Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle"

Transkriptio

1 Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle Heidi Pellinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pellinen, Heidi. Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle, Helsinki 2003, 56 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa tietoa työterveyshuollolle ja rakennusmaalareiden työnjohdolle työntekijöiden kokemuksista työnsä keskeisistä kuormitustekijöistä ja niiden merkityksestä heidän työssä jaksamiselleen. Opinnäytetyö toimii samalla kartoituksena mahdollisille työkykyinterventioille. Kohderyhmänä olivat Kallion Yritysterveydenhuollon asiakaskuntaan syksyllä 2002 kuuluneiden rakennusmaalausyritysten työntekijät. Kvantitatiiviseen tutkimukseen osallistui noin 10 yritystä ja 100 työntekijää. Tutkimusaineisto koostui 66 palautetusta vastauslomakkeesta. Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2002 työterveyshuollon harjoittelujakson aikana. Tuolloin hahmottui tutkimuksen aihe ja alkoi teoria-aineiston kerääminen ja raportointi. Talvella 2003 lähetettiin strukturoidut kyselylomakkeet tutkittaville. Kevään ja kesän aikana käsiteltiin vastauslomakkeet SPSS for Windows tilastonkäsittelyohjelmaa hyödyntäen ja kirjoitettiin tutkimusraportti. Rakennusmaalareiden keskeisistä kuormitustekijöistä kuormittavimmiksi arvioitiin kiire ja työn ergonomiset kuormitustekijät. Näillä tekijöillä oli myös eniten merkitystä työntekijöiden työssä jaksamiselle. Kaiken kaikkiaan kuormitustekijöiden kuormittavuusarviot ja merkitys jaksamiselle liittyivät läheisesti toisiinsa. Vähiten rakennusmaalareita kuormittivat psykososiaaliset tekijät ja ammattitaitovaatimukset. Johtopäätöksenä todetaan rakennusmaalaustyön olevan fyysisesti kuormittavaa ja kiireistä työtä. Tämä edellyttää panostamista töiden järjestelyyn ja työntekijöiden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Riski uupumiseen on olemassa, minkä johdosta ennaltaehkäisevät työkykyinterventiot ovat suositeltavia. Niihin kannustetaan sekä työnjohtoa että koko työyhteisöä. Työterveyshuollon rooli on tehdä voimakasta motivointityötä työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi heidän tarpeistaan lähtien. Asiasanat: työkyky; kuormitus; jaksaminen; työterveyshuolto; maalarit; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Pellinen, Heidi. Work Stress and Coping Factors: construction painters points of view. Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, 56 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education/Public Health Nurse. The purpose of this thesis was to find out how about the work related stress of construction painters and how these factors influence coping in work. The aim of the study is to get information for the occupational health services about the important workload factors of this occupational group. It will also help occupational health nurses to focus on the right areas in health examinations and during work place visits. The research material consisted of 66 construction painters from 10 painting companies in the Helsinki capital area, all of which had customer relationships with Kallion Yritysterveydenhuolto in Autumn This study is quantitative and used structured questionnaires (100, 66% returned). Answers were handled by statistical analysis with the help of SPSS for Windows ADP program. The construction painters saw the main stress factors in their work as being rush and ergonomic. These also played the most significant role in coping in work. They also saw these experiences of stress and coping in work as connected to each other. The interviewees saw psychosocial factors and professional qualifications as causing the least stress. This study showed that the work of construction painters is very rushed and physical. The risk of exhaustion exists. This requires involvement of work organizations and attention to the functional ability of workers. The task of occupational health service is to give recommendations and suggestions that motivate foremen to pay attention to construction painters welfare at work. Key words: work ability; load; coping; occupational health service; painters; research; quantitative research

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUSONGELMAT 8 3 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Työkykykäsite ja sen osatekijöitä Työkyky käsitteenä Toimintakyky terveys Työn ja työympäristön fyysiset olosuhteet Työn organisoiminen Vaikuttamismahdollisuudet työssä Aikasidonnaisuus Sosiaalinen tuki Ammattitaitovaatimukset koulutus Rakennusmaalarin työn ominaispiirteitä Työtehtävät rakennusmaalarin ammatissa Työlle tyypilliset keskeiset kuormitustekijät Työterveyshuollon tavoite ja tehtävät Perustana toimintaa ohjaava lainsäädäntö Tavoite ja toiminta-ajatus 19 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä Tutkimuksen kulku ja aineiston analyysimenetelmät 21 5 TULOKSET Taustamuuttujat Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus Työympäristön kuormittavuus Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden kuormittavuus Työn psykososiaalisten tekijöiden kuormittavuus Keskeisten kuormitustekijöiden merkitys rakennusmaalareiden työssä jaksamiselle Työympäristön kuormitustekijöiden merkitys jaksamiselle Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden merkitys jaksamiselle Työn psykososiaalisten tekijöiden merkitys jaksamiselle Taustamuuttujien vaikutus työn kuormittavuus- ja jaksamiskokemuksiin 37

5 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten luotettavuus Eettiset näkökohdat Pohdintaa ja tulosten vertailua aiempaan tutkimustietoon Oma oppimisprosessi Johtopäätökset 46 LÄHTEET 47 LIITTEET 50 Liite 1 Tutkimuslupa 50 Liite 2 Tutkimuslupa-anomus 51 Liite 3 Kyselylomake 52 Liite 4 Tyky-toiminnan kohdentumisalueiden tetraedrimalli 55 Liite 5 Keskiarvot rakennusmaalaustyön tyypillisten kuormitustekijöiden kuormittavuudelle ja työssä jaksamiselle 56

6 1 JOHDANTO Työ on nykypäivänä yksi ihmisten merkittävimmistä toimintakentistä, joilla tarvitaan ja vaaditaan yhä enenevässä määrin jaksamista. On havaittu ja koettu, ettei ihminen rajattomasti jaksa täyttää kasvavia vaatimuksia työn tuottavuuteen, laadukkuuteen ja innovatiivisuuteen lisääntyvän työmäärän ja aikarajoitteisuuden vuoksi. Kun työ käy tekijälleen eri kuormitustekijöistä johtuen liian raskaaksi, on seurauksena uupuminen. Kalimo ja Toppinen (1997, 25, 38) tutkivat suomalaisten työuupumusta todeten seuraavaa: Työuupumus näyttää olevan yleinen työterveysongelma maassamme. Keskimäärin vakavinta työuupumus on maa- ja metsätaloudessa ja vähiten vakavaa se on tiedotuksessa ja tietoliikenteessä. Muut alat eivät tilastollisesti poikkea toisistaan. Tässä opinnäytetyössä kohteena oleva rakennusmaalarien ammattikunta ei tutkimusten perusteella kuulu voimakkaasti uupumusta kokevien työntekijöiden joukkoon. Parhaillaan on käynnissä vuonna 2000 alkanut työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma, jonka toteuttajina toimivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. Ohjelman tavoitteena on ehkäistä työuupumusta ja lisätä hyvinvointia työssä. Jaksamisen tukeminen työelämässä kuuluu myös Terveys 2015 kansanterveysohjelman keskeisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on kehittää työikäisten työ- ja toimintakykyä sekä työelämän olosuhteita niin, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään. (Työministeriö 2002; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15.) Työharjoittelujaksollani Kallion työterveysasemalla kiinnostukseni työhyvinvointia kohtaan kasvoi niin, että lähdin kehittelemään opinnäytetyötä tämän aiheen pohjalta. Kohderyhmäksi täsmentyi rakennusmaalareiden ammattikunta heidän työhönsä kuuluvien moninaisten altisteiden ja kuormitustekijöiden vuoksi.

7 7 Mielenkiinnon kohteeksi nousi näiden kuormitustekijöiden merkitys työntekijöiden työssä jaksamiselle. Esimerkkejä työn kuormitustekijöistä ovat mm. rakennusalan töille ominainen tapaturmavaara ja aikasidonnaisuuteen liittyvät työpaineet erityisesti työurakan valmistumisvaiheessa. Oman ammatillisen kasvuni kannalta työterveyteen liittyvä päättötyön aihe on tärkeä. Mielenkiintoni työelämässä tulee kohdistumaan lähinnä juuri aikuisväestöön, josta suuri osa kuuluu työikäisiin tai jo sen iän ylittäneisiin. On tärkeää syventää oppimistaan työterveyteen, koska työelämä käsittää useimpien ihmisten elämänkaaresta pitkän aikajakson. Missä tahansa terveydenhuollon toimipisteessä työskenneltäessä on muistettava huomioida asiakkaiden työ yhtenä osa-alueena määrittämässä heidän hyvinvointiaan. Työssä jaksamiseen liittyvien tekijöiden tiedostaminen auttaa paremmin huomioimaan uupumisen merkkejä tulevissa asiakkuuksissa kuten myös omassa itsessäni. Mikä tärkeintä, se myös antaa avaimia työkykyä ja työterveyttä edistävään terveyskasvatustyöhön. Tieto rakennusmaalareiden itsensä kokemasta työn keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuudesta ohjaa työnantajia pyrkimyksissä vaikuttaa kohentavasti työskentelyolosuhteisiin rakennustyömaalla. Samalla työnantajat saavat kenttätyöntekijöiltä palautetta työn organisoimisesta. Työntekijöiden työpanos ja sen edellyttämä työkyky ovat kuitenkin koko maalausyrityksen tärkein voimavara. Työterveyshuolto voi hyödyntää tietoja painottamalla seurannassa niin työpaikkakäynneillä kuin työntekijöiden terveys- ja määräaikaistarkastuksissa niitä työn kuormitustekijöitä, jotka merkittävästi vaikuttavat työntekijöiden jaksamiskokemuksiin. Tutkimuksen tavoite on siis tuottaa tietoa työterveyshuollolle ja työnjohdolle rakennusmaalareiden kokemista työn kuormitustekijöistä ja niiden merkityksestä heidän jaksamiselleen ja sen myötä myös työkyvylle. Tutkimus toimii näin ollen kartoituksena mahdollisille työkykyinterventioille. Työkuormituksen ja riskien arviointi on perusta työterveyshoitajan työlle, minkä vuoksi tämänkaltainen tutkimus on perusteltu kehitettäessä työterveyshoitajan ammattikäytäntöä.

8 2 TUTKIMUSONGELMAT 8 Tutkimukseni tavoite on saada selville rakennusmaalareiden työn keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja kuinka paljon kuormitustekijät vaikuttavat työntekijöiden työssä jaksamiseen heidän mielestään. Tutkimusongelmat ovat 1. Miten kuormittavana rakennusmaalarit kokevat työnsä keskeiset kuormitustekijät? - Työympäristön kuormittavuus? - Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden kuormittavuus? - Työn psykososiaalisten tekijöiden kuormittavuus? 2. Mikä merkitys rakennusmaalareiden esiin nostamilla kuormitustekijöillä on heidän työssä jaksamiselleen? - Työympäristön merkitys jaksamiselle? - Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden merkitys jaksamiselle? - Työn psykososiaalisten tekijöiden merkitys jaksamiselle? 3 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tämän tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat työkyky, kuormittavuus ja jaksaminen. Tämän opinnäytetyön teoreettista taustaa ovat myös rakennusmaalarin työn ominaispiirteet sekä työterveyshuollon tavoite ja tehtävät. Nämä muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen.

9 9 3.1 Työkykykäsite ja sen osatekijöitä Tässä kappaleessa tarkastellaan työkykykäsitteen laaja-alaisuutta ja eri kontekstien mukaista käyttöä. Järvikoski (1994, 62) on tutkimuksessaan esittänyt työkyvyn tasapainomallin, jossa painotetaan työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen tasapainon merkitystä huomioiden myös työn ulkopuolella olevan vapaa-ajan elämänolot sekä yhteiskunnan vaikutus. Tämä on huomattavasti laaja-alaisempi näkökulma ja ottaa huomioon ihmisen kokonaisvaltaisen elämän. Sen mukaan työkykyyn eivät ole vaikuttamassa vain työ vaan myös työn ulkopuoliset elinolot ja tavat sekä sosiaalinen verkosto. Määritelmä työkyvystä perustuu tässä tutkimuksessa Peltomäen tyky-toiminnan kohdentumisalueiden tetraedrimalliin. (Vrt. Liite 4.) Mallin ulottuvuudet ja sen mukaan työkykyyn vaikuttavat osatekijät ovat yksilön terveys ja toimintakyky, työn ja työympäristön fyysiset olosuhteet, työn organisointi sekä työn asettamat ammattitaitovaatimukset ja koulutus. Opinnäytetyöni keskittyy tarkastelemaan lähinnä työntekijöiden työelämän aiheuttamia kuormitustekijöitä ja niiden merkitystä jaksamiselle Työkyky käsitteenä Ihmisen työkyky on terveyteen, toimintakykyyn, osaamiseen ja haluun tehdä työtä perustuva ominaisuus. Työelämässä työkyvyn katsotaan muodostuvan ihmisen kyvystä ja toimintaedellytyksistä tehdä työtä ja vastata työn asettamiin vaatimuksiin. Muutokset sekä ihmisen toimintakyvyssä että työssä vaikuttavat näin ollen työkykyyn. Työkyvyn edellytys on lisäksi se, että yksilöt sopeutuvat työyhteisöön ja haluavat yllä pitää sekä edistää työkykyä eri vaiheissa työuraa ja erilaisissa työympäristöissä. (Antti-Poika & Taskinen 1997, 195.) Työkyvyn lähtökohta Romanan (1999, 4) kuvailemana on työntekijän toiminta ja toimintaympäristön muodostama systeemi. Työyhteisö, työtehtävä, esimiesten ja työtovereiden toiminta sekä työnantajan henkilöstöpolitiikka vaikuttavat työntekijän yksilöllisiin voimavaroihin ja niissä esiintyviin mahdollisiin ongelmiin. Työntekijä arvioi työkykyään niiden tunteiden ja kokemusten myötä, jotka liittyvät työn sujumiseen, omaan jaksamiseen, riittämiseen, onnistumiseen ja mielekkyyden kokemiseen. Lindholm (2001, 8) mainitsee työkykykäsitteen mukautuvan tilanteen mukaan, niin ettei se ole kaikissa tilanteissa sama. Käsite työkyky riippuu kulloinkin tarkasteltavana olevasta näkökulmasta. Mäkitalo ja Palonen (1994, 155) toteavatkin työkykykäsitettä käytettävän joko arvioinnin kontekstissa tai edistämisen

10 10 kontekstissa. Eri käsitysten myötä työkykyä on määritelty lääketieteellisenä, tasapainomallin mukaisena ja integroituna käsitystyyppinä. Lääketieteellinen malli painottaa työntekijän psykofyysisen järjestelmän häiriötilan arviointia ja korjaamista lääketieteen asiantuntijoiden toimesta ja lääketieteellisin menetelmin. Tasapainomallissa arvioidaan eri alojen asiantuntijoiden yhteisvoimin työntekijän fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn soveltuvuutta työhön ja sen vaatimuksiin. Työkykyä pyritään edistämään motivoimalla työntekijää harjoittamaan fyysistä ja psyykkistä toimintakykyään antamalla samalla myös suosituksia työn vaatimusten optimoimiseksi. Integroidun mallin mukaan asiantuntijat kohdistavat tukensa myös koko työyhteisöön tavoitteena yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa parantaa niin yksilöllisiä edellytyksiä kuin työyhteisön ja työnantajan toimintamallejakin sekä kehittää työtä. (Mäkitalo & Palonen 1994, 157.) Integroitu käsitystyyppi on laaja-alaisin kaikista käsitystyypeistä, koska se ottaa huomioon useat toimijat, toiminnan ja monipuolisesti tarkastellut olosuhteet. Nämä osatekijät ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Työ nähdään yhteisöllisenä prosessina, jolloin työkyky on sidottu kulloinkin kyseessä olevaan aikaan ja paikkaan. (Mäkitalo & Palonen 1994, ) Integroidussa työkykymallissa huomioidaan työkykyyn vaikuttavana tekijänä muiden muassa työllisyystilanne eli kuinka varmalla pohjalla työntekijän työpaikan säilyvyys on. Toisaalta työmarkkinatilanne säätelee sitä, millä asteella työntekijän työkykyisyyttä arvioidaan. Jos työvoimasta on pula, arvioidaan työntekijöiden työkykyä ja vaatimustasoa kevyemmin kuin työvoiman ylitarjontatilanteessa. Tässä opinnäytetyössä näkökulmana on työssä jaksaminen ja siihen vaikuttavat kuormitustekijät. Työkykyä määritellään tässä yhteydessä työntekijän toimintakyvyn, ammattitaitovaatimusten, työn ja fyysisen työympäristön ja työn organisaation vuorovaikutuksena Toimintakyky terveys Perusta niin työkyvylle kuin kyvylle tulla toimeen elämässä on toimintakyky ja terveys. Nämä avut määrittävät itsestään selvänä osana yksilöiden pärjäämistä ja selviytymistä erilaisissa tehtävissä.

11 11 Toimintakyky ja terveys vaikuttavat myös siihen, kuinka herkästi ihminen kuormittuu ja mikä merkitys eri kuormitustekijöillä on hänen työssä jaksamiselleen. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen itsensä kokemaa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointia vähentävät sairaus, huono-osaisuus ja koetut oireet. Ihmisen käytössään olevat voimavarat ovat hänen toimintakykyään. Psyykkinen toimintakyky kuvaa henkistä vireyttä, koettua oman elämän hallintaa ja voimavaroja. Sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluvat sosiaaliset toiminnot, osallistuminen ja sosiaaliset taidot kuten esimerkiksi kyky hankkia itselleen oma paikkansa työyhteisössä. (Parviainen 1997, 46.) Terveys tutkimuksessa toimintakykyä kartoitettiin monipuolisesti. Tutkimuksen kohteina olivat mm. ala- ja yläraajojen sekä selän toiminnot, näkö, kuulo, tasapaino, liikkumiskyky, reaktionopeus, kognitiivinen kyvykkyys, arkitoimista suoriutuminen sekä apuvälineiden ja kuntoutuspalvelujen tarve. (Aromaa & Koskinen 2002, 71.) Hyvä toimintakyky työelämässä tarkoittaa vähäistä sairastelua ja sairauspoissaoloja. Terveydentila ei aseta rajoituksia työn suorittamiselle ja työmotivaatio on hyvä. Toimintakykyyn ja terveyteen puolestaan ovat osatekijöinä myös elämäntapa ja elinolosuhteet samoin kuin esimerkiksi perhe ja sosiaaliset verkostot. Järvikoski (1994, 201) toteaakin: Sosiaalisella ja ekologisella on keskeinen merkitys toisaalta vaurion ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn, toisaalta vajaakuntoisuuden muodostumisessa Työn ja työympäristön fyysiset olosuhteet Eri työt ja ammatit asettavat työntekijöille monenlaisia suoritusvaatimuksia. Joka työssä on sille ominaiset fyysiset vaatimuksensa. Järvikoski (1994, 70) on lainannut tutkijoiden löytämiä työkyvyn alentumista tai työkyvyttömyyttä ennakoivia tekijöitä. Työn fyysisiä vaatimuksia ovat mm. lihastyö ja voiman käyttö, kantaminen ja nostaminen, äkkiponnistukset, toistuvat työliikkeet sekä kumarat ja kiertyneet työasennot. Nämä ovat ergonomisia kuormitustekijöitä. Psyykkisiä voimavaroja tarvitaan esimerkiksi rakennusmaalarin ammatissa työn laadukkaan lopputuloksen aikaan saamiseksi kiireellisissä olosuhteissa. Myös työn itsenäisyys ja toisaalta ryhmätyötaitojen vaatimus edellyttävät maalarilta psyykkistä tasapainoa ja kestävyyttä.

12 12 Työn lisäksi työkykyyn vaikuttaa fyysinen ympäristö, jossa työtä tehdään. Työympäristö voi olla toimisto, keittiö, rakennustyömaa, koulu, sairaala, hoitolaitos, metsä tai esimerkiksi rekka-auton hytti. Työympäristö pitää sisällään erinäisiä kuormitustekijöitä johtuen joko työolosuhteista sinänsä tai työtovereista samalla työmaalla. Työympäristön yhteydessä puhutaan usein työhygieniasta. Työlääketieteen isä italialainen Bernardo Ramazzini on jo vuonna 1713 kuvannut ilmanvaihdon puutteesta ja sopimattomasta lämpötilasta syntyviä haittoja. Hän on tuolloin myös varoittanut suljetuissa tiloissa tehtävästä pölytyöstä. Suomessa työväen suojeluun annettiin vuonna 1889 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus, jonka tarkoitus oli suojella teollisuusammateissa toimivia työntekijöitä. Asetus piti sisällään säännöksiä mm. valaistuksesta, puhtaasta ilmasta sekä terveydelle vaarallisten pölyjen ja höyryjen poistosta. (Kalliokoski, Pfäffli, Riihimäki, Starck, Vaaranen & Helminen 1992, 14.) Fyysisen työympäristön työhygieeniset haittatekijät ovat tyypillisesti vallitsevia teollisessa ja tuotannollisessa työssä. Näitä haittatekijöitä ovat kuumuus, kylmyys, tärinä, veto, melu, savut, kaasut ja höyryt, kosteus, pölyt, työympäristön likaisuus, sekä ärsyttävät tai syövyttävät aineet. Ns. naisvaltaisemmissa työympäristöissä tyypillisiä haittatekijöitä ovat kuiva huoneilma, työympäristön rauhattomuus sekä toistuvat ja yksipuoliset työliikkeet. (Lehto & Sutela 1998, 32.) Työn organisoiminen Ihmisen työkykyyn vaikuttaa fyysisten kuormitustekijöiden ja työolojen lisäksi se, kuinka työt on järjestetty. Merkittäviä tekijöitä työntekijän kokemuksille työstään ja sen kuormittavuudesta ovat työaikajärjestelyt ja palkkausmuoto. Positiivisena ja kannustavana voidaan pitää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtehtäviinsä ja niiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen Vaikuttamismahdollisuudet työssä Työn itsenäisyys on tärkeä arvo suomalaisille. Vuoden 1984 jälkeen tehdyissä työolotutkimuksissa on kartoitettu työntekijöiden arvioita työn piirteisiin kohdistuvista vaikutusmahdollisuuksistaan. Vaikutusmahdollisuudet näyttävät kasvaneen kaikkien muiden piirteiden paitsi työtahdin osalta. Mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ovat jopa laskeneet vuoden 1990 jälkeen. Kartoitetut työn piirteet ovat: mitä työtehtäviin kuuluu, missä järjestyksessä työt tekee, työmenetelmät, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken, keiden kanssa työskentelee, laitehankinnat ja työtahti. (Lehto & Sutela 1998, 24.)

13 13 Yksilön vaikuttamismahdollisuudet työhönsä vuorovaikutuksessa työtovereiden ja esimiehen kanssa luovat perustan työn mielekkyyden kokemiselle. Tämä lisää työssä viihtymistä haasteellisuuden ja kehittävyyden rinnalla. Työ muodostuu tekijälle sopivaksi hänen käyttäessään luovuuttaan töiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hallinnan tunne ja työnilo lisääntyvät. Tämä puolestaan ehkäisee ihmisen ja työn vuorovaikutuksen kielteisiä seurauksia kuten stressiä ja uupumusta. Työelämässä onkin jo puhuttu oppivasta organisaatiosta, jossa päätöksen teko jakaantuu ja henkilöstöä kannustetaan aloitteellisuuteen. (Pietiläinen & Hurme 1997, ) Aikasidonnaisuus Vuonna 1997 uudistettu työaikalaki aiheutti muutoksia työajoissa. Työaikojen epäsäännöllisyys, joustavuus ja ylityöt ovat lisääntyneet perinteisen päivätyön kustannuksella. Työajan seurannassa painopiste on siirtynyt vähitellen työsuoritteiden ja tulosten tarkkailemiseen tietoyhteiskunnan asettamien uusien haasteiden ja tarpeiden myötä. Pitkät ja epämukavat työajat huolestuttavat, kun ajatellaan työelämää terveyden ja jaksamisen näkökulmasta. (Härmä 2000, 3.) Tyypillisiä seurauksia pitkistä työpäivistä ovat työstressi ja työuupumus. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan viikoittaisen työajan ylittäessä 55 tuntia työuupumus lisääntyy. Työstressin oireita ovat vallitseva jaksamattomuuden tunne, unettomuus, ärtyneisyys, työasioiden jatkuva ajatteleminen, vaikeus suoriutua ennen sujuneista työtehtävistä ja työn mielekkyyden väheneminen. (Härmä 2000, 60.) Aikasidonnaisuutta tarkastellaan tässä opinnäytetyössä olevan tutkimuksen kohderyhmän eli rakennusmaalareiden työn kannalta. Rakennusmaalarin työn luonne on projektinomainen. Projektin valmistuttua siirrytään uuteen projektiin. Projektityölle on yleensä asetettu aikataulu, jonka sisällä työ tehdään valmiiksi. Työ on normaalisti päivätyötä, mutta kuten rakennusalalla yleensä aikapaine asettaa omat vaatimuksensa ja projektin loppuvaiheessa tulee usein kiire. Tällöin työvuorot väistämättä pitenevät, ellei projektille saada lisää työskentelyaikaa Sosiaalinen tuki Työstä johtuvien vaatimusten myötä syntyviä kuormitustekijöitä kohdattaessa tärkeitä voimavaroja ovat sosiaaliset suhteet ja niistä saatava sosiaalinen tuki (Vahtera 1993, 41). Sosiaalinen tuki on resurssi, jota työntekijä käyttää tehtäviin ja tavoitteisiin pyrkiessään. Yleensä tuki lisää työmotivaatiota auttaen samalla

14 14 selviytymään kuormittavista tehtävistä. Tilanteen arvioinnissa ja ratkaisumahdollisuuksien etsimisessä sosiaalinen tuki on hyvä apukeino samalla kun se vähentää kuormittavien tilanteiden synnyttämää uhkaa. (Järvikoski 1994, 78.) Yksilön selviytyminen kuormittavassa tilanteessa voi jopa riippua saatavilla olevasta tilanteen vaatimasta sosiaalisesta tuesta, jota ovat esimerkiksi apu, tieto, ohjaus ja rohkaiseva kannustus. Sosiaalisen tuen eräs määritelmä on voimavarojen vaihto sosiaalisissa suhteissa, jota tapahtuu myös työn ulkopuolella ystävien tai muun lähipiirin kanssa. (Lehto, Kylä-Setälä, Hietala, Lappalainen, Palmroos & Oksa 2001, 68.) Kalimo ja Toppinen (1997, 42 43) pohtivat työuupumuksen yleisyyden vuoksi tarvittavan nykyään tuntuvia ongelmanratkaisukeinoja. Työpaikoilla tarvitaan selkeyttä ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista samalla kun kohtuudella saavutettavia mahdollisimman korkeita tavoitteitakin. Tärkeää on lisätä työn itsenäisen säätelyn mahdollisuutta mutta myös tukea rajojen asettamiseen tarvittaessa ylikorostuneen työsitoutumisen ja epärealististen tavoitteiden kierteessä. Ylikuormittavien työtilanteiden hallitsemisessa auttavat monipuoliset selviytymiskeinot, omien voimavarojen tunnistaminen ja ennen kaikkea terve ja tasapainoinen suhde työhön. Näiden tekijöiden tasapainoon saattamisessa sosiaalisen tuen merkitys on selkeä. Sosiaalista tukea tarjoavat sekä esimies antamalla tunnustusta ja palautetta kuin myös työyhteisö ja työtoverit. Työkyvyn ja terveyden kannalta esimiehen toimintatapa, arvonanto ja tunnustus ovat tärkeitä. Ne vaikuttavat joko työkyvyn myönteiseen tai kielteiseen kehittymiseen. Sekä työn tulosten että työkyvynkin parantamisen vuoksi korostetaan vuorovaikutteista ja osallistavaa johtamista. Positiivisena tuloksena rakennusmaalareita ajatellen on saatu rakennusalan esimiesten tuesta. Rakennusalalla esimiehet antoivat muiden teollisuusalojen esimiehiin verrattuna selvästi enemmän tukea työntekijälle. Kuitenkin myös muiden teollisuusalojen työntekijöistä noin 45 % oli erittäin tai melko tyytyväisiä esimieheltä/johdolta saamaansa tukeen. (Lehto ym. 2001, ) Negatiivinen esimerkki niin sanotusta sosiaalisesta tuesta tai sen puuttumisesta voi olla työyhteisö, jossa käsitys työn tavoitteista ja tehtävistä sekä niihin liittyvistä odotuksista on vääristynyt. Esimerkiksi työpaikkakiusaamista harjoittava työyhteisö on usein haavoitettu ja sairastunut sisältä käsin niin paljon, että kuin huomaamattaan kaikilla työntekijöillä on paha olla (Vartia & Perkka-Jortikka 1994, 45 46). Tällaisella on hyvin suuri merkitys työntekijöiden työkyvylle ja jaksamiselle. Sen voidaan katsoa kuormittavan tarpeettomasti työntekijöitä. Näiden asioiden purkamiseen voi yhtenä keinona olla työnohjaus, jota käytetään muutoinkin aktiivisesti lähes välttämättömänä sosiaalisena tukena varsinkin hoito- ja sosiaalialoilla.

15 3.1.6 Ammattitaitovaatimukset koulutus 15 Työkyvystä puhuttaessa ja sitä arvioitaessa on syytä huomioida myös työntekijän laadulliset resurssit eli ammattitaito, jota työn sujuminen moitteettomasti vaatii. Kvalifikaatiot ja ammattitaito eli työn suoriutumiseen tarvittavat koulutuksen ja työssä harjaantumisen kautta saavutetut ominaisuudet, tiedot ja taidot ovat tärkeitä henkilökohtaisen työkyvyn osatekijöitä (Järvikoski 1994, 62). Esimerkkinä ammattitaitovaatimusten muuttumisesta voidaan pitää tietoyhteiskunnan kautta nousseita uusia toimintatapoja kuten siirtymistä tietokoneelle kirjaamisiin. Ikääntyvät työntekijät ovat joutuneet opettelemaan uusia työtapoja tarviten lisäkoulutusta. Toisille uuden opettelu ja oppiminen on piristys kun taas toiset kokevat kapasiteettinsa rajallisuuden uusien menetelmien vuoksi. Kalimo ja Toppinen (1997, 43) toteavat pohdinnassaan, että tärkeää niin ennaltaehkäisyn kuin ammatillisen itsetunnon heikentymisenkin vuoksi on huolehtia myös ammattitaidon kehittymisestä. Järvikoski (1994, 62) mainitsee oman työn ja sen yhteydessä saadun täydennyskoulutuksen tarjoavan yleisesti ottaen parhaat mahdollisuudet pitää yllä ja kehittää ammattitaitoja. Työstatus asettaa silti rajoituksia koulutusmahdollisuuksille. Tämä tarkoittaa usein sitä, että erilaisten koulutuspalvelujen saanti edellyttää aikaisempia koulutussuorituksia. Vähän koulutusta omaavilla mahdollisuudet täydentää kvalifikaatioita lisäkoulutuksin ovat heikommat kuin niillä, joilla on hyvä koulutuspohja. (Järvikoski 1994, 62.) 3.2 Rakennusmaalarin työn ominaispiirteitä Koulutuspohjaksi maalarin ammattiin suositellaan pintakäsittelyalan perustutkintoa tai käsi- ja taideteollisuuden perustutkintoa eli artesaanin tutkintoa, jossa suuntauksena on maalausala. Maalarin ammattitutkinto tai maalarimestarin erikoisammattitutkinto on mahdollista suorittaa ammattitaidon kartuttua. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Työtehtävät rakennusmaalarin ammatissa Rakennusmaalarin työ on vaihtelevaa ja muodostuu pääosin maalauksesta ja pintakäsittelyistä. Kohteet ovat joko uudisrakennuksia tai remontoitavia rakennuksia ja huoneistoja. Työtä tehdään sisä- tai

16 16 ulkotiloissa niin ryhmätyönä kuin itsenäisestikin. Ammattitaitoon kuuluu useiden eri materiaalien pintakäsittelytekniikan hallinta kuten tasoitus, puhdistus ja hionta. Työhön liittyy lisäksi kankaiden kiinnittämistä ja tapetointia sekä laatoittamista. Suurten rakennustyömaiden ja kohteiden betonipintojen käsittelyt ja hiekkapuhalluksin toteutettavat seinäpintojen puhdistukset ovat fyysisesti raskaimpia työvaiheita maalaustehtävissä. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Korjausrakentamisen lisääntyminen edellyttää maalarin ammattitaidon kartuttamista vanhojen työtapojen ja maalaustarvikkeiden tuntemuksen osalta. Luonnolliset pintakäsittelymenetelmät ja vanhat tarvikkeet ovat tulossa uudelleen muotiin. Rakennusmaalarin asiantuntemusta ovat sekä ulko- että sisäpintojen käsittelyt ja niihin käytettävät paikkaus-, pohjustus-, maalaus- ja lakkaustarvikkeet kuten myös tapetointitarvikkeiden tuntemus. Pintatyöt kohdistuvat lattioihin, seiniin ja kattoihin. Rakennusmaalarin työnkuvaan kuuluu myös ovien ja ikkunoiden puuosien maalaus ja lakkaus. Työ on useimmiten normaalia päivätyötä työmaa- ja tehtäväkohtaisin poikkeuksin riippuen työn kiireellisyydestä tai suuruudesta. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Työlle tyypilliset keskeiset kuormitustekijät Rakennusmaalarin kuten minkä tahansa maalarin ammatissa työn laatu takaa menestymisen. Laatutasoa ylläpitävä työskentely edellyttää huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä paneutumista työtehtävään kiireenkin keskellä. Maalarilta edellytetään sopeutumistaitoja erilaisiin työtilanteisiin ja oloihin samoin kuin ryhmätyökykyä ja kykyä toimia itsenäisesti. Suunnittelutaidot niin töissä kuin materiaalienkin käytössä kuuluvat osana maalarin ammattitaitovaatimuksiin. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Edellä mainittuja vaatimuksia voidaan osaltaan pitää rakennusmaalarin työn henkisiä voimavaroja kuluttavina psykososiaalisina kuormitustekijöinä. Kiire ja aikapaineet luovat stressiä laatupaineiden ohella. Vuonna 1995 lähes 40 % rakennustyöntekijöistä koki työnsä pakkotahtiseksi (Liira, Rytkönen, Leino- Arjas, Malmivaara, Matikainen, & Mutanen 1998, 109). Työstressiä luovat myös alati muuttuvat työolot ja tilanteet, jolloin ei pystytä varautumaan asioihin etukäteen. Toisaalta hyvät sopeutumistaidot omaavalle muutokset tuovat vaihtelua työhön, eikä työ muodostu liian yksitoikkoiseksi. Rakennusmaalarin työssä työympäristö eli fyysiset työolosuhteet samoin kuin työn tekemiseen käytettävät menetelmät sisältävät kuormittumista lisääviä tekijöitä. Työhygieniaan liittyen tyypillisiä altisteita työssä

17 17 ovat mm. melu, pöly, tapaturmavaara, lämmönvaihtelut ja veto riippuen kulloisestakin työn kohteesta ja toimipaikasta. Rakennustyömailla toimivat muut työntekijäryhmät aiheuttavat useimmiten melua, jonka taso liikkuu turvallisena pidetyn rajan pinnassa tai usein ylikin. Hiekkapuhallus- ja tasoitetöissä työskentelevät maalarit ovat myös itse melun lähteinä. Melutaso vaihtelee tällöin db. (Tampereen aluetyöterveyslaitos Fysikaaliset vaaratekijät, maalari.) Tällaisilla työmailla kuulonsuojaus on ehdotonta. Pölyä syntyy huomattavia määriä erityisesti remontoitavissa kohteissa, joissa vanhaa puretaan uuden tieltä. Pölyä muodostuu aina muutenkin hionnan yhteydessä. Tällöin suodattimilla varustetut pölynsuojaimet kuuluvat suojavarustukseen. Tapaturmavaara on aina ilmeinen rakennustyömailla, joissa työskentelee samanaikaisesti useita työntekijöitä eri tehtävissä. Jokaisen työntekijän on varmistettava, ettei aiheuta toimillaan vaaraa muille. Rakennustyön tyypillisenä vakavana tapaturmariskinä pidettäneen putoamista joko tikkailta tai jopa kerroksesta toiseen tai maahan asti. Tärkeimmät tapaturmatyypit maalareilla ovat olleet esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen, putoaminen ja lentävät sirut (Tampereen aluetyöterveyslaitos Tapaturmavaarat, maalari). Epäsuotuisia lämpöoloja on tutkittu runsaasti rakennusalan työtehtävissä. Näitä lämpöoloja ovat kylmyys, kuumuus ja veto. Rakennusalan työntekijöistä yli puolet kokee myös valaistuksen olevan puutteellinen. Mainittavia haittatekijöitä ovat lisäksi tupakansavu ja homeen haju. Rakennusalalla esiintyy keskimääräistä enemmän sekä passiivitupakointia että altistusta homeen hajulle. (Piirainen, Elo, Hirvonen, Kauppinen, Ketola, Laitinen, Lindström, Reijula, Riala, Viluksela, & Virtanen 2000, 11.) Työasennot rakennusmaalarin työssä voivat olla väsyttäviä riippuen osittain tiloista, joita joudutaan käsittelemään. Tilanahtaus on yksi tekijä, mikä vaikeuttaa työskentelyä inhimillisissä asennoissa. Kattojen maalaus kuormittaa niska- ja hartiaseutua. Niskanen, Merisalo ja Saari (1981, 64 65) totesivat lisäksi kuormitusta yläraajan olkavarressa kattojen käsittelytyön yhteydessä. Silotetyö edellytti suurta voiman käyttöä myös ranteelta, jota jouduttiin taivuttamaan ylös- ja alaspäin. Lattiatyössä kyyristely rasittaa puolestaan polvi- ja nilkkaniveliä. Maalaustyöntekijöillä tuki- ja liikuntaelimistö on siis jonkin verran rasituksessa. Kiipeäminen tikkaille edestakaisin ja maalipönttöjen kannattelu aiheuttavat omalta osaltaan kuormitusta. Alaraajarasitusta voi aiheuttaa työpukilla seisomisen yhteydessä tapahtuva jalkojen jännittäminen tasapainon säilyttämisen vuoksi (Niskanen ym. 1981, 66). Piirainen ja muut (2000, 13) kartoittivat rasittavina työasentoina selän kumara-asentoja, työskentelyä kädet hartiatason yläpuolella, työskentelyä polvillaan tai kyykyssä, voimaa vaativaa käsityötä, toistoliikkeitä ja niskan hankalia asentoja. Näitä kaikkia hankalia työasentoja ilmoitettiin louhinta- ja rakennustyössä sekä valmistus- ja asennustyössä, joiden työntekijäjoukkoon rakennusmaalareiden katsotaan lukeutuvan. Vuonna 2001 toteutetussa 3T-kyselyssä työasennoista johtuvia vaivoja tuki- ja liikuntaelimistössä oli

18 18 maalareilla eniten olkanivelissä ja hartioissa. Näitä vaivoja aiheuttanevat yläraajojen toistoliikkeet ja samanlaisina toistuvat sormien otteet. (Tampereen aluetyöterveyslaitos Fyysiset kuormitustekijät, maalari.) Kemiallista altistumista aiheuttavat liuotinaineet maaleissa ja lakoissa. Liuottimet ärsyttävät limakalvoja ja silmien sidekalvoja. Hengitettäessä ne vaikuttavat lähinnä keskus- ja ääreishermostoon ollen pääasiassa huumaavia. Altistuessaan liuotinaineelle iho menettää suojaavan rasvakerroksen, minkä seurauksena voi ilmetä ärsytysihottumaa ja bakteerien aiheuttamia ihotulehduksia. Elimistöön liuottimia voi imeytyä myös ihon läpi. Rakennusmaalauksessa on pyritty vähentämään liuottimien tarvetta luetteloimalla ne kohteet, joissa käyttö on välttämätöntä. (Kalliokoski ym.1992,125,128.) Maalareista 80 % arvioi vesiohenteisten maalien käytön olevan päivittäistä. Noin 20 % sanoo käyttävänsä alkydimaaleja (liuotinmaaleja) lähes päivittäin. (Riala, Kaukiainen, Riihimäki, Taskinen, Sainio, Tammilehto, Estlander, Jolanki, & Reijula 2002,7.) 3.3 Työterveyshuollon tavoite ja tehtävät Perustana toimintaa ohjaava lainsäädäntö Eduskunnan päätöksen mukaisesti on työterveyshuoltolaissa (1383/2001, 1 ) säädetty työnantajan velvollisuudeksi järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Lain tarkoituksena on yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää terveellisyyttä ja turvallisuutta työssä ja työympäristössä sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä eri vaiheissa työuraa ja edistää työyhteisön toimintaa. Kaiken kaikkiaan Suomen työterveyshuoltolainsäädäntö pitää sisällään työterveyshuoltolain lisäksi useita muitakin lakeja ja asetuksia. Näitä ovat sairausvakuutuslaki, työturvallisuuslaki, valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja valtioneuvoston asetus työterveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. (Antti-Poika & Taskinen 1997, 15.)

19 3.3.2 Tavoite ja toiminta-ajatus 19 Työterveyshuollon tavoite siis on terveydenhuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta hyödyntäen terveellisen ja turvallisen työn, työympäristön ja työyhteisön edistäminen, terveysvaaroja ehkäisevien, terveyttä edistävien, työkykyä ylläpitävien ja hoitavien palvelujen tuottaminen sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta työuran eri vaiheissa. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, 2 ; Valtioneuvoston päätös 950, 3.) Valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001, 2 ) edellytetään työterveyshuollon olevan jatkuvaa toimintaa sisältäen työpaikan tarpeiden arvioinnin, toiminnan suunnittelun, varsinaisen toiminnan vaikutusten aikaansaamiseksi, seurannan ja arvioinnin sekä laadun jatkuvan parantamisen. Määriteltäessä työterveyshuollon sisältöä on selvitettävä monia asioita. Työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet kuuluvat näihin samoin kuin työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kartoittaminen. On myös tutkittava työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky kuten myös työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisvaara. Selvitystä vaatii lisäksi mahdollisen työstä johtuvan ammattitaudin, tapaturman sekä väkivallan vaara ja uhka. Selvitettäviä asioita ovat työaikajärjestelyt mukaan lukien terveysvaikutuksia aiheuttava yötyö ja työolosuhteiden muutostilanteet, sekä henkilöstörakenne työpaikalla. Tärkeää on tiedostaa eri työ- ja palvelussuhdemuotoihin (lyhytaikaiset työsuhteet) ja muihin työjärjestelyihin liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat sekä kaikkien edellä mainittujen selvitettävien asioiden ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteisvaikutukset. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, 4.) Tehtävät käytännössä Työterveyshuollon tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001). Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseksi ensimmäinen tehtävä on suorittaa työpaikkaselvitys, josta laaditussa asiakirjassa esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä odotukset tarvittavista toimenpiteistä. Toinen tärkeä tehtäväalue ovat terveystarkastukset, joilla tarkoitetaan kliinisin tutkimuksin tai muiden tarkoituksenmukaisten ja luotettavien menetelmien avulla suoritettavaa terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn tarkastusta sekä terveydentilan selvittämistä liittyen terveydenedistämistyöhön. Sisältö terveystarkastuksissa riippuu työn vaatimuksista, altisteista ja työntekijän ominaisuuksista. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, 7 9.)

20 20 Työterveyshuollon tehtäviä ovat myös vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen. Toimenpiteet kohdistuvat vajaakuntoisen työntekijän työhön, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen sekä työjärjestelyihin, mikäli tarvetta on. Neuvonta ja ohjaus kulkevat työterveyshuollon punaisena lankana läpi koko työterveyshuoltoprosessin. Esimerkkejä neuvonnan ja ohjauksen tarpeista ovat tiedottaminen työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa, ammattitaudeista ja tapaturmista sekä niiden ehkäisystä, päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisen varhaisesta tunnistamisesta, hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta jne. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, ) Työkyvyn ylläpitäminen ja sen edellyttämä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein. Työterveyshuollon tehtävä on kuitenkin omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä mukaan lukien kuntoutustarpeen selvittäminen tarvittaessa. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 12 ). Ensiapuvalmiuden suunnittelu työpaikalla edellyttää työterveyshuoltoa arvioimaan ensiaputaitojen ja välineiden tarpeen ja työpaikan erityisvaatimukset. Työpaikkaselvityksen yhteydessä annetaan lisäksi suosituksia ensiapuvalmiudeksi. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, ; Antti-Poika & Taskinen 1997, 251.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Lähtökohta rakennusmaalaritutkimukselle oli pikainen tarve löytää työterveyshuoltoon liittyvä opinnäytetyön aihe. Aikataulullisesti oli varsin lyhyessä ajassa (noin pari kuukautta) kerättävä teoreettista tietoa tutkimussuunnitelmaa ja teoriapohjaa varten. Aihe ja kohderyhmä täsmentyivät syksyllä 2002 olleen työterveyshuollon harjoittelujakson aikana. Prosessissa mukana ja tukena oli Kallion Yritysterveydenhuolto ja harjoitteluohjaajana toiminut työterveyshoitaja. 4.1 Kohderyhmä Kohderyhmänä tässä opinnäytetyössä toteutetulle empiiriselle tutkimukselle olivat rakennusmaalarit, jotka olivat maalausyritysten palkkaamia. Yrityksillä oli työterveyshuoltosopimus Helsingin kaupungin

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 SISÄLLYS 1 Vetoa ja ikäjohtamista työelämään tarvitaan! 12 1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 1.2.1 Hallitusohjelman linjauksia

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot