Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski Sarja Serie A nro 6, 2012

2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Susanna Kienokoski Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 6, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Julkaisija Kielenkääntäjä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kiinamyllynkatu 4 8 PL 52, Turku Puh Fax Anna Saarukka ISSN ISBN

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja/nro A6 Teoksen nimi: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan ja osaamisen kehittämisen lähtökohdat Laajuus: 66 sivua 2 liitesivua Tekijä(t): Susanna Kienokoski Tiivistelmä: Suomessa terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoite on säädetty laissa. Terveydenhuollon täydennyskoulutusta ohjaavat laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä, työterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus tukee ja edistää täydennyskoulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja seurannan kehittämistä. Hoitotyön johtajat ovat avainasemassa hoitotyössä toimivan hoitohenkilöstön osaamisen ja osaamistarpeiden määrittämisessä, ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä osaamisen hyödyntämisessä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) sisältyy uusi hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma vuosille Ohjelman tarkoituksena on kehittää hoitotyön johtamiskäytänteitä ja -rakenteita sekä työkaluja osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin. Ohjelman sisältöalueena on myös näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen käytön edistäminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on nimetty henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen liittyvät menestystekijät. Nämä ovat henkilöstön osaaminen, henkilöstön riittävyys, työhyvinvointi ja toiminnan vaikuttavuus. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia vuosille perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan. Hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen ja varmistamisen perustaksi on tärkeää selvittää mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä osaamista organisaatiossa jo on. Ammatillisen osaamisen arviointi on lähtökohta hoitohenkilöstön ammatillisen kasvun ja kehittymisen jatkumossa. Koulutuksessa tulee käyttää monopuolisia opetusmenetelmiä kehityskeskustelusta tiimityöskentelyyn ja verkko-opiskelusta työkiertoon. Henkilöstön pysyvyydestä tulee huolehtia palkatun henkilökunnan osaamisen kehittämisen, työhyvinvointiin ja työoloihin panostamisen keinoin. ISSN: ISBN: (PDF) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie/nr A6 Publikation: Utgångspunkterna för utvecklingen av vårdpersonalen och kunnandet i Egentliga- Finlands sjukvårdsdistrikt Omfattning: 66 sidor 2 sidor bilagor Författare: Susanna Kienokoski Sammandrag: I Finland är skyldigheten för fortbildningen för personalen inom hälsovården fastställd i lagen. Fortbildningen inom hälsovården styrs av lagen och förordningen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, lagen om företagshälsovård och lagen om specialiserad sjukvård. Rekommendationen för fortbildningen inom hälsovården stöder och främjar utvecklingen av planeringen, förverkligandet, utvärderingen och uppföljningen av fortbildningen. Ledarna inom vårdarbetet står i en nyckelposition i att fastslå kunskapen och kompetensbehoven hos vårdpersonalen inom vårdarbetet, uppehålla och utveckla yrkeskunskapen samt dra nytta av kompetensen och ta hand om välmågan. Nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovård (KASTE) innehåller ett nytt målsättnings- och åtgärdsprogram för åren Syftet med programmet är att utveckla ledningspraxis och -strukturer inom vårdarbetet samt verktyg för att utveckla kompetensen och rekryteringen. Programmet innehåller också ett område för att främja användningen av evidensbaserade enhetliga rutiner. I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi för åren har man uppställt framgångsfaktorer som tillhör säkrandet av personalens kunskap och personalens tillräcklighet. Dessa är personalens kompetens, tillräcklig personal, personalens välbefinnande och verksamhetens effektivitet. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts strategi för vårdarbetet för åren baserar sig på sjukvårdsdistriktets strategi. Som grund för utvecklingen och säkrandet av personalens kunskap är det viktigt att utreda vilken kunskap som behövs i framtiden och vilken kunskap som redan finns i organisationen. Evalueringen av den yrkesmässiga kunskapen är en utgångspunkt i kontinuiteten av vårdpersonalens yrkesmässiga förkovran och utveckling. I utbildningen ska man använda mångsidiga undervisningsmetoder från utvecklingssamtal till lagarbete och från nätbaserad utbildning till arbetsrotation. Personalens permanens ska sörjas för genom utveckling av den anställda personalens kunskap, arbetshälsa och satsning på arbetsförhållandena. ISSN: ISBN: (PDF) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTH WEST FINLAND, series/no A6 Title: Starting points for development of the nursing staff and competence in the Hospital District of Southwest Finland No. of pages: 66 Appendices: 2 pages Authos(s): Susanna Kienokoski Abstract: In Finland the obligation for further education within health care is enacted in the law. Further education within health care is governed by the Act and Decree on Health Care Professionals, Occupational Health Care Act and the Act on Specialized Health Care. The recommendation for further education within health care supports and promotes the development of planning, realization, evaluation and follow-up of further education. The heads of nursing are in a key position for defining the know-how and need of competence for the nursing staff working within nursing, maintain and develop the professional skills as well as utilize the know-how and see to the wellbeing. The National Development Programme for Social Welfare and Health Care (KASTE) includes a target programme and plan of action for The aim of the programme is to develop the management practices and structures as well as tools for development of knowledge and for recruitment. In the programme is also included an area for promoting the use of evidencebased, uniformed practices. In the strategy for the Hospital District of Southwest Finland for success factors have been specified in connection to ensure the competence and the sufficiency of the staff. These are: the know-how of the staff, sufficiency of the staff, wellbeing at work and the efficiency of the operations. The nursing strategy for the Hospital District of Southwest Finland for is based on the hospital district s strategy. As a base for development and ensuring of the competence of the nursing staff it is important to clarify what kind of competence is needed in the future and what kind of competence already exists within the organisation. Evaluation of the professional competence is a starting point in the continuity of the nursing staff s professional growth and development. Versatile educational methods should be used within the education, from development discussions to teamwork and from e-learning to job rotation. The permanence of the staff should be tended to by ways of developing the competence of the hired staff, wellbeing at work and investment in working conditions. ISSN: ISBN: (PDF) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 8 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TAUSTA KASTE-OHJELMA VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ KOULUTUSTARPEET KOULUTUSSUUNNITTELU SUOMEN YLIOPISTOLLISISSA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ VETOVOIMAISUUS 18 3 OSAAMINEN AMMATILLINEN OSAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Aloittelijasta asiantuntijaksi Osaamistasot Kvalifikaatio OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN Organisaation näkökulma Yksilön näkökulma OSAAMISEN ARVIOINTI Nursing Competence Scale Osaamiskartoitus EHTAN-mittari OSAAMISEN JOHTAMINEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 35 4 KOULUTUS KOULUTUSSUUNNITTELU OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN ALUEELLISEN ENNAKOINNIN MALLEJA TÄYDENNYSKOULUTUS KOULUTUKSEN KEINOJA Kehityskeskustelut 43

8 4.4.2 Tiimityöskentely Mentorointi Perehdyttäminen Hiljaisen tiedon siirto Työkierto Verkostoituminen ja vertailukehittäminen Toimintatutkimus ja projektitoiminta Verkko-opiskelu TYÖURA Urakehitys Urasuunnittelu Ammattiuramalli 53 5 REKRYTOINTI SYSTEMAATTINEN REKRYTOINTI SISÄINEN REKRYTOINTI ULKOINEN REKRYTOINTI HENKILÖKUNNAN PYSYVYYS JA RIITTÄVYYS 59 LÄHTEET 61 LIITTEET 67 Liite 1 VSSHP vetovoimainen työnantaja Liite 2 VSSHP hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelun lähtökohdat

9 1 JOHDANTO Tämä kirjallisuuskatsaus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille tehty kehittämistyö. Kehittämistyön tarkoituksena on laatia kirjallisuuskatsauksen pohjalta sairaanhoitopiirin strategiaan perustuva yleisen tason kehysehdotelma hoitohenkilökunnan koulutussuunnittelulle. Suunnittelun tavoitteena on pyrkiä osaltaan varmistamaan ja kehittämään hoitohenkilökunnan osaaminen sekä takaamaan henkilöstön pysyvyys ja riittävyys tulevaisuudessa. Koulutussuunnittelun taustatekijöitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma , Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia sekä hoitotyön strategia, näyttöön perustuva hoitotyö ja koulutuksen tarve. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelun resurssien vertailun vuoksi taustatiedoksi kartoitettiin myös Suomen muiden yliopistosairaanhoitopiirien koulutussuunnittelun järjestäminen. Työn näkökulma on terveydenhuoltoalan vetovoimaisuus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelun kohteena ovat osaaminen, osaamisen arviointi, kehittäminen ja johtaminen. Osaamiseen läheisesti liittyen käsitellään myös täydennyskoulutusta ja koulutuksen keinoja sekä urakehitystä. Rekrytointi ja sen eri muodot esitellään kirjallisuuskatsauksen lopussa. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) päätavoitteet liittyvät palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja parempaan saatavuuteen. Keinoja ovat henkilöstövoimavarojen käytön kehittäminen, henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen.. Hyvä johtaminen on keskeisessä asemassa, kun henkilöstövoimavaroja halutaan ohjata sellaisiin palveluihin, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hyvä johtaminen parantaa myös alan vetovoimaisuutta työpaikkana sekä työntekijöiden työhyvinvointia. (STM 2008a.) Osaamisen johtamistyöllä selvitetään mitä osaamista organisaatiossa tarvitaan, miten tarvittava osaaminen hankitaan sekä miten osaamista hallitaan, käytetään ja kehitetään (Hätönen 1998). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian mukaisena tavoitteena on taata potilaalle korkealaatuista näyttöön perustuvaa hoitoa. Hyvä hoito taataan osaavalla ja hyvinvoivalla henkilökunnalla, osaaminen varmistetaan kehittämällä uusia keinoja perehdytykseen ja ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on myös, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hyvä ja haluttu työnantaja. Sairaanhoitopiirin strategiaan kirjatut henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen 8

10 liittyvät menestystekijät ovat toiminnan vaikuttavuus, henkilöstön osaaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja henkilöstön riittävyys (VSSHP 2007). Terveydenhuollon toimintakäytäntöjä voidaan parhaiten kehittää pitkäjänteisillä, osaamistarpeisiin räätälöidyillä koulutuskokonaisuuksilla. Koulutussuunnittelun tulee perustua henkilöstön osaamisen kartoituksiin sekä edistää tarkoituksenmukaista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa tulee käyttää nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa, jotta koulutus tavoittaa yksinkertaisella tavalla mahdollisimman monia osallistujia. (Harju & Risikko 2003.) 9

11 2 KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TAUSTA 2.1 KASTE-ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE:n päätavoitteet liittyvät palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja parempaan saatavuuteen. Keinoja ovat henkilöstövoimavarojen käytön kehittäminen, henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Henkilöstön saatavuutta, riittävyyttä ja sitoutumista turvataan suosituksella optimaalisesta yhteensovittamisesta sekä alueellisilla yhteistyörakenteilla työvoiman kysynnän ja koulutustarjonnan yhteensovittamiseksi. (STM 2008a.) Osaamista vahvistetaan parantamalla koulutuksen ja työelämän vaatimusten vastaavuutta sekä kehittämällä aikuiskoulutuskokeiluja uusista tavoista suorittaa tutkintoja ja lisäkoulutusta. Hyvä johtaminen on keskeisessä asemassa, kun henkilöstövoimavaroja halutaan ohjata sellaisiin palveluihin, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita. Hyvä johtaminen parantaa myös alan vetovoimaisuutta työpaikkana sekä työntekijöiden työhyvinvointia. Johtamiskäytäntöjä uudistetaan johtamisen, työnjaon ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen avulla. Vertaiskehittämiseen panostetaan kehittämällä johdon käytössä olevia toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. (STM 2008b, 2008c.) Palveluiden laatuun vaikutetaan uudistamalla palvelurakenteita. Erikoissairaanhoidossa jatketaan vaativien hoitojen keskittämistä ja järjestämisvastuuta koskevia säädöksiä selkeytetään. Palvelutuotantoja ja asiakasprosesseja sovitetaan yhteen tavoitteena erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostama eheä kokonaisuus. Kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin laajennetaan. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon kehittämistoimintaa vahvistetaan esimerkiksi Terveyskeskus 2015-toimenpideohjelmalla. KASTE-kehittämisohjelman tavoitteisiin kuuluu myös valtakunnan kattavan Hyvä käytäntö-verkoston luominen. (STM 2008c.) Uusi hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma vuosille on osa KASTEkehittämisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on hoitotyön vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen kehittämällä hoitotyön johtamisrakenteita ja -käytäntöjä uudistuvassa terveydenhuollon ympäristössä. Ohjelman sisältöalueita ovat hoitotyön johtamisen uudet rakenteet ja käytännöt, työkalut rekrytointiin, sijaishankintaan, osaamisen kehittämiseen ja sitouttamiseen sekä tunnuslukujen saaminen johdon tietojärjestelmiin. Ohjelman 10

12 sisältöalueisiin kuuluu myös näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen käytön edistäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integrointi johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin osana terveydenhuollon kehittämistä. (STM 2008b, 2008c.) Kuviossa 1 esitetään alustava suunnitelma hoitotyön kansallisen tavoite- ja toiminta ohjelman sisällöstä STM 2008b, 2008c mukaillen. Tavoite 1: *Johtamisosaamisen vahvistuminen *Johtamiskäytäntöjen uudistuminen Tavoite 2: *Rekrytoinnin tehostaminen *Osaamisen vahvistuminen ja käyttö *Sitouttaminen Tavoite 3: *Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen *Eriarvoisuuden vähentyminen Toimenpiteet ja työkalut Johdon tietojärjestelmät Kuvio 1. Hoitotyön kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Alustava suunnitelma (STM 2008b, 2008c). 2.2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perusarvot ovat demokratia, potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, henkilöstön hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Sairaanhoitopiirin strategia perustuu näille perusarvoille. Sairaanhoitopiirin strategiassa vuosille on nimetty sairaanhoitopiirin menestystekijät ja strategiset tavoitteet. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja henkilöstön riittävyyteen liittyvät menestystekijät ovat toiminnan vaikuttavuus, henkilöstön osaaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja henkilöstön riittävyys (VSSHP 2007.) Toiminnan (tässä hoitotyön) vaikuttavuuteen kohdistetaan yhä enenevässä määrin huomiota lisäten näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen määrää. Vaikuttavuusselvityksiä tullaan käyttämään resursseja koskevien päätösten tukena. Henkilöstön osaamista ja sen kehittämistä pyritään ylläpitämään ja kehittämään laadittua kehittämissuunnitelmaa noudattamalla. 11

13 Suunnitelma käsittää osaamiskartoituksen tekemisen, koulutuksen ja kouluttautumisen suunnittelun ja toteuttamisen sekä perehdyttämisen ja työhön opastamisen. Täydennyskoulutukseen suunnattavia koulutusmäärärahoja lisätään. Opetusohjelmia ja - menetelmiä pyritään kehittämään vastaamaan paremmin terveydenhuollon ja työelämän tarpeita. (VSSHP 2007.) Henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä pyritään parantamaan sekä vähentämään sairauspoissaoloja ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitetään yhteistoimintamenettelyä, vuorovaikutuksellista, reilua ja selkeää johtamista, avointa viestintää, työolosuhteita ja -ympäristöä sekä työyhteisön virkistäytymistoimintaa. Henkilöstön riittävyyteen pyritään vaikuttamaan riittävän tutkimus-, hoito- ja tukipalveluista vastaavan ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön rekrytoinnin avulla. Tavoitteena on perusmiehityksen vahvistaminen ja henkilöstön poissaolojen korvaaminen vakinaisella henkilöstöllä. Palkkataso pidetään kilpailukykyisenä kannustavan ja oikeudenmukaisen palkkausjärjestelmän kehittämisellä. (VSSHP 2007.) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia vuosille perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan. Hoitotyön strategia koostuu viidestä keskeisestä sairaanhoitopiirin strategiasta nostetusta käsitteestä ja niiden pohjalta laaditusta hoitotyön tavoitteesta sekä esimerkeistä niiden toteuttamiseksi. VSSHP:n hoitotyön strategian on tarkoitus linjata hoitotyön johtamista, opetusta, tutkimusta ja käytäntöä. Hoitotyö tulee olla eettisesti kestävää, yksilöllistä korkeatasoista, tuloksellista ja yhteisvastuullista (VSSHP 2004.) 2.3 Näyttöön perustuva hoitotyö Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen on haaste koko terveydenhuollolle, koska se lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja selkiinnyttää perustelujen lähtökohtia. Päätöksiä tulee pystyä perustelemaan, jolloin tärkeitä näkökulmia ovat arvot ja näyttöön perustuvat mielipiteet. Näyttöön perustuvan toiminnan avulla lisääntyy myös tietoisuus siitä, miten asiakkaita ja potilaita hoidetaan. Mahdollisuus perustaa päätökset tosiasioihin lisääntyy näyttöön perustuvan toimintatavan myötä ja tämän myötä luo välineitä strategisiin keskusteluihin ja laadun parantamiseen. (Profetto-McGrath 2005, Mäkisalo 2003.) Teoriatiedon soveltaminen käytäntöön on keino työn kehittämiselle ja arvioitavuudelle. 12

14 Näyttöön perustuva toiminta vähentää yksittäiseen ja epäsystemaattiseen kokemukseen, perustelemattomiin mielipiteisiin ja traditioon perustuvaa toimintaa. (Profetto-McGrath 2005, Mäkisalo 2003, Pelttari 1997.) Myös hoitotyön oikeutus yhteiskunnassa saa perusteltavuutta (Pelttari 1997). Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet saada tietoa hoitoaan koskevista vaihtoehdoista, niiden eduista ja haitoista sekä väestön lisääntynyt tietoisuus näistä oikeuksista on luonut vaatimuksen kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä (evidence-based nursing practice). Hoitotyössä toimivilla ammattilaisilla on vastuu oman toimintansa kehittämisestä ajanmukaiseen tutkimustietoon perustuvaksi. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä tutkimustiedon laadun arviointi on keskeistä, jotta hoitotieteelliseen näyttöön perustuvissa suosituksissa tiivistyisi paras saatavilla oleva tutkimustieto. Näyttöön perustuvassa hoitotyössä tieteelliseen tietoon yhdistetään hoitotyön henkilöstön ammattikokemus, potilaan yksilöllinen näkemys elämäntilanteestaan ja käytettävissä olevat resurssit. (Profetto-McGrath 2005, Leino-Kilpi & Lauri 2003.) Näyttöön perustuva toiminta edellyttää hoitohenkilöstöltä kriittistä ja arvioivaa asennetta työhönsä. Hoitajien tulee ymmärtää tieteellisen tutkimustiedon tärkeys oman ammattinsa ja työnsä tietoperustan kehittämiselle. (Profetto-McGrath 2005, Elomaa 2003.) Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Christine Hancock (2002) esittää ainakin neljä perustelua näyttöön perustuvan hoitotyön puolesta. Ensinnäkin hoitotyöntekijällä on eettinen vastuu antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa, joka perustuu ajan tasalla olevaan tutkittuun tietoon. Vastuullinen hoitotyön toiminta edellyttääkin, että hoitotyöntekijät ovat tietoisia tutkimustuloksista ja niiden vaikutuksista hoitoon. Kolmanneksi niukat taloudelliset resurssit edellyttävät antamaan parempaa hoitoa vähemmällä rahalla. Näyttöön perustuva toiminta lisää tehokkuutta. Myös potilaat ja asiakkaat edellyttävät, että hoitotyöntekijöillä on hallussaan alan viimeisin tieto. (Hancock 2002.) Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä on laaja-alaista ja sisältää tutkimustiedon ja asiantuntijasuositusten lisäksi myös havainnoinnin avulla saatua tietoa, jota hyödynnetään systemaattisesti (vrt. hiljainen tieto) (Profetto-McGrath 2005, Mäkisalo 2003). Asioita opitaan myös yhdessä työntekijöiden keskenään sekä työntekijöiden potilaiden ja omaisten kanssa käymien dialogien avulla. Organisaatioissa toteutetaan erilaisia laatuhankkeita, joihin liittyy erilaisten selvitysten tekeminen. Jatkuvan palautetiedon hankkiminen yksilö- ja 13

15 työyhteisötasolla sekä palautteesta oppiminen ja sen hyödyntäminen kuuluvat oleellisesti laaja-alaiseen näyttöön perustuvaan toimintaan. (Mäkisalo 2003.) 2.4 Koulutustarpeet Hoitotyötä koskevat kansalliset ohjelmat käsittelevät hoitotyön sisältöä, sen kehittämistä sekä linjaavat maamme terveyspolitiikkaa. Keskeinen hoitotyön kehittämistä ja toimintaa ohjaava dokumentti on Terveys 2015-kansanterveysohjelma, joka perustuu WHO:n Terveyttä kaikille vuoteen 2100-ohjelmaan. (Lauri 2007.) Hoitotyön kehittämiseen vaikuttavat työelämän jatkuvat muutokset, ihmisten lisääntyvät vaatimukset ja terveydenhuollon teknologian sekä hoitotieteen ja muiden terveystieteiden kehitys (STM 2003a). Hoitotyön muuttuneeseen luonteeseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi kansainvälistyminen, tiedon nopea uusiutuminen, kehittynyt teknologia, lyhentyneet hoitoajat ja terveydenhuoltoon kohdistuneet tehokkuus- ja tulosvaatimukset. Myös kansanterveyden ja väestön ikärakenteen muuttuminen on vaikuttanut terveystarpeisiin ja lisännyt tarvetta kehittää uusia työmenetelmiä. (Suikkala ym. 2004, Donner & Wheeler 2001.) Tietoisuuden lisäännyttyä väestö vaatii tarjolla olevilta terveyspalveluilta yhä enemmän (Suikkala ym. 2004). Myös lääkäreiltä hoitajille toteutetuilla tehtävänsiirroilla on vaikutusta koulutustarpeen muuttumiseen (Griffiths 2008). Ikääntyneiden määrä maassamme tulee kasvamaan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana. Etenkin 75 ja 85 vuotta täyttäneiden kasvu on suurta; ikäryhmät tulevat kaksinkertaistumaan nykytilanteesta vuoteen (Heikkilä & Roos 2005.) Tällä hetkellä on jo havaittavissa, että ikääntyneiden hoitotyöhön on vaikea saada pätevää henkilökuntaa (Mackin ym. 2006). Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen muodostuu väestön ikärakenteen vuoksi yhä haastavammaksi (Nygren 2007, Rainio 2003). Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin vakinaisesta henkilöstöstä noin 25 % saavuttaa vanhuuseläkeiän seuraavan 10 vuoden aikana. Erikoissairaanhoidon palvelutarjonnan vaatima erityisosaaminen ja sen ylläpito varmistetaan henkilöstön opetuksen ja koulutuksen avulla. (Nygren 2007.) Terveydenhuoltohenkilöstöllä on lakisääteisesti velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Hoitokäytäntöjen muuttuessa ja teknologian kehittyessä ammatillisen osaamisen kehittäminen korostuu. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen ja syventäminen työntekijän koulutustarpeisiin sekä 14

16 organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen perustuen. (STM 2004.) Tässä työssä käsitellään hoitajien täydennyskoulutustarvetta sekä keinoja sen toteuttamiseksi. 2.5 Koulutussuunnittelu Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä Kirjallisuuskatsauksen taustatiedoksi selvitettiin Suomen yliopistosairaanhoitopiirien henkilöstön määrä sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan palveluksessa, koulutusyksikköjen henkilöstöresurssit ja -rakenteet, koulutussuunnittelun perusta, käytössä oleva koulutussuunnittelun toimintamalli sekä keinot täydennyskoulutuksen ja osaamisen seurantaan. Koulutusyksiköt palveluineen esitellään sairaanhoitopiireittäin. Yhteenvetona selvityksestä esitetään taulukko (taulukko 1), johon on koottu yhteen keskeiset tiedot vertailun helpottamiseksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ei ole kokopäiväistä koulutushenkilöä. Sairaanhoitopiirillä on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa puolipäiväinen koulutussuunnittelua koordinoiva henkilö, jonka tehtävänä on hoitaa koulutusasioita keskitetysti koko sairaanhoitopiirille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koulutusyksikköön perustetaan uusi kokopäiväinen koulutussuunnittelijan toimi vuoden 2009 alussa (Halla 2008.) TYKSin keskistetyn koulutuksen ohjelmassa on huomioitu TYKSille asetetut velvoitteet huolehtia koko piirin terveydenhuollon alueellisesta koulutuksesta. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vuoden 2007 henkilöstökertomuksen mukaan henkilöstöä noin 3900 ja koko sairaanhoitopiirillä noin 6300 (VSSHP 2007). Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä vuoden 2009 aikana järjestettävä koulutus perustuu yksiköiden koulutustarpeeseen. Koulutuksen tulee olla sairaanhoitopiirin strategian mukaista, sitä tukevaa ja ajankohtaista. Vuosittain yksiköistä pyydetään esitykset heille tarpeellisista koulutuksista. Esitetty vastuuhenkilö tiimin kanssa suunnittelee koulutuksen sisällön. Koulutuskalenteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja sitä päivitetään sisältöjen muuttuessa. Sairaanhoitopiirillä on käytössä elektroninen täydennyskoulutustietojen ylläpitojärjestelmä, jonka ylläpito on ulkoistettu. (Halla 2008.) 15

17 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimii koulutuspalveluyksikkö, jossa työskentelee kahdeksan henkilöä: koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija, kolme koulutussihteeriä ja kolme audiovisuaalista-sihteeriä. Viimeksi mainittujen av-sihteerien tehtäviin kuuluu videoinnin ja audiovisuaalisten menetelmien järjestäminen koulutustilaisuuksiin. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on henkilöstöä noin 6000 ja TAYSissa noin (Mäenpää 2008, PSHP 2008.) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koulutuspalveluiden yksikkö tuottaa ja koordinoi erilaisia terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijuuteen perustuvia täydennyskoulutuspalveluita. Osa koulutuksista on suunnattu sairaanhoitopiirin omalle henkilöstölle, osa myös muiden pirkanmaalaisten ja TAYSin erityisvastuualueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden henkilöstölle. Sairaanhoitopiirin meeting- ja muita koulutustilaisuuksia järjestetään videoneuvotteluina sekä opetukseen liittyen tuotetaan videointipalveluja. Koulutuspalveluiden yksikkö tarjoaa myös valtakunnallista koulutusta ja kongressipalveluita terveydenhuollon toimialoilla. Yksikkö huolehtii myös henkilöstön kehittämisen tietojärjestelmän ylläpitämisestä, käyttötuesta ja kehittämisestä. (PSHP 2008.) Koulutus perustuu yksiköiden esimiesten koulutus- ja kehittämistarpeiden määrittelyyn, jotka kytketään vuosisuunnitteluun. Koulutusohjelma-kirjanen ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja koulutuksen ryhmittelyssä on Balanced Score Card-pohjainen (BSC) ryhmittely. Koulutusta järjestetään alueellisesti myös terveyskeskusten henkilökunnalle. (Mäenpää 2008.) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin koulutuspalveluista vastaa neljä ja puoli henkilöä: koulutuspäällikkö, kolme koulutussuunnittelijaa ja puolitetulla työajalla työskentelevä hallintosihteeri. Kaksi koulutussuunnittelijaa työskentelee tällä hetkellä kehittäen verkkoopiskelua (Moodle) koulutuksen keinona. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri koostuu nykyään ainoastaan Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta, jossa on noin 4000 työntekijää. Koulutussuunnittelu perustuu yksikköjen esimiesten kartoittamille koulutustarpeille ja toiveille. Kartoitus tehdään ja koulutusta järjestetään myös alueellisesti terveyskeskuksiin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä koulutuksen ryhmittelyn näkökulmana on myös BSC. Koulutuspalvelujen yksikkö pitää yllä koulutusseurannan tietojärjestelmää, joka on osa sairaanhoitopiirissä meneillään olevaa, vuonna 2005 aloitettua Osaamisen hallinta-hanketta. Koulutusohjelma ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. (Ruuskanen 2008.) 16

18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä koulutussuunnittelusta vastaa koulutuspäällikön lisäksi toimistosihteeri, studiomestari ja puolitettua työaikaa tekevä sihteeri. Studiomestari huolehtii video- ja etälähetyksinä toteutettavien koulutuksen käytännön järjestelyistä. (Frederiksen 2008.) Koulutus on järjestetty keskitetysti ja alueellisesti. OYSin sisällä toimipaikka- ja meetingkoulutus on laajaa. Osa koulutuksista voidaan toteuttaa etäopetuksena. (PPSHP 2008.) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on 5200 henkilöä, joista 4200 työskentelee OYSissa. Koulutussuunnittelu tapahtuu yksikköjen esimiesten tekemien koulutustarpeiden määrittelyn pohjalta ja sairaanhoitopiirin strategiaan perustuen. Koulutussuunnitelma ilmestyy kerran vuodessa ja sitä päivitetään sisältöjen muuttuessa. Koulutusyksikkö huolehtii henkilöstötietojärjestelmästä, johon tulee henkilöstön koulutustiedot suoraan hallinnon Prima-ohjelmasta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutussuunnittelun ryhmittelyssä käytetään BSC:n osa-aluetta uudistuminen. (Frederiksen 2008.) Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa on noin henkilöä, joista noin työskentelee HYKSissä. Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään eri tavoin. HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö käytti vuoden aikana keskimäärin 3,4 päivää osallistuakseen erilaiseen koulutukseen. (HYKS 2007.) HUSissa on menossa organisaation muutosprosessi, joka on vielä kesken. Tavoitteena on luoda malli, jossa konsernissa on strateginen ohjaus. Yhteistyötä tehdään sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten johdon kanssa, jotta voidaan varmistua yhtenäisten linjausten mukaisesta johtamisesta aloittaa toimintansa HUS-Servis liikelaitos, jossa osana henkilöstöpalveluita on koulutuspalveluyksikkö. Koulutuspalveluyksikössä työskentelee noin 12 henkilöä, ja se tuottaa palvelusopimusten mukaan niin sanottuja standardoituja volyymituotteita. Yksikön työntekijät alkavat olla selvillä, tiiminvetäjiä etsitään parastaikaa. Tuotteistus ja hinnoittelutyö käynnistyvät, kun toiminta alkaa. Tarkempaa tietoa koulutussuunnittelun lähtökohdista tai muista yksityiskohdista HUSissa ei ollut saatavissa. (Hirvonen 2008.) Taulukossa 1 esitetään yhteenveto Suomen yliopistosairaanhoitopiirien ja sairaaloiden henkilöstömääristä sekä koulutusyksikköjen henkilöstörakenteesta ja koulutussuunnittelun perustasta. 17

