Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu

Transkriptio

1 Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu Nukarinen Marianne Nurminen Ailukka Pietilä Anna Räty Annamari Timonen Saija Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Innovaatioprojekti (OJ XX00AB51)

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSYKSIKÖN TOIMINTA-ALUE Missä kannattaa toimia Esimerkkialue HUS Esimerkkialue Lappi 5 3. AIKATAULU Mittauksiin kuluva aika Optikon suorittamat mittaukset Sairaanhoitajan suorittamat mittaukset Fysioterapeutin suorittaman mittaukset Yksikön liikkuminen POHDINTA LÄHTEET 14 LIITTEET LIITE 1. CNIB EYE VAN LIITE 2. MALLU - LIIKKUVA PALVELUYKSIKKÖ LIITE 3. SILMO LIITE 4.SUUPIRSSI LIITE 5.MAGNEETTIREKKA

3 1 1. Johdanto Innovaatioprojekti kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky klusterin yhteisiin innovaatio-opintoihin. Valittavana oli useita projekteja, joista mielenkiintoisimmaksi nousi Mobivision, Liikkuva näöntutkimusyksikkö. Projekti toteutettiin 25 henkilön monialaisessa ryhmässä, jossa ohjaajana toimi Eero Kokko. Tarkoitus oli innovoida liikkuvaa näöntutkimusyksikköä, Mobivisionia. Mobivision on yksikkö, joka vie terveydenhuollon palvelut asiakkaan luokse. Konkreettisena pitkän tähtäimen tavoitteena on hankkia ja tuottaa yritysten, työelämän ja koulutusyksiköiden kanssa yhteistyössä liikkuva oppimis- ja palveluyksikkö sekä välineistö jatkotutkimuksia varten. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli pohtia yksikön mahdollisuuksia ja kartoittaa tarvetta. Innovaatioryhmä jaettiin viiteen eri pienryhmään ja aihepiiriin. Aihepiireinä toimivat alue ja aikataulu, markkinointi, toiminnot, rahoitus sekä kalusto. Ryhmämme koostui neljästä optometrian sekä yhdestä hyvinvointiteknologian opiskelijasta ja aiheemme oli alue ja aikataulu. Osiossa pohdittiin muun muassa missä yksikkö liikkuu ja millaisella aikataululla. Lisäksi selvitettiin jo olemassa olevia tutkimusyksiköitä. Lähtökohtana tutkimusyksikön toiminnalle on riittävä asiakaskunta. Esiin nostettiin kaksi toisistaan mahdollisimman poikkeavaa esimerkkiä, tiheään asuttu alue eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä harvaan asuttu eli Lapin lääniin sijoittuva alue.

4 2 2. Tutkimusyksikön toiminta-alue 2.1 Missä kannattaa toimia Lähtökohtana tutkimusyksikön toiminnalle on riittävä asiakaskunta. Toiminnan ideana on tuottaa palvelut lähempänä asiakasta. Suomessa väestö ja palvelut eivät jakaudu tasaisesti. Tämän vuoksi yksi toimintamalli ei sovellu koko maan alueelle. Suomessa mahdollisesti kannattavia toiminta-alueita tutkiessamme, nostimme esiin kaksi toisistaan mahdollisimman poikkeavaa esimerkkiä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Lapin läänin alueelle sijoittuvan alueen. Sairaanhoitopiiri Työikäisiä lääkäreitä Asukkaita/lääkäri Kokomaa Helsinki ja Uusimaa Länsi-Pohja Lappi Taulukko 1. Työikäisten lääkärien määrä asukasta kohden sairaanhoitopiireissä (tilastokeskus) HUS:n alueella väestötiheys on suuri. Toisaalta alueella sijaitsee yksi Suomen suurimmista lääketieteellisen osaamisen keskittymistä. Suhteessa koko Suomen suhdelukuun, HUS:n alueella väestön määrä yhtä lääkäriä kohden on alhainen (koko maa: 278 asukasta/lääkäri, Helsinki ja Uusimaa: 230 asukasta/lääkäri - Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Välimatkat alueella eivät ole pitkiä ja kulkeminen on järjestetty suhteellisen helpoksi. Toisin sanoen niin julkinen terveydenhuolto kuin terveydenhuollon erikoispalvelutkin ovat kohtuullisen helposti saatavilla. Toisaalta alue on kasvava ja täten kasvaa myös paine terveydenhoidon palveluiden tuottamisessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana väestön määrä on kasvanut yli kaksikymmentäneljä prosenttia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia. Väestö Väestö Muutos Väestö Muutos Väestö Muutos lkm % lkm % lkm % Helsingin ja Uudenmaan shp , , ,5 Taulukko 2. Väestö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 1990, 2000, 2009 ja 2010 sekä muutokset verrattuna vuoteen 2010 (Tilastokeskus)

5 3 Lapin läänin alueella väestöntiheys on alhainen. Väestön määrä yhtä lääkäriä kohden, suhteessa Suomen yleiseen tasoon, on Lapin sairaanhoitopiirin alueella kohtuullisen korkea ja Länsipohjan sairaanhoitopiirin alueella maan korkein (Lappi: 406 asukasta/lääkäri, Länsi-Pohja: 535 asukasta/lääkäri - Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Lapin sairaanhoitopiirin keskus sijaitsee Rovaniemellä ja on pitkälle kehittynyt. Välimatkat alueella ovat kuitenkin pitkiä, etäisyys keskussairaalaan kaukaisimmasta jäsenkunnasta, eli Utsjoelta, on noin 450km. Näin ollen piirin jäsenkuntien terveyskeskuksilla tulisi olla mahdollisimman kattava osaaminen sekä laitteisto. 2.2 Esimerkkialue HUS Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on 26 paikkakuntaa. HUS:n kaupungit asukasmäärän mukaisesti suurimmasta pienimpään ovat Helsinki ( ), Espoo ( ), Vantaa ( ), Porvoo (48 827), Hyvinkää (45 547), Nurmijärvi (40 225), Lohja (39 788), Järvenpää (39 000), Tuusula (37 515), Kirkkonummi (37 180), Kerava (34 464), Raasepori (29 173), Vihti (28 517), Mäntsälä (20 065), Sipoo (18 448), Loviisa (15 620), Hanko (9 508), Karkkila (9 163), Kauniainen (8 584), Siuntio (6 138), Nummi-Pusula (6 132), Inkoo (5 613), Pornainen (5 089), Askola (4 916), Lapinjärvi (2 881), Karjalohja (1 490) (Väestötietoja 2011). Kuva 1. HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat.

6 4 Yhteensä ihmisiä alueella on , Hyks erityisvastuualueella HUS:n alueella työikäisiä lääkäreitä on yhteensä ja asukkaita on 230 yhtä lääkäriä kohden. (Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Kuten aiemmin jo mainittiin, välimatkat HUS:n alueella ovat lyhyet. Esimerkkinä HUS:n alueen pisin etäisyys päästä päähän, Hanko Lapinjärvi, on noin 220 km. Hangosta pääkaupunkiseudulle on vain reilu 100 km. Julkinen liikenne on toimiva, joten asiakkaiden on helppo kulkea liikkuvan terveydenhuoltoyksikön luo. Mietimme kuinka pitkäksi aikaa auto pysähtyy eri paikkakunnilla. Otimme huomioon kaupungin koon, etenkin asukasmäärän. Suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo) auto voisi pysähtyä eri pisteissä päivän aikana lyhyiden välimatkojen vuoksi. Vaihtoehtoisesti auto voisi keskittyä yhteen paikkaan yhtenä päivänä, sillä asukkaita on runsaasti. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla (Pornainen, Askola, Lapinjärvi, Karjalohja) auto pysähtyy yhteen pisteeseen viikoksi. Eri päivinä olisi paikalla optikko, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja tarpeesta riippuen. Yritysten pihassa ei välttämättä tarvittaisi sairaanhoitajaa työterveyshuollon takia. HUS:n alueella on paljon yrityksiä. Osa näistä yrityksistä saattaisi olla mahdollisia kilpailijoita Mobivisionille, toiset taas yhteistyökumppaneita. Kunnilla ei ole resursseja tarjota yksityisille tahoille julkisia terveydenhuoltopalveluja, joten yritykset hakevat palvelua yksityiseltä puolelta. Auto pysähtyisi pääasiassa yritysten ja mahdollisesti terveysasemien pihalle. Mietimme myös vaihtoehtoina auton käymistä vanhainkodeissa, lastenkodeissa ja kouluissa. Samalla voidaan jakaa informaatiota yläkoululaisille sekä lukiolaisille optikon, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin ammatinkuvasta. Mietimme konkreettisen esimerkin auton kulusta, jotta asian ymmärtäminen helpottuu. Tukiasema toimii esimerkiksi Vantaalla. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet eri puolelle Helsinki-Uusimaa -akselia ovat hyvät. Tukiaseman pitää olla eräänlainen halli eli auto on parkissa ollessaan sisätiloissa. Lisäksi tarvitaan mahdolliset toimistotilat. Auto lähtee liikkeelle tukiasemasta yhteen HUS:n paikkakunnista, esimerkkinä Sipoo (välimatka Vantaa-Sipoo noin 20-30km). Pysähdyspaikkana toimii Sipoon Palvelukoti, Kotivalli. Palvelukodissa on muun muassa pyörätuoli- ja dementiapotilaita. Täten palvelukodin henkilökunnalta saisi apua asiakkaan auttamisessa autoon tutkittavaksi. Pihapiiri

7 5 on tarpeeksi tilava, jotta auto pääsee liikkumaan vaivattomasti. Lisäksi Sipoon keskustaan on matkaa ainoastaan kuusi kilometriä, joten muistakin palvelukeskuksista on mahdollista tuoda potilaita hoidettavaksi Mobivisioniin. Kuva 2. Kohteen sijainti (Palvelukoti Kotivalli 2011). Palvelukodin asuinrakennukset tarjoavat kodin kaiken kaikkiaan 94 asukkaalle. Asukasmäärään suhteutettuna Mobivisionin palvelut voitaisiin jakaa 3-5 päivälle. Toisaalta, jos jokainen palvelukodin asukas tarvitsisi apua, olisi auton palvelut mahdollista saada myös pidemmäksi aikaa, kysynnästä riippuen. Lisäksi, jos muualta Sipoosta (esimerkiksi palvelukodeista) tulisi asiakkaita, olisivat auton palvelut pidempään saatavissa. Ennen auton saapumista tehtäisiin kartoitus tarpeesta niin potilaiden kuin ammattihenkilöidenkin suhteen. Halukkaat saisivat niin optikon, fysioterapeutin kuin sairaanhoitajankin palvelut eri päivinä. Fysioterapeutti ei kyseiseen kohteeseen olisi tarpeellinen, sillä siellä palvelee jo fysioterapeutti tarjoten sekä ryhmäliikuntaa että yksilöllistä kuntoutusta lääkärin lähetteellä. 2.3 Esimerkkialue Lappi Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on 21 paikkakuntaa. Kunnat asukasmäärän mukaisesti suurimmasta pienimpään ovat Rovaniemi (59 734), Kemi (22 467), Tornio (22 460), Sodankylä (8 808), Keminmaa (8 607), Kemijärvi (8 473), Inari (6 794), Kittilä (6 071), Ylitornio (4 766), Ranua (4 382), Salla (4 179), Pello (4 003), Posio (3 907), Kolari (3 828), Simo (3 510), Tervola (3 460), Muonio (2 386), Enontekiö (1 882), Utsjoki (1 315), Savukoski (1 182), Pelkosenniemi (1 010) (Väestötietoja 2011). Kokonaisasukasluku Lapin läänissä on , OYSIN eritysvastuualueella asukkaita on Lapin sairaanhoitopiirin alueella työikäisiä lääkäreitä on 291

8 6 (asukasmäärä ) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella 122 (asukasmäärä ). (Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden asukasluvut 2011.) Auton viipymisessä kullakin paikkakunnalla on otettava huomioon kaupungin koko ja etenkin asukasmäärä. Suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi, Tornio) auto voisi viipyä kauemmin. Pienemmillä paikkakunnilla (Ranua, Salla, Simo) auto pysähtyy yhteen pisteeseen useammaksi päiväksi. Eri päivinä olisi paikalla optikko, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja tarpeesta riippuen. Yrityskäynneillä sairaanhoitaja on tarpeeton olemassa olevan työterveyshuollon vuoksi. Lapin läänin alueella Mobivisionilla voisi olla mahdollisuus tarjota optikon ammattitaitoa esimerkiksi silmänpohjakuvausten suorittamisessa diabetes- tai glaukoomapotilaille julkisen terveydenhuollon ostopalveluna. Paikallisten optikoiden käyttäminen yhteistyökumppaneina olisi hyvä ottaa vaihtoehtona huomioon. Paikalliset optikot tuntevat jo valmiiksi asiakaskuntaa. Myöskään ylimääräisiä kuluja esimerkiksi optikon matkoista tutkimuspaikoille ja siellä majoittumisesta ei syntyisi. Optikoilla on myös laitteistoa ja tilat, joita tarvittaessa voisi hyödyntää. Fysioterapeutille tai sairaanhoitajalle tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä tarvetta. Potilailla on oma diabeteshoitaja, joka huolehtii muista mittauksista. Kuva 3. Terveyskeskukset Lapin alueella ja optikkoliikkeet Lapin alueella

9 7 Mobivisionin tukiasemaksi Lapin läänissä valitsimme Rovaniemen. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet ympäristökuntiin selkeät ja kaupunki tarpeeksi iso yhteistyökumppanien löytämiseksi. Esimerkkikunnaksi valitsimme Kittilän (välimatka Rovaniemi-Kittilä on noin 150 km). Määräpaikkana toimii Kittilän Optiikka Oy. Paikalle saavutaan edellisenä iltana ja palvelu aloitetaan seuraavana aamuna. Auto on pysäköitävä tarpeeksi avaralle alueelle esimerkiksi lähellä sijaitsevalle parkkipaikalle. Optikkoliike sijaitsee kunnan kirkonkylällä. Kunnan asukasmäärä on noin Etukäteen on tehtävä kartoitus palvelutarpeesta, jonka perusteella päätetään, kuinka kauan paikkakunnalla viivytään. Palvelun tarjontapäivien lukumäärä ratkeaa kysynnän mukaan. Tärkein tieto on julkisen terveydenhuollon ohjauksesta silmänpohjakuvaukseen tulevien asiakkaiden määrä. Julkisella terveydenhuollolla voi olla palvelusopimus joko optikkoliikkeen tai Mobivisionin kanssa. Lisäksi sekä Kittilän kuntalaisilla että naapurikuntalaisilla on mahdollisuus tulla kuvaukseen halutessaan. Terveydenhuollon ohjauksesta tulleilla on kuitenkin etusija. Mobivisionin palvelut voitaisiin jakaa esimerkiksi kolmelle päivälle ja tarpeen vaatiessa pidemmälle aikavälille, kysynnästä riippuen. Päivänaikana pystytään ottamaan keskimäärin 14 silmänpohjakuvausasiakasta vastaan (30 min / asiakas, 1h ruokatauko). Tässä esimerkissä optikko on valmiiksi paikan päällä, mikä säästää palkkauskustannuksia. Kuitenkaan kaikissa optikkoliikkeissä ei välttämättä ole asiantuntevaa silmänpohjakuvauksiin perehtynyttä optikkoa, jolloin Mobivisionin oma optikko suorittaa mittaukset. Toinen mahdollinen asiakaskunta Lapin läänin alueella ovat yritykset. Yrityksille voidaan tarjota esimerkiksi optikon ja fysioterapeutin yhdistettyä ammattitaitoa työnäkemisen suhteen. Jos tarjotaan yritykselle kartoitusta työntekijöiden näkemisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, voidaan samalla kertaa tehdä välittömästi tehtävissä olevat korjaukset ja mitoittaa sekä kuvata työntekijän työpiste. Mikäli myöhemmin esiintyy tarvetta työlaseille, on valmista informaatiota jo olemassa sekä fysioterapeutilla että optikolla. Näin ollen saadaan mahdollisimman todellinen kuva työntekijästä ja hänen tarpeistaan. Esimerkkiyritykseksi valitsimme Digipoliksen, Kemin teknologiakylän (välimatka Rovaniemi-Kemi on noin 120 km). Digipolis, Lapin suurin teknologiakeskus, sijaitsee keskellä Kemin kaupunkia ja matkaa Kemin keskustaan on noin kolme kilometriä. Digipoliksessa toimii 40 yritystä ja organisaatiota sekä työskentelee 500 työntekijää (Digipolis 2011). Mobivision voisi keskittyä yrityksessä muun muassa työpaikan ergonomiaan ja valais-

10 8 tukseen. Työntekijöiden määrään suhteutettuna palvelut pitäisi jakaa 50 päivälle, jos kaikki työntekijät seulottaisiin (10 asiakasta / päivä). Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten alustavasti tehdään karkea arviointi työolosuhteista, jonka jälkeen paneudutaan kiireellisimpiin tapauksiin. Tehdään mahdollisesti välittömiä työpisteen korjauksia ergonomian ja valaistuksen parantamiseksi ja otetaan kuvia työntekijöistä työpisteillään. Tämän jälkeen akuuteimmat tapaukset saavat lähetteen esimerkiksi paikalliselle työergonomian ja -näkemisen asiantuntijalle tai asiaan palataan seuraavalla käyntikerralla. Seuraavalla käyntikerralla voidaan jo keskittyä itse erityistyölasitarpeeseen sekä tarkistaa edelliskerralla muunnettujen kohteiden toimivuus, tällöin myös mahdollinen asiakasmäärä on valmiiksi tiedossa. Vaihtoehtoisesti palvelut voidaan jakaa firmoittain, jolloin kartoitus tehdään yritys kerrallaan (yksi yritys / päivä). 3. Aikataulu Arvio aikataulusta, jolla tutkimusyksikkö kykenee etenemään, on suuntaa-antava kooste eri aikaa vaativista osa-alueista. Olemme käyttäneet apuna jo olemassa olevien tutkimusyksiköiden liikkumisaikatauluja tukena oman aikataulun laatimisessa. Arvioimme aikataulun kannalta järkevimmäksi ja tehokkaimmaksi, mikäli tietyt mittaukset suoritetaan keskitetysti yhden käyntikerran aikana. Esimerkiksi tiettyinä päivinä tehdään ainoastaan silmänpohjakuvauksia ja toisina vain näöntutkimuksia tai tarjotaan sairaanhoitajan palveluita. Tällöin paikalla tarvittavat välineet ovat tarkkaan tiedossa, kuten myös tarvittava henkilöstö. 3.1 Mittauksiin kuluva aika Mittaukseen kuluva aika riippuu suoritettavasta mittauksesta, mahdollisista muista toimenpiteistä sekä mahdollisista häiriötekijöistä. Aikaa on varattava jokaisen asiakkaan kohdalla itse mittaukseen, esivalmisteluihin sekä tulosten käsittelyyn. Lisäksi optikon, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin suorittamien mittausten ja muiden toimenpiteiden kesto vaihtelee suuresti, minkä vuoksi niitä on käsitelty erillisinä osa-alueina Optikon suorittamat mittaukset

11 9 Optikon suorittamia mittauksia Mobivisionissa voivat olla esimerkiksi silmänpohjakuvaus, silmänpaineenmittaus, näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden mittaus, silmämikroskopointi sekä näkökenttämittaus. Mikäli käytettävissä on odotustila, voidaan esimerkiksi silmänpohjakuvauksia suorittaa lomittaisesti. Esitutkimukset seuraavalle asiakkaalle aloitetaan samanaikaisesti kun silmien laajennustipat vaikuttavat edellisellä. Tällöin asiakkaita voidaan ottaa vastaan työpäivän aikana enemmän. Silmänpohjakuvauksia voidaan suorittaa ilman odotustiloja 2-3 henkilölle tunnissa ja odotustilojen ollessa käytössä 4-6 henkilölle. Silmänpaineenmittaus ei ole aikaa vievä toimenpide. Aikaa esitietojen kyselyyn, mittauksen suorittamiseen ja asiakkaan kanssa keskusteluun kannattaa varata maksimissaan viisitoista minuuttia. Usein lyhyempikin aika riittää. Mittaus voidaan ja kannattaa suorittaa myös näöntutkimuksen yhteydessä. Näöntutkimukseen varataan aikaa keskimäärin kolmestakymmenestä minuutista tuntiin riippuen siitä, mitä testejä suoritetaan. Aikaan vaikuttaa esimerkiksi kontrastiherkkyyden mittaaminen tai värinäön testit. Silmämikroskopointi voidaan suorittaa joko näöntutkimuksen yhteydessä tai erillisenä toimenpiteenä. Mikroskopointiin on hyvä varata aikaa noin minuuttia. Näkökenttätutkimukseen kuluva aika riippuu pitkälti mittaustavasta ja välineistöstä. Testeistä sormiperimetria ja Vice Verca -perimetria ovat lyhytkestoisia. Aikaa niihin kannattaa varata järjestelyineen noin kymmenen minuuttia. Tangent screeniä käytettäessä aikaa voidaan varata enemmän, tarkempaan tutkimiseen kahdestakymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Tietokoneavusteisia testejä käytettäessä on mahdollisuus valita kestoltaan eripituisia testejä. Mittaus valmisteluineen voidaan suorittaa nopeimmillaan viidessätoista minuutissa. Useimpiin testeihin on kuitenkin varattava keskimäärin tunnin verran aikaa Sairaanhoitajan suorittamat mittaukset Sairaanhoitaja voi suorittaa Mobivisionissa esimerkiksi verenpaineen, verensokerin ja hemoglobiinin mittausta sekä tehdä testejä, kuten 2 -tyypin diabetestesti, muistitesti

12 10 MMSE tai masennusta mittaava BDI testi. Tehtyjen mittausten ja testien tulosten perusteella voidaan arvioida sairauden- tai terveydentila sekä mahdollinen jatkohoidon tarve. Sairaanhoitaja voisi myös hoitaa reseptiliikennettä syrjäisempiin paikkoihin, kuten esimerkin Mallu -autossa. Mittauksesta tai testistä riippuen itse mittaus vie aikaa vain kahdesta viiteen minuuttia. Mittaus ei yleensä kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan myös pieni hetki keskustelulle, jotta saadaan kokonaisvaltaisempi kuva asiakkaan voinnista. Yhteensä testit ja jutustelu veisivät aikaa noin minuuttia per asiakas. Esimerkiksi verenpaineen mittaus vaatii, että asiakas istuu verenpaineen tasaamiseksi noin 15 minuuttia, jonka hän voi tehdä odotustilassa. Tämä täytyy ottaa huomioon paikalle saapuessa. Lisäksi olisi hyvä saada tietoja potilaan aiemmista verenpainearvoista. Vaihtoehtoisesti potilas voi suorittaa mittaukset kotimittarillaan ja tuoda vaikkapa viikon arvot sairaanhoitajan nähtäväksi. Tällöin on kuitenkin riskinä se, että mittaukset ovat epätarkkoja ja väärin suoritettuja. Verensokerin mittaus vie aikaa noin minuutin. Huomioon otettavaa on ainoastaan mittarin säännöllinen kalibrointi säännöllisessä käytössä (aivan kuin muidenkin laitteiden osalta) sekä näytteen saaminen. Näytteen saamisen helpottamiseksi potilaan olisi hyvä viettää hetki sisällä lämpimässä (etenkin talviaikaan), jotta sormien verenkierto on riittävä. Lisäksi tulee muistaa hygienia, mieluummin kuitenkin käsien pesu kuin puhdistusaineen käyttö ennen mittausta. Hemoglobiinin mittaus pikamittarilla on nopeaa. Mittaus on epäluotettavampi verrattuna verinäytteestä saatuun mittaustulokseen. Hb -mittauksessa näytteensaamiseen pätevät samat asiat kuin edellä mainittuun verensokerin mittaukseen. Diabeteksen 2 -tyypin testi ja BDI ovat lomakemuotoisia, eikä niiden täyttämiseen tarvita hoitajan läsnäoloa. Ainoastaan silloin, jos asiakas ei ymmärrä jotain kysymystä tai mikäli asiakas ei vaikkapa näe riittävän hyvin. Lomakkeet voidaan siis täyttää mahdollisessa odotustilassa ja hoitajan työksi jää tulosten tulkinta. MMSE -testissä hoitaja esittää lomakkeen mukaiset kysymykset potilaalle ja kirjaa vastaukset tarkasti ylös. En-

13 11 simmäinen testi ei kerro mitään, mutta seurantamuotoisena testistä saa jonkinlaisen kuvan asiakkaan mahdollisesta muistihäiriöstä ja sen kehittymisen nopeudesta. Ikääntyneitä ja liikuntaesteisiä hoidettaessa on huomioitava lisäksi mahdollinen hidas siirtyminen autoon sekä pois autosta Fysioterapeutin suorittamat mittaukset Fysioterapeutin tehtävät ovat rajalliset johtuen yksikön rajallisista tiloista. Tilanpuutteen vuoksi terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen ja fysikaalinen terapia ovat hankalia suorittaa. Sen sijaan fysioterapeutin on mahdollista ohjata ja neuvoa sekä antaa apuvälineopastusta. Mobivisionissa fysioterapeutti voi myös hyödyntää ammattitaitoaan toimintaympäristön suunnittelussa sekä ergonomiassa. Hän voi suorittaa esimerkiksi työnäkemisen kartoituksia työpaikoilla yhteistyössä optikon kanssa. Terapeuttista harjoittelua tai fysikaalista terapiaa varten on varattava runsaasti aikaa, jolloin terapeutti ottaa vastaan vain noin neljästä kuuteen asiakasta työpäivän aikana. Mikäli fysioterapeutin tehtävät keskittyvät kuitenkin enemmän neuvontaan ja ohjaukseen, voidaan asiakkaita ottaa enemmän vastaan. 3.2 Yksikön liikkuminen Yksikön paikasta toiseen siirtämiseen kuluvasta ajasta voidaan tehdä vain karkeita arvioita. Siirtymisnopeuteen vaikuttavat monet tekijät kuten välimatkat, teiden kunto, sääolosuhteet ja nopeusrajoitukset. Syrjäseuduilla on ylimääräisten kustannusten välttämiseksi kannattavaa suunnitella reitti, jolla yksikkö etenee. Harvaan asutun alueen esimerkkinä käyttämämme Lapin reitti voisi olla: Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Salla, Ranua, Kemi, Ylitornio, Pello, Rovaniemi. Matkaa reitille kertyy yhteensä noin tuhat kilometriä. Näin ollen yhdellä paikkakunnalla kannattaa viipyä useampi päivä. Teiden kunnon ja sääolosuhteiden vuoksi alueella etenemisnopeus on vaihtelevaa. Myös tärinäaran kaluston kuljettaminen vaatii alhaista keskinopeutta. Näin ollen paikan vaihtamiseen tulisi varata aikaa puolesta päivästä päivään.

14 12 Tiheään asutulla alueella ei ole tarvetta varata yhtä paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen. Esimerkkimme HUS:n alue ei vaadi myöskään tarkkaa reittiä lyhyiden etäisyyksien vuoksi. Yksikköä voidaan siirtää jopa yhden päivän aikana useampaan pisteeseen. Keskinopeuden on edelleen oltava kuitenkin alhainen kaluston vuoksi. 4. Pohdinta Stakesin teettämän tutkimuksen mukaan avohoitokäynnit terveyskeskuksissa lisääntyivät vuonna ,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Trendi vaikuttaa olevan nouseva, sillä vuonna 2007 vastaava lukema oli 0,7 %. Asukasta kohden käyntejä oli vuonna ,9 vuoden aikana. Raporttiin lasketaan mukaan tilastoidut äitiysneuvola, lastenneuvola, perhesuunnitteluneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, kotisairaanhoito, mielenterveyshuolto, fysioterapia ja muun avohoidon vastaanottokäynnit. (Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu 2010, Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007.) Lääkärikäynnit ovat vähentyneet luvulla. Samanaikaisesti puolestaan käynnit muun terveydenhuollon henkilöstön luona ovat lisääntyneet. Määrällisesti eniten terveyskeskuspalveluita käytettiin vuonna 2009 Oulun läänissä (5,3 käyntiä/asukas), vähiten Etelä-Suomen läänissä (4,6 käyntiä/asukas). Pidemmällä aikavälillä tilastoja tarkastellessa käy ilmi, että eniten terveyskeskuksen käyntejä kertyy yli 65 -vuotiaille. (Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu 2010, Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007.) Valviran tekemän selvityksen mukaan Suomen vanhustenhoidon tila on huono. Henkilökuntaa ei ole tarpeeksi tekemään töitä, jotka tulevaisuudessa tulevat vain lisääntymään. Suomi on nopeasti ikääntyvä maa, kuten ETLAN Piekkola raportissaan toteaa. Tämä näkyy myös joka päivä mediassa, kun närkästyneet omaiset ottavat kirjoituksissaan kantaa omaistensa hoitoon tai sen puutteeseen. Voidaan olettaa, että jos tilanne jatkuu tällaisena ja mitään ihmeratkaisua ei keksitä, tulee omais- ja kotihoidon rooli korostumaan entisestään. Tämän tueksi tarvitaan toimiva verkosto palveluita, jotka tukevat toisiaan ja joustavat tarvittaessa. Kuntien valtionosuuksien leikkausten myötä maailman talouspoliittisen tilanteen ollessa suorastaan surkea, on myös oletettavaa,

15 13 että yksityinen sektori tulee valtaamaan entistä enemmän alaa terveydenhuollon kentällä niin ostopalvelumuodossa kuin yksityisten suosimana palvelumuotonakin. Muun muassa tämä seikka asettaa hyvän pohjan projektillemme, jonka tarkoituksena on luoda liikkuva näönhuoltoyksikkö, joka on tarpeen tullen myös muunneltavissa muun terveydenhuollon käyttöön. (Valvira 2011.) Tulevaisuudessa liikkuvan näöntutkimusyksikön toiminta voisi keskittyä tiheästi asutuille alueille, joissa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut. Toiminnan kannattavuuden kannalta tarpeeksi tiheään asuttua aluetta on pääasiassa pääkaupunkiseutu. Vaihtoehtoisesti toiminta voisi keskittyä myös harvaan asutuille alueille, joissa tarkoitus on tuoda palvelut asiakkaan luokse. Tällaisia harvaan asuttuja alueita on muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä mahdollisesti myös itärajan takana Venäjän puolella. Myös pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa tehdään yhteistyötä Suomen terveydenhuollon kanssa, jolloin toiminnan levittäminen alueelle olisi luonnollista. Harvaanasutuilla alueilla toiminnan kannattavuus ei ole yhtä selvää kuin tiheään asutuilla alueilla. Koska palvelun hintaa ei voida rajattomasti nostaa, on mietittävä kustannuksia aiheuttavia tekijöitä. Harvaan asutulla alueella kannattaa esimerkiksi viipyä yhdellä paikkakunnalla pidempään. Henkilöstön määrä kannattaa pitää minimissä ja harkita kannattaa myös pelkän kaluston vuokraamista.

16 14 5. Lähteet Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. Päivitetty < hoitokaynnitterveyskeskuksissaosa2.htm>. Luettu CNIB CNIB Eye Van. Seeing beyond vision loss. Verkkodokumentti. < Luettu CNIB Tour Schedule. Verkkodokumentti. < Luettu Digipolis Kemin teknologiakylä. Verkkodokumentti. < Luettu Kuhmon lääkäripalvelu Verkkodokumentti. < Luettu Liikkuva palveluyksikkö Mallu Mallu menee kylille!. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Verkkodokumentti. < Luettu Liikkuva silmäntutkimusyksikkö Palvelut. Medieco Oy. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. < Luettu Lääkäriliitto taskutilasto Lääkärit Suomen Lääkäriliitto. Verkkodokumentti. < Luettu

17 15 MALLU Eksoten liikkuvien palvelujen kokeilu maakunnassa jatkuu MAL- LU -auto liikkeellä jälleen. Etelä Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Verkkodokumentti. Päivitetty < Luettu Palvelukoti Kotivalli Betesda -säätiö. Verkkodokumentti. < Luettu Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiirien väestötietoja ikäryhmittäin Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. < Luettu Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden asukasluvut Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. < Luettu Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Tilastoraportti. Suomen virallinen tilasto. Terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. < Luettu Savonia ammattikorkeakoulu Suupirssi. Verkkodokumentti. < Luettu Silmo Liikkuva silmätutkimusyksikkö. Suomen silmähoitajat. Koulutuspäiväliite. Verkkodokumentti. Päivitetty

18 16 < Luettu Suupirssi Mikä on liikkuvan suunhoidon yksikkö? Verkkodokumentti. < Luettu Valvira Vanhusten hoidon laatu terveyskeskusten vuodeosastoilla - Vuoden 2010 kyselyn tulokset. Selvityksiä 1:2011. Valviran ja aluehallintovirastojen työryhmä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Verkkodokumentti. < Luettu Väestötietoja Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. < Luettu Väyrynen, Heli Kuva: Kontiainen, Jarmo. Magneetti löytää kulumat ja kasvaimet. Kaleva. Hyvä olo. Verkkodokumentti. Päivitetty < Luettu

19 LIITE1 CNIB EYE VAN USA:ssa Pohjois-Ontariossa kiertävä silmänhoitoyksikkö CNIB Eye Van, Ontario Medical Mobile Eye Care Unit toimii maaliskuusta marraskuulle optikon voimin, joita on avustamassa kaksi CNIB:n optikkoassistenttia. Autossa tehdään näöntarkastuksia, hoidetaan silmäsairauksia ja suoritetaan pieniä leikkauksia siellä, missä palveluita ei muuten ole saatavilla. Autossa hoidetaan joka vuosi yli 5000 potilasta. CNIB Eye Van on osa sokeudenedistämisohjelmaa. Eye Van on 48 jalkaa pitkä kustomoitu rekka. Sen sisältä löytyvät niin odotustilat kuin lääkärinhuonekin. Auto matkaa joka vuosi yli 6000km 30:lle paikkakunnalle ja tutkittavia kertyy yhteensä noin 5000, jopa enemmänkin. Palvelu mahdollistaa aikaisen diagnoosin sellaisiin silmäsairauksiin, jotka voivat johtaa hoitamattomina sokeutumiseen. Yksikkö viettää kohteessa 1-5 päivää. Auton aikataulu ohessa alapuolella. Englehart March days Iroquois Falls March days Iroquois Falls Cochrane March March 31 - April 2.5 days 2.0 days 1 Cochrane April days Cochrane April days Smooth Rock Falls April days April Easter Weekend Kapuskasing April days Kapuskasing May days Kapuskasing May days Hearst May days Monday May 23 - Victoria Day Hearst May days Hearst May 30 - June days

20 LIITE1 Hornepayne Longlac June 6-8 June days 1.5 days Geraldton June days Maintenance Week June Atikokan June days Friday July 1 - Canada Day Atikokan Fort Frances July 4-5 July days 2.5 days Fort Frances July days Rainy River July days Kenora July days Monday August 1 - Civic Holiday Red Lake August days Red Lake August days Ear Falls Dryden August August days 3.0 days Pickle Lake Sioux Lookout August August days 2.5 days Ignace Schreiber/ Terrace Bay August September days 1.5 days Monday September 5 - Labour Day Manitouwadge September days Manitouwadge September days White River Dubreuilville Sept Sept days 1.5 days Wawa Sept days Chapleau October days Monday October 10 - Thanksgiving Day