Tavoite Monipuolinen ja tehokas vaikuttamistyö rasismia vastaan sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen rasismin vastaisessa toiminnassa.

Transkriptio

1 Yhteiset Lapsemme ry Kertomus yhdistyksen toiminnasta vuonna 2013 YLEISTÄ Vuosi 2013 oli Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnan 25-vuotisjuhlavuosi. Yhdistys on vuonna 1988 perustettu, poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhteiset Lapsemme ry:n toiminta edistää eri tavoin monikulttuuristen lasten hyvinvointia. Toiminta perustuu käsitykseen kohtaamisen ja arkisen kanssakäymisen merkityksestä eri kulttuureista tulleiden ihmisten keskinäisen ymmärryksen lisäämisessä. Yhdistyksen keskeiset toimintamuodot ovat kansalaistoiminta, kansainväliseen adoptioon liittyvä toiminta, monikulttuurinen lastensuojelu, kansainvälinen toiminta sekä viestintä- ja tiedotus ja koulutus- ja julkaisutoiminta. Juhlavuotta vietettiin rasismin vastaisen kampanjan merkeissä teemalla Ole rohkea ja reilu uskalla välittää. Vuoden 2013 lopussa yhdistykseen kuului 915 jäsentä ja vuosi oli yhdistyksen 26. toimintavuosi. Yhteiset Lapsemme ry:n juhlavuosi alkoi suruviestillä yhdistyksen perustajajäsenen ja koko tähänastisen toiminnan aikaisen puheenjohtajan Yrjö Männistön poismenosta Puheenjohtajan tehtäviä toimintavuoden ajan hoiti yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Iivonen. Toimintavuosi oli yhdistyksen strategiakauden ( ) kolmas vuosi. Toiminta oli toimintasuunnitelman mukaista ja vastasi asetettuja tavoitteita. KANSALAISTOIMINTA Tavoite Monipuolinen ja tehokas vaikuttamistyö rasismia vastaan sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen rasismin vastaisessa toiminnassa. Juhlavuoden teema Ole rohkea ja reilu uskalla välittää oli keskeinen työkalu yhdistyksen rasisminvastaisessa toiminnassa. Teemaa vei vahvasti eteenpäin juhlavuoden kampanja, mutta se nivoutui tiiviisti yhteen yhdistyksen muun vaikuttamistyön kanssa. Kampanjan nimissä toteutettu toiminta oli koko yhdistyksen toimintaa. Kampanjavuoden tavoitteena oli nostaa esiin erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva rasismi sekä luoda toimintamalleja niin rasismin vastaiseen toimintaan kuin myös työskentelyyn rasismin kokemusten käsittelyyn. Toimintavuoden aikana Yhteiset Lapsemme ry toimi edelleen aktiivisesti lastensuojelun, kansainvälisen adoption sekä monikulttuurisuuden toimijoiden verkostoissa. Jäsenille järjestettiin pikkujoulujuhla. 1

2 Projektit ja kehittämistoiminta sekä tutkimukseen liittyvä toiminta Tavoite Rahoituslähteiden monipuolinen hyödyntäminen hankkeisiin, joiden kautta monikulttuuristen lasten ääni rasismin vastaisessa toiminnassa tulee kuulluksi. Materiaalin kehittäminen ja tuottaminen moniarvoisuuden puolesta lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn tueksi Ole rohkea ja reilu uskalla välittää rasisminvastainen kampanjavuosi Yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuoden rasismin vastainen kampanja oli menestys ja sen tavoitteet toteutuivat yli odotusten. Kampanjassa toteutetun toiminnan tuloksena Yhteiset Lapsemme ry:llä on käytössään uusia, raikkaita vaikuttamistyön toimintamalleja ja työkaluja. Yhdistys on vahvistanut asemaansa ja rooliaan rasismin vastaisten toimijoiden verkostossa ja saanut useita uusia yhteistyömahdollisuuksia. Kampanjaa ja sitä kautta koko yhdistyksen toimintaa tehtiin näkyväksi monissa tapahtumissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kampanjavuosi tarjosi monia mahdollisuuksia yhdistyksen toimintayksiköiden yhteiselle toiminnalle. Kampanja jatkui muutaman kuukauden vuoden 2014 puolella. Kampanja herätti laajaa kiinnostusta jo kampanjakoordinaattorin rekrytoinnista lähtien. Tehtävään haki yli 100 kiinnostunutta. Kampanjakoordinaattoriksi valittiin FM Essi Lindberg. Kesän aikana kampanjassa työskenteli myös opiskelija Ada Kukkonen. Kampanjassa toteutettiin lukuisa määrä erilaisia tapahtumia (mm. Rasismin vastainen iltapäivä perheille ja Open Your Mind-juhlagaala), joiden järjestämiseen osallistui myös muita rasismin vastaisen verkoston toimijoita (mm. SPR:n Ei rasismille! - hanke ja sisäasiainministeriön Etnisten suhteiden neuvottelukunta Etno). Kampanja näkyi vuoden mittaan monissa tapahtumissa ja festivaaleilla eri puolella Suomea (mm. Helsingin Taiteiden Yö, Joen Yö Joensuussa, Suomi Areena & Pori Jazz ). Näkyvyyttä saatiin myös kampanjan www-sivujen ja Facebook-ryhmän kautta. Kampanjan toimintaa rekisteröitiin myös mediassa. Kampanjaan rekrytoitiin kasvoiksi kymmeniä henkilöitä, eri-ikäisiä ihmisiä eri aloilta, tunnettuja ja eitunnettuja, tukemaan kampanjan viestiä ja viemään sitä eteenpäin. Vuoden aikana järjestetyissä tapahtumissa ja konserteissa esiintyi Pro bono -periaatteella monia tunnettuja artisteja. Yksi kampanjan keskeinen työväline oli lyhytelokuva Samuel. Elokuva herättää katsojat puuttumaan lapsiin kohdistuvaan rasistiseen kohteluun. Sitä on näytetty mm. kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Elokuva on katsottavissa myös YuoTubessa. Kampanjan aikana toteutettiin yhteistyössä Etnon kanssa nuorille suunnattu valtakunnallinen Rasisti on pahisti -videokilpailu. Kilpailuun lähetettiin 26 työtä eri puolelta Suomea. Kampanjan aikana kohdattiin ja tavoitettiin suuri joukko suomalaisia, joiden kanssa oli mahdollista keskustella ennakkoluuloista, rasismista ja niitä lähellä olevista ilmiöistä. Lapsia ja nuoria kohdattiin rasisminvastaisissa työpajoissa, joiden toimintamallia kampanjan kuluessa kehitettiin. Kampanjan toimintaan ja erityisesti työpajojen kehittämiseen osallistui opiskelijoita ja harjoittelijoita useasta eri oppilaitoksesta. Kehittämistyöstä 2

3 tehtiin kaksi opinnäytetyötä (Heini Nygren ja Mikael Metsälä/Metropolia AMK ja Vilma Näveri/Humanistinen ammattikorkeakoulu). Elämyksellinen tiedotushanke romaniväestön lasten tilanteesta Toimintavuoden aikana käynnistettiin elämyksellinen tiedotushanke, jonka tarkoituksena on lisätä suomalaisten lasten ja nuorten tietämystä ja ymmärrystä Euroopassa liikkuvan romaniväestön tilanteesta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Päiväkeskus Hirundon ja SPR:n Ei rasismille! - hankkeen kanssa. Hankkeessa julkaistiin joulukuussa Naima Mohamudin käsikirjoittama ja ohjaama fiktiivinen lyhytelokuva, Breaking the Cycle. Elokuva kertoo kahden teini-ikää lähestyvän romanilapsen elämästä Bukarestin slummissa sekä nuoruuden toiveikkuudesta, huumorista ja rakkaudesta äärimmäisen epäinhimillisissäkin olosuhteissa. Katsojia herätellään näkemään romanit humaanimmasta näkökulmasta ei vain toisina, kerjäläisinä ja muualta tulleina, vaan arvokkaina ihmisinä. Hankkeessa tuotettiin tiedotusmateriaalia käytettäväksi työskentelyssä nuorten kanssa kouluissa ja järjestöissä. Taidepedagogista työskentelyä Euroopasta tulleiden, Suomessa asuvien romanilasten kanssa valmisteltiin aloitettavaksi vuoden 2014 alusta. Tutkimusseminaari Helmikuussa järjestetty tutkimusseminaari tavoitti jälleen kerran kymmeniä eri tavoin työssään monikulttuurisuuden kanssa tekemisissä olevia ammattilaisia. Seminaarissa esitellyt tutkimukset käsittelivät kansainvälisesti adoptoitujen kouluarkea, adoptiohakijoiden kokemuksia adoptioneuvonnasta, suomen kielen käyttöä monietnisessä yläkoulussa sekä yksintulleiden pakolaislasten kokemuksia jälkihuollon aikana KANSAINVÄLISEEN ADOPTIOON LIITTYVÄ TOIMINTA Tavoite Yhteiset Lapsemme ry:n erityisroolin kirkastaminen adoptiotoimijoiden verkostossa ja erityisesti adoptiohakijoille suunnattujen palveluiden kehittäminen adoptiokuraattoritoiminnassa. Kansainväliseen adoptioon liittyvässä toiminnassa keskeiset toimintamuodot olivat edelleen adoptiovalmennuskurssit ja adoptiokuraattoritoiminta. Muita adoptioon liittyviä toimintamuotoja olivat adoptiohakijoille ja vanhemmille suunnatut vertaisryhmätoiminta, luento- ja koulutustilaisuudet ja muut tilaisuudet. Yhteistyö ja vuorovaikutus aikuisten adoptoitujen kanssa oli vilkasta, niin aikuisten adoptoitujen yhdistysten kuin yksityishenkilöiden kanssa. Kaikilla adoptiovalmennuskursseilla oli aikuisen adoptoidun vierailu. Yhteiset Lapsemme ry oli yhteistyökumppanina Vuxna Internationellt Adopterade rf:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa aiheena oli identiteetti sekä matkat synnyinmaihin. Myös muiden adoptiotoimijoiden kanssa yhteistyö on ollut vilkasta. Tavoitteen mukainen uudenlaisen roolin selkeyttäminen toteutui. Yhdistyksellä on edelleen vahva rooli adoptioperheiden ja hakijoiden arjen tuntijana, mutta samalla on ollut mahdollisuus vahvistaa adoptioasiantuntijuuden roolia erityisesti 3

4 adoptiolautakuntatyöskentelyn kautta. Adoptiolautakunnan jäsenenä Tuula Kumpumäki osallistui toukokuussa pohjoismaisten keskusviranomaisten kokoukseen Oslossa ja marraskuussa Venäjän tiede- ja opetusministeriön järjestämään, kansainväliseen adoptiotoimijoille tarkoitettuun seminaariin Moskovassa. Lastensuojelun keskusliiton huhtikuussa julkaisemassa Adoptio lapsen etu? - kirjassa julkaistiin Tuula Kumpumäen kirjoittama artikkeli Kotiin Suomeen. Kirjassa käsitellään kotimaiseen ja kansainväliseen adoptioon liittyviä eettisiä näkökulmia. Adoptiovalmennus antaa tietoa kansainvälisestä adoptiosta ja mahdollisuuden ajatustenvaihtoon ja keskusteluun. Adoptiovalmennusta järjestettiin 10 kerran iltakursseina (kolme kurssia) Helsingissä ja kahden viikonlopun viikonloppukursseina Tampereella (kaksi kurssia), Espoossa (kaksi kurssia) sekä yksi kurssi Oulussa ja Vaasassa (ruotsinkielinen). Valmennuskursseilla oli yhteensä 142 osallistujaan. Osana valmennuskursseja järjestettiin adoptiolapsen terveydentilaa ja sisarussuhteita käsitellyt luentotilaisuus. Valmennuskurssiohjaajille järjestettiin kehittämisviikonloppu. Adoptiokuraattori on mukana adoptioprosessin ja adoptioperheiden elämän eri vaiheissa. Valtakunnallisena puhelinpalveluna adoptiokuraattoritoiminta tavoittaakin hyvin adoptiovanhemmat ja -hakijat, adoptoidut ja eri alojen ammattilaiset. Adoptiokuraattori osallistui kuraattoritoimintaa tukeviin koulutuksiin ja myös luennoi ja teki kuraattoritoimintaa tunnetuksi useissa adoptiohakijoille ja perheille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Vuoden aikana adoptiokuraattori sai 208 (245) yhteydenotto. Suluissa vuoden 2012 luvut. Suurin osa soittajista (129) oli edelleen adoptioäitejä. (148). Toiseksi suurin ryhmä 54 (68). Adoptiokuraattoriin olivat yhteydessä myös ammattilaiset 11 (11), adoptioisät 4 (9) sekä adoptoidut aikuiset 9 (4). Myös yksi (5) adoptiolapsen sukulainen otti yhteyttä. Miksi adoptiokuraattoriin ollaan yhteydessä? Adoptiovanhemmat oma jaksaminen adoptiolapsen psyykkinen ja /tai fyysinen terveys lapsen koulunkäynti kiintymyssuhde alkuaika lapsen kanssa adoptiolapsen biologinen tausta päivähoitoon liittyvät asiat murrosikään liittyvät asiat parisuhde, avioero, perhekriisit sisarussuhteet adoptioperheessä kiusaaminen ja rasismi Adoptiohakijat tietoa adoptioprosessista lapsiesitys ja lapsen terveys adoptioneuvonta kohdemaan valinta adoptiolupa, lisäselvitykset, sisaruslupa hakumatka hakijoiden oma ikä ja terveys hakumatka, lapsen kohtaaminen vanhemman lapsen adoptio, sisarusadoptio keskeytynyt prosessi eettiset kysymykset adoptiovalmennus 4

5 MONIKULTTUURINEN LASTENSUOJELU Yhteiset Lapsemme ry:n monikulttuurista lastensuojelua toteutetaan kahdessa lastenkodissa, Monikulttuurinen Koti Ilolassa ja Monikulttuurinen Koti Laurilassa, sekä Monikulttuurisessa perhekeskuksessa. Monikulttuuriset lastenkodit Tavoite Perhetyön menetelmien, kriisisijoitusvalmiuksien ja omaohjaajuuden vahvistaminen sekä lastensuojelun jälkihuoltopalveluiden kehittämisen jatkaminen monikulttuurisissa lastenkodeissa Kotien arjessa huomioitiin monipuolisesti lasten kulttuuritaustaan liittyvät erityiskysymykset ja tuettiin heidän identiteetin kehittymistä. Lasten vanhempien, sukulaisten ja muun lähiverkostoon välistä vuorovaikutusta tuettiin tapaamisin, puheluin ja yhteisneuvotteluin. Lapset kävivät mahdollisuuksien mukaan kotilomilla. Yhteistyötä tehtiin lasten sosiaalityöntekijöiden ja edustajien sekä lasta hoitavien tahojen mm. terapeuttien kanssa. Yhdistyksellä oli molempien kotien osalta puite- tai hankintasopimus lastensuojelun ympärivuorokautisen sijaishuollon järjestämisestä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Helsingin kaupungin kansaa puitesopimus on vain Koti Ilolan kanssa. Aiemmin solmitut puitesopimukset olivat voimassa Keski-Suomen, Hangon, Lohjan ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen kuntien ja Turun kaupungin kanssa. Muiden kuntien (Porvoo, Salo, Kontiolahti ja Kotka) sijoitukset perustuvat maksusitoumuksiin. Puitesopimuksen puuttumisesta huolimatta Helsinki sijoitti Koti Laurilaan vuoden aikana 14 lasta lyhyelle kriisija arviointijaksolle. Ilolassa yksi lapsi oli sijoitettuna lyhyellä kriisijaksolla. Toimintavuoden aikana kodeista itsenäistyi tai kotiutui muulla perusteella kolme nuorta. Tilikauden päättyessä Koti Ilolassa oli sijoitettuna kuusi lasta ja Koti Laurilassa viisi lasta. Monikulttuurinen Koti Ilola Monikulttuurinen Koti Ilolassa toimittiin tavoitteiden mukaisesti. Vuoden aikana vahvistettiin omaohjaajuutta ja kiintymyssuhdeteoriaan perustuvaa työskentelyotetta. Myös työrooleja selkiytettiin. Lasten rikkonaisia kiintymyssuhteita on työstetty työryhmässä ja lasten kanssa. Toimintavuoden aikana Koti Iloaan oli sijoitettuna 6-7, iältään 9-17-vuotiasta, lasta. He olivat kotoisin Iranista, Kongosta, Suomesta ja Marokosta. Lapset kävivät koulua Nikkilässä, Porvoossa ja Söderkullassa. Ilolan arki sujui tuttua päivä- ja viikkorytmiä noudattaen. Lapsia tuettiin Ilolan yhteisössä olemisessa sekä käymään kotilomilla ja viettämään aikaa ystävien kanssa. Lasten omaa kulttuuria, uskontoa ja keskinäistä ymmärrystä tuettiin mahdollistamalla eri uskontojen juhlien vietto. Työryhmässä ja keskusteluissa lasten ja nuorten kanssa kulttuurien ja uskontojen huomioiminen on ollut jokapäiväistä. Tavoitteena on lasten pärjääminen suomalaisessa yhteiskunnassa oman kulttuurin, uskonnon ja perheen jäsenenä. 5

6 Ilolan lapset harrastivat tanssia, karatea, yleisurheilua, jalkapalloa koripalloa ja teatteria. Osa lapsista osallistui harrastusleireille ja kisamatkoille. Hiihtolomalla tytöt ja pojat tekivät omat mökkiretket Forssaan. Kaksi nuorista kävi kesällä Ruotsissa ja kaksi Tallinnassa ohjaajien kanssa. Lapsille yhteinen kesälomamatka oli mökkikylpyläloma Imatralla. Ilolassa työskenteli seitsemän työntekijää ja harjoittelussa oli yksi sosionomiopiskelija. Henkilökunta kokoontui yhteiseen työryhmäpäivään kerran kuukaudessa, jolloin keskusteltiin mm. akuuteista lasten asioita, päivitettiin talon säännöt ja kerrattiin yhteiset kasvatuslinjat sekä tarkennettiin työtehtäviä ja vastuualueita. Henkilökunnalle järjestettiin säännöllinen ryhmätyönohjaus. Lisäksi työryhmän ammattitaitoa tuettiin, tavoitteita selkeytettiin ja ohjaajien keskinäistä tukea vahvistettiin yhteisessä työskentelyprosessissa työterveyspsykologin ohjauksessa. Prosessityöskentelyn jälkeen työnohjauksen tavoitteeksi asetettiin perustehtävää tukeva jäsentäminen, työn rajaaminen sekä työssä jaksamisen tukeminen. Ilolan kiinteistö liittyi kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Monikulttuurinen Koti Laurila Koti Laurilassa oli sijoitettuna vuoden 2013 aikana 20 lasta. Näistä 14 oli Helsingin kaupungin kriisisijoituksia. Yleisin syy kriisisijoituksiin oli perheessä tapahtuneen lapseen/lapsiin kohdistunut väkivallan epäily. Kriisisijoitukset kestivät yhdestä viikosta muutamaan kuukauteen. Iältään Koti Laurilaan sijoitetut lapset olivat 5-16-vuotiaita ja he olivat taustaltaan useasta eri kulttuurista (Somalia, Suomi, Kosovon albaaneja, Venäjä, Afganistan, Kongo ja Irak). Sijoitettujen lasten määrä vaihteli neljästä kahdeksaan lasta kerrallaan. Perhetyötä tehtiin tiiviisti kahden nuoren kotiin. Yksi lapsi vieraili säännöllisesti tukiperheessä. Lapsille mahdollistettiin tarpeen mukainen terapia. Laurilan lapset kävivät koulua Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Helsingissä. Muutama lapsi oli myös lyhyen sijoituksen ajan kotiopetuksessa Laurilassa. Lapset harrastivat erilaisia kamppailulajeja, partiota, kielikursseja, Zumbaa, kuntosalilla käyntiä ja uimista. Vuoden aikana retkeiltiin muun muassa museoissa, kylpylöissä, erilaisilla messuilla ja urheilutapahtumissa. Tämän lisäksi käytiin retkeilemässä, kalastamassa, elokuvissa, ostoksilla sekä huvipuistoissa. Lapsilla oli säännölliset palaverit, joissa he saivat tuoda esille toiveitaan ja mielipiteitään. Laurilassa työskenteli 6-7 työntekijää. Tämän lisäksi apuna käytettiin pääsääntöisesti tuttuja keikkatyöntekijöitä. Vuoden aikana Laurilassa oli työharjoittelussa kaksi opiskelijaa, joista toinen opiskeli sosionomiksi ja toinen sairaanhoitajaksi. Työntekijöillä oli säännölliset työnohjaukset ja talon palaverit Työryhmässä vahvistettiin kriisityöskentelyn osaamista ja arvioitiin kriisisijoitusten vaikutusta lastenkodin arkeen ja käytäntöihin. Myös perhetyön käytäntöjä vahvistettiin yhteisellä työskentelyllä. Yksi ohjaajista aloitti perhetyön koulutuksen. Yhteistyö Juhla - ja kampanjavuosi tarjosi mahdollisuuksia myös yhteiselle toiminnalle eri yksiköiden välillä. Ilolan ja Laurilan lapset mm. tekivät yhteisen videon kampanjan videokilpailuun ja osallistuivat kampanjan ja 6

7 yhdistyksen tapahtumiin. Kampanjan työntekijät vierailivat elokuvaohjaaja Naima Mohamudin kanssa Ilolassa. Kilpailuun osallistuminen ja vierailu oli lasten antaman palautteen mukaan hyvin mieluisa. Yksi Ilolassa asuva nuori suoritti hyvin onnistuneesti työelämään tutustumisjakson yhdistyksen keskustoimistolla. Osa Ilolan lapsista ja ohjaajista kävi tutustumiskäynnillä yhdistyksen muissa toimipisteissä. Vaikka lastenkotien keskinäinen yhteistyö oli hyvää, yhdistyksen eri toimintayksiköiden ja erityisesti lastenkotien, perhekeskuksen ja adoptiokuraattoritoiminnan keskinäisen yhteistyön kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia. Vuodelle 2012 suunnitellusta lastenkotien tukiperheiden kouluttamisesta lastenkodeille luovuttiin. Lastenkotien johtoryhmä (toiminnanjohtaja ja lastenkotien esimiehet) kokoontui kerran kuukaudessa. Kotien esimiehille järjestettiin yhteinen työnohjaus. Monikulttuurinen perhekeskus Tavoite: Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen ja toimintamuotojen kehittäminen Maahanmuuttajaperheiden tietoisuuden lisääminen suomalaisen lastensuojelun tavoitteista ja tarkoituksesta Perhekeskus auttaa ja tukee venäjänkielisiä lapsiperheitä heidän omalla äidinkielellään lasten kasvatukseen, kehitykseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Toimintavuosi oli perhekeskuksen 10-vuotis juhlavuosi. Lämminhenkinen juhlatilaisuus järjestettiin perhekeskuksessa syyskuussa. Juhlaan osallistui yhdistyksen työntekijöitä, perhekeskuksen yhteistyökumppaneita vuosien varrelta sekä vieraita Petroskoista. Asiakastyö Perhekeskuksen varhaisen tuen toimintamuodot toteutettiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämän avustuksen turvin. Varhaisen tuen palvelut ovat perheille maksuttomia ja niitä olivat: - äiti - ja lapsi kerho Kerran viikossa kokoontuva kerho äideille ja 0-4 v lapsille. Kerhon toiminnassa oli mukana 22 äitiä ja 24 lasta. - tukihenkilötoiminta kouluissa Toiminta on tarkoitettu helpottamaan ala-asteikäisten lasten koulukäyntivaikeuksia. Vuoden aikana tukihenkilö on avustanut 12 venäjänkielistä lasta 10 eri koulussa. 7

8 - varhaisen tuen perhetyö Perhetyö tukee perheitä lasten kanssa syntyneiden ongelmatilanteiden varhaisessa vaiheessa ja estää tilanteen pahenemisen. Toimintavuoden aikana perhetyötä on tehty seitsemässä lapsiperheessä. Myös yhteen vielä lasta odottavaan perheeseen on tehty perhetyötä. - vanhempien kahvila Vanhempien kahvila kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Toimintaan osallistui viisi perhettä. - infotilaisuudet Järjestettiin kaksi infotilaisuutta venäjänkielisille vanhemmille. Tilaisuuksissa on tehty tunnetuksi Helsingin kaupungin varhaisen tuen perhetyötä ja kotipalveluja sekä mielenterveyspalveluita. Tilaisuuksiin osallistui noin 40 henkilöä. - lapsiperheiden kesätukiohjelma Kesäaikana toteutettuun toimintaan osallistui kuusi perhettä (10 lasta). Perheille tarjottiin mahdollisuus viettää ohjatusti aikaa yhdessä ja tehtiin tutuksi lapsiperheille mahdollisia kesänviettotapoja. Monikulttuurinen perhekeskus tarjoaa myös perheterapeuttisia palveluita jo lastensuojelun asiakkaana oleville lapsiperheille. Palvelun tilaaja ja maksaja on perheen lastensuojelun asiakkuutta hoitava kunta. Perheelle palvelu on maksutonta. Perhetyötä lastensuojeluperheille on annettu Helsingissä seitsemälle perheelle (12 lasta) yhtensä 630 tuntia. Perheterapiaa on annettu kuudelle helsinkiläiselle perheelle (yhdeksän lasta) yhteensä 106 tuntia. Lisäksi lastensuojelun perhetyötä on annettu yhdelle vantaalaiselle perheelle (kolme lasta) ja Skype-yhteyden yhdelle perheelle kautta Sodankylään. Muuta Venäjänkielisen kerhon toiminta jatkui. Kerhossa oli viisi ryhmää eri-ikäisille lapsille ja sen toimintaan osallistui noin 70 lasta. Kesäkuussa perhekeskuksessa järjestettiin yhteistyössä lastenteatteriyhdistys Pelikanin kanssa kaksi viikon mittaista päiväleiriä. TIEDOTUS JA VIESTINTÄ SEKÄ JULKAISU- JA KOULUTUSTOIMINTA Tavoite: Sähköisten viestintämuotojen edelleen tehostaminen yhdistyksen sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä Kotisivujen uudistaminen Yhdistyksen juhlavuosi ja sen teemat näkyvät seminaareissa ja julkaisuissa Yhteiset Lapsemme lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehden ulkoasu ja taitto uudistettiin juhlavuoden ja juhlavuoden kampanjan hengessä. Lehdessä nostettiin esiin erilaisia tapahtumia ja merkkipaaluja vuosien varrelta. Lukijoille myös esiteltiin yhdistyksen toiminnassa mukana olleita vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Juhlavuoden kampanja oli näyttävästi esillä lehden jokaisessa numerossa. 8

9 Myös yhdistyksen Internet-sivut uusittiin. Juhlavuosi ja sen tapahtumat olivat näkyvästi esillä niin www-sivuilla kuin myös yhdistyksen Facebook-sivustolla. Jäseniin pidettiin yhteyttä sähköisillä jäsenkirjeillä. Henkilökunnan käyttöön avattiin oma Intranet. Juhlaseminaari Kun kukaan ei kumminkaan välitä Kohti välittämisen ja puuttumisen kulttuuria järjestettiin Kulttuuriareena Gloriassa. Seminaarissa äänen sai eri toimijoiden toteuttama rasismin vastainen toiminta. Juhlaseminaari huipentui Open Your Mind juhlagaalaan. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tavoite: Kansainvälisen toimintamme näkyvyyden lisääminen Suomessa ja vuorovaikutuksen lisääminen kansanvälisten yhteistyökumppaneittemme kanssa Kehitysyhteistyö ja kummitoiminta Yhteistyö bolivialaisen Defensa de los Niñas y Niños Internacion Sección Bolivia -järjestön (DNI) kanssa jatkui suunnitelmien mukaan. Orurossa toteutettava hanke on osa DNI:n valtakunnallista toimintaa, jonka tavoitteena on saada lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin niin ruohonjuuritasolla kuin yhteiskunnan rakenteissa ja lainsäädännössä. Hankkeen keskiössä on lasten ja nuorten oma toiminta kouluissa (oppilasneuvostojen perustaminen ja toiminnan tukeminen) sekä ryhmätoiminta lasten ja nuorten asuinalueilla. Hankkeen aikana on Oruron kaupunginosien 3 ja 4 kouluihin perustettu oppilasneuvostoja tai vahvistettu olemassa olevien oppilasneuvostojen toimintaa. Koululaisille on opetettu demokraattisten oppilasneuvostovaalien järjestämisen vaiheet ja vaaleihin osallistuminen. Oppilasneuvostoja on tuettu toimintasuunnitelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Asuinalueiden lasten ja nuorten ryhmissä (prikaatit) on käsitelty elämän tärkeitä arvoja keskustelujen ja toiminnallisten menetelmien kautta. Opettajille ja lasten vanhemmille on järjestetty työpajoja niin ikään tärkeistä teemoista. Toimintavuoden aikana tehtiin hankkeen seurantamatka. Bolivian hanketta ja sen tavoitteita tehtiin tunnetuksi useissa vuoden aikana järjestetyissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Vakiintunutta kummitoimintaa Intiaan (The Children s Garden School Society) ja Kolumbiaan (Hogar Monserrate) jatkettiin. Yhteistyö Venäjällä Venäjän Karjalassa toteutetussa Perhe lapselle hankkeessa oli kolmas ja viimeinen toimintavuosi. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää yhteistyössä Petroskoin kaupungin lastensuojelun kanssa menetelmiä, jotta lastenkodeissa asuvia lapsia voitaisiin sijoittaa perhehoitoon tai palauttaa takaisin biologiseen perheeseen. Hankkeessa kehitetään menetelmiä erityisesti biologisten vanhempien kanssa työskentelyyn. Hankkeen puitteissa järjestettiin huhtikuussa Petroskoissa koulutuspäivät paikallisille lastensuojelun ammattilaisille. Petroskoin kaupungin hallinnon ja lastensuojelun edustajia kävi koulutusmatkalla Helsingissä syyskuussa. 9

10 Olimme mukana yhteispohjoismaisessa, Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa, jossa esiteltiin lastensuojelun käytäntöjä Suomessa, Norjassa ja Karjalassa. Hankkeen julkaisussa esitellään kahdessa artikkelissa (kirjoittajat Pekka Iivonen, Irma Marttinen ja Tuula Kumpumäki) yhdistyksen palvelutuotantoa ja lähialueyhteistyötä. Hankkeen loppuseminaarissa Petroskoissa oli kaksi yhdistyksen toimintaa esittelevää puheenvuoroa. YHTEISTYÖ Yhteiset Lapsemme teki toimintavuoden aikana aktiivisesti yhteistyötä useiden monikulttuurisuus- ja lastensuojelutoimijoiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä rasismin vastaisessa toiminnassa tiivistettiin mm. SPR:n Ei rasismille-hankkeen, Amnesty International Suomen osaston ja Planin Ei vihapuheelle - kampanjan kanssa. Yhdistys on Lastensuojelun Keskusliiton, SOSTE ry:n, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPAn, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n ja Venäjän Lasten Säätiön jäsenjärjestö. Yhdistys kuuluu lisäksi Suomi- Intia-seuraan. Yhdistyksellä oli edustus adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaostossa ja täysistunnossa (Tuula Kumpumäki/Anja Wikstedt), Lastensuojelun Keskusliiton lastensuojelun neuvottelukunnassa (Tuula Kumpumäki) sekä Helsingin kaupungin psykiatrian maahanmuuttajatyöryhmän ohjausryhmässä (Ella Lazareva) sekä SPR:n Ei rasismille-hankkeen ohjausryhmässä (Irma Marttinen). Tuula Kumpumäki oli mukana Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon päivien suunnittelutyöryhmässä. Osallistuimme ajankohtaiseen, Suomen ja Venäjän lastensuojelukäytäntöihin liittyvään keskusteluun tekemällä tutuksi Venäjän tiedotusvälineille niin yhdistyksen toimintaa Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kanssa kuin myös suomalaista lastensuojelua. Tuula Kumpumäki tapasi Euroopan Neuvoston raportoija Olga Borzovan tämän Suomen työvierailulla ja esitteli yhdistyksen toimintaa ja kokemuksia monikulttuurisesta lastensuojelutyöstä. Tapahtumat: Adoptiopäivä adoptiohakijoille. Aiheena adoptiolasten terveydentila ja kiintymyssuhde sekä adoptiokuraattoritoiminta (yhteistyössä Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmän ja Interpedian kanssa), Helsinki Adoptiovalmennuskurssiohjaajien koulutuspäivät, Helsinki 6.2. Tutkimusseminaari, Nordean auditorio, Helsinki Adoptioilta isovanhemmille ja perheiden läheisille (Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Interpedia ry:n kanssa), Helsinki Ruotsinkieliset Adoptioteemapäivät, (yhteistyössä Interpedia ry:n kanssa), Vaasa Adoptio ja sosiaalinen media. Koulutuspäivä ammattilaisille, (yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n, Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmän, Interpedia ry:n ja Adoptioperheet ry:n kanssa), Helsinki Maailma kylässä tapahtuma Avoimet ovet Monikulttuurinen Koti Laurilassa 10

11 19.9. Monikulttuurinen perhekeskus 10 vuotta Pikkujoulujuhla jäsenille, Kulosaaren kartano, Helsinki Juhlaseminaari, Kulttuuriareena Gloria, Helsinki Breaking the Cycle -lyhytelokuvan julkistamistilaisuus, Elokuvateatteri Andorra, Helsinki Teatteri-ilta Kun kyyhkyset katosivat, Kansallisteatteri, Helsinki Jouluglögi-tilaisuus yhdistyksen toimistolla Kampanjatapahtumat: Ruusuviikko Iso Roballa, kampanjan avaus Rasismin vastaisen päivän tapahtuma, Kamppi, Helsinki Kampanja mukana Musicians Against Racism-tapahtumassa Gloriassa Kampanja mukana Vantaan kaupunkijuhlassa Ravintolapäivä Cuppila Rohkea & Reilu, Helsinki Kampanja esittäytyy Etnon järjestämässä Etnisten suhteiden foorumissa (Essi & Irma) Kampanja mukana Maailma Kylässä -festivaaleilla 2.6. Kampanja mukana Helsinki Street Festival -tapahtumassa 4.6. Rohkeasti rasismia vastaan! -paja Yhteiset Lapsemme ry:n henkilökunnan kehittämispäivässä 5.6. Rohkeasti rasismia vastaan! -paja: Rasisminvastainen elokuva-aiheinen keskustelupaja Ilolassa Kampanja mukana SUN ROBA -katufestivaaleilla x.7. Rasisminvastainen lyhytelokuvapaja Laurilassa Katukampanja ja uusien kasvojen etsimistä Joensuun Popkatuviikolla Suomi Areena & Pori Jazz: Uusia kasvoja ja tukijoita Ole rohkea ja reilu uskalla välittää! kampanjalle PechaKucha-esitelmä kampanjasta Porissa 3.8. Kampanja mukana Kallio Block Party tapahtumassa Ravintolapäivä Cuppila Rohkea & Reilu, Helsinki Ole rohkea ja reilu! - pop up elokuvagalleria, Taiteiden yö, Helsinki vapaaehtoisia) Reiluna Joen yössä -tapahtuma Joensuussa Rasismin vastainen iltapäivä, Kulttuurikeskus Caisa, Helsinki Rohkeasti rasismia vastaan! -paja aikuisille ja lapsille Pelastakaa Lapset ry:n Pietari-kerhon tapaamisessa Yhteiset Lapsemme juhlaseminaari Gloriassa OPEN YOUR MIND rasisminvastainen tapahtuma Gloriassa Kampanja mukana Breaking the Cycle -elokuvan ensi-illassa, elokuvateatteri Andorra, Helsinki TALOUS, HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Tavoite: Negatiivisen oman pääoman pienentäminen ja yhdistyksen taloudellisen tilanteen vahvistaminen Uusien varainhankinnan keinojen hyödyntäminen ja erityisesti yritysyhteistyön kehittäminen Talous 11

12 Vuoden 2013 tilikauden tulos oli ylijäämäinen ,68 euroa. Ylijäämä jäi alle budjetoidun, mutta yhdistyksen oman pääoman negatiivisuutta saatiin kuitenkin merkittävästi pienennettyä. Tilikauden budjetti oli edelleen kaikin puolin tiukka ja edellytti tarkkaa kuluseurantaa. Lastenkodeista Koti Ilolan käyttöaste oli lähes suunnitellun mukaista, mutta Laurilassa se jäi huomattavasti suunnitellusta. Myös Laurilan kulut ylittivät budjetoidun. Samoin yleistoiminnan ja kansainväliseen adoptioon liittyvän toiminnan kulut ylittyivät. Monikulttuurisen perhekeskuksen tulos puolestaan oli hyvä, vaikka esimerkiksi Helsingin kaupungin sen toimintaan myöntämä avustus pieneni huomattavasti suunnitellusta. Yhdistyksen yleistoiminta rahoitettiin RAY:n myöntämällä euron yleisavustuksella sekä oman palvelumyynnin tuotoilla. Yleisavustukseen saatiin korotus, joka mahdollisti toimistosihteerin palkkaamisen keskustoimistoon. Monikulttuurisen perhekeskuksen toimintaa rahoitettiin Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan järjestöavustuksella ( e) sekä palvelumyynnin tuotoilla. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan avustusta myönnettiin myös kansainväliseen adoptioon liittyvään toimintaan (5000 e). Adoptiokuraattoritoiminta jatkui RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella ( e). Ole rohkea ja reilu - uskalla välittää - kampanja toteutettiin RAY:n projektiavustuksella. Monikulttuuristen lastenkotien toiminta rahoitettiin kuntien maksamilla hoitovuorokausimaksuilla. Romani-tiedotushankkeeseen ja Breaking the Cycle -elokuvan tekemiseen saatiin rahoitusta ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksesta. Sohlbergin säätiön vuodelle 2012 myöntämään tukiperhetoiminnan kehittämiseen suunnitellun avustuksen käyttötarkoitukselle myönnettiin haettu muutos. Muutos mahdollisti avustuksen käytön toiminnallisten menetelmien kehittämiseen ja visuaalisen aineiston tuottamiseen romani-hankkeessa. Hankkeeseen saatiin pieni avustus Ei rasismille!-hankkeelta ja osa kuluista katettiin. Stiftelsen den 7nde Mars myönsi avustuksen ( e) Petroskoissa toteutettuun Perhe Lapselle-hankkeeseen. Bolivian kehitysyhteistyöhanketta toteutettiin ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella. Hankeen omarahoitusosuus kerättiin Maailma Kylässä-tapahtuman sekä Ravintolapäivän myynti- ja keräystuotoilla, teatteriretken tuotolla sekä lahjoituksilla. Yhdistyksen omistama Yhla Oy kautta myytiin taloushallinnon palveluita Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:lle sekä lukien myös Interpedia ry:lle. Varainhankinta Varainhankinnan tavoitteet Bolivian kehitysyhteistyön osalta toteutuivat suunnitellusti. Kampanjavuoden näkyvyys loi joitakin mahdollisuuksia myös varainhankinnalle, mutta merkittäviä, pitkäjänteisiä avauksia ei saatu toteutettua. Kampanjan tapahtumiin saatiin kuitenkin paljon Pro Bono - toimintaa, mitä voidaan pitää erittäin positiivisena asiana. Varainhankinnan systemaattinen kehittäminen vaatisi enemmän henkilöstö- ja taloudellista resurssia kuin mitä yhdistyksellä on ollut mahdollisuus siihen osoittaa. 12

13 Hallitus Varsinaiset jäsenet 2013: Varajäsenet 2013: Yrjö Männistö, pj. (kuollut ) Pekka Iivonen (vpj.) Outi Salo Kristiina Ikonen Ilkka Turunen Osmo Toivanen Azeb Hailu Merja Tikkanen-Vilagi Linda Mäkynen-Lönnberg Kitte Marttinen Ayalnesh Ruotsalainen Nina Keres Leena Virtanen Hallituksen sihteerinä toimi Irma Marttinen. Hallitus kokoontui kuusi kertaa (16.1., 18.3., 13.5., 13.6., 28.9., ja 9.12.). Juhlavuoden kevätkokous pidettiin 16.4., ja sen yhteydessä esitettiin valokuvakooste Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnasta vuosien varrella. Myös syyskokous järjestettiin juhlavuoden tunnelmissa. Pirkko Männistö kutsuttiin syyskokouksen päätöksellä Yhteiset Lapsemme ry:n kunniajäseneksi. Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluivat varapuheenjohtaja Pekka Iivonen, talouspäällikkö Tiina Sundholm sekä toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki. Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat Pentti Lavanko (HTM) ja Päivi Sten (HTM). Varatilintarkastajiksi oli nimetty Tilintarkastus Helle-Baltsceffsky Oy. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimi talouspäällikkö Tiina Sundholm. Henkilökunta Tilikauden päättyessä Yhteiset Lapsemme ry:ssä työskenteli 23 työntekijää. Lisäksi vuoden aikana on ollut osaaikaisia työntekijöitä hoitamassa erityisesti lastenkotien lyhyitä ja satunnaisia sijaisuuksia. Tärkeän voimavaran yhdistyksen toiminnassa muodostivat eri alojen opiskelijat, joita vuoden aikana oli useita suorittamassa harjoitteluaan yhdistyksen kaikissa toimintayksiköissä. Vapaaehtoistyötä tehtiin ennen muuta yhdistyksen työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Yhdistyksen keskustoimistossa työskenteli toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki, tiedottaja Irma Marttinen, suunnittelija Anja Wikstedt, osa-aikainen toimistosihteeri Valentina Loutchina sekä lukien kampanjakoordinaattori Essi Lindberg. Talouspäällikkö Tiina Sundholmin työpiste on Lohjalla ja adoptiokuraattori Kerstin Rauma työskentelee Lahdessa. Monikulttuurinen Koti Ilolan vastuuhenkilönä toimi vastaava ohjaaja/johtaja Pirkko Kokko ja Koti Laurilassa vastuuhenkilönä toimi vastaava ohjaaja Mia Laurell. Monikulttuurisen perhekeskuksen johtajana toimi Ella Lazareva. Työhyvinvointi Henkilökunnan työterveyshuolto on järjestetty Lääkäriasema Mehiläisessä. Yhdistyksen varhaisen tuen malli päivitettiin. Lastenkotien ja perhekeskuksen henkilökunnalla oli säännöllinen työnohjaus. Eläkevakuutusyhtiö Varma myönsi yhdistykselle avustuksen henkilökunnan työhyvinvoinnin tukemiseen. Henkilökunnalle oli 13

14 tarjolla liikuntasetelit. Henkilökunnan yhteinen kehittämispäivä järjestettiin kesäkuussa juhlavuoden kampanjan hengessä. Toimitilat Yhdistyksen keskustoimisto toimi vuokratiloissa osoitteessa Iso Roobertinkatu 1 A 16, Helsinki. Tiloja vuokrattiin yhdessä Pesäpuu ry:n ja Erityishuoltojärjestöjen liiton, Ehjä ry:n kanssa. Monikulttuurinen Koti Ilola Sipoossa ja Monikulttuurinen Koti Laurila Hyvinkäällä toimivat yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. Monikulttuurinen perhekeskus toimi vuokratiloissa Helsingin Vuosaaressa. Lisäksi perhekeskuksen toimintaa varten oli vuokrattuna yksi kerhotila Vuosaaresta. 14