Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle"

Transkriptio

1 Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle Heidi Pellinen Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pellinen, Heidi. Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja merkitys työssä jaksamiselle, Helsinki 2003, 56 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa tietoa työterveyshuollolle ja rakennusmaalareiden työnjohdolle työntekijöiden kokemuksista työnsä keskeisistä kuormitustekijöistä ja niiden merkityksestä heidän työssä jaksamiselleen. Opinnäytetyö toimii samalla kartoituksena mahdollisille työkykyinterventioille. Kohderyhmänä olivat Kallion Yritysterveydenhuollon asiakaskuntaan syksyllä 2002 kuuluneiden rakennusmaalausyritysten työntekijät. Kvantitatiiviseen tutkimukseen osallistui noin 10 yritystä ja 100 työntekijää. Tutkimusaineisto koostui 66 palautetusta vastauslomakkeesta. Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2002 työterveyshuollon harjoittelujakson aikana. Tuolloin hahmottui tutkimuksen aihe ja alkoi teoria-aineiston kerääminen ja raportointi. Talvella 2003 lähetettiin strukturoidut kyselylomakkeet tutkittaville. Kevään ja kesän aikana käsiteltiin vastauslomakkeet SPSS for Windows tilastonkäsittelyohjelmaa hyödyntäen ja kirjoitettiin tutkimusraportti. Rakennusmaalareiden keskeisistä kuormitustekijöistä kuormittavimmiksi arvioitiin kiire ja työn ergonomiset kuormitustekijät. Näillä tekijöillä oli myös eniten merkitystä työntekijöiden työssä jaksamiselle. Kaiken kaikkiaan kuormitustekijöiden kuormittavuusarviot ja merkitys jaksamiselle liittyivät läheisesti toisiinsa. Vähiten rakennusmaalareita kuormittivat psykososiaaliset tekijät ja ammattitaitovaatimukset. Johtopäätöksenä todetaan rakennusmaalaustyön olevan fyysisesti kuormittavaa ja kiireistä työtä. Tämä edellyttää panostamista töiden järjestelyyn ja työntekijöiden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Riski uupumiseen on olemassa, minkä johdosta ennaltaehkäisevät työkykyinterventiot ovat suositeltavia. Niihin kannustetaan sekä työnjohtoa että koko työyhteisöä. Työterveyshuollon rooli on tehdä voimakasta motivointityötä työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi heidän tarpeistaan lähtien. Asiasanat: työkyky; kuormitus; jaksaminen; työterveyshuolto; maalarit; tutkimus; kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Pellinen, Heidi. Work Stress and Coping Factors: construction painters points of view. Helsinki, Autumn 2003, Language: Finnish, 56 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education/Public Health Nurse. The purpose of this thesis was to find out how about the work related stress of construction painters and how these factors influence coping in work. The aim of the study is to get information for the occupational health services about the important workload factors of this occupational group. It will also help occupational health nurses to focus on the right areas in health examinations and during work place visits. The research material consisted of 66 construction painters from 10 painting companies in the Helsinki capital area, all of which had customer relationships with Kallion Yritysterveydenhuolto in Autumn This study is quantitative and used structured questionnaires (100, 66% returned). Answers were handled by statistical analysis with the help of SPSS for Windows ADP program. The construction painters saw the main stress factors in their work as being rush and ergonomic. These also played the most significant role in coping in work. They also saw these experiences of stress and coping in work as connected to each other. The interviewees saw psychosocial factors and professional qualifications as causing the least stress. This study showed that the work of construction painters is very rushed and physical. The risk of exhaustion exists. This requires involvement of work organizations and attention to the functional ability of workers. The task of occupational health service is to give recommendations and suggestions that motivate foremen to pay attention to construction painters welfare at work. Key words: work ability; load; coping; occupational health service; painters; research; quantitative research

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUSONGELMAT 8 3 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Työkykykäsite ja sen osatekijöitä Työkyky käsitteenä Toimintakyky terveys Työn ja työympäristön fyysiset olosuhteet Työn organisoiminen Vaikuttamismahdollisuudet työssä Aikasidonnaisuus Sosiaalinen tuki Ammattitaitovaatimukset koulutus Rakennusmaalarin työn ominaispiirteitä Työtehtävät rakennusmaalarin ammatissa Työlle tyypilliset keskeiset kuormitustekijät Työterveyshuollon tavoite ja tehtävät Perustana toimintaa ohjaava lainsäädäntö Tavoite ja toiminta-ajatus 19 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Kohderyhmä Tutkimuksen kulku ja aineiston analyysimenetelmät 21 5 TULOKSET Taustamuuttujat Rakennusmaalaustyön keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus Työympäristön kuormittavuus Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden kuormittavuus Työn psykososiaalisten tekijöiden kuormittavuus Keskeisten kuormitustekijöiden merkitys rakennusmaalareiden työssä jaksamiselle Työympäristön kuormitustekijöiden merkitys jaksamiselle Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden merkitys jaksamiselle Työn psykososiaalisten tekijöiden merkitys jaksamiselle Taustamuuttujien vaikutus työn kuormittavuus- ja jaksamiskokemuksiin 37

5 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten luotettavuus Eettiset näkökohdat Pohdintaa ja tulosten vertailua aiempaan tutkimustietoon Oma oppimisprosessi Johtopäätökset 46 LÄHTEET 47 LIITTEET 50 Liite 1 Tutkimuslupa 50 Liite 2 Tutkimuslupa-anomus 51 Liite 3 Kyselylomake 52 Liite 4 Tyky-toiminnan kohdentumisalueiden tetraedrimalli 55 Liite 5 Keskiarvot rakennusmaalaustyön tyypillisten kuormitustekijöiden kuormittavuudelle ja työssä jaksamiselle 56

6 1 JOHDANTO Työ on nykypäivänä yksi ihmisten merkittävimmistä toimintakentistä, joilla tarvitaan ja vaaditaan yhä enenevässä määrin jaksamista. On havaittu ja koettu, ettei ihminen rajattomasti jaksa täyttää kasvavia vaatimuksia työn tuottavuuteen, laadukkuuteen ja innovatiivisuuteen lisääntyvän työmäärän ja aikarajoitteisuuden vuoksi. Kun työ käy tekijälleen eri kuormitustekijöistä johtuen liian raskaaksi, on seurauksena uupuminen. Kalimo ja Toppinen (1997, 25, 38) tutkivat suomalaisten työuupumusta todeten seuraavaa: Työuupumus näyttää olevan yleinen työterveysongelma maassamme. Keskimäärin vakavinta työuupumus on maa- ja metsätaloudessa ja vähiten vakavaa se on tiedotuksessa ja tietoliikenteessä. Muut alat eivät tilastollisesti poikkea toisistaan. Tässä opinnäytetyössä kohteena oleva rakennusmaalarien ammattikunta ei tutkimusten perusteella kuulu voimakkaasti uupumusta kokevien työntekijöiden joukkoon. Parhaillaan on käynnissä vuonna 2000 alkanut työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma, jonka toteuttajina toimivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. Ohjelman tavoitteena on ehkäistä työuupumusta ja lisätä hyvinvointia työssä. Jaksamisen tukeminen työelämässä kuuluu myös Terveys 2015 kansanterveysohjelman keskeisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on kehittää työikäisten työ- ja toimintakykyä sekä työelämän olosuhteita niin, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään. (Työministeriö 2002; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15.) Työharjoittelujaksollani Kallion työterveysasemalla kiinnostukseni työhyvinvointia kohtaan kasvoi niin, että lähdin kehittelemään opinnäytetyötä tämän aiheen pohjalta. Kohderyhmäksi täsmentyi rakennusmaalareiden ammattikunta heidän työhönsä kuuluvien moninaisten altisteiden ja kuormitustekijöiden vuoksi.

7 7 Mielenkiinnon kohteeksi nousi näiden kuormitustekijöiden merkitys työntekijöiden työssä jaksamiselle. Esimerkkejä työn kuormitustekijöistä ovat mm. rakennusalan töille ominainen tapaturmavaara ja aikasidonnaisuuteen liittyvät työpaineet erityisesti työurakan valmistumisvaiheessa. Oman ammatillisen kasvuni kannalta työterveyteen liittyvä päättötyön aihe on tärkeä. Mielenkiintoni työelämässä tulee kohdistumaan lähinnä juuri aikuisväestöön, josta suuri osa kuuluu työikäisiin tai jo sen iän ylittäneisiin. On tärkeää syventää oppimistaan työterveyteen, koska työelämä käsittää useimpien ihmisten elämänkaaresta pitkän aikajakson. Missä tahansa terveydenhuollon toimipisteessä työskenneltäessä on muistettava huomioida asiakkaiden työ yhtenä osa-alueena määrittämässä heidän hyvinvointiaan. Työssä jaksamiseen liittyvien tekijöiden tiedostaminen auttaa paremmin huomioimaan uupumisen merkkejä tulevissa asiakkuuksissa kuten myös omassa itsessäni. Mikä tärkeintä, se myös antaa avaimia työkykyä ja työterveyttä edistävään terveyskasvatustyöhön. Tieto rakennusmaalareiden itsensä kokemasta työn keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuudesta ohjaa työnantajia pyrkimyksissä vaikuttaa kohentavasti työskentelyolosuhteisiin rakennustyömaalla. Samalla työnantajat saavat kenttätyöntekijöiltä palautetta työn organisoimisesta. Työntekijöiden työpanos ja sen edellyttämä työkyky ovat kuitenkin koko maalausyrityksen tärkein voimavara. Työterveyshuolto voi hyödyntää tietoja painottamalla seurannassa niin työpaikkakäynneillä kuin työntekijöiden terveys- ja määräaikaistarkastuksissa niitä työn kuormitustekijöitä, jotka merkittävästi vaikuttavat työntekijöiden jaksamiskokemuksiin. Tutkimuksen tavoite on siis tuottaa tietoa työterveyshuollolle ja työnjohdolle rakennusmaalareiden kokemista työn kuormitustekijöistä ja niiden merkityksestä heidän jaksamiselleen ja sen myötä myös työkyvylle. Tutkimus toimii näin ollen kartoituksena mahdollisille työkykyinterventioille. Työkuormituksen ja riskien arviointi on perusta työterveyshoitajan työlle, minkä vuoksi tämänkaltainen tutkimus on perusteltu kehitettäessä työterveyshoitajan ammattikäytäntöä.

8 2 TUTKIMUSONGELMAT 8 Tutkimukseni tavoite on saada selville rakennusmaalareiden työn keskeisten kuormitustekijöiden kuormittavuus ja kuinka paljon kuormitustekijät vaikuttavat työntekijöiden työssä jaksamiseen heidän mielestään. Tutkimusongelmat ovat 1. Miten kuormittavana rakennusmaalarit kokevat työnsä keskeiset kuormitustekijät? - Työympäristön kuormittavuus? - Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden kuormittavuus? - Työn psykososiaalisten tekijöiden kuormittavuus? 2. Mikä merkitys rakennusmaalareiden esiin nostamilla kuormitustekijöillä on heidän työssä jaksamiselleen? - Työympäristön merkitys jaksamiselle? - Työjärjestelyihin liittyvien tekijöiden merkitys jaksamiselle? - Työn psykososiaalisten tekijöiden merkitys jaksamiselle? 3 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tämän tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat työkyky, kuormittavuus ja jaksaminen. Tämän opinnäytetyön teoreettista taustaa ovat myös rakennusmaalarin työn ominaispiirteet sekä työterveyshuollon tavoite ja tehtävät. Nämä muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen.

9 9 3.1 Työkykykäsite ja sen osatekijöitä Tässä kappaleessa tarkastellaan työkykykäsitteen laaja-alaisuutta ja eri kontekstien mukaista käyttöä. Järvikoski (1994, 62) on tutkimuksessaan esittänyt työkyvyn tasapainomallin, jossa painotetaan työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen tasapainon merkitystä huomioiden myös työn ulkopuolella olevan vapaa-ajan elämänolot sekä yhteiskunnan vaikutus. Tämä on huomattavasti laaja-alaisempi näkökulma ja ottaa huomioon ihmisen kokonaisvaltaisen elämän. Sen mukaan työkykyyn eivät ole vaikuttamassa vain työ vaan myös työn ulkopuoliset elinolot ja tavat sekä sosiaalinen verkosto. Määritelmä työkyvystä perustuu tässä tutkimuksessa Peltomäen tyky-toiminnan kohdentumisalueiden tetraedrimalliin. (Vrt. Liite 4.) Mallin ulottuvuudet ja sen mukaan työkykyyn vaikuttavat osatekijät ovat yksilön terveys ja toimintakyky, työn ja työympäristön fyysiset olosuhteet, työn organisointi sekä työn asettamat ammattitaitovaatimukset ja koulutus. Opinnäytetyöni keskittyy tarkastelemaan lähinnä työntekijöiden työelämän aiheuttamia kuormitustekijöitä ja niiden merkitystä jaksamiselle Työkyky käsitteenä Ihmisen työkyky on terveyteen, toimintakykyyn, osaamiseen ja haluun tehdä työtä perustuva ominaisuus. Työelämässä työkyvyn katsotaan muodostuvan ihmisen kyvystä ja toimintaedellytyksistä tehdä työtä ja vastata työn asettamiin vaatimuksiin. Muutokset sekä ihmisen toimintakyvyssä että työssä vaikuttavat näin ollen työkykyyn. Työkyvyn edellytys on lisäksi se, että yksilöt sopeutuvat työyhteisöön ja haluavat yllä pitää sekä edistää työkykyä eri vaiheissa työuraa ja erilaisissa työympäristöissä. (Antti-Poika & Taskinen 1997, 195.) Työkyvyn lähtökohta Romanan (1999, 4) kuvailemana on työntekijän toiminta ja toimintaympäristön muodostama systeemi. Työyhteisö, työtehtävä, esimiesten ja työtovereiden toiminta sekä työnantajan henkilöstöpolitiikka vaikuttavat työntekijän yksilöllisiin voimavaroihin ja niissä esiintyviin mahdollisiin ongelmiin. Työntekijä arvioi työkykyään niiden tunteiden ja kokemusten myötä, jotka liittyvät työn sujumiseen, omaan jaksamiseen, riittämiseen, onnistumiseen ja mielekkyyden kokemiseen. Lindholm (2001, 8) mainitsee työkykykäsitteen mukautuvan tilanteen mukaan, niin ettei se ole kaikissa tilanteissa sama. Käsite työkyky riippuu kulloinkin tarkasteltavana olevasta näkökulmasta. Mäkitalo ja Palonen (1994, 155) toteavatkin työkykykäsitettä käytettävän joko arvioinnin kontekstissa tai edistämisen

10 10 kontekstissa. Eri käsitysten myötä työkykyä on määritelty lääketieteellisenä, tasapainomallin mukaisena ja integroituna käsitystyyppinä. Lääketieteellinen malli painottaa työntekijän psykofyysisen järjestelmän häiriötilan arviointia ja korjaamista lääketieteen asiantuntijoiden toimesta ja lääketieteellisin menetelmin. Tasapainomallissa arvioidaan eri alojen asiantuntijoiden yhteisvoimin työntekijän fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn soveltuvuutta työhön ja sen vaatimuksiin. Työkykyä pyritään edistämään motivoimalla työntekijää harjoittamaan fyysistä ja psyykkistä toimintakykyään antamalla samalla myös suosituksia työn vaatimusten optimoimiseksi. Integroidun mallin mukaan asiantuntijat kohdistavat tukensa myös koko työyhteisöön tavoitteena yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa parantaa niin yksilöllisiä edellytyksiä kuin työyhteisön ja työnantajan toimintamallejakin sekä kehittää työtä. (Mäkitalo & Palonen 1994, 157.) Integroitu käsitystyyppi on laaja-alaisin kaikista käsitystyypeistä, koska se ottaa huomioon useat toimijat, toiminnan ja monipuolisesti tarkastellut olosuhteet. Nämä osatekijät ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden. Työ nähdään yhteisöllisenä prosessina, jolloin työkyky on sidottu kulloinkin kyseessä olevaan aikaan ja paikkaan. (Mäkitalo & Palonen 1994, ) Integroidussa työkykymallissa huomioidaan työkykyyn vaikuttavana tekijänä muiden muassa työllisyystilanne eli kuinka varmalla pohjalla työntekijän työpaikan säilyvyys on. Toisaalta työmarkkinatilanne säätelee sitä, millä asteella työntekijän työkykyisyyttä arvioidaan. Jos työvoimasta on pula, arvioidaan työntekijöiden työkykyä ja vaatimustasoa kevyemmin kuin työvoiman ylitarjontatilanteessa. Tässä opinnäytetyössä näkökulmana on työssä jaksaminen ja siihen vaikuttavat kuormitustekijät. Työkykyä määritellään tässä yhteydessä työntekijän toimintakyvyn, ammattitaitovaatimusten, työn ja fyysisen työympäristön ja työn organisaation vuorovaikutuksena Toimintakyky terveys Perusta niin työkyvylle kuin kyvylle tulla toimeen elämässä on toimintakyky ja terveys. Nämä avut määrittävät itsestään selvänä osana yksilöiden pärjäämistä ja selviytymistä erilaisissa tehtävissä.

11 11 Toimintakyky ja terveys vaikuttavat myös siihen, kuinka herkästi ihminen kuormittuu ja mikä merkitys eri kuormitustekijöillä on hänen työssä jaksamiselleen. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen itsensä kokemaa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointia vähentävät sairaus, huono-osaisuus ja koetut oireet. Ihmisen käytössään olevat voimavarat ovat hänen toimintakykyään. Psyykkinen toimintakyky kuvaa henkistä vireyttä, koettua oman elämän hallintaa ja voimavaroja. Sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluvat sosiaaliset toiminnot, osallistuminen ja sosiaaliset taidot kuten esimerkiksi kyky hankkia itselleen oma paikkansa työyhteisössä. (Parviainen 1997, 46.) Terveys tutkimuksessa toimintakykyä kartoitettiin monipuolisesti. Tutkimuksen kohteina olivat mm. ala- ja yläraajojen sekä selän toiminnot, näkö, kuulo, tasapaino, liikkumiskyky, reaktionopeus, kognitiivinen kyvykkyys, arkitoimista suoriutuminen sekä apuvälineiden ja kuntoutuspalvelujen tarve. (Aromaa & Koskinen 2002, 71.) Hyvä toimintakyky työelämässä tarkoittaa vähäistä sairastelua ja sairauspoissaoloja. Terveydentila ei aseta rajoituksia työn suorittamiselle ja työmotivaatio on hyvä. Toimintakykyyn ja terveyteen puolestaan ovat osatekijöinä myös elämäntapa ja elinolosuhteet samoin kuin esimerkiksi perhe ja sosiaaliset verkostot. Järvikoski (1994, 201) toteaakin: Sosiaalisella ja ekologisella on keskeinen merkitys toisaalta vaurion ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn, toisaalta vajaakuntoisuuden muodostumisessa Työn ja työympäristön fyysiset olosuhteet Eri työt ja ammatit asettavat työntekijöille monenlaisia suoritusvaatimuksia. Joka työssä on sille ominaiset fyysiset vaatimuksensa. Järvikoski (1994, 70) on lainannut tutkijoiden löytämiä työkyvyn alentumista tai työkyvyttömyyttä ennakoivia tekijöitä. Työn fyysisiä vaatimuksia ovat mm. lihastyö ja voiman käyttö, kantaminen ja nostaminen, äkkiponnistukset, toistuvat työliikkeet sekä kumarat ja kiertyneet työasennot. Nämä ovat ergonomisia kuormitustekijöitä. Psyykkisiä voimavaroja tarvitaan esimerkiksi rakennusmaalarin ammatissa työn laadukkaan lopputuloksen aikaan saamiseksi kiireellisissä olosuhteissa. Myös työn itsenäisyys ja toisaalta ryhmätyötaitojen vaatimus edellyttävät maalarilta psyykkistä tasapainoa ja kestävyyttä.

12 12 Työn lisäksi työkykyyn vaikuttaa fyysinen ympäristö, jossa työtä tehdään. Työympäristö voi olla toimisto, keittiö, rakennustyömaa, koulu, sairaala, hoitolaitos, metsä tai esimerkiksi rekka-auton hytti. Työympäristö pitää sisällään erinäisiä kuormitustekijöitä johtuen joko työolosuhteista sinänsä tai työtovereista samalla työmaalla. Työympäristön yhteydessä puhutaan usein työhygieniasta. Työlääketieteen isä italialainen Bernardo Ramazzini on jo vuonna 1713 kuvannut ilmanvaihdon puutteesta ja sopimattomasta lämpötilasta syntyviä haittoja. Hän on tuolloin myös varoittanut suljetuissa tiloissa tehtävästä pölytyöstä. Suomessa työväen suojeluun annettiin vuonna 1889 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus, jonka tarkoitus oli suojella teollisuusammateissa toimivia työntekijöitä. Asetus piti sisällään säännöksiä mm. valaistuksesta, puhtaasta ilmasta sekä terveydelle vaarallisten pölyjen ja höyryjen poistosta. (Kalliokoski, Pfäffli, Riihimäki, Starck, Vaaranen & Helminen 1992, 14.) Fyysisen työympäristön työhygieeniset haittatekijät ovat tyypillisesti vallitsevia teollisessa ja tuotannollisessa työssä. Näitä haittatekijöitä ovat kuumuus, kylmyys, tärinä, veto, melu, savut, kaasut ja höyryt, kosteus, pölyt, työympäristön likaisuus, sekä ärsyttävät tai syövyttävät aineet. Ns. naisvaltaisemmissa työympäristöissä tyypillisiä haittatekijöitä ovat kuiva huoneilma, työympäristön rauhattomuus sekä toistuvat ja yksipuoliset työliikkeet. (Lehto & Sutela 1998, 32.) Työn organisoiminen Ihmisen työkykyyn vaikuttaa fyysisten kuormitustekijöiden ja työolojen lisäksi se, kuinka työt on järjestetty. Merkittäviä tekijöitä työntekijän kokemuksille työstään ja sen kuormittavuudesta ovat työaikajärjestelyt ja palkkausmuoto. Positiivisena ja kannustavana voidaan pitää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtehtäviinsä ja niiden suunnitteluun sekä toteuttamiseen Vaikuttamismahdollisuudet työssä Työn itsenäisyys on tärkeä arvo suomalaisille. Vuoden 1984 jälkeen tehdyissä työolotutkimuksissa on kartoitettu työntekijöiden arvioita työn piirteisiin kohdistuvista vaikutusmahdollisuuksistaan. Vaikutusmahdollisuudet näyttävät kasvaneen kaikkien muiden piirteiden paitsi työtahdin osalta. Mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ovat jopa laskeneet vuoden 1990 jälkeen. Kartoitetut työn piirteet ovat: mitä työtehtäviin kuuluu, missä järjestyksessä työt tekee, työmenetelmät, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken, keiden kanssa työskentelee, laitehankinnat ja työtahti. (Lehto & Sutela 1998, 24.)

13 13 Yksilön vaikuttamismahdollisuudet työhönsä vuorovaikutuksessa työtovereiden ja esimiehen kanssa luovat perustan työn mielekkyyden kokemiselle. Tämä lisää työssä viihtymistä haasteellisuuden ja kehittävyyden rinnalla. Työ muodostuu tekijälle sopivaksi hänen käyttäessään luovuuttaan töiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hallinnan tunne ja työnilo lisääntyvät. Tämä puolestaan ehkäisee ihmisen ja työn vuorovaikutuksen kielteisiä seurauksia kuten stressiä ja uupumusta. Työelämässä onkin jo puhuttu oppivasta organisaatiosta, jossa päätöksen teko jakaantuu ja henkilöstöä kannustetaan aloitteellisuuteen. (Pietiläinen & Hurme 1997, ) Aikasidonnaisuus Vuonna 1997 uudistettu työaikalaki aiheutti muutoksia työajoissa. Työaikojen epäsäännöllisyys, joustavuus ja ylityöt ovat lisääntyneet perinteisen päivätyön kustannuksella. Työajan seurannassa painopiste on siirtynyt vähitellen työsuoritteiden ja tulosten tarkkailemiseen tietoyhteiskunnan asettamien uusien haasteiden ja tarpeiden myötä. Pitkät ja epämukavat työajat huolestuttavat, kun ajatellaan työelämää terveyden ja jaksamisen näkökulmasta. (Härmä 2000, 3.) Tyypillisiä seurauksia pitkistä työpäivistä ovat työstressi ja työuupumus. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan viikoittaisen työajan ylittäessä 55 tuntia työuupumus lisääntyy. Työstressin oireita ovat vallitseva jaksamattomuuden tunne, unettomuus, ärtyneisyys, työasioiden jatkuva ajatteleminen, vaikeus suoriutua ennen sujuneista työtehtävistä ja työn mielekkyyden väheneminen. (Härmä 2000, 60.) Aikasidonnaisuutta tarkastellaan tässä opinnäytetyössä olevan tutkimuksen kohderyhmän eli rakennusmaalareiden työn kannalta. Rakennusmaalarin työn luonne on projektinomainen. Projektin valmistuttua siirrytään uuteen projektiin. Projektityölle on yleensä asetettu aikataulu, jonka sisällä työ tehdään valmiiksi. Työ on normaalisti päivätyötä, mutta kuten rakennusalalla yleensä aikapaine asettaa omat vaatimuksensa ja projektin loppuvaiheessa tulee usein kiire. Tällöin työvuorot väistämättä pitenevät, ellei projektille saada lisää työskentelyaikaa Sosiaalinen tuki Työstä johtuvien vaatimusten myötä syntyviä kuormitustekijöitä kohdattaessa tärkeitä voimavaroja ovat sosiaaliset suhteet ja niistä saatava sosiaalinen tuki (Vahtera 1993, 41). Sosiaalinen tuki on resurssi, jota työntekijä käyttää tehtäviin ja tavoitteisiin pyrkiessään. Yleensä tuki lisää työmotivaatiota auttaen samalla

14 14 selviytymään kuormittavista tehtävistä. Tilanteen arvioinnissa ja ratkaisumahdollisuuksien etsimisessä sosiaalinen tuki on hyvä apukeino samalla kun se vähentää kuormittavien tilanteiden synnyttämää uhkaa. (Järvikoski 1994, 78.) Yksilön selviytyminen kuormittavassa tilanteessa voi jopa riippua saatavilla olevasta tilanteen vaatimasta sosiaalisesta tuesta, jota ovat esimerkiksi apu, tieto, ohjaus ja rohkaiseva kannustus. Sosiaalisen tuen eräs määritelmä on voimavarojen vaihto sosiaalisissa suhteissa, jota tapahtuu myös työn ulkopuolella ystävien tai muun lähipiirin kanssa. (Lehto, Kylä-Setälä, Hietala, Lappalainen, Palmroos & Oksa 2001, 68.) Kalimo ja Toppinen (1997, 42 43) pohtivat työuupumuksen yleisyyden vuoksi tarvittavan nykyään tuntuvia ongelmanratkaisukeinoja. Työpaikoilla tarvitaan selkeyttä ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista samalla kun kohtuudella saavutettavia mahdollisimman korkeita tavoitteitakin. Tärkeää on lisätä työn itsenäisen säätelyn mahdollisuutta mutta myös tukea rajojen asettamiseen tarvittaessa ylikorostuneen työsitoutumisen ja epärealististen tavoitteiden kierteessä. Ylikuormittavien työtilanteiden hallitsemisessa auttavat monipuoliset selviytymiskeinot, omien voimavarojen tunnistaminen ja ennen kaikkea terve ja tasapainoinen suhde työhön. Näiden tekijöiden tasapainoon saattamisessa sosiaalisen tuen merkitys on selkeä. Sosiaalista tukea tarjoavat sekä esimies antamalla tunnustusta ja palautetta kuin myös työyhteisö ja työtoverit. Työkyvyn ja terveyden kannalta esimiehen toimintatapa, arvonanto ja tunnustus ovat tärkeitä. Ne vaikuttavat joko työkyvyn myönteiseen tai kielteiseen kehittymiseen. Sekä työn tulosten että työkyvynkin parantamisen vuoksi korostetaan vuorovaikutteista ja osallistavaa johtamista. Positiivisena tuloksena rakennusmaalareita ajatellen on saatu rakennusalan esimiesten tuesta. Rakennusalalla esimiehet antoivat muiden teollisuusalojen esimiehiin verrattuna selvästi enemmän tukea työntekijälle. Kuitenkin myös muiden teollisuusalojen työntekijöistä noin 45 % oli erittäin tai melko tyytyväisiä esimieheltä/johdolta saamaansa tukeen. (Lehto ym. 2001, ) Negatiivinen esimerkki niin sanotusta sosiaalisesta tuesta tai sen puuttumisesta voi olla työyhteisö, jossa käsitys työn tavoitteista ja tehtävistä sekä niihin liittyvistä odotuksista on vääristynyt. Esimerkiksi työpaikkakiusaamista harjoittava työyhteisö on usein haavoitettu ja sairastunut sisältä käsin niin paljon, että kuin huomaamattaan kaikilla työntekijöillä on paha olla (Vartia & Perkka-Jortikka 1994, 45 46). Tällaisella on hyvin suuri merkitys työntekijöiden työkyvylle ja jaksamiselle. Sen voidaan katsoa kuormittavan tarpeettomasti työntekijöitä. Näiden asioiden purkamiseen voi yhtenä keinona olla työnohjaus, jota käytetään muutoinkin aktiivisesti lähes välttämättömänä sosiaalisena tukena varsinkin hoito- ja sosiaalialoilla.

15 3.1.6 Ammattitaitovaatimukset koulutus 15 Työkyvystä puhuttaessa ja sitä arvioitaessa on syytä huomioida myös työntekijän laadulliset resurssit eli ammattitaito, jota työn sujuminen moitteettomasti vaatii. Kvalifikaatiot ja ammattitaito eli työn suoriutumiseen tarvittavat koulutuksen ja työssä harjaantumisen kautta saavutetut ominaisuudet, tiedot ja taidot ovat tärkeitä henkilökohtaisen työkyvyn osatekijöitä (Järvikoski 1994, 62). Esimerkkinä ammattitaitovaatimusten muuttumisesta voidaan pitää tietoyhteiskunnan kautta nousseita uusia toimintatapoja kuten siirtymistä tietokoneelle kirjaamisiin. Ikääntyvät työntekijät ovat joutuneet opettelemaan uusia työtapoja tarviten lisäkoulutusta. Toisille uuden opettelu ja oppiminen on piristys kun taas toiset kokevat kapasiteettinsa rajallisuuden uusien menetelmien vuoksi. Kalimo ja Toppinen (1997, 43) toteavat pohdinnassaan, että tärkeää niin ennaltaehkäisyn kuin ammatillisen itsetunnon heikentymisenkin vuoksi on huolehtia myös ammattitaidon kehittymisestä. Järvikoski (1994, 62) mainitsee oman työn ja sen yhteydessä saadun täydennyskoulutuksen tarjoavan yleisesti ottaen parhaat mahdollisuudet pitää yllä ja kehittää ammattitaitoja. Työstatus asettaa silti rajoituksia koulutusmahdollisuuksille. Tämä tarkoittaa usein sitä, että erilaisten koulutuspalvelujen saanti edellyttää aikaisempia koulutussuorituksia. Vähän koulutusta omaavilla mahdollisuudet täydentää kvalifikaatioita lisäkoulutuksin ovat heikommat kuin niillä, joilla on hyvä koulutuspohja. (Järvikoski 1994, 62.) 3.2 Rakennusmaalarin työn ominaispiirteitä Koulutuspohjaksi maalarin ammattiin suositellaan pintakäsittelyalan perustutkintoa tai käsi- ja taideteollisuuden perustutkintoa eli artesaanin tutkintoa, jossa suuntauksena on maalausala. Maalarin ammattitutkinto tai maalarimestarin erikoisammattitutkinto on mahdollista suorittaa ammattitaidon kartuttua. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Työtehtävät rakennusmaalarin ammatissa Rakennusmaalarin työ on vaihtelevaa ja muodostuu pääosin maalauksesta ja pintakäsittelyistä. Kohteet ovat joko uudisrakennuksia tai remontoitavia rakennuksia ja huoneistoja. Työtä tehdään sisä- tai

16 16 ulkotiloissa niin ryhmätyönä kuin itsenäisestikin. Ammattitaitoon kuuluu useiden eri materiaalien pintakäsittelytekniikan hallinta kuten tasoitus, puhdistus ja hionta. Työhön liittyy lisäksi kankaiden kiinnittämistä ja tapetointia sekä laatoittamista. Suurten rakennustyömaiden ja kohteiden betonipintojen käsittelyt ja hiekkapuhalluksin toteutettavat seinäpintojen puhdistukset ovat fyysisesti raskaimpia työvaiheita maalaustehtävissä. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Korjausrakentamisen lisääntyminen edellyttää maalarin ammattitaidon kartuttamista vanhojen työtapojen ja maalaustarvikkeiden tuntemuksen osalta. Luonnolliset pintakäsittelymenetelmät ja vanhat tarvikkeet ovat tulossa uudelleen muotiin. Rakennusmaalarin asiantuntemusta ovat sekä ulko- että sisäpintojen käsittelyt ja niihin käytettävät paikkaus-, pohjustus-, maalaus- ja lakkaustarvikkeet kuten myös tapetointitarvikkeiden tuntemus. Pintatyöt kohdistuvat lattioihin, seiniin ja kattoihin. Rakennusmaalarin työnkuvaan kuuluu myös ovien ja ikkunoiden puuosien maalaus ja lakkaus. Työ on useimmiten normaalia päivätyötä työmaa- ja tehtäväkohtaisin poikkeuksin riippuen työn kiireellisyydestä tai suuruudesta. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Työlle tyypilliset keskeiset kuormitustekijät Rakennusmaalarin kuten minkä tahansa maalarin ammatissa työn laatu takaa menestymisen. Laatutasoa ylläpitävä työskentely edellyttää huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä paneutumista työtehtävään kiireenkin keskellä. Maalarilta edellytetään sopeutumistaitoja erilaisiin työtilanteisiin ja oloihin samoin kuin ryhmätyökykyä ja kykyä toimia itsenäisesti. Suunnittelutaidot niin töissä kuin materiaalienkin käytössä kuuluvat osana maalarin ammattitaitovaatimuksiin. (Työhallinnon koulutus- ja ammattitietopalvelu ) Edellä mainittuja vaatimuksia voidaan osaltaan pitää rakennusmaalarin työn henkisiä voimavaroja kuluttavina psykososiaalisina kuormitustekijöinä. Kiire ja aikapaineet luovat stressiä laatupaineiden ohella. Vuonna 1995 lähes 40 % rakennustyöntekijöistä koki työnsä pakkotahtiseksi (Liira, Rytkönen, Leino- Arjas, Malmivaara, Matikainen, & Mutanen 1998, 109). Työstressiä luovat myös alati muuttuvat työolot ja tilanteet, jolloin ei pystytä varautumaan asioihin etukäteen. Toisaalta hyvät sopeutumistaidot omaavalle muutokset tuovat vaihtelua työhön, eikä työ muodostu liian yksitoikkoiseksi. Rakennusmaalarin työssä työympäristö eli fyysiset työolosuhteet samoin kuin työn tekemiseen käytettävät menetelmät sisältävät kuormittumista lisääviä tekijöitä. Työhygieniaan liittyen tyypillisiä altisteita työssä

17 17 ovat mm. melu, pöly, tapaturmavaara, lämmönvaihtelut ja veto riippuen kulloisestakin työn kohteesta ja toimipaikasta. Rakennustyömailla toimivat muut työntekijäryhmät aiheuttavat useimmiten melua, jonka taso liikkuu turvallisena pidetyn rajan pinnassa tai usein ylikin. Hiekkapuhallus- ja tasoitetöissä työskentelevät maalarit ovat myös itse melun lähteinä. Melutaso vaihtelee tällöin db. (Tampereen aluetyöterveyslaitos Fysikaaliset vaaratekijät, maalari.) Tällaisilla työmailla kuulonsuojaus on ehdotonta. Pölyä syntyy huomattavia määriä erityisesti remontoitavissa kohteissa, joissa vanhaa puretaan uuden tieltä. Pölyä muodostuu aina muutenkin hionnan yhteydessä. Tällöin suodattimilla varustetut pölynsuojaimet kuuluvat suojavarustukseen. Tapaturmavaara on aina ilmeinen rakennustyömailla, joissa työskentelee samanaikaisesti useita työntekijöitä eri tehtävissä. Jokaisen työntekijän on varmistettava, ettei aiheuta toimillaan vaaraa muille. Rakennustyön tyypillisenä vakavana tapaturmariskinä pidettäneen putoamista joko tikkailta tai jopa kerroksesta toiseen tai maahan asti. Tärkeimmät tapaturmatyypit maalareilla ovat olleet esineisiin satuttaminen, kaatuminen tai liukastuminen, ylikuormittuminen tai rasittuminen, putoaminen ja lentävät sirut (Tampereen aluetyöterveyslaitos Tapaturmavaarat, maalari). Epäsuotuisia lämpöoloja on tutkittu runsaasti rakennusalan työtehtävissä. Näitä lämpöoloja ovat kylmyys, kuumuus ja veto. Rakennusalan työntekijöistä yli puolet kokee myös valaistuksen olevan puutteellinen. Mainittavia haittatekijöitä ovat lisäksi tupakansavu ja homeen haju. Rakennusalalla esiintyy keskimääräistä enemmän sekä passiivitupakointia että altistusta homeen hajulle. (Piirainen, Elo, Hirvonen, Kauppinen, Ketola, Laitinen, Lindström, Reijula, Riala, Viluksela, & Virtanen 2000, 11.) Työasennot rakennusmaalarin työssä voivat olla väsyttäviä riippuen osittain tiloista, joita joudutaan käsittelemään. Tilanahtaus on yksi tekijä, mikä vaikeuttaa työskentelyä inhimillisissä asennoissa. Kattojen maalaus kuormittaa niska- ja hartiaseutua. Niskanen, Merisalo ja Saari (1981, 64 65) totesivat lisäksi kuormitusta yläraajan olkavarressa kattojen käsittelytyön yhteydessä. Silotetyö edellytti suurta voiman käyttöä myös ranteelta, jota jouduttiin taivuttamaan ylös- ja alaspäin. Lattiatyössä kyyristely rasittaa puolestaan polvi- ja nilkkaniveliä. Maalaustyöntekijöillä tuki- ja liikuntaelimistö on siis jonkin verran rasituksessa. Kiipeäminen tikkaille edestakaisin ja maalipönttöjen kannattelu aiheuttavat omalta osaltaan kuormitusta. Alaraajarasitusta voi aiheuttaa työpukilla seisomisen yhteydessä tapahtuva jalkojen jännittäminen tasapainon säilyttämisen vuoksi (Niskanen ym. 1981, 66). Piirainen ja muut (2000, 13) kartoittivat rasittavina työasentoina selän kumara-asentoja, työskentelyä kädet hartiatason yläpuolella, työskentelyä polvillaan tai kyykyssä, voimaa vaativaa käsityötä, toistoliikkeitä ja niskan hankalia asentoja. Näitä kaikkia hankalia työasentoja ilmoitettiin louhinta- ja rakennustyössä sekä valmistus- ja asennustyössä, joiden työntekijäjoukkoon rakennusmaalareiden katsotaan lukeutuvan. Vuonna 2001 toteutetussa 3T-kyselyssä työasennoista johtuvia vaivoja tuki- ja liikuntaelimistössä oli

18 18 maalareilla eniten olkanivelissä ja hartioissa. Näitä vaivoja aiheuttanevat yläraajojen toistoliikkeet ja samanlaisina toistuvat sormien otteet. (Tampereen aluetyöterveyslaitos Fyysiset kuormitustekijät, maalari.) Kemiallista altistumista aiheuttavat liuotinaineet maaleissa ja lakoissa. Liuottimet ärsyttävät limakalvoja ja silmien sidekalvoja. Hengitettäessä ne vaikuttavat lähinnä keskus- ja ääreishermostoon ollen pääasiassa huumaavia. Altistuessaan liuotinaineelle iho menettää suojaavan rasvakerroksen, minkä seurauksena voi ilmetä ärsytysihottumaa ja bakteerien aiheuttamia ihotulehduksia. Elimistöön liuottimia voi imeytyä myös ihon läpi. Rakennusmaalauksessa on pyritty vähentämään liuottimien tarvetta luetteloimalla ne kohteet, joissa käyttö on välttämätöntä. (Kalliokoski ym.1992,125,128.) Maalareista 80 % arvioi vesiohenteisten maalien käytön olevan päivittäistä. Noin 20 % sanoo käyttävänsä alkydimaaleja (liuotinmaaleja) lähes päivittäin. (Riala, Kaukiainen, Riihimäki, Taskinen, Sainio, Tammilehto, Estlander, Jolanki, & Reijula 2002,7.) 3.3 Työterveyshuollon tavoite ja tehtävät Perustana toimintaa ohjaava lainsäädäntö Eduskunnan päätöksen mukaisesti on työterveyshuoltolaissa (1383/2001, 1 ) säädetty työnantajan velvollisuudeksi järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Lain tarkoituksena on yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää terveellisyyttä ja turvallisuutta työssä ja työympäristössä sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä eri vaiheissa työuraa ja edistää työyhteisön toimintaa. Kaiken kaikkiaan Suomen työterveyshuoltolainsäädäntö pitää sisällään työterveyshuoltolain lisäksi useita muitakin lakeja ja asetuksia. Näitä ovat sairausvakuutuslaki, työturvallisuuslaki, valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja valtioneuvoston asetus työterveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. (Antti-Poika & Taskinen 1997, 15.)

19 3.3.2 Tavoite ja toiminta-ajatus 19 Työterveyshuollon tavoite siis on terveydenhuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta hyödyntäen terveellisen ja turvallisen työn, työympäristön ja työyhteisön edistäminen, terveysvaaroja ehkäisevien, terveyttä edistävien, työkykyä ylläpitävien ja hoitavien palvelujen tuottaminen sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta työuran eri vaiheissa. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, 2 ; Valtioneuvoston päätös 950, 3.) Valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001, 2 ) edellytetään työterveyshuollon olevan jatkuvaa toimintaa sisältäen työpaikan tarpeiden arvioinnin, toiminnan suunnittelun, varsinaisen toiminnan vaikutusten aikaansaamiseksi, seurannan ja arvioinnin sekä laadun jatkuvan parantamisen. Määriteltäessä työterveyshuollon sisältöä on selvitettävä monia asioita. Työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet kuuluvat näihin samoin kuin työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden kartoittaminen. On myös tutkittava työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky kuten myös työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisvaara. Selvitystä vaatii lisäksi mahdollisen työstä johtuvan ammattitaudin, tapaturman sekä väkivallan vaara ja uhka. Selvitettäviä asioita ovat työaikajärjestelyt mukaan lukien terveysvaikutuksia aiheuttava yötyö ja työolosuhteiden muutostilanteet, sekä henkilöstörakenne työpaikalla. Tärkeää on tiedostaa eri työ- ja palvelussuhdemuotoihin (lyhytaikaiset työsuhteet) ja muihin työjärjestelyihin liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat sekä kaikkien edellä mainittujen selvitettävien asioiden ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteisvaikutukset. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, 4.) Tehtävät käytännössä Työterveyshuollon tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001). Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseksi ensimmäinen tehtävä on suorittaa työpaikkaselvitys, josta laaditussa asiakirjassa esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä odotukset tarvittavista toimenpiteistä. Toinen tärkeä tehtäväalue ovat terveystarkastukset, joilla tarkoitetaan kliinisin tutkimuksin tai muiden tarkoituksenmukaisten ja luotettavien menetelmien avulla suoritettavaa terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn tarkastusta sekä terveydentilan selvittämistä liittyen terveydenedistämistyöhön. Sisältö terveystarkastuksissa riippuu työn vaatimuksista, altisteista ja työntekijän ominaisuuksista. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, 7 9.)

20 20 Työterveyshuollon tehtäviä ovat myös vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen. Toimenpiteet kohdistuvat vajaakuntoisen työntekijän työhön, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen sekä työjärjestelyihin, mikäli tarvetta on. Neuvonta ja ohjaus kulkevat työterveyshuollon punaisena lankana läpi koko työterveyshuoltoprosessin. Esimerkkejä neuvonnan ja ohjauksen tarpeista ovat tiedottaminen työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa, ammattitaudeista ja tapaturmista sekä niiden ehkäisystä, päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisen varhaisesta tunnistamisesta, hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta jne. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, ) Työkyvyn ylläpitäminen ja sen edellyttämä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein. Työterveyshuollon tehtävä on kuitenkin omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä mukaan lukien kuntoutustarpeen selvittäminen tarvittaessa. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 12 ). Ensiapuvalmiuden suunnittelu työpaikalla edellyttää työterveyshuoltoa arvioimaan ensiaputaitojen ja välineiden tarpeen ja työpaikan erityisvaatimukset. Työpaikkaselvityksen yhteydessä annetaan lisäksi suosituksia ensiapuvalmiudeksi. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001, ; Antti-Poika & Taskinen 1997, 251.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Lähtökohta rakennusmaalaritutkimukselle oli pikainen tarve löytää työterveyshuoltoon liittyvä opinnäytetyön aihe. Aikataulullisesti oli varsin lyhyessä ajassa (noin pari kuukautta) kerättävä teoreettista tietoa tutkimussuunnitelmaa ja teoriapohjaa varten. Aihe ja kohderyhmä täsmentyivät syksyllä 2002 olleen työterveyshuollon harjoittelujakson aikana. Prosessissa mukana ja tukena oli Kallion Yritysterveydenhuolto ja harjoitteluohjaajana toiminut työterveyshoitaja. 4.1 Kohderyhmä Kohderyhmänä tässä opinnäytetyössä toteutetulle empiiriselle tutkimukselle olivat rakennusmaalarit, jotka olivat maalausyritysten palkkaamia. Yrityksillä oli työterveyshuoltosopimus Helsingin kaupungin

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot