Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen Linja 17, Helsinki Valokuvat: Antero Aaltonen

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005

2 Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen Linja 17, Helsinki Valokuvat: Antero Aaltonen Paino: Painotalo Miktor 2006

3 Vuosikertomus 2005 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Arvomme Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Tehtävämme Kansalaisten järjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. Päämäärämme Lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. Jokaisella lapsella on hyvä, onnellinen ja turvallinen kasvuympäristö. Vanhemmuus ja yhteinen kasvatustyö saavat arvostusta ja tukea. Vapaaehtoistyö, toisen auttaminen, välittäminen ja yhteisen vastuun kantaminen ovat yhteiskunnan näkyviä arvoja. Lapsuuden tueksi vahvistuu sukupolvien ketju. 1

4 Sisältö Puheenjohtajan tervehdys... 4 Juhlavuonna vapaaehtoistyötä lapsen parhaaksi... 5 Toiminnan ydinlähtökohdat... 6 Toimintaympäristö... 7 Vaikuttaminen ja viestintä... 8 Vaikuttaminen päätöksentekoon... 8 Kansalaisjärjestöyhteistyö... 8 Viestintä... 9 Kansalaistoiminta ja järjestötyö...11 Jäsenet, organisaatio ja järjestöpalvelut...11 Vertaistoiminta ja perheiden tuki Perhekeskustoiminta Pienten koululaisten iltapäivätoiminta Lastenhoitotoiminta Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vanhempainpuhelin ja -netti...15 Ohjelmatyö Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Arvojen ja valintojen viidakko -projekti Lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen Nuorisotyö Nuortennetti Tukioppilastoiminta Koulurauha School Peace - Daphne II -ohjelmaan liittyvä hanke 2

5 Lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen Uusmediat lapsen arjessa -projekti Sopuavain-projekti TUNNE-hanke Vanhemmuuden tukeminen...19 Hyvä alku koulutielle -kampanja Joka kodin konstit -projekti Vastuullinen vanhemmuus -kampanja Kansainvälinen toiminta Talous ja hallinto Luottamuselimet Talous Markkinointi, varainhankinta ja keräykset Toimistopalvelut Henkilöstö Säätiöt ja yhtiöt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston säätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö Tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus Liitteet

6 Puheenjohtajan tervehdys Kansalaisjärjestöt elävät ja toimivat melkoisten muutosten ympäröiminä. Hyvinvointi-Suomi tasapainoilee EUlainsäädännön ja globaalin kilpailun kentässä etsien erilaisia ratkaisuja suomalaiselle menestykselle. Järjestöjen asemaa ja tehtäviä määritetään uudella tavalla, pitkälti niiden ulkopuolelta. Vapaaehtoistyöllä ja aktiivisella kansalaisuudella onkin edessään sekä tiukkoja haasteita että uusia mahdollisuuksia. Vuonna 2005 Mannerheimin Lastensuojeluliitto juhli 85-vuotista toimintaansa. Kunniakas historia antoi suhteellisuudentajua maailman myllerryksiin ja uskoa lapsen ja lapsiperheiden parhaaksi toimimisen jatkuvaan ja pysyvään tärkeyteen. Kuluneen vuoden aikana liitto osoitti monin tavoin nuorekkaan muutoskykyisyytensä. Eri puolilla maata etsittiin uusia toiminnan mahdollisuuksia, muotoja ja malleja. Historia on antanut liitolle kuitenkin myös kypsää viisautta niin, että elintärkeästä, valtakunnallisesta yhtenäisyydestä osataan pitää kiinni. Juuri riittävä samaan suuntaan toimiminen antaa liitolle sen voiman ja yhteiskunnallisen vaikuttajan aseman. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ennen muuta paikallista, tässä-ja-nyt toimintaa lähellä lasta. Kyse on pienistä arkisista teoista, katseista ja hymyistä, käsi kädessä kulkemisesta, kaikesta siitä, mitä MLL:n jäsenet haluavat vapaaehtoisesti tehdä yhdessä. Kyse on kaikesta arvokkaasta ja näiden arvojen eteenpäin viemisestä. Nyt kun aikuiset lisääntyvässä määrin joutuvat huomioimaan jopa arkipäiväänsä liittyvissä asioissa Euroopan ja maailman isot asiat, on tuiki välttämätöntä opettaa meitä kaikkia muistamaan, miltä maailma näyttää lapsen silmin, miten tärkeitä pienet asiat ovat. Tätä MLL tekee. Jälleen kerran kiitokset kaikille tekijöille! Tuula Tamminen puheenjohtaja 4

