LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/2013 1

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus AIKA klo 13:00-16:20 PAIKKA Lapin liitto, Hallituskatu 20 B, Rovaniemi KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 122 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Maakuntajohtajan ja vastuualuejohtajien katsaukset Maakunta- ja EU-rahahakemukset Maakuntajohtajan tekemät rahoituspäätökset Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto 10 nähtäville 128 Lapin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelma Kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan Kannanotto Metsähallituslakiin Lausunto Kilpisjärven kansallispuistoselvityksestä Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi alueiden kehittämisestä ja 17 rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 133 Lausunto Kestävää kasvua ja työtä Suomen 18 rakennerahasto-ohjelman luonnokseen 134 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman 19 valmistelutilanne Itä- ja Pohjois-Suomessa 135 Hankehakemus: Matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalle aasialaiselle Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma / Lappi - vahva arktinen asiantuntija 23 -projekti 137 YT-neuvottelut EU-rahoitusohjelmissa toimivien henkilöiden työsuhteiden jatkaminen Taloussihteerin valinta Kolarctic ENPI CBC ohjelmaan Lappi-Murmansk -työryhmän jäsenten nimeäminen Kevään 2014 kokousaikataulu Tiedoksi merkittävät asiat Lapland - The North of Finland imagomarkkinointihankkeen jatkoaika ja 33 -rahoitus 144 Ehdotus rajajokikomission jäseniksi toimikaudeksi

2 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Lohi Markus 13:00-16:20 Puheenjohtaja Keinänen Juhani 13:00-15:00 Varapuheenjohtaja Airaksinen Maarit 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Halonen Hilkka 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Harju Markku 13:00-16:00 Hallituksen jäsen Kantola Susanna 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Keränen Pertti 13:00-16:00 Hallituksen jäsen Mäntylä Hanna 13:00-16:00 Hallituksen jäsen Nordberg Esa 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Niemelä Juha 13:00-16:20 Hallituksen varaj. Ollikkala Jouni 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Pelttari Pekka 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Virtanen Veikko 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Willig Reeta 13:00-16:20 Hallituksen jäsen Parviainen Eugen 13:00-16:20 Valtuuston pj. Rundgren Simo 13:00-16:20 Valtuuston 1. vpj. Morottaja Anna 13:00-16:20 Saamel.käräj. edustaja POISSA Moisanen Sari Hallituksen jäsen Ojala Arto Hallituksen jäsen Kemppainen Ulla-Maija Valtuuston 2. vpj. MUU Riipi Mika 13:00-16:20 Maakuntajohtaja Ekdahl Päivi 13:00-16:20 Kehittämisjohtaja Holster Raimo 13:00-16:20 Kv-johtaja Hyry Maiju 13:00-16:20 Yhteysjohtaja Lönnström Riitta 13:00-16:20 Suunnittelujohtaja Muurinen Anne 13:00-16:20 Hallintojohtaja Soudunsaari Martti 13:00-16:20 Pelastusjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Markus Lohi Puheenjohtaja Anne Muurinen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Jouni Ollikkala Pekka Pelttari PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Lapin liiton virasto, Hallitus katu 20 B, Rovaniemi

3 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus LLHall 122 Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan kuntayhtymän muun toimielimen kuin valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kutsu tähän kokoukseen on postitettu Hallitus toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hallitus totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta LLHall 123 Hallituksen pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta hallituksen jäsentä. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Jouni Ollikkala ja Pekka Pelttari. Hallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Hallitus valitsi pöytäkirjantarkistajiksi Jouni Ollikkalan ja Pekka Pelttarin.

5 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Maakuntajohtajan ja vastuualuejohtajien katsaukset LLHall 124 Hallitus kuulee maakuntajohtajan ja vastuualuejohtajien katsaukset ajankohtaisista asioista ja lii ton kes kei ses tä toi min nasta edellisen hallituksen kokouksen jälkeen. Hallituksen puheenjohtaja: Hallitus merkitsee maakuntajohtajan ja tulosaluejohtajien katsaukset tiedoksi. Maakuntajohtaja Mika Riipi: - Maakuntien liittojen asema tulevan ohjelmakauden alueiden kehittämiskokonaisuudessa suunnitelma neljästä rr-liitosta - Kansallinen lentoliikennestrategia ja mahdollinen koko Itä-Pohjois-Suomea koskeva yhteishanke saavutettavuuden ja operaattoriyhteyksien parantamiseksi - Katsaus kuntarakenne- ja soteuudistuksesta Lapin mallin valmistelun eteneminen Kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl/Aluekehitys: Käynnissä olevien ohjelmien toteutus; Kemijärven ratainvestointihankkeeseen valmisteltu EAKR-rahoituksen siirtoa Lapin liitosta ELY-L:n valtuuteen ( ) Kolarctic ENPI CBC- ohjelmassa valmistellaan Borisoglebskin rajanylityspaikan toteuttamisen rahoitussopimusta, hanke on suuruudeltaan 26,5 M Uusien ohjelmien valmistelu; Lausunnot Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä laista alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoimisesta ja laista alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta valmisteltu ja toimitettu Työ- ja Elinkeinoministeriöön. Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahastorahoituksen maakunnittaisen jaon neuvotteluihin valmisteltu taustalaskelmia maakuntajohtajan käyttöön, jakoesityspäätös tehty Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa Rakennerahasto-ohjelman alueellinen toimenpideohjelman valmistelu on käynnissä, määräpäivä TEMille toimittamisessa Maakuntaohjelman valmistelu käynnistynyt työpajoissa. Interreg Pohjoinen ohjelma on kuulemiskierroksella, lausunto valmistellaan mennessä. Ohjelman valmisteluun on osallistuttu aktiivisesti. Kolarctic ENI ohjelman valmistelu käynnissä, toinen ohjelmointikomitean kokous Moskovassa Kokouksessa mm. keskustellaan ohjelmalle valittavista teemoista, päätetään ohjelma-alueen rajauksista, keskustellaan ohjelma-asiakirjan rakenteesta, keskustellaan alustavasti suurten investointihankkeiden toteuttamisesta sekä hyväksytään ympäristövaikutusten arvioinnin työohjelma. Muut asiat; Laajakaistakoordinaattori aloittanut Järjestöstrategian työpajat käynnistetty Ennakoinnin koordinaatiotyöryhmän opintomatka Bilbaoon toteutettiin lokakuun alussa. Kv-johtaja Raimo Holster/Kansainvälinen toiminta: EU Arctic Impact Assessment Consultation Barentsin aluekomitean kokous Barentasin alueneuvoston ja aluekomitean, sekä Euro-Arktisen neuvoston kokous Tromssassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan tapaaminen Ulkoministeriön lehdistö- ja kulttuuriosaston ja Eurooppa-tiedotuksen tap.

6 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus venäläisen toimittajaryhmän vierailu Brysselin EU toimiston työvaliokunta uuden Interreg Pohjoinen ohjelman ohry Barentsin koordinaatiohankkeen ohry Yhteysjohtaja Maiju Hyry/Kunta- ja sidosryhmäsuhteet: Kemijoen tulvaryhmä kokoontui Rovaniemen tulvasuojelun tavoitteista äänestettiin. Päätökseksi tuli asuinrakennusten suojaaminen erittäin harvinaiselta tulvalta. - Valtioneuvosto viettää 150-vuotisjuhlavuotta tämän vuoden syksystä ensi vuoden kevääseen. Maakunnat olivat pääsihteeri Tiitisen vieraana ideoimassa kunkin alueen osallistumista juhlaan. Lapissa maakuntapäivän teema suunnitellaan valtioneuvoston juhlavuoteen liittyväksi. - Poronhoitoalueen suurpetoneuvottelukunnan ensimmäinen kokous oli Siinä käsiteltiin poronhoitoalueen suurpetotilannetta ja metsästyslainsäädäntöä. Syksyn kokouksissa tullaan käsittelemään mm. suurpetovahinkoja ja korvaamista, petovahinkojen seurauksia, ahmakannan hoitosuunnitelmaa sekä haaskakuvausta - Lapin liiton delegaatio (Lohi, Riipi, Hyry, Lotvonen, Rautajoki) tapasi pääministeri Kataisen ja ministeri Urpilaisen erityisavustajan Ville Kopran Keskustelujen tavoitteena oli nopeuttaa malminetsinnän lupaprosesseja ja selkiyttää eri hallinnonalojen toimintaa kaivostoiminnan edistämiseksi. - FEM-konferenssi toteutettiin Levillä Osallistujia oli ennätykselliset 1100 henkeä. - Ensimmäinen Lapin kyläneuvostojen Pyöreän Pöydän tapaaminen järjestettiin Levillä ja Parasta elämää Lapissa! työpajat Saariselällä ja Kemijärvellä Lappi-brändi-hankkeessa on valmistunut mediapankki, jossa on mm. kuvapankki, seminaarisetti roll-upeineen sekä helppo ilmoitustaulutoiminto. - Ensimmäinen Lapin ja Norrbottenin Baltic Sea Salmon Committeen kokous järjestettiin MMM:n lohityöryhmä sai valmiiksi kansallisen lohistrategian. Lapin liiton hallituksen asettama työryhmä suhtautui ensimmäisessä käsittelyssä strategiaan erittäin kriittisesti Lapin liitto järjestää uutta Metsähallituslakia käsittelevän tilaisuuden Rovaniemellä. Seminaarissa tarkastellaan metsätalouden yhtiöittämiseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia klo järjestetään LAPLAND-ABOVE ORDINARY SUMMIT- niminen tapahtumaan Tiedekeskus Pilkkeessä. Summit on business-tapahtuma, jonka tavoitteena on lanseerata hankkeen tuottamia ilmaisia yhteiskäyttöaineistoja, -työkaluja Suunnittelujohtaja Riitta Lönnström/Alueidenkäyttö ja ympäristö Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Kotkassa Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin työpaja Helsingissä Metsäkeskuksen alueneuvottelukunnan kokous Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän kokous Ranualla Karsikon vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän kokous Simossa Rovajärven kehittämistyöryhmän kokous Sodankylässä Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän kokous Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, sidosryhmätapaamiset: liikenne ja logistiikka , energiatoimijat , pelastus ja turvallisuus , maaseutuelinkeinot , kulttuuritoimijat , luonnonsuojeluyhdistykset 6.11., luonnonsuojeluviranomaiset 8.11., matkailu , metsätalous , kylät Kulttuuriympäristön yhteistoimintatyöryhmän kokous Pohjoismainen Tieliikennetyöryhmä Helsingissä Lapin rakennusperinne ry:n hallitus Tervolassa Lentoliikennestrategia, työpaja Helsingissä Maankäyttö- ja rakennuslakipäivät Pyhätunturilla

7 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus YKR käyttäjäpäivät Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) seminaari Oulussa Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari/Pelastuslaitos: Talousraportti ajalta ; toimintatuotot 75,8 % ja toimintakulut 75,6%. Operatiiviset pelastustoimen tehtävät; ennuste 4200 tehtävää vuositasolla, ensivastetehtäviä + 45 (ed. v. verrattuna), kokonaistehtävämäärä erheelliset automaattihälytykset -95 edellisvuodesta Rovaniemen hallinto-oikeus; hylännyt kaksi Erhe-maksuista tehtyä valitusta pelastuslaitoksen laskutusprosessi ja maksuperuste on siten koeponnistettu. Loka-, marraskuun aikana; työpaikkakokoukset vakinaisissa palokunnissa, vapaaehtoisten palokuntien kokoukset (4) seutukunnilla. VPK-neuvottelukunnan ja kuntien neuvottelukunnan kokoukset. Kuntien neuvottelukunta otti kantaa leikkauslistaan seuraavasti; tilojen tarveselvitys, vapaapalokunnilta ei leikata, henkilöstömenoista leikataan, juustohöylä ei suositeltava! Kemin paloasema; rakennusurakka valmistunut ja aikataulussa luovutettu tilaajalle kalustaminen käynnissä ja muutto viikolla 47. Investoinnit 2013: sammutusauto (Roi) ja säiliöauto (Kemijärvi) luovutettu tilaajalle Miehistö-/ensivasteauto (Ylitornio) varusteltavana. Muut investoinnit suunnitelman mukaan. Lapin sairaanhoitopiiri; valmistellaan sopimusta varaensihoitopalvelun tuottamisesta Ranuan ja Posion alueella (samansisältöinen sopimus kuin aiemmin kuntien kanssa). Palvelun tuottamiseen ei käytetä kuntien pelastustoimen maksuosuuksia vaan tuottojen pitää kattaa palvelusta aiheutuneet menot. Kuntaliitto ja Suomen pelastusjohtajat ylimääräinen kokous ja kannanotto sisäasiainministeriön esitykseen pelastuslaitosten rakenneuudistukseen; pelastuslaitosten määrän vähentämisessä huomioidaan kuntarakenteen ja sote-uudistukset, alue- ja rakenneuudistuksen lisäksi pelastustoimen suunnitteluohjeen nykyaikaistamisella on keskeinen merkitys tavoitellun 13 milj. euron vuotuisen säästön saavuttamisessa. Pelastuslaitokset edellyttävät enemmän joustavuutta nykyisiin ohjeistuksiin, joilla on keskeinen merkitys voimavarojen kohdentamisessa ja tuottavuuden lisäämisessä. rakenneuudistuksen säästön kohdentaminen tarkoittaisi Lapin osalta noin euroa. pelastustoimen valtakunnalliset ICT-hankkeet vuodesta 2015 alkaen lisäävät menoja n euroa (tämän hetkisten arvioiden mukaan). Hallitus merkitsi tiedoksi maakuntajohtajan ja tulosaluejohtajien katsaukset, sekä kokouksessa jaetun Lapin pelastuslaitoksen katsauksen.

8 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Maakunta- ja EU-rahahakemukset LLHall 125 Hallitukselle tuodaan tiedoksi edellisen kokouksen jälkeen jätetyt maakuntaraha- ja EU-ra hahakemukset. Hallitus merkitsee tiedoksi luettelon rakennerahasto-ohjelmiin (Pohjois-Suomen EAKR- ja Manner-Suomen ESR-ohjelmiin) (liite 1) saapuneista maakunta- ja EU-rahahakemuksista. Hallitus merkitsi tiedoksi luettelon rakennerahasto-ohjelmiin (Pohjois-Suomen EAKR- ja Manner-Suomen ESR-ohjelmiin) (liite 1) saapuneista maakunta- ja EU-rahahakemuksista. Liitteet 1 Saapuneet rahoitushakemukset

9 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Maakuntajohtajan tekemät rahoituspäätökset LLHall 126 Hallintojohtaja: Hallitus päätti (asia 69), että hallitus käsitte lee ja tekee hankkeiden rahoituspäätökset, kun maakunnan kehittämisraha ylittää euroa (kansal li set hankkeet), kun liiton hallinnoima valtion rahoitusosuus ylit tää eu roa (kan sallinen vastinrahoi tus, rakennerahas to -ohjelmien (Poh jois-suomen EAKR- ja Manner-Suo men ESR -ohjel mat) ja In terreg IV A Pohjoi nen -ohjelman mukaiset hank keet) ja kun Lapin liiton rahoitettavaksi esitetty han ke edellyttää EU-ra hoi tus osuuden suuruuden takia MYR:n kä sittelyä. Muiden hankkeiden osalta hallitus delegoi rahoi tuspäätökset maa kun ta johtajalle. Maakunta johtajan tekemät sekä myönteiset että kiel tei set rahoi tus päätökset tuo daan tie doksi hallitukselle kussakin ko kouk sessa. Hallituksen puheenjohtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi maakuntajohtajan päätökset: Hyväksytyt projektit: - Hanke: Metallialan oppimisympäristöjen kehittäminen, hakija: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntatyhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, kok.kust , josta EAKR:n ja valtion osuus Hanke: Rikastustekniikan koulutuskeskus II, hakija: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, kok.kust , josta EAKR:n ja valtion osuus Hanke: Lohisaaliin kiintiöintiin perustuvan kalastuksensäätelyjärjestelmän selvitys Tornionjoella ja Tenojoella, hakija: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), kok.kust , josta MKR:n osuus Hanke: Poronhoidon tarkastelu maankäyttöhankkeissa - PoroYVA-oppaan jalkauttaminen, hakija: Paliskuntain yhdistys, kok.kust , josta MKR:n osuus Hallitus merkitsi tiedoksi maakuntajohtajan päätökset: Hyväksytyt projektit: - Hanke: Metallialan oppimisympäristöjen kehittäminen, hakija: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntatyhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, kok.kust , josta EAKR:n ja valtion osuus Hanke: Rikastustekniikan koulutuskeskus II, hakija: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, kok.kust , josta EAKR:n ja valtion osuus Hanke: Lohisaaliin kiintiöintiin perustuvan kalastuksensäätelyjärjestelmän selvitys Tornionjoella ja Tenojoella, hakija: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), kok.kust , josta MKR:n osuus Hanke: Poronhoidon tarkastelu maankäyttöhankkeissa - PoroYVA-oppaan jalkauttaminen, hakija: Paliskuntain yhdistys, kok.kust , josta MKR:n osuus

10 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto nähtäville LLHall 127 Suunnittelujohtaja: Lapin liiton hallitus on päättänyt Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Suhangon kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämät kaivosalueen aluevaraukset (EK), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), kaivoksen tarvitseman voimajohdon ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus sekä yhdystietasoinen merkittävästi parannettava tieyhteys. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen ja voimajohtoyhteyden teknisiä suunnitel mia sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja käytetään hyväksi maakuntakaavoituksessa. Kaivoksen ja voimajohdon ympäristövaikutusten arviointiselostus on aikataulutettu samanaikaisesti nähtäville kuin maakuntakaavaluonnos. YVA-menettelyn ja maakuntakaavaluonnoksen yleisötilaisuudet pidetään yhtä aikaa. YVA:n esittelyillat ovat: Portimo ti 3.12., Tervola ke ja Narkaus ti ja tilaisuudet alkavat klo Lapin liiton hallitus hyväksyi ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville sekä kuuluttaa vaihemaakuntakaavan vireille Kaavaa koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin (muistio liite 2). Ohjausryhmä hyväksyi Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava-aineiston kommenttien jälkeen tuotavaksi hallitukseen valmisteluvaiheen kuulemista varten (muistio liite 3). Kaavaluonnoksen esittelee hallitukselle operatiivinen johtaja Pasi Rajala Pöyry Environment Oy:stä. Hallitus hyväksyy Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineiston liitteet 4-5 asetettavaksi nähtäville ja lähetettäväksi lausunnoille Tämä pykälä käsiteltiin pykälän 125 jälkeen. Hallitus hyväksyi Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineiston liitteet 4-5 asetettavaksi nähtäville ja lähetettäväksi lausunnoille Liitteet 2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan 1. viranomaisneuvottelun muistio 3 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava 2. ohjausryhmän kokouksen muistio 4 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavakarttaluonnos ja kaavayhdistelmä 5 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaluonnoksen selostus

11 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lapin liiton hallitus Lapin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelma LLHall Vt. hallintojohtaja: Kuntalain 65 :n 1 momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnal le seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hy väk syttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukaudeksi). Ta lous arviokausi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta säädetään. Lapin liiton perussopimuksen 26 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen Lapin liiton toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille mennessä sekä hyväksytty talousarvio ja -suunni telma vuoden loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tulo erien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikau den ai kana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä ta lousar viovuoden aikana. Liiton hallintosäännön 29 :n mukaan valtuusto hyväksyy talousarviossa hallitukselle, tarkas tuslau takunnalle ja pelastuslautakunnalle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, mää rärahat ja tuloarviot. Lapin liiton vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadin taohjeessa on määritelty talousarvion ja suunnitelman rakenne, laatimisaikataulu, ohjeet määrärahojen ja tuloerien laskennasta, sisäiset ja laskennalliset erät, sekä menojen ja tulojen laskenta. Pelastuslautakunta on hyväksynyt pelastuslaitoksen talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Lapin liiton toimintasuunnitelman 2014 linjaukset tuodaan hallituksen kokoukseen Hallitus päättää hyväksyä Lapin liiton vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet (liite 2), sekä merkitsee tiedoksi Lapin pelastuslaitok sen ta lous arvion 2014 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet (liite 3). Hallituksen raamiesitys Lapin liiton budjettiin sekä Lapin pelastuslaitoksen budjettiin jäsenkuntien mak su osuuksien kasvuksi vuodelle 2014 on -0,1 %. Lapin liitto valmistelee eri vaihtoehtoja hallituksen kokoukseen ja Lapin pe las tus laitos oman esi tyk sensä pelastuslautakunnan ko kouk seen. LLHall 128 Lapin liitto on tehnyt budjettiesityksen käyttäen raamina hallituksen määrittämää jäsenkuntien maksuosuuden vähenemistä -0,1 % vuodelle 2014.

12 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lapin liiton hallitus Lapin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelma liitteenä 6. Kuntien maksuosuustaulukko Lapin liiton osalta liitteenä 7. Lapin pelastuslaitoksen taloussuunnitelma- ja talousarvioesi tys ovat liitteenä 8. Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen yhteinen talousarvio vuodelle 2014 on liitteenä 9. Hallitus päättää - esittää valtuustolle hyväksyttäväksi liitteiden 5, 7 ja 8 mukaiset Lapin liiton ja pelastuslai toksen toimintasuunnitelmat ja talousarviot vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmat vuo sille esittää valtuuston vahvistettavaksi liitteen 6 mukaisia kuntien maksuosuuksia vuodelle esittää maksuosuuksien ennakot perittäviksi kunnilta neljässä erässä; 15.1, 15.4, ja sekä, - esittää maksun viivästyessä perittäväksi korkolain 4 3 momentin mukaista viivästyskorkoa. Hallitus päätti - esittää valtuustolle hyväksyttäväksi liitteiden 5, 7 ja 8 mukaiset Lapin liiton ja pelastuslai toksen toimintasuunnitelmat ja talousarviot vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmat vuo sille esittää valtuuston vahvistettavaksi liitteen 6 mukaisia kuntien maksuosuuksia vuodelle esittää maksuosuuksien ennakot perittäviksi kunnilta neljässä erässä; 15.1, 15.4, ja sekä, - esittää maksun viivästyessä perittäväksi korkolain 4 3 momentin mukaista viivästyskorkoa. - valtuuttaa toimistoa tekemään ns. teknisiä korjauksia toimintasuunnitelmaan 2014, talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan Liitteet 6 Lapin liiton toimintasuunnitelma 2014 ja talousarvio 2014 sekä taloussuunnitelma Jäsenkuntien lopulliset maksuosuudet TAE 2014 ja TS Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen talousarvio 2014

13 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan LLHall 129 Syyskuussa 2013 Kemijoki Oy:n hallitus julkisti aloittavansa selvitystyön uudesta toimintamallista, jonka tavoitteena on ulkoistaa merkittävä määrä nykyisistä toiminnoista palvelutoimittajille. Uuden toimintamallin myötä Kemijoki Oy on muuttumassa vesivoimantuottajasta tilaaja- ja asiantuntijaorganisaatioksi. Kemijoki Oy:n vakinaisen henkilöstön määrä on nyt 184 henkilöä. Kun yhtiö siirtyy uuteen toimintamalliin, merkitsee se noin 100 työntekijän siirtymistä sopimuskumppanien palvelukseen ja lisäksi toteutetaan henkilön vähennys irtisanomisten ja luonnollisen poistuman kautta. Yhtiön palvelukseen jäisi noin 25 henkilöä. Hallitus hyväksyy liitteenä 10 olevan kannanoton. Hallitus hyväksyi liitteenä 10 olevan kannanoton. Liitteet 10 Kannanotto Kemijoki Oy:n ulkoistamissuunnitelmaan

14 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Kannanotto Metsähallituslakiin LLHall 130 Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta koskevan lainsäädännön uudistusta hallitusohjelman ja valtioneuvoston hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän linjausten pohjalta. Lainvalmistelun tavoitteena on perustaa nykyisen liikelaitos Metsähallituksen toimintatavoilla toimiva erityisliikelaitos, jonka sisällä mahdollistuvat nykyiset hyväksi havaitut toimintatavat. Lakiluonnoksen mukaan valtion kiinteistöomaisuus säilyy edelleen suorassa valtion omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa kuten tähänkin asti. Kiinteistöomaisuutta ei siirretä metsätaloutta harjoittavalle yhtiölle. Luontopalvelut toimii tulosyksikkönä osana laitosta YM:n ja MMM:n suorassa tulosohjauksessa. Luontopalvelut hoitaa luonnonsuojelualueita ja muita sen hallintaan osoitettuja erityisalueita, kuten pääosaa yleisistä vesialueista, niihin liittyviä julkisia palvelutehtäviä ja julkisia hallintotehtäviä. Julkiset hallintotehtävät rahoitetaan valtion budjetin kautta (vastaa nykyistä käytäntöä). Markkinoilla kilpailutilanteessa toimivat liiketoiminnat yhtiöitetään valtion periaatelinjausten mukaisesti. Liiketoiminnan siirtäminen tytäryhtiöön varmistaa kilpailuneutraliteetin suhteessa muihin toimijoihin, yhtenäisen verokohtelun ja toiminnan paremman läpinäkyvyyden myös omistajan suuntaan. Metsätalousyhtiö hoitaisi metsien hoitotyöt, puunkorjuun, puun myynnin ja puutoimitukset sekä paikallisen yhteistyön alueilla. Metsätalousyhtiön toiminnasta säädettäisiin metsähallituslaissa, ja se olisi sataprosenttisesti erityisliikelaitoksen omistuksessa oleva tytäryhtiö, kiinteä osa liikelaitoskonsernia. Itse yhtiö perustetaan omalla lailla, joka varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Perustettavalle metsätalousyhtiölle annetaan metsähallituslaissa yksinoikeus metsätalousliike-toiminnan harjoittamiseen valtion liiketoimintaan tarkoitetulla maalla ja samalla säädetään sille velvollisuus toteuttaa toiminnassaan kaikkia Metsähallitukselle säädettäviä yhteiskunnallisia velvoitteita. Liikelaitoskonserni vastaisi yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutuksesta myös tytäryhtiöissä. Tärkeimmät yhteiskunnalliset velvoitteet liittyvät biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja matkailun kannalta tärkeän virkistyskäytön huomioon ottamiseen. Pohjois-Suomessa ovat lisäksi tärkeitä saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen ja poronhoidon velvoitteitten täyttäminen. Metsähallitus-konsernin toimintayksiköt (kuten Metsätalous Oy, Luontopalvelut, nyk. Laatu maa) vastaisivat nykyiseen tapaan käyttöönsä osoitettujen alueiden hallinnasta, maanvuokra- ja käyttöoikeussopimuksista ja käyttäisivät niihin liittyen omistajan puhevaltaa. Merkitykseltään suuremmat omistajapuhevaltaa edellyttävät asiat, kuten valtion omistaman maan myynnit tai merkittävät vuokrausta koskevat asiat sekä kaavoitus hoidettaisiin emoliikelaitokseen perustettavassa maankäyttöyksikössä. Luonnonvarojen käytön suunnittelu toteutettaisiin edelleen alueellisesti nykyisellä tavalla. Metsähallituksen nykyinen metsätalouden henkilöstö siirtyy uuden osakeyhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Metsähallituksen tasaiset hakkuut takaavat tasaisen työllisyyden liikelaitoksen työntekijöille ja lähes kaikista hakkuista ja kuljetuksista vastaaville urakoitsijoille myös jatkossa.

15 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Hallitus hyväksyy liitteenä 11 olevan kannanoton. Hallitus ottaa kantaa asiaan myöhemmin järjestettävän kuulemistilaisuuden jälkeen. Liitteet 11 Kannanotto Metsähallituslakiin

16 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lausunto Kilpisjärven kansallispuistoselvityksestä LLHall 131 Metsähallitus pyytää Lapin liiton lausuntoa Käsivarren kansallispuiston perustamisedellytyksistä koskevasta selvityksestä (liite 12). Metsähallituksen luontopalvelut on ympäristöministeriön pyynnöstä laatinut selvityksen kansallispuiston perustamisedellytyksistä Käsivarteen Enontekiölle. Sen mukaan keskeiset edellytykset luontoarvojen osalta kansallispuiston perustamiseksi Käsivarren alueella täyttyvät, mutta puiston toteuttamiseksi Metsähallitus esittää vaihtoehtoisia rajauksia. Esityksen mukaan laajempi vaihtoehto (noin hehtaaria) käsittäisi luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaimmat osat eli Saanan ympäristöineen ja varsinaisen suurtunturialueen Saarijärveltä ja Porojärveltä pohjoiseen. Laajempi rajaus turvaisi alueen maisemaja luontoarvot, mutta nykyisen kaltaisen matkailun jatkuminen edellyttäisi poikkeuksia kansallispuistoissa yleisesti voimassa oleviin säännöksiin. Ristiriitaisten toiveiden yhteensovittamiseksi Metsähallitus esittää puiston perustamislakiin säädöksiä, jotka antaisivat tavanomaista laajempia oikeuksia puiston käyttäjille. Jos näihin poikkeuksia salliviin säännöksiin ei olla valmiita, esittää metsähallitus toisena, huomattavasti pienempänä vaihtoehtona Kilpisjärven alueelle Saanan kansallispuistoa (noin 7500 ha). Alue on luonnon ja maisema-arvoiltaan kansallispuistotasoa, mutta alueella on ennestään vain kaksi pientä suojelualuetta. Hallitus hyväksyy liitteenä 13 olevan lausunnon. Hallitus hyväksyi liitteenä 13 olevan lausunnon. Liitteet 12 Metsähallituksen selvitys Käsivarren kansallispuistosta 13 Lausunto Kilpisjärven kansallispuistoselvityksestä

17 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta LLHall 132 Kehittämisjohtaja: Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Lapin liitolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta. Lausunnon antoaikataulu on ollut erittäin kireä, mistä johtuen lausunto on käsitelty Lapin liiton hallituksen työvaliokunnassa ja toimitettu TEM:iin Lakiesityksissä on päivitetty mm. maakuntien liiton ja MYRien asemaa ja tehtäviä tulevaa rakennerahastokautta ajatellen. Työnjako liiton hallituksen ja MYR:n välillä ja toisaalta MYR:n aseman vahvistaminen päättävänä ja koordinoivana tahona on nostettu lausunnossa esille. Rahoituslaissa on esitetty toimintaa keskittävinä avauksina rakennerahastotehtävien keskittäminen toimivaltaisille ELY:ille (taustalla päätös keskittää rakennerahastotoiminta 4 ELY:lle) ja maakunnan liitojen maksujen toimeenpanon siirtäminen ELY-keskuksille. Näihin molempiin keskittämistavoitteisiin on lausunnoissa otettu kielteinen kanta. Lausunto on liitteenä 14. Hallitus merkitsee lausunnon tiedoksi. Hallitus merkitsi lausunnon tiedoksi. Liitteet 14 Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta

18 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lausunto Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnokseen LLHall 133 Kehittämisjohtaja: Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta. Lausunnon antoaikataulu on ollut erittäin kireä, mistä johtuen lausunto on käsitelty Lapin liiton hallituksen työvaliokunnassa ja toimitettu TEM:iin Lausunnossa on esitetty muun muassa, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolot tulisi nostaa näkyvämmin esille ja että valtakunnallisten teemojen tulee tukea alueellisia tavoitteita. Ohjelman rakenne on vaikeaselkoinen eikä sitä ole tehty riittävästi alueiden tarpeita huomioiden. Osa päätöksistä on tehty kuulematta lainkaan alueita. Lapin liitto pitää tärkeänä, että maakuntien rahoituskehyksistä tehdään sitovia ja että ohjelma käynnistyy ripeästi. Lausunto on liitteenä 15. Merkitään lausunto tiedoksi. Hallitus merkitsi lausunnon tiedoksi. Liitteet 15 Lausunto "Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoo-ohjelman" luonnos

19 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelutilanne Itäja Pohjois-Suomessa LLHall 134 Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhdessä alueellisten tahojen sekä muiden ministeriöiden kanssa Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kaudelle Tulevalla rakennerahastokaudella koko Manner-Suomen alueella toteutetaan yhteistä ohjelmaa, joka käsittää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelmaa toteutetaan seuraavien toimintalinjojen kautta (suluissa rahoitusosuus): TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR 41 %) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 54 %) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR 47 %) TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR 33 %) TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR 20 %) TL 6 Tekninen tuki (EAKR 5 %) Vain Itä- ja Pohjois-Suomessa tukikelpoisia olevat liikenneinfrastruktuurit on sisällytetty osaksi TL 1:stä. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma päivitetään loppuvuoden aikana, ja sen rooli suhteessa Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaan määritellään myöhemmin. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueen ja ohjelmatoteutuksen erityispiirteitä. Rahoitus Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi EU-rakennerahastokauden toteuttamista Suomessa. Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus tulevalla ohjelmakaudella on 1,327 mrd.. Tästä summasta Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityismääräraha on 305,3 milj.. Rahoituksen jakautumisesta Suomen sisällä Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kesken päätettiin alueiden esityksen pohjalta. Tulevalla kaudella Itä- ja Pohjois-Suomi saa alueellisesta rahoituksesta noin 772,5 milj. (n. 71 prosenttia) ja Etelä- ja Länsi-Suomi noin 316,6 milj. (n. 29 prosenttia). Ahvenanmaan osuus on noin 5 milj. (n. 0,5 prosenttia). Valtakunnallisiin teemoihin käytetään noin 171 miljoonaa euroa. Loput rahoituksesta käytetään tekniseen tukeen (n. 38,9 milj. ) sekä vähävaraisten avustukseen (n. 23 milj. ). Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välisestä rahoituksenjaosta on neuvoteltu maakuntajohtajien kesken. Maakuntien välinen EU-rahoituksen jakoesitys on seuraava: Maakuntien välinen suhteellinen rahoituksen jako ohjelma-kaudella , % Maakuntien välinen EU-rahoituksen jako ohjelmakaudella , (ei sis teknistä tukea) Etelä-Savo 13,1 % Pohjois-Savo 19,3 % Pohjois-Karjala 14,2 % Kainuu 7,3 % Keski-Pohjanmaa 4,4 %

20 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Pohjois-Pohjanmaa 24,2 % Lappi 17,5 % Yhteensä 100 % Pohjois-Suomi 53,4 % Itä-Suomi 46,6 % Pohjois-Suomen luvuissa on Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Lapin EU-rahoituksen summat. Itä-Suomen luvuissa on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan EU-rahoituksen summat. EU-rahoituksen lisäksi maakuntiin kohdistuu 75 % valtionrahoitusta. Kuntarahoituksen tarve on 25 %. Rahoituksen laskennassa on sovellettu EU-komission kehittyneiden alueiden jakokriteerejä. Kriteerit pohjautuvat väestön määrään, BKT:een, työttömien määrään, työllisyysasteeseen, koulutustasoon, koulutuksen keskeyttäneiden määrään sekä harvaan asutukseen. Laskennassa on lisäksi kompensoitu korkeita tukitason pudotuksia verrattuna kuluvaan ohjelmakauteen. EAKR- ja ESR-rahoituksen suhteelliset osuudet maakuntien rahoituksesta on kaikissa maakunnissa sama. EAKR:n osuus Itä- ja Pohjois-Suomessa on 68,2 % ja ESR:n osuus 31,8 %. Harvaan asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) on kokonaisuudessaan EAKR-rahoitusta. EAKR-asetuksen mukaisen, ns. kuutoskaupunkien kaupunkikehittämisen Oulun rahoitusosuus sisältyy Pohjois-Pohjanmaan rahoituskehykseen. Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluissa on ollut esillä, että maakunnille osoitettaisiin indikatiiviset minimikehykset, ja 5 % rahoituskehyksestä olisi ns. liikkuvaa kehystä, joka voitaisiin kohdistaa maakuntien jakoesityksestä poikkeavalla tavalla. Maakuntien tekemä rahoituksenjakoesitys on maakuntakohtainen minimikehysesitys. Se tarkoittaa sitä, että TEM:n valmistelemaa liikkuvaa kehystä ei tule ottaa käyttöön. Rakennerahastohallinnon keventämisen ja yksinkertaistamistavoitteen vuoksi rahastojen hallintoon ei tule kehittää uusia, hallintoa monimutkaistavia mekanismeja. Rakennerahastojen kehysratkaisussa tulee varmistaa se, että maakunnissa on käytettävissä pitkäjänteiset ja ennakoitavat aluekehittämisen resurssit. Hyväksytään maakuntien välinen rahoituksenjako (liite 16) esitykseksi Työ- ja elinkeinoministeriölle. Hallitus hyväksyi maakuntien välisen rahoituksenjaon (liite 16) esitykseksi Työ- ja elinkeino ministeriölle. Liitteet 16 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelutilanne Itä- ja Pohjois-Suomessa

21 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Hankehakemus: Matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalle aasialaiselle LLHall 135 Kotimaan lentojen kannattavuuden ja tarjonnan parantaminen Helsingin ja Lapin välillä on ollut haastavaa jo vuosien ajan. Nykyisillä asiakasryhmillä Finnair ja Finavia eivät näe suuria kasvumahdollisuuksia myöskään tulevaisuudessa. Lentojen kannattavuuden ongelmaa pohditaan myös Liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiatyössä, jonka puitteissa mietitään kotimaan lentoasemaverkoston supistamista. Lapland Airports konseptin lentoasemista lakkautusuhan alla on erityisesti Kemi-Tornion lentoasema ja Ivalon, Enontekiön, Kittilän ja Kuusamon lentoasemia uhkaa liikenteen muuttuminen sesonkiluonteiseksi. Supistamisen pääargumentteina käytetään Finavian lentoasemien verkostoalijäämää sekä kotimaan lentojen pieniä matkustajavirtoja. Finnairin olemassaolo perustuu onnistuneeseen Aasiaan strategiaan, jonka kulmakivenä toimii Helsinki-Vantaan lentoasema Keski-Euroopan ja Kaukoidän lentojen kulkureitillä. Helsinki-Vantaa toimii vaihtomatkustuskenttänä, jolle saapuu 1,6 miljoonaa aasialaista matkustajaa vuosittain. Kuitenkin vain n. 1% saapuvista aasialaisista jää Suomeen ja sitäkin pienempi osuus matkustaa Lappiin. Jo tällä pintaraapaisulla Ivalon ja Rovaniemen lentoliikenne on kasvanut aasialaisten ansiosta; vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla nämä olivat ainoat Suomessa kasvaneet lentoasemat. Vuonna 2012 Lappiin matkustaneiden japanilaisten määrä kasvoi 56%. Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän järjestämän Lapin liikennefoorumin ( ) tärkein tulos oli: Lapin lentoliikenteen kannattavuutta voitaisiin parantaa aasialaisten matkustusvirtojen avulla. Sama viesti annettiin sekä Finnairin, Finavian että Liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiatyöryhmän suunnalta. Matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalle aasialaiselle hankkeen päätavoitteena on kääntää osa Helsinki-Vantaalle tulevasta matkustajavirrasta pohjoiseen. Hankkeessa tutkitaan Lappiin suuntautuvien aasialaisten matkailijoiden matka- ja palveluketjujen nykytilanne, pullonkaulat ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet. Matkaketjujen eri osaset tunnistetaan yhteistyössä eri aloja edustavien asiantuntijoiden avulla, palvelumuotoilun ja asiakkaan näkökulmasta. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on aasialaisen matkailijoiden avulla parantaa haastavien kotimaan lentojen kannattavuutta ja turvata Lapin lentoliikenteen tulevaisuus. Hanke on myös jatkoa imagomarkkinointihankkeelle ja se tukee Matkailun edistämiskeskuksen tavoitteita uusien Aasian markkinoiden osalta. Perinteisesti Lapin matkailu on perustunut ryhmämatkailuun ja ulkomaalaisten matkanjärjestäjien järjestämiin palveluketjuihin. Yksilömatkailun määrä on kuitenkin viime vuosina kasvanut selkeästi ja erityisesti paljon matkustavat ja rahaa käyttävät turistit matkustavat itsenäisesti. Aasiasta tulevat matkailijat tulevat Suomeen juurikin reittilennoilla ja enenevissä määrin matkustavat yksilöinä tai pieninä ryhminä. Nykyisen matka- ja palveluketjuista saatavan tiedon valossa Lapin valitseminen yksilömatkailijan matkakohteeksi on kuitenkin suoranainen ihme. Myös itse matkaketjujen sujuvuudessa on selkeitä haasteita. Hankekumppaneiksi ovat lähteneet Lapin matkailualueet, matkailu- ja palveluyrittäjiä, liikennöintifirmoja ja lentoyhtiöitä, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Matkailun edistämiskeskus MEK ja ITS Finland älyliikenteen asiantuntijat. Hanke ehdotetaan toteutettavaksi EAKR-hankerahalla ja hallinnoinnista vastaa Lapin liitto. Hankkeen kokonaiskustannukset tulevat olemaan , jolloin vaadittava Lapin liiton omarahoitusosuus on Hankkeeseen kilpailutetaan asiantuntijoita mm. matkaketjujen, liikenteen, älyliikenteen ja palvelumuotoilun aloilta. Hankkeen arvioitu kesto on

22 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Hallitus päättää hakea rahoitusta esiselvitykseen matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalle aasialaiselle -hankkeelle ja hyväksyy Lapin liiton omarahoitusosuudeksi (liite 17). Hallitus hakee rahoitusta esiselvitykseen matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalle aasialaiselle -hankkeelle ja hyväksyi Lapin liiton omarahoitusosuudeksi (liite 17). Liitteet 17 Hankehakemus: Matka- ja palveluketjut Lappiin matkustavalle aasialaiselle

23 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lapin liiton hallitus Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma / Lappi - vahva arktinen asiantuntija -projekti LLHall Yhteysjohtaja: Lapin liitto käynnisti EAKR-rahoitteisen Lappi vahva arktinen asian tuntija hank keen, jossa tehtävänä on laatia syyskuun 2013 loppuun mennessä Lapin arktisen erikoistumisen oh jelma. Ohjelma sisältää Lapin arktisen toiminnan ja älykkään erikoistumisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä näkemyksen osallistumi sesta kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin. Lapin arktisen erikoistumi sen ohjelma tukee lappilaisia toi mijoita niiden hakiessa rahoitusta EU:n suorista rahoitusohjelmista. Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma pitää sisällään seuraavat osa-alueet: 1. Lappi Euroopan Unionin arktisin alue 2. Lapin arktisen erikoistumisen visio ja strategia 3. Lapin arktisen ohjelman toteutus ja rahoitus 4. Ohjelman seuranta ja raportointi Luonnos Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmasta on liitteenä 6. Lappi vahva arktinen asiantuntija hankkeen projektipäälliköt esittelevät Lapin arkti sen eri koistu misen ohjelman luonnoksen. : Hallitus antaa omat kommenttinsa Lapin arktisen erikoistu mi sen ohjelmaan ja päättää lähettää ohjel man lau sun to kier rok sel le. Lausun not pyyde tään mennessä. Maarit Airaksisen poistuttua kokouksesta pykälän 82 jälkeen toiseksi pöy tä kirjan tarkistajak si kokouk sen loppuun valittiin Mark ku Harju. Hallitus päätti lä hettää ohjel man lau sun to kier rok sel le. Lausun not pyyde tään mennessä. Hanna Mäntylä poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen. LLHall 136 Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan saatiin määräaikaan mennessä 29 lausuntoa, jotka on huomioitu mahdollisimman kattavasti ohjelmassa. Ohjelma pitää sisällään seuraavat osa-alueet: 1. Lappi Euroopan Unionin arktisin alue 2. Lapin arktisen erikoistumisen visio ja strategia 3. Lapin arktisen ohjelman toteutus ja resurssit 4. Ohjelman seuranta ja arviointi Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma on liitteenä 18. Hallitus hyväksyy Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman.

24 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lapin liiton hallitus Hallitus hyväksyi Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman. Liitteet 18 Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma / Lappi - vahva arktinen asiantuntija -projekti

25 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lapin liiton hallitus YT-neuvottelut LLHall Hallituksen antama raamiesitys Lapin liiton budjettiin sekä Lapin pelastuslaitok sen bud jettiin jä sen kun tien mak su osuuksien kasvuksi vuodelle 2014 on -0,1 %. Lapin liitto on valmistel lut kaksi eri vaihtoehtoa; ns. karsittu budjetti nykyisillä toiminnoilla se kä toimin nal lisia/ra ken teellisia muu tok sia sisältävä budjetti (Lapin liiton esitykset liitteenä 4 ja 5 sekä pe las tuslaitoksen esitykset liitteenä 6 ja 7). : Hallitus keskustelee esitetyistä vaihtoehdoista. Pykälä 115 käsiteltiin pykälän 120 jälkeen. Hallitus päätti, että budjettivalmistelua jatketaan seuraavilla periaatteilla: Pelastuslaitos: Kehystaso = pelastusjohtajan esittämällä 2. vaihto ehdon periaatteella täs men nettynä edelleen, ettei vpk:n toimintaroolia maakun nassa heikennetä ja että toi mitilat tarkas tellaan edelleen koko laajuudessaan Virasto: Kehystaso ensi vuodelle -0,1 kaikki seuraavaksi todetut rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan, mutta mahdolliset henkilöstövaikutukset haetaan eläköitymisen tai luonnollisen poistuman kautta = hallitus päättää aloittaa YT-menettelyt Vuonna 2014 toteutettavat rakenteelliset toimenpiteet: Uudet hankkeet vain erityisperustein Barents-keskuksen rahoittamisesta luovutaan Sisäiset täytöt vapautuvissa tehtävissä pl. tiedottaja Yhdistetään talous- ja palkkahallinnon palvelut pelastuslaitoksen kanssa Ulkoistetaan IT-palvelut Luovutaan nykymuotoisesta infosta ja neuvonnasta Lisätään tiedottajaresurssi Uudistetaan perusorganisaatio vuoden 2014 aikana tukemaan tavoiteltua roo lia seuraavan organisaatiokaavion mukaisesti (liite 12) Loppukehys raamiin pääsemiseksi haetaan höyläperiaatteella Sari Moisanen teki esityksen tiedottajaresurssin lisäämisen poistami sesta. Eh dotusta ei kannatettu ja Moisanen jätti tämän asian osalta eriävän mielipi teen. LLHall 137 YT-neuvottelut ovat käynnistyneet hallituksen päätöksen mukaisesti. Neuvottelut on pidetty 14.10, 25.10, ja Neuvottelujen muistiot liitteenä Hallitus merkitsee asian tiedoksi.

26 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus Lapin liiton hallitus Hallitus merkitsi asian tiedoksi. Liitteet 19 Muistio / Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen yt-neuvottelut Muistio / Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen yt-neuvottelut 21 Pöytäkirja / Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen yt-neuvottelut Muistio / Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen yt-neuvottelut 2013

27 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Lapin liiton hallitus EU-rahoitusohjelmissa toimivien henkilöiden työsuhteiden jatkaminen LLHall 138 Lapin liitto toimii Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien (Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma) välittävänä viranomaisena vastaten ohjelman alueellisesta toimeenpanosta ja Lapin liiton rahoittamien hankkeiden maksatusten toimeenpanosta. Interreg IVA Pohjoinen ohjelman toteutuksessa Lapin liitto vastaa Suomen ohjelma-alueen ohjelmakoordinaatiosta, Suomen kansallisen rahoituksen osalta hankevalmistelusta, valvonnasta sekä maksatuksista. Kolarctic ENPI CBC ohjelmassa Lapin liitolla on hallintoviranomaisen tehtävä, jonka puitteissa Lapin liitto vastaa Euroopan Komissiolle sekä kaikille ohjelmaan osallistuville maille (Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä) koko ohjelman toteutuksesta ja maksatusten toimeenpanosta. Ohjelmien hallinnossa toimivien Interreg IV A koordinaattori Anna-Mari Auniolan, aluekehitys asiantuntijoiden Minna Hietasen, Satu Kantolan, Olli Pohjosen ja Samu Rötkösen työsuhteet päättyvät On tarkoituksenmukaista, että heidän työsuhteitaan jatketaan saakka ja palkkaus hoidetaan ohjelman teknisestä tuesta nykyisin ehdoin. Rakennerahasto-ohjelman ja Interreg IV A Pohjoinen - ohjelman maksatustarkastajina toimivien Hilkka Kurvisen, Erja Liskon, Anu Moilasen ja Pirjo Mäenalasen työsuhteet päättyvät On tarkoituksenmukaista, että heidän työsuhteitaan jatketaan saakka ja palkkaus hoidetaan ohjelman teknisestä tuesta nykyisin ehdoin. Va. aluekehityssihteeri Anne Kenttäkummun työsuhde ja assistentti Pirita Jokikaarteen työsuhde päättyvät Aluekehityssihteerin tehtävän osalta Anne Kenttäkummun työsuhdetta jatketaan saakka, koska varsinainen aluekehityssihteeri Juha Kutuniva palaa tehtäväänsä alkaen. Anne Kenttäkummun työsuhde jatketaan ajalle saakka jaettuna tehtävänä Kolarctic ENI-ohjelmavalmistelun ja rakennerahasto-ohjelman välillä. Tarkempi tehtäväkuvaus tullaan valmistelemaan marraskuun 2013 aikana. Aluekehityssihteeri Juha Kutunivan työsuhde jatketaan ajalle Assistentti Pirita Jokikaarteen työsuhde jatketaan saakka. Näiden tehtävien palkkaus maksetaan ohjelmien teknisestä tuesta nykyisin ehdoin. Kolarctic ENPI CBC ohjelman hallintoyksikössä toimivien ohjelmapäällikkö Katja Sukuvaaran, erikoissuunnittelija Marjaana Lahdenrannan, sekä suunnittelijoiden Hilkka Hakalan ja Renata Musifullinan työsuhteet päättyvät On tarkoituksenmukaista, että heidän työsuhteitaan jatketaan saakka ja palkkaus hoidetaan ohjelman teknisestä tuesta nykyisin ehdoin. Ohjelman talousyksikössä toimivan talouspäällikkö Katri Niska-Honkosen määräaikainen virkasuhde ja taloussihteeri Svetlana Peltoperän työsuhde päättyvät On tarkoituksenmukaista, että talouspäällikkö Katri Niska-Honkosen määräaikainen virka ja taloussihteeri Svetlana Peltoperän työsuhde jatketaan saakka. Hallitus päättää jatkaa Anna-Mari Auniolan, Minna Hietasen, Satu Kantolan, Olli Pohjosen ja Samu Rötkösen työsuhteita ohjelmien hallinnossa saakka nykyisin palkkaehdoin. Hallitus päättää jatkaa Hilkka Kurvisen, Erja Liskon, Anu Moilasen ja Pirjo Mäenalasen työsuhteita kansallisten rahoitusohjelmien ja Interreg IV A Pohjoinen ohjelman