19 Taulukko 1. Koulutussuunnittelu Suomen yliopistosairaanhoitopiireissä. Yliopistosairaanhoitopiiri / yliopistollinen keskussairaala Varsinais-Suomi / TYKS Pirkanmaa / TAYS Pohjois-Savo= KYS Pohjois- Pohjanmaa/ OYS HUS/ HYKS Henkilöstön määrä sairaanhoitopiiri / sairaala 6300 / / / / Koulutusosaston henkilöstömäärä ja -rakenne ½ henkilöä: *henkilöstösihteeri (v koulutussuunnittelija) 8 henkilöä: *koulutuspäällikkö *koulutussuunnittelija *3 koulutussihteeriä *3 av-sihteeriä 4,5 henkilöä: *koulutuspäällikkö *3 koulutussuunnittelijaa * ½ hallintosihteeri 3,5 henkilöä: *koulutuspäällikkö *studiomestari *toimistosihteeri * ½ sihteeri 12 henkilöä: *henkilöstörakenne ei vielä tiedossa Koulutussuunnittelu ja - ohjelmat *alueellinen koulutus *koulutuskalenteri ilmestyy 2 kertaa vuodessa *alueellinen koulutus *BSC-pohjainen ryhmittely *koulutusohjelma ilmestyy 2 kertaa vuodessa *alueellinen koulutus *BSC-pohjainen ryhmittely *koulutusohjelma ilmestyy 2 kertaa vuodessa *alueellinen ja keskitetty koulutus *ryhmittely BSCrakenne kohta uudistuminen *koulutusohjelma ilmestyy kerran vuodessa *koulutuksen standardoidut volyymituotteet 2.6 Vetovoimaisuus Magneettistatuksella (vetovoimaisuudella) tarkoitetaan vaikuttavuudeltaan ja potilasturvallisuudeltaan korkeatasoista hoitotyön standardia. Magneettisairaalamallien avulla arvioidaan korkeatasoista hoitoa kuvaavia osatekijöitä, työntekijöiden tyytyväisyyttä ja pysyvyyttä, ammatillista kehittymistä sekä vaikuttavaa moniammatillista yhteistyötä. Vetovoimaisessa organisaatiossa potilas ja hoitohenkilökunta ovat toiminnan ydin. (Partanen ym ) Tulevaisuuden haasteiksi muodostuvat muun muassa kilpailu nuorista ja osaavista työntekijöistä, osaamisen ja kokemuksen jakaminen sekä yhteistyö ja keskinäinen arvostus terveydenhuollon organisaatioiden sisällä sekä niiden välillä (Meretoja & Koponen 2008). Vetovoimaisille organisaatioille on ominaista edistyksellinen organisaatiokulttuuri ja positiivinen työnantajakuva. Kyse on nimenomaan työntekijän kokemuksesta 18

20 organisaatiokulttuurin kuvasta. Vetovoimaisen organisaation työntekijöiden työtyytyväisyys ja työhön sitoutuminen ovat korkealla tasolla, työuupumusta ilmenee vähän ja henkilöstön vaihtuvuus on alhaista. (Westendorf 2007, Stordeur & D Hoore 2006.) Hoitotyön johtajat ovat merkittävässä asemassa rekrytoidessaan osaavaa hoitohenkilökuntaa organisaatioon sekä heidän sitouttamisessaan työhön. Pätevä henkilökunta on ehdoton edellytys organisaation menestykselle. (Munroe & Lash 2005, Houser 2003.) Vetovoimaista organisaatiota kuvataan 14 voimatekijällä (kuvio 2). Näitä voimatekijöitä ovat: organisaatiorakenne, johtamisen laatu, johtamistyyli, henkilöstöohjelmat, professionaaliset hoitotyön mallit, hoidon laatu, laadun parantaminen, konsultaatio ja voimavarat, yhteisöllisyys ja sairaala, autonomia, hoitajat opettajina, hoitotyön imago, monitieteiset suhteet sekä taattu ammatillinen kehittyminen. (Bliss-Holtz ym. 2004, McClure & Hinshaw 2002.) Organisaatiorakenne Johtamistyyli Johtamisen laatu Hoitotyön imago henkilöstöohjelmat ammatillinen kehittyminen yhteisöllisyys ja sairaala professionaaliset hoitotyön mallit hoidon laatu ja sen parantaminen autonomia hoitajat opettajina konsultaatio ja voimavarat monitieteiset suhteet VETOVOIMAINEN ORGANISAATIO Kuvio 2. Vetovoimaisen organisaation voimatekijät. Organisaatiorakenne on matala ja päätöksentekoa tapahtuu yksikkötasolla. Hoitotyön ylin johto toimii organisaation ylimmän johdon tasolla raportoiden suoraan organisaation 19

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot