Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu"

Transkriptio

1 Mobivision Liikkuva näöntutkimusyksikkö Alue ja aikataulu Nukarinen Marianne Nurminen Ailukka Pietilä Anna Räty Annamari Timonen Saija Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Innovaatioprojekti (OJ XX00AB51)

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSYKSIKÖN TOIMINTA-ALUE Missä kannattaa toimia Esimerkkialue HUS Esimerkkialue Lappi 5 3. AIKATAULU Mittauksiin kuluva aika Optikon suorittamat mittaukset Sairaanhoitajan suorittamat mittaukset Fysioterapeutin suorittaman mittaukset Yksikön liikkuminen POHDINTA LÄHTEET 14 LIITTEET LIITE 1. CNIB EYE VAN LIITE 2. MALLU - LIIKKUVA PALVELUYKSIKKÖ LIITE 3. SILMO LIITE 4.SUUPIRSSI LIITE 5.MAGNEETTIREKKA

3 1 1. Johdanto Innovaatioprojekti kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky klusterin yhteisiin innovaatio-opintoihin. Valittavana oli useita projekteja, joista mielenkiintoisimmaksi nousi Mobivision, Liikkuva näöntutkimusyksikkö. Projekti toteutettiin 25 henkilön monialaisessa ryhmässä, jossa ohjaajana toimi Eero Kokko. Tarkoitus oli innovoida liikkuvaa näöntutkimusyksikköä, Mobivisionia. Mobivision on yksikkö, joka vie terveydenhuollon palvelut asiakkaan luokse. Konkreettisena pitkän tähtäimen tavoitteena on hankkia ja tuottaa yritysten, työelämän ja koulutusyksiköiden kanssa yhteistyössä liikkuva oppimis- ja palveluyksikkö sekä välineistö jatkotutkimuksia varten. Lyhyen tähtäimen tavoitteena oli pohtia yksikön mahdollisuuksia ja kartoittaa tarvetta. Innovaatioryhmä jaettiin viiteen eri pienryhmään ja aihepiiriin. Aihepiireinä toimivat alue ja aikataulu, markkinointi, toiminnot, rahoitus sekä kalusto. Ryhmämme koostui neljästä optometrian sekä yhdestä hyvinvointiteknologian opiskelijasta ja aiheemme oli alue ja aikataulu. Osiossa pohdittiin muun muassa missä yksikkö liikkuu ja millaisella aikataululla. Lisäksi selvitettiin jo olemassa olevia tutkimusyksiköitä. Lähtökohtana tutkimusyksikön toiminnalle on riittävä asiakaskunta. Esiin nostettiin kaksi toisistaan mahdollisimman poikkeavaa esimerkkiä, tiheään asuttu alue eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä harvaan asuttu eli Lapin lääniin sijoittuva alue.

4 2 2. Tutkimusyksikön toiminta-alue 2.1 Missä kannattaa toimia Lähtökohtana tutkimusyksikön toiminnalle on riittävä asiakaskunta. Toiminnan ideana on tuottaa palvelut lähempänä asiakasta. Suomessa väestö ja palvelut eivät jakaudu tasaisesti. Tämän vuoksi yksi toimintamalli ei sovellu koko maan alueelle. Suomessa mahdollisesti kannattavia toiminta-alueita tutkiessamme, nostimme esiin kaksi toisistaan mahdollisimman poikkeavaa esimerkkiä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Lapin läänin alueelle sijoittuvan alueen. Sairaanhoitopiiri Työikäisiä lääkäreitä Asukkaita/lääkäri Kokomaa Helsinki ja Uusimaa Länsi-Pohja Lappi Taulukko 1. Työikäisten lääkärien määrä asukasta kohden sairaanhoitopiireissä (tilastokeskus) HUS:n alueella väestötiheys on suuri. Toisaalta alueella sijaitsee yksi Suomen suurimmista lääketieteellisen osaamisen keskittymistä. Suhteessa koko Suomen suhdelukuun, HUS:n alueella väestön määrä yhtä lääkäriä kohden on alhainen (koko maa: 278 asukasta/lääkäri, Helsinki ja Uusimaa: 230 asukasta/lääkäri - Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Välimatkat alueella eivät ole pitkiä ja kulkeminen on järjestetty suhteellisen helpoksi. Toisin sanoen niin julkinen terveydenhuolto kuin terveydenhuollon erikoispalvelutkin ovat kohtuullisen helposti saatavilla. Toisaalta alue on kasvava ja täten kasvaa myös paine terveydenhoidon palveluiden tuottamisessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana väestön määrä on kasvanut yli kaksikymmentäneljä prosenttia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia. Väestö Väestö Muutos Väestö Muutos Väestö Muutos lkm % lkm % lkm % Helsingin ja Uudenmaan shp , , ,5 Taulukko 2. Väestö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 1990, 2000, 2009 ja 2010 sekä muutokset verrattuna vuoteen 2010 (Tilastokeskus)

5 3 Lapin läänin alueella väestöntiheys on alhainen. Väestön määrä yhtä lääkäriä kohden, suhteessa Suomen yleiseen tasoon, on Lapin sairaanhoitopiirin alueella kohtuullisen korkea ja Länsipohjan sairaanhoitopiirin alueella maan korkein (Lappi: 406 asukasta/lääkäri, Länsi-Pohja: 535 asukasta/lääkäri - Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Lapin sairaanhoitopiirin keskus sijaitsee Rovaniemellä ja on pitkälle kehittynyt. Välimatkat alueella ovat kuitenkin pitkiä, etäisyys keskussairaalaan kaukaisimmasta jäsenkunnasta, eli Utsjoelta, on noin 450km. Näin ollen piirin jäsenkuntien terveyskeskuksilla tulisi olla mahdollisimman kattava osaaminen sekä laitteisto. 2.2 Esimerkkialue HUS Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on 26 paikkakuntaa. HUS:n kaupungit asukasmäärän mukaisesti suurimmasta pienimpään ovat Helsinki ( ), Espoo ( ), Vantaa ( ), Porvoo (48 827), Hyvinkää (45 547), Nurmijärvi (40 225), Lohja (39 788), Järvenpää (39 000), Tuusula (37 515), Kirkkonummi (37 180), Kerava (34 464), Raasepori (29 173), Vihti (28 517), Mäntsälä (20 065), Sipoo (18 448), Loviisa (15 620), Hanko (9 508), Karkkila (9 163), Kauniainen (8 584), Siuntio (6 138), Nummi-Pusula (6 132), Inkoo (5 613), Pornainen (5 089), Askola (4 916), Lapinjärvi (2 881), Karjalohja (1 490) (Väestötietoja 2011). Kuva 1. HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat.

6 4 Yhteensä ihmisiä alueella on , Hyks erityisvastuualueella HUS:n alueella työikäisiä lääkäreitä on yhteensä ja asukkaita on 230 yhtä lääkäriä kohden. (Lääkäriliitto taskutilasto 2011). Kuten aiemmin jo mainittiin, välimatkat HUS:n alueella ovat lyhyet. Esimerkkinä HUS:n alueen pisin etäisyys päästä päähän, Hanko Lapinjärvi, on noin 220 km. Hangosta pääkaupunkiseudulle on vain reilu 100 km. Julkinen liikenne on toimiva, joten asiakkaiden on helppo kulkea liikkuvan terveydenhuoltoyksikön luo. Mietimme kuinka pitkäksi aikaa auto pysähtyy eri paikkakunnilla. Otimme huomioon kaupungin koon, etenkin asukasmäärän. Suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo) auto voisi pysähtyä eri pisteissä päivän aikana lyhyiden välimatkojen vuoksi. Vaihtoehtoisesti auto voisi keskittyä yhteen paikkaan yhtenä päivänä, sillä asukkaita on runsaasti. Sen sijaan pienemmillä paikkakunnilla (Pornainen, Askola, Lapinjärvi, Karjalohja) auto pysähtyy yhteen pisteeseen viikoksi. Eri päivinä olisi paikalla optikko, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja tarpeesta riippuen. Yritysten pihassa ei välttämättä tarvittaisi sairaanhoitajaa työterveyshuollon takia. HUS:n alueella on paljon yrityksiä. Osa näistä yrityksistä saattaisi olla mahdollisia kilpailijoita Mobivisionille, toiset taas yhteistyökumppaneita. Kunnilla ei ole resursseja tarjota yksityisille tahoille julkisia terveydenhuoltopalveluja, joten yritykset hakevat palvelua yksityiseltä puolelta. Auto pysähtyisi pääasiassa yritysten ja mahdollisesti terveysasemien pihalle. Mietimme myös vaihtoehtoina auton käymistä vanhainkodeissa, lastenkodeissa ja kouluissa. Samalla voidaan jakaa informaatiota yläkoululaisille sekä lukiolaisille optikon, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin ammatinkuvasta. Mietimme konkreettisen esimerkin auton kulusta, jotta asian ymmärtäminen helpottuu. Tukiasema toimii esimerkiksi Vantaalla. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet eri puolelle Helsinki-Uusimaa -akselia ovat hyvät. Tukiaseman pitää olla eräänlainen halli eli auto on parkissa ollessaan sisätiloissa. Lisäksi tarvitaan mahdolliset toimistotilat. Auto lähtee liikkeelle tukiasemasta yhteen HUS:n paikkakunnista, esimerkkinä Sipoo (välimatka Vantaa-Sipoo noin 20-30km). Pysähdyspaikkana toimii Sipoon Palvelukoti, Kotivalli. Palvelukodissa on muun muassa pyörätuoli- ja dementiapotilaita. Täten palvelukodin henkilökunnalta saisi apua asiakkaan auttamisessa autoon tutkittavaksi. Pihapiiri

7 5 on tarpeeksi tilava, jotta auto pääsee liikkumaan vaivattomasti. Lisäksi Sipoon keskustaan on matkaa ainoastaan kuusi kilometriä, joten muistakin palvelukeskuksista on mahdollista tuoda potilaita hoidettavaksi Mobivisioniin. Kuva 2. Kohteen sijainti (Palvelukoti Kotivalli 2011). Palvelukodin asuinrakennukset tarjoavat kodin kaiken kaikkiaan 94 asukkaalle. Asukasmäärään suhteutettuna Mobivisionin palvelut voitaisiin jakaa 3-5 päivälle. Toisaalta, jos jokainen palvelukodin asukas tarvitsisi apua, olisi auton palvelut mahdollista saada myös pidemmäksi aikaa, kysynnästä riippuen. Lisäksi, jos muualta Sipoosta (esimerkiksi palvelukodeista) tulisi asiakkaita, olisivat auton palvelut pidempään saatavissa. Ennen auton saapumista tehtäisiin kartoitus tarpeesta niin potilaiden kuin ammattihenkilöidenkin suhteen. Halukkaat saisivat niin optikon, fysioterapeutin kuin sairaanhoitajankin palvelut eri päivinä. Fysioterapeutti ei kyseiseen kohteeseen olisi tarpeellinen, sillä siellä palvelee jo fysioterapeutti tarjoten sekä ryhmäliikuntaa että yksilöllistä kuntoutusta lääkärin lähetteellä. 2.3 Esimerkkialue Lappi Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on 21 paikkakuntaa. Kunnat asukasmäärän mukaisesti suurimmasta pienimpään ovat Rovaniemi (59 734), Kemi (22 467), Tornio (22 460), Sodankylä (8 808), Keminmaa (8 607), Kemijärvi (8 473), Inari (6 794), Kittilä (6 071), Ylitornio (4 766), Ranua (4 382), Salla (4 179), Pello (4 003), Posio (3 907), Kolari (3 828), Simo (3 510), Tervola (3 460), Muonio (2 386), Enontekiö (1 882), Utsjoki (1 315), Savukoski (1 182), Pelkosenniemi (1 010) (Väestötietoja 2011). Kokonaisasukasluku Lapin läänissä on , OYSIN eritysvastuualueella asukkaita on Lapin sairaanhoitopiirin alueella työikäisiä lääkäreitä on 291

8 6 (asukasmäärä ) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella 122 (asukasmäärä ). (Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden asukasluvut 2011.) Auton viipymisessä kullakin paikkakunnalla on otettava huomioon kaupungin koko ja etenkin asukasmäärä. Suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi, Tornio) auto voisi viipyä kauemmin. Pienemmillä paikkakunnilla (Ranua, Salla, Simo) auto pysähtyy yhteen pisteeseen useammaksi päiväksi. Eri päivinä olisi paikalla optikko, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja tarpeesta riippuen. Yrityskäynneillä sairaanhoitaja on tarpeeton olemassa olevan työterveyshuollon vuoksi. Lapin läänin alueella Mobivisionilla voisi olla mahdollisuus tarjota optikon ammattitaitoa esimerkiksi silmänpohjakuvausten suorittamisessa diabetes- tai glaukoomapotilaille julkisen terveydenhuollon ostopalveluna. Paikallisten optikoiden käyttäminen yhteistyökumppaneina olisi hyvä ottaa vaihtoehtona huomioon. Paikalliset optikot tuntevat jo valmiiksi asiakaskuntaa. Myöskään ylimääräisiä kuluja esimerkiksi optikon matkoista tutkimuspaikoille ja siellä majoittumisesta ei syntyisi. Optikoilla on myös laitteistoa ja tilat, joita tarvittaessa voisi hyödyntää. Fysioterapeutille tai sairaanhoitajalle tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä tarvetta. Potilailla on oma diabeteshoitaja, joka huolehtii muista mittauksista. Kuva 3. Terveyskeskukset Lapin alueella ja optikkoliikkeet Lapin alueella

9 7 Mobivisionin tukiasemaksi Lapin läänissä valitsimme Rovaniemen. Sijainti on keskeinen ja kulkuyhteydet ympäristökuntiin selkeät ja kaupunki tarpeeksi iso yhteistyökumppanien löytämiseksi. Esimerkkikunnaksi valitsimme Kittilän (välimatka Rovaniemi-Kittilä on noin 150 km). Määräpaikkana toimii Kittilän Optiikka Oy. Paikalle saavutaan edellisenä iltana ja palvelu aloitetaan seuraavana aamuna. Auto on pysäköitävä tarpeeksi avaralle alueelle esimerkiksi lähellä sijaitsevalle parkkipaikalle. Optikkoliike sijaitsee kunnan kirkonkylällä. Kunnan asukasmäärä on noin Etukäteen on tehtävä kartoitus palvelutarpeesta, jonka perusteella päätetään, kuinka kauan paikkakunnalla viivytään. Palvelun tarjontapäivien lukumäärä ratkeaa kysynnän mukaan. Tärkein tieto on julkisen terveydenhuollon ohjauksesta silmänpohjakuvaukseen tulevien asiakkaiden määrä. Julkisella terveydenhuollolla voi olla palvelusopimus joko optikkoliikkeen tai Mobivisionin kanssa. Lisäksi sekä Kittilän kuntalaisilla että naapurikuntalaisilla on mahdollisuus tulla kuvaukseen halutessaan. Terveydenhuollon ohjauksesta tulleilla on kuitenkin etusija. Mobivisionin palvelut voitaisiin jakaa esimerkiksi kolmelle päivälle ja tarpeen vaatiessa pidemmälle aikavälille, kysynnästä riippuen. Päivänaikana pystytään ottamaan keskimäärin 14 silmänpohjakuvausasiakasta vastaan (30 min / asiakas, 1h ruokatauko). Tässä esimerkissä optikko on valmiiksi paikan päällä, mikä säästää palkkauskustannuksia. Kuitenkaan kaikissa optikkoliikkeissä ei välttämättä ole asiantuntevaa silmänpohjakuvauksiin perehtynyttä optikkoa, jolloin Mobivisionin oma optikko suorittaa mittaukset. Toinen mahdollinen asiakaskunta Lapin läänin alueella ovat yritykset. Yrityksille voidaan tarjota esimerkiksi optikon ja fysioterapeutin yhdistettyä ammattitaitoa työnäkemisen suhteen. Jos tarjotaan yritykselle kartoitusta työntekijöiden näkemisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, voidaan samalla kertaa tehdä välittömästi tehtävissä olevat korjaukset ja mitoittaa sekä kuvata työntekijän työpiste. Mikäli myöhemmin esiintyy tarvetta työlaseille, on valmista informaatiota jo olemassa sekä fysioterapeutilla että optikolla. Näin ollen saadaan mahdollisimman todellinen kuva työntekijästä ja hänen tarpeistaan. Esimerkkiyritykseksi valitsimme Digipoliksen, Kemin teknologiakylän (välimatka Rovaniemi-Kemi on noin 120 km). Digipolis, Lapin suurin teknologiakeskus, sijaitsee keskellä Kemin kaupunkia ja matkaa Kemin keskustaan on noin kolme kilometriä. Digipoliksessa toimii 40 yritystä ja organisaatiota sekä työskentelee 500 työntekijää (Digipolis 2011). Mobivision voisi keskittyä yrityksessä muun muassa työpaikan ergonomiaan ja valais-

10 8 tukseen. Työntekijöiden määrään suhteutettuna palvelut pitäisi jakaa 50 päivälle, jos kaikki työntekijät seulottaisiin (10 asiakasta / päivä). Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten alustavasti tehdään karkea arviointi työolosuhteista, jonka jälkeen paneudutaan kiireellisimpiin tapauksiin. Tehdään mahdollisesti välittömiä työpisteen korjauksia ergonomian ja valaistuksen parantamiseksi ja otetaan kuvia työntekijöistä työpisteillään. Tämän jälkeen akuuteimmat tapaukset saavat lähetteen esimerkiksi paikalliselle työergonomian ja -näkemisen asiantuntijalle tai asiaan palataan seuraavalla käyntikerralla. Seuraavalla käyntikerralla voidaan jo keskittyä itse erityistyölasitarpeeseen sekä tarkistaa edelliskerralla muunnettujen kohteiden toimivuus, tällöin myös mahdollinen asiakasmäärä on valmiiksi tiedossa. Vaihtoehtoisesti palvelut voidaan jakaa firmoittain, jolloin kartoitus tehdään yritys kerrallaan (yksi yritys / päivä). 3. Aikataulu Arvio aikataulusta, jolla tutkimusyksikkö kykenee etenemään, on suuntaa-antava kooste eri aikaa vaativista osa-alueista. Olemme käyttäneet apuna jo olemassa olevien tutkimusyksiköiden liikkumisaikatauluja tukena oman aikataulun laatimisessa. Arvioimme aikataulun kannalta järkevimmäksi ja tehokkaimmaksi, mikäli tietyt mittaukset suoritetaan keskitetysti yhden käyntikerran aikana. Esimerkiksi tiettyinä päivinä tehdään ainoastaan silmänpohjakuvauksia ja toisina vain näöntutkimuksia tai tarjotaan sairaanhoitajan palveluita. Tällöin paikalla tarvittavat välineet ovat tarkkaan tiedossa, kuten myös tarvittava henkilöstö. 3.1 Mittauksiin kuluva aika Mittaukseen kuluva aika riippuu suoritettavasta mittauksesta, mahdollisista muista toimenpiteistä sekä mahdollisista häiriötekijöistä. Aikaa on varattava jokaisen asiakkaan kohdalla itse mittaukseen, esivalmisteluihin sekä tulosten käsittelyyn. Lisäksi optikon, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin suorittamien mittausten ja muiden toimenpiteiden kesto vaihtelee suuresti, minkä vuoksi niitä on käsitelty erillisinä osa-alueina Optikon suorittamat mittaukset

11 9 Optikon suorittamia mittauksia Mobivisionissa voivat olla esimerkiksi silmänpohjakuvaus, silmänpaineenmittaus, näöntarkkuuden ja kontrastiherkkyyden mittaus, silmämikroskopointi sekä näkökenttämittaus. Mikäli käytettävissä on odotustila, voidaan esimerkiksi silmänpohjakuvauksia suorittaa lomittaisesti. Esitutkimukset seuraavalle asiakkaalle aloitetaan samanaikaisesti kun silmien laajennustipat vaikuttavat edellisellä. Tällöin asiakkaita voidaan ottaa vastaan työpäivän aikana enemmän. Silmänpohjakuvauksia voidaan suorittaa ilman odotustiloja 2-3 henkilölle tunnissa ja odotustilojen ollessa käytössä 4-6 henkilölle. Silmänpaineenmittaus ei ole aikaa vievä toimenpide. Aikaa esitietojen kyselyyn, mittauksen suorittamiseen ja asiakkaan kanssa keskusteluun kannattaa varata maksimissaan viisitoista minuuttia. Usein lyhyempikin aika riittää. Mittaus voidaan ja kannattaa suorittaa myös näöntutkimuksen yhteydessä. Näöntutkimukseen varataan aikaa keskimäärin kolmestakymmenestä minuutista tuntiin riippuen siitä, mitä testejä suoritetaan. Aikaan vaikuttaa esimerkiksi kontrastiherkkyyden mittaaminen tai värinäön testit. Silmämikroskopointi voidaan suorittaa joko näöntutkimuksen yhteydessä tai erillisenä toimenpiteenä. Mikroskopointiin on hyvä varata aikaa noin minuuttia. Näkökenttätutkimukseen kuluva aika riippuu pitkälti mittaustavasta ja välineistöstä. Testeistä sormiperimetria ja Vice Verca -perimetria ovat lyhytkestoisia. Aikaa niihin kannattaa varata järjestelyineen noin kymmenen minuuttia. Tangent screeniä käytettäessä aikaa voidaan varata enemmän, tarkempaan tutkimiseen kahdestakymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Tietokoneavusteisia testejä käytettäessä on mahdollisuus valita kestoltaan eripituisia testejä. Mittaus valmisteluineen voidaan suorittaa nopeimmillaan viidessätoista minuutissa. Useimpiin testeihin on kuitenkin varattava keskimäärin tunnin verran aikaa Sairaanhoitajan suorittamat mittaukset Sairaanhoitaja voi suorittaa Mobivisionissa esimerkiksi verenpaineen, verensokerin ja hemoglobiinin mittausta sekä tehdä testejä, kuten 2 -tyypin diabetestesti, muistitesti

12 10 MMSE tai masennusta mittaava BDI testi. Tehtyjen mittausten ja testien tulosten perusteella voidaan arvioida sairauden- tai terveydentila sekä mahdollinen jatkohoidon tarve. Sairaanhoitaja voisi myös hoitaa reseptiliikennettä syrjäisempiin paikkoihin, kuten esimerkin Mallu -autossa. Mittauksesta tai testistä riippuen itse mittaus vie aikaa vain kahdesta viiteen minuuttia. Mittaus ei yleensä kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan myös pieni hetki keskustelulle, jotta saadaan kokonaisvaltaisempi kuva asiakkaan voinnista. Yhteensä testit ja jutustelu veisivät aikaa noin minuuttia per asiakas. Esimerkiksi verenpaineen mittaus vaatii, että asiakas istuu verenpaineen tasaamiseksi noin 15 minuuttia, jonka hän voi tehdä odotustilassa. Tämä täytyy ottaa huomioon paikalle saapuessa. Lisäksi olisi hyvä saada tietoja potilaan aiemmista verenpainearvoista. Vaihtoehtoisesti potilas voi suorittaa mittaukset kotimittarillaan ja tuoda vaikkapa viikon arvot sairaanhoitajan nähtäväksi. Tällöin on kuitenkin riskinä se, että mittaukset ovat epätarkkoja ja väärin suoritettuja. Verensokerin mittaus vie aikaa noin minuutin. Huomioon otettavaa on ainoastaan mittarin säännöllinen kalibrointi säännöllisessä käytössä (aivan kuin muidenkin laitteiden osalta) sekä näytteen saaminen. Näytteen saamisen helpottamiseksi potilaan olisi hyvä viettää hetki sisällä lämpimässä (etenkin talviaikaan), jotta sormien verenkierto on riittävä. Lisäksi tulee muistaa hygienia, mieluummin kuitenkin käsien pesu kuin puhdistusaineen käyttö ennen mittausta. Hemoglobiinin mittaus pikamittarilla on nopeaa. Mittaus on epäluotettavampi verrattuna verinäytteestä saatuun mittaustulokseen. Hb -mittauksessa näytteensaamiseen pätevät samat asiat kuin edellä mainittuun verensokerin mittaukseen. Diabeteksen 2 -tyypin testi ja BDI ovat lomakemuotoisia, eikä niiden täyttämiseen tarvita hoitajan läsnäoloa. Ainoastaan silloin, jos asiakas ei ymmärrä jotain kysymystä tai mikäli asiakas ei vaikkapa näe riittävän hyvin. Lomakkeet voidaan siis täyttää mahdollisessa odotustilassa ja hoitajan työksi jää tulosten tulkinta. MMSE -testissä hoitaja esittää lomakkeen mukaiset kysymykset potilaalle ja kirjaa vastaukset tarkasti ylös. En-

13 11 simmäinen testi ei kerro mitään, mutta seurantamuotoisena testistä saa jonkinlaisen kuvan asiakkaan mahdollisesta muistihäiriöstä ja sen kehittymisen nopeudesta. Ikääntyneitä ja liikuntaesteisiä hoidettaessa on huomioitava lisäksi mahdollinen hidas siirtyminen autoon sekä pois autosta Fysioterapeutin suorittamat mittaukset Fysioterapeutin tehtävät ovat rajalliset johtuen yksikön rajallisista tiloista. Tilanpuutteen vuoksi terapeuttinen harjoittelu sekä manuaalinen ja fysikaalinen terapia ovat hankalia suorittaa. Sen sijaan fysioterapeutin on mahdollista ohjata ja neuvoa sekä antaa apuvälineopastusta. Mobivisionissa fysioterapeutti voi myös hyödyntää ammattitaitoaan toimintaympäristön suunnittelussa sekä ergonomiassa. Hän voi suorittaa esimerkiksi työnäkemisen kartoituksia työpaikoilla yhteistyössä optikon kanssa. Terapeuttista harjoittelua tai fysikaalista terapiaa varten on varattava runsaasti aikaa, jolloin terapeutti ottaa vastaan vain noin neljästä kuuteen asiakasta työpäivän aikana. Mikäli fysioterapeutin tehtävät keskittyvät kuitenkin enemmän neuvontaan ja ohjaukseen, voidaan asiakkaita ottaa enemmän vastaan. 3.2 Yksikön liikkuminen Yksikön paikasta toiseen siirtämiseen kuluvasta ajasta voidaan tehdä vain karkeita arvioita. Siirtymisnopeuteen vaikuttavat monet tekijät kuten välimatkat, teiden kunto, sääolosuhteet ja nopeusrajoitukset. Syrjäseuduilla on ylimääräisten kustannusten välttämiseksi kannattavaa suunnitella reitti, jolla yksikkö etenee. Harvaan asutun alueen esimerkkinä käyttämämme Lapin reitti voisi olla: Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Salla, Ranua, Kemi, Ylitornio, Pello, Rovaniemi. Matkaa reitille kertyy yhteensä noin tuhat kilometriä. Näin ollen yhdellä paikkakunnalla kannattaa viipyä useampi päivä. Teiden kunnon ja sääolosuhteiden vuoksi alueella etenemisnopeus on vaihtelevaa. Myös tärinäaran kaluston kuljettaminen vaatii alhaista keskinopeutta. Näin ollen paikan vaihtamiseen tulisi varata aikaa puolesta päivästä päivään.

14 12 Tiheään asutulla alueella ei ole tarvetta varata yhtä paljon aikaa paikasta toiseen siirtymiseen. Esimerkkimme HUS:n alue ei vaadi myöskään tarkkaa reittiä lyhyiden etäisyyksien vuoksi. Yksikköä voidaan siirtää jopa yhden päivän aikana useampaan pisteeseen. Keskinopeuden on edelleen oltava kuitenkin alhainen kaluston vuoksi. 4. Pohdinta Stakesin teettämän tutkimuksen mukaan avohoitokäynnit terveyskeskuksissa lisääntyivät vuonna ,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Trendi vaikuttaa olevan nouseva, sillä vuonna 2007 vastaava lukema oli 0,7 %. Asukasta kohden käyntejä oli vuonna ,9 vuoden aikana. Raporttiin lasketaan mukaan tilastoidut äitiysneuvola, lastenneuvola, perhesuunnitteluneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, kotisairaanhoito, mielenterveyshuolto, fysioterapia ja muun avohoidon vastaanottokäynnit. (Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu 2010, Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007.) Lääkärikäynnit ovat vähentyneet luvulla. Samanaikaisesti puolestaan käynnit muun terveydenhuollon henkilöstön luona ovat lisääntyneet. Määrällisesti eniten terveyskeskuspalveluita käytettiin vuonna 2009 Oulun läänissä (5,3 käyntiä/asukas), vähiten Etelä-Suomen läänissä (4,6 käyntiä/asukas). Pidemmällä aikavälillä tilastoja tarkastellessa käy ilmi, että eniten terveyskeskuksen käyntejä kertyy yli 65 -vuotiaille. (Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu 2010, Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2007.) Valviran tekemän selvityksen mukaan Suomen vanhustenhoidon tila on huono. Henkilökuntaa ei ole tarpeeksi tekemään töitä, jotka tulevaisuudessa tulevat vain lisääntymään. Suomi on nopeasti ikääntyvä maa, kuten ETLAN Piekkola raportissaan toteaa. Tämä näkyy myös joka päivä mediassa, kun närkästyneet omaiset ottavat kirjoituksissaan kantaa omaistensa hoitoon tai sen puutteeseen. Voidaan olettaa, että jos tilanne jatkuu tällaisena ja mitään ihmeratkaisua ei keksitä, tulee omais- ja kotihoidon rooli korostumaan entisestään. Tämän tueksi tarvitaan toimiva verkosto palveluita, jotka tukevat toisiaan ja joustavat tarvittaessa. Kuntien valtionosuuksien leikkausten myötä maailman talouspoliittisen tilanteen ollessa suorastaan surkea, on myös oletettavaa,

15 13 että yksityinen sektori tulee valtaamaan entistä enemmän alaa terveydenhuollon kentällä niin ostopalvelumuodossa kuin yksityisten suosimana palvelumuotonakin. Muun muassa tämä seikka asettaa hyvän pohjan projektillemme, jonka tarkoituksena on luoda liikkuva näönhuoltoyksikkö, joka on tarpeen tullen myös muunneltavissa muun terveydenhuollon käyttöön. (Valvira 2011.) Tulevaisuudessa liikkuvan näöntutkimusyksikön toiminta voisi keskittyä tiheästi asutuille alueille, joissa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut. Toiminnan kannattavuuden kannalta tarpeeksi tiheään asuttua aluetta on pääasiassa pääkaupunkiseutu. Vaihtoehtoisesti toiminta voisi keskittyä myös harvaan asutuille alueille, joissa tarkoitus on tuoda palvelut asiakkaan luokse. Tällaisia harvaan asuttuja alueita on muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä mahdollisesti myös itärajan takana Venäjän puolella. Myös pohjoisessa Ruotsissa ja Norjassa tehdään yhteistyötä Suomen terveydenhuollon kanssa, jolloin toiminnan levittäminen alueelle olisi luonnollista. Harvaanasutuilla alueilla toiminnan kannattavuus ei ole yhtä selvää kuin tiheään asutuilla alueilla. Koska palvelun hintaa ei voida rajattomasti nostaa, on mietittävä kustannuksia aiheuttavia tekijöitä. Harvaan asutulla alueella kannattaa esimerkiksi viipyä yhdellä paikkakunnalla pidempään. Henkilöstön määrä kannattaa pitää minimissä ja harkita kannattaa myös pelkän kaluston vuokraamista.

16 14 5. Lähteet Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/terveyspalvelut/avohoitokaynnit/avo hoitokaynnitterveyskeskuksissaosa2.htm>. Luettu CNIB CNIB Eye Van. Seeing beyond vision loss. Verkkodokumentti. <http://www.cnib.ca/en/ontario/programs-services/eye-van/>. Luettu CNIB Tour Schedule. Verkkodokumentti. <http://www.cnib.ca/en/ontario/programs-services/eyevan/pages/schedule.aspx>. Luettu Digipolis Kemin teknologiakylä. Verkkodokumentti. <http://www.digipolis.fi/>. Luettu Kuhmon lääkäripalvelu Verkkodokumentti. <http://www.kainuu.com/laakaripalvelu>. Luettu Liikkuva palveluyksikkö Mallu Mallu menee kylille!. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Verkkodokumentti. <http://www.eksote.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=1027&nakymaid=46>. Luettu Liikkuva silmäntutkimusyksikkö Palvelut. Medieco Oy. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Verkkodokumentti. <http://www.medieco.fi/index.php?id=362>. Luettu Lääkäriliitto taskutilasto Lääkärit Suomen Lääkäriliitto. Verkkodokumentti. <http://www.laakariliitto.fi/files/laakariliitto-taskutilasto-2011.pdf>. Luettu

17 15 MALLU Eksoten liikkuvien palvelujen kokeilu maakunnassa jatkuu MAL- LU -auto liikkeellä jälleen. Etelä Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.eksote.fi/tiedote.asp?tiedoteid=8070&nakymaid=1>. Luettu Palvelukoti Kotivalli Betesda -säätiö. Verkkodokumentti. <http://www.betesda.fi/kotivalli.htm>. Luettu Sairaanhoitopiirit Sairaanhoitopiirien väestötietoja ikäryhmittäin Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. <http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/sivut/default.aspx>. Luettu Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden asukasluvut Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. <http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/asukasluvut/sivut/default.aspx>. Luettu Saukkonen, Sanna-Mari - Vuorio, Satu Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Tilastoraportti. Suomen virallinen tilasto. Terveys Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. <http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2010/tr24_10.pdf>. Luettu Savonia ammattikorkeakoulu Suupirssi. Verkkodokumentti. <http://portal.savonia.fi/amk/tki-japalvelut/asiantuntijapalvelut/hyvinvointipalvelut/suupirssi>. Luettu Silmo Liikkuva silmätutkimusyksikkö. Suomen silmähoitajat. Koulutuspäiväliite. Verkkodokumentti. Päivitetty

18 16 <http://www.suomensilmahoitajat.com/liitteet/koulutuspaivat/2010/silmo.pdf>. Luettu Suupirssi Mikä on liikkuvan suunhoidon yksikkö? Verkkodokumentti. <http://www.suupirssi.fi/palvelut/mita.shtml>. Luettu Valvira Vanhusten hoidon laatu terveyskeskusten vuodeosastoilla - Vuoden 2010 kyselyn tulokset. Selvityksiä 1:2011. Valviran ja aluehallintovirastojen työryhmä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Verkkodokumentti. <http://www.valvira.fi/files/selvityksia_1_2011.pdf>. Luettu Väestötietoja Suomen kuntaliitto. Kunnat.net. Verkkodokumentti. <http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/sivut/default.aspx>. Luettu Väyrynen, Heli Kuva: Kontiainen, Jarmo. Magneetti löytää kulumat ja kasvaimet. Kaleva. Hyvä olo. Verkkodokumentti. Päivitetty <http://www.kaleva.fi/uutiset/hyva-olo/magneetti-loytaa-kulumat-jakasvaimet/900377>. Luettu

19 LIITE1 CNIB EYE VAN USA:ssa Pohjois-Ontariossa kiertävä silmänhoitoyksikkö CNIB Eye Van, Ontario Medical Mobile Eye Care Unit toimii maaliskuusta marraskuulle optikon voimin, joita on avustamassa kaksi CNIB:n optikkoassistenttia. Autossa tehdään näöntarkastuksia, hoidetaan silmäsairauksia ja suoritetaan pieniä leikkauksia siellä, missä palveluita ei muuten ole saatavilla. Autossa hoidetaan joka vuosi yli 5000 potilasta. CNIB Eye Van on osa sokeudenedistämisohjelmaa. Eye Van on 48 jalkaa pitkä kustomoitu rekka. Sen sisältä löytyvät niin odotustilat kuin lääkärinhuonekin. Auto matkaa joka vuosi yli 6000km 30:lle paikkakunnalle ja tutkittavia kertyy yhteensä noin 5000, jopa enemmänkin. Palvelu mahdollistaa aikaisen diagnoosin sellaisiin silmäsairauksiin, jotka voivat johtaa hoitamattomina sokeutumiseen. Yksikkö viettää kohteessa 1-5 päivää. Auton aikataulu ohessa alapuolella. Englehart March days Iroquois Falls March days Iroquois Falls Cochrane March March 31 - April 2.5 days 2.0 days 1 Cochrane April days Cochrane April days Smooth Rock Falls April days April Easter Weekend Kapuskasing April days Kapuskasing May days Kapuskasing May days Hearst May days Monday May 23 - Victoria Day Hearst May days Hearst May 30 - June days

20 LIITE1 Hornepayne Longlac June 6-8 June days 1.5 days Geraldton June days Maintenance Week June Atikokan June days Friday July 1 - Canada Day Atikokan Fort Frances July 4-5 July days 2.5 days Fort Frances July days Rainy River July days Kenora July days Monday August 1 - Civic Holiday Red Lake August days Red Lake August days Ear Falls Dryden August August days 3.0 days Pickle Lake Sioux Lookout August August days 2.5 days Ignace Schreiber/ Terrace Bay August September days 1.5 days Monday September 5 - Labour Day Manitouwadge September days Manitouwadge September days White River Dubreuilville Sept Sept days 1.5 days Wawa Sept days Chapleau October days Monday October 10 - Thanksgiving Day

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Historiaa palveluja pyörillä Kauppa-autot 1930 luvulla, kirjastoautot, hammaslääkärin vastaanotto

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä

Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä 1 (6) Hankintasopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Versio 3.0 2 (6) 1 Sopijapuolet 1. Yritys (jäljempänä Järjestelmätoimittaja) Y-tunnus 2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva Selvityshenkilöt: Aki Lindén Kati Myllymäki Riitta Särkelä Sihteeristö: Kristiina Poikajärvi, STM 19.03.2013 Teija Mikkola, KL Samuli Saarni, THL HYKS -erva-alue

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011 Rajapintojen, kysely v. 2011 Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WMS) Ajantasaasemakaavatietojen rajapinta (WFS) Kouvola Käyttöönotto käynnissä 05/2011 Rauma käyttöön 1.1.2011 Järvenpää Huittinen Loppi

Lisätiedot

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014

AVIn rahoituksella uusia tuulia. Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014. Hakuaika 28.2.2014 AVIn rahoituksella uusia tuulia Valtionavustus lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen 2014 Hakuaika 28.2.2014 1 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustuksen tavoitteena on: - erilaisten toimintamallien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: Trinitas Lääkäripalvelut Oy Tassukuja 3 21250 Masku

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: Trinitas Lääkäripalvelut Oy Tassukuja 3 21250 Masku Hallitus 20 11.02.2015 Ilmoitusasiat 872/00.00 04 00/2014 H 20 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: 1) Päätös 26.1.2015: Yksityisen terveydenhuollon palvelujen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat:

Sipoon vahvuudet 4. Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Sisällysluettelo Sipoon vahvuudet 4 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat: 1 Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 6 2 Kuntatalouden kehitystarkastelu 8 3 Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu

Lisätiedot