Hankesuunnitelma. Kuntoutuksen uudisrakennus. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankesuunnitelma. Kuntoutuksen uudisrakennus. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta 5.6.2015"

Transkriptio

1 VV Hankesuunnitelma Kuntoutuksen uudisrakennus Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Mehtälä / Rauni Väliranta

2 S i v u 1 Yhteenveto 2 1. Hankkeen tausta ja perustelut 2 2. Toiminnan kuvaus ja yhteydet Toiminnan järjestäminen Kuntoutuksen palvelut ja kohderyhmät Henkilöstöresurssit Muut toimijat 5 3. Tilatarpeet ja tavoitteet, huonetilaohjelma Huonetilaohjelma ja kooste laajuuksista Asukastilat 6 4. Rakennuspaikka Alueen rajaus, tontti Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus Liikenne ja paikoitus Rakennuspaikan maaperä ja perustamisolosuhteet Tekniset liittymät 8 5. Kiinteistön omistajan toiminnalliset tavoitteet 8 6. Hankkeen tekniset tavoitteet Yleistä Turvallisuus Muut tilakohtaiset erityisvaatimukset Tekniset järjestelmät (sähköistys, ilmanvaihto, jäähdytys, lämmitys) 9 7. Muuntojoustavuustavoitteet 9 8. Esteettömyys Hankkeen koettavuustavoitteet Hankkeen ympäristötavoitteet Kustannusarvio ja hankkeen toteuttamisaikataulu Rakennuskustannusennuste Muut investointikustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kustannusten jakaminen Muut kustannukset Toteuttamisaikataulu 12 LIITE 1 13 LIITE 2 17 Liite 3: kuvaus suunnitteluratkaisusta 21 Havainnekuvat 23

3 S i v u 2 Yhteenveto Tämä hankesuunnitelma on laadittu yhteenvetona aikaisemmin tehdystä alustavasta hankesuunnitelmasta sekä tarvekartoituksesta. Lisäksi hankesuunnitelmaa on tarkennettu. Kuntoutusyksikkö hankkeen tavoitteena on: Vastata jäsenkuntien tarpeeseen tarjoamalla kuntoutuspalveluita autistisille lapsille ja nuorille, liikuntaesteisille ja monivammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä mielenterveysongelmaisille ja /tai haastavasti käyttäytyville nuorille ja aikuisille. o yksilölliset palvelujen tarpeiden arviointiin ja moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus/ kurssit sekö mielenterveyden ja kriisitilanteisiin liittyvät kuntoutus ja tukipalvelut. Luoda uudenlainen toimintamalli kuntoutukselle Kehittää perhekuntoutusta osaksi kuntoutuspalveluita. Perhekuntoutusmallissa perhe on tiiviis osa kuntoutusta. Sen tavoitteena on tukea perhettä siten, että vanhemmat oppivat ja saavat tukea lapsen hoitoon ja ohjaukseen kotona. Eriyttää lasten ja nuorten toiminta aikuisten toiminnasta Toteuttaa ns. uudenpolven kuntoutusyksikkö vastaten tämän päivän laatusuosituksiin tilojen ja toiminnan suhteen huomioiden turvalliset ja terveelliset toimintatilat kaikille. Perustiedot: Laajuus n. 1200m2 sisältäen kuntoutukseen käytettävät tilat; asiakastilat ja siihen tarvittavat toiminnalliset tilat (oleskelu, ruokailu, toiminta, askartelu). Muut toiminnalliset tilat; toimintatilat, riittävät kuntoutus- ja tutkimustilat, terapiatilat. Lisäksi tarvitaan henkilöstön käyttöön sosiaalitilat ja työskentelytilat. Sijainti Kolpeneen palvelukeskuksen alueella, Myllärintie 35. Uudisrakennus sijoittuu nykyisen hallintolan parkkialueelle. Tavoitteena n suoritetta Toiminnan runkona moniammatillinen toiminta Ylläpidon kustannuksista vastaa kuntayhtymä 1. Hankkeen tausta ja perustelut Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän perustehtävänä on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti vastata alueen kehitysvammaisten ihmisten palveluista ja niihin liittyvästä erityisosaamisesta siltä osin kuin kunnat eivät niistä voi vastata. Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut ovat osa kehitysvammahuoltoa. Palvelut toteutetaan Rovaniemellä Kolpeneen palvelukeskuksessa sekä kuntayhtymän jäsenkunnissa. Kolpeneen tutkimus- ja kuntoutustoiminnan painopisteinä ovat asiakkaan yksilöllisen palvelujen tarpeiden arviointi, moniammatilliseen erityisosaamiseen perustuvat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, autismikuntoutus sekä mielenterveyden ongelmiin/ kriisitilanteisiin liittyvä kuntoutus ja tukipalvelut.

4 S i v u 3 Lapin keskussairaalan vetämän neuropsykiatrisen palvelupolun ohjausryhmän näkemys on, että Lappiin tarvitaan neuropsykiatrinen osaamiskeskus ja se kannattaisi olla Kolpeneella, koska henkilöstöllä on alan erityisosaamista. Neuropsykiatrisen osaamiskeskuksen työ niveltyy saumattomasti uuden Kuntoutusyksikön perhekuntoutuksen ja mielenterveysyksikön toimintaan. Kolpeneen neuropsykiatriset asiantuntijat ovat osallistuneet mm. Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisryhmiin ja selkeä tarve on tullut palvelupolkujen kehittämiselle ja moniammatillisen ja- tahoisen neuropsykiatrisen kuntoutustyöryhmän perustamiselle. Myös psykoterapeuttinen ja työyhteisöjä valmentava osaaminen ovat uusia ja tulevia palvelutuotteita. Kolpeneen palvelukeskus on viime vuosina kouluttanut henkilöstöään laaja-alaiseen neuropsykiatriseen osaamiseen. Uusia palvelutuotteita on kehitelty ja kunnat ovat tarttuneet mm. neuropsykiatrisen valmennuksen ja kuntoutusohjauksen sekä AAC-ohjauksen (kommunikaatio) apuun. Jalkautuvien palveluiden tavoite on aina kunnan oman erityisosaamisen lisääminen niin, että asiakkaalla on riittävä tuki vierellään arjessa eikä laitoshoitoa tarvittaisi. Kolpeneen palvelukeskus pyytää vuosittain jäsenkuntien hallituksilta esityksiä talousarviota ja taloussuunnitelmaa varten. Kuntien lausuntojen perusteella ensisijainen palvelutarve liittyy erityistarpeisiin sekä tutkimus- ja kuntoutustarpeisiin. Kaikki esityksen antaneet kunnat ovat ilmoittaneet tarpeitaan tutkimukseen ja kuntoutukseen liittyen. Erityisenä tarpeena on autististen lasten ja nuorten kuntoutus. Lisäksi suurin osa esityksen antaneista kunnista on ilmoittanut tarpeitaan neuvolapalveluihin. Osa kunnista on ilmoittanut myös tarvitsevansa vammaispalveluja, kuntoutusohjausta, neuropsykiatrista valmennusta sekä kommunikaatio-ohjausta. Osaltaan esitysten pohjalta kuntoutuspalvelujen tarpeet näyttävät kasvavan. Käytännön työssä on todettu, että nykyiset tutkimus- ja kuntoutustilat eivät palvele yksilöllistä, eriyttämistä ja perheen huomioon ottavaa kuntoutustoimintaa. Keväällä 2013 koottiin työryhmä pohtimaan ja suunnittelemaan nykyisen Mäntyrinne 2:n tilojen saneerausta toimivan kuntoutuskonseptin luomiseksi. Suunnitelmassa toiminnalliset ratkaisut jäivät puutteellisiksi mm. tilatarpeiden ja esteettömien tilojen näkökulmasta. Lisäksi korjaamisen kustannukset nousivat lähes yhtä suuriksi kuin uudisrakentaminen. Edellä mainituista syistä johtuen vaihtoehdoksi nousi uudisrakennuksen rakentaminen. Hankkeen suunnitelman pohjaksi sekä sen perustaksi työntekijät tekivät SWOT-arvioinnin toimintatiloistaan (LIITE 1). Eri yksiköiden eri työntekijöiden näkemykset olivat, että tilat ovat vanhat, toimimattomat eivätkä tue asiakkaiden yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä. Lisäksi erityistilojen, tutkimus- ja toimintatilojen puute aiheuttivat toiminnallisia haasteita. Muita mahdollisia tiloja on selvitetty mm. puhelimitse sekä yhteistyössä Lapin Sairaanhoitopiirin kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on selvitelty mm. Invalidiliiton Lapin kuntoutuksen tiloja ja mahdollisuutta vuokrata ne (tai osa) kuntoutustoiminnan käyttöön. Lapin sairaanhoitopiirillä on käytössään em. tiloja ja he tarvitsevat ne omaan käyttöönsä. Kolpeneen palvelukeskuksella ei ole mahdollisuutta vuokrata tiloja. Lapin sairaanhoitopiiri suunnittelee laajennusta, mutta se toteutuisi aikaisintaan vuonna Laajennuksessa on huomioita myös Kolpeneen palvelukeskuksen tarve poliklinikka toiminnan suhteen. Varsinaisia kuntoutustiloja ei ole tulossa. Kuntayhtymän johtaja on tiedustellut alkuvuodesta 2015 Hangaspisto 1:n tiloja laajempaan käyttöön. Nyt tiloissa toimii vanhusten hoitoyksikkö sekä Kolpeneen asiantuntijatyöntekijöitä. Kiinteistön omistaa Tyvene ja heillä ei ole intressejä muuttaa nykyistä vuokrauskäytäntöä. Tilojen vuokrauksen suhteen ei ole löydetty sellaisia tiloja ja kokonaisuuksia, joita voisi käyttää kuntoutustoimintaan. Toiminta asettaa toiminnallisia erityistarpeita. Autististen henkilöiden käyttämät tilat vaativat erityistarpeita mm. äänieristyksen, erityistilatarpeiden, valaistuksen ja suojaamisen suhteen. Moni- ja lii-

5 S i v u 4 kuntavammaisten erityistarpeena ovat mm. fyysiset tilat (fyysinen esteettömyys), valaistus, toimintatilat. Tilojen sijainnilla on myös tarpeita (eri palvelujen läheisyys, moniammatillinen toiminta). 2. Toiminnan kuvaus ja yhteydet 2.1 Toiminnan järjestäminen Kuntoutusyksikön tarve on yksiselitteinen. Kuntoutusyksikön palvelutarjonta muodostuu kuntoutus-, tutkimus, -arviointi, ohjaus- ja neuvontapalveluista. Palvelut tarjotaan monimuotoisesti ja asiakaslähtöisesti, henkilöstön käytön synergia huomioiden. Asianmukaisilla tiloilla varustettu kuntoutusyksikkö mahdollistaa monipuolisen tilojen käytön erilaisille kuntoutusjaksoille ja tarkoituksena on myös mahdollistaa tiloissa kuntoutusopetus. Kuntoutusyksikössä pyörivät tutkimus-, kuntoutus- ja perhekuntoutusjaksot, joiden pituus vaihtelee muutamasta päivästä viikkoihin. Tällä hetkellä lyhytaikaisen laitoshoidon, tutkimus- ja kuntoutushoidon paikkoja on yhteensä 20. Mäntyrinne 1-2 ja Metsärinne 1-2 lisäksi em. paikkoja on mm. pitkäaikaisen laitoshoidon yhteydessä Mustikkarinne 2:lla. Toiminnallisena erityispiirteenä ovat hyvin heterogeeninen asiakaskunta (monivammaiset, autistiset ja haastavasti käyttäytyvät) sekä eri-ikäiset kuntoutujat (aikuiset ja lapset). Em. erityispiirteiden vuoksi toiminta tulee olla eriytettävissä useampaan ryhmään. Aikuiset ja lapset tulee olla eri ryhmissä. Tavoitteena on 15 tutkimus- ja kuntoutuspaikkaa yhdessä rakennuksessa. Muut viisi kuntoutuspaikkaa sisällytetään mahdollisuuksien mukaan uudisrakennuksen paikkalukuun. Muilla palvelukodeilla voi olla ns. intervallipaikkoja tilapäisluonteisen hoidon tarpeeseen huomioiden asiakkaan tarpeen. Rakennukseen sijoittuu vaatimusten mukainen turvahuone, joka täyttää turvallisuuden ja hygieenisyyden tarpeet ja vaatimukset. Kuntoutusyksikössä tulee olla riittävät tilat asiakkaiden majoittumiseen sekä perhekuntoutukseen osallistuvien perheiden majoittumiseen. Toiminnallisesti tilojen tulee olla helposti muunneltavia ja tarjottava mahdollisuus erilaisiin tutkimuksiin ja arviointeihin. Tavoitteena on saada kaikki työntekijät Kolpeneen palvelukeskuksen alueelle, jotta tiimityöskentely mahdollistuu. Nykyisissä tiloissa esiintyy sisäilmaongelmia, jotka rajoittavat joidenkin työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä olemassa olevissa tiloissa. Kuntoutuspalvelujen siirtyessä uusiin tiloihin, jatkuu tyhjentyneiden tilojen kartoitus ja selvitetään, miten niitä voidaan hyödyntää neuvolapalveluissa, työntekijöiden työhuonetiloina sekä parantaa asukkaiden asumista. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota laitosasumisen sekä asumisyksiköissä asuvien henkilöiden asumisen laadun parantamiseen. Laitoksessa asuvat henkilöt joutuvat jakamaan huoneitaan ja kenelläkään ole omaa WC:tä. Asuntoryhmien ja ryhmäkotien ryhmien kooksi suositellaan 3-5 asukasta. Tilamitoitus erillisissä asunnoissa on m2 ja ryhmäkodissa vähimmäiskoko on 25 m2. Kolpeneen palvelukeskuksessa pienimmät huoneet ovat 9 m2. Kuntoutusyksikkö toimii moniammatillisena tutkimuksen ja kuntoutuksen keskuksena, jonne tullaan kuntoutukseen, mutta josta saa apua ja tukea verkon välityksellä ympäri Lapin lääniä. Yksikkö on Lapin läänin keskeinen perhekuntoutusyksikkö, jossa perhe saa konkreettista tukea elämän eri vaiheissa. Yksikkö rakennetaan omarahoituksella. Toiminta rahoitetaan palvelujen myynnillä; tutkimus- ja kuntoutuspalvelut, yksilölliset tukipalvelut, yksilölliset tai ryhmien ohjauspalvelut, etäpalvelut, koulutuspalvelut. Ulkopuolisille tilat ovat maksullisia.

6 S i v u Kuntoutuksen palvelut ja kohderyhmät Kolpeneen palvelukeskuksella on 20 kuntoutuspaikkaa, jotka toimivat yhteensä neljässä eri rakennuksessa. Kuntoutusyksikön asiakkaita: - autismin kirjon lapset ja heidän perheensä - tutkimusjaksolle tulevat lapset ja heidän perheensä - monivammaiset lapset ja aikuiset - akuutteihin haastaviin tilanteisiin voimakkaasti reagoivat henkilöt Lisäksi kuntoutusyksikkö palvelee alan opiskelijoita monipuolisena työharjoittelupaikkana. Kuntoutuksen haastavuus, vaikuttavuuden tavoite sekä kuntoutuksen ja arjen yhteensovittaminen sekä kuntoutuksen tarpeellisuus arjen tukijana on herättänyt ajatuksen perhekuntoutuksen kehittämisestä osaksi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntoutuspalveluja. Erityisenä kohderyhmänä perhekuntoutusta ajatellen ovat pienet / vasta diagnoosin saaneet autistiset lapset. Toisena ryhmänä ovat käytösongelmaiset autistiset / muut lapset, joiden ajatellaan hyötyvän perhekuntoutusmallista. Perhekuntoutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tukemista. Palvelujen sisältö ja kesto räätälöidään yksilöllisesti perheen tarpeiden ja asiakassuunnitelmassa sovittavien tavoitteiden mukaisesti. Työskentelyn aikana havainnoidaan ja tuetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja harjoitellaan arjen taitoja. (Perhetyö- ja perhekuntous. SOS lapsikylä). Koko perheen ohjauksella ja tukemisella saadaan lapsen kuntoutukseen vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. Kuntoutuksessa löydetyt hyvät keinot ja menetelmät lapsen tukemiseksi saavat jatkuvuutta arjessa. Perhekuntoutus on myös tehokas apu tilanteessa, jossa on olemassa vakava huoli lapsen ja perheen selviytymisestä ja perhe on motivoitunut kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen lisäksi ja tueksi tarvitaan asianmukaiset tilat toteuttaa uudenlaista sekä nykyistäkin toimintamallia. Perhelähtöinen kuntoutus edellyttää tiloja perheelle, jotta vanhemmat voivat osallistua kuntoutukseen aktiivisesti. Uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan perhekuntoutusmallin lisäksi asiantuntijoiden mahdollisuus työskennellä lähellä asiakasta, perhettä ja työntekijöitä. Riittävät toimintatilat antavat mahdollisuuden yksilöllisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Lisäksi ne mahdollistavat lapsen tai nuoren lähi- ja tukiverkoston osallistumisen kuntoutustyöhön. Kuntoutustyöhön osallistumine puolestaan tukee peruspalvelujen toimintaa ja varmistaa osaamisen jakamisen ja kuntoutumisen jatkuvuuden kotikunnassa. 2.3 Henkilöstöresurssit Nykyiset kuntoutusyksiköt toimivat eri taloissa. Niissä on eri henkilökunta ja yksiköt toimivat yksittäisinä yksikköinä. Jokaisen kuntoutusyksikön vieressä on joko pitkäaikaista laitoshoitoa tai asumispalveluja. Yhteistoiminnallinen synergia ei toimi kuntoutusyksikköjen kesken eri tilojen vuoksi. 2.4 Muut toimijat Kolpeneen palvelukeskus toimii monipuolisena palvelunjärjestäjänä. Uudisrakennuksen tiloja voivat käyttää palvelukeskuksen yksiköt varausperiaatteella. Yksilölliset toiminta- ja ohjaustilat toimivat moniammatillisen

7 S i v u 6 toimintaperiaatteen mukaan. Asiakkaan lähiympäristö on mukana kuntoutuksessa ja he voivat osallistua toimintaan aktiivisesti. Rovaniemellä on alan koulutusta; Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattiopisto ja Lapin yliopisto kouluttavat koulutusohjelmiensa mukaisesti. Kuntoutusyksikössä on mahdollisuus suorittaa oppilaitosten käytännön opintoja. Yksikkö toimii soveltuvin osin kuntoutuksen ja sen tukemisen oppimiskeskuksena. Lapin keskussairaala toimii lähellä. Sieltä tulevat jo nyt monet palvelut (ruokapalvelut, varastopalvelut, apteekkipalvelut). Kuntoutusyksikön tiloja voidaan myös vuokrata ulkopuoliseen käyttöön mahdollisuuksien mukaan. 3. Tilatarpeet ja tavoitteet, huonetilaohjelma Tutkimus- ja kuntoutustoiminta on keskeinen osa Kolpeneen palvelukeskuksen nykyistä ja tulevaa toimintaa. Kuntayhtymä vastaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) säädetyistä tehtävistä laissa määritellyn erityishuoltopiirin alueella, niiltä osin kuin kunnat eivät niitä voi itse järjestää. Tulevaisuuden haasteina ovat mm. Visio: itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen riittävän tuen saaminen turvaamaan itsenäinen arki mahdollisuus tasapuoliseen palvelujen saantiin, asuinpaikasta, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta, palvelujen jatkuvuuden turvaaminen myös vaikeimmin vammaisten ja erityisiin kriisitilanteisiin liittyvien erityistarpeiden tunnistaminen ja palvelujen turvaaminen mahdollisten väliinputoamisten riskien tunnistaminen ja niihin liittyvän turvaverkoston varmistaminen. Osaamisen turvaaminen ja ennakoiminen lainsäädännön ja normiohjeistuksen huomioiminen: asumiseen liittyvä ohjeistus (iänmukaiset ryhmät, tarpeelliset ja riittävät tilat, kotikuntalaki, itsemääräämisoikeus) Uudenpolven kuntoutusyksikkö, joka toimii yksilö-, ryhmä- ja perhekuntoutuksen yksikkönä koko SOTE -alueella. Muuntuva tilat ja moniulotteinen käyttötarkoitus takaa rakennuksen pitkän elinkaaren. Tiloissa toteutuu yksilöllisyys, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys. Keskeisenä ajatuksena on yhteistyö ja tilojen yleisyys. Yleisyydellä tarkoitetaan monikäyttöisiä tiloja, jotka voivat toimia eri vuorokaudenaikoina eri tehtävässä. 3.1 Huonetilaohjelma ja kooste laajuuksista Kuntoutusyksikön kerrosala on suunnitelmien pohjalta noin 1200 m2. Yksikössä tarvitaan seuraavat tilakokonaisuudet: Kolmen ryhmän asiakastilat (monipuoliset asukastilat), toimintatilat, työskentelytilat, erityistilat, henkilöstön sosiaalitilat Asukastilat Asiakastilat ovat keskeisiä tilakokonaisuuksia kuntoutusyksikössä. Ne ovat jaettu kolmeen eri yksikköön/ toimintoon. liikuntaesteiset / monivammaiset autismikuntoutus haastavasti käyttäytyvät, mielenterveyskuntoutus

8 S i v u 7 1. Asukastiloissa on asukashuoneet, yhteiset tilat (oleskelu, ruokailu). Asukashuoneet voidaan jaotella yksittäisiin huoneisiin (koko noin 21m2) sekä asuntomaisiin huoneistoihin (koko noin 30 m2). Huoneissa ja huoneistoissa on omat WC ja saniteettitilat. Huoneisiin uloskäynti tapahtuu yhteisten tilojen kautta. Huoneistoissa on pieni keittiövarustus ja niissä on omat ulko-ovet. Huoneistot ovat tarkoitettu perhehuoneiksi ja/tai asumisen valmennukseen/arviointiin. Ne voivat toimia myös tutkimus- ja kuntoutustarkoituksessa. Yhden hengen huoneet ovat tarkoitettu yksittäisen kuntoutujan käyttöön. Huoneistojen perhekuntoutuskäytössä vanhemmilla on mahdollisuus asua kuntoutusjakson ajan lapsen kanssa huoneistossa. Huoneistot voivat toimia myös asumisvalmennuksen tiloina tai asumisen arviointikäytössä tai sellaisilla asiakkailla, joilla on merkittäviä sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksia ja he hyötyvät omasta tilasta kuntoutumisen tukena. 2. Toimintatilat Toimintatiloja (toimintatilat, terapiatilat) on ryhmissä ja muissa tiloissa. Toimintatiloissa toiminta voidaan eriyttää pienryhmään tai yksilölliseen toimintaan. Riittävät toimintatilat mahdollistavat yksilöllisen tutkimuksen, arvioinnin ja kuntoutuksen. Lisäksi ne toimivat arjen tukena kuntoutusjaksolla. Osalla kuntoutujista on merkittäviä sosiaalisen kanssakäymisen haasteita ja heillä on suuria vaikeuksia toimia ryhmässä. Toimintatilojen avulla toimintoja voidaan jakaa. Toiminta- ja terapiatiloissa toteutuu asiakkaan yksilöllinen tai pienryhmätoiminta. Toiminnan ohjaajina voi toimia hoitajat, ohjaajat, terapeutit tai muut tarvittavat henkilöt. Riittävät toimintatilat ja terapiatilat mahdollistavat jaetun toiminnan. Tiloissa voi tehdä arviointeja ja tutkimuksia, ohjata ja opastaa lasta, nuorta, aikuista tai hänen lähiyhteisöään. 3. Työskentelytilat Työskentelytiloilla tarkoitetaan työhuoneita, jotka mahdollistavat työntekijöiden, terapeuttien ym. työskentelyn kuntoutustoiminnassa toimintatilojen ohella Tilat mahdollistavat tietoturvallisen asiakastietojen käsittelyn sekä rauhallisen työtilan. Työhuoneita voi käyttää eri ammattiryhmät mahdollisuuksien mukaan. Yksittäisiä työhuoneita ei ole nimetty henkilökohtaiseen käyttöön. Tarvittavien asiakirjojen säilytys on mahdollista turvallisesti lukittavien kaappien tms. ansiosta. Työtiloiksi luetaan toimistotilat ja kirjaamistilat. Kirjaamistilat on tarkoitettu asiakastietojen kirjaamiseen. Tilat ovat yhteiskäytössä ja sisältävät useita kirjaamispisteitä. Neuvottelutiloja käytetään asiakasneuvotteluihin, mm. kuntoutusasiakkaiden tulo- ja palautekeskusteluihin. Neuvottelut voivat olla laajoja verkostoneuvotteluja. Toiminta- ja työskentelytiloissa huomioidaan asiakkaiden ja henkilöstön erityistarpeet. Tällä hetkellä kuntayhtymällä ei ole asianmukaisia tiloja mm. peilihuonetta, jota voidaan käyttää leikin arviointiin, opettamiseen ja ohjaamiseen sekä PRT-kuntoutukseen (Pivotal Response Training). 4. Erityistilat Erityistiloilla turvahuonetta ja turvahuone toimii koko palvelukeskuksen käytössä. Se on hygieeninen ja turvallinen. Sen pitää täyttää nykypäivän standardit (WC, puhdistus, valvonta (näköyhteys, kuuloyhteys, puheyhteys) ja turvallisuus. 5. Sosiaalitilat Henkilöstön sosiaalitilat ovat suunniteltu yhteiskäyttöä varten. 6. Lähiympäristöön ja pihaan liittyvät tavoitteet

9 S i v u 8 Kuntoutusyksikön toiminta toteutuu sisätilojen ohella myös ulkotiloissa. Lasten ja aikuisten pihapiirit ovat erillään ja jo yksiköiden asemoinnin perusteella. Pihapiiri suunnitellaan siten, että se innostaa myös ulkona toimimiseen. Kolpeneen palvelukeskuksen ulkoilualueet toimivat yhteiskäytössä ja tarjoavat mahdollisuuksia toimintaan niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Alueella, ihan lähituntumassa on grillikatos, jossa on huomioitu esteettömyys. Näköetäisyydellä on kasvihuone, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki. Liikuntasali ja uimala ovat kaikkien käytössä ja sijaitsevat lähellä. Yksikön ulkoalue palvelee myös muita, kun se ei ole kuntoutustoiminnan käytössä. 4. Rakennuspaikka 4.1. Alueen rajaus, tontti Uudisrakennus sijaitsee Rovaniemen VII kaupunginosassa, korttelissa 729, tontilla 4, osoitteessa Myllärintie 35. Tontin omistaa Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Tontin pinta-ala 409,725 m2. Rakennuspaikka on käytössä olevan hallintolan pysäköintipaikka. Kohde on valittu siten, että muodostaa tiiviin ytimen ja siten, että laitosalue tiivistyy levittäytymisen sijaan. Tulevaisuudessa on edelleen mahdollisuus esimerkiksi myydä merkittäviä maa-alueita Kolpeneen palvelukeskuksen alueelta. 4.2 Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus Tontin kaavamerkintä on YS. Kaavan mukainen rakennusoikeus on 61,458 krm2, josta on käyttämättä lähes krm Liikenne ja paikoitus Alueella on 30 km/h nopeusrajoitus. Tiet ovat laitosalueen sisällä. Ja liikenteen ohjauksessa on huomioitu alueella liikkuvat kehitysvammaiset henkilöt ja heidän turvallisuus. Paikoitusalueita on riittävästi. 4.4 Rakennuspaikan maaperä ja perustamisolosuhteet Maaperätutkimukset tehdään kesän 2015 aikana. 4.5 Tekniset liittymät Liittymät tarkentuvat myöhemmin. 5. Kiinteistön omistajan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisena tavoitteena on kehittää tutkimus- ja kuntoutuspalveluita kuntien tarpeeseen sekä lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta perhekuntoutuksen avulla. Toiminnallisena tavoitteena on laitosalueen toiminnan tiivistäminen ja poistaa käytöstä sellaiset ikääntyneet ja huonokuntoiset rakennukset, joita ei ole suunniteltu korjattavaksi (Mustikkarinne 1, Metsärinne 2). Muiden rakennusten osalta selvitetään niiden käyttöä mm. laitoksessa ja asumispalveluissa asuvien henkilöiden asumisen laadun parantamiseen. Tällä hetkellä em. tilat eivät ole laatusuositusten mukaisia (pienimmät huoneet 9 m2, WC- ja saniteettitilojen jakaminen usean asukkaan kesken.)

10 S i v u 9 6. Hankkeen tekniset tavoitteet 6.1. Yleistä Tavoitteena on massoiltaan harmoninen ja ympäristöön sopiva julkinen rakennus. Arkkitehtonisesti rakennuksen tulee olla laadukas. Suunnittelussa on huomioitava ulkotilat ja piha-alueet. Ne muodostavat toiminnallisesti tärkeän ja näkyvän kokonaisuuden. Suunnittelussa huomioidaan kestävän kehityksen mukaiset ja käyttökustannuksiltaan edulliset tilaratkaisut, rakenteet, materiaalit sekä muut rakennustekniset ratkaisut. Pintamateriaalien ja kalusteiden on oltava kulutusta kestäviä, kunnostettavia ja helposti puhtaana pidettäviä. Tilaratkaisuissa huomioidaan esteettömyys. Esteettömyydellä tarkoitetaan muutakin kuin liikuntaesteiden huomioimista. Sillä tarkoitetaan käyttäjien kannalta toimivaa, turvallista ja miellyttävää ympäristöä huomioiden mm. autisminkirjon henkilöiden erityistarpeet. Tilasuunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tilojen monikäyttöisyys ja muuntuvuus, jotka tukevat rakennuksen pitkää elinkaarta. 6.2 Turvallisuus Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan turvalliseksi. Turvallisuus edellyttää joissakin tiloissa erityisratkaisuja, jotka huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Turvallisuudessa huomioidaan mm. veden käyttöön liittyvät tekijät, lämpötila, huoneiden korkeus, kalusteiden sijoittelu sekä muut turvallisuustekijät. Erityistiloissa turvallisuus on tärkeä tilan suunnittelun peruslähtökohta. Rakennusaikana työmaatoiminnassa huomioidaan turvallisuus erityisen tarkasti. 6.3 Muut tilakohtaiset erityisvaatimukset Rakennuksessa on vaativia tilakohtaisia erityisvaatimuksia, jotka käsitellään moniammatillisesti ja kirjataan erikseen ylös. Rakentamisen aikana erityisvaatimuksia ja niiden toimivuutta arvioidaan. Erityisvaatimukset liittyvät mm. rakenteisiin, ilmanvaihtoon, sähköistykseen, lämmitykseen sekä sisustukseen (väritys, materiaalit). 6.4 Tekniset järjestelmät (sähköistys, ilmanvaihto, jäähdytys, lämmitys) Teknisissä järjestelmissä huomioidaan erityisvaatimukset. Sähköistyksessä on erityisesti huomioitava turvallisuus sekä huomaamattomuus (johdot, pistorasiat) ja materiaalien kestävyys. Ilmanvaihto tulee olla säädettävissä sekä ääneltään hiljainen. Jäähdytyksen mahdollisuus on tärkeä. Lämmityksen kannalta rakennuksen tulee olla energiatehokas. Lämmitysjärjestelmässä tulee huomioida turvallisuus ja kestävyys. 7. Muuntojoustavuustavoitteet Kuntoutusyksikön kiinteistön tulee olla rakennusalaltaan kompakti ja tilojen monikäyttöisiä ja muunneltavia. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitava kestävyys ja muuntojoustavuus. Muuntojoustavuus näkyy huo-

11 S i v u 10 neiden muunneltavuudessa, jotka mahdollistavat monenlaisen käytön (siirtoseinät, tilanjakajat, tilojen yleissuunnittelu, yhteiskäyttötilat). 8. Esteettömyys Esteettömyys ja saavutettavuus on tärkeää ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Esteettömyys huomioidaan sen laajassa merkityksessä. Tilojen ja toiminnan tulee olla helppokäyttöisiä ja loogisia. Sujuva osallisuus, osallistuminen, palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksen tekoon on esteettömyyttä. Esteettömyydessä huomioidaan kuntoutusasiakkaiden erityispiirteet; autisminkirjon henkilöt, liikunta- ja monivammaiset, haastavasti käyttäytyvät. Erityispiirteiden huomiointi esteettömän ympäristön suunnittelussa tarkoittaa mm. vuorovaikutuksen ja kommunikaation huomioimista, tilasuunnittelua, värimaailman huomioimista. 9. Hankkeen koettavuustavoitteet Rakennuksen tulee edustaa nykyarkkitehtuuria. Rakennuksen tulee olla sopusoinnussa muun ympäristön kanssa. Sen tulee edustaa uudenlaista kuntoutuksen näkökulmaa ja tuottaa myönteisiä mielikuvia. Kolpeneen palvelukeskuksen luonnonläheisyys ja samalla palvelujen läheisyys toimivat myös kuntouttavana elementtinä. Luonto voi tarjota elämyksellisiä kokemuksia ja tukea kuntoutumista. Palvelujen läheisyys niin ikään tukee kuntotutusta ja arjen taitojen harjoittelun kautta. 10. Hankkeen ympäristötavoitteet Hankkeen keskeinen lähtökohta on elinkaari ajattelu. Hankkeen toteutuksessa pyritään ekologisesti kestävään ratkaisuun ja elinkaariajatteluun. Suunnittelussa huomioidaan ajattomuus ja muuntuvuus. 11. Kustannusarvio ja hankkeen toteuttamisaikataulu 11.1 Rakennuskustannusennuste Rakennuksen rahoittaa kuntayhtymä. Rahoitus toteutuu maa-alueen myynnillä ja lainarahoituksella. Toiminta katetaan palvelujen myynnillä. Tavoitehinta-arvio hankkeelle on noin , alv 0 %. Rakennustekniset suunnitelmat ja kustannusarvio tarkentuvat, kun suunnittelutyö saadaan päätökseen.

12 S i v u 11 C 1 TAVOITEHINTALASKELMA Rakennushankkeen nimi, osoite Kolpene kuntoutusyksikkö Laatija, päiväys PH Suunnitteluvaihe pohjaluonnos HINTATASO Paikka Rovaniemi Ajankohta huhti.16 Kalleusluokituksen yksikköhinta KL 81 TILAT Osastot ohm2 % eur/m2 eur pohjakerros IVKH TILOJEN KALLEUSLUOKITUS ( B2 B4) Hankekohtaiset tekijät ( B2 B5) B1 Rakennuttajan kustannukset sis ylle HANKKEEN TAVOITEHINTA ( B1 B5 ) alv YHTEENSÄ SIS ALV Muut investointikustannukset Kalustus Piha-alue Hälytin-/turvajärjestelmä tai vuokrattuna kustannukset jakaantuu useammalle vuodelle Käyttö- ja ylläpitokustannukset Henkilöstökulut Kohteeseen siirtyvät yksiköiden henkilöstö, uusia henkilöitä ei palkata ja vähennyksenä aiempaan toimintaan kuntoutusyksikössä työskentelee ensisijaisesti vain yksi yöhoitaja.

13 S i v u 12 Ylläpitokulut Kaukolämpö n Vesi n sähkö - (tarkentuu myöhemmin) YHT sähkön kulutus 11.4 Kustannusten jakaminen Muut kustannukset Liittymismaksut Kattonostimet +kiskot/huone Ympäristöhallintalaitteet, perhehuone e e (6.000/3h) (ovet x3,valot, TV+radio,painikket,asennus)/Housemate e 11.6 Toteuttamisaikataulu Hankkeen alustava aikataulu Suunnittelutyöryhmä aloittaa Helmikuu 2015 Arkkitehti/ rakennuskonsultti Maaliskuu 2015 Huhtikuu 2015 Piirustusten tarkennus Maaliskuu 2014 Toukokuu 2015 Suunnittelijat Elokuu-Syyskuu 2015 Kilpailutus, urakoitsijoiden valinta Joulukuu 2015 Tammikuu 2016 Rakentaminen Maaliskuu 2016 Rakennuksen käyttöön otto Maaliskuu 2017

14 S i v u 13 LIITE 1 Tilaohjelma aikaisemman suunnitelman pohjalta: Yleistä: Saneerauksen tai uudisrakentamisen tilasuunnittelun lähtökotana ovat valtakunnalliset asumisen laatusuositukset sekä Valviran vammaisten asumisen valvontaohjelma. Tilat ovat esteettömät ja suunniteltu kestävän kehityksen periaattein. Tilat voivat toimia monenlaisina; nyt kuntoutuksessa, tarvittaessa tulevaisuudessa asumisessa. Tiloissa on huomioitu työskentely- ja toimintatilat, jotka toimivat arjessa eri vuorokaudenaikoina eri toiminnoissa. Rakentamisen lähtökohtana on asuntojen muuntuvuus, joka mahdollistaa uudet käyttötarkoitukset. Kuntoutusyksikön kohdalla se voisi tarkoittaa yhteisiä tiloja, jotka muuntuvat monenlaiseen käyttötarkoitukseen tai yksikön muuntuvuus tulevaisuudessa asumisen käyttöön. (Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Osoitteessa Uudisrakennus on suunniteltu yhteen kerrokseen. Alustavaa tilasuunnitelmaa on hahmoteltu toiminnallisuudesta lähtien. Tilasuunnitelmassa on kolme 5 hengen kuntoutusyksikköä (autististen lasten ja nuorten, monivammaisten ja liikuntaesteisten yksikkö sekä mielenterveyskuntoutujien kuntoutusyksikkö). Uudisrakennuksen keskellä on yhteisiä toimintatiloja, jotka toimivat monenlaisessa käyttötarkoituksessa. Yhteisillä tiloilla haetaan yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, tilojen tehokasta käyttöä ja myös taloudellisuutta. Suunnittelussa on huomioitu monenlaisia toimintoja, jotka voivat toimia samoissa tiloissa eri aikaan. Yksittäisille työntekijöille ei ole nimetty varsinaisia työhuoneita, mutta tilat mahdollistavat tutkimukset, kirjaamisen ja erilaiset toiminnat. Kolmen yksikön yhdistelmällä haetaan taloudellisuutta, käytännöllisyyttä ja keskinäistä synergiaa. Työntekijät voivat tarvittaessa kiertää, jakaa osaamista, toimia toistensa tukena esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaalla on monenlaisia tarpeita. Eri yksiköt voivat toimia erilaisten kuntoutusasiakkaiden paikkoina tarpeen vaatiessa. Kuvitteellisena tonttina on toiminut hallintolan parkkipaikka. Suunnitelma tarkentuu, mikäli rakennushanke etenee varsinaiseen suunnitteluun. Hankkeen koko: Uudisrakennuksen koko suunnitelmaluonnoksessa on noin 1200,0 kem2 (hyötyala 839,5 htm2, tehokkuus= kerrosala/hyötyalakerroin= 1,40). Rakennus on yksikerroksinen, jakaantuu kolmeen yksikköön ja terapiasiipeen, jossa yhteisiä terapia- ja toimintatiloja sekä työ/tutkimushuoneita. Yksiköissä on sekä asuntoja ja huoneita, joiden koot vaihtelevat 19 m2-30m2. Yksiköissä on myös yhteisiä tiloja. Mielenterveyskuntoutujat ovat omassa siivessä. Yksiköissä on sekä asuntoja ja huoneita, joiden koot vaihtelevat 21 m2-32m2. Yksiköissä on myös yhteisiä tiloja. Huonetilaohjelma: Jokaisessa yksikössä on viisi asiakaskuntoutuspaikkaa; joista 1-2 perheasuntoa ja 4 asiakashuonetta /yksikkö.

15 S i v u 14 Autististen lasten ja nuorten yksikössä (Lasten kuntoutus) on asiakashuoneiden lisäksi keittiö/oleskelutila sekä leikkihuone. Leikkihuone on jaettu osittain peilihuoneeksi, joka mahdollistaa lapsen leikin, tutkimuksen, muun toiminnan seuraamisen. Monivammaisten ja liikuntaesteisten yhteiset pesu-/ terapiatilat on monivammaisten yksikön välittömässä läheisyydessä ja samassa siivessä autismikuntoutuksen kanssa, jolloin myös henkilöstön yhteistyö onnistuu hyvin. Mielenterveyskuntoutujien yksikössä puolestaan on asiakashuoneiden lisäksi yksi riisuttu huone ja turvahuone, jossa on asialliset wc-tilat ja viemäröinti sekä asiakasturvallisuuden valvonta. Terapiasiivessä ovat terapia/tutkimustilat, työhuoneet, kirjaamistilat, sekä pyykkihuolto/kodinhoitotilat, hoitotarvikevarasto, aistihuone/ terapiatila. Lisäksi terapiasiivessä sijaitsee neuvottelutila ja luokkatila kuntoutusopetukselle. Tilaluettelo ja tilavaatimukset: Autististen lasten- ja nuorten yksikkö: 1 asunto alkovilla, á 26,5,2 m2 4 asiakashuonetta, á 19,0 m2 leikkihuone 15,3 m2 yhteiset keittiö- ja oleskelutilat 31,2 m2 wc-tila yksikön läheisyydessä henkilöstön käyttöön Asunnot toimivat perhehuoneena. Perhehuone mahdollistaa perheen tiiviin osallisuuden kuntoutukseen. Perhekuntoutusmallin mukaisesti ohjaajat ja hoitajat ohjaavat perhettä toimimaan yhdessä, opettavat tarvittavia taitoja perheelle. Leikkihuone toimii lasten leikkitilana, BRT-ohjaus huoneena, muuna tutkimus- ja kuntoutustilana. Tila voi toimia myös toisten käytössä. Leikkitila mahdollistaa lapsen toiminnan seuraamisen ja tarkan havainnoinnin Tilavaatimukset: perhekuntoutusmalli edellyttää sopivia tiloja; mm. yksityisiä wc- ja saniteettitiloja, riittävät, asuntomaiset tilat muut tilavaatimukset: asumisen laatusuositukset kestävät materiaalit, tilan läheisyys, tilan monikäyttöisyys (mahdollistaa tutkimuksen, arjen leikin, toiminnan) Monivammaiset ja liikuntaesteiset: 1 asunto alkovilla á 30,2 m2 (vrt. autististen lasten ja nuorten yksikön perhehuoneet) 4 asiakashuonetta, á 21,0 m2 varasto 12,2 m2 WC keittiö- ja oleskelutila 38,6 m2 Yksikössä mahdollisuus perhekuntoutukseen toteutumiseen, apuvälineiden kokeiluun ja sovittamiseen sekä asumisharjoitteluun Tilavaatimukset: esteettömät tilat, jotka mahdollistavat apuvälineiden käytön ja sovituksen asumisen laatusuositukset perhekuntoutukseen soveltuvat tilat

16 S i v u 15 Mielenterveyskuntoutusyksikkö: 1 asunto á 27,5 m2 3 huonetta á 19,0 m2 1 pienempi virikkeetön huone yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat 31,9 m2 turvahuone 8,9 m2 (oma sisäänkäynti) Asunnot mahdollistavat yksilöllisen kuntoutuksen, mm. asumisharjoittelun. Asiakkaat voivat olla suuressa elämänkriisissä, jolloin toisen ihmisen läheisyys, ryhmässä oleskelu ja sosiaalinen paine voivat aiheuttaa haastavia tilanteita. Yksilölliset, riittävän suuret tilat mahdollistavat yksityisyyden ja yksinolon ryhmässä. Tilavaatimukset: esteettömät, reilut tilat turvahuoneella erityistarpeita (valvonta, ulko-ovi, viemäröinti, WC-tilat) Turvahuoneen käyttöä ja hygieniaa ajatellen viemäröinti ja wc-tilat ovat välttämättömät. Asiakas voi tarvita pitkän rauhoittumisajan, jolloin wc-tilat ovat välttämättömät. Yhteiset tilat: neuvottelutila 1 22m2 neuvottelutila 2 16m2 luokkatila (kuntoutusopetus) 22,5m2 aistihuone 20m2 terapiahuone 14,5 m2 työhuone 2x 9m2 > 18m2 työhuone 9,5m2 + 11,6m2 +15m2 yhteiset sosiaalitilat (miehet, naiset)23m2 siivous/pyykkihuolto 20,6 m2 varasto 12 m2 pesuhuonetilat 27,0 m2 kanslia, kirjaamo 13,5 m2 Henkilökunnantilat: hk wc 3x 2,5 7,5m2 taukohuone 12m2 sos.tilat/ n 16 sos.tilat/m 8 varasto ja huoltotilat siivouskeskus 8m2 varasto(liikuntav.) 6m2 toimintavälinevarasto 10m2 pyykkihuolto 15m2 likapyykkivarasto 5m2 liinavaatevarasto 7m2 materiaalivarasto/hoitotarviketila 8m2 tekniset tilat lämmönjakoh. 10 spk 10 Neuvottelutilat voivat toimia asiakasneuvotteluissa, neuvolatoiminnassa ja muissa tapaamisissa.

17 S i v u 16 Patjahuone ja aistihuone mahdollisuus yhdistää ja viereen fysioterapian tutkimustilat. Muut yhteiset tilat toimivat samaan tapaan eri tarkoituksessa eri vuorokaudenaikana. Vastaanottohuoneet toimivat asiakkaan tutkimustilana sekä asiantuntijoiden tilana. Tilat toimivat varausperusteella. Työhuoneet ovat äänieritettyjä pientiloja, jossa voi puhua puhelut, kuunnella nauhoitukset sekä hoitaa asiat, jotka vaativat hiljaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta. Kanslia toimii yhteisenä kirjaamistilana. Tilassa on useita pisteitä, jossa voi kirjata asiakastyöhön liittyvät asiat. Tilavaatimukset: esteettömyys, tilojen monikäyttöisyys, yksilöllisyys tarpeet huomioiden tutkimukseen soveltuvat tilat, jotka mahdollistavat myös kirjaamisen. Mahdollisuus yksilötutkimuksiin kirjaamistilassa useita pisteitä, jotka mahdollistavat yhtäaikaisen kirjaamisen (hoitajat, ohjaajat, asiantuntijat, opettajat). Kirjaamistilassa ei voi olla läpikulkua, vaan tilan tulee olla rauhallinen. Erityiset tilakohtaiset vaatimukset: Erityisiä tilakohtaisia vaatimuksia on useassa tilassa (kulunvalvonta, tilojen kestävyys, muun valvonnan mahdollisuus, esteettömyys). Erityiset vaatimukset tarkentuvat jatkosuunnitelmassa. Tilojen väliset vaatimukset: Yksiköiden läheisyys mahdollistaa yhteistyön, henkilöstön yhteiskäytön ja yhteisten tilojen käytön. Eri siivet mahdollistavat toiminnan eriyttämisen mm. erilaisten kuntoutujien kesken (mm. aikuiset ja lapset erikseen).

18 S i v u 17 LIITE 2 Tilat / Kuntoutusluokka Heikkoudet huono ilma, heikko valaistus puutteellinen äänieristys ikkunoista vetää kylmällä (luokka kylmä talvella) liian pienet tilat; toimisto (tilanpuutteen vuoksi toimistossa säilytetään mm. henkilöstön tavaroita) puuttuvia tarpeellisia tiloja: yksilötyöskentely tila, rauhoittumistila, leikkihuone WC tilojen vähyys (asiakkaat, henkilökunta) ahdas/täysi käytävätila, jossa epäasialliset naulakot (naulakoita käyttävät myös aikuiset asiakkaat, joilla on mm. haastavaa käyttäytymistä) turvallisen ulkoilutilan puute asiakastietojärjestelmän toimimattomuus (järjestelmä, yhteydet) Mahdollisuudet Vahvuudet Uhat luokkatila on saatu kohtuullisen toimivaksi esteetön kulku toimisto vieressä vesipiste luokassa (saa juoda, helpottaa mm. käden taidoissa, basaalissa) lähellä palvelukotia lähellä muuta toimintaa (apu, mahdollisuus käyttää keittiötä, puutyöluokkaa, jumppasalia, aistihuonetta) tilan ahtaus, puute haastavasti käyttäytyvät asiakkaat ja oppilaat Kuntoutusluokan puutteelliset ja ahtaat tilat vaikeuttavat henkilöstön toimintaa ja vaikuttavat oppilaiden toimintaan. Tilojen puutteet näkyvät mm. toiminnan eriyttämisen haasteena, rauhallisen tilan puutteena ja tilojen yleisenä ahtautena. Erityisenä haasteena pienet tilat ovat silloin, kun luokkaan tulee vieraita. Luokassa vierailee paljon lasten lähihenkilöitä, jotka seuraavat lapsen opetusta, jotta kuntoutuksessa esille tulleita asioita voidaan kehittää arjessa. Tilojen ahtauden vuoksi ylimääräisiä kalusteita raahataan ns. pommisuojaan. Tavaroiden raahaaminen on työlästä ja usein joudutaan samalla raivaamaan tiloja muiden tavaroiden vuoksi. Lisäksi rauhoittumistilan puute on johtanut siihen, että opettajat ja ohjaajat käyttävät oppilaan rauhoittamiseksi käytävää, jossa on samanaikaisesti Myllärin pajan asiakkaita sekä henkilöstöä.

19 S i v u 18 Tilat / Mäntyrinne 2 B Heikkoudet vanha rakennus, saneeraus tarpeita: sprinkleröinti puuttuu, vesiputket, ilmastointi, alapohja, kallistukset tilat eivät vastaa tämän hetken tarpeita moniammatillisen työryhmän läheisyys olisi tärkeää - nyt liian vähäistä jakelukeittiö liian pieni asiakas ei pääse edes avustettuna toimimaan keittiössä asiakashuoneet pieniä huoneissa ei omia wc-tiloja, ei yksityisyyttä ei tutkimushuonetta Mahdollisuudet Vahvuudet keskeinen sijainti, lyhyet matkat tehdyt hyvät arkkitehtisuunnitelmat pohjana Uhat koulu, paja, terapia lähellä moniammatillisen työryhmän kanssa työskentely vähenee/ vähäistä -> vaikuttaa työn sujuvuuteen, jos ei saa asiantuntijoilta suoraa konsultaatiota Mäntyrinne 2 B:llä tilojen nähtiin suoraan vaikuttavan toimintaan. Tiloissa on vahvuuksia, mutta ne liittyivät pääasiassa sijaintiin. Muutoin tilat koettiin haasteellisiksi ja ne vaikuttavat suoraan toimintaan. Toiminnallisia vaikutuksia olivat mm. asiakkaan yksityisyyteen, osallisuuteen ja osallistumiseen vaikuttavat tilojen puutteet. Tilojen vaikutukset nähtiin vaikuttavan moniammatilliseen työskentelytapaan. Nykyiset tilat eivät tue moniammatillista toimintapaa. Tukeakseen moniammatillisuutta tiloissa tulisi olla asiantuntijoiden tiloja jolloin he työskentelisivät lähellä. Tilat / Metsärinne 1 B Heikkoudet Vahvuudet vanhat, epäkäytännölliset tilat, jotka eivät vastaa tätä päivää; wc-tilat ja suihkutilojen puuttuu (yhteiskäytössä) yksityisyyden puute varastotilojen puute iso oleskelutila (huono toimia ryhmässä) huono äänieristys kodinhoitohuoneen puute (pyykkihuolto, kuivaustila) henkilöstön sosiaali- ja taukotila puuttuu lääkehuoneen sijainti (läpikulku, entinen liinavaatevarasto) piha-alue vaarallinen ja epäkäytännöllinen (jää- ryhmäkoko pieni sijainti hyvä asiakkaan palvelut saatavilla lähellä

20 S i v u 19 nyt kesken) henkilöstön työskentelytilojen puute toimisto rauhaton työtila esimiehelle asiakaspalaverit muualla turvahuoneen sijainti huono, turvahuoneen tilat eivät ole käytännölliset Mahdollisuudet Uhat pienryhmätoiminta Asiantuntijatyöntekijät kaukana arjesta työskentelevät muualla. Metsärinne 1 B on mielenterveyskuntoutuksen yksikkö. Siellä suurena haasteena ovat epäkäytännölliset tilat ja asiakkaiden yksityisyyden puutteet. Tilat vaikuttavat suoraan toimintaan ja palvelevat nykyisellään enimmäkseen ryhmämuotoista toimintaa. Myötätuulen asiakkailla lähes kaikilla on merkittäviä vaikeuksia toimia ryhmässä. Henkilöstöllä ei ole olemassa taukotilaa vaan tilana toimii yhteiskeittiö. Lisäksi lääkehuone sijaitsee kyseisessä yksikössä, joka aiheuttaa läpikulkua, kun toiset yksiköt hakevat lääkkeitä. Itse lääkehuoneessakin on merkittäviä puutteita (tehty liinavaatevarastoon). Puutteet ovat mm. ilmastoinnissa, lääkkeiden säilytystiloissa, lääkkeiden jakotilat ym. Yksikössä sijaitsee turvahuone, jota käyttävät tarvittaessa myös muut yksiköt. Turvahuone on oleskelutilassa ja siellä ei ole viemäröintiä eikä wc mahdollisuutta. Tilat / Mäntyrinne 1B Heikkoudet liian pienet, ahtaat tilat tiloissa ei jakomahdollisuutta keittiö samassa tilassa toimiston pienuus ei varastotiloja ei taukotilaa henkilöstölle tolpat keskellä yhteistilaa eteistilat puuttuvat takapihalle mentäessä Mahdollisuudet Vahvuudet pääsee aidatulle takapihalle suoraan Uhat Mäntyrinne 1 b:llä, lasten kuntoutusyksikössä on samanlaisia haasteita tilojen suhteen kuin aikaisemmissakin. Henkilöstön mukaan tilat ovat liian pienet ja ahtaat ja se vaikuttaa myös toimintaan. Suuri toiminnallinen vaikutus on se, että perheiden osallistuminen lapsen kuntoutukseen ei toteudu tilojen puutteiden ja ahtauden vuoksi.

21 S i v u 20 Tiloihin liittyviä haasteita on jokaisessa yksikössä. Suurimmaksi ongelmaksi (maininta kaikilla) nähtiin liian pienet ja ahtaat tilat, jotka eivät vastaa tämän päivän odotuksia yksityisyydestä ja toiminnallisuudesta. Tilojen puute vaikeuttaa arjen toimintoja ja toisaalta haasteet perustuvat myös arjen tarpeisiin, mm. wc- ja saniteettitilojen puute, eteistilojen ja varastotilojen puute. Aikuisten asiakkaiden kohdalla esiin tuli erityisesti yksityisyyden/eriyttämisen puutteet. Tilojen puute ja moniammatillisen työryhmän, asiantuntijatyöntekijöiden yhteistyön haasteet nähtiin samassa korissa. Paremmat tilat mahdollistaisivat toisenlaisen, tiiviimmän yhteistyön. Sijainti nähtiin puolestaan hyvänä asiana; toimintojen, mm. pajan ja koulun läheisyys koettiin hyväksi ja toimintaa tukevaksi.

22 S i v u 21 Liite 3: kuvaus suunnitteluratkaisusta Yleistä Rakennus perustuu suunnitteluratkaisuun, jossa kolme yksikerroksista siipeä muodostavat Y:n muotoisen kokonaisuuden. Jokaiseen siipeen sijoittuu oma toimintansa. Rakennuksen kulku-, asuin- ja terapiatilat on kaikki mitoitettu liikuntaesteisten käyttöön soveltuviksi. Asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen käytävien mitoituksessa on otettu huomioon vuodekuljetuksen tilantarpeet. Lisäksi monivammaisten asiakkaiden asuintilojen pesuhuoneisiin on tehty varaus makuuasennossa tapahtuvaan peseytymiseen. Rakennuksen sijoittuminen tontille ja pihat Rakennus sijoittuu nykyisen hallintorakennuksen viereiselle pysäköintialueelle. Rakennuksen siivet jakavat piha-alueen kolmeen osaan. Näistä muodostuvat rakennuksen itäpuolella, hallintorakennusta vastapäätä, sisääntulopiha ja sen viereen mielenterveyspotilaille varattu oleskelupiha. Sisääntulopihalle pääsisäänkäynnin eteen on varattu kulkuyhteys saattoliikenteelle. Lännen puoleinen piha on tarkoitettu autististen sekä monivammaisten/liikuntaesteisten lasten ja nuorten oleskelu- ja leikkipihaksi. Huoltopiha jää rakennuksen pohjoispuolelle. Osa ko. pihasta käsitellään ns. katselupihaksi istutuksin ja pihan pintakäsittelyin. Rakennuksen eteläpuolista rinnettä pengerretään rakennuksen ja pihan toimintojen vaatimassa laajuudessa. Terapia/hallinto siipi Tämä rakennuksen osa on kuntoutuskeskuksen julkisinta osaa ja ulkoa tultaessa sinne saavutaan rakennuksen keskiosan pääsisäänkäynnin ja aulan kautta. Siivessä sijaitsevat terapiatilat, aistihuone ja pääosa työhuoneista. Lisäksi sieltä löytyvät hoito- ja apuvälinevälinevarastot sekä huoltosisäänkäynnin yhteydestä kodinhoitohuone/pesula likapyykki- ja liinavaatevarastoineen. Yleisön sekä henkilökunnan wc:t sijoittuvat aulan yhteyteen. Siiven päätyyn sijoittuu suuri neuvotteluhuone. Mielenterveyskuntoutujien siipi Etelän puoleiseen siipeen sijoittuvat mielenterveyskuntoutujien tilat. Tilat ovat sisäyhteydessä terapiatilohin ja aulaan, mutta niihin päästään myös oman sisäänkäynnin kautta ulkoa. Mielenterveyskuntoutujien ryhmäkoti muodostuu eteisestä, viidestä asuinhuoneesta ja niiden wc/psh:ista sekä oleskeluhuoneesta ja ruokailu/keittiötiloista. Oleskelu- ja keittiötilat on hoidollisista syistä erotettu omiksi tiloikseen. Varsinaisesta oleskelutilasta pääsee parvekkeelle, joka avautuu etelään ja alarinteeseen. Asuinhuoneista yksi on tarkoitettu itsenäisen asumisen harjoitteluun. Se on muita suurempi ja varustettu keittiökalusteilla sekä omalla pihasisäänkäynnillä. Pienin asuinhuoneista on ns. riisuttu huone, josta asukasturvallisuussyistä on poistettu kaikki irtain yms. irrotettavissa oleva materiaali. Toinen asukasturvallisuuteen liittyvä tila on turvahuone, johon päästään tarkkailutilan kautta käytävältä käsin. Turvahuone on sijoitettu kauemmas varsinaisista asuintiloista (äänet, asukkaiden häiriintyminen), mutta kuitenkin niin, että tarvittaessa sinne päästään eri puolilta rakennusta vaivattomasti ja nopeasti. Siiven juuressa ovat myös sosiaalitilat taukotiloineen sekä yksi työhuone, joka varustetaan pienellä neuvottelupöydällä. Autististen ja monivammaisten/liikuntaesteisten lasten ja nuorten siipi Länteen suuntautuva siipi on varattu autististen ja monivammaisten/liikuntaesteisten lasten ja nuorten käyttöön. Molempien ryhmien asuintilat sijoittuvat ulkoseinille ja väliin käytävien keskelle jäävät kahden ryhmäkodin yhteiset tilat. Kuten mt-asuintiloissa täälläkin asuinyksikkö muodostuu huoneesta ja

23 S i v u 22 wc/psh:esta. Monivammaisten ja liikuntaesteisten wc/psh:et on mitoitettu hieman väljemmiksi kuin muiden asukkaiden vastaavat suihkupaarien käyttöä silmälläpitäen. Molemmissa yksiköissä yksi viidestä asuinhuoneesta on muita tilavampi ja se on varattu perhekäyttöön. Näissä huoneissa on alkovi, keittiökalusteet ja oma käynti pihalle. Asuinhuoneiden lisäksi molemmilla yksiköillä on omat oleskelu- ja keittiötilansa, jotka autististen lasten yksikössä on hoidollisista syistä erotettu toisistaan. Molemmilla ryhmäkodeilla on omat eteisensä ja sekä yhteinen kuraeteinen, josta päästään ulos oleskelu/leikkipihalle. Ryhmäkotien yhteiset, käytävien väliin jäävät tilat ovat pukutila wc-tiloineen, pesu-/vesileikkihuone sekä leikkihuone. Vesileikkihuone toimii peseytymisen ohella lasten vesiterapiahuoneena. Edellä mainittujen tilojen lisäksi väliosassa sijaitsevat pieni liikuntavälinevarasto sekä henkilökunnan wc:t. Aulan puoleisessa päässä ovat neuvottelutila ja kanslia. Kahteen viimeksi mainittuun tilaan päästän kulkematta ryhmäkotien läpi. Tekniset tilat Iv-konehuone sijoitetaan rakennuksen keskelle ullakkotilaan ja se voi sisältää myös lämmönjakohuoneen (vaihtoehtoisesti lämmönjakohuone sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa). Muut tekniset tilat esim. sprinklerihuone sijaitsevat mt-kuntoutujien siivessä turvahuoneen ja ryhmäkodin välissä. Julkisivut ja vesikatto Julkisivut ovat valkoisesta täystiilestä puhtaaksi muurattuja. Siipien päätyjä ja sisäänkäyntejä korostetaan värillisillä rakennuslevykentillä sekä sisäänvedoilla ja katoksilla. Vesikatto on tumman harmaata kumibitumikermiä ja sen sadevedet johdetaan ulkopuolisella vedenpoistolla kourujen ja syöksytorvien kautta rännikaivoihin.

24 Havainnekuvat S i v u 23

25 S i v u 24

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Kehitysvammaiset / ARA-tuotanto 2010 - Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010 2015 VN hyväksyi

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli Nykyinen liikuntahalli RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 HANKESUUNNITELMA päivitetty 14.06.2016 JOENSUUN TILAKESKUS Länsikatu 15, rakennus 2 80100 Joensuu puh. (013) 267 7111 faksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 26.1.2016 4 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.5.2016 ALKAEN Liite nro 1 RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila

Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila Tilakeskus 31.3.2015 Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila Parrukatu 4 Väistötilojen rakentaminen Hankenumero 8033126 Tilakeskus Sosiaali- ja terveysvirasto Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA 8.2.2008 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS

LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA 8.2.2008 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA 8.2.2008 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS 2 LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLYN HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo Tiedot hankkeesta,

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio

Juankosken päiväkoti, kustannusarvio Juankosken päiväkoti, kustannusarvio 25.02.2016 Uudisvaihtoehto Olemme arvioineet Juankosken päiväkodin uudisrakennushinnan. Kustannukset on laskettu arvioituun Juankosken hintatasoon 03/2016. Laskelma

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA MUISTIO 1 (5) Tilaaja: Orimattilan kaupunki / tilapalvelu PL 46 16301 Orimattila Hanke: Orimattilan urheilutalo Uudisrakennus, 1. ja 2. vaihe LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA 1. YLEISTÄ Laskelmat

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa Menna Kärnä menna.karna@pkssk.fi Suunnittelukoordinaattori, sh, TtM Tekniset palvelut/tilahallinta L TALO 1 2

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 123 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle Lasten päiväkoti Yliskylän uudisrakennuksen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman hyväksymiseksi HEL 2016-002292

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Tilojen käyttäjiä yhteensä, ei sis. Henkilökuntaa 1308 henkilökuntaa n. 150

Tilojen käyttäjiä yhteensä, ei sis. Henkilökuntaa 1308 henkilökuntaa n. 150 Leppävaaran koulukeskus - koulut ja päiväkodit LUONNOS Koulut oppilasmäärä /por por mitoitusoppilasmäärä esiopetusryhmät 18 0 Vera Schulman, Kaisa Peltonen, Johanna Andsten, Eija Riikonen, Jaana Hellinen

Lisätiedot