Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski Sarja Serie A nro 6, 2012

2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 6, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Julkaisija Kielenkääntäjä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kiinamyllynkatu 4 8 PL 52, Turku Puh Fax Anna Saarukka ISSN ISBN

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja/nro A6 Teoksen nimi: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Laajuus: 66 sivua 2 liitesivua Tekijä(t): Susanna Kienokoski Tiivistelmä: Suomessa terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoite on säädetty laissa. Terveydenhuollon täydennyskoulutusta ohjaavat laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä, työterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus tukee ja edistää täydennyskoulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja seurannan kehittämistä. Hoitotyön johtajat ovat avainasemassa hoitotyössä toimivan hoitohenkilöstön osaamisen ja osaamistarpeiden määrittämisessä, ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä osaamisen hyödyntämisessä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) sisältyy uusi hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma vuosille Ohjelman tarkoituksena on kehittää hoitotyön johtamiskäytänteitä ja -rakenteita sekä työkaluja osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin. Ohjelman sisältöalueena on myös näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen käytön edistäminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on nimetty henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen liittyvät menestystekijät. Nämä ovat henkilöstön osaaminen, henkilöstön riittävyys, työhyvinvointi ja toiminnan vaikuttavuus. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia vuosille perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan. Hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen ja varmistamisen perustaksi on tärkeää selvittää mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä osaamista organisaatiossa jo on. Ammatillisen osaamisen arviointi on lähtökohta hoitohenkilöstön ammatillisen kasvun ja kehittymisen jatkumossa. Koulutuksessa tulee käyttää monopuolisia opetusmenetelmiä kehityskeskustelusta tiimityöskentelyyn ja verkko-opiskelusta työkiertoon. Henkilöstön pysyvyydestä tulee huolehtia palkatun henkilökunnan osaamisen kehittämisen, työhyvinvointiin ja työoloihin panostamisen keinoin. ISSN: ISBN: (PDF) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie/nr A6 Publikation: Utgångspunkterna för utvecklingen av vårdpersonalen och kunnandet i Egentliga- Finlands sjukvårdsdistrikt Omfattning: 66 sidor 2 sidor bilagor Författare: Susanna Kienokoski Sammandrag: I Finland är skyldigheten för fortbildningen för personalen inom hälsovården fastställd i lagen. Fortbildningen inom hälsovården styrs av lagen och förordningen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, lagen om företagshälsovård och lagen om specialiserad sjukvård. Rekommendationen för fortbildningen inom hälsovården stöder och främjar utvecklingen av planeringen, förverkligandet, utvärderingen och uppföljningen av fortbildningen. Ledarna inom vårdarbetet står i en nyckelposition i att fastslå kunskapen och kompetensbehoven hos vårdpersonalen inom vårdarbetet, uppehålla och utveckla yrkeskunskapen samt dra nytta av kompetensen och ta hand om välmågan. Nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovård (KASTE) innehåller ett nytt målsättnings- och åtgärdsprogram för åren Syftet med programmet är att utveckla ledningspraxis och -strukturer inom vårdarbetet samt verktyg för att utveckla kompetensen och rekryteringen. Programmet innehåller också ett område för att främja användningen av evidensbaserade enhetliga rutiner. I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi för åren har man uppställt framgångsfaktorer som tillhör säkrandet av personalens kunskap och personalens tillräcklighet. Dessa är personalens kompetens, tillräcklig personal, personalens välbefinnande och verksamhetens effektivitet. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi för vårdarbetet för åren baserar sig på sjukvårdsdistriktets strategi. Som grund för utvecklingen och säkrandet av personalens kunskap är det viktigt att utreda vilken kunskap som behövs i framtiden och vilken kunskap som redan finns i organisationen. Evalueringen av den yrkesmässiga kunskapen är en utgångspunkt i kontinuiteten av vårdpersonalens yrkesmässiga förkovran och utveckling. I utbildningen ska man använda mångsidiga undervisningsmetoder från utvecklingssamtal till lagarbete och från nätbaserad utbildning till arbetsrotation. Personalens permanens ska sörjas för genom utveckling av den anställda personalens kunskap, arbetshälsa och satsning på arbetsförhållandena. ISSN: ISBN: (PDF) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTH WEST FINLAND, series/no A6 Title: Starting points for development of the nursing staff and competence in the Hospital District of Southwest Finland No. of pages: 66 Appendices: 2 pages Authos(s): Susanna Kienokoski Abstract: In Finland the obligation for further education within health care is enacted in the law. Further education within health care is governed by the Act and Decree on Health Care Professionals, Occupational Health Care Act and the Act on Specialized Health Care. The recommendation for further education within health care supports and promotes the development of planning, realization, evaluation and follow-up of further education. The heads of nursing are in a key position for defining the know-how and need of competence for the nursing staff working within nursing, maintain and develop the professional skills as well as utilize the know-how and see to the wellbeing. The National Development Programme for Social Welfare and Health Care (KASTE) includes a target programme and plan of action for The aim of the programme is to develop the management practices and structures as well as tools for development of knowledge and for recruitment. In the programme is also included an area for promoting the use of evidencebased, uniformed practices. In the strategy for the Hospital District of Southwest Finland for success factors have been specified in connection to ensure the competence and the sufficiency of the staff. These are: the know-how of the staff, sufficiency of the staff, wellbeing at work and the efficiency of the operations. The nursing strategy for the Hospital District of Southwest Finland for is based on the hospital district s strategy. As a base for development and ensuring of the competence of the nursing staff it is important to clarify what kind of competence is needed in the future and what kind of competence already exists within the organisation. Evaluation of the professional competence is a starting point in the continuity of the nursing staff s professional growth and development. Versatile educational methods should be used within the education, from development discussions to teamwork and from e-learning to job rotation. The permanence of the staff should be tended to by ways of developing the competence of the hired staff, wellbeing at work and investment in working conditions. ISSN: ISBN: (PDF) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 8 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TAUSTA KASTE-OHJELMA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ KOULUTUSTARPEET KOULUTUSSUUNNITTELU SUOMEN YLIOPISTOLLISISSA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ VETOVOIMAISUUS 18 3 OSAAMINEN AMMATILLINEN OSAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Aloittelijasta asiantuntijaksi Osaamistasot Kvalifikaatio OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Organisaation näkökulma Yksilön näkökulma OSAAMISEN ARVIOINTI Nursing Competence Scale Osaamiskartoitus EHTAN-mittari OSAAMISEN JOHTAMINEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 35 4 KOULUTUS KOULUTUSSUUNNITTELU OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN ALUEELLISEN ENNAKOINNIN MALLEJA TÄYDENNYSKOULUTUS KOULUTUKSEN KEINOJA Kehityskeskustelut 43