7 Juhlavuonna vapaaehtoistyötä lapsen parhaaksi Vuoden 2005 iloisimpia asioita oli lapsiasiavaltuutettuinstituution perustaminen. Se osui Mannerheimin Lastensuojeluliiton juhlavuoteen. MLL julkisti 85-vuotisen toimintansa merkkipaaluksi juhlaviestin. Lähetimme myös äideille ja isille kasvatustyön arkeen rohkaisevan viestin Näin syntyy hyviä vanhempia. Liiton syntymäpäivää juhlistimme seminaarilla Helsingin yliopiston juhlasalissa Vuoden kohokohtiin kuului myös MLL:n liittokokous Helsingissä. Lapsi- ja perhetoiminta näkyi ja kuului vahvana paikallisyhdistyksissämme. Perhekahvilat, vanhempien ryhmät ja lasten kerhot ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Näihin tilaisuuksiin osallistui lasta ja vanhempaa. Moni löysi perille, koska yhdistysten nettinäkyminen kehittyi vuoden aikana voimakkaasti. Se helpotti yhteydenpitoa ja toiminnan tavoitettavuutta. Viime vuoteen kuului myös aktiivinen toiminta nuorten kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen ja nettikirjepalvelun sekä tukioppilastoiminnan lisäksi avasimme suoran yhteyden nuoriin -sivujen Nuortennetin kautta. Haastavana syyskeräyksen ja tukioppilastoiminnan teemana oli koulukiusaamisen ehkäisy Älä sulje silmiäsi. Nuoret osallistuivat itse teeman rakentamiseen uusilla sivuilla. Kansalaisvaikuttaminen oli vuoden aikana vahvasti esillä. Sen ulottuvuuksia pohtivat myös maan hallituksen politiikkaohjelman toimikunnat, joiden työskentelyyn myös MLL osallistui. Elävä kansalaistoiminta lähtee ihmisistä itsestään ja se määrittää aina tavoitteensa itse. Ylhäältä käskemällä ei toimeliaisuutta synny. Erityisen tärkeätä on, että valtiovalta arvostaa kansalaistoiminnan omaleimaisuutta ja luo käytännössä vapaaehtoistoiminnalle hyvät edellytykset. Monella yhteiskunnan toimijalla on vaikeuksia hahmottaa ja arvottaa moni-ilmeistä kansalaistoimintaa. Viime vuonna käytiinkin kovaa keskustelua järjestöjen yleishyödyllisyydestä, verotuksesta ja kilpailun vääristämisestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminnan rahoituksen epävarmuus on yksi esimerkki neuvottomuuden ilmapiiristä Mannerheimin lastensuojeluliitossa olemme valmentautuneet tulevaisuuteen MLL:n suunta prosessin avulla. Lukuisissa tapaamisissa ja foorumeissa arvioimme toimintaympäristömme muutoksia, lasten ja perheiden tulevaisuuden tarpeita ja järjestömme tehtäviä. MLL on ennen kaikkea kohtaamisten ja vapaaehtoistoiminnan areena. MLL toimii vaikuttamalla ja vaikuttaa toimimalla. Innostavina haasteina ovat lasta suojelevan kasvatuskulttuurin ja sukupolvien ketjun vahvistaminen. Sydämelliset kiitokset jäsenillemme, vapaaehtoisille toimijoillemme, Raha-automaattiyhdistykselle, yritys- ja järjestökumppaneillemme sekä kaikille työmme tukijoille ja tekijöille. Eeva Kuuskoski pääsihteeri 5

8 Toiminnan ydinlähtökohdat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingissä kokoontunut liittokokous hyväksyi MLL:n Suunta asiakirjan ja liiton kolmivuotissuunnitelman vuosiksi Niissä on määritelty järjestön toiminnan ydinlähtökohdiksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen, lasten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen, lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen sekä vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. 6

9 Toimintaympäristö Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitykseen vaikuttavat hyvin monet eri tekijät. Vuonna 2005 keskustelua herättivät muun muassa alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu ja lasten ja nuorten mediaympäristön väkivaltaistuminen, seksualisoituminen ja kaupallistuminen. Lasten ja nuorten sosialisaatioon media vaikuttaa yhä vahvemmin. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida lastensa mediaympäristöä kaventuu jatkuvasti. Myönteistä oli, että lasten ja nuorten suojelulle median haitallisilta vaikutuksilta haettiin yhteiskunnassa yhä pontevammin ratkaisuja. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntamallia kiiteltiin kansainvälisesti muun muassa peruskoulun oppilaiden hyvinä oppimistuloksina. Moneen muuhun maahan verrattuna monet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelut olivatkin Suomessa korkeatasoisia. Hyvinvointipalveluissa oli kuitenkin myös havaittavissa yhä selvemmin aukkokohtia ja palveluiden kehittämisen laiminlyöntiä. Esimerkiksi neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon säästöt ja leikkaukset heijastuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä puhuttivat lastensuojelun kustannusten korvausjärjestelmän uudistaminen ja pienten koulujen asema valtionosuudessa. Vuonna 2005 hyväksytty valtionosuusuudistus uhkaa, että kuntien lastensuojelutyö painottuu yhä voimallisemmin huostaanottoihin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja avohuollon tukitoimien kustannuksella sekä se, että pienten koulujen lopettamisvauhti entisestään kiihtyy. Lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät ongelmat nousivat vahvasti esille. Vaikka vuoden 2005 alusta vähimmäisvanhempainpäivärahoja ja lasten kotihoidon tukea korotettiin, erityisesti yksihuoltajien, pienten lasten perheiden ja monilapsisten perheiden taloudellinen tilanne näyttäytyy yhä useammin tukalana. Lapsiperheet eivät ole pärjänneet tulonjaossa, ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt merkittävästi. Myönteistä oli, että Suomessa aloitti valtiollinen lapsiasiavaltuutettu Valitettavasti lapsiasiavaltuutetun toimistolle myönnettiin erittäin niukat henkilöstöresurssit. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskenteli valtuutetun lisäksi vain osastosihteeri. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä keskusteltiin paljon. RAY-avustusten myöntämisperusteiden muutokset heijastuivat järjestöjen toimintaan kasvavana epävarmuutena. Esimerkiksi lastenhoitotoiminnan avustamisen mahdollinen lopettaminen herätti myös kansalaisten keskuudessa vilkasta keskustelua. Myös verottaja tiukensi tulkintaansa järjestöjen verotuksesta. Hankintalain uudistaminen herätti myös keskustelua järjestöjen ja erityisesti niiden paikallisyhdistysten mahdollisuudesta osallistua palveluiden järjestämiseen. Järjestöt elivät vuonna 2005 ristiriitaisessa tilanteessa. Kansalaisjärjestöjä kutsuttiin yhä äänekkäämmin hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointia synnyttävien vapaaehtois- ja vertaistoimintojen järjestämiseen, mutta samanaikaisesti julkinen valta heikensi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä alati muuttuvilla ja tiukkenevilla tulkinnoillaan. Juhlapuheet kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja julkisen vallan käytännön toimet olivat voimakkaassa ristiriidassa keskenään. Myönteistä kuitenkin oli, että kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös kansalaisjärjestöjen toimintaympäristön muuttuneisiin edellytyksiin. 7

10 Vaikuttaminen ja viestintä Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuoda lapsen näkökulma päätöksentekoon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Vaikuttamisen välineitä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla ovat projektit ja hankkeet, koulutus ja valistus, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, tiedon kokoaminen ja levittäminen, verkostoissa toimiminen sekä lausunnot, kannanotot ja aloitteet. Keskusjärjestö piti yhteyksiä liiton toimintaa lähellä oleviin ministeriöihin ja muihin valtakunnallisiin viranomaisiin sekä järjestöihin. Piirit ja paikallisyhdistykset tekivät yhteistyötä alueellisen ja paikallisen julkishallinnon, muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2005 keskusjärjestö antoi lausuntoja koskien muun muassa seuraavia asioita (suluissa lausunnon pyytäjä): Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes) Mediaväkivalta. Lapset ja media. Luonnos hallituksen toimintaohjelmaksi (opetusministeriö) Euroopan yhteisöjen komission asiakirjat televisiodirektiivin uudistamisen teemoista (liikenne- ja viestintäministeriö) Avoliiton purkautumiseen liittyvät varallisuusoikeudelliset ongelmat oikeusministeriön arviomuistio (oikeusministeriö) Komission ehdotus EU:n perusoikeusvirastoksi (oikeusministeriö) Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamista selvittäneen toimikunnan mietintö (sosiaali- ja terveysministeriö) MLL antoi kannanottoja muun muassa seuraavista aiheista: Lapsiperheiden tilapäisen lastenhoitoavun tarvetta ei kuulla Alkoholi ei kuulu lapsuuteen Valmisteilla oleva hedelmöityshoitolakiesitys Eduskunnan valiokunnissa keskusjärjestö oli vuonna 2005 kuultavana seuraavista asioista: Hallituksen esitys (HE 112/2004) eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi (hallintovaliokunta) Hallituksen esitys (HE 88/2005) kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunta, sivistysvaliokunta ja hallintovaliokunta) Keskusjärjestöstä oli edustaja useissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa, muun muassa seuraavissa: Kansalaisyhteiskunta toimikunta (oikeusministeriö), valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta (opetusministeriö), kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto (sosiaali- ja terveysministeriö), sosiaalisen kehityksen työryhmä (sosiaali- ja terveysministeriö), tietoyhteiskuntaneuvosto (valtioneuvosto) ja tietoturvapäivä-työryhmä (viestintävirasto). Kansalaisjärjestöyhteistyö Keskusjärjestö oli jäsenenä tai edustettuna lukuisissa järjestöissä ja verkostoissa, muun muassa Lastensuojelun Keskusliitossa, Lasten Päivän Säätiössä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Sosiaalija terveysturvan keskusliitossa, Terveyden Edistämisen Keskuksessa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Lasten terveysfoorumissa, Asuntosäätiössä, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa ja Suomen YK-liitossa. Liitto osallistui urheilu- ja nuoriso- 8

11 järjestöjen yhteistyöhön Nuorten Akatemiassa. Keskusjärjestö kuuluu myös Puhelinauttajien eettiseen neuvottelukuntaan. MLL ylläpiti ja kehitti yhdessä kuuden muun järjestön kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä, joka tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheiselleen henkistä tukea ja käytännön neuvoja. Itä-Suomen alueella MLL on aluekoordinaatiojärjestö. Viestintä Keskusjärjestön viestintä välittää julkisuuteen tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnasta, tavoitteista sekä lasten ja lapsiperheiden asemasta. Viestintä on osa liiton yhteiskunnallista vaikuttamista. Vuonna 2005 liitto vietti 85-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden avasi liiton juhlaviesti Onni löytyy arjesta arki löytyy kotoa, joka julkistettiin Juhlaviestiin liittyi kilpailu, jossa lapset ja vanhemmat piirsivät liitolle juhlalipun. Tärkeä juhlavuoden puheenvuoro oli julkistettu MLL:n viesti äideille ja isille Näin syntyy hyviä vanhempia. Viestiin on koottu kahdeksan vanhempia rohkaisevaa perusasiaa hyvästä vanhemmuudesta. Viestin laatimiseksi tehtiin perusteellinen taustatyö, jossa koottiin viimeisintä tutkimustietoa vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksesta ja lapsen kehityksestä. Tämän aineiston pohjalta tuotettiin MLL:n paikallisyhdistysten käyttöön Hyvän lapsuuden ytimessä -keskusteluaineisto, joka avaa tarkemmin viestiä vanhemmille. Vuoden 2005 aikana tehtiin tunnetuksi unen merkitystä lapselle. Viestintäkampanjassa käytettiin internet-sivuja, tv- ja radiomainontaa sekä radiokampanjaa, jossa kaupallisissa paikallisradioissa luettiin lasten nukkumaanmenoaikaan iltasatuja. Radiomainos palkittiin Kaiku-gaalassa vuoden 2005 parhaana yhteiskunnallisena radiomainoksena. Koulujen alkaessa liitto nosti esiin koulukiusaamisen ehkäisyn. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin MLL:n Nuortennetissä näkemyksiä kiusaamisesta. Vastauksia saatiin yli 9 000, ja kyselyn tulokset julkistettiin liiton syntymäpäivänä Liiton avaama keskustelu kiusaamisen ehkäisystä sai runsaasti julkisuutta koko syyslukukauden ajan. Juhlavuoden seminaari pidettiin Seminaarissa yhteiskunnan eri alojen tunnetut vaikuttajat pohtivat, mitä on lapsen hyvä elämä. Julkisuuteen tuotiin myös liittokokouksen kannanotto sekä kannanotot muun muassa lasten alkoholin käytöstä ja valmisteilla olleesta hedelmöityshoitolaista. Vuonna 2005 julkisuudessa keskusteltiin myös tilapäisen lastenhoitoavun tulevaisuudesta. Liitto esitti huolensa, ettei vanhempien tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun kuulla. Julkisuutta sai myös Tanskan prinsessa Alexandran vierailu liitossa Lapsemme-lehti, internet ja muut julkaisut Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen levikki oli kappaletta. Lehden numerosta 2/2005 otettiin kappaleen lisäpainos, joka jaettiin kaikkien ekaluokkalaisten vanhemmille Hyvä alku koulutielle -kampanjan yhteydessä. Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille omia nettisivuja osana MLL:n Mahdollisuutta käytti vuoden loppuun mennessä 156 paikallisyhdistystä. Vuoden aikana tuotettiin neuvoloiden käyttöön tarkoitettu uusi Apua-vihkosten sarja. Vihkosissa annetaan tiiviisti ja helposti ymmärrettävästi neuvoja erilaisiin perheen hankaliin elämäntilanteisiin. 9

12 Tapahtumat Paikallisyhdistysten puheenjohtajien tapaaminen Helsingissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön perhekuntoutuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Turussa Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportin julkistaminen Helsingissä. Unen merkityksestä kertovan kampanjan avaus Helsingissä. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportin julkistaminen Helsingissä. Kevätkukkakeräys koko maassa. Valtakunnallinen äitienpäiväjuhla Helsingissä yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Koulurauhan julistus Helsingissä. Unen merkityksestä kertovan kampanjan iltasatu viikko paikallisradioissa. MLL 85-juhlaseminaari Helsingissä. Syyskeräys tukioppilastoiminnan hyväksi koko maassa. Lasten ja nuorten puhelimen 25-vuotisjuhla ja lastenhoitotoiminnan 30-vuotisjuhla Helsingissä. Lapsen oikeuksien päivän seminaari Lapsi kohtaa päihteet kohtaammeko lapsen Helsingissä. Hyvä joulumieli -keräys Punaisen Ristin, YLE:n ja Keskon kanssa Lisäksi keskusjärjestö osallistui seuraaviin tapahtumiin: Lapsi 2005, Helsinki, Kuntamarkkinat, Helsinki,

13 Kansalaistoiminta ja järjestötyö Jäsenet, organisaatio ja järjestöpalvelut Mannerheimin Lastensuojeluliitossa oli vuoden lopussa jäsentä. Järjestöön liittyi uutta jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 586 jäsenellä. Paikallisyhdistyksiä oli 567. Vuoden aikana perustettiin kaksi uutta yhdistystä. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskustoimiston jäsen- ja järjestöpalvelut ylläpitävät keskitettyä jäsenrekisteriä laskutusta, viestintää ja muuta yhteydenpitoa varten. Vuoden aikana uusittu, internetpohjainen jäsenrekisterijärjestelmä tehosti jäsenpalvelun toimintaa. Keskusjärjestö päivitti paikallisyhdistysten toimintaa ja taloudenhoitoa koskevaa tuki- ja koulutusaineistoa. Keskeinen aineisto on myös sähköisessä muodossa Yhdistysnetissä. Paikallisyhdistykset saivat tuki- ja koulutuspalveluita keskusjärjestöstä ja piirijärjestöstään. Järjestö palkitsi aktiivisia vapaaehtoisiaan. Liiton 85. juhlavuoden, lastenhoitotoiminnan 30. juhlavuoden, Lasten ja nuorten puhelimen 25-vuotisjuhlavuoden sekä lukuisten yhdistysten juhlavuoden kunniaksi MLL:n liittohallitus myönsi yhteensä 419 MLL:n toiminnassa ansioituneelle henkilölle järjestön ansiomerkin. Helsingissä pidettyyn paikallisyhdistysten puheenjohtajien tapaamiseen osallistui 174 yhdistyksen puheenjohtajaa. Yhteensä tilaisuuteen osallistui 240 henkeä. Tilaisuudesta saatu palaute oli eriomainen. Keskusjärjestön jäsen- ja järjestöpalvelu tuotti kuusi Yhdistystiedotteen numeroa sekä ylläpiti kaikille avointa Yhdistysnettiä. EU-ruokatuki EU-ruokatukea sai liiton välityksellä perhettä, joissa oli yhteensä perheenjäsentä. Jakeluun osallistui 117 paikallisyhdistystä. EU-tiedotus EU-tiedotuksen painopisteeksi oli suunniteltu EU:n perustuslain vaikutus lapsen asemaan. Kun tuli ilmeiseksi, ettei perustuslakia tulla kaikissa jäsenmaissa sellaisenaan ratifioimaan, suunnitelmaa muutettiin ja tiedotusta jatketaan vuonna Perustuslain tilannetta käsiteltiin kuitenkin Lapsemme-lehdessä 4/

14 Vertaistoiminta ja perheiden tuki Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoiminta muodostuu paikallisyhdistysten erilaisista vapaaehtoistoiminnan muodoista, keskusjärjestön ja piirijärjestöjen paikallisyhdistyksille tarjoamasta ohjauksesta ja tuesta sekä valtakunnallisesta toimintamallien kehittämistyöstä, koordinoinnista ja koulutuksesta. Tavanomaisimpia paikallisyhdistysten toimintamuotoja olivat avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmät, kerhot sekä erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat. Keskusjärjestö, piirit ja paikallisyhdistykset tiivistivät yhteistyötään julkisen sektorin ja muiden järjestöjen perhehankkeiden kanssa. Erityisesti MLL:n perhetoiminnan kokonaisuutta ja toimintamalleja tarkasteltiin suhteessa julkisen sektorin Perhe-hankkeeseen ja perhepalveluihin. Keskusjärjestö käynnisti Perhe-hankkeeseen osallistuvien MLL:n paikallisyhdistysten, piirien ja keskusjärjestön keskinäisen verkostoyhteistyön. Keskusjärjestö teetti kolmen vuoden välein toteutuvan yhdistys- ja piirikyselyn, johon vastasi yhteensä 234 paikallisyhdistystä ja 11 piiriä. Kyselyssä kartoitettiin paikallisyhdistysten tietoa ja näkemystä lapsiperheiden hyvinvoinnista ja yhdistystoiminnan haasteista. Vanhemmuutta rasittivat vastaajien mielestä erityisesti työelämän kiireet. Lasten ja nuorten päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien lisääntyminen huolestuttivat paikallisyhdistyksiä. Paikallisyhdistykset näkivät vapaaehtoistoiminnan vahvistuvan tulevaisuudessa. Keskusjärjestö käynnisti kolmivuotisen Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen. Koulutus kuuluu OK-opintokeskuksen kanssa toteutettaviin suuntaviivaopintoihin, ja siihen saatiin OK-opintokeskuksen kautta opetusministeriön hankerahoitus. Yhteistyökumppanina koulutushankkeessa on myös Diakoniaammattikorkeakoulu. Koulutuksen ensimmäisen, ihmissuhdejohtamista käsittelevän jakson avausjaksolle osallistui 178 MLL:n luottamus- ja toimihenkilöä. Lisäksi avausjaksoon osallistui toistakymmentä potilasjärjestöjen edustajaa MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kautta. 12

15 Perhekahvilat ja vertaisryhmät MLL:n paikallisyhdistysten avoimet kohtaamispaikat, perhekahvilat ja vertaisryhmät ovat matalan kynnyksen paikkoja, jotka kokoavat alueen lapsia, lapsiperheitä ja vanhempia yhteen. Toiminta lisää yhteisvastuuta ja perheiden osallisuutta omassa yhteisössään sekä vahvistaa ja tukee lapsiperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Vertaisryhmissä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja jakaa kokemuksia. Paikallisyhdistyksissä toimi 368 perhekahvilaa, 25 nuorisokahvilaa ja 314 erilaista vertais- ja vanhempainryhmää. Keskusjärjestö tuotti perhekahvilatoiminnan tukimateriaalia ja käynnisti vertaisryhmätoiminnan kehittämisen. Lasten kerhotoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten järjestämä toiminta antaa lapsille mahdollisuuden oman kulttuurin tuottamiselle, tilaa omaehtoiselle leikille sekä yhteiselle tekemiselle ja vaikuttamiselle. Paikallisyhdistysten ylläpitämiä kerhoja oli noin ja leikkipuistoja noin sata. Keskusjärjestön koulutus- ja materiaalituki sekä oman piirijärjestön paikallisyhdistyksille tarjoama ohjaus ja neuvonta tukevat paikallisyhdistysten toimintaa. Perheiden yhteistoiminta ja kansalaisvaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten erilaiset teematapahtumat, retket ja leirit kokoavat oman alueensa lapsiperheitä yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta lisäävään toimintaan. Ne tarjoavat lapsille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Paikallisyhdistysten järjestämät tilaisuudet tavoittivat noin lasta ja vanhempaa. Varaisovanhemmuustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Paikallisista ja alueellisista kokeiluhankkeista saatujen kokemusten pohjalta toiminnalle luotiin malleja ja tukiaineistojen sisältö suunniteltiin. Mynämäen paikallisyhdistyksen toteuttama varaisovanhemmuustoiminta palkittiin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaistoiminnan palkinnolla. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta Pienten koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisprojekti päättyi vuoden 2004 lopussa. Vuonna 2005 tehtiin projektin tulosten ja talouden yhteenveto sekä levitettiin kehittämistyön tuloksia. Projektin tuloksia koottiin kahteen julkaisuun. Keväällä ilmestyi Koululaisten iltapäivätoiminnan opas, johon tiivistettiin iltapäivätoiminnan perusasioita kerhon arjesta ja lapsen kehityksestä. Loppuvuonna ilmestynyt Ideoita iltapäiväkerhon arkeen -julkaisu keskittyy iltapäiväkerhon ohjaajan työhön. Se antaa toimintaideoita ja tukea erilaisiin ohjaustilanteisiin iltapäiväkerhossa. Julkaisu tuotettiin myös ruotsiksi. Kehittämisprojektin kokemusten pohjalta järjestettiin koulutusta vapaaehtoisille vastuuhenkilöille työnantajana toimimiseen. 13

16 Kymen Lastenhoitotoiminta Kymen alueen perhepalvelut siirrettiin MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön hallinnoitavaksi vuoden 2005 alussa. Keskusjärjestö vastasi Kymen lastenhoitotoiminnasta. Kymen alueella toimivat Kouvolan ja Kotkan seudun toimipisteet. Kymen lastenhoitotoiminnassa tehtiin toimintavuoden aikana hoitotuntia. Hoitajia lastenhoitotoiminnassa oli mukana kaikkiaan 181. Kymen Lastenhoitotoiminta järjesti yhdessä neljä lastenhoitokurssia. Lastenhoitotoiminnan rahoituksesta vastasivat Raha-automaattiyhdistys ja toiminnassa mukana olevat kymmenen kuntaa. Sosiaalikehitys Oy teki vuoden 2005 iltapäivätoimintaa järjestäneille yhdistyksille kyselyn. Selvitys kartoittaa, miten moni yhdistys on joko päättänyt jatkaa tai luopua iltapäivätoiminnasta uuden lainsäädännön tuomien muutosten myötä. Selvitys julkaistaan osana iltapäivätoiminnan kehittämisprojektin arviointia. Lastenhoitotoiminta Vuonna 2005 lastenhoitotoiminnassa tehtyjen hoitotuntien määrä oli tuntia. Vuonna 2005 lastenhoitoapua sai perhettä. Lastenhoitotoiminnan rahoitus ja muut toimintaedellytykset ovat muuttumassa. Liittohallitus nimesi valtakunnallisen lastenhoitotoiminnan työryhmän laatimaan ehdotusta lastenhoitotoiminnan tulevaisuuden linjauksiksi MLL:ssa. Valtakunnalliset lastenhoitotoiminnan yhdyshenkilöpäivät järjestettiin Helsingissä. Yhdyshenkilöpäivien teemana oli MLL:n vapaaehtoisten toimijoiden rooli perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hyvän lapsuuden ytimessä. Noin 190 yhdyshenkilöä ja piirien lastenhoitotoiminnan ohjaajaa osallistui päiville. Uudenmaan lastenhoitotoiminta Uudenmaan lastenhoitotoiminta toimi keskusjärjestön alaisuudessa. Uudenmaan lastenhoitotoiminta välitti hoitajan perheille, jotka asuvat Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Uudellamaalla, kuten koko Suomessa, tilapäistä lastenhoitoa tilattiin lyhyemmäksi ajaksi, mutta käyttäjäperheiden määrä kasvoi. Uudenmaan lastenhoitotoiminnassa hoitajat työskentelivät perheissä yhteensä hoitotuntia. Hoitajia toiminnassa on mukana yhteensä 650. Uusia hoitajia koulutettiin kolmella työväenopiston lastenhoitokurssilla. Uudenmaan alueella vuonna 1975 käynnistyneen lastenhoitotoiminnan 30-vuotisjuhlaan osallistui Helsingissä lähes 300 hoitajaa ja yhdyshenkilöä eri puolilta Uuttamaata. Uudenmaan Lastenhoitotoiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen ja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien tuella. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päämääränä on lasten ja nuorten tasavertainen mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada laadukasta ja asiantuntevaa palvelua riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Mahdollisuus keskustella tai kirjoittaa nimettömänä helpottaa yhteydenottoa myös vaikeimmissa asioissa. 14

17 Lasten ja nuorten puhelin on tärkeä silloin, kun lapsi tai nuori ei voi tai halua keskustella tutun aikuisen kanssa. Kuuntelun ja keskustelun lisäksi päivystäjä vahvistaa soittajaa tekemään itsenäisiä ratkaisuja sekä ohjaa tarpeen mukaan muiden palvelujen pariin. Lasten ja nuorten netti on tärkeä palvelu, kun kirjoittaminen on luontevampi tapa ilmaista itseään ja kirjoittajan asia ei ole akuutti. Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa Normaalit päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello sekä lauantaista sunnuntaihin kello Puhelu on soittajalle maksuton. Vuosi 2005 oli puhelinpalvelun 25-vuotisen historian juhlavuosi. Lasten ja nuorten nettiin voi kirjoittaa milloin tahansa miltä tahansa internet-yhteyksin varustetulta koneelta. Vastauksen saa kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten netti on yli 10-vuotiaille itsenäiseen internetin käyttöön kykeneville lapsille ja nuorille tarkoitettu palvelu. Se on noutopostipalvelu, jossa lapsi tai nuori voi käydä luomillaan tunnuksilla kirjoittamassa yhden kirjeen ja saada siihen yhden vastauksen kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten puhelimella on neljä valtakunnallista päivystyspistettä: Helsinki, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Näissä päivystettiin sekä puhelinta että nettiä. Tämän lisäksi Kuopiossa, Mikkelissä ja Porissa päivystettiin puhelinta. Toiminnassa on mukana noin 300 vapaaehtoista päivystäjää. Raha-automaattiyhdistyksen tuella mahdollistettiin puhelujen maksuttomuus soittajalle sekä rahoitettiin Lasten ja nuorten puhelimen valtakunnallista kehittämistoimintaa. Päivystyspisteiden peruspalvelun ylläpitoon saatiin tukea kunnilta, päivätyökeräyksistä, yrityksiltä ja yhteisöiltä. Marraskuussa 2005 aloitettiin Helsingissä ryhmäpäivystys, jossa samaan aikaan päivystävät sekä Lasten ja Nuorten puhelimen ja Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät. Heidän kanssaan on koko päivystysvuoron ajan työntekijä, joka antaa tukea päivystäjille. Vuonna 2005 Lasten ja nuorten puhelimessa käytiin keskustelupuhelua. Lasten ja nuorten netissä vastattiin kirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoaa kaikenikäisten lasten vanhemmille tukea arkiseen kasvatustyöhön. Toiminta perustuu vertaistukeen vanhemmalta vanhemmalle. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää sitä kautta lapsen hyvinvointia. Päämääränä on myös lisätä vanhempien mahdollisuutta tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti lapsiperheiden asemaan. Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat puheluihin ja viesteihin. Puhelin (0,08 e/min.+ pvm) päivystää maanantaina kello ja tiistaina sekä torstaina kello ja Päivystysaikoja muutettiin syksyllä ja samaan aikaan lisättiin puhelinlinjojen määrää. Nettiviestit lähettiin osoitteeseen Viesteihin vastattiin kahden viikon sisällä. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaanotti vuonna 2005 ennätykselliset yhteydenottoa, 921 puhelua ja 612 nettiviestiä. Viestien määrä kasvoi 26 prosenttia ja puheluiden määrä 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vanhempainnettiin yhteyttä ottaneiden vanhempien tyytyväisyys saamaansa tukeen pysyi korkealla tasolla. Todella paljon tai paljon apua tilanteeseensa ja esittämiinsä kysymyksiin sai 88 prosenttia asiakaspalautteen jättäneistä vanhemmista. Vanhemmista 61 prosenttia koki saaneensa todella paljon tai paljon henkistä tukea. Vanhempainpuhelin ja -netti siirtyi ryhmäpäivystykseen Lasten ja nuorten puhelimen ja netin tavoin marraskuussa. Vanhempainpuhelinta ja -nettiä kehitettiin vuonna 2005 RAY:n A-rahoituksen turvin. Lisäksi Vanhempainnettiä oli mahdollista kehittää SOK:n juhlarahoituksella. 15

18 Ohjelmatyö Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Arvojen ja valintojen viidakko -projekti Arvojen ja valintojen viidakko oli lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön projekti. Projektin kohderyhmänä olivat peruskouluikäiset lapset, joiden hyvinvointia tuettiin vahvistamalla vanhempien ja muiden lähiaikuisten kasvatusvalmiuksia erityisesti päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena oli luoda arvokasvatukseen perustuvia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä sekä olla mukana päihteiden käytön ehkäisyä koskevassa yleisessä vaikuttamistyössä. Projektin tuotteina valmistui Kasvattajan kapsäkki -kansio, joka sisältää vanhempien ryhmätoiminnan ohjaajan oppaan sekä monistettavan vanhemman työkirjan. Kansion tueksi oli jo aikaisemmin tuotettu Ajattelun Avaimet -kuvakortit. Lisäksi aineistoon kuuluu Handle with care -dvd. Kasvattajan kapsäkki on aineistoa paikallisyhdistysten vertaistoimintaan. Kapsäkin teemoina ovat murrosikäisen vanhempana oleminen, päihteiden käytön ehkäisy sekä arvojen merkitys arjen käyttövoimana. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti toteutettiin vuosina Lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen Nuorisotyö MLL:n nuorisotyö koostui vuonna 2005 tukioppilastoiminnasta, Koulurauhaohjelmasta ja Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä. Lisäksi vuoden aikana avattiin nuorille suunnattu nettisivusto Nuortennetti. Koulurauhaohjelman rinnalla toimi ja sitä tuki EU:n rahoittama School Peace -projekti. Nuorisotyön vuoden teemana oli koulukiusaamisen ehkäiseminen. Teema näkyi nuorisotyön kaikissa toiminnoissa ja se nousi myös julkisuudessa näyttävästi esille. Nuortennetti Nuorille suunnattu nettisivusto Nuortennetti avattiin syksyllä Nuortennetissä on painavaa asiaa eri aiheista, kuten kiusaamisesta, nettiturvallisuudesta, päihteistä, itsetunnosta ja seurustelusta. Aiheet pohjautuvat Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä esille nousseisiin aiheisiin. Sivuilla on myös kevyempää asiaa, kuten idolikortteja, nettikortteja ja erilaisia testejä. Nuortennettiä ovat olleet kehittämässä nuoret itse. Osa teksteistä on nuorten kirjoittamia. Kaikki muutkin tekstit ovat käyneet läpi nuorten arvioinnin. Nuortennetillä on nuorista koostuva toimitusryhmä, joka kehittää sivuille sisältöä. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton 1972 aloittama peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistukeen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilastoiminta on arjessa läsnä olemista ja välittämistä. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta on vapaaehtoistyön toimintamuoto, joka vaikuttaa myönteisesti koulun ilmapiiriin 16

19 sekä lisää yhteisvastuuta ja yhteishenkeä. Toiminta edistää hyviä toverisuhteita ja kouluviihtyvyyttä sekä rakentaa turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminta muodostaa verkoston, jossa toimivat vapaaehtoiset tukioppilaat ja heidän ohjaajansa, tukioppilaskouluttajat, piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset. Vuosittain koulutetaan yli uutta tukioppilasta, joiden toiminnasta vastaa 750 ohjaajan ja 60 kouluttajan verkosto. Tukioppilastoiminta kattaa lähes 90 prosenttia perusopetuksen vuosiluokkien kouluista. Tavoitteena on, että tukioppilastoiminta liittyy osaksi koulujen opetussuunnitelmaa joko valinnaisaineena tai kerhotunteina. Toimintakartoitukseen vastanneista kouluista 76 prosentissa tukioppilastoiminta on kirjattu opetussuunnitelmaan. Tukioppilasohjaajien työn tueksi järjestettiin syksyllä neljä valtakunnallista seminaaria eri puolilla Suomea. Seminaarien teemana oli koulukiusaamisen ehkäisy. Päiviin osallistui yhteensä 190 ohjaajaa ja kouluttajaa. MLL:n nuorisotyön vuoden teema, koulukiusaamisen ehkäisy, oli esillä tukioppilasohjaajapäivillä, tukioppilaiden koulutuksissa ja -leireillä. Tukioppilastoiminnan valtakunnallisen kehittämistyön tukena toimi tukioppilaista koostuva kehittämisnuorten verkosto. Nuorten ääni kuului vahvasti myös Nuortennettiin avatuilla tukioppilaiden sivuilla. Sivujen sisältö on nuorten ideoimaa ja Tukariklubin keskustelupalsta tarjoaa paikan vaihtaa ideoita ja jakaa kokemuksia. Alakoulujen kummioppilastoiminnan tueksi toteutettiin opas. Koulurauha Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja poliisin vuosittain yhdessä oppilaiden ja opettajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama ohjelma. Ohjelman avulla levitetään nuorilta nuorille -ajatusta ja vahvistetaan nuorten osallisuutta. Ohjelma lisää oppilaiden viihtyvyyttä koulussa, ja varmistaa heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuuttaan sekä vahvistaa kouluyhteisöä. Koulurauha on osa koulutyötä koko lukuvuoden ajan. Koulurauhaohjelman avulla annetaan tukea, toimintamalleja ja materiaalia kouluille käytännön koulurauhan rakennustyötä varten. Syksyllä 2005 Koulurauha-ohjelma tuotti Turvallinen koulupäivä yhteinen asia -oppaan, joka jaettiin kaikkien peruskoululaisten vanhemmille työvälineeksi vanhempieniltoihin. Koulurauha julistustapahtuma järjestettiin Helsingissä. Meilahden yläaste toimi Koulurauha-pilottikouluna ja sen tukioppilaat tuottivat sisältöä MLL:n internetsivuille, joilta löytyy tietoa muun muassa kiusaamisen eri muodoista ja koulun kuukausittaisista kampanjoista kouluhengen kehittämiseksi sekä Meilahden koulun mallin kiusaamiseen puuttumisesta. 17

20 School Peace Daphne II -ohjelmaan liittyvä hanke School Peace Daphne II -ohjelmaan liittyvä hanke kehittää ja siirtää Koulurauhan toimintamallin Eurooppaan. Yhteistyötahot ovat AID Espanjasta, Eesti Lastekaitseliit Virosta, Protasi Kreikasta ja ARR MPW Puolasta. Hanke rahoitettiin pääosin EU:n komissiolta Daphne II-ohjelmasta. Omarahoitusosuuden kattamiseksi saatiin tukea sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tavoitteena oli koulun yhteisöllisyyden kehittäminen ja oppilaiden aktiivisen roolin tukeminen koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Hanke tuotti koulutusmateriaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen Uusmediat lapsen arjessa -projekti Uusmediat lapsen arjessa -projektin tavoitteena on tukea vanhempia ja muita kasvattajia lasten mediakasvatuksessa sekä edistää lasten valmiuksia uusien medioiden turvalliseen, vastuulliseen ja myönteiseen käyttöön. Vuoden 2005 aikana kehitettiin yhteistyössä Sopuavain-hankkeen kanssa uusia muotoja peruskoulujen mediakasvatuksen tueksi. Toimintamalleja ja aineistoja testattiin opettajan koulutuksissa ja vanhempainilloissa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti toteutetaan vuosina Avaimena väkivallan vähentämiseen nostettiin paikallinen monialainen ja ammatillinen yhteistyö sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot. Hankkeeseen valituilla kymmenellä paikallisella pilottihankkeella oli kullakin oma erityinen sisältö, jonka kautta luotiin omaa paikallista varhaisen puuttumisen muotoa. MLL:n painopisteenä hankkeessa oli mediaväkivalta. Lapsen mediassa kohtaaman väkivallan käsittelyyn tehtyä materiaalia kehitettiin, kokeiltiin ja levitettiin erilaisten koulutusten ja vanhempainiltojen yhteydessä. Vanhemmille suunnattu aineisto on kopioitavissa internet-sivuilta. TUNNE-hanke TUNNE on tiedotushanke, joka täydentää MLL:n tekemää mediakasvatustyötä. Hanke on osa EU:n rahoittamaa internetin käyttöturvallisuuteen liittyvää ohjelmaa (Safer Internet Action Plan) ajalle Hanketta rahoitetaan myös Nokia Oyj:n lahjoitusvaroin. Päätös hankkeen aloittamisesta saatiin lokakuun lopussa, ja hankkeen tarkentava suunnittelu on valmis tammikuussa Sopuavain-projekti Vuosi 2005 oli yhteisvastuukeräyksen varoilla vuosina toteutettavaan lasten ja nuorten väkivaltaa vastaan suunnatun Sopuavain hankkeen viimeinen vuosi. Nuorten Keskuksen koordinoiman valtakunnallisen hankkeen toimijat ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Evankelis-luterilaisten Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK, sekä Nuorten Keskus. 18