssi rajaton käyttöoikeus Paikkatietojärjestelmää on rakennettu yhteisesti Ylä-Pirkanmaan kuntien kesken. Esriltä hankitun kuntalisenssin oikeudet voidaan jakaa, jolloin kullakin kunnalla on rajaton käyttöoikeus Esrin ratkaisuihin. - Palvelimelle perustuva tietojärjestelmä tarkoittaa, että kunnat voivat halutessaan keskittää aineistonsa tietovarastoon. Kunnat voivat myös julkaista helposti selainpohjaisia karttoja ja kerätä järjestelmän kautta palautetta, valaisee Virtain kaupungin paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen. - Paikkatietoyhteistyöllä saadaan kuntien osaamisresurssit yhteen ja osaamista voidaan jakaa tehokkaasti. Kuntalisenssi on myös rahallisesti huomattavasti pienempi investointi kuin yksittäisten lisenssien hankkiminen, Saastamoinen toteaa. MAL-verkosto kerää tietopankkia maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun KOKO-ohjelman teemaverkosto MAL pyrkii tuomaan seudullisuuden oleelliseksi osaksi maankäytön suunnittelua. Verkosto suunnittelee yhdessä DEMOverkoston kanssa maaseutualueille soveltuvaa paikkatietopohjaista työkalua. Paikkatietotyökalun avulla kylärakenteita ja kylien palvelutasoa voidaan tarkastella yli kuntarajojen, mikä tukee seudullista maankäyttöä ja kehittää palveluverkkoa, kertoo MALverkoston projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki. Ylä-Pirkanmaa aloitti paikkatietojärjestelmän kehittämisen jo ennen MALverkoston perustamista. Yhteistyön tekeminen on kuitenkin molempien etujen mukaista. Ylä-Pirkanmaan paikkatietotyökalu on olemassa oleva työkalu, jota voi soveltaa MAL-verkoston muissa hankkeissa. Sen kehittäjät ovat toisaalta kiinnostuneita työkalun jatkokehittämisestä, sillä he ovat mukana myös MAL- ja DEMO-verkostojen maaseutumaisten alueiden paikkatietopalveluhankkeessa, Kurunmäki pohtii. Vaihtelevuutta suomalaiseen asuntokantaan Yksilöllistyneet elämäntavat, väestön ikääntyminen sekä yksinhuoltajien, uusperheiden ja maahanmuuttajien määrän kasvu ovat synnyttäneet uudenlaisia asumistarpeita, joihin nykyinen suomalainen asuntokanta ei enää taivu. Ratkaisua etsitään yhteisöllisen asumisen malleista. - Väestönrakenteemme on muuttunut merkittävästi vuosien varrella, mutta asumiskulttuuriamme ohjaa edelleen tiukka ydinperheajattelu. Tarvitsisimme vihdoin uusia ja entistä monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja, asuntosuunnittelun professori Markku Hedman kertoo. Ratkaisuksi muuttuneisiin asumistarpeisiin Hedman tarjoaa yhteisöllisyyteen perustuvia asumis- ja toimintaympäristöjä, joissa yhteisöllisyys perustuu arkisiin kontakteihin. - Yhteisöllinen asuminen on sosiaalisesti rikas ja vuorovaikutuksellinen asumismuoto, joka puuttuu Suomesta lähes kokonaan asumismuotoa tarjotaan toistaiseksi vain erityisryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa yhteisöllisellä asumisella on jo pitkät perinteet. Yhteisöllistä asumista yksilöllisiin tarpeisiin Yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvia asumismuotoja kehitetään Tampereen teknillisen yliopiston MONIKKO-hankkeessa. Hankkeen aikana kootaan olemassa olevaa ja tuotetaan uutta tietoa yhteisöllisistä asumis- ja toimintaympäristöistä sekä erilaisista yhteisömalleista ja toteutusmuodoista. Tavoitteena on luoda Suomeen sopivia yhteisöllisen asumisen malleja, joiden avulla voidaan rikastuttaa ja parantaa yksilöiden sosiaalista elämää. - Tarkoituksenamme on löytää useita erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja erityisesti ikääntyvien, mutta myös muiden väestöryhmien tarpeisiin. Lisäämällä yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvia asumismuotoja, voimme vähentää kunnallisiin palveluihin kohdistuvaa painetta, mahdollistaa kotona asumisen pidempään, ylläpitää itsenäistä toimintakykyä sekä vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta ja kaiken kaikkiaan vastata paremmin yksilöiden persoonallisiin tarpeisiin. MONIKKO monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit Hankkeen tavoitteena on: Selvittää yhteisöllisyyden merkitystä laajemmin väestörakenteen muutosten ja asuntorakentamisen kehittämisen näkökulmasta. Kehittää yhteisöllisen asumisen uusia toteutusmuotoja ja -prosesseja. Analysoida kansainvälisiä toteutettuja kohteita ja niiden sovellettavuutta Suomen oloihin. Laatia kuuteen erilaiseen pilottikohteeseen konseptisuunnitelmat, joiden tavoitteena on konkretisoida ja visualisoida yhteisöllisen asumisen uusia mahdollisuuksia ennakkoluulottomalla tavalla. Pilottikohteet DEMO- ja MAL-verkostoalueiden kunnissa: Loimaa, Närpiö, Tampere, Turku, Mikkeli ja Mänttä-Vilppula Markku Hedman muistuttaa, että yhteisöllinen asuminen ei ratkaise kaikkia asumisen haasteita, mutta se tuo yksilölle lisää päätäntävaltaa oman asuinympäristönsä suhteen. 18 STRATEGINEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA UUDET TOIMINTAMALLIT STRATEGINEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA UUDET TOIMINTAMALLIT 19

11 Mänttä-Vilppula Keuruu Pälkäne Kuva: Aarno Isomäki Ruovesi Juupajoki Kuva: Arto Halttunen Virrat Kuva: Sami Vaskuu Kuhmalahti Juupajoen kunta Koskitie KORKEAKOSKI Puh. (03) Faksi (03) Keuruun kaupunki Multiantie Keuruu Puh Faksi Kangasalan kunta (Kuhmalahti) PL Kangasala Puh. (03) Faksi (03) Mänttä-Vilppulan kaupunki Seppälän puistotie MÄNTTÄ Puh. (03) Faksi (03) Pälkäneen kunta Keskustie Pälkäne Puh. (03) Faksi (03) Ruoveden kunta Ruovedentie Ruovesi Puh. (03) Faksi (03) Virtain kaupunki Virtaintie Virrat Puh. (03) Faksi (03) KOKO24/7 Juupajoki Keuruu Kuhmalahti Mänttä-Vilppula Pälkäne Ruovesi Virrat

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:lle ja MW-Kehitys Oy:lle annetun toimeksiannon johdosta tehty esitys seudullisesta kehitysyhtiöstä Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Tavoitteena on luoda seudullinen kehittämisyhtiö,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5) 1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Johdanto Toimintaryhmätyö täyttää Etelä-Pirkanmaalla pian 10 vuotta. Siinä ajassa Pirkan Helmi on vakiinnuttanut asemansa ruohonjuuritason paikallislähtöisenä toimijana.

Lisätiedot

Käy Kylässä- hanke. Yhteenveto esiselvityshankkeesta

Käy Kylässä- hanke. Yhteenveto esiselvityshankkeesta Käy Kylässä- hanke Yhteenveto esiselvityshankkeesta Virtain kylien kehittämisyhdistyksen esiselvityshankkeen aikana tehtyjen haastatteluiden perusteella Käy Kylässä- hankkeelle on olemassa tilaus. Yhdistysten

Lisätiedot