VUOSIKERTOMUS Suomen museoliitto

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014 Suomen museoliitto 1

2 Sisällysluettelo Suomen museoliitto Edunvalvontapalvelut 4 Koulutus- ja kehittämispalvelut 5 Kehittämishankkeet 7 Viestintäpalvelut 10 Hallinto- ja tukipalvelut 13 Tilinpäätös Suomen museoliiton jäsenet 22 KUVAT Kansi. Vuoden museo -kiertopalkinto on Pekka Kauhasen veistos Esko. Kuva: Anne Kurki Sivu 3. Museopäivien illanvietto Suomen metsämuseo Lustossa. Kuva: Anne Kurki Sivu 7. Museo hankkeen tuottama Museoiden luettelointiohje ilmestyi helmikuussa Sivu 8. Mediajumppaa Linkki-hankkeen koulutuksessa. Kuva: Tuuli Rajavuori Sivu 13. Museoliiton ansiomitalit luovutettiin Museopäivillä Etelä-Savon museotoiminnan puolesta toimineille. Kuva: Anne Kurki Sivu 14. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja Museoliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Ravi Museopäivillä. Kuva: Anne Kurki Sivu 16. Museoliiton henkilökunta vieraili Helsingin Vallisaaressa syyskuussa 2014.

3 SUOMEN MUSEOLIITTO 2014 Suomen museoliitto edustaa Suomen museolaitosta ja käyttää sen ääntä. Museoliiton toiminta jakautuu jäsenistön edunvalvonta-, viestintä- sekä koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä Museoliiton toimintaa ylläpitäviin hallinto- ja tukipalveluihin. Vuoden 2014 toiminta perustui Suomen museoliiton strategiaan 2017 sekä Suomen museoliiton hallituksen laatimaan ja vuosikokouksen vahvistamaan toimintasuunnitelmaan. Vuosi 2014 oli Suomen museoliiton 91. toimintavuosi. Vuoden 2014 teema oli museot mieleen. Tavoitteena oli nostaa markkinointi- ja viestintätoimenpiteillä museoiden tunnettuutta ja vahvistaa museoiden markkinointi- ja viestintäosaamista. Tavoitteeseen liittyivät muun muassa sosiaalisessa mediassa toteutetut kampanjat sekä ensimmäistä kertaa yhdessä ICOM Suomen komitean kanssa jaettu Vuoden museo -palkinto. Suomen museoliiton tulevien vuosien toiminnan näkökulmasta otettiin merkittävä askel, kun Museoliiton hallitus päätti perustaa museoiden yhteisen lipputuotteen eli Museokortin. Samassa yhteydessä perustettiin Museokortin käytännön toiminnan ylläpitämiseen Suomen museoliiton omistama yritys FMA Creations Oy. Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden 2014 lopussa 203 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 384 museokohdetta. Jäsenmäärä pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Missio Suomen museoliitto auttaa museoita menestymään. Visio 2023 Satavuotias Suomen museoliitto on vaikuttajana ja osaamisen kehittäjänä alansa edelläkävijä Euroopassa. Arvot Suomen museoliiton toiminnan arvot ovat jäsenkeskeisyys, uteliaisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Museoliiton periaatteet ovat ystävällisyys, luotettavuus, jokaisen kunnioittaminen ja tasapuolisuus. 3

4 EDUNVALVONTAPALVELUT Lausunnot ja kannanotot Edunvalvontapalveluillaan Suomen museoliitto vaikuttaa museoalan toimintaympäristöön siten, että museoiden on mahdollisuus toimia menestyksellisesti ja kehittää omaa toimintaansa proaktiivisesti. Suomen museoliiton edunvalvontapalveihin kuuluu jäsenten edustaminen ja edunvalvonta: 4 museoalan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön ja muiden viranomaismääräysten valmistelussa museoalan kansallisten ja kansainvälisten rahoitusratkaisujen valmistelussa koko museoalaa koskevien järjestelmien ja käytäntöjen valmistelussa museoalan kansainvälisissä järjestöissä Suomen museoliiton edunvalvonta 2014 Suomen museoliiton edunvalvonnassa korostuivat museoalan talouskysymykset ja museoita koskeva lainsäädäntö. Kansallista edunvalvontaa toteutetaan yhteistyössä kulttuurialan etujärjestöjen kanssa ja rahapeleihin liittyvissä kysymyksissä myös nuorisotyön, tieteen ja urheilun vaikuttajien kanssa. EU-tason vaikuttaminen hoidetaan yhteistyössä Euroopan museoliittojen yhteistyöorganisaation NEMOn kanssa. Edunvalvonnallaan Suomen museoliitto ottaa kantaa lausuntojen ja kannanottojen kautta. Niitä suurempi rooli on kuitenkin jäsenistölle, medialle ja muille vaikuttajille kohdennetulla viestinnällä, jota toteutetaan erityisesti sosiaalisen median avulla. Vuoden aikana yksittäisistä edunvalvontatehtävistä merkittävimpiä oli EU-vaalivaikuttaminen, jossa tärkein asia oli suomalaiseen yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän puolustaminen. Lisäksi Suomen museoliitto otti esiin Senaatti-kiinteistöjen asettamien vuokrien muodostumiseen liittyviä epäkohtia. Valtionosuuden kannustavuusmittaristotyössä Museoliitto toimi asiantuntijana ja lausuntojen antajana. Edunvalvontapalveluista vastasi pääsihteeri Kimmo Levä. Hänen varahenkilönään toimi viestintäpäällikkö Seppo Honkanen (15.9. saakka) ja viestintäpäällikkö Tuuli Rajavuori (16.9. alkaen). Suomen museoliitto antoi toimintavuonna seuraavat lausunnot ja kannanotot: Lausunto luvattoman verkkojakelun vähentämisestä ( ) Lausunto Ortodoksisen kirkkomuseon strategiasta ( ) Lausunto kulttuurihistoriallisten rakennusten kiinteistöverosta ( ) Lausunto Valtakunnallisia erikoismuseoita koskevan lain uudistamisesta ( ) Lausunto vuoden 2015 valtionosuuspäätöksistä ( ) Lisäksi kansanedustajille lähetettiin joulu- ja kesäkirjeet, joilla kiinnitettiin poliittisten päättäjien huomioita museoalan ajankohtaisiin asioihin. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Vuonna 2014 Suomen museoliiton edustajat olivat mukana alan edunvalvojina ja asiantuntijoina seuraavissa työ-, ohjaus- ja johtoryhmissä: Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) ohjausryhmä ja Finnan konsortioryhmä Museo hankkeen johtoryhmä Veikkauksen edunvälittäjien työryhmä Kulttuuriympäristöstrategian työpaja Kulttuurimatkailun asiantuntijaryhmä (Culture Finland) Kulttuurialan neuvottelukunta Tekniikan museon Pienten paja -hankkeen ohjausryhmä Kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmapoistojen hyvät käytännöt hankkeen ohjausryhmä (Tampereen museoiden, Helsingin kaupunginmuseon ja Tekniikan museon yhteishanke) EU-jaosto 31 (OKM) Maailman muisti -komitea (UNESCO) Museoviraston kulttuuriperintöalan neuvottelukunta The Nordic centre of heritage learning and creativity Ab, Reference group Kansainvälisissä edunvalvontatehtävissä keskeistä oli toimiminen Euroopan museoliittojen neuvostossa (NEMO). Lisäksi Suomen museoliitolla on kahdenväliset yhteistyösopimukset Venäjän museoliiton ja Pakistanin museoliiton kanssa. Sopimukset sisältävät pääosin kulttuurivaihtoon ja -vientiin liittyviä tavoitteita, mutta ne ovat myös merkittävä osa Suomen museoliiton kansainvälistä edunvalvontayhteistyötä.

5 Vuoden 2014 aikana Suomen museoliiton edustajat ovat osallistuneet myös kirjastojen, arkistojen ja museoiden lakimiesten työryhmään (KAM-ryhmä), jossa käydään valmistelevaa keskustelua meneillään olevista muistiorganisaatioita koskevista kansallisista ja kansainvälisistä lakiuudistuksista. Lisäksi Leena Furu on osallistunut KAM-kuvailuryhmään, jonka tavoitteena on edistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden kuvailukäytäntöjen ja käsitteistön yhdenmukaistumista. Henkilöjäseninä Suomen museoliiton työntekijät ovat edustettuna ICOM Suomen komitean hallituksessa (Leena Tokila saakka, Eero Ehanti pj alkaen), ICOM:n museoalan koulutuksen komitean ICTOP:n hallituksessa (Leena Tokila) ja ICOM:n johtamisen kehittämisen komitean INTERCOM:n hallituksessa (Kimmo Levä). KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT Koulutus- ja kehittämispalveluillaan Suomen museoliitto kehittää jäsenyhteisöjensä henkilökunnan ammatillista osaamista tarjoamalla ajankohtaista koulutusta museoiden palveluiden kehittämiseksi sekä uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi museoiden toiminnassa. Suomen museoliiton koulutus- ja kehittämispalveluja ovat: täydennyskoulutustilaisuudet, verkko- ja monimuotokoulutus, koulutuspolut ja koulutusohjelmat yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien konsultointi koulutusjärjestelyt (koulutuksen sisällöstä vastaa yhteistyökumppani) tutkimus- ja julkaisutoiminta museoalan kehittämishankkeiden toteuttaminen neuvontapalvelut Suomen museoliiton käsikirjasto Koulutus- ja kehittämispalvelut vuonna 2014 Vuoden 2014 koulutustilaisuuksien teemat liittyivät monipuolisesti museotyön eri osa-alueisiin: viestintään ja markkinointiin, näyttelyihin, kokoelmiin, museopedagogiikkaan ja yleisötyöhön. Koulutuspalvelujen markkinointi ja myynti oli keskeinen osa Museoliiton hallinto- ja tukipalvelujen tehtävää. Koulutus- ja kehittämispalvelujen toteuttamisesta vastasi koulutuspäällikkö Leena Tokila. Verkko- ja monimuotokoulutuksesta sekä Linkki-hankkeen koulutuksista vastasi projektikoordinaattori, koulutussuunnittelija Pauliina Kinanen. Koulutustilaisuudet Vuosi aloitettiin tarkastelemalla yhteiskunnan rakennemuutoksen, kuntien yhdistymisen ja tiukentuvan taloustilanteen vaikutuksia museoiden toimintaan. Alkuvuodesta Miljoona uutta kävijää -ohjelman markkinointiseminaarissa opittiin uusia verkkomarkkinoinnin keinoja. Uutuutena oli Valkeakoskella järjestetty koti- ja henkilömuseoiden verkostoitumispäivät, jotka toteutettiin yhteistyössä Visavuoren museosäätiön kanssa. Kymmenennet Museonjohtajapäivät järjestettiin yhteistyössä Suomen museonjohtajat ry:n ja Suomen Lontoon instituutin kanssa. Juhlavuotta korostettiin järjestämällä koulutus Lontoossa, ensimmäistä kertaa Suomen rajojen ulkopuolella. Valtakunnalliset museopäivät järjestettiin yhteistyössä Savonlinnan maakuntamuseon ja Lusto Suomen Metsämuseon kanssa. Teemana Savonlinnassa oli luonto- ja kulttuurimatkailu. Tulevaisuuden kulttuurimatkailun trendeistä kertoi mm. Associate Professor Carlos de Oliveira Fernandes Polytechnic Institute of Viana do Castelosta Portugalista. Ensimmäiset Museopalkinnot jaettiin Olavinlinnassa järjestetyssä Museogaalassa. Taidemuseopäivät kokosi Mänttään suuren joukon taidemuseoiden ammattilaisia. Museoiden viestinnästä ja tiedotuksesta vastaavat tapasivat Oulun tiedottajapäivillä. Näyttelycafé toteutettiin Turussa yhteistyössä Turun museokeskuksen kanssa. Viestinnän koulutuspolku toteutettiin vuosina Koulutuspolku sisälsi viisi moduulia, joista kaksi viimeistä (Valokuvauksen työpaja sekä Vuorovaikutus- ja esiintymistaidot) järjestettiin vuonna Koko koulutuspolun suoritti kuusi museoammattilaista. Vuonna 2012 alkaneeseen Museoalan johtajakoulutusohjelmaan osallistui 23 opiskelijaa. Johtajakoulutus toteutettiin oppisopimuskoulutuksena (tutkintona Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto YJEAT) yhteistyössä MIF:n kanssa ja se päättyi syksyllä Syyskuussa aloitettiin uusi oppisopimuskoulutuksena toteutettava YJEAT yhteistyössä MIF:n kanssa. Opiskelun aloitti 21 opiskelijaa. Museologia käytännössä -tilauskoulutus toteutettiin Tilaajana oli Oiva Akatemia ja osallistujina Helsingin taidemuseon henkilökuntaa. Osallistujia oli 29. Museologian kurssit Verso kevät ja syksy toteutettiin monimuotokoulutuksena. Kevään ja syksyn opinnot vastaavat yhdessä museologian perusopintoja. Kurssien sisältöjä ja tehtäviä päivitettiin vuoden alussa. Lisäksi toteutettiin Museotyön perusteet -verkkokurssi suomeksi ja ruotsiksi. Kurssi on tarkoitettu museoalalle tuleville uusille työntekijöille ja museossa jo työskenteleville, joilla ei ole museoalan koulutusta. Ilmoittautuneita oli vuoden aikana viisi ja kurssin suoritti loppuun neljä opiskelijaa. Museo hanke järjesti yhteistyössä Museoliiton kanssa Uusi Museoiden luettelointiohje tutuksi -koulutuskiertueen, johon osallistui 279 museoalan ammattilaista. Kokoelmahenkilökunnalle suunnattuja, ilmaisia koulutuksia järjestettiin eri puolilla Suomea kaikkiaan neljällätoista 5

6 paikkakunnalla. Kouluttajana toimi Museo hankkeen luettelointikoordinaattori Leena Furu. Seinätön museo -hankkeen koulutuksia järjestettiin vuoden aikana 11 kertaa. Koulutusten aikana opeteltiin Tarinatallentimen käyttöä ja pohdittiin, miten mobiiliopastuksia voi käyttää museoympäristössä. Kouluttajana toimivat Jean Smedman ja Paavo Hynynen Momeo Oy:stä. Koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna yhteensä 61 (vuonna 2013: 23). Lähipäiviä oli 73 (vuonna 2013: 46). Osallistujia koulutuksissa oli kaikkiaan 1442 (vuonna 2013: 1090). Koulutusta järjestettiin 18 eri paikkakunnalla. Webinaareina toteutettiin yksi ajankohtaispäivä syksyllä, Museokortin esittely jäsenistölle sekä museologian kurssi Verson verkkoluentoja. Etäosallistujia oli yhteensä 116. Koulutustilaisuuksista kerättiin palautetta sähköisesti tilaisuuksien jälkeen. Palaute oli pääosin hyvin positiivista ja osallistujat olivat tyytyväisiä koulutusten sisältöön. Vuoden lopussa toteutettiin laaja sähköinen koulutuskysely jäsenistölle ja samalla markkinoitiin seuraavan vuoden koulutusohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki erillisellä avustuksella tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämiseen liittyvää koulutusta. Rahoituksella katettiin museologian monimuotokurssin tuotanto- ja kehittämiskustannuksia, uusien teknologioiden hyödyntämistä museoissa (3D-tulostaminen) sekä Seinätön museo version toteuttamista. Koulutusten paikkakunnat ja osallistujamäärät Museot ja rakennemuutos -seminaari, Helsinki, Museologian kurssi Verso, kevät, lähipäivät Helsingissä, Valokuvauksen työpaja (viestinnän koulutuspolun moduuli IV), Helsinki, Miljoona uutta kävijää -ohjelman markkinointiseminaari, Helsinki, myös etäosallistumismahdollisuus (etäosallistujia 7), Uusi Museoiden luettelointiohje tutuksi -koulutuskiertue, 23 koulutustilaisuutta 14 paikkakunnalla, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Vuorovaikutus- ja esiintymistaidot (viestinnän koulutuspolun moduuli V), Helsinki, Kansainvälistymisen taidot -valmennus, Helsinki, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Tampere, Museot mediakasvattajina - mitä näet, mitä kerrot? Helsinki (Linkki-hanke), Miksi ja miten tilastoimme ulkomaalaisia museokävijöitä? Helsinki, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Tampere, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Seinätön museo, mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 91. vuosikokous, Savonlinna, Koti- ja henkilömuseoiden verkostoitumispäivä, Valkeakoski, Museo- ja matkailualan verkostoseminaari, Joensuu, Seinätön museo mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Museonjohtajapäivät, Lontoo, Museologian kurssi Verso, syksy, lähipäivät Helsingissä, Museo- ja matkailualan verkostoseminaari, Turku, Mentorointivalmennus, Helsinki, Ajankohtaiswebinaari, etäosallistuminen, Nykydokumentoinnin monimuotokoulutus, lähipäivät Helsingissä, Seinätön museo mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Kookkaat koneet III -koulutus, Turku, Museokortin esittely- ja keskusteluwebinaari, etäosallistuminen, Museokortin esittely- ja keskusteluwebinaari, etäosallistuminen, Seinätön museo mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Taidemuseopäivät, Mänttä, Mediakasvatusta museossa: Linkkipaja 1 ja MobiiliMetkaa Museossa -koulutus, Helsinki, Mediakasvatusta museossa: Linkkipaja 2 ja MobiiliMetkaa Museossa -koulutus, Jyväskylä, Tiedottajapäivät, Oulu, Seinätön museo mobiiliopasteiden rakentaminen, Helsinki, Näyttelycafe, Turku, Mediakasvatusta museossa: Linkkipaja 3 ja MobiiliMetkaa Museossa -koulutus, Rovaniemi, Tietopäivä, Helsinki, 100 Museotyön perusteet verkkokurssi, 4

7 KEHITTÄMISHANKKEET Museo 2015 Museo 2015 on Museoviraston yhteistyössä Kansallisgallerian ja Suomen museoliiton kanssa johtama valtakunnallinen hanke, joka toteutetaan vuosina Suomen museoliitto osallistuu hankkeen toteutukseen tarjoamalla projektitiimin hankkeeseen. Museo hankkeen keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat luetteloinnin kehittäminen, museoiden kokonaisarkkitehtuurityö sekä yhteisen kokoelmahallintajärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Hanke myös ylläpitää Museoiden Finna -näkymää sekä tarjoaa teknistä tukea museoille, jotka siirtävät aineistojaan KDK:n asiakasliittymään Finnaan. Luetteloinnin kehittämisen päätyö, Museoiden luettelointiohje, julkaistiin helmikuussa 2014 sekä verkkosivuina ( että verkkojulkaisuina. Maaliskuussa käynnistyi laaja luetteloinnin koulutussarja eri puolilla Suomea. Kiertueeseen kuului yhteensä 23 koulutustilaisuutta. Marraskuuhun mennessä koulutuksiin oli osallistunut lähes 300 museoalan ammattilaista. Kouluttajana toimi Museo hankkeen luettelointikoordinaattori Leena Furu. Museoiden luettelointiohjeen päivitystyö käynnistettiin loppuvuodesta 2014, jolloin museoammattilaisista koostuva luettelointiryhmä aloitti jälleen toimintansa. Luettelointiohjeen ruotsinkielisen version laatimista varten koottiin erillinen, pienempi työryhmä. Molempia työryhmiä johti Leena Furu. Loppuvuodesta aloitettiin myös museoiden kokonaisarkkitehtuurityö, joka toteutetaan päivittämällä ja laajentamalla vuonna 2013 julkaistua Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuria. Päivitys tehdään osana KDK:n laajempaa kokonaisarkkitehtuurityötä, ja sitä varten kutsuttiin koolle työryhmä, joka on pitkälti sama kuin ensimmäisessä vaiheessa. Työryhmää johti Museo hankkeen projektipäällikkö Eero Ehanti. Lisäksi hankkeen edustajia nimettiin KDK:n kokonaisarkkitehtuuriryhmään sekä sen alaisiin Tietoarkkitehtuuri- ja PAS-yhteistyöryhmiin. Kokoelmahallintajärjestelmän hankinta viivästyi useita kuukausia syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Viivästys johtui markkinaoikeuteen kesällä 2013, hankinnan ensimmäisessä vaiheessa tehdystä valituksesta. Toukokuussa 2014 markkinaoikeus kuitenkin ilmoitti, ettei se ota valitusta käsittelyyn, joten hankintaprosessissa voitiin jälleen edetä. Hankintasopimus allekirjoitettiin zetcom Ltd:n kanssa kesällä 2014, jonka jälkeen aloitettiin pilottivaihe mukaan valittujen pilottimuseoiden kanssa. Pilottimuseoita ovat Arkkitehtuurimuseo, Museoviraston kuvakokoelmat (Journalistinen kuva-arkisto), Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kansallisgalleria (arkistokokoelmat) ja Tuusulan taidemuseo. Syksyllä työskenneltiin tiiviisti zetcomin kanssa, pääosin etäyhteyksin, mutta myös yhteisissä työpalavereissa Helsingissä ja Berliinissä. Ensi vaiheessa valmisteltiin pilotoitavat aineistot, käytiin läpi järjestelmälle ennalta määriteltyjä vaatimuksia ja valmistauduttiin tiedonsiirtovaiheeseen. Vuonna 2014 jatkettiin myös museoiden auttamista aineistojen viennissä KDK:n asiakasliittymä Finnaan. Uusia museoita Finnaan liittyi 11, muun muassa Turun museokeskus ja Helsingin kaupunginmuseo. Museo hankkeen edustaja osallistui Finnan käytettävyystyöryhmän ja kansallisen näkymän työryhmien toimintaan. Hanke osallistui myös suomalaisten aineistojen viemiseen kansainvälisesti saataville Europeanaan. 7

8 Kulttuurivienti Suomen museoliiton kulttuurivienti perustui Museoliiton kulttuurivientistrategiassa määriteltyihin kehityslinjoihin sekä vuoteen 2017 ulottuvaan toimintastrategiaan, jossa museoalan kansainvälistymisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Suomen museoliitto rakensi kahdenvälisiä kumppanuuksia, joiden tavoitteena oli säännöllisen ja sopimuksiin perustuvan osaamisen vaihdon toteuttaminen. Suomen ja Venäjän museoliiton yhteistyösopimukseen (Memorandum of Understanding) sisältyy muun muassa Suomalais-venäläisten museopäivien vastavuoroinen järjestelyvastuu kummassakin maassa sekä suomalaisten ja venäläisten museoiden yhteistyöhankkeiden ja osaamisen vaihdon edistämistä. Venäläisen yhteistyökumppanin toiveesta päivät siirrettiin järjestettäväksi kesän 2014 sijaan seuraavalle vuodelle. Päivien järjestämisestä neuvoteltiin Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Oulussa syksyllä Pääsihteeri Kimmo Levä tapasi Pietarissa Venäjän museoliiton toiminnanjohtajan Boris Aracheevin ja jatkoi neuvotteluja. Suomen museoliiton ja Pakistanin museoliiton välistä yhteistyösopimusta toteutettiin järjestämällä kaksi tutustumisvierailua Suomessa. District Coordinator Noor ul-amin Mengal Faisalabadin alueelta tapasi museoammattilaisia ja tutustui museoihin. Pakistanin museoliiton pääsihteeri Mian Attique Ahmad vieraili Suomessa syyskuussa. Koulutuspäällikkö Leena Tokila koulutti maaliskuussa pakistanilaisia museo- ja kulttuurialan työntekijöitä kolmessa Pakistanin museoliiton toteuttamassa workshopissa Faisalabadissa, Taxilassa ja Lahoressa. Pakistanin kanssa 8 tehtävää yhteistyötä tuki Suomen Pakistanin suurlähetystö. Ulkoministeriön kulttuurijärjestöille suunnatusta tuesta saatiin rahoitusta museologian opetuksen kehittämiseksi Pakistanissa. Hanke aloitettiin 2014 ja se jatkuu vuonna Linkki museot mediakasvattajiksi Linkki-hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa museoiden asema mediakasvattajina parantamalla museoiden valmiuksia mediakasvatustehtäviin ja lisätä sekä opettajien että muiden mediakasvatusalan toimijoiden tietämystä museoiden tarjoamista mahdollisuuksista mediakasvatuksen oppimisympäristöinä. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtiin mediakasvatuksen tilaa museoissa kartoittava kysely (76 vastausta), järjestettiin aihetta pohtiva seminaari (66 osallistujaa), tarjottiin Mennään museoon! -viikolle erityisteemaksi mediakasvatus, järjestettiin kolme ideatyöpajaa yhteistyössä MobiiliMetkaa Museossa -hankkeen kanssa (yhteensä 46 osallistujaa) sekä työstettiin tammikuussa 2015 julkaistavaa raporttia museoiden mediakasvatuksen nykytilasta. Raportin kirjoitti Leena Tornberg. Tärkeänä osana hanketta oli myös verkostoituminen mediakasvatusalan toimijoiden kanssa. Hankkeesta vastasi projektikoordinaattori Pauliina Kinanen.

9 Museokortti Suomen museoliiton hallitus päätti perustaa Museokortin suomalaisten museoiden yhteiseksi lipputuotteeksi. Päätöksen jälkeen selvitettiin investointipäätöksen pohjaksi, kuinka moni museo on halukas liittymään järjestelmään. Annettuun määräaikaan mennessä järjestelmään liittyi 152 museokohdetta, mikä oli erittäin vahva kannanotto järjestelmän puolesta. Hallitus päätti pitämässään kokouksessa tehdä tarvittavat investoinnit. Päätös vahvisti Museokortti-palvelun käynnistämisen. Vuoden 2014 loppuun mennessä Museokortti-järjestelmään oli liittynyt jo yli 160 museokohdetta. Museokortti-hanke julkistettiin Museoliiton Tietopäivässä Julkistamisen jälkeen Museokortti sai runsaasti positiivista näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Valtakunnallinen museohistoria -hanke Museohistoriahankkeen tietokantaa ylläpidetään Museoliiton verkkosivuilla osoitteessa Tietokanta on karttuva ja siinä on lähes 600 tietuetta. Haastattelutietokannassa oli vuoden loppuun mennessä yli 50 haastattelua. Museohistoriahankkeessa tehtyjä museoalan vaikuttajien haastattelunauhoja ja muuta arkistoaineistoa käytettiin tutkielmatyöskentelyyn. Tietokannasta vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Taidetta kotisivuille Taidetta kotisivuille -projektissa jatkettiin taidemuseoiden kokoelmissa olevien tekijänoikeussuojan alaisen materiaalin ja oikeudenomistajien määrän selvittämistä. Lisäksi kartoitettiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, Kuvasto ry:n ja Kopiosto ry:n edustajien kanssa mahdollisuuksia sopimukseen, jolla museot pystyisivät ilman erillisiä sopimuksia ja korvauksia asettamaan esille tekijänoikeudellisen suoja-ajan piirissä olevia materiaaleja internet- ja mobiilipalvelujen kautta. Neuvottelut eivät johtaneet vielä käytännön toimenpiteisiin. Taidetta kotisivuille hanketta koordinoi Kimmo Levä. Hankkeeseen liittyvistä kyselyistä ja analyyseistä vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Museot kulttuurimatkailun kärkeen Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen tavoitteena oli lisätä museoiden ja matkailuyrittäjien yhteistyötä kulttuurimatkailun kehittämisessä ja palvelujen toteuttamisessa. Hanke alkoi elokuussa 2013 ja se toteutettiin yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen Culture Finland -kulttuurimatkailuohjelman kanssa. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen aikana kehitettiin parhaita käytäntöjä museoiden ja matkailualan yhteistyön lisäämiseksi alueellisten pilottihankkeiden kautta. Pilottialueiksi valittiin Pohjois-Karjala, Lappi, Keski-Uusimaa sekä Turun alue. Pilottikohteiden avulla saatiin selville muun muassa majoituspalvelujen tarjoajan, kahvilan ja museoiden yhteistyön hyviä malleja. Näitä malleja esiteltiin kahdessa hankkeen järjestämässä koulutuksessa Joensuussa ja 3.9. Turussa. Koulutustilaisuudet tukivat myös museotoimijoiden verkostoitumista matkailuyrittäjien kanssa. Osana hanketta järjestettiin myös koulutus Miksi ja miten tilastoimme ulkomaalaisia museokävijöitä?. Lisäksi hanke paransi museoiden valmiuksia venäläisille suunnattujen palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tätä tavoitetta toteutettiin pilottiyhteistyöllä seitsemän pääkaupunkiseudulla toimivan museon kanssa. Pilotin yhteydessä museot perustivat yhteisen verkossa toimivan VKontakt-markkinointisivun ja toteuttivat venäläisille museokävijöille suunnatun kävijätutkimuksen. Pilottiin osallistuneet museot lisäsivät venäjänkielisen materiaalin saatavuutta ja huomioivat venäläiset turistit paremmin myös aukioloajoissa. Yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeen. Lisäksi hankkeen aikana koottiin yhteen kulttuurimatkailua koskevia tutkimuksia ja julkaisuja. Museoliiton P.S.-blogissa julkaistiin useita teemaan liittyviä kirjoituksia ja hankkeen tuloksia julkaistiin Museoliiton verkkosivuilla. Hankkeen koordinaattorina toimivat Leena Tornberg ja Elina Björkqvist sekä hankeassistenttina Salla Hänninen. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Vuonna 2013 julkaistusta Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksesta julkaistiin helmikuussa 2014 englanninkielinen käännös alan eurooppalaisen edunvalvonnan käyttöön. Tutkimuksen teki Vaasan yliopiston Levón-instituutti Suomen museoliiton tilauksesta. Creative Museum EU-hanke Museoliitto on partnerina EU-hankkeessa, joka rahoitetaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta. Syksyllä 2014 käynnistynyt hanke on kolmivuotinen. Koordinaattorina toimii ranskalainen Cap Science -tiedekeskus, muut partnerit tulevat Norjasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Italiasta ja Kroatiasta. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa ja kehittää luovia ja yhteisöllisiä toimintatapoja museoissa, yhteistyössä muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa. Hankkeesta vastasi Pauliina Kinanen. 9

10 Seinätön museo VIESTINTÄPALVELUT Seinätön museo -hankkeessa kehitetään palvelua, jolla museot voivat opastaa kävijöitä museorakennuksen ulkopuolisten taideteosten, kulttuurihistoriallisten rakennusten ja muiden kohteiden äärelle sekä kertoa niistä helppokäyttöisillä mobiilireiteillä. Reiteissä voi hyödyntää tekstiä, kuvia, ääntä, videoita tai pelillisiä ominaisuuksia. Vuoden lopussa reittejä on avattu 46 ja niitä voi käyttää 19 paikkakunnalla. Seinätön museo -reitit toteutetaan yhteistyössä Momeo Oy:n kanssa. Hankkeesta vastasi Seppo Honkanen asti ja alkaen Tuuli Rajavuori. Museobarometri 2014 Suomen museoliitto teki jäsenistölleen kartoituksen museoiden talouden ja toiminnan odotuksista vuosille Vastausten mukaan museoiden henkilökunta uskoo museoiden avustusten pienenevän entisestään (54 % vastaajista). Yli kolmannes vastaajista arvioi museon palvelutulojen (museokauppa, pääsymaksut, kuva- ja tietopalvelut, yleisöpalvelut) kasvavan, kun vuotta aiemmin näin arvioi reilu viidennes vastaajista. Viime vuotta suurempi osa arvioi sponsoroinnin ja yritysyhteistyön lisääntyvän, siltä osin kasvua edellisvuoteen oli 8 %. Hankkeesta vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Suomi 100 ja Yhteinen perintö Yhteinen perintö -hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa valtioneuvoston kanslian vetämää itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Sen toteuttavat Kansallisgalleria, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Museovirasto, Suomen kotiseutuliitto ja Suomen museoliitto. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoa kulttuurisista ja historiallisista juuristaan sekä mahdollistaa museoiden yhteistyö ja näkyvyys Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Hankesuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2014 aikana ja käytännön toimenpiteet aloitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella. Kirjasto ja arkisto Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Museologisen kokoelman laajuus on 1459 nidettä. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien karttuva aineisto. Käsikirjasto ja arkisto ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Kirjasto- ja arkistopalveluista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Viestintäpalveluillaan Suomen museoliitto rakentaa ja vahvistaa museoalan brändiä, parantaa jäsentensä tunnettuutta, tuo esille uusimman tiedon museoiden toimintaa koskevista asioista ja nostaa julkiseen keskusteluun museoalan edunvalvonnan kannalta tärkeitä kysymyksiä. Suomen museoliiton viestinnän kohderyhmiä ovat jäsenmuseot ja museoalan edustajat (alan sisäinen viestintä) sekä museoiden toimintaympäristön sidosryhmät ja suuri yleisö (ulkoinen viestintä). Viestinnästä suuri osa on kuitenkin sellaista, jota on vaikea luokitella puhtaasti sisäiseksi tai ulkoiseksi. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Museoliiton päivityksiä seuraa heterogeeninen yleisö, johon kuuluu sekä museoalan edustajia, museoista kiinnostuneita kansalaisia, toimittajia että muita sidosryhmien edustajia. Viestintäpalvelut vuonna 2014 Viestintäpalvelujen toteuttamisesta vastasi asti viestintäpäällikkö Seppo Honkanen ja alkaen viestintäpäällikkö Tuuli Rajavuori. Museo-lehden sisällön suunnittelun tukena toimi viestintätyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli Kalle Kallio. Viestintätyöryhmän jäseniä olivat Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola ja Antti Mäkinen. Museoalan sisäinen viestintä Museoliitto.fi-verkkosivuston kautta Suomen museoliitto välittää jäsenilleen tietoa toiminnastaan, museoalan koulutuksista, haettavasta rahoituksesta, projekteista sekä alan yleisistä kysymyksistä ja avoimista työpaikoista. Jäsenille lähetettiin Julius-uutiskirje, jossa oli nostoja huomionarvoisista aiheista. Vuoden 2014 lopussa uutiskirjeen tilaajia oli (2013: 1 719). Uutiskirje ilmestyi 23 kertaa (edellisenä vuonna 17 kertaa). Uutiskirjeen ovat oikeutettuja tilaamaan Suomen museoliiton jäsenmuseoiden henkilökunta sekä keskeisimpien sidosryhmien edustajat. Uutiskirjeen toimittamisesta vastasi projektikoordinaattori, tiedottaja Tuuli Rajavuori (15.9. asti) ja Elina Björkqvist (16.9. alkaen). Museoposti-sähköpostilistalla oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyttä käyttäjää (2013: 3 341). Museopostin on todettu olevan yksi tehokkaimmista tavoista välittää tietoa museoalan sisällä. Listalle voi liittyä kuka tahansa museoalan sisäisestä keskustelusta kiinnostunut. Museopäivien puheenvuorojen pohjalta toimitettiin sähköinen Julius-lehti, joka on luettavissa Museoliiton verkkosivuilla. 10

11 Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän tarkoitus on museoalan ja Museoliiton tunnettuuden lisääminen kaikkien sidosryhmien keskuudessa. Suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä tavoitteena on museoalan näkyvyyden lisääminen ja museoiden kävijämäärien kasvattaminen. Samalla tuodaan esiin museoalan myönteistä merkitystä. Mediaa palvellaan tiedottamalla merkittävistä museoalan aiheista. Ulkoisen viestinnän painopiste on verkossa. Museoliitto. fi-sivustolta löytyvät muun muassa tiedotteet, lausunnot ja ajankohtaiset hankkeet. Sinne on integroitu myös sosiaalisen median (Facebook ja Twitter) sekä P.S.-blogin syötteet. Sosiaalisen median rooli Museoliiton viestinnässä on kasvanut merkittävästi. Sen tarkoituksena on suuren yleisön tavoittamisen lisäksi luoda yhteisöllisyyttä museoalan ammattilaisten kesken. Museot.fi-sivustolla on yli 900 museota kattava museohaku, museoiden näyttelykalenteri ja muuta museoalaa koskevaa tietoa. Näyttelypostilista on museoalasta kiinnostuneiden sähköpostipalvelu, ja se toimii Museopostin rinnakkaispalveluna. Näyttelypostista löytyvät museoiden näyttely- ja tapahtumatiedot. Vuoden 2014 lopussa palvelussa oli 591 jäsentä. Verkkoviestintä Verkkosivut Museoliitto.fi-sivustolle päivitettiin Museoliiton tiedotteet, tapahtumat, kannanotot ja muut uutiset. Sivusto ladattiin kuukausittain lähes kertaa. Museoiden näyttelyistä kertova Museot.fi-sivusto keräsi kuukausittain keskimäärin latausta. Sivuille on koottu yleistä tietoa museoalasta, kattava museohakutietokantapalvelu sekä näyttelykalenteri. Vuoden 2014 lopussa näyttelykalenterissa oli kaikkiaan noin 475 tulevan näyttelyn ja tapahtuman tiedot. Vuoden aikana museot.fi-sivusto sai uuden ulkoasun. Samalla sen käytettävyyttä parannettiin. Blogi P.S.-blogi on Suomen museoliiton epävirallinen äänitorvi, jossa nostetaan esille museoalan ajankohtaisia kysymyksiä. Blogissa julkaistuun vuoden 2014 aikana 53 kirjoitusta (vuonna 2013: 43). Blogikirjoitusten lukijamäärä vaihteli noin sadasta yli kahteentuhanteen. Eniten lukijoita keräsi syyskuussa julkaistu artikkeli Museokortti saapuu Suomeen vuonna Sosiaalinen media Suomen museoliitto toimii aktiivisesti ja keskustelevasti Facebookissa ja Twitterissä. Ne toimivat nopeina tapoina tuoda esille ajankohtaisia asioita, kerätä kommentteja ja viestiä museoalan kysymyksistä matalalla kynnyksellä. Vuoden 2014 päättyessä Facebook-seuraajia oli ja Twitter-seuraajia (vuonna 2013: ja 650). Kuvia Museoliiton toiminnasta on jaettu Flickr-palvelun kautta. Museoalan sisäistä viestintää kehitettiin perustamalla Facebookiin suljettu museoalan keskusteluryhmä, jossa oli vuoden päättyessä 908 jäsentä. Vastaavia ryhmiä on perustettu myös projektien käyttöön. Mobiilipalvelut Museot.fi-sivuston uudistuksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota sivuston käytettävyyteen mobiililaitteilla. Museohaku- ja näyttelykalenteri toimivat hyödyntäen mobiililaitteen paikannusta, joten niiden avulla voi hakea lähellä olevat näyttelyt ja museot. Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen yhteydessä päivitettiin museohaun tietokannassa olevia tietoja erityisesti karttakoordinaattien osalta. Museo-lehti Jäsenetuna julkaistu Museo-lehti ilmestyi neljä kertaa. Ensimmäinen (teemana yleisötyö) ja kolmas numero (teemana kulttuuriympäristö) suunnattiin ensisijaisesti museoissa työskenteleville alan ammattilaisille. Näiden lehtien osana julkaistiin Markkinapaikka -ilmoitusliitteet. Toukokuussa ilmestynyt toinen numero (teemana slow-museo) ja marraskuussa ilmestynyt neljäs numero (teemana osallistava museo) kohdistettiin erityisesti suurelle yleisölle. Yleisönumerojen osana julkaistiin Näyttelykesä- ja -talviliitteet. Museo-lehden yleisönumerojen saatavuutta parannettiin laittamalla lehti näköisversiona ladattavaksi Museoliiton verkkosivuille. Museo-lehden painosmäärät olivat: nro 1, kpl, nro 2, kpl, nro 3, kpl, nro 4, kpl. Museoiden suurelle yleisölle tarkoitettuja MuseoKesäja MuseoTalvi-lehtiä jaettiin Näyttelyliitteissä ilmoittaneissa museoissa. Lisäksi lehtiä oli yleisöjakelussa kirjastoissa ja matkailutoimistoissa. Museo-lehdessä julkaistuja artikkeleja julkaistiin myös Museoliiton blogissa, jotta niille saatiin enemmän näkyvyyttä ja lukijapalautetta kommentteina. Museo-lehden päätoimittajana toimi Kimmo Levä ja toimitussihteerinä Seppo Honkanen (numeroon 3/2014 asti). Numerosta 4/2014 alkaen toimitussihteeri oli Tuuli Rajavuori. Museo-lehden taittajina toimivat graafikot Inari Savola ja Kirmo Kivelä. 11

12 Lehden sisältösuunnitteluun osallistui viestintätyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kerran. Ehdotuksia lehden sisältöön kysyttiin myös Museoliiton jäseniltä esimerkiksi Museoposti-listan ja sosiaalisen median avulla. Lehden tilaajarekisterissä on tilaajaa (2013: 2 305), joista maksavia tilaajia on 239 kpl. Jäsenetuna lehteä lähetetään kpl. Yhteistyökumppanille ja medialle lehtiä postitetaan 137 kpl. Kampanjat ja tapahtumat Propagandaprojekti Vuonna 2013 Museoliitto toteutti kampanjan, jolla kannustettiin museoita kokeilemaan verkkomarkkinointia. Propagandaprojektiin osallistui 46 museojoukkuetta. Äänestys suoritettiin sosiaalisessa mediassa ja voittajaksi selviytyi eniten tykkäyksiä saanut markkinointitempaus. Kilpailun voitti Aineen taidemuseo, toinen oli Sinebrychoffin taidemuseo ja kolmas Mäntyharjun museo. Äänestysaika päättyi vuoden 2013 lopussa ja voittaja selvisi alkuvuodesta Propagandaprojektin voittaja palkittiin Miljoona uutta kävijää -ohjelman markkinointiseminaarissa helmikuussa Grillaava museomaisteri -kampanja Kesän alussa televisiossa esitettiin saksalaisen kauppaketjun Grillimaisteri-mainoskampanjaa, jossa kuvitteellinen Airo- ja äyskärimuseo edusti vanhanaikaista museota. Museoliitto teki videolle vastamainoksen, jossa Museomaisteri esittelee grillaamisen hankaluudet ja museokahviloiden hyvät tarjoilut. Youtubeen ladattu video levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa ja se katseltiin yli kertaa. Video mainittiin myös useissa verkkolehdissä, joissa se keräsi paljon kommentteja. Videon kuvasi ja leikkasi Seppo Honkanen. Museoviikko Valtakunnallista Museoviikkoa vietettiin 91 museossa Museoiden yötä vietettiin Tänä vuonna Kansainvälinen museopäivä osui sunnuntaille Viikonlopun päivät innostivat museoyleisön liikkeelle runsain joukoin. ICOM:n teema museopäivälle oli Museum collections make connections. Suomessa teemana oli Kokoelmien ihmeet. Museoviikon koordinoinnista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Mennään museoon! -koululaisten ja opiskelijoiden museoviikko Koululaisten ja opiskelijoiden omaa museoviikkoa vietettiin Kuudetta kertaa järjestettyyn teemaviikkoon osallistui yli 50 museota eri puolilla Suomea. Viikon aikana useat museot järjestivät opastuksia, työpajoja ja muita erityisesti koululaisille suunnattuja tapahtumia. Viikon erityisteemana oli museot ja mediakasvatus. Viikon koordinoinnista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Kirjamessut Museoliitto osallistui Turun kirjamessuille Osastoa isännöi Aboa Vetus & Ars Nova -museo ja mukana oli myös Suomen maatalousmuseo Sarka. Messuilla museot esittelivät toimintaansa ja messuvieraille jaettiin Museo-lehteä. Museopalkinnot Suomen museoliitto ja ICOM Suomen komitea jakoivat ensimmäiset museopalkinnot. Vuoden museo -kilpailun kiertopalkinnoksi hankittiin kuvanveistäjä Pekka Kauhasen veistos Esko. Palkinnot ojensi voittajille valtioneuvos Riitta Uosukainen Olavinlinnan Museopalkinto-gaalassa. Vuoden museo -palkinto myönnettiin Forssan museolle. Palkintoraadin mukaan museo on uudistanut ja kehittänyt konkreettisesti koko museotoiminnan konseptia kokoelmapolitiikasta museopedagogiikkaan. Parhaana museojulkaisuna palkittiin Helsingin kaupunginmuseon teos Rasvaletti. Palkintoraadin mukaan ulkoasultaan ja taitoltaan 1950-luvun tyyliä noudatteleva kirja kutsuu lukemaan ja katsomaan. Teos kestää aikaa senkin jälkeen, kun aiheeseen liittyvä näyttely Helsingin kaupunginmuseossa on päättynyt. Erikoispalkinnon sai Nykytaiteen museo Kiasma. Palkintoraadin mukaan Kiasma on toiminut suunnannäyttäjänä sosiaalisen median kanavissa, avoimen tiedon lisäämisessä ja yleisön integroimisessa sisällöntuotantoon. Museopalkintoja haki 41 museota. Vuoden museon valinnassa neljä loppukilpailuun valittua museota olivat Forssan museo, Helsingin kaupunginmuseo/lasten kaupunki, Keravan taidemuseo ja Suomen käsityön museo. Julkaisut Tammikuussa julkaistiin Soimu Museoalan puhelinmuistio Vaasan yliopiston tekemästä Museoiden aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimuksesta kustannettiin painettu julkaisu. 12

13 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Hallinto- ja tukipalveluilla huolehditaan Suomen museoliiton muiden palvelujen resursoimisesta ja ohjaamisesta, hallinnosta ja toimiston ylläpidosta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä sekä toteutetaan Museoliiton tekemien kansallisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten tavoitteet. Hallinto- ja tukipalvelut sisältää: hallinnon (vuosikokous, hallitustyöskentely, työryhmien työskentely, jäsenkirjanpito, järjestöjen ja muiden organisaatioiden välinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö) toimistopalvelut henkilö- ja taloushallinnon markkinointi- ja myyntipalvelut Jäsenet Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden 2014 lopussa 203 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 384 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 59, II luokassa 30 ja III luokassa 79. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 35. Vuonna 2014 jäsenmaksu oli 0,25 % museon Museotilastossa ilmoittamasta palkkasummasta, kuitenkin vähintään 300 euroa ja enintään euroa. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin III liittojäsenluokkaan Lyyli Tuomolan säätiö/käsityömuseo Miila ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Suomen kirjastomuseoyhdistys, Kansalliskirjasto ja Suomenlinnan Lelumuseo. OJ-säätiö/O. Jauhiaisen taidemuseo erosi liiton III liittojäsenluokasta museon jatkaessa osana Oulun museo- ja tiedekeskusta. Liiton kannattavasta yhteisöjäsenyydestä erosi Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys. Henkilöjäseniä on 21, joista ainaisjäseniä on 18 ja kannattavia henkilöjäseniä kolme. Liiton kunniajäsenet ovat professori Unto Salo, opetusneuvos Matti Rossi ja suurlähettiläs Heikki Talvitie. Kannattavat henkilöjäsenet Esa Honkimäki ja Kaarina Rissanen erosivat liiton jäsenyydestä. Kunnianosoitukset Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä Raija Tantulle Hirvensalmelta, Mikko Heiskaselle Pieksämäeltä, Veteraanimoottoripyöräklubin aluekerho Pinnankiristäjille, Metsämiesten Säätiölle ja Pyhän Olavin Killalle sekä maakuntaneuvos Pekka Nousiaiselle. Liiton pronssinen merkki annettiin erovuorossa olleille hallituksen jäsenelle Juhani Ruohoselle sekä vuosikokouksen puheenjohtajana toimineelle Markku Kankkuselle. Kultainen ansiomerkki 30 vuoden mittaisesta palveluksesta museoalalla myönnettiin intendentti Ildikó Lehtiselle Suomen kansallismuseosta, intendentti Erkki Fredriksonille ja intendentti Olli Lampiselle Keski-Suomen museosta, tutkija Aki Pihlmanille Turun museokeskuksesta, tekstiili- 13

14 konservaattori Hannele Suomiselle Satakunnan museosta, museonjohtaja Tiina Merisalolle ja kuvankäsittelijä Markus Laineelle Helsingin kaupunginmuseosta, professori Janne Vilkunalle Jyväskylän yliopistosta sekä amanuenssi Veikko Pakkaselle Suomen kansallisgalleriasta. Hopeinen ansiomerkki 20 vuoden mittaisesta palveluksesta museoalalla myönnettiin tutkija Pirkko Madetojalle ja yksikön päällikkö Anne Mäkiselle Helsingin kaupunginmuseosta, amanuenssi Inka-Maria Laitilalle, tutkija Saija Sillanpäälle, museomestari Paula Ojakoskelle ja museoavustaja Carita Rannalle Hämeenlinnan kaupungin historiallisesta museosta. Liiton 91. vuosikokous järjestettiin Savonlinnassa Kokoukseen osallistui 101 äänioikeutettua ja kaksi puheoikeutettua liittojäsenten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Savonlinnan sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen ja sihteerinä pääsihteeri Kimmo Levä. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä euroon päätyvän talousarvion vuodelle Jäsenmaksut vuodelle 2015 hyväksyttiin siten, että jäsenmaksu on I luokassa välillä euroa, II luokassa välillä euroa ja III luokassa välillä euroa. Kannattavien yhteisöjen jäsenmaksu on 200 euroa ja kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi. Hallituksen jäse- 14 nistä oli erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtaja Juhani Ruohonen sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtajat Marjo Mikkola ja Antti Mäkinen sekä museotoimenjohtaja Päivi Partanen, jotka valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle hallitukseen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin museonjohtaja Kati Kivimäki Forssasta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksessa esiteltiin valmistelut Museokortin perustamisesta. Lisäksi kerrottiin valmisteluista, joita tehdään museoiden kokoelmissa olevien tekijänoikeudellisten suoja-ajan piiriin kuuluvien materiaalien näyttämisen helpottamiseksi. Vuosikokous Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja, varapuhemies Pekka Ravi (kokousosallistuminen 7/8). Hallituksen varapuheenjohtajana toimi koko vuoden museonjohtaja Kallio Kallio Työväenmuseo Werstaalta (kokousosallistuminen 8/8). Hallituksen muut jäsenet olivat (kokousosallistuminen suluissa): museonjohtaja Heli Heinäaho, Kultamuseo (5/8) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Turun museokeskus (3/8) kulttuurijohtaja Helka Ketonen, Maaseudun sivistysliitto (5/8) museonjohtaja Kati Kivimäki, Forssan museo (4/4)

15 museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera, Aboa Vetus & Ars Nova -museo (5/8) museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta, Varkauden museot (7/8) museonjohtaja Marjo Mikkola, Tekniikan museo (8/8) museonjohtaja Antti Mäkinen, Kainuun museo (7/8) museonjohtaja Kirsi Niku, Kymenlaakson museo (8/8) museotoimenjohtaja Päivi Partanen, Etelä-Karjalan museo (6/8) museonjohtaja Juhani Ruohonen, Satakunnan museo (3/4) professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto (7/8) Hallituksen ja toimivan johdon välistä tehtävien ja vastuiden jakoa tarkennettiin vuonna 2014 laaditulla ja hyväksytyllä Suomen museoliiton johtosäännöllä. Hallituksen nimeämiä työryhmiä vuoden 2014 aikana olivat viestintätyöryhmä, koulutustyöryhmä, mittaristotyöryhmä ja strategiatyöryhmä. Lisäksi vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa perustettiin kansainvälisen toiminnan työryhmä. Marjo Mikkola oli Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n vuosikokousedustaja. Suomen museoliiton nimeämät edustajat muiden organisaatioiden hallinnossa: Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Helka Ketonen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Janne Vilkuna Hotelli- ja ravintolamuseon säätiön edustajisto: Marjo Mikkola Hotelli- ja ravintolamuseon hallitus: Olli Immonen Kansallisarkisto, Maailman muisti -komitea: Kimmo Levä Kellomuseosäätiö, hallitus: Martti Piltz Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Postimuseosäätiö, hallitus: Kimmo Levä Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedekeskussäätiön edustajisto: Olli Immonen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Kimmo Levä Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Helka Ketonen Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Timo Kukko Tekniikan museon säätiö, hallitus: Kimmo Antila Turun kirjamessut, päätoimikunta: Eeva-Liisa Taivassalo Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry: Kimmo Levä Tilintarkastajat Suomen museoliiton tilintarkastajina toimivat ekonomi, KHT Lasse Holopainen ja ekonomi, HTM Reijo Salonen sekä varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. Toimistopalvelut Toimistopalveluista vastasivat yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen ja taloussihteeri Marja Rissanen. He huolehtivat myös toimistotarvikkeiden, -laitteiden ja kalusteiden hankinnasta. Taloushallinnossa, työajanseurannassa, matkapalvelujen ostoissa, jäsen- ja kontaktirekisterin ylläpidossa sekä koulutustilaisuuksien palveluissa käytetään verkkopohjaisia sovelluksia. Vuoden aikana henkilökunnalle järjestettiin yhteiset koulutustilaisuudet sosiaalisen median työkaluista ja postimaksukoneen käytöstä sekä hankittiin uudet työtuolit. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnosta vastasivat pääsihteeri Kimmo Levä ja taloussihteeri Marja Rissanen. Suomen museoliitossa noudatetaan Valtion työehtosopimusta ja siihen liittyvää Museoliiton palkkajärjestelmää, jossa palkkaan vaikuttaa tehtävän vaativuusluokan lisäksi henkilökohtainen osaaminen ja suoriutuminen. Työterveyshuolto teki seurantakäynnin toimistossa lokakuussa 2014, jolloin laadittiin myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Työsuojeluvaltuutetuksi valittiin toimikaudelle Leena Tokila ja varavaltuutetuiksi Tuuli Rajavuori ja Marja Rissanen. Työsuojelupäällikkönä toimii pääsihteeri. Henkilökunnan Tyhy-päivät pidettiin 4.4. (kohteena Tallinna ja Viron merimuseo) sekä (kohteena Vallisaari ja Suomenlinna). Henkilökunta Suomen museoliiton palveluksessa olivat vuoden 2014 aikana: Vakituiset: FM, MBA Kimmo Levä, pääsihteeri FM Pauliina Kinanen, projektikoordinaattori, koulutussuunnittelija yht. kand. Seppo Honkanen, viestintäpäällikkö (opintovapaa ) merkonomi, markkinointiassistentti Helena Piipponen, yhteistyökoordinaattori (vuorotteluvapaa ) FM Tuuli Rajavuori, projektikoordinaattori, tiedottaja ( ), viestintäpäällikkö ( ) yo. merkonomi Marja Rissanen, taloussihteeri FK Eeva-Liisa Taivassalo, projektisuunnittelija KM, FM Leena Tokila, koulutuspäällikkö 15

16 Määräaikaiset: FM Elina Björkqvist, hankeassistentti ( ), projektikoordinaattori ( ) DI Toni Bärman, koordinaattori ( asti), Museo hanke FM, konservaattori AMK Eero Ehanti, projektipäällikkö ( alkaen), Museo hanke FM Leena Furu, koordinaattori, Museo hanke FM Sampsa Heinonen, suunnittelija ( alkaen), Museo hanke kulttuurituottaja AMK Salla Hänninen, hankeassistentti ( ) FM Pekka Korhonen, it-suunnittelija, Museo hanke FM Tomi Orre, it-suunnittelija, Museo hanke FM Larissa Raudas, yhteistyökoordinaattori ( ) FM Riikka Sainio, tiedottaja, Museo hanke FM (ao), FM (museipedagog) Leena Tornberg, projektikoordinaattori ( ja ) Markkinointi- ja myyntipalvelut Museot.fi-sivuston uudistusta markkinoitiin kahdella mainosspotilla Nelonen Median radiokanavilla Radio Aallossa, Groove FM:ssä ja Metro Helsingissä. Kampanja kesti kaksi viikkoa ja se ajoitettiin lomakauden alkuun juhannuksesta lähtien. Lisäksi sivustouudistusta markkinoitiin VR:n Matkaan-lehdessä heinäkuussa. Uudistusta varten tuotettiin I love Museums -näytönpuhdistaja puhelimille. Matkaan-lehdessä mainostettiin myös Museoviikkoa Kokoelmien ihmeet -teemalla toukokuussa. 16 Museoliiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2013 museokaupoille tehtyyn I love Museums -tuotesarjaan tuotettiin korvakuulokkeet muun muassa Seinätön museo palvelun käyttöä varten. Tuotesarjaan kuuluu sadeviittapallo, avainkaulanauha ja T-paidat naisille ja miehille. I love Museums -tunnusta käytettiin Museoliiton markkinointiviestinnässä ja se on jaettu sähköisesti myös jäsenten käyttöön. Suomen museoliiton kunniajäsenen ja Museoliiton puheenjohtajana vuosina olleen suurlähettiläs Heikki Talvitien kirjoittamaa Suomen ja Venäjän kanssakäymisen Venäjä, Venäjä, Venäjä! -oppikirjan myyntiä edistettiin Museopostilistan kautta. Palveluyritys Suomen museoliiton hallitus perusti Museokortti-hankkeen toteutumisen varmistuttua korttijärjestelmän käytännön toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen palveluyrityksen. Yrityksen nimeksi päätettiin FMA Creations Oy. Yhtiön toimialana on museo- ja kulttuurialan liiketoiminta sekä siihen liittyvät koulutus-, asiantuntija- ja tukitoiminnot kotimaassa ja kansainvälisesti. Erityisesti yhtiön tarkoitus on ylläpitää Museokortti-järjestelmää. Päätäntävalta yhtiössä on Suomen museoliiton nimeämällä hallituksella. Yhtiön rekisteröiminen ja muut käytännön toimet saatetaan loppuun vuoden 2015 aikana.

17 Rahastot Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahastot (1986), joita kartutetaan Museoliiton adressin myyntituloilla ja joille maksetaan vuosittain korkoa. Lisäksi on museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993) sekä Viestintärahasto (2005), jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. Taloushallinto Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli euroa. Koulutus- ja kehittämispalvelujen projektiavustukset olivat euroa, koulutustilaisuuksien tulot euroa ja muut tulot euroa. Viestintäpalveluissa Museo-lehden tulot olivat euroa. Varsinaisen toiminnan muut tulot olivat euroa. Jäsenmaksutulot olivat euroa ja varainhankinnan muut tulot ja sijoitustulot olivat euroa. Edunvalvontapalveluihin käytettiin euroa (5 % kokonaiskuluista), koulutus- ja kehittämispalveluihin euroa (58 %), viestintäpalveluihin euroa (10 %) ja hallinto- ja tukipalveluihin euroa (27 %). Tulojen kokonaismäärä oli ,16 euroa ja kulujen ,90 euroa, joten ylijäämäksi muodostui 4.767,26 euroa. Talouden tarkemmat erittelyt on esitetty vuosikertomuksen liitteenä olevassa tuloslaskelmassa. Taloutta ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Marja Rissanen. Val8onavustus 22 % Jäsenmaksut 13 % Vies8ntäpalvelut 4 % Hallinto- ja tukipalvelut 27 % Tulot Menot Muut 1 % Edunvalvonta 5 % Koulutus- ja kehi/ämis- palvelut 60 % Helsingissä Suomen museoliitto ry Vies;ntäpalvelut 10 % Koulutus- ja kehi5ämis- palvelut 58 % Pekka Ravi puheenjohtaja Kimmo Levä pääsihteeri 17

18 Suomen museoliitto ry T A S E (eur) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto * , ,17 Muut aineelliset hyödykkeet * , ,95 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ** , ,12 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ** 4 709, ,20 Pysyvät vastaavat yhteensä *** , ,32 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset * , ,80 Muut saamiset * , ,66 Siirtosaamiset * 361, ,37 Saamiset yhteensä ** , ,83 Rahoitusarvopaperit ** , ,00 Rahat ja pankkisaamiset ** , ,94 Vaihtuvat vastaavat yhteensä *** , ,77 Vastaavaa yhteensä **** , ,09 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto * , ,39 Julius Ailion rahasto * , ,47 C.J. Gardbergin rahasto * , ,95 Historiankirjoitusrahasto * 8 745, ,77 Viestintärahasto * , ,00 Rahastopääoma yhteensä ** , ,58 Toimintapääoma ** , ,76 Tilikauden yli-/alijäämä ** 4 767, ,97 Oma pääoma yhteensä *** , ,37 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot * 0, ,00 Ostovelat * 5 425, ,39 Muut velat * , ,10 Siirtovelat * , ,23 Vieras pääoma yhteensä *** , ,72 Vastattavaa yhteensä **** , ,09 18

19 T U L O S L A S K E L M A (eur) VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Koulutus- ja kehittämispalvelujen tuotot , ,26 Viestintäpalvelujen tuotot , ,50 Muut varsinaisen toiminnan tuotot 5 131, ,34 Avustukset , ,65 Tuotot yhteensä , ,75 Kulut Henkilöstökulut , ,02 Poistot , ,21 Muut kulut Vapaaehtoiset henkilöstökulut , ,86 Toimitilakulut , ,76 Hallinto- ja toimistokulut , ,54 IT-kulut , ,49 Kone- ja kalustokulut , ,86 Matkakulut , ,49 Markkinointi- ja edustuskulut , ,35 Palvelut ja ostot edunvalvontaan , ,28 Palvelut ja ostot koulutukseen ja kehittämiseen , ,35 Palvelut ja ostot viestintään , ,68 Palvelujen ostot hallinto- ja tukipalveluihin , ,73 Apurahat 0, ,00 Kulut yhteensä , ,62 Tuotto-/kulujäämä , ,87 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut , ,00 Muu varainhankinta 2 055, ,00 Varainhankinnan kulut -540,26 0,00 Varainhankinta yhteensä , ,00 Tuotto-/kulujäämä , ,87 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 5 338, ,02 Kulut -30,37-31,90 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 5 307, ,12 Tuotto-/kulujäämä , ,75 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus , ,00 TILIKAUDEN TULOS 5 589, ,75 RAHASTOSIIRROT -821, ,78 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 767, ,97 19

20 Suomen museoliitto ry L I I T E T I E D O T HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: 16,0 14,0 Henkilöstökulut: Palkat ja palkkiot , ,83 Eläkekulut , ,99 Muut henkilösivukulut , ,20 Yhteensä , ,02 Luontoisetujen verotusarvo 240,00 240,00 PALKKIOT HALLITUKSEN JÄSENILLE 7 250, ,00 RAHASTOT Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotoista hyvitetty laskennallinen korko 566,76 Varainhankinnan tuotoista hyvitetyt adressimyynnit 255,00 Rahastosiirrot yhteensä 821,76 OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto ,39 Tuotot/lask. korko ja adressit 282, ,86 Julius Ailion rahasto ,47 Tuotot/lask. korko ja adressit 261, ,25 C. J. Gardbergin rahasto ,95 Tuotot/lask. korko ja adressit 277, ,46 Historiankirjoitusrahasto ,77 Historiankirjoitusrahasto ,77 Viestintärahasto ,00 Viestintärahasto ,00 Rahastopääoma yhteensä ,34 Toimintapääoma ,76 Tilikauden 2013 alijäämä ,97 Toimintapääoma ,79 Tilikauden ylijäämä 4 767,26 Oma pääoma yhteensä ,39 KONEET JA KALUSTO Koneista ja kalustosta on tehty 25 %:n tasapoisto. Pienhankinnat ja käyttöajaltaan alle kolmen vuoden käyttöomaisuus on kirjattu kokonaan hankintavuoden kuluksi. MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Vuokrahuoneiston peruskorjauksesta on tehty 20 %:n tasapoisto. OSAKKEET JA OSUUDET Julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli ,20 euroa ja vastaava markkina-arvo ,52 euroa. LEASINGVASTUUT Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Tilikaudella 2015 maksettavat 4 210,89 Myöhemmin maksettavat 3 745,95 20 TILINTARKASTUSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä Lasse Holopainen, KHT Reijo Salonen, HTM