8 4.4.2 Tiimityöskentely Mentorointi Perehdyttäminen Hiljaisen tiedon siirto Työkierto Verkostoituminen ja vertailukehittäminen Toimintatutkimus ja projektitoiminta Verkko-opiskelu TYÖURA Urakehitys Urasuunnittelu Ammattiuramalli 53 5 REKRYTOINTI SYSTEMAATTINEN REKRYTOINTI SISÄINEN REKRYTOINTI ULKOINEN REKRYTOINTI HENKILÖKUNNAN PYSYVYYS JA RIITTÄVYYS 59 LÄHTEET 61 LIITTEET 67 Liite 1 VSSHP vetovoimainen työnantaja Liite 2 VSSHP hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun lähtökohdat

9 1 JOHDANTO Tämä kirjallisuuskatsaus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille tehty kehittämistyö. Kehittämistyön tarkoituksena on laatia kirjallisuuskatsauksen pohjalta sairaanhoitopiirin strategiaan perustuva yleisen tason kehysehdotelma hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelulle. Suunnittelun tavoitteena on pyrkiä osaltaan varmistamaan ja kehittämään hoitohenkilökunnan osaaminen sekä takaamaan henkilöstön pysyvyys ja riittävyys tulevaisuudessa. Koulutussuunnittelun taustatekijöitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma , Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia sekä hoitotyön strategia, näyttöön perustuva hoitotyö ja koulutuksen tarve. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelun resurssien vertailun vuoksi taustatiedoksi kartoitettiin myös Suomen muiden yliopistosairaanhoitopiirien koulutussuunnittelun järjestäminen. Työn näkökulma on terveydenhuoltoalan vetovoimaisuus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelun kohteena ovat osaaminen, osaamisen arviointi, kehittäminen ja johtaminen. Osaamiseen läheisesti liittyen käsitellään myös täydennyskoulutusta ja koulutuksen keinoja sekä urakehitystä. Rekrytointi ja sen eri muodot esitellään kirjallisuuskatsauksen lopussa. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) päätavoitteet liittyvät palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja parempaan saatavuuteen. Keinoja ovat henkilöstövoimavarojen käytön kehittäminen, henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen.. Hyvä johtaminen on keskeisessä asemassa, kun henkilöstövoimavaroja halutaan ohjata sellaisiin palveluihin, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hyvä johtaminen parantaa myös alan vetovoimaisuutta työpaikkana sekä työntekijöiden työhyvinvointia. (STM 2008a.) Osaamisen johtamistyöllä selvitetään mitä osaamista organisaatiossa tarvitaan, miten tarvittava osaaminen hankitaan sekä miten osaamista hallitaan, käytetään ja kehitetään (Hätönen 1998). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian mukaisena tavoitteena on taata potilaalle korkealaatuista näyttöön perustuvaa hoitoa. Hyvä hoito taataan osaavalla ja hyvinvoivalla henkilökunnalla, osaaminen varmistetaan kehittämällä uusia keinoja perehdytykseen ja ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on myös, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hyvä ja haluttu työnantaja. Sairaanhoitopiirin strategiaan kirjatut henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen 8

10 liittyvät menestystekijät ovat toiminnan vaikuttavuus, henkilöstön osaaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja henkilöstön riittävyys (VSSHP 2007). Terveydenhuollon toimintakäytäntöjä voidaan parhaiten kehittää pitkäjänteisillä, osaamistarpeisiin räätälöidyillä koulutuskokonaisuuksilla. Koulutussuunnittelun tulee perustua henkilöstön osaamisen kartoituksiin sekä edistää tarkoituksenmukaista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa tulee käyttää nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa, jotta koulutus tavoittaa yksinkertaisella tavalla mahdollisimman monia osallistujia. (Harju & Risikko 2003.) 9

11 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TAUSTA 2.1 KASTE-ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE:n päätavoitteet liittyvät palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja parempaan saatavuuteen. Keinoja ovat henkilöstövoimavarojen käytön kehittäminen, henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Henkilöstön saatavuutta, riittävyyttä ja sitoutumista turvataan suosituksella optimaalisesta yhteensovittamisesta sekä alueellisilla yhteistyörakenteilla työvoiman kysynnän ja koulutustarjonnan yhteensovittamiseksi. (STM 2008a.) Osaamista vahvistetaan parantamalla koulutuksen ja työelämän vaatimusten vastaavuutta sekä kehittämällä aikuiskoulutuskokeiluja uusista tavoista suorittaa tutkintoja ja lisäkoulutusta. Hyvä johtaminen on keskeisessä asemassa, kun henkilöstövoimavaroja halutaan ohjata sellaisiin palveluihin, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hyvä johtaminen parantaa myös alan vetovoimaisuutta työpaikkana sekä työntekijöiden työhyvinvointia. Johtamiskäytäntöjä uudistetaan johtamisen, työnjaon ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen avulla. Vertaiskehittämiseen panostetaan kehittämällä johdon käytössä olevia toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. (STM 2008b, 2008c.) Palveluiden laatuun vaikutetaan uudistamalla palvelurakenteita. Erikoissairaanhoidossa jatketaan vaativien hoitojen keskittämistä ja järjestämisvastuuta koskevia säädöksiä selkeytetään. Palvelutuotantoja ja asiakasprosesseja sovitetaan yhteen tavoitteena erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostama eheä kokonaisuus. Kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin laajennetaan. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon kehittämistoimintaa vahvistetaan esimerkiksi Terveyskeskus 2015-toimenpideohjelmalla. KASTE-kehittämisohjelman tavoitteisiin kuuluu myös valtakunnan kattavan Hyvä käytäntö-verkoston luominen. (STM 2008c.) Uusi hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma vuosille on osa KASTEkehittämisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on hoitotyön vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen kehittämällä hoitotyön johtamisrakenteita ja -käytäntöjä uudistuvassa terveydenhuollon ympäristössä. Ohjelman sisältöalueita ovat hoitotyön johtamisen uudet rakenteet ja käytännöt, työkalut rekrytointiin, sijaishankintaan, osaamisen kehittämiseen ja sitouttamiseen sekä tunnuslukujen saaminen johdon tietojärjestelmiin. Ohjelman 10

12 sisältöalueisiin kuuluu myös näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen käytön edistäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integrointi johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin osana terveydenhuollon kehittämistä. (STM 2008b, 2008c.) Kuviossa 1 esitetään alustava suunnitelma hoitotyön kansallisen tavoite- ja toiminta ohjelman sisällöstä STM 2008b, 2008c mukaillen. Tavoite 1: *Johtamisosaamisen vahvistuminen *Johtamiskäytäntöjen uudistuminen Tavoite 2: *Rekrytoinnin tehostaminen *Osaamisen vahvistuminen ja käyttö *Sitouttaminen Tavoite 3: *Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen *Eriarvoisuuden vähentyminen Toimenpiteet ja työkalut Johdon tietojärjestelmät Kuvio 1. Hoitotyön kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Alustava suunnitelma (STM 2008b, 2008c). 2.2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perusarvot ovat demokratia, potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, henkilöstön hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Sairaanhoitopiirin strategia perustuu näille perusarvoille. Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on nimetty sairaanhoitopiirin menestystekijät ja strategiset tavoitteet. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen liittyvät menestystekijät ovat toiminnan vaikuttavuus, henkilöstön osaaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja henkilöstön riittävyys (VSSHP 2007.) Toiminnan (tässä hoitotyön) vaikuttavuuteen kohdistetaan yhä enenevässä määrin huomiota lisäten näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen määrää. Vaikuttavuusselvityksiä tullaan käyttämään resursseja koskevien päätösten tukena. Henkilöstön osaamista ja sen kehittämistä pyritään ylläpitämään ja kehittämään laadittua kehittämissuunnitelmaa noudattamalla. 11

13 Suunnitelma käsittää osaamiskartoituksen tekemisen, koulutuksen ja kouluttautumisen suunnittelun ja toteuttamisen sekä perehdyttämisen ja työhön opastamisen. Täydennyskoulutukseen suunnattavia koulutusmäärärahoja lisätään. Opetusohjelmia ja - menetelmiä pyritään kehittämään vastaamaan paremmin terveydenhuollon ja työelämän tarpeita. (VSSHP 2007.) Henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä pyritään parantamaan sekä vähentämään sairauspoissaoloja ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitetään yhteistoimintamenettelyä, vuorovaikutuksellista, reilua ja selkeää johtamista, avointa viestintää, työolosuhteita ja -ympäristöä sekä työyhteisön virkistäytymistoimintaa. Henkilöstön riittävyyteen pyritään vaikuttamaan riittävän tutkimus-, hoito- ja tukipalveluista vastaavan ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön rekrytoinnin avulla. Tavoitteena on perusmiehityksen vahvistaminen ja henkilöstön poissaolojen korvaaminen vakinaisella henkilöstöllä. Palkkataso pidetään kilpailukykyisenä kannustavan ja oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän kehittämisellä. (VSSHP 2007.) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia vuosille perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan. Hoitotyön strategia koostuu viidestä keskeisestä sairaanhoitopiirin strategiasta nostetusta käsitteestä ja niiden pohjalta laaditusta hoitotyön tavoitteesta sekä esimerkeistä niiden toteuttamiseksi. VSSHP:n hoitotyön strategian on tarkoitus linjata hoitotyön johtamista, opetusta, tutkimusta ja käytäntöä. Hoitotyö tulee olla eettisesti kestävää, yksilöllistä korkeatasoista, tuloksellista ja yhteisvastuullista (VSSHP 2004.) 2.3 Näyttöön perustuva hoitotyö Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen on haaste koko terveydenhuollolle, koska se lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja selkiinnyttää perustelujen lähtökohtia. Päätöksiä tulee pystyä perustelemaan, jolloin tärkeitä näkökulmia ovat arvot ja näyttöön perustuvat mielipiteet. Näyttöön perustuvan toiminnan avulla lisääntyy myös tietoisuus siitä, miten asiakkaita ja potilaita hoidetaan. Mahdollisuus perustaa päätökset tosiasioihin lisääntyy näyttöön perustuvan toimintatavan myötä ja tämän myötä luo välineitä strategisiin keskusteluihin ja laadun parantamiseen. (Profetto-McGrath 2005, Mäkisalo 2003.) Teoriatiedon soveltaminen käytäntöön on keino työn kehittämiselle ja arvioitavuudelle. 12

14 Näyttöön perustuva toiminta vähentää yksittäiseen ja epäsystemaattiseen kokemukseen, perustelemattomiin mielipiteisiin ja traditioon perustuvaa toimintaa. (Profetto-McGrath 2005, Mäkisalo 2003, Pelttari 1997.) Myös hoitotyön oikeutus yhteiskunnassa saa perusteltavuutta (Pelttari 1997). Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet saada tietoa hoitoaan koskevista vaihtoehdoista, niiden eduista ja haitoista sekä väestön lisääntynyt tietoisuus näistä oikeuksista on luonut vaatimuksen kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä (evidence-based nursing practice). Hoitotyössä toimivilla ammattilaisilla on vastuu oman toimintansa kehittämisestä ajanmukaiseen tutkimustietoon perustuvaksi. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä tutkimustiedon laadun arviointi on keskeistä, jotta hoitotieteelliseen näyttöön perustuvissa suosituksissa tiivistyisi paras saatavilla oleva tutkimustieto. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä tieteelliseen tietoon yhdistetään hoitotyön henkilöstön ammattikokemus, potilaan yksilöllinen näkemys elämäntilanteestaan ja käytettävissä olevat resurssit. (Profetto-McGrath 2005, Leino-Kilpi & Lauri 2003.) Näyttöön perustuva toiminta edellyttää hoitohenkilöstöltä kriittistä ja arvioivaa asennetta työhönsä. Hoitajien tulee ymmärtää tieteellisen tutkimustiedon tärkeys oman ammattinsa ja työnsä tietoperustan kehittämiselle. (Profetto-McGrath 2005, Elomaa 2003.) Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Christine Hancock (2002) esittää ainakin neljä perustelua näyttöön perustuvan hoitotyön puolesta. Ensinnäkin hoitotyöntekijällä on eettinen vastuu antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa, joka perustuu ajan tasalla olevaan tutkittuun tietoon. Vastuullinen hoitotyön toiminta edellyttääkin, että hoitotyöntekijät ovat tietoisia tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista hoitoon. Kolmanneksi niukat taloudelliset resurssit edellyttävät antamaan parempaa hoitoa vähemmällä rahalla. Näyttöön perustuva toiminta lisää tehokkuutta. Myös potilaat ja asiakkaat edellyttävät, että hoitotyöntekijöillä on hallussaan alan viimeisin tieto. (Hancock 2002.) Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä on laaja-alaista ja sisältää tutkimustiedon ja asiantuntijasuositusten lisäksi myös havainnoinnin avulla saatua tietoa, jota hyödynnetään systemaattisesti (vrt. hiljainen tieto) (Profetto-McGrath 2005, Mäkisalo 2003). Asioita opitaan myös yhdessä työntekijöiden keskenään sekä työntekijöiden potilaiden ja omaisten kanssa käymien dialogien avulla. Organisaatioissa toteutetaan erilaisia laatuhankkeita, joihin liittyy erilaisten selvitysten tekeminen. Jatkuvan palautetiedon hankkiminen yksilö- ja 13

15 työyhteisötasolla sekä palautteesta oppiminen ja sen hyödyntäminen kuuluvat oleellisesti laaja-alaiseen näyttöön perustuvaan toimintaan. (Mäkisalo 2003.) 2.4 Koulutustarpeet Hoitotyötä koskevat kansalliset ohjelmat käsittelevät hoitotyön sisältöä, sen kehittämistä sekä linjaavat maamme terveyspolitiikkaa. Keskeinen hoitotyön kehittämistä ja toimintaa ohjaava dokumentti on Terveys 2015-kansanterveysohjelma, joka perustuu WHO:n Terveyttä kaikille vuoteen 2100-ohjelmaan. (Lauri 2007.) Hoitotyön kehittämiseen vaikuttavat työelämän jatkuvat muutokset, ihmisten lisääntyvät vaatimukset ja terveydenhuollon teknologian sekä hoitotieteen ja muiden terveystieteiden kehitys (STM 2003a). Hoitotyön muuttuneeseen luonteeseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi kansainvälistyminen, tiedon nopea uusiutuminen, kehittynyt teknologia, lyhentyneet hoitoajat ja terveydenhuoltoon kohdistuneet tehokkuus- ja tulosvaatimukset. Myös kansanterveyden ja väestön ikärakenteen muuttuminen on vaikuttanut terveystarpeisiin ja lisännyt tarvetta kehittää uusia työmenetelmiä. (Suikkala ym. 2004, Donner & Wheeler 2001.) Tietoisuuden lisäännyttyä väestö vaatii tarjolla olevilta terveyspalveluilta yhä enemmän (Suikkala ym. 2004). Myös lääkäreiltä hoitajille toteutetuilla tehtävänsiirroilla on vaikutusta koulutustarpeen muuttumiseen (Griffiths 2008). Ikääntyneiden määrä maassamme tulee kasvamaan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana. Etenkin 75 ja 85 vuotta täyttäneiden kasvu on suurta; ikäryhmät tulevat kaksinkertaistumaan nykytilanteesta vuoteen (Heikkilä & Roos 2005.) Tällä hetkellä on jo havaittavissa, että ikääntyneiden hoitotyöhön on vaikea saada pätevää henkilökuntaa (Mackin ym. 2006). Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen muodostuu väestön ikärakenteen vuoksi yhä haastavammaksi (Nygren 2007, Rainio 2003). Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin vakinaisesta henkilöstöstä noin 25 % saavuttaa vanhuuseläkeiän seuraavan 10 vuoden aikana. Erikoissairaanhoidon palvelutarjonnan vaatima erityisosaaminen ja sen ylläpito varmistetaan henkilöstön opetuksen ja koulutuksen avulla. (Nygren 2007.) Terveydenhuoltohenkilöstöllä on lakisääteisesti velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Hoitokäytäntöjen muuttuessa ja teknologian kehittyessä ammatillisen osaamisen kehittäminen korostuu. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen työntekijän koulutustarpeisiin sekä 14

16 organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen perustuen. (STM 2004.) Tässä työssä käsitellään hoitajien täydennyskoulutustarvetta sekä keinoja sen toteuttamiseksi. 2.5 Koulutussuunnittelu Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä Kirjallisuuskatsauksen taustatiedoksi selvitettiin Suomen yliopistosairaanhoitopiirien henkilöstön määrä sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan palveluksessa, koulutusyksikköjen henkilöstöresurssit ja -rakenteet, koulutussuunnittelun perusta, käytössä oleva koulutussuunnittelun toimintamalli sekä keinot täydennyskoulutuksen ja osaamisen seurantaan. Koulutusyksiköt palveluineen esitellään sairaanhoitopiireittäin. Yhteenvetona selvityksestä esitetään taulukko (taulukko 1), johon on koottu yhteen keskeiset tiedot vertailun helpottamiseksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ei ole kokopäiväistä koulutushenkilöä. Sairaanhoitopiirillä on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa puolipäiväinen koulutussuunnittelua koordinoiva henkilö, jonka tehtävänä on hoitaa koulutusasioita keskitetysti koko sairaanhoitopiirille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koulutusyksikköön perustetaan uusi kokopäiväinen koulutussuunnittelijan toimi vuoden 2009 alussa (Halla 2008.) TYKSin keskistetyn koulutuksen ohjelmassa on huomioitu TYKSille asetetut velvoitteet huolehtia koko piirin terveydenhuollon alueellisesta koulutuksesta. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vuoden 2007 henkilöstökertomuksen mukaan henkilöstöä noin 3900 ja koko sairaanhoitopiirillä noin 6300 (VSSHP 2007). Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä vuoden 2009 aikana järjestettävä koulutus perustuu yksiköiden koulutustarpeeseen. Koulutuksen tulee olla sairaanhoitopiirin strategian mukaista, sitä tukevaa ja ajankohtaista. Vuosittain yksiköistä pyydetään esitykset heille tarpeellisista koulutuksista. Esitetty vastuuhenkilö tiimin kanssa suunnittelee koulutuksen sisällön. Koulutuskalenteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sitä päivitetään sisältöjen muuttuessa. Sairaanhoitopiirillä on käytössä elektroninen täydennyskoulutustietojen ylläpitojärjestelmä, jonka ylläpito on ulkoistettu. (Halla 2008.) 15

17 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimii koulutuspalveluyksikkö, jossa työskentelee kahdeksan henkilöä: koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija, kolme koulutussihteeriä ja kolme audiovisuaalista-sihteeriä. Viimeksi mainittujen av-sihteerien tehtäviin kuuluu videoinnin ja audiovisuaalisten menetelmien järjestäminen koulutustilaisuuksiin. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on henkilöstöä noin 6000 ja TAYSissa noin (Mäenpää 2008, PSHP 2008.) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koulutuspalveluiden yksikkö tuottaa ja koordinoi erilaisia terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijuuteen perustuvia täydennyskoulutuspalveluita. Osa koulutuksista on suunnattu sairaanhoitopiirin omalle henkilöstölle, osa myös muiden pirkanmaalaisten ja TAYSin erityisvastuualueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden henkilöstölle. Sairaanhoitopiirin meeting- ja muita koulutustilaisuuksia järjestetään videoneuvotteluina sekä opetukseen liittyen tuotetaan videointipalveluja. Koulutuspalveluiden yksikkö tarjoaa myös valtakunnallista koulutusta ja kongressipalveluita terveydenhuollon toimialoilla. Yksikkö huolehtii myös henkilöstön kehittämisen tietojärjestelmän ylläpitämisestä, käyttötuesta ja kehittämisestä. (PSHP 2008.) Koulutus perustuu yksiköiden esimiesten koulutus- ja kehittämistarpeiden määrittelyyn, jotka kytketään vuosisuunnitteluun. Koulutusohjelma-kirjanen ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja koulutuksen ryhmittelyssä on Balanced Score Card-pohjainen (BSC) ryhmittely. Koulutusta järjestetään alueellisesti myös terveyskeskusten henkilökunnalle. (Mäenpää 2008.) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin koulutuspalveluista vastaa neljä ja puoli henkilöä: koulutuspäällikkö, kolme koulutussuunnittelijaa ja puolitetulla työajalla työskentelevä hallintosihteeri. Kaksi koulutussuunnittelijaa työskentelee tällä hetkellä kehittäen verkkoopiskelua (Moodle) koulutuksen keinona. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri koostuu nykyään ainoastaan Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta, jossa on noin 4000 työntekijää. Koulutussuunnittelu perustuu yksikköjen esimiesten kartoittamille koulutustarpeille ja toiveille. Kartoitus tehdään ja koulutusta järjestetään myös alueellisesti terveyskeskuksiin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä koulutuksen ryhmittelyn näkökulmana on myös BSC. Koulutuspalvelujen yksikkö pitää yllä koulutusseurannan tietojärjestelmää, joka on osa sairaanhoitopiirissä meneillään olevaa, vuonna 2005 aloitettua Osaamisen hallinta-hanketta. Koulutusohjelma ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. (Ruuskanen 2008.) 16

18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä koulutussuunnittelusta vastaa koulutuspäällikön lisäksi toimistosihteeri, studiomestari ja puolitettua työaikaa tekevä sihteeri. Studiomestari huolehtii video- ja etälähetyksinä toteutettavien koulutuksen käytännön järjestelyistä. (Frederiksen 2008.) Koulutus on järjestetty keskitetysti ja alueellisesti. OYSin sisällä toimipaikka- ja meetingkoulutus on laajaa. Osa koulutuksista voidaan toteuttaa etäopetuksena. (PPSHP 2008.) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on 5200 henkilöä, joista 4200 työskentelee OYSissa. Koulutussuunnittelu tapahtuu yksikköjen esimiesten tekemien koulutustarpeiden määrittelyn pohjalta ja sairaanhoitopiirin strategiaan perustuen. Koulutussuunnitelma ilmestyy kerran vuodessa ja sitä päivitetään sisältöjen muuttuessa. Koulutusyksikkö huolehtii henkilöstötietojärjestelmästä, johon tulee henkilöstön koulutustiedot suoraan hallinnon Prima-ohjelmasta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelun ryhmittelyssä käytetään BSC:n osa-aluetta uudistuminen. (Frederiksen 2008.) Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on noin henkilöä, joista noin työskentelee HYKSissä. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään eri tavoin. HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö käytti vuoden aikana keskimäärin 3,4 päivää osallistuakseen erilaiseen koulutukseen. (HYKS 2007.) HUSissa on menossa organisaation muutosprosessi, joka on vielä kesken. Tavoitteena on luoda malli, jossa konsernissa on strateginen ohjaus. Yhteistyötä tehdään sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten johdon kanssa, jotta voidaan varmistua yhtenäisten linjausten mukaisesta johtamisesta aloittaa toimintansa HUS-Servis liikelaitos, jossa osana henkilöstöpalveluita on koulutuspalveluyksikkö. Koulutuspalveluyksikössä työskentelee noin 12 henkilöä, ja se tuottaa palvelusopimusten mukaan niin sanottuja standardoituja volyymituotteita. Yksikön työntekijät alkavat olla selvillä, tiiminvetäjiä etsitään parastaikaa. Tuotteistus ja hinnoittelutyö käynnistyvät, kun toiminta alkaa. Tarkempaa tietoa koulutussuunnittelun lähtökohdista tai muista yksityiskohdista HUSissa ei ollut saatavissa. (Hirvonen 2008.) Taulukossa 1 esitetään yhteenveto Suomen yliopistosairaanhoitopiirien ja sairaaloiden henkilöstömääristä sekä koulutusyksikköjen henkilöstörakenteesta ja koulutussuunnittelun perustasta. 17

19 Taulukko 1. Koulutussuunnittelu Suomen yliopistosairaanhoitopiireissä. Yliopistosairaanhoitopiiri / yliopistollinen keskussairaala Varsinais-Suomi / TYKS Pirkanmaa / TAYS Pohjois-Savo= KYS Pohjois- Pohjanmaa/ OYS HUS/ HYKS Henkilöstön määrä sairaanhoitopiiri / sairaala 6300 / / / / Koulutusosaston henkilöstömäärä ja -rakenne ½ henkilöä: *henkilöstösihteeri (v koulutussuunnittelija) 8 henkilöä: *koulutuspäällikkö *koulutussuunnittelija *3 koulutussihteeriä *3 av-sihteeriä 4,5 henkilöä: *koulutuspäällikkö *3 koulutussuunnittelijaa * ½ hallintosihteeri 3,5 henkilöä: *koulutuspäällikkö *studiomestari *toimistosihteeri * ½ sihteeri 12 henkilöä: *henkilöstörakenne ei vielä tiedossa Koulutussuunnittelu ja - ohjelmat *alueellinen koulutus *koulutuskalenteri ilmestyy 2 kertaa vuodessa *alueellinen koulutus *BSC-pohjainen ryhmittely *koulutusohjelma ilmestyy 2 kertaa vuodessa *alueellinen koulutus *BSC-pohjainen ryhmittely *koulutusohjelma ilmestyy 2 kertaa vuodessa *alueellinen ja keskitetty koulutus *ryhmittely BSCrakenne kohta uudistuminen *koulutusohjelma ilmestyy kerran vuodessa *koulutuksen standardoidut volyymituotteet 2.6 Vetovoimaisuus Magneettistatuksella (vetovoimaisuudella) tarkoitetaan vaikuttavuudeltaan ja potilasturvallisuudeltaan korkeatasoista hoitotyön standardia. Magneettisairaalamallien avulla arvioidaan korkeatasoista hoitoa kuvaavia osatekijöitä, työntekijöiden tyytyväisyyttä ja pysyvyyttä, ammatillista kehittymistä sekä vaikuttavaa moniammatillista yhteistyötä. Vetovoimaisessa organisaatiossa potilas ja hoitohenkilökunta ovat toiminnan ydin. (Partanen ym ) Tulevaisuuden haasteiksi muodostuvat muun muassa kilpailu nuorista ja osaavista työntekijöistä, osaamisen ja kokemuksen jakaminen sekä yhteistyö ja keskinäinen arvostus terveydenhuollon organisaatioiden sisällä sekä niiden välillä (Meretoja & Koponen 2008). Vetovoimaisille organisaatioille on ominaista edistyksellinen organisaatiokulttuuri ja positiivinen työnantajakuva. Kyse on nimenomaan työntekijän kokemuksesta 18

20 organisaatiokulttuurin kuvasta. Vetovoimaisen organisaation työntekijöiden työtyytyväisyys ja työhön sitoutuminen ovat korkealla tasolla, työuupumusta ilmenee vähän ja henkilöstön vaihtuvuus on alhaista. (Westendorf 2007, Stordeur & D Hoore 2006.) Hoitotyön johtajat ovat merkittävässä asemassa rekrytoidessaan osaavaa hoitohenkilökuntaa organisaatioon sekä heidän sitouttamisessaan työhön. Pätevä henkilökunta on ehdoton edellytys organisaation menestykselle. (Munroe & Lash 2005, Houser 2003.) Vetovoimaista organisaatiota kuvataan 14 voimatekijällä (kuvio 2). Näitä voimatekijöitä ovat: organisaatiorakenne, johtamisen laatu, johtamistyyli, henkilöstöohjelmat, professionaaliset hoitotyön mallit, hoidon laatu, laadun parantaminen, konsultaatio ja voimavarat, yhteisöllisyys ja sairaala, autonomia, hoitajat opettajina, hoitotyön imago, monitieteiset suhteet sekä taattu ammatillinen kehittyminen. (Bliss-Holtz ym. 2004, McClure & Hinshaw 2002.) Organisaatiorakenne Johtamistyyli Johtamisen laatu Hoitotyön imago henkilöstöohjelmat ammatillinen kehittyminen yhteisöllisyys ja sairaala professionaaliset hoitotyön mallit hoidon laatu ja sen parantaminen autonomia hoitajat opettajina konsultaatio ja voimavarat monitieteiset suhteet VETOVOIMAINEN ORGANISAATIO Kuvio 2. Vetovoimaisen organisaation voimatekijät. Organisaatiorakenne on matala ja päätöksentekoa tapahtuu yksikkötasolla. Hoitotyön ylin johto toimii organisaation ylimmän johdon tasolla raportoiden suoraan organisaation 19

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet

Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Luonnos 29.9.2011 Osaamiskartoitukset Oulunkaaren kuntayhtymässä Materiaali: Osa 1: Osaamiskartoituksen yleiset periaatteet Osa 2: Osaamiskartoitusten toteutus Oulunkaarella Anu Vuorinen, kehitysjohtaja

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus

Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön. Terveydenhoitajan. täydennyskoulutus Osaamista, virkistystä ja innostusta työhön Terveydenhoitajan täydennyskoulutus TH_ta ydennyskoulutus.indd 1 20.8.2008 09:15:04 Sisältö Lukijalle 3 Taustaa 4 Velvoitteet ja oikeudet täydennyskoulutukseen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa seminaari, Turku 28.4.2011 Riikka Maijala SISÄLTÖ TYKS Vakka-Suomen sairaala ja osaaminen Osaamispääoma

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi KEHITTÄVÄ VUOROPUHELU STRATEGIA TULOSKORTIT / TA -kirja NELIKENTTÄ PP pohja (työyhteisötaso) KEHITTYMISSUUNNITELMA KEHITYSKESKUSTELU OSAAMISKARTTA

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot