Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen Linja 17, Helsinki Valokuvat: Antero Aaltonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen Linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Valokuvat: Antero Aaltonen"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005

2 Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen Linja 17, Helsinki Valokuvat: Antero Aaltonen Paino: Painotalo Miktor 2006

3 Vuosikertomus 2005 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Arvomme Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Tehtävämme Kansalaisten järjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. Päämäärämme Lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. Jokaisella lapsella on hyvä, onnellinen ja turvallinen kasvuympäristö. Vanhemmuus ja yhteinen kasvatustyö saavat arvostusta ja tukea. Vapaaehtoistyö, toisen auttaminen, välittäminen ja yhteisen vastuun kantaminen ovat yhteiskunnan näkyviä arvoja. Lapsuuden tueksi vahvistuu sukupolvien ketju. 1

4 Sisältö Puheenjohtajan tervehdys... 4 Juhlavuonna vapaaehtoistyötä lapsen parhaaksi... 5 Toiminnan ydinlähtökohdat... 6 Toimintaympäristö... 7 Vaikuttaminen ja viestintä... 8 Vaikuttaminen päätöksentekoon... 8 Kansalaisjärjestöyhteistyö... 8 Viestintä... 9 Kansalaistoiminta ja järjestötyö...11 Jäsenet, organisaatio ja järjestöpalvelut...11 Vertaistoiminta ja perheiden tuki Perhekeskustoiminta Pienten koululaisten iltapäivätoiminta Lastenhoitotoiminta Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vanhempainpuhelin ja -netti...15 Ohjelmatyö Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Arvojen ja valintojen viidakko -projekti Lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen Nuorisotyö Nuortennetti Tukioppilastoiminta Koulurauha School Peace - Daphne II -ohjelmaan liittyvä hanke 2

5 Lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen Uusmediat lapsen arjessa -projekti Sopuavain-projekti TUNNE-hanke Vanhemmuuden tukeminen...19 Hyvä alku koulutielle -kampanja Joka kodin konstit -projekti Vastuullinen vanhemmuus -kampanja Kansainvälinen toiminta Talous ja hallinto Luottamuselimet Talous Markkinointi, varainhankinta ja keräykset Toimistopalvelut Henkilöstö Säätiöt ja yhtiöt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen sosiaali- ja terveysalan opiston säätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö Tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus Liitteet

6 Puheenjohtajan tervehdys Kansalaisjärjestöt elävät ja toimivat melkoisten muutosten ympäröiminä. Hyvinvointi-Suomi tasapainoilee EUlainsäädännön ja globaalin kilpailun kentässä etsien erilaisia ratkaisuja suomalaiselle menestykselle. Järjestöjen asemaa ja tehtäviä määritetään uudella tavalla, pitkälti niiden ulkopuolelta. Vapaaehtoistyöllä ja aktiivisella kansalaisuudella onkin edessään sekä tiukkoja haasteita että uusia mahdollisuuksia. Vuonna 2005 Mannerheimin Lastensuojeluliitto juhli 85-vuotista toimintaansa. Kunniakas historia antoi suhteellisuudentajua maailman myllerryksiin ja uskoa lapsen ja lapsiperheiden parhaaksi toimimisen jatkuvaan ja pysyvään tärkeyteen. Kuluneen vuoden aikana liitto osoitti monin tavoin nuorekkaan muutoskykyisyytensä. Eri puolilla maata etsittiin uusia toiminnan mahdollisuuksia, muotoja ja malleja. Historia on antanut liitolle kuitenkin myös kypsää viisautta niin, että elintärkeästä, valtakunnallisesta yhtenäisyydestä osataan pitää kiinni. Juuri riittävä samaan suuntaan toimiminen antaa liitolle sen voiman ja yhteiskunnallisen vaikuttajan aseman. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ennen muuta paikallista, tässä-ja-nyt toimintaa lähellä lasta. Kyse on pienistä arkisista teoista, katseista ja hymyistä, käsi kädessä kulkemisesta, kaikesta siitä, mitä MLL:n jäsenet haluavat vapaaehtoisesti tehdä yhdessä. Kyse on kaikesta arvokkaasta ja näiden arvojen eteenpäin viemisestä. Nyt kun aikuiset lisääntyvässä määrin joutuvat huomioimaan jopa arkipäiväänsä liittyvissä asioissa Euroopan ja maailman isot asiat, on tuiki välttämätöntä opettaa meitä kaikkia muistamaan, miltä maailma näyttää lapsen silmin, miten tärkeitä pienet asiat ovat. Tätä MLL tekee. Jälleen kerran kiitokset kaikille tekijöille! Tuula Tamminen puheenjohtaja 4

7 Juhlavuonna vapaaehtoistyötä lapsen parhaaksi Vuoden 2005 iloisimpia asioita oli lapsiasiavaltuutettuinstituution perustaminen. Se osui Mannerheimin Lastensuojeluliiton juhlavuoteen. MLL julkisti 85-vuotisen toimintansa merkkipaaluksi juhlaviestin. Lähetimme myös äideille ja isille kasvatustyön arkeen rohkaisevan viestin Näin syntyy hyviä vanhempia. Liiton syntymäpäivää juhlistimme seminaarilla Helsingin yliopiston juhlasalissa Vuoden kohokohtiin kuului myös MLL:n liittokokous Helsingissä. Lapsi- ja perhetoiminta näkyi ja kuului vahvana paikallisyhdistyksissämme. Perhekahvilat, vanhempien ryhmät ja lasten kerhot ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Näihin tilaisuuksiin osallistui lasta ja vanhempaa. Moni löysi perille, koska yhdistysten nettinäkyminen kehittyi vuoden aikana voimakkaasti. Se helpotti yhteydenpitoa ja toiminnan tavoitettavuutta. Viime vuoteen kuului myös aktiivinen toiminta nuorten kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen ja nettikirjepalvelun sekä tukioppilastoiminnan lisäksi avasimme suoran yhteyden nuoriin -sivujen Nuortennetin kautta. Haastavana syyskeräyksen ja tukioppilastoiminnan teemana oli koulukiusaamisen ehkäisy Älä sulje silmiäsi. Nuoret osallistuivat itse teeman rakentamiseen uusilla sivuilla. Kansalaisvaikuttaminen oli vuoden aikana vahvasti esillä. Sen ulottuvuuksia pohtivat myös maan hallituksen politiikkaohjelman toimikunnat, joiden työskentelyyn myös MLL osallistui. Elävä kansalaistoiminta lähtee ihmisistä itsestään ja se määrittää aina tavoitteensa itse. Ylhäältä käskemällä ei toimeliaisuutta synny. Erityisen tärkeätä on, että valtiovalta arvostaa kansalaistoiminnan omaleimaisuutta ja luo käytännössä vapaaehtoistoiminnalle hyvät edellytykset. Monella yhteiskunnan toimijalla on vaikeuksia hahmottaa ja arvottaa moni-ilmeistä kansalaistoimintaa. Viime vuonna käytiinkin kovaa keskustelua järjestöjen yleishyödyllisyydestä, verotuksesta ja kilpailun vääristämisestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminnan rahoituksen epävarmuus on yksi esimerkki neuvottomuuden ilmapiiristä Mannerheimin lastensuojeluliitossa olemme valmentautuneet tulevaisuuteen MLL:n suunta prosessin avulla. Lukuisissa tapaamisissa ja foorumeissa arvioimme toimintaympäristömme muutoksia, lasten ja perheiden tulevaisuuden tarpeita ja järjestömme tehtäviä. MLL on ennen kaikkea kohtaamisten ja vapaaehtoistoiminnan areena. MLL toimii vaikuttamalla ja vaikuttaa toimimalla. Innostavina haasteina ovat lasta suojelevan kasvatuskulttuurin ja sukupolvien ketjun vahvistaminen. Sydämelliset kiitokset jäsenillemme, vapaaehtoisille toimijoillemme, Raha-automaattiyhdistykselle, yritys- ja järjestökumppaneillemme sekä kaikille työmme tukijoille ja tekijöille. Eeva Kuuskoski pääsihteeri 5

8 Toiminnan ydinlähtökohdat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingissä kokoontunut liittokokous hyväksyi MLL:n Suunta asiakirjan ja liiton kolmivuotissuunnitelman vuosiksi Niissä on määritelty järjestön toiminnan ydinlähtökohdiksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen, lasten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen, lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen sekä vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. 6

9 Toimintaympäristö Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitykseen vaikuttavat hyvin monet eri tekijät. Vuonna 2005 keskustelua herättivät muun muassa alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu ja lasten ja nuorten mediaympäristön väkivaltaistuminen, seksualisoituminen ja kaupallistuminen. Lasten ja nuorten sosialisaatioon media vaikuttaa yhä vahvemmin. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida lastensa mediaympäristöä kaventuu jatkuvasti. Myönteistä oli, että lasten ja nuorten suojelulle median haitallisilta vaikutuksilta haettiin yhteiskunnassa yhä pontevammin ratkaisuja. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntamallia kiiteltiin kansainvälisesti muun muassa peruskoulun oppilaiden hyvinä oppimistuloksina. Moneen muuhun maahan verrattuna monet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelut olivatkin Suomessa korkeatasoisia. Hyvinvointipalveluissa oli kuitenkin myös havaittavissa yhä selvemmin aukkokohtia ja palveluiden kehittämisen laiminlyöntiä. Esimerkiksi neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon säästöt ja leikkaukset heijastuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä puhuttivat lastensuojelun kustannusten korvausjärjestelmän uudistaminen ja pienten koulujen asema valtionosuudessa. Vuonna 2005 hyväksytty valtionosuusuudistus uhkaa, että kuntien lastensuojelutyö painottuu yhä voimallisemmin huostaanottoihin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja avohuollon tukitoimien kustannuksella sekä se, että pienten koulujen lopettamisvauhti entisestään kiihtyy. Lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät ongelmat nousivat vahvasti esille. Vaikka vuoden 2005 alusta vähimmäisvanhempainpäivärahoja ja lasten kotihoidon tukea korotettiin, erityisesti yksihuoltajien, pienten lasten perheiden ja monilapsisten perheiden taloudellinen tilanne näyttäytyy yhä useammin tukalana. Lapsiperheet eivät ole pärjänneet tulonjaossa, ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt merkittävästi. Myönteistä oli, että Suomessa aloitti valtiollinen lapsiasiavaltuutettu Valitettavasti lapsiasiavaltuutetun toimistolle myönnettiin erittäin niukat henkilöstöresurssit. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskenteli valtuutetun lisäksi vain osastosihteeri. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä keskusteltiin paljon. RAY-avustusten myöntämisperusteiden muutokset heijastuivat järjestöjen toimintaan kasvavana epävarmuutena. Esimerkiksi lastenhoitotoiminnan avustamisen mahdollinen lopettaminen herätti myös kansalaisten keskuudessa vilkasta keskustelua. Myös verottaja tiukensi tulkintaansa järjestöjen verotuksesta. Hankintalain uudistaminen herätti myös keskustelua järjestöjen ja erityisesti niiden paikallisyhdistysten mahdollisuudesta osallistua palveluiden järjestämiseen. Järjestöt elivät vuonna 2005 ristiriitaisessa tilanteessa. Kansalaisjärjestöjä kutsuttiin yhä äänekkäämmin hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointia synnyttävien vapaaehtois- ja vertaistoimintojen järjestämiseen, mutta samanaikaisesti julkinen valta heikensi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä alati muuttuvilla ja tiukkenevilla tulkinnoillaan. Juhlapuheet kansalaisjärjestöjen merkityksestä ja julkisen vallan käytännön toimet olivat voimakkaassa ristiriidassa keskenään. Myönteistä kuitenkin oli, että kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös kansalaisjärjestöjen toimintaympäristön muuttuneisiin edellytyksiin. 7

10 Vaikuttaminen ja viestintä Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuoda lapsen näkökulma päätöksentekoon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Vaikuttamisen välineitä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla ovat projektit ja hankkeet, koulutus ja valistus, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, tiedon kokoaminen ja levittäminen, verkostoissa toimiminen sekä lausunnot, kannanotot ja aloitteet. Keskusjärjestö piti yhteyksiä liiton toimintaa lähellä oleviin ministeriöihin ja muihin valtakunnallisiin viranomaisiin sekä järjestöihin. Piirit ja paikallisyhdistykset tekivät yhteistyötä alueellisen ja paikallisen julkishallinnon, muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2005 keskusjärjestö antoi lausuntoja koskien muun muassa seuraavia asioita (suluissa lausunnon pyytäjä): Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes) Mediaväkivalta. Lapset ja media. Luonnos hallituksen toimintaohjelmaksi (opetusministeriö) Euroopan yhteisöjen komission asiakirjat televisiodirektiivin uudistamisen teemoista (liikenne- ja viestintäministeriö) Avoliiton purkautumiseen liittyvät varallisuusoikeudelliset ongelmat oikeusministeriön arviomuistio (oikeusministeriö) Komission ehdotus EU:n perusoikeusvirastoksi (oikeusministeriö) Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamista selvittäneen toimikunnan mietintö (sosiaali- ja terveysministeriö) MLL antoi kannanottoja muun muassa seuraavista aiheista: Lapsiperheiden tilapäisen lastenhoitoavun tarvetta ei kuulla Alkoholi ei kuulu lapsuuteen Valmisteilla oleva hedelmöityshoitolakiesitys Eduskunnan valiokunnissa keskusjärjestö oli vuonna 2005 kuultavana seuraavista asioista: Hallituksen esitys (HE 112/2004) eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi (hallintovaliokunta) Hallituksen esitys (HE 88/2005) kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunta, sivistysvaliokunta ja hallintovaliokunta) Keskusjärjestöstä oli edustaja useissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa, muun muassa seuraavissa: Kansalaisyhteiskunta toimikunta (oikeusministeriö), valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta (opetusministeriö), kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto (sosiaali- ja terveysministeriö), sosiaalisen kehityksen työryhmä (sosiaali- ja terveysministeriö), tietoyhteiskuntaneuvosto (valtioneuvosto) ja tietoturvapäivä-työryhmä (viestintävirasto). Kansalaisjärjestöyhteistyö Keskusjärjestö oli jäsenenä tai edustettuna lukuisissa järjestöissä ja verkostoissa, muun muassa Lastensuojelun Keskusliitossa, Lasten Päivän Säätiössä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Sosiaalija terveysturvan keskusliitossa, Terveyden Edistämisen Keskuksessa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Lasten terveysfoorumissa, Asuntosäätiössä, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa ja Suomen YK-liitossa. Liitto osallistui urheilu- ja nuoriso- 8

11 järjestöjen yhteistyöhön Nuorten Akatemiassa. Keskusjärjestö kuuluu myös Puhelinauttajien eettiseen neuvottelukuntaan. MLL ylläpiti ja kehitti yhdessä kuuden muun järjestön kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä, joka tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheiselleen henkistä tukea ja käytännön neuvoja. Itä-Suomen alueella MLL on aluekoordinaatiojärjestö. Viestintä Keskusjärjestön viestintä välittää julkisuuteen tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnasta, tavoitteista sekä lasten ja lapsiperheiden asemasta. Viestintä on osa liiton yhteiskunnallista vaikuttamista. Vuonna 2005 liitto vietti 85-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden avasi liiton juhlaviesti Onni löytyy arjesta arki löytyy kotoa, joka julkistettiin Juhlaviestiin liittyi kilpailu, jossa lapset ja vanhemmat piirsivät liitolle juhlalipun. Tärkeä juhlavuoden puheenvuoro oli julkistettu MLL:n viesti äideille ja isille Näin syntyy hyviä vanhempia. Viestiin on koottu kahdeksan vanhempia rohkaisevaa perusasiaa hyvästä vanhemmuudesta. Viestin laatimiseksi tehtiin perusteellinen taustatyö, jossa koottiin viimeisintä tutkimustietoa vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksesta ja lapsen kehityksestä. Tämän aineiston pohjalta tuotettiin MLL:n paikallisyhdistysten käyttöön Hyvän lapsuuden ytimessä -keskusteluaineisto, joka avaa tarkemmin viestiä vanhemmille. Vuoden 2005 aikana tehtiin tunnetuksi unen merkitystä lapselle. Viestintäkampanjassa käytettiin internet-sivuja, tv- ja radiomainontaa sekä radiokampanjaa, jossa kaupallisissa paikallisradioissa luettiin lasten nukkumaanmenoaikaan iltasatuja. Radiomainos palkittiin Kaiku-gaalassa vuoden 2005 parhaana yhteiskunnallisena radiomainoksena. Koulujen alkaessa liitto nosti esiin koulukiusaamisen ehkäisyn. Lapsilta ja nuorilta kysyttiin MLL:n Nuortennetissä näkemyksiä kiusaamisesta. Vastauksia saatiin yli 9 000, ja kyselyn tulokset julkistettiin liiton syntymäpäivänä Liiton avaama keskustelu kiusaamisen ehkäisystä sai runsaasti julkisuutta koko syyslukukauden ajan. Juhlavuoden seminaari pidettiin Seminaarissa yhteiskunnan eri alojen tunnetut vaikuttajat pohtivat, mitä on lapsen hyvä elämä. Julkisuuteen tuotiin myös liittokokouksen kannanotto sekä kannanotot muun muassa lasten alkoholin käytöstä ja valmisteilla olleesta hedelmöityshoitolaista. Vuonna 2005 julkisuudessa keskusteltiin myös tilapäisen lastenhoitoavun tulevaisuudesta. Liitto esitti huolensa, ettei vanhempien tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun kuulla. Julkisuutta sai myös Tanskan prinsessa Alexandran vierailu liitossa Lapsemme-lehti, internet ja muut julkaisut Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen levikki oli kappaletta. Lehden numerosta 2/2005 otettiin kappaleen lisäpainos, joka jaettiin kaikkien ekaluokkalaisten vanhemmille Hyvä alku koulutielle -kampanjan yhteydessä. Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille omia nettisivuja osana MLL:n Mahdollisuutta käytti vuoden loppuun mennessä 156 paikallisyhdistystä. Vuoden aikana tuotettiin neuvoloiden käyttöön tarkoitettu uusi Apua-vihkosten sarja. Vihkosissa annetaan tiiviisti ja helposti ymmärrettävästi neuvoja erilaisiin perheen hankaliin elämäntilanteisiin. 9

12 Tapahtumat Paikallisyhdistysten puheenjohtajien tapaaminen Helsingissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön perhekuntoutuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Turussa Vanhempainpuhelimen ja -netin vuosiraportin julkistaminen Helsingissä. Unen merkityksestä kertovan kampanjan avaus Helsingissä. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportin julkistaminen Helsingissä. Kevätkukkakeräys koko maassa. Valtakunnallinen äitienpäiväjuhla Helsingissä yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Koulurauhan julistus Helsingissä. Unen merkityksestä kertovan kampanjan iltasatu viikko paikallisradioissa. MLL 85-juhlaseminaari Helsingissä. Syyskeräys tukioppilastoiminnan hyväksi koko maassa. Lasten ja nuorten puhelimen 25-vuotisjuhla ja lastenhoitotoiminnan 30-vuotisjuhla Helsingissä. Lapsen oikeuksien päivän seminaari Lapsi kohtaa päihteet kohtaammeko lapsen Helsingissä. Hyvä joulumieli -keräys Punaisen Ristin, YLE:n ja Keskon kanssa Lisäksi keskusjärjestö osallistui seuraaviin tapahtumiin: Lapsi 2005, Helsinki, Kuntamarkkinat, Helsinki,

13 Kansalaistoiminta ja järjestötyö Jäsenet, organisaatio ja järjestöpalvelut Mannerheimin Lastensuojeluliitossa oli vuoden lopussa jäsentä. Järjestöön liittyi uutta jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 586 jäsenellä. Paikallisyhdistyksiä oli 567. Vuoden aikana perustettiin kaksi uutta yhdistystä. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskustoimiston jäsen- ja järjestöpalvelut ylläpitävät keskitettyä jäsenrekisteriä laskutusta, viestintää ja muuta yhteydenpitoa varten. Vuoden aikana uusittu, internetpohjainen jäsenrekisterijärjestelmä tehosti jäsenpalvelun toimintaa. Keskusjärjestö päivitti paikallisyhdistysten toimintaa ja taloudenhoitoa koskevaa tuki- ja koulutusaineistoa. Keskeinen aineisto on myös sähköisessä muodossa Yhdistysnetissä. Paikallisyhdistykset saivat tuki- ja koulutuspalveluita keskusjärjestöstä ja piirijärjestöstään. Järjestö palkitsi aktiivisia vapaaehtoisiaan. Liiton 85. juhlavuoden, lastenhoitotoiminnan 30. juhlavuoden, Lasten ja nuorten puhelimen 25-vuotisjuhlavuoden sekä lukuisten yhdistysten juhlavuoden kunniaksi MLL:n liittohallitus myönsi yhteensä 419 MLL:n toiminnassa ansioituneelle henkilölle järjestön ansiomerkin. Helsingissä pidettyyn paikallisyhdistysten puheenjohtajien tapaamiseen osallistui 174 yhdistyksen puheenjohtajaa. Yhteensä tilaisuuteen osallistui 240 henkeä. Tilaisuudesta saatu palaute oli eriomainen. Keskusjärjestön jäsen- ja järjestöpalvelu tuotti kuusi Yhdistystiedotteen numeroa sekä ylläpiti kaikille avointa Yhdistysnettiä. EU-ruokatuki EU-ruokatukea sai liiton välityksellä perhettä, joissa oli yhteensä perheenjäsentä. Jakeluun osallistui 117 paikallisyhdistystä. EU-tiedotus EU-tiedotuksen painopisteeksi oli suunniteltu EU:n perustuslain vaikutus lapsen asemaan. Kun tuli ilmeiseksi, ettei perustuslakia tulla kaikissa jäsenmaissa sellaisenaan ratifioimaan, suunnitelmaa muutettiin ja tiedotusta jatketaan vuonna Perustuslain tilannetta käsiteltiin kuitenkin Lapsemme-lehdessä 4/

14 Vertaistoiminta ja perheiden tuki Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoiminta muodostuu paikallisyhdistysten erilaisista vapaaehtoistoiminnan muodoista, keskusjärjestön ja piirijärjestöjen paikallisyhdistyksille tarjoamasta ohjauksesta ja tuesta sekä valtakunnallisesta toimintamallien kehittämistyöstä, koordinoinnista ja koulutuksesta. Tavanomaisimpia paikallisyhdistysten toimintamuotoja olivat avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmät, kerhot sekä erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat. Keskusjärjestö, piirit ja paikallisyhdistykset tiivistivät yhteistyötään julkisen sektorin ja muiden järjestöjen perhehankkeiden kanssa. Erityisesti MLL:n perhetoiminnan kokonaisuutta ja toimintamalleja tarkasteltiin suhteessa julkisen sektorin Perhe-hankkeeseen ja perhepalveluihin. Keskusjärjestö käynnisti Perhe-hankkeeseen osallistuvien MLL:n paikallisyhdistysten, piirien ja keskusjärjestön keskinäisen verkostoyhteistyön. Keskusjärjestö teetti kolmen vuoden välein toteutuvan yhdistys- ja piirikyselyn, johon vastasi yhteensä 234 paikallisyhdistystä ja 11 piiriä. Kyselyssä kartoitettiin paikallisyhdistysten tietoa ja näkemystä lapsiperheiden hyvinvoinnista ja yhdistystoiminnan haasteista. Vanhemmuutta rasittivat vastaajien mielestä erityisesti työelämän kiireet. Lasten ja nuorten päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien lisääntyminen huolestuttivat paikallisyhdistyksiä. Paikallisyhdistykset näkivät vapaaehtoistoiminnan vahvistuvan tulevaisuudessa. Keskusjärjestö käynnisti kolmivuotisen Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen. Koulutus kuuluu OK-opintokeskuksen kanssa toteutettaviin suuntaviivaopintoihin, ja siihen saatiin OK-opintokeskuksen kautta opetusministeriön hankerahoitus. Yhteistyökumppanina koulutushankkeessa on myös Diakoniaammattikorkeakoulu. Koulutuksen ensimmäisen, ihmissuhdejohtamista käsittelevän jakson avausjaksolle osallistui 178 MLL:n luottamus- ja toimihenkilöä. Lisäksi avausjaksoon osallistui toistakymmentä potilasjärjestöjen edustajaa MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kautta. 12

15 Perhekahvilat ja vertaisryhmät MLL:n paikallisyhdistysten avoimet kohtaamispaikat, perhekahvilat ja vertaisryhmät ovat matalan kynnyksen paikkoja, jotka kokoavat alueen lapsia, lapsiperheitä ja vanhempia yhteen. Toiminta lisää yhteisvastuuta ja perheiden osallisuutta omassa yhteisössään sekä vahvistaa ja tukee lapsiperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Vertaisryhmissä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja jakaa kokemuksia. Paikallisyhdistyksissä toimi 368 perhekahvilaa, 25 nuorisokahvilaa ja 314 erilaista vertais- ja vanhempainryhmää. Keskusjärjestö tuotti perhekahvilatoiminnan tukimateriaalia ja käynnisti vertaisryhmätoiminnan kehittämisen. Lasten kerhotoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten järjestämä toiminta antaa lapsille mahdollisuuden oman kulttuurin tuottamiselle, tilaa omaehtoiselle leikille sekä yhteiselle tekemiselle ja vaikuttamiselle. Paikallisyhdistysten ylläpitämiä kerhoja oli noin ja leikkipuistoja noin sata. Keskusjärjestön koulutus- ja materiaalituki sekä oman piirijärjestön paikallisyhdistyksille tarjoama ohjaus ja neuvonta tukevat paikallisyhdistysten toimintaa. Perheiden yhteistoiminta ja kansalaisvaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten erilaiset teematapahtumat, retket ja leirit kokoavat oman alueensa lapsiperheitä yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta lisäävään toimintaan. Ne tarjoavat lapsille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Paikallisyhdistysten järjestämät tilaisuudet tavoittivat noin lasta ja vanhempaa. Varaisovanhemmuustoiminnan kehittämistä jatkettiin. Paikallisista ja alueellisista kokeiluhankkeista saatujen kokemusten pohjalta toiminnalle luotiin malleja ja tukiaineistojen sisältö suunniteltiin. Mynämäen paikallisyhdistyksen toteuttama varaisovanhemmuustoiminta palkittiin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaistoiminnan palkinnolla. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta Pienten koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämisprojekti päättyi vuoden 2004 lopussa. Vuonna 2005 tehtiin projektin tulosten ja talouden yhteenveto sekä levitettiin kehittämistyön tuloksia. Projektin tuloksia koottiin kahteen julkaisuun. Keväällä ilmestyi Koululaisten iltapäivätoiminnan opas, johon tiivistettiin iltapäivätoiminnan perusasioita kerhon arjesta ja lapsen kehityksestä. Loppuvuonna ilmestynyt Ideoita iltapäiväkerhon arkeen -julkaisu keskittyy iltapäiväkerhon ohjaajan työhön. Se antaa toimintaideoita ja tukea erilaisiin ohjaustilanteisiin iltapäiväkerhossa. Julkaisu tuotettiin myös ruotsiksi. Kehittämisprojektin kokemusten pohjalta järjestettiin koulutusta vapaaehtoisille vastuuhenkilöille työnantajana toimimiseen. 13

16 Kymen Lastenhoitotoiminta Kymen alueen perhepalvelut siirrettiin MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön hallinnoitavaksi vuoden 2005 alussa. Keskusjärjestö vastasi Kymen lastenhoitotoiminnasta. Kymen alueella toimivat Kouvolan ja Kotkan seudun toimipisteet. Kymen lastenhoitotoiminnassa tehtiin toimintavuoden aikana hoitotuntia. Hoitajia lastenhoitotoiminnassa oli mukana kaikkiaan 181. Kymen Lastenhoitotoiminta järjesti yhdessä neljä lastenhoitokurssia. Lastenhoitotoiminnan rahoituksesta vastasivat Raha-automaattiyhdistys ja toiminnassa mukana olevat kymmenen kuntaa. Sosiaalikehitys Oy teki vuoden 2005 iltapäivätoimintaa järjestäneille yhdistyksille kyselyn. Selvitys kartoittaa, miten moni yhdistys on joko päättänyt jatkaa tai luopua iltapäivätoiminnasta uuden lainsäädännön tuomien muutosten myötä. Selvitys julkaistaan osana iltapäivätoiminnan kehittämisprojektin arviointia. Lastenhoitotoiminta Vuonna 2005 lastenhoitotoiminnassa tehtyjen hoitotuntien määrä oli tuntia. Vuonna 2005 lastenhoitoapua sai perhettä. Lastenhoitotoiminnan rahoitus ja muut toimintaedellytykset ovat muuttumassa. Liittohallitus nimesi valtakunnallisen lastenhoitotoiminnan työryhmän laatimaan ehdotusta lastenhoitotoiminnan tulevaisuuden linjauksiksi MLL:ssa. Valtakunnalliset lastenhoitotoiminnan yhdyshenkilöpäivät järjestettiin Helsingissä. Yhdyshenkilöpäivien teemana oli MLL:n vapaaehtoisten toimijoiden rooli perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hyvän lapsuuden ytimessä. Noin 190 yhdyshenkilöä ja piirien lastenhoitotoiminnan ohjaajaa osallistui päiville. Uudenmaan lastenhoitotoiminta Uudenmaan lastenhoitotoiminta toimi keskusjärjestön alaisuudessa. Uudenmaan lastenhoitotoiminta välitti hoitajan perheille, jotka asuvat Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Uudellamaalla, kuten koko Suomessa, tilapäistä lastenhoitoa tilattiin lyhyemmäksi ajaksi, mutta käyttäjäperheiden määrä kasvoi. Uudenmaan lastenhoitotoiminnassa hoitajat työskentelivät perheissä yhteensä hoitotuntia. Hoitajia toiminnassa on mukana yhteensä 650. Uusia hoitajia koulutettiin kolmella työväenopiston lastenhoitokurssilla. Uudenmaan alueella vuonna 1975 käynnistyneen lastenhoitotoiminnan 30-vuotisjuhlaan osallistui Helsingissä lähes 300 hoitajaa ja yhdyshenkilöä eri puolilta Uuttamaata. Uudenmaan Lastenhoitotoiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen ja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien tuella. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päämääränä on lasten ja nuorten tasavertainen mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada laadukasta ja asiantuntevaa palvelua riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Mahdollisuus keskustella tai kirjoittaa nimettömänä helpottaa yhteydenottoa myös vaikeimmissa asioissa. 14

17 Lasten ja nuorten puhelin on tärkeä silloin, kun lapsi tai nuori ei voi tai halua keskustella tutun aikuisen kanssa. Kuuntelun ja keskustelun lisäksi päivystäjä vahvistaa soittajaa tekemään itsenäisiä ratkaisuja sekä ohjaa tarpeen mukaan muiden palvelujen pariin. Lasten ja nuorten netti on tärkeä palvelu, kun kirjoittaminen on luontevampi tapa ilmaista itseään ja kirjoittajan asia ei ole akuutti. Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa Normaalit päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello sekä lauantaista sunnuntaihin kello Puhelu on soittajalle maksuton. Vuosi 2005 oli puhelinpalvelun 25-vuotisen historian juhlavuosi. Lasten ja nuorten nettiin voi kirjoittaa milloin tahansa miltä tahansa internet-yhteyksin varustetulta koneelta. Vastauksen saa kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten netti on yli 10-vuotiaille itsenäiseen internetin käyttöön kykeneville lapsille ja nuorille tarkoitettu palvelu. Se on noutopostipalvelu, jossa lapsi tai nuori voi käydä luomillaan tunnuksilla kirjoittamassa yhden kirjeen ja saada siihen yhden vastauksen kahden viikon kuluessa. Lasten ja nuorten puhelimella on neljä valtakunnallista päivystyspistettä: Helsinki, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Näissä päivystettiin sekä puhelinta että nettiä. Tämän lisäksi Kuopiossa, Mikkelissä ja Porissa päivystettiin puhelinta. Toiminnassa on mukana noin 300 vapaaehtoista päivystäjää. Raha-automaattiyhdistyksen tuella mahdollistettiin puhelujen maksuttomuus soittajalle sekä rahoitettiin Lasten ja nuorten puhelimen valtakunnallista kehittämistoimintaa. Päivystyspisteiden peruspalvelun ylläpitoon saatiin tukea kunnilta, päivätyökeräyksistä, yrityksiltä ja yhteisöiltä. Marraskuussa 2005 aloitettiin Helsingissä ryhmäpäivystys, jossa samaan aikaan päivystävät sekä Lasten ja Nuorten puhelimen ja Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjät. Heidän kanssaan on koko päivystysvuoron ajan työntekijä, joka antaa tukea päivystäjille. Vuonna 2005 Lasten ja nuorten puhelimessa käytiin keskustelupuhelua. Lasten ja nuorten netissä vastattiin kirjeeseen. Vanhempainpuhelin ja -netti Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoaa kaikenikäisten lasten vanhemmille tukea arkiseen kasvatustyöhön. Toiminta perustuu vertaistukeen vanhemmalta vanhemmalle. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja ratkaisukeinoja kasvatusasioissa ja edistää sitä kautta lapsen hyvinvointia. Päämääränä on myös lisätä vanhempien mahdollisuutta tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti lapsiperheiden asemaan. Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat puheluihin ja viesteihin. Puhelin (0,08 e/min.+ pvm) päivystää maanantaina kello ja tiistaina sekä torstaina kello ja Päivystysaikoja muutettiin syksyllä ja samaan aikaan lisättiin puhelinlinjojen määrää. Nettiviestit lähettiin osoitteeseen Viesteihin vastattiin kahden viikon sisällä. Vanhempainpuhelin ja -netti vastaanotti vuonna 2005 ennätykselliset yhteydenottoa, 921 puhelua ja 612 nettiviestiä. Viestien määrä kasvoi 26 prosenttia ja puheluiden määrä 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vanhempainnettiin yhteyttä ottaneiden vanhempien tyytyväisyys saamaansa tukeen pysyi korkealla tasolla. Todella paljon tai paljon apua tilanteeseensa ja esittämiinsä kysymyksiin sai 88 prosenttia asiakaspalautteen jättäneistä vanhemmista. Vanhemmista 61 prosenttia koki saaneensa todella paljon tai paljon henkistä tukea. Vanhempainpuhelin ja -netti siirtyi ryhmäpäivystykseen Lasten ja nuorten puhelimen ja netin tavoin marraskuussa. Vanhempainpuhelinta ja -nettiä kehitettiin vuonna 2005 RAY:n A-rahoituksen turvin. Lisäksi Vanhempainnettiä oli mahdollista kehittää SOK:n juhlarahoituksella. 15

18 Ohjelmatyö Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Arvojen ja valintojen viidakko -projekti Arvojen ja valintojen viidakko oli lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön projekti. Projektin kohderyhmänä olivat peruskouluikäiset lapset, joiden hyvinvointia tuettiin vahvistamalla vanhempien ja muiden lähiaikuisten kasvatusvalmiuksia erityisesti päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena oli luoda arvokasvatukseen perustuvia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä sekä olla mukana päihteiden käytön ehkäisyä koskevassa yleisessä vaikuttamistyössä. Projektin tuotteina valmistui Kasvattajan kapsäkki -kansio, joka sisältää vanhempien ryhmätoiminnan ohjaajan oppaan sekä monistettavan vanhemman työkirjan. Kansion tueksi oli jo aikaisemmin tuotettu Ajattelun Avaimet -kuvakortit. Lisäksi aineistoon kuuluu Handle with care -dvd. Kasvattajan kapsäkki on aineistoa paikallisyhdistysten vertaistoimintaan. Kapsäkin teemoina ovat murrosikäisen vanhempana oleminen, päihteiden käytön ehkäisy sekä arvojen merkitys arjen käyttövoimana. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti toteutettiin vuosina Lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen Nuorisotyö MLL:n nuorisotyö koostui vuonna 2005 tukioppilastoiminnasta, Koulurauhaohjelmasta ja Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä. Lisäksi vuoden aikana avattiin nuorille suunnattu nettisivusto Nuortennetti. Koulurauhaohjelman rinnalla toimi ja sitä tuki EU:n rahoittama School Peace -projekti. Nuorisotyön vuoden teemana oli koulukiusaamisen ehkäiseminen. Teema näkyi nuorisotyön kaikissa toiminnoissa ja se nousi myös julkisuudessa näyttävästi esille. Nuortennetti Nuorille suunnattu nettisivusto Nuortennetti avattiin syksyllä Nuortennetissä on painavaa asiaa eri aiheista, kuten kiusaamisesta, nettiturvallisuudesta, päihteistä, itsetunnosta ja seurustelusta. Aiheet pohjautuvat Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä esille nousseisiin aiheisiin. Sivuilla on myös kevyempää asiaa, kuten idolikortteja, nettikortteja ja erilaisia testejä. Nuortennettiä ovat olleet kehittämässä nuoret itse. Osa teksteistä on nuorten kirjoittamia. Kaikki muutkin tekstit ovat käyneet läpi nuorten arvioinnin. Nuortennetillä on nuorista koostuva toimitusryhmä, joka kehittää sivuille sisältöä. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton 1972 aloittama peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistukeen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilastoiminta on arjessa läsnä olemista ja välittämistä. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta on vapaaehtoistyön toimintamuoto, joka vaikuttaa myönteisesti koulun ilmapiiriin 16

19 sekä lisää yhteisvastuuta ja yhteishenkeä. Toiminta edistää hyviä toverisuhteita ja kouluviihtyvyyttä sekä rakentaa turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminta muodostaa verkoston, jossa toimivat vapaaehtoiset tukioppilaat ja heidän ohjaajansa, tukioppilaskouluttajat, piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset. Vuosittain koulutetaan yli uutta tukioppilasta, joiden toiminnasta vastaa 750 ohjaajan ja 60 kouluttajan verkosto. Tukioppilastoiminta kattaa lähes 90 prosenttia perusopetuksen vuosiluokkien kouluista. Tavoitteena on, että tukioppilastoiminta liittyy osaksi koulujen opetussuunnitelmaa joko valinnaisaineena tai kerhotunteina. Toimintakartoitukseen vastanneista kouluista 76 prosentissa tukioppilastoiminta on kirjattu opetussuunnitelmaan. Tukioppilasohjaajien työn tueksi järjestettiin syksyllä neljä valtakunnallista seminaaria eri puolilla Suomea. Seminaarien teemana oli koulukiusaamisen ehkäisy. Päiviin osallistui yhteensä 190 ohjaajaa ja kouluttajaa. MLL:n nuorisotyön vuoden teema, koulukiusaamisen ehkäisy, oli esillä tukioppilasohjaajapäivillä, tukioppilaiden koulutuksissa ja -leireillä. Tukioppilastoiminnan valtakunnallisen kehittämistyön tukena toimi tukioppilaista koostuva kehittämisnuorten verkosto. Nuorten ääni kuului vahvasti myös Nuortennettiin avatuilla tukioppilaiden sivuilla. Sivujen sisältö on nuorten ideoimaa ja Tukariklubin keskustelupalsta tarjoaa paikan vaihtaa ideoita ja jakaa kokemuksia. Alakoulujen kummioppilastoiminnan tueksi toteutettiin opas. Koulurauha Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja poliisin vuosittain yhdessä oppilaiden ja opettajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama ohjelma. Ohjelman avulla levitetään nuorilta nuorille -ajatusta ja vahvistetaan nuorten osallisuutta. Ohjelma lisää oppilaiden viihtyvyyttä koulussa, ja varmistaa heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuuttaan sekä vahvistaa kouluyhteisöä. Koulurauha on osa koulutyötä koko lukuvuoden ajan. Koulurauhaohjelman avulla annetaan tukea, toimintamalleja ja materiaalia kouluille käytännön koulurauhan rakennustyötä varten. Syksyllä 2005 Koulurauha-ohjelma tuotti Turvallinen koulupäivä yhteinen asia -oppaan, joka jaettiin kaikkien peruskoululaisten vanhemmille työvälineeksi vanhempieniltoihin. Koulurauha julistustapahtuma järjestettiin Helsingissä. Meilahden yläaste toimi Koulurauha-pilottikouluna ja sen tukioppilaat tuottivat sisältöä MLL:n internetsivuille, joilta löytyy tietoa muun muassa kiusaamisen eri muodoista ja koulun kuukausittaisista kampanjoista kouluhengen kehittämiseksi sekä Meilahden koulun mallin kiusaamiseen puuttumisesta. 17

20 School Peace Daphne II -ohjelmaan liittyvä hanke School Peace Daphne II -ohjelmaan liittyvä hanke kehittää ja siirtää Koulurauhan toimintamallin Eurooppaan. Yhteistyötahot ovat AID Espanjasta, Eesti Lastekaitseliit Virosta, Protasi Kreikasta ja ARR MPW Puolasta. Hanke rahoitettiin pääosin EU:n komissiolta Daphne II-ohjelmasta. Omarahoitusosuuden kattamiseksi saatiin tukea sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tavoitteena oli koulun yhteisöllisyyden kehittäminen ja oppilaiden aktiivisen roolin tukeminen koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Hanke tuotti koulutusmateriaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen Uusmediat lapsen arjessa -projekti Uusmediat lapsen arjessa -projektin tavoitteena on tukea vanhempia ja muita kasvattajia lasten mediakasvatuksessa sekä edistää lasten valmiuksia uusien medioiden turvalliseen, vastuulliseen ja myönteiseen käyttöön. Vuoden 2005 aikana kehitettiin yhteistyössä Sopuavain-hankkeen kanssa uusia muotoja peruskoulujen mediakasvatuksen tueksi. Toimintamalleja ja aineistoja testattiin opettajan koulutuksissa ja vanhempainilloissa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti toteutetaan vuosina Avaimena väkivallan vähentämiseen nostettiin paikallinen monialainen ja ammatillinen yhteistyö sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot. Hankkeeseen valituilla kymmenellä paikallisella pilottihankkeella oli kullakin oma erityinen sisältö, jonka kautta luotiin omaa paikallista varhaisen puuttumisen muotoa. MLL:n painopisteenä hankkeessa oli mediaväkivalta. Lapsen mediassa kohtaaman väkivallan käsittelyyn tehtyä materiaalia kehitettiin, kokeiltiin ja levitettiin erilaisten koulutusten ja vanhempainiltojen yhteydessä. Vanhemmille suunnattu aineisto on kopioitavissa internet-sivuilta. TUNNE-hanke TUNNE on tiedotushanke, joka täydentää MLL:n tekemää mediakasvatustyötä. Hanke on osa EU:n rahoittamaa internetin käyttöturvallisuuteen liittyvää ohjelmaa (Safer Internet Action Plan) ajalle Hanketta rahoitetaan myös Nokia Oyj:n lahjoitusvaroin. Päätös hankkeen aloittamisesta saatiin lokakuun lopussa, ja hankkeen tarkentava suunnittelu on valmis tammikuussa Sopuavain-projekti Vuosi 2005 oli yhteisvastuukeräyksen varoilla vuosina toteutettavaan lasten ja nuorten väkivaltaa vastaan suunnatun Sopuavain hankkeen viimeinen vuosi. Nuorten Keskuksen koordinoiman valtakunnallisen hankkeen toimijat ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Evankelis-luterilaisten Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK, sekä Nuorten Keskus. 18

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Toiminnan tarkoituksena on edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisätä lapsuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset Oppilaiden osallisuus kiusaamisen vastaisessa työssä kv. konferenssi asiantuntijoita, opettajia ja nuoria jakamassa uusinta tietoa ja parhaita

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2016

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2016 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2016 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Esittely Neuvottelukunnan jäsenistö Puheenjohtaja: Pääsihteeri Jukka Pekkala, Suomen liikunta ja urheilu ry Varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA

HYVÄN KASVUN OHJELMA HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. HYVÄN KASVUN OHJELMAN KESKEISET KÄSITTEET... 5 3. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS... 6 4. VANHEMPIEN OSALLISUUS... 7 5. HENKILÖSTÖN OSALLISUUS...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Vuosikokous 18.4.2015

Vuosikokous 18.4.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot