Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu"

Transkriptio

1 Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu Nukarinen Marianne Nurminen Ailukka Pietilä Anna Räty Annamari Timonen Saija Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Innovaatioprojekti (OJ XX00AB51)

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSYKSIKÖN TOIMINTA-ALUE Missä kannattaa toimia Esimerkkialue HUS Esimerkkialue Lappi 5 3. AIKATAULU Mittauksiin kuluva aika Optikon suorittamat mittaukset Sairaanhoitajan suorittamat mittaukset Fysioterapeutin suorittaman mittaukset Yksikön liikkuminen POHDINTA LÄHTEET 14 LIITTEET LIITE 1. CNIB EYE VAN LIITE 2. MALLU - LIIKKUVA PALVELUYKSIKKÖ LIITE 3. SILMO LIITE 4.SUUPIRSSI LIITE 5.MAGNEETTIREKKA

3 1 1. Johdanto Innovaatioprojekti kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky klusterin yhteisiin innovaatio-opintoihin. Valittavana oli useita projekteja, joista mielenkiintoisimmaksi nousi Mobivision, Liikkuva näöntutkimusyksikkö. Projekti toteutettiin 25 henkilön monialaisessa ryhmässä, jossa ohjaajana toimi Eero Kokko. Tarkoitus oli innovoida liikkuvaa näöntutkimusyksikköä, Mobivisionia. Mobivision on yksikkö, joka vie terveydenhuollon palvelut asiakkaan luokse. Konkreettisena pitkän tähtäimen tavoitteena on hankkia ja tuottaa yritysten, työelämän ja koulutusyksiköiden kanssa yhteistyössä liikkuva oppimis- ja palveluyksikkö sekä välineistö jatkotutkimuksia varten. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli pohtia yksikön mahdollisuuksia ja kartoittaa tarvetta. Innovaatioryhmä jaettiin viiteen eri pienryhmään ja aihepiiriin. Aihepiireinä toimivat alue ja aikataulu, markkinointi, toiminnot, rahoitus sekä kalusto. Ryhmämme koostui neljästä optometrian sekä yhdestä hyvinvointiteknologian opiskelijasta ja aiheemme oli alue ja aikataulu. Osiossa pohdittiin muun muassa missä yksikkö liikkuu ja millaisella aikataululla. Lisäksi selvitettiin jo olemassa olevia tutkimusyksiköitä. Lähtökohtana tutkimusyksikön toiminnalle on riittävä asiakaskunta. Esiin nostettiin kaksi toisistaan mahdollisimman poikkeavaa esimerkkiä, tiheään asuttu alue eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä harvaan asuttu eli Lapin lääniin sijoittuva alue.

4 2 2. Tutkimusyksikön toiminta-alue 2.1 Missä kannattaa toimia Lähtökohtana tutkimusyksikön toiminnalle on riittävä asiakaskunta. Toiminnan ideana on tuottaa palvelut lähempänä asiakasta. Suomessa väestö ja palvelut eivät jakaudu tasaisesti. Tämän vuoksi yksi toimintamalli ei sovellu koko maan alueelle. Suomessa mahdollisesti kannattavia toiminta-alueita tutkiessamme, nostimme esiin kaksi toisistaan mahdollisimman poikkeavaa esimerkkiä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Lapin läänin alueelle sijoittuvan alueen. Sairaanhoitopiiri Työikäisiä lääkäreitä Asukkaita/lääkäri Kokomaa Helsinki ja Uusimaa Länsi-Pohja Lappi Taulukko 1. Työikäisten lääkärien määrä asukasta kohden sairaanhoitopiireissä (tilastokeskus) HUS:n alueella väestötiheys on suuri. Toisaalta alueella sijaitsee yksi Suomen suurimmista lääketieteellisen osaamisen keskittymistä. Suhteessa koko Suomen suhdelukuun, HUS:n alueella väestön määrä yhtä lääkäriä kohden on alhainen (koko maa: 278 asukasta/lääkäri, Helsinki ja Uusimaa: 230 asukasta/lääkäri - Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Välimatkat alueella eivät ole pitkiä ja kulkeminen on järjestetty suhteellisen helpoksi. Toisin sanoen niin julkinen terveydenhuolto kuin terveydenhuollon erikoispalvelutkin ovat kohtuullisen helposti saatavilla. Toisaalta alue on kasvava ja täten kasvaa myös paine terveydenhoidon palveluiden tuottamisessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana väestön määrä on kasvanut yli kaksikymmentäneljä prosenttia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia. Väestö Väestö Muutos Väestö Muutos Väestö Muutos lkm % lkm % lkm % Helsingin ja Uudenmaan shp , , ,5 Taulukko 2. Väestö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 1990, 2000, 2009 ja 2010 sekä muutokset verrattuna vuoteen 2010 (Tilastokeskus)

5 3 Lapin läänin alueella väestöntiheys on alhainen. Väestön määrä yhtä lääkäriä kohden, suhteessa Suomen yleiseen tasoon, on Lapin sairaanhoitopiirin alueella kohtuullisen korkea ja Länsipohjan sairaanhoitopiirin alueella maan korkein (Lappi: 406 asukasta/lääkäri, Länsi-Pohja: 535 asukasta/lääkäri - Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Lapin sairaanhoitopiirin keskus sijaitsee Rovaniemellä ja on pitkälle kehittynyt. Välimatkat alueella ovat kuitenkin pitkiä, etäisyys keskussairaalaan kaukaisimmasta jäsenkunnasta, eli Utsjoelta, on noin 450km. Näin ollen piirin jäsenkuntien terveyskeskuksilla tulisi olla mahdollisimman kattava osaaminen sekä laitteisto. 2.2 Esimerkkialue HUS Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on 26 paikkakuntaa. HUS:n kaupungit asukasmäärän mukaisesti suurimmasta pienimpään ovat Helsinki ( ), Espoo ( ), Vantaa ( ), Porvoo (48 827), Hyvinkää (45 547), Nurmijärvi (40 225), Lohja (39 788), Järvenpää (39 000), Tuusula (37 515), Kirkkonummi (37 180), Kerava (34 464), Raasepori (29 173), Vihti (28 517), Mäntsälä (20 065), Sipoo (18 448), Loviisa (15 620), Hanko (9 508), Karkkila (9 163), Kauniainen (8 584), Siuntio (6 138), Nummi-Pusula (6 132), Inkoo (5 613), Pornainen (5 089), Askola (4 916), Lapinjärvi (2 881), Karjalohja (1 490) (Väestötietoja 2011). Kuva 1. HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat.

6 4 Yhteensä ihmisiä alueella on , Hyks erityisvastuualueella HUS:n alueella työikäisiä lääkäreitä on yhteensä ja asukkaita on 230 yhtä lääkäriä kohden. (Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Kuten aiemmin jo mainittiin, välimatkat HUS:n alueella ovat lyhyet. Esimerkkinä HUS:n alueen pisin etäisyys päästä päähän, Hanko Lapinjärvi, on noin 220 km. Hangosta pääkaupunkiseudulle on vain reilu 100 km. Julkinen liikenne on toimiva, joten asiakkaiden on helppo kulkea liikkuvan terveydenhuoltoyksikön luo. Mietimme kuinka pitkäksi aikaa auto pysähtyy eri paikkakunnilla. Otimme huomioon kaupungin koon, etenkin asukasmäärän. Suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo) auto voisi pysähtyä eri pisteissä päivän aikana lyhyiden välimatkojen vuoksi. Vaihtoehtoisesti auto voisi keskittyä yhteen paikkaan yhtenä päivänä, sillä asukkaita on runsaasti. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla (Pornainen, Askola, Lapinjärvi, Karjalohja) auto pysähtyy yhteen pisteeseen viikoksi. Eri päivinä olisi paikalla optikko, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja tarpeesta riippuen. Yritysten pihassa ei välttämättä tarvittaisi sairaanhoitajaa työterveyshuollon takia. HUS:n alueella on paljon yrityksiä. Osa näistä yrityksistä saattaisi olla mahdollisia kilpailijoita Mobivisionille, toiset taas yhteistyökumppaneita. Kunnilla ei ole resursseja tarjota yksityisille tahoille julkisia terveydenhuoltopalveluja, joten yritykset hakevat palvelua yksityiseltä puolelta. Auto pysähtyisi pääasiassa yritysten ja mahdollisesti terveysasemien pihalle. Mietimme myös vaihtoehtoina auton käymistä vanhainkodeissa, lastenkodeissa ja kouluissa. Samalla voidaan jakaa informaatiota yläkoululaisille sekä lukiolaisille optikon, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin ammatinkuvasta. Mietimme konkreettisen esimerkin auton kulusta, jotta asian ymmärtäminen helpottuu. Tukiasema toimii esimerkiksi Vantaalla. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet eri puolelle Helsinki-Uusimaa -akselia ovat hyvät. Tukiaseman pitää olla eräänlainen halli eli auto on parkissa ollessaan sisätiloissa. Lisäksi tarvitaan mahdolliset toimistotilat. Auto lähtee liikkeelle tukiasemasta yhteen HUS:n paikkakunnista, esimerkkinä Sipoo (välimatka Vantaa-Sipoo noin 20-30km). Pysähdyspaikkana toimii Sipoon Palvelukoti, Kotivalli. Palvelukodissa on muun muassa pyörätuoli- ja dementiapotilaita. Täten palvelukodin henkilökunnalta saisi apua asiakkaan auttamisessa autoon tutkittavaksi. Pihapiiri

7 5 on tarpeeksi tilava, jotta auto pääsee liikkumaan vaivattomasti. Lisäksi Sipoon keskustaan on matkaa ainoastaan kuusi kilometriä, joten muistakin palvelukeskuksista on mahdollista tuoda potilaita hoidettavaksi Mobivisioniin. Kuva 2. Kohteen sijainti (Palvelukoti Kotivalli 2011). Palvelukodin asuinrakennukset tarjoavat kodin kaiken kaikkiaan 94 asukkaalle. Asukasmäärään suhteutettuna Mobivisionin palvelut voitaisiin jakaa 3-5 päivälle. Toisaalta, jos jokainen palvelukodin asukas tarvitsisi apua, olisi auton palvelut mahdollista saada myös pidemmäksi aikaa, kysynnästä riippuen. Lisäksi, jos muualta Sipoosta (esimerkiksi palvelukodeista) tulisi asiakkaita, olisivat auton palvelut pidempään saatavissa. Ennen auton saapumista tehtäisiin kartoitus tarpeesta niin potilaiden kuin ammattihenkilöidenkin suhteen. Halukkaat saisivat niin optikon, fysioterapeutin kuin sairaanhoitajankin palvelut eri päivinä. Fysioterapeutti ei kyseiseen kohteeseen olisi tarpeellinen, sillä siellä palvelee jo fysioterapeutti tarjoten sekä ryhmäliikuntaa että yksilöllistä kuntoutusta lääkärin lähetteellä. 2.3 Esimerkkialue Lappi Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on 21 paikkakuntaa. Kunnat asukasmäärän mukaisesti suurimmasta pienimpään ovat Rovaniemi (59 734), Kemi (22 467), Tornio (22 460), Sodankylä (8 808), Keminmaa (8 607), Kemijärvi (8 473), Inari (6 794), Kittilä (6 071), Ylitornio (4 766), Ranua (4 382), Salla (4 179), Pello (4 003), Posio (3 907), Kolari (3 828), Simo (3 510), Tervola (3 460), Muonio (2 386), Enontekiö (1 882), Utsjoki (1 315), Savukoski (1 182), Pelkosenniemi (1 010) (Väestötietoja 2011). Kokonaisasukasluku Lapin läänissä on , OYSIN eritysvastuualueella asukkaita on Lapin sairaanhoitopiirin alueella työikäisiä lääkäreitä on 291

8 6 (asukasmäärä ) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella 122 (asukasmäärä ). (Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden asukasluvut 2011.) Auton viipymisessä kullakin paikkakunnalla on otettava huomioon kaupungin koko ja etenkin asukasmäärä. Suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi, Tornio) auto voisi viipyä kauemmin. Pienemmillä paikkakunnilla (Ranua, Salla, Simo) auto pysähtyy yhteen pisteeseen useammaksi päiväksi. Eri päivinä olisi paikalla optikko, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja tarpeesta riippuen. Yrityskäynneillä sairaanhoitaja on tarpeeton olemassa olevan työterveyshuollon vuoksi. Lapin läänin alueella Mobivisionilla voisi olla mahdollisuus tarjota optikon ammattitaitoa esimerkiksi silmänpohjakuvausten suorittamisessa diabetes- tai glaukoomapotilaille julkisen terveydenhuollon ostopalveluna. Paikallisten optikoiden käyttäminen yhteistyökumppaneina olisi hyvä ottaa vaihtoehtona huomioon. Paikalliset optikot tuntevat jo valmiiksi asiakaskuntaa. Myöskään ylimääräisiä kuluja esimerkiksi optikon matkoista tutkimuspaikoille ja siellä majoittumisesta ei syntyisi. Optikoilla on myös laitteistoa ja tilat, joita tarvittaessa voisi hyödyntää. Fysioterapeutille tai sairaanhoitajalle tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä tarvetta. Potilailla on oma diabeteshoitaja, joka huolehtii muista mittauksista. Kuva 3. Terveyskeskukset Lapin alueella ja optikkoliikkeet Lapin alueella

9 7 Mobivisionin tukiasemaksi Lapin läänissä valitsimme Rovaniemen. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet ympäristökuntiin selkeät ja kaupunki tarpeeksi iso yhteistyökumppanien löytämiseksi. Esimerkkikunnaksi valitsimme Kittilän (välimatka Rovaniemi-Kittilä on noin 150 km). Määräpaikkana toimii Kittilän Optiikka Oy. Paikalle saavutaan edellisenä iltana ja palvelu aloitetaan seuraavana aamuna. Auto on pysäköitävä tarpeeksi avaralle alueelle esimerkiksi lähellä sijaitsevalle parkkipaikalle. Optikkoliike sijaitsee kunnan kirkonkylällä. Kunnan asukasmäärä on noin Etukäteen on tehtävä kartoitus palvelutarpeesta, jonka perusteella päätetään, kuinka kauan paikkakunnalla viivytään. Palvelun tarjontapäivien lukumäärä ratkeaa kysynnän mukaan. Tärkein tieto on julkisen terveydenhuollon ohjauksesta silmänpohjakuvaukseen tulevien asiakkaiden määrä. Julkisella terveydenhuollolla voi olla palvelusopimus joko optikkoliikkeen tai Mobivisionin kanssa. Lisäksi sekä Kittilän kuntalaisilla että naapurikuntalaisilla on mahdollisuus tulla kuvaukseen halutessaan. Terveydenhuollon ohjauksesta tulleilla on kuitenkin etusija. Mobivisionin palvelut voitaisiin jakaa esimerkiksi kolmelle päivälle ja tarpeen vaatiessa pidemmälle aikavälille, kysynnästä riippuen. Päivänaikana pystytään ottamaan keskimäärin 14 silmänpohjakuvausasiakasta vastaan (30 min / asiakas, 1h ruokatauko). Tässä esimerkissä optikko on valmiiksi paikan päällä, mikä säästää palkkauskustannuksia. Kuitenkaan kaikissa optikkoliikkeissä ei välttämättä ole asiantuntevaa silmänpohjakuvauksiin perehtynyttä optikkoa, jolloin Mobivisionin oma optikko suorittaa mittaukset. Toinen mahdollinen asiakaskunta Lapin läänin alueella ovat yritykset. Yrityksille voidaan tarjota esimerkiksi optikon ja fysioterapeutin yhdistettyä ammattitaitoa työnäkemisen suhteen. Jos tarjotaan yritykselle kartoitusta työntekijöiden näkemisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, voidaan samalla kertaa tehdä välittömästi tehtävissä olevat korjaukset ja mitoittaa sekä kuvata työntekijän työpiste. Mikäli myöhemmin esiintyy tarvetta työlaseille, on valmista informaatiota jo olemassa sekä fysioterapeutilla että optikolla. Näin ollen saadaan mahdollisimman todellinen kuva työntekijästä ja hänen tarpeistaan. Esimerkkiyritykseksi valitsimme Digipoliksen, Kemin teknologiakylän (välimatka Rovaniemi-Kemi on noin 120 km). Digipolis, Lapin suurin teknologiakeskus, sijaitsee keskellä Kemin kaupunkia ja matkaa Kemin keskustaan on noin kolme kilometriä. Digipoliksessa toimii 40 yritystä ja organisaatiota sekä työskentelee 500 työntekijää (Digipolis 2011). Mobivision voisi keskittyä yrityksessä muun muassa työpaikan ergonomiaan ja valais-

10 8 tukseen. Työntekijöiden määrään suhteutettuna palvelut pitäisi jakaa 50 päivälle, jos kaikki työntekijät seulottaisiin (10 asiakasta / päivä). Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten alustavasti tehdään karkea arviointi työolosuhteista, jonka jälkeen paneudutaan kiireellisimpiin tapauksiin. Tehdään mahdollisesti välittömiä työpisteen korjauksia ergonomian ja valaistuksen parantamiseksi ja otetaan kuvia työntekijöistä työpisteillään. Tämän jälkeen akuuteimmat tapaukset saavat lähetteen esimerkiksi paikalliselle työergonomian ja -näkemisen asiantuntijalle tai asiaan palataan seuraavalla käyntikerralla. Seuraavalla käyntikerralla voidaan jo keskittyä itse erityistyölasitarpeeseen sekä tarkistaa edelliskerralla muunnettujen kohteiden toimivuus, tällöin myös mahdollinen asiakasmäärä on valmiiksi tiedossa. Vaihtoehtoisesti palvelut voidaan jakaa firmoittain, jolloin kartoitus tehdään yritys kerrallaan (yksi yritys / päivä). 3. Aikataulu Arvio aikataulusta, jolla tutkimusyksikkö kykenee etenemään, on suuntaa-antava kooste eri aikaa vaativista osa-alueista. Olemme käyttäneet apuna jo olemassa olevien tutkimusyksiköiden liikkumisaikatauluja tukena oman aikataulun laatimisessa. Arvioimme aikataulun kannalta järkevimmäksi ja tehokkaimmaksi, mikäli tietyt mittaukset suoritetaan keskitetysti yhden käyntikerran aikana. Esimerkiksi tiettyinä päivinä tehdään ainoastaan silmänpohjakuvauksia ja toisina vain näöntutkimuksia tai tarjotaan sairaanhoitajan palveluita. Tällöin paikalla tarvittavat välineet ovat tarkkaan tiedossa, kuten myös tarvittava henkilöstö. 3.1 Mittauksiin kuluva aika Mittaukseen kuluva aika riippuu suoritettavasta mittauksesta, mahdollisista muista toimenpiteistä sekä mahdollisista häiriötekijöistä. Aikaa on varattava jokaisen asiakkaan kohdalla itse mittaukseen, esivalmisteluihin sekä tulosten käsittelyyn. Lisäksi optikon, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin suorittamien mittausten ja muiden toimenpiteiden kesto vaihtelee suuresti, minkä vuoksi niitä on käsitelty erillisinä osa-alueina Optikon suorittamat mittaukset

11 9 Optikon suorittamia mittauksia Mobivisionissa voivat olla esimerkiksi silmänpohjakuvaus, silmänpaineenmittaus, näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden mittaus, silmämikroskopointi sekä näkökenttämittaus. Mikäli käytettävissä on odotustila, voidaan esimerkiksi silmänpohjakuvauksia suorittaa lomittaisesti. Esitutkimukset seuraavalle asiakkaalle aloitetaan samanaikaisesti kun silmien laajennustipat vaikuttavat edellisellä. Tällöin asiakkaita voidaan ottaa vastaan työpäivän aikana enemmän. Silmänpohjakuvauksia voidaan suorittaa ilman odotustiloja 2-3 henkilölle tunnissa ja odotustilojen ollessa käytössä 4-6 henkilölle. Silmänpaineenmittaus ei ole aikaa vievä toimenpide. Aikaa esitietojen kyselyyn, mittauksen suorittamiseen ja asiakkaan kanssa keskusteluun kannattaa varata maksimissaan viisitoista minuuttia. Usein lyhyempikin aika riittää. Mittaus voidaan ja kannattaa suorittaa myös näöntutkimuksen yhteydessä. Näöntutkimukseen varataan aikaa keskimäärin kolmestakymmenestä minuutista tuntiin riippuen siitä, mitä testejä suoritetaan. Aikaan vaikuttaa esimerkiksi kontrastiherkkyyden mittaaminen tai värinäön testit. Silmämikroskopointi voidaan suorittaa joko näöntutkimuksen yhteydessä tai erillisenä toimenpiteenä. Mikroskopointiin on hyvä varata aikaa noin minuuttia. Näkökenttätutkimukseen kuluva aika riippuu pitkälti mittaustavasta ja välineistöstä. Testeistä sormiperimetria ja Vice Verca -perimetria ovat lyhytkestoisia. Aikaa niihin kannattaa varata järjestelyineen noin kymmenen minuuttia. Tangent screeniä käytettäessä aikaa voidaan varata enemmän, tarkempaan tutkimiseen kahdestakymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Tietokoneavusteisia testejä käytettäessä on mahdollisuus valita kestoltaan eripituisia testejä. Mittaus valmisteluineen voidaan suorittaa nopeimmillaan viidessätoista minuutissa. Useimpiin testeihin on kuitenkin varattava keskimäärin tunnin verran aikaa Sairaanhoitajan suorittamat mittaukset Sairaanhoitaja voi suorittaa Mobivisionissa esimerkiksi verenpaineen, verensokerin ja hemoglobiinin mittausta sekä tehdä testejä, kuten 2 -tyypin diabetestesti, muistitesti

12 10 MMSE tai masennusta mittaava BDI testi. Tehtyjen mittausten ja testien tulosten perusteella voidaan arvioida sairauden- tai terveydentila sekä mahdollinen jatkohoidon tarve. Sairaanhoitaja voisi myös hoitaa reseptiliikennettä syrjäisempiin paikkoihin, kuten esimerkin Mallu -autossa. Mittauksesta tai testistä riippuen itse mittaus vie aikaa vain kahdesta viiteen minuuttia. Mittaus ei yleensä kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan myös pieni hetki keskustelulle, jotta saadaan kokonaisvaltaisempi kuva asiakkaan voinnista. Yhteensä testit ja jutustelu veisivät aikaa noin minuuttia per asiakas. Esimerkiksi verenpaineen mittaus vaatii, että asiakas istuu verenpaineen tasaamiseksi noin 15 minuuttia, jonka hän voi tehdä odotustilassa. Tämä täytyy ottaa huomioon paikalle saapuessa. Lisäksi olisi hyvä saada tietoja potilaan aiemmista verenpainearvoista. Vaihtoehtoisesti potilas voi suorittaa mittaukset kotimittarillaan ja tuoda vaikkapa viikon arvot sairaanhoitajan nähtäväksi. Tällöin on kuitenkin riskinä se, että mittaukset ovat epätarkkoja ja väärin suoritettuja. Verensokerin mittaus vie aikaa noin minuutin. Huomioon otettavaa on ainoastaan mittarin säännöllinen kalibrointi säännöllisessä käytössä (aivan kuin muidenkin laitteiden osalta) sekä näytteen saaminen. Näytteen saamisen helpottamiseksi potilaan olisi hyvä viettää hetki sisällä lämpimässä (etenkin talviaikaan), jotta sormien verenkierto on riittävä. Lisäksi tulee muistaa hygienia, mieluummin kuitenkin käsien pesu kuin puhdistusaineen käyttö ennen mittausta. Hemoglobiinin mittaus pikamittarilla on nopeaa. Mittaus on epäluotettavampi verrattuna verinäytteestä saatuun mittaustulokseen. Hb -mittauksessa näytteensaamiseen pätevät samat asiat kuin edellä mainittuun verensokerin mittaukseen. Diabeteksen 2 -tyypin testi ja BDI ovat lomakemuotoisia, eikä niiden täyttämiseen tarvita hoitajan läsnäoloa. Ainoastaan silloin, jos asiakas ei ymmärrä jotain kysymystä tai mikäli asiakas ei vaikkapa näe riittävän hyvin. Lomakkeet voidaan siis täyttää mahdollisessa odotustilassa ja hoitajan työksi jää tulosten tulkinta. MMSE -testissä hoitaja esittää lomakkeen mukaiset kysymykset potilaalle ja kirjaa vastaukset tarkasti ylös. En-

13 11 simmäinen testi ei kerro mitään, mutta seurantamuotoisena testistä saa jonkinlaisen kuvan asiakkaan mahdollisesta muistihäiriöstä ja sen kehittymisen nopeudesta. Ikääntyneitä ja liikuntaesteisiä hoidettaessa on huomioitava lisäksi mahdollinen hidas siirtyminen autoon sekä pois autosta Fysioterapeutin suorittamat mittaukset Fysioterapeutin tehtävät ovat rajalliset johtuen yksikön rajallisista tiloista. Tilanpuutteen vuoksi terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen ja fysikaalinen terapia ovat hankalia suorittaa. Sen sijaan fysioterapeutin on mahdollista ohjata ja neuvoa sekä antaa apuvälineopastusta. Mobivisionissa fysioterapeutti voi myös hyödyntää ammattitaitoaan toimintaympäristön suunnittelussa sekä ergonomiassa. Hän voi suorittaa esimerkiksi työnäkemisen kartoituksia työpaikoilla yhteistyössä optikon kanssa. Terapeuttista harjoittelua tai fysikaalista terapiaa varten on varattava runsaasti aikaa, jolloin terapeutti ottaa vastaan vain noin neljästä kuuteen asiakasta työpäivän aikana. Mikäli fysioterapeutin tehtävät keskittyvät kuitenkin enemmän neuvontaan ja ohjaukseen, voidaan asiakkaita ottaa enemmän vastaan. 3.2 Yksikön liikkuminen Yksikön paikasta toiseen siirtämiseen kuluvasta ajasta voidaan tehdä vain karkeita arvioita. Siirtymisnopeuteen vaikuttavat monet tekijät kuten välimatkat, teiden kunto, sääolosuhteet ja nopeusrajoitukset. Syrjäseuduilla on ylimääräisten kustannusten välttämiseksi kannattavaa suunnitella reitti, jolla yksikkö etenee. Harvaan asutun alueen esimerkkinä käyttämämme Lapin reitti voisi olla: Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Salla, Ranua, Kemi, Ylitornio, Pello, Rovaniemi. Matkaa reitille kertyy yhteensä noin tuhat kilometriä. Näin ollen yhdellä paikkakunnalla kannattaa viipyä useampi päivä. Teiden kunnon ja sääolosuhteiden vuoksi alueella etenemisnopeus on vaihtelevaa. Myös tärinäaran kaluston kuljettaminen vaatii alhaista keskinopeutta. Näin ollen paikan vaihtamiseen tulisi varata aikaa puolesta päivästä päivään.

14 12 Tiheään asutulla alueella ei ole tarvetta varata yhtä paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen. Esimerkkimme HUS:n alue ei vaadi myöskään tarkkaa reittiä lyhyiden etäisyyksien vuoksi. Yksikköä voidaan siirtää jopa yhden päivän aikana useampaan pisteeseen. Keskinopeuden on edelleen oltava kuitenkin alhainen kaluston vuoksi. 4. Pohdinta Stakesin teettämän tutkimuksen mukaan avohoitokäynnit terveyskeskuksissa lisääntyivät vuonna ,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Trendi vaikuttaa olevan nouseva, sillä vuonna 2007 vastaava lukema oli 0,7 %. Asukasta kohden käyntejä oli vuonna ,9 vuoden aikana. Raporttiin lasketaan mukaan tilastoidut äitiysneuvola, lastenneuvola, perhesuunnitteluneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, kotisairaanhoito, mielenterveyshuolto, fysioterapia ja muun avohoidon vastaanottokäynnit. (Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu 2010, Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007.) Lääkärikäynnit ovat vähentyneet luvulla. Samanaikaisesti puolestaan käynnit muun terveydenhuollon henkilöstön luona ovat lisääntyneet. Määrällisesti eniten terveyskeskuspalveluita käytettiin vuonna 2009 Oulun läänissä (5,3 käyntiä/asukas), vähiten Etelä-Suomen läänissä (4,6 käyntiä/asukas). Pidemmällä aikavälillä tilastoja tarkastellessa käy ilmi, että eniten terveyskeskuksen käyntejä kertyy yli 65 -vuotiaille. (Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu 2010, Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007.) Valviran tekemän selvityksen mukaan Suomen vanhustenhoidon tila on huono. Henkilökuntaa ei ole tarpeeksi tekemään töitä, jotka tulevaisuudessa tulevat vain lisääntymään. Suomi on nopeasti ikääntyvä maa, kuten ETLAN Piekkola raportissaan toteaa. Tämä näkyy myös joka päivä mediassa, kun närkästyneet omaiset ottavat kirjoituksissaan kantaa omaistensa hoitoon tai sen puutteeseen. Voidaan olettaa, että jos tilanne jatkuu tällaisena ja mitään ihmeratkaisua ei keksitä, tulee omais- ja kotihoidon rooli korostumaan entisestään. Tämän tueksi tarvitaan toimiva verkosto palveluita, jotka tukevat toisiaan ja joustavat tarvittaessa. Kuntien valtionosuuksien leikkausten myötä maailman talouspoliittisen tilanteen ollessa suorastaan surkea, on myös oletettavaa,

15 13 että yksityinen sektori tulee valtaamaan entistä enemmän alaa terveydenhuollon kentällä niin ostopalvelumuodossa kuin yksityisten suosimana palvelumuotonakin. Muun muassa tämä seikka asettaa hyvän pohjan projektillemme, jonka tarkoituksena on luoda liikkuva näönhuoltoyksikkö, joka on tarpeen tullen myös muunneltavissa muun terveydenhuollon käyttöön. (Valvira 2011.) Tulevaisuudessa liikkuvan näöntutkimusyksikön toiminta voisi keskittyä tiheästi asutuille alueille, joissa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut. Toiminnan kannattavuuden kannalta tarpeeksi tiheään asuttua aluetta on pääasiassa pääkaupunkiseutu. Vaihtoehtoisesti toiminta voisi keskittyä myös harvaan asutuille alueille, joissa tarkoitus on tuoda palvelut asiakkaan luokse. Tällaisia harvaan asuttuja alueita on muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä mahdollisesti myös itärajan takana Venäjän puolella. Myös pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa tehdään yhteistyötä Suomen terveydenhuollon kanssa, jolloin toiminnan levittäminen alueelle olisi luonnollista. Harvaanasutuilla alueilla toiminnan kannattavuus ei ole yhtä selvää kuin tiheään asutuilla alueilla. Koska palvelun hintaa ei voida rajattomasti nostaa, on mietittävä kustannuksia aiheuttavia tekijöitä. Harvaan asutulla alueella kannattaa esimerkiksi viipyä yhdellä paikkakunnalla pidempään. Henkilöstön määrä kannattaa pitää minimissä ja harkita kannattaa myös pelkän kaluston vuokraamista.

16 14 5. Lähteet Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/terveyspalvelut/avohoitokaynnit/avo hoitokaynnitterveyskeskuksissaosa2.htm>. Luettu CNIB CNIB Eye Van. Seeing beyond vision loss. Verkkodokumentti. <http://www.cnib.ca/en/ontario/programs-services/eye-van/>. Luettu CNIB Tour Schedule. Verkkodokumentti. <http://www.cnib.ca/en/ontario/programs-services/eyevan/pages/schedule.aspx>. Luettu Digipolis Kemin teknologiakylä. Verkkodokumentti. <http://www.digipolis.fi/>. Luettu Kuhmon lääkäripalvelu Verkkodokumentti. <http://www.kainuu.com/laakaripalvelu>. Luettu Liikkuva palveluyksikkö Mallu Mallu menee kylille!. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Verkkodokumentti. <http://www.eksote.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=1027&nakymaid=46>. Luettu Liikkuva silmäntutkimusyksikkö Palvelut. Medieco Oy. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. <http://www.medieco.fi/index.php?id=362>. Luettu Lääkäriliitto taskutilasto Lääkärit Suomen Lääkäriliitto. Verkkodokumentti. <http://www.laakariliitto.fi/files/laakariliitto-taskutilasto-2011.pdf>. Luettu

17 15 MALLU Eksoten liikkuvien palvelujen kokeilu maakunnassa jatkuu MAL- LU -auto liikkeellä jälleen. Etelä Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.eksote.fi/tiedote.asp?tiedoteid=8070&nakymaid=1>. Luettu Palvelukoti Kotivalli Betesda -säätiö. Verkkodokumentti. <http://www.betesda.fi/kotivalli.htm>. Luettu Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiirien väestötietoja ikäryhmittäin Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. <http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/sivut/default.aspx>. Luettu Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden asukasluvut Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. <http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/asukasluvut/sivut/default.aspx>. Luettu Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Tilastoraportti. Suomen virallinen tilasto. Terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. <http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/tr24_10.pdf>. Luettu Savonia ammattikorkeakoulu Suupirssi. Verkkodokumentti. <http://portal.savonia.fi/amk/tki-japalvelut/asiantuntijapalvelut/hyvinvointipalvelut/suupirssi>. Luettu Silmo Liikkuva silmätutkimusyksikkö. Suomen silmähoitajat. Koulutuspäiväliite. Verkkodokumentti. Päivitetty

18 16 <http://www.suomensilmahoitajat.com/liitteet/koulutuspaivat/2010/silmo.pdf>. Luettu Suupirssi Mikä on liikkuvan suunhoidon yksikkö? Verkkodokumentti. <http://www.suupirssi.fi/palvelut/mita.shtml>. Luettu Valvira Vanhusten hoidon laatu terveyskeskusten vuodeosastoilla - Vuoden 2010 kyselyn tulokset. Selvityksiä 1:2011. Valviran ja aluehallintovirastojen työryhmä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Verkkodokumentti. <http://www.valvira.fi/files/selvityksia_1_2011.pdf>. Luettu Väestötietoja Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. <http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx>. Luettu Väyrynen, Heli Kuva: Kontiainen, Jarmo. Magneetti löytää kulumat ja kasvaimet. Kaleva. Hyvä olo. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.kaleva.fi/uutiset/hyva-olo/magneetti-loytaa-kulumat-jakasvaimet/900377>. Luettu

19 LIITE1 CNIB EYE VAN USA:ssa Pohjois-Ontariossa kiertävä silmänhoitoyksikkö CNIB Eye Van, Ontario Medical Mobile Eye Care Unit toimii maaliskuusta marraskuulle optikon voimin, joita on avustamassa kaksi CNIB:n optikkoassistenttia. Autossa tehdään näöntarkastuksia, hoidetaan silmäsairauksia ja suoritetaan pieniä leikkauksia siellä, missä palveluita ei muuten ole saatavilla. Autossa hoidetaan joka vuosi yli 5000 potilasta. CNIB Eye Van on osa sokeudenedistämisohjelmaa. Eye Van on 48 jalkaa pitkä kustomoitu rekka. Sen sisältä löytyvät niin odotustilat kuin lääkärinhuonekin. Auto matkaa joka vuosi yli 6000km 30:lle paikkakunnalle ja tutkittavia kertyy yhteensä noin 5000, jopa enemmänkin. Palvelu mahdollistaa aikaisen diagnoosin sellaisiin silmäsairauksiin, jotka voivat johtaa hoitamattomina sokeutumiseen. Yksikkö viettää kohteessa 1-5 päivää. Auton aikataulu ohessa alapuolella. Englehart March days Iroquois Falls March days Iroquois Falls Cochrane March March 31 - April 2.5 days 2.0 days 1 Cochrane April days Cochrane April days Smooth Rock Falls April days April Easter Weekend Kapuskasing April days Kapuskasing May days Kapuskasing May days Hearst May days Monday May 23 - Victoria Day Hearst May days Hearst May 30 - June days

20 LIITE1 Hornepayne Longlac June 6-8 June days 1.5 days Geraldton June days Maintenance Week June Atikokan June days Friday July 1 - Canada Day Atikokan Fort Frances July 4-5 July days 2.5 days Fort Frances July days Rainy River July days Kenora July days Monday August 1 - Civic Holiday Red Lake August days Red Lake August days Ear Falls Dryden August August days 3.0 days Pickle Lake Sioux Lookout August August days 2.5 days Ignace Schreiber/ Terrace Bay August September days 1.5 days Monday September 5 - Labour Day Manitouwadge September days Manitouwadge September days White River Dubreuilville Sept Sept days 1.5 days Wawa Sept days Chapleau October days Monday October 10 - Thanksgiving Day

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa

Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Lapin Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä

Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä 1. Palveluntuottajat Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Lasse Toimi, Nuorisosäätiö, Helsinki 2015 Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Talous- ja

